Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto Helsinki Neljä näkökulmaa maisemaan Havaintoja menneisyyden ihmisen ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta eteläisimmän Suomen alueella Päivi Maaranen AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tar- kastettavaksi Päärakennuksen Auditoriumissa XIV perjantaina 10. maaliskuuta klo 12. Helsinki 2017 Kannen kuva: Päivi Maaranen Taitto: Päivi Maaranen (templaatti Unigrafia Oy) ISBN 978-951-51-2961-1 (nid.) ISBN 978-951-51-2962-8 (PDF) Unigrafia Oy (Yliopistopaino Helsinki) Helsinki 2017 Abstract FOUR OUTLOOKS ON LANDSCAPE. Observations of interaction between humans and the environment in southern Finland. This study observes the interaction between humans and the environment in southern Finland. It comprises four case studies in which the landscape is viewed either as an object or then as a context. The theoretical approach of this research is mainly interpretive archaeology. The main methods and data derive from both archaeology and geography. In addition, historical source materials and knowledge about history are employed throughout. The points of view of the study come from Alicja Iwánska (1971) and comprise the following orientations: cognitive; moral; activistic; and aesthetic, of which the study emphasizes experience. The first case study elaborates the changes in the agricultural landscape from the Stone Age to the present-day. It results in four phases of landscape change, which are defined as the landscapes of experimental, early, traditional and intensive agriculture. The basis for the classification of the phases connects to means of livelihood, technology in use and natural geographical features. The second case study concerns the coastal people and communities of the Baltic Sea during the Middle Ages. The study shows that the Baltic Sea connected people more than separated them. It was a space of communication for people living on the shores of the sea and for seafarers sailing along it. In addition, societies of the Baltic Sea were active, multicultural and capable of interacting with many kinds of actors. The third case study is about the meanings of the places where the churches and fortifi- cations were located during the Middle Ages and the 16th century. The results of the research reveal that these places, together with their buildings, were employed as tools for their builders to communicate with the local inhabitants and people travelling through the region. In addition, the places where the churches were located, together with their buildings, indi- cated that the community was organised and connected to the European Catholic culture. The fourth case study concerns preservation of landscapes produced by past human activities. It covers present-day traditional rural biotopes and archaeological sites. The study VXJJHVWVWKDWVRFLHW\¶VYDOXHVVHHPWRFRQQHFWLQSUHVHUYDWLRQDQGPDQDJHPHQWSURFHVVHV and direct choices in different ways. Values and assessment of the traditional rural biotopes are more distinct. With regard to archaeological sites, there is need for further improvement in both the assessment and definition of values. Key words: environment, landscape, interaction, interpretive archaeology Sisällys Abstract 3 Sisällys 4 Alkusanat 8 1 Vuorovaikutuksen jäljillä: tutkimuksen tausta ja tavoitteet 10 1.1 Tutkimuksen rakenne 11 1.2 Tutkimuksen viitekehys 13 1.3 Tutkimuksen yleinen tausta 18 1.4 Tutkimuksen tavoitteet ja kysymykset 21 1.5 Tutkimuksen aineistot ja menetelmät 23 1.6 Tutkimuksessa käytetyt käsitteet 26 2 Tosiasioita ja tulkintaa : katsaus teoriaan 29 2.1 Arkeologian teoriaa 29 2.2 Menneisyyden maiseman tutkimisen teoriaa 33 2.3 Tulkinnan teoriaa 38 2.4 Neljä näkökulmaa maisemaan 47 2.5 Yhteenveto 52 3 Monta käsitystä ja käsitettä : ajatuksia maisemasta 55 3.1 Maiseman tutkimuksen kohteena 55 3.2 Maiseman käsittäminen ja käsittet 58 3.3 Maiseman tutkimisen historiaa 64 3.4 Menneisyyden maiseman tutkiminen 72 3.5 Tutkimuskirjallisuutta 77 3.6 Yhteenveto 80 4 Toiminnallinen näkökulma : maatalousmaiseman muuttuminen ihmisen vaikutuksesta 83 4.1 Maiseman muutos ja ihmisen toiminta 85 4.1.1 Muutoksen mieltäminen 86 4.1.2 Muutoksen kuvaaminen 89 4.2 Maatalous ja maiseman muuttuminen 90 4.2.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tausta 93 4.2.2 Kokeilevan maatalouden vaihe 96 4.2.3 Varhaisen ja vakiintuneen maatalouden vaiheet 103 4.2.4 Tehostuneen maatalouden vaihe 112 4.3 Yhteenveto 117 5 Tiedollinen näkökulma : ihmisen toimintaympäristö Itämeren piirissä 122 5.1 Itämeren hahmottuminen vanhoissa kartoissa 124 5.1.1 Itämeri 1200±1400-luvun kartoilla 126 5.1.2 Itämeri 1500-luvun alkupuolen kartoilla 129 5.2 Karjaan seutu Itämeren piirissä 132 5.2.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tausta 133 5.2.2 Yhteisö esihistoriallisella ajalla 135 5.2.3 Keskiaikaisen yhteisön muotoutuminen 142 5.2.4 Keskuspaikka ja sen toimijat 147 5.3 Itämeri monikulttuurisena toimintaympäristönä 152 5.4 Yhteenveto 159 6 Kokemuksellinen näkökulma : viestintä ja maiseman merkitykset 164 6.1 Kirkko- ja linnapaikkojen sijainti 166 6.1.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tausta 167 6.1.2 Paikan valinta ja rakentaminen historiallisissa lähteissä 172 6.1.3 Paikan luonne ja ajoittuminen 176 6.1.4 Paikan ominaisuudet ja sijoittuminen 180 6.2 Rakennelmat ja paikkaan liittyvien merkitysten tulkinta 185 6.2.1 Kirkkopaikat maisemassa 188 6.2.2 Linnapaikat maisemassa 196 6.2.3 Kokemukset ja merkitykset 203 6.3 Yhteenveto 207 7 Moraalinen näkökulma : perinnemaisemien arvot ja säilyttäminen 212 7.1 Maisemaan liittyvät mielikuvat ja arvot 214 7.1.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tausta 215 7.1.2 Perinnemaisemat osana maaseudun maisemaa 218 7.1.3 Arvot toiminnan suuntaajina 223 7.1.4 Arvottaminen ympäristöfilosofian näkökulmasta 231 7.2 Moniarvoisten maisemien hoito 235 7.2.1 Katsaus kirjallisuuteen 237 7.2.2 Hoidon perusteet 242 7.2.3 Hyvä hoito ja vaikutusten seuranta 245 7.3 Yhteenveto 249 8 Havainnoinnin tuloksia : ihminen maisemassa 254 8.1 Maiseman tutkiminen ja tulkitseminen 255 8.2 Maiseman muuttuminen ja sen tekijät 260 8.3 Maisema yhteisön toimintaympäristönä 266 8.4 Maiseman kokeminen ja merkitykset 275 8.5 Maiseman ja ihmisen suhde 282 8.6 Havainnoinnin arviointi 290 8.7 Yhteenveto 296 9 Monta mieltä maisemasta 299 10 Lähteet ja kirjallisuus 302 Liitteet 355 Liite 1 Salon Perniön seudun arkeologiset kohteet 355 Liite 2 Salon Perniön seudun keskiaikaiset paikannetut kylät 360 Liite 3 Salon Perniön seudun asutus, 1700-luku 364 Liite 4 Salon Perniön seudun asutus, 1990-luku 365 Liite 5 Itämeren seutua kuvaavia vanhoja karttoja 366 Liite 6 Raaseporin Karjaan seudun arkeologiset kohteet 368 Liite 7 Raaseporin Karjaan seudun keskiaikaiset paikannetut kylät 375 Liite 8 Eteläisimmän rannikkoseudun kirkko- ja linnapaikat ja erilliset hautausmaat I 379 Liite 9 Eteläisimmän rannikkoseudun kirkko- ja linnapaikat ja erilliset hautausmaat II 382 Liite 10 Museoviraston/Päivi Maaranen vuosina 1997–2009 hoitamat kulttuuriperintökohteet Uudellamaalla 386 Liite 11 Esimerkki Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien hoitohankkeen (ULLA) suunnitelluista hoitokohteista vuonna 2010 Uudellamaalla 389 Liite 12 Perinnemaisemien arvoa lisäävät ja vähentävät tekijät inventoinnin ohjeistuksissa 1990–2010-luvulla 392 Liite 13 Arkeologisten kohteiden arvoja koskeva keskustelu ja inventoinnin ohjeistaminen 2000–2010-luvulla 395 Alkusanat ´+RZLVWKDWZHFDQVD\ZHXQGHUVWDQGVRPHRQHRUXQGHUVWDQGVRPHWKLQJ DERXWWKHZRUOGLQZKLFKZHOLYH"´(Fell & Russell 2004: 32) Tämän ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta havainnoivan tutkimuksen tausta on kuin kissan ja hiiren räätälikertomus. Siinä kissa pyysi hiireltä milloin mitäkin vaatetta ja hiiri YDVWDVL´(LWlVWlVLWlWXOOXWPXWWDWXOLVLWlWl´7\|NXYDVWDDVHQYXRNVLDMDOOLVHVVDMlUMHV tyksessä tutkimisen kautta oppimista. Se kuljettaa lukijaa samoja polkuja, kuin mitä tutki- jana olen kulkenut etsiessäni vastauksia kysymyksiini. Tutkimuksen kohteena on ihminen ympäristössään ja siten myös maisemassa. Lähdin aikanaan tarkastelemaan maiseman piirteitä ja niiden välisiä suhteita hahmottaakseni muu- tosta. Samalla pohdin menneisyyden maiseman tutkimista ja arkeologiaa ymmärtääkseni niiden välistä suhdetta. Ihmisen toiminnan vaikutuksien ja erilaisten toimintamahdollisuuk- sien tarkastelun kautta päädyin miettimään merkityksiin liittyviä asioita. Lomittain tämän kanssa aloin pohtia arvoja ja niiden vaikutusta ihmisen toimintaan. Muutoksen tutkimisesta olen siten päätynyt miettimään maiseman merkitystä ja arvoja yksilön ja yhteisön näkökul- masta. Tutkimustyö on tehty virkatyön ohessa vapaa-ajalla. Se on edennyt siten, että perustut- kimusvaiheen jälkeen tulokset on esitelty opinnäytetyönä ja/tai konferenssiesitelmänä. Pa- lautteen pohjalta tutkimusta on tarkennettu, ja tulokset on julkaistu artikkelina. Tämän jäl- keen tutkimusta on jatkettu laajentamalla tutkimusaineistoa tai käymällä se läpi uudestaan. Lopulta tulokset on koostettu jatkotutkimuksessa yhteen. Työ on edennyt seitsemän artikkelin ja niihin liittyvien tutkimusten kautta. Artikkelit Erätaloudesta nyky-yhteiskuntaan Kalevi Rikkisen ja Pirkko Suihkosen kanssa vuodelta 1999 ja Human touch, natural processes. The development of the rural cultural landscape in Southern Finland from past to present vuodelta 2002 käsittelivät ympäristön ja maiseman muuttumista. Artikkelien taustalla olivat arkeologian ja maantieteen opintojen yhteydessä tehdyt opinnäytetyöt vuosilta 1996 ja 2000. Artikkelissa Landscape archaeology and management of ancient cultural heritage sites. Some notes based