Pohjois-Karjalan Maakunnallisten Virkistyspalvelujen Ylläpito
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito Osaraportti 1 Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli Julkaisu 162 2013 Julkaisu 162 2013 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito Osaraportti 1 Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2013 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito Osaraportti 1 Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpitoon liittyvät muut julkaisut Osaraportti 2: Ylläpidon vaihtoehtoiset toimintamallit Osaraportti 3: Monikäyttöreitistöjen sopimusmallit Tiivistelmä Keijo Koskinen Karelia ammattikorkeakoulu, Luovan talouden keskus Reiteistä Traileiksi -hanke Painosmäärä 250 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 JOENSUU Puhelin 013 337 4700 Faksi 013 267 4730 [email protected] www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto Taitto Laura Jussila Kuvat Kansi OF Pohjois-Karjala -hanke OF Pohjois-Karjala -hanke 4, 6, 50 Stovkvault 31 Stock.XCHNG 33 Keijo Penttinen 37 Painopaikka Kopijyvä Oy 2013 Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.pohjois-karjala.fi/julkaisut ISBN 978-952-6623-00-9 (koko teos, nid.) ISBN 978-952-6623-01-6 (koko teos, PFD) ISBN 978-952-6623-02-3 (osaraportti 1, nid.) ISBN 978-952-6623-03-0 (osaraportti 1, PFD) ISBN 978-952-6623-04-7 (osaraportti 2, nid.) ISBN 978-952-6623-05-4 (osaraportti 2, PFD) ISBN 978-952-6623-06-1 (osaraportti 3, nid.) ISBN 978-952-6623-07-8 (osaraportti 3, PFD) ISBN 978-952-6623-08-5 (tiivistelmä, nid.) ISBN 978-952-6623-09-2 (tiivistelmä, PFD) ISSN 1795-5610 Sisältö 1 Lähtökohtia........................................................................................5 2 Maakunnallisen ulkoilu- ja virkistysreitistön palveluajatus...............7 2.1 Reitistön näkyvyyden kehittäminen...................................................................7 2.2 Maakunnallisen virkistysreitistön solmukohdat: Luontomatkailun palvelukeskittymät...........................................................................................8 3 Ulkoilu- ja virkistysreitistön rakenne ja kehittämistarpeet..............11 3.1 Ulkoilureitistön käyttäjien näkökulma – Reiteistä traileiksi -käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset............................................................................................11 3.2 Maakunnalliset ulkoilun runkoreitit................................................................13 3.2.1 Vaellus- Ja pyöräilyreitit......................................................................13 3.2.1.1 Maakunnalliset vaellusreitit....................................................13 3.2.1.2 Muut retkeilyharrastusta palvelevat reitit...............................17 3.2.1.3 Maakunnalliseen monikäyttöreitistöön sisällytettävät pyöräilyreitit..........................................................................20 3.2.1.4 Itsenäiset pyöräilymatkailureitit..............................................20 3.2.2 Melontareitit ja melontakohteet.........................................................22 3.2.2.1 Itsenäiset melontamatkailukohteet........................................22 3.2.2.2 Aktiiviharrastajille tarkoitetut melontareititja kohteet............25 3.2.2.3 Maakunnalliseen monikäyttöreitistöön sisällytettävät melontareitit.........................................................................27 3.2.3 Maakunnallisen ulkoilu- ja virkistysreitistön talvikäyttö......................27 3.2.3.1 Lähtökohtia............................................................................27 3.2.3.2 Hiihtoretkeilyreitit...................................................................28 3.2.3.3 Lumikenkäily...........................................................................29 3.2.3.4 Koiravaljakkoreitit...................................................................30 3.2.3.5 Moottorikelkkailu-urat............................................................33 3.2.4 Muut virkistysreittien ja -palvelujen kehittämistarpeet.......................35 3.2.4.1 Retkisatamat..........................................................................35 3.2.4.2 Ratsastusreitit.........................................................................36 3.2.4.3 Lintutornit..............................................................................36 4 Maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpidon kustannukset ja rahoitus............................................................................................38 4.1 Lähtökohtia.....................................................................................................38 4.2 Rahoitusmallin taustaa ja toimintaperiaatteet................................................41 5 Yhteenveto ja pohdintaa..................................................................51 Lähteet.......................................................................................................53 Liitetaulukot...............................................................................................55 4 1 Lähtökohtia Pohjois-Karjalan maakunnallisen eli ”Karjalan Kierros” -nimellä tunnetun reitistökokonaisuuden perustamisen keskeinen tavoite oli yhdistää Pohjois-Karjalan keskeiset luonnonsuojelukohteet – erityisesti kansallispuistot – sekä valtion ylläpitämät virkistys- ja retkeilyaluekohteet toisiinsa maa- kunnallisen ulkoilureitistöverkoston välityksellä. Lähtökohdiltaan tämä toiminta-ajatus on ulkoilu- reitistön matkailukäyttö -näkökulmasta edelleen perusteltu. Yksittäiset vaellusreitit eivät muodosta riittävää vetovoimapotentiaalia sellaisinaan erityisesti siitä syystä, että vastaavankaltainen ulkoi- lureittitarjonta on valtakunnallisesti laajentunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Pohjois-Kar- jalan maakunnallinen erityispiirre ja keskeinen luontomatkailun resurssi on edelleen valtion yllä- pitämien luonnonsuojelu- ja virkistysaluekohteiden muodostama keskittymä. Tämän keskittymän olemassaolo mahdollistaa paitsi monipuolisen ulkoilureittitarjonnan myös sen, että myös pitkien ulkoilun runkoreittien yhteyteen voidaan sisällyttää erämaisia ”highlight” -osuuksia. (huom! kartas- sa 1 on esitetty suunnittelullinen lähtötilanne Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen vuo- den 2005 mukaisesti. Osa karttaan merkityistä ulkoilureiteistä on lakkautettu). Matkailun näkökulmasta Pohjois-Karjalan vahvuutena voidaan pitää myös sitä, että alueelle sijoit- tuvat valtion ylläpitämät luonnonsuojelu- ja virkistysaluekohteet ovat luonnonolosuhteiltaan vaih- televia. Luonnon ominaispiirteiden vaihtelevuus lisää kokonaisuuden kiinnostavuutta ja samalla tarjoaa mahdollisuuksia varioida luontomatkailuun liittyvää aktiviteettitarjontaa. Käytännön ongel- mia eri ulkoilumuotojen harrastajille sekä maakunnan aktiviteettimatkailualan yrityksille on aiheut- tanut se, että nykyisten maakunnallisten ulkoilureittien käyttöoikeudet on pääsääntöisesti rajattu lähinnä patikointiin ja eräiltä osin myös hiihtoon. Ulkoilureittien perustamisvaiheessa nämä har- rastukset olivat kansallisia valtalajeja ja toisaalta myös maanomistajatahojen näkökulmasta hy- väksyttäviä ulkoilureittien käyttömuotoja. Erilaisten ulkoiluharrastusten kirjo on laajentunut viime vuosikymmeninä merkittävästi ja myös perinteisten harrastusmuotojen keskinäisessä suosiossa on tapahtunut muutoksia. Taulukossa 1 on esitetty tiivistelmä Metsäntutkimuslaitoksen vuosina 1997–2010 toteuttaman Luonnon virkistyskäyttö -tutkimusprojektin (LVVI 1 ja LVVI 2) keskeisistä tuloksista. Tarkastelu on rajattu joko kokonaan tai osittain reitteihin tukeutuviin harrastusmuotoihin. Taulukosta on todettavissa, että suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen on kasvattanut ulkoi- luaktiviteettien harrastamista varttuneemman väestön piirissä. Kokonaan tai joiltain osin reitteihin tukeutuvista ulkoiluharrastuksista erityisesti lumikenkäily sekä melonta ovat kasvattaneet suosio- taan. Myös maastopyöräilyn, maastoratsastuksen sekä retkeilyn ja erävaelluksen suosio on lisään- tynyt. Motorisoiduista harrastuksista moottorikelkkailun suosio osoittaa lievää laskua nuorempien ikäluokkien parissa, mutta on huomioitava, että tutkimusajankohdan suursäätila on saattanut vai- kuttaa lajin harrastamismahdollisuuksiin. Mönkijäajelujen suosio on kasvanut viime vuosikymme- nen aikana merkittävästi ja tämä kehitys on todettavissa myös ajoneuvojen rekisteröintitilastoista. 5 Taulukko 1 Suomalaisten ulkoilu- ja virkistysreitteihin tukeutuvat harrastukset ikäryhmittäin vuonna 2000 ja 2010 Ikäryhmä, harrastukseen osallistuneiden osuus (%) Harrastusmuoto 15–24 25–44 45–64 64–74 2000 2010 2000 2010 2000 2010 2000 2010 Maastohiihto ladulla 30,2 28,4 36,8 37,6 39,3 41,1 18,0 32,0 Hiihtoretkeily (>20 km) 9,5 8,5 11,2 11,0 14,8 14,7 4,0 9,6 Patikointi (väh. 10km/0,5 päivää) 24,3 25,3 26,1 29,6 24,3 27,8 9,5 16,3 Retkeily, erävaellus 13,9 15,2 8,6 12,3 5,2 7,6 1,6 4,8 Melonta 9,9 14,2 6,8 13,3 3,3 7,9 0,8 2,7 Pyöräretkeily (väh. 30km/0,5 pv) 13,8 12,2 11,6 13,2 10,4 10,2 3,5 5,1 Maastopyöräily 10,4 12,4 6,2 11,0 3,5 5,1 1,5 2,8 Maastoratsastus 6,4 8,3 2,8 5,4 0,5 1,8 0,2 0,3 Lumikenkäily 0,6 5,9 0,6 4,7 0,2 4,2 0,1 2,2 Koiravaljakkoajelu 1,0 1,9 0,6 1,2 0,3 0,5 0,3 Moottorikelkkailu 16,4 14,7 2,3 10,8 7,0 8,9 3,8 4,5 Mönkijäajelu 2,7 12,0 1,4 9,1 0,6 4,9 0,2 2,2 Lähde: Luonnon virkistyskäyttö 2000, LVVI -tutkimus 1997–2000, Tilastot, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802, 2001, METLA, ulkoilututkimus, MetINFO 2012 6 2 Maakunnallisen ulkoilu- ja virkistysreitistön palveluajatus 2.1 Reitistön näkyvyyden kehittäminen Maakunnallisen ulkoilu- ja virkistysreitistön kehittämisessä