Ohjausryhmä 18.5.2021, Kokousliite

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Ohjausryhmä 18.5.2021, Kokousliite Fortsatt beredning Valmistelun jatkaminen Styrgruppen Ohjausryhmä 18.5.2021 Österbottens välfärdsområde Pohjanmaan hyvinvointialue Marina Kinnunen Ärendelista - Asialista 18.5.2021 § 1 Sammanträdet öppnas och närvarande deltagare konstateras § 1 Kokouksen avaaminen ja läsnäolijoiden toteaminen § 2 Godkännande av föredragningslistan § 2 Esityslistan hyväksyminen § 3 Val av protokolljusterare § 3 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen § 4 Lägesöversikt § 4 Tilannekatsaus § 5 Strategi för Österbottens välfärdsområdes § 5 Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän samkommun strategia § 6 Förvaltningsstadgan § 6 Hallintosääntö § 7 Arvodes- och resestadgan § 7 Palkkio- ja matkustussääntö § 8 Principer för överlåtelse av egendom från § 8 Periaatteet omaisuuden luovutukselle kommunerna/samkommunerna till samkommunen för kunnilta/kuntayhtymiltä Pohjanmaan hyvinvointialueen Österbottens välfärdsområde kuntayhtymälle § 9 Arbetsgruppen för stödtjänster – lägesöversikt och § 9 Tukipalvelutyöryhmän tilannekatsaus ja esitykset förslag till den politiska styrgruppen poliittiselle ohjausryhmälle § 10 Kontaktytor – gränsdragningar gällande integration § 10 Yhdyspinnat – kotouttamiseen liittyvät § 11 Remissdiskussion rajanvetotarpeet § 12 Övriga ärenden § 11 Lähetekeskustelut § 13 Nästa sammanträde § 12 Muut asiat § 13 Seuraava kokous § 14 Sammanträdet avslutas § 14 Kokouksen päättäminen § 4 Lägesöversikt § 4 Tilannekatsaus V B STRATEGI ORGANISATIONSMODELL SERVICESTRATEGI OCH LEDNINGSSYSTEM UTVECKLINGSPROGRAM VERKSAMHETS- OCH EKONOMIPLAN A E ORGANISAATIOMALLI STRATEGIA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄ PALVELUSTRATEGIA L R KEHITTÄMISOHJELMA M E FÖRVALTNINGSSTADGA OCH ÖVRIGA DOKUMENT SOM STYR FÖRVALTNINGEN I D ÅTGÄRDER OCH DOKUMENT SOM HÄNFÖR SIG TILL KVALITETSSYSTEMET PROCESSER OCH SAMARBETE PERSONAL S N HALLINTOSÄÄNTÖ JA MUUT HALLINTOA PROSESSIT JA YHTEISTYÖ HENKILÖSTÖ OHJAAVAT DOKUMENTIT LAATUJÄRJESTELMÄN MUKAISET T I TOIMENPITEET JA DOKUMENTIT E N STÖDTJÄNSTERNAS BEREDSKAP L G TUKIPALVELUIDEN VALMIUS U § 5 Strategi för Österbottens välfärdsområdets samkommun § 5 Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän strategia Hej, hur kan jag hjälpa? Österbottens välfärdsområdets strategi Pohjanmaan hyvinvointialueen Hei, kuinka strategia voin auttaa? Värderingar - Arvot Från Jämlik Framåt- människa till behandling blickande människa Tasa- Eteenpäin Ihmiseltä arvoinen katsova ihmiselle kohtelu Vision – visio Vi är närvarande i din vardag. Vi samarbetar för din välfärd, i alla livssituationer, på två språk . Österbotten har innovationskraft samt en samlad social- och hälsovård som ger utmärkta resultat. Olemme läsnä arjessasi. Teemme yhdessä töitä hyvinvointisi puolesta kaikissa elämäntilanteissa, kahdella kielellä. Pohjanmaalla on innovaatiokykyä sekä yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuolto, jonka vaikuttavuus on erinomainen. Långsiktiga mål – pitkän aikavälin tavoitteet 1. 2. 3. 4. Närvaro i människors Samlad social- och Hög kunskapsnivå som Klient- och vardag, tvåspråkighet hälsovård och ett utvecklas kontinuerligt, patientsäkerhet är i samt smidig service och sporrande välbefinnande på jobbet toppklass i Norden samarbetsförmåga ger de utvecklingsklimat ökar och gott ledarskap gör nöjdaste kunderna. I effektiviteten ger oss till en attraktiv Asiakas- ja Österbotten bor den grunden för en arbetsplats som potilasturvallisuus ovat mest välmående ekonomisk, ekologisk och personalen är stolt över. Pohjoismaiden huippua befolkningen i Finland. socialt hållbar utveckling. Korkea ja jatkuvasti Läsnäolo ihmisten Yhdistetty sosiaali- ja kehittyvä ammattitaito, arjessa, kaksikielisyys terveydenhuolto ja työhyvinvointi ja hyvä sekä palveluiden kehittämiseen kannustava johtaminen tekevät sujuvuus ja yhteistyökyky ilmapiiri lisäävät meistä houkuttelevan takaavat tyytyväisimmät tehokkuutta ja antavat työpaikan, josta asiakkaat. Pohjanmaalla pohjan taloudelliselle, henkilöstö on ylpeä. asuu Suomen hyvinvoivin ekologiselle ja väestö. sosiaaliselle kestävälle kehitykselle. Logo 1 Logo 2 Symbolik Symboliikka Symbolik Symboliikka Från människa till människa Ihmiseltä ihmiselle Från människa till människa Ihmiseltä ihmiselle Två människor Kaksi ihmistä Två hjärtan / människor Kaksi sydäntä /ihmistä Hand i hand, trygghet Käsi kädessä, turva Värme/likvärdighet Lämpö / Yhdenvertaisuus Sammanslagning, stöd Yhdistyminen, tuki Anknytning Yhdistyminen Ansikte, likvärdighet Kasvot, ihmisyys Kors Risti Leende, varmt möte Hymy, lämmin kohtaaminen Organisk, mjuk Orgaaninen, pehmeä Hej, hur kan Hei, kuinka jag hjälpa? voin auttaa? Från människa till människa Ihmiseltä ihmiselle Hej, hur kan Hei, kuinka jag hjälpa? voin auttaa? Från människa till människa Ihmiseltä ihmiselle Kommentarer från personalen Kommentteja henkilöstöltä Positivt / positiivista • passar perfekt till Hej, hur kan jag hjälpa? • Hand i hand • Hjärtligt, avslappnat, välkomnande intryck • Den här logon gör en glad! 10 poäng! • Den logon som jag rekommenderar är: Från människa till människa. Två människor. • Ett varmt möte är en utgångspunkt för att klienter ska känna att de blir väl bemötta och det får gärna återspeglas i logon.” • En logo som gör mig direkt på bra humör :) vänlig, Negativt / negatiivista tillmötesgående, och positiv • Vi sitter alla i samma båt och tillsammans navigerar mot nya mål! • ser inte seriöst ut • Hoitotyön perusajatus. Olemme täällä ihmisiä varten. Voit luottaa • barnslig och inte lika professonell meihin. Hienoa ,että painottaa hyvää kohtaamista!” • påminner om en glassikon • Hymy, helppo lähestyä, lämmin kohtaaminen. • lättsinnig och det finns en klar risk att den inte åldras särskilt • Hymy! Siinä kiteytyy palveluasenne väl • Hymyllä pääsee aina pitkälle vaikka olisi kuinka hankala tilanne :) • får säkert delade opinioner • Lämpimämpi, inhimillisempi ja ihmisläheisempi. • Liian huumoripitoinen • selkeä, ihmisläheinen, iloinen, linkittyy tuohon ihmiseltä ihmiselle • Tekopirteä ja hymyyn, yhdessä • Liian kliininen. Elämä ei ole. • selkeämpi, symboli muistuttaa hymyä ja pyrkimyshän oli tuoda • Liian yksinkertainen esiin ystävällisyyttä; ""kuinka voin auttaa""- asennetta. Kommentarer från personalen Kommentteja henkilöstöltä Positivt / positiivista • Ser mer seriöst ut • logon med hjärtan känns mer modern och symboliken är tydlig. • Proffessionell och trygg. Stilren. Pålitlig. • Symboliserar pålitlighet, stabilitet • avspeglar symboliken bättre • Fint med två hjärtan som möts, medmänsklighet Negativt / negatiivista • Harmonisk • Modern, saklig, stilig. • Den med hjärtan tror jag man lätt blandar ihop men andra • Logo kuvaa ihmisläheisyyttä, yhteistyötä ja potilaskohtaisuutta, logon. ollen kuitenkin tyylikäs ja asiallinen. • företagligt och lite tråkigt • kuvastaa ihmisiä, tai voisi kuvastaa alueiden yhdistymistäkin • Ser ej två hjärtan i den andra tyvärr. • Mielenkiintoisempi ja osuvampi terveydenhuoltoon. • Den andra figuren måste man titta på en stund före man • Herättää luottamusta ser hjärtan • mutkia matkassa niinkuin elämässä, silti tuntuu turvalliselta • onödig byråkrati och krångel. • Symbolisempi ja modernimpi • Modell med ”hjärtan" ser sjukvårdsirkiktat ut. • Asiallinen ja neutraali ja ajaton • En tajunnut heti, että kuvassa on kaksi sydäntä. Sekava • sydän on lämmin ja inhimillinen merkki, joka viittaa huolenpitoon. mielestäni. • Epäselvempi ja kliinisempi • Tulee mieleen sekava organisaatio • muistuttaa liikaa keskussairaalaa Hej, hur kan Hei, kuinka jag hjälpa? voin auttaa? Från människa till människa Ihmiseltä ihmiselle menti.com kod / koodi 7627 8652 § 6 Förvaltningsstadgan § 6 Hallintosääntö Upprättande av förvaltningsstadga för välfärdssamkommunen Hallintosäännön laatiminen hyvinvointialueen kuntayhtymälle Juha Post 18.5.2021 Vad är en förvaltningsstadga? Mikä hallintosääntö on? För organiseringen av kommunens förvaltning godkänner Kunnan hallinnon järjestämiseksi valtuusto hyväksyy fullmäktige en förvaltningsstadga som anger om hur beslutanderätten ska användas i en organisation inom hallintosäännön, jossa määrätään päätösvallan den offentliga förvaltningen käytöstä julkishallinnon organisaatiossa Med de beslut som berör fördelningen av Toimivallan jakoa koskevilla ratkaisuilla valtuusto beslutanderätten Märittelee oman asemansa kunnan päätösvallan Definierar fullmäktige sin egen ställning som högsta beslutande organ käyttäjänä Beslutar fullmäktige hur arbetet ska fördelas Päättää toimielinten välisestä työnjaosta mellan organen Määrää eri viranomaisten toimivallan jaosta ja Fastställer fullmäktige hur beslutanderätten ska tehtävistä fördelas mellan olika myndigheter och myndigheternas uppgifter Ratkaisee, annetaanko kunnan viranomaiselle Avgör fullmäktige om kommunens myndighet har valta omalla päätöksellään siirtää toimivaltaansa rätt att med eget beslut vidaredelegera sin eteenpäin beslutanderätt Kuntalain uudistuksessa 2015 siirryttiin yhden I samband med revideringen av kommunallagen år 2015 övergick man till en modell med en förvaltningsstadga hallintosäännön malliin, johon kootaan kaikki som ska inrymma alla bestämmelser som berör hallinnon järjestämisessä ja päätöksenteossa organiseringen av och beslutsfattandet i förvaltningen tarvittavat määräykset Enligt den tidigare kommunallagen fastställdes Vanhassa kuntalaissa toimivallan siirtämisestä delegeringen av beslutanderätten genom instruktioner/verksamhetsstadgor som till antalet var määrättiin johtosäännöissä/toimintasäännöissä, många i kommuner/samkommuner joita oli kunnassa/kuntayhtymässä useita Kommun vs. samkommun Kunta vs. kuntayhtymä Kommunen sköter de uppgifter som den åtagit
Recommended publications
  • Kvarken Archipelago English
    World Heritage Site Kvarken Archipelago English Västra Norrskär Västra Norrskär is the second largest island in the Norrskär archipelago. On the Municipality island there is a 21 meter high brick and stone lighthouse that was built in 1846. Korsholm The lighthouse was automated in 1987 and it is now one of the most luminous lighthouses in Finland. There used to be a functioning pilot house on the island in Coordinators the years 1922-1970. The island has a highly varied wildlife. It is mainly made up of 70305:31790 brushwood fields that spread over different gravel, stone, and rock formations. Of trees there are only a few alder groves on the island’s shores. In the summer new Driving directions born water birds and gulls swim around in the small ponds. Coming from Vaasa first drive about 20 km along Alskatin- tie (724) to Replot. Then turn left towards Vallgrund onto the road 7242. Drive about 7,1 km and turn right onto the road 7245 towards Klobbskat. After driving along this road about 16,3 km you will arrive at a sharp turn, where the road continues to the left (Klobbskatvä- gen). After driving about 1,9 km along this road you will arrive at the Klobbskat fishing harbour. At the port there is ample parking space, at least on the northwestern side. From there one can get a fishing boat ride to Norrskär with pre- vious arrangement. The sea jour- ney is more than 25 km long and goes towards the west southwest Thanks to the different sea weeds that have been washed on land over the (WSW).
    [Show full text]
  • P> LARSMOLARSMO LUOTOLUOTO
    LARSMOLARSMO LUOTOLUOTO Larsmo !c Luoto !kmt3 JAKOBSTADJAKOBSTAD c Kronoby PIETARSAARIPIETARSAARI ! Kruunupyy Nedervetil !ca Alaveteli JAKOBSTAD PIETARSAARI C Kållby !ca Kolppi KRONOBYKRONOBY Bennäs !c Pännäinen KRUUNUPYYKRUUNUPYY Esse !ca Ähtävä NYKARLEBY UUSIKAARLEPYY C PEDERSÖRE ca Terjärv NYKARLEBYNYKARLEBY PEDERSÖRE ! Teerijärvi UUSIKAARLEPYYUUSIKAARLEPYY !ca Purmo-Lillby !ca Munsala Jeppo !ca Jepua KORSHOLMKORSHOLM MUSTASAARIMUSTASAARI Oravais !c Oravainen VÖRÅVÖRÅ VÖYRIVÖYRI Replot !ca Raippaluoto Maxmo !ca Maksamaa !ca Karperö ca Kvevlax ! Koivulahti !ca Gerby ! ! ! ! ! ! ! km2 ! ! ! ! Smedsby Vörå ! ! ! ! ! ! ! c ! c ! m Sepänkylä ! Vöyri VAASA ! k !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! VASA ! ! ! ! ! Huutoniemi ! ! ! VAASAVAASA ! C Roparnäs ! ! VASAVASA ! ! !ca ! ! ! ! Ristinummi ! ! ! ca ! ! Korsnäståget km! t1 ! ! ! ! ! ! ! ! Merikaarto km3 Vanha-Vaasa ! !ca Merikart !ca Gamla Vasa VAASAVAASA !!LM VASA at 1 VASA !- !km4 !!L1M !ca Sundom ! Vähäkyrö !c Lillkyro !p kmt3 Solf ! !ca Sulva MALAXMALAX MAALAHTIMAALAHTI !ca Tervajoki !kmt2 !p Isokyrö !c Storkyro Laihia !c Laihela Malax !c Maalahti ISOKYRÖISOKYRÖ STORKYROSTORKYRO LAIHIALAIHIA LAIHELALAIHELA Petalax !ca Petolahti Beteckningar för utvecklingsprinciper, KORSNÄSKORSNÄS områdesreserveringar och objektsbeteckningar !c Korsnäs Kehittämisperiaatemerkinnät, aluevaraus- ja kohdemerkinnät !! !! !! !! !! !! !! Vasa-Korsholm centrumutvecklingszon - !! !! !! !! !! !! !! !! Vaasan-Mustasaaren keskustakehitysvyöhyke Utvecklingsriktning - Kehityssunta Pörtom C Område för centrumfunktioner - Keskustatoimintojen
    [Show full text]
  • Österbotten I Siffror Pohjanmaa Lukuina 2016 Ostrobothnia in Numbers
    ÖSTERBOTTEN I SIFFROR POHJANMAA LUKUINA 2016 OSTROBOTHNIA IN NUMBERS Kaskinen - Kaskö Korsnäs Isokyrö - Storkyro Larsmo - Luoto Malax - Maalahti Kronoby - Kruunupyy Vörå - Vöyri Kristinestad - Kristiinankaupunki Nykarleby - Uusikaarlepyy Laihia - Laihela Närpes - Närpiö Pedersöre Korsholm - Mustasaari Jakobstad - Pietarsaari Vaasa - Vasa Folkmängd – Väkiluku – Population 2000-2015 Förändring 2000- Muutos 2000 2014 2015 2015 Change % Isokyrö - Storkyrö 5 151 4 842 4 785 -366 -7,1 Kaskinen - Kaskö 1 564 1 324 1 285 -279 -17,8 Korsnäs 2 246 2 219 2 201 -45 -2,0 Kristinestad - Kristiinankaupunki 8 084 6 845 6 793 -1 291 -16,0 Kronoby - Kruunupyy 6 846 6 662 6 682 -164 -2,4 Laihia - Laihela 7 414 8 068 8 090 676 9,1 Larsmo - Luoto 4 111 5 107 5 147 1 036 25,2 Malax - Maalahti 5 638 5 573 5 545 -93 -1,6 Korsholm - Mustasaari 16 614 19 287 19 302 2 688 16,2 Närpes - Närpiö 9 769 9 389 9 387 -382 -3,9 Pedersöre 10 258 11 060 11 129 871 8,5 Jakobstad - Pietarsaari 19 636 19 577 19 436 -200 -1,0 Nykarleby - Uusikaarlepyy 7 492 7 533 7 564 72 1,0 Vaasa - Vasa 61 470 66 965 67 619 6 149 10,0 Vörå - Vöyri 6 935 6 705 6 714 -221 -3,2 Österbotten – Pohjanmaa – Ostrobothnia 173 228 181 156 181 679 8 451 4,9 HELA LANDET – KOKO MAA –WHOLE COUNTRY 5 181 115 5 471 753 5 487 308 306 193 5,9 Tilastokeskus-Statistikcentralen-Statistics Finland Statistikcentralens befolkningsprognos (2015) Tilastokeskuksen väestöennuste (2015) Statistics Finland´s population projection (2015) Förändring Muutos Change % 2015 2030 2040 2015-2040 2015-2040 Uusimaa - Nyland 1 620
    [Show full text]
  • The Land of Islands and Waters
    Finland The Land of Islands and Waters The Island Committee 1 NNoo hhiddenidden vvale,ale, nnoo wwavewashedavewashed sstrandtrand iiss lloved,oved, aass iiss oourur nnativeative NNorth.orth. Our Land, the Finnish National Anthem Lyrics by JL Runeberg 1846 Translation by Clement Burbank Shaw ARTO HÄMÄLÄINEN/KUVALIITERI • FRONT COVER PHOTO: AARNI NUMMILA/LUONTOKUVAT PHOTO: COVER • FRONT HÄMÄLÄINEN/KUVALIITERI ARTO Dear Reader ■ Finland is the country richest in waters and one of the richest in islands in Europe. We boast 76,000 islands that cover over half a hectare in area, 56,000 lakes over one hectare, 647 rivers and 314,000 km of coastline. Every Finnish municipality has waters, almost all of them have islands. Every island, lake and river has a special place in the hearts of Finnish people. This brochure has been created to illustrate these unique riches of ours. ■ The multitude of islands and waters makes the Finnish land- scape fragmented, creating extra costs for the economy as well as the State and municipalities, but it is also a unique strength for us. Our islands, sea areas, lakes, rivers and coastline are positive regional development factors in a world where living is increasingly made by producing experiences and adventures. JOUNI KLINGA ■ Recreational residences (1.9 million people staying at recreation- al homes), boating (700,000 boats), recreational fi shing (1.2 million fi shermen and women), nature enthusiasts and tourists ensure that our islands and waters and their development are issues that touch the entire nation.
    [Show full text]
  • KIERTO KIRJEKÖ KO E LM a 1972 No 1 2 8 -1 3 0
    POSTI- JA LENNÄTINHALUTUKSEN KIERTO KIRJEKÖ KO E LM A 1972 No 1 2 8 -1 3 0 No 128 Kiertokirje postitoimipaikkojen perustamisesta Tammikuun 1 päivästä 1973 perustetaan postiasema I Lemin kunnan Kuukanniemen kylään Ky­ Luhtajoki Nurmijärven kunnan Klaukka­ men lääniä Lappeenranta 10 posti-ja lennä- lan Metsäkylään Uudenmaan lääniä; toimii tinkonttorin alainen Kuukanniemi -niminen Klaukkalan posti- ja lennätintoimiston alai­ postiasema II. sena. Maaliskuun 1 päivästä perustetaan Helmikuun 1 päivästä perustetaan haaraosasto I haaraosastot I Joensuu 23 Joensuun kaupungin Hu- Joensuu 22 Joensuun kaupungin Pentti­ kanhaudan kaupunginosaan Pohjois-Karja­ län kaupunginosaan Pohjois-Karjalan lää­ lan lääniä; toimii Joensuu 10 posti-ja len- niä; toimii Joensuu 10 posti- ja lennätin- nätinkonttorin alaisena ja konttorin alaisena, postiasema I Oulu 22 Oulun kaupungin Kontinkan­ Helsinki 74 — Helsingfors 74 Helsingin kaan kaupunginosaan Oulun yliopistollisen kaupungin Siltamäen kaupunginosaan Uu­ keskussairaalan yhteyteen Oulun lääniä; denmaan lääniä; toimii Helsinki 73 posti-ja toimii Oulu 10 postikonttorin alaisena, ja lennätintoimiston alaisena. No 129 Kiertokirje postitoimipaikkojen nimien muuttamisesta Tammikuun 1 päivästä 1973 muutetaan allamainittujen postitoimipaikkojen nimet seu­ raavasti: Nykyinen nimi Uusi nimi Aholahti Savonlinna 81 Billnäs — Pinjainen Pinjainen — Billnäs Borgå 10 -- Porvoo 10 Porvoo 10 — Borgå 10 Borgå 20 — Porvoo 20 Porvoo 20 — Borgå 20 Fiskars — Fiskari Fiskari — Fiskars 5 5 9 2 —7 3 /1 7 Postiasemille jakelu no 39 2 Gerby Vaasa 28 — Vasa 28 Grankulla — Kauniainen Kauniainen — Grankulla Höstves Vaasa 39 — Vasa 39 Kalaks Kalax Karleby — Kaarlela Kaarlela — Karleby Kasko — Kaskinen Kaskinen — Kasko Kaustar — Kaustari Kaustari — Kaustar Kellarpelto Savonlinna 71 Kerklaks Kärklax Kvevlaks Kvevlax — Koivulahti Kyrkslätt — Kirkkonummi Kirkkonummi — Kyrkslätt Kätkesuanto Kätkäsuvanto Lappböle — Lapinkylä Lapinkylä — Lappböle Lepplaks Lepplax Lielaks Lielax Liperi as.
    [Show full text]
  • Kristina Svels – World Heritage Management and Tourism Development
    Kristina Svels World Heritage Governance and Kristina Svels | World Heritage Governance and Tourism Development | 2017 Tourism Heritage Governance and World Kristina | Svels Tourism Development A study of public participation and contested ambitions in the World Kristina Svels Heritage Kvarken Archipelago This PhD thesis examines public participation in World Heritage Governance and processes prior and after the designation of the Kvarken area into a UNESCO World Heritage site Tourism Development in 2006. The study examines public participation with a special focus on World Heritage governance, A study of public participation and contested ambitions in tourism development and transnational learning. the World Heritage Kvarken Archipelago Världsarvsförvaltning och turismutveckling En studie i offentligt deltagande och omtvistade ambitioner i världsarvet Kvarkens skärgård. Doktorsavhandlingen behandlar offentligt deltagande i processer före och efter utnämningen av Kvarkens skärgård till världsarv 2006. Studien undersöker offentligt deltagande med fokus på världsarvsförvaltning, turismutveckling och transnationellt lärande. ISBN 978-952-12-3525-2 Kristina Svels Born in Vörå, Finland, 1967 Studies and academic degrees: Vocational teacher in Tourism studies, DAKO/Åbo Akademi University, 2005 - 2007 Master of Social Science, Åbo Akademi University, 2008 Licentiate of Social Science, Åbo Akademi University, 2011 Doctoral program at the National Graduate School for Environmental Social Studies in Finland, YHTYMÄ/Tampere University, 2013 - 2015 Cover by Tintin Rosvik Digital version ISBN 978-952-12-3526-9 World Heritage management and Tourism development: A study of public participation and contested ambitions in the World Heritage Kvarken Archipelago Kristina Svels Social policy - Rural studies Faculty of Education and Welfare Studies Åbo Akademi University Vaasa, Finland, 2017 ISBN 978-952-12-3525-2 Painosalama Oy – Turku, Finland 2017 In memory of my brother Johan Svels (1971 – 2004) – always in my heart.
    [Show full text]
  • Iota Directory of Islandsregional Listbritish
    FINLAND EU-126 OH9 a. LAPPI PROVINCE group (=Ajoskrunni, Etukari, Kallio [near Koivuluoto], Koivuluoto, Korkeakari, 65º34–65º50N 024º08–025º05E Kuljunkari, Kuusiluoto, Lehtikari, Linnanklupu, Maasarvi, Montaja, Pauha, Pensaskari, Pihlajakari, Pitkaletto, Savukrunni, Selkakari, Selkasaari [near Kemi], Selkasarvi, Syvaletto, Tiuranen) (Note: not Ajos) EU-184 OH8 b. OULU PROVINCE group (=Hailuoto, Hietakalla, Hietakari, Hiuvet, Hoikka-Hiue, Iso-Hiue, Kotakari, 64º10–65º34N 023º35–025º26E Kriisi, Kropsu, Maakalla, Maakrunni, Roytta, Satakari, Ulkokalla, Ulkoklama, Ulkokrunni) EU-101 OH6 c. LANSI-SUOMI (VAASA) PROVINCE group (=Berggrund, Bergo, Bjorkogrunden, Bjorkon, Borsskar, 61º57–64º10N 020º35–023º43E Gashallan, Granholmen, Granskar Kuusissari, Korppisluot, Lapporarna, Marigrund, Mickelsorarna, Molpe, Molpegrunden, Norrskaren, Ostero/Vastero, Pirkluot, Raippaluoto Replot, Ronnskaren, Salgrund, Skalorsskatan, Skarporen, Sodra Bjorkon, Sodra Fjardsgrund, Storskar, Tankar, Tornskar, Torson, Valassaaret, Valsorarna, Vargogaddar) (Note: not Eugmo, Grytskaret, Lango, Langoren, Larsmo) EU-173 OH1 d. LANSI-SUOMI (PORI) PROVINCE group (=Anttoora, Bastuskar, Enskeri, Ilgrund [aka Vihurikari], 61º04–61º57N 021º00–021º40E Isomaa, Kalla, Kuuskajaskari, Kylmapihlaja, Lampaluoto, Ouransaaristo, Pastuskeri [x2], Pirskeri, Reposaari Rafso, Sandstrominkari [aka Sandstrom Reef], Sappi, Sunaskeri, Tahkoluoto) (Note: not Nurmes) EU-096 OH1 e. LANSI-SUOMI (TURKU) PROVINCE group (=Attu, Bengtskar, Berghamn, Bergholm [near Keistio], 59º35–61º04N 021º00–022º48E
    [Show full text]
  • Usnea in East Fennoscandia
    Ann. Bot. Fennici 36: 235–256 ISSN 0003-3847 Helsinki 14 December 1999 © Finnish Zoological and Botanical Publishing Board 1999 The lichen genus Usnea in East Fennoscandia. III. The shrubby species Pekka Halonen, Leena Myllys, Teuvo Ahti & Olga V. Petrova Halonen, P., Botanical Museum, University of Oulu, P.O. Box 3000, FIN-90401 Oulu, Finland Myllys, L. & Ahti, T., Department of Ecology and Systematics, P.O. Box 47, FIN-00014 University of Helsinki, Finland Petrova, O. V., Department of Flora and Vegetation, Polar-Alpine Botanical Garden, RUS-184236 Kirovsk, Murmansk Region, Russia Received 23 April 1999, accepted 18 October 1999 Halonen, P., Myllys, L., Ahti, T. & Petrova, O. V. 1999: The lichen genus Usnea in East Fennoscandia. III. The shrubby species. — Ann. Bot. Fennici 36: 235–256. Nine shrubby Usnea species are reported from East Fennoscandia: Usnea diplotypus Vain., U. fulvoreagens (Räsänen) Räsänen, U. glabrata (Ach.) Vain., U. glabrescens (Nyl. ex Vain.) Vain. ex Räsänen, U. hirta (L.) F. H. Wigg., U. lapponica Vain., U. sub- floridana Stirt., U. substerilis Motyka and U. wasmuthii Räsänen. New chemotypes are reported in U. glabrescens, U. substerilis and U. wasmuthii. Some chemotypes have geographical tendencies in their distribution. For instance, the thamnolic acid strain of U. subfloridana is the main chemotype of the species only in some southern coastal regions. Several poorly known taxa described especially by V. Räsänen are identified and lectotypified. A key to the shrubby Usnea species in East Fennoscandia is pro- vided. Key words: Finland, lichen, Russia, secondary chemistry, taxonomy, Usnea INTRODUCTION merous new species and varieties. His work was much influenced by the world monograph by Mo- The Finnish lichenologist Edvard Vainio (e.g., tyka (1936–1938, 1947), who cites numerous Finn- Vainio 1925) laid the foundation for the taxonomy ish specimens.
    [Show full text]
  • Tastes from the Gulf of Bothnia with Local and Culinary Specialties from the Sea and the Forest
    taste Tastes from the Gulf of Bothnia with local and culinary specialties from the sea and the forest. THE HIGH COAST for its distinguished, wide-ranging and, most is inspired by garden cafés and Swiss farm importantly, highly gratifying cuisine. For restaurants. You can get there by foot from HOTELL HÖGA KUSTEN many, the area’s famous “fermented herring” Umeå city center in about 30 minutes by fol- In Sandöverken, 80km south of Örnsköldsvik pops instantly into mind when they think of lowing the majestic Umeälven river board- The High Coast Bridge crosses the Ånger- the High Coast and cuisine – and they are walk. There are no cars. Welcome to Älvis! manälven river on the border between the right to make the connection, at least to a Umeå/Grubbe. municipalities of Härnösand and Kramfors. certain degree. Fermented herring has been The restaurant of Hotell Höga Kusten of- produced locally on the island of Ulvön sin- KVARKEN FISK fers a wonderful view over the bridge and ce 1890. 30km from Umeå serves locally produced food and drinks – You will find Kvarkenfisk by the beautiful here you can really taste the unique flavors Rovögern fishing village. Kvarkenfisk serves of the World Natural Heritage Site. variety of pickled herrings, fish cakes, salads, seafood, smoked seal, smoked fish from its BOX DISTILLERY own smokehouse, exciting marinades, sau- In Bjärtrå, 71km south of Örnsköldsvik ces, sausages, pâtés, pastrami and soups. Box Distillery has its origins in a long-gone Everything made from the local, rich sea life. sawmill that once stood on the shores of the FRILUFTSBYN / Kvarkenfisk also has an exciting dessert ta- mighty Ångermanälven river in Northern SKULEBERGET TOP COTTAGE ble with a little something extra..
    [Show full text]
  • Seminar of the UBC Commission on Urban
    ABC - Alliance of Baltic Cities Cities as Regional Engines 16-19.10.2003 Vaasa, Finland Union of the Baltic-Cities Commission on Urban planning Dear members of the ABC project and all other readers of this report Vaasa is the main regional centre of Ostrobothnia, located in the western central part of Finland. Therefore, it was natural for the City of Vaasa to accept the hosting of the second ABC semi- nar, on the theme “Cities as Regional Engines”. I was pleased to welcome to Vaasa as many as 46 urban planners of various professions from 23 cities in seven different countries during the days of the seminar. It gave us from Vaasa the opportunity to make the City of Vaasa and the Vaasa-region better known and to spread that knowledge among our fellow members in the Union of Baltic Cities. It also gave us the possibility to receive new professionally created ideas and new angles on solutions to some of our own urban planning questions in Vaasa. I hope the participants had a worthwhile and interesting time in Vaasa during the seminar and that they took many good memories and impressions of Vaasa back home with them, as well as some new experiences of best practice. I also believe that the seminar created a further development of contacts between all urban planning colleagues within the network, which was built and sup- ported by the ABC-project. I would like to thank all the members of the ABC project for your participation and for your contributions to fi nding new ways for the City of Vaasa to become an even better regional en- gine than it is already.
    [Show full text]
  • High Coast / Kvarken Archipelago Sweden & Finland
    HIGH COAST / KVARKEN ARCHIPELAGO SWEDEN & FINLAND The High Coast in the western Gulf of Bothnia has been largely shaped by glaciation and the rebound of the land by 285m following the retreat of the overlying glacier 9,600 years ago. This is the highest such uplift known, and is the type locality for research into isostatic rebound. The Kvarken Archipelago of 6,500 islands across the Gulf of Bothnia is a landscape in continuous change and an outstanding example of post-glacial island uplift in a flat and shallow morainal archipelago. As with the High Coast, which it complements, this is the world’s most representative area for studying the process. COUNTRIES Sweden and Finland NAME High Coast / Kvarken Archipelago NATURAL WORLD HERITAGE TRANSBOUNDARY SERIAL SITE 2000: The High Coast inscribed on the World Heritage List under Natural Criterion viii. 2006: The Kvarken Archipelago inscribed on the World Heritage List under Natural Criterion viii, as an extension to the High Coast. STATEMENT OF OUTSTANDING UNIVERSAL VALUE [pending INTERNATIONAL DESIGNATIONS (KVARKEN ARCHIPELAGO) 1974: The Valassaaret and Björkögrunden Archipelago designated a Wetland of International Importance under the Ramsar Convention (16,730 ha). 2004: The Quark Archipelago Wetland created from the Valassaaret and Björkögrunden Archipelago site, extended to include the Mikkelinsaaret Islands (to 63,699 ha). IUCN MANAGEMENT CATEGORIES The High Coast World Heritage site: V Protected Landscape/Seascape comprising: Skuleskogen National Park: II National Park Nordingrå Nature
    [Show full text]
  • Nature Interpretation Plan for High
    Nature interpretation plan for High Coast and Kvarken Archipelago - to communicate the Ice age and land uplift Text: Malin Henriksson and Anna Carlemalm Translation: Lingsoft Layout: Consid Communication and KMG Turku Cover image: Malin Henriksson Published in 2020 by County Administrative Board of Västernorrland and Parks and Wildlife Finland Lystra - awareness and activities in the World Heritage Site High Coast/Kvarken Archipelago The EU-funded transboundary Interreg Botnia-Atlantica project Lystra developed the High Coast/Kvarken Archipelago World Heritage Site in the time period of 1.1.2018–31.12.2020. The project produced a nature interpretation plan, updated the knowledge on the geological values of the Site and classified them, produced digital solutions and renewed the pedagogical material on the World Heritage Site. Project Lystra’s lead beneficiary was Parks & Wildlife Finland, and other beneficiaries were the rest of the project partners: County Administrative Board of Västernorrland (Sweden), Geological Survey of Sweden (SGU), Geological Survey of Finland (GTK), Finnish Geospatial Research Institute (FGI) and City of Vaasa in Finland. Project’s total budget was 1,38 million euros. Besides the EU-funding, the other providers of funds in Finland were the Regional Council of Ostrobothnia, Association of the World Heritage Site of Kvarken Archipelago, and Visit Vaasa/ the City of Vaasa. In Sweden, the Swedish Environmental Protection Agency and the municipalities of Örnsköldvik and Kramfors funded the project. 3 INTERPRETATION
    [Show full text]