This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Turun unohdettu kolerahautausmaa. Arkeologisia tutkimuksia Kakolanmäen länsijuurella. Hukantaival, Sonja; Liira, Anne-Mari; Paasikivi, Sofia

Published in: Pitkin poikin Aurajokea. Arkeologisia tutkimuksia

Publicerad: 01/01/2019

Document Version Förlagets PDF, även kallad Registrerad version

Document License Publisher rights policy

Link to publication

Please cite the original version: Hukantaival, S., Liira, A-M., & Paasikivi, S. (2019). Turun unohdettu kolerahautausmaa. Arkeologisia tutkimuksia Kakolanmäen länsijuurella. In R. Mustonen, & T. Ratilainen (Eds.), Pitkin poikin Aurajokea. Arkeologisia tutkimuksia (pp. 187–196). Turun museokeskus. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102788415

General rights Copyright and moral rights for the publications made accessible in the public portal are retained by the authors and/or other copyright owners and it is a condition of accessing publications that users recognise and abide by the legal requirements associated with these rights.

Take down policy If you believe that this document breaches copyright please contact us providing details, and we will remove access to the work immediately and investigate your claim.

This document is downloaded from the Research Information Portal of ÅAU: 02. Oct. 2021 TURUN MUSEOKESKUS RAPORTTEJA 23

PITKIN POIKIN AURAJOKEA ARKEOLOGISIA TUTKIMUKSIA pitkin poikin aurajokea arkeologisia tutkimuksia

Omistettu Kaisa Lehtosen muistolle

TURUn MUSeOKeSKUS 2019 1 kirjoittajat

Sonja Hukantaival, FT, Åbo Akademi, Sofia Paasikivi, FM, arkeologian tohtori- menetelmiin. Hän on johtanut tutkimuksia tutkimusintresseinä kansanusko ja histo- koulutettava, Turun yliopisto, erikoistunut Ravattulan Ristimäellä vuodesta 2010 läh- riallisen ajan arkeologia. sairauksien ja tautien historiaan ja arkeolo- tien. giaan. Jussi Kinnunen, FM, arkeologi ja geologi, Elina Saloranta, FM, Turun museokes- toimittajien s a n at 5 arkeologian tohtorikoulutettava, Turun yli- Aki Pihlman, FL, Turun museokeskuksen kus, työskennellyt kenttäarkeologina Turun opisto, päätutkimusalueina keskiajan-, arkeologi, eläkkeellä. museokeskuksen kaupunkikaivauksilla Jouko Pukkila kaupunki-, rakennus- ja luonnontieteellinen vuosina 1997–2015. 1 t u r k u r ä n tä m ä k i riihivainio – muinaispeltoa t u t k i m a s s a 7 arkeologia. Jouko Pukkila, FM, arkeologi Arkebuusi osuuskunnassa, tutkimusintresseinä Panu Savolainen, FT, arkkitehti, tutkinut Jani Oravisjärvi Heini Kirjavainen, FM, arkeologi ja Lounais-Suomen pronssi- ja rautakausi. erityisesti 1700-luvun kaupunkihistoriaa. 2 k a a r i n a n keetterinmäen myöhäisrautakautinen r a h a k ät kö 25 tekstiilitutkija, Arkeologia, Turun yliopisto. Janne Rantanen, FM, arkeologi. Liisa Seppänen, Kaupunkiarkeologian Jaana Riikonen Sanna Kupila, FM, rakennustutkija, dosentti, Turun yliopisto ja arkeologian 3 kuvekaitale – u u s i a s u s t e n a i s e n myöhäisrautakautiseen p u k u u n 31 Turun museokeskus. Tanja Ratilainen, FL, kaupunkiarkeolo- dosentti Helsingin yliopisto, tutkinut pää- Jasse Tiilikkala & Janne Rantanen giasta vastaava tutkija, Turun museokeskus / asiassa kaupunkiarkeologiaa ja kaupunki- i l m a k u v i n aurajokilaakson rautakautisen a s u t u k s e n j ä l j i l l ä 43 Kaisa Lehtonen, FM, edesmennyt maa- Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja arkeo- rakentamista Suomeen ja Turkuun erikois- 4 kunnallisesta arkeologiasta vastannut tutkija, logian tohtorikoulutettava, Turun yliopisto. tuen. Tiina Vasko Varsinais-Suomen maakuntamuseo, perehty- 5 rengasneula v i i ta s s a , h e v o n e n k u k k a r o s s a nyt mm. Aurajokilaakson asutushistoriaan. Jaana Riikonen, FK, arkeologi, Arkeologia, Jasse Tiilikkala, FM, Arkeologia, Turun – t u r u n ta s k u l a n m i e h e n h au da n n r o 5 e s i n e i s töä 49 Turun yliopisto, perehtynyt myöhäisrauta- yliopisto. Anne-Mari Liira, FM, osteoarkeologi, kauden hautalöytöihin, erityisesti tekstiilei- Juha Ruohonen erikoistunut ihmisluihin. Arkeologia, Turun hin. Tiina Vasko, FM, Arkeologia, Turun yli- 6 r avat t u l a n r i s t i m ä e n yleisöarkeologiaa 55 yliopisto. pisto, tutkinut rautakauden ja keskiajan Juha Ruohonen, FM, Arkeologia, Turun hautoja sekä näiden ajanjaksojen esineistöä. Kaisa Lehtonen & Sanna Kupila Jani Oravisjärvi, FM, intendentti, yliopisto, erikoistunut etenkin nuoremman 7 k a d o n n e e t j a löyd e t y t k yl äto n t i t t u r u n a lu e e l l a 71 Kansallismuseo ja arkeologian tohtorikoulu- rautakauden ja historiallisen ajan muinais- tettava, Turun yliopisto. jäännöksiin sekä arkeologisiin kenttätyö- Liisa Seppänen 8 t u r u n k au p u n g i n perustaminen 81

Elina Saloranta 9 au r a j o e n r a n to j e n rakentaminen k au p u n g i n va n h a l l a ydinalueella e n n e n nyk yi s i ä l a i t u r e i ta 97

Jussi Kinnunen t u r u n rannansiirtymisen uudelleenarviointi j a v e r ta i lu arkeologisten 10 kaupunkikaivausten dendrokronologiseen ajoitusaineistoon 121

Tanja Ratilainen & Jussi Kinnunen identifying t h e o r i g i n o f b r i c k s a n d r o o f t i l e s w i t h px r f 11 – a c a s e s t u dy f r o m m e d i e va l t u r k u , f i n l a n d 135

Heini Kirjavainen Copyright va n h o j a n äy t t e i tä , u u s i a t u lo k s i a – ä b o a k a d e m i n päärakennuksen to n t i n © 2019 Turun museokeskus ja kirjoittajat 12 tekstiilifragmenttien värianalyysitulokset 161

Toimittajat Aki Pihlman & Panu Savolainen Riikka Mustonen & Tanja Ratilainen 13 ruukuntekijän to n t t i – 1700- lu v u n savenvalajien a r k i historiallisen Translation arkeologian va lo s s a 173 englanniksi.fi Sonja Hukantaival, Anne-Mari Liira & Sofia Paasikivi Graafinen suunnittelu t u r u n u n o h d e t t u kolerahautausmaa – arkeologisia tutkimuksia Ulla Kujansuu 14 kakolanmäen länsijuurella 187 Kansi Turun museokeskus Raportteja 23 Kuva Harri Jokinen. s u m m a r i e s 198

ISBN 978-951-595-207-3 (pdf) Sivu 1 ISBN 978-951-595-208-0 (painettu) Arkeologi Kaisa Lehtonen Ravattulan ISSN 1797-965X Ristimäellä. Kuva Juha Ruohonen.

2 3 toimittajien s a n at

Ajatus kirjahankkeesta virisi vuonna 2014, arkeologina vaikuttamassa. Kiitos Sanna kun Kaisan kanssa totesimme, että paljon Kupilan, julkaisuun saatiin myös kooste uutta ja mielenkiintoista tutkimusta oli Kaisan ja Sannan yhteisprojektista Turun meneillään, ja museon edellisestä arkeolo- historiallisen ajan kylätonttien inventoin- gisesta julkaisusta alkoi olla jo tovi. Kirjan nin parissa. punaiseksi langaksi muotoutui Aurajoki- Raportteja -sarjan ilme ja julkaisufor- laakso, joka yhdisti sopivasti sekä maa- maatti päätettiin tässä yhteydessä uudis- kunnallista arkeologiaa että kaupunkiar- taa. Kiitos raikkaasta ja näyttävästä taitosta keologista näkökulmaa. Teimme museon kuuluu Ulla Kujansuulle. Nyt myös säh- julkaisutoimikunnalle ehdotuksen ja lai- köisenä ilmestyvä julkaisu tavoittaa aikai- toimme tiedusteluja mahdollisille kirjoit- sempaa laajemman lukijakunnan. tajille. Kirjan työnimeksi tuli Pitkin poi- Lopuksi esitämme kirjoittajille kiitokset kin Aurajokea A.-M. Tallgrenin klassikon kärsivällisyydestä ja kaikille hankkeessa (Varsinais-Suomea pitkin ja poikin: kirjoi- mukana olleille kiitokset hyvin sujuneesta telmia ja kuvauksia, 1918) inspiroimana. yhteistyöstä sekä toivotamme mielenkiintoi- Julkaisua suunniteltiin vuodelle 2017. sia lukuhetkiä arkeologian parissa, Kaisaa Kohtalo päätti kuitenkin toisin, ja tästä muistaen. kirjasta tuli Kaisan muistolle omistettu. Toimitustyötä päästiin jatkamaan syk- syllä 2017 Riikan aloittaessa maakunnal- lisen arkeologin tehtävissä. Sen aikana Turussa 4.2.2019 meille konkretisoitui, miten moneen tässä julkaistavaan tutkimukseen Kaisa oli ollut Tanja Ratilainen ja Riikka Mustonen

Kuva Elina Saloranta.

4 5 1 t u r u n u n o h d e t t u kolerahautausmaa arkeologisia tutkimuksia kakolanmäen länsijuurella

SONJA HUKANTAIVAL, ANNE-MARI LIIRA & SOFIA PAASIKIVI

johdanto Toisin kuin Turun toisesta, Itäharjulla mäen välistä aluetta kutsuttiin Linnanfäl- Turun museokeskus sai syyskuussa 2011 sijaitsevasta kolerahautausmaasta (mj. rek. tiksi (Slottsfältet).3 tiedon Kakolanmäen länsijuurella maan- nro 1000019441), Pakkarinkadun hautaus- Vaikka Linnanfältin alueella on ilmei- rakennustyömaalla löytyneestä vainajasta. maasta ei ole säilynyt maanpäällisiä merk- sesti ollut näkyviä hautarakenteita vielä Vaikka vastaavanlaisia hajanaisia havain- kejä. Alueella on 1900-luvun alkuvuosina 1890-luvun lopulla,4 ensimmäisten vaina- toja oli alueelta jo vuodesta 1905 alkaen, rakennettu Port Arthuriin (Portsa) kuu- jien jäännösten esiintulo rakennustöissä paikalla sijainnut hautausmaa oli jää- luva puutaloalue ja vuonna 1905 raken- 1900-luvun alussa herätti hämmennystä. nyt merkitsemättä muinaisjäännökseksi. nettu Topeliuksen koulu. Kivikkoinen Esimerkiksi elokuussa 1905, kun hau- Luultavasti siksi, että kyseessä on suhteel- Kakolanmäki, jolla 1850-luvulta vuoteen tausmaan perustamisesta oli kulunut 74 lisen nuori kohde, 1830-luvulla perustettu 2007 toimi vankila,1 on aivan alueen itä- vuotta, Uudessa Aurassa julkaistiin seu- kolerahautausmaa. Nyt alueella oli run- kyljessä. Turun linna sijaitsee alueelta n. raava lyhyt uutinen: sasta maanrakennustoimintaa ja hautoja 840 metriä linnuntietä lounaaseen. Vielä Ihmisen luita löysivät vesijohtokaivok- alkoikin tulla esiin kymmeniä. Vuonna 1830-luvulla, kolerahautausmaan perus- sessa työskentelevät miehet eilen 2011 käynnistyneiden tutkimusten yhtey- tamisaikaan, nykyinen matala satama-alue Pakkarinkadulta. Luita oli useassa dessä kohde rekisteröitiin nimellä Pakka- (suunnilleen Satamakadusta länteen) oli eri paikassa noin 1 ½ mtr:n syvyy- 2 rinkadun kolerahautausmaa (mj. rek. nro soistuneen Linnanlahden vesien alla. dessä ja olivat ne jotenkin hyvin 1000019535) (kuva 1). Kyseisen lahden, Aurajoen ja Kakolan- säilyneet maassa. Milloin ja miten ne sinne ovat joutuneet, on meidän 14 mahdoton sanoa.5 Miten kolerahautausmaa oli unohtunut niin pian? Miksi se unohdettiin uudel- leen? Tässä artikkelissa esitellään Turun museokeskuksen vuosina 2011–2014 suo- rittamien arkeologisten kaivausten ja luista tehdyn osteologisen analyysin tulokset ja pohditaan traumaattisen historian muis- tamis- ja unohtamisprosessia. Ihan aluksi keskustelua taustoitetaan koleran histo- rialla Turussa ja esittelemällä ennen vuotta 2011 tehtyjä havaintoja hautausmaasta.

KUVA 1. Museokeskuksen tutkimuksissa esiin tulleet havainnot kolerahautausmaasta kartalla. Rasteroidut alueet ilmaisevat havaittujen hautojen sijaintia. Koordinaatit ovat ETRS-GK23-järjestelmässä. Vuonna 1986 havaittujen hautojen sijainti on merkitty ympyröillä. Kaivauskarttojen ja Turun Kiin- teistöliikelaitoksen pohjakartan perusteella piirtänyt Sonja Hukantaival.

186 187 14 taustaa: kolera turussa sinaista kaupunkialuetta ympäröivät maa- hautausmaa päivänvaloon ja kitty kartalle kuvassa 1). Luurankojen löy- kennustyön takia uhattuna. Ne saivat siis takaisin unholaan Kolera on bakteerin aiheuttama raju ripu- laisalueet sekä mahdollisesti myös muihin dyttyä paikalle hälytettiin silloisen Turun jäädä tässä vaiheessa vielä maahan. Näiden li- ja oksennustauti, jonka tartunnanlähde tartuntatauteihin kuten puna- tai lavan- Ensimmäiset havainnot kolerahautaus- maakuntamuseon tutkija Heljä Brusila. havaintojen perusteella hautausmaan pin- on yleensä kolerapotilaan ulosteesta saas- tautiin menehtyneet. maasta tehtiin Pakkarinkadulla vesijohto- Hän kertoo raportissaan, että vainajat oli ta-ala on vähintään 6700 m2. Todellisuu- tunut vesi tai ruoka.6 Koleraepidemiat työmaalla Topeliuksen koulun edustalla haudattu yksinkertaisissa lauta-arkuissa ja dessa alue lienee vielä suurempi. koettelivat Turkua 1800-luvun aikana yh- TAULUKKO 1. vuonna 1905. Silloin Jenny Maria Tall- samassa arkussa saattoi olla useampiakin Haudat on kaivettu saviseen maahan 13 teensä yhdeksän kertaa. Ensimmäistä ker- Turun koleraepidemioissa kuolleet eri lähteiden mukaan. gren kokosi muistiinpanoja ja lehtileik- vainajia.49 ja ne ovat hyvin eritasoisesti säilyneitä. taa kolera saapui Suomen autonomi- 45 turun koleravuodet kuolleet kuolleita tutkimus- keitä työmaalla esiin tulleista vainajista. Näiden ennen vuotta 2011 löytyneiden Jotkin arkut ja vainajan luut olivat melko sen suurruhtinaskunnan alueelle vuonna aikalaislähteiden kirjallisuuden mukaan Hän mainitsee kansakoulun kivijalan syr- hautojen lukumäärää ei voi arvioida, sillä hyvin säilyneitä ja toiset jopa kokonaan mukaan 1831.7 Tämä ensimmäinen epidemia kesti jästä löytyneet ruumisarkut, saapasjalkai- muistiinpanojen tiedot ovat puutteellisia. maatuneet. Erilaiset aikaisemmat maan- 14 15 16 Turussa vuoden 1832 alkuun ja riehui tällä 1831–1832 577 659 sen vainajan (”sotamiehen”) ja työmiesten Selvää on, että hautoja on havaittu useita rakennustyöt alueella ovat myös osittain alueella pahempana kuin monissa muissa 184817 90318 16419 löytämät pienet venäläiset metalliris- ja ne ovat olleet tiheässä, jopa päällekkäin. rikkoneet hautoja. Havaittujen hautojen kaupungeissa. Epidemia kesti Turussa 184920 60321 8222 tit. Syyskuussa 1905 Helsingin Sanomissa Vuoden 1986 havaintojen jälkeen tieto vai- suunta vaihtelee pohjois-eteläsuuntai- monta kuukautta kauemmin kuin monissa arveltiinkin, että paikkaa on ”joskus vaino- najista unohtui jälleen arkistoon. sista itä-länsisuuntaisiin. Yleisin suunta 185323 72724 53225 muissa Suomen kaupungeissa ja siinä mis- vuosina käytetty venäläisten soturien hau- havaituissa haudoissa oli luoteis-kaakko, 26 27 46 sä Helsingissä tauti tappoi erityisesti ah- 1856 6 tausmaana”. Lisäksi Pakkarinkadun puu- vuosien 2011–2014 siten, että vainajan pää sijaitsi arkun luo- taissa oloissa asuvaa köyhempää väkeä, 185828 829 talojen, ”työläisten asuntojen”, perustuksia kaivaushavainnot teispäässä. Samassa hautakuopassa saattoi Turussa koleraan menehtyi ihmisiä kai- kaivettaessa esiin tuli tiheä hautausmaa. Syyskuussa 2011 maanrakennustöissä olla arkkuja sekä vierekkäin että päällek- 186630 muutamia31 332 kista yhteiskuntaluokista.8 Tämä näkyy Tallgren kertoo, että arkut olivat noin puo- löytyi arkkuun haudattu vainaja Malmin- käin. Pääsääntöisesti toisten hautojen alla 33 34 Itäharjun kolerahautausmaalla, jossa edel- 1872 5 len metrin syvyydessä, aivan vierivieressä kadun ja Hansakadun risteyksen tun- olevat haudat olivat paremmin säilyneitä leen pystyssä olevat seitsemän hautamuis- 189435 ja ainakin kahdessa kerroksessa. Monissa tumassa. Tämä löytö käynnisti Turun kuin päällimmäiset. Havaitut arkut olivat tomerkkiä kuuluvat kaikki joko virkamie- arkuissa huomattiin jäänteitä niinima- museokeskuksen pelastustutkimukset yksinkertaisia, jalkopäähän kapenevia, hille tai porvareille. toista tai pohjalla olleesta lastukerroksesta. hautausmaalla. Tutkimuksia tehtiin pit- rautanauloin kiinnitettyjä lauta-arkkuja. Ensimmäisen epidemian aikana tur- Epidemiat ovat joka tapauksessa tappa- Rainer Fagerlundin kuvaamien ohjei- Vainajien ajateltiin olevan nuoria, sillä nii- kälti konekaivun valvontana useammassa Kaikki arkut eivät olleet ihan samanlaisia, kulaisia menehtyi eri lähteiden mukaan neet merkittäviä määriä kaupunkilaisia, ja den mukaan vainajat tuli haudata kuo- den hampaat olivat hyväkuntoisia. Muis- erässä vuosien 2011–2014 aikana.50 Kun esimerkiksi aivan Kakolanrinteessä olleen 500–600.9 Tämä oli merkittävä isku kau- tilannetta pyrittiin hillitsemään erityistoi- linpäivää seuraavana yönä. Vainajaa hoi- tiinpanossaan Tallgren arvelee, että kyse hautoja tuli esiin, arkeologi pysäytti työ- arkun laidat oli tehty ohuemmasta lau- pungille, jossa asukkaita oli tuolloin noin menpiteillä. Erilaisten karanteenitoimen- taneiden tuli asettaa ruumis arkkuun ja voisi olla kulkutauteihin kuolleista vaina- maan haudan tarkemman tutkimisen ja dasta ja pohjalauta oli veistetty niin, että 14 000, joista noin 600 kaupunkiin sijoi- piteiden36 lisäksi tärkeää koleran hillitse- hautauksessa saivat olla läsnä vain vält- jista. dokumentoinnin ajaksi. Hautausmaata arkku muistutti muodoltaan venettä.54 tettuja venäläisiä sotilaita.10 Aikalaisläh- miseksi oli erillisten kolerasairaaloiden tämättömät henkilöt.42 Tästä säännöstä Näiden havaintojen jälkeen hautausmaa tutkittiin siis ainoastaan niiltä osin kuin Useamman arkun pohjalla tai pääpuo- teiden mukaan pahin oli kuitenkin vuo- ja epidemiahautausmaiden perustami- kuitenkin poikettiin merkkihenkilöiden sai toistamiseen unohtua. Robert Hassel- alueella tehdyt maanrakennustyöt vaativat lella oli jotain pehmikettä, puulastuja den 1848 epidemia, jossa turkulaisia kuoli nen. Kaupungin kolerasairaalat sijaitsivat kohdalla.43 Ohjeet mainitsevat myös, että blattkaan ei ollut tietoinen alueella aikai- (ks. kuva 1). Näissä tutkimuksissa havait- tai muita kasvinjäänteitä. Eräs vainajista peräti 903 ja heti seuraavana vuonna kole- Kupittaalla ja Linnanfältillä (jälkimmäi- parempiosaiset saivat pyynnöstä omai- semmin löytyneistä haudoista, kun hän tiin yhteensä 45 hautausta, joista 37 tutkit- näytti olleen kääritty kaislamattoon, joka raan menehtyi jälleen noin 600 henkeä.11 nen sijaitsi ilmeisesti Malminkadun ja Ka- sensa erilliseen hautaan, mutta köyhät vuonna 1954 selvitteli Linnanfältin kolera- tiin (taulukko 2). Tutkimatta jääneet kah- oli kiinnitetty nyörillä.55 Vuoden 1853 epidemia oli viimeinen suu- lastajankadun risteyksessä, nykyisen Tu- tuli haudata yhteishautoihin. Hautojen sairaalan sijaintia.47 Seuraavan kerran hau- deksan hautausta näkyivät kaivausalueen Kolmessa haudassa vainajan rinnan ri, useita satoja ihmisiä tappanut epide- run museokeskuksen päärakennuksen vie- tuli olla syviä ja niiden päälle tuli laittaa tausmaa tuli ilmi toukokuussa 1972, kun seinämissä, mutta eivät olleet maanra- kohdilla oli vajaan viiden senttimetrin mia: tuolloin Turussa koleraan meneh- reisellä tontilla37). Edellisessä hoidettiin tuuman paksuinen kerros sammutettua Pakkarinkadulla Topeliuksen kansakoulun tyi aikalaislähteiden mukaan noin 700 tiettävästi joen itäpuolella ja jälkimmäi- kalkkia tai murskattua hiiltä. Aikalaisläh- edustalla putkikaivannosta löytyi ihmisen ihmistä.12 Tämän jälkeen koleraepidemioi- sessä joen länsipuolella asuvat sairastu- teiden mukaan hautausmaa-alueet aidat- reisiluu. Paikan tarkastanut Pentti Koivu- TAULUKKO 2. Havaittujen ja tutkittujen hautojen määrä Museokeskuksen tutkimuksissa 38 hin menehtyneiden määrä laskee yhtäkkiä neet. Lisäksi oli vielä venäläisen varus- tiin, ympyröitiin ojilla ja täytettiin soralla. nen kuvailee kaivannossa näkyneen noin vuosina 2011–2014. rajusti sadoista uhreista enää muutamiin. kunnan kolerasairaala tontilla, jonka Vuonna 1832 hautausmaille pystytettiin metrin syvyydessä kadun pinnasta saven- Kuolleisuusluvut ovat asukaslukuun näh- osoite on nykyään Sairashuoneenkatu 6.39 ristejä: Itäharjulle 90 ja Linnanfältille 80 sekaisessa maassa irtonaisia ihmisluita, kaivaus/havaintoaika havaitut haudat tutkitut haudat den hurjia, ja aikalaislähteissä maini- Turun kaksi kolerahautausmaata on pe- ristiä.44 Näin ollen hautojen määrä näyt- mutta ei arkun jäännöksiä. Hän mainit- 2011–201251 15 11 tut luvut ovat erityisesti 1800-luvun alun rustettu jo ensimmäisen epidemian yhtey- see myös, että koulua käynyt informantti täisi olleen näillä kahdella hautausmaalla 201252 16 12 osalta merkittävästi suurempia kuin myö- dessä vuonna 1831.40 Kolmas, pienin kole- suhteellisen tasasuuruinen. tiesi paikalla olleen kolerahautausmaa.48 201453 14 14 hemmässä tutkimuskirjallisuudessa esite- rahautausmaa perustettiin venäläisen Hautausmaa paljastui jälleen kun Pakka- tyt luvut (taulukko 1). Tämä saattaa osit- varuskunnan käyttöön todennäköisesti rinkadun ja Malminkadun kulmauksessa Yhteensä 45 37 tain johtua siitä, että aikalaislähteissä on aivan Linnanfältin hautausmaan viereen, olevien puutalojen pihamaalla kaivettiin saatettu huomioida myös hyvin laajat var- Kakolanmäelle.41 viemäreitä helmikuussa 1986 (kohta mer-

188 189 14 pituinen metallinen ristiriipus.56 Näistä ja sen luoteispääty oli 50 cm leveä ja kaak- Ranteiden kohdilta löytyi kullatut kupari- pehmikettä ja käsivarret on aseteltu rinnan yhdeksällä yksilöllä on nähtävissä erilai- den reikiintymiseen vaikuttaa ensisijassa kaksi olivat vierekkäisiä hautoja Malmin- koispääty 40 cm leveä. Korkeutta arkulla set kalvosinnapit.62 tai vatsan päälle. Tämä luo vaikutelman sia hampaisiin liittyviä ongelmia. Näistä ruokavalio, johon sisältyy etenkin sokeria, kadulla57 ja kolmas sijaitsi hiukan edelli- oli luoteispäädyssään 28 cm ja kaakkois- Kaksi asiaa kiinnittää huomiota verra- siitä, että arkkuunpanija on ollut omai- ensimmäinen on hammasmätä (caries), mutta myös tärkkelyspitoisia viljakasveja.67 sistä kauempana Pakkarinkadulla.58 Ris- päädyssään 22 cm. Arkun laudat olivat tessa arkeologisia havaintoja yllä kuvat- nen tai ainakin vainajaan myötätuntoisesti jota on kolmella vainajalla (haudat 1, 2 ja Toinen hampaissa näkyvä patologinen tit ovat erittäin huonokuntoisia, mutta neljä cm paksuja ja noin 20 cm leveitä. tuihin ohjeisiin koleravainajien käsitte- suhtautuva ihminen. Ohjeiden mukaan 5) etu- ja poskihampaissa. Hammasmätä piirre on kiillehäiriö (enamel hypopla- röntgenkuva varmisti niiden olevan orto- Kun arkun kansi nostettiin pois, huomat- lystä. Ensinnä, hautojen päällä ei näkynyt sairasta hoitaneiden tuli valmistaa ruumis syntyy kun happoa muodostavien bak- sia), joka ilmenee tavallisesti kuoppina doksiristejä. Kyseessä on siis yksinkertai- tiin, että arkku oli täynnä vettä (kuva 2). merkkejä kalkki- tai hiilikerroksesta. Sen hautaan, ja ilmeisesti tätä ohjetta nouda- teerien määrä kasvaa hampaan pinnalle tai ohuina horisontaalisina viivoina ham- sen latinalaisen ristin muotoiset riipukset, Kun vettä varovasti poistettiin, nähtiin, sijaan joissain päällimmäisen kerroksen tettiin. kertyvässä hammasplakissa. Se muodos- maskiilteessä. Nämä erottuvat parhaiten joissa on matalalla kohokuvioinnilla koris- että vainajan pää oli arkun luoteispäädyssä arkuissa oli savea ja jopa kiviä.63 Tämä taa reikiä, jotka tuhoavat hampaan kruu- etu- ja kulmahampaissa. Kiillehäiriöt ker- teellinen ortodoksiristi.59 Malminkadulla ja oikea käsivarsi makasi rinnan ja vasen saattaa viitata hautojen tiivistämisyrityk- osteologiset havainnot nua tai juurta. Reikien muodostuminen tovat vainajan altistuneen kasvunsa aikana arkku 5A, jossa oli ristiriipus, oli laskettu vatsan päällä. Poikkeuksellisen vainajasta siin, vaikka savi on toki saattanut joutua Vuosina 2011–2014 tutkitun kolerahau- on yleensä hidas prosessi, jossa aktiivinen jollekin häiriötekijälle, kuten esimerkiksi samaan hautakuoppaan kolmen muun tekee se, että vasen jalka oli amputoitu sää- arkkuihin luonnonprosessien vaikutuk- tausmaan aineistossa luita on säilynyt 22 ja pysähtynyt vaihe vaihtelevat.66 Hampai- erilaisille puutostiloille tai sairauksille.68 arkun kanssa. Yhdessä näistä (6B) löytyi restä. Luuston perusteella vainaja on nuori sestakin. Kupittaan kolerasairaalan lää- haudassa. Monin paikoin säilyneitä luita Kolerahautausmaan neljällä vainajalla arkun jalkopäästä tavanomaisten luiden (todennäköisesti) mies. Arkussa oli vaina- käri Carl von Haartman64 kirjoitti, että on vain vähän, mutta muutaman haudan (haudat 8, 13, 22A ja 22B) on havaittavissa TAULUKKO 3. lisäksi ylimääräinen vasemman reisiluun jan pään alla oljelta tai kaislalta näyttävää ”ymmärtämätön kansa” uskoi 17.12.1831 vainaja on hyvin säilynyt. Vainajista teh- Osteologisessa analyysissä havaitut vainajien enamel hypoplasiaa hampaissaan. poikkisahattu alaosa. Koska tämän arkun pehmikettä. sairaudessa ilmenneen rajun piikin johtu- tiin osteologinen analyysi, jossa jokainen sukupuolet (M=mies, N=nainen) ja iät (Infans: Edellisiä yleisempänä hammasongel- päällä oleva arkku (6A) oli maatuessaan Malminkadun ja Pakkarinkadun ris- neen kolerahautausmailta tulleesta tartun- luu käytiin yksitellen läpi, selvitettiin luun 0–14v, Juvenilis: 10–24v, Adultus: 18–44v, mana on hammaskivi (calculus). Kolera- Maturus: 35–64, Senilis: 50–). osittain romahtanut arkun 6B sisään, ei ole teyksen paikkeilla todettiin myös muista nasta. Pakkasjakson jälkeen oli tullut suo- tyyppi ja kummalta puolelta luurankoa se hautausmaan seitsemällä vainajalla (hau- täyttä varmuutta, kumpaan arkkuun tämä erottuva hautaus.61 Luoteis-kaakkosuun- jakeli ja ihmiset uskoivat hautojen olevan on peräisin.65 Luut punnittiin 0,01 gram- hauta suku- ikäryhmä/ikä dat 2, 4, 5B, 8, 13, 14B ja 22B) on sitä ham- raaja oli laitettu. Kyseessä on kuitenkin taisen haudan 23B arkku oli viimeistel- niin matalia, että nousivat maan sulaessa man tarkkuudella ja ulottuvuudet mitat- puoli paissaan (kuva 3). Hammaskiveä muodos- 1 M? Adultus amputoidessa poistettu osa. On mahdol- lympi kuin useimmat muut havaitut arkut. pinnalle. Siksi ajateltiin ”tartuntahuuru- tiin millimetrin tarkkuudella. Lisäksi tuu kun bakteeriplakkia kerääntyy ham- lista, että se on päätetty ”hävittää” hautaa- Arkun poikkileikkaus muistutti tasapoh- jen” pääsevän ilmaan. Tarkastusmatka pyrittiin mahdollisuuksien mukaan sel- 2 M Adultus paan pinnalle ja se mineralisoituu. Sitä on malla se toisen vainajan arkussa. jaista V-kirjainta, eli arkku leveni ylös- hautausmaille oli kuitenkin vakuuttanut vittämään vainajan sukupuoli, ikä ja mah- 4 M? Adultus vainajien hampaissa vaihtelevassa määrin Myös ristin sisältäneen haudan 4 alla päin. Kannen säilyneessä osassa oli kes- von Haartmanin näiden uskomusten dolliset sairaudet tai muut poikkeavuudet. niin, että toisinaan hampaissa saattaa olla 4 Adultus olleen arkun (hauta 8) vainaja oli poik- kellä poikkileikkaukseltaan kolmiomainen perättömyydestä. Kuten taulukosta 3 näkee, suurin osa paksukin kerros hammaskiveä. Hammas- keuksellinen.60 Tämä hautaus oli tutki- muotolista tai harjalauta. Vainajan luista Toinen huomattava asia on se, että vai- tutkitun aineiston vainajista on aikui- 5A Adultus kiveä muodostuu lähelle sylkirauhasia, ja tuista yksi parhaiten säilyneitä. Arkku oli oli säilynyt vain osa. Näistä kuitenkin nä- najat on asetettu arkkuihin huolellisesti, sia (adultus), mutta joukossa on myös 5B M? Adultus; n. 20–23v yleensä sitä onkin eniten etuhampaiden yksi hieman nuorempi henkilö (juveni- 69 kaikilta osiltaan ehjä, se oli 185 cm pitkä kyi, että vainajan käsivarret olivat sivuilla. niin, että pään alle on usein laitettu jotain 6 Adultus takana ja poskihampaiden etupuolella. lis). Hyvin vanhoja yksilöitä ei aineistossa 6B M Adultus näyttäisi olevan. Tarkempi ikä on mah- dollista määrittää vain muutamien vaina- 7 M? Adultus/Maturus KUVA 3. Haudan 5B vainajan hampaissa näkyy hammas- jien kohdalla. Aineisto näyttäisi koostuvan 8 M Adultus kiveä (calculus). Kuva Anne-Mari Liira. yksinomaan miehistä, mutta on kuitenkin 8 M? Juvenilis; n. 15–19v huomattava, että tutkittu aineisto on pai- koitellen hyvin fragmentaarista ja onkin 9 Adultus

mahdollista, että joukossa on myös naisia. 13 M? Adultus Kolerahautausmaan vainajien luista 13B Adultus tarkasteltiin myös sairauksien merkkejä. Tällaiset ns. patologiset piirteet luissa 14 M Adultus syntyvät useimmiten hitaasti. Patologiset 14B M Adultus

piirteet kertovat toisaalta siitä, että yksi- 16 M Adultus; n. 30–40v löllä on ollut sairaus, jonka seuraamukset 21 Adultus ovat voineet olla kohtalokkaita, mutta toi- KUVA 2. saalta myös siitä, että kyseinen henkilö on 22 M Adultus; n. 40–44v Vuonna 2011 Malminkadulla löytynyt hauta 8, kun suurin osa arkun täyttä- ollut riittävän vahva, että luihin on ehtinyt 22B M Adultus neestä vedestä on poistettu. Vainaja muodostua merkkejä sairaudesta. 23A Adultus on nuori mies, jonka vasen sääri on Tutkitussa luuaineistossa yleisin pato- amputoitu. Kuva Sonja Hukantaival, loginen piirre liittyy hampaisiin, sillä 23B M? Adultus; n. 40v– TMK DT2011:36:100.

190 191 14 taa aktiiviseen tulehdukseen. Tulehduksen köisesti leikattu aluksi hieman alempaa vetoomuksen Itäharjun kolerahautaus- syytä tai sen vakavuutta ei voida luista kui- kuin mihin on lopulta päädytty (kuva 7). maan kunnostamisen puolesta, molemmat tenkaan määrittää. Tulehdus voi vaikuttaa Luu kuuluu aikuiselle yksilölle, mutta tar- kolerahautausmaat lienevät olleet pidem- vain yhteen kohtaan tai koko luuhun. Se kempaa ikää ei voi luusta määrittää, eikä pään käyttämättöminä. Tosin samaisessa voi myös levitä eri puolelle ruumista veren sitä, kummalle sukupuolelle se kuuluu. lehtijutussa mainitaan, että lähes kaikki välityksellä. Tulehduksen alkusyynä voi Kuten yllä mainittiin, mielenkiintoista on, 1831–32 epidemiaan kuolleista haudat- olla esimerkiksi haava.75 että amputoitu reisiluu ei kuulu sen hau- tiin Itäharjulle. Keitä Linnanfälttiin oike- Kuten yllä mainittiin, aineistossa on dan vainajalle, mistä se löydettiin. astaan haudattiin? Miksi tämä hautausmaa kaksi hautaa (haudat 8 ja 6B), joista löy- Sairauksien ohella aineistosta löytyi sai unohtua, kun toisen muistamisen puo- tyi amputoituja luita. Haudasta 8 löytyi myös poikkeavuuksia. Vainajalla, jolla oli lesta suorastaan taisteltiin? vainajan amputoitu vasemman puolinen selkärankahalkio (hauta 2) oli myös kal- Sekä Jenny Maria Tallgrenin 1900- sääriluun (tibia) ja pohjeluun (fibula) kap- lossaan ns. metooppinen sutuuri, joka on luvun alussa mainitsemat venäläiset ristit pale (kuva 5). Luut on amputoitu läheltä geneettinen erikoispiirre. Se on otsaluussa ja saapasjalkainen ”sotamies” että havain- luunvarren puoliväliä. Amputoitu sääriluu oleva sauma, joka tavallisesti sulkeutuu jo not sukupuolijakaumasta, ortodoksiris- on noin 152,6 mm pitkä ja oikeanpuolei- varhaislapsuudessa. Metooppisen sutuu- tiriipuksista, kalvosinnapeista ja ampu- nen kokonainen sääriluu on noin 338 mm rin esiintyminen yli 3-vuotiailla on perin- taatioista näyttävät viittaavan siihen, että pitkä. Vainaja on todennäköisesti mies, iäl- nöllinen ominaisuus, ja se on nähtävissä hautausmaalle on haudattu venäläisen KUVA 4. tään noin 15–19-vuotias. Kuollessaan vai- noin 5 % väestöstä ympäri maailmaa.76 Se varuskunnan (46. jääkärirykmentin toinen Haudan 2 vainajan ristiluu, jossa näkyy selkä- 79 rankahalkion (spina bifida occulta) merkkejä. naja oli noin 160 cm pitkä, mutta koska ei kuitenkaan vaikuta yksilön kehitykseen komppania ) henkilöstöä. Kuten yllä mai- Kuva Anne-Mari Liira. luunpäät eivät olleet vielä kokonaan luutu- millään tavoin. nittiin, Fagerlundin mukaan varuskunnan neet, on luultavaa, että hän olisi kasvanut Tutkitussa luuaineistossa ei näytä ole- kolerahautausmaa sijaitsi todennäköisesti Ruokavalio altistaa hammaskiven muo- vielä jonkin verran. van juuri mitään merkkejä kulumista, aivan yleisen Linnanfältin hautausmaan 80 dostumiselle, mutta hammashygienian Amputoidun sääriluun leikkauspinta mikä viittaa siihen, että vainajat eivät ole lähellä, Kakolanmäellä. Itse mäki on puute vaikuttaa sen vakavuusasteeseen.70 on hieman vino ja ehkä sen vuoksi siinä olleet erityisen iäkkäitä. Luiden perusteella kuitenkin kalliota, eli sen täytyy tarkoit- Kolerahautausmaan luuaineistossa näkyy viiltojälkiä kahdesta eri suunnasta vainajien kuolinsyytä on kuitenkin vaikea taa pikemminkin Kakolanmäen juurta. löytyi myös viitteitä mm. synnynnäi- (kuva 6). Luuta näyttää sahatun ensin määrittää, sillä niissä näkyvät patologiset Tämän hautausmaan kooksi Fagerlund 2 81 sistä häiriöistä sekä traumoista. Vaina- yhdestä suunnasta ja sitten toisesta. Luun piirteet eivät välttämättä liity kuolinsyy- mainitsee 381 m . Varuskunnan ”kivi- jalla haudassa numero 2 on ristiluussaan sahausjäljet leikkauspinnassa ovat teräviä, hyn. Todennäköisesti suurin osa vainajista kasarmi” sijaitsi vuosina 1829–57 Puis- synnynnäinen epämuodostuma, ns. selkä- joten luun pinta ei ole ehtinyt ollenkaan on kuollut johonkin nopeasti etenevään tokadun ja Linnankadun kulmauksessa rankahalkio (spina bifida occulta) (kuva 4). parantua. Sääriluun ulkopinnalla ja luun tautiin, esimerkiksi kolera ei ehdi jättää ja toinen, ”puukasarmi”, kauempana ran- 82 Siinä ristiluun (sacrum) tai lannenikamien sisällä on nähtävissä merkkejä aktiivisesta jälkiä luihin. nassa. Krimin sodan alusta alkaen, vuo- (vertebra lumbalis) nikamakaaret eivät ole tulehduksesta. Vainajan pohjeluun leikka- sina 1853–1859, venäläisiä joukkoja oli 83 kokonaan luutuneet. Tämä vika on yleensä uspinta on erikoinen, sillä se on hieman unohdetut vainajat myös sijoitettuna Kakolanmäelle. tulkintaa ja pohdiskelua oireeton ja se havaitaankin useimmiten pyöristynyt. – Voisiko olla mahdollista, että alueen vain röntgenkuvissa. Se ilmenee tavalli- Vainaja on kuollut melko pian amputoi- Linnanfältin kolerahautausmaahan liit- havainnot ovatkin kahdelta, toisistaan eril- sesti ristiluun ensimmäisessä ja/tai toisessa misen jälkeen, mutta kuoleman ei voi silti tyy monia avoimia kysymyksiä. Tiede- liseltä hautausmaalta? Silloin havaintojen nikamassa.71 Kolerahautausmaan yksilöllä, varmasti sanoa johtuneen amputoinnista. tään, että hautausmaa perustettiin vuonna perusteella laskettu minimikoko olisikin joka on määritetty mieheksi, on ristiluun On mahdollista, että vainaja on kuollut 1831, mutta sen mahdollisesta myöhem- harhauttava. Tämä ei tosin vaikuta kovin nikamakaaret (arcus vertebrae) kokonaan miehillä kuin naisilla, ja sen taustalla vai- KUVA 5. amputoinnin aiheuttamiin komplikaatioi- mästä käytöstä ei ole tietoa. Käytettiinkö todennäköiseltä. Vaikka Kakolanrinteessä Haudan 8 vainajan amputoidut vasemman auki. Selkärankahalkioon kuluu toisinaan kuttavat geneettiset ja ympäristölliset hin, mutta toisaalta voi olla, että vainajan hautausmaata myös 1840- ja 1850-lukujen sijainneiden kolmen havaitun haudan ja puolinen sääriluu (tibia) ja pohjeluu (fibula). 72 terveydentilan ollessa muutenkin heikko, koleraepidemioiden aikana? Toimiko se alempana Malminkadulla olevien hauto- myös selkärangan vääristymä, mutta siitä syyt. Sitä on nykyisin noin 5–25 % väes- Kuva Anne-Mari Liira. ei ole viitteitä tällä vainajalla, vaikkakin töstä.73 Selkärangan epämuodostuman vai- on jokin muu syy koitunut hänen kohta- kenties myös muihin kulkutauteihin kuol- jen välissä onkin alue, josta havaintoja ei muutamissa nikamissa näkyy nikamasol- keampi tautimuoto on spina bifida cystica. KUVA 6. lokseen. leiden leposijana? Fagerlundin mainitsema ole tehty (ks. kuva 1), mahdollisesti venä- Haudan 8 vainajan vasemman sääriluun Toinen, haudasta (6B), löytynyt ampu- Linnanfältin hautausmaan koko perusta- läisiin sotilaisiin viittaavia löytöjä on laa- mun (corpus) vinoutumista. Se voi johtaa mm. henkilön halvaantumi- (tibia) leikkauspinta. Kuva Anne-Mari Liira. 2 77 Kuten muissakin hermokanavavioissa seen ja pahimmassa tapauksessa jopa kuo- toitu luu on reisiluun distaali- eli alempi misaikana, 1750 m , kuulostaa havaintoi- jalta alueelta. Niitä tuli esiin vuonna 1905 2 selkärankahalkio liitetään foolihapon, lemaan.74 KUVA 7. pää. Luussa on nähtävissä hieman sen leik- hin (vähintään 6700 m ) verrattuna kovin Topeliuksen koulun rakennustyömaalta, Haudasta 6B löytyneessä amputoidussa reisi- kauskohdan alapuolella ohuita viiltojälkiä, pieneltä. Kuitenkin vuonna 1869, kun vuonna 2011 Malminkadulta ja vuonna sinkin ja seleenin puutteeseen raskauden Vainajalla haudassa 14B näkyy lantio- luussa (femur) näkyy leikkauskohdan alapuo- mikä kertoo siitä, että luuta on todennä- Åbo Underrättelser78 julkaisi tunteellisen 2012 Pakkarinkadulta. Näyttää todennä- alkuaikana. Epämuodostuma on yleisempi ja ristiluussa uutta luukasvua, mikä viit- lisia viiltojälkiä. Kuva Anne-Mari Liira.

192 193 14 köisemmältä, että Linnanfältin ja varus- että myös Itäharjun hautausmaa oli lähellä kohteen unohtumiseen johtaneita syitä ja lopuksi 1. Onnela 1992; Lahtinen & Salminen 2014. tontin mittapiirroksesta (Rakennuspiirustus kunnan kolerahautausmaat ovat jossain unohtua. Kirjoituksessa valitellaan sitä, todennut, että toisaalta kohteiden lyhyt 2. Dahlström 1929, 194–198; Hasselblatt 1954, 1872) löytyy maininta Kolera lasarett ja tämä Turun museokeskuksen vuosien 2011– 20–23. tontti on merkitty muinaisjäännösrekisteriin välissä sulautuneet yhteen. Vai olisiko että hautausmaa on ollut pitkään täysin käyttöaika ja toisaalta haudattujen vieras- 2014 tutkimuksissa Pakkarinkadun kole- 3. Dahlström 1929, 194–198; Hasselblatt 1954, sairaalan paikaksi (mj. rek. nro 1000030942). mahdollista, että tutkittu hautausmaa hoitamattomana, ja viereisen mullikkalai- paikkakuntalaisuus ovat olleet merkittä- rahautausmaaksi nimetyllä muinais- 20. 38. Hasselblatt 1954, 20–21; Hautausmaiden onkin ollut ainoastaan varuskunnan käy- tumen ”sarvekkaat vierailijat” kävivät tois- viä syitä.95 Näistä tekijöistä ensimmäinen 4. Hasselblatt 1954, 25; Fagerlund 1968, 85; ST käytöstä on kuitenkin ristiriitaista tietoa. jäännösalueella (aikalaislähteissä aluetta 1895 (21.8.). Vuonna 1869 Åbo Underrättelser kirjoittaa, tössä? Kupittaan kolerasairaalan lääkäri tuvasti alueella, jossa kuului vain ”muisto- pätee myös kolerahautausmaahan ja toi- kutsutaan Linnanfältiksi) monet merkit 5. UA 1905 (lainauksessa kirjoitusasua on nyky- että suurin osa vuoden 1831 epidemiaan Carl von Haartman mainitsee, että tauti jen turturikyyhkyn valitus”. Kirjoituksessa nenkin venäläisen varuskunnan vainajien viittaavat vainajien liittyneen lähistöllä aikaistettu). kuolleista haudattiin Itäharjulle (ÅU 1869 sairastutti molempia sukupuolia ”merkil- muistutetaan, että hautausmaalla lepäävät osalta. 6. Nohynek & Salmenlinna 2016. (25.3.), 1). olleeseen venäläiseen varuskuntaan. Kui- 7. TWS 1831, 1–4. (Yhteinen Julistus Cholera- 39. Hasselblatt 1954, 22. 84 lisen tasavertaisesti”. Koska kaikki tun- monet kunnialliset kansalaiset, kuten mm. Merkillistä on kuitenkin se, että Lin- tenkin kirjallisissa lähteissä on viitteitä taudista. Turun Wiikko-Sanomat 09.07.1831, 40. Fagerlund 1968, 83–84; Nikula 1972, 237. nistetut vainajat ovat kuitenkin miehiä, tehtaanomistaja Kristofer Richter, hovioi- nanfältin kolerahautausmaalla oli selvästi siitä, että alueelle on aikoinaan haudattu 1–4.) 41. Fagerlund 1968, 85. yhteys varuskuntaan tuntuu todennäköi- keudentuomari ja vapaaherra A. F. Tan- myös turkulaisia vainajia ja vielä huomat- 8. Qvist 1872, 10, 43. 42. Fagerlund 1968, 83–86. myös tavallisia turkulaisia. Jos nyt tutkittu 9. Haartman 1832, Tabell öfver Cholerans gång 43. Esimerkiksi kun pormestari Sacklén haudat- seltä. defeldt, asessori Alex. Hübner ja tietenkin tavampaa se, että hautausmaa muistettiin alue on sotilassairaalan hautausmaa, onko uti Åbo Stad; Nikula 1972, 128. tiin uudenvuoden päivänä 1832, oli suuri Toinen mahdollisuus on – kuten Åbo pormestari Claes Sacklén.89 Vaikutelma vielä kymmenen vuotta ennen ensimmäis- kaupunkilaisten hautausmaa vielä pai- 10. Haartman 1832, Tabell öfver Cholerans gång joukko kaupungin porvareita kokoontunut Underrättelser vuonna 1869 kirjoitti – että on, että nimenomaan näiden nimekkäi- ten luiden esiintuloa rakennustyömaalla. uti Åbo Stad. lyhdyt kädessä kunniakujaan Isolta Hämeen- kantamatta? Kolerahautausmaan tarina 11. ÅT 1850, 1; ST 1851, 7. (Åbo. Åbo Tidningar kadulta Itäharjulle saakka. Sacklénin hauta- kaikki muut 1831–32 epidemiassa kuol- den henkilöiden vuoksi hautausmaa halut- Lehdessä Sanomia Turusta julkaistiin on vielä auki, ja kaivauksetkin siellä ovat 29.01.1850, 1 ja Sekasanomia. Sanomia kivi ei kuitenkaan ole enää löydettävissä Itä- leet, paitsi Turun linnan vankilassa sai- tiin säilyttää. Vastaavia suurmiehiä ei ehkä vuonna 1895 seuraavanlainen lyhyt ilmoi- jatkuneet. Muuritutkimus ky tutki kolera- Turusta 30.09.1851, 7.) harjulla. Fagerlund 1968, 83; Nikula 1972, 239. rastuneet, ovat haudattuna Itäharjulle.85 Linnanfältillä ollut. tus: 12. ST 1853, 3. (Sekasanomia. Sanomia Turusta 44. Fagerlund 1968, 86. hautausmaata Malminkadun kentällä vuo- 06.12.1853, 3.) 45. Tallgren 1905 (TMK A2: 22). Ainoastaan vangit olisivat siis Linnanfäl- Sinänsä koleraepidemioiden unohta- Kolerahautausmaa Kakolanmäellä. sina 2016–17. Kun näiden uusien kaivaus- 13. Paasikivi 2016, 46. 46. HS 1905 (9.6.); Vastaava tulkinta on ollut tillä. Tiettävästi linnan vangeista kahdek- mishalu ei ole erikoista. Kolera oli pelätty Valtuusmiehet ovat ehdottaneet ten tulokset julkaistaan, saattaa moni nyt 14. Haartman 1832, Tabell öfver Cholerans gång varsinaisten hautausmaiden ulkopuolisten san sairastui ja vain kaksi kuoli,86 joten tauti, johon liittyi myös häpeää. Sairastu- myönnettäväksi noin 100 mk. sen uti Åbo Stad. hautojen toistuva selitys, ks. esim. Ruohonen avoimeksi jäänyt kysymys tarkentua. 15. Haartman 1832, Tabell öfver Cholerans gång 2010, 18. tämä on kuitenkin varsin epätodennä- miseen liittyi uskoa paheelliseen elämään paikan Kakolanmäessä aitauksella Tulevaisuudessa epidemiahautausmai- uti Åbo Stad. 47. Hasselblatt 1954. köistä. Varuskunnan kolerasairaalassa ja Jumalan rangaistukseen.90 Lisäksi ajan varustamiseksi, johon koleraan kuol- den arkeologinen tutkimus saattaa auttaa 16. Nikula 1972, 128. 48. Koivunen 1972. kuolleita oli lähteiden mukaan 22 ja kuol- uskomusten mukaan mielen liikutus ja jär- leita sairaita aikoinaan on aidattu 17. ÅT 1850, 1. (Åbo. Åbo Tidningar 29.01.1850, 49. Brusila 1986. selvittämään sitä, kuinka paljon ihmisiä 1.) 50. Hukantaival 2012; Sipilä 2012; Martiskainen 91 leisuuden mainitaankin olleen siellä eri- kytys altistivat sairastumiselle. Esimer- [sic]. Kun paikka on ollut ilman epidemioissa menehtyi, keitä haudattiin 18. ÅT 1850, 1. (Åbo. Åbo Tidningar 29.01.1850, & Saloranta 2014. tyisen matala.87 Sairaalan pöytäkirjat kui- kiksi lääkäri von Haartman kuvaa muurari aitausta ja muistot melkein kokonaan Linnanfältille ja keitä Itäharjun kolera- 1.) 51. Hukantaival 2012. 19. Nikula 1972, 128. 52. Sipilä 2012. tenkin puuttuvat, joten todellisuudessa Palanderin 11-vuotiaan tyttären sairasker- ovat siitä hävinneet, on viime aikoina hautausmaalle, ja ovatko kuolleisuuslu- 20. ST 1851, 7. (Sekasanomia. Sanomia Turusta 53. Martiskainen & Saloranta 2014. tilanne on saattanut olla toinen. Kuten tomuksen: terve ja reipas tyttö oli peläs- sanottua paikkaa alettu käyttää vut lähempänä aikalaislähteitä vai tutki- 30.09.1851, 7.) 54. Hukantaival 2012, 14–15. todettu, haudassa 8 havaittu nuori mies, tynyt nähdessään koleravainajaa vietävän rikkojen ja lannan ajopaikkana, muskirjallisuutta. Myöhäisen historiallisen 21. ST 1851, 7. (Sekasanomia. Sanomia Turusta 55. Sipilä 2012, 6–7, hauta 14B. 30.09.1851, 7.) 56. Hukantaival 2012 (TMM22826:ME04:01, jonka vasen sääri oli amputoitu, on kuol- naapurustosta ”tavanmukaisin kauhistut- mikä tietysti vielä elävien sukulaisten ajan ”unohtuneita”, varsinaisten kirkko- ja 22. Nikula 1972, 240. TMM22826:ME05A:01) ja Sipilä 2012 lut pian amputaation jälkeen, sillä luussa ei tavin seremonioin”, mikä järkytys oli syynä mielissä on herättänyt oikeutettua hautausmaiden ulkopuolisia hautapaikkoja 23. ST 1853, 3. (Sekasanomia. Sanomia Turusta (TMM22996:ME016:001). näkynyt merkkejä parantumisesta. Olisiko tytön sairastumiseen.92 Samasta syystä leh- mielipahaa.96 saattaa löytyä vielä uusia. Kuten Linnanfäl- 06.12.1853, 3.) 57. Hukantaival 2012, 9–11, haudat 4 ja 5A. 24. ST 1853, 3. (Sekasanomia. Sanomia Turusta 58. Sipilä 2012, 7, hauta 16. mahdollista, että sotilassairaalan muutkin tikirjoittelu epidemian kulusta oli usein tin kolerahautausmaan esimerkki osoittaa, 06.12.1853, 3.) 59. Vastaavanlaisia on Suomessa löytynyt esimer- vainajat olisi haudattu tälle hautausmaalle? muodoltaan pelkistetyn asiallista, ihmisiä Mitä ”oikeutetulle mielipahalle” tapahtui näiden tarkka sijainti ei välttämättä löydy 25. Nikula 1972, 240. kiksi Haminasta (Vuoristo 2016, 166–167). Linnanfältille vuonna 1832 viedyt 80 ei saanut huolestuttaa.93 Oppineiden val- kymmenessä vuodessa? Luultavasti muut- kirjallisista lähteistä. Eräs vastaava tapaus 26. Jutikkala 1957, 21. 60. Hukantaival 2012, 13. 27. Jutikkala 1957, 21. 61. Sipilä 2012, 10. ristiä olivat kuitenkin todennäköisesti taapitävien näkökulmasta saattoi siis olla kin omaiset kuin yllämainittu ”eräs Sewón” näyttäisi olevan Turun Kaerlassa, nykyi- 28. Jutikkala 1957, 21. 62. Sipilä 2012, 10, TMM22996:ME23B:001. tarkoitettu kaupunkilaisille, ei sotilaille. parempi olla muistelematta murheellisella muistivat minne koleraan kuolleet suku- sen Kärsämäentien Lidl-myymälän koh- 29. Jutikkala 1957, 21. 63. Hukantaival 2012, 6–7, 10–11, 16; Sipilä 2012, Lisäksi Fagerlund mainitsee lähteen, jon- tavalla kuolleita. laisensa oli haudattu. Voisi kuvitella, että dilla paljastunut hautausmaa.98 Näiden 30. ST 1866, 1. (Kotomaalta. Sanomia Turusta 10. 31.08.1866, 1.) 64. Haartman 1832, 38. ka mukaan vuonna 1927 vanhat ihmiset Kolerahautausmaan unohtuminen voisi työläisten asuintalojen ja kansakoulun kohteiden arkeologinen tutkimus antaa 31. ST 1866, 1. (Kotomaalta. Sanomia Turusta 65. Liira 2014; 2017. puhuivat Linnanfältin hautausmaasta, myös olla osa laajempaa ilmiötä, sillä mui- rakentaminen alueelle aiheutti hautaus- aivan uutta tietoa lähihistoriastamme. 31.08.1866, 1.) 66. Hillson 1996, 269. ja eräs Sewón oli tiennyt äitinsä (Lowisa takin hautausmaita on unohdettu suh- maan muistavissa ahdistusta ja surua. Vii- 32. Jutikkala 1957, 21. 67. Hillson 1996, 278–279. 33. Jutikkala 1957, 21. 68. Roberts & Manchester 2010, 75–77. Sewón) olleen haudattu sinne 1831–32 teellisen pian käyttöaikansa jälkeen, esi- meistään silloin, kun lehdissä ihmeteltiin Kiitokset: 34. Jutikkala 1957, 21. 69. Hillson 1996, 253–254. 88 epidemian aikana. Onkin ilmeistä, että merkiksi Haminassa 1700-luvun lopun luiden löytymistä. Ehkäpä päätös ”unoh- Auli Bläuer, Elina Saloranta, Jukka Sipilä, 35. ST 1894, 3. (Kolera. Sanomia Turusta 70. Lieverse 1999, 229–30. mainitut Åbo Underrättelserin tiedot ovat Rjazanin rykmentin kirkon hautausmaa, taa” hautausmaa oli ollut paikallispoliitti- Heidi Karjalainen, Riikka Saarinen, Juha 12.07.1894, 3.) 71. Aufderheide & Rodrigues-Martin 1998, 61; 36. Ks. esim. Fagerlund 1968, 9–21; TWS 1831, Roberts & Manchester 2010, 55. virheellisiä. Loviisassa 1788–1790 toimineen sotilas- nen, kun paine rakentaa uusia asuinalueita Ruohonen ja Tanja Ratilainen. 2–3. (Yhteinen Julistus Cholerataudista. 72. Roberts & Manchester 2010, 55–56. 97 Täyttä varmuutta siitä, miksi Linnan- sairaalan hautausmaa ja Kyminlinnan kasvoi. Turun Wiikko-Sanomat 09.07.1831, 2–3.) 73. Aufderheide & Rodrigues-Martin 1998, 61. fältin hautausmaa sai unohtua, ei ehkä linnoituksen 1700-luvun lopun ja 1800- 37. Hasselblatt (1954, 23) paikansi sairaalan 74. Roberts & Manchester 2010, 55–56. koskaan saada. Åbo Underrättelserin vuo- luvun alun hautausmaa.94 Juha Ruohonen suunnilleen nykyisin museokeskuksen pää- 75. Kjellström 2003, 82–83. rakennuksena toimivan harjatehtaan kohdille 76. Larsen 1998, 210. den 1869 kirjoituksesta kuitenkin näkee, on tarkastellut kahden viimeksi mainitun (tai vähän siitä vasempaan), mutta viereisen 77. Fagerlund 1968, 84.

194 195 14 78. ÅU 1869 (23.3.). Turussa. Pro Gradu, Turku: Turun yliopisto. Onnela, T. 1992. Kakola 1853–1879. Rangaistus- 79. Fagerlund 1968, 27. http://www.doria.fi/handle/10024/123211. järjestelmän muutokset ja Turun rangaistus- 80. Fagerlund 1968, 85. Raike, E. 2002. Turku Kaerla Hellberg-Tuominen. vankilan arkkitehtuuri. Raportteja 14. Turku: 81. Fagerlund 1968, 85. Koekaivaus rautakauden ja historiallisen ajan Turun maakuntamuseo. 82. Nikula 1972, 25. muinaisjäännösalueella. Kaivausraportti. Qvist, C. 1872. Om koleran i Helsingfors 1871 83. Lahtinen & Salminen 2014, 22. Helsinki: Museovirasto. och om föregående koleraepidemier i Finland. 84. Haartman 1832, 43. Rakennuspiirustus 1872. IX kaupunginosa, Helsinki: Helsingin yliopisto. 85. Ilmeisesti tähän lähteeseen nojaa myös Nenye kortteli 7, tontti 3 (IX:7:3). Digi.narc.fi. Pää- Roberts, C. & Manchester, K. 2010. The Archa- 1934, 133 mainitessaan ainoastaan Itäharjun piirrustukset vuoteen 1900. Turku: Turun eology of Disease. Stroud: The History Press. hautausmaan. maistraatin arkisto (TMA). http://digi.narc.fi/ Ruohonen, J. 2009. "Lihaa luiden päälle. Sotilas- 86. Fagerlund 1968, 60–62; Nikula 1972, 238. digi/view.ka?kuid=41380523. (Luettu 8.1.2018) hautausmaa 1700-luvulta." SKAS 2: 8–15. 87. Haartman 1832, Tabell öfver Cholerans gång Sipilä, J. 2012. Turku. Pakkarinkatu 2012. Kolera- Ruohonen, J. 2010. "Kuolleiden saaret. Historial- uti Åbo Stad; Fagerlund 1968, 63–64, 70–71. hautausmaan arkeologiset pelastustutkimukset lisen ajan keskisuomalaisten saarihautaus- 88. Fagerlund 1968, 52–53, 85. 2012. Kaivausraportti. Turku: Turun museo- maiden luonne ja käyttö hautapaikkoina." 89. ÅU 1869 (23.3.). keskuksen arkisto. J@rgonia 17. http://research.jyu.fi/jargonia/ 90. Ks. esim. Fagerlund 1968, 78–79; Paasikivi artikkelit/jargonia17_ruohonen.pdf. 2016 (27.4.), 70–71. Ruohonen, J. 2013. "Venttoon hautoomaa." Hiisi Kirjallisuus 91. Ks. esim Haartman 1832; Paasikivi 2016 1: 11–16. Aufderheide, A.C. & Rodrigues-Martin, C. (27.4.). ST 1851. ”Sekasanomia.” Sanomia Turusta 1998. The Cambridge Encyclopedia of Human 92. Haartman 1832, 15. 30.09.1851. Paleopathology. Cambridge: Cambridge Uni- 93. Hasselblatt 1954, 14–15. ST 1853. ”Sekasanomia.” Sanomia Turusta versity Press. 94. Ruohonen 2009; 2013; Vuoristo 2016. 06.12.1853. Dahlström, S. 1929. Åbo brand 1817. Studier i 95. Ruohonen 2009; 2013. ST 1866. ”Kotomaalta.” Sanomia Turusta Åbo stads byggnadshistoria intill år 1843. Bidrag 96. ST 1895 (21.8.), (lainauksessa kirjoitus- 31.08.1866, 1. till Åbo stads historia 14. Turku: Åbo tryckeri asua on nykyaikaistettu). ST 1894. ”Kolera.” Sanomia Turusta 12.07.1894, 3. och tidning. 97. Työväenasunnoista alkoi olla huomattava ST 1895. "Kolerahautausmaa Kakolanmäellä." Haartman, C. von. 1832. Tankar om Choleran. puute 1890-luvun lopulla, ks. Jutikkala 1957, Sanomia Turusta, 21.8., 192 painos. http://digi. Pietari. http://www.doria.fi/handle/10024/ 491–498, 549, 567–568. kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/ 67106. 98. Mj. rek. nro 853010017, esim. Raike 2002. 550693?page=2 Hasselblatt, R. 1954. "Vad vet man om det TWS 1831. ”Yhteinen Julistus Cholerataudista.” första kolerasjukhuset i Åbo?" Finska läkare- Turun Wiikko-Sanomat 09.07.1831. sällskapets handlingar 97: 14–26. UA 1905. "Ihmisen luita." Uusi Aura, 15.8.1905. lähteet ja kirjallisuus Hillson, S. 1996. Dental Anthropology. Cam- http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/ bridge: Cambridge University Press. binding/749312?page=1 Painamattomat lähteet HS 1905. "Maanalainen Turku.” Helsingin Sano- Vuoristo, K. 2016. Haminan Rjazanin rykmentin Brusila, H. 1986. Turku. Pakkarinkatu 3. IX-4-2, mat 6.9.1905. kirkko ja unohdettu hautausmaa, Niukkanen, a–b. Viemäröintityömaa. Kaivausraportti. Jutikkala, E. 1957. Turun kaupungin historia M., Pesonen, P. & Alvik, R. (toim.) Monttu Turku: Turun museokeskuksen arkisto. 1856–1917. Turku: Turun kaupunki. auki: 158–69. Arkeologisia Kenttätutkimuksia Fagerlund, R. 1968. Koleran i Åbo 1831–32. Kjellström, A. 2003. Människor i slaget. Vad 1. Helsinki: Museovirasto. Pro Gradu, Turku: Åbo Akademi. benen berättar. Syse, B. (toim.) Långfredags- ÅT 1850. "Åbo." Åbo Tidningar 29.01.1850. Hukantaival, S. 2012. Turku. Kakolanrinne slaget. En arkeologisk historia: 60–108. Uppsala: ÅU 1869. "Åbo den 25 Mars." Åbo Underrättelser, 2011–2012. Kolerahautausmaan arkeologiset Upplandsmuseet. 25.3.1869. http://digi.kansalliskirjasto.fi/ pelastustutkimukset. Kaivausraportti. Turku: Lahtinen, R. & Salminen, A. 2014. Kakola: sanomalehti/binding/365302?page=1 Turun museokeskuksen arkisto. vankilan tarina. Turku: Sammakko. Koivunen, P. 1972. Turku. Pakkarinkatu 3b. Larsen, C. S. 1998 Bioarchaeology. Interpreting Raportti hautausmaan jäännöksistä. Kaivaus- Behavior from the Human Skeleton. Cambridge: raportti. Mappi A2: 14. Turku: Turun museo- Cambridge University Press. keskuksen arkisto. Lieverse, A. R. 1999. Diet and the Aetiology of Liira, A-M. 2014. Turun kolerahautaumaa, Dental Calculus. International Journal of Osteo- Kakolanrinne 2014. Osteologinen analyysi. archaeology 9: 219–232. Turku: Turun museokeskuksen arkisto. Muinaisjäännösrekisteri. https://www.kyppi.fi/ Liira, A-M. 2017. Turun kolerahautaumaa, palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_default.aspx Kakolanrinne 2011–2012. Osteologinen ana- (Luettu 8.1.2018) lyysi. Turku: Turun museokeskuksen arkisto. Nenye, R. 1934. "Kolera Turussa vv. 1831–32.” Martiskainen, H., & E. Saloranta. 2014. Turku Varsinais-Suomen maakuntakirja 5: 125–137. VIII. Kakolanrinne. Arkeologinen pelastuskai- Turku. vaus 2014. Kaivausraportti. Turku: Turun Nikula, O. 1972. Turun kaupungin historia museokeskuksen arkisto. 1809–1856. Turku: Turun kaupunki. Mappi A2: 22. Tallgren, Jenny Maria: Arkeo- Nohynek, H. & S. Salmenlinna. 2016. "Matkai- logisten kaivausten merkintöjä ja lehtileikkeitä lijan terveysopas. Kolera.” Duodecim. Terveys- Turusta 1900-luvun alusta. Turku: Turun kirjasto. www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ museokeskuksen arkisto. tk.koti?p_teos=&p_artikkeli=mat00042. Paasikivi, S. 2016. Waikioita Waiwoja Watasta. (Luettu 2.1.2017) Kolera ja siitä käyty keskustelu 1800-luvun

196 197 14 SUMMARIES deceased was covered with two spiral-or- teenoja tributary. Another settlement site, mal fittings, a knife with silver thread on namented woollen cloaks, and a sickle Turku Paimala Yli-Junnila, is located on the handle, four weights, a padlock, and was laid on them. Two containers made of the bank of another tributary, the River a key. Two silver coins were found near JOUKO PUKKILA The area with the densest ploughing JAANA RIIKONEN birch-bark were laid at the foot of the cof- Vähäjoki, and its artificial Paimala Basin. the waistline: one German (1056–84) and TURKU RÄNTÄMÄKI RIIHIVAINIO was about 27 m2. In addition, at the south GRAVE 31 AT KIRKKOMÄKI IN TURKU fin – at least one of them containing tex- The sites were spotted as soil marks from one English (1135–54) coin. One of the AND LOINCLOTH – NEW ACCESSORY TO – ARCHAEOLOGICAL RESEARCH OF STONE end of the excavation area, there was tile craft supplies. The deceased, dressed orthoimagery of the National Land Survey weights is in a shape of a tiny horse; it AGE/EARLY METAL AGE (CA. 2500–1 BC) WOMAN’S DRESS IN LATE IRON AGE 2 SETTLEMENT AND CULTIVATION SITE IN another ploughing area of about 10 m . FINLAND in her best clothes – and the carefully fur- of Finland and the city of Turku. Field sur- weights only 9,63 g. This object has been 2012 Finds consisted of pottery sherds, There is a burial ground called Church nished grave – convey her valued position vey was performed on each of the sites. studied earlier and it was interpreted as The Turku Museum Centre carried out rock and quartz flakes, and few pieces of Hill (Fi. Kirkkomäki) on the north side of and the wealth of her family. Find material consisted mostly of pot- Livonian. Author suggests a Latvian or archaeological surveys in the Riihivai- burnt bone. There were two main types of St. Catherine’s church (Fi. Pyhän Katarii- sherds and burnt clay daub. Animal bones Estonian origin. Still it remains unclear if nio Stone Age settlement site in 2012. ceramics, Morby and Kiukainen pottery, nan kirkko) in Turku which was excavated were also found on the site of Yli-Junnila, this little horse was originally a pendant or Although during the recent fieldwork the on which basis the settlement site can be at the beginning of the 1990s. Parts of the whereas a considerable amount of iron a weight. majority of the cultural layer was found dated to the end of the Stone Age, Late woman's grave 31 were lifted with the help JANNE RANTANEN & slag was found on the site of Ylirihko. Also few badly corroded, at the time to have been destroyed, there were some Bronze Age and the Earliest Iron Age, i.e., of plaster casts. The soil blocks were pre- JASSE TIILIKKALA The potsherds from the three sites can be unidentified iron objects were found. intact prehistoric layers, a few centimetres about the time period 2500–1 BC. served frozen until 2006 when they were SPOTTING IRON AGE SETTLEMENT dated roughly to the younger phase of the One of these turned out to be a massive SITES FROM AERIAL PHOTOGRAPHS IN thick. Layers showed traces of an ancient No cereal grains were found in the soil examined in the Museum Centre of Turku. FINLAND PROPER: THE RIVER AURAJOKI Iron Age (ca. AD 550–1200), but some ring needle (length 16 cm) revealed by an field. On the cultural layer – and also out- samples but otherwise they were inter- It was then that the remains of an earlier AREA AS A CASE STUDY porphyritic stone flakes and a flint core X-ray in 2015. Similar needles are known side of it –some 10 cm wide and mainly a esting. In them, among other things, two unknown accessory to a woman’s dress A team of archaeologists from the Uni- from the site of Rantapelto might indicate in male graves from 12th and 13th century few ten centimetres long ploughing traces spruce (Picea abies) needles and small was found and named a loincloth. It was versity of Turku conducted an archaeo- an older, Bronze Age settlement period. Novgorod. Another mystery was an iron were visible. pieces of burnt fish bones were found. sewn of woollen fabric woven in twill and logical survey of Iron Age settlement sites “lump”; X-ray revealed six or seven iron Riihivainio's settlement site area is Radiocarbon dating was made from surrounded with a braid. On each corner, in Finland Proper during 2014–2017. The rod chains. These were found near the extensive; observations have been made in charcoal. Samples were taken as well as it had a fanlike spiral ornament such as research was funded by the society TIINA VASKO waistline of the deceased, so the chains an area about 170 m long and about 100 m from the cultural layer (sample 2: 1750 cal aprons used to have in southwestern Fin- Suomen muinaistutkimuksen tuki ry. were probably part of the belt. The rods A HORSE IN A PURSE - ARTEFACTS FROM wide. On the basis of the found material, BC) and the plough trace (sample 26: 1900 land in the Late Iron Age. The loincloth Orthoimagery was used for spotting soil THE MALE GRAVE NR 5 IN TASKULA were very likely detached to a purse and the dates are clear; most have been Kiuka- cal BC). Dates are from the final stages of had been about 70 cm long and 10 cm marks which could indicate the pres- INHUMATION CEMETERY (TURKU) also to a knife sheath and a padlock key inen ceramics (2500–1800 BC) and Morby the Kiukainen culture and well matched to wide and was probably attached with nar- ence of settlement sites dating to the Iron This article presents artefacts found from that was also identified from the X-ray. ceramics (800 BC–AD 300). All obser- the dates of the finds. row bands on top of the apron to the left Age (ca. 500 BC–AD 1200). Survey work the male grave number 5 in Taskula inhu- The establishment of the local par- vations were made about 23 m or more loin of the deceased. The article also dis- was focused on river valleys in the area mation cemetery. The Taskula inhuma- ish was already close when the burial above sea level, which, according to the cusses earlier interpretations of loincloths of the following municipalities and cities: tion cemetery was discovered in May 1938 took place. The younger silver coin dates speed of shoreline displacement, tracks called kaatterit (Fi.). Mynämäki, Nousiainen, Masku, Rusko, by workmen digging a sewer ditch across the burial not earlier than 1135 AD. The th with the end of the Stone Age. JANI ORAVISJÄRVI According to the finds made, the grave Raisio, Turku, Lieto, Kaarina, Paimio and the yard of the chaplain’s house. A total of grave may also well date to the 13 cen- 20 inhumation graves were excavated the tury, because the rotation time of the There were three kinds of ploughing KAARINA’S KEETTERINMÄKI HOARD is dated probably to the twelfth century. Salo. Ten previously unknown settlement traces: traces filled with dark gray culture FROM THE LATE IRON AGE The deceased wore a necklace, and one sites were found in the survey and most same year. Coins from the graves date it coins was often very long. Also the Facies soil, lighter gray sand-filled traces in the Kaarina’s Keetterinmäki hoard was found finger had a silver ring. She was dressed of them were recognised in aerial photo- mainly to the 11th and 12th centuries. For Christi finger ring points to the 13th cen- dark cultural layer and pale gray "ghosts" in 2014 by a local metal detectorist. It was in a shirt made of fine linen, held together graphs before conducting fieldwork at the various reasons the material from Taskula tury. The first common wooden church of in light sand. The width of the traces was the seventeenth-known Late Iron Age by a small penannular bronze brooch. sites. The perimeter of the known Iron remained nearly unstudied. the Maaria parish was probably built in about 8 to 11 cm, and the cross section hoard discovered in Finland Proper. The Her other clothes were made of wool. The Age and medieval settlement site of Lieto A nine-faceted Facies Christi finger the first half of the 13th century. We can at resembled the letter U. Depth ranged from find was made where coins were dispersed woollen dress was fastened on the shoul- Vääntelä Uotila was also more accurately ring with nine picture frames was found least assume, that after this people were a few cm to about 10 cm. The direction of along a forest pathway. The hoard includes ders with bronze penannular brooches. determined with the help of orthoimagery. from this grave. It was identified only buried beside the new church. It is very the traces varied so that they went cross- a total of twenty-six coins and fragments. A broad bronze-plated knife sheath had In the River Aurajoki area, three pre- recently by the author. It is the earliest likely that the man in this grave was last wise, but their shear angle was not rec- There are three Anglo-Saxon coins and been hung from the apron band. On top of viously unknown Iron Age or multi-pe- Facies Christi finger ring in Finland, and ones buried to this cemetery in traditional tangular. In a few places, it was seen that two Anglo-Scandinavian imitations; the the knife sheath, there were fragments of riod settlement sites were found. The site possibly also in Scandinavia. As a ring way. the plough was turned 90 degrees in a rest are from the Holy Roman Empire, mittens made using nålbinding technique. of Lieto Sauvala Rantapelto is situated on type, the Taskula silver ring is unique so small distance so that about 20 to 30 cm including a few very worn coins (see the Under the dress hem were the remains of the bank of the River Aurajoki, where the far. The ring is presented in a previous was ploughed in a curve. Only one spot catalogue). It was thus quite a typical sil- leg-bindings attached with plaited braids. Lausteenoja tributary joins the river. The article (in Finskt Museum 2013–2015). was found in the trace that curved from ver hoard. Its terminus post quem is 1036. The fair-haired deceased was resting site of Lieto Pakurla Ylirihko is a kilom- In the grave were also remains of a both ends. The distance between the turn- This article is dedicated to the memory of on deer skin with birch branches next to eter northeast, on the bank of the Laus- leather belt in Gotlandic style with ani- ing angles of this track was just over two Kaisa Lehtonen. her in a coffin made of dug-out log. Before metres. the cover of the coffin was nailed shut, the

198 199 JUHA RUOHONEN SANNA KUPILA & and which, furthermore, had been saved place in the 1360s and 1370s when the ment has spread to the western riverside. no-ticed that first shore level displacement KAISA LEHTONEN FROM TOURS TO EXCAVATIONS, from development. town grew both in size and in population. The sawyers, especially, who needed water curves don't fit with all archaeologically FROM EXHIBITIONS TO WEBSITES. LOST AND FOUND VILLAGE PLOTS All in all, eighteen village plots were In this article, I have discussed the rea- in their line of work, settled on the west- excavated structure da-ting. Some struc- PUBLIC ARCHAEOLOGY OF THE IN THE TURKU AREA MEDIEVAL RAVATTULA CHURCH examined. Undoubtedly, the most inter- sons why Turku was founded in the early ern riverside. tures seem to have been underwater at the SITE IN KAARINA. This article is based partly on the writ- esting one was Borgareböle village of the fourteenth century and why Koroinen In the early stages of the town, the time they were constructed. In 2013, the well-preserved stone founda- ings of the late archeologist Kaisa Lehto- Kakskerta district. It had become unin- was not transformed into a town. Accord- water level of the river was about three Contemporary mean water tables are tion of a church dated to the late twelfth nen. She published her texts in the Turku habited during the Middle Ages, but the ing to circumstantial evidence, Turku meters higher than it is now. The postgla- based on very accurate geodetic data, and century was found on Ristimäki hill in Museum Centre´s blog Kulperi in 2015. location was still marked in a 1697 map. was founded as a result of active power cial rebound has made the river shallower, by using them, it is possi-ble to calculate Ravattula village in Kaarina, Southwest Old village plots were of great interest to Other village plots which were examined politics of the Swedish realm, which was while at the same time, the original shore-level displacement about 130 years Finland. This church was built before any Ms Lehtonen. She and I surveyed those had only been uninhabited since the eight- initially intertwined with the mission- ground has become compacted under back. Here, three different shore-level known ecclesiastical organization was plots together in the Turku city area dur- eenth century or later. ary work of the Roman Catholic Church. the pressure of structures and filling soil. displace-ment curves were calculated: established in Finland. Excavations on the ing autumn of 2014 and spring of 2015. Koroinen, with the bishop’s seat from the Old maps show that the curve of the river a) constant curve where shore-level dis- site were almost forced to end because of Ms Lehtonen had plans to expand this thirteenth century, was not considered a was once sharper than it is now. Running placement is 3,8 mm/year, b) curve where a lack of resources. However, this unique kind of research and to write an article suitable place for a town and for the urban water has eroded the outer curve, and shore-level displacement is 3,8 mm/year LIISA SEPPÄNEN find received great visibility in the media, about it for this book. Alas, she passed functions related to administration and on the other hand, soil has accumulated + 1 % retardation/100 years and c) curve and as the location of the oldest church in away in February 2017, after a long and THE ESTABLISHMENT OF TURKU trade because of its primary function as along the inner curve, which has shal- where shore-level displacement is 3,8 mm/ Finland, the site quickly became a place of difficult illness. The establishment of Turku has attracted a religious centre of the area. The crown lowed the western shore. year + 1,5 % retardation/100 years. interest for both regular visitors and espe- The villages and village plots of medi- the interest of many researchers since needed to establish itself in a new area Archaeological excavations related to Aboa Vetus & Ars Nova Museum of cially for enthusiasts of archaeology and eval and modern times have sunk to the the late eighteenth century. Despite new with a more neutral status, better connec- reparation of wharfs and other earthworks History and Contemporary Art is situated history. New events and activities were depths of Turku city. Of the many rea- evidence unearthed in the 2000s, we are tions and availability of land for activities near the riverside have brought out old on the eastern bank of the river Aura- created to gain publicity and ensure the sons for this, the biggest is the expansion still drawing conclusions about the ear- of different kinds. Furthermore, the new pilings, wharf constructions, foundations, joki. There are several medieval (mainly continuity of the research project. In addi- of the city and with it, the disappearance liest phases of Turku on the basis of very site with visibility from the castle provided pavements and filling strata. On this basis, fourteenth- and fifteenth-century) build- tion to scientific research, public excava- of old settlements. However, the disap- limited material. According to our pres- a better location for the defence. The role the influence of human fabrication can be ing remains in the museum, consist- tions were arranged annually from 2014 to pearance of medieval village plots cannot ent knowledge, Turku was founded in the of the surrounding hills in defence might reconstructed until the beginning of the ing mainly of plaster-walled masonry, 2016. Researchers also organized guided be explained by city expansion alone. The early fourteenth century in an area, which have supported the choice of the new nineteenth century. Because of this, the quarried dimension stones, natural loose tours of the church and, more widely, to desertion of villages has happened for var- was previously used for cultivation and area, too. Therefore the town was founded river has become narrower in the vicinity stones and bricks. But there are also lots of archaeological sites around Ravattula ious reasons, including wars, famine and probably for religious and commercial about 1.6. km downriver from Koroinen of the curve than upstream or down- wooden building remains and altogether village. Other events such as lectures, disease. Also, especially in the seventeenth activities. where the heart of the medieval town of stream. about fifty dendrochrono-logically dated exhibitions, theme days with different century, heavy taxation led to houses In this article, I am examining the Turku still situates today. The oldest remains of wharfs are from structures. activities, and ecumenical services have being deserted. manifestations of urbanism and charting the middle of the fourteenth century. Sup- The main aim of this research was to com- taken place; in addition, both popular and The value of bygone village plots in the beginning of urbanisation of Turku. porting the shore with pilings began at pare different shore displacement curves scientific articles have been published. The Finland has been recognised only in the On the basis of archaeological and histor- the latest in the 1430s. The present stone – curves made back-wards in time from website that introduces the site has nearly early twenty-first century as archaeol- ical evidence, it seems that the urbanisa- wharf in the old core area of the town was contemporary mareograph measurements ELINA SALORANTA broken the limit of 100 000 visitors, and ogists started to examine these ancient tion of Turku started in the 1300s with the built in the 1830–1860s. Older wharves and dendrochronologically dated struc- approximately 15 000 people have visited remains of the medieval countryside. CONSTRUCTING THE SHORE OF AURA- establishment of the cathedral, the town JOKI RIVER IN THE OLD TOWN CENTRE OF precede it by at least 500 years. tures. It is known that shore displacement the Ristimäki site personally. What makes Consequently, they have become of special hall, administration and urban layout with TURKU BEFORE THE FIRE OF 1827 becomes slower over time, so the constant this site so popular among the audience? interest. Still, the remains of the ancient streets and square(s). The construction of The Aurajoki River has played a central curve based on mean water tables is the Some of the methods and examples dis- settlements are relatively little researched, the cathedral, Turku Castle and the bish- role in Turku town since the beginning minimum curve for shore displacement. cussed in this article are traditional, and in the Turku area, there have been no op’s castle in Kuusisto took place simulta- and has long been associated with its The main results of this research were: JUSSI KINNUNEN but some of them have been tried for the excavations of these sites. neously in the turn of the thirteenth and development and livelihood. In the early - The most valid shore-level displacement very first time in the history of Finnish The village plots survey was done by REAPPRAISAL OF THE SHORE-LEVEL fourteenth century. In 1318, Novgorodi- fourteenth century, merchants settled DISPLACEMENT AND ITS COMPARISON curve for at least the years 500 BCE–the archaeology. the Turku Museum Centre as part of a ans burned the bishop's castle in Kuusisto on the eastern shore of the river, and the OF DENDROCHRONOLOGICALLY DATED present in the Turku area seems to be the background study to the Turku city zon- WOODEN BUILDING MATERIALS OF THE and the newly established town with its harbour of the town followed. After the ARCHAEOLOGICAL EXCAVATIONS IN Vuorela et al. 2009 curve, which is prac- ing plan. Before the field work, building cathedral. Obviously, this attack halted the cathedral was built, the bishop and the MEDIEVAL TURKU DOWNTOWN tically identical with the mean water 3,8 researcher studied seventeenth- and eight- development of Turku for a couple of dec- rest of the clergy settled down on the east- Shore-level displacement is a commonly mm/year + 1,5 %/100 years -shore-level eenth-century maps. The surveyors visited ades and it was not until the 1340s when ern shore as well. The Dominican convent used dating method in Finland where land displacement curve. These two curves are village plots which were found in the old the town was reconstructed on a larger was located in the southwestern area of lifting has continued since the last ice age. derived using totally different methods, maps, which were no longer inhabited, scale. The next phase of urbanisation took the town, on the eastern slope of the river- In the Turku area, there are three differ- which supports their validity. side. Since the fifteenth century, the settle- ent shore-level displacement curves. It is

200 201 - When estimating subsidence of the soil, luaineiston perusteella ainoastaan raudan HEINI KIRJAVAINEN AKI PIHLMAN & had been placed in simple wooden cof- The second question might pro- PANU SAVOLAINEN it was noticed that the medieval city of ja kalsiumin tulkittiin yksin osoittavan OLD SAMPLES, NEW RESULTS – COLOUR fins. Some of the coffins were placed in vide a clue for the first one. All 14 of the ANALYSIS OF TEXTILE FRAGMENTS FROM THE HOUSE OF POTTERS – HISTORICAL Turku seems to be founded by a relatively tuontia. ÅBO AKADEMI MAIN BUILDING SITE ARCHAEOLOGY AND THE EVERYDAY LIFE the same pit side by side and on top of deceased whose sex was possible to esti- steady, wet, circa 0–20 m thick clay bed, Aineistossa oli vähintään 9, mutta This article reviews the results of three OF POTTERS IN IN 18TH CENTURY TURKU each other in two layers. Some of them mate were male. All were adults, except (FINLAND) far sturdier than the many other, more todennäköisesti kaikkiaan 13 tuotua tiiltä. different laboratory tests on medieval included plant remains such as straw or one was juvenile. Moreover, the Ortho- strongly sinking areas of Turku. Näiden joukossa oli muototiiliä, mutta dyes detected from archaeological woo- In 2012, the remains of a pottery work- twigs that had been placed under the dox cross pendants and amputated legs myös tavallisia muuritiiliä. Tiiliä tuotiin len textile fragments dated to the 1350– shop were unearthed in the eastern fringes body, especially under the head. (together with earlier observations of sol- tiilenkäytön varhaisvaiheista lähtien, 1200- 1400 AD. Textile fragments were exca- of the historical town area of Turku. Three of the burials contained a small dier clothing) seem to point towards Rus- luvun toiselta puoliskolta 1300-luvun alku- vated from a medieval urban dwelling The archaeological material comprised metal Orthodox cross pendant and two sian soldiers. The Cholera burial ground TANJA RATILAINEN & puoliskolle, mutta edelleen käytön yleis- site in the centre of Turku. Ten dye sam- remarkable amounts of fragments of pot- of the graves showed signs of amputated of the Russian military hospital did indeed JUSSI KINNUNEN tyessä 1300-luvun toisella puoliskolla ja ples were studied at the Textile Research tery, tiled stoves and other clay artefacts legs. One of these was a young man whose situate close to the area. However, if the TIILIEN JA KATTOTIILIEN ALKUPERÄN 1400-luvulla. Tiiliä valmistettiin alusta from 18th century and the beginning of left lower leg (tibia) had been amputated. area excavated was mainly in use by the TUNNISTAMINEN pXRF-MENETELMÄLLÄ in Archaeology in York in 2001 and at the – TAPAUSTUTKIMUS KESKIAJAN TURUSTA lähtien myös paikallisesti. Anglo-Saxon Laboratory incorporating 19th century. The ensemble of objects gave He had died before the amputation had Russian troops, it would mean that the Tutkimuksessa selvitetään alkuaineana- Tutkimusaineistossa oli vain kolme Textile Research in York, the United King- exceptional opportunities from the angle begun to heal. Still, the off-cut part of the burial ground of ordinary townspeople is lyysien avulla, valmistettiinko muuri- ja kattotiiltä, minkä perusteella ei juurikaan dom in 2004. The research method used of historical archaeology, because the his- leg had not been included in the burial. still to be located. Continued excavations muototiiliä 1200-luvun lopulla ja 1300- voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä kat- was thin layer chromatography (TLC). tory of the workshop and the potter mas- The other case was an amputated femur in the area may shed more light to this luvun alkupuoliskolla Turun seudulla vai totiilien hankinnasta. Vaikuttaa kuitenkin The other ten were analysed at the labo- ters was unveiled in written records. The that was found in a grave where the buried question. tuotiinko niitä muualta Koroisten ja siltä, että 1400-luvulla kattotiiliä hankit- ratory of the Conservation science depart- documents revealed, that the workshop individual had two whole legs. It seems Turun kaupungin rakennushankkeisiin. tiin sekä paikallisesti valmistamalla (73) ment, Netherlands Institute for Cultural functioned from 1680’s to 1830’s over four that the off-cut part was buried in another Lisäksi tarkastellaan sitä, miten tiilien että tuomalla muualta (66?,67). Katto- Heritage in Amsterdam, the Netherlands generations, and from the 1730’s to 1760’s person’s coffin. However, it is possible that hankinta (muuritiilet, muototiilet, katto- tiilien pinnoitteena käytettiin luultavasti in 2011. A high-performance liquid the head of the workshop was a woman, the femur belonged in the coffin on top tiilet) kehittyi 1300- ja 1400-lukujen aika- lyijy- ja kuparipohjaista (66, 67) sivelyä. chromatography (HPLC) was used for Maria Sarcovia (1680–1771). The article of the one it was found in, since this quite na. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen Tutkimuksen perusteella Turun seu- dye analyses. The visible colours on tex- highlights, how archaeological material decomposed coffin had partly collapsed tutkimus, jossa tiilien ja kattotiilien alku- dulle ei keskiajalla saapunut ainoastaan tiles discovered were red, blue, brown, and historical records and the methods into the nether one. ainekoostumuksen tutkimiseen käytettiin tiilentekijöitä ja muurareita, vaan myös and blackish brown. The results for dye of both fields can be combined and inter- This burial ground has not been kannettavaa röntgenfluoresenssianalysaat- tiiliä. On mahdollista, että tiiliä tuotiin, indicated the use of purpurin and aliz- linked to form more elucidate and accu- marked on maps. Human bones and bur- toria (pXRF). koska tänne ei saatu tarpeeksi taitavia tii- arin originating from madder (Rubia rate conclusions that neither of the mate- ials were first found there in the early 21th Työssä analysoitiin 20 tiiltä Koroisten- lenlyöjiä tai että paikallinen tuotanto ei tinctorum L.) and possible local mad- rials and disciplines could reveal alone. century, when the area was constructed niemeltä sekä 17 tiiltä ja 3 kattotiiltä Turun riittänyt täyttämään tarvetta. Tiilien har- der plants (Galium verum L. and Galium into a residential zone. In the 1970s, when kaupungin alueelta. Koroisten tiilet oli vinaisuus tai kalleus ei liene ollut syynä odoratum L.), indigotin from woad (Isa- bones were again found, the museum was taltioitu Juhani Rinteen kaivauksissa tuontiin. tis tinctorum L.), tannins from tree/alder informed that this was a Cholera burial SONJA HUKANTAIVAL, (1900–1902) ja kaupungin tiilet Varhainen XRF-menetelmän käytön etuihin voi- bark (Alnus glutinosa L.) and luteolin ANNE-MARI LIIRA & ground. Indeed, historical sources con- Turku -hankkeen kaivauksissa (2005–2006). daan laskea se, että näytteitä ei tarvitse from weld (Reseda luetola L.). Further- SOFIA PAASIKIVI firm that a Cholera burial ground had Vertailuaineisto (40 kpl) koostui paikalli- kuljettaa analysaattorin luo, mikä esimer- more, six unidentified yellows and two THE FORGOTTEN CHOLERA BURIAL been founded somewhere in the area in sista ja tuoduista saviastioista ja tiilistä. kiksi mahdollistaa laitteen käytön kentällä. GROUND IN TURKU – ARCHAEOLOGICAL 1831, during the first epidemic. However, unidentified reds were detected. ‘Yellow EXCAVATIONS ON THE WEST SLOPE OF Tuloksia verrattiin myös paikallisten Näytteitä saadaan myös analysoitua suh- X’ was analysed as a contamination of KAKOLA HILL two major questions remain. First, why savien geologisiin koostumusanalyyseihin. teellisen nopeasti isoja määriä. Toisaalta soil rather than a dye substance. Uniden- In 2011–14, the Museum Centre of Turku was the burial ground forgotten so soon Tulosten tulkinnassa otettiin huomioon kannettavat XRF-analysaattorit ovat edel- tified reds were analysed as a local dye conducted archaeological excavations at after its use period? In 1905 when the res- mm. ympäröivien maakerrosten mahdolli- leen melko hintavia, ja käyttäjän on toi- plant and a tannin-based dye substance the site of a 19th-century burial ground. idential area was being built, newspapers sesti korkeat raskasmetallipitoisuudet sekä mittava Säteilyturvakeskuksen valvonnan originating from unidentified tree bark. The excavations were connected with reported the finds of mysterious human kaliumin ja kalsiumin liukeneminen tiilen alaisena. Lisäksi eri laitevalmistajien lait- The results of dye analyses gave new building work done at the site. During the bones as if there was no recollection of a pinnasta. Tämän vuoksi useista alkuaineis- teiden tulokset eivät ole suoraan vertailu- information on the use of dyes and their excavations, 45 graves were detected of burial ground founded there only around ta koostuvien ryhmien katsottiin yhdessä kelpoisia keskenään. combinations in dyeing processes used in which 37 were thoroughly documented. 70 years earlier. Moreover, only ten osoittavan tiilen vierasta alkuperää. Vertai- medieval Finland. Eight of the observed graves did not coin- years earlier, in 1895, a local newspaper cide with the construction site and these reported that funds were appropriated for where left untouched. The graves were building a fence around the Cholera bur- preserved to different degrees: some were ial ground, since relatives of the deceased almost completely decomposed while oth- were distressed about the neglected state ers were quite well preserved. The bodies of the graves.

202 203 Aurajokilaakson maisemaa Kaarinan Muikunvuoren laelta vuonna 1998. Kuva TYA 294:56 / Kaisa Lehtonen.

204 t u r u n museokeskus r a p o r t t e j a 23

ISBN 978-951-595-207-3 (pdf) ISBN 978-951-595-208-0 (painettu) ISSN 1797-965X