DOCSLIB.ORG

Suomen Presidentit

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Suomen Presidentit [Type text] SUOMEN PRESIDENTIT Henkilöt: Kaksi juontajaa, Hitler ja Suomen presidentit (12). Kesto n. 10 minuuttia. Kaksi juontajaa odottelee lavalla presidenttejä, jotka vuorotellen saapuvat paikalle. Presidenteillä on toisella kädellä tikusta kiinni pidettävä näköisnaamari ja sopiva vaatetus. Sama henkilö voi esittää useampia rooleja, kuten meillä, ja naamarin taakse voi kirjoittaa repliikit, jotta ei tarvitse hermoilla unohtamista. Finlandia soi… (Ståhlberg harhailee jonkin ajan kuluttua paikalle, ja musiikki loppuu.) ST: Mitä maaperää presidentilliset jalkani tallaavat? Juontaja: Tännepäin, tännepäin. Tulepa vähän kertomaan itsestäsi. ST: Hyvää päivää. Minä olin Suomen ensimmäinen presidentti. Nimeni on Kaarlo Juho Ståhlberg. JT: Kauanko on siitä, kun olit presidentti? ST: Siitähän on lähes sata vuotta eli tarkalleen ottaen 94 vuotta. JT: Suomihan itsenäistyi Venäjän vallan alaisuudesta pari vuotta aikaisemmin eli.. JT: Kuka yleisöstä tietää, milloin Suomi itsenäistyi? (Ståhlberg poistuu.) (No, sehän oli 1917) JT: Kukas se sieltä tulee? RL: Kiire, kiire… Ei ehdi. (Kulkee edestakaisin levottomasti.) JT: Tässä on toinen Suomen presidentti Lauri Kristian Relander. RL: Kiire, kiire …. Ei ehdi. Tulin juuri Norjasta, pitää lähteä Ruotsiin. JT: Lauri Relander kävi usein vierailuilla ulkomailla. Tavallisen kansan mielestä Relander matkusti liikaa. Häntä alettiin siksi kutsua Reissu-Lasseksi. JT: Mutta hän teki oikeasti vain viisi matkaa. RL: Kiire, kiire … pitää lähteä Ruotsiin, kun sain halvan lipun Silja Linelta. (Poistuu.) JT: Svinhufvudhan se sieltä tulee! SF: Olipa Siperiassa viileä ilmasto, kun minut sinne karkotettiin 1914. Vieläkin viluttaa. JT: Tässä on Suomen 3. presidentti Pehr Evind Svinhufvud. Hänen presidenttikaudellaan 1930- luvulla Suomessa oli levotonta. SF: Minua kutsuttiin Ukko-Pekaksi, enkä tehnyt yhtään valtiovierailua. (Kallio saapuu.) [Type text] KK: Kautta viiksieni, viekää jo tuo Svinhufvud pois täältä! SF: Hienot viikset Kallio. KK: Ei ole aikaa jutusteluun, talvisota kutsuu. (Svinhufvud poistuu.) JT: Kyösti Kallion terveys murtui talvisodan raskaana aikana ja hän luovutti presidentin viran. Lopulta hän menehtyi sydänkohtaukseen rautatieasemalla, kun oli lähdössä kotipaikkakunnalleen Nivalaan 1940. (Kallio poistuu.) JT: Suomen viides presidentti, Risto Ryti, valittiin ilman vaaleja, koska sota-aikana niitä oli vaikea järjestää. Ryti: Minä olen maanviljelijän poika, mutta minut tuomittiin sotasyyllisyysoikeudessa kymmeneksi vuodeksi kuritushuoneeseen vuonna 1946, vaikkei se kuulunutkaan Suomen lakiin. Neuvostoliitto vaati. JT: Menepäs nyt sinne vankilaan. Koeta kestää. (Ryti poistuu.) JT: Onneksi hänet päästettiin vankilasta neljän vuoden päästä. MH: Tuoksuuko täällä tattaripuuro? (Nuuhkii kuuluvasti ilmaa.)Se on lempiruokaani. JT: Mitä se semmoinen on? MH: Tattarista tehtyä puuroa. Ollessani presidenttinä vuosina 1944–1946 sain syödä sitä mielin määrin. JT: Ryti sai potkut ja tilalle tuli tämä Carl Gustaf Emil Mannerheim. JT: Mitäs sinä sait aikaan? MH: Minä olin kova poika sotimaan. Olin johtajana Suomen sisällissodassa, talvisodassa ja jatkosodassa. JT: Saimme juuri tiedon, että Adolf Hitler vierailee Mannerheimin syntymäpäivillä. (Hitler saapuu paikalle ja kättelee Mannerheimia.) Hitler: Onnea 75-vuotiaalle! MH: Kiitos. (Mannerheim ja Hitler kävelevät yhdessä pois. ) JT: Ja täältä tuleekin jo seitsemäs presidenttimme Juho Kusti Paasikivi. JKP: Juuri tulin tuolta itänaapurista. JT: Niin sinähän olet aloittanut sen kuuluisan Paasikiven-Kekkosen linjan. JKP: Niin juuri, naapureiden kanssa pitää olla hyvissä väleissä! Vaikka itse olinkin välissä vähän tempperamenttinen. JT: Niin Juho Kusti Paasikivi oli luonteeltaan melko kärttyinen JKP: Enkä ollut! (polkee jalkaa ja lähtee kävelemään kohti yleisöä ja kysyy joiltain: Enhän minä ole hullu?) JT: Ja kyllä, lääkäri antoi hänelle terveen paperit. (Paasikivi poistuu.) [Type text] (Kekkonen hiihtää paikalle) JT: Tietä Kekkoselle! UKK: Olen korkeushypyn suomenmestari. Ja lisäksi Suomen pitkäaikaisin presidentti. Olin vallassa peräti 25 vuotta. JT: Sinähän tykkäsit myös käydä täällä Lapissa. UKK: Helsingissä ollessani minulla oli hirveä ikävä, mutta en minä niin poroista välittänyt. JT: Olit kuulemma myös kova kalastamaan. UKK: Sain ainakin nääääin ison kalan! (Kekkonen meinaa lyödä juontajaa levitellessään käsiään) UKK: Olin vahva presidentti. Minua vastaan ei kellään ollut mitään nokan koputtamista. JT: Sinusta kerrotaan paljon vitsejä. Oletko kuullut tätä? -kekkosvitsi- (Voi valita vapaasti. ) UKK: *Naurukonenaurua* MK: Lähdehän jo siitä, olet ollut täällä jo ihan tarpeeksi kauan. Mää jatkan täst. JT: Mauno Koivisto oli presidenttinä kokonaiset kaksi kautta vuosina 1982–1994. JT: Täytit juuri 90 vuotta, onnea. MK: En olisi edes uskonut eläväni näin pitkään, mutta hyvä että vielä henki pihisee. MA: Moikka Manu! Pallotellaanko vähän? MK: Terve Mara. Kyllä määää voin. (Pallottelevat.) MK: Kyllä se siitä. (Koivisto poistuu.) JT: Martti Oiva Kalevi Ahtisaari oli Suomen kymmenes presidentti. MA: Ei kellään ois riitoja menossa? Mie olen hyvä sovittelemaan ja voitin oikein Noobelin rauhanpalakinnonkin. TH: (Halonen saapuu näyttävästi paikalle.) Pois miehet alta, naisille valta! (Ahtisaari poistuu.) JT: Kuulin että kissasi kuoli. Otan osaa. TH: Onneksi Venäjän pääministeri lahjoitti minulle uuden kissan. Sen nimi on muuten Meggi. JT: Tarja Halonen valittiin Suomen ensimmäiseksi naispresidentiksi vuonna 2000. JT: Harrastat kuulemma itämaista tanssia. Voisitko antaa näytteen? TH: No en! Mieluummin puhuisin ihmisoikeusasioista. SN: (Niinistö ”rullaluistelee” paikalle.) Mitäs täällä mesotaan? (Halonen poistuu paikalta.) JT: Kas päivää, Sauli! Ei me mitään mesota. Miten rullaluistelulenkkisi meni? [Type text] SN: (Pyyhkii kuvitteellista hikeä otsaltaan.) Rankkaa oli, mutta pysynpähän kunnossa. Modernin presidentin pitää jaksaa hoitaa monenlaisia asioita. JT: Tässä vieressäni ilmielävänä seisova Sauli Niinistö on nykyinen ja kahdestoista presidenttimme. JT: Tänä vuonna linnan juhlat olivat poikkeuksellisesti Tampereella eikä siellä tanssittu. Miten juhlat sujuivat? SN: Hyvin meni. Me Jennin kanssa mieluummin kuunnellaan Eino Leinoa kuin tanssitaan valssia. Eniten minä pelkäsin, että ne Duudsonit keksivät jotain hassua. JT: Niin, ajattele, jos ne olisivat ampuneet vesipyssyllä silmään tai heittäneet kakun naamaan kättelyn sijaan. SN: Kilttejä poikiahan ne olivat. ( Taustalta kuuluu Jennin huuto: Sauli!!!) Mutta nyt pitää mennä, Jenni kutsuu. Kaikki: Tässä olemme kaikki presidentit Suomen, jotka on hyvä tuntea joka nuoren. Ståhlberg, Relander … (Jokainen nostaa vuorotellen naamarinsa ilmaan ja sanoo oman nimensä.) (Mahdollisesti Finlandiaa pätkä.) Kaikki: Hyvää itsenäisyyspäivää. Käsikirjoitus: Pelkosenniemen koulun 7.- ja 8.-luokkalaiset (2013 – 2014) sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Johanna Järviaho. .
Load more

Recommended publications
  • Empowering Socially Excluded Elderly Within Russian Minority in Estonia and Finland
    EMPOWERING SOCIALLY EXCLUDED ELDERLY WITHIN RUSSIAN MINORITY IN ESTONIA AND FINLAND TALLINN & HELSINKI 2009 1 TABLE OF CONTENTS 1. Theoretical background of the research .......................................................................... 3 1. 1 Reasons for emigration and its history in Estonia and Finland .............................. 3 Estonia......................................................................................................................... 3 Finland ........................................................................................................................ 3 1.2 Quality of life, well-being, self-care ......................................................................... 5 1.2.1 The concept and nature of quality of life ........................................................... 5 1.2.2 Measuring the quality of life .............................................................................. 6 2. Researsh aim, method, results ......................................................................................... 8 2.1 Aim of the research ................................................................................................... 8 2.2 Method ...................................................................................................................... 8 Focus-group data and background .............................................................................. 8 2.3 Results ......................................................................................................................
    [Show full text]
  • Opettajan Opas
    opettajanSUOMEN opas PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 1 opettajan opas SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKA PRESIDENTTIEMME KAUTTA, ILMIÖPOHJAINEN OPETUSKOKONAISUUS KOHDERYHMÄ 6–9 -luokkalaiset, lukiolaiset, ammattikoululaiset, kerhot, opintopiirit, Suomeen muualta muuttaneet ns. uussuomalaiset AINEET Yhteiskuntaoppi, historia, äidinkieli, kotitalous, kuvaamataito, musiikki IDEA JA TAVOITE MITEN ķķ Avata Itsenäisen Suomen tarina niiden henkilöiden kautta, ķķ Katsotaan yhdessä alustuksena pdf-esitys Itsenäisen Suomen jotka ovat olleet aitiopaikalla ja vallan kahvassa Suomea historia lyhyesti. rakennettaessa ja sen olemassaoloa puolustettaessa. ķķ Jaetaan oppilaat ryhmiin, kukin ryhmä saa yhden presidentin. ķķ Ymmärtää, että yhteisten asioiden hoitaminen eli politiikka on ķķ Ryhmä katsoo lyhytfilmin omasta presidentistään. tärkeää ja monimutkaista (demokratiakasvatus). ķķ Ryhmä vastaa kysymyksiin, vastaukset löytyvät kunkin ķķ Lisätä arvostusta, rakkautta ja kiinnostusta Suomea kohtaan. presidentin tekstiosuudesta. ķķ Oppia ymmärtämään omat oikeutensa, velvollisuutensa ja ķķ Ryhmä tekee muita oman presidenttinsä aikakauteen liittyviä vaikutusmahdollisuutensa kansalaisena. tutkimuksia tavallisen ihmisen arkeen liittyen ja haastattelee sen ajan aikalaisia esim. paikallisessa palvelutalossa. ķķ Kokoaminen ja esittäminen muille oppilaille/koululle ryhmän valitsemalla tavalla. Esityksen yhteydessä näytetään aluksi lyhytfilmi omasta presidentistä. SUOMEN PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 2 KYSYMYKSET JOKAISESTA PRESIDENTISTÄ 1 MINKÄLAISISTA KOTIOLOISTA PRESIDENTTI
    [Show full text]
  • Säädk 40/2017
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA MuuMnrovvvvSuomen asia presidentit vuoden 2017 juhlarahoista Julkaistu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2017 40/2017 Valtiovarainministeriön asetus Suomen presidentit vuoden 2017 juhlarahoista Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään metallirahasta annetun lain (216/1998) 1 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 378/2002: 1§ Vuonna 2017 julkaistaan Suomen presidentit -aiheiset 5 euron juhlarahat aiheinaan Ris- to Heikki Ryti, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Juho Kusti Paasikivi ja Urho Kaleva Kek- konen. 2§ Juhlarahojen keskusta on kuparinikkeliä, jonka painosta 75 % on kuparia ja 25% nik- keliä. Rengas on alumiinipronssia, jonka painosta on kuparia 92 %, alumiinia 6% ja nik- keliä 2 %. Pitoisuudet saavat vaihdella enintään ± 10 promilleyksikköä. 3§ Jokaisen juhlarahan halkaisija on 27,25 ± 0,1 millimetriä ja paino 9,8 ± 0,4 grammaa. Enintään 5 prosenttia rahoista saa poiketa halkaisijastaan enemmän kuin ± 0,1 millimet- riä. 4§ Juhlarahojen kuvat ja kirjoitukset laakapinnoilla on sijoitettu siten, että rahoja kirjan lehden tavoin käännettäessä kumpikin puoli on oikein päin. Rahojen arvopuolella on ne suunnitelleen taiteilijan sukunimen alkukirjain L sekä Suo- men Rahapaja Oy:n tunnus. 5§ Suomen presidentit -juhlarahoilla on yhteinen arvopuoli, joka on seuraavan selitelmän ja kuvan mukainen. Rahojen arvopuolen taustana on suomalainen peltomaisema. Maiseman keskellä on avattu kirja, jonka lehdillä on kuvattu urbaani, rakennettu ympäristö teollisuuslaitoksineen ja taloineen. Teksti SUOMI on rahan kehällä vasemmalla, teksti FINLAND rahan kehällä keskellä ylhäällä ja vuosiluku 2017 rahan kehällä oikealla. Arvomerkintä 5 EURO on ra- han kehällä keskellä alhaalla. 1 40/2017 6§ Suomen presidentit — Risto Heikki Ryti -juhlarahan tunnuspuoli on seuraavan selitel- män ja kuvan mukainen. Rahan tunnuspuolella on Risto Heikki Rytin oikealle katsova muotokuva.
    [Show full text]
  • NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen Muistelmateosten Kerronta Vuoden 1966 Hallitusratkaisuun Johtaneista Tekijöistä
    Lauri Heikkilä NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista tekijöistä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Historian pro gradu-tutkielma Marraskuu 2019 TIIVISTELMÄ Heikkilä, Lauri: Näin koimme kansanrintaman – Puoluepoliitikko!en muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä pro gradu-tutkielma %ampereen yliopisto Historian tutkinto-ohjelma Marraskuu 2019 Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan poliitikkojen muistelmia !a niiden kautta muodostuvaa kuvaa vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä' ainopiste on puolueissa toimineissa poliitikoissa, !oilla on takanaan merkittä"ä ura hallituksen tai eduskunnan tehtävissä tai puolueiden !ohtopaikoilla' Muistelmien perusteella luotua kuvaa tarkastellaan muistelma-käsitteen kautta !a poliittisia- sekä valtadiskursse!a kriittisen diskurssianal&&sin periaatteita noudattaen. Muistelmissa tar!ottu poliittinen selit&s on usein monis&isempi !a itsere(lektoivampi kuin a!anjohtaiset poliittiset selit&kset, mutta poliittinen painolasti !a poliittinen selit&starve kuultaa muistelmistakin läpi' oliitikot !atkavat !o aktiiviurallaan alkanutta diskurssia p&rkien varmistamaan poliittisen perintönsä säil&misen, mutta he tavoittele"at m&$s tulkitun historian omista!uutta kokemistaan asioista, ettei heidän tulkintansa !äisi unohduksiin !a etteivät muut tulkinnat ota sitä tilaa, jonka koki!at koke"at kuuluvan heille itselleen. %arkasteltavat muistelmateokset ovat )* :n +a(ael aasion Kun aika on kypsä
    [Show full text]
  • 4.Murtomäki 2017.10192 Words
    Sibelius in the Context of the Finnish-German History Veijo Murtomäki Introduction The life and career of a composer cannot be considered as an isolated case without taking into account the wider context. The history of ideas and ideologies is always part of any serious enquiry into an artist’s personal history. Therefore we must bear in mind at least four points when considering the actions of artist and his or her country. Firstly, as the eminent Finnish historian Matti Klinge has observed, "the biggest challenge for understanding history is trying to situate oneself in the preconditions of the time-period under scrutiny while remembering that it did not know what the posterity knows."[1] Writing history is not primarily a task whereby the historian provides lines for actors to speak, but rather is an attempt to understand and explain why something happened, and to construct a context including all of the possible factors involved in a certain historical process. Secondly, supporting (or not opposing) an ideology prevailing at a certain time does not mean that the supporter (or non-opponent) is committing a crime. We could easily condemn half of the European intellectuals for supporting Fascism, Nazism, Communism or Maoism, or just for having become too easily attracted by these – in their mind – fascinating, visionary ideologies to shape European or world history. Thirdly, history has always been written by the winners – and thus, historiography tends to be distorted by exaggerating the evil of the enemy and the goodness of the victor. A moral verdict must be reached when we are dealing with absolute evil, but it is rare to find exclusively good or bad persons or civilizations; therefore history is rarely an issue of black and white.
    [Show full text]
  • Peace Treaty Between the Republic of Finland and the Russian Socialist Federal Soviet Republic, Signed at Dorpat, October 14, 1920
    PEACE TREATY BETWEEN THE REPUBLIC OF FINLAND AND THE RUSSIAN SOCIALIST FEDERAL SOVIET REPUBLIC, SIGNED AT DORPAT, OCTOBER 14, 1920 Whereas Finland declared its independence in 1917, and Russia has recognised the independence and the sovereignty of Finland within the frontiers of the Grand Duchy of Finland, The Government of the Republic of Finland, and the Government of the Federal Socialist Republic of Soviet Russia, Actuated by a desire to put an end to the war which has since arisen between their States, to establish mutual and lasting peace relations, and to confirm the situation which springs from the ancient political union of Finland and Russia, Have resolved to conclude a Treaty with this object in view, and have selected as their representatives for this purpose, the following: For the Government of the Republic of Finland: M. JUHO KUSTI PAASIKIVI, M. JUHO HEIKKI VENNOLA, M. ALEXANDER FREY, M. KARL RUDOLF WALDEN, M. VÄINÖ TANNER, M. VÄINÖ VOIONMAA, M. VÄINÖ GABRIEL KIVILINNA. For the Federal Socialist Republic of Soviet Russia: M. JEAN ANTONOVITCH BERZINE, M. PLATON MIKHAJLOVITCH KERGENTSEFF, M. NICOLAS SERGUEJEVITCH TIKHMENEFF. Who, after meeting at the town of Dorpat and exchanging their full powers, found in good and due form, have agreed to the following provisions: Article 1. From the date upon which this Treaty shall come into force, a state of war shall cease to exist between the Contracting Powers, and the two Powers shall mutually undertake to maintain, for the future, an attitude of peace and goodwill towards one another. Article 2. The frontier between the States of Russia and of Finland shall be as follows: 1.
    [Show full text]
  • Public Opinion, Journalism and the Question Offinland's Membership Of
    10.1515/nor-2017-0211 Nordicom Review 28 (2007) 2, pp. 81-92 Public Opinion, Journalism and the Question of Finland’s Membership of NATO JUHO RAHKONEN Abstract The big question behind the research on media and democracy is: do media influence public opinion and the actual policy? The discussion about Finland’s NATO membership is a case in point. Since the collapse of the Soviet Union and the end of the Cold War, there has been a continuous public debate about whether Finland should join NATO. In the last 16 years, however, public opinion on NATO membership has not changed much. Despite the changes in world politics, such as NATO enlargement and new weapons technology, Finns still rely on military non-alliance and want to keep their own army strong. During the last ten years, there seems to be no correlation between media coverage and public opinion: pro-NATO media content has not been able to make Finns’ attitudes towards NATO more positive. The information provided by most of the Finnish newspapers is different from the way ordinary people see NATO. In the papers’ view, joining the alli- ance would be a natural step in Finland’s integration into Western democratic organiza- tions. Ordinary people on the contrary consider NATO more as a (U.S. led) military alli- ance which is not something Finland should be a part of. Historical experiences also dis- courage military alignment. In the light of data drawn from newspaper articles and opin- ion polls, the article suggests that journalism has had only a slight effect on public opin- ion about Finland’s NATO membership.
    [Show full text]
  • Latvian–Finnish Economic Relations 1918–19401
    71 https://doi.org/10.22364/hssl.28.1.05 LATVIAN–FINNISH ECONOMIC RELATIONS 1918–19401 Viesturs Pauls Karnups Dr. oec. Abstract This article provides an overview of Latvian-Finnish economic relations in the interwar period. In the interwar period, economic relations between Latvia and Finland were mainly confined to foreign trade, although there were some investments in Latvia from Finland as well. Latvia declared its independence in 1918, however normal trade with Finland did not commence until 1920 after the end of the Latvian War of Independence. It ended with the outbreak of the Winter War in 1939. Latvia’s foreign trade in relation to Finland was more or less regulated by the 1924 Commercial and Navigation treaty, as well as the 1936 Commercial Agreement. Latvia’s main imports from Finland in the interwar period were textiles and textile products, metals and metal products, cellulose, paper and paper products, agricultural machinery, and knives and knife products, whilst Latvia’s main exports to Finland were rubber products, gypsum, bone meal, paint and paint products, seeds, radios and linoleum. In general, trade and thus economic relations were of marginal significance to both countries in the interwar period due mainly to the similarities of their economic structures. On the other hand, Latvia had fairly intensive relations with Finland in the political, social and cultural spheres. This was mainly due to the fact of geographic propinquity, and Finland’s special relationship to Estonia, which was Latvia’s neighbour and closest ally. Keywords: Latvia, Finland, economic relations, interwar period Introduction Although Latvians had had sporadic contact with the Finns in previous centuries, especially after Finland was annexed to the Tsarist Empire, it was in the aftermath of the 1905 revolution and during WWI that a large number of Latvian intelligentsia (writers, public figures, etc.) found refuge in Finland.2 After WWI and into the 1920s, Finland was regarded as a Baltic State along with Estonia, Latvia, Lithuania and to a lesser extent Poland.
    [Show full text]
  • Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy During Mauno Koivisto's Presidency
    Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy during Mauno Koivisto's Presidency Michiko Takagi Graduate Student of Nagoya University 1. Introduction This paper focuses on Finnish foreign policy conducted by Mauno Koivisto, who was the President of Finland between 1981 and 1994. In the beginning of 80s when he took office as president, relationship between superpowers was aggravated and the international tension flared up again, just called as “New Cold War”. However, after the change of political leader of the Soviet Union in 1985, the East and West tension relieved drastically, which eventually led to the end of the Cold War and reunification of Germany. Furthermore, a number of remarkable transformations in Europe began to occur, such as democratization in East European states, collapse of the Soviet Union and acceleration of European economic and political integration. During the Cold War, Finland maintained its independence by implementing “good-neighboring policies” towards the Soviet Union based on YYA treaty, bilateral military treaty with the Soviet Union (1948)1）, on the other hand, in spite of this, by pursuing policy of neutrality. In the period of “Détente” of 70s, Urho Kekkonen, the President of Finland at the time, carried out policy of active neutrality, which culminated in success of “Helsinki Process” in 1975 and this Finnish policy of bridge-building between East and West increased its presence in the international community. However, Finnish position and presence as a neutral country fluctuated during the “New Cold War” and the following end of the Cold War. This 1） The Treaty of Friendship, Cooperation and Mutual Assistance (Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta).
    [Show full text]
  • RUSSO-FINNISH RELATIONS, 1937-1947 a Thesis Presented To
    RUSSO-FINNISH RELATIONS, 1937-1947 A Thesis Presented to the Department of History Carroll College In Partial Fulfillment of the Requirements for Academic Honors with a B.A. Degree In History by Rex Allen Martin April 2, 1973 SIGNATURE PAGE This thesis for honors recognition has been approved for the Department of History. II ACKNOWLEDGEMENTS I wish to acknowledge thankfully A. Patanen, Attach^ to the Embassy of Finland, and Mrs. Anna-Malja Kurlkka of the Library of Parliament in Helsinki for their aid in locating the documents used In my research. For his aid In obtaining research material, I wish to thank Mr. H. Palmer of the Inter-Library Loan Department of Carroll College. To Mr. Lang and to Dr. Semmens, my thanks for their time and effort. To Father William Greytak, without whose encouragement, guidance, and suggestions this thesis would never have been completed, I express my warmest thanks. Rex A. Martin 111 TABLE OF CONTENTS CHAPTER PAGE INTRODUCTION ................................................................................................... v I. 1937 TO 1939 ........................................................................................ 1 II. 1939 TO1 940.................................................... 31 III. 1940 TO1 941............................................................................................. 49 IV. 1941 TO1 944 ......................................................................................... 70 V. 1944 TO 1947 ........................................................................................
    [Show full text]
  • Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO As Security Organisations
    POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations Tapani Vaahtoranta Faculty Member Geneva Center for Security Policy email: [email protected] Tuomas Forsberg Director Finnish Institute of International Affairs email: [email protected] Working Papers 29 (2000) Ulkopoliittinen instituutti (UPI) The Finnish Institute of International Affairs Tapani Vaahtoranta - Tuomas Forsberg POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations This report was made possible by NATO Research Fellowships Programme 1998/2000. We would also like to thank Niklas Forsström for his contribution in preparing the report as well as Jan Hyllander and Hanna Ojanen for comments on earlier drafts. We are also grateful to Fredrik Vahlquist of the Swedish Embassy in Helsinki and Pauli Järvenpää of the Finnish Representation to NATO who were helpful in organizing our fact finding trips to Stockholm in November 1999 and to Brussels in April 2000. Finally, Kirsi Reyes, Timo Brock and Mikko Metsämäki helped to finalise this Working Paper. 2 Contents Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? 3 The Past: Neutrals or “Neutrals”? 7 Deeds: The Line Drawn 14 Words: The Line Explained 19 The Debate: The Line Challenged 27 Public Opinion: The Line Supported 34 The Future Line 37 3 Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? At the beginning of the 21st century – a decade after the end of the Cold War – two major developments characterise the transformation of the European security landscape. The first development is the NATO enlargement and its evolving strategic concept that was applied in the Kosovo conflict.
    [Show full text]
  • The Managerial Cube
    ARTIKKELIT• RAIMO NURMI 269 The managerial cube Raimo Nurmi tinuum (see e.g. Nurmi, 1994, for another con­ ABSTRACT ceptualization of the relation between the two concepts). Many management textbooks argue that top The article introduces a manageria! cube thai management is in charge of the strategy and it consists of three continua: The first is management delegates the operations to the middle manage­ vs. leadership, the second strategic vs. op�rative, the third responsibility vs. power. The Pres1dents of ment and operative personnel. ln fact, top man­ Finland are reviewed and classified by means of the agement tends to be loaded with much opera­ cube. Admittedly, the interpretations remain tive routine (Mintzberg, 1973), and, strategies debatable. Nonetheless, it is argued thai the cube often emerge from middle management or even has potential for further conceptual refi�ement, empirical measurement and use as an mstrument for from the operative personnel (Viitanen, 1993). AII management development. manageria! tasks have, accordingly, strategic and operative qualities. Strategic qualities purport making the organization fit with its environment, and they include managing and leading chang­ Key words: Management, leadership, strategy, operations, responsibility, power. es, transitions and transformations. Operative qualities mean to implement the given strategy - or, in fact, sometimes even working without a strategy. ln this article, the two concepts are seen to make up a continuum. 1. INTRODUCTION Responsibility vs. power is regarded in this article as the third manageria! continuum. Re­ Management and leadership are established sponsibility refers to manageria! behaviour to concepts in literature. Management as a "coun­ maintain or improve the position of the organiza­ terpoint" of leadership refers to manageria! work tion even at the cost of the manager - the cost process: e.g., the functions of management (like may be stress, unpleasant decisions, bad pub­ planning, coordinating, controlling, etc.) have licity and other persona! problems.
    [Show full text]