This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Turun unohdettu kolerahautausmaa. Arkeologisia tutkimuksia Kakolanmäen länsijuurella. Hukantaival, Sonja; Liira, Anne-Mari; Paasikivi, Sofia Published in: Pitkin poikin Aurajokea. Arkeologisia tutkimuksia Publicerad: 01/01/2019 Document Version Förlagets PDF, även kallad Registrerad version Document License Publisher rights policy Link to publication Please cite the original version: Hukantaival, S., Liira, A-M., & Paasikivi, S. (2019). Turun unohdettu kolerahautausmaa. Arkeologisia tutkimuksia Kakolanmäen länsijuurella. In R. Mustonen, & T. Ratilainen (Eds.), Pitkin poikin Aurajokea. Arkeologisia tutkimuksia (pp. 187–196). Turun museokeskus. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102788415 General rights Copyright and moral rights for the publications made accessible in the public portal are retained by the authors and/or other copyright owners and it is a condition of accessing publications that users recognise and abide by the legal requirements associated with these rights. Take down policy If you believe that this document breaches copyright please contact us providing details, and we will remove access to the work immediately and investigate your claim. This document is downloaded from the Research Information Portal of ÅAU: 02. Oct. 2021 TURUN MUSEOKESKUS RAPORTTEJA 23 PITKIN POIKIN AURAJOKEA ARKEOLOGISIA TUTKIMUKSIA PITKIN POIKIN AURAJOKEA ARKEOLOGISIA TUTKIMUKSIA Omistettu Kaisa Lehtosen muistolle TURUN MUSEOKESKUS 2019 1 KIRJOITTAJAT Sonja Hukantaival, FT, Åbo Akademi, Sofia Paasikivi, FM, arkeologian tohtori- menetelmiin. Hän on johtanut tutkimuksia tutkimusintresseinä kansanusko ja histo- koulutettava, Turun yliopisto, erikoistunut Ravattulan Ristimäellä vuodesta 2010 läh- riallisen ajan arkeologia. sairauksien ja tautien historiaan ja arkeolo- tien. giaan. Jussi Kinnunen, FM, arkeologi ja geologi, Elina Saloranta, FM, Turun museokes- TOIMITTAJIEN S A N AT 5 arkeologian tohtorikoulutettava, Turun yli- Aki Pihlman, FL, Turun museokeskuksen kus, työskennellyt kenttäarkeologina Turun opisto, päätutkimusalueina keskiajan-, arkeologi, eläkkeellä. museokeskuksen kaupunkikaivauksilla Jouko Pukkila kaupunki-, rakennus- ja luonnontieteellinen vuosina 1997–2015. 1 TURKU RÄNTÄMÄKI RIIHIVAINIO – MUINAISPELTOA TUTKIMASSA 7 arkeologia. Jouko Pukkila, FM, arkeologi Arkebuusi osuuskunnassa, tutkimusintresseinä Panu Savolainen, FT, arkkitehti, tutkinut Jani Oravisjärvi Heini Kirjavainen, FM, arkeologi ja Lounais-Suomen pronssi- ja rautakausi. erityisesti 1700-luvun kaupunkihistoriaa. 2 KAARINAN KEETTERINMÄEN MYÖHÄISRAUTAKAUTINEN R A H A K ÄT KÖ 25 tekstiilitutkija, Arkeologia, Turun yliopisto. Janne Rantanen, FM, arkeologi. Liisa Seppänen, Kaupunkiarkeologian Jaana Riikonen Sanna Kupila, FM, rakennustutkija, dosentti, Turun yliopisto ja arkeologian 3 KUVEKAITALE – UUSI ASUSTE NAISEN MYÖHÄISRAUTAKAUTISEEN PUKUUN 31 Turun museokeskus. Tanja Ratilainen, FL, kaupunkiarkeolo- dosentti Helsingin yliopisto, tutkinut pää- Jasse Tiilikkala & Janne Rantanen giasta vastaava tutkija, Turun museokeskus / asiassa kaupunkiarkeologiaa ja kaupunki- ILMAKUVIN AURAJOKILAAKSON RAUTAKAUTISEN ASUTUKSEN JÄLJILLÄ 43 Kaisa Lehtonen, FM, edesmennyt maa- Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja arkeo- rakentamista Suomeen ja Turkuun erikois- 4 kunnallisesta arkeologiasta vastannut tutkija, logian tohtorikoulutettava, Turun yliopisto. tuen. Tiina Vasko Varsinais-Suomen maakuntamuseo, perehty- 5 RENGASNEULA VIITASSA , HEVONEN KUKKAROSSA nyt mm. Aurajokilaakson asutushistoriaan. Jaana Riikonen, FK, arkeologi, Arkeologia, Jasse Tiilikkala, FM, Arkeologia, Turun – TURUN TASKULAN MIEHEN HAUDAN NRO 5 ESINEISTÖÄ 49 Turun yliopisto, perehtynyt myöhäisrauta- yliopisto. Anne-Mari Liira, FM, osteoarkeologi, kauden hautalöytöihin, erityisesti tekstiilei- Juha Ruohonen erikoistunut ihmisluihin. Arkeologia, Turun hin. Tiina Vasko, FM, Arkeologia, Turun yli- 6 R AVAT T U L A N RISTIMÄEN YLEISÖARKEOLOGIAA 55 yliopisto. pisto, tutkinut rautakauden ja keskiajan Juha Ruohonen, FM, Arkeologia, Turun hautoja sekä näiden ajanjaksojen esineistöä. Kaisa Lehtonen & Sanna Kupila Jani Oravisjärvi, FM, intendentti, yliopisto, erikoistunut etenkin nuoremman 7 KADONNEET JA LÖYDETYT K YL ÄTO N T I T TURUN ALUEELLA 71 Kansallismuseo ja arkeologian tohtorikoulu- rautakauden ja historiallisen ajan muinais- tettava, Turun yliopisto. jäännöksiin sekä arkeologisiin kenttätyö- Liisa Seppänen 8 TURUN KAUPUNGIN PERUSTAMINEN 81 Elina Saloranta 9 AURAJOEN RANTOJEN RAKENTAMINEN KAUPUNGIN VANHALLA YDINALUEELLA ENNEN NYKYISIÄ LAITUREITA 97 Jussi Kinnunen TURUN RANNANSIIRTYMISEN UUDELLEENARVIOINTI JA VERTAILU ARKEOLOGISTEN 10 KAUPUNKIKAIVAUSTEN DENDROKRONOLOGISEEN AJOITUSAINEISTOON 121 Tanja Ratilainen & Jussi Kinnunen IDENTIFYING THE ORIGIN OF BRICKS AND ROOF TILES WITH pXRF 11 – A CASE STUDY FROM MEDIEVAL TURKU , FINLAND 135 Heini Kirjavainen Copyright VANHOJA N ÄY T T E I TÄ , UUSIA TULOKSIA – ÄBO AKADEMIN PÄÄRAKENNUKSEN TONTIN © 2019 Turun museokeskus ja kirjoittajat 12 TEKSTIILIFRAGMENTTIEN VÄRIANALYYSITULOKSET 161 Toimittajat Aki Pihlman & Panu Savolainen Riikka Mustonen & Tanja Ratilainen 13 RUUKUNTEKIJÄN TONTTI – 1700- LUVUN SAVENVALAJIEN ARKI HISTORIALLISEN Translation ARKEOLOGIAN VALOSSA 173 englanniksi.fi Sonja Hukantaival, Anne-Mari Liira & Sofia Paasikivi Graafinen suunnittelu TURUN UNOHDETTU KOLERAHAUTAUSMAA – ARKEOLOGISIA TUTKIMUKSIA Ulla Kujansuu 14 KAKOLANMÄEN LÄNSIJUURELLA 187 Kansi Turun museokeskus Raportteja 23 Kuva Harri Jokinen. SUMMARIES 198 ISBN 978-951-595-207-3 (pdf) Sivu 1 ISBN 978-951-595-208-0 (painettu) Arkeologi Kaisa Lehtonen Ravattulan ISSN 1797-965X Ristimäellä. Kuva Juha Ruohonen. 2 3 TOIMITTAJIEN S A N AT Ajatus kirjahankkeesta virisi vuonna 2014, arkeologina vaikuttamassa. Kiitos Sanna kun Kaisan kanssa totesimme, että paljon Kupilan, julkaisuun saatiin myös kooste uutta ja mielenkiintoista tutkimusta oli Kaisan ja Sannan yhteisprojektista Turun meneillään, ja museon edellisestä arkeolo- historiallisen ajan kylätonttien inventoin- gisesta julkaisusta alkoi olla jo tovi. Kirjan nin parissa. punaiseksi langaksi muotoutui Aurajoki- Raportteja -sarjan ilme ja julkaisufor- laakso, joka yhdisti sopivasti sekä maa- maatti päätettiin tässä yhteydessä uudis- kunnallista arkeologiaa että kaupunkiar- taa. Kiitos raikkaasta ja näyttävästä taitosta keologista näkökulmaa. Teimme museon kuuluu Ulla Kujansuulle. Nyt myös säh- julkaisutoimikunnalle ehdotuksen ja lai- köisenä ilmestyvä julkaisu tavoittaa aikai- toimme tiedusteluja mahdollisille kirjoit- sempaa laajemman lukijakunnan. tajille. Kirjan työnimeksi tuli Pitkin poi- Lopuksi esitämme kirjoittajille kiitokset kin Aurajokea A.-M. Tallgrenin klassikon kärsivällisyydestä ja kaikille hankkeessa (Varsinais-Suomea pitkin ja poikin: kirjoi- mukana olleille kiitokset hyvin sujuneesta telmia ja kuvauksia, 1918) inspiroimana. yhteistyöstä sekä toivotamme mielenkiintoi- Julkaisua suunniteltiin vuodelle 2017. sia lukuhetkiä arkeologian parissa, Kaisaa Kohtalo päätti kuitenkin toisin, ja tästä muistaen. kirjasta tuli Kaisan muistolle omistettu. Toimitustyötä päästiin jatkamaan syk- syllä 2017 Riikan aloittaessa maakunnal- lisen arkeologin tehtävissä. Sen aikana Turussa 4.2.2019 meille konkretisoitui, miten moneen tässä julkaistavaan tutkimukseen Kaisa oli ollut Tanja Ratilainen ja Riikka Mustonen Kuva Elina Saloranta. 4 5 1 TURUN UNOHDETTU KOLERAHAUTAUSMAA ARKEOLOGISIA TUTKIMUKSIA KAKOLANMÄEN LÄNSIJUURELLA SONJA HUKANTAIVAL, ANNE-MARI LIIRA & SOFIA PAASIKIVI JOHDANTO Toisin kuin Turun toisesta, Itäharjulla mäen välistä aluetta kutsuttiin Linnanfäl- Turun museokeskus sai syyskuussa 2011 sijaitsevasta kolerahautausmaasta (mj. rek. tiksi (Slottsfältet).3 tiedon Kakolanmäen länsijuurella maan- nro 1000019441), Pakkarinkadun hautaus- Vaikka Linnanfältin alueella on ilmei- rakennustyömaalla löytyneestä vainajasta. maasta ei ole säilynyt maanpäällisiä merk- sesti ollut näkyviä hautarakenteita vielä Vaikka vastaavanlaisia hajanaisia havain- kejä. Alueella on 1900-luvun alkuvuosina 1890-luvun lopulla,4 ensimmäisten vaina- toja oli alueelta jo vuodesta 1905 alkaen, rakennettu Port Arthuriin (Portsa) kuu- jien jäännösten esiintulo rakennustöissä paikalla sijainnut hautausmaa oli jää- luva puutaloalue ja vuonna 1905 raken- 1900-luvun alussa herätti hämmennystä. nyt merkitsemättä muinaisjäännökseksi. nettu Topeliuksen koulu. Kivikkoinen Esimerkiksi elokuussa 1905, kun hau- Luultavasti siksi, että kyseessä on suhteel- Kakolanmäki, jolla 1850-luvulta vuoteen tausmaan perustamisesta oli kulunut 74 lisen nuori kohde, 1830-luvulla perustettu 2007 toimi vankila,1 on aivan alueen itä- vuotta, Uudessa Aurassa julkaistiin seu- kolerahautausmaa. Nyt alueella oli run- kyljessä. Turun linna sijaitsee alueelta n. raava lyhyt uutinen: sasta maanrakennustoimintaa ja hautoja 840 metriä linnuntietä lounaaseen. Vielä Ihmisen luita löysivät vesijohtokaivok- alkoikin tulla esiin kymmeniä. Vuonna 1830-luvulla, kolerahautausmaan perus- sessa työskentelevät miehet eilen 2011 käynnistyneiden tutkimusten yhtey- tamisaikaan, nykyinen matala satama-alue Pakkarinkadulta. Luita oli useassa dessä kohde rekisteröitiin nimellä Pakka- (suunnilleen Satamakadusta länteen) oli eri paikassa noin 1 ½ mtr:n syvyy- 2 rinkadun kolerahautausmaa (mj. rek. nro soistuneen Linnanlahden vesien alla. dessä ja olivat ne jotenkin hyvin 1000019535) (kuva 1). Kyseisen lahden, Aurajoen ja Kakolan- säilyneet maassa. Milloin ja miten ne sinne ovat joutuneet, on meidän 14 mahdoton