Metsänomistajat POHJOIS-KARJALA Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan tiedotuslehti mhy.fi/pohjois-karjala 1/2018

Kuka valvoo leimikossasi Metsänomistajat korjuuta ja katkontaa? s. 4-5 POHJOIS-KARJALA

SIVU 3

Hyvä vire jatkuu puukaupassa

SIVU 8-9

Metsän lannoitus on huippusijoitus

SIVU 7

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenyys kannattaa! Katso lukuisat rahanarvoiset edut.

SIVU 16

Tykkylumi katkoo puita. Varovaisuutta, kun liikut metsässä.

Tämä lehti lähetetään kaikille Mhy Pohjois-Karjalan toimialueen metsänomistajille.

PEFC/02-31-151 2 Metsänomistaja t Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Pääkirjoitus Kannattaa olla jäsen

Tämä kädessäsi oleva lehti on nassamme. Tällä muutoksella usten vertailu vaikeutuu entises- postitettu kaikille mhy:n asiakas- haluamme varmistaa, että met- tään. rekisterissä oleville metsänomis- sänomistajat saavat entistä pa- tajille. On ilahduttavaa, että lähes rempaa palvelua kustannuste- Käytä mhy:n asiantun- kolme neljästä metsänomistajas- hokkaasti. Toimihenkilöittem- temusta puukaupassa ta on metsänhoitoyhdistyksen me tehtävänkuvia on muutettu Puukauppa kannattaa aloittaa jäsen. Tarjoamme toki palveluita siten, että kaikki eivät enää tee ennakkosuunnittelulla oman kaikille niitä tarvitseville, mutta kaikkea. Meiltä löytyvät osaajat metsäasiantuntijan kanssa. Näin jäsenet hyötyvät eniten. ja tekijät aina metsänhoitotöitten varmistetaan myyjän tavoittei- Metsänhoitoyhdistys Poh- toteutuksesta sukupolvenvaih- den huomioiminen alusta alka- jois-Karjalan jäsenmaksu on kah- doksiin saakka, monipuolisia en. Kannattaa käyttää asiantun- teenkymmeneen metsähehtaarin puukauppapalveluita unohta- tijaa, se takaa myyjälle tasaver- saakka 60 euroa ja yli kaksikym- matta. Metsänomistajat käyttä- taisen aseman ostajan kanssa mentähehtaaria omistavilta 105 vät palveluitamme aktiivisesti ja neuvotteluun. euroa. Ajankohtainen puumark- saamamme asiakaspalaute on ol- Meillä on erittäin osaava, mo- kinatieto ja jäsenhintaiset asian- lut usean vuoden ajan kokonai- ja metsänomistajan edunval- tuessa. Myös myyntiajankohdal- tivoitunut ja sitoutunut henkilös- tuntijapalvelut tuovat monin suutena kiitettävää. vonnan ytimessä. Tavoitteena la on suuri merkitys. Jopa saman tö auttamassa metsänomistajia verroin vastinetta jäsenmaksul- Näyttää siltä, että vuosi vuo- on varmistaa metsänomistajalle puunostajan tarjoukset voivat onnistumaan niin puukaupoissa le, joka on myös metsätalouden delta metsänhoitoyhdistyksen paras mahdollinen puukauppa vaihdella merkittävästi lyhyen kuin muissakin metsätalouden verotuksessa vähennyskelpoinen asiantuntijapalveluiden kysyntä ja puunkorjuu. Puukauppaa on ajan sisällä. Entäpä puun katkon- toimissa. meno. Jos et ole vielä jäsen, niin kasvaa. monenlaista ja -kokoista. Monel- ta, otetaanko tukki tarkasti tal- nyt kannattaa liittyä. le puukauppa on ainutkertainen teen? Parhaan tarjouksen valinta Pekka Nuutinen Puukauppapalvelut tapahtuma, kun taas osa tekee saattaa olla vaikeaa. Lisäksi os- toiminnanjohtaja Palvelua metsänomistajille ytimessä kauppaa vuosittain. tajilla houkuttimina on erilaisia Tänä vuonna asetumme myös Puukauppapalvelut ovat met- Ostajien väliset erot korostu- bonuksia tai sijoitusvaihtoehtoja uuteen asentoon palvelutarjon- sänhoitoyhdistyksen toiminnan vat puunjalostuksen monipuolis- kädenpuristuksen lisäksi. Tarjo-

VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityis- kohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa.

Puukauppakokemus käytössäsi! Varmista hakkuiden sujuminen suunnitellusti! PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA PUUKAUPAN KOKONAISPALVELU Maksuton jäsenille Ilman jäsenyyttä alkaen 50,00 € Alkaen 0,77 €/m³jäsenille JÄSENENÄ Ilman jäsenyyttä alk varmistat aen 1,05 €/m³ Hinta sisältää: Hinta sisältää: edullisemmat Arvio puumäärästä • • Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen hinnat! Hinta-arvio • taulukko Työmaakartta • • Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken Metsänkäyttöilmoituksen teko • • Tarjousten vertailu Jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt • • Ostajan valinta Varmista puukaupan tarkka palvelu • Hakkuun suunnittelu omalta metsäasiantuntijaltasi! • Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta • Korjuujäljen valvonta • Puunkorjuun valvontaraportti Hän tuntee alueensa metsät ja puukauppatilanteen. • Puukaupan päättäminen

Meillä metsänomistaja päättää ja ammattilaiset toteuttavat.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala, sähköposti: [email protected] tai puhelin 040 7069 166 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänhoitoyhdistys Toimituskunta Pekka Nuutinen Sivunvalmistus/taitto ForComm PEFC-sertifioitu Pohjois-Karjalan tiedotuslehti 1/2018. Annika Kontkanen Paino PunaMusta Oy, Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Toimituksen osoite Joensuun paino valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151 www.pefc.org 4041-0619 Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Painos 16 000 kpl Painotuote Päätoimittaja Hannele Ärväs Kuurnankatu 3b, 80100 Joensuu Kannen kuva Hannele Ärväs Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat 3

Puukauppa Puulle on kysyntää - kuitupuut kannattaa kilpailuttaa Vuoden 2017 puumarkkina päätyi sekä puukaupassa että hakkuissa selvään kasvuun edellisestä vuodesta. Yksityismetsänomistajat myivät Metsäteollisuus ry:n jäsenille 34,4 miljoonaa kuutiometriä puuta, missä oli kuusi prosenttia kasvua vuodesta 2016.

Vaikka puunkorjuuolosuhteet lä kaikki ääripäät, lunta on run- olivat poikkeuksellisen hankalat, saasti tai ei lainkaan. Lisäksi yksityismetsistä korjattiin puu- pakkaset eivät toistaiseksi ole ta enemmän kuin koskaan. Ni- kovettaneet metsämaapohjia. mellinen kantohintaindeksi nou- Metsänhoitoyhdistysten arvi- si kolme prosenttia vuoden 2017 on mukaan sekä tukille että kui- aikana. Kaikkien puutavaralajien dulle on tällä hetkellä hyvin ky- kantohinnat ovat lievästi vah- syntää. Sahateollisuudessa terät vistuneet. Puun käyttömäärien, pyörivät punaisella ja metsän- hakkuiden ja puukaupan toteu- omistajien kannattaakin aktiivi- tuneen kehityksen sekä ennus- sesti tarjota välittömästi hakkuu- teiden perusteella puukauppa seen soveltuvia kohteita. jatkuu vilkkaana myös lähikuu- Puun ostajien kiinnostus ko- kausina. Lisäksi puun tuonnin timaiseen kuitupuuhun on ilah- supistuminen tukee kotimaisen duttavasti edelleen parantunut. puun lisäkysyntää. Tämä yhdessä massa- ja paperi- Suomen talous kasvaa tällä teollisuuden erinomaisen kan- hetkellä suotuisasti ja työllisyys- nattavuuden kanssa pitää muis- tilanne on parantunut. Puupoh- taa ja kannattaa hyödyntää jaisten tuotteiden vientimäärät kuitupuukauppojen kilpailutuk- ovat kehittyneet hyvin myöntei- sessa. Kuitupuun kuutiohinta on sesti. Vientimarkkinoilta positii- metsätalouden kannattavuuden visin uutinen on mäntysahatava- näkökulmasta aivan yhtä tärkeä ran vientihinnan parantuminen. kuin tukkipuun yksikköhinta. Toivottavasti tämä kehitys jat- Lisäksi mahdolliset kuitupuun kuu myös kuluvana vuonna. Eu- toimitussopimukset on nykyises- ro on viime kuukausina vahvis- sä markkinatilanteessa järkevää

tunut USA:n dollariin ja Ruotsin sopia mahdollisimman lyhyeksi. Minna Lautala kruunuun verrattuna. Tämä va- litettavasti heikentää suomalais- Edellytykset investoinneille missään muussa maassa. Lisäk- vestointien myötä helpottaa sa- markkinatilanteessa metsänhoi- ten yritysten hintakilpailukykyä ovat hyvät si paperiteollisuudessa saavutet- hateollisuuden ahdinkoa. toyhdistysten puukaupallisille ulkomaan kaupassa. Uusille kuitupuun käyttöä li- tu työehtosopimus parantaa in- palveluille on tarvetta enemmän sääville investoinneille on yhä vestointien toteutumismahdolli- Mhy tuntee paikalliset kuin koskaan. Puukauppojen Kovan maan leimikoista on edelleen huutava tarve. Toivot- suuksia. Viime vuosi osoitti, että puumarkkinat kilpailutukseen tulee jatkuvasti kova tarve - kilpailu tavasti mahdollisimman moni alempiasteisen tieverkon heikko Metsänomistajien kannattaa eh- uusia mitta- ja laatuvaatimuksia kuitupuusta on kasvanut suunnitteluvaiheessa oleva han- kunto on puun hankinnan isoin dottomasti aina tarkistaa paikal- sekä muita kokonaisarvoon vai- Erittäin vaikeiden korjuuolosuh- ke varmistuu vuoden 2018 aika- pullonkaula, ja niiden korjaami- linen puukauppatilanne omasta kuttavia tekijöitä, jotka kaikki pi- teiden seurauksena puun osto na. Puumarkkinoiden ja kestä- seen pitää löytyä resursseja. Uu- metsänhoitoyhdistyksestään ja tää huomioida eri puun ostajien painottuu kovan maan kohtei- vien hakkuumahdollisuuksien det investoinnit ovat ainoa keino kilpailuttaa puukauppakohteet tarjousten vertailussa. siin. Maan eri osissa puunkor- puolesta investointiedellytykset saada puulle lisää kysyntää sekä metsänhoitoyhdistysten asian- Erno Järvinen juuolosuhteissa on tällä hetkel- ovat Suomessa paremmat kuin kuitupuun käyttöä lisäävien in- tuntemuksella. Nykyisessä puu- tutkimuspäällikkö, MTK ry Hyvä vire jatkuu Pohjois-Karjalan puukaupassa

Puukauppaa tehtiin Pohjois-Kar- ole odotettavissa suuria muutok- nalta metsissä eletään kuitenkin Tykkylumituhot pailutus vaatii perehtyneisyyttä jalassa vuonna 2017 kaikkiaan sia, joskin kuusitukin voimakas vieläkin kelirikkokautta. Syksyn vaikuttavat puukauppaan asiaan, jotta erot tarjousten vä- noin kolme miljoonaa kuutiomet- kysyntä ja havukuitupuun tar- ja alkutalven runsaat vesisateet Alkutalven runsas lumen tulo lillä saadaan selville paitsi hin- riä. Hyvän vireen odotetaan jat- peen kasvu voivat vetää näiden ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa on aiheuttanut tykkylumituhoja nan, myös katkonnan ja rahoi- kuvan myös alkaneena vuonna. puutavaralajien hintoja hieman maapohjan kantavuus on heik- varsinkin maakunnan pohjois- tusehtojen osalta. Siihen saat Teollisuuden puunkäyttö lisään- ylöspäin. Näin varsinkin kohteil- ko jopa kangasmailla. Routaa ei osissa. Paikallisesti tuhot voivat parhaan avun oman metsänhoi- tyy edelleen uusien investointien la, jotka soveltuvat sulan maan ennättänyt muodostua ennen lu- olla merkittävän suuria ja tämä toyhdistyksesi paikallistoimis- saavuttaessa täyden toimintaky- korjuuseen. men tuloa. Onneksi säätyyppi vaikuttaa alueellisesti myös puu- tolta. Siellä on myös paras tieto kynsä. Myös sahatavaran vienti- Tällä hetkellä on meneillään näyttää nyt lopultakin muuttu- markkinaan alkaneen vuoden ai- paikkakunnan hintatasosta ja ky- markkina näyttää hyvältä. Nämä pimein sydäntalvi ja olosuhteet van talviseksi pakkaskeliksi, mi- kana. Tuhokohteille on jo tehty syntätilanteesta juuri kyseisellä ennakoivat puumarkkinan jatku- näyttävätkin talvisilta Pohjois- kä auttaa talvikohteille pääsyä. leimikoita ja niiden kauppa on hetkellä. van vilkkaana. Hintatasossa ei Karjalassa. Puunkorjuun kan- käynyt hyvin. Jos määrät kuiten- kin kasvavat talven aikana kovin Arto Soikkeli Yksityismetsien kantohinnat €/m3 kaikki hakkuutavat Pohjois-Karjala (viimeisen(4 viikon keskihinnat)neljän viikon keskihinnat) suuriksi, voi normaalikohteiden metsäpalvelupäällikkö Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivu- puukauppa vaikeutua. Mhy Pohjois-Karjala tukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 58.46 57.67 42.20 16.15 17.43 14.51 Puukaupan kilpailutus Ensiharvennus 38.13 44.59 27.86 12.61 12.24 11.42 kannattaa Harvennushakkuu 48.79 47.15 38.14 15.78 15.04 13.83 Puukauppaa tehdessä on syytä Lähde: Mhy Pohjois-Karjalan hintaseuranta 10.1.2018 kilpailuttaa leimikko aina. Kil- Tarkat hintatiedot kaikista puutavaralajeista löydät MTK:n jäsenverkko Repusta www.mtk.fi/reppu. Kirjautumaan pääset jäsennumerollasi. 4 Metsänomistaja t Metsänomistajat • Pohjois-Karjala

Töissä metsässä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala tarjoaa monipuolisia metsänhoitoon, -kasvatukseen ja -omistukseen liittyviä palveluja. Tässä juttusarjassa esittelemme yhdistyksen ammattilaisia työssään. Hannele Ärväs Päätehakkuussa kertyy useita puutavaralajeja. Vesa Kuuselan vieressä mäntyparrupino. Korjuun valvonta osa onnistunutta puukauppaa

Metsäasiantuntija Vesa Kuuselan työpäi- Kuusela on tyytyväinen näkemäänsä: kohteita hakata. Niihin ei oikeastaan tar- si se, että hakkuukoneen mittalaite on vä päättyy tarkastuskäyntiin Kiihtelys- katkonta täsmää kauppakirjassa sovit- vitse puuttua, Kuusela kiittelee. tarkistettu. Tarvittaessa otantamittaus vaarassa sijaitsevalla hakkuutyömaalla. tuun ja aukolle on jätetty riittävästi sääs- Harvennushakkuilla on korjuun val- tehdään yhdessä koneen kuskin kanssa. Kyse on korjuun valvonnasta, josta on töpuita. Kun kyse on päätehakkuusta, vojalla pitempi muistilista kuin pääte- Kuusela sanoo, että hakkuuvaurioita sovittu metsänomistajan kanssa samalla hakkuualueelle ei yleensä synny haittaa- hakkuilla. (kuten puun kylkeen osuneita raapaisu- kertaa kuin itse puukaupastakin. via korjuuvaurioita. -On tarkistettava mahdolliset korjuu- ja) ja koneenjälkiä syntyy aina kun hak- Osa puutavarasta on jo pinoissa, osa vauriot, onko ajourat suunniteltu kun- kuita tehdään. odottaa vielä hakkuuaukolla ajokonetta. Harvennuksella nolla ja ovatko ne kestäneet sekä ovat- -Mutta hakkuuvauriot saavat olla Pinoissa on muun muassa kuusitukkia, erilaiset haasteet ko ojat mahdollisesti tukkeutuneet. Nä- vain yksittäisiä eikä konekaan saa jättää järeämpää kuusisorvitukkia ja kuusikui- Kun päätehakkuulla tehdään korjuun mä asiat on harvennuksilla tarkastettava metsään liikaa jälkiä, siitä on pidettävä tua, mäntytukkia ja -parrua. Myös pieniä valvontaa, on tärkeintä tarkistaa tehdyt siinä missä katkonnan oikeellisuus ja eri huolta. määriä koivutukkia ja mäntykuitua on puutavaralajit ja katkonta: niiden on olta- puutavaralajien valmistaminen sovitulla ajettu kapean metsätien varteen. va puukauppasopimuksessa sovitun mu- tavalla. Heinävaaran metsät Metsäasiantuntija kaivaa taskustaan kaisia. Kun näin on, ei metsänomistaja Harvennuksilla tarkastetaan myös tulleet tutuiksi mittanauhan ja tarkistaa kuusitukin lat- koe turhia pettymyksiä tarkastellessaan se, miten kaadettavien puiden valin- Kun hakkuukohde on tarkastettu, on valäpimitan, joka on runsaat 16 senttiä. lopullista puukauppatiliä. ta on tehty ja onko ajouravälit mitoitet- metsäasiantuntijalla hetki aikaa kertoa -Tuolla on vielä pylväspuita, Kuuse- -Nykyisin korjuuyrittäjät osaavat tu oikein. Sulan aikaan tarkistetaan myös pitkästä urastaan metsäammattilaisena. la huikkaa kohta silmäillessään aukolle. yleensä jättää riittävästi säästöpuita ja kantokäsittely, joka on tehtävä lahottaja- Vesa Kuusela on ollut metsänhoitoyhdis- Mäntypylväs on leimikon kallein puuta- tekopökkelöitä uudistusaloille. Samoin sienten torjumiseksi. tyksen palveluksessa jo 37 vuotta. Tällä varalaji. osataan varoa, ettei arvokkaita luonto- Kaikilla hakkuilla varmistetaan lisäk- hetkellä hänen toimialuettaan ovat Kiih- Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat 5

Mittaako ostaja puusi kuorellisena, kuorettomana vai osakuorellisena - tiedätkö? Puun tilavuutta mitataan eri maissa eri den. Tämä koskee niin pystykauppaa noin 12 %. Ei ole siis ollenkaan merkityk- rellinen mittaustapa. tavalla. Yleensä mittaus tapahtuu joko kuin hankintakauppaakin. setöntä, mikä mittausmenetelmä, millai- Ole siis tarkkana puukauppaa tehdes- kuorellisena tai kuorettomana tilavuu- Mittaustulokseen vaikuttavia tekijöitä nen mittaustapa ja mikä mittauspaikka säsi, millä tavalla puut sovitaan mitatta- tena. Myös Suomessa puun mittaus on on monia. Hakkuu- tai hankintasopimuk- on myyjän ja ostajan välisessä sopimuk- vaksi. Hakkuukonemittauksessa puut vaihdellut ajan saatossa. sella sovitaan aina mittausmenetelmä ja sessa yhteisesti valittu ja rastitettu. mitataan kuorellisena, sen jälkeen alkaa Joskus kauan sitten puut kuorittiin, mittaustapa. Jo tässä vaiheessa ratkais- Metsänomistaja ei yleensä puu- ainakin teoriassa mittaustuloksen pie- jolloin mitattiin kuoretonta tilavuutta. taan siis se, miten puut mitataan. Samal- kaupassa voi päättää tarkkaa hakkuu- neneminen. Omasta metsänhoitoyhdis- Kuitenkin jo useiden vuosikymmenien la ratkaistaan myös se, mitataanko puut ajankohtaa. Metsänomistajan kannalta tyksestäsi saat apua ja neuvoa kaikkiin ajan puut on mitattu kuorellisena, josta kuorellisena vai osakuorellisena. Hak- hakkuuajankohdalla on kuitenkin todel- puukauppa- ja mittausasioihin. Tätä eri- on muodostunut vakiintunut mittaus- ja kuukonemittauksessa puut mitataan käy- la paljon merkitystä, jos hakkuu tehdään tyisasiantuntemusta kannattaa ehdotto- kauppatapa. Viime vuosina puunostaji- tännössä kuorellisena, mutta esim. kuitu- kuoren irtoamisen aikaan. Mikäli puo- masti kysyä ja käyttää hyväksi puukaup- en toiminta- ja mittaustapa on kuitenkin puun tehdasmittauksessa tai painomit- let kuoresta on irronnut, niin kahden eri paa tehdessäsi. muuttunut siten, että puun tilavuuden tauksessa puut mitataan osakuorellisena. mittausmenetelmän tilavuusero on 6 % mittaus ei välttämättä ole enää samanlai- Myös sahat ovat tukkien mittauksessa eli kuorellisen ja osakuorellisen mitta- Pauli Rintala, nen eri ostajilla! osin siirtyneet osakuorelliseen tilavuu- ustuloksen ero. Sama koskee koko puu- kenttäpäällikkö, Metsänomistaja ei voi siis enää luot- den mittaukseen. kauppatuloa. Tässä tapauksessa osakuo- MTK Metsälinja taa täysin siihen, että kaikki puunosta- Kuoren osuus puun tilavuudesta on rellinen mittausmenetelmä tuottaa 6 % jat saavat samoista puista saman tilavuu- 8-15 %. Keskimäärin kuoren osuus on vähemmän rahaa pankkitilille kuin kuo- Päivi Mäki Päivi

Hakkuukonemittauksessa kourassa sijaitsevat mittauslaitteet mittaavat jokaisen rungon osan kuorellisena. Korjuun valvonta osa onnistunutta puukauppaa

telysvaaara, Heinävaara, Keskijärvi ja Yleensä hakkuun valvonnasta sovitaan lannetta, on jo liian myöhäistä ja vahinko pailutukselle ja toteutukselle. Hakkuun Hammaslahti. Esimerkiksi Kiihtelysvaa- samassa yhteydessä kuin ”valtakirjakau- ehtinyt tapahtua, Kuusela sanoo. valvonta on sitten yksi osa puukauppa- ran Heinävaara on kuulunut hänen revii- pastakin”, osana puukaupan kokonais- Hän korostaa, että onnistunut puu- kokonaisuutta, ja jotta valvontaa voi teh- riinsä koko tuon ajan. palvelua. kauppa on kokonaisuus, jonka yksi osa dä tehokkaasti, on sen lähdettävä jo lei- -Ei siinä isommin enää karttaa tarvi- mikon suunnittelusta, Vesa Kuusela pai- he, Kuusela hymähtää. nottaa. Lähes 40 vuoden urakan aikana ovat Katkonta täsmää kauppakirjassa Kuusela muistuttaa, että puukauppaa alueen metsät tulleet tutuiksi – myös se, kilpailutettaessa on etua siitä, että met- kuinka metsät ovat muuttuneet. sovittuun ja aukolle on jätetty riittävästi sänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija -Metsän kasvun on kyllä kerennyt säästöpuita. tuntee alueen firmojen ja hakkuita teke- huomaamaan. Kun jollekin alueelle is- ” ” vien koneketjujen ”tavat” - eroja löytyy tutettiin taimet silloin aikanaan, niin nyt ja ne saattavat vaikuttaa puukauppatilin siellä on jo tehty taimikonhoidot, nuoren suuruuteen. metsän hoidot ja ensiharvennuksetkin, Mutta jos niin sovitaan, huolehtii korjuun valvonta on. Kun hakkuu on valmis, metsänomis- metsäasiantuntija toteaa. metsäasiantuntija pelkästään korjuun -Kaikki lähtee leimikon suunnittelus- tajalle toimitetaan puukaupan loppura- valvonnasta. ta. Kun se on tehty hyvin, on kattavas- portti. Siinä kerrotaan myös valvonnan Hyvin pohjustettu -Ne ovat kyllä yksittäistapauksia. Ja ti tiedossa myytävän puutavaran laatu suorittamisesta. puukauppa kannattaa yleensä silloin, kun metsänomistaja huo- ja määrä, samoin laanipaikat ja yleensä Kuusela palaa vielä hetkeksi äskettäiseen lissaan soittaa minulle ja pyytää käy- puun kuljetukseen liittyvät asiat. Eli se Pekka Virtamo työtehtäväänsä, hakkuun valvontaan. mään hakkuutyömaalla tarkistamassa ti- luo pohjan puukaupan onnistuneelle kil- 6 Metsänomistaja t Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Meillä metsänomistajat päättävät ja ammattilaiset toteuttavat

Päivikki Otronen jatkaa hallituksen puheenjohtajana

Mhy Pohjois-Karjalan hallitus järjestäytyi 11.1.2018 pitämäs- sään kokouksessaan. Päivikki Otronen Viinijärveltä jatkaa hal- lituksen puheenjohtajana. Hän toimii myös MTK:n metsäval- tuuskunnassa ja MTK:n valtuus- kunnassa Mhy Pohjois-Karjalan edustajana. Hallituksen varapu- heenjohtajana jatkaa Timo Ryy- nänen Lieksasta.

Hallitus koolla. Alarivissä vasemmalta Juha Lipponen, Päivi Pennanen, Päivikki Otronen, Jaana Timonen ja Matti Kainulainen. Ylärivissä vasem- malta Raimo Leppinen, Timo Ryynänen, Ari Vaittinen, Timo Vatanen, Teuvo Maksimainen (valtuuston puheenjohtaja) ja Paavo Tanskanen. Valtuusto kokoontui joulukuussa

Mhy Pohjois-Karjalan valtuusto piti sään- daan nousevan vuonna 2018 ennätysta- raaka-ainehuollossa, sillä 2/3 yksityis- japalveluiden kasvattamiseen. Puukaup- tömääräisen syyskokouksen Joensuussa solle. Pohjois-Karjalassa yksityismetsien metsien puusta lähtee liikkeelle mhy:n papalveluiden lisäksi yhdistyksellä on 12.12.2017. Toiminnan painopisteet ovat hakkuumäärät ennakoidaan nousevan kautta. Tämän vuoden tavoitteena on vahva osaaminen esimerkiksi metsäkiin- asiakkuuksien hoidossa, puukaupan kil- yli 3 miljoonan kuution tasolle. Hintojen tehdä puunmyyntisuunnitelmia 2,0 mil- teistökauppaan ja metsätilan omistusjär- pailun edistämisessä sekä metsätilojen arvioidaan vahvistuvan puutavaralajista joonaa kuutiota. jestelyihin. Palveluiden kysyntä on kas- sukupolvenvaihdoksissa ja niiden edistä- riippuen 1-4 prosenttia vuonna 2018. Po- Puun käytön lisäys perustuu koti- vanut koko ajan. misessä. Kokouksessa vahvistettiin myös sitiiviset uutiset metsäalan investoinneis- maiseen puuhun. Vilkkaat hakkuut ja vuoden 2018 toimintasuunnitelma ja ta- ta otettiin ilolla vastaan. käynnistyneet investoinnit lisäävät yk- Jäsenmaksut säilyivät lousarvio. Puukauppojen kilpailuttaminen on sityismetsien puukauppaa. Vuonna lähes ennallaan metsänomistajien tuloksen kannalta tär- 2018 puukauppaa käydään PTT:n arvi- Valtuusto vahvisti kokouksessaan myös Puukaupan näkymät keää. Tällä hetkellä 40 prosenttia kaikista on perusteella 2–4 prosenttia vuotta 2017 jäsenmaksut vuodelle 2018. Helmikuussa hyvät Pohjois-Karjalassa yksityismetsien puukaupoista myydään enemmän. postitettava jäsenmaksu on metsänomis- Valtuuston puheenjohtaja Teuvo Maksi- mhy:n puukaupan toimeksiantopalve- tajilta 60 tai 105 euroa. Kannatusjäsen- mainen piti metsäsektorin ensi vuoden lun kautta. Puukaupan kilpailu kasvaa Asiantuntijapalveluihin maksu on 30 euroa vuodessa. näkymiä erinomaisena puun kysynnän kysynnän lisääntyessä. Mhy Pohjois-Kar- panostetaan näkökulmasta. Hakkuumäärien ennakoi- jalalla on keskeinen rooli teollisuuden Mhy Pohjois-Karjala panostaa asiantunti-

METSÄNHOITOYHDISTYS ON METSÄSI LÄHELLÄ - NYT JA AINA

Hyvällä metsänhoidolla varmistat metsän tuoton ja arvon säilymisen tuleville sukupolville.

Metsänhoitoyhdistys auttaa sinua saavuttamaan ne tavoitteet, joita metsältäsi haluat – hyvän taloudellisen tuoton, metsäluonnon hoidon, monipuoliset virkistysmahdollisuudet. www.mhy.fi/pohjois-karjala

Ovatko yhteystietosi muuttuneet tai tila vaihtanut omistajaa? Kun yhteystietosi tai metsätilan omistussuhteet muuttuvat, ilmoitat niistä kätevimmin sähköisesti mhy.fi/lomake/osoitteenmuutos, s-postilla [email protected] tai suoraan omalle metsäasiantuntijallesi. Näin Metsänomistajat-lehti, Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistaja-numerot sekä jäsenposti tulee varmasti oikeaan osoitteeseen. Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistaja t 7

Jäsenyys Mhy Pohjois-Karjalan Tervetuloa jäseneksi jäsenposti saapuu Suomalainen perhemetsätalous on ainutlaatuista maailmassa. Niin ovat myös metsänomistajien järjestöt: Metsänhoitoyhdistykset ja MTK. Kun helmikuussa olet oman metsänhoitoyhdistyksesi jäsen, hyödyt koko Metsänomistajat- Jäsenmaksulasku 60/105 euroa vuodelle 2018 saapuu postitse hel- järjestön jäseneduista ja palveluista. mikuun puolessa välissä. Samalla saat myös jäsenkortin, jolla saat käyttöösi kaikki rahanarvoiset jäsenedut. Jäsenmaksu on vähennys- Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien etujärjestö. Jäsenenä pääset kelpoinen kustannus metsäverotuksessa. Jäsenmaksulla hoidetaan yksityisen metsänomistajan edunval- vaikuttamaan ja päättämään yhdistyksen toiminnasta ja palveluista. Voit vontaa paikallisesti, valtakunnallisesti ja EU:ssa sekä rahoitetaan aina kysyä omaan metsääsi liittyviä neuvoja, koski asiasi sitten metsän- metsäsertifiointi. Metsänhoitoyhdistys on aidosti metsänomista- hoitoa, puukauppaa, metsäverotusta tai ympäristön suojelua. jan puolella. Muita tärkeitä jäsenetuja metsänomistajalle ovat puu- kaupassa avustaminen, neuvonta, metsäsuunnitelmat ja tila-arviot sekä rahanarvoiset alennukset yhdistyksen metsä- ja asiantuntija- Uudelle jäsenelle tarjoamme maksuttoman maastokäynnin oman metsä- palveluista. asiantuntijan kanssa. Sinä päätät, mitä metsältäsi haluat. Ammattitaitoi- Jäsenmaksuun liittyvissä asioissa palvelemme sähköpostilla: set toimihenkilömme auttavat siinä. [email protected] tai puhelimitse numerossa 040 668 5778 arki- sin klo 10-14. Liity jäseneksi kätevästi nettisivujemme kautta www.mhy.fi/liity-jaseneksi, Oman yhdistyksesi metsäuutiset tule käymään paikallisessa ja tulevat tapahtumat löydät toimistossa tai ota yhteyttä mhy.fi/pohjois-karjala puh. 040 706 9166 tai [email protected] niin kerromme lisää.

METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-KARJALAN LUOTA KOKEMUKSEEN. JÄSENYYS KANNATTAA! Metsänhoitoyhdistys Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan Lisäksi saat valtakunnalliset jäsenedut mm. on metsäsi lähellä, nyt jäsenedut 2018 ja tulevaisuudessa. • LähiTapiola: 10 %:n alennus metsä- ja • Maksutonta neuvontaa ja opastusta metsäsi kotivakuutuksesta asioissa • Hankkija: Uusista moottorisahoista, näiden • Metsänomistajan edunvalvonta metsä -ja varaosista ja tarvikkeista sekä metsuritarvikkeista kaavoitusasioissa alennus 10 % • Maksuton PEFC-sertifiointi metsillesi • Kultajousi: Jäsenetualennus 20 % kaikista • Laadukkaat jäsenhintaiset metsä -ja valikoimissa olevista tuotteista asiantuntijapalvelut (Kalevala koruista ja sveitsiläisistä kelloista -15%) • Koulutusta, tapahtumia ja retkiä • Metsäselain - sähköinen metsäsuunnitelma Katso kaikki jäsenedut www.mtk.fi/jasenedut kännykkään ja tabletille • Metsänomistajat P-K jäsenlehti kolme Jäsenmaksut 2018 kertaa vuodessa • Maaseudun Tulevaisuuden Metsää alle 20 ha jäsenmaksu 60 euroa vuodessa metsänomistaja-numero viisi Metsää yli 20 ha jäsenmaksu 105 euroa vuodessa kertaa vuodessa • Pohjois-Karjalan Sähkö: 50 % alennus sähköenergiatuotteiden kiinteästä Kannatus -ja henkilöjäsenmaksu on 30 euroa vuodessa. Liittymismaksua ei peritä. kk-maksusta Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa ja saat sen moni- kertaisesti takaisin hyödyntämällä lukuisia rahanarvoisia jäsenetuja. Jäsenkortti irtoaa tästä!

Jäsennro: 1234 56789

Jäsenkortti 2018 Metsänomistajat-kortilla saat monet edut ja alennukset Metsänhoitoyhdis Voimassa 3/2019 LATAA KORTTI PIVOON Marja Metsänomistajtyas Pohjois-Karjala ry Metsänomistajat-jäsenkortin voit ladata älypuhelimeesi ilmaisen Pivo-sovelluksen avulla. Näin kortti on aina mukana ja voit tarkastaa valtakunnalliset jäsenedut milloin ja missä vain. puh. 040 706 9166 tai [email protected] JÄSENMAKSUSTA 2018

Osoitelähde: Metsänhoitoyhdistyksen jäsenrekisteri 1.1.2018.

Käyttäkää maksaessanne jäsenmaksun tili- ja viitenumeroa.

Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer

BIC Saaja TILISIIRTO GIRERING Mottagare

Maksajan nimi ja osoite Jäsenmaksu 2018 Betalarens namn och adress

Alle- kirjoitus Underskrift ALV 0 % Tililtä nro Från konto nr Viitenumero Ref.nr

Eräpäivä Förf.dag Euro

Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas till mottagaren enligt villkoren för betalnings- förmedling och endast till det kontonummer som betalaren angivit. 8 Metsänomistaja t Metsänomistajat • Pohjois-Karjala

Teemana lannoitus Lannoituksella lisätuottoa metsästä Kun halutaan tuottaa puuta, on lannoitus olennainen osa metsänhoitoa. Ihanteellisissa oloissa kasvunlisäys on 12–20 kuutiometriä hehtaarille vajaat 10 vuotta.

Metsän lannoittaminen on lisäänty- on kertynyt jo kuuden kasvukau- sän terveystilaa. Näin metsä pysyy nyt edellisinä 10–15 vuotena. Yaran den jälkeen. elinvoimaisena, sanoo Suvanto. Kolme näkökulmaa myyntipäällikkö Samuli Kallio to- -Voin suositella lannoitusta ak- Tuhkapohjaisia lannoitteita voi- teaa, ettei asiassa ole mitään mystis- tiiviselle metsänomistajalle, joka daan levittää läpi vuoden, myös tal- lannoitukseen tä. haluaa lisätä hoidettujen metsien- vella lumen päälle. Typpipitoiset -Metsään laitetaan samaa ainet- sä tuottoa. Hän saa sijoitettuja varo- lannoitteet ja nestemäinen boorilan- 1. Älä menetä puukauppatuloja ta kuin peltoonkin. Maataloudessa ja mahdollisimman nopeasti takai- noitus tehdään sulan maan aikana. Lannoitukset voi nähdä osana metsänhoitoa, kuten vaik- lannoittaminen on itsestäänselvyys sin, kun ottaa lannoituspäätöksissä Oikea-aikaisella lannoituksel- kapa taimikonhoidon ja harvennushakkuut. Pakollista- ja osana metsänhoitoa se pitäisi huomioon hakkuiden ajoittamisen, la saadaan rahanarvoisia tuloksia han lannoitus ei ole, eikä metsä mene pilalle lannoitta- nähdä metsissäkin. Nythän osa nä- Kukkola toteaa. aikaan. Lisäksi boorin puutokseen matta, mutta tuottoa ei saada yhtä paljon. Lannoitettuun kee lannoituksen kulueränä eikä si- -Ja missä muussa sijoitusmuo- kannattaa reagoida mahdollisim- metsään verrattuna metsän kasvu ja tuotto kärsii ja seu- joituksena, hän harmittelee. dossa voit vähentää kaikki kulut ve- man pian, jottei vaurioita ehdi syn- raavassa harvennuksessa tai päätehakkuussa tulee vä- Lannoituksesta puusto saa lisä- rotuksessa, Kallio muistuttaa. tyä. hemmän tukkia. voimaa pituuskasvuun ja samalla Entäpä riskit? Kukkolan mu- se myös järeytyy, mikä lisää arvok- kaan ohjeiden mukainen lannoitus 2. Yhdistä metsänhoito, sijoittaminen kaan tukkipuun saantoa. Kasvun on turvallista ympäristölle. ja verosuunnittelu nopeutuessa kiertoaika ja harven- -Ongelmia ei ole havaittu edes Jos esimerkiksi vuonna 2017 oli puunmyyntituloja, niin nusväli lyhenevät. Kun kaikki edut useankaan peräkkäisen lannoituk- menovarauksella metsäveroilmoitukseen voi pienentää ja varsin kohtuulliset kustannukset sen jälkeen, hän toteaa. pääomaveron maksua, kun vuonna 2018 toteutettava lan- summataan, on oikein tehty lannoi- noitus sovitaan viimeistään helmikuussa ja tehdään met- Tuhkalannoitusta tus erittäin tuottava investointi. säveroilmoitukseen varaus. Lannoitemyyjä laskee lannoi- myös talviaikaan tusinvestoinnin tuottavan noin 15 Ecolanin myyntipäällikkö Heikki 3. Lannoitus pienentää veroja SPV-tilanteessa prosentin vuosituoton. Luonnon- Suvanto tiivistää, että lannoittamal- Kun tulossa on sukupolvenvaihdos, vanhan omistajan varakeskuksen tutkija Mikko Kuk- la saadaan enemmän puuta, nope- kannattaa lannoittaa metsää, sillä sen kulut voi vähen- kola vahvistaa, että kangasmailla ja ammin puuta, parempaa puuta ja tää metsäverotuksessa. Tuleva sukupolvi puolestaan saa hoidetussa puustossa lisäkasvu on arvokkaampi metsä. arvokkaamman metsän, jonka hyöty näkyy seuraavassa Neulaset paljastavat 12–20 mottia hehtaarille vuosittain. -Lannoituksella ravinteita anne- puukaupassa. ravinnepuutoksen. -Vaikutus kestää vajaat 10 vuot- taan takaisin metsään, mikä paran- Sari Haapamäki ta, mutta pääosa kasvunlisäyksestä taa puuston kasvua ja korjaa met- Päivi Mäki Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistaja t 9

Tästä on kyse Mhy Pohjois-Karjala

Metsiä lannoitetaan kahdesta syystä: lannoittaa A. Kasvatuslannoitus lisää Kesäkauden lannoitushankkeiden suunnittelu puuston kasvua on parhaillaan käynnissä. Myös kevättalven • Lannoite on pääosin typpeä, joka lisää tuhkalannoituksiin ehtii vielä mukaan. sekä puun pituutta että järeyttä. • Lannoitus vaikuttaa noin 6-8 vuotta, Mhy Pohjois-Karjalan kautta suursäkin panostuksella. Lan- joten se kannattaa ajoittaa noin 7 vuotta lannoitat metsäsi vaivattomam- noitettavan kuvion minimi koko ennen hakkuuta. Metsää voi lannoittaa min kuin arvaatkaan. Kokoa- on 1 hehtaari, ja kuvion muodon useamman kerran kiertokulun aikana. mme yksittäisten metsänomis- pitäisi olla selkeä. Hankkeen mi- • Suositeltava lannoituskohde on vähin- tajien lannoitushankkeet yh- nimivarastokoko on 5 000 kiloa, tään noin 5 ha ja kulut noin 300 e/ha. teishankkeiksi ja toteutamme jolla lannoittaa 10–16 hehtaa- Mitä suurempi alue on, sitä pienemmät kaiken käytännön työn. Näin ria, riippuen lannoitetyypistä ja kulut ovat hehtaarille. pienetkin kuviot pääsevät mu- metsän tarpeesta. • Lannoitusinvestointi tuottaa noin 15 % kaan kohtuullisin kustannuksin. vuosituoton sijoitetulle pääomalle. Kulut Tuhkalannoitusta voi vähentää verotuksessa. Lannoitushanke suometsiin • Lannoitus lisää monimuotoisuutta sekä käynnistyy yhteydenotolla Tuhkalannoituksia tehdään tal- metsän kykyä sitoa hiilidioksidia, marja- Yhteishanke lähtee käyntiin jo- vella maalevityksenä hangen ja sienisadot kasvavat. ko lannoitusta mailleen suun- päälle. Tänä vuonna maalevi- nittelevan metsänomistajan yh- tyskone aloittaa lannoitusurakat B. Terveyslannoitus korjaa teydenotolla metsänhoitoyhdis- Kainuusta ja sitä mukaa, kun ravinnetasapainoa tykseen tai metsäasiantuntijan kohteet saadaan valmiiksi, ura- • Suoperäisillä mailla levitetään tuhkaa, ehdottamasta lannoituksesta so- koitsijat siirtyvät kohti Pohjois- jossa on kaliumia ja fosforia, joista yleen- pivalle kohteelle. Karjalaa. Talviaikaan maalevi- sä on puutetta. Kun ravinteet ovat tasa- Tämän vuoden lannoitus- tyksessä käytetään puun tuh- painossa, puut saavat typenkin parem- hankkeiden suunnittelu on kaa tai boorilla rikastettua puun min käyttöön, mikä lisää kasvua. aloitettu jo viime vuonna, kun tuhkaa. Tuhka korjaa metsässä • Boorin puutos aiheuttaa puiden pen- metsäasiantuntijamme ja met- kaliumin ja fosforin puutetta, sastumista ja sitä esiintyy etenkin viljavi- säsuunnittelijamme ovat kier- joten sitä käytetään pääasiassa en maiden kuusikoissa. täneet maastossa. Maastos- suometsissä, joiden turpeessa • Ravinnepuutos varmistuu neulasa- sa laitamme merkille mah- on runsaasti typpeä. nalyysilla. Neulasnäytteet on kerättävä dolliset lannoituskohteet ja Osaan lannoituksista on maaliskuun loppuun mennessä. toimistolla tarkistamme metsä- mahdollista hakea Kestävän • Terveyslannoitukseen on mahdollista vara- ja muista tiedoista koh- Metsätalouden tukea eli keme- saada Kemera-tukea. Tuki on 30 % kus- teen pinta-ala ja muut lannoit- ra-tukea. Tuki täytyy aina hakea tannuksista. teen valintaan vaikuttavat sei- ennakolta eikä lannoitusta saa Metsäasiantuntijamme opastavat kat. Tämän jälkeen otamme aloittaa ennen rahoituspäätöstä. ravinnehäiriöiden tunnistamisessa ja metsänomistajaan yhteyttä ja Rahoitushakemus kannattaa tä- oikeiden lannoitteiden valinnassa. tarjoamme lannoitusta. Samal- män vuoden hankkeisiin laittaa Ota yhteyttä! la, kun tarkistamme havaitun vireille lähiaikoina, jotta päätös kohteen tietoja, katsomme myös varmasti ennättää tulla ennen naapuritilojen metsien tilannet- kauden alkua. Sari Haapamäki ta ja otamme myös heihin yh- teyttä. Näin alkaa yhteishank- Haluatko kesän lannoitus- keen suunnittelu. hankkeeseen mukaan? Metsänomistajan ottaessa Tulevaa kautta suunnitellaan ai- metsäasiantuntijaan yhteyttä, na huhtikuulle saakka, joten nyt on metsänomistajalla usein jo on hyvä aika kertoa omalle met- ennalta mietitty lannoituskoh- säasiantuntijalle, että olet met- de. Tai toinen vaihtoehto on, et- sänlannoituksesta kiinnostu- tä metsänomistaja antaa toimek- nut. Tietoa lannoitushankkeista siannon, että käy katsomassa saat kysymällä suoraan alueen mitä voisi lannoittaa ja sen jäl- metsäasiantuntijalta. keen tehdään suunnitelma ja tarjous. Annika Kontkanen Yhteishankkeeseen pääsee mukaan minimissään yhden

Tilaa vaivaton lannoituspaketti metsänhoitoyhdistyksestä.

Nyt on oikea aika suunnitella kesän 2018 lannoitukset! Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi tai soita 040 7069 166.

Metsän terveyslannoitukset alkaen 290,00 euroa/ha + alv ja kasvatuslannoitukset alkaen 340,00 euroa/ha + alv

Tarjous voimassa 30.4.2018 asti kesän 2018 metsälannoituksille!

Minna Karppinen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry • Kuurnankatu 3 b • 80100 Joensuu www.mhy.fi/pohjois-karjala • puh. 040 7069 166 Tuhka maalevitys onnistuu niin talvella kuin kesälläkin. Harvennusleimikkoon kannattaa kysyä samalla tarjousta hakkuusta ja lannoituksesta. 10 Metsänomistaja t Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Jarkko Jermakka siirtyi metsäasiantuntijaksi Metsänhoitoyhdistyksen Nurmeksen toimistossa koettiin syksyllä vahdinvaihto, kun Jarkko Jermakka (30) aloitti metsäasiantuntijana Pekka Tervashongan jäätyä eläkkeelle samasta tehtävästä.

Metsänhoitajaksi valmistunut Jermakka Nyt suunnitellaan työskenteli Nurmeksessa lyhyen tovin jo kesän töitä metsäsuunnittelijana ennen uutta pestiä, Metsänomistajan katseet siirtyvät alku- joten paikalliset metsät ehtivät jo tulla ai- vuodesta jo kevääseen ja kesään. nakin osittain tutuiksi työn kautta. Kaupat talvileimikoista on tehty jo hy- -Entisestä työstä on hyötyä esimer- vissä ajoin edellisen vuoden puolella. Pi- kiksi leimikoiden teossa ja laajemmin- an puunostajia alkavat kiinnostaa kovan kin maastotöissä, Jarkko Jermakka tuu- maan leimikot, joita voi korjata keväällä mii. Hyötyä on varmaan myös siitä, että ja kesällä, joten metsäsuunnitelmaa kan- mies on kotoisin Nurmeksesta ja tuntee nattaa käydä läpi ”sillä silmällä”. seudun. Jermakka ja Tervashonka huomautta- Metsäasiantuntijan työ on luonteel- vat, että kesäleimikoiden kanssa on olta- taan erilaista kuin metsäsuunnitelmien va ajoissa liikkeellä. tekeminen: metsäasiantuntija on paljon -Kun talvileimikoiden korjuu päät- enemmän tekemisissä asiakkaiden, met- tyy, alkavat kesäleimikot mennä kaupak- sänomistajien kanssa, ja työn kuva on si ja usein se näkyy hinnassakin piikkinä, laajempi. kaksikko toteaa. -Oikeastaan laidasta laitaan! Leimi- Metsänomistajan kevättalven ohjel- koiden tekoa, taimikonhoitotöitä, istu- maan kuuluu myös muutamia muita asi- tuksia, suunnittelua... Lisäksi hommiin oita: kuuluvat muut palvelut, kuten tila-arvi- -Nyt kannattaa laatia lannoitussuun- oiden tekeminen, Jermakka luettelee. nitelmat, miettiä taimikonhoitotarpeet ja tehdä ajoissa taimitilaukset, Jermakka Yhteistyössä metsän opastaa. parhaaksi Hän korostaa, että metsäasiantuntijan on Metsäveroilmoituksen kuultava metsänomistajan toiveita, tehtä- tekoon saa apua vä yhteistyötä. Metsänomistajaa ja metsäasiantuntijaa -Asioista on keskusteltava eikä pel- työllistävät alkuvuodesta myös metsäve- kästään ilmoitettava mitä tehdään. Ja rotukseen liittyvät asiat. metsänomistajahan se lopulta tekee pää- Metsänhoitoyhdistys järjestää jäsenil- tökset. Yhteistyö on kokonaisvaltaista ja leen metsäverotukseen liittyvää koulutus- pitkäjänteistä tilan kehittämistä ja puus- ta ja lisäksi metsäasiantuntijat tarjoavat ton hoitoa, Jermakka tiivistää. henkilökohtaista neuvontapalvelua. Tar- Jermakan mietteitä kuunteleva Pekka vittaessa metsänhoitoyhdistyksen metsä- Tervashonka nyökkää. asiantuntija tekee metsäveroilmoituksen -Pitää olla hyvät suhteet maanomista- kokonaan metsänomistajan puolesta.

Nyt kannattaa laatia lannoitussuunnitelmat, miettiä taimikonhoitotarpeet ja ” tehdä ajoissa taimitilaukset. ” Metsäasiantuntijoiden vahdinvaihto Nurmeksen toimistolla: Pekka Tervashonka (vas.) jäi eläkkeelle ja Jarkko Jermakka jatkaa hänen työtään. jiin. Silloin viihtyy töissä itsekin, Tervas- Tervashonka toteaa, että metsäveroil- honka painottaa. Hän sanoo, että Nur- moituksen teettäminen yhdistyksellä on meksen metsät ovat nyt paremmassa vuosien varrella koko ajan lisääntynyt. kunnossa kuin koskaan. Vajaatuottoiset -Jos on itse yhtään epävarma, niin Tervashonka metsät on vuosien kuluessa saatu hyvään kannattaa tulla kysymään. Varsinkin sil- kasvukuntoon. loin, kun on paljon tuloja ja menoja, on Jermakka korostaa ajan tasalla ole- hyvä olla huolellinen, Jermakka sanoo. kesti tuiverrukset van metsäsuunnitelman hyötyä metsäti- Asiantuntija täyttää nykyisin metsä- lan hoidossa. Suunnitelmassa käsitellään veroilmoituksen suhteellisen nopeasti, Metsäasiantuntijan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Pekka Tervashonka työskenteli Nur- koko tilan kuviot ja niiden hoitotarpeet. varsinkin silloin, jos kyseessä on vanha meksessa metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa kunnioitettavat 42,5 vuotta. Jo sitä Hän huomauttaa, että metsäsuunnitel- asiakas. Sähköinen veroilmoitus on hel- ennen hän oli Tehdaspuun palveluksessa, joten työvuosia metsäalalla kertyi 45 vuotta. man myötä asiakas saa halutessaan kän- pottanut työskentelyä. Asiakkaan kontol- Lähes puolen vuosisadan aikana metsäala mullistui lähes täysin, vain raaka-aine nykkäänsä käyttöön ilmaisen metsäselai- la on tietenkin huolehtia siitä, että kaikki säilyi entisenä. Tervashonka seisoi keskellä tuiverrusta – ja pysyi pystyssä. men. Se on hyvä apu maastossa liikutta- kuitit ovat tallessa. -Vaikka näistä metsäalan uudistuksista ja muutoksista on välillä jurnutettukin, niin essa. -Jos on kysyttävää tai ongelmia (myös täytyy sanoa, että aina on lopulta menty hyvään suuntaan, Pekka Tervashonka miettii. Kaksikko toivoo, että kuitupuulle riit- muissa kuin metsäveroasioissa), niin ot- -Yhdistyksen homma on monipuolista ja siinä saa itse rytmittää työnsä – sen ta- täisi kysyntää: vain harvennusten avulla takaa yhteyttä. Aina palvellaan, kun toi- kia siinä viihtyi. Jos valitsisin nyt uudestaan, niin melko varmaan ottaisin yhdistyksen puusto saadaan järeytymään. miston ovi on auki ja valot päällä, Jarkko (työpaikaksi), tuore eläkeläinen tuumii. Nurmeksessa on periaatteessa viisi Jermakka viestittää lopuksi metsänomis- Rovaniemen maalaiskunnasta kotoisin oleva Tervashonka on vuosien myötä ko- puunostajaa, joten kilpailuakin on. Siinä tajille. tiutunut Nurmekseen, jossa hän viihtyy hyvin. Eläkepäivät kuluvat muuan muassa suhteessa tilanne on hyvä. metsästyksen parissa. Jahtikauden ulkopuolella Tervashonka saattaa hyvinkin istah- Pekka Virtamo taa kirjoituspöydän ääreen. -Työvuosilta on jäänyt mieleen monia hyvä tarinoita. Niitä olisi mukava kirjoittaa muistiin… Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistaja t 11

Valtiontalouden tasapainotus iski myös METSO-ohjelmaan. Nyt rahoitusta on parannettu selvästi, ja vapaaehtoisen METSÄSUUNNITELMA metsiensuojelun tavoitteet voidaan saavuttaa. Hyviä ON METSÄNOMISTAJAN kohteita kannattaa siis tarjota, metsänhoitoyhdistys auttaa! ARVOPAPERI. Metso liitää jälleen

METSO-ohjelma on vuoteen 2025 kestävä antaa ilmaiseksi metsiään tai muita luon- maanomistajille vapaaehtoinen metsien- tokohteita pysyvään suojeluun. Han- suojeluohjelma. METSOon sopivat elin- ke pyörii vain vuoden 2017 ajan. Tavoit- ympäristöt löytyvät täältä: http://www. teena on suojella kustakin maakunnasta metsonpolku.fi/fi-FI/Metsaammattilaiselle/ 100 hehtaaria, eli yhteensä 1800 hehtaaria Elinymparistot. Maanomistajat voivat teh- yksityismaita. Kunnat osallistuvat vas- dä joko pysyviä suojelusopimuksia ELY- taavalla määrällä kohteita, ja valtio suo- keskuksen, tai 10 vuoden ympäristötuki- jelee yksityismaita vastaavan hehtaari- sopimuksia metsäkeskuksen kanssa. Py- määrän. Tavoitteet näyttävät toteutuvan, syvän suojelun korvaukset yksityisestä kun yksityismailta on sopimuksia ja neu- suojelualueesta (korvaus puuston arvos- votteluja jo 1300 hehtaarin edestä. Vertai- ta) ja kohteen myynnistä valtiolle (puus- lun vuoksi Pentti Linkolan perustamas- to ja maaperä) ovat edelleen verottomia. sa Luonnonperintösäätiössä on suojeltu Metsäsuunnitelma kertoo paljonko metsästäsi voi saada Ympäristötuesta maksetaan verot, kuten 1454 hehtaaria metsää vuodesta 1995 al- tuloja tulevina vuosina ja paljonko metsänhoitoon pitää muistakin Kemeran tuista. Myös luon- kaen. panostaa, jotta metsäsi tuottaa hyvin. Laadimme metsäsuun- nonhoitohankkeet ovat mahdollisia met- nitelman sinun toiveet ja tavoitteet huomioiden. säkeskuksen kanssa. Maanomistaja saa Rahaa riittää OTA YHTEYTTÄ METSÄNHOITOYHDISTYKSEEN JA KYSY TARJOUS! kunnostetun kohteen ilmaiseksi, muttei METSOn rahoitusta leikattiin rajusti hal- rahaa. Kunnostus on esimerkiksi ojitetun lituskauden alussa. Kun hakkuita kasva- rehevän korven ennallistamista. tettiin samalla hallitusohjelman ja inves- tointien myötä, alkoi vilkas keskustelu METSOn saavutukset metsätaloutemme kestävyydestä. Ympä- - entä muut ristöministeri Tiilikainen kutsui metsä- ja Pysyvän suojelun tavoitteena on turvata ympäristöalan toimijat Pyöreän pöydän 96 000 hehtaaria arvokasta metsäluontoa. keskusteluihin, miten tilanteesta pääs- Lukua pidetään joskus harhaanjohtavas- tään eteenpäin. Yhteisten vetoomusten ti koko METSOn tavoitteena. Tavoitteesta myötä viesti kuultiin, ja nyt rahoitusta on saavutettu jo yli 2/3. Ympäristötukiso- on parannettu jo kolmesti. Tällä rahoi- pimukset ovat kärsineet rahanpuutteesta tustasolla METSOn tavoitteet voidaan to- jo pitempään, ja siellä yhteistavoitteesta teuttaa. Hyviä kohteita kannattaa siis tar- 82 000 hehtaarista on saavutettu puolet. jota. Yksinkertaisin tapa on ottaa yhteys Budjettilisäykset auttavat onneksi erityi- omaan metsänhoitoyhdistykseen. sen paljon näihin sopimuksiin. Miten muuten metsien suojelumää- Markus Nissinen rät kasvavat? Luontolahjani 100-vuoti- ympäristöasiantuntija aalle -hankkeessa maanomistajat saavat MTK-metsälinja

Tuottavan puun tunnistat latvasta

Lannoitus kasvattaa latvuston kokoa ja yhteyttämispinta-alaa. Tämä näkyy jo parin vuoden kuluttua puiden järeyden kasvuna.

Kangasmetsien kasvatuslannoitus tuottaa erinomaisesti ja tyypillinen kasvunlisäys on 15–20 m3/ha. Kuusikoihin Lannoi- YaraMila Metsän NP, tettu männiköihin YaraBela Metsäsalpietari Lannoit- ja boorin puutokseen tamaton nestemäinen YaraVita Bortrac 150.

Metsän- ja vesiensuojelu voidaan yhdistää järkevästi. Kuva METSO-seurantaryhmän yara.fi/metsa retkeilyltä. 12 Metsänomistaja t Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Asiantuntijamme palveluksessasi

kotisivut: www.mhy.fi/pohjois-karjala Sähköpostimme ovat muotoa [email protected]

POHJOINEN TIIMI

Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäesimies Erityisasiantuntija Mika Baas Jarkko Jermakka Joonas Heikkinen Henri Maijala Olavi Reittu Joona Turunen Marko Kaltiainen metsäsuunnittelu p. 050 568 6447 p. 0500 371 768 p. 0500 279 056 p. 0400 177 029 p. 0400 677 005 p. 0400 627 917 p. 0400 378 841 Jussi Kettunen NURMES NURMES (Nurmeskylä itä, NURMES (Höljäkkä etelä- LIEKSA LIEKSA (Tiensuu, Sarkkila, LIEKSA (Hattuvaara, p. 0500 376 052 (Valtimon kunta ja Petäiskylä, Mujejärvi, osa, Lipinlahti eteläosa, (Vieki, Kylänlahti, Vaara- Lapalie, Vuonislahti, Vuo- Ruunaa, Uusikylä, Nurmes Ylikylä) Saramo ja Kuohatti, Höl- Nurmeskylä länsi, Jokikylä, lahti-Koriseva ja Jamali) nisjärvi, Kelvä, Salokylä, Nurmijärvi ja Kontiovaara) jäkkä pohjoisosa, Savikylä, Särkivaara, Sal- Matovaara, Sokojärvi, Lipinlahti pohjoisosa menkylä ja Kynsiniemi) Höntönvaara ja Kuora) ITÄINEN TIIMI

Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäesimies Erityisasiantuntija Marketta Arffman Anssi Kolehmainen Kari Romppanen Sami Suihko Päivi-Elina Huttunen Atte Salojärvi Ville Maksimainen metsäsuunnittelu p. 0400 378 840 p. 0400 242 166 p. 0400 242 174 p. 0400 240 074 p. 0400 278 896 p. 0500 278 528 p. 0400 151 802 Olli Arponen ENO (Eno pohjoinen eli Ah- ENO (Enonsalo, Siikavaara- ILOMANTSI (Tokrajärvi, Ka- ILOMANTSI (Ilomantsin TUUPOVAARA ETELÄ TUUPOVAARA POHJOI- p. 040 621 5592 veninen, Kuusijärvi, Pielisjoki, Pahkavaara, Kuisma, Luh- konaho, Huhus, Sonkaja, ympäristö, Maukkula, Konnunniemi-etelä, Kin- NEN (Konnunniemi-poh- Sarvinki, Pohja, Koivuvaara, tapohja, Tyrjänsaari, Tyrjä, Hattuvaara, Käenkoski, Put- Marjovaara, Ostronsaari, nasniemi, Kokinvaara, joinen, Kovero, Kortevaa- Pirttivaara ja Haapalahti) Kivilahti, Löytöjärvi, Ait- kela, Ilaja ja Naarvansalo) Melaselkä, Patrikka, Kuuk- Luutalahti, Öllölä, Hoilola, ra, Sonkajanranta, Hera- tovaara ja Revonkylä) senvaara ja Nuorajärvi) Saarivaara ja Saaroinen) järvi, Pirttijärvi ja Palo)

KESKINEN TIIMI TIET JA OJAT

Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäesimies Erityisasiantuntija Erityisasiantuntija Jukka Behm Ilkka Pakarinen Vesa Kuusela Jukka-Pekka Pyykkö Korjuuesimies Jani Paajanen metsäsuunnittelu Jukka Pietilä p. 0400 449 122 p. 040 523 1110 p. 0500 678 896 p. 0400 224 812 Mauri Hytönen p. 0400 220 543 Jarkko Lehikoinen p. 040 621 6042 LIPERI (poislukien Vai- RÄÄKKYLÄ Kitee Ikolan- JOENSUU KONTIOLAHTI (Romppala, p. 0400 355 385 p. 040 504 3736 vio ja Tutjunniemi) saari ja Liperi Tutjunniemi KIIHTELYSVAARA Varparanta, Puso, Jakokos- KONTIOLAHTI (Kunnas- (Kiihtelysvaaran poh- ki, Selkie, Mönni, Venejoki, niemi, Kontiolahden kk, joisosa, Pyhäselän itä- Lehtoi, Romo ja Röksä) Onttola, Paihola, Lehmo osa, Mulo ja Keskijärvi) ja Kulho), LIPERI (Vaivio) ETELÄINEN TIIMI

Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäesimies Erityisasiantuntija Timo Heiskanen Mikko Eronen Perttu Pesonen Pertti Karjalainen Jouni Mutanen Tuomas Sirviö Olli Soininen metsäsuunnittelu p. 0400 151 801 p. 050 379 2136 p. 040 512 9618 p. 0400 245 320 p. 0400 245 319 p. 0400 245 318 p. 040 553 3802 Kimmo Vartiainen KESÄLAHTI (Rajavaara, TOHMAJÄRVI (Värtsilä, TOHMAJÄRVI (Saario länsi, KITEE (Närsäkkälä, Riihijär- KITEE (Suorlahti, Suopar- KITEE (Tolosenmäki, Päätye, p. 0400 275 333 Marjoniemi, Totkunniemi, Petravaara, Kemie itä, Pei- Kutsu länsi, Kemie länsi, Va- vi, Kontiola, Juurikka Misola, saari, Puhos, Puhossa- Haarajärvi, Särkijärvi, Piimä- Kesälahden kylä, Saloky- jonniemi, Kaurila, Kanto- tala, Murtoi, Onkamo vt6 itä- Loukunvaara, Kiteen kylä, lo, Heinonniemi, Villala, järvi, Muljula, Hammaskallio, lä, Rasti ja Suurkylä), Uu- syrjä, Järventaus, Saario itä, puoli, Tikkala vt6 itä), Joensuu Lahdenkylä, Kiteenlahti, Hummo, Varmonniemi, Ruppovaara), Tohmajärvi (Ak- kuniemi (Suitsa ja Sorsa) Tervavaara, Kenraalinkylä, (Huhtilampi, Oskola ja Uskali) Säynejärvi, Potoska, Kan- Tasapää ja Niinikumpu) kala, Onkamo etelä, Tikkala Kaustajärvi, Kutsu itä) tosyrjä ja Kunonniemi) vt.länsipuoli, Jouhkola, Riikola) Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat 13 HALLINTO JA TALOUS Tervetuloa paikalliseen toimistoon! JOENSUU Kuurnankatu 3 B 80100 JOENSUU

ENO Kauppatie 8 81200 Eno Toiminnanjohtaja Metsävarapäällikkö, Metsäpalvelupäällikkö Metsäpalvelupäällikkö Asiakkuuspäällikkö Palkkasihteeri Metsäasiantuntija Pekka Nuutinen Risto Kannassalmi Mika Lappalainen Arto Soikkeli Hannele Ärväs Sirkka Portimo Pirketta Heinonen p. 040 516 4836 Karjalan Metsätilat Oy LKV p. 0500 278 011 p. 0400 174 393 p. 0400 202 616 p. 0400 275 339 p. 040 706 9166 ILOMANTSI p. 0400 245 317 Pohjoinen ja läntinen Keskinen, itäinen ja tiimi eteläinen tiimi Kalevalantie 13 82900 Ilomantsi

METSÄVARATIIMI JUUKA Kauppakuja 2 83900 Juuka

KESÄLAHTI Kesälahdentie 32 A • NURMES 59800 Kesälahti

KITEE Olkontie 6 82500 Kitee LIEKSA LKV, kaupanvahvistaja Erityisasiantuntija Erityisasiantuntija • Risto Kannassalmi LKV, kaupanvahvistaja LKV, kaupanvahvistaja JUUKA Toimitusjohtaja Aija Koistinen Henri Leppänen • Karjalan Metsätilat Oy LKV p. 0400 277 676 p. 0500 283 807 LIEKSA puh. 0400 245 317 Liperi, Polvijärvi, Juuka, Kontiolahti, Eno Kuhmonkatu 2 Outokumpu, Rääkkylä 81700 Lieksa

LIPERI Varolantie 3 83100 Liperi • ENO • POLVIJÄRVI NURMES • ILOMANTSI Porokylänkatu 33 75530 Nurmes • JOENSUU POLVIJÄRVI TUUPOVAARA Erityisasiantuntija SPV Erityisasiantuntija SPV • LKV, kaupanvahvistaja LKV, kaupanvahvistaja Polvijärventie 15 • LIPERI Timo Puustinen Jukka Rantonen p. 0400 275 332 p. 0500 279 055 83700 Polvijärvi Ilomantsi, Tuupovaara, Nurmes, Valtimo, Tohmajärvi, Kitee, Lieksa pohjoinen, Kesälahti, Uukuniemi Juuka RÄÄKKYLÄ Kinnulantie 1 • RÄÄKKYLÄ • TOHMAJÄRVI 82300 Rääkkylä

TOHMAJÄRVI • KITEE Kirkkotie 6 82600 Tohmajärvi

TUUPOVAARA • KESÄLAHTI Riikolantie 1 82730 Tuupovaara

Erityisasiantuntija SPV Erityisasiantuntija Sakari Tikka LKV, kaupanvahvistaja p. 040 170 4898 Raino Valtonen Joensuu, Eno, Kontiolahti, p. 0400 153 623 Liperi, Outokumpu, Kitee, Kesälahti, Tohmajärvi, Parhaiten Polvijärvi, Rääkkylä, Tuupovaara, Pyhäselkä, Kiihtelysvaara Uukuniemi tavoitat oman asiantuntijasi sopimalla ETELÄINEN TIIMI LÄNTINEN TIIMI tapaamisesta.

Metsänomistajat

Korjuuesimies Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsäesimies Vierimetsä-projekti Pekka Kajoksinen Jari Kotipohja Annika Kontkanen Kimmo Leppänen Ari Ojala Aku Kokkonen Vesa Vänttinen p. 0500 283 805 p. 0500 283 806 p. 0400 181 436 p. 040 719 6967 p. 0400 170 138 p. 040 709 9976 p. 040 573 8432 JUUKA (Ahmovaaran kylä, JUUKA (Vuokko, Paalasmaa, POLVIJÄRVI (Horsmanaho, POLVIJÄRVI (Kinahmo, Ruvas- POLVIJÄRVI (Kuorevaara, Järvenpohja, Nunnanlahti, Juuan kylä länsi ja poh- Saarivaara, Pyöräkangas, lahti, Lipasvaara, Martonvaara Sola, Sotkuma) ja Larinsaari, Juuan kylän etelä- joinen, Rahola, Vaikko) Haapovaara ja Teerivaara), ja Polvijärven kirkonkylä), Outokumpu osa), Lieksa (Koli,Hattusaari) Juuka (Miihkali, Ukonvaara, Juuka (Polvela, Timovaara Raholanvaara ja Halivaara) ja Petrovaara) 14 Metsänomistaja t Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsälahjavähennys toimii kun hehtaareja on tarpeeksi

Metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin saatiin uusi työkalu noin vuosi sitten, kun säädökset metsälahjavähennyksestä tulivat voimaan. Metsälahjavähennyksen avulla pyritään vauhdittamaan ja helpottamaan sukupolvenvaihdoksia.

Vähennystä kertyy maksetusta Kiteellä vastaava raja on lahjaverosta, jota on maksettava, noin 23 hehtaaria, Nurmeksessa jos tila on saatu lahjaksi tai se on jo 55 hehtaaria. Pohjois-Suomes- ostettu lahjanluonteisella kau- sa raja on jo 100 hehtaaria, mut- palla. Pienillä tiloilla metsälah- ta eteläisimmässä Suomessa riit- javähennystä ei voi hyödyntää, tää metsälahjavähennyksen saa- mutta kun metsähehtaareja on miseksi joissain kunnissa jo 20 riittävästi, kannattaa uutta työ- hehtaarin metsäala. kalua harkita sukupolvenvaih- 30 000 euron raja metsälah- dostilanteissa. javähennyksen saamiseksi on Pohjois-Karjalassa metsälah- henkilökohtainen, eli esimerkik- javähennystä voi käyttää, kun si Joensuussa on tilan pinta-alan tilan metsän arvo on verotta- oltava jo reilut 61 hehtaaria, jos jan käyttämän arvostamislain osakkaita tilalla on kaksi. mukaan laskettuna vähintään - Voi siksi olla tapauksia, et- 30 000 euroa. Kyseessä ei ole tä yksi lahjansaaja saisi metsä- markkina-arvo, vaan verottajan lahjavähennystä, mutta useam- kunnittain vahvistaman metsän pi ei. Silloin kannattaisi harkita vuotuisen tuoton mukaan las- sitä, että metsä lahjoitettaisiin kettu arvo. Samaa laskentatapaa kokonaan yhdelle perilliselle ja käytettiin aikanaan metsän pin- toisille annettaisiin jotain muuta ta-alaverotuksessa. omaisuutta. Lauttalammi Jami - Esimerkiksi Joensuussa on tavista pääomatuloista. Vuosit- taa pinta-alan lisäksi myös tilan lahjavähennykset 20 prosentilla Vähennyksiä saa kun tilan pinta-alan oltava vähintään tainen puhtaasta pääomatulos- puustoisuus. korotettuina. tekee hakkuita reilut 30 hehtaaria, että mahdol- ta tehtävä metsälahjavähennys -Tilalla on oltava riittäväs- Metsätilan sukupolvenvaih- lisuus hyödyntää metsälahjavä- Metsälahjavähennyspohja on voi olla enintään 50 prosenttia ti hakattavaa puustoa, muutoin doksessa ovat jatkossakin käy- hennystä laukeaa, sanoo met- 30 000 euron raja-arvon ylittä- (pääomatulosta). Metsälahjavä- metsälahjavähennyksiä ei voi tettävissä seuraavat vaihtoeh- sänhoitoyhdistyksen sukupol- västä osasta maksettu lahjavero hennys on käytettävä lahjoitus- hyödyntää, Puustinen painot- dot: lahja, lahjan luontoinen venvaihdoksiin erikoistunut kerrottuna 2,4:llä. ta seuraavien 15 vuoden aikana. taa. kauppa, sukupolvenvaihdos- metsäasiantuntija Timo Puusti- Metsälahjavähennyksiä voi Metsälahjavähennyksen Hyväpuustoisen metsätilan kauppa ja kauppa käypään ar- nen. hyödyntää metsäkaupoista saa- käyttökelpoisuuteen vaikut- tehokkailla hakkuilla on mah- voon. dollista saada pääomatuloja Metsätilojen sukupolven- niin, että lahjaverosta voi ”kui- vaihdoksissa käytettävissä ole- Laskuri hirvivahinkojen tata” metsälahjavähennyksen vien ”työkalujen” vertailu ei ole avulla jopa noin puolet. helppoa, joten metsälahjavähen- arviointiin -Voi sanoa, että mitä suu- nyksen hyödyntämisessä, kuten rempi lahja tai mitä suurempi muissakin metsätilojen suku- Tapio Oy on toteuttanut maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta laskurin hirvieläinten aiheut- metsäkiinteistö, niin sitä enem- polvenvaihdoksiin kuuluvissa tamien metsävahinkojen omatoimiseen arviointiin. Uuden laskurin avulla metsänomistajat ja metsäam- män metsälahjavähennyksen asioissa, kannattaa kysyä neu- mattilaiset voivat arvioida vahingon suuruutta, ennen kuin tekevät vahinkoilmoituksen Suomen metsä- merkitys korostuu, Timo Puusti- voa Metsänhoitoyhdistys Poh- keskukselle. Laskuri on julkaistu ns. BETA-versiona, koska sen käytettävyyttä on varauduttu paranta- nen tiivistää. jois-Karjalan metsätilojen suku- maan palautteen perusteella. Laskuri toimii parhaiten Chrome-selaimella. Jos lahjana saadun metsäti- polvenvaihdosasiantuntijoilta. Hirvivahinkolaskuri toimii sekä verkkoversiona tietokoneen selaimella, että Google Play kaupas- lan myy lahjoitusta seuraavien ta ladattavana TAPIO Maastotaulukot Android-sovelluksena. Muilla kuin Android käyttöjärjestelmällä 15 vuoden aikana, joutuu mak- Pekka Virtamo varustetuilla mobiililaitteilla voi käyttää verkkoversiota. Linkki verkkoversioon www.maastotaulukot. samaan takaisin käytetyt metsä- fi löytyy myös Suomen metsäkeskuksen sivuilta https://www.metsakeskus.fi/hirvielainvahinkoarviot. Hirvivahinkolaskurin käyttö on ilmaista, ja se onnistuu ilman kirjautumista, vaikka laskuri on toteu- tettu osana TAPIO Maastotaulukot sovellusta. Ota rohkeasti puheeksi sukupolvenvaihdos. KUVA: KIMMO RAUATMAA KIMMO KUVA:

Siirretään metsätilasi uudelle sukupolvelle. Aloita suunnittelu yhdessä asiantuntijoidemme LUOTA KOKEMUKSEEN JA PAIKALLISEEN AMMATTILAISEEN KUVA: MARKUS LAUKKANEN MARKUS KUVA: kanssa. SPV - asiantuntijamme palvelevat maakunnassa ammattitaitoisesti ja Tarjoamme kaikille metsänomistajille puukaupan, luotettavasti. metsänhoidon sekä metsäomaisuuden hallintapalvelut, asuit lähellä tai kaukana.

Ota yhteyttä ja sovi metsäkäynnistä: [email protected] tai 040 7069 166

Timo Puustinen Sakari Tikka Jukka Rantonen Ilomantsi, Tuupovaara, Joensuu, Eno, Kontiolahti, Nurmes, Valtimo, Tohmajärvi, Kitee, Liperi, Outokumpu, Lieksa, Juuka Kesälahti, Uukuniemi Polvijärvi, Rääkkylä etsänomistajat Puhelin 0400 275 332 Puhelin 040 170 4898 Puhelin 0500 279 055 [email protected] [email protected] [email protected] POHJOIS-KARJALA

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala - Kuurnankatu 3 B - 80100 Joensuu Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry puh. 040 7069 166 • [email protected] www.mhy.fi/pohjois-karjala Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat 15 Neuvoja metsäverotukseen Tammikuun aikana kaikille metsänomistajille, kuolinpesille ja verotusyhtymille kolahtaa postiluukkuun esitäytetty metsätalouden veroilmoitus. On taas aika ilmoittaa verottajalle kuluneen kalenterivuoden metsätalouden tulot ja menot.

Ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallin- maksetut palkkiot, matkakulut ja metsä- nosta kertoo, että metsäverotukseen on taloustöissä tarvittavien välineiden han- Muistilista metsäverotukseen tullut metsänomistajan kannalta positii- kintakulut. visia muutoksia. -Yrittäjävähennys ke- Metsätalouden pääomatuloista voi- ventää metsänomistajien verotusta ja daan vähentää metsävähennyksellä osa • Metsätalouden veroilmoitus pitää palauttaa viimeistään 28.2., jos omistaa metsälahjavähennys kannustaa sukupol- metsän hankintamenoista. Metsänomis- metsää ja on arvonlisäverovelvollinen. venvaihdoksiin, selittää Pilhjerta. tajan on kuitenkin itse vaadittava metsä- • Metsänomistajan, joka ei ole arvonlisäverovelvollinen, pitää tehdä Tässä vinkkejä metsäverotuksesta sel- vähennystä metsätalouden veroilmoituk- metsätalouden veroilmoitus yhdessä henkilökohtaisen veroilmoituksen kanssa ja viytymiseen. Tarvittaessa apua veroil- sella. palauttaa se veroilmoituksessa mainittuun päivään mennessä toukokuussa. moituksen täyttämiseen ja muihin metsä- Varauksilla puolestaan voidaan kat- • Metsätalouden pääomatulojen veroprosentti on 30 000 euroon asti 30 %. verotukseen liittyviin asioihin voi kysyä taa myöhempiä menoja, kuten uudis- Rajan ylittävään pääomatuloon kohdistuu 34 %:n vero. Veroa maksetaan metsänhoitoyhdistyksestä. tamiskustannuksia. Menovaraus muo- metsätalouden tulojen ja menojen erotuksesta. dostuu, kun metsänomistaja jättää osan • Tulot kirjataan sille ajankohdalle, jolloin ne on saatu. Eli vaikka toisinaan hakkuu Muistiinpanot (maksimissaan 15 %) metsätalouden ve- ja maksu tapahtuvat eri vuosina, ilmoitetaan tulo sinä vuonna, jolloin se on Metsänomistajalla on velvollisuus tehdä ronalaisista pääomatuloista merkitse- saatu. Menot kirjataan sille ajankohdalle, jolloin ne on maksettu. muistiinpanoja toiminnastaan. Muistiin- mättä verovuoden tuloiksi. Samalla ta- • Jos metsänomistajalla on vuoden aikana ollut metsätalouden tuloja tai panoihin pitää kirjata tulot ja niistä johtu- valla metsänomistaja voi toimia, jos ha- menoja tai metsävähennyksestä tai varauksista ilmoitettavia seurantatietoja, vat menot, arvonlisäverot ja veron perus- luaa tehdä tuhovarauksen metsätuhosta tulee metsätalouden veroilmoitus palauttaa. teet sekä saadut tuet aikajärjestyksessä. saadusta vakuutus- tai vahinkokorvauk- • Puunmyyntitulot ilmoitetaan metsätalouden veroilmoituksella 2C, Muistiinpanoja ja niiden perustana olevia sesta. Tällöin jätetään merkitsemättä tu- jonka voi tehdä sähköisesti tai paperilomakkeella. Kari Pilhjerta päivättyjä tositteita pitää säilyttää 6 vuot- houtuneen metsän uudistamiseen tar- kannustaa täyttämään veroilmoitukset sähköisesti. ta verovuoden päättymisen jälkeen eikä vittava määrä. Varaukset pitää ilmoit- • Pysty- ja hankintakauppatulot sekä suoraan kotitalouksille myydyistä niitä ole tarpeen liittää veroilmoitukseen. taa 2C-lomakkeella ja käyttämättä jätetyt poltto- ja joulupuista saadut tulot tulee eritellä. Verottaja pyytää niitä tarvittaessa. meno- tai tuhovaraukset on merkittävä • Kuolinpesästä ja verotusyhtymästä täytetään vain yksi Metsätalouden menoja kertyy myös metsätalouden pääomatuloiksi viimeis- metsäveroilmoitus ja arvonlisäveroilmoitus. vuosina, jolloin metsästä ei saada tulo- tään neljäntenä menovarauksen tekemis- ja. Tällöin syntyy tappiollinen tulos, jo- tä seuraavana vuonna. ka vähennetään metsänomistajan muista Metsänomistajan pääomatulojen ve- Apua metsäveroilmoituksen täyttöön saat pääomatuloista tai tarvittaessa alijäämä- rotus kevenee voimaantulleen yrittäjävä- metsänhoitoyhdistyksestäsi. Ota yhteyttä. hyvityksenä ansiotulojen verosta. hennyksen myötä, kertoo Kari Pilhjerta. Yrittäjävähennys on 5 % ja metsänomis- Milloin pitää maksaa veroa? taja saa sen hyödykseen, jos metsätalou- Puunmyyntitulot määritellään metsäta- den tulos verovuodelta jää positiivisek- louden pääomatuloiksi. Verotettavaa tu- si, tiivistää Pilhjerta. Pilhjerta kuitenkin loa ovat omasta metsästä myydystä puu- muistuttaa, ettei vähennystä tarvitse yrit- tavarasta saadut tulot sekä mahdolliset tää itse laskea, vaan verottaja tekee sen puukaupan yhteydessä saadut bonukset. automaattisesti. Varaa aika Metsätalouden pääomatuloihin kuulu- omasp.fi vat siis paitsi tukkien, kuitupuun ja hak- Arvonlisäverovelvollinen keen, myös esimerkiksi joulukuusten, au- metsänomistaja rausviittojen ja koristehavujen myynnistä Jos verovuoden liikevaihto on yli 10 000 saadut tulot. euroa, on metsänomistajan liityttävä ar- Kaikki metsätalouden tuet lasketaan vonlisäverovelvolliseksi. Arvonlisävero- verotettaviksi metsätalouden pääomatu- velvolliselle metsänomistajalle puunos- Mietitkö loiksi, samoin kuin metsistä saadut va- taja maksaa myös arvonlisäveron kaup- kuutuskorvaukset ja muut korvaukset, pahinnan lisäksi. Metsänomistajan tulee pankin vaihtoa? kuten hirvivahinkokorvaukset. kirjata muistiin ja ilmoittaa puunmyyn- Metsätalouden pääomatuloksi laske- titulot ja metsätalouden vähennettävät taan myös metsänomistajan omasta met- menot ilman arvonlisäveroa metsätalo- sästään ottaman puutavaran kantoraha- uden veroilmoituksella. Arvonlisäveron Oma Säästöpankki on tyytyväisten arvo, jos puutavaraa käytetään metsän- osuus ilmoitetaan erikseen arvonlisäve- omistajan henkilökohtaisessa käytössä roilmoituksella. metsänomistajien suomalainen pankki. olevan rakennuksen rakentamiseen tai Arvonlisäverovelvollisen metsän- Oma Säästöpankista saat paikkakuntasi parasta pankki - korjaamiseen. omistajan tulee tehdä arvonlisäveroil- Metsänomistajan ei tarvitse maksaa moitus, mikäli hänellä on puunmyyntitu- palvelua. Me palvelemme sinua – lähellä ja läsnä – kaikissa veroa omaan kulutukseen otettavasta loja, metsätalouden menoja, vähennettä- arjen raha-asioissa, myös metsätuottojesi sijoittamisessa. puutavarasta, kuten polttopuusta. Myös- viä arvonlisäveroja tai jos verokausi ei ole kään luonnonsuojelulain mukaisten rau- kalenterivuosi tai metsänomistaja harjoit- Pankin vaihtaminen on helppoa. Hoidamme puolestasi hoittamispäätösten kertakorvauksista ei taa myös muuta arvonlisäverovelvollista kaikki siihen liittyvät asiat: tilit, kortit, lainat ja sijoitukset. tarvitse maksaa veroa. Verotonta tuloa toimintaa. ovat lisäksi luonnontuotteiden keräilytu- Arvonlisäveroilmoitusta varten ei lä- Varaa sinulle sopiva palveluaika omasp.fi lot. hetetä erikseen lomakkeita tai ohjeita. tai soita p. 020 764 0600.

Metsätalouden pääomatulosta Tervetuloa juttelemaan kanssamme! tehtävät vähennykset Elli Hämynen Metsätalouden pääomatulosta voidaan vähentää metsätalouden harjoittamiseen Oma Säästöpankki liittyvät menot, joita ovat esimerkiksi omasp.fi Siltakatu 16, Joensuu metsänhoitoyhdistyksen jäsen- ja palve- lumaksut, metsävakuutusmaksut, met- Puhelun hinta lankapuhelimesta 0,0828 €/puh. + 0,07 €/min ja matkapuhelimesta 0,0828 €/puh. + 0,17 €/min. sänhoitotoimenpiteistä urakoitsijoille 16 Metsänomistaja t Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Tykkylumituhot pahimmat aikoihin Loppuvuoden 2017 harvinaisen runsaat lumisateet ja pitkään nollan molemmin puolin keikkunut lämpötila aiheuttivat varsinkin Nurmeksessa ja Valtimolla poikkeuksellisen paljon tykkylumituhoja vuodenvaihteen molemmin puolin. Tykkylumi aiheutti tuhoja myös muualla Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan alueella. Hannele Ärväs

Kuusen latva kestää lumen painon juuri ja juuri, metsäasiantuntija Jarkko Jermakka havainnollistaa.

Puiden latvustojen lumikuor- mantsista, Tuupovaarasta, Juu- keilee edelleen lumen painosta. tapauskohtaisesti. on hoitaa taimikoiden ja metsien ma kasvoi niin suureksi, että lu- asta ja Polvijärveltä. Lopulliset Kannattaa odottaa, että säät läm- -Hyönteistuholaki velvoittaa harvennukset ajallaan. mikuorma katkoi runkoja sekä määrät ja alueet selvinnevät ke- piävät ja lumet sulavat puiden korjaamaan puut pois, jos mää- -Kun harvennus tehdään nuorissa että varttuneissa met- vään aikana, sanoo metsänhoi- oksilta, Jussi Kettunen ohjeistaa rä ylittää 10 kuutiota hehtaaril- ajoissa, järeytyvät jäljelle jääneet sissä. Tuhojen määrää lisäsi se, toyhdistyksen toiminnanjohtaja metsänomistajia. la. On myös muistettava, että puut ja ne kestävät siten parem- että routaa ei ollut lainkaan pak- Pekka Nuutinen. Kettunen ja Valtimon alueel- jos puu on katkennut, pääsevät min talvisia olosuhteita. Myös sun lumikerroksen alla: järeitä- Nuutisen raaka arvio tykky- la palveleva metsäasiantuntija lahottajasienet iskemään vauri- puiden juuristo kasvaa harven- kin tukkipuurunkoja kaatui ko- lumen vaurioittaman puuston Mika Baas uskovat, että tykky- oituneesta kohdasta, Kettunen nusten jälkeen, selvittää Mika konaisina latvustoon kertyneen määrästä on noin 50 000 kuutio- lumituhojen laajuus pystytään huomauttaa. Baas. valtavan lumikuorman alla. Ras- ta. selvittämään yhteistyössä met- Jussi Kettunen nyökkäilee, kas lumi on kohdellut kaltoin -Minun kolmikymmen- sänomistajien kanssa kevättal- Hyödynnä mutta korostaa vuodenvaihteen myös taimikoita. vuotisen metsämiesuran ajal- ven ja kevään mittaan. metsävakuutus tykkylumituhojen poikkeuksel- -Pahimmat tuhot syntyivät ta en muista tällaista. Ilmeisesti -Kun olosuhteet ovat tur- Tykkylumituhoista kärsineet lisuutta: vaara-alueille, ne ovat keskitty- 1950-luvulla on ollut pahoja lu- valliset, kannattaa käydä omas- metsänomistajat saavat korva- -Lunta kertyi latvustoihin neet alueille, jotka ovat vähin- mituhoja, Nuutinen kertoo. sa metsässä tarkastuskäynnillä uksia, jos heillä on metsävakuu- niin paljon, että tuhoja syntyi tään noin 180 metrin korkeudel- ja kartoittaa mahdolliset jatko- tus. myös hyvin hoidetuissa ja har- la merenpinnasta, toteaa Jussi Metsässä syytä toimenpiteet, Kettunen ja Baas -Mikäli tuhoja on syntynyt vennetuissa metsissä. Puut eivät Kettunen metsänhoitoyhdistyk- olla varovainen viestittävät. omissa metsissä ja on hankkinut vain kestä tuollaisia lumimääriä. sen Nurmeksen toimistosta. Tykkylumen vaivaamissa met- Kettusen arvion mukaan pa- metsävakuutuksen, on otettava -Suurimmat tuhot syntyi- sissä liikkuminen on nyt vaaral- himmissa tuhopisteissä joudu- yhteyttä suoraan vakuutusyhti- Pekka Virtamo vät Ylä-Karjalan alueelle, mutta lista. taan metsä uudistamaan koko- öön, Kettunen ja Baas opastavat. tykkylumituhoja löytyy vaara- -Tällä hetkellä sinne ei kan- naan. Vähemmän kärsineillä Lumituhot muistuttivat jäl- maisemista myös Lieksasta, Ilo- nata mennä, koska puita kat- alueilla toimenpiteet harkitaan leen kerran siitä, kuinka tärkeää Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat 17 Kemera-tukea puuntuotantoon 52,8 miljoonaa euroa

Metsäkeskus maksoi vuonna 2017 metsänomistajille kestävän metsätalouden Pääosa Kemera-tuesta, 35,4 miljoonaa euroa, käytettiin nuorten met- rahoitustukea puuntuotantoon eli Kemera-tukea 52,8 miljoonaa euroa. Valtion sien hoitoon. Tuella tehtiin taimikon varhaishoitoa 49 086 hehtaarin talousarviossa tukea oli osoitettu 67,3 miljoonaa euroa. Kestävän puuntuo- alalla, pienpuuta kerättiin hoitotyön yhteydessä 23 378 hehtaarilta ja tannon lisäksi Kemera-tukea käytettiin metsäluonnon hoitoon ympäristötu- muita nuoria metsiä hoidettiin 74 870 hehtaaria. Kokonaistyömäärä kena 3 miljoonaa euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 0,6 miljoonaa euroa. kasvoi 3 prosenttia ja varhaishoidon työmäärä 17 prosenttia edellis- vuodesta. – Taimikon varhaishoito on metsikön ensimmäinen hoitotyö ja siten tarpeellinen jokaisessa taimikossa. Työ sopii hyvin niin met- sänomistajalle kuin ammattimetsurillekin. Uusia taimikoita syntyy vuosittain yli 100 000 hehtaaria koko maassa. Jos jokaisen kohteen varhaishoito tehtäisiin Kemera-tuella, voitaisiin työmäärät lähes kolminkertaistaa nykyisestä, sanoo hankehallinnon asiantuntija Yr- jö Niskanen.

Metsäteiden ja suometsien työt ovat vähentyneet tuntuvasti Metsätietöitä tehtiin Kemera-tuella 1 187 kilometriä ja suometsiä kun- nostettiin 40 354 hehtaaria. Työmäärät ovat pudonneet noin puoleen vuosikymmenen alun määristä. Osaltaan asiaan on vaikuttanut tu- kisäädösten muutos kesällä 2015 ja osaltaan toimijakentän murros ja osaavan henkilöstön siirtyminen toisiin tehtäviin ja eläkkeelle. Met- sätie- ja suometsähankkeet ovat ammatillisesti erittäin vaativia ja hankkeiden valmistelu on hyvin työllistävää.

Vanhan lain hankkeet vanhenevat vuonna 2018 Kemera-lainsäädäntö uudistui kesällä 2015. Muutosta edeltävän vanhan lain aikaan hyväksyttyjä hankkeita on kuitenkin ollut mah- dollista tehdä niiden toteuttamisajan loppuun saakka. Nyt viimei- setkin vanhan lain aikaiset toteuttamisajat umpeutuvat vuoden 2018

Mikko Palojärvi aikana. Toimijoiden ja metsänomistajien on otettava asia huomioon Taimikon varhaishoitoon voi saada kemera-tukea. Tukihakemus tulee tehdä ennen töiden aloittamista. näitä töitä suunnitellessaan.

PEFC-sertifiointivaatimusten noudattaminen parantunut Itäisellä alueella

Ulkoisen arvioijan tekemien tar- kastusten perusteella eri metsä- alan toimijoilla oli PEFC-sertifi- oinnin vastaisia toimia selkeästi edellisvuotta vähemmän. Mhy Pohjois-Karjalan sertifiointitar- kastus suoritettiin kesäkuussa 2017 Nurmeksessa. Vaatimusten huomioimista ohjeistuksessa se- kä toiminnassa tarkastettiin toi- mistolla ja maastokohteilla.

Itäisellä sertifiointialueella kahdeksan lievää poikkeamaa Taimikonhoidon toteutusmää- rissä jäätiin metsäohjelmien mukaisista tavoitteista. Taimi- konhoidon määristä puuttui metsänomistajien itse tekemien taimikonhoitojen määrät. Tar- kastuksessa kävi myös ilmi, et- tä metsänkäyttöilmoitusten te- kemisessä oli muutamia laimin- Jukka Hujala lyöntejä. Yhden poikkeaman aiheutti lainvastainen toiminta Säästöpuuryhmän poltolla on helpointa lisätä kulotusmääriä. Kulotus on yksi sertifiointikriteeri PEFC-sertifioinnissa. työsopimusasiassa. kohteilla säästöpuiden määrä ei sijoittelu ja niiden mahdollinen hakkuut oli toteutettu hyvin ja tanut vastineen ulkoiselle tar- Säästöpuita on jätettävä täyttynyt. polttaminen. Säästöpuuryhmän suojakaistat olivat vaatimusten kastajalle sekä välittänyt hyväk- kaikille leimikoille Kulotuksilla edistetään met- läheisten puiden hakkuu kan- mukaiset. Tiedonkeruussa tuli sytyt korjausehdotukset eri met- Säästöpuita on totuttu jättä- sälajien monimuotoisuutta nattaa toteuttaa niin, että havut kuitenkin ilmi muutama kohde, säalan toimijoille. mään hakkuukohteille jo usei- Säästöpuuryhmien poltoil- jäävät säästöpuuryhmän sisälle. jossa suojakaistat olivat puut- den vuosien ajan. Säästöpuiden la on mahdollista täyttää PEFC- teelliset. Risto Kannassalmi osalta vaatimus on tiukentunut ryhmäsertifioinnin vaatimuk- Vesistöjen läheisyydessä Myös kunnostusojitus- ja oji- ja vaatimusta nykyisin seura- set kulotuksen osalta. Leimikon on oltava tarkkana tusmätästyskohteilla oli puuttei- taan leimikkotasolla. Tarkastuk- suunnittelussa kannattaa ottaa Maastoarvioinneissa vesistöi- ta vesiensuojelussa. sessa havaittiin, että muutamilla huomioon säästöpuuryhmien hin rajoittuvien uudistusalojen Sertifiointitoimikunta on an- 18 Metsänomistaja t Metsänomistajat • Pohjois-Karjala

Kiinteistönvälityspalvelut Karjalan Metsätilojen välitystoiminta kasvussa

Vuonna 2017 metsätilojen tettu myyntihinta vapailla markkinoilla. kauppa kävi hyvin. Kiinteistön- Metsätilojen välittäjät ovat tietoisia alu- välitykseen erikoistuneiden eensa metsätilojen markkinoista ja hinta- metsäammattilaisten palveluja kehityksestä, jolloin heidän on varmempi käyttää mielellään niin myyjät määrittää tilalle oikea käypä arvo. Met- kuin ostajatkin. Myyjät luottavat säarvioiden laatu myös paranee ja ta- metsäammattilaisten taitoon saistuu, kun arvioiden laatimista keskite- määrittää kohteelle oikea tään. Metsäarvioiden lisäksi välittäjät laa- tivat myös tuhoarvioita. hintataso. Ostajat luottavat, että myyntikohteesta annetut tiedot Kaavoituksella vaikutusta antavat oikean kuvan kohteesta. metsätalouden harjoittamiseen Myös kaavoituksella voi olla vaikutus- Karjalan Metsätilojen kautta tehtiin vuon- ta metsätalouden harjoittamiseen. Kaa- na 2017 148 kiinteistökauppaa. Kauppa- voitukseen pitäisi päästä vaikuttamaan määrä lisääntyi yli 25 % edellisestä vuo- jo alkuvaiheessa, kuitenkin viimeistään desta. Karjalan Metsätilojen välitettävien kaavan kuulemisvaiheessa. Muutamiin kohteiden keskikoko oli noin 30 hehtaa- kaavoihin onkin jäänyt metsätalouden ria ja keskimääräinen puusto hieman yli harjoittamista haittaavia kaavamerkintö- 100 m3/ha. Välitettävien kohteiden kes- jä. Kiinteistönvälittäjät myös seuraavat kimääräinen hehtaarihinta nousi yli 3 200 kaavoitukseen liittyviä asioita ja pyrkivät euroon. omalta osaltaan vaikuttamaan kaavoihin.

Muutoksilla vahvuutta välitykseen Apua ja tukea Vuoden 2018 alusta lähtien metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin välitystä tekee päätoimisesti viisi välit- Kiinteistönvälityksen lisäksi neuvomme täjää. Kaikki välittäjät ovat suorittaneet ja palvelemme SPV-asioissa. Osa välittä- LKV-tutkinnon ja heillä on myös kaupan- jistä on erikoistunut sukupolvenvaihdosa- vahvistajan oikeudet. Välittäjien määrän sioihin. SPV-palvelu on saatavilla koko vähentämisellä ja keskittämisellä haetaan maakunnan alueella sekä Uukuniemellä. toimintaan tehokkuutta. Toimeksianto- jen määrän lisäys välittäjää kohden tuo Laadukkaat metsäarviot toyhdistyksen metsäarvioista. Metsätilat Risto Kannassalmi välitystoimintaan lisää ammattitaitoa ja Kiinteistöjen välityksen lisäksi välittäjät pyritään arvioimaan ajankohdan käy- Karjalan Metsätilat Oy LKV osaamista. myös laativat suuren osan metsänhoi- pään arvoon eli mikä on metsätilan ole-

Kuurnankatu 3 B, 80100 Joensuu Puhelin 0400 245 317 Turvallinen metsänammattilainen välittää. Y-tunnus: 1907932-9

• Ilomantsi, Kuuksenvaara n. 27,3 ha • Juuka, Ahmovaara n. 16,8 ha • Juuka, Vuokko n. 20,1 ha Kaikki tarjoukset huomioidaan. Puustoa n. 4 320 m3. Hyväpuustoinen metsätila jossa 50-luvulla rakennet-tu Kolin läheisyydessä, tiehen rajoittuva kovapohjainen Neljästä palstasta koostuva kahden tilan kokonaisuus Hp. 280 000 €/tarjous viimeistään 31.1.2018 Aija talo, navetta ja ulkosauna. Tilan kokonaispuusto metsätila. Taimikot täystiheitä, vanhemmissa taimikoissa Juuan Vuokossa. Kasvupaikat pääosin tuoretta-ja Koistinen puh. 0400 277 676 n. 3200m3, josta hyvät hakkuumahdollisuudet. ei hoitotarvetta. Nuoremmissa taimikoissa hoitotarve lehtomaista kangasmaata. Kokonaispuusto n. 1550 m3. Hp 65 000 €/tarjous viim. 25.1.2018 Sami Suihko puh. muutaman vuoden päästä. Kokonaispuusto 1086 m3. Uudistettavaa alaa 0,9 ha. Tiloilla valtaosin kovat pohjat. • Polvijärvi, Sotkuma n. 6,7 ha 0400 240 074 Kasvupaikat pääosin tuoretta kangasmaata. Tilalla oma Taimikon hoidot ja kiireellisemmät hakkuut tehty. Hp. 45 Metsätila, jossa lähinnä varttunutta kasvatusmetsää ja Rajalampi niminen lampi. Hp. 35 000 €/tarjous viim. 000 €/tarjous viim. 28.1.2018 taimikoita noin 4,7 ha sekä lisäksi valmiiksi luvitettu • Ilomantsi, Kuuksenvaara n. 15,3 ha Erittäin 28.1.2018 Henri Leppänen puh. 0500 283 807 Henri Leppänen puh. 0500 283 807 maa-ainesten ottamisalue. Lupahakemus maa-ainesten hyväpuustoinen metsätila, jossa loistavat välit-tömät ottoon hyväksytty 2015 ja lupa voimassa 10 vuotta. hakkuumahdollisuudet. Tilan kivennäismaat ovat • Juuka, Vuokko 5,2 ha • Liperi, Taipale n. 39,0 ha Ristonkankaalla hoidettu Ottamisalueen pinta-ala noin 1,6 ha. Koko- reheviä hyvin tuottavia vaa-ranrinteitä ja suoalueet on Kovilla pohjilla oleva metsätila Vuokossa. Ei kiireellisiä runsaspuustoinen metsätila, jos-sa lisäksi salaojitettua naisottamismäärä 30.000 m3 (noin 60.000 tn). Maa-aines kunnostusojitettu ja harvennettu. Tilan kokonaispuusto hoitotoimenpiteitä tai hakkuita, taimikot täystiheitä. peltoa ja omakotitalo. Metsää 27,9 ha, tukikelpoista peltoa kivistä hiekkaa ja soraa. Puusto poistettu ottamisalueelta. 1865 m3. Hp. 46 500 €/tarjous viim. 25.1.2018 Sami Puusto n. 180 m3, tiedot vuodelta 2014. Tämä kohde 9,95 ha ja pihapiiri rakennuksineen noin 1,2 ha. Metsät Hyvä sijainti, n. 6 km Polvijärven keskustasta. Suihko puh. 0400 240 074 rajoittuu yhteen palstaan myynnissä olevasta Likolampi enimmäkseen tuoreen kankaan havupuumetsiä, joista Metsäautotie rakennettu tilan keskelle. kiinteistöstä. Tarjous viim. 28.1.2018 Henri Leppänen noin 60 % varttuneita ja uudistuskypsiä metsiä. Suuri Hp. 48 500 €/tarjous. puh. 0500 283 807 hakkuumahdollisuus. Tila myydään kokonaisena tai osissa. Aija Koistinen puh. 0400 277 676

KARJALAN METSÄTILAT OY LKV Kiinteistönvälityspalvelut METSÄNHOITOYHDISTYKSEN Sukupolvenvaihdospalvelut

Risto Kannassalmi, LKV, kaupanvahvistaja Jukka Rantonen, LKV, kaupanvahvistaja Jukka Rantonen Timo Puustinen Toimitusjohtaja puh. 0500 279 055 Nurmes, Valtimo, Lieksa ja Juuka Ilomantsi, Tuupovaara, Tohmajärvi, puh. 0400 245 317 Nurmes, Valtimo, Lieksa pohjoinen puh. 0500 279 055 Kitee, Kesälahti, Uukuniemi puh. 0400 275 332 Aija Koistinen, LKV, kaupanvahvistaja Timo Puustinen, LKV, kaupanvahvistaja Sakari Tikka Vastaava hoitaja puh. 0400 275 332 Joensuu, Eno, Kontiolahti, Liperi, puh. 0400 277 676 Ilomantsi, Lieksa etelä, Kiihtelysvaara Outokumpu, Polvijärvi ja Rääkkylä Liperi, Polvijärvi, Outokumpu, Rääkkylä puh. 040 170 4898 Raino Valtonen, LKV, kaupanvahvistaja Henri Leppänen, LKV, kaupanvahvistaja puh. 0400 153 623 puh. 0500 283 807 Kitee, Kesälahti, Tohmajärvi, Juuka, Kontiolahti, Eno Tuupovaara, Pyhäselkä, Uukuniemi

www.metsatilat.fi/karjala sähköposti: [email protected] Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat 19

Kirkonkellon kalkatus herätteli syyskuisena aamuna matkalaisia. Sumupilvet liikkuivat Grüß Gott hiljaa alppikaupungista kohoavilla rinteillä, vielä hetken väistellen auringon säteitä. Salzburgin liittomaassa sijaitseva Zell am Itävalta! See toivotti vierailijat tervetulleiksi metsäopintomatkalle Itävaltaan.

-

Vuoden 2018 Pohjois-Karjalan metsäopin tomatka suuntautuu heinäkuussa Irlantiin, lähdetkö sinäkin mukaan?

Mhy Pohjois-Karjalan metsä- pääasiassa metsäkuusta sekä mämääräisesti lajittelukeskuk- opintomatka suuntautui syys- hieman lehtipuita. Alueella on sessa, jossa samalla määräytyy Holzeggerin sahan tuotannosta puolet menee Italiaan, esitteli Kristian kuussa 2017 upeaan Itävaltaan. metsätieverkosto, teiden väli on tukista maksettava hinta. Sahalla Egger. Itävalta sijaitsee Keski-Euroopan noin 250 metriä laakson alueel- on isot varastot, sillä sahatavara sydämessä ja on yksi metsäisim- la mutta vuoristossa väli on 400 kuivuu ulkona pihalla kuuden mistä Euroopassa. Itävallan met- metriä. Valtiolta saa tukea met- kuukauden ajan. Sahan kuoriha- sistä 82 prosenttia on yksityis- sätien suunnitteluun ja tekemi- ke ja sahanpuru myydään pai- omistuksessa, valtio omistaa lo- seen 45 prosentin osalta kustan- kalliseen bioenergialaitokseen. put. Yksityinen metsänomistaja nuksista. Metsätiet rakennetaan Maria Almin kylässä sijait- omistaa keskimäärin vain noin 3 kaivurilla luonto huomioiden, sevasta bioenergialaitoksesta hehtaaria metsää. ja teiden pitää olla hoidetun nä- kertoi Alois Hammerschmitt. köisiä. Vuonna 1993 perustettu osuus- Kostean ilmaston Laakson metsissä suoritetaan kuntapohjainen bioenergialaitos metsissä viihtyvät päätehakkuita joka vuosi, myös oli ensimmäinen laitos, nyt lai- kuuset ja saniaiset myrsky- tai lumituhovahingot toksia on 150. Kylän asukkais- Hohe Tauernin kansallispuiston korjataan. Korjuu vuoristossa ta 95 prosenttia saa lämpönsä ja alueella sijaitsee maailman nel- tapahtuu pääasiassa kokopuu- vetensä tämän laitoksen kautta. jänneksi suurin vapaana virtaa- menetelmällä. Puut kaadetaan Laitos käyttää vuosittain noin va vesiputous (380 m) Krimml. moottorisahalla ja vinssataan 23 000 kuutiometriä puuta, jos- Kostean ilmaston metsissä kas- vaijerien avulla koontipaikalle ta pääosa on metsähaketta. Hake Ilmaston lämpeneminen näkyy ikijään pienentymisenä. vaa paljon isoja kuusia, sam- metsätien läheisyyteen. Puiden toimitetaan valmiina laitokselle maleita sekä erilaisia saniaisia. kannot jätetään tarkoituksel- lähialueita. Laitoksen varajärjes- Vesiputouksen vieressä olevaa la pitkiksi, jotta ne estäisivät lu- telmänä toimii öljy. Laitoksesta polkua pääsi reippailemaan ylös mivyöryjä sekä maan eroosiota. tuleva tuhka käytetään esimer- asti ihailemaan vuolaana virtaa- Harvennushakkuita ei tehdä. kiksi peltojen lannoitukseen. vaa kirkasta vettä. Virran jylinää Metsän uudistus tapahtuu ja pärskeitä kuunneltiin kunni- taimia istuttamalla (60 %) sekä Historian siipien havinaa oittavasti, eikä kastumiseltakaan siemenillä. Avojuurisia taimia Kotkanpesällä ja vältytty. suositaan kustannussyistä, sil- Salzburgissa Hohe Tauernin Kansallis- lä ne ovat helpompi ja kevyem- Saksan Alppien puolella tutus- puistokeskuksessa esiteltiin suu- pi viedä vuoristoalueille. Met- tuttiin Hitlerin Kotkanpesään. rinta Alppien kansallispuisto- sien kiertokuluksi on suunni- Ylöspäin noustessa näki selke- aluetta. Alueella on tehty jo pit- teltu 100–120 vuotta. Yhdeksän ästi korkeuserojen vaikutuksen kään Alppien ekosysteemin vuoden välein kerätään tilasto- alueen elinkeinoihin sekä met- tutkimusta, ja näyttelyssä herä- ja, metsäsuunnitelmia pyritään sätalouteen. Haasteelliset maan- teltiin huolta ikijään alueiden päivittämään koko ajan. Kirjan- muodot maa- ja metsätaloudessa kutistumisesta. Keskuksessa esi- painajien aiheuttamat metsätu- vaikuttavat jokapäiväisessä elä- teltiin laajasti alueen eläimistöä, hot ovat lisääntyneet alueella mässä, eivätkä esim. teknologian Kannot jätetään tarkoituksella pitkiksi estämään lumivyöryjä sekä maaperän mineraaleja, metsän- viimevuosina. tai koneiden kehittyminen näy maan eroosiota, kertoi Michael Putz. tutkimusta sekä alueen ihmis- vielä alueella. ten elinkeinoja. Nationalpark HolzEggerin sahalla käy- Päivän aikana tutustuttiin 360 astetta-videoesityksestä aisti tetään lähialueen kuusta myös kuvankauniiseen Salzbur- nin luonnonpuiston alueelle. Itävallan Zell am Seessä asu- alueen lumen ja pakkasen, met- Vuonna 1889 perustettua Hol- gin kaupunkiin, joka tunnetaan Nousimme Itävallan korkeim- va oppaamme Anne Lappi antoi sät, eläimet sekä vuodenaikojen zEggerin sahaa esitteli Kristian Mozartin syntymäkaupunkina. malla kulkevaa mutkittelevaa meille kaikille mukaan pienen haasteet. Egger. Sahalla tuotetaan vuosit- alppitietä aina noin 2500 metrin palan Itävaltaa. Vuoristomaise- tain noin 22 000 kuutiometriä sa- Grossglockner ja korkeuteen Franz Josefs Höhel- mat lumihuippuineen, viehättä- Rinteiden metsänhoitoa hatavaraa, joista puolet viedään vuoristoalueiden metsät le, josta sijaitsee Itävallan kor- vät alppikylät, siisti ja ystävälli- perinteisin menetelmin Italiaan ja puolet jää Itävaltaan. Hohe Tauernin luonnonpuiston kein vuori Grossglockner (3 798 nen Itävalta vei ainakin minun Metsänhoitaja Michael Putz ker- Tukeista 95 prosenttia on met- alueella tutustuttiin rinteiden m). Ylväs, vuorikiipeilijöiden ta- sydämen ja saa palaamaan takai- toi Scmittenin laakson alueen säkuusta, jotka tuodaan sahatta- lehti- ja havupuumetsiin. Kor- voittelema Grossglockner paljas- sin. Kaunis kiitos Anne upeasta metsistä ja metsänhoidosta. Tällä vaksi 50–80 kilometrin alueelta. keammalle noustessa puustoi- ti huippunsa meille, kuin tilauk- opintomatkasta, hieno sää ja au- yhteismetsän alueella (9 000 ha) Raami- ja vannesahalla sahat- nen maisema muuttui ylängön sesta. Upeat jäätikkö- ja vuoris- ringonpaiste tuli kuin tilaukses- on 84 jäsentä, joista suurin osa on tavat tukit lajitellaan pituuden laidunmaaksi ja edelleen karuk- tomaisemat, leikkisät murmelit ta. yksityisiä metsänomistajia. mukaan kuorinnan jälkeen. Tuk- si kivikoksi ja viimein jäätiköksi. sekä laaksojen sievät kylät ker- Hannele Ärväs Laakson metsissä kasvaa kien laatuluokittelu tapahtuu sil- Retki huipentui Hohe Tauer- toivat meille omasta elämästään. 20 Metsänomistaja t Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Yksityistielaki eduskuntaan Yksityistielain odotettu uudistus on edennyt eduskunnan käsi- teltäväksi. Lakia on valmisteltu viime vuosi liikenne- ja viestin- täministeriössä tiiviissä yhteis- työssä mm. MTK:n kanssa. MTK:n edustajana valmisteluryhmäs- sä toimii Simo Takalammi.

Lakiuudistusta on odotettu jo pitkään, koska nykyinen laki on tunnetusti erit- täin vaikeaselkoinen ja sen tulkinta vaa- tiikin opaskirjallisuuteen perehtymistä. Uusi laki tuo tähän korjauksen ja laista on tulossa selkeä ja nykyaikainen.

Perusteet ennallaan Yksityisteiden periaatteet säilyvät tule- tä valitustienä olisi maaoikeudet, jolloin tävä kysymys ovat tiealueelle sijoitetta- Kaikki ei ratkea vaisuudessakin ennallaan eli tiekunnan kustannukset ovat nopeasti tuhansia eu- vien kaapeleiden lupa-asiat, joiden osal- uudellakaan lailla osakkuus perustuu maanomistukseen roja. Toisaalta uusi laki mahdollistaisi ta tiekunnille esitetään oikeutta lupien Kaikista maanomistajia puhuttavista yk- ja kustannukset jaetaan tiestä osakkail- esimerkiksi tiekunnan perustamisen tai myöntämiseen. Kyse on periaatteellises- sityistieasioista ei kuitenkaan säädetä le saatavan hyödyn mukaisesti. Myöskin lakkauttamisen sopimuksella ilman toi- ti tärkeästä asiasta, koska yksityistienkin yksityistielaissa, eivätkä ne ole muuttu- tiekunnan ulkopuolisten satunnaista au- mitusmenettelyä eli byrokratia vähenee alla olevan tiepohjan omistusoikeus säi- massa uuden lain myötä. Esimerkiksi ar- toilua taajempi kulkeminen säilyy mak- kiitettävästi. lyy edelleen maanomistajalla. Kysymys- vonlisäveron vähennysoikeus olisi mo- sullisena. tä on työstetty valmistelun aikana laajasti nelle metsänomistajalle tärkeä etu, mut- - Hyvin hoidettu tiekunta voikin jat- Sähköä hallinnointiin ja nyt ehdotuksessa on malli, jossa maan- ta arvonlisäverolain kannalta tulkintana kaa toimintaansa lähes entiseen tapaansa Uusi laki tuo mahdollisuuden sähköiseen omistajille pitäisi ilmoittaa kaapeliasian on, ettei tienpito ole liiketoimintaa. Myös eli suuria mullistuksia ei ole tulossa, sa- toimintaan eli kokouskutsut voidaan lä- vireille tulosta ja maanomistajilla olisi tie- maksuosuuksien eli tieyksiköiden mää- noo Simo Takalammi. Merkittävät muu- hettää myös sähköpostitse ja kokouk- tyin edellytyksin mahdollisuus vastustaa rittely on vapaaehtoisesti, mutta yleisesti tokset koskevat esimerkiksi tietoimituk- siinkin on mahdollista osallistua etäyh- kaapelille myönnettävää lupaa. Yleensä perustunut Maanmittauslaitoksen opas- sia ja kuntien tielautakuntien lakkautta- teydellä. Tiekunnille esitetään myös oi- kuitenkin on myös maanomistajan etu, kirjaan, eikä niidenkään osalta ole tulossa mista, jota olemme vastustaneet, jatkaa keutta poistaa liikenneturvallisuuden että kaapelit vedetään tien viereen eikä muutosta lakiin. Takalammi. edellyttämän puuston. koskemattomaan metsämaahan. Tielautakuntien lakkauttamisen myö- Omaisuudensuojan kannalta merkit-

MHY Pohjois-Karjalan metsä- matka Irlantiin 1.–7.7.2018

Metsämatkamme suuntautuu vihreään Irlantiin. Matkan aikana tutustumme paikalliseen sahaan, metsähakkuu- alueeseen ja mm. yhteen Euroopan suurimmista taimi- tarhoista. Pääsemme nauttimaan myös Irlantilaisesta musiikista ja pääkaupunki Dublinin nähtävyyksistä.

MATKAOHJELMA 1.7. SU | Matkapäivä Kokoontuminen Joen- sevalla lypsykarjatilalla, joka tarjoaa myös suun lentoasemalla josta Finnairin lento useita maatalousmatkailumahdollisuuksia. Helsingin kautta Dubliniin. Saapuminen Tutustumme myös Avondale-metsäaluee- Dubliniin kello 17.25. Kuljetus lentokentältä seen, jossa tavataan Irlannin valtion metsä- Tipperaryyn suomalaisen oppaan johdolla. laitoksen edustaja tai suomenkielinen opas Yhteinen Illallinen ja majoittuminen Minella kertoo Irlannin metsätaloudesta. Saapumi- hotellissa. nen Dubliniin ja majoittuminen. 2.7. MA | Metsävierailukohteita Tämän 5.7. TO | Dublinin kaupunkikierros Dublinin päivän aikana tutustutaan esim. yhteen Ir- kaupunkikierroksella tutustutaan kaupungin lannin suurimmista taimistoista ja vieraillaan historiaan ja vilkkaaseen nykypäivään. Päi- kahdessa muussa metsäaiheisessa vierai- vän aikana vierailu Teeling-viskitislaamolla. lukohteessa kuten sahalla ja esim. metsä Vapaa iltapäivä Dublinissa ostoksille ja hakkuualueella, jossa ryhmälle kerrotaan kaupunkiin tutustumiselle. Lounas omakus- yksityiskohtaisesti Irlannin metsätaloudesta tanteisesti. nykypäivãstä ja historiasta. 6.7. PE | Vapaapäivä tai lisämaksullinen 3.7. TI | Metsävierailukohteita Tippera- retki Malahiden linna & Howthin niemimaa. ry & Cork Tämän päivän aikana tehdään Irlantilainen aamiainen hotellissa. Vapaa MATKAKOHDE Irlanti metsäaiheisia vierailuja Tipperaryn ja Corkin päivã Dublinissa tai lisämaksullinen puolen- MATKAN AJANKOHTA 1.–7.7.2018 alueella. päivän retki Malahiden linnaan ja Howthin 1 675 € MHY jäsenille niemimaalle. MATKAN HINTA 4.7. KE | Siirtyminen Dubliniin Tämän 1 775 € Ei jäsenille päivän aikana matkataan Dubliniin upean 7.7. LA | Kotimatka Aikainen aamiainen alk. 1 555 € MHY jäsenille Helsingistä Wicklown vuoriston kautta. Vierailu & lounas hotellissa tai aamiaispaketit mukaan. The Ocrhard Centre -maatilalla. Tämän Finnairin lento Dublinista Helsingin kautta alk. 1 655 € Ei jäsenille Helsingistä päivän aikana vieraillaan Wicklowssa sijait- Joensuuhun, jonne saavutaan kello 17.10. Matkan hintaan sisältyy Finnairin lennot Joensuu – Helsinki – Dublin – Helsinki - Joensuu • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa • hotelliaamiaiset • ohjelman mukaiset kuljetukset • ohjelman mukaiset vierailukohteet • ohjelman mukaiset ruokailut • ILMOITTAUTUMISET 15.3.2018 MENNESSÄ suomenkielisen paikallisoppaan palvelut alkaen / päättyen Dublin • MHY Pohjois-Karjalan edustajan verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse matkanjohtajuus alkaen / päättyen Joensuu [email protected] tai puh. 09 466 300 Lisämaksusta yhden hengen huone, 290 €

www.kontiki.fi Pidätämme oikeuden muutoksiin. Matkan toteutuminen edellyttää ryhmän minimikokoa 25. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd/Trio Travels. Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat 21

METSÄNOMISTAJAN VUOSI Toimihenkilöuutisia Julkaisemme vuoden 2018 Metsänomistaja- lehden numeroissa kolmiosaisen sarjan, jossa NIMITYKSIÄ JA UUSIA TOIMIHENKILÖITÄ kerrotaan tiiviisti ajankohtaisista asioista, jotka liittyvät metsätilan omistamiseen Arto Soikkeli ja Mika Lappalainen nimitettiin metsäpalvelupäälliköiksi 1.11.2017 al- ja hoitamiseen. kaen. Arto Soikkeli toimii esimiehenä itäiselle, keskiselle ja eteläiselle tiimille. Mika Lappalainen on esimiehenä pohjoiselle ja läntiselle tiimille. Metsäsuunnitelma on oiva apuvä- Risto Kannassalmi on nimitetty metsävarapäälliköksi 1.11.2017 alkaen. Metsäva- line suunniteltaessa ja tehtäessä ratiimiin kuuluu LKV- ja SPV-palvelut sekä metsäsuunnittelu- ja arviopalvelut. Risto vuoden töitä. Kannassalmi toimii myös Karjalan Metsätilat Oy LKV:n toimitusjohtajana. Talvesta kevääseen Tie -ja ojaerityisasiantuntijaksi on nimitetty 1.1.2018 alkaen Jukka Pietilä. Otso Metsäpalvelut Oy:ltä siirtyneeltä Jukalla on vankka ammattitaito sekä työkokemus Alkuvuosi on metsänomistajan hiljaisinta ai- metsätie- ja oja-asioissa. Jukan tavoittaa puhelimitse 040 621 6042 sekä jukka.pietila@ kaa. Silloin kannattaa jo kääntää katse tulevaan kevääseen mhy.fi ja hänen toimistopaikkana on Enon toimisto. ja kesään, käydä läpi hakkuu- ja taimikonhoitotarpeet ja Nurmeksen toimistolle metsäasiantuntijaksi nimitettiin metsätalousinsinööri Joo- merkitä ne kalenteriin. nas Heikkinen. Joonas palvelee Höljäkän eteläosan, Lipinlahden, Nurmeskylän län- Tammi-helmikuussa on hyvä aika tehdä tarvittavat tilaukset keväälle ja alku- siosan, Jokikylän, Savikylän, Särkivaaran, Salmenkylän ja Kynsiniemen metsänomis- kesälle: taimet, siemenet, lannoitteet sekä mahdolliset kaivurityöt kuten uudista- tajia. Joonaksen tavoittaa puhelimitse numerosta 0500 279 056 ja sähköpostilla joonas. miseen kuuluvat maanmuokkaustyöt. Jos teetättää lannoitukset, on nekin syytä [email protected]. tilata ajoissa. Tilaukset voit tehdä metsänhoitoyhdistyksen kautta. Metsäveroilmoitus tehdään helmikuussa Helmikuussa tehdään metsäveroilmoitus. Jo ajoissa kannattaa huolehtia siitä, et- tä tarvittavat tositteet (kuitit) ovat tallessa ja järjestyksessä. Metsäasiantuntijasi JUKKA PIETILÄ TEIDEN JA OJIEN auttaa tarvittaessa metsäveroilmoituksen tekemisessä. Ota yhteyttä ajoissa! ASIANTUNTIJAKSI Keskitalvi on pahinta lumituhojen aikaa. Helmi-maaliskuussa kannattaa kier- rellä omassa metsässä tarkistamassa tilanne ja ryhtyä tarvittaessa toimiin. Aloitin tammikuun alussa tie- ja ojahankkeiden eri- Kevät- ja kesäleimikot kannattaa pistää myyntiin hyvissä ajoin, silloin niistä tyisasiantuntijana. Pääasiallinen työtehtäväni on tie- saa parhaimman hinnan. ”ja ojahankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen. Työpis- teeni löytyy Enon toimistolta ja toimialueena on Pohjois- Tarkista tilanne talven jäljiltä Karjala sekä Uukuniemi. Aiemmin olen työskennellyt Huhtikuussa ovat lumet yleensä sulaneet. Silloin kannattaa tehdä tarkistuskäynti tie- ja ojahankkeiden parissa OTSO Metsäpalvelut Oy:ssä metsään ja selvittää erityisesti taimikoiden tilanne: onko tullut hirvituhoja, ovat- ja sitä ennen Pohjois-Karjalan metsäkeskuksessa. ko myyrät aiheuttaneet vahinkoja, onko lumi painanut taimia. Jos ilmenee tarvet- Kotoisin olen Pohjois-Pohjanmaalta Limingan lake- ta taimikon täydennysistutukselle, on vielä mahdollista reagoida ajoissa. Tarkas- uksilta, nykyisin asun Joensuussa. Vapaa-aika kuluu pit- tuskäynnin matkakulut voi vähentää metsäverotuksessa. kälti kuntourheilun parissa ja omilla metsäpalstoilla tou- Mikäli reheväpohjaisilla taimikoilla on tarvetta heinimiselle, on se kätevintä hutessa. tehdä heti keväällä: silloin vihreät havupuun taimet erottuvat hyvin kulottuneen Maakunnan metsätieverkko on pääosin hyvin katta- heinän seasta. Metsäasiantuntijasi neuvoo lisää! va, mutta tiestön kunto on päässyt monin paikoin heik- kenemään. Viime vuosien aikana varsinkin syyskelirikot ovat pahentuneet ja pitkittyneet, mikä näkyy ongelmina puunkorjuussa. Valtion avustuksia yhteishankkeisiin on nyt hyvin saatavilla ja palvelut saa jatkossa omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Jos metsätienne kaipaa korjausta tai suometsät ojitusta, niin ottakaa yhteyttä joko oman alueen metsäasiantuntijaan tai suoraan minuun puhelimitse 040 621 6042 tai säh- köpostilla [email protected].

JOONAS HEIKKINEN NURMEKSEEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN Olen 24-vuotias metsätalousinsinööri ja kotoisin METSÄNOMISTAJIEN TUPAILTA Nurmeksesta. Lähdin opiskelemaan Joensuuhun ”metsätaloutta vuoden 2013 syksyllä. Metsäala oli selvä uravalinta, sillä metsästys-harrastuksekseni parissa on Aika: tiistai 17.4. klo 17.30 - 20.00, monet valoisat päivät tullut touhuttua. Aina ei kuiten- kaan ole tarvinnut jahdata jotain tiettyä eläintä, vaan ai- ohjelma alkaa klo 18.00 kaa on kulunut myös tavanomaiseen luonnossa liikku- miseen ja muun muassa talousmetsien käsittelytapoihin ja periaatteisiin perehtymiseen. Paikka: Maalaisten talo, Kouluaikana, joka tosiaan kesti vuoden 2017 touko- Simonkatu 6, Helsinki kuuhun saakka, työkokemusta on kertynyt Metsähalli- tukselta, Kontiolahden kunnalta ja Joensuun kaupun- gilta. Kaupungin metsänhoitotyöntekijänä työskentelin Illan ohjelma tarkentuu myöhemmin. reilut puoli vuotta koulun päättymisen jälkeen ja ennen kuin aloitin metsäasiantuntijana joulukuussa Nurmek- Pyydämme ilmoittautumaan tarjoilujen vuoksi sen toimistolla. Paluu kotipaikkakunnalle tuntuu mielekkäältä mieleisen työn lisäksi viimeistään 10.4.2018 sähköpostilla: harrastusten ja kaverien myötä. Metsästyksen lisäksi pelaan lentopalloa miesten maa- kuntasarjassa ja käyn kalastamassa Pielisellä, jonka rannalle sijoittuu kotikyläni Lipin- [email protected] tai puh. 0400 202616. lahti. Metsäasiantuntijana koen pääseväni työskentelemään vastuullisessa ja monipuolises- sa ammatissa. Tavoitteenani on hoitaa työtehtäväni aina kunnialla maaliin saakka, tulipa Tilaisuus on jäsenille maksuton. TERVETULOA! eteen mitä vaan. Ehdottomana plussana on päästä tekemään yhteistyötä metsänomistaji- en kanssa, sillä ihmisten tapaaminen ja keskustelut piristävät myös omaa arkeani. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Metsässä on tulevaisuutta. Pidetään huoli, että sitä hoidetaan oikein! www.mhy.fi/pohjois-karjala 22 Metsänomistaja t Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Asiantuntijapalveluista potkua tulevaisuuteen

Niin muuttuu maailma, Eskoseni. Ja vauhti kasvaa. Metsänhoitoyhdistysten roolin ja kilpailuasetelman muuttuessa on yhä tärkeämpää varautua tulevaisuuteen.

MHY Pohjois-Karjala pohti vuoden 2017 aikana toimintansa ja metsäpalvelutuo- tantonsa tulevaisuutta. Pärjätäkseen pal- velutuotannossa on hyvä ymmärtää kil- pailijoista erottautumisen merkitys. Mikä metsänhoitoyhdistyksen erottaa muista toimijoista? Mitä sellaista yhdistyksellä on, jota ei voida kopioida. Siitä kannattaa pitää huolta. Toinen näkökulma tulevaisuuteen on yhteisen tekemisen merkityksen ymmär- täminen. Yhdistys koostuu kaikesta mitä tehdään ja sanotaan. Se rakentaa mieliku- vaa yhdistyksestä ja antaa rakennuspali- koita tulevaisuuteen. Millaisia valinto- ja haluttu mielikuva meiltä vaatii? Näitä valintoja kutsutaan strategiaksi.

Asiantuntijapalvelut korostuvat Samalla on pidettävä huoli muuttu- naisuudet sekä työn ja työympäristön kasvaminen kehittää koko yhdistystä. Tulevaisuudessa metsässä tehtävät pal- van jäsenkunnan saavuttamisesta. Mo- ominaisuuksiin liittyvät tekijät. Työmoti- Tällainen näkemys tulevaisuudes- velut saadaan käyntiin yhä useammin nikanavaista, säännöllistä ja henkilökoh- vaatio on siis sekä työntekijän että työn- ta korostaa yhteisen tekemisen meinin- asiantuntijapalvelujen kautta. Yhdistyk- taista yhteydenpitoa on kehitettävä. Eri- antajan vastuulla. kiä ja sitoutumista. Valtuuston, halli- sellä on siis oltava kasvava rooli puu- tyisesti Metsäselain kannattaa ladata ja MHY Pohjois-Karjalan tavoitteena on tuksen, johdon ja työntekijöiden yhtei- kaupassa, veropalveluissa, metsäomai- ottaa laajasti käyttöön. kehittää henkilöstön koulutusta sekä no- nen tekemisen meininki näkyy ja tuntuu suuden hallinta- ja vaihdospalveluissa. peaa reagointia ja asiakaspalvelutaitoja. ulospäin. Ja se näkyy parempina toimin- Erityisesti otteen puukaupasta on oltava Motivoitunut henkilöstö Samalla huolehditaan, että kokonaisuus nan tuloksina ja sitä kautta jäsenyyden merkittävä koko yhdistyksen alueella. huolehtii jäsenistä ”soi” oikealla tavalla eli yhdistys toimii hyötyinä. Asiantuntijapalveluiden kasvava Työmotivaatiota on tutkittu paljon ja se kokonaisuutena hyvin. Kirjoittaja oli mukana yhdistyksen merkitys yhdessä aktiivisen jäsenyyden on monin tavoin selitetty termi. Usein Tavoitteena on myös luottamushen- strategiaprosessissa kanssa ennustaa parempaa jäsentyyty- kuitenkin törmätään muutamaan usein kilöiden aktiivisuuden ja vuorovaikutuk- väisyyttä. Toki jäsenyyden hyötyjä ja etu- esiintyvään tekijään. Työmotivaatioon sen lisääntyminen. Toimihenkilöiden ja yliopettaja Pasi Pakkala, ja on vielä konkretisoitava ja kehitettävä. vaikuttavat työntekijän yksilölliset omi- luottamushenkilöiden vuorovaikutuksen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Työssäoppijat mhy:llä Joulukuusikätköilyä 16.12.2017 Metsä ei koskaan lopu, ”Tänä vuonna olimme jo hyvässä lähtövalmiudessa kuusen ha- joten töitä riittää kuun. Istuimme autoon kello 8.02 ja kiivaasti etsimme netistä, mil- loin koordinaatit ilmaantuvat. Sitten tuli uuden kätkön häly ja sii- Kolme 16-vuotiasta polvijärvistä, Valtimon metsäkonekoulussa en- nä vähän aikaa arvottuamme, päätimme hakea sittenkin kuusen. Oli simmäistä vuotta opiskelevaa nuorta vietti kolme päivää työssä op- tuo uusi kätkö sen verran etäällä. Kiivaasti selattiin niin facea kuin pimassa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalassa. MHY:n sivuja. Vaan olihan siellä muitakin samoissa valmiuksissa ja Opiskelijat pääsivät käytännön töihin muun muassa suunnitte- he kerkesivät ensin pongata paikan naatit. lemaan leimikkoa sekä tekemään metsäsuunnitelmia. Kaikki olivat Sitten lähdettiinkin pitkin lumisia teitä matkaan. Ja helposti paik- tyytyväisiä työssäoppimispäivien antiin ja kiittelivät mukavaa työ- ka löytyi vaan siellähän oli jo auto! Iloksemme olikin kaksi kuusta ja ilmapiiriä. näin saimme mekin joulun iloa! Ei siinä alkutohinoissa tullut mietit- Miska Turunen tutustui leimikon nauhoitukseen sekä taimikon tyä, miten se kuusi kotiin saadaan, mutta ainahan kätköilijöillä sen tarkastukseen. ”Olen tykännyt olla metsänhoitoyhdistyksellä työs- verran on tavaraa, että yksi kuusi saatiin katolle ja kiinni. sä oppimassa, koska olen kiinnostunut metsän hyvinvoinnista. Olen Kiitokset mhy:lle hauskasta joululahjasta!” tähtäämässä ajokonekuskiksi.” Ville Luukkonen oli mukana leimikonteossa ja metsäsuunnitte- Kuusikätköilijä lussa. ”Olen kiinnostunut metsänhoidosta ja tykkään metsässä olos- ta. Tulevaisuudessa tavoitteena on valmistua hakkuukoneen kuljet- tajaksi ja mahdollisesti yrittäjäksi vanhempana. Olen tehnyt metsän- hoitotöitä pienestä pitäen ja tykännyt aina metsätöistä, koska olen kasvanut ikäni maa- ja metsätilalla.” Aatu Pajarinen tutustui leimikon tekoon. ”Olen tykännyt ol- la mhy:llä topissa koska olen opiskelemassa metsäkonekuljettajak- si. Olen tehnyt kaivinkonetöitä isäni koneurakointifirmassa pienestä pitäen, joten koneet ovat jo tuttuja. Tykkään olla metsässä myös met- sästämässä.” Metsänomistajien joulukahveilla ”Suosittelemme tulemaan toppiin mhy:lle. Metsä ei koskaan lo- 14.12. keskusteltiin metsäasioista pu, joten töitä riittää”, pojat toteavat. ja tavattiin tuttuja. Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat 23

POHJOIS-KARJALASSA TAPAHTUU 2018 METSÄILLAT klo 17.30-20.30 POLVIJÄRVI 30.1., LIEKSA 31.1. JA KITEE 1.2.2018 METSÄNOMISTAJIEN MAALISLAUANTAI 17.3. 30.1. Polvijärvi Huhmari, Huhmarisentie 43 Koko perheen tapahtuma 31.1. Lieksa Merilänhovi, Kainuuntie 96 Liperin Pärnävaaran 1.2. Kitee Puhos, Koivikon Kievari, Koivikontie 8 laavulla klo 10-13! Aikataulu ja ohjelma: klo 17.30-18.00 tarjoilua, klo 18.00 ohjelma alkaa, aiheina mm. Naisten metsäpäivä - Jäsenyydellä monia etuja metsänomistajalle - Vinkit metsäverotukseen pe 29.6.2018 - Puumarkkinatilanne ja näkymät vuodelle 2018 Laita päivämäärä kalenteriin! Ennakkoilmoittautuminen viimeistään 26.1.2018 ensisijaisesti säh- köpostitse: [email protected] tai puh. 0400 202 616 Valtakunnallinen Tarjoamme iltapalaa, tilaisuus on jäsenille maksuton metsänomistajat- viikko 15.-22.9.2018 (muille 30,00 eur sis. alv). Paikkoja rajoitetusti! katso kaikki tapahtumat www.mhy.fi

Metsänomistajat

Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat

Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus

Kasvatus- ja terveyslannoitus Metsäveroilmoitusten Mhy Pohjois- Karjala täyttö kaikki mitä metsäsi tarvitsee

Istutus • Kylvö • Taimien Puunmyyntisuunnitelman laadinta •Valtakirjapuukauppa • Puunkorjuupalvelu ja siementen välitys Puunkorjuun, runkojen katkonnan ja korjuun valvonta

Taimikon varhaisperkaus • Taimikonhoito • Ennakkoraivaus • Nuoren metsän harvennus Linjanraivaus Metsäsuunnitelmien laadinta • Metsäselain • Metsäarviot

Kunnostusojitus • Metsien PEFC-sertifiointi Metsätyönäytökset • Maanmuokkaus Suometsän hoito Metsänomistajien koulutus

Nuorten metsäosaamisen edistäminen Metsätilojen sukupolvenvaihdokset ja hallintajärjestelyt • Kiinteistönvälitys