DOCSLIB.ORG

Järvenpää 2017

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Järvenpää 2017 JÄRVENPÄÄ 2017 Vanhusväestön määrä Vertailukuntien (Järvenpää, Kainuu, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Järvenpään väkiluku oli 42 572 asukasta, joista yli 65-vuotiaita oli 17,2 Kotka, Lohja, Loviisa, Mustijoki, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Saarikka, prosenttia. Salo, Sipoo, Tuusula) joukossa Järvenpään ikävakioidut Yli 65-vuotiaiden osuudet (%) 31.12 kokonaiskustannukset olivat viidenneksi suurimmat. Järvenpään kustannukset olivat keskikiarvo- 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat 85+-vuotiaat 4,3 % kustannuksia korkeammat. Euroissa kustannukset olivat 6,4 milj. keskiarvokustannuksia suuremmat. Kirkkonummi 10,1 4,3 1,1 Tuusula 10,7 4,6 1,4 % Järvenpää -100 -50 0 50 100 Mustijoki 10,4 4,9 1,8 11,1 4,6 Järvenpää 1,5 KAIKKI YHTEENSÄ 4,3 Sipoo 10,1 5,1 2,1 Rovaniemi 10,5 5,8 2,2 TERVEYDENHOITO 2,1 Kerava 12,1 5,2 1,5 Porvoo 12,2 5,9 2,1 ERIKOISSAIRAANHOITO -6,5 Kauniainen 11,2 7,4 2,8 Lohja 13,2 6,8 2,4 Somaattinen -14,5 Rauma 13,8 7,6 3,2 Avohoito -22,6 Salo 14,5 7,7 3,4 Laitoshoito -6,6 14,8 7,5 3,4 Kotka Psykiatrinen 29,1 Kainuu 14,6 8,2 3,4 Avohoito 36,9 Loviisa 15,8 7,7 3,7 Laitoshoito 14,9 Saarikka 16,4 10,1 4,3 Somaattinen+psykiatrinen 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Avohoito -9,1 Laitoshoito -3,6 Vertailuvuosien sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset ja kustannusten muutos vuoden 2017 rahassa kunta 2016 2017 muutos % PERUSTERVEYDENHOITO 18,9 Avoterveydenhoito 9,3 Kainuu 3 718 3 851 +3,6 Suun terveydenhoito -1,6 Saarikka 3 809 3 826 0,5 Perusterv.huollon laitoshoito 54,1 Kotka 3 789 3 793 0,1 Rovaniemi 3 619 3 606 -0,4 SOSIAALITOIMI 7,1 Järvenpää 3 466 3 602 +3,9 Vanhuspalvelut 13,2 Lohja 3 424 3 506 +2,4 SHL:n mukainen laitoshoito -86,9 Salo 3 439 3 466 0,8 Tehostettu palveluasuminen 46,1 Rauma 3 255 3 387 +4,1 Kotihoito** 1,2 Kirkkonummi 3 145 3 309 +5,2 Omaishoidon tuki 35,3 Porvoo 3 267 3 260 -0,2 Muut vanhuspalvelut -88,1 Loviisa 3 187 3 239 +1,6 Tuusula 3 373 3 223 -4,5 Erityisryhmien palvelut 2,9 Kerava 3 120 3 147 0,9 Vammaisten palvelut 17,7 Mustijoki 2 971 3 074 +3,5 Kehitysvammaisten palvelut -6,2 Sipoo 2 978 3 051 +2,5 Päihdepalvelut 2,0 Kauniainen 3 129 3 013 -3,7 Mediaani 3 320 3 348 0,8 Toimeentuloturva ja työllistäminen -20,1 Kaikki 3 404 3 453 1,4 Työmarkkinatuen kunta-osa -8,2 Muu toimeentuloturva -42,3 Kustannusten muutos Työllistämispalvelut -30,4 Järvenpään sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset kasvoivat edellisvuodesta 2,2 prosenttia. Vuoden 2017 rahassa muutos oli 3,9 prosenttia. Lasten ja perheiden palvelut -2,0 Järvenpään sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioidut Lastensuojelu -0,8 kustannukset asukasta kohden 2005-2017 (euroa) Muut perheiden palvelut -6,8 3750 3750 3500 3500 Muut sosiaalipalvelut 68,3 3250 3250 3000 3000 Muu ryhmittely 2750 2750 Vanhusten ymp.vrk.hoito (ter+sos) 31,1 2500 2500 Sos. ja terv. vanhuspalvelut 23,6 2250 2250 ESH + MUU TERVEYDENHUOLTO* 5,8 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ko. vuoden rahassa *Tähän sisältyvät erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset sekä Vuoden 2017 rahassa sosiaalitoimesta vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset ** Kuntien keskiarvo 2017 rahassa Sisältyy myös alle 65-vuotiaiden kustannuksia Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) KAINUU 2017 Vanhusväestön määrä Vertailukuntien (Järvenpää, Kainuu, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kainuun väkiluku oli 71 290 asukasta, joista yli 65-vuotiaita oli 26,2 Kotka, Lohja, Loviisa, Mustijoki, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Saarikka, prosenttia. Salo, Sipoo, Tuusula) joukossa Kainuun ikävakioidut Yli 65-vuotiaiden osuudet (%) 31.12 kokonaiskustannukset olivat suurimmat. Kainuun kustannukset olivat keskikiarvo- 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat 85+-vuotiaat 11,5 % kustannuksia korkeammat. Euroissa kustannukset olivat 28,4 milj. keskiarvokustannuksia suuremmat. Kirkkonummi 10,1 4,3 1,1 Tuusula 10,7 4,6 1,4 % Kainuu -100 -50 0 50 100 Mustijoki 10,4 4,9 1,8 11,1 4,6 Järvenpää 1,5 KAIKKI YHTEENSÄ 11,5 Sipoo 10,1 5,1 2,1 Rovaniemi 10,5 5,8 2,2 TERVEYDENHOITO 9,5 Kerava 12,1 5,2 1,5 Porvoo 12,2 5,9 2,1 ERIKOISSAIRAANHOITO 15,3 Kauniainen 11,2 7,4 2,8 Lohja 13,2 6,8 2,4 Somaattinen 18,1 Rauma 13,8 7,6 3,2 Avohoito 16,2 Salo 14,5 7,7 3,4 Laitoshoito 19,9 14,8 7,5 3,4 Kotka Psykiatrinen 3,0 Kainuu 14,6 8,2 3,4 Avohoito 1,7 Loviisa 15,8 7,7 3,7 Laitoshoito 5,3 Saarikka 16,4 10,1 4,3 Somaattinen+psykiatrinen 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Avohoito 12,9 Laitoshoito 17,9 Vertailuvuosien sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset ja kustannusten muutos vuoden 2017 rahassa kunta 2016 2017 muutos % PERUSTERVEYDENHOITO -1,7 Avoterveydenhoito -5,1 Kainuu 3 718 3 851 +3,6 Suun terveydenhoito 20,9 Saarikka 3 809 3 826 0,5 Perusterv.huollon laitoshoito -9,4 Kotka 3 789 3 793 0,1 Rovaniemi 3 619 3 606 -0,4 SOSIAALITOIMI 14,1 Järvenpää 3 466 3 602 +3,9 Vanhuspalvelut 9,1 Lohja 3 424 3 506 +2,4 SHL:n mukainen laitoshoito -65,8 Salo 3 439 3 466 0,8 Tehostettu palveluasuminen 16,6 Rauma 3 255 3 387 +4,1 Kotihoito** 34,1 Kirkkonummi 3 145 3 309 +5,2 Omaishoidon tuki -16,8 Porvoo 3 267 3 260 -0,2 Muut vanhuspalvelut -41,2 Loviisa 3 187 3 239 +1,6 Tuusula 3 373 3 223 -4,5 Erityisryhmien palvelut 15,4 Kerava 3 120 3 147 0,9 Vammaisten palvelut -10,1 Mustijoki 2 971 3 074 +3,5 Kehitysvammaisten palvelut 41,0 Sipoo 2 978 3 051 +2,5 Päihdepalvelut -41,2 Kauniainen 3 129 3 013 -3,7 Mediaani 3 320 3 348 0,8 Toimeentuloturva ja työllistäminen 1,5 Kaikki 3 404 3 453 1,4 Työmarkkinatuen kunta-osa -2,0 Muu toimeentuloturva 49,9 Kustannusten muutos Työllistämispalvelut -41,0 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset kasvoivat edellisvuodesta 1,9 prosenttia. Vuoden 2017 rahassa muutos oli 3,6 prosenttia. Lasten ja perheiden palvelut 23,4 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset Lastensuojelu 10,1 asukasta kohden 2005-2017 (euroa) Muut perheiden palvelut 76,9 4000 4000 3750 3750 3500 3500 Muut sosiaalipalvelut 64,6 3250 3250 3000 3000 2750 2750 Muu ryhmittely 2500 2500 Vanhusten ymp.vrk.hoito (ter+sos) -0,9 2250 2250 2000 2000 Sos. ja terv. vanhuspalvelut 7,9 1750 1750 ESH + MUU TERVEYDENHUOLTO* 10,2 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ko. vuoden rahassa *Tähän sisältyvät erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset sekä Vuoden 2017 rahassa sosiaalitoimesta vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset ** Kuntien keskiarvo 2017 rahassa Sisältyy myös alle 65-vuotiaiden kustannuksia Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) KAUNIAINEN 2017 Vanhusväestön määrä Vertailukuntien (Järvenpää, Kainuu, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kauniaisten väkiluku oli 9 624 asukasta, joista yli 65-vuotiaita oli 21,4 Kotka, Lohja, Loviisa, Mustijoki, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Saarikka, prosenttia. Salo, Sipoo, Tuusula) joukossa Kauniaisten ikävakioidut Yli 65-vuotiaiden osuudet (%) 31.12 kokonaiskustannukset olivat pienimmät. Kauniaisten kustannukset olivat keskikiarvo- 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat 85+-vuotiaat 12,7 % kustannuksia matalammat. Euroissa kustannukset olivat 4,2 milj. keskiarvokustannuksia pienemmät. Kirkkonummi 10,1 4,3 1,1 Tuusula 10,7 4,6 1,4 % Kauniainen -150 -100 -50 0 50 100 150 200 Mustijoki 10,4 4,9 1,8 11,1 4,6 Järvenpää 1,5 KAIKKI YHTEENSÄ -12,7 Sipoo 10,1 5,1 2,1 Rovaniemi 10,5 5,8 2,2 TERVEYDENHOITO -15,1 Kerava 12,1 5,2 1,5 Porvoo 12,2 5,9 2,1 ERIKOISSAIRAANHOITO -24,0 Kauniainen 11,2 7,4 2,8 Lohja 13,2 6,8 2,4 Somaattinen -22,8 Rauma 13,8 7,6 3,2 Avohoito -15,9 Salo 14,5 7,7 3,4 Laitoshoito -29,5 14,8 7,5 3,4 Kotka Psykiatrinen -29,5 Kainuu 14,6 8,2 3,4 Avohoito -39,3 Loviisa 15,8 7,7 3,7 Laitoshoito -11,7 Saarikka 16,4 10,1 4,3 Somaattinen+psykiatrinen 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Avohoito -21,2 Laitoshoito -27,1 Vertailuvuosien sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset ja kustannusten muutos vuoden 2017 rahassa kunta 2016 2017 muutos % PERUSTERVEYDENHOITO 2,5 Avoterveydenhoito -3,6 Kainuu 3 718 3 851 +3,6 Suun terveydenhoito 11,8 Saarikka 3 809 3 826 0,5 Perusterv.huollon laitoshoito 9,8 Kotka 3 789 3 793 0,1 Rovaniemi 3 619 3 606 -0,4 SOSIAALITOIMI -9,8 Järvenpää 3 466 3 602 +3,9 Vanhuspalvelut -13,0 Lohja 3 424 3 506 +2,4 SHL:n mukainen laitoshoito -70,1 Salo 3 439 3 466 0,8 Tehostettu palveluasuminen -11,5 Rauma 3 255 3 387 +4,1 Kotihoito** -15,5 Kirkkonummi 3 145 3 309 +5,2 Omaishoidon tuki 62,3 Porvoo 3 267 3 260 -0,2 Muut vanhuspalvelut 65,3 Loviisa 3 187 3 239 +1,6 Tuusula 3 373 3 223 -4,5 Erityisryhmien palvelut 10,4 Kerava 3 120 3 147 0,9 Vammaisten palvelut 13,6 Mustijoki 2 971 3 074 +3,5 Kehitysvammaisten palvelut 22,8 Sipoo 2 978 3 051 +2,5 Päihdepalvelut -74,6 Kauniainen 3 129 3 013 -3,7 Mediaani 3 320 3 348 0,8 Toimeentuloturva ja työllistäminen -55,4 Kaikki 3 404 3 453 1,4 Työmarkkinatuen kunta-osa -49,4 Muu toimeentuloturva -30,6 Kustannusten muutos Työllistämispalvelut -100,0 Kauniaisten sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset vähenivät edellisvuodesta 5,3 prosenttia.
Load more

Recommended publications
  • Porvoon Ja Lohjan Kaupunkien Esityksen Perustelumuistio
    PERUSTELUMUISTIO Porvoon ja Lohjan kaupunkien toiminnallinen suuntautuminen, vuorovaikutus ja yhteys metropolialueeseen MISTÄ PUHUMME, KUN PUHUMME METROPOLIALUEESTA? Hallitus linjasi elokuussa 2013 rakennepoliittisessa ohjelmassaan metropolihallinnon jatkovalmistelun periaatteista. Keskeisenä linjauksena oli se, että perustetaan metropolihallinto, jonka päättävä elin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaisi alueen kilpailukyvyn sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen.1 Valtiovarainministeriö asetti lokakuussa 2013 työryhmän metropolihallintoa koskevan lainsäädännön valmistelua varten. Tehtävä perustui Kataisen hallituksen kuntauudistuslinjauksiin, jossa korostettiin muun muassa metropolialueen kansallista merkitystä ja tarvetta metropolialuetta koskevalle erilliselle lainsäädännölle.2 Työryhmän työtä edelsi seikkaperäinen esiselvitys. Metropolilakityöryhmän väliraportti julkaistiin huhtikuussa 2014. Työryhmä esitti kahta vaihtoista mallia: pakkokuntayhtymää tai itsehallinnollista järjestelmää. Molemmissa malleissa ytimenä oli vaaleilla valittu valtuusto, metropolikaava sekä valtion kanssa tehtävät metropolisopimus. Hallitus linjasi budjettiriihessään elokuussa 2014 periaatteet, joiden pohjalta metropolilakityöryhmä jatkaisi valmistelua. Linjauksen mukaan metropolihallinto kattaisi 14 kuntaa Helsingin seutukunnan 17 kunnasta, mutta linjaukseen liitettiin varaus, että ”Lohja
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • Espoo-Salo Oikoradan Yleisötilaisuus Lohja, Laurentius-Sali, 30.10.2019, Klo 18-20 Mäenpää Heidi 30.10.2019 Yleisötilaisuuden Ohjelma
    Kirkkonummi Espoo-Salo oikoradan yleisötilaisuus Lohja, Laurentius-sali, 30.10.2019, klo 18-20 Mäenpää Heidi 30.10.2019 Yleisötilaisuuden ohjelma Klo 18.00 Alkusanat ja hankkeen yleisesittely Projektipäällikkö Heidi Mäenpää, Väylävirasto Klo 18.05 Kaupungin puheenvuoro Kaupunginjohtaja Mika Sivula, Lohjan kaupunki Klo 18.15 Maakuntaliiton puheenvuoro Liikennesuunnittelija Pasi Kouhia, Uudenmaan liitto Klo 18.25 Hankkeen suunnittelutilanne: • Rantarataselvitys, kysyntäennuste ja liikenneselvitys • Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden ympäristövaikutusten arviointi Projektipäällikkö Heidi Mäenpää, Väylävirasto Klo 18.40 Rata- ja tieteknisten ratkaisujen esittely Projektipäällikkö Seppo Veijovuori, Sitowise Projektipäällikkö Kari Fagerholm, Pöyry Klo 18.55 Vaikutusten arviointi Ympäristöasioista vastaava Eevaliisa Härö, Ramboll Klo 19.10 Kysymyksiä ja keskustelua Päätössanat Esitysten jälkeen on mahdollista tutustua karttoihin yhdessä suunnittelijoiden kanssa Klo 20.00 Tilaisuus päättyy 2 Hankkeen yleisesittely Projektipäällikkö Heidi Mäenpää, Väylävirasto 3 Helsinki-Turku nopea junayhteys 4 Espoo-Salo oikorata, yleissuunnitelma • Maakuntakaavan mukainen linjaus • Rataa noin 94 km • Tunneleita 22 kpl, noin 15 km • Siltoja 113 kpl, noin 11 km • Tiet, kadut • Vaikutukset • Melu • Ympäristö • Ihmiset • Kustannukset 5 Suunnitteluprosessi RATALAKI • Esiselvitys • Tarveselvitykset • Liikenteelliset selvitykset • Kehittämisselvitykset YLEISSUUNNITELMA RATASUUNNITELMA RAKENTAMIS- • YVA • Maakuntakaavan ja • Asemakaavan mukainen
    [Show full text]
  • Kutsuntakuulutus
    1 (2) Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2003 syntyneiden sekä muiden alempana mainittujen asevelvollisten kutsunnat Uudenmaan aluetoimiston alueella vuonna 2021 seuraavassa järjestyksessä: Saapukaa paikalle viimeistään 15 minuuttia aiemmin, jotta ehditte ilmoittautua ennen tilaisuuden alkua. Kunta Sukunimen alkukirjaimet Päivämäärä Päivä Aika Kutsuntapaikka SIPOO AAA - LIE 16.8.2021 ma 9.00 Kirkonkylän srk-talo, Iso Kylätie 1 LIF - ÖÖÖ 17.8.2021 ti 9.00 ” MÄNTSÄLÄ AAA - MAL 19.8.2021 to 9.00 Kunnantalo, Heikinkuja 4 MAM - ÖÖÖ 20.8.2021 pe 9.00 ” ASKOLA - PORNAINEN AAA - ÖÖÖ 23.8.2021 ma 9.00 Askola-Areena, Linnankoskentie 61, ASKOLA INKOO - SIUNTIO AAA - ÖÖÖ 24.8.2021 ti 9.00 Västankvarn Gård, Västankvarnintie 384, INKOO HANKO AAA - ÖÖÖ 25.8.2021 ke 9.00 Kaupungintalon juhlatilat, Vuorikatu 1 RAASEPORI AAA - LUO 26.8.2021 to 9.00 Tammisaaren nuorisotalo, Ystadinkatu 14 LUP - ÖÖÖ 27.8.2021 pe 9.00 ” TUUSULA AAA - MUR 30.8.2021 ma 9.00 Puolustusvoimien kurssikeskus, Rantatie 66, TUUSULA MUS- ÖÖÖ 31.8.2021 ti 9.00 " JÄRVENPÄÄ AAA - MAL 1.9.2021 ke 9.00 Puolustusvoimien kurssikeskus, Rantatie 66, TUUSULA MAM - ÖÖÖ 2.9.2021 to 9.00 " KERAVA AAA - MAR 6.9.2021 ma 9.00 Puolustusvoimien kurssikeskus, Rantatie 66, TUUSULA MAS - ÖÖÖ 7.9.2021 ti 9.00 ” HYVINKÄÄ AAA - KIT 8.9.2021 ke 9.00 Seurakuntakeskus, Hämeenkatu 16 KIU - PUD 9.9.2021 to 9.00 " PUE - ÖÖÖ 10.9.2021 pe 9.00 " LOVIISA - LAPINJÄRVI AAA - ÖÖÖ 14.9.2021 ti 9.00 Loviisan liikuntahalli,
    [Show full text]
  • Helsinki-Uusimaa Region Uusimaa Regional Council City of Helsinki Picture Bank / Mika Lappalainen
    Helsinki-Uusimaa Region Uusimaa Regional Council City of Helsinki Picture Bank / Mika Lappalainen Helsinki-Uusimaa Region The Helsinki-Uusimaa Region is at the Uusimaa is the most urbanised area in heart of northern Europe. Located on the Finland with the Baltic Sea playing a major south coast of Finland it is home to around role in its life. Agricultural landscapes and 1.4 million people or more than a quarter of the rocky terrain along the coast are the the country’s total population. The annual most common views encountered outside population growth of Uusimaa is about the Helsinki Metropolitan Area. Forests also 13,000 and the percentage of young adults cover vast areas of Uusimaa – as they do - those under the age of 40 - is particularly most of Finland. high. Half of all the immigrants in Finland The region as a whole is characterised by live in the region. a strong historical and social identity and, The Helsinki Metropolitan Area cities like the rest of Finland, Uusimaa is bilingual of Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen in the official languages of Finnish and form the core of Uusimaa. Swedish. Helsinki-Uusimaa Region • Employment - services 80.8 % • Capital region of Finland - secondary production 18.6 % - agriculture 0.6 % • 21 municipalities, the largest demographic and consumption concentration in Finland • Excellence in environmental conditions - 300 km of coastline • 1,4 M inhabitants, 26 % of total - two national parks population of Finland - growth 13 000 / year • Qualified human and scientific resources - foreign population
    [Show full text]
  • Prices of Dwellings in Housing Companies
    Housing 2019 Prices of dwellings in housing companies 2019, July Prices of old dwellings in housing companies rose on annual level in Greater Helsinki and declined in the rest of Finland According to Statistics Finland's preliminary data, prices of old dwellings in housing companies rose compared to July 2018 by about two per cent in Greater Helsinki, while in the rest of Finland they fell by 2.8 per cent. Development of prices of old dwellings in housing companies by month, index 2015=100. The heading of the figure was corrected on 29 August 2019. Compared to June, prices went down by 1.7 per cent in Greater Helsinki and in the rest of Finland by 1.5 per cent. Compared with the corresponding period last year, among large cities, prices of old dwellings in housing companies rose clearly only in Helsinki. In Espoo and Vantaa, the prices remained on level with the previous year. In the other large cities, prices have gone down from last year according to preliminary data. Helsinki 28.8.2019 Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. The preliminary data comprise, on average, one half of completed transactions of old dwellings in blocks of flats and terraced houses. Particularly in summer months, the number of transactions in the latest release of the monthly statistics may remain lower than usual and be supplemented in the coming months. The price development should also be examined over a longer period than one month. According to data available to Statistics Finland, 31,902 transactions of old dwellings in housing companies were made in the whole country in January to July, which is on level with the previous year.
    [Show full text]
  • Mihin Suuntaan Mennään Vuokra-Asuntomarkkinoilla?
    Mihin suuntaan mennään vuokra-asuntomarkkinoilla? SIJOITUS INVEST 29.-30.11.2017 Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat ry. Koko Suomi data Vuokraovi.com yksityisilmoittajat neliövuokra vuosimuutos 01-06/2017 14,7 0,1 % 01-06/2016 14,7 yritysilmoittajat neliövuokra vuosimuutos 01-06/2017 15,3 4,3 % 01-06/2016 14,7 kaikki vapaarahoitteiset neliövuokra vuosimuutos 01-06/2017 15,3 4,0 % 01-06/2016 14,7 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2017-2021 PTT ja Suomen Vuokranantajat Vuokratuoton laskeminen • Vuokratuotto ennen veroja lasketaan tässä tapauksessa näin: € 2 € 2 × 12 % = × 100 € 2 + € 2 + € 2 ⁄ − ⁄ 푀 ⁄ ⁄ ⁄ • Vuokratuotto lasketaan sitoutuneen pääoman sen hetkiselle markkina-arvolle. • Asunto hankitaan ilman lainaa ja varainsiirtovero asunto-osakkeista on 2 prosenttia. • Remonttivaraksi on oletettu PKS 700 €/m2, muut suuret kaupungit 500 €/m2, muu Suomi 400 €/m2. 5 Vuokratuotto ennen veroja 2017-2021, yksiöt Kajaani Pori Rauma Kotka Mikkeli Jyväskylä Kouvola Kehyskunnat Rovaniemi Kuopio Seinäjoki Kokkola Keskiarvo Lahti Vaasa Oulu Joensuu Tampere Turku Hämeenlinna Lappeenranta Vantaa Espoo-Kauniainen Porvoo Helsinki 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% vuosikasvu, keskimäärin 6 Arvonnousu 2017-2021, yksiöt Helsinki Kokkola Vaasa Espoo-Kauniainen Turku Tampere Vantaa Jyväskylä Kuopio Keskiarvo Lahti Seinäjoki Kehyskunnat Joensuu Hämeenlinna Porvoo Pori Mikkeli Rovaniemi Lappeenranta Kotka Kajaani Oulu Rauma Kouvola 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% vuosikasvu, keskimäärin 7 Keskimääräinen kokonaistuotto 2017-2021, yksiöt Kokkola Vaasa Helsinki Jyväskylä
    [Show full text]
  • What Is a Regional Land Use Plan?
    WHAT IS A REGIONAL LAND USE PLAN? Helsinki-Uusimaa Regional Council 2016 THE HELSINKI-UUSIMAA REGION – A GROWING CAPITAL BY THE BALTIC SEA The Helsinki-Uusimaa Region lies on the and one of the fastest growing areas south coast of Finland, with the Baltic in Europe, as well. It is a diverse Sea playing a major role in its life. This area consisting of lively centres with vital region is the largest demographic encircling suburbs, wide rural areas and and consumption area in the country, areas in a natural state. 2 LAHTI RIIHIMÄKI PUKKILA LAPINJÄRVI MYRSKYLÄ HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ KARKKILA ASKOLA JÄRVENPÄÄ PORNAINEN NURMIJÄRVI LOVIISA SALO TUUSULA VIHTI KERAVA PORVOO SIPOO LOHJA VANTAA KAUNIAINEN SIUNTIO ESPOO HELSINKI KIRKKO NUMMI INGÅ RASEBORG FINLAND HANKO HELSINKI-UUSIMAA 0 10 20 30 km REGION NORWAY Helsinki SWEDEN RUSSIA Baltic Sea ESTONIA 0 10 20 30 © Uusimaa Regional Council km LATVIA DENMARK IRELAND LITHUANIA UNITED RUSSIA KINGDOM POLAND BELARUS GERMANY BELGIUM LUXEMBOURG CZECH UKRAINE REPUBLIC SLOVAKIA FRANCE FACTS ABOUT THE HELSINKI-UUSIMAASWITZERLAND REGION:AUSTRIA HUNGARY MOLDOVA SLOVENIA ROMANIA CROATIA ITALY ANDORRA MONACO BOSNIA AND HERZEGOVINA SPAIN SERBIA • 1.6 million inhabitantsPORTUGAL, about 29 % of the Finnish population BULGARIA MONTENEGRO MACEDONIA • Population growth 17,000 inhabitants in 2015 ALBANIA TURKEY GREECE • Share of total labour force in Finland: about 32 % • Share of Finland’s GDP: about 38 % 3 REGIONAL LAND USE PLANNING The regional land use planning helps to The regional land use plan has an overall steer the everyday life: where to locate character and aims at the future; it is the housing, work places, services and made for the whole region.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]