DOCSLIB.ORG

Länsiradan Maankäytön Kehityskuvaselvitys

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Länsiradan Maankäytön Kehityskuvaselvitys LÄNSIRADAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVASELVITYS Espoo-Kirkkonummi-Vihti-Lohja FCG Planeko Oy / A-Konsultit Oy / Strafica Oy I (26) 6/2009 Länsiradan maankäytön kehityskuva SISÄLLYSLUETTELO 1 ESIPUHE ...................................................................................................................... 1 2 LÄNSIRADAN ALUEEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT ........................................................ 2 2.1 Tarkastelualue............................................................................................................... 2 2.2 Suunnittelutilanne.......................................................................................................... 3 2.3 Asuminen, työpaikat ja keskusverkko ............................................................................... 3 2.4 Virkistys, luonnon- ja kulttuuriympäristö ........................................................................... 3 2.5 Liikennejärjestelmä........................................................................................................ 3 2.6 Kehityskuvan vaihtoehtotarkastelu ................................................................................... 3 3 MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA........................................................................................... 3 3.1 Kehityskuvan tavoitteet .................................................................................................. 3 3.2 Kehityskuvan mitoitus .................................................................................................... 3 3.3 Vaihe 1: +55 000 asukasta, rata Histaan .......................................................................... 3 3.4 Vaihe 2: +100 000 asukasta, rata Lohjan keskustaan ......................................................... 3 3.5 Vaihe 3: +150 000 asukasta, rata Lohjan Virkkalaan + Lempola........................................... 3 4 VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI ................................................................... 3 4.1 Liikenteelliset vaikutukset ............................................................................................... 3 4.2 Taloudellisten vaikutusten arviointi................................................................................... 3 4.3 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen .................................................. 3 4.4 Sopeutuminen maakuntakaavoitukseen ............................................................................ 3 5 YHTEENVETO ................................................................................................................ 3 LIITE I: Asukas- ja työpaikkamäärien kehitys 1 (26) FCG Planeko Oy / A-Konsultit Oy / Strafica Oy Länsiradan maankäytön kehityskuva 6/2009 1 ESIPUHE Uudistuneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet Kehityskuvaselvitys täsmentää esitetyllä maankäytöllä Uudenmaan kaavoitus on käynnistymässä lähivuosina. Lohjalla on vireillä sekä voimaan 1.3.2009. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava maakuntakaavassa osoitetut taajamarakenteen laajenemissuunta taajamaosayleiskaavan että keskustan osayleiskaavan laatiminen. olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen jatkuvuus -merkinnät väleillä Nupuri-Veikkola ja Veikkola-Huhmari-Nummen- Kaavoitusta varten on tehty selvitys Länsiradan asemapaikoista. ja kehittämismahdollisuudet. Alueidenkäytön suunnittelussa on säi- kylä. Merkinnällä on osoitettu alueet, joilla on ollut tarvetta kunta- Espoossa on Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava ehdotusvaihees- lytettävä mahdollisuudet toteuttaa uudet rautatieyhteydet Helsin- rajat ylittävän yhdyskuntarakenteen laajenemisen selvittämiseen ja sa. Vihdissä on tekeillä Etelä-Nummelan sekä Nummenkylän gistä Turun ja Pietarin suuntiin. Tavoite on konkretisoitu maakunta- suunnitteluun. Suunnittelutyön tuloksena on kuntien yhteinen osayleiskaavat. kaavassa ja tämän jälkeen se on otettava huomioon kuntakaavoi- maankäytön kehityskuva Länsiradan käytävälle. Kyseessä on moni- tuksessa. Väylää koskeva aluevaraus tai muu merkintä on osoitet- vuotinen, pitkän aikavälin hanke, jolle kunnilta on löydyttävä yhtei- Espoo, Kirkkonummi ja Vihti ovat valtuustoissaan hyväksyneet kes- tava kaavassa tai alueidenkäyttöä on ohjattava siten, että se ei estä nen näkemys ja tahtotila. kinäiset, maankäyttöä, kaavoitusta ja liikennettä koskevat yhteis- tai muutoin vaaranna radan rakentamismahdollisuuksia. Alueiden- työsopimukset. Lohjan kaupunki, Helsingin kaupunki, Uudenmaan käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden- Kehityskäytävään liittyy useita ajankohtaisia selvityksiä. Uuden- liitto, Ratahallintokeskus ja Uudenmaan tiepiiri ovat osallistuneet käyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään nii- maan liitto on aloittanut Uudenmaan maakuntakaavan uudistami- selvityksen valmisteluun. Kehityskuvaselvitys on esitelty tarkaste- den toteuttamista. sen ja siihen sisältyvien vaihtoehtoisten koko maakunnan alue- ja lualueen kuntien luottamuselimissä huhti-toukokuun 2009 aikana. yhdyskuntarakenteen rakennemallien tarkastelun. Espoo-Salo- Länsiradan kehityskuvaselvityksen taustalla on Turunväylän ja Es- oikoradan alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arvi- Länsiradan kehityskuvaselvitys havainnollistaa kuntien yhteisen vi- poo-Lohja-radan liikennekäytäväselvitys (ELVI). Kehityskuvaselvitys ointi (YVA) on käynnissä ja Helsingin seudun yhteisenä hankkeena sion Etelä-Suomen aluerakenteessa merkittävän Espoon ja Lohjan on kuntien yhteinen puheenvuoro alueen kehittämisestä sekä laaditaan ensimmäistä kertaa koko seudun kattavaa liikennejärjes- välisen kehityskäytävän maankäytön ja liikennejärjestelmän yh- maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisesta. Alustavasti on sel- telmäsuunnitelmaa (HLJ 2011). teensovittamisesta ja toteuttamismahdollisuuksista vaiheittain ta- vitetty kuntakohtaiset maankäytön suunnitelmat ja täydennysra- loudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Uudenmaan liitto kentamisen mahdollisuudet. Selvitys on laadittu Helsingin seudun Kehityskäytävän kunnilla ja kaupungeilla on vireillä lisäksi erilaisia käyttää selvitystä maankuntakaavan uudistamisen valmisteluaineis- maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman 2017 (MAL maankäytön selvityksiä. Kirkkonummella on valmisteilla maankäyt- tona. 2017) ja Länsi-Uudenmaan alueen MAL-suunnitelman pohjalta. tövisio osana kunnan kehityskuvahanketta ja Veikkolan osayleis- Ohjausryhmä Työryhmä Konsulttien työryhmä Marketta Kokkonen, kaupunginjohtaja, Espoo Harri Hietanen, Espoo Heli Kotilainen, FCG Planeko Oy Olavi Louko, teknisen toimen johtaja, Espoo Vuokko Rouhiainen, Espoo Taina Ollikainen, FCG Planeko Oy Kari Moilanen, kaupunkisuunnittelupäällikkö, Espoo Markku Antinoja, Espoo Mikko Keskinen, FCG Planeko Oy Markku Antinoja, liikennesuunnittelupäällikkö, Espoo Heini Peltonen, Espoo Staffan Lodenius, A-Konsultit Oy Harri Hietanen, yleiskaavapäällikkö, Espoo Olli-Pekka Poutanen, Helsinki Hannu Pesonen, Strafica Oy Vuokko Rouhiainen, apulaisyleiskaavapäällikkö Espoo Tero Luomajärvi, Kirkkonummi Jyrki Rinta-Piirto, Strafica Oy Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Leena Iso-Markku, Lohja Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, Kirkkonummi Matti Kanerva, Vihti Elina Lehto-Häggroth, kaupunginjohtaja, Lohja. v. 2008 loppuun Jussi Lindberg, Ratahallintokeskus asti. Anna Vainio, Ratahallintokeskus Simo Juva, kaupunginjohtaja, Lohja Pekka Normo, Uudenmaanliitto Kimmo Jarva, kunnanjohtaja, Vihti Agneta Nylund, Uudenmaanliitto Matti Kanerva, va tekninen ja ympäristöjohtaja, Vihti v. 2008 lop- Jukka Peura, Uudenmaan tiepiiri puun asti Brita-Dahlqvist-Solin, Uudenmaan ympäristökeskus (kommentointi) Ossi Niemi-Muukko, ylijohtaja, Ratahallintokeskus Kari Ruohonen, investointijohtaja, Ratahallintokeskus Riitta Murto-Laitinen, aluesuunnittelun johtaja, Uudenmaanliito Marketta Virta, johtaja, Uudenmaan ympäristökeskus FCG Planeko Oy / A-Konsultit Oy / Strafica Oy 2 (26) 6/2009 Länsiradan maankäytön kehityskuva 2 LÄNSIRADAN ALUEEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Tarkastelualue Tarkastelualueena on Länsiradan alustavaa linjausta (ELVI 2007) noudattava vyöhyke Espoon keskuksesta Lohjan Virkkalaan. Kehi- tyskuvassa tarkastellaan Länsiradan vyöhykkeen maankäyttöä Es- poon, Kirkkonummen, Vihdin (Nummela) ja Lohjan alueilla. Tarkas- telualue on esitetty kuvassa 1. Etelä-Suomen aluerakenne Etelä-Suomen seitsemän maakuntaa ovat valmistelleet yhteisen näkemyksen tulevasta aluerakenteesta (kuva 2). Visiossa korostu- vat muun muassa liikenteen runkoverkon yhteyteen sijoittuvat mit- tavat asumisen kehittämisvyöhykkeet. Tulevina vuosina rakentamista ja asumista ohjataan Etelä- Suomessa mahdollisimman eheällä tavalla nykyisen taajamaraken- teen yhteyteen. Kasvun myötä asumisen kehittämisvyöhykkeet voimistuvat. Myös itä-länsisuuntaiset liikenneyhteydet korostuvat, ja uudeksi selvitettäväksi ratayhteydeksi on nostettu Turku-Salo- Lohja-Helsinki ja edelleen Helsinki-Porvoo. Turku-Helsinki-Lahti- Pietari yhteys on osa EU:n priorisoimaa Pohjolan kolmion liikenne- käytävää.1 Etelä-Suomessa ja Uudenmaan alueella väestönkasvu tulee jatku- maan voimakkaana tulevaisuudessa. Aluerakenteen määrittelyn ta- voitteena on ollut Helsingin seudun kasvun hallinta sekä alueiden välisten kehityserojen kasvun pysäyttäminen. Väestön kehitys Uudellamaalla Uudenmaan seuraavaa maakuntasuunnitelmaa varten laadittujen Kuva 1. Tarkastelualueen rajaus vihreällä katkoviivalla. Länsiradan linjaus sinisellä. alustavien väestösuunnitteiden mukaan koko maakunnan väestö on vuonna 2035 noin 1 721 800 asukasta. Tämä merkitsee
Load more

Recommended publications
  • Porvoon Ja Lohjan Kaupunkien Esityksen Perustelumuistio
    PERUSTELUMUISTIO Porvoon ja Lohjan kaupunkien toiminnallinen suuntautuminen, vuorovaikutus ja yhteys metropolialueeseen MISTÄ PUHUMME, KUN PUHUMME METROPOLIALUEESTA? Hallitus linjasi elokuussa 2013 rakennepoliittisessa ohjelmassaan metropolihallinnon jatkovalmistelun periaatteista. Keskeisenä linjauksena oli se, että perustetaan metropolihallinto, jonka päättävä elin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaisi alueen kilpailukyvyn sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen.1 Valtiovarainministeriö asetti lokakuussa 2013 työryhmän metropolihallintoa koskevan lainsäädännön valmistelua varten. Tehtävä perustui Kataisen hallituksen kuntauudistuslinjauksiin, jossa korostettiin muun muassa metropolialueen kansallista merkitystä ja tarvetta metropolialuetta koskevalle erilliselle lainsäädännölle.2 Työryhmän työtä edelsi seikkaperäinen esiselvitys. Metropolilakityöryhmän väliraportti julkaistiin huhtikuussa 2014. Työryhmä esitti kahta vaihtoista mallia: pakkokuntayhtymää tai itsehallinnollista järjestelmää. Molemmissa malleissa ytimenä oli vaaleilla valittu valtuusto, metropolikaava sekä valtion kanssa tehtävät metropolisopimus. Hallitus linjasi budjettiriihessään elokuussa 2014 periaatteet, joiden pohjalta metropolilakityöryhmä jatkaisi valmistelua. Linjauksen mukaan metropolihallinto kattaisi 14 kuntaa Helsingin seutukunnan 17 kunnasta, mutta linjaukseen liitettiin varaus, että ”Lohja
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Espoo-Salo Oikoradan Yleisötilaisuus Lohja, Laurentius-Sali, 30.10.2019, Klo 18-20 Mäenpää Heidi 30.10.2019 Yleisötilaisuuden Ohjelma
    Kirkkonummi Espoo-Salo oikoradan yleisötilaisuus Lohja, Laurentius-sali, 30.10.2019, klo 18-20 Mäenpää Heidi 30.10.2019 Yleisötilaisuuden ohjelma Klo 18.00 Alkusanat ja hankkeen yleisesittely Projektipäällikkö Heidi Mäenpää, Väylävirasto Klo 18.05 Kaupungin puheenvuoro Kaupunginjohtaja Mika Sivula, Lohjan kaupunki Klo 18.15 Maakuntaliiton puheenvuoro Liikennesuunnittelija Pasi Kouhia, Uudenmaan liitto Klo 18.25 Hankkeen suunnittelutilanne: • Rantarataselvitys, kysyntäennuste ja liikenneselvitys • Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden ympäristövaikutusten arviointi Projektipäällikkö Heidi Mäenpää, Väylävirasto Klo 18.40 Rata- ja tieteknisten ratkaisujen esittely Projektipäällikkö Seppo Veijovuori, Sitowise Projektipäällikkö Kari Fagerholm, Pöyry Klo 18.55 Vaikutusten arviointi Ympäristöasioista vastaava Eevaliisa Härö, Ramboll Klo 19.10 Kysymyksiä ja keskustelua Päätössanat Esitysten jälkeen on mahdollista tutustua karttoihin yhdessä suunnittelijoiden kanssa Klo 20.00 Tilaisuus päättyy 2 Hankkeen yleisesittely Projektipäällikkö Heidi Mäenpää, Väylävirasto 3 Helsinki-Turku nopea junayhteys 4 Espoo-Salo oikorata, yleissuunnitelma • Maakuntakaavan mukainen linjaus • Rataa noin 94 km • Tunneleita 22 kpl, noin 15 km • Siltoja 113 kpl, noin 11 km • Tiet, kadut • Vaikutukset • Melu • Ympäristö • Ihmiset • Kustannukset 5 Suunnitteluprosessi RATALAKI • Esiselvitys • Tarveselvitykset • Liikenteelliset selvitykset • Kehittämisselvitykset YLEISSUUNNITELMA RATASUUNNITELMA RAKENTAMIS- • YVA • Maakuntakaavan ja • Asemakaavan mukainen
    [Show full text]
  • Prices of Dwellings in Housing Companies
    Housing 2019 Prices of dwellings in housing companies 2019, July Prices of old dwellings in housing companies rose on annual level in Greater Helsinki and declined in the rest of Finland According to Statistics Finland's preliminary data, prices of old dwellings in housing companies rose compared to July 2018 by about two per cent in Greater Helsinki, while in the rest of Finland they fell by 2.8 per cent. Development of prices of old dwellings in housing companies by month, index 2015=100. The heading of the figure was corrected on 29 August 2019. Compared to June, prices went down by 1.7 per cent in Greater Helsinki and in the rest of Finland by 1.5 per cent. Compared with the corresponding period last year, among large cities, prices of old dwellings in housing companies rose clearly only in Helsinki. In Espoo and Vantaa, the prices remained on level with the previous year. In the other large cities, prices have gone down from last year according to preliminary data. Helsinki 28.8.2019 Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. The preliminary data comprise, on average, one half of completed transactions of old dwellings in blocks of flats and terraced houses. Particularly in summer months, the number of transactions in the latest release of the monthly statistics may remain lower than usual and be supplemented in the coming months. The price development should also be examined over a longer period than one month. According to data available to Statistics Finland, 31,902 transactions of old dwellings in housing companies were made in the whole country in January to July, which is on level with the previous year.
    [Show full text]
  • Lemminkäinen Annual Report 2002
    Annual Report 2002 LEMMINKÄINEN GROUP Annual Report 2002 LEMMINKÄINEN Lemminkäinen Corporation Esterinportti 2, 00240 Helsinki P.O.Box 23, 00241 Helsinki Telephone +358 9 15 991 Fax +358 9 140 672 www.lemminkainen.fi LEMMINKÄINEN GROUP Contents Year 2002 1 Lemminkäinen Group 2 Strategy 4 Review by the Managing Director 5 Paving and Mineral Aggregates Division 6 Building Materials Division 10 Lemminkäinen Construction Ltd 14 Oy Alfred A. Palmberg Ab 18 Tekmanni Oy 22 Risk management 26 Environment 27 Research and development 28 Personnel 30 Board of Directors’ report for the accounting period 1st Jan. 2002 – 31st Dec. 2002 32 Consolidated income statement 34 Consolidated balance sheet 35 Consolidated statement of source and application of funds 36 Parent Company income statement 37 Parent Company balance sheet 38 Parent Company statement of source and application of funds 39 Accounting principles 40 Notes to the financial statements 41 Economic trends and financial indicators 52 Shares and shareholders 54 Board of Directors’ proposal for appropriation of retained earnings 57 Auditors’ report 57 Parent Company Board of Directors 58 Corporate governance 59 Information for shareholders 60 Contact information 61 Year 2002 Lemminkäinen’s steady development continues The net sales of the Lemminkäinen Group rose 12.5 % to EUR 1 255.8 million Lemminkäinen’s steady growth and favourable (1 116.5), of which operations abroad accounted for EUR 249.0 million (202.5) or earnings trend have persisted for a number of 20 % (18). The Group’s profit before taxes was EUR 48.5 million (61.7) and the years. The Company’s net sales were up yet again operating profit was EUR 56.7 million (69.7).
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Tulomuutto KUUMA-Kuntiin 2014 Tulomuutto KUUMA-Kuntiin 2013
    Tulomuutto KUUMA-kuntiin 2014 Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Lähtökunta Hyvinkää Lähtökunta Järvenpää Lähtökunta Kerava Lähtökunta Kirkko-nummi Lähtökunta Mäntsälä KOKO MAA 2364 KOKO MAA 2647 KOKO MAA 2544 KOKO MAA 2275 KOKO MAA 1070 Helsinki 300 Helsinki 505 Vantaa 619 Espoo 858 Helsinki 157 Nurmijärvi 224 Vantaa 373 Helsinki 510 Helsinki 472 Vantaa 144 Riihimäki 182 Tuusula 355 Tuusula 283 Vantaa 138 Järvenpää 124 Vantaa 174 Kerava 270 Järvenpää 165 Siuntio 80 Tuusula 93 Espoo 122 Mäntsälä 146 Espoo 124 Vihti 41 Kerava 58 Tuusula 122 Espoo 130 Sipoo 95 Tampere 40 Lahti 47 Tulo - Tulo - Tulo - Lähtökunta Nurmijärvi Lähtökunta Pornainen Lähtökunta Sipoo Lähtökunta Tulo - Tuusula Lähtökunta Tulo - Vihti KOKO MAA 2171 KOKO MAA 304 KOKO MAA 986 KOKO MAA 2307 KOKO MAA 1498 Helsinki 526 Järvenpää 47 Helsinki 326 Vantaa 536 Helsinki 286 Vantaa 486 Vantaa 42 Vantaa 184 Helsinki 433 Espoo 283 Espoo 254 Helsinki 42 Porvoo - Borgå 75 Järvenpää 287 Lohja - Lojo 211 Hyvinkää 131 Tuusula 25 Kerava - Kervo 69 Kerava - Kerv 223 Vantaa 124 Tuusula 57 Kerava - Kervo 21 Espoo 57 Espoo 95 Karkkila - Hö 88 Vihti 47 Sipoo - Sibbo 18 Järvenpää 50 Hyvinkää - H 85 Kirkkonumm 75 Tulomuutto KUUMA-kuntiin 2013 Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Lähtökunta Hyvinkää Lähtökunta Järvenpää Lähtökunta Kerava Lähtökunta Kirkko-nummi Lähtökunta Mäntsälä KOKO MAA 2641 KOKO MAA 2556 KOKO MAA 2594 KOKO MAA 2081 KOKO MAA 1097 Helsinki 329 Helsinki 478 Vantaa 543 Espoo 820 Helsinki 166 Nurmijärvi 245 Vantaa 344 Helsinki 491 Helsinki 467 Järvenpää 164 Riihimäki 217 Tuusula
    [Show full text]
  • UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne Ja Infrastruktuuri -Vastuualue
    UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 Helsingissä 20.5.2016 2 SISÄLTÖ 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus 3 2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri - vastuualueen toimivalta-alue 3 3. Julkisen palvelun hintavelvoitteet 3 3.1 Seutuliput 4 3.2 Kaupunkiliput 4 3.3 Työmatka- ja erikoisliput 5 3.4 Kertalippujen hinnat 10 4. Valitut julkisen liikenteen harjoittajat ja maksetut korvaukset 11 4.1 Siirtymäajan liikennöintisopimukset 11 4.2 Osto- ja PSA-sopimukset 11 4.3 Yksinoikeudet 12 Liite: Siirtymäajan liikennöintisopimukset 14 3 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus Tämä raportti perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1370/2007 palvelusopimusasetus) 7 artiklan 1. kohtaan, jonka mukaisesti: ”Toimivaltaisen viranomaisen on julkaistava kerran vuodessa yhdistelmäraportti, jossa selostetaan sen toimivaltaan kuuluvat julkisen palvelun velvoitteet, valitut julkisen liikenteen harjoittajat sekä korvaukset, joita niille on maksettu, ja yksinoikeudet, joita niille on myönnetty korvauksena julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä.” Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) antaa tässä raportissa toimivaltaisena viranomaisena asetuksen edellyttämät tiedot vuodelta 2015. 2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri
    [Show full text]
  • Lemminkäinen Annual Report 2000
    ANNUAL REPORT 2000 CONTENTS Information for shareholders 1 Lemminkäinen in brief 2 Review by the Managing Director 3 Parent company Board of Directors 4 Board of Directors’ report for the accounting period 1st Jan. 2000 – 31st Dec. 2000 5 Economic trends and financial indicators 10 Consolidated income statement 12 Consolidated balance sheet 13 Consolidated statement of source and application of funds 14 Parent company income statement 15 Parent company balance sheet 16 Parent company statement of source and application of funds 17 Accounting principles 18 Notes to the financial statements 19 Board of Directors’ proposal for appropriations of retained earnings 31 Auditors’ Report 31 Business sector reviews 32 Contact information 42 INFORMATION FOR SHAREHOLDERS Financial reporting will be mailed to the Company’s regis- year 2000 figures in the table of eco- During the course of the year 2001 Lem- tered shareholders. The publications nomic trends and financial indicators, minkäinen Corporation will publish a may also be ordered from the the income statements, the balance bulletin on the year 2000 financial state- Company’s information services by sheets and the statements of source and ments, an annual report and three inter- phone: + 358 9 159 9511, or by e-mail: application of funds are additionally im financial reviews. The latter will [email protected] stated in Finnish marks. appear on the 16th May, 15th August and 14th November. Currencies used in the EUR 1 = FIM 5.94573 The annual report and interim annual report financial reviews will be published in The monetary amounts in this Annual Finnish and English. The publications Report are stated in euro.
    [Show full text]
  • Kirkkonummi, Zonation-Aluetunnus 38 Maakunnalliset Luontoarvot Zonation-Analyysissä © Uudenmaan Liitto 2016
    Kirkkonummi, Zonation-aluetunnus 38 Maakunnalliset luontoarvot Zonation-analyysissä © Uudenmaan liitto 2016 KIRKKONUMMI (38) Alue sijaitsee Kirkkonummen lounaisosis- arvoluokka 4, arvokas) sekä vähäisessä sekä pienimuotoisia hakkuita ja asutusta. sa Hilan kylän länsipuolella ja Upinniemen määrin ojittamattomat suot ja soistu- Kohteen välitön yhteys laajoihin kallio- ja (Obbnäs) kylän koillispuolella asumatto- mat ja pienialainen laguunin ranta-alue. metsäalueisiin parantaa sen ekologista malla kallioisella metsäalueella, joka kuu- Koillisimpaan kärkeen ulottuu valtakun- tilaa. luu puolustusvoimien harjoitusalueeseen nallisesti arvokasta lintualuetta (Hilan koillisinta nurkkausta lukuunottamatta. FINIBA-alue). Kohteella on havaittu uhan- Alueelta on Zonation-analyysissä käy- alainen (vaarantunut) keltakänsikkä (Cris- tetyissä aineistoissa tietoja arvokkaista Aluerajaus perustuu elinympäristö- tinia gallica) ja silmälläpidettävä oranssi- luontopiirteistä 5,4-kertaisesti verrattuna jen osalta erityisesti puustotietoi- kääpä (Hapalopilus aurantiacus). samankokoiseen alueeseen Uudellamaal- hin (puulajit, kasvupaikka, erityisyys ja la keskimäärin (tiheysarvo 5,4). Zonati- metsänkäyttötiedot). Alue on hyvin kytkeytynyt ympäris- on-tarkastelussa, jossa hehtaariruudut tön muihin arvokkaisiin luontoalueisiin. pisteytetään prioriteettijärjestykseen nii- Alueen prioriteettiarvoa Zonation-tulok- Siellä ja ympäristössä on jonkin verran den luontoarvojen mukaan, alueen Zo- sessa selittävät myös kohteen eteläosaan ihmisen aiheuttamia ekologisia häiriö-
    [Show full text]