Lausunto 1 (6)

UUDELY/9570/2020 5.10.2020

TLT-Building Oy Puunaulakatu 5 28100 Pori

Lausuntopyyntö

Lausunto, 400 kV maakaapelihanke, Espoo-Kirkkonummi

TLT-Building Oy pyytää lausuntoa uuden 2x400 kV maakaapeliyhteyden rakentamisesta Kirkkonummen Sundsbergiin suunniteltavalta datakeskukselta Espoon muuntoasemalle. Voimajohtoyhteyden on tarkoitus palvella sekä palvelinkeskus- että kaukolämpöliiketoimintaa.

Kyse on kahden rinnakkaisen 400 kV:n maakaapelin rakentamisesta, joista toinen jää varayhteydeksi mahdollista korvattavuutta varten. Maakaapelireitin pituus on noin 8 km.

Maakaapelin tarvitseman johtoalueen lopullinen leveys on 8,2 m, joka tulee pitää puuttomana. Rakentamisrajoitukset sijoittuvat 4,1 m etäisyydelle kaapelikaivannon keskeltä mitattuna. Työnaikaisen alueen leveys on n. 21 m.

Hankeen toteuttamiseksi on tutkittu kahta reittivaihtoehtoa. VE1 mukailee Kehä III ja rantaradan linjauksia ja VE2 maakaapeli kulkisi Espoonlahden kautta Espoon puolelle ja sieltä Espoon muuntoasemalle. VE2 on lausuntopyynnön mukaan todettu mahdottomaksi toteuttaa. Viranomaisille esitetään reittivaihtoehtoa VE1.

Lausuntopyynnön mukaan tämä lausunto tullaan liittämään valtioneuvostolle tehtävään lunastuslupahakemukseen.

Maakaapeli suhteessa alueidenkäytön tavoitteisiin Ympäristöselvityksestä käy ilmi, että nyt suunniteltua maakaapelia ei ole esitetty missään voimassa olevassa kaavassa.

ELY-keskus tuo esiin, että kyse ei myöskään ole valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävän voimajohdon suunnittelusta, sillä maakaapeli palvelisi yksittäistä datakeskushanketta ja siihen liittyviä toimintoja.

Myöskään Kolabackenin datakeskushanketta, johon maakaapeli liittyy, ei toistaiseksi ole osoitettu lainvoimaisissa kaavoissa, vaan asemakaavoitus on kesken.

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 021 000 Kirjaamo www.ely-keskus.fi PL 36, 00521 Helsinki Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi Lausunto 2 (6)

UUDELY/9570/2020 5.10.2020

Reittivaihtoehdoista etenkin VE1 sijoittuu alueelle, johon kohdistuu merkittävä määrä valtakunnallisia, maakunnallisia ja seudullisia maankäytön tavoitteita, sekä myös kunnan tavoitteita.

ELY-keskus katsoo tämän alueen osalta, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, voimassa olevan ja hyväksytyn maakuntakaavan, MAL2019-sopimuksen sekä vireillä olevien yleis- ja asemakaavojen näkökulmasta alueella on ensisijaista turvata Kehä III:n kehittäminen, rantaradan kehittäminen, mahdollinen seudullinen lähiliikenteen junavarikko, asemaan tukeutuvan asumisen ja palvelujen kehittäminen mukaan lukien mm. tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet ja kevyen liikenteen yhteydet. Samassa käytävässä on tarpeen turvata suunniteltuun ja tavoiteltuun maankäyttöön liittyen riittävä suunnitteluvara esimerkiksi hulevesien ja ekologisten yhteyksien osalta.

Ympäristöselvityksen perusteella ei ole mahdollista ottaa kantaa, jääkö reittisuunnitelman VE1 myötä tarvittava suunnitteluvara yllä mainittujen ensisijaisten maankäytön tavoitteiden toteuttamiseen. Aineistossa ei ole osoitettu reittisuunnitelmaa lainvoimaisten kaavojen tai muiden suunnitelmien päällä paria poikkeusta lukuun ottamatta, eikä eri suunnitelmia ole tarkasteltu päällekkäin. Myöskään yksityiskohtaisempia suunnitelmakuvia maakaapelin ja muiden toimintojen yhteensovittamisesta ei ole esitetty.

Ympäristöselvityksestä puuttuu myös kuvaus sähkömagneettisista vaikutuksista, eikä näin ollen ole mahdollista arvioida voimajohdon sähkömagneettisten vaikutusten merkitystä asemakaavoissa esitetyn rakentamisen toteuttamisedellytyksiin, laadittavien asemakaavojen suunnitteluvaraan tai vaikutuksia olemassa oleviin asuinrakennuksiin ja sitä kautta ihmisiin. ELY-keskus huomauttaa, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaisilla suunnitelmilla tulee turvata turvallinen ja terveellinen elinympäristö.

ELY-keskus katsoo, että etenkin Masalan asemanseudun läheisyydessä maakaapelin sijoittaminen alueelle edellyttäisi reitin soveltuvuuden tutkimista asemakaavalla, jolloin alueisiin kohdistuvat erilaiset maankäytön intressit, niiden merkittävyys, niiden edellyttämät tilavaraukset ja eri hankkeiden suunnittelun tarkentuminen olisi mahdollista ottaa huomioon. Lisäksi maakaapeli tulee vaikutuksena ottaa huomioon Kolabackenin asemakaavan (datakeskuskaava) laadinnassa.

Liikenne Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue lausuu hankkeesta seuraavaa:

Tulevat maanteiden kehittämistarpeet tulee huomioida maakaapelointia suunniteltaessa. Maakaapelihanke ei saa aiheuttaa ongelmia tuleville maanteiden kehittämishankkeille.

Kaapeloinnin vaikutukset maanteiden rakenteisiin sekä liikenneturvallisuuteen tulee selvittää. Vaikutuksia tulee tarkastella myös Lausunto 3 (6)

UUDELY/9570/2020 5.10.2020

siitä lähtökohdasta, mitkä ovat maanteiden kehittämisen vaikutukset esitetylle kaapeliyhteydelle.

Maakaapeli tulee sijoittaa nykyisen tiealueen ulkopuolelle ja lähtökohtaisesti myös tulevan tiealueen ulkopuolelle, jotta kaapelia ei tarvitse tulevien maanteiden kehittämishankkeiden toteutusvaiheessa siirtää.

Maakaapelin toimintavarmuuden kannalta on edullista, että maakaapeli ei sijaitse tulevien kehittämishakkeiden alueella. Masalan ja Majvikin eritasoliittymien kiertämistä tulee harkita.

Kantatien 50 (Kehä III) alitus tulee tehdä ensisijaisesti suuntaporaamalla.

Luonnonsuojelu Laadittu ympäristöselvitys osoittaa, että VE2:n jatkosuunnittelussa tulee laatia luonnonsuojelulain 65§:n mukainen arviointi hankkeen vaikutuksista Espoonlahden Natura-alueen luonnonarvoihin. Ympäristöselvityksessä on tunnistettu heikentäviä vaikutuksia luontotyyppiin laajat matalat ja lahdet ja luontodirektiivin liitteen II lajiin meriuposkuoriainen. Näiden vaikutusten merkittävyys on arvioita luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla. Hankkeelle, jolla on merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen luonnonarvoihin, ei voida myöntää lupaa.

VE2 kulkee Espoonlahden luonnonsuojelualueen YSA202916 ja rajatun Båthusuddenin meriuposkuoriaisalueen ERA201408 läpi. Kaapelin kaivaminen alueelle edellyttää lupaa luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä poikkeamiseen ja meriuposkuoriaisen osalta on pystyttävä esittämään, että lajin suojelutaso säilyy suotuisana, vaikka rajattua elinympäristöä muokattaisiin.

VE1:n osalta ei muodostu Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia, mikäli vesistöjen alitukset toteutetaan suuntaporaamalla. VE1 kulkee kauempana Natura-alueesta ja luonnonsuojelualueesta. Jatkosuunnittelussa on tarpeen vielä tarkemmin selvittää viitasammakon esiintyminen ympäristöselvityksessä todetuilla lajille soveltuvilla alueilla sekä liito-oravan esiintyminen kaapelilinjauksen läheisyydessä Mankissa.

Vesilain mukainen luvan tarve ja vaikutukset vesiin Kaapelireitille osuvista purojen (Sundet, Bobäck bäcken ja Mankinjoen alkupää) alituksista tulee vesilain 2 luvun 5 a ja 15 §:n perusteella ilmoittaa vesialueen omistajalle ja ELY-keskukselle vähintään 60 vrk etukäteen. Ilmoitus ELY-keskukselle tulee tehdä lomakkeella, joka löytyy verkko- osoitteesta https://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi/Vesien_kaytto/Pienet_vesirakennustyot. Ilmoituksen perusteella ELY-keskus arvioi vesilain mukaisen luvan tarpeen ja antaa mahdollisia reunaehtoja alitusten toteuttamiselle.

Pohjavesialueen osalta ympäristöselvityksen tiedoilla ei voida ottaa kantaa vesiluvan tarpeeseen. Lausunto 4 (6)

UUDELY/9570/2020 5.10.2020

Ympäristöselvityksessä on kuvattu yleispiirteisesti Mankin 1-lk pohjavesialueen (0104906) olosuhteet. Hankkeen suunnittelussa tulee tarkentaa tiedot alueen maaperäkerrospaksuudesta ja pohjaveden painetasosta sekä arvioida vedenottamolle mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset. Hankkeen toteuttaminen ei saa heikentää pohjaveden laatua, aiheuttaa pohjaveden haitallista purkautumista tai vaikeuttaa alueen käyttöä vedenhankintaan.

Vaikutuksia pintavesiin on arvioitu suunnitteluvaiheeseen nähden riittävästi. Hankkeen suunnittelussa on päädytty VE1:een, mikä on pintavesiin kohdistuvien vaikutusten kannalta myönteisempi vaihtoehto.

Kaapelireitillä olevat virtavedet alitetaan suunnitelman mukaan suuntaporaamalla riittävän kaukaa suhteessa vesistöön. Lisäksi todetaan, että samentumisvaikutuksia kaivuojien läheisiin pintavesiin voidaan lieventää huolellisilla työskentelytavoilla. Nämä työskentelytavat tulee suunnitella hankkeen toteuttamisen riittävän varhaisessa vaiheessa, ja huomioida myös sulfidisaven esiintyminen kaivulinjalla. Sulfidisaven esiintyminen ja niiden ympäristöriskit on käsitelty ympäristöselvityksessä kattavasti.

Ilmastovaikutukset Ympäristöselvityksessä ei ole huomioitu maakaapelihankkeen ilmastovaikutuksia hillinnän tai sopeutumisen näkökulmassa. Myöskään arviointiraportissa ei ole perusteltu tehtyä rajausta.

Kaapelin ilmastovaikutukset liittyvät rakentamisvaiheeseen. Siinä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä maakaapelikaivantojen kaivuuseen ja siihen tarvittavien muiden työvaiheiden kuten esim. maaperän stabilointiin ja kaapelin asentamiseen tarvittavien työkoneiden energiankäytöstä ja rakentamiseen liittyvistä kuljetuksista ja massojen käsittelystä.

Lisäksi päästöjä voi syntyä maakaapelin rakentamiseen liittyvistä mahdollisista olemassa olevien kiinteistöjen tai muiden rakenteiden purkamisesta ja syntyvien rakennusjätteiden käsittelystä. Mahdollinen happamien sulfaattimaiden neutralointiin tarvitaan kalkkikiveä, jonka käytöstä pääsee kalkin karbonaatin reagoidessa maaperässä hiilidioksidia ilmaan.

Reittivaihtoehdosta riippuen vajaan tai reilun 8 kilometrin mittaisen maakaapelin rakentaminen merkitsee maankäytön muutosta karkeasti arvioiden 15–20 hehtaarin maa-alalta. Kaapelin rakentaminen ja lopullinen maakaapelialue merkitsee rakentamisen alla jäävien metsä- ja peltomaiden osalta hiilivararastojen ja -nielujen muutoksia. Metsäalueiden osalta syntyy metsäkatoa puuston hiilivaraston poistumisen lisäksi rakentamisen alta menetettävien hiilinielujen myötä.

Käyttövaiheen päästöt ovat vähäiset. Lausunto 5 (6)

UUDELY/9570/2020 5.10.2020

ELY-keskus katsoo, että merkittävät ilmastovaikutukset on tarpeen kuvata ympäristöselvityksessä.

Vaihtoehtotarkastelut ELY-keskus katsoo, että molemmat tutkitut vaihtoehdot ovat ongelmallisia:

Linjausvaihtoehto VE1 liittyy alueidenkäytön suunnitteluun liittyviä riskejä. On käytettävissä olevien tarkastelujen pohjalta edelleen epäselvää, onko maakaapeli mahdollista linjata tätä kautta ottaen huomioon alueeseen kohdistuvat valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät intressit.

Linjausvaihtoehto VE2 on ympäristöselvityksessä todettu toteuttamiskelvottomaksi luonnonsuojeluun liittyvien lisäselvitystarpeiden (Natura) ja tarvittavien poikkeamispäätösten perusteella.

ELY-keskus tuo esiin, että lisäselvitystarpeet ja tarvittavat poikkeamispäätökset eivät tee vaihtoehdosta VE2 toteuttamiskelvotonta, vaan asia arvioidaan mainituissa menettelyissä. Näin ollen pelkästään ympäristöselvityksen perusteella ei vaihtoehtoa VE2 voida todeta toteuttamiskelvottomaksi.

ELY-keskus tuo esiin, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat hyödyntämään voimajohtolinjauksissa ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä – ei siis liikennekäytäviä kuten ympäristöselvityksessä on virheellisesti sanottu.

Ympäristöselvityksestä ei käy ilmi, miten tutkittuihin vaihtoehtoihin on päädytty tai miksi olemassa olevaa ja kaikilla kaavatasoilla osoitettua johtokäytävää (pituudeltaan n. 8-9 km) Masalan länsipuolella ei ole tutkittu vaihtoehtona.

Ympäristöselvityksessä reittivaihtoehtoja on vertailtu kunkin vaikutusalan (luonto, pohjavedet, kaavat jne.) yhteydessä. Vaikutuksia ei ole ristiintaulukoitu tai arvioitu vaikutusten merkittävyyttä suhteessa toisiinsa.

Soveltuvan linjauksen löytämiseksi hankkeelle olisi eduksi tarkastella myös nykyisen johtokäytävän kautta kulkevaa vaihtoehtoa ja lisäksi tehtyjä vaikutusarviointeja olisi tarpeen tarkastella ristiin ja nostaa kaikkien tarkasteltujen vaihtoehtojen aiheuttamien vaikutusten kokonaisuus esiin johtopäätösten tekemisen tueksi.

ELY-keskus katsoo, ettei käytettävissä olevan lausuntopyyntöaineiston pohjalta voida puoltaa tai poissulkea kumpaakaan esitetyistä reittisuunnitelmavaihtoehdoista.

Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt ylitarkastaja Elina Kuusisto ja ratkaissut yksikönpäällikkö Timo Kinnunen. Lausunto 6 (6)

UUDELY/9570/2020 5.10.2020

Tiedoksi UUDELY / Kirsi Hellas, Annukka Engström, Eeva Kopposela, Päivi Ylipaavalniemi, Petra Ihanamäki, Elina Kerko, Tomi Laukka, Vuokko Väistö

Väylä / Ville Vuokko, Kaisa Kauhanen Tämä asiakirja UUDELY/9570/2020 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/9570/2020 har godkänts elektroniskt

Esittelijä Kuusisto Elina 05.10.2020 15:38

Ratkaisija Kinnunen Timo 05.10.2020 15:38