Pohjois-Karjalan Maakunnallisten Virkistyspalvelujen Ylläpito

Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito

Osaraportti 1 Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli

Julkaisu 162 2013

Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito

Osaraportti 1 Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2013 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito

Osaraportti 1 Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli

Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpitoon liittyvät muut julkaisut Osaraportti 2: Ylläpidon vaihtoehtoiset toimintamallit Osaraportti 3: Monikäyttöreitistöjen sopimusmallit Tiivistelmä

Keijo Koskinen Karelia ammattikorkeakoulu, Luovan talouden keskus Reiteistä Traileiksi -hanke

Painosmäärä 250

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 JOENSUU

Puhelin 013 337 4700 Faksi 013 267 4730 [email protected] www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto

Taitto Laura Jussila

Kuvat Kansi OF Pohjois-Karjala -hanke

OF Pohjois-Karjala -hanke 4, 6, 50 Stovkvault 31 Stock.XCHNG 33 Keijo Penttinen 37

Painopaikka Kopijyvä Oy 2013

Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.pohjois-karjala.fi/julkaisut

ISBN 978-952-6623-00-9 (koko teos, nid.) ISBN 978-952-6623-01-6 (koko teos, PFD) ISBN 978-952-6623-02-3 (osaraportti 1, nid.) ISBN 978-952-6623-03-0 (osaraportti 1, PFD) ISBN 978-952-6623-04-7 (osaraportti 2, nid.) ISBN 978-952-6623-05-4 (osaraportti 2, PFD) ISBN 978-952-6623-06-1 (osaraportti 3, nid.) ISBN 978-952-6623-07-8 (osaraportti 3, PFD) ISBN 978-952-6623-08-5 (tiivistelmä, nid.) ISBN 978-952-6623-09-2 (tiivistelmä, PFD) ISSN 1795-5610 Sisältö

1 Lähtökohtia...... 5

2 Maakunnallisen ulkoilu- ja virkistysreitistön palveluajatus...... 7 2.1 Reitistön näkyvyyden kehittäminen...... 7 2.2 Maakunnallisen virkistysreitistön solmukohdat: Luontomatkailun palvelukeskittymät...... 8

3 Ulkoilu- ja virkistysreitistön rakenne ja kehittämistarpeet...... 11 3.1 Ulkoilureitistön käyttäjien näkökulma – Reiteistä traileiksi -käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset...... 11 3.2 Maakunnalliset ulkoilun runkoreitit...... 13 3.2.1 Vaellus- Ja pyöräilyreitit...... 13 3.2.1.1 Maakunnalliset vaellusreitit...... 13 3.2.1.2 Muut retkeilyharrastusta palvelevat reitit...... 17 3.2.1.3 Maakunnalliseen monikäyttöreitistöön sisällytettävät pyöräilyreitit...... 20 3.2.1.4 Itsenäiset pyöräilymatkailureitit...... 20 3.2.2 Melontareitit ja melontakohteet...... 22 3.2.2.1 Itsenäiset melontamatkailukohteet...... 22 3.2.2.2 Aktiiviharrastajille tarkoitetut melontareititja kohteet...... 25 3.2.2.3 Maakunnalliseen monikäyttöreitistöön sisällytettävät melontareitit...... 27 3.2.3 Maakunnallisen ulkoilu- ja virkistysreitistön talvikäyttö...... 27 3.2.3.1 Lähtökohtia...... 27 3.2.3.2 Hiihtoretkeilyreitit...... 28 3.2.3.3 Lumikenkäily...... 29 3.2.3.4 Koiravaljakkoreitit...... 30 3.2.3.5 Moottorikelkkailu-urat...... 33 3.2.4 Muut virkistysreittien ja -palvelujen kehittämistarpeet...... 35 3.2.4.1 Retkisatamat...... 35 3.2.4.2 Ratsastusreitit...... 36 3.2.4.3 Lintutornit...... 36

4 Maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpidon kustannukset ja rahoitus...... 38 4.1 Lähtökohtia...... 38 4.2 Rahoitusmallin taustaa ja toimintaperiaatteet...... 41

5 Yhteenveto ja pohdintaa...... 51

Lähteet...... 53

Liitetaulukot...... 55 4 1 Lähtökohtia

Pohjois-Karjalan maakunnallisen eli ”Karjalan Kierros” -nimellä tunnetun reitistökokonaisuuden perustamisen keskeinen tavoite oli yhdistää Pohjois-Karjalan keskeiset luonnonsuojelukohteet – erityisesti kansallispuistot – sekä valtion ylläpitämät virkistys- ja retkeilyaluekohteet toisiinsa maakunnallisen ulkoilureitistöverkoston välityksellä. Lähtökohdiltaan tämä toiminta-ajatus on ulkoilu- reitistön matkailukäyttö -näkökulmasta edelleen perusteltu. Yksittäiset vaellusreitit eivät muodosta riittävää vetovoimapotentiaalia sellaisinaan erityisesti siitä syystä, että vastaavankaltainen ulkoi- lureittitarjonta on valtakunnallisesti laajentunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Pohjois-Kar- jalan maakunnallinen erityispiirre ja keskeinen luontomatkailun resurssi on edelleen valtion yllä- pitämien luonnonsuojelu- ja virkistysaluekohteiden muodostama keskittymä. Tämän keskittymän olemassaolo mahdollistaa paitsi monipuolisen ulkoilureittitarjonnan myös sen, että myös pitkien ulkoilun runkoreittien yhteyteen voidaan sisällyttää erämaisia ”highlight” -osuuksia. (huom! kartas- sa 1 on esitetty suunnittelullinen lähtötilanne Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen vuo- den 2005 mukaisesti. Osa karttaan merkityistä ulkoilureiteistä on lakkautettu).

Matkailun näkökulmasta Pohjois-Karjalan vahvuutena voidaan pitää myös sitä, että alueelle sijoittuvat valtion ylläpitämät luonnonsuojelu- ja virkistysaluekohteet ovat luonnonolosuhteiltaan vaih- televia. Luonnon ominaispiirteiden vaihtelevuus lisää kokonaisuuden kiinnostavuutta ja samalla tarjoaa mahdollisuuksia varioida luontomatkailuun liittyvää aktiviteettitarjontaa. Käytännön ongelmia eri ulkoilumuotojen harrastajille sekä maakunnan aktiviteettimatkailualan yrityksille on aiheut- tanut se, että nykyisten maakunnallisten ulkoilureittien käyttöoikeudet on pääsääntöisesti rajattu lähinnä patikointiin ja eräiltä osin myös hiihtoon. Ulkoilureittien perustamisvaiheessa nämä harrastukset olivat kansallisia valtalajeja ja toisaalta myös maanomistajatahojen näkökulmasta hy- väksyttäviä ulkoilureittien käyttömuotoja. Erilaisten ulkoiluharrastusten kirjo on laajentunut viime vuosikymmeninä merkittävästi ja myös perinteisten harrastusmuotojen keskinäisessä suosiossa on tapahtunut muutoksia. Taulukossa 1 on esitetty tiivistelmä Metsäntutkimuslaitoksen vuosina 1997–2010 toteuttaman Luonnon virkistyskäyttö -tutkimusprojektin (LVVI 1 ja LVVI 2) keskeisistä tuloksista. Tarkastelu on rajattu joko kokonaan tai osittain reitteihin tukeutuviin harrastusmuotoihin.

Taulukosta on todettavissa, että suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen on kasvattanut ulkoi- luaktiviteettien harrastamista varttuneemman väestön piirissä. Kokonaan tai joiltain osin reitteihin tukeutuvista ulkoiluharrastuksista erityisesti lumikenkäily sekä melonta ovat kasvattaneet suosio- taan. Myös maastopyöräilyn, maastoratsastuksen sekä retkeilyn ja erävaelluksen suosio on lisään- tynyt. Motorisoiduista harrastuksista moottorikelkkailun suosio osoittaa lievää laskua nuorempien ikäluokkien parissa, mutta on huomioitava, että tutkimusajankohdan suursäätila on saattanut vaikuttaa lajin harrastamismahdollisuuksiin. Mönkijäajelujen suosio on kasvanut viime vuosikymme- nen aikana merkittävästi ja tämä kehitys on todettavissa myös ajoneuvojen rekisteröintitilastoista.

5 Taulukko 1 Suomalaisten ulkoilu- ja virkistysreitteihin tukeutuvat harrastukset ikäryhmittäin vuonna 2000 ja 2010

Ikäryhmä, harrastukseen osallistuneiden osuus (%) Harrastusmuoto 15–24 25–44 45–64 64–74 2000 2010 2000 2010 2000 2010 2000 2010 Maastohiihto ladulla 30,2 28,4 36,8 37,6 39,3 41,1 18,0 32,0 Hiihtoretkeily (>20 km) 9,5 8,5 11,2 11,0 14,8 14,7 4,0 9,6 Patikointi (väh. 10km/0,5 päivää) 24,3 25,3 26,1 29,6 24,3 27,8 9,5 16,3 Retkeily, erävaellus 13,9 15,2 8,6 12,3 5,2 7,6 1,6 4,8 Melonta 9,9 14,2 6,8 13,3 3,3 7,9 0,8 2,7 Pyöräretkeily (väh. 30km/0,5 pv) 13,8 12,2 11,6 13,2 10,4 10,2 3,5 5,1 Maastopyöräily 10,4 12,4 6,2 11,0 3,5 5,1 1,5 2,8 Maastoratsastus 6,4 8,3 2,8 5,4 0,5 1,8 0,2 0,3 Lumikenkäily 0,6 5,9 0,6 4,7 0,2 4,2 0,1 2,2 Koiravaljakkoajelu 1,0 1,9 0,6 1,2 0,3 0,5 0,3 Moottorikelkkailu 16,4 14,7 2,3 10,8 7,0 8,9 3,8 4,5 Mönkijäajelu 2,7 12,0 1,4 9,1 0,6 4,9 0,2 2,2

Lähde: Luonnon virkistyskäyttö 2000, LVVI -tutkimus 1997–2000, Tilastot, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802, 2001, METLA, ulkoilututkimus, MetINFO 2012

6 2 Maakunnallisen ulkoilu- ja virkistysreitistön palveluajatus

2.1 Reitistön näkyvyyden kehittäminen

Maakunnallisen ulkoilu- ja virkistysreitistön kehittämisessä huomioidaan reitistön käyttäjien esit- tämät toiveet olemassa olevan reitistön monikäyttöisyyden lisäämisestä sekä reittitarjonnan laa- jentamisesta tiettyihin harrastusmuotoihin liittyen. Reitistöllä harjoitettavia harrastusmuotoja ovat: patikointi, erävaellus, melonta, pyöräily, maastopyöräily, hiihtoretkeily sekä koiravaljakkoajelu. Rei- tistön monikäyttömahdollisuus tulee huomioida ulkoilureitteihin liittyvissä käyttöoikeussopimuksis- sa sekä ulkoilureittien toteuttamissuunnittelussa.

Nykyisen reitistön perusongelmana on vaihtelevan huoltotason ohella se, että markkinoinnillisesta näkökulmasta tarkasteltuna reitistö ”ei ala mistään eikä pääty mihinkään”. Reitistökokonaisuudella ei ole selkeitä fyysisten rakenteiden välityksellä näkyväksi tehtyjä lähtöpaikkoja tai päätepisteitä eikä reitistön kävijöillä ole mahdollisuutta saada dokumentaatiota mahdollisesta koko kierroksen tai sen osan läpikäynnistä. Kuten reitistön esisuunnitteluvaiheessa on todettu (”Karjalan kuumees- ta Karjalan Kierrokseen”, Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto 1988), markkinointimateriaalin tukena tulee olla vierailijoille jaettava Karjalan Kierros -diplomi tms. vastaava kirjallinen dokumentti, jonka prosessointiin kaikki reitistöön tukeutuvat palveluyritykset sitoutuvat.

Opastuksen maakunnalliselle reitistölle tulee olla selkeästi toteutettu keskeisiltä liikenneasemilta ja neuvontapisteistä alkaen. Joensuussa näitä kohteita ovat Carelicum, rautatie- ja linja-autoase- ma sekä lentoasema. Keskeisinä ja reitistön markkinoinnissa esille nostettavina ”virallisina” läh- töpaikkoina, jotka tulisi varustaa näkyvällä reitille sisäänmenoa osoittavalla opasterakennelmal- la, toimisivat seuraavat kohteet:

• Lykynlammen ulkoilualue, Joensuu/Kontiolahti • Parppeinvaaran runokylä , Ilomantsi • Möhkön ruukkimuseo, Ilomantsi • Kolin kansallispuisto, Lieksa • Ruunaan retkeilyalue, Lieksa • Bomban/Hyvärilän matkailukeskus, Nurmes • Valtimon kirkonkylä/Puukari, Valtimo

Kohteet tulee toteuttaa osana laajempaa maakunnallisen ulkoilureitistön rakenteiden parantami- seen keskittyvää kehittämishanketta.

Maakunnallisten virkistyspalvelujen markkinointiin liittyvänä asiana on huomioitava se, että al- kuperäinen Karjalan Kierros -ulkoilureitistö ei maantieteellisesti eikä sisällöllisesti kata kaikkea Pohjois-Karjalan ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksiin liittyvää tarjontaa. Maakunnallinen virkis- tyspalvelukokonaisuus on tarkoitus tuoda jatkossa markkinoinnillisesti esiin teemallisesti laa- jemman ja samalla kansainväliseen viitekehykseen paremmin istuvan VisitKarelia Outdoors -tuotemerkin alla (Asiantuntijahaastattelut J. Tolvanen, Karelia Expert Matkailupalvelu Oy & P. Huovinen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2013). Virkistyspalvelujen ja -reittien markkinointiin liit- tyviä toimenpide-esityksiä on tarkasteltu laajemmin ”Luontomatkailun mallimaakunta” -esiselvi- tyksessä. (Vuorjoki 2008).

7 2.2 Maakunnallisen virkistysreitistön solmukohdat: Luontomatkailun palvelukeskittymät

Jäljempänä esiteltävät maakunnalliseen ulkoilu- ja virkistysreitistöön sisältyvät runkoreitit on mää- ritelty osin käyttäjien esittämien näkemysten perusteella ja toisaalta huomioiden reitistön liikenteel- liseen saavutettavuuteen sekä erilaisten tukipalvelujen saatavuuteen liittyvät näkökohdat. Pitkien runkoreittien erityisongelma on se, että niiden käyttömukavuus on asiakasnäkökulmasta sidok- sissa erilaisten oheispalvelujen kuten kuljetus-, välinevuokraus- sekä majoitus- ja ravitsemispal- velujen saatavuuteen. Ulkoilureittien palveluvarustuksen sekä toimintojen suunnittelu ainoastaan omatoimisten erävaeltajien tarpeista lähtien rajaa reittien käyttäjäkunnasta pois ne asiakasryhmät, joilla olisi kiinnostusta ja mahdollisuuksia hyödyntää myös maksullisia palveluja. Osa maakunnalliseen virkistyspalvelukokonaisuuteen sisältyvistä ulkoilureiteistä on lähtökohtaisesti erävaellus tyyppiseen käyttöön parhaiten soveltuvia, mutta esimerkiksi välinevuokraamojen palveluja hyö- dyntämällä reittien käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus yhdistellä samaan retkeen eri harrastusmuotoja ja tämän välityksellä räätälöidä retkiohjelmaansa.

Maakunnan aktiviteettimatkailuyritykset ovat pääosin pienehköjä yhden tai muutaman henkilön työllistäviä yksiköitä (ks. tietoruutu). Yritykset ovat pyrkineet ohittamaan kapasiteettirajoitteensa ja toisaalta kasvattamaan liiketoimintansa kustannustehokkuutta verkostoitumalla ja yhdistämäl- lä voimavaransa. Kehityksen seurauksena maakuntaan on muodostunut paikallisia luonto- ja aktiviteettimatkailun palvelukeskittymiä, joiden palvelutarjontaan tukeutuen maakunnallisen ulkoilu- reittiverkoston monikäyttö -tavoitetta on mahdollista toteuttaa.

Maakunnan alueen luonto- ja aktiviteettimatkailun palvelukeskittymät ovat pohjoisesta etelään lue- teltuna seuraavat (kartta 1):

1. Puukari–Salmenkylä–Bomba&Hyvärilä, Valtimo–Nurmes 2. Nurmijärvi–Ruunaa, Lieksa 3. Puso–Koli–Vuonislahti, Lieksa–Kontiolahti 4. Petkeljärvi–Möhkö, Ilomantsi

Osa vielä 2000-luvun alussa elinvoimaisilta näyttäytyneistä palvelukeskittymistä on sittemmin la- kannut olemasta yrittäjätoiminnan hiipumisen seurauksena. Kehittämistoimenpiteiden kohteina olevia luonto- ja aktiviteettimatkailun potentiaalisia palvelukeskittymiä ovat (kartta 1):

1. Tolosenmäki–Muljula–Suoparsaari, Kitee 2. Outokumpu vanha kaivos–Erä- ja luontokeskus, Outokumpu

Kiteen Tolosenmäen ympäristöön sijoittuvan aktiviteettimatkailun palvelukeskittymän ytimen muodostavat alueelle sijoittuvat alan yritykset, jotka tukeutuvat osittain toiminnassaan lentokentän yhteyteen sijoittuvaan monitoimitoimikeskus AIMO:n. Kiteen kaupungin tuella perustettu harrastus- järjestövetoinen keskus tarjoaa monipuolisesti puitteita erilaisten aktiviteettien harjoittamiseen. Outokummun kaupunki puolestaan on tehnyt mittavia panostuksia vanhan kaivosalueen ”uusio- käyttöön” perustuvan elämyksellisen matkailutoiminnan kehittämiseksi. Palvelukokonaisuuteen liittyy oleellisena osana luontoaktiviteettien harjoittamiseen tarkoitettu Erä- ja luontokeskus, joka sijoittuu kaupungin keskustan välittömään läheisyyteen.

8 Kartta 1 Karjalan Kierros -ulkoilu- ja virkistysreitistö 2005.

9 TIETORUUTU: Aktiviteettimatkailutoiminta Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan aktiviteettimatkailualalle on luonteenomaista yritystoiminnan pienimittakaa- vaisuus ja sivutoimisuus. Tietyille tuotesektoreille on muodostunut yksittäisiä vahvoja yrityksiä tai useamman yrityksen muodostamia yhteistyöverkostoja. Edellä kuvatun kaltaisia liiketoimin- nallisia keskittymiä on erityisesti Lieksassa. Tällä hetkellä liiketoiminnallisesti merkittävimpiä aktiviteettimatkailun osa-alueita ovat koskenlaskuretket, koiravaljakkosafarit, melontaretket sekä moottorikelkkailusafarit. Lisäksi maakunnassa toimii mm. hiihtovaelluksiin sekä lumikenkäret- kiin erikoistuneita yrityksiä. Pohjois-Karjalassa toimialan yritykset eivät Lapin tavoin ole voineet tukeutua liiketoimintansa kehittämisessä suurten matkailukeskusten toimintaan, joten toimialan yritykset ovat tyypillisesti suhteellisen pieniä henkilöyrityksiä tai perhepiirissä toimivia pääomayh- tiöitä. Vertailu Lappiin on toimintapuitteiden erilaisuuden vuoksi jossain mielessä epätarkoituk- senmukaista, mutta se antaa kuvan mittakaavaeroista alueiden välillä.

Ohjelmallisten aktiviteettien (TOL 79900) liiketoiminnallinen merkitys Lapissa ja Pohjois-Karjalassa v. 2009 suhteessa majoitus- ja ravitsemistoimialaan Alue Ma-Ra Ohjelmapalveluyritykset Toimiala yht. milj.€ lkm Liikevaihto €/yritys milj.€ P-K 109 52 n. 49 000 2,5 Lappi 300 277 n. 262 000 72,6

Lähteet: TEM toimialaraportti 10/2010 (Matkailun ohjelmapalvelut), TEM toimialaraportti 9/2010 (Mat- kailun yleisosa), Lapin Matkailutilastollinen vuosikirja 2011, Pohjois-Karjalan ELY keskus, Pohjois-Karjalan talouskatsaus 1/2011 sekä 2/2009

Taulukossa tehty tarkastelu perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaisemien ohjelmapal- veluja käsittelevien toimialaraporttien tietoihin sekä Lapin liiton tuottamiin matkailualan tilastol- lisiin seurantatietoihin. Ohjelmapalvelualan osalta tiedot ovat suuntaa-antavia johtuen toimin- tasektorin tilastollisen seurannan hajanaisuudesta ja osin aineiston vaikeasta tulkittavuudesta. Ongelmana on erityisesti se, että alalla sivutoimisesti harjoitettava liiketoiminta ei näy suoraan nykyisen toimialaluokituksen pääluokassa 79900 ”Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym.” vaan toiminta kirjautuu ao. yrityksen päätoimialan mukaan. Toisaalta kyseinen TOL 79900 -luok- ka sisältää toimintasektoriin liittyviä oheispalveluita kuten matkavarauspalvelut sekä lomamök- kien välityspalvelut, jotka vaikeuttavat alan mittakaavan hahmottamista.

Taulukosta on todettavissa, että Lapin tilastoitu majoitus- ja ravitsemistoiminta on liiketoimin- nalliselta laajuudeltaan noin kolminkertainen Pohjois-Karjalaan verrattuna. Toimintaympäristön eroavaisuudet tulevat selkeimmin esille ohjelmapalvelualan liiketoiminnan volyymia tarkastelta- essa. Lapissa ohjelmapalvelut muodostavat noin viidenneksen matkailualan ydintoiminnoista, kun Pohjois-Karjalassa vastaava osuus on noin 2 %. Lapin ohjelmapalveluyritykset ovat keski- määrin noin viisi kertaa suurempia kuin vastaavat yritykset Pohjois-Karjalassa. Jotta ohjelmapalvelualan suhteellinen merkitys saavuttaisi Pohjois-Karjalassa Lapin nykyisen tason, tulisi alan liiketoiminnan kasvaa noin kymmenkertaiseksi. Ilman matkailukeskusten vetoapua tällainen kasvu ei ole mahdollista. Lyhyen aikavälin kehittämistoiminnassa tulisi maakunnallisesti panostaa siihen, että ohjelmallisten aktiviteettien toimintapuitteet ovat reittien osalta järjestyksessä erityisesti nykyisillä matkailutoiminnan painopistealueilla.

10 3 Ulkoilu- ja virkistysreitistön rakenne ja kehittämistarpeet

3.1 Ulkoilureitistön käyttäjien näkökulma – Reiteistä traileiksi -käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset

Reiteistä traileiksi -hankkeen puitteissa toteutettiin kaikille ulkoilureittien käyttäjille avoin sähköi- nen kysely loppuvuodesta 2011. Kysely oli kohdennettu maakunnallisen ulkoilureitistön kesäaika- na tapahtuviin käyttömuotoihin ja kyselyyn vastasi 300 henkilöä. Käyttäjäpalautteen perusteella Pohjois-Karjalan pitkistä vaellusreiteistä tärkeimmät (kiinnostavimmat) ovat seuraavat (kartta 2):

1. Karhunpolku 2. Susitaival 3. Kolinpolku

Nämä vaellusreitit keräsivät yli 50 % vastaajien maininnoista. Neljänneksi tärkeimmäksi vastaajat arvioivat UKK-reitin, joka keräsi 30 % maininnoista. Tulos oli tämä siitä huolimatta, että vastaajilla oli tiedossaan se, että UKK-reitin Nurmeksen osuus on lakkautettu. (Härkönen 2012).

Edellä mainittuihin reitteihin kytköksissä olevista 2–3 päivän vaellusreiteistä kiinnostavimmiksi arvioitiin Herajärven Kierros (69 %) sekä Ruunaan Koskikierros (56 %). Muut kiinnostavimmiksi ar- vioidut reitit sijoittuvat Ilomantsiin. Taitajan Taival keräsi 26 % maininnoista ja Tapion Taival 22 %. (Härkönen 2012).

Maakunnan alueen kiinnostavimmat lyhyet päiväretkeilyreitit sijoittuvat pääsääntöisesti Metsähal- lituksen ylläpitämien kansallispuistojen yhteyteen. Kansallispuistojen ulkopuolisista päiväretkeily- reiteistä kiinnostavimmiksi arvioitiin Kolvananuuron luontopolku (58 %) sekä Ala-Koitajoen erä- ja retkeilyreitti (34 %). (Härkönen 2012).

Pyöräilyreiteistä kiinnostavimmiksi arvioitiin Kolin alueen pyöräilyreitit sekä Karhunpolun maasto- pyöräilyreitti. Muita kiinnostavia pyöräilyreittejä olivat Jaaman Kierros sekä Pielisen ja Pyhäselän kiertävät reitit. Pyöräilyreittien kehittämistarpeiden osalta eniten mainintoja saivat maastopyöräi- lyreitteihin liittyvät toiveet. (Härkönen 2012).

Melontaan liittyvistä jokireiteistä Jongunjoki sekä Ruunaan koskireitti Lieksanjoella olivat selväs- ti kiinnostavimmat kohteet. Muita keskimääräistä enemmän kiinnostusta herättäneitä kohteita olivat koko Lieksanjoen reitti, Jänisjoki, Koitajoki (Ala- ja Ylä-Koitajoki) sekä Vaikkojoki. (Härkönen 2012). Vastaajille tarjotut vaihtoehdot olivat jokipainotteisia, joten osa melojien suosimista järvirei- teistä tai järvi-jokivesistö -yhdistelmäreiteistä ei välttämättä ole noussut esiin kyselyn tuloksissa. Huomionarvoista on se, että 71 % kyselyyn vastanneista ilmoitti olevansa kiinnostunut yhdistele- mään retkeensä useampia aktiviteetteja. Yli puolella vastaajista kiinnostavimmat yhdistelmäakti- viteetit olivat patikointi ja melonta. (Härkönen 2012).

Edellä esitellyn virkistysreitistön käyttäjäkyselyn tulokset ilmaisevat aktiviteettien harrastajien, kuntalaisten sekä osin myös matkailualan yrittäjien ulkoilureitteihin liittyviä kiinnostuksenkohteita ja kehittämistoiveita. Vastauksista on havaittavissa, että maakunnan perinteiset ulkoilureitit ovat edelleen vastaajien suosiossa tai ainakin ne ovat helpoiten tunnistettavissa olevia kohteita. Ulkoi- lureittien muodostama maakunnallinen kokonaisuus vaikuttaa toiminnallisena perusideana saa- neen käyttäjien hyväksynnän.

11 Kartta 2 Pohjois-Karjalan kärkireittikohteet käyttäjäkyselyn mukaan.

12 Seuraavassa tarkastelussa esitetään Reiteistä traileiksi -hankkeen näkemys Pohjois-Karjalan ulkoilu- ja virkistysreitistön toiminnallisesta rakenteesta ja palveluverkoston kehittämistarpeista pe- rusteluineen. Tarkasteltaviin virkistysreitistön kehittämisteemoihin eivät sisälly mönkijäreitit. Hank- keessa tehdyn kehittämisstrategisen linjauksen mukaisesti erillistä maakunnallista mönkijäreitistöä ei ole tarkoituksenmukaista perustaa vaan harrastusmuodon reittitarpeet ratkaistaan paikallisina kysymyksinä. Mahdollisten mönkijöille tarkoitettujen pienoisreitistöjen toteuttaminen jää lajin harrastajien sekä matkailuyritysten vastuulle.

3.2 Maakunnalliset ulkoilun runkoreitit

3.2.1 Vaellus- Ja pyöräilyreitit

3.2.1.1 Maakunnalliset vaellusreitit

Joensuun keskusta–Jaamankangas (Jaaman Kierros) –Kolin kansallispuisto (Kolinpolku /Herajärven Kierros) Joensuun keskusta–Lykynlapi–Käsämä (Kinttupolku)

Yhteysvälit: Joensuu keskusta–Kolin kansallispuisto Joensuun keskusta–Kuorinka

Pituus: 95 km + 36 km

Käyttötarkoitusluokka: Paikallinen reitti: Jaaman Kierros, Kinttupolku Maakunnallinen reitti: Kolinpolku Valtakunnallinen reitti: Herajärven Kierros

Käyttömuodot: Pyöräilyreitti, vaellusreitti, maastopyöräilyreitti, hiihtovaellusreitti

Suomen Ladun tekninen Kolinpolku: Puuttuu vaativuustasoluokitus: Jaaman Kierros: Puuttuu Herajärven Kierros: Puuttuu Kinttupolku: Puuttuu

Tavoitteellinen palvelutaso: Päivävaellusreitti kevein varustein

Erityispiirteet: Hyvät yhteydet joukkoliikenteen keskeisimpiin palvelupisteisiin, Kolin polku on osa Pohjois-Karjalan kautta kulkevaa eurooppalaista E10-kaukovaellusreittiä

Reitin palvelutason kehittäminen Maakuntakeskuksen vaikutuspiiriin sijoittuva Kolin polku rengasmaisine liitännäisosineen on maakunnan väestön ulkoilutarpeiden näkökulmasta tärkein ulkoilureitti (kartta 3). Reitin keskeistä mer- kitystä korostavat hyvä saavutettavuus sekä reitin varrelle sijoittuvat luonnonnähtävyyskohteet. Reitin alkuosa sijoittuu taajamaympäristöön ja haja-asutusalueelle. Tämä osa reitistä kulkee mer- kittävässä määrin teitä pitkin, joten suositeltavin kulkumuoto tällä reitin osalla on polkupyörä. Kolin polusta on sen sijainnin ja muun matkailupalvelutarjonnan puolesta parhaat mahdollisuudet kehit- tää päivävaellusreitti siten, että päivittäiset vaellusosuudet on mahdollista tehdä keveiden kanta- musten kanssa reitin varrelle sijoittuviin palvelupisteisiin tukeutuen. Palvelukokonaisuuteen tulee yhdistää polkupyörän vuokrausmahdollisuus siten, että pyörän voi halutessaan jättää reitin varrelle sijoittuvaan palvelukohteeseen.

13 Kolin polkua ovat perinteisesti käyttäneet myös maastopyöräilijät, vaikkakaan reittiä ei ole sopi- muksellisesti tähän tarkoitukseen osoitettu. Pyöräilijät ovat liikkuneet reitillä jokamiehenoikeuskäy- täntöön tukeutuen. Reitin ulkoilullinen merkitys puoltaa sitä, että reitin tulevissa kehittämistoimen- piteissä huomioidaan monikäyttömahdollisuus sekä sopimusoikeudellisesti että reitin teknisessä toteutuksessa.

Reitin keskivaiheille sijoittuva Kolvananuuron luonnonsuojelualue on vetovoimainen vierailukohde paitsi ulkoilureitin käyttäjille myös laajaa kiinnostusta herättävänä itsenäisenä luonnonnähtävyys- kohteena. Kolvananuuron erityisluonteeseen liittyvä ongelmakohta on se, että kohteessa ei ole mahdollista leiriytyä. Ulkoilureitin laavut (Urkkalampi, Hautajärvi) sijoittuvat noin kahden kilometrin etäisyydelle luonnonsuojelualueen etelä- ja pohjoispuolelle. Molemmat laavut ovat autotieyhteyden varrella ja varsin suosittuja erilaisten ulkoilijaryhmien piirissä. Tästä syystä ne eivät kaikilta osin sovellu retkeilijöiden yöpymispaikoiksi vaan reitin keskivaiheille tulisi varustaa rauhallinen telttai- lualue retkeilijöiden käyttöön. Kolinpolku yhtyy Kiviniemen retkeilykeskuksen kohdalla Herajärven Kierrokseen, joka on valtakunnallisesti vetovoimainen vaellusreitti. Kiviniemessä on retkeilijöiden käytössä laavu sekä retkeilymajan tarjoamat palvelut. Ulkoilureitti päättyy Kolin kansallispuistoon.

Nykyisen Kolin kansallispuistoon suuntautuvan ulkoilureitin vaihtoehdoksi esitetään ulkoilureitti- yhteyttä Joensuun keskustan ja Lykynlammen kautta Liperin Käsämässä sijaitsevalle Kuorinka- järvelle. Reitin käyttömuotona on patikointi päiväretkivarustein. Alkuosa reitistä perustuu Jaaman Kierros -reittiin ja loppuosa Liperin kunnan toteuttamaan Käsämän–Ylämyllyn harjualueella ristei- levään Kinttupolku -nimellä tunnettuun polkuverkostoon. Reitin varteen sijoittuvia luonto- ja virkis- tyskohteita ovat Höytiäisen suiston lintutorni, Lykynlammen ulkoilukeskus ja Pärnävaaran urhei- lukeskus, Ison Mertalammen (pohjoispää) ja Leinosenlammen uimapaikat, Käsämän harjut sekä Kuoringan uimaranta-alue.

Ilomantsin kirkonkylä (Parppeinvaara)–Petkeljärven kansallispuisto (Taitajan Taival)– Möhkö (Rajanpolku)–Patvinsuon kansallispuisto (Susitaival)–Ruunaan retkeilyalue (Suomun kierto/Karhunpolku)

Yhteysväli: Ilomantsin kirkonkylä–Petkeljärven kansallispuisto– Patvinsuon kansallispuisto–Ruunaan retkeilyalue

Pituus: 194 km (22+111+61)

Käyttötarkoitusluokka: Paikallinen reitti: Rajanpolku Paikallinen/maakunnallinen reitti: Taitajan Taival Valtakunnallinen reitti: Susitaival–Karhunpolku

Käyttömuodot: Pyöräilyreitti, vaellusreitti, maastopyöräilyreitti, koiravaljakkoreitti

Suomen Ladun tekninen Susitaival: Tavoite 2013 vaativuustasoluokitus: Karhunpolku: Tavoite 2013 Taitajan Taival: Tavoite 2013 Rajanpolku: Tavoite 2013

Tavoitteellinen palvelutaso: Taitajan Taival: Päivävaellusreitti kevein varustein Susitaival–Karhunpolku: Vaativa eräretkeilyreitti, maastopyöräilymahdollisuus, koiravaljakkosafaritoiminnan runkoreitti

Erityispiirteet: Kulttuurimatkailukohteet: Parppeinvaaran runokylä, Möhkön ruukkimuseo luonnonnähtävyydet: Putkelanharjun–Petkeljärven kansallispuiston harjualue, Patvinsuon kansallispuisto Muuta: Susitaipaleen autiokämpät, Ruunaan koskireitti ja riippusillat

14 Reitin palvelutason kehittäminen Ilomantsiin sijoittuva maakunnallinen ulkoilun runkoreitistö muodostuu 1–2 päivän vaellukseen soveltuvasta Taitajan Taipaleesta sekä viikkovaellukseen soveltuvasta Susitaipaleesta (kartta 3). Susitaival on yksi Pohjois-Karjalan perinteikkäimmistä erävaellusreiteistä. Petkeljärven kansallispuiston ja Möhkön välisen yhdysreitin välityksellä (”Rajanpolku”) reittikokonaisuus kytkee toisiinsa kaksi maisematyypiltään omanlaistaan kansallispuistoa. Susitaival on tyypillisesti omavaraisel- le ja erätaidoiltaan kokeneemmalle vaeltajalle sopiva reitti.

Ilomantsin kirkonkylältä alkavasta yhdysreitistä huolimatta Susitaival näyttäytyy markkinoinnillisesti maakunnallisesta kokonaisuudesta irrallaan olevaksi ”korpitaipaleeksi”, jonka saavutettavuus on erityisesti maakunnan ulkopuolelta saapuvalle vierailijalle haasteellinen. Reitin rakenteiden kunnos- tuksen ohella keskeisin kehittämiskohde on saada Susitaipaleelle ja sen liitännäisreittien muodos- tamalle kokonaisuudelle selkeästi erottuva lähtöpaikka Ilomantsin kirkonkylältä Parppeinvaaralta. Alkuosa reitistä tulee toteuttaa monikäyttöreittinä siten, että Ilomantsin kirkonkylältä voi lähteä reitille joko patikoiden tai vaihtoehtoista reittiä polkupyörällä Petkeljärven kansallispuistoon tai Möh- köön. Paikalliset matkailuyritykset sitoutetaan tukemaan reitin käyttöä majoitus- ja ravitsemispal- velujen, välinevuokrauksen sekä tarvittaessa myös kuljetuspalvelujen (henkilö- /varustekuljetukset) järjestämisen välityksellä. Kuljetuspalvelujen on toimittava myös Patvinsuon kansallispuistosta ta- kaisin Ilomantsiin ja edelleen Joensuuhun ulkoilureitin käyttäjien toiveiden mukaisesti. Ilman toimivia tukipalveluja reittikokonaisuuden käyttötarkoitusluokka jää paikalliseksi.

Susitaival -reitin vetovoimaisuutta tulee kasvattaa ulkoilureitin käyttömuotoja laajentamalla. Pyö- räilyn harrastajien näkemyksen mukaan reitti sopisi tietyin kehittämistoimenpitein myös maasto- pyöräilyreitiksi. Yhdessä Karhunpolun ja Valtimolle kulkevien yhdysreittien välityksellä maakunnan itäosaan on mahdollista luoda yli 300 kilometrin pituinen, luonnonolosuhteiltaan erämainen maastopyöräilyn runkoreitti. Toinen sekä yksityisiä harrastajia että aktiviteettimatkailuyrityksiä pal- veleva kehittämistoimenpide on koiravaljakkoajelun liittäminen osaksi reitin käyttömuotoja. Maa- kunnan koiravaljakkosafaritoiminnan painopiste on nykyisin (2012) Lieksassa, jossa toimii kuu- si alan yritystä. Safariyrityksillä on käytössään yrityskohtaisia reittejä ja osittain toiminta tukeutuu yhteiskäytössä oleviin reitteihin kuten Karhunpolkuun. Valjakkokäyttöön soveltuvan reittiverkoston laajentaminen tarjoaa yrityksille lisää mahdollisuuksia ohjelmatarjonnan monipuolistamiseen. Huomionarvoista on, että valtaosa yritysten asiakaskunnasta on ulkomaalaisia matkailijoita, jotka saapuvat maakuntaan pitkäkestoisen aktiviteettiohjelman houkuttelemina. Ohjelmatarjonnan mo- nipuolistaminen turvaa osaltaan tuotteen säilymistä vetovoimaisena.

Reittikokonaisuuden opastuksellisten lähtö- ja päätepaikkojen tulisi sijaita palvelukeskittymien yh- teydessä. Nykyinen kuntarajoihin sitoutunut kehittämisajattelu johtaa siihen, että Susitaival -reitin pohjoinen päätepiste ja toisaalta Karhunpolun eteläinen lähtöpaikka sijoittuvat Patvinsuon kansallispuistoon, jonka palvelutaso on perusvarustelutasoinen ja liikenteellinen saavutettavuus Poh- jois-Karjalan luontokohteiden heikoimpia. Viikkovaellus -reitti näkökulmasta edellä mainitunkaltai- nen Ruunaalle ulottuva kokonaisuus on ylipitkä, mutta maastopyöräilyreittinä yhteysväli soveltuu 2–3 päivän retkien kohteeksi. Koko yhteysvälin soveltuvuus vaellusreitti -käyttöön edellyttää sitä, että Möhkön tai laajemmin Ilomantsin sekä Ruunaan aktiviteettimatkailuyritykset pystyvät tarjoa- maan erilaisia tukipalveluja reitin käyttäjille. Herajärven Kierroksen kävijätutkimuksen (Juvonen & Heinonen 2012) perusteella käyttäjien määrittelemiä tärkeimpiä vaellusreittien oheispalveluja ovat eväspalvelut sekä kuljetuspalvelut.

Paikalliset matkailuyrittäjät sekä retkeilyn harrastajat (Karjalan Retkeilijät ry 2013) ovat nostaneet esille tarpeen täydentää Susitaipaleeseen tukeutuvaa runkoreitistöä perustamalla yhdysreitti Särk- käjärveltä Taitajan Taipaleelle Mekrijärven eteläpuolelle. Yhdysreitin pituus olisi noin 15 kilomet- riä ja sen välityksellä saataisiin alueelle muodostettua noin 80 kilometrin pituinen rengasreitti, jonka vaikutuspiiriin jäisivät kaikki alueen keskeisimmät matkailukohteet ja näihin sijoittuvat palvelut. Yhdysreitin toteuttamismahdollisuuksia on arvioitu erillisen suunnittelutoimeksiannon puitteissa.

15 Ruunaan retkeilyalue–Aittokoski (Ruunaan koskikierros/Karhunpolku–Mujejärven virkistysalue (Koivujoen polku)–Peurajärven retkeilykalastusalue (Saramon jotos)–Hii- denportin kansallispuisto–Puukari/Valtimo (Talonpojan Taival, UKK-reitti)

Yhteysväli: Ruunaan retkeilyalue–Aittokoski–Puukari/Valtimon kirkonkylä

Pituus: 151 km (60+91)

Käyttötarkoitusluokka: Paikallinen reitti: UKK-reitti (Valtimo) Paikallinen/maakunnallinen/ valtakunnallinen reitti: Talonpojan Taival Maakunnallinen/ valtakunnallinen reitti: Karhunpolku

Käyttömuodot: Vaellusreitti, maastopyöräilyreitti, koiravaljakkoreitti

Suomen Ladun tekninen Talonpojan Taival: Tavoite 2013 vaativuustasoluokitus: Karhunpolku: Tavoite 2013

Tavoitteellinen palvelutaso: Talonpojan Taival: Päivävaellusreitti kevein varustein Karhunpolku: Vaativa eräretkeilyreitti, maastopyöräilymahdollisuus, koiravaljakkosafaritoiminnan runkoreitti Erityispiirteet: Karhunpolku: Ruunaan luontotalo, Karhunkaataja Väinö Heikkisen kotitalo Kaksinkantajassa, talvisodan taistelualue Änäkäisessä Talonpojan Taival: Murtovaaran talomuseo, Hiidenportin kansallispuisto

Reitin palvelutason kehittäminen Karhunpolun Ruunaan retkeilyalueen pohjoispuolinen osuus suuntautuu osin Jongunjoen ranta- viivaa myötäillen Aittokoskelle ja sieltä edelleen Lieksa-Kuhmo tien varressa olevalle Teljon sillal- le (kartta 3). Aittokoskelta Teljoon suuntautuvalla reittiosalla (12 km) on erityistä merkitystä siksi, että Teljon silta on melontaretkien keskeinen lähtöpaikka, joten vaeltajien on mahdollista toteuttaa ”paluukyyti” esimerkiksi Ruunaalle tai Lieksaan melomalla. Maakunnallisen vaellusreitin pää- tepisteenä harvaan asutun alueen keskelle sijoittuva maantiesilta ei kuitenkaan ole asiakasnäkö- kulmasta erityisen käyttäjäystävällinen ratkaisu.

Karjalan Kierroksen yhdysreitteihin lukeutunut Aittokoskelta luoteeseen suuntautunut ”Koivujoen polku” on lakkautettu reitin ylläpitäjänä toimineen Nurmeksen kaupungin toimesta. Perusteluna on ollut reitin erittäin vähäinen käyttö. Samasta syystä on lakkautettu pääosa ”Saramon jotos” vael- lusreitistä. Ainoastaan Mujejärven virkistysalueen ja Peurajärven retkeilykalastusalueen välinen yhdysreitti on päätetty toistaiseksi säilyttää. Edellä mainittujen reittien kohtalo on konkreettinen esimerkki siitä mitä tapahtuu, jos ulkoilureiteillä ei ole tukenaan tuotteistamisesta ja tukipalveluista vastaavia aktiviteettimatkailualan toimijoita. Tiettyjen yksittäisten ulkoilureittien toiminta-ajatus saattaa ajan myötä kadota esimerkiksi paikallisen yrittäjätoiminnan hiipumisen vaikutuksesta. Nurmes– Valtimo -alueelle sijoittuvan reitistön osan vähäinen käyttö viestii myös siitä, että tämän reittijakson merkitystä osana maakunnallista reitistökokonaisuutta ei ole saatu markkinoinnillisesti suuren yleisön tietoisuuteen. Ulkoilureittejä on tuotu julkisuudessa esille lähinnä kunnallisessa viitekehyk- sessä eikä ajatusta maakunnallisesta kokonaisuudesta ole viety palvelujärjestelmätasolla riittävän syvälle. Pitkien yhdensuuntaisten ja pääsääntöisesti asumattomilla alueilla kulkevien vaellusreittien tekeminen houkutteleviksi on erittäin haasteellista. Maakunnallisen monikäyttöreitistön pitäi- si synnyttää kävijöissä ajatus siitä, että tiettynä vuonna läpikäydyn reittijakson jatkeeksi otetaan seuraavina vuosina kohteeksi toinen kokonaisuuteen sisältyvä vaellusreitti tai että reitistölle tul- laan uudelleen kokeilemaan jotain vaihtoehtoista kulkumuotoa kuten melontaa tai maastopyöräilyä. Nykyinen Karhunpolku toimii myös maastopyöräilyreittinä. Pyöräilijöiden näkökulmasta ongelmal-

16 lista on se, että tietyille maasto-osuuksille suunnitellut ”kiertoreitit” on toteutettu metsäautotiever- kostoon tukeutuen, joka on pyöräilijöiden näkökulmasta epätoivottava ratkaisu. Reitin maastopyö- räilykäyttöön liittyvänä kehittämistoimenpiteenä tulee olla se, että osuuksilla joilla reitin yhteiskäyttö patikointiin ja pyöräilyyn ei ole ympäristönsuojelullisista tai maaston pinnanmuotojen vuoksi mahdollista, pyöräilyreitille pyritään löytämään kovapohjaisen tien sijasta ”polkumainen” kulku-ura.

Nurmes–Valtimo alueen osalta ulkoilureitistöihin liittyvä keskeinen kehittämistoimenpide on se, että lakkautettu 21 kilometrin pituinen Koivujoen polku (Aittokoski–Mujejärven virkistysalue) saadaan maakunnallisen ulkoilureitistöjen ylläpitojärjestelmän välityksellä palautettua osaksi maakunnallista runko-reitistöä (kartta 3). Samassa yhteydessä tulee nykyinen ”Karhunpolku” linjata uudelleen siten, että reitin pohjoinen lähtöpaikka asemoituu joko Hiidenportin kansallispuistoon tai Peurajär- ven retkeilykalastusalueelle. Karhunpolulla on jo tunnettuutta ulkoilun harrastajien keskuudessa, joten tätä voimavaraa on perusteltua hyödyntää maakunnan pohjoisosaan sijoittuvan reitistönosan markkinoinnissa. Samalla tulee selvittää mahdollisuudet perustaa uudelle yhteysvälille Valtimolle asti ulottuva soveltuvin osin vaellusreittiin tukeutuva maastopyöräilyreitti.

”Talonpojan Taival” -reitin varrelle sijoittuu ainutlaatuinen Murtovaaran talomuseo. Talomuseota voi pitää yhtenä maakunnallisen ulkoilureitistön keskeisimmistä kiinnekohdista kulttuurimatkailun viitekehyksessä. Ilomantsin Parppeinvaaran runokylästä alkava ulkoilun runkoreitti sulkee sisään- sä Möhkön ruukkimuseon sekä reitin varrelle jäävät pohjoiskarjalaiseen savotta- ja uittokulttuu- riin liittyvät pienkohteet sekä sotahistoriaan liittyvät erityiskohteet päättyen asutus- ja kulttuurihis- toriallisesti merkittävän talomuseon kautta Valtimolla sijaitseviin talonpoikaisia perinteitä vaaliviin maaseutumatkailuyrityksiin. Matkailijoita kiinnostavat tuotteet tai käyntikohteet vaativat tuekseen aitoon perinteeseen pohjautuvan kehyksen – eräänlaisen ”tarinan”. Kyseisellä reitistökokonaisuu- della sellainen on olemassa, mutta sen tekeminen näkyväksi ulkoilureitin käyttäjille vaatii teeman nostamista nykyistä paremmin esille sekä maakunnallisen reitistökokonaisuuden markkinoinnissa että ulkoilureitistön kohdeopastuksissa.

3.2.1.2 Muut retkeilyharrastusta palvelevat reitit

Tärkeimpiä perinteiseen Karjalan Kierros -reitistöön sisältyneitä Pielisen länsipuolelle sijoittuvia vaellusreittejä ovat olleet ”Patvinpolku” sekä ”UKK-reitti”. Patvinpolku rakennettiin 1990-luvulla Kolinpolun ja Patvinsuon kansallispuiston väliseksi yhdysreitiksi. Reitti erkanee Kolinpolulta Kol- vananuuron luonnonsuojelualueen kohdalla ja alkuperäisessä muodossaan linjautui Uimaharjun ja Kivilahden kautta Patvinsuolle. Osalla matkaa reitti yhtyy ”Kaltimon Kierto” -reittiin (kartta 1). Valtakunnallinen UKK-reitti on osa Euroopan kaukovaellusreitistöä (E10). UKK-reitti linjautuu Ko- lin ja Vuokatin kautta Savukosken Tulppioon. Perinteikäs vaellusreitti on Pohjois-Karjalan alueella muuttanut muotoaan aikojen kuluessa eikä kaikilta osin enää vastaa retkeilijöiden näkemystä kiinnostavasta retkikohteesta.

Patvinpolku -vaellusreittiä koskevat toimenpidesuositukset Ilomantsin kunta on lakkauttanut oman osuutensa Patvinpolku -vaellusreitistä vuonna 2010. Pe- rusteluna oli reitin vähäinen käyttö. Reittiä koskevana suositusluonteisena toimenpide-esityksenä on, että Joensuun kaupunki määrittelee, onko lähivirkistyskäytön näkökulmasta perusteltua säilyt- tää vanhan reitin muodostama yhteys Kaltimon Kierto -retkeilyreitiltä Kolvananuuroon ja toisaalta Uimaharjun taajamaan. Esityksessä on varauduttu siihen, että myös Patvinsuon kansallispuistoon suuntautuva reittiosa on tarvittaessa mahdollista ottaa uudelleen käyttöön osana Joensuun kaupungin liikuntapaikkaverkkoa.

Retkeilyn harrastajat (Joensuun Latu ry 2013) ovat esittäneet, että Patvinpolku tulisi linjata uudelleen siten, että se suuntautuisi Uimaharjusta Ala-Koitajoelle ja edelleen Hiiskosken ja Palokan- kaan kautta Ilomantsin Isonpalonkankaalle, jossa reitti yhtyisi Susitaival -vaellusreittiin. Reitti sijoit- tuisi pääosalla matkaa harjumaastoon ja sen varrelle jäisi luonnonnähtävyys- ja kalastuskohteena tunnettu Ala-Koitajoki, jonka varrella kulkee suosittu retkeilyreitti.

17 UKK-reittiä koskevat toimenpidesuositukset UKK-reittiin (kartta 1) liittyvät keskeiset ongelmat liittyvät reittilinjauksen epätasaisuuteen – paikoin reitillä on maisemallisesti edustavia kohteita ja toisin paikoin pitkiä maantiellä kulkevia reittiosuuk- sia. Lisäongelmia aiheuttaa se, että Nurmeksen kaupunki on lopettanut omalle alueelleen sijoittuvan reittiosan ylläpidon vuonna 2011. Perusteluna on ollut reitin vähäinen käyttö. Tästä poike- ten Valtimon kunnan läpi sekä Juuan kunnan alueella kulkevat reittiosuudet on pidetty kunnossa.

UKK-reitin toiminnallinen uudelleenarviointi esitetään tehtäväksi seuraavien periaatteiden pohjalta:

• Valtimon kirkonkylältä pohjoiseen suuntautuvaa reittiosaa kehitetään ja ylläpidetään valtakunnallisena reittinä. Reitin rinnakkaiskäyttömahdollisuus maastopyöräilyreitti- nä tulee selvittää. Nurmeksen Porokylän ja Valtimon kirkonkylän välille sijoittuva reittiosa ylläpidetään tarkoituksenmukaiselta osin kunnan paikallisena lähivirkistysreittinä. • Nurmeksen kaupungin Salmenkylään ja Juuan kunnan rajalle Louhivaaran-Penttilän- vaaran ympäristöön sijoittuva reittiosa ylläpidetään paikallisena reittinä kylän ja sen vaikutuspiiriin sijoittuvien matkailuyritysten toimesta. • Juuan kunnan alueelle sijoittuvaa reittiosaa Nunnanlahti–Suurivaara sekä jatkoyhteyt- tä Kopravaaraan kehitetään ja ylläpidetään Kolin matkailualueeseen sisältyvänä valtakunnallisena vaellusreittinä (kartta 3). Muilta osin nykyinen UKK-reitti ylläpidetään soveltuvin osin kunnan paikallisena lähivirkistysreittinä. • Karjalan Kierros -reitistökokonaisuuteen sisältyvä yhteysväli Valtimo/Puukari–Nunnan- lahti/Koli muutetaan pyöräilyreitiksi (kartta 4). Perusteluna on se, että Pielisen ranta-aluetta myötäilevä pyöräilyreitti on maisemallisesti kiinnostava ja voi luontevas- ti tukeutua alueen matkailupalveluyritysten tuottamiin tukipalveluihin. Yhteysvälin ”highlight” kohteita ovat Paalasmaan saaristo sekä Ukko-Koli. Esitettyyn pyöräilyrei- tistöön sisällytetään Bomban–Hyvärilän matkailukeskuksesta Salmenkylään kulkeva yhdysreitti.

Euroopan kaukovaellusreitin E10-linjaus Euroopan kaukovaellusreittiverkoston kehittämistä ohjaa ja valvoo Euroopan Vaellusliitto (Euro- pean Ramblers´ Association, ERA/EWV). Suomesta järjestöön kuuluu Suomen Latu. Euroreittien tarkoitus on hyödyntää eri valtioiden alueelle muodostuneita eri teemaan liittyviä vaellus- tai pa- tikointireittejä ja yhdistää näistä Euroopan mittakaavaisia kokonaisuuksia. Kaukovaellusreitillä ei tarkoiteta sitä, että tietyn reitin on kuljettava yhtenäisenä polkureittinä Euroopan läpi vaan sitä, että tietylle yhteysvälille saadaan muodostettua pääosin vaellus- ja muista kävelyreiteistä muodostuva kulkuväylä. Suomessa asiaa on lähestytty pääasiassa siten, että tavoitteeksi on asetettu yhtenäi- sen vaellukseen tarkoitettu polkureitin perustaminen tietyn maakunnan läpi. Tämän toteutusmalli johtaa helposti siihen, että osa reiteistä perustetaan sellaisille alueille, joilla niille ei ole luontaista kysyntää. (ERA 2012, Suomen Latu 2012).

Pohjois-Karjalan maakunnallisen ulkoilureitistön näkökulmasta on luontevaa tukeutua tiettyjen yh- teysvälien osalta pyöräily- tai melontareitteihin, jotta maakunnallisen reitistökokonaisuuden toimi- nannallinen yhtenäisyys voidaan turvata. E10-kaukovaellusreittistatuksen säilyttämisen näkökul- masta ongelmallista on tällä hetkellä se, että UKK-reitin sekä Patvinpolun osittaisen lakkauttamisen ja Koivujoen polun lakkauttamisen jälkeen maakunnan vaellusreittiverkosto ei enää ole fyysises- ti yhtenäinen. Huomionarvoista on, että Euroopan kaukovaellusreittien peruskriteerit on hahmo- teltu Keski-Euroopan luonnonolosuhteisiin peilaten, josta käytännössä puuttuu Pohjois-Karjalan luonnonmaiseman peruselementti eli suurjärvet. Euroopan Vaellusliiton linjauksissa on kuitenkin todettu mm. merialueita ylittävät lauttamatkat ”ymmärrettäviksi” reitin yhtenäisyyden katkaisevik- si etapeiksi, joten tätä taustaa vasten myös Pohjois-Karjalan olosuhteisiin liittyvät vesistönylityk- set voivat sisältyä euroreitin linjaukseen. Mikäli maakunnallisena tavoitteena pidetään sitä, että E10-reitti pyritään pitämään yhtenäisenä vaellusreittinä ja reunaehtona on se, että UKK-reitti on osittain poistettu käytöstä, on perusteltua toteuttaa reitin linjaus maakunnan itäosan reitteihin tukeutuen. Reitin linjaus olisi pohjoisesta etelään kuljettaessa seuraava (kartta 3): Puukari/Valtimo kk–Hiidenportti–Peurajärvi–Mujejärvi–Ruunaa–Lieksa–Koli–Joensuu. Ruunaa–Lieksa yhteysväli

18 Kartta 3 Kärkireitit: vaellusreitit.

19 toteutettaisiin opastuksellisesti ohjeellisena kävelyreittinä ja reittiin sisältyisi Kolin ja Lieksan väli- nen autolauttamatka. Reitin käyttäjillä tulee olla halutessaan mahdollisuus tukeutua Ruunaan retkeilyalueen ja Lieksan keskustan välisessä siirtymisessä taksipalvelun ohella melonta- tai pyöräi- lyreitti -vaihtoehtoon. 1

Pohjois-Karjalan erityispiirteenä voi pitää sitä, että E10-reitille on osoitettavissa koko maakunnan läpi kulkeva vesiretkeilyreitti -vaihtoehto. Matkailijat voivat kiinnostuksensa mukaan liikkua tietyil- lä etapeilla vaihtoehtoisesti joko patikoiden, meloen tai pyöräillen. Maakunnan eteläosassa, jossa tarjolla ei ole vaellusreittiä, E10-reitin linjaus voi tukeutua pyöräilymatkailu -reitistöön.

3.2.1.3 Maakunnalliseen monikäyttöreitistöön sisällytettävät pyöräilyreitit

Maakunnallinen vaellusreitistö ei eräiden reitistönosien lakkauttamisen jälkeen muodosta fyysi- sesti yhtenäistä rengasmaista polkuverkostoa, jollaiseksi Karjalan Kierros -reitistö aikanaan pe- rustettiin. Suomalaisten luontoharrastusten monipuolistumisen myötä ulkoilureitistön monikäyt- töisyys on noussut keskeiseksi suunnittelutavoitteeksi. Reitistökokonaisuuden toiminnallisuuden säilyttämiseksi esitetään perustettaviksi neljä maakunnalliseen kokonaisuuteen liittyvää pyöräily- reittiä. Reittilinjaukset on suunniteltu siten, että ne tukeutuvat aktiviteettimatkailuun erikoistunei- den ja muiden matkailuyritysten muodostamiin palvelukeskittymiin. Reitistön tuotteistamiseen si- toutuneiden yritysten roolina on tuottaa palvelujärjestelmään erilaiset välttämättömät tukipalvelut kuten polkupyörän vuokraus sekä kuljetuspalvelut.

Maakunnalliseen ulkoilureitistöön sisällytetään seuraavat pyöräilyreitteinä toteuttavat yhdysreitit (kartta 4.):

1. Puukari/Valtimo kk/Bomba–Salmenkylä–Vuokko–Paalasmaa–Juuka–Nunnanlahti–Koli 130 km 2. Koli (autolauttayhteys)–Lieksa–Ruunaa 30 km 3. Koli (autolauttayhteys)–Lieksa–Pankakoski–Kontiovaara –Patvinsuo 50 km 4. Koli–Herajoki–Uimaharju–Pamilonkoski–Luhtapohja–Ilomantsi kk 100 km 5. Parppeinvaara–Petkeljärvi–Möhkö 30 km

3.2.1.4 Itsenäiset pyöräilymatkailureitit

Maakunnan kautta linjautuu etelä–pohjoissuunnassa kaksi Euroopan pyöräilymatkailun runkoreit- tiä eli EuroVelo 11 sekä ”Iron Curtain Trail” (EuroVelo 13). Ennakoitavissa on, että jatkossa vain ”rautaesirippureitti” (ICT) sijoittuu maakunnan alueelle (Asiantuntijahaastattelu R. Ruusunen 2012). Pohjois-Karjala on mm. lukuisten sotahistoriallisten nähtävyyskohteidensa vuoksi luontainen kohde tämänkaltaiselle pyöräilymatkailun teemareitille (kartta 4).

EuroVelo-reittien lisäksi maakunnan alueella kulkee 10 valtakunnallista pyöräilymatkailureittiä. Mainittujen reittien käyttötarkoitus ja matkailullinen merkitys on jäänyt osittain epäselväksi. Reit- tien linjauksia ollaan parhaillaan uudelleenarvioimassa valtakunnallisen työryhmän toimesta ja ennakoitavissa on, että nykyinen reitistö tulee karsiutumaan merkittävästi (Asiantuntijahaastatte- lu R. Ruusunen 2012).

Nykyisistä paikallisista pyöräilymatkailukäyttöön soveltuvista reiteiteistä tunnetuin on Joensuun ja Kontiolahden alueelle sijoittuva ”Jaaman Kierros”. Reitti kulkee pääosalla matkaa kevyen liiken- teen väylillä sekä kangasmaastoon sijoittuvilla hiekkateillä. Reitti soveltuu luonteeltaan enemmän kuntourheiluun kuin varsinaiseksi pyöräilymatkailureitiksi. Reiteistä traileiksi -käyttäjäkyselyn (Här-

1 Retkeilyn harrastajat (Joensuun Latu 2012) ovat nostaneet esille sen näkökohdan, että mikäli Lieksan ja Kolin välinen autolauttayhteys syystä tai toisesta ei enää olisi käytettävissä E10-reitti katkeaisi uudelleen. Tästä syystä Patvin polku -vaellusreitti olisi perusteltua säilyttää osana maakunnallista runkoreitistöä.

20 könen 2012) tulosten perusteella on perusteltua harkita merkittyjen pyöräilymatkailureittien toteut- tamista Pielisen ja Pyhäselän ympäri kulkeville yhteysväleille sekä Kolin ympäristöön nykyisten ohjeellisten reittien pohjalta (www.vaellus.info).

Kartta 4 Kärkireitit: pyöräilyreitit.

21 3.2.2 Melontareitit ja melontakohteet

3.2.2.1 Itsenäiset melontamatkailukohteet

Pohjois-Karjalan alueella on lukuisia melontareiteiksi sopia jokivesistöjä sekä järvistä ja jokive- sistöistä muodostuvia vesistöreittejä, joihin tukeutuen melonnan harrastajien on mahdollista toteuttaa pidempikestoisia retkiä maakunnan alueella. Huomionarvoista kuitenkin on se, että suu- remmat ja tuulelle alttiina olevat vesistöt eivät sovellu aloittelevien harrastajien retkikohteiksi. Sitä vastoin esimerkiksi merialueilla retkeilemään tottuneille harrastajille myös Pohjois-Karjalan suur- järvien muodostamat vesistöreitit ovat sopivia harrastuspaikkoja. Melontareitteihin liittyvän mat- kailuneuvonnan ja kohdeopastuksen tulee olla erityisen huolella toteutettua, jotta tietyn taitotason omaavat harrastajaryhmät voidaan ohjata heille sopivimpaan kohteeseen.

Maakunnan alueelle sijoittuvat melontaretkeilyyn liittyvät tärkeimmät kohteet ja reitit voidaan luo- kitella käyttäjäryhmän perusteella kolmeen pääkategoriaan jotka ovat:

1. Paikallisen väestön lähivirkistykseen soveltuvat kohteet ja reitit 2. Kiertomatkaileville perheryhmille tai muille satunnaisesti melontaa harrastaville tarkoitetut kohteet ja reitit 3. Aktiiviharrastajia palvelevat erityiskohteet sekä muut luonnonolosuhteiltaan vaativat reitit.

Periaatteessa kaikki Pohjois-Karjalan melontakohteet ovat maakunnan oman väestön saavutettavissa muutaman tunnin kulkuetäisyydellä. Käyttäjäkyselyn perusteella (Härkönen 2012) tärkeim- pinä lajia harrastavien kohteina nousevat esiin seuraavat jokivesistöjen melontareitit (kartta 2):

1. Jongunjoki 2. Lieksanjoki (ml. Ruunaan koskireitti) 3. Koitajoki (Ylä-Koitajoki & Ala-Koitajoki) 4. Jänisjoki 5. Vaikkojoki

Pohjois-Karjalan suurin joki eli Pielisjoki on matkailullisesti suhteellisen vähän tunnettu ja hyö- dynnetty melontareittinä. Jokireittiin liittyvät järviosuudet ovat usein tuulisia, joten kokemattomille melojille reitti saattaa huonon sään sattuessa olla liian vaativa. Joen alaosa Lehmosta Utraan tai Pekkalan sillan tasalle soveltuu ohjatusti myös perhematkailukäyttöön ja on matkailukäytön nä- kökulmasta erittäin hyvin saavutettavissa oleva kohde.

Edellisten lisäksi maakunnan alueella on useita virtaamaltaan pienehköjä paikallisten harrastajien suosimia kohteita, jotka pääsääntöisesti ovat kulkukelpoisia lähinnä kevättulvien aikaan. Näil- lä pienkohteilla ei ole laajempaa matkailullista merkitystä, koska toimintasesonki on yleensä liian lyhyt kohteiden kaupallistamisen näkökulmasta. Välinevuokraustoiminnan kannalta myös nämä kohteet ovat merkityksellisiä. Tunnetuimpia pääasiassa paikallisessa käytössä olevia kohteita ovat seuraavat:

Valtimonjoki, Saramonjoki Valtimo–Nurmes Juuanjoki, Viekinjoki, Häähnijoki,Valamajoki Juuka–Lieksa Haapajoki Ilomantsi Kiskonjoki, Rauanjoki, Taipaleenjoki Polvijärvi–Liperi Nivanjoki–Lotokanjoki, Venejoki Joensuu, Kontiolahti Kiteenjoki Kitee

22 Osittain tai kokonaan järvialueille sijoittuvista melontareiteistä tunnetuimpia ovat Jongunjoen sekä Lieksanjoen väliselle vesistöalueelle sijoittuvat reitit sekä Koitajoen vesistöalueelle Ilomantsiin sijoittuva Mutalahden ja Koitereen välinen reitti. Aktiiviharrastajien suosimia ja samalla laajamittaista me- lontamatkailua synnyttäviä kohteita maakunnassa ovat nykyisin Jongunjoki sekä Ruunaan kosket. Perhematkailijoille tai harrastusta aloitteleville soveltuvia melontakohteita tai sellaiseksi kehitettä- vissä olevia kohteita on paikannettavissa eri puolilla maakuntaa. Osassa kohteista erilaiset tukipalvelut ovat jo nykyisellään monipuoliset, mutta joidenkin kohteiden hyödynnettävyys edellyttää pal- velurakenteiden täydentämistä. Peruskriteereinä näille kohteille voidaan pitää seuraavia tekijöitä:

• Hyvä liikenteellinen saavutettavuus ja sijainti matkailullisesti vetovoimaisten kohteiden tai matkailuyritysten vaikutuspiirissä • Reitin tai vesistöalueen kulkukelpoisuus lomakaudella (juhannus–elokuun puoliväli) • Kovalta tuulelta suojainen reitti, jonka varrella ei ole voimakkaita virtapaikkoja • Välinevuokraus-, kuljetus- ja opaspalvelut ovat saatavilla paikan päällä tai ennakko- varauksella.

Sekä paikallisille että matkaileville perheille varta vasten suunniteltu ja varustettu melontakohde sijaitsee Outokummun Erä- ja luontokeskuksen yhteydessä. Vierailijoiden käytössä on 12 pikku- järven ketjuun tukeutuva rengasmainen noin 14 km pituinen melontareitti. Muunlaisia perheme- lontakohteita ovat maakunnallisen vesiretkeilyprojektin (Kanoottisissit ry) eri puolille maakuntaa toteuttamat vesiluontoradat sekä pienimuotoisemmat harjoitteluradat. Kohteita on tällä hetkellä kaikkiaan 18 ja ne tarjoavat melonnasta kiinnostuneille mahdollisuuden kokeilla lajia joko itsenäi- sesti tai ohjatusti tarkoitusta varten suunnitelluissa ja varustelluissa kohteissa (kartta 5).

Maakunnalliset melonnan kärkikohteet Melontareittien kärkikohteet on jaoteltu kolmeen luokkaan reitin pääasiallisen käyttäjäryhmän perusteella seuraavasti:

1. Kiertomatkaileville perheryhmille sekä maakunnassa asuville perheille tarkoitetut kohteet ja reitit 2. Aktiiviharrastajia palvelevat erityiskohteet 3. Karjalan Kierros -ulkoilureitistöön sisältyvät yhdysreitit

Nykyiset perhematkailua palvelevat melontakohteet tai tähän käyttötarkoitukseen soveltuvat kohteet Perhematkailua palvelevat melontakohteet sijoittuvat seuraavien palvelukokonaisuuksien yhteyteen (järjestys pohjoisesta etelään, ks. kartta 5):

1. Karhujoki–Valtimonjoki 17 km, Valtimo–Nurmes