Tuupovaaran Asemakaavan Uudistaminen Ja Laajennus

Työ nro 1731

29.4.2020

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS

TUUPOVAARAN ASEMAKAAVA N UUDIST AMINEN JA LAAJENNUS

KAAVASELOSTUS

KÄSITTELYVAIHEET

Vireilletulo 13.2.2018 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima 1

TUUPOVAARAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMINEN JA LAAJENNUS

Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Tuupovaaran (29) kaupunginosan kortteleita 1-8, 11-27, 30-45, 47-49, 51-64 ja 70-92 sekä virkistys-, liikenne-, maa- ja metsätalous-, erityis- ja katualueita. Asemakaavaa laajennetaan Kunnasniemen kylän (422) tilojen 4:7, 4:26, 4:34, 4:36, 4:37, 27:25, 27:26 ja 27:40 alueille sekä osalle tilaa 4:33.

Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat Tuupovaaran (29) kaupunginosan korttelit 1-18, 20-22, 24-50, 52-57 ja 59-62, virkistys-, liikenne-, erityis-, maa- ja metsätalous- sekä vesi- ja katualueet.

Uudet korttelit ovat 9, 10, 28, 29, 46, 50 ja 60-62. Poistuvat korttelit ovat 19, 23, 51, 63, 64 ja 70 - 92.

Kaavoitusohjelman työ nro 1731.

Suunnittelualueiden rajaukset ovat oheisilla kartoilla

Joensuu 29.4.2020

Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen 2

Sisällys

1 TIIVISTELMÄ ...... 3

2 Lähtökohdat...... 4

2.1 selvitys suunnittelualueen oloista ...... 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ...... 4 2.1.2 Väestö ...... 4 2.1.3 Luonnonympäristö ...... 4 2.1.4 Rakennettu ympäristö ...... 6 2.1.5 Maaperä ...... 8 2.1.6 Maanomistus ...... 9 2.2 Suunnittelutilanne ...... 10 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ...... 10

3 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet...... 15

3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ...... 15 3.1.1 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet ...... 16 3.1.3 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana ...... 17

4 Vaihtoehdot ...... 17

5 Asemakaavan kuvaus ja perustelu ...... 18

5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ...... 18 5.1.1 Korttelialueet ...... 20 5.1.2 Muut alueet ...... 21 5.2 Kaavan vaikutukset ...... 23 5.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ...... 23 5.2.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ...... 23 5.2.3 Oikeusvaikutukset ...... 23 5.2.4 Muut vaikutukset ...... 23 5.2.5 Ympäristön häiriötekijät ...... 24

6 SUUNNITTELUVAIHEET ...... 25

TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI

LIITTEET 1. Asemakaava 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Yhteenveto vireilletulovaiheen palautteesta ja kaavoituksen vastineet 4. Yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja kaavoituksen vastineet 5. Liito-oravaselvitys, Ramboll Oy 2019 6. Kulttuuriympäristöselvitys, Ramboll Oy 2019 7. Tonttijako

OHEISAINEISTO, JOKA ON LUETTAVISSA JA LADATTAVISSA KAAVAN INTERNETSIVULLA 1. Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma, 2011 3

1 TIIVISTELMÄ

Asemakaavan muutoksen perustelut Asemakaavamuutos on lähtenyt liikkeelle kaupungin aloitteesta helmikuussa 2018. Tuupovaaran asemakaava on vanhentunut, toteutumaton ja monelta kohdin muutenkin korjaamisen tarpeessa. Pohjakartta ja asemakaava on muutettava digitaaliseen muotoon.

Yksityisiltä maanomistajilta on tullut toiveita tonttialueiden muuttami- selle tai laajentamiselle. Tonttien vuokra-alueet eivät vastaa kaikilta osin nautintaa. Tonttien rajat on syytä saada kaavakartalle vastaamaan vuokrasopimusten rajoja vuokramiesten oikeusturvan näkökulmasta. Toteutumattomia asemakaavan asuinrakennuskortteleita muutetaan maa- ja metsätalous- tai virkistyskäyttöön sekä tehdään muut tarpeelliset muutokset aluerajauksiin ja käyttötarkoituksiin. Voimassa olevan asemakaavan merkinnät ja määräykset ovat vanhentuneita. Ne on syy- tä muuttaa vastaamaan paremmin nykyisin käytössä olevia merkintöjä ja määräyksiä.

Vilvasen yritysympyrä sijaitsee Tuupovaarantien varrella Ilomantsi- Joensuu -rautatien eteläpuolella. Tällä alueella sijaitsee kehittyviä yri- tyksiä. Niiden toimintaedellytysten turvaamiseksi alueelle laaditaan asemakaava.

Tuupovaaran taajamassa on muutama arvokas rakennetun kulttuu- riympäristön kohde. Suunnittelualueen vanhasta rakennuskannasta on valmistunut inventointi vuoden 2019 lopussa ja rakennetun kulttuu- riympäristön suojelu ratkaistaan ehdotusvaiheessa.

Toteuttaminen Kaavan toteutus on kaupungin vastuulla.

Asemakaava liitteenä 1 LIITE 1, 1/8

49 98 49 6

95 174 99 VL 3 36:7 3 91 36:31 4 36:30 36:22 90 97 2 5 1 90 9 80 AO 2 2 96 II 175 2 29:8 36:61 3 1 8 2 4 104 e=0.20 100 Lepikkotie 29:4 103 36:14 2 pv 36:25 92 1

6 36:9 2 171 89 LEPIKKOTIE72 AO 105 1

171 II 24 81 71 36:24 4 5 36:26 173 170 AO 102 80 AO 8 e=0.20

169 168 100 172 4 3 90 6932000 31 79 II 7 172 167 101 II 36:34 81 106 75 e=0.20 531800 1 36:3 1 91 4

e=0.20 AH 152 34 73

3 6 36:20 153

372 154

II 155 36:16 74 2 154 5 e=0.20 89

78 4 36:19 155 158

14 160 162

161

KAARRETIE 78 3 156

157 159 172

76 163

170 169 88 168

164 166 4 165 157

171 173 36:33 167 172 82 ajo 173 9 172 156 77 36:17 171 174

1 83 153 VL 150 5 171 170 VL 75 10Kaarretie 77 84 et ar 76 9 12 Kankaalantie 3 7 KANKAALANPUISTO 8 36:13 2 169 pv AO 3 6 Y 152 Vaarojentie II 4 II 8 5 1 AO 2 e=0.20 e=0.40

6 II AO 7 e=0.20 36:18 7 151 151 36:36 168 LP II 8 e=0.20 3 167 2 1 36:11 3

2 4 166 36:28 152 51:1 KANKAALANTIE 10 165 ajo 9 164 1

VL 1 153

202 14 154 155 149

163

VK 156

157

158

162 160

154

159

161 162 KANKAALANKENTTÄ 416 153 163 3 415 20 155 148 161 19

8x 171 15 7 164 2 pv 160 16

13 147 Vesitornintie Y 165 159 IV 19:56

162

158 159 170

158 161 166

160 e=0.40 164 VESITORNINTIE 163 146 166 169

157 tennis 417 154 8 167 153 155 et 168 152 165 150 151 156 AO 167

149 148 29 168 147 167 166 II 17 145 146 165 e=0.20 22

166 14

168 169 164 165 167 10 163 4 TUUPOVAARA166 17:17 144 164 mp 40 165 162 91 86 164 161 19:58 1 163 168 160 163 143 159 80 52 162 162 167 1 162 kt 19:11 81 158 201 17:26 49:0 84 166 142 41 157 1 39:0 165 44 11 158 161 160 164 85 156 3 159 158 163 18:7 14

160

163 162 157 162

161 155 159 25 161 9 AK 8 29 12 2 YU 1 16 154 9 3 160 30 17 15 II III 24 3 63 16 59 1 2 5 159 82 e=0.40 e=0.35 3 4 AO 153 2 19:51 19:33 199 10 98 4 175 19:39 pv 58 54 6 15 158 AO VL II 26 3 4 M 24 19:9 167 19:28 8 19:34 ajo 19:57 53 e=0.20 12 9 31 19:60 II 152 51 2 4 149 96 28 25 e=0.20 6 18 7 151 148 15

161 21 166 7 31 Onnelantie 35 147 52 37 57 19:58 17:27 ONNELANTIE 38 27 146 11 68 14 39 63 19:15 46 EN 32 11 36 HAKALANTIE M 145 144 1 16:18 13 1 AO 159 35 4 5 150 AP 16:18 165 143 8 2 II 5

158 14 159 1 AO 85 5 II e=0.20 142

13 55 II 19:37 10 160 2 64

157 e=0.20 164 19:29 4

161 5 3 149 6 157 e=0.20 158 19:35 4

AO 3 40

156 24 2 41 1

162

159 13 12 AO

33 163 II 59 34 19:20 141 ajo

155 164 163 5 52 165 162 II Onnelankuja pp 12 27 156 e=0.20 51 11 1 ONNELANPUISTO e=0.20

2 LT 19 160 154 3

ajo 83 AL 160 2 148 35:22 II 19:52 155 153 161 VL 79 84 72 e=0.2 sk-1 8 140 152 54 7 164 19:4156

151 sr-1

162 1

160 35:9 6

163 23 139 150 89 161 pv 162 pp 80 55 23m ajo ajo Onnelankuja 145 155 et 3 7

ONNELANKUJA 158 ULLAKONPUISTO 149 138 8 5 KEKÄLEENTIE 13 Kekäleentie 17:29 9 19:19 VL AO 147 ajo 87 35:17 7 6 78 77 137 17:21 71 II 146 KOULUTIE 5 2

148 12 46:0 99 159 8 e=0.20 145 26 1 35:5 86 136 M 10 144 3

159 7 76 160 161 162 143 HAAPATIE 35:25 68 142 135 1 Kirkkopuistontie 9 19:7 4 141 147 17:28 9 14 M kt 10 4 161 160 4 5 7 1 AR 4 44 6 45:0 75

19:63 140 146 160 3 AO 3 134 II 159 35:21 22 145 Y 35:12 2 1313 139 e=0.30 II 8 18 75 163 II 158 144 Koulutie e=0.20 19 95 133 4 sk-1 157 19:24 138 e=0.20 52 18 1 srk 2

ajo 137 161 6931400 72 21 5 19 156 17 KOIVUTIE 132 2 19:62 149 ajo 532600 KIRKKOPUISTONTIE 35:16 28 148 AO ajo 96 2 35:13 147

162 159 67 87 132 II 1 2 65 146 136 ajo YK 162 155 66 6 94 e=0.20 100 145 88 78 sk-1 p 11 22 16 144 5 160 20 135 e=0.20 158 kt 99 44 19:25 63 143 161 11 157 27 160 1414 42 68 23 159 2 156 et pv 134 158 AL 157 8 142 3 159 II 156 187 154 156 133 155 97 154 e=0.40 22 98 7 pp 153 25:86 153 18 4 16:1 49 152 141 2020 6 50 14 5 4 26 145 150 151 155 AO 132 1 152 25:138 2528 89 149 AR II 5 44:2 7 148 ar 17 2 132 147 II ajo 4 152 e=0.20 2 146 95 25:199 151 131 e=0.30 81 7 145 5 PL-1 YRITYSTIE RIIKOLANTIE 3 140 II 83 28 1 92 43 131 154 150 Hakalantie Riikolantie e=0.30 50 90 8 46 23 1 25:200 6 1 139 94 152 4 154 84 153 7 et 149 T 130 40:0 sr-1 25:34 1 144 3 12 II 3 93 40 82 79 Yritystie 12 25:26 e=0.50 13 157 Lähdetie 27 AL 8 VL 24 138 25:210 25:36 3 25:85 9 II 10 71 93 AP 2 148 126 7 e=0.40 pv AL 25:107 87 AO 15 AR 45 55 II 10 sr-1 158 39 140 4 nä III II 9 137 II 2 49 e=0.20 59 2 LÄHDETIE e=0.20 e=0.30 155 53 e=0.40 4 25:197 2 2 25:82 25:184 77 nä 1 34:0 136 3 64 36 147 33 25:81 KOIVUKUJA 143 16:18 154 et 88 Teollisuustie 1 93 sr-1 50 ajo 73 AP 146 154 153 II 29 153 sr-1 25:185 145 144 45 e=0.30 12 142 4 3 152 25:30 152 5 AL 143 ajo 50 44 69 25:15 ajo 87 19 135 II TY TEOLLISUUSTIE 25:66 65 151 II 141 151 74 e=0.40 2 M 142e=0.4 141 pp 48 90 6 25:113

150 70 25:79 131

8 3 2 VL 141 130 131 132

71 133 AL 132 50 3 25:191 134 149 93 32 68 129 AO 11 II rp.93 25:37 3 148 II 14 31 e=0.40 1 6 pp 128 e=0.20 25:179 pp 11 147 1 72 92 1 78 1 1 2 Paimenpolkukt 25:38 64 146 37 14 M 127 54 102 51 kt 4 4 3 145 5 91 142 53 20 WIRSUPUISTO 141 144 18 141 kt 8 2 140 ajo 143 60 PAIMENPOLKU 6 25:93 139 149 29-9901 23 25:176 MÄNTYTIE 3 52 kt 25:174 137 138 139

136 91 1 139 138 AR Y 21 19 137 2 2 30 75 12 126 138 II 142 25:126 II 1 kt 6 136 137 sr-1 e=0.40 AR 147 141 e=0.30 10 135 136 7 7 134 135 II 25:52 13 133 30 15 16 60 kt 5 90 pv 1 25:99 125 146 25:177 36 e=0.30 5 51 25:127 62 1 79 134 5652 145 72 99 3 62

144 25:204 133 148 63 36 82 1 132 25:205 124 143 sr-1 ar

133 131 142 149 123 29 PAJATIE 72 15 61 25:100 77 1 25:68141 42 AO 71 VIRASTOTIE 14 59 78 T

17 135 2 II

AINOLANTIE 122

71 138 II 119 135 YM 25:52 78 55 Paimentie 47

1 ET 21 I 73 25:117 e=0.2 9 e=0.40

121 70

122 1 74 4 133 123

77 132 ALATIE PL-1 VL 38 T 25:212 137

141 136

124 1 131 10 135 61 II sk-1 3 142 II 121

130 131 134 AO 145 129 Ainolantie 40 AR 1 3 e=0.40 128 e=0.30 127 AINOLANPUISTO 75 25:132 126 1

21 II II 25:135 144 13 AO 143 132 e=0.30 41 e=0.20 6 2 II 25:115 2 25:87 57 25:133 59 AO 3 et 7 e=0.20 25:134 II 4 53 m 124 16 141 55 EN AO kj 3 39 e=0.15 14 AR 75 9 132 135 kt 73 123 II 25:64 2 TY II 3 131 39 1 21 e=0.20 40 2 II 2 68 e=0.30 47 74 122 44 25:215 e=0.40 25:89 4 46 3 131 100 25:90 121 148 8 25:67 7 47 120 Koskisentie ALANGONTIE 58 140 25 44 21 62 135 54 130 57 59 45 28

2 KOSKISENTIE 9 121 139 1 VL 50 50 26 9 pv 25:186 SEUROJENPUISTO 10 8 25:172 13 AP 43 25:61 48 25:217 122 35 AINOLANPUISTO 24 AP 90 64

60 1 134 135 AP II 25:63 138 120 133 25:173 TahvontieTAHVONTIE

134 10 e=0.20 II

136 II 49 129 122 6 3 2 1 55 137 e=0.30 PEKKALANMUTKA AO 1 e=0.20 43 12 KARJALANTIE 136 5 Karjalantie 58 135 23 II 35 sr-1 37 11 Urheilutie 134 73 5 69 e=0.20 3 71 Y 49 25:62 146 AL 133 6 34 25:213 25:171 73 25:109 II II 27 60 1 ajo 12 71 2 e=0.30 URHEILUTIE 3 33 128 e=0.20 46 5 72 M 69 Pekkalanmutka 11 pp 10 AP et VL 133 75 95 5 24 145 2 66a 13 6 II Tuupovaara 127 131 75 57 25 26:16 22 11 e=0.20 74 25:25 130 144 53 129 AR 25:110 124 REKIJOENTIE 123 120 128 II 1 9 4 6 21 132 127 AR 143 126 e=0.30 662 122 M 81 25:105 47 NotkopolkuNOTKOPOLKU1

II 142 33 136 137 126 135 131 61 134 133 65 e=0.30 25:214 132 141 204 125 65 VU AL 25:46 121 VL 138 25:69 67 7 2 II 124 4 72 saa-1 26:17 25:92 AO 140 25:193 4 131 25:955 7 e=0.40 54 3 58 II 20 139 135 25 96 2 e=0.20 140 pv 139 AO 2 125 121 1 73 AM 56 12 21 II 4 5 saa-1 II 3 e=0.20 84 138 Y 25:192 62 e=0.1 25:71 15 90 124 130 14 et 120 135 sr-1 25:27 16 II 33 129 51 1 e=0.40 28 41 32 137 98 123 119 130 6 400 59 25:106 25:137 75 25:194 122 LT 86 33 118 128 AP 5 5 125 II 19 44:1 121 125 1 45 22 117 1 1217 ajo e=0.20 46 ajo 29 136 29 43 120 122 AP pv 83 28 121 135 Ruudunpellontie 120 42 6 II 34 116 AO e=0.20 VL 17 85 6 118 13 44:2 II 44 2 RUUDUNPELLONTIE 25:121 117 130 130 25:56 e=0.20 PAIMENPUISTO 25:122 11 135 ajo 13 29 ajo 130 25:160 128 19 30 KIVELÄNRINNE 26:23 85 20 2 125 0 10 20 30 4012750 100 81 29 Oikotie 5 24 126 3

120 AR 35 13/1 le 4

117 125

140

118 18ALATIE 119 124 125 II 7 123 Kivelänrinne OIKOTIE 1 122 15 e=0.30 1

3 121 121

120 17 3 32 122 VL 23a kt 119 120 25:70 118 26 5 25:59

117 14 RISTOLANTIE 141 AO 32 137 123 PUISTOLANTIE 16 135 25:148

pv 31 25:161 II

118

124 Puistolantie AP

119 20 76 140 e=0.15 8 120 138

II 135

136 36 121 36 25:58 122 e=0.20

21 123 ajo 1 25:149 139

VL 9 25:167

127 2 34 128 129 21 1

pv 19 33

131 138

132 126 31 133 25:209

23 124 94 132 134 134

127 35

123 AR 15 137 16

130 2 128 131 22 22 II 4 18 136 14 26 e=0.30 3 25:208 134 2 pv 135 132 35 25:60 133 133 25:33 132 134 86 AO 3 34 Alatie 15 131 et II 134 13 3 14 ALATIE e=0.20

23 kt 133 133 5 129 AO ajo 21 128 132 4

Sotkulampi 6 M II 11 7 132 1 1 25:202 58 13 131 e=0.15 127

AO 25:144 15a 5 128 2 6 25 4 131 127 8

3625:169 II 9 130 129 13 126 25:32 e=0.20 15 5 12 25:189 135 125 32 12 6930400 24 ALAKUJA

19 56 126

531800 127 84 27 1 25:201 VL 25:156 134 11 5 47 25:163

130 Alakuja 6 130 130 129

ajo 83 25:165

128

129 120 VL 56

128 65 28rp 12 125 133

130 ALAKUJANPUISTO 75 2 25:195 14 124 130 10 127 25:157

34 7 25:218 126 67 90

et 25:140 14 127 AO

Sotkulampi 94 11

AHTOLANTIEVL 126 132 128 II 130 3 25:128 9 e=0.20

2 3 129 129

130 47 128 3 131 126

37 127 26 4 8 125 7 130 m 25:206 Ahtolantie 25:187 24 124 25:129 134 6 2 132 129 1

85 5 50 131 122

128 4 128 8

130 130 5 131 130 9

129 25:182 2 127 123

128 21 VL 127 7

123 25:166

126 127 124

10 04 132 124 15 122 125 126

124 125

121 1 6 131 125 120 123 8

130 2 126 15 1 20 18 4 Kalastajantie 1 25:15139 45 129 11 AP 128 128 KALASTAJANTIE 6 26:39 11 25:154 64 127 126 II ALATIE 126 125 1 17 e=0.20 1 124 123 124 19 12 71 122 7 8 121 25:15338 2 129 AO 13 II 127 131 2 2 70 4 25:83

120 128 e=0.20 1 126 25:152 Pietarintie PIETARINTIE 16

74 26:1 3 414 3 130 127 AR 126 1 10 4 127 6 126 II 5 1 14 126 e=0.30 15 VL 72

129 4 AR 125 125 KALASTAJANPUISTO 7 II 128 1 130 126 127 124 409 26:21 6 123 e=0.30 47:0 ajo 127 125 2 2 3 42 14 124 9 125 412 ajo 2 Kullervonkuja 40 KULLERVONKUJA 74 3 123

26:28 121 3 AO

4 122

121 122

13 5 6 II 120 123 124 12 e=0.20 121 130 410 25:150

VL 73 120 5

125 3 AO

128129

126

130 122 123 124 126127 KULLERVONPUISTO II 119 127 48:0

121 131 41 125 120 128 e=0.20 118 119 1 117 118 130

117 129 130

8 131 129 4 11 128 120 116 127 122 411 25:196

120 126 121 118 49 119 116 118 129 120 10 117 130 115 125 LIITE 1, 2/8

5 7 9

11 2

20 4 876:1 14 10 10

6 8 119 11 120

118 125

21 117 T 120 6935000 17:22 3 29:25 15 17:22 156 II 530000 62 27:26 e=0.40 27:25

181 27:24 12 180 2 25 ajo 3 27:40 16 2 1 876:1 17:20 AO 115 54 II 16x 91 e=0.20 71 117

17 116

120

4 4:34

29 4:32 32 M 1 17

TUUPOVAARA115 4:33 :496

4 ajo 2 1 60 ajo 2 18 4

4:33 4:37 4:33 T 117 94 17:20 74 ajo II e=0.40

116

114 114 kt 117

10 kt 10

115 ajo 7 116

kt 118 W 117 kt

47 10 71 9 4:33 78a 73 3 77a 70

157 kt 48 4:26 M ajo 75 50 117 6934600 1 1 76 529400 37 116 61 4:36 M 115 T kt II 68 4:7 e=0.40 16 4:26 114 69

13 114 ajo 33:2 120 115

119 115 158

0 10 20 30 40 50 100 118 116

67 116 66 118 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 1, 3/8

0020000 AK Asuinkerrostalojen korttelialue.

0030000 AP Asuinpientalojen korttelialue.

0040000 AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

0050000 AO Erillispientalojen korttelialue.

0060000 AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0070000 AH Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

0080000 AM Maatilojen talouskeskusten korttelialue.

0100001 PL-1 Lähipalvelu- ja asuinrakennusten korttelialue.

0120000 Y Yleisten rakennusten korttelialue.

0180000 YM Museorakennusten korttelialue.

0190000 YK Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue.

0200000 YU Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.

0270000 T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue.

0300000 TY Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia.

0340000 VL Lähivirkistysalue.

0350000 VK Leikkipuisto.

0360000 VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue.

0460000 LT Maantien alue.

0520000 LP Yleinen pysäköintialue.

0590000 ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 0600000 EN Energiahuollon alue. LIITE 1, 4/8

0740000 M Maa- ja metsätalousalue.

0810000 W Vesialue.

0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

0830000 Kaupungin- tai kunnanosan raja.

0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.

0850000 Osa-alueen raja.

0860000 Ohjeellinen osa-alueen raja.

0870000 Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu.

0880000 3 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.

0900000 Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista.

0910000 29 Kaupungin- tai kunnanosan numero.

0920000 TUU Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 61 Korttelin numero.

0950000 KULLERVONP Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.

0960000 70 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.

1000000 II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1050000 e=0.20 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan.

1130000 Rakennusala.

1130100 et Alueen osa, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita.

1130110 et Ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita. 1330000 LIITE 1, 5/8 le Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa.

1340000 Istutettava alueen osa.

1360000 Katu.

1370000 Katuaukio/tori.

1390201 Ulkoilureitti, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen.

1390400 Moottorikelkkareitti, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen.

1400000 pp Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie.

1470000 ajo Ajoyhteys.

1470100 ajo Ohjeellinen ajoyhteys.

1500200 pp Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen.

1510000 p Pysäköimispaikka.

1530000 nä Yleisen tien näkemäalueeksi varattu alueen osa.

1540000 Johtoa varten varattu alueen osa.

1580000 Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti.

1710001 sr-1 Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen.

1710300 srk Suojeltava kirkollinen rakennus.

1730001 mp Maisemallisesti merkittävä puu, joka on rakennus- ym. hankkeissa otettava huomioon.

1780001 saa-1 Puhdistettava/kunnostettava maa-alue. Alueen ottaminen asemakaavan mukaiseen käyttöön edellyttää ilmoituksen tekemistä ELY-keskukselle.

1810001 sk-1 Kaupunki- ja maisemakuvallisesti tärkeä alue, jolla uudis- ja korjausrakentaminen sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet (puiden kaato, pysäköintialueiden rakentaminen) tulee sopeuttaa alueen ympäristön ominaispiirteisiin.

1870000 pv Tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue. LIITE 1, 6/8

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1. Julkisivujen tulee olla peittomaalattua puuta, kiviaineisia tai molempia lukuun ottamatta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita. 2. Tontilla olevien rakennusten julkisivujen tulee olla ilmeeltään yhteneviä. 3. Laajennettaessa olemassa olevaa rakennusta tulee noudattaa olemassa olevan rakennuksen väritystä, kattomuotoa, kattokaltevuutta ja ikkunajakoa. 4. Mikäli nykyisten rakennusten, talousrakennusten ja katosten lukumäärä, yhteenlaskettu pinta-ala tai kerrosala, muoto tai sijainti poikkeaa kaavassa määritellystä, ovat niiden rakennuslupaa vaativat korjaustoimenpiteet ja vähäiset laajennukset kokonaisrakennusoikeutta ylittämättä mahdollisia.

AO-korttelialueet: 1. Katualueen puoleisen rakennusalan saa ylittää kuistilla, katoksella tms. vähäisellä asuinrakennuksen osalla enintään kaksi metriä ja enintään neljän metrin matkalla. 2. Rakennusten etäisyys tontin rajoista on oltava vähintään 4 metriä ja katualueesta vähintään 5 metriä. Autosuojan etäisyys katualueesta on oltava vähintään 6 metriä.

AP- ja AR-korttelialueet: 1. Huoneistot on rakennettava siten, että niihin pääsee luonnonvaloa vähintään kahdesta ilmansuunnasta. 2. Rakennusten porrastamaton julkisivupituus saa olla enintään 25 metriä. 3. Tonteille on varattava leikkiin tai asukkaiden muuhun oleskeluun tarkoitettua yhtenäistä aluetta vähintään 8 prosenttia tontin pinta-alasta. 4. Tontin rakennusoikeudesta enintään 10 % saa rakentaa lähipalvelu-, työ- tai kokoontumistiloiksi. Näiden tilojen käytöstä ei saa aiheutua ympäristölle melu-, tärinä-, haju- tai liikennehaittaa.

AL-korttelialueet: 1. Maantasokerrokseen saa sijoittaa lähipalveluja tai asumista palvelevia yhteistiloja, liike-, harrastus- ja kokoontumistiloja sekä työhuoneita. 2. Jos tontille rakennetaan asuintiloja, on tontille varattava yhtenäistä leikki- ja oleskelutilaa vähintään 25 m2 asumiseen käytettyä 100 k-m2 kohden, kuitenkin enintään 200 m2.

Muut määräykset: 1. M-alueilla eivät voimassa olevan metsäsuunnitelman mukaiset toimenpiteet vaadi maisematyölupaa. Nämä toimenpiteet katsotaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128.2 § tarkoittamiksi asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisiksi toimenpiteiksi. Toimenpiteillä ei saa vaikeuttaa alueella olevien reittien käyttöä. 2. sr-1 -merkinnällä osoitetun tai sk-1 -alueella olevan rakennuksen rakennus- tai toimenpidelupahakemuksesta on museoviranomaiselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. 3. Suojeltaviin rakennuksiin voidaan sallia muutoksia pihan puolella olevien kuistien ja vastaavien täydentävien rakennusosien osalle. Suojeltavien rakennusten ullakkokerroksiin sallitaan valoaukkojen tekeminen. Rakennusosat on sovitettava suojeltavaan rakennukseen siten, että rakennuksen ominaisluonne säilyy. 4. VU- ja VL- alueille saa rakentaa ulkoilua ja virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. 5. Teollisuus- ja varastorakennusten alueilla vähäistä suurempi ulkovarastointi on kiellettyä. LIITE 1, 7/8 AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti:

- Erillispien- ja paritalot: 2 ap/asunto - Rivi- ja kytketyt pientalot: 1,25 ap/asunto - Tuettu palveluasuminen: 1 ap/190 k-m2. - Liike- ja majoitustilat: 1 ap/50 k-m2 - Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: 1 ap/70 k-m2 - Teollisuuslaitokset, varastot ja muut tilat: 1 ap/100 k-m2 - Kokoontumistilat: 1 ap/6 yleisöpaikkaa - asumisen vieraspaikat (ei koske erillispientaloja): 1 ap/alkava 1500 k-m2, kuitenkin vähintään 2 ap/tontti

2. Autopaikkaa ei saa sijoittaa 2 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa. AP-, AR-, AL- ja PL-1-tonteilla pysäköintialueet on erotettava istutuksin jalankulku- ja oleskelualueista.

3. Tontille sijoitettu kiinteistön asukkaiden käytössä oleva yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupahakemuksessa esitettävä näiden autopaikojen käyttökelpoinen sijainti.

POLKUPYÖRÄPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Asuminen (ei koske erillispientaloja): 1 ppp/40 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ppp/asunto Liike- ja toimistotilat: 1 ppp/50 k-m2 Lähipalvelu-, kokoontumis- ja ravintolatilat: 1 ppp/50 k-m2 Palveluasuminen, julkiset rakennukset: 1 ppp/80 k-m2 Teollisuus- ja varastotilat: 1 ppp/100 k-m2 Oppilaitokset: 3 ppp/4 oppilasta ja 1 ppp/4 työntekijää

2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien tai asuntojen sisäänkäyntien välittömään läheisyyteen. Pysäköintipaikoilta on oltava sujuva yhteys liikenneväylille.

3. Asumista palvelevat polkupyöräpaikat on sijoitettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat sijaitsevat katoksissa, on polkupyörille varattava lämpimiin sisätiloihin käyttökelpoinen ja esteetön huoltotila. Määräys ei koske erillispientaloja.

4. Muita tiloja palvelevista polkupyöräpaikoista vähintään puolet on katettava. Kulkuyhteydet pyöräteiltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä. LIITE 1, 8/8

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 54 a §:n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 29.4.2020

Kalle Sivén Mikko Kärkkäinen kaupungingeodeetti kaupunginlakimies

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU

TUUPOVAARAN (29) kaupunginosan kortteleiden 1-8, 11-27, 30-45, 47-49, 51-64 ja 70-92 sekä virkistys-, liikenne-, maa- ja metsätalous- sekä erityis- ja katualueiden asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat TUUPOVAARAN (29) kaupunginosan korttelit 1-18, 20-22, 24-50, 52-57 ja 59-62, virkistys-, liikenne-, erityis-, maa- ja metsätalous- sekä vesi- ja katualueet. Uudet korttelit ovat 9, 10, 28, 29, 46, 50 ja 60-62. Poistuvat korttelit ovat 19, 23, 51, 58, 63, 64 ja 70-92.

TUUPOVAARAN ASEMAKAAVA

KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo

Näht KV

Pvm 29.4.2020 Mk 1:2000 Arkisto

Suunn. Vesa Huohvanainen 29/1731

Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Kaija Kinnunen 4

2 LÄHTÖKOHDAT

2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Tuupovaaran asemakaava-alue sijaitsee Joensuun kaupunkikeskustasta itään noin 55 kilometrin ja Vilvasen alue noin 50 kilometrin päässä. Tuu- povaaran taajama sijaitsee Koulutien, Rekijoentien, Yritystien ja Viras- totien risteysalueen ympäristössä ja em. teiden varsilla. Vilvasen yritys- ympyrän alue sijaitsee Tuupovaarantien ja Joensuu-Ilomantsi rautatien risteysalueen eteläpuolella.

Taajaman kaupallinen keskus sijaitsee maanteiden risteysalueen välit- tömässä läheisyydessä. Koulu ja ev.lut.seurakunnan kirkko sijaitsevat alueen pohjoisosassa. Palvelupisteenä toimiva entinen kunnanvirasto sijaitsee Virastotien varrella.

Taajaman itäpuolella on työpaikkakeskittymä Teollisuustien varrella.

Tuupovaaran vaiheet liittyvät kiinteästi emäpitäjä Ilomantsin historiaan. Tuupovaaran seurakunta itsenäistyi 1902 ja kunta 1910. Nimensä Tuupovaara on saanut Konnunniemen kylässä sijaitsevasta vaaran ni- mestä, joka on johdettu karjalaisesta sukunimestä Tuupainen. Tuupo- vaaran nimi vuoteen 1913 asti oli Kovero. Tuupovaaran pysyvä asutus on alkujaan 1400-luvulta. Vanhimmat kylät ovat Eimisjärvi, Konnun- niemi ja Kovero. Ortodoksisuus on ollut pitäjälle ominaista jo uuden ajan alusta saakka. Tuupovaaran hallinnollisena keskuksena oli kirkon- kylä Joensuuhun liittymiseen vuoteen 2005 asti.

Tuupovaaran taajaman pinta-ala on noin 155,0 hehtaaria ja Vilvasen alueen pinta-ala noin 13,0 hehtaaria, yhteensä noin 168,0 hehtaaria.

2.1.2 Väestö Väestötietojen mukaan Tuupovaaran taajamassa asui vuoden 2018 lopussa 521 henkilöä. Väestön määrä on vähentynyt viimeisten vuosien aikana vuositasolla noin 2,5 %.

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 622 619 610 600 577 578 548 515 521 Väestötilasto vuosilta 2010 – 2018.

2.1.3 Luonnonympäristö Tuupovaaran taajaman maastomuodot ovat erittäin vaihtelevat. Kor- keimmat kohdat ovat taajaman pohjoispuolella Onnelantien alueella, korkeimmillaan +167 mmpy. Matalimmat alueet sijaitsevat paloaseman länsipuolella, jossa maanpinnan korkeus on +120 mmpy. Korkeuseroa on enimmillään noin 47 metriä. 5

Vilvasen alueen maastomuodot ovat melko tasaiset. Maanpinnan kor- keudet ovat välillä +119mmpy - +114mmpy. Suunnittelualueen poikki virtaa Vilvasjoki. Alueen metsät ovat keski-ikäistä mäntyvaltaisia kangas- ja turvemaita.

Vilvasjoen varrella on pienialaisia tuoreita kangasmetsiä. Vilvasjoen rantoja lukuun ottamatta alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja. Vilvas- joen varret on merkitty asemakaavassa maa- ja metsätalousalueeksi sekä istutettavaksi tontin osaksi, jossa puusto on säilytettävä.

Taajama on keskittynyt maanteiden varsille ja asuinalueiden välissä on laajoja metsäalueita. Metsiköt koostuvat kuusi- ja lehtipuuvaltaisista tuoreista kankaista ja mäntyvaltaisista kangasmetsistä.

Kuva 1. Näkymä Rekijoentieltä lounaaseen Kivelänrinne-kadun kohdalta.

Kuva 2. Näkymä Vilvasen yritysalueelle.

Kuva 3. Näkymä Vilvasjoelle.

2.1.4 Rakennettu ympäristö Alueella on jonkin verran vanhaa rakennuskantaa. Vanhimmat rakennukset ovat ev.lut. seurakunnan kirkko (1902), Onnela (1909), Rekijoen- tien varren pari asuinrakennusta 1920-luvulta ja yksi 1930-luvulta. Enti- nen suojeluskunnan rakennus on vuodelta 1928, entinen kunnan virastotalo vuodelta 1947 ja taidetalo vuodelta 1948.

Kuva 4. Tuupovaaran ev.lut.seurakunnan kirkko.

Kuva 5. Pienteollisuustalo Onnelankuja 5:ssä.

Kuva 6. Paloaseman edustalla oleva taidetalo.

Kuva 7. Nuorisotalona toimiva Suojalinna, entinen suojeluskunnan rakennus.

Suunnittelualueelta puuttuu kattava hulevesiviemäröinti. Hulevedet johdetaan avo-ojien kautta. Hulevesiviemäröintiä on rakennettu vain maanteiden risteysalueelle. 8

Kuva 8. Peruskartta vuodelta 1974.

Alueen katuverkko tukeutuu taajaman läpi johtaviin maanteihin, Koulu- tiehen, Rekijoentiehen, Yritystiehen ja Virastotiehen. Katuverkko koostuu pääasiassa normaaleista tonttikaduista. Erillisiä kokoojakatuja ei ole.

Taajamassa ei ole kattavaa pyörätieverkostoa ja kapeat tonttikadut estävät verkoston kehittämisen katujen yhteyteen. Tämä voidaan ko- kea turvattomuutena pyöräilylle ja jalankululle. Liikennemäärät ovat kuitenkin vähäisiä ja nopeudet alhaisia (40 km/t). Erityisiä ongelmia lii- kenneturvallisuudelle ole olemassa.

2.1.5 Maaperä Geologisen tutkimuslaitoksen maaperäkartan mukaan suurin osa Tuu- povaaran taajaman maaperästä on moreenimaita (Mr). Länsiosassa on soramaita (SrM).

Taajaman länsiosa on tärkeää tai vedenhankintaan sopivaa pohjavesialuetta (kaavamerkintä pv). 9

Kuva 9. Ote maaperäkartasta, lähde GTK.

2.1.6 Maanomistus Suunnittelualueen rakennetut alueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaupunki omistaa laajoja virkistysalueita ja palvelurakennus- ten tontteja.

Suunnittelualueen suurimmat maanomistajat ovat Joensuun kaupunki ja Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä.

Kuvat 10 ja 11. Kaupungin omistamat maat on merkitty vaalean keltaisel- la ja vuokraamat alueet vaalean violetilla.

2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntakaava on laadittu 4 vaiheessa. 1. vaiheessa Tuupovaaran taajama on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Tuupovaaran taajama ja Vilvasen alue ovat taajamatoimintojen kohdealuetta (tkk). Vilvasen alue on merkitty työpaikka kohdemerkinnällä (t). Suunnittelualueeseen ei kohdistu muutoksia maakuntakaavan 2. vaiheessa.

Maakuntakaavan 3. vaiheessa suunnittelualueelle on lisätty rakennetun kulttuuriympäristön kohdemerkintä (sr-1), joka on Tuupovaaran kirkko. Maakuntakaavan 4. vaiheessa suunnittelualueelle on lisätty paikalliskeskuksen kohdemerkintä (ca1).

Maakuntakaava 2040 laadinta on käynnissä ja se on edennyt ehdotusvaiheeseen. Maakuntakaavatyö on luonteeltaan kokonaismaakunta- kaavan tarkistus. Tavoitteena on saattaa maakuntakaava ajan tasalle ja yksiin kansiin.

Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö vahvisti sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010.

Kuva 12. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020 11

Yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty pientaloalueeksi (AP), virkistysalueeksi (V), paikalliskeskusalueeksi (CP), palvelujen ja hallinnon alueiksi (P) sekä työpaikka-alueeksi (T). Lisäksi kaava-alueella on kohde- merkinnöillä osoitettu energiahuollon alueet (en), palvelut (p), seudullisesti merkittävät rakennussuojelukohteet, urheilu- ja virkistyspalvelujen kohdemerkintä (o) sekä mahdollisesti saastuneita maa-alueita (i). Taa- jamaan on osoitettu moottorikelkkareitti, ohjeellinen virkistysreitti (avonainen vihreä palikkajono) ja viherkäytäväyhteys (umpinainen vih- reä palikkajono). Taajaman länsiosa on vedenhankinnan kannalta tär- keää pohjavesialuetta (pv-1). Vilvasen alue on merkitty teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnalle erityisiä vaatimuksia (TY).

Tuupovaara-Kovero-Loitimo osayleiskaava Joensuun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 30.3.2009. Osayleiskaavassa taajama-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi (AP), erillispientalojen asuntoalueeksi (AO), asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueeksi (AL), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), keskustatoimintojen alueeksi (C), lähivirkistysalueeksi (VL), retkeilyalu- eeksi (VU), teollisuus- ja varastoalueeksi (T), yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Taaja- man länsiosa on tärkeää tai vedenhankinnan kannalta soveltuvaa pohjavesialuetta (pv). Taajaman lounais- ja luoteisosissa on ulkoilureitit. Li- säksi kohdemerkinnöillä on osoitettu suojeltavat kohteet (SR) ja kult- tuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennelma (SR-1).

Kuva 13. Ote Tuupovaara-Kovero-Loitimo osayleiskaavasta, taajama. 12

Vilvasen alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP) ja maa- metsäta- lousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueen reunassa on moottorikelkkareitti.

Kuva 14. Ote Tuupovaara-Kovero-Loitimo osayleiskaavasta, Vilvasen alue.

Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen 27.1.2020 ja se on tullut voimaan 13.3.2020.

Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa useita Tuupovaaran kunnanvaltuuston hyväksymiä asemakaavoja.

Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeeris- ta karttaa vuodelta 2005. Pohjakarttaa on uusittu 2010-2011 ja viimeisin päivitys on vuodelta 2019. Vilvasen alueelle on valmistunut pohjakartta 2018. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:2000.

Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n rakennuskieltoa.

Joensuun seudun yleiskaava 2020; kulttuuriympäristöselvitys Joensuun seudun yleiskaavan 2020 tausta-aineistoksi on laadittu otsi- kossa mainittu selvitys. Selvitykseen liittyvät kohteet on merkitty ohei- selle kartalle.

Kuva 15. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020; kulttuuriympäristö

Rakennuskulttuurikohteet 9.21 Onnela 9.27 Riikola 9.33 Suojalinna 9.37 Ev.lut. kirkko 9.38 Virastotalo 1 9.39 Virastotalo II

Tuupovaaran taajaman rakennetusta kulttuuriympäristöstä on valmistunut uusi selvitys 20.12.2019. Selvityksen on tehnyt Ramboll Oy.

Kuva 16. Kartta Ramboll Oy:n selvityksen inventoiduista kohteista.

Selvityksen ja maanomistajilta saadun palautteen perusteella asemakaavassa on suojeltu seuraavat kohteet (numero viittaa selvitykseen):

3.1 Tuupovaaran ev.lut. kirkko (srk, sk-1) 3.2 Vanha pappila (sk-1) 3.3 Vanha kansakoulu (sr-1, sk-1) 3.4 Kuntamuseo (sr-1) 3.5 Taidetalo (sr-1) 3.6 Virastotalo (sr-1) 3.7 Suojalinna (sr-1) 3.10 Koulutie 2 (sr-1) 3.11 Koulutie 4 (sr-1) 3.14 Virastotie 3 (sr-1) 3.16 Rekijoentie 4 (sr-1) 3.19 Paimentie 3 (sk-1)

Suojeltavien kohteiden tiedot ovat luettavissa Ramboll Oy:n teke- mästä selvityksestä.

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavan uudistaminen ja laajentaminen Vilvasen alueelle on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Kaupungin tavoitteena on saada Tuupovaaran kirkonkylän asemakaava yksiin kansiin, tehdä siihen tarpeelliset muutokset ja saattaa kaavamerkinnät ja määräykset vastaamaan nykyisin käytössä olevia merkintöjä ja määräyksiä. Vilvasen alueen asemakaavan perusteena on turvata alueella olevien yritysten ke- hittymismahdollisuudet.

3.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET

Kaupungin asettamat tavoitteet

Joensuun Strategiat

Joensuun strategia 2017–21 ”Rohkeasti uudistuva” (KV 25.9.2017)

Kaupungin toimialat hyvinvointi, elinvoima ja kaupunkiympäristö tuke- vat toisiaan ja strategian teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla. Strategia koskee koko kaupunki- konsernia yhtiöineen ja liikelaitoksineen.

Toiminnan perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan edellytyksiä.

Kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita: • asukasluku ja rakentaminen pidetään kasvu-uralla • Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki • Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 2025 • sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään • kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat • symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy • tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen ja virkistäytymi- seen ja hyviä paikkoja erilaiseen yrittämiseen • Joensuu on kokoluokkansa yritysystävällisin • kaupunkityöpaikkojen lisääntyminen ei jää kaupungin toimista kiinni • kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä, ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille • edistetään puurakentamista

Lisäksi suunnittelua ohjaavat kaupunginvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat luettavissa kaupungin internetsivulta https://www.joensuu.fi/joensuun-konsernin-strategiat.

Maaseutuohjelmalla pyritään Joensuun kaupungin eri asuinalueiden vahvuuksien ja kehittämismahdollisuuksien tunnistamiseen ja asuinalueiden kytkeytymiseen toisiinsa. Lisäksi tavoitteena on tulkita erilaisia kasvutekijöitä ja kehitysvaihtoehtoja Joensuun maaseutualueiden ke- hittämistoiminnan suuntaamiseksi elinvoimaa vahvistavalle uralle. Toimenpiteinä esitetään muun muassa taajamien asemakaavojen ajanmukaistaminen ja maaseudulle sopivien kaavoitus- ja luparatkaisu- jen kehittäminen. Ote maaseutuohjelman toimenpiteistä.

3.1.1 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukaan kaupunki – maaseutu - vaihettumisalueen kirkonkylätaajamia vahvistetaan vetovoimaisina asuinympäristöinä ja palvelukeskuksina. Alueilla on riittävä lähipalvelu- varustus.

3.1.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet

Tuupovaaran taajamassa on asukasmäärään nähden riittävät julkiset ja yksityiset palvelut. Uuden alakoulun rakentamisesta on kaupunginval- 17

tuusto tehnyt päätöksen Taajamassa on paljon teollisia työpaikkoja. Työntekijöistä suuri osa asuu muualla, kuin Tuupovaaran taajamassa. Vilvasen alueen kehittämisen myötä alueelle on mahdollista muodos- tua lisää teollisia työpaikkoja.

Taajamaa ympäröivät metsät ovat hyvin saavutettavissa marjastus, sienestys ja virkistysalueina.

3.1.3 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana Kaavamuutoksen tavoitteet ovat säilyneet samoina koko kaavaproses- sin ajan. Suunnittelun aikana tulleet muutosesitykset on voitu ottaa huomioon kaavaratkaisuissa.

4 VAIHTOEHDOT Vaihtoehtotarkasteluja on tehty toteutumattomilla asemakaava- alueilla, jotka sijaitsevat Yrittäjäntien eteläpuolella, Teollisuustien itä- puolella sekä Virastotien kaakkois- ja luoteispuolella.

Toteutumattomien erillispientalojen (AO), asuinpientalojen (AP) ja asuinrivitalojen (AR) korttelialueita, joissa ei ole rakennettua kunnallis- tekniikkaa, muutetaan maa- ja metsätalousalueiksi (M).

Teollisuustien varren korttelialueiden rajauksia ja käyttötarkoituksia on muutettu toteutuneen maankäytön ja kiinteistöjaotuksen sekä yrittäjäl- tä tulleen toiveen mukaisesti.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ilmajohdot on muutettu maakaapeleiksi ja pylväsmuuntamot muutettu puistomuuntamoiksi. Puistomuuntamoille osoitetaan asemakaavassa alueet (et).

Osa kaduista poistetaan tarpeettomina. Tarpeelliset ajoyhteydet osoitetaan kaavassa ajoyhteysmerkinnällä.

Kirkon vieressä oleva torialue on siirretty ravintola Wirsuvaaran etelä- puolelle. Torin viereinen yleisen pysäköintialueen (LP) liitettiin kirkon tonttiin.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU

5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Laajoja lähivirkistysalueita (VL, VU ja VP) sekä toteutumattomia asuin- rivitalo-, asuinpientalo- ja erillispientaloalueita muutetaan maa- ja met- sätalousalueiksi (M). Lähivirkistysalueiden toteutusvastuu on kaupun- gilla. Suurten metsäalueiden hankkiminen kaupungin omistukseen ei ole kaupungin talouden näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Kaava- merkinnän muutoksen myötä alueiden omistus säilyy entisellään. Kaa- vaan merkitään alueella olevat virkistysreitit.

Tarvetta voimassa olevan asemakaavan mukaiselle asuinaluereserville ei ole olemassa. Taajaman väestö vähenee ja ikääntyy.

Maantiealueet Virastotie ja Yrittäjäntie merkitään asemakaavaan ka- tuina Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Joensuun kaupungin käymien neuvottelujen mukaisesti. Ristolantien poistetaan katuna ja se korva- taan kaavassa ajoyhteys merkinnällä. Alatielle johtava Urheilutien osa ja siihen liittyvä yleinen pysäköintialue poistetaan. Urheilutieltä Alatiel- le merkitään pyörätie. Kankaalantien osa muutetaan lähivirkistysalu- eeksi korttelin 8 pohjoisnurkalla ja katualuetta levennetään.

Onnelantien loppupään pohjoiseen kääntyvä osa muutetaan erillispientalojen tontiksi kiinteistöjaotuksen perusteella. Onnelantien etelään kääntyvä osa poistetaan ja alueen tonttijakoa muutetaan. Onnelanku- jan länteen päin kääntyvä osa muutetaan lähivirkistysalueeksi. Paimen- tie muutetaan korttelin osaksi. Katuyhteys on tarpeeton.

Korttelit 37, 38, 39 ja 40 yhdistetään. Kortteleita jakavia pyöräteitä ei ole voitu rakentaa, koska rakentaminen on kohdistunut pyörätiealueil- le. Korttelien ja tonttien käyttötarkoitukset muutetaan vastaamaan ny- kyistä käyttöä.

Koulukorttelissa olevalle asuinkerrostalolle merkitään oma tontti (AK).

Lämpölaitoksen tonttia (EN) laajennetaan Hakalantien varrella ja entisen vanhustentalotontin lounaispuolella olevan lämpölaitoksen rakennuspaikka merkitään energiahuollon alueeksi (EN).

Entisen kotiteollisuusneuvonta-aseman korttelin käyttötarkoitus muutetaan asuinpientalojen alueeksi ja maa- ja metsätalousalueeksi. Ole- massa olevalle rakennuspaikalle osoitetaan ajoyhteys.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on muuttanut taajaman sähköverkon ilma- johdoista maakaapeleiksi. Pylväsmuuntamot ovat poistuneet ja niiden tilalle on tullut puistomuuntamot. Puistomuuntamoille osoitetaan asemakaavassa alueet (et).

Teollisuustien itäpuolen korttelirajauksia muutetaan toteutuneen kiin- teistöjaotuksen ja hallinnan mukaisiksi. Muutos antaa mahdollisuuksia yritysten laajentumiselle ja kehittymiselle.

Rekijoentien ja Teollisuustien risteyksen itäpuolen kaavamerkinnät muutetaan vastamaan alueen toteutunutta maankäyttöä ja kiinteistö- jaotusta. Alueella olevaa lähivirkistysaluetta pienennetään kiinteistöja- on mukaiseksi ja sinne merkitään puistomuuntamolle alue (et). Suuren erillispientalojen rakennuspaikan käyttötarkoitus muutetaan maatila- keskuksen alueeksi (AM). Sinne on mahdollista rakentaa hevostalli.

Rakijoentien varrella korttelissa 36 sijaitseva työpaikkatontti (TY) ja siihen rajoittuva katualue muutetaan erillispientalojen tonteiksi (AO).

Rekijoentiehen liittyvät Alangontie ja Tahvontie poistetaan tarpeettomina. Tahvontie muutetaan erillispientalojen tonttialueeksi (AO). Tah- vontiehen rajoittuvan korttelin 33 TY-tontin rajat muutetaan vastaamaan kiinteistön rajoja muutoin, mutta Teollisuustien osa säilyy katuna.

Virastotien länsipuolella on toteutumattomia rivitaloja asuinpientalo- kortteleita. Tällä alueella ei ole katuja eikä vesi- ja jätevesiverkostoa. Nämä korttelialueet muutetaan maa- ja metsätalousalueiksi (M).

Torille osoitetaan uusi paikka Wirsuvaara -ravintolan tontille. Kirkon yhteydessä oleva yleinen pysäköintialue (LP) ja torialue muutetaan osaksi kirkon tonttia ja sinne merkitään pysäköintialue (p).

Paloasema ja samassa korttelissa taidetalona toimiva rakennuspaikka on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) ja erillispientalo- tontiksi (AO). Paloasemalle merkitään erillispientalotontin itälaidalle ajoyhteys.

Alatien eteläpuolelta poistetaan erillispientalojen tontit korttelissa 58, Alakujan päässä olevat tontit korttelissa 61 ja Vellamontien kolme tonttia korttelissa 73. Niiden rakentaminen vaatisi reippaat täytöt. Alueet muutetaan lähivirkistysalueiksi (VL).

Lisäksi on tehty muita tarpeellisia muutoksia korttelien rajauksissa ja käyttötarkoituksissa.

Kaikki em. muutokset perustuvat muuttuneeseen maankäyttöön, maanomistajien toiveisiin ja tarveharkintaan.

Muutosten jälkeen Tuupovaaran taajamaan jää 22 rakentamatonta erillispientalojen tonttia (AO), muutama isohko ja pienempi asuinpientalojen tontti (AP) sekä rivitalojen tontti (AR). 20

Asuinpientalotontille (AP) voidaan rakentaa erillispientalo, paritalo, kytketty talo tai rivitalo. Teollisuustien varteen jää riittävä työpaikka- tonttireservi. Kaavamuutoksen mukainen tonttireservi on riittävä pit- källe tulevaisuuteen.

Työpaikkatonttien riittävyyttä ja sijoittumista on selvitetty paikallisen yrittäjän kanssa. Hänen mielestään kaavamuutos antaa hyvät mahdolli- suudet yritystoimintojen kehittämiselle ja laajentamiselle niin Tuupo- vaaran taajamassa kuin Vilvasen työpaikka-alueella.

5.1.1 Korttelialueet Tuupovaaran asemakaava on laadittu useassa osassa pitkän ajan kulu- essa ja kulloinkin voimassa olevin merkinnöin ja määräyksin. Kortteli- alueiden käyttötarkoituksia ja rakentamisen tehokkuutta on syytä yh- tenäistää.

AO Erillispientalojen korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia erillispientaloja (omakotitaloja). Kerrosluku on kaksi. Rakennusoikeus on määritelty tonttitehokkuusluvulla e=0,10, e=0,15 ja e=0,20. Tehokkuusluvulla e=0,20 voidaan 1500 m2:n suuruiselle tontille rakentaa 300 k-m2. Tonttitehokkuusluku pienenee tonttikoon kasvaes- sa.

AP Asuinpientalojen korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja tai erillispientaloja. Rakennusoikeudet on määritelty tonttitehokkuusluvuilla e=0,20 ja kerrosluku on kaksi.

AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja tai kytkettyjä rakennuksia asumis- tarkoituksiin. Rakennusoikeudet on merkitty tonttitehokkuusluvulla e=0,3 ja kerrosluku on kaksi.

AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle on mahdollista rakentaa liike-, asuin- ja toimistorakennuksia yhdessä tai pelkästään yhtä käyttötarkoitusta varten. Tonttitehokkuus- luku on e=0,40 ja kerrosluku on kaksi.

PL-1 Lähipalvelu- ja asuinrakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa joko yksityisiä tai julkisia palveluja tai asumista. Tonttitehokkuus on e=0,30 ja 0,40. Kerrosluku on kaksi. Jos toteutus on asuinrakentaminen, rakentamisessa noudatetaan AP-tontin kaavamääräyksiä.

Y Yleisten rakennusten korttelialue. Alue on tarkoitettu julkisten palvelujen rakennuksille.

YU Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueella sijaitsee Tuupovaaran liikuntahalli. Kerrosluku on kaksi ja tonttitehokkuus on e=0,40.

YK Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue. Alue on tarkoitettu kirkkojen, kappeleiden ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi.

YM Museorakennusten korttelialue. Alueella sijaitsee virastomuseo.

TY Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueella on tai sinne voidaan rakentaa yritystoiminnan tarpeisiin tuo- tannollisia rakennuksia. Korttelit sijaitsevat asutuksen läheisyydessä, joten toiminta ei saa aiheuttaa haittaa ympäröivälle asutukselle. Tontti- tehokkuus on e=0,40 ja kerrosluku on kaksi.

T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue Alueella on tai sinne voidaan rakentaa teolliseen toimintaan liittyviä rakennuksia ja/tai varastorakennuksia. Tonttitehokkuudet ovat e=0,40 ja e=0,50. Kerrosluku on kaksi.

ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Vedenottamon ja jätevesipumppaamojen alueet osoitetaan ET-alueina.

EN Energiahuollon alue Kaukolämpölaitosten rakennuspaikat osoitetaan EN-alueina.

5.1.2 Muut alueet VL Lähivirkistysalue Luontoarvoiltaan tavanomaiset ja virkistyskäyttöön tarkoitetut viher- alueet on osoitettu kaavassa yleismerkinnällä lähivirkistysalue (VL).

VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Alueelle on nuorisotalo, urheilukenttä ja sen viereisellä alueella latu- verkkoa. Alueelle on mahdollista rakentaa liikuntaa palvelevia rakentei- ta ja laitteita.

M Maa- ja metsätalousalue Laajat yhtenäiset metsäalueet merkitään maa- ja metsätalousalueiksi (M).

W Vesialue Vilvasjoki merkitään kaavan W-merkinnällä.

sr-1 Suojeltava rakennus Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen.

sk-1 Kaupunki- ja maisemakuvallisesti tärkeä alue, jolla uudis- ja korjausrakentaminen sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet (puiden kaato, pysäköintialueiden rakentamien) tulee sopeuttaa alueen ympäristön ominaispiirteisiin. sk-1 -alueella olevat rakennukset ovat kaupunkikuvan kannalta merkit- täviä ja niiden rakennus- tai toimenpidelupahakemuksesta on museoviranomaiselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. srk Suojeltava kirkollinen rakennus Merkinnällä osoitetaan kirkkolain mukaan suojeltavat kirkolliset rakennukset, jotka on rakennettu ennen vuotta 1917. Kaavassa ko. merkin- nällä osoitetaan Tuupovaaran ev. lut. seurakunnan kirkko vuodelta 1901.

mp Maisemallisesti merkittävä puu, joka on rakennus- ym. hankkeissa otettava huomioon Koulun korttelissa oleva mänty merkitään maisemallisesti merkittäväk- si puuksi. Se erottuu pahkaisuutensa takia selvästi muista tonttipuista.

et Alueen osa, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita et-merkinällä on osoitettu alueita puistomuuntamoille, vesitornille ja muille yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville rakennuksille ja laitteille.

Katualueet Alueen katuverkko tukeutuu taajaman läpi johtaviin maanteihin, Koulu- tiehen, Rekijoentiehen, Yritystiehen ja Virastotiehen. Kaavamuutokses- sa Virastotie ja Yritystie muuttuvat kaduiksi.

Kaava-alueella ei ole kokoojakatuja, vaan katuverkko koostuu tavan- omaisista tonttikaduista. Kaduiksi muuttuvien maanteiden varsilla on pyörätiet.

Maantien alue LT -merkinnällä osoitetaan maantiealueet, joita ovat Koulutie ja Rekijo- entie.

5.2 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella ei ole kielteisiä vaikutuksia olemassa olevaan rakennuskantaan. Kaavamuutoksessa kaavamerkinnät vastaavat paremmin tonttien nykyisiä käyttötarkoituksia.

5.2.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Toteutumattomien rivitalo-, pientaloja erillispientaloalueiden muuttuminen maa- ja metsätalous- sekä lähivirkistysalueiksi vaikuttaa posi- tiivisesti luonnonympäristölle. Kyseiset alueet pysyvät luonnontilaisina ja alueen asukkaiden marjastus-, sienestys- ja virkistysalueina jokamiehenoikeuksin.

5.2.3 Oikeusvaikutukset Kaavamuutos on kokonaisuudistus ja se korvaa aiemmin suunnittelualueelle laaditut asemakaavat.

Kaavojen ohjeellinen tonttijako muuttuu sitovaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alueen lohkomiset ym. kiinteistötoimitukset tekee kaupungin kaupunkirakennepalvelujen kiinteistönmuodostus ja muo- dostettaville kiinteistöille annetaan asemakaavan mukaiset kiinteistö- tunnukset ja ne merkitään kiinteistörekisteriin tontteina.

Alueella on kuitenkin kiinteistöjä, joiden rajat eivät vastaa asemakaavan mukaista tontti- tai korttelijakoa. Uudis- tai täydennysrakentamisen yh- teydessä selvitetään, vastaavatko kiinteistön rajat asemakaavan tonttijakoa. Jos rajoissa on ristiriitaa, on ennen rakennusluvan myöntämistä rakennuspaikasta muodostettava asemakaavan mukainen tontti. Tässä tapauksessa tontin muodostamisesta peritään maksu.

Asemakaavan muutos tulee olemaan lähtökohtana katuja yleisten alueiden lunastuksissa, mikäli alueet ovat yksityisten omistuksessa. Kaupunki ostaa tai lunastaa omistukseensa nämä alueet vähitellen ra- hoituksen puitteissa ja alueiden muutostarpeiden sitä edellyttäessä.

5.2.4 Muut vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen Tuupovaaran taajaman liikennemäärät ovat vähäisiä. Vuonna 2017 Tuupovaarantien/Koulutien vuorokautinen liikennemäärä oli 1200 ajoneuvoa, Yritystien 124 ajoneuvoa, Rekijoentien 585 ajoneuvoa ja Viras- totien 106 ajoneuvoa. Taajamassa on 40 km/h nopeusrajoitus. Vuoro- kautiset liikennemäärät pysynevät ennallaan, eikä niihin ole odotetta- vissa merkittäviä muutoksia tulevaisuudessa. Liikenteestä ei aiheudu merkittäviä melu- tai turvallisuushaittoja.

Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Yhdyskuntatalouteen ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia.

Vaikutukset kaupunkikuvaan Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia kaupunkikuvaan. Uuden alakoulun rakentaminen muuttaa jonkin verran kaupunkikuvaa, mutta ei merkittävästi. Tuupovaaran yläkoulu on purettu ja tällä on ollut kiel- teistä vaikutusta kaupunkikuvaan.

Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia sosiaalisiin oloihin tai väestöraken- teeseen.

Vaikutuksen teknisenhuollon verkkoihin Asemakaava-alueella on kattava vesi- ja jätevesiverkosto. Uuden verkoston rakentamiselle ei ole lähitulevaisuudessa tarvetta.

Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Kaavamuutoksella on myönteisiä vaikutuksia kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin.

Kaavamuutoksessa rakennetun kulttuuriympäristön kohteiksi on merkitty yksitoista rakennusta tai rakennuspaikkaa. Suojeltavat kohteet perustuvat vuoden 2019 lopussa valmistuneeseen inventointiin. Ratkai- suissa on otettu kiinteistön omistajien mielipiteet huomioon.

Kaavamääräyksen mukaan suojeltavia rakennuksia voidaan laajentaa ja tehdä muutoksia oleviin kuisteihin ja vastaaviin täydentäviin rakennus- osiin. Suojeltavien rakennusten ullakkokerroksiin sallitaan valoaukkojen tekeminen. Laajennukset ja rakennusosat on sovitettava suojeltavaan rakennukseen siten, että rakennuksen ominaisluonne säilyy.

Vaikutukset kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin Kaavahanke edistää kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioiden tavoitteiden toteutumista.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Yhdyskuntarakenteeseen ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia verratta- essa olemassa olevaa tilannetta sekä asemakaavamuutosta ja laajen- nusta keskenään.

5.2.5 Ympäristön häiriötekijät Taajamassa ei ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja. Nykyisillä liikennemäärillä ei ole tarvetta melunsuojaukseen.

6 6 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavan uudistaminen on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus asemakaavan vireille tulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 21.2.2018. Osal- listumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 22.2. – 19.3.2018. Kaavahanke esiteltiin yleisötilaisuudessa 1.3.2018 Tuupovaaran palve- lupisteellä.

Yhteenveto vireilletulovaiheen palautteesta ja kaavoituksen vastineet, liite 3. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä 2.5.- 27.5.2019 kaupunkiraken- nepalveluissa (Muuntamontie 5), kaupungintalolla (Rantakatu 20) ja Tuupovaaran palvelupisteellä (Virastotie 10). Luonnos esiteltiin yleisöti- laisuudessa Tuupovaaran palvelupisteellä. Luonnoksesta pyydettiin tarpeelliset lausunnot.

Yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja kaavoituksen vastineet, liite 4.

Kaavaehdotus Asemakaavaluonnos täydennettiin kaavaehdotukseksi. Kaupunkira- kennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta näh- täville 30 vuorokaudeksi ennen kaavasta päättämistä, alustavasti ke- väällä 2020. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaavaehdotus tullee syksyllä 2020.

Kaavan pitäminen nähtävillä Nähtävilläoloajoista ilmoitetaan Karjalan Heilissä, sanomalehti Karjalai- sessa, Pogostan Sanomissa ja internetissä kaupungin sivuilla. Kaavasta tiedotetaan suoraan muualla asuvia maanomistajia ja kaava-alueen vä- littömiä naapureita. Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaupunkira- kennepalvelussa (Muuntamontie 5) Tuupovaaran palvelupisteellä (Vi- rastotie 2) ja kaupungin internetsivuilla.

Kaavasuunnittelu: Vesa Huohvanainen Suunnitteluavustaja: Kaija Kinnunen Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm 21.04.2020 Kaavan nimi Tuupovaaran asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 21.02.2018 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 1671731 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 168,3308 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 13,3833 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 154,9475

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset

Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k- Aluevaraukset [ha] [%] m²] [e] [ha +/-] m² +/-] Yhteensä 168,3308 100,0 245421 0,15 13,3833 -6588 A yhteensä 55,5185 33,0 124161 0,22 -9,0862 -18629 P yhteensä 1,2708 0,8 3812 0,30 1,2708 3812 Y yhteensä 9,5921 5,7 32724 0,34 -5,1931 -15531 C yhteensä K yhteensä -1,5080 -6402 T yhteensä 19,9488 11,9 84324 0,42 6,4854 33012 V yhteensä 18,7788 11,2 400 0,00 -3,3879 R yhteensä L yhteensä 17,9013 10,6 -7,5584 -2850 E yhteensä 0,7725 0,5 0,3630 S yhteensä M yhteensä 44,3089 26,3 31,7586 W yhteensä 0,2391 0,1 0,2391

Maanalaiset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala [k- Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] tilat [ha] [%] m²] Yhteensä

Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 10 10 Alamerkinnät

Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k- Aluevaraukset [ha] [%] m²] [e] [ha +/-] m² +/-] Yhteensä 168,3308 100,0 245421 0,15 13,3833 -6588 A yhteensä 55,5185 33,0 124161 0,22 -9,0862 -18629 AK 0,3121 0,6 1092 0,35 0,3121 1092 AP 7,4210 13,4 15905 0,21 -3,5586 -9933 AR 10,0063 18,0 30019 0,30 -3,7023 -7818 AO 31,2230 56,2 58900 0,19 -2,5853 3662 AL 4,2251 7,6 15747 0,37 -1,8831 -8130 AH 0,1677 0,3 335 0,20 0,1677 335 AM 2,1633 3,9 2163 0,10 2,1633 2163 P yhteensä 1,2708 0,8 3812 0,30 1,2708 3812 PL-1 1,2708 100,0 3812 0,30 1,2708 3812 Y yhteensä 9,5921 5,7 32724 0,34 -5,1931 -15531 Y 7,9943 83,3 28603 0,36 -6,2334 -18537 YM 0,1211 1,3 70 0,06 0,1211 70 YK 0,9279 9,7 1856 0,20 0,3704 741 YU 0,5488 5,7 2195 0,40 0,5488 2195 C yhteensä K yhteensä -1,5080 -6402 KL -1,5080 -6402 T yhteensä 19,9488 11,9 84324 0,42 6,4854 33012 T 18,6472 93,5 79118 0,42 13,0854 56871 TY 1,3016 6,5 5206 0,40 -6,6000 -23859 V yhteensä 18,7788 11,2 400 0,00 -3,3879 VP -10,8369 VL 13,3439 71,1 8,3903 VK 0,5843 3,1 0,0000 VU 4,8506 25,8 400 0,01 -0,9413 R yhteensä L yhteensä 17,9013 10,6 -7,5584 -2850 Kadut 11,8994 66,5 -1,8042 Katuauk./torit 0,2416 1,3 0,1040 Kev.liik.kadut 0,0330 0,2 -0,5691 LT 5,5569 31,0 5,5569 LP 0,1704 1,0 -0,3827 LH -1,4248 -2850 LYT -9,0385 E yhteensä 0,7725 0,5 0,3630 ET 0,2711 35,1 -0,1384 EN 0,5014 64,9 0,5014 S yhteensä M yhteensä 44,3089 26,3 31,7586 M 44,3089 100,0 31,7586 W yhteensä 0,2391 0,1 0,2391 W 0,2391 100,0 0,2391

Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 10 10 Asemakaava 10 10

HANKEKORTTI Sivu 1 / 2 TUUPOVAARAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1731 KAUPUNKIRAKENNE PALVELUT 29.3.2019

Kohteiden sijainnit kartalla

Hankkeen tarkoitus Hankkeen lähtökohdat Kaupungin tavoitteena on saada Tuupovaa- Asemakaava on vanhentunut, toteutumaton ja ran asemakaava yksiin kansiin, tehdä siihen monelta kohdin muutenkin korjaamisen tar- tarpeelliset muutokset ja saattaa kaava- peessa. Pohjakartta ja asemakaava on myös merkinnät ja määräykset vastaamaan ny- tarve muuttaa digitaaliseen muotoon. Vilvasen kyisin käytössä olevia merkintöjä ja mää- yritysympyräalueen kehittäminen edellyttää räyksiä. alueen asemakaavoittamista.

Väylät Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Katuverkkoon tehdään tarpeelliset muu- Osa suurista lähivirkistysalueista (VL) muute- tokset. Toteutumattomilta ja muilta muu- taan M-alueiksi. Virkistysalueille ei kohdistu tosalueilta poistetaan tarpeettomat katu- merkittäviä toimenpiteitä. alueet. Tarpeelliset kulkuyhteydet osoitetaan ajoyhteysmerkinnällä. Osa maanteistä muuttuu kaduiksi.

Vesihuolto ja muut tekniset verkot Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Vesi- ja jätevesiverkkoon ei ole tarve tehdä Katualueita ja puistoja on hankittava kaupun- muutoksia. Sähköverkko on muutettu maa- gille (lunastukset). Kiinteistön muodostukset on kaapeloinniksi. Puistomuuntamot on huo- tehtävä sitovan tonttijaon mukaisesti. mioitu kaavassa. Ei toimenpiteitä muihin verkkoihin.

2 Aikataulu Yhteistyötarpeet

Kunnallistekniikan piirissä on riittävä tontti- Joensuun vesi, KRAK/Kiinteistönmuodos- reservi. Tonttimarkkinointi on jatkuvaa. tus, yhdyskuntatekniikka, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy ja tilakeskus

Erityistä huomioitavaa Kustannukset

Vaikutukset Kaupungille aiheutuu lisätöinä tonttien ja yleisten alueiden lohkomiset. Tonttien loh- komisista tulee tuloja. Yleisten alueiden muodostaminen aiheuttaa ylimääräisiä me- noja.

Suunnitelmakartat

Laatija: Vesa Huohvanainen [email protected] Työ nro 1731 Liite 2, 1/4

7.2.2018

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS

TUUPOVAARA N ASEMAKAAVA UUDISTAMINEN JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS - JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan uudistaminen koskee Tuupovaaran taajama-aluetta. Asemakaavaa laajennetaan Konnunniemen kylän (422) tilojen 4:26, 4:33, 4:34, 4:36 ja 4:37 sekä Koveron kylän (425) tilojen 27:25, 27:26 ja 27:40 alueille.

Kartta Vilvasen alueesta

Kartta voimassa olevan asemakaavan alueesta Suunnittelutehtävä

Kaavan uudistamisessa ja muuttamisessa tutkitaan voimassa olevan asemakaavan muutostarpeet koko suunnittelualueella. Samalla kaavamerkinnät ja määräykset muutetaan vastaamaan nykyisin käytössä olevia merkintöjä ja määräyksiä. Asemakaavaa laajennetaan Vilvasen alueelle. Sen pinta-ala on noin 18 hehtaaria ja se sijaitsee noin 4,0 kilometriä Tuupovaaran taajamasta pohjoiseen.

Asemakaavatyö on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Liite 2, 2/42 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa 1., 2., 3. ja 4. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavan 1. vaiheessa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualue on taajamaseudun kehittämi- sen kohdealuetta (tkk). Asemakaavan laajennusalueella on työpaikka-aluetta (t). Maakuntakaavan 3. vaiheessa alueelle on merkitty rakennussuojelukohde (sr-1) ja 4. vaiheessa paikalliskeskuksen koh- demerkintä (ca1). Maakuntakaava 2040 laadinta on käynnissä. Maakuntakaavatyö on luonteeltaan kokonaismaakun- takaavan tarkistus eli tavoitteena on saattaa maakuntakaava ajan tasalle ja yksiin kansiin.

Joensuun seudun yleiskaava Joensuun seudun yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), palvelujen ja hallinnon alueeksi (P), teollisuus ja varastoalueeksi (T), virkistysalueeksi (V) ja paikalliskeskuksen alueeksi (CP). Lisäksi alueelle on merkitty energiahuollon kohde (en), yhdyskuntateknisen huollon kohde (et), palvelujen ja hallinnon kohde (p), seudullisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristökohde/alue, moottorikelkkaura/reitti ja ohjeellinen ulkoilureitti. Asemakaavan laajennusalue on merkitty teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY).

Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020. Ote Loitimon osayleiskaavasta

Kaupunginvaltuuston 30.3.2009 hyväksymässä Loitimon osayleiskaavassa laajennusalue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP).

Asemakaava Alueella on voimassa Tuupovaaran kunnanvaltuuston 23.5.1986, 30.5.1991, 1.11.1991, 16.6.1994 ja 13.6.2002 hyväksymiä asemakaavoja.

Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan nykytilanne, nykyisen asemakaavan mahdollistama tilanne ja uuden laadittavan kaavan mahdollistama tilanne. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa luonnos- ja ehdotusvaiheissa.

Näiden lisäksi arvioidaan yleispiirteisemmin vaikutuksia mm. luontoon ja maisemaan, ympäröiviin alu- eisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin, yritysten toimintaedellytyksiin ja kaupungin strategioiden toteutumiseen.

Liite 2, 3/43

Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:

 kaava-alueen ja lähiympäristön kiin-  kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt teistönomistajat, asukkaat, työntekijät  Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ja yritykset  Tuupovaaran kyläyhdistys ry  Pohjois-Karjalan ELY-keskus  Pohjois-Savon ELY-keskus  Joensuun seudun luonnonystävät ry  teknisten verkkojen haltijat  Museovirasto  Pohjois-Karjalan pelastuslaitos  Itä-Suomen poliisilaitos

Kaavahankkeesta järjestetään viranomaisneuvottelu.

Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus

Kaavahankkeen aikana on mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmiin useassa eri vaiheessa. Hanketta esitellään yleisötilaisuuksissa. Kaavan laatijaan voi olla suoraan yhteydessä. Hankkeen asiakirjat ovat koko hankkeen keston ajan nähtävillä internetissä osoitteessa www.joensuu.fi/tuupovaara-29- ja täy- dentyvät työn edetessä. Lisäksi paperiset asiakirjat ovat nähtävillä kuulutuksissa mainittuina aikoina seuraavissa paikoissa:  kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5  Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20  Tuupovaaran palvelupiste, Virastotie 10  Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus

Kaikista kaavahankkeeseen liittyvistä nähtävilläoloajoista, yleisötilaisuuksista ja muista mahdollisista vuorovaikutustilanteista ilmoitetaan sanomalehti Karjalaisessa ja internetissä kaupungin sivuilla. Kaa- vahankkeen oma internetsivu on keskeisin tiedonvälityskanava.

Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 22.2.-19.3.2018 yllä ilmoitetuissa paikoissa ja sen jälkeen edelleen internetissä. Kaavahanketta koskeva ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään torstaina 1.3.2018 kello 18.00 alkaen Tuupovaaran palvelupisteellä, Virastotie 10.

Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti vuoden 2018 lopulla. Luonnosvaiheessa järjeste- tään toinen yleisötilaisuus.

Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus on nähtävillä 30 vuorokautta. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2019 aikana.

Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Pyydämme toimitta- maan mielipiteet ensisijaisesti kirjallisesti. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakennepalvelujen kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suo- men hallinto-oikeuteen.

Työn etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa.

Liite 2, 4/44 Yhteystiedot Kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu. www.joensuu.fi/kaavoitus  maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen [email protected], puh. 050 315 6521  suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen [email protected], puh. 050 409 2127

Asemakaavaprosessi

Työ nro 1731 Liite 3, 1/4

1.4.2019

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS

TUUPOVAARAN ASEMAKAAVA UUDISTAMINEN JA LAAJENNUS

O AS- v a i h e e n p a l a u t e ja vastineet

Kartta Vilvasen alueesta

Kartta voimassa olevan asemakaavan alueesta

Liite 3, 2/42

Sisällys 1 POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖNSIIRTO OY/ENERKE OY ...... 3 2 LUPA- JA VIRANOMAISTOIMINNOT ...... 3 3 MUSEOVIRASTO ...... 3 4 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS ...... 3 5 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO ...... 4 6 POHJOIS-KARJALAN ELYKESKUS ...... 4 Liite 3, 3/43

VIRANOMAISLAUSUNNOT

1 POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖNSIIRTO OY/ENERKE OY Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohdoille ja muuntamoille. Tuupovaaran asemakaava-alueen keskijänniteverkko on maakaapeloitu ja puistomuuntamot tarvitsevat kaavaan riittävän tilan. Etäisyys lähimpään rakennukseen on oltava vähintään 8 metriä. Vilvasen alueen 20 Kv sähköverkko on toteutettu ilmajohdoilla ja pylväsmuuntamoilla jotka vaativat seuraavat aluevaraukset. - muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä - johtoalueen leveys on 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin)

Vastine. Kaavamuutoksessa otetaan lausunnossa mainitut asiat huomioon.

2 LUPA- JA VIRANOMAISTOIMINNOT Kaavamuutosalueen rajausta olisi hyvä vielä uudelleen tarkastella. Kaupungin omistamien maa-alueiden lisääminen kaava-alueeseen ainakin Rekijoen varressa olisi syytä miettiä. Tuu- povaaran keskustassa on pohjavesialue ja sen osalta tulisi miettiä maankäyttöä erityisesti pohjaveden suojelun kannalta. Vilvasen alueella tulisi miettiä asemakaava-alueen jatkamista entisen parkettitehtaan alueeseen saakka. Vilvasjoki on alueella myös tärkeä maankäyttöä ohjaava elementti.

Vastine. Kaava-alueen laajennuksille ei ole tarvetta varsinkaan asutuksen laajentamisen nä- kökulmasta. Rekijoen alueen rakennuspaikat on osoitettu osayleiskaavassa ja alueella on vesijohto ja viemäriverkko. Rekijoen ja entisen parkettitehtaan alueella ei ole muutostarpeita, joita olisi tarpeen ohjata asemakaavalla. Kaavan laatiminen toisi kaupungille kustannuksia alueiden katuyhteyksien järjestämisessä, kuitenkin ilman mitään hyötyjä. Pohjavesialueelle ei osoiteta sellaista uutta maankäyttöä, josta olisi vaaraa pohjavedelle. Tuupovaaran taajaman teollisuusalue ei sijaitse pohjavesialueella. Entisen huoltoaseman tontti osoitetaan asemakaavassa mahdollisesti saastuneeksi maa-alueeksi (saa-1).

3 MUSEOVIRASTO Museovirasto on kaavan viranomaisneuvottelussa todennut, että Museoviraston näkemyk- sen mukaan argeologista inventoistia ei ole tehty Tuupovaaran taajamasta eikä inventoinnille ole tarvetta. Rakennuskannan vanhat inventoinnit on käytävä läpi ja niitä tulee täydentää.

Vastine. Kaava-alueelta laaditaan rakennuskannan inventointi kaavan ehdotusvaiheeseen. Kaava-alueen rakennetun kulttuuriympäristön suojelu ratkaistaan kaavan ehdotusvaiheessa.

4 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Pohjois-Savon ELY-keskus on kaavan viranomaisneuvottelussa todennut, että liikennetarkastelu on tehtävä tarkoituksen mukaisella tarkkuudella kaikista liikennemuodoista. Nykyti- lan toteaminen ja vaikutukset kaavamuutosten jälkeen. Joensuun seudun yleiskaava 2020:n pyörätievaraus yhdystien 496 varrella ei ole tarpeellinen.

Vastine. Liikennetarkastelu tehdään. Pyörätievarausta ei osoiteta yhdystien 496 varrelle. Liite 3, 4/44

5 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on kaavan viranomaisneuvottelussa todennut, että maakuntakaavan vaiheet on tuotu esille osallistumis- ja arviointisuunnitelmissa. Moottorikelkkauran tilanne on selvitettävä.

Vastine. Moottorikelkkauran tilanne selvitetään kaavamuutoksessa.

6 POHJOIS-KARJALAN ELYKESKUS Pohjois-Karjalan ELY-keskus on viranomaisneuvottelussa esittänyt, että Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Kaava-alueella on vain vähän rakentamatonta aluetta, mutta luontoselvitys olisi hyvä tehdä, ainakin liito-oravan takia. Taajama-alue sisältyy osittain Metonlammen pohjavesialueeseen. Tämä tulee ottaa huomioon kaavaa laadittaessa.

Kaava-alueen osalta on laadittava rakennettua kulttuuriympäristöä käsittelevä selvitys suoje- luarvojen tutkimiseksi. Selvityksessä on otettava huomioon aikaisemmat inventoinnit ja ar- vottamiset. Uusien kohteiden tarkastelu tulisi ulottaa ainakin 1970-luvun rakennuskantaan, mahdollisesti yksittäisten kohteiden osalta nuorempaankin. Yksittäisten rakennusten ohella olisi tutkittava, löytyykö kaava-alueelta aluekokonaisuuksia, esimerkiksi yhtenäisen rakentamisen tavan suhteen. Kohde-esittelyjen lisäksi kaava-alueelta olisi laadittava alueen suunnittelun ja rakentamisen historiaa esittelevä osio. Kohteiden arvottamisen osalta ELY suosit- telee kollektiivista arvottamiskäytäntöä, ELY on valmis osallistumaan arvottamistyöryh- mään.

Vastine. Liito-oravaselvitys tehdään. Pohjavesialue osoitetaan kaavassa. Pohjavesien suojelu toteutuu ympäristönsuojelulain nojalla. Kaava-alueelta laaditaan rakennuskannan inventointi ja rakennetun kulttuuriympäristön suojelu ratkaistaan asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheessa. Inventointia ei uloteta 1970-luvun rakennuskantaa nuorempaan.

LIITE 4, 1/4 Työ nro 1731

21.4.2020

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS

TUUPOVAARAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMINEN JA LAAJENNUS LUONNOSVAIHEEN PALAUTE JA VASTINEET

Blomkartta 2016 LIITE 4, 2/4 2

Ei huomautettavaa:

• Joensuun kaupungin hyvinvointipalvelut • Pohjois-Karjalan pelastuslaitos • Joensuun Asuntotoimi • Joensuun Latu ry • Joensuun Seudun luonnonystävät

1. PKS SÄHKÖNSIIRTO OY PKS Sähkönsiirto OY:n esittämät aluevaraukset on huomioitu taajaman osalta kaavaluonnoksessa. Vilvasen alueen 20kV ilmajohdon ja toisen pylväsmuuntamon osalta aluevarausta ei luonnoksessa kokonaisuudessaan näy. Muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä ja johtoalueen leveys 10 met- riä (5 metriä johdon molemmin puolin).

Vastine: PKS Sähkönsiirto Oy:n esittämä korjaus on huomioitu kaavaehdotuksessa.

2. POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Osayleiskaavan mukaisia yksityisessä omistuksessa olevia lähivirkistysalueita (VL) on kaavaluonnoksessa osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi (M) sillä perusteella, että alueiden hankkiminen kaupungin omistukseen ei ole talouden näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Kaavaluonnoksen kaavamääräyksen mukaan M-alueiden metsänkäsittelytoimenpiteillä ei saa vaikeuttaa alueilla olevien reittien käyttöä. Metsiin sisältyviä maisemallisia arvoja ei kaavamääräyksillä sen sijaan ole turvattu. M-aluevarauksia on myös useiden asuinkortteleiden ympärillä. ELY-keskus katsoo, että asuinalueiden viihtyisyyden turvaamiseksi asuinkortteleiden viereisten metsäalueiden metsänkä- sittelytoimenpiteissä tulisi maisemalliset arvot ottaa huomioon ja pystyä estämään ainakin avo- hakkuut. Suositeltavaa olisi, että asuinkortteleiden ympärille osoitettaisiin riittävät virkistysalueva- raukset.

Kaavaluonnoksessa todetaan, että suunnittelualueen vanhasta rakennuskannasta tehdään inventointi kaavaehdotusvaiheessa ja että tuolloin ratkaistaan rakennetun kulttuuriympäristön suojelu. ELY-keskus esittää, että inventointi ulotetaan 1960- ja 1970-lukujen taitteeseen saakka. Inventoin- nissa tulee huomioida aikaisemmin laaditut inventoinnit ja arvottamistoimet.

Tuupovaaran evankelisluterilaisen kirkon suojelu kuuluu kirkkolain piiriin. Kirkon suojelu on osoi- tettava esimerkiksi srk-1-kaavamerkinnällä. Kaavamääräykseksi ELY-keskus esittää seuraavaa: "Kirkkolain 14 luvun 5 §:n nojalla suojeltu rakennus. Suojelumääräykset ovat kirkkolain nojalla an- netussa suojelupäätöksessä. Korjaus- ja muutostöissä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto."

ELY-keskus esittää sr-1-kaavamääräykseen lisättävän, että korjausrakentamisessa voidaan palaut- taa rakennuksen alkuperäisiä piirteitä. Lisäksi määräykseen on lisättävä, että ennen korjaus- ja muutostöitä museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen. LIITE 4, 3/4 3

Vastine: Rakennuskannan inventointi tehdään samoilla periaatteilla, kuin muidenkin liitoskuntien taajamien asemakaavojen uudistamisessa ja suojeltuja rakennuksia koskevat kaavamääräykset pi- detään myös samoina tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Arvottamisessa on otettu huomioon aiemmat inventoinnit sikäli kuin se on katsottu tarkoituksen mukaiseksi.

Asemakaavassa maa- ja metsätalouskäyttöön osoitettuja lähivirkistys- ja puistoalueita voidaan käyttää jatkossakin virkistykseen kaavamerkintämuutoksesta huolimatta. Näitä alueita hoidetaan jatkossakin puistomaisesti, ei talousmetsätyyppisesti.

Lausunto ei anna aihetta tehdä asemakaavaan lausunnossa esitettyjä muutoksia.

3. JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELU Kaava-alueiden päivittäminen säilyttää alueen luonnonarvoja sekä tukee virkistyskäyttöä. Vilvak- sen alueen osalta tulisi vielä pohtia onko uuden teollisuusalueen osoittaminen Vilvasjoen kaakkois- puolelle tarpeellista. Alue on erillinen nykyisestä teollisuusalueesta ja sillä olisi olennainen merkitys Vilvasjoen luonnonympäristöön.

Vastine: Vilvasen alueen asemakaavan rajauksessa on otettu maanomistajien toiveet huomioon. Vilvasjoen varteen on osoitettu istutettava tontin osa, jossa alue säilyy luonnontilaisena. Alue on mäntyvaltaista puolukkatyypin kasvatusmetsikköä.

4. MUSEOVIRASTO Museovirasto on viranomaisneuvottelussa todennut, ettei arkeologisen kulttuuriperinnön inventoinnille ole tarvetta. Sen sijaan suunnittelualueesta tehdään rakennusperinnön inventointi ehdotusvaiheeseen, joten rakennetun kulttuuriympäristön suojelu ratkaistaan vasta ehdotusvaiheessa. Museovirasto osallistuu mielellään inventoitujen kohteiden kulttuurihistoriallisen arvon määritte- lyyn jo ennen ehdotusvaihetta.

Vastine: Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi on valmistunut 2019 vuoden lopussa. Taaja- man rakennetun kulttuuriympäristön suojelu perustuu tämän inventointiin ja kaupunkirakennepal- veluissa tehtyyn arvotukseen. Inventoinnin työneuvotteluissa on ollut edustaja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.

5. JOENSUUN VESI Liitteessä on esitetty kaksi johtoaluetta, joiden johtoaluemerkintä tulisi tarkistaa.

Vastine: Johtoaluemerkinnät selvitetään ja tehdään tarpeelliset korjaukset. LIITE 4, 4/4 4

6. POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Kaava‐alueella sijaitsevat maantiet 496, 15625 ja 15627, joista kaksi viimeisintä on osoitettu ka‐ duksi asemakaavassa aiemmin sovitun mukaisesti. Vilvasen yritysalueen asemakaavan osalta ei ole tarpeen käyttää liittymänuolia seututiellä 496, koska tie on rajattu kaavan ulkopuolelle ja nykyisten liittymien määrä tai sijainnit eivät alueella muutu. Vastine: Liittymämerkit poistetaan.

7. HANNELE HOHTARI, ANTTI RONKAINEN JA JOHANNA RINTAHAKA Talo on tällä hetkellä vapaa-ajan käytössä ja mieluinen kohde. Tulevaisuutta varten haluamme jät- tää asuintontille suuremman alueen, niin että lisärakentaminen on mahdollista. Kunnallistekniikka sijaitsee tonttimme vieressä ja on muutoinkin kylän keskusta-aluetta. Ehdotuksemme asemakaavan pientalotontin kaakkoisrajaksi kulkee rajapyykistä 68 kohtisuoraan Alatien vastaista rajaa kohti. Näin asemakaavan pientalotontin pinta-alaksi tulisi n. 5000 m2.

Vastine: Tontin rajat merkitään asemakaavaan mielipiteessä esitetyn mukaisesti.

8. IDÄN VALO OY Idän Valo Oy:n hallitus vastustaa jyrkästi omistamansa rakennuksen asettamista suojelukohteeksi.

Vastine: Rakennusta ei osoiteta asemakaavan muutoksessa suojelukohteeksi.

9. JARI JA RIITTA HELLÄMÄKI Pihapiiri kehittyy ja rakennus säilyy ja on turvattu ilman suojelua ja sr‐1 statusta niin kauan kuin se on asuinkäytössämme ja omistuksessamme, olemmehan pelastaneet ja korjanneet ”purkukun‐ toiseksi” luonnehditun talon jo kertaalleen. Mikäli tulevaisuudessa esim. tontille rakennettavan uudisrakennuksen, tai vain autioitumisen takia rakennuksen käyttö jää vähäisemmäksi, ei mahdollisella suojelupäätöksellä saa olla kohteen myyntiä tai muuta käyttöä taloudellisesti tai toiminnallisesti rasittavaa vaikutusta, vaan suojelu- päätöksen tekijän tulee sitoutua suojelusta aiheutuvien kustannuksien korvaamiseen.

Vastine: Rakennusta ei osoiteta asemakaavan muutoksessa suojelukohteeksi.

LIITE 5, 1/11

Vastaanottaja Joensuun kaupunki

Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys

Päivämäärä 26.8.2019

JOENSUUN KAUPUNKI TUUPOVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS

LIITE 5, 2/11

JOENSUUN KAUPUNKI TUUPOVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LIITO- ORAVASELVITYS

Projekti Joensuun asemakaavojen liito-oravaselvitykset 2019 Ramboll Projekti nro 1510048678 Länsikatu 15 Vastaanottaja Joensuun kaupunki 80110 JOENSUU Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 Päivämäärä 26.08.2019 https://fi.ramboll.com Laatija Katariina Urho

Tarkastaja Jussi Mäkinen Kuvaus Tuupovaaran asemakaava-alueiden liito-oravaselvitys

Ramboll Finland Oy

Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

LIITE 5, 3/11

Ramboll - Joensuun Kaupunki

SISÄLTÖ

1. Johdanto 2 2. Menetelmät 3 3. Yleistä liito-oravasta 4 3.1 Uhanalaisuus ja suojelu 4 3.2 Elinympäristö ja elintavat 4 4. Tulokset 6 4.1 Suunnittelualueiden soveltuvuus liito-oravan elinympäristöksi 6 4.2 Liito-oravahavainnot 7 5. johtopäätökset 8

1/9

LIITE 5, 4/11

Ramboll - Joensuun Kaupunki

1. JOHDANTO

Tämä liito-oravaselvitys on tehty Joensuun kaupungin tilauksesta asemakaavojen laatimisen sekä suunnittelutyön tueksi ja taustatiedoiksi. Selvitysalue muodostuu kahdesta erillisestä Tuupovaarassa sijaitsevasta osa-alueesta (ja), joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 13,5 hehtaaria. Selvityksen maastotöistä ja raportoinnista on vastannut fil.yo (biologia) Katariina Urho Ramboll Finland Oy:sta.

Kuva 1-1. Suunnittelualueiden sijainti.

2/9

LIITE 5, 5/11

Ramboll - Joensuun Kaupunki

2. MENETELMÄT

Liito-oravan esiintymistä kartoitettiin 2.5.2019 tehdyllä maastokäynnillä, etsimällä liito-oravan papanoita lajin ruokailu- ja pesimäpaikoiksi sopivien puiden tyviltä ja puuryhmien alta. Erityisen tarkasti tarkistettiin kolopuiden, metsikön suurimpien kuusten sekä haapojen tyvet. Lisäksi havainnoitiin pesäpaikoiksi soveltuvien kolopuiden ja risupesien mahdollista esiintymistä.

Papanoiden havainnointiin perustuva kartoitusmenetelmä on yleisesti käytetty ja helpoin tapa selvittää liito-oravan esiintymistä alueella (Sierla ym. 2004). Papanoita kertyy yleensä eniten talven aikana käytettyjen kolopuiden alle. Liito-oravan käyttämän kolopuun juurella ei kuitenkaan ole aina havaittavissa jätöksiä. Pesäpaikan lisäksi papanoita voi löytyä myös ruokailupaikkojen alta ja kulkureittien varrelta. Huomioitavaa on, että talviset papanat eivät välttämättä kerro siitä, missä liito-oravan poikaspesä keväällä ja kesällä on, eivätkä elinpiirin rajoista tai alueella asuvien yksilöiden lukumäärästä. Kesäaikaiset ruokailualueet voivat olla muualla kuin talviset papanapaikat näyttäisivät osoittavan.

Kuva 2-1. Suunnittelualueiden rajaukset.

3/9

LIITE 5, 6/11

Ramboll - Joensuun Kaupunki

3. YLEISTÄ LIITO-ORAVASTA

3.1 Uhanalaisuus ja suojelu

Liito-orava (Pteromys volans) on taigalaji, joka elää Suomessa esiintymisalueensa länsireunalla. Liito-oravia esiintyy eniten Länsi-Suomessa Vaasan rannikkoseudulla sekä Lounais-Suomessa. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla liito-oravakanta on harvalukuisin. Vuonna 2006 Suomessa arvioitiin olevan noin 143 000 liito-oravanaarasta (Hanski 2006). Kannan kehitys on ollut vähenevä 1940-luvulta lähtien. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kannan taantuminen on kuitenkin hieman hidastunut. Vuosien 2006 ja 2015 välillä kannan arvioidaan taantuneen noin 23 % (Liukko ym. 2015). Nisäkkäiden viimeisimmässä uhanalaisluokituksessa (Liukko ym. 2015) liito-orava on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi (NT); liito-oravan kohdalla luokitus perustuu kannan taantumiseen. Tärkein syy liito-oravien määrän vähenemiseen on sopivien varttuneiden kuusisekametsien väheneminen ja liito-oravalle sopivan metsäpinta-alan pieneneminen. EU:n alueella liito-oravaa tavataan Suomen lisäksi ainoastaan Virossa, jossa lajin kanta on erittäin pieni. Liito-orava on luontodirektiivin liitteissä II ja IV(a) mainittu laji. Luonnonsuojelulain 49 §:ssä todetaan, että ”luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty”.

3.2 Elinympäristö ja elintavat Liito-orava suosii varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, mutta tulee toimeen nuoremmissakin metsissä, joissa on riittävästi lehtipuita ravintokohteiksi ja kolopuita pesäpaikoiksi. Sen luontaisessa elinympäristössä puusto on vaihtelevan ikäistä ja muodostaa useita latvuskerroksia. Puulajistoon kuuluu järeitä haapoja sekä kuusia, leppää ja koivua. Liito-oravan reviirit ovat usein kallioiden juurilla, pienvesien varsilla ja rinteissä. Vanhojen sekametsien puuttuessa liito-orava suosii peltojen reunametsiä, vesistöjen rantametsiä ja pihametsiä.

Aikuisen liito-oravanaaraan elinpiiri on kooltaan yleensä 4-10 hehtaaria, koiraan keskimäärin noin 60 hehtaaria, jopa yli 100 hehtaaria. Naaraat elävät lähes aina toisistaan erillisillä elinpiireillä, kun taas koiraiden elinpiirit voivat sijaita päällekkäin. Uroksen yhden laajan elinpiirin sisällä voi olla useita pienempiä naaraiden elinpiirejä. Liito-oravat eivät käytä koko elinpiiriään tasaisesti, vaan elinpiirillä on useita ydinalueita, joilla liito-orava viettää suurimman osan öisestä aktiivisesta ajastaan. Pääosin ydinalueet ovat tärkeitä ruokailualueita. Yhdellä liito-oravanaaraalla on todettu olevan keskimäärin 3,9 ydinaluetta elinpiirillään. Yhdessä ydinalueet käsittävät keskimäärin 10 % koko elinpiirin pinta-alasta. Myös ydinalueen (naaraalla keskimäärin 0,9 ha ja uroksella 5,4 ha) ulkopuolisten alueiden merkitys on suuri, koska pesä saattaa sijaita tärkeiden ruokailualueiden ulkopuolella. Jokaisella liito-oravalla on eri puolilla elinpiiriä useita pesiä, joita ne säännöllisesti käyttävät. Uroksilla pesiä on 4-14, keskimäärin 8 ja naaraalla 2-10, keskimäärin 5.

Kaikki keväällä syntyneet nuoret naaraat ja suurin osa koiraista lähtevät loppukesällä emonsa elinpiiriltä ja asettuvat uusille alueille viimeistään syyskuussa. Vaelluksillaan uusille elinalueille nuoret liito-oravat suosivat kuusivaltaisia metsiä, mutta voivat käyttää siirtymiseen myös mm. varttuneita taimikoita. Aikuiset liito-oravat ovat paikkauskollisia; ne elävät koko ikänsä samalla alueella, jonne ovat dispersaalin eli nuoruusvaiheen levittäytymisen jälkeen asettuneet. Liito-oravat ovat varsin lyhytikäisiä. Radioseurantahavaintojen perusteella liito-oravanaaras lisääntyy keskimäärin 1-2 vuotena. Naaraan kuoltua sen asuttama reviiri voi jäädä väliaikaisesti tyhjäksi, kunnes metsä ehkä asutetaan uudelleen nuoren dispersoivan yksilön toimesta.

Kesällä liito-oravan pääasiallisinta ravintoa ovat lehtipuiden lehdet. Näistä haapa ja lepät ovat suosituimpia. Myös koivujen ja joskus pihlajan lehdet kelpaavat liito-oravalle. Varsinkin asutuksen lähistöllä liito-oravat voivat syödä monenlaisten istutettujen puiden ja pensaiden lehtiä. Lisäksi liito-

4/9

LIITE 5, 7/11

Ramboll - Joensuun Kaupunki

orava syö koivun siemeniä. Syyskuussa lehtien alkaessa kellastua liito-orava siirtyy talviravintoon. Tärkein talviravinto on koivun ja lepän norkot, joita liito-orava myös varastoi syksyllä pieninä nippuina kuusen tiheiden oksien väleihin, puiden koloihin, pönttöihin, kallion ulokkeille ja tavallisen oravan pesien risujen väleihin. Liito-oravat eivät kuitenkaan varastoi norkkoja omiin pesäkoloihinsa. Ruokavarastojen kolot ovat usein suurempia kuin pesäkolot. Liito-orava syö lisäksi lehtipuiden ja havupuiden, lähinnä männyn silmuja, joiden osuus ravin-nosta on merkittävä erityisesti kevät- ja syyskuukausina.

5/9

LIITE 5, 8/11

Ramboll - Joensuun Kaupunki

4. TULOKSET

4.1 Suunnittelualueiden yleiskuvaus ja soveltuvuus liito-oravan elinympäristöksi Läntinen osa-alue Läntisellä osa-alueella vallitsevia metsätyyppejä ovat mustikkatyypin (MT) tuoreen kankaan ja käenkaali-oravanmarjatyypin (OMT) lehtomaisen kankaan varttuneet talousmetsäkuusikot. Kuusikot ovat harvennushakattuja ja puustorakenteeltaan yksipuolisia. Kirkkoon rajautuvassa metsänreunassa esiintyy kuitenkin hyvin kookkaita ja tukevaoksaisia kuusia, jollaisia liito-oravat yleensä suosivat ruokailupuinaan. Osa-alueen pohjoisosassa tavataan myös lehtipuuvaltaisia (lähinnä koivut, lännessä Koivutien reunassa myös raitaa) notkelmia, joiden kenttäkerros on ruoho- ja heinävaltainen. Läntisen osa-alueen koillis- ja luoteisnurkissa puusto on mäntyvaltaista.

Kuva 4-1. Varttunutta talousmetsäkuusikkoa selvitysalueen läntisellä osa-alueella.

Itäinen osa-alue Itäinen osa-alue muodostuu lähinnä lehtomaisen kankaan (OMT) ja tuoreen kankaan (MT) kasvatusmetsäkuusikoista. Kuusikot ovat pääsääntöisesti liian nuoria ja tiheitä (Kuva 4-2, vasen kuva) tai puustorakenteeltaan yksipuolisia soveltuakseen liito-oravan elinympäristöksi (Kuva 4-2, oikea kuva). Itäisen osa-alueen länsiosassa esiintyy sekapuuna paikoin runsaastikin koivua. Liito- oravan ravintonaan suosimaa haapaa esiintyy erillisellä lehtipuuvaltaisella alueella osa-alueen keskiosassa (Kuva 4-3). Puustorakenteeltaan monipuolisinta ja liito-oravan elinympäristöksi parhaiten soveltuvaa metsää on osa-alueen itäisimmässä nurkkauksessa.

6/9

LIITE 5, 9/11

Ramboll - Joensuun Kaupunki

Kuva 4-2. Nuorta ja tiheää (vasen kuva) sekä varttunutta (oikea kuva) talousmetsäkuusikkoa selvitysalueen itäisellä osa-alueella.

Kuva 4-3. Haapa ja koivua kasvava metsikkökuvio itäisen osa-alueen keskiosassa.

4.2 Liito-oravahavainnot Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit –tietojärjestelmän mukaan suunnittelualueilta tai niiden läheisyydestä ei ole tiedossa aikaisempia havaintoja liito-oravista (rekisteripoiminta 6.5.2019). Myöskään tämän selvityksen yhteydessä 2.5.2019 tehdyllä maastokäynnillä ei havaittu jälkiä liito- oravista.

7/9

LIITE 5, 10/11

Ramboll - Joensuun Kaupunki

5. JOHTOPÄÄTÖKSET

Suunnittelualueilla ei havaittu jälkiä liito-oravista kevään 2019 maastokartoituksissa. Suunnittelualueilta tai niiden läheisyydestä ei ole tiedossa myöskään aikaisempia havaintoja liito- oravista. Selvityksen perusteella suunnittelualueilla ei sijaitse luonnonsuojelulain 49 §:n tarkoittamia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Joensuussa 26. päivänä elokuuta 2019 RAMBOLL FINLAND OY

Katariina Urho Jussi Mäkinen fil. yo (luonnontieteet) FM ympäristöekologi, ryhmäpäällikkö

8/9

LIITE 5, 11/11

Ramboll - Joensuun Kaupunki

6. LÄHTEET

Hanski, I. 2016: Liito-orava, Biologia ja käyttäytyminen. Latvia 2016. 93 s.

Hanski, I. 2006: Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Helsingin yliopisto. 35 s.

Hanski, I. ym. 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459. 32 s.

Hyvärinen, E., Juslen, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U-M. (toim.) 2019: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 704 s.

Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Ympäristöministeriö. YM1/501/2017. 15 s.

Liito-oravan huomioon ottaminen metsänkäytön yhteydessä. Neuvontamateriaali. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö 2016. 18 s.

Liito-oravatyöryhmä, WWF 1996: Liito-orava Suomessa. Maailman Luonnon Säätiö, WWF. Suomen Rahaston Raportteja Nro 8. Helsinki. 80 s.

Liito-oravatyöryhmän raportti 2002. MMM 2002:21. Helsinki. 2002. 18 s.

Luonnonsuojelulaki 1096/1996.

Nieminen, M. 2017: Liito-orava (Pteromys volans Linnaeus, 1758) Julkaisussa: Nieminen, M. & Ahola, A (toim.) 2017: Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. Lepakot) esitte-lyt. Suomen ympäristö 1/2017: 1-278.

Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö.

9/9

LIITE 6, 1/66

TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURI- YMPÄRISTÖSELVITYS

JOENSUUN KAUPUNKI

LIITE 6, 2/66

Työn tilaaja Joensuun kaupunki

Laatija Ramboll Finland Oy

Kannen kuva Ramboll Finland Oy

Suoritusajankohta Työ on suoritettu ajalla 08-12/2019

Päiväys 20.12.2019

TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 3/66

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO 4 2. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITYSVAIHEET 5 2.1 Tuupovaaran ensimmäinen asutus 5 2.2 Tuupovaaran kunnan perustaminen 5 2.3 Sota-aika 6 2.4 Jälleenrakentamisen aika 7 2.5 Koulutoiminnan kehitys kirkonkylällä 11 2.6 Kauppa- ja pankkitoiminta 12 2.7 Terveyshuolto 15 2.8 Kasvava kirkonkylä 17 2.9 Teollisuus ja elinkeinot 20 3. KOHTEET 22 3.1 Tuupovaaran evankelisluterilainen kirkko 23 3.2 Vanha pappila (Riikola) 27 3.3 Vanha kansakoulu (Onnela, Ullakko) 30 3.4 Kuntamuseo 32 3.5 Taidetalo 34 3.6 Virastotalo 36 3.7 Suojalinna 38 3.8 Tuupovaaran koulu 40 3.9 Opettajien asuntola 43 3.10 Koulutie 2 45 3.11 Koulutie 4 47 3.12 Yritystie 2 49 3.13 Yritystie 1 51 3.14 Virastotie 3 53 3.15 Virastotie 23 55 3.16 Rekijoentie 4 57 3.17 Rekijoentie 22 59 3.18 Rekijoentie 1 61 3.19 Paimentie 3 63 4. JOHTOPÄÄTÖKSET 65 LÄHDELUETTELO 66

LIITTEET Liite 1 Rakennukset rakentamisajankohdan mukaan Liite 2 Inventoidut kohteet Liite 3 Ilmakuva 1950-luvulta

TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 4/66

1. JOHDANTO

Kulttuuriympäristöselvityksen tarkoituksena on luoda kokonaiskuva kirkonkylän alueen rakentumi- sen vaiheista sekä niihin vaikuttaneista ilmiöistä ja tunnistaa alueen kulttuurihistorialliset arvot ja arvokohteet. Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu kirkonkylän asemakaavan päivityksen yhtey- dessä. Tuupovaaran kirkonkylän kehittymisen historiaa tutkittaessa merkittävimpiä lähdekirjallisuutta ovat olleet Tuupovaaran historia (Björn, 2006) ja Ka muistelemma Tuupovuaroo (Kuivalainen, 2010). Tuupovaaran kunnanarkistosta tutkittiin alueelle myönnetyt rakennusluvat vuosilta 1949- 1969, vanhat kaava-asiakirjat sekä 1950-luvun ilmakuvat. Selvityksen laatimista varten tehdyt maastotyöt tehtiin 24. – 29-9.2019. Maastotöiden yhteydessä useat kirkonkylän asukkaat kertoivat muistojaan kirkonkylän rakentumiseen liittyen ja näistä muodostui arvokasta tietoa selvityksen laatijalle. Näistä ystävällisistä keskusteluista ja tiedonjyvistä selvityksen laatija esittää lämpimimmän kiitoksensa. Valitettavasti kaikkien haastateltavien nimiä ei keskustelujen vapaamuotoisuuden vuoksi kirjattu ylös ja tämän vuoksi niihin viitataankin myö- hemmin selvityksessä maastotyöhön liittyvät haastattelut. Selvityksen on tilannut Joensuun kaupunki, jonka yhteyshenkilö tässä työssä on ollut Vesa Huoh- vanainen. Selvityksen on laatinut konsulttina Ramboll Finland Oy. Työryhmään ovat kuuluneet arkkitehti Eveliina Könttä sekä insinööri (AMK) Tiina Heikkilä. Työtä valvoneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet tilaajan puolelta Juha-Pekka Vartiainen, Petri Enqvist ja Jarno Kinnunen sekä Museovi- raston osalta Marja-Leena Ikkala.

Näkymä kirkonkylälle saavuttaessa.

4 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 5/66

2. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITYSVAIHEET

2.1 Tuupovaaran ensimmäinen asutus Ensimmäiset merkit Tuupovaaran kunnan alueella sijainneesta asutuksesta löytyvät 1500-luvun verokirjoista. Yksittäiset talot ovat tuolloin sijainneet suurimpien järvien, kuten Loitimon ja Koveron Lastujärven rannoilla. Elinkeinon tarjosivat metsästys ja kalastus sekä yksivuotinen kaski.1 1500-luvulta on maininta, jossa Konnunniemen kylässä kerrotaan olleen 25 savua. Ensimmäisten asukkaiden uskotaan tulleen Laatokan rannoilta Karjalasta. Asukkaat olivat kreikkalaiskatolisia ja alueelle rakennetuissa tsasounoissa pitivät uskonnollisia toimituksia Valamon munkit. Perimätiedon mukaan kirkonkylän luoteispuolella sijaitseva Luostarinvaara olisi saanut nimensä luostarin omis- taman maa-alueen mukaan. Vaaralla on mahdollisesti sijainnut myös munkkien asuinpaikka. Vuo- den 1617 Stolbovan rauhan myötä alueelle alkoi asettua luterilaista väestöä. Kreikkalaiskatolinen väestö alkoi väistyä idemmäs. Vuonna 1653 perustetun Ilomantsin luterilaisen seurakunnan voimakas käännytystyö johti uskonriitaan ja Konnunkylän asutus väheni voimakkaasti. Hiljalleen Kon- nunkylä sai jälleen uusia asukkaita, jotka tulivat pääosin Savon ja Pohjanmaan alueilta.2

Ilomantsin pitäjänkartta 1700-luvun puolivälistä. Kartalla on näkyvissä Konnunkylän asutusta. (Ranta- tupa, historialliset kartat)

2.2 Tuupovaaran kunnan perustaminen Tuupovaaran alue kuului osaksi Ilomantsia aina vuoteen 1910 saakka. Ajatus alueen muotoutumi- sesta Ilomantsista erilliseksi alueeksi oli alkanut jo 1780-luvulla, jolloin oli tuotu esiin toive omasta rukoushuoneesta. Tuupovaaran muotoutuminen omaksi kunnaksi liittyy vahvasti alueen uskonnol- lisen toiminnan kehitykseen, vaikka ajatusta itsenäisestä Tuupovaarasta kypsyteltiinkin useita kymmeniä vuosia. 1890-luvulle ajoittuu Pohjois-Karjalan seurakuntien toinen perustamisaalto ja

1 Siljander, 1959: s.14 2 Karjalakokoelmat, 1975: s. 187-188

5 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 6/66

tuolloin Tuupovaaran ohella itsenäistyivät muun muassa Rautavaara, Valtimo ja Joensuu. Läänin- hallitukselta anottiin Koveron3 kunnan erottamista vuosina 1902 ja seuraavan kerran vuonna 1907. Koveron kunta muodostettiin Koveron seurakunnan mukaan. Ensimmäinen kuntakokous pidettiin Tuupovaaran kansakoululla vuonna 1909.4 Uudella kunnalla oli hyvät edellytykset ja vahva yhteisöllisyys toimia itsenäisenä kuntana. Tuupo- vaarassa toimi osuustoiminnallinen meijeri, oma osuuskauppa ja useita nimenomaan alueellisia yhdistyksiä, seuroja ja järjestöjä.5 Kunnantalo (nyk. kuntamuseo) osoittautui heti tiloiltaan liian pieneksi ja uutta rakennusta ryhdyttiin suunnittelemaan jo 1930-luvun lopulla tilaamalla rakennusmestari Jumppaselta piirustukset, mutta sota-aika keskeytti suunnitelmien toteutumisen. Sodan jälkeen uusi virastotalo valmistui entisen viereen vuonna 1949. Tuupovaara kehittyi hitaasti aina 1950-luvulle saakka. Maalaiskylästä sen erotti vaaran korkeimmalla kohdalla, kirkonkylän merkit- tävimmässä risteyksessä sijaitseva kirkko. Aikalaiskuvauksen mukaan vuonna 1944 kirkonkylässä olisi ollut 44 puurakennusta.6

Metsäntutkimuslaitoksen kulontorjuntakartaston topografisessa kartassa vuodelta 1931 näkyy Tuupo- vaaran kirkonkylän rakennuskantaa. (Metsäntutkimuslaitos)

2.3 Sota-aika Tuupovaaran saapui pakolaisia Karjalasta jo vuoden 1939 syksyllä. Osa tuupovaaralaisistakin alkoi varautua lähtöön. Joulukuussa 1939 valtioneuvosto määräsi Tuupovaaran evakuoitavaksi. Kohde- kunnat olivat Tervo ja Karttula. Sodan aikana Tuupovaaran pappila toimi ilmavartioston ja myö- hemmin esikuntaupseerien majoituspaikkana. Myös kansakoulut olivat armeijan käytössä. Tuupo- vaaralaiset pääsivät palaamaan koteihinsa huhtikuussa 1940. Sodan päätyttyä Tuupovaarasta oli tullut rajapitäjä. Omien evakoiden lisäksi Tuupovaaraan tuli 50 karjalaista siirtolaista. Heitä tuli lähinnä lähikunnista, kuten Ilomantsista ja Korpiselästä. Suurin osa Korpiselkää oli jäänyt rajan taakse ja jäljelle jäänyt alue yhdistettiin Tuupovaaraan kesällä 1940.7 Talvisodan päätyttyä menetettyjen varuskuntien tilalle perustettiin metsävaruskuntia, joista yksi sijoitettiin Koveroon. Tuupovaarasta muodotuikin vuoden 1941 kesäkuun liikekannallepanoon mennessä merkittävä sotilaskohde, jossa oli tärkeitä esikuntia ja huoltoelimiä. Ennen jatkosodan

3 Tuupovaaran aluetta on aiemmin kutsuttu nimellä Karjala. Kunta perustettiin Kovero nimisenä, mutta muutettiin Tuupovaaraksi vuonna 1915. Ensiksi nimen muutti Koveron seurakunta, Tuupovaarassa sijaitsevan kirkon mukaan. Nimi vakiintui myös kunnan nimeksi. 4 Björn, 2006: s. 13, 17-18 5 Bjärn, 2006: s. 17 6 Björn, 2006: s. 39-41 7 Björn, 2006: s. 359-361

6 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 7/66

alkua pika-asutuslain mukaan Tuupovaaraan anottiin kolmea tilaa, tarkoitus oli ollut raivata 81 tilaa. Tuupovaaralaiset joutuivat uudestaan evakkoon juhannuksena vuonna 1941, paluu tapahtui kutienkin jo heinäkuun lopulla. Evakossa oltiin Pirttivaarassa ja Jakokoskella. Korpiselkäläiset eva- kuoitiin vielä vuonna 1944. Jatkosoan aikana Tuupovaaran kirkonkylällä toimi puhelinkeskusvartio ja järjestyspartio.8 Sodan päätyttyä Tuupovaarassa valmistauduttiin ottamaan 800-1000 siirtolaista Värtsilan Jänis- järven itäpuolisten kylien asukkaista. Siirtoväen huoltojohtajan toimi perustettiin uudelleen ja syk- syyn 1945 siirtolaisten olot saatiin tyydyttävään kuntoon. Karjasuojien saantia pidettiin vaikeana. Tuupovaarasta tuli virallisesti rajakunta, kun kun Korpiselän kunnan nurkka liitettiin Tuupovaaraan vuonna 1946. Rajakuntana olo merkitsi muun muassa, että Tuupovaaraan ei saanut matkustaa ilman poliisin lupaa.9

2.4 Jälleenrakentamisen aika Muiden Suomalaisten kirkonkylien tapaan Tuupovaarakin alkoi kehittyä 1950-luvulla. Samaan aikaan osuu kunnan väestön kasvu10. Syynä muutokseen olivat väestön keskittyminen taajamiin ja liikenteen vaatimusten muuttuminen. Tuupovaarassa väestö kasvoi myös siirtokarjalaisten myötä. Tyypillinen asuinrakennus oli rakennusmestarin tai maatalousseurojen keskusliiton asutusvaliokun- nan laatimien tyyppipiirustusten mukainen puolitoistakerroksinen puutalo. Tuupovaarassa 1950- luvulla vaikuttaneita rakennusmestareita olivat muun muassa Otto Piipponen, Pentti Ilmasti, Toimi Kolehmainen, Eino Taukojärvi, Gunnar Suneson ja Martti Hakulinen.11 Kirkonkylä oli rakentunut väljästi ja liikenteen osalta ei koettu samanlaisia ahtauden aiheuttamia haasteita kuin Koverossa. Rakennukset sijoittuivatkin pitkälti olemassa olevien teiden varteen, suurille tonteille. 1950-luvulla kirkonkylä muistuttikin pitkälti maalaiskylää peltoineen ja harvaan rakentuneine rakennuksineen.

Rekijoentie 43 ja Virastotie 16 edustavat kirkonkylän 1950-luvun rakennuskantaa. Kirkonkylän alueella jälleenrakennuskauden noppamainen, puolitoistakerroksinen omakotitalo on asuinrakennusten hallitse- vana tyyppinä.

8 Björn, 2006: s. 369-370 9 Björn, 2006: s. 371, 375 10 Björn, 2006: s. 70

11 TRA, 1950-luvun rakennusluvat

7 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 8/66

Vuoden 1956 ilmakuva kirkonkylän alueelta. (TRA)

8 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 9/66

Paavo Puustisen hakeman asuinrakennuksen rakennusluvan piirustukset vuodelta 1952 on laatinut Suo- men Arkkitehtiliiton suunnitteluapu. Yksinkertainen asuinrakennus edustaa jälleenrakennuskaudelle tunnusomaista rakentamistapaa. (TRA)

9 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 10/66

Esko Saukkosaaren hakeman asuinrakennuksen rakennusluvan piirustukset vuodelta 1952 on laatinut Maatalousseurojen keskusliiton asutusvaliokunta. (TRA)

Rakennusmestari Eino Taukojärven vuonna 1951 suunnittelema asuinrakennus.

10 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 11/66

2.5 Koulutoiminnan kehitys kirkonkylällä Kiertokoulu oli 1900-luvun alkuun saakka Tuupovaaralaisten tärkein koulu. Tuupovaara kuului 1900-luvun alkuun saakka Ilomantsiin, jossa kiertokoulu oli järjestetty seurakuntien voimin. Lute- rilaiset ja ortodoksit kävivät omissa kouluissaan. Varsinaista koulurakennusta ei ollut, vaan koulu- mestari opetti kylässä 3-4 viikkoa seurakunnan järjestämässä tilassa. Kiertokoulutoiminta lakkasi Tuupovaarassa vasta vuonna 1938.12 Kansakouluasetus annettiin vuonna 1866, jonka myötä kouluja alettiin rakentaa niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Tuupovaaran kirkonkylässä kansakoulu aloitti toimintansa vuokratiloissa vuonna 1905. Kansakoulurakennus valmistui vuonna 1909. Opetusvelvollisuutta koskeva laki annettiin vuonna 1921, joka velvoitti lapset käymään kansakoulun ja osallistumaan jatko-opetuk- seen. Tuupovaara sai kuitenkin muiden harvaanasuttujen ja köyhien kuntien tapaan lykkäystä lain toimeenpanoon aina vuoteen 1937 saakka.13

Vanhassa kansakoulurakennuksessa on säilynyt koulutoiminnan aikaisia kalusteita, kuten kuvan työ- pöytä.

12 Björn, 2006: s. 181-184 13 Björn, 2006: s. 194-197, 200

11 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 12/66

Uusi kansakoulu rakentamisvaiheessa 1950-luvun alussa. (MVA)

Uuden kansakoulurakennuksen suunnitteli vuonna 1955 arkkitehti K. Rautio Helsingistä. Koulu rakennettiin Koveroon johtavan tien varrelle ja lisäksi pihapiiriin rakennettiin pieni talousrakennus. Vuonna 1958 tuli voimaan uusi kansakoululaki, joka yhdisti 6-vuotisen kansakoulun ja 2-vuotisen pakollisen jatkokoulun 8-vuotiseksi varsinaiseksi kansakouluksi. Samalla laki oikeutti kaikki lapset, jotka asuivat yli 5 kilometrin etäisyydellä koulusta, saamaan koulukyydin. Keskikoulutoiminta alkoi Tuupovaarassa vuonna 1959 kansakoulun tiloissa. Uuden kansalais- ja keskikoulurakennuksen suunnitteli arkkitehti Per Björkvall vuonna 1963 ja se sijoitettiin 1950-luvun kansakoulurakennuksen viereen. Tuupovaaraan haviteltiin omaa lukiota 1960-luvulla, mutta toive ei toteutunut. Tuu- povaaralaiset kävivät lukiossa Ilomantsissa, Tohmajärvellä ja Joensuussa.14 Uudessa koulurakennuksessa toimi myös kansalaisopisto ja kirjasto. Kirjasto oli perustettu Tuupo- vaaraan vuonna 1929 ja se oli vuodesta 1954 toiminut kunnan osoittamassa 25 m2 tilassa15.

2.6 Kauppa- ja pankkitoiminta 1800-luvulla Ilomantsin alueella toimi 12 kauppaa ja lähes jokaisessa kylässä omat nurkkakaupat. Nurkkakaupat olivat talon tupaan tai sivuhuoneeseen rakennettuja pieniä kauppoja, joille ei vält- tämättä haettu virallista kauppalupaa. Kaupantekijöinä toimivat myös kiertävät laukkukauppiaat. Kauppojen syntymisen oli mahdollistanut maakaupan ja sitä koskevan säännöstelyn vapautuminen 1859. Kyliin syntyvät kaupat toivat tavaroiden maailman myös naisten ja lasten ulottuville sekä vauhditti tiedonkulkua. Pekka Vatasen kirkonkylällä pitämä kauppa aloitti toimintansa vuonna 1897. Kauppa oli avoinna lähes kaikkina aikoina ja sieltä myytiin lähinnä kahvia, suolaa ja kan- gasta.16 1800-luvun lopulla rakentui myös Seppäsen sekatavarakauppa, joka palveli myöhemmin kunnanvirastona ja tunnetaan nykyään Taidetalon nimellä.17

14 Björn, 2006: s. 210-212, TRA: Rakennuspiirustukset Rautio 1955, Rakennuspiirustukset Björkvall 1963 15 Kirjaston sijaintipaikasta ei ole tarkempaa tietoa. 16 Björn, 2006: s. 219, 223 ja Björn, 2006: s. 389-391 17 Kuivalainen, 2010: s.

12 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 13/66

Keskeinen kohtaamis- ja kauppapaikka on ollut kirkonkylän tienristeys. Sen läheisyyteen ovat si- joittuneet kaupat ja siinä ovat pysähtyneet posti- ja linja-autot. Tuupovaaran kioskit ovat sijainneet tienhaaraan rajautuvilla tonteilla.18 Osuusliikkeiden toiminta Pohjois-Karjalan ensimmäinen yhteisostoyritys perustettiin vuonna 1900 Koveroon, vähäisen liike- vaihdon myötä se kuitenkin lopetti toimintansa jo vuonna 1903. Uusi Koveron Osuuskauppa perustettiin vuonna 1907, sillä oli sivuliike myös Tuupovaaran kirkonkylällä. Koveron Osuuskaupan toiminta loppui vuonna 1910. Tuupovaaran alue oli Värtsilän kaupan piirissä ja sen kauppiaat muo- dostuivat kylien yksityiskauppiaiden ohella täkeiksi toimijoiksi alueella. Värtsilän kauppiaat jakau- tuivat SOK:laisiin ja ns. edistysmielisiin. Jälkimmäisiin kuului Työväen ja Pienviljelijäin osuuskauppa, jonka nimi muuttui Osuusliike Sisä-Karjalaksi vuonna 1943. sisä-Karjalasta tuli merkittävä kauppa Tuupovaaran alueella ja sillä oli toimipiste myös Tuupovaaran kirkonkylällä. Sisä-Karjala sulautui Osuusliike Oma-Apuun, joka liittyi vuonna 1919 Kulutusosuuskuntien Keskusliittoon ja edistysmielisten Osuustukkukauppaan. Saman vuonna se avasi myymälän myös Tuupovaaran kir- konkylälle ja Koveroon. Kirkonkylällä oma rakennus myymälälle saatiin vasta vuonna 1925. Oma- Apu toimi kirkonkylällä 1980-luvulle saakka.19 Pohjois-Karjalan Osuuskauppa perustettiin vuonna 1919 Joensuussa. Koverossa PKO:n myymälä aukesi vuonna 1920, mutta kirkonkylälle kauppa saatiin vasta vuonna 1929. PKO:n kauppa toimi kauppias V. A. Ipatoffilta ostetussa talossa, kunnes vuonna 1947 rakennettiin uusi myymäläraken- nus. Vuodelta 1950 on S.O.K:n rakennusosaston laatimat piirustukset myymälärakennuksen laa- jennuksesta ja varastorakennuksesta, joka sijaitsi kirkonkylän tienhaarassa20. Tämä rakennus kuitenkin purettiin, kun S.O.K:n rakennusosaston suunnittelema liike- ja asuinrakennus valmistui vuonna 1956. Se oli ensimmäinen Itä-Suomen kaksikerroksinen pienoistavaratalo.21

Rekijoentien varrella sijainneen Union-Huolto huoltoasemarakennuksen suunnitteli rakennusarkkitehti Vilho Suonmaa vuonna 1966. Rakennus on myöhemmin purettu.

18 Kuivalainen, 2010: s. 19 Björn, 2006: s. 219-222 20 TRA: Rakennuspiirustukset S.O.K. 1950 21 Björn, 2006: s. 223, TRA: Rakennuspiirustukset S.O.K. 1955

13 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 14/66

Pankkitoiminta Koveron Osuuskassa syntyi monien muiden osuuskassojen tavoin Pellervo-seuran opastuksella ja se perustettiin vuonna 1906. Osuuskassa oli erityisesti köyhempien pankki, varakkaammat tallet- tivat rahansa Joensuun tai Värtsilän liikepankkeihin. 1920-luvulla toiminta siirtyi kirkonkylälle ja osuuskassa sijoitettiin majatalonpitäjä Mikko Variksen taloon. Oma rakennus valmistui vuonna 1949 ja siinä toimi myös postitoimisto. Vuonna 1966 valmistui rakennusarkkitehti Vilho Suonmaan suunnittelema uusi liikerakennus.22

Vanha osuuspankki (vasemmalla) on sijainnut nykyisen osuuspankin paikalla.

Kiteen Säästöpankki perusti säästöpankin Tuupovaaraan vuonna 1959. Vuonna 1962 valmistui arkkitehti Per Björkvallin suunnittelema pankkirakennus. Pankki toimi Keski-Karjalan Säästöpankin Tuupovaaran toimipisteenä vuoteen 1971 saakka, jolloin Pohjois-Karjalan säästöpankit fuusioitiin Pohjois-Karjalan Säästöpankiksi.23

Arkkitehti Per Björkvallin suunnittelema Pohjois-Karjalan Säästöpankki kuvattuna vuonna 1969.

22 Björn, 2006: s. 70, TRA: Rakennuspiirustukset Suonmaa 1965 23 Björn, 2006: s. 236, TRA: Rakennuspiirustukset Björkvall 1962

14 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 15/66

2.7 Terveyshuolto Ilomantsiin saatiin ensimmäinen oma lääkäri vuonna 1890. Lääkärit eivät viihtyneet syrjäiseksi koetussa Ilomantsissa ja lääkäri vaihtuikin useita kertoja. Koveron kunnan syntymisen jälkeen Ilo- mantsin kunnanlääkäri kävi kaksi kertaa kuukaudessa Koverossa, Tuupovaaran kirkonkylällä ja Eimisjärvellä. Tuupovaaralaiset eivät olleet tyytyväisiä järjestelyyn ja oma kunnanlääkärinvirka ju- listettiin avoimeksi vuonna 1921. Lääkäreitä oli vaikea saada viihtymään myös Tuupovaarassa. Henkilöt vaihtuivat ja yhdeksi syyksi mainittiin huonot asuinolot. Lääkärille oli vuokrattu tilat Sep- posen rakennuksesta vuonna 1939. Oma talo lääkärille ostettiin vuonna 1949, mutta siitäkään ei saatu kelvollista. Vuonna 1957 päätettiin lääkärille rakentaa virkatalo ja se valmistuikin arkkitehti Kaj Englundin piirustusten mukaan. Tämänkin jälkeen lääkärit vaihtuivat usein.24

Tuupovaaran lääkäritalo kuvattuna v. 1965. (MVA)

Kirkonkylällä toimi vuodesta 1941 Suomen Punaisen Ristin lahjoittama Terveystalo. Talossa oli kätilön ja terveyssisaren asunnot, äitiysneuvola sekö kaksi potilashuonetta. Vuonna 1966 saatiin kirkonkylälle Terveyskeskus kunnan toimitalon viereen. Rakennuksen suunnitteli rakennusarkkitehti Vilho Suonmaa. Rakennuksen ulkoportaat ovat yhä kunnantalon parkkipaikan vieressä.25

24 Björn, 2006: s. 165-167 25 Björn, 2006: s. 172. TRA: Rakennuspiirustukset Suonmaa 1965

15 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 16/66

Terveystalo sijaitsi nykyistä kunnantaloa vastapäätä, mutta on sittemmin purettu. (MVA)

1970-luvulla rakennettu terveyskeskus.

Tuupovaaran uusi Terveyskeskus aloitti toimintansa vuonna 1973. Rakennuksessa sijaitsivat neu- vola sekä hammaslääkärin, eläinlääkärin ja terveyskeskuslääkärin vastaanotot.26

Apteekkitoiminta Tuupovaaran kirkonkylän ensimmäinen apteekki perustettiin vuonna 1922. Apteekki sijaitsi kirkkoa vastapäätä entisessä Pyykösen talossa. Vuonna 1938 Tuupovaaran apteekkarina toiminut Aina Kokkonen rakennutti uuden funkistyylisen apteekkitalon. Rakennus tehtiin sementtitiilestä ja siinä oli apteekkihuoneen lisäksi useita aputiloja, kuten konttori- ja päivystäjähuone, laboratorio sekä kolme kellaria, joista yksi oli happoja varten. Vuonna 1951 sai rakennusluvan kirkonkylän tienris- teyksessä sijaitseva apteekkitalo, jonka suunnitteli rakennusmestari Toimi Kolehmainen. Rakennus toimi myös asuinkäytössä, eikä se juuri eronnut muista jälleenrakennuskauden asuintaloista muutoin kuin kokonsa puolesta. 1990-luvulla apteekki siirtyi nykyiselle paikalleen Lähdetielle.27

26 Björn, 2006: s. 173 27 Björn, 2006: s. 174-179, TRA: Rakennuspiirustukset Kolehmainen 1951

16 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 17/66

2.8 Kasvava kirkonkylä Tuupovaaran asemakaavan laati arkkitehti Vilho Saarenmaa vuonna 1966. Rakennuskaava oli mi- toitettu 1 300 asukkaalle. Kirkonkylän taajamarakenne kasvoi olemassa olevaa rakennetta täyden- täen. Kaavassa osoitettiin Alatien varren korttelit ja paikka uudelle terveyskeskukselle. Myös Teol- lisuustien korttelit ovat näkyvissä. 1950-luvulta alkanut taajaman kehittyminen jatkui vauhdik- kaampana 1960-luvulla. Seurakunta oli keskeinen maanomistaja kirkonkylällä ja sen harjoittama tonttipolitiikka vaikutti kirkonkylän kasvuun. 1960-luvulla kunta osti seurakunnalta 30 ha maata omakotitaloasutusta varten.28

Ote v. 1977 kaavakartasta. Kaavan laati insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy.

28 Björn, 2006: s. 41-43

17 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 18/66

Tuupovaaran vesitorni on valmistunut vuonna 1974. Vesitorniin harkittiin aikanaan ravintolaa, mutta sitä ei toteutettu.29

Vesi- ja viemäriverkon rakentaminen otettiin esiin vuonna 1966. Vesijohtoverkon suunnitteli insi- nööritoimisto Maa ja Vesi. Verkoston rakentaminen alkoi vuonna 1967 ja se valmistui vuonna 1969. Katuvalot kirkonkylälle saatiin vuonna 1966.30 1970-luvulla kunnassa vallitsi asuntopula ja tätä helpottamaan kunta rakensi vuokratalon. Kan- kaalan tilalle kaavoitettiin 27 tonttia.

Kankaalan tilalle suunnitellut omakotitalotontit.

29 Björn, 2006: s. 43 30 Björn, 2006: s. 43

18 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 19/66

1960-luvun asuinrakennuk- set olivat matalia, loivalla harjakatolla varustettuja pieniä omakotitaloja. Piirus- tuksissa Korjausrakennus piirtämön Rekijoentien varrelle suunnittelema asuinrakennus.

Tasakattoisiin liikerakennuksiin ilmestyi 1970-luvulla voimakkaat otsalaudat. Tuupovaaran kirkonkylän liikerakennuksien julkisivuissa suosittiin puuverhousta vielä 1970-luvulla. 1980-luvulla tiiliset liikera- kennukset alkoivat yleistyä katunäkymässä.

19 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 20/66

Rivitalorakentaminen jatkui kirkonkylällä pitkään matalana, voimakasta vaakasuuntaista massoittelua korostaen. Ainolantien rivitalo on porrastettu maastonmuotoja mukaillen.

2.9 Teollisuus ja elinkeinot Tuupovaaran yrityshistorian alkuvaiheet liittyvät ammattimaisesti toimineisiin käsityöläisiin. Kuka tahansa ei voinut ryhtyä ammattimieheksi, vaan oppi tuli hakea kaupungista. Käsityöläisammat- teihin kuuluivat suutarit, räätälit, nahkurit ja sepät. Nahkurin eli karvarin työtilat muistuttivat jo pienimuotoista teollisuuslaitosta. Konnunniemellä toimi nahkuri jo 1880-luvulla. Myös pitäjäläisiä kannustettiin tekemään käsitöitä ja Tuupovaarassa oppia saatiin kiertävistä käsityökouluista.31 Sodan jälkeen kirkonkylällä toimi ainakin yksi suutari. Jalkineteollisuudesta toivottiin pelastajaa 1960-luvulla vallinneeseen työttömyyteen. Kunta haki työllisyyskurssiksi jalkinekurssia. Kurssi jär- jestettiin vanhalla kansakoululla vuonna 1967. Vanhalla kansakoululla toimii nykyisinkin suutari. Kunta oli perustamassa myös nahkatuotteisiin erikoistunutta Tuupotuote Oy:tä 1960-luvun lopulla.32 1930-luvulla oli Tuupovaarassa tehty koeporauksia, sillä Sonkajanrannanjärvn ympäristössä oli havaittu sarvivälkeliusketta, jonka yhteydestä löytyy usein malmeja. Mahdolliset malmivarat nou- sivat uudestaan esiin 1950-luvun lopulla, kun kuntalaisia innostettiin malmin etsintään. Kannusti- mena oli rahapalkkio, mikäli löytö johtaisi koeporaukseen. Kaivostoimintaa yritettiin saada kuntaan 1970-luvulle saakka, mutta löydökset jäivät pieniksi. Jo 1950-luvulla kunta totesi, että maatalous- elinkeinon rinnalle tuli saada teollisuustoimintaa. Toiveissa oli yksinkertainen teollisuus, joka tar- joaisi asukkaille mahdollisuuden elintason kohottamiseen.33 Joensuu-Kovero radan valmistuminen synnytti ajatuksen metsävarallisuuden hyödyntämisestä. 1960-luvulla kunta hankkikin rautatieaseman lähettyviltä maata pienteollisuuslaitosta varten. Vuonna 1973 paikalla aloitti toimintansa Kaakon Sahat Oy. Sahan konttori ja toimihenkilöiden asuntoja sijoitettiin Eimisjärven koululle, mutta kunta antoi myös kirkonkylältä asuntoja sahan käyttöön. Kaakon Sahat ajautui kuitenkin luotto-ongelmiin ja sahaa ei saatu kunnolla käyntiin. Saha myytiin Rauma Repolalle vuonna 1974, joka ei kuitenkaan käynnistänyt sahatoimintaa, koska Joensuun Penttilän Saha oli liian lähellä. Kunta löysi sahalle uuden ostajan, mutta Rauma Repola ei suostunut myymään. Rauma Repola oli valmis myymään sahan takaisin kunnalle vuonna 1977, mutta tuolloin sahasta oli jäljellä enää kuoret. Sahaan liittyvistä vaikeuksista muodostui kova ta- kaisku kunnalle ja tuleviin teollisuushankkeisiin suhtauduttiinkin huomattavasti varovaisemmin.34 1970-luvulla Tuupovaarassa valmistettiin laukkuja, ensin Cisco-Set ja myöhemmin Eiri Oy:n toimesta. Cisco-Set aloitti toimintansa Urheilutalolla. Kirkonkylän teollisuusalueelle sijoittui 1980-luvulla sähköteollisuudessa toimiva Ouneva Oy.

31 Björn, 2006: s. 393-395 32 Björn, 2006: s. 396 33 Björn, 2006: s. 385-386 34 Björn, 2006: s. 3387-389

20 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 21/66

Eiri KY:n laukkutehdas kuvattuna vuonna 1981. (MVA)

Näkymä Teollisuustielle vuonna 2019, edustalla Eiri KY:n laukkutehtaanakin palvellut teollisuusraken- nus.

21 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 22/66

3. KOHTEET

Kartalla on esitetty selvityksen yhteydessä inventoidut kohteet. Numerointi viittaa inventointikoh- teen numeroon.

22 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 23/66

3.1 Tuupovaaran evankelisluterilainen kirkko Kohteen numero: 1 Kohteen nimi: Tuupovaaran evankelisluterilainen kirkko Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Koulutie 5, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-16-1 Kohdetyyppi: uskonnon harjoittaminen Tiivistelmä: Maakunnallisesti arvokas rakennusmestari Johan Wiktor Mäkisen suunnittelema, vuonna 1901 valmistunut kirkko.

Alemmat kuvat: Tuupovaaran kirkko 1900-luvun alkupuolella. (Kuvat: Tuupovaara seura, kuvat teoksessa Tuupovaaran historia)

23 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 24/66

Kuvaus: Keskeisellä paikalla kirkonkylässä sijaitseva kirkkorakennus on sijoitettu kauemmas tiestä. Kirkkoa on ympäröinyt betoninen yksinkertainen aita, josta on osa jäljellä kirkon pohjoispuolella. Kirkolta johtaa suora tieyhteys Koulutien toisella puolen sijaitsevan vanhaan pappilaan. Kirkko on malliltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jonka harjakattoa peittää tumma peltikate. Suo- rakaiteen muotoisesta päätilasta ulkonee kuoripäädyssä matalampi sakaristo, jossa myös vastaava harjakatto. Kirkon toisessa päädyssä sijaitsee monikulmainen, nelipäätyinen torni, jonka katto on pyramidin mallinen. Tornin ja päätilan kulmauksista ulkonevat pienet ulokkeet, joissa aumakatto. Julkisivut ovat vaalean beigeksi maalattua pysty- ja vaakasuuntaista puuverhousta, jota jäsentävät tummemmaksi sävytetyt pysty- ja vaakalistat. Pystysuuntaisia pilarimaisia osia on korostettu ko- risteaihein. Räystästä kiertää myös koristeellisesti nikkaroitu lista. Moniruutuiset ikkunat ovat puit- teiltaan vaaleat ja niissä on yhdistelty suorakaiteen ja vinoneliön muotoisia, erikokoisia ruutuja. Ikkunoiden suuri koko tuo sisätiloihin runsaasti valoa. Alttaritaulun ”Ylösnousemus” on maalannut E. J. Härkönen. Historia: Vuonna 1897 kirkon olivat tarjoutuneet suunnittelemaan arkkitehdit O. Leander ja Bertha Envald sekä rakennusmestarit Johannes Sveins ja Johan Wiktor Mäkinen. Kirkon rakennustoimikunta päätti antaa työn rakennusmestari J. W. Mäkiselle. Kirkon piirustukset vahvistettiin 4.4.1898. Sa- mana vuonna ostettiin myös virkataloksi lähellä sijainnut Riikolan tila.35 Rakennustyöt alkoivat vuonna 1900 ja kirkko valmistui joulukuussa 1901. Rakennustöitä johti kirkon suunnittelijaksikin tarjoutunut rakennusmestari Johannes Sveins. Kirkon katon teki peltiseppä August Karvonen syksyllä 1901. Rakennustoimikunta oli toivonut kirkkoon kahta vaskikelloa, mutta rahavaikeuksien vuoksi joutui tyytymään yhteen pieneen kelloon, jonka ääni kuuluisi kuitenkin hautausmaalle saakka. Kello tilattiin Wärtsilän tehtaalta ja siihen oli lisätty seuraava teksti: Valettu vaskesta Wärtsilän tehtaan valimossa sinä merkillisenä vuotena 1901, jona paitsi muuta, asevel- vollisuusasetus Suomen säätyjä kuulematta Suomen kansalle annettiin. Kyseinen vanha kello ha- josi vuonna 1959 ja sen tilalle tilattiin uusi kello Tampereelta, Lokomo Oy:ltä vuonna 1960. 1900- luvun alussa kirkon ympäristö oli avara ja sitä kiersi yksinkertainen puuaita.36 Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelemien muutospiirustusten mukaan kirkon lattian kannatus- parrusto uusittiin ja kirkkoon asennettiin keskuslämmitys vuonna 1949. Samalla ainakin kirkon sisätilat maalattiin.37 Kirkkoa on korjattu myös vuosina 1930 ja 1968, näiden korjausten sisällöstä ei ole tietoa.38 Alttaritaulun ”Ylösnousemus” on maalannut E. J. Härkönen. Taiteilija on maalannut myös Kuusjär- ven, Rääkkylän, Enon ja Valtimon kirkkojen alttaritaulut. Taulun lahjoittivat Pekka ja Anna Vatanen vuonna 1942. Tätä ennen alttaritaulun tilalla oli ollut maalari Turusen kirkon rakentamisaikana tummanpunaiselle pohjalle maalaama risti.39 Tuupovaaran kirkonkylän länsipuolella, Loitimo järven rannalla sijaitsevassa Suvensaaressa on vanha kalmisto, joka on toiminut hautausmaana hyvin pitkään. Saari on merkitty hautausmaa- käyttöön jo isojakoasiakirjoissa. Saarta kutsuttiin myös Sudensaareksi. Hautausmaan sijainti vaikutti osaltaan kirkon sijoittumiseen Tuupovaaran kylään 1900-luvun alussa.40 Arviointi ja arvo: Maakunnallisesti arvokas. Uusgotiikkaa edustavalla puukirkolla on rakennushistoriallisia arvoja. Päätytornillisen pitkäkirkon on suunnitellut rakennusmestari Johan Wiktor Mä- kinen ja se valmistui vuonna 1901. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäiset piirteensä. Kirkko- rakennuksella on paikallishistoriallisia arvoja ja sen rakentaminen on määritellyt Tuupovaaran kun- takeskuksen sijoittumista nykyiselle paikalleen. Kohteella on erityistä merkitystä kirkonkylän identiteetin kannalta ja se liittyy voimakkaasti alueen paikallishistoriaan. Kohteella on merkitystä paikallisen yhteisön tapahtuma- ja kohtaamispaikkana. Kirkkorakennuksella on maisemallisia arvoja Koulutien ympäristössä. Kirkon ja vanhan pappilan välinen näkymäakseli on hyvin säilynyt. Rakennus on suojeltu kirkkolain nojalla (26.11.1993/1054).

35 Björn, 2006: s.75-76 36 Björn, 2006: s. 76-77 37 Rakennuslupapiirustukset. 38 Haapio & Luostarinen, 1980: s. 348-349 39 Björn, 2006: s. 81 40 Björn, 2006: s. 93

24 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 25/66

Arviointi 2005: Seudullisesti merkittävä kohde. Tuupovaaran evankelisluterilainen kirkko 404-45 (oyk: sr): puukirkko 1902 V.J. Mäkinen. Alttaritaulu E. J. Härkönen. Keskuslämmitys 1950 (Suo- ranta, 2005) Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1992 alue on kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennustenkorttelialuetta (YK). Lähteet: Björn, Ismo: Ilomantsin historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Haapio Markku & Luostarinen Laura (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, 1980. Etelä-Suomen Kustannus Oy, Lieto. Kuvataiteilijamatrikkeli Suoranta Outi: Kulttuuriympäristöselvitys Eno, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä, 2005. Joensuun seudun yleiskaava 2020, Tekninen virasto, kaavoitus.

Kirkkopihaa ympäröivää vanhaa betoniaitaa.

25 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 26/66

Näkymä pappilalta kirkolle.

26 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 27/66

3.2 Vanha pappila (Riikola) Kohteen numero: 2 Kohteen nimi: Riikola Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Koulutie 8, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-16-18 Kohdetyyppi: asuinrakentaminen, uskonnon harjoittaminen Tiivistelmä: Rakennusmestari Otto Savolainen suunnittelema, vuonna 1911-1913 valmistunut pappilarakennus.

Alempi kuva pappilasta 1920-luvulta. (Kuva: Tuupovaara seura, teoksessa Tuupovaaran historia)

27 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 28/66

Kuvaus: Rakennuksen vanhimman osan kattomuoto on monimuotoinen ja siinä on poikkiharja sekä päädyissä aumaviisteet, katemateriaali on tiiltä. Laajennusosassa on aaltopeltinen harjakatto. Julkisivut ovat vaaleaksi peittomaalattua vaakasuuntaista lautavuorausta. Puite- ja koristelistat on sävytetty tummemmiksi ja niissä on koristeleikkauksia. Ikkunoiden ruutujako vaihtelee T-ikku- noista moniruutuisempiin, laajennusosassa on kaksiruutuiset ikkunat. Kaikkien ikkunoiden puitteet ovat valkeat. Rakennuksen pohjoispuolella on säilynyt vanha kuusiaita. Pihaan johtava tie luo nä- kymäakselin kirkon ja pappilan välille. Historia: Kirkon rakentamisen yhteydessä etsittiin lähistöltä sopivaa tilaa kirkkoherran virkataloksi ja sopiva löytyi läheltä, kun seurakunnan lautakunta osti vuonna 1898 Riikolan tilan. Virkataloksi ostetun tilan tupa, riihi, uunit ja navetta olivat korjauksen tarpeessa. Kirkon rakentamisen aikaan ryhdyttiin suunnittelemaan pappilan rakentamista. Piirustukset laati kirkon rakennusmestari Jo- hannes Sveins. Pappilan rakennustyöt kuitenkin keskeytyivät, kun senaatti päätti vuonna 1900, että pappilaa ei tarvitse rakentaa, ennen kuin siihen on varaa.41 Pappilan suunnitteli Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran rakennusmestari Otto Savolainen. Raken- nus valmistui 1911-1913. Sähköt pappilaan saatiin vuonna 1930. Vuonna 1949 pappilaan hankittiin vuolukiviuunit, keittiöön tuli leivinuuni hellapaistinuunilla sekä lasten- ja palvelijainkamareihin ns. nunnauunit.42 Pappila rakennusta korjattiin arkkitehti Kyllikki Halmeen piirustusten pohjalta vuosina 1951-1952. Kirkkohallitus oli luvannut avustaa pappiloiden korjausta, mikäli niihin asennettiin keskuslämmitys, vesijohto, viemäri ja keittiökalustus.43 Samalla rakennuksen pääjulkisivun vasempaan reunaan li- sättiin uusi sisäänkäynti, joka johti uuteen arkistohuoneeseen. Arkistohuoneesta oli käynti työhuo- neeseen, jonka kautta pääsi asuintiloihin. Ensimmäisessä kerroksessa olivat sali ja ruokasali, ma- kuuhuone ja lastenhuone sekä keittiö ja halli. Yläkerrassa oli kaksi makuuhuonetta, kesähuone ja vaatekammio. Ullakkotilaan osoitettiin tuleva kotiapulaisen huone.44 Vuonna 1963 arkkitehti Unto Tupala laati laajennuspiirustukset pappilarakennukseen. Rakennusta laajennettiin arkistohuoneen kulmalta ja siihen lisättiin uusi arkisto- ja työhuone. Vanha arkistohuone muutettiin odotushuoneeksi. Arkistohuone vuorattiin tulenkestävällä asbestipahvilla.45 Arviointi ja arvo: Pappilarakennuksella on rakennushistoriallisia arvoja. Se edustaa 1900-luvun alun jugendtyyliä, josta kertovat muun muassa rakennuksen epäsymmetrinen massoittelu ja koristeaiheet. Rakennukseen tehdyistä muutoksista ja laajennuksista huolimatta sen alkuperäinen ulkohahmo koristeaiheineen on edelleen tunnistettavissa. Rakennuksella on paikallishistoriallisia arvoja ja se liittyy seurakuntatoiminnan kehitykseen Tuupovaaran kirkonkylällä, tätä ennen paikalla on sijainnut kirkonkylän vanhimpiin tiloihin kuuluva Riikolan tila. Kohteella on erityistä mer- kitystä kirkonkylän identiteetin kannalta ja se liittyy voimakkaasti alueen paikallishistoriaan. Kirkon ja pappilan välinen näkymäakseli on hyvin säilynyt. Arviointi (2005): Seudullisesti merkittävä. Riikola (Pappila) 404-44 (oyk: sr): Entinen pappila 1909, laajennettu 1963, kuisti muutettu. Kansallisromanttisia karjalaistalojen vaikutteita. (Suo- ranta, 2005) Kaavatiedot: Rakennuskaavassa vuodelta 1983 alue on yleisten rakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö tulee säilyttää (Y/s). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Tuupovaaran rakennuslupa-arkisto Suoranta Outi: Kulttuuriympäristöselvitys Eno, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä, 2005. Joensuun seudun yleiskaava 2020, Tekninen virasto, kaavoitus.

41 Björn, 2006: s. 77-78 42 Björn, 2006: s. 80 43 Björn, 2006: s. 80 44 TRA: Rakennuspiirustukset Halme, 1951 45 Björn, 2006: s. 80, TRA: Rakennuspiirustukset Tupala, 1963

28 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 29/66

Yllä kuva pappilasta 1960-luvun alussa, jolloin arkkitehti Halmeen suunnittelemat muutokset oli jo tehty (MVA). Alla arkkitehti Halmeen laatima julkisivupiirustus vuodelta 1951. (TRA)

Valokuvassa pappila laajennuksen jälkeen. (MVA)

29 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 30/66

3.3 Vanha kansakoulu (Onnela, Ullakko) Kohteen numero: 3 Kohteen nimi: Vanha kansakoulu Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Onnelankuja 6, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-19-52 Kohdetyyppi: kulttuuri, opetus ja koulutus Tiivistelmä: Vuonna 1909 valmistunut entinen kansakoulurakennus.

30 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 31/66

Kuvaus: Puolitoistakerroksinen, hirsirunkoinen koulurakennus on pohjamuodoltaan L-mallinen. Kattomuotona on harjakatto ja siipiosa liittyy siihen kohtisuoraan muodostaen poikkiharja-aiheen. Katemateriaalina on harmaa, saumattu peltikate. Jykevän rakennuksen sisäänkäynti sijoittuu osien nivelkohtaan ja se on varustettu aumakattoisella katoksella. Rakennuksen julkisivut ovat punamullalla maalattua pystysuuntaista laudoitusta. Nurkissa ja ensimmäisen kerroksen ja ullakkokerrok- sen välissä on yksinkertaiset valkeat puulistat. Räystäiden alla on päätykolmioissa pelkistetyt puusta tehdyt ja valkeaksi maalatut koristeaiheet. Sokkeli on luonnonkiveä. Ikkunoissa on valkeat koristelistat ja puitteet. Ikkunakoko ja ruutujako vaihtelee. Pääosin T-ikkunoiden ylin ruutu on jaettu pienemmiksi ruuduiksi, suurimmissa ikkunoissa myös alemmat ruudut. Päädyissä pienet neliruutuiset ikkunat on sommiteltu ryhmäksi. Sisätiloissa on säilynyt koulutoiminnan aikaisia kalusteita. Pihapiirissä säilynyt talousrakennus on yksikerroksinen, lyhytnurkkainen hirsirakennus. Rakennuk- sessa on aaltopeltinen harjakatto. Hirsipinta on maalattu punamullalla. Ikkunoita ja ovia kiertää yksikertaiset valkoiset, ristiin sommitellut listat. Ikkunat ovat kolmiruutuisia ja niissä on valkeat puitteet. Tummaksi maalatuissa lautaverhoilluissa ovissa on taotut saranat. Sokkeli on luonnonki- veä.

Historia: Rakennus valmistui vuonna 1909 ja siinä toimi kansakoulu aina vuoteen 1964 saakka.46 Rakennuksen suunnittelija ei ole tiedossa. Tontilla sijaitsevat puucee-, aitta- ja navettarakennukset ovat myös 1900-luvun alusta.47 Rakennus toimii nykyisin konsertti-, näyttely- ja tapahtumatila Ullakkona. Rakennuksessa toimii myös suutari. Arviointi ja arvo: Rakennuksella on rakennushistoriallisia arvoja, se edustaa 1900-luvun alulle tyypillistä puukoulurakentamista. Koulurakennuksen päätykolmioihin sijoitetuissa koristeaiheissa sekä ikkunajaotuksessa näkyy jugendvaikutteita. Rakennuksen ulkohahmo ja tyylipiirteet ovat säi- lyneet hyvin. Rakennuksella on paikallishistoriallisia arvoja liittyen Tuupovaaran sivistyshistoriaan. Rakennus on ensimmäinen kirkonkylälle rakennettu koulurakennus. Kohteella on erityistä merki- tystä kirkonkylän identiteetin kannalta ja se liittyy voimakkaasti alueen paikallishistoriaan. Koh- teella on merkitystä paikallisen yhteisön tapahtuma- ja kohtaamispaikkana. Rakennuksella on maisemallisia arvoja Onnelakujan päätenäkymänä. Arviointi (2005): Seudullisesti merkittävä. Onnela (”Ullakko”) 404-4 (oyk: sr): Entinen kansakoulu 1905-09. Jugend-/sveitsiläistyyliä. Avovintti nyt näyttelytilana. Tontilla puucee-, aitta- ja navettarakennus 1905-09. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1992 alue on kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennustenkorttelialuetta (YK). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Tuupovaaran rakennuslupa-arkisto Suoranta Outi: Kulttuuriympäristöselvitys Eno, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä, 2005. Joensuun seudun yleiskaava 2020, Tekninen virasto, kaavoitus.

46 Björn, 2006: s. 200

47 Suoranta, 2005: s. 40

31 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 32/66

3.4 Kuntamuseo Kohteen numero: 4 Kohteen nimi: Kuntamuseo (aiemmassa inventoinnissa Virastotalo 1) Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Paimentie 2, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-25-68 Kohdetyyppi: hallinto, kulttuuri, opetus ja koulutus Tiivistelmä: Tuupovaaran ensimmäinen kunnanvirasto 1800-1900-lukujen taitteesta. Pihapiirissä vanha aitta 1800-luvulta.

32 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 33/66

Kuvaus: Pienessä L-mallisessa rakennuksessa on peltikatteisen pseudovinkkelikatto, jonka kes- keltä kohoaa tiilinen piippu. Julkisivu on jaettu pystysuunnassa kolmeen kenttään, joista ylin ja lain ovat pystysuuntaista ja keskimmäinen vaakasuuntaista puuverhousta. Julkisivu on peittomaalattu vaaleanruskeaksi. Kentät on jaettu valkein puulistoin ja vastaavat listat ovat myös rakennuksen nurkissa. Sokkeli on luonnonkiveä ja muodostaa rinteen puolelle kellaritilan. Ikkunat ovat t- mallisia, joista kaikki ruudut on jaettu kahteen pienempään ruutuun. Pitkällä sivulla on kaksi neli- ruutuista ikkunaa. Puitteet ovat valkeat ja ikkunoita kehystää yksinkertaiset valkeat koristelistat. Ikkunoiden yläpuolinen lista on profiililtaan koristeellisempi. Ovi on yksinkertainen lautapaneloitu ja maalattu ovi, jonka yläpuolella ruutuikkunarivi. Rinteessä sijaitsee vanha hirsirunkoinen, pitkänurkkainen aitta. Historia: Kunta osti Puuliike Oy:ltä rakennuksen kunnanvirastoksi keväällä 1924. Talo toimi hetken aikaa asuntona, mutta muutettiin kunnanvirastoksi vuonna 1929 kun Tahvo Parviainen aloitti kunnankirjurina ja rakennukseen sijoitettiin hänen työhuoneensa. Rakennuksessa kokoontuivat myös kunnan luottamuselimet. 1942-1944 rakennuksessa toimi kansanhuolto. Vuonna 1946 rakennukseen muutti osuuskassa, joka toimi rakennuksessa vuoteen 1958. Rakennus oli myös koulukäytössä vuosina 1948-1956, jolloin opetus tapahtui tuvassa ja kamarissa oli kirjasto. Rakennus oli asuntona ja osittain tyhjillään, kunnes muutettiin kunnanmuseoksi 19940-luvulla. Arviointi ja arvo: Rakennuksella on rakennushistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Rakennus liittyy Tuupovaaran kunnallishistoriaan ja siinä on sijainnut useita kunnallisia toimintoja. Rakennus edustaa yksinkertaista 1900-luvun alun puurakentamistapaa. Rakennuksen lounaispuolella sijaitsee vanha vilja-aitta 1800-luvulta. Kohteella on erityistä merkitystä kirkonkylän identiteetin kannalta ja se liittyy voimakkaasti alueen paikallishistoriaan. Kohteella on merkitystä paikallisen yhteisön tapahtuma- ja kohtaamispaikkana. Arviointi (2005): Seudullisesti merkittävä. Virastotalo I 404-26: Kolme rakennusta: virastot 1912, 1948 ja vilja-aitta 1800-luvulta. Nykyisin aitta ja vanha virastotalo kuntamuseona, uusi vi- rastotalona edelleen. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1983 alue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Kuntamuseon historiaesittely (valokuva opastaulusta) Suoranta Outi: Kulttuuriympäristöselvitys Eno, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä, 2005. Joensuun seudun yleiskaava 2020, Tekninen virasto, kaavoitus.

33 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 34/66

3.5 Taidetalo Kohteen numero: 5 Kohteen nimi: Taidetalo (aiemmassa inventoinnissa Vi- rastotalo II) Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Virastotie 26, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-26-16 Kohdetyyppi: asuinrakentaminen, hallinto, kulttuuri, liike-elämä ja kaupankäynti, sairaanhoito ja sosiaalihuolto Tiivistelmä: Vanha kauppa- ja asuinrakennus on rakennettu 1898-1900. Rakennuksessa on sijainnut myös mm. kunnanlääkärin asunto, nimismiehen kanslia ja poliisilaitos.

34 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 35/66

Kuvaus: Yksikerroksisessa L-mallisessa rakennuksessa on tummanharmaa, saumatulla pellillä katettu pseudovinkkelikatto. Julkisivuverhous on pystysuuntaista, vaaleansiniseksi maalattua tasa- laudoitusta. Nurlkissa on yksinkertaiset, valkeaksi maalatut koristelistat. Rakennuksen nivelkoh- dassa on lapekattoinen laajennusosa. Virastotien suuntaan avautuvalla julkisivulla on rakennuksen pääsisäänkäynti, jota kehystää puiset, valkoiseksi maalatut pilariaiheet ja niiden päällä profiloitu koristelista. Rakennuksen toisessa päädyssä on ruutuikkunallinen umpikuisti. Ikkunat ovat pääosin t-ikkunoita, joissa valkeat puitteet. Ikkunoita kehystää yksinkertaiset, valkeat koristelistat, yläpuo- linen lista on profiililtaan koristeellisempi. Rakennuksen sokkeli on luonnonkiveä, mutta laajennusosassa betonia. Sisäänkäynneille johtavat portaat on valettu betonista. Historia: Rakennuksen rakensi kauppias Mikko Seppänen vuosina 1898-1900. Ruuti- ja sekatavarakauppa Seppäsen toimintaa jatkoi kauppiaan kuoleman jälkeen hänen leskensä Kaisa Seppänen. Rakennuksessa toimi myös posti. Muu myytävä tavara oli rakennuksessa, mutta ruuti ja räjähtävät aineet oli sijoitettu Huosiovaaraan vievän tien toisella puolella sijaitsevaan varastoon. Kauppa meni konkurssiin ennen 1940-lukua. Vuosien 1948-1958 välillä rakennus toimi kunnanlääkärin asuntona. Rakennuksessa toimi myös eläinlääkäri. Vuodesta 1959 rakennuksessa asuivat kunnan rakennusmestari ja nimismies. Raken- nuksessa on toiminut myös nimismiehen kanslia ja poliisilaitos. 1960-luvun alussa pihapiiriin rakennettiin paloaseman tiloja. 1990-luvulla rakennuksesta tuli Taidetalo ja sinne sijoitettiin Annamaija Lankisen kunnalle testa- menttaama taidekokoelma. Arviointi ja arvo: Rakennuksella on rakennushistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Rakennus edustaa 1800-luvun lopun puurakentamistapaa. Rakennus liittyy sekä kirkonkylän elin- keino- että hallintohistoriaan. Kohteella on erityistä merkitystä kirkonkylän identiteetin kannalta ja se liittyy voimakkaasti alueen paikallishistoriaan. Kohteella on merkitystä paikallisen yhteisön tapahtuma- ja kohtaamispaikkana. Rakennus sijaitsee Virastotien mutkassa ja muodostaa kadun- pääte aiheen mäeltä laskeuduttaessa. Arviointi (2005): Seudullisesti merkittävä. Virastotalo II (”Taidetalo”) (oyk: sr): 1899-1900, ollut mm. kauppa-, posti- ja asuinrakennus. ”Ruuti- ja sekatavarakauppa Seppänen” toiminut talossa 1940-luvulla. 1948 siirtyi kunnalle: kunnanlääkäri 1949-58, myöhemmin nimismies, poliisi, ym. toimistokäyttöä. Ollut myös asuntola. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1983 alue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Kuivalainen Teuvo: Ka, muistelemma Tuupovuaroo, 2010. Tuupovaara-Seura Suoranta Outi: Kulttuuriympäristöselvitys Eno, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä, 2005. Joensuun seudun yleiskaava 2020, Tekninen virasto, kaavoitus.

35 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 36/66

3.6 Virastotalo Kohteen numero: 6 Kohteen nimi: Virastotalo (aiemmassa inventoinnissa Vi- rastotalo III) Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Virastotie 10, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-25-68 Kohdetyyppi: hallinto Tiivistelmä: Vuonna 1949 valmistunut kunnanvirasto.

36 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 37/66

Kuvaus: Pohjaltaan suorakaiteen muotoinen rakennus on kaksikerroksinen, rinteen puolelle erottuu kellarikerros. Koilliseen, pihan puolelle rakennuksesta ulkonee harjakattoinen umpikuisti. Ra- kennuksessa on saumattua pellillä katettu harjakatto. Lounaissivulla sivuharjan keskiosa on koro- tettu. Julkisivut ovat vaaleaa peittomaalattua, pystysuuntaista puuverhousta. Sokkeli tummaksi maalattua betonia. Ikkunajako vaihtelee yhdestä kolmeen ruutuun. Kaikissa ikkunoissa on valkoiset puitteet ja pelkistetyt valkeat koristelistat. Kaakkoispäädyssä, rakennuksen toisessa kerroksessa on pieni teräskaiteinen parveke. Historia: Kunnantaloa oli suunniteltu Koveron ja Pyörävaaran teiden risteykseen jo vuonna 1938. Vanha kunnantalo oli todettu liian pieneksi. Suunnitelmat laati rakennusmestari Jumppanen. Ta- losta piti tulla kaksikerroksinen, sementtitiilistä rakennettu rakennus. Rakentamista kuitenkin ly- kättiin. Kunnantalo toimi hetken aikaa Suojalinnassa, ennen kuin uusi talo valmistui vuonna 1949. Uusi rakennuskin koettiin liian pieneksi ja siitä puuttuivat muun muassa kokoustilat ja tulenkestävä arkisto.48 Arviointi ja arvo: Rakennus edustaa pelkistettyä 1940-luvun puurakentamista. Rakennuksella on paikallishistoriallisia arvoja ja se liittyy Tuupovaaran kunnan hallintorakennusten sarjaan. Kohteella on erityistä merkitystä kirkonkylän identiteetin kannalta ja se liittyy voimakkaasti alueen paikallishistoriaan. Kohteella on merkitystä paikallisen yhteisön tapahtuma- ja kohtaamispaikkana. Raken- nus sijaitsee näkyvällä paikalla Virastotien katunäkymässä. Arviointi (2005): Seudullisesti merkittävä. Virastotalo I 404-26: Kolme rakennusta: virastot 1912, 1948 ja vilja-aitta 1800-luvulta. Nykyisin aitta ja vanha virastotalo kuntamuseona, uusi vi- rastotalona edelleen. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1983 alue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Suoranta Outi: Kulttuuriympäristöselvitys Eno, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä, 2005. Joensuun seudun yleiskaava 2020, Tekninen virasto, kaavoitus.

48 Björn, 2006: s. 38

37 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 38/66

3.7 Suojalinna Kohteen numero: 7 Kohteen nimi: Suojalinna (Urheilutalo) Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Urheilutie 13, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-25-27 Kohdetyyppi: kulttuuri, urheilu ja liikunta Tiivistelmä: Vuonna 1927 valmistunut entinen suojeluskuntatalo otettiin urheilutalo käyttöön 1950-luvulla. Vie- reinen urheilukenttä on rakennettu vuonna 1921.

Alla suojeluskuntatalo aikaisemmassa asussaan. (Kuva: Tuupovaara seura, teoksessa Tuupovaaran historia)

38 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 39/66

Kuvaus: Harjakattoisen rakennuksen alin kerros on rapattu. Toinen kerros on hirsirunkoinen ja siinä on vaalean keltainen pystysuuntainen puuverhous. Rakennuksessa on neliruutuiset, valko- puitteiset ikkunat, jotka eivät ole alkuperäiset.49 Rakennuksen päädyssä on umpinainen ulkoportaikko, jota kannattelee betonipilarit. Historia: Tuupovaaran suojeluskunta perustettiin helmikuussa 1918. Rakennuksen vieressä sijaitseva urheilukenttä valmistui suojeluskunnan toimesta jo vuonna 1921. Tuupovaaran suojeluskuntatalo vihittiin käyttöön vuonna 1927. Sen oli suunnitellut rakennusmestari Savolainen. Rakennus valmistui talkootöillä. Alakerrassa sijaitsivat ravintolahuone, keittiö ja vahtimestarinhuone. Yläker- rassa oli juhlasali näyttämöineen. Rakennusta muutettiin ja paranneltiin useita kertoja, alkuvuosina erityisesti sen mukaan, mihin suojeluskunnan rahat riittivät. Sähköt rakennukseen saatiin vuonna 1935. Rakennuksessa on ollut myös asuintiloja. Sodan aikana rakennuksessa toimi viestikeskus.50 Suojeluskunta luovutti rakennuksen kunnalle vuonna 1944. Kunta sijoitti tiloihin toimistohuoneita ja vuokrasi tilaa huvitilaisuuksiin. Rakennuksessa toimi muun muassa kansanhuolto. Vuonna 1944 tyhjilleen jäänyt rakennus päätettiin luovuttaa urheilutoiminnan käyttöön 30 vuodeksi vuonna 1954. Samalla rakennuksen nimi muuttui Suojalinnasta Urheilutaloksi.51 Vuonna 1955 rakennusta kunnostettiin ja laajennettiin insinööri Veikko Euraston laatiman suunnitelman mukaan. Varsinaisia piirustuksia ei arkistossa ollut säilynyt.52 Arviointi ja arvo: Rakennuksessa on rakennushistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Suojalinna ja viereinen urheilukenttä liittyvät alueen suojeluskunta- ja yhdistyshistoriaan. Koh- teella on erityistä merkitystä kirkonkylän identiteetin kannalta ja se liittyy voimakkaasti alueen paikallishistoriaan. Kohteella on merkitystä paikallisen yhteisön tapahtuma- ja kohtaamispaikkana. Urheilukenttä muodostaa avaran tilan, jota reunustaa Suojalinnan rakennus. Yhdessä ne muodostavat eheän kokonaisuuden kirkonkylän taajamakuvaan. Arviointi (2005): Seudullisesti merkittävä kohde. Suojalinna 404-5: Entinen suojeluskuntatalo, 1928-30, korjattu ja laajennettu 1955-57 uuteen asuun. Hieno ulkoportaikko. Toiminut mm. nuorisotalona. Vieressä urheilukenttä. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1983 alue on urheilu- ja virkistys- palvelualuetta (VU). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Suoranta Outi: Kulttuuriympäristöselvitys Eno, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä, 2005. Joensuun seudun yleiskaava 2020, Tekninen virasto, kaavoitus.

49 Björn, 2006: s. 285 Vanhassa valokuvassa ylemmän kerroksen hirsirunko on näkyvillä. Urheilukentän suuntaan on ollut kolme mo- niruutuista suurta ikkunaa, jotka myöhemmin korjattu nykyisillä neliruutuisilla ikkunoilla. 50 Björn, 2006: s. 283, 291-292 51 Björn, 2006: s. 38, 292-293 52 TRA: Rakennuslupahakemus Nro 35, 1955

39 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 40/66

3.8 Tuupovaaran koulu Kohteen numero: 8 Kohteen nimi: Tuupovaaran koulu Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Kankaalantie 5, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-39-0 Kohdetyyppi: opetus ja koulutus Tiivistelmä: Arkkitehti K. Raution suunnittelema koulu vuodelta 1955.

Ylemmässä kuvassa julkisivu Koulutien suuntaan. Alemmassa kuvassa julkisivu pihan suuntaan. Pihan puoleisessa julkisivussa näkyy umpinaisena kohta, josta alkuperäisen suunnitelman mukaan piti jatkua juhla-/liikuntasalisiipi.

40 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 41/66

Kuvaus: Suorakaiteen muotoisen rakennuksen pohjoispääty on kaksikerroksinen ja eteläinen osa kolmikerroksinen. Rakennuksessa on punainen tiikatteinen harjakatto. Julkisivut ovat keltaiseksi rapatut, kellarikerros tummanruskeaksi maalattua betonia. Ikkunoiden ruutujako vaihtelee, kaikissa on valkeat puitteet. Matalammassa osassa on käytetty t-ikkunoita, korkeammassa osassa kaksi- ja neliruutuisia ikkunoita. Porrashuoneita jäsentävät moniruutiset ikkunakentät. Kellariker- roksessa ikkunoiden väliin on sijoitettu punatiiliset kehysaiheet. Rakennuksen eteläpäädyssä on tasakattoinen, ohuin pilarein kannatettu katos. Pihapiirissä sijaitsee peltikatteinen pieni piharakennus. Rakennuksessa on keltaiseksi peittomaalattu pystysuuntainen puuverhous ja harmaa betonisokkeli.

Historia: Koulurakennuksen on suunnitellut arkkitehti K. Rautio Helsingistä vuonna 1955.53 Hän on suunnitellut hyvin samantyylisen koulun Oulaisiin 1950-luvulla54. Rautio suunnitteli rakennuksen ajalle tyypillisesti L-malliseksi, missä toiseen siipeen oli sijoitettu juhlasali ja luokka- sekä asuintilat korkeampaan siipeen. Sisäänkäynti on sijoitettu liitoskohtaan, pitkän osan päätyyn. Juhlasali siipeä ei koskaan toteutettu, vaan rakennuksesta toteutui ainoastaan sivukäytävällinen luokkahuonesiipi. Pihapiirissä on säilynyt rakennusmestari Gunnar Sunesonin vuonna 1954 suunnittelema talousrakennus. Piharakennuksessa on sijainnut käymälä sekä halkovaja.55 Arviointi ja arvo: Rakennuksella on rakennushistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Rakennus edustaa 1950-luvulla tunnusomaista koulurakennusta, jossa on harjakatto, rapatut julkisivut sekä hallittu massoittelun ja julkisivujen sommittelu. Rakennus liittyy Tuupovaaran koulutoiminnan kehitykseen. Kohteella on erityistä merkitystä kirkonkylän identiteetin kannalta ja se liittyy voimakkaasti alueen paikallishistoriaan. Kohteella on merkitystä paikallisen yhteisön tapahtuma- ja kohtaamispaikkana. Rakennus on näkyvällä paikalla Koulutien varrella ja on ensimmäisiä kirkonkylän rakennuksia Koveron suunnasta saavuttaessa. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1983 alue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Tuupovaaran rakennuslupa-arkisto

53 TRA: Rakennuspiirustukset Rautio, 1955

54 FCG, 2019: s. 19

55 TRA: Rakennuspiirustukset Suneson, 1954

41 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 42/66

Rakennusmestari G. Sunesonin suunnittelema piharakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäiset piirteensä.

Arkkitehti K. Raution laatimat rakennuspiirustukset vuodelta 1955.

42 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 43/66

3.9 Opettajien asuntola Kohteen numero: 9 Kohteen nimi: Opettajien asuntola Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Kankaalantie 3, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-39-0 Kohdetyyppi: opetus ja koulutus, asuinrakentaminen Tiivistelmä: Arkkitehti Per Björkvallin suunnittelema opettajien asuinrakennus vuodelta 1963.

43 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 44/66

Kuvaus: Kaksikerroksisessa asuinkerrostalossa on loiva harjakatto, jossa saumattu peltikate. Pää- dyissä katemateriaali jatkuu seinäpinnan päälle muodostaen päätykolmioaiheen. Suorakulmaisessa rakennuksessa asuintilat jäsentyvät kolmen tuuletusparvekkeellisen porraskäytävän ympärille. Päätyseinät ovat punatiiltä, pitkät julkisivut levyverhottu. Sokkeli on maalattua betonia. Länteen avautuvalle julkisivulle on jäsennelty asuntojen ranskalaiset parvekkeet. Tuuletusikkunallisissa ikkunoissa on valkoiset puitteet. Historia: Arkkitehti Per Björkvallin suunnittelema opettajien asuinrakennus on vuodelta 1963. Opettajan asuntolan rakentaminen liittyy Björkvallin samaan aikaan pihapiirin toiselle laidalla suunnittelemaan yläasterakennukseen. Yläasterakennuksessa sijaitsi myös kirjasto. Kyseinen rakennus on sittemmin purettu. Arviointi ja arvo: Entisen opettajan asuntolan arkkitehtoniset arvot ovat vähäiset. Rakennuksella on rakennushistoriallisia arvoja oman aikakautensa tyypillisenä asuinkerrostalona, rakennus edustaa tyypillistä 1960-luvun kerrostalorakentamistapaa. Rakennuksella on paikallishistoriallisia arvoja ja se liittyy Tuupovaaran sivistyshistoriaan ja koulutoiminnan kehitykseen Kankaalantien varrella. Rakennuksella on maisemallisia arvoja, se reunustaa Koulutien katunäkymää. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1983 alue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Tuupovaaran rakennuslupa-arkisto

Arkkitehti Per Björkvallin laatimassa asemapiirroksessa näkyy opettajien asuntola vasemmassa reunassa, vanha koulu keskellä ja sittemmin purettu yläaste ja kirjastorakennus oikealla.

44 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 45/66

3.10 Koulutie 2 Kohteen numero: 10 Kohteen nimi: Koulutie 2 Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Koulutie 2, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-34-0 Kohdetyyppi: asuinrakentaminen, liike-elämä ja kau- pankäynti Tiivistelmä: Rakennusmestari Leo Honkalan vuonna 1965 suunnittelema liikerakennus.

45 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 46/66

Kuvaus: Asuin- ja liikerakennus sijoittuu rinteeseen ja Virastotien suuntaan rakennus on kaksikerroksinen, koulutien suuntaan yksikerroksinen. L-mallisessa rakennuksessa on pseudovinkkelikatto, jossa saumattu peltikate. Yksikerroksinen osa on muutettu asuintilaksi ja siinä on pystysuuntainen, vaaleaksi peittomaalattu puuverhous. Kaksikerroksisessa osassa on vaalea levyver- hous. Ikkunat ovat yksiruutuisia ja osin tuuletusikkunalla varustettuja. Ikkunoita kehystää ruskeat, pelkistetyt kehyslistat. Virastotien suuntaan avautuu vanha lastauslaituri. Historia: Rakennusmestari Leo Honkalan vuonna 1965 laatimien piirustusten mukaan rakennettu liiketalo. Rakennusmestari Eero Ollikaisen laatimat muutos- ja laajennuspiirustukset vuodelta 1968 Puijon liiketaloon. Tuolloin rinteeseen suuntautuva siipiosaa muokattiin. Pääjulkisivun muutokset ovat ole- tattavasti tehty myöhemmin, samoin kuin julkisivuverhouksen muutokset. Arviointi ja arvo: Liikerakennus edustaa tyypillistä 1960-luvun arkkitehtuuria, jossa on voimakas vaakasuuntainen massoittelu ja loiva harjakatto. Rakennuksen Koulutielle avautuvaa julkisivua on muokattu voimakkaasti. Rakennuksella ei ole merkittäviä rakennushistoriallisia arvoja. Liikeraken- nus liittyy elinkeinotoiminnan kehitykseen Tuupovaaran kirkonkylällä, jonka voimakkainta kas- vunaikaa oli 1960-luku. Liikerakennus on osa kirkonkylän keskeisen risteysalueen taajamakuvaa. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1983 alue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Lähteet: Tuupovaaran rakennuslupa-arkisto

46 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 47/66

3.11 Koulutie 4 Kohteen numero: 11 Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Koulutie 4, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-40-0 Kohdetyyppi: asuinrakentaminen, liike-elämä ja kaupan- käynti Tiivistelmä: Arkkitehti Per Björkvallin suunnittelema liike- ja asuinrakennus vuodelta 1962.

47 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 48/66

Kuvaus: Kaksikerroksisessa rakennuksessa on murrettu harjakatto, jonka porrastusosaan on sommiteltu kapeiden ikkunoiden rivistö. Katemateriaali on pelti. Päätyseinät ovat punatiilestä. Pitkillä julkisivuilla on ikkunoiden ja levytyksen muodostamat nauha-aiheet. Alkuperäiset mineriittilevyt on myöhemmin korvattu peltielementeillä. Historia: Kiteen Säästöpankki oli aloittanut toimintansa Tuupovaarassa vuonna 1959. Arkkitehti Per Björkvall suunnitteli vuonna 1962 uuden Keski-Karjalan Säästöpankkirakennuksen. Pankki toimi Keski-Karjalan Säästöpankin Tuupovaaran toimipisteenä vuoteen 1971 saakka, jolloin Poh- jois-Karjalan säästöpankit fuusioitiin Pohjois-Karjalan Säästöpankiksi.56 Arkkitehti Per Björkvall suunnitteli runsaasti kohteita Itä-Suomeen, erityisesti Lappeenrantaan. Tuupovaaraan hän suunnitteli myös keski- ja kansakoulurakennuksen vuonna 1963. 57 Rakennuksen liitetyt aumakattoiset katokset ovat oletettavasti 1980-luvulta. Arviointi ja arvo: Rakennus edustaa 1960-luvun liikerakentamista. Rakennus on säilyttänyt hyvin ulkohahmonsa, vaikka pääjulkisivulle sijoitetut katosaiheet ovat heikentäneet vaakasuuntaisiin lin- joihin perustuvaa julkisivusommittelua. Rakennus liittyy pankkitoiminnan kehittymiseen Tuupovaa- ran kirkonkylällä. Rakennus sijaitsee taajamakuvallisesti näkyvällä paikalla Koulutien varrella. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1983 alue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Tuupovaaran rakennuslupa-arkisto

56 Björn, 2006: s. 236, TRA: Rakennuspiirustukset Björkvall 1962

57 Björkvall, 1990

48 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 49/66

3.12 Yritystie 2 Kohteen numero: 12 Kohteen nimi: Yritystie 2 Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Yritystie 2, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-16-18 Kohdetyyppi: asuinrakentaminen, liike-elämä ja kaupan- käynti Tiivistelmä: Rakennusmestari Toimi Kolehmaisen suunnittelema apteekki- ja asuinrakennus vuodelta 1951.

49 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 50/66

Kuvaus: Harjakattoisessa, kaksikerroksisessa rakennuksessa on tumma peltikate. Julkisivut ovat pystysuuntaista, vaaleansiniseksi peittomaalattua puuverhousta. Ikkunajako vaihtelee yksiruutui- sesta kolmiruutuiseen, kaikissa on valkoiset puitteet ja pelkistetyt valkeat koristelistat. Sokkeli on harmaata betonia. Historia: Rakennuksen rakennutti apteekkari Paavo Varpio. Rakennuksen suunnitteli vuonna 1951 rakennusmestari Toimi Kolehmainen. Rakennusta on myöhemmin laajennettu voimakkaasti. Arviointi ja arvo: Rakennus liittyy apteekkitoiminnan kehitykseen Tuupovaaran kirkonkylällä. Ra- kennuksen arkkitehtoniset arvot ovat vähäiset. Alun perin 1950- luvun alussa rakennetun apteek- kirakennuksen ulkohahmo ja julkisivujen jäsentely on muuttunut voimakkaasti myöhemmin tehtyjen laajennusten ja muutosten myötä. Rakennuksen Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla kirkon- kylän tienhaarassa. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1992 alue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Tuupovaaran rakennuslupa-arkisto

50 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 51/66

3.13 Yritystie 1 Kohteen numero: 13 Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Yritystie 1, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-25-34 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Tiivistelmä: Tuupovaaran ensimmäinen apteekkirakennus vuodelta 1938.

Alemmassa kuvassa vanha apteekki alkuperäisessä asussaan. (Kuva: Tuula Kuutti, kuva teoksessa Tuupovaaran historia)

51 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 52/66

Kuvaus: Rakennuksen koillisosa on kaksikerroksinen ja lapekattoinen. Lounaaseen sijoittuvassa yksikerroksisessa osassa on tasakatto. Rakennuksessa on maalattu puuverhous, joka on jäsennelty pystysuunnassa kolmeen kenttään. Keskimmäisessä kentässä sekä rakennuksen nurkissa verhous on vaakasuuntainen. Ikkunat ovat yksiruutuisia tai tuuletusikkunallisia ja niissä on pelkistetyt valkoiset koristelistat sekä valkeat puitteet. Sisäänkäyntien yläpuolella on pienet harjakattoiset katokset. Suurempi laajennusosa suuntautuu pihan puolelle, matalampi laajennusosa yhdistää rakennuksen viereiseen päivittäistavarakauppaan. Historia: Rakennus on oletettavasti apteekkari Aina Maria Kokkosen vuonna 1938 rakennuttama apteekkirakennus. Alun perin vahvan funkkisilmeen omannut rakennus tehtiin sementtitiilistä ja varustettiin lämpö- ja vesijohdoilla. Rakennuksessa oli kolme kellaria, joista yksi oli happojen kä- sittelyä varten. Ylemmissä kerroksissa sijaitsi apteekkihuone, varasto, konttori sekä päivystäjä- huone ja laboratorio. Rakennusta on myöhemmin laajennettu ja sen ulkoverhous sekä julkisivujäsentely voimakkaasti muutettu. Arviointi ja arvo: Rakennuksella on paikallishistoriallisia arvoja Tuupovaaran kirkonkylän ensim- mäisenä apteekkirakennuksena. Rakennuksen arkkitehtoniset arvot ovat vähäiset tehtyjen muutosten ja laajennusten myötä. Rakennuksen rakennushistorialliset arvot liittyvät alkuperäiseen funkkistyyliseen rakennukseen, joka on peitossa tehtyjen muutosten alla. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1983 alue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Tuupovaaran rakennuslupa-arkisto

52 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 53/66

3.14 Virastotie 3 Kohteen numero: 14 Kohteen nimi: Virastotie 3 Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Virastotie 3, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-16-18 Kohdetyyppi: asuinrakentaminen, liike-elämä ja kaupan- käynti Tiivistelmä: Rakennusmestari S. Rätön vuonna 1964 suunnittelema liike- ja asuinrakennus.

53 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 54/66

Kuvaus: Rakennuksessa on murrettu harjakatto, katemateriaali on vihreä aaltopelti. Julkisivuissa on vaaleansininen vaakasuuntainen peittomaalattu lautavuoraus. Ikkunajako ei noudata alkupe- räisiä piirustuksia ja se on joko muutettu tai toteutettu suunnitelmasta poiketen. Rakennuksen ulkohahmo ja hoikkien pilarien kannattelema katos ovat hyvin säilyneet.

Historia: Rakennusmestari S. Rätön vuonna 1964 suunnittelema kahvila- ja asuinrakennus.58 Ra- kennusluvan hakija oli Anni Martikainen, joka piti kirkonkylällä kioskia vuonna 1964.59 Arviointi ja arvo: Rakennuksella on rakennushistoriallisia arvoja, se edustaa 1960-luvun alun puurakenteista liike- ja asuinrakentamista. Rakennuksen ulkohahmo ja julkisivut ovat hyvin säily- neet. Rakennusmassan sisään vedetty katos hoikkine pilareineen ja murrettu harjakatto kertovat tyylihistorian murroksesta, joka monipuolisti perinteistä pelkistettyä puurakenteista liikerakentamista 1960-lvuulla. Rakennuksella on taajamakuvallisia aroja osana Virastotien katunäkymää. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1983 alue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Kuivalainen Teuvo: Ka, muistelemma Tuupovuaroo, 2010. Tuupovaara-Seura Tuupovaaran rakennuslupa-arkisto

58 TRA: Rakennuspiirustukset Rättö, 1964 59 Björn, 2006: s. 227

54 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 55/66

3.15 Virastotie 23 Kohteen numero: 15 Kohteen nimi: Virastotie 23 Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Virastotie 23, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-16-18 Kohdetyyppi: sairaanhoito ja sosiaalihuolto, teollisuus, hallinto Tiivistelmä: Vuonna 1958 valmistunut arkkitehti Kaj Eng- lundin suunnittelema kunnanlääkärin virkatalo.

Alla lääkärin virkatalo 1960-luvulla. (MVA)

55 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 56/66

Kuvaus: Yksikerroksinen, harjakattoinen rakennus on sijoitettu rinteeseen siten, että rakennuksen kaakkoispäätyyn on voitu sijoittaa kellarikerrokseen autotalli. Kellari osa on harmaaksi maalattua betonia. Ensimmäisen kerroksen julkisivut ovat pystysuuntaista, vihreäksi maalattua lautaverhousta. Katto on ruskeaa saumattua peltiä. Rakennuksessa on kaksi piippua, joissa toisessa pelti- vuoraus ja toinen punatiilinen. Ikkunat ovat yksiruutuisia tai tuuletusikkunalla varustettuja ja niissä on yksinkertaisen valkoiset puitelistat ja valkoiset puitteet. Päädyssä sijainnut sisäänkäynti on lai- tettu umpeen. Historia: Kunnanlääkärille oli päätetty rakentaa virkatalo vuonna 1957. Rakennusmestari Martti Hakulinen laati rakennuksesta piirustukset, mutta Lääkäriliitto ei niitä hyväksynyt. Tämän vuoksi rakennuksen suunnittelijaksi palakattiin arkkitehti Kaj Englund. Suunnitelmien mukainen ja lääkä- riliiton hyväksymä rakennus valmistui vuonna 1958.60 Paikalla oli aiemmin sijainnut Seppäsen ruu- tikellari.61 Terveydenhoitotoiminnan päätyttyä talo toimi toimistokäytössä ja siellä toimivat muun muassa palo-, loma- ja maataloustoimisto.62 Arviointi ja arvo: Rakennus edustaa pelkistettyä, pienipiirteistä julkista rakentamista 1950-luvulta. Alun perin kunnanlääkärin virkataloksi suunniteltu rakennus on myöhemmin palvellut erilai- sissa käyttötarkoituksissa. Rakennuksella on paikallishistoriallisia arvoja, jotka liittyvät terveys- huollon palvelujen kehitykseen kirkonkylällä. Rakennus sijaitsee maisemallisesti näkyvällä paikalla Virastotien mutkassa. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1983 alue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Kuivalainen Teuvo: Ka, muistelemma Tuupovuaroo, 2010. Tuupovaara-Seura Tuupovaaran rakennuslupa-arkisto

60 Björn, 2006: s. 167 61 Kuivalainen, 2010 62 Kuivalainen, 2010

56 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 57/66

3.16 Rekijoentie 4 Kohteen numero: 16 Kohteen nimi: Rekijoentie 4, 82730 Tuupovaara Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Rekijoentie 4 , 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-25-81 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Tiivistelmä: Rakennusarkkitehti Vilho Suonmaan vuonna 1965 suunnittelema Tuupovaaran Osuuskassan rakennus.

57 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 58/66

Kuvaus: Kadun suuntaan yksikerroksisessa liikerakennuksessa on suuret näyteikkunat, jotka muodostavat vaakasuuntaisen aiheen yhdessä kuparilla verhottujen kenttien kanssa. Punatiiliset sivuseinät ja hupakatteinen tasakatto muodostavat selkeät kehykset pääjulkisivulle. Rakennus laa- jenee pihan suuntaan ja on takaosastaan kaksikerroksinen. Pihan puolella julkisivuverhouksessa on käytetty puulaudoitusta. Historia: Rakennusarkkitehti Vilho Suonmaa suunnitteli rakennuksen vuonna 1965 Tuupovaaran Osuuskassaksi.63 Rakennus oli Itä-Suomen ensimmäinen kaksikerroksinen pientavaratalo.64 Raken- nuksesta on hyvin havaittavissa suunnittelun ja rakentamisen muutos perinteisemmästä puura- kentamisesta kohti konstruktivistisempaa ilmaisua, rakenteet ovat selkeästi erotettavissa ulkohah- mosta ja suuret näyteikkunat antavat uudenlaisen näkymän liiketilaan. Arviointi ja arvo: Rakennuksella on rakennushistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Rakennus edustaa 1960-luvun liikerakentamista ja liittyy osuuskassatoiminnan kehitykseen Tuu- povaaran kirkonkylällä. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäiset piirteensä ja ulkohahmonsa. Rakennus on osa Rekijoentien katunäkymää. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1983 alue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Tuupovaaran rakennuslupa-arkisto

63 TRA: Rakennuspiirustukset Suonmaa, 1956

64 Björn, 2006: s. 223

58 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 59/66

3.17 Rekijoentie 22 Kohteen numero: 17 Kohteen nimi: Rekijoentie 22 Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Rekijoentie 22, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-25-217 Kohdetyyppi: asuinrakentaminen Tiivistelmä: Tuupovaaran kirkonkylän vanhimpia asuinrakennuksia, siirretty nykyiselle paikalleen 1900-luvun alussa.

59 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 60/66

Kuvaus: Pieni hirsirunkoinen asuintalo on harjakattoinen, katemateriaalina on aaltopelti. Julkisi- vuverhous on vaaleankeltaiseksi peittomaalattua pystysuuntaista lautaverhousta. T-karmillisissa ikkunoissa on valkoiset puitteet. Pihan puolella rakennuksessa on avokuisti, jonka yläpuolella ke- sähuone. Rakennuksen sisäänkäyntiä ja kuistia on muutettu, rakennuksen päädyssä on ollut umpikuisti.65 Historia: Rakennus on siirretty nykyiselle paikalleen muualta ja sen rakentamisajankohdasta ei ole varmaa tietoa. Rakennuksessa on asunut Tahvo Parviainen, joka toimi kunnankirjurina ja myö- hemmin kunnansihteerinä 1940-luvulta vuoteen 1952.66 Arviointi ja arvo: Rakennus edustaa 1800-1900-lukujen taitteen asuinrakentamistapaa. Raken- nus on säilyttänyt ulkohahmonsa hyvin, vaikka kuistin sijainti on ajan saatossa muuttunut. Julki- sivussa, kuten ikkunoissa ja verhouksessa on tehty muutoksia. Rakennuksella on paikallishistoriallisia arvoja, se on Tuupovaaran kirkonkylän vanhimpia asuinrakennuksia. Rakennuksessa on asunut kunnan ensimmäinen kunnansihteeri. Rakennus on osa Rekijoentien katunäkymää. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1983 alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Maastotöihin liittyvät haastattelut Tuupovaaran rakennuslupa-arkisto

65 Maastotyöhön liittyvät haastattelut. 66 Björn, 2006: s. 38. Maastotyöhön liittyvät haastattelut.

60 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 61/66

3.18 Rekijoentie 1 Kohteen numero: 18 Kohteen nimi: Rekijoentie 1 Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Rekijoentie 1, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-25-15 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti, asuinrakentaminen Tiivistelmä: S.O.K.:n rakennusosaston suunnittelema Pohjois-Karjalan Osuusliikkeen entinen myymälärakennus vuodelta 1955.

61 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 62/66

Kuvaus: Rakennus koostuu kahdesta, toisiinsa limittyvästä suorakaiteen muotoisesta rakennusmassasta, joista toinen on kaksikerroksinen ja toinen yksikerroksinen. Rakennuksessa on peltikatteinen harjakatto. Rakennuksen nivelkohtaan sijoittuu punatiilinen piippu. Rakennuksessa on pysty- ja vaakasuuntainen, vaaleankeltainen peittomaalattu puuverhous. Ikkunat ovat neliön mallisia, yksi- tai kaksiruutuisia ikkunoita, joissa pelkistetyt valkoiset koristelistat. Pihan puolella rakennuksen matalammassa osassa on betoninen lastauslaituri. Rakennuksen pohjoispäädyssä on aumakattoinen katos. Historia: Ensimmäinen kiinteistöä koskeva rakennuslupa on vuodelta 1950. Tuolloin S.O.K.:n ra- kennusosasto oli laatinut myymälärakennuksen taakse sijoitettavan varastorakennuksen piirustukset. Nykyisen myymälärakennuksen suunnitteli Pohjois-Karjalan Osuusliikkeelle S.O.K.:n raken- nusosasto vuonna 1955. Rakennusta on myöhemmin laajennettu piipun ympärille kiertyvällä matalalla laajennusosalla. Poh- joispäätyyn on lisätty aumakattoinen katos. Arviointi ja arvo: Rakennus edustaa 1950-luvun pienipiirteistä liikerakentamista. Rakennuksen ulkohahmo on vähäisistä laajennuksista ja muutoksista huolimatta hyvin säilynyt. Julkisivun jäsen- telyssä on tapahtunut muutoksia erityisesti rakennuksen pihan puoleisella julkisivulla. Rakennuk- sella on paikallishistoriallisia arvoja ja se liittyy osuusliiketoiminnan kehitykseen Tuupovaaran kir- konkylällä. Kaavatiedot: Rakennuskaavan muutoksessa vuodelta 1992 alue on liikerakennusten korttelialuetta (KL). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Tuupovaaran rakennuslupa-arkisto

62 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 63/66

3.19 Paimentie 3 Kohteen numero: 19 Kohteen nimi: Paimentie 3 Kylä tai kaupunginosa: Konnunniemi Osoite tai sijainti: Paimentie 3, 82730 Tuupovaara Kiinteistönumero: 167-422-25-87 Kohdetyyppi: asuinrakentaminen Tiivistelmä: Arkkitehtuuritoimisto Jaakko Rotkon vuonna 1969 suunnittelemat kolme rivitaloa. Rivitalot suunniteltiin vanhusten palveluasunnoiksi ja niiden vierelle suunniteltiin vanhusten palvelutalo.

63 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 64/66

Kuvaus: Yksikerroksisten rivitalojen julkisivuverhous on pysty- ja vaakasuuntaisiin kenttiin jaotel- tua, peittomaalattua lautaverhousta. Päädyt ovat punatiilestä ja ne nousevat hieman kattolinjan yläpuolelle. Sokkeli on harmaaksi maalattua betonia. Alkuperäinen katemateriaali on ollut huopa. Katto muodostaa katoksen sisäänkäyntien yhteyteen, johon on sijoitettu myös rakennusmassasta ulkonevat varastot. Luoteeseen avautuu suuret, tuuletusikkunoin varustetut ikkunat ja vastaavasti koilliseen avautuu ainoastaan kapeat yksiruutuiset ikkunat. Historia: Tuupovaaran Vanhusten Tuki ry:n rakennuttama vanhusten asuin- ja palvelutalo oli Tuu- povaaran ensimmäisiä rivitaloja. Rakennuspiirustukset laati Arkkitehtuuritoimisto Jaakko Rotko vuonna 1969. Suunnitelma piti sisällään palvelutalon sekä rivitalot. Arviointi ja arvo: Paimentien rivitalot edustavat tyypillistä 1960-luvun rivitalorakentamista, jonka arkkitehtuuri perustui usein voimakkaaseen vaakasuuntaiseen massaan. Rakennuksella on paikallishistoriallisia arvoja, jotka liittyvät hoiva-asumisen kehittymiseen kirkonkylällä. Rakennukset ovat kirkonkylän ensimmäisiä rivitaloja. Kaavatiedot: Rakennuskaavassa ja sen muutoksessa vuodelta 1983 alue on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR). Lähteet: Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Tuupovaaran rakennuslupa-arkisto

64 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 65/66

4. JOHTOPÄÄTÖKSET

Tuupovaaran kirkonkylän taajamakuvan kulmakiven muodostaa vaaran päältä laskeutuvat neljä tietä, joiden varsille kirkonkylän rakennuskanta on sijoittunut. Risteysalueella on ollut pitkään suuri merkitys kauppa- ja kohtaamispaikkana. Risteysalueelta eli tienhaarasta avautuu pitkä nä- kymä erityisesti Rekijoentien suuntaan. Maaston korkeusvaihtelut ja väljästi rakentunut taajama ovat jättäneet tilaa vehreille piha-alueilla ja pienille taajamametsiköille.

Kirkonkylän rakennetusta ympäristöstä on tunnistettavissa teemoja, joilla on paikallishistoriallista merkitystä. Merkittävin näistä on Tuupovaaran evankelisluterilainen kirkko, joka määritteli kir- konkylän sijainnin ja sysäsi liikkeelle koko kirkonkylän kasvun. Tähän liittyy kiinteästi vanha pappila, joka sijaitsee Koulutien vastakkaisella puolella puiden reunustaman näkymäakselin päässä. Molemmat rakennukset edustavat kirkonkylän vanhinta, 1900-luvun alun rakennuskantaa. Toi- nen merkittävä teema on kunnan hallintoon liittyvät rakennukset, joita edustavat nykyinen kun- nanmuseo sekä kunnanvirasto. Samaan pihapiiriin sijoittuvat rakennukset antavat kerroksellisen katsauksen kunnallisen rakentamisen historiaan. Lähellä sijaitsee myös entinen lääkärin virkatalo.

Koulutoiminnan kehitystä kirkonkylällä edustavat vanha kansakoulu 1900-luvun alusta sekä 1950-luvulla arkkitehti Raution suunnittelema koulurakennus. Arkkitehti Per Björkvallin 1960-luvulla suunnittelema yläaste on sittemmin purettu. Koulurakennuksissa näkyy kansakoulun muun- tuminen peruskouluksi sekä kouluarkkitehtuurin kehitys puurakenteisesta kyläkoulusta kohti mo- dernia jälleenrakennuskauden koulurakentamista. Yhdistystoiminnan kehityksestä kertoo sittemmin Urheilutaloksi muutettu vanha suojeluskuntatalo, joka liittyy myös kirkonkylän poliittiseen ja sotahistoriaan. Liikerakennuksia kirkonkylällä on useammalta vuosikymmeneltä. Vanhinta kerros- tumaa edustaa taidetalona tunnettu entinen ruuti- ja sekatavarakauppa 1800-luvun lopulta. Ra- kennushistoriallisesti mielenkiintoisimpia ovat 1950- ja 1960-lukujen puurakenteiset pienet liike- rakennukset sekä tyylimurroksen osoittavat 1960-luvun tasakattoiset tai loivalla harjakatolla varustetut kaksikerroksiset liiketalot.

Asuinrakentamisen vanhimmat kerrokset ovat 1800-1900-lukujen taitteesta. Vallitsevina tyyp- peinä kirkonkylällä ovat kuitenkin jälleenrakennuskauden noppamaiset omakotitalot sekä 1960- luvun matalat pienet omakotitalot. Myös 1960-luvulta lähtien kirkonkylälle lähtien rakennettuja rivitaloja näkyy katukuvassa. Yleisesti asuinrakentaminen on ollut pienipiirteistä ja sijoittunut melko vapaamuotoisesti suhteessa katulinjaan. Harjakatto ja puuverhous ovat tunnusomaisia piirteitä kirkonkylän asuinrakennuksille rakentamisajankohdasta riippumatta.

Selvityksessä tarkasteltiin Tuupovaaran kirkonkylän rakennetun ympäristön kehitystä aina vuoteen 1970. Olevasta rakennuskannasta löytyi edustavia esimerkkejä 1800-luvun lopulta alkaen liki jokaiselta vuosikymmeneltä. Eri aikoina rakennetut rakennukset luovat kirkonkylälle arvokasta kerroksellista ympäristöä ja tuovat esiin eri aikojen tyylipiirteitä ja rakentamistapoja. Pai- kallishistorian näkökulmasta ajanjaksoon liittyy myös kirkonkylän synty- ja voimaikkain kasvu- vaihe. Rakennuskannasta löytyy esimerkkejä niin kunnallisten kuin kaupallistenkin palvelujen ke- hittymisestä. Osittain paikallishistoria limittyy valtakunnan tason tapahtumiin ja ilmiöihin, kuten sota-aikaan ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentumiseen. 1900-luvun loppua kohti vähentynyt taajaman kasvu on mahdollistanut useiden eri aikakausia edustavien rakennusten säilymisen keskei- sillä paikoilla Tuupovaaran kirkonkylän taajamakuvassa.

65 TUUPOVAARAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LIITE 6, 66/66

LÄHDELUETTELO

Lähdekirjallisuus Björn, Ismo: Ilomantsin historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. Björn, Ismo: Tuupovaaran historia. 2006. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.

Björkvall, Per: Taklagsöl: arkitektminnen 1950-1980. 1990. Helsingfors: Nordplad. FCG: Oulaisten keskustan osayleiskaavan päivitys, Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys ja inventointi. 2019. Haapio Markku & Luostarinen Laura (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, 1980. Etelä-Suomen Kustannus Oy, Lieto. Karjalakokoelmat: Pohjois-Karjala sanoin ja kuvin, 1975. Savon Sanomain kirjapaino. Kuivalainen Teuvo: Ka, muistelemma Tuupovuaroo, 2010. Tuupovaara-Seura. Lankinen Antti & Kuivalainen Teuvo: Tuupovaaran teillä – Koverosta Korpiselän kyliin, 2000. Finn- reklama, Sulkava. Siljander Otto: Tuupovaaran kunta 50 v. 1909-1959, 1959. Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy. Suoranta Outi: Kulttuuriympäristöselvitys Eno, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä, 2005. Joensuun seudun yleiskaava 2020, Tekninen virasto, kaavoitus.

Arkistolähteet Joensuun kaupunki Tuupovaaran rakennuslupa-arkisto (TRA) Pohjois-Karjalan maakuntamuseo Valokuva-arkisto (MVA) Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitoksen kulontorjuntakartasto - Topografisten karttojen 1. sarja

Sähköiset lähteet Kuvataiteilijamatrikkeli, www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi (luettu 8.10.2019) Heikki Rantatupa, historialliset kartat, https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/51653 (luettu 6.11.2019)

Kartat Maanmittauslaitoksen peruskartat

Muut lähteet Kuntamuseon historiaesittely (valokuva opastaulusta)

66 LIITE 7

ASEMAKAAVAMUUTOKSESSA MUODOSTUVA TONTTIJAKO

Kortteli tontit Kortteli tontit 1 1 - 4 44 1 - 6 2 1 - 4 45 1 3 1 - 4 46 1 - 7 4 1 - 8 47 1 - 3 5 1 - 4 48 1 - 3 6 1 - 3 49 1 7 1 - 3 50 1 - 9 8 1 52 1 - 8 9 1, 2 53 1 - 4 10 1, 2 54 1 - 5 11 1 - 5 55 1 - 4 12 1 56 1 - 5 13 1 - 5 57 1 14 1 59 1, 2 15 1, 2 60 1 - 4 16 1 - 3 61 1 17 1 62 1, 2 18 1, 2 20 1 - 16 21 1 22 1, 2 24 1 25 1 - 7 26 1 27 1 - 6 28 1, 2 29 1 30 1 - 3 31 1 32 1 33 1 - 6 34 1 - 8 35 1 - 5 36 1 37 1 - 6 38 1 - 3 39 1, 2 40 1 41 1 42 1, 2 43 1 - 9

Poistuvat korttelit ovat 19, 23, 51, 58, 63, 64 ja 70-92 Uudet korttelit ovat 9, 10, 28, 29, 46, 50 ja 60-62