DOCSLIB.ORG

POHJOIS-KARJALA Kuka Valvoo Leimikossasi

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
POHJOIS-KARJALA Kuka Valvoo Leimikossasi Metsänomistajat POHJOIS-KARJALA Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan tiedotuslehti mhy.fi/pohjois-karjala 1/2018 Kuka valvoo leimikossasi Metsänomistajat korjuuta ja katkontaa? s. 4-5 POHJOIS-KARJALA SIVU 3 Hyvä vire jatkuu puukaupassa SIVU 8-9 Metsän lannoitus on huippusijoitus SIVU 7 Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenyys kannattaa! Katso lukuisat rahanarvoiset edut. SIVU 16 Tykkylumi katkoo puita. Varovaisuutta, kun liikut metsässä. Tämä lehti lähetetään kaikille Mhy Pohjois-Karjalan toimialueen metsänomistajille. PEFC/02-31-151 2 Metsänomistaja t Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Pääkirjoitus Kannattaa olla jäsen Tämä kädessäsi oleva lehti on nassamme. Tällä muutoksella usten vertailu vaikeutuu entises- postitettu kaikille mhy:n asiakas- haluamme varmistaa, että met- tään. rekisterissä oleville metsänomis- sänomistajat saavat entistä pa- tajille. On ilahduttavaa, että lähes rempaa palvelua kustannuste- Käytä mhy:n asiantun- kolme neljästä metsänomistajas- hokkaasti. Toimihenkilöittem- temusta puukaupassa ta on metsänhoitoyhdistyksen me tehtävänkuvia on muutettu Puukauppa kannattaa aloittaa jäsen. Tarjoamme toki palveluita siten, että kaikki eivät enää tee ennakkosuunnittelulla oman kaikille niitä tarvitseville, mutta kaikkea. Meiltä löytyvät osaajat metsäasiantuntijan kanssa. Näin jäsenet hyötyvät eniten. ja tekijät aina metsänhoitotöitten varmistetaan myyjän tavoittei- Metsänhoitoyhdistys Poh- toteutuksesta sukupolvenvaih- den huomioiminen alusta alka- jois-Karjalan jäsenmaksu on kah- doksiin saakka, monipuolisia en. Kannattaa käyttää asiantun- teenkymmeneen metsähehtaarin puukauppapalveluita unohta- tijaa, se takaa myyjälle tasaver- saakka 60 euroa ja yli kaksikym- matta. Metsänomistajat käyttä- taisen aseman ostajan kanssa mentähehtaaria omistavilta 105 vät palveluitamme aktiivisesti ja neuvotteluun. euroa. Ajankohtainen puumark- saamamme asiakaspalaute on ol- Meillä on erittäin osaava, mo- kinatieto ja jäsenhintaiset asian- lut usean vuoden ajan kokonai- ja metsänomistajan edunval- tuessa. Myös myyntiajankohdal- tivoitunut ja sitoutunut henkilös- tuntijapalvelut tuovat monin suutena kiitettävää. vonnan ytimessä. Tavoitteena la on suuri merkitys. Jopa saman tö auttamassa metsänomistajia verroin vastinetta jäsenmaksul- Näyttää siltä, että vuosi vuo- on varmistaa metsänomistajalle puunostajan tarjoukset voivat onnistumaan niin puukaupoissa le, joka on myös metsätalouden delta metsänhoitoyhdistyksen paras mahdollinen puukauppa vaihdella merkittävästi lyhyen kuin muissakin metsätalouden verotuksessa vähennyskelpoinen asiantuntijapalveluiden kysyntä ja puunkorjuu. Puukauppaa on ajan sisällä. Entäpä puun katkon- toimissa. meno. Jos et ole vielä jäsen, niin kasvaa. monenlaista ja -kokoista. Monel- ta, otetaanko tukki tarkasti tal- nyt kannattaa liittyä. le puukauppa on ainutkertainen teen? Parhaan tarjouksen valinta Pekka Nuutinen Puukauppapalvelut tapahtuma, kun taas osa tekee saattaa olla vaikeaa. Lisäksi os- toiminnanjohtaja Palvelua metsänomistajille ytimessä kauppaa vuosittain. tajilla houkuttimina on erilaisia Tänä vuonna asetumme myös Puukauppapalvelut ovat met- Ostajien väliset erot korostu- bonuksia tai sijoitusvaihtoehtoja uuteen asentoon palvelutarjon- sänhoitoyhdistyksen toiminnan vat puunjalostuksen monipuolis- kädenpuristuksen lisäksi. Tarjo- VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityis- kohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa. Puukauppakokemus käytössäsi! Varmista hakkuiden sujuminen suunnitellusti! PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA PUUKAUPAN KOKONAISPALVELU Maksuton jäsenille Ilman jäsenyyttä alkaen 50,00 € Alkaen 0,77 €/m³jäsenille JÄSENENÄ Ilman jäsenyyttä alk varmistat aen 1,05 €/m³ Hinta sisältää: Hinta sisältää: edullisemmat Arvio puumäärästä • • Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen hinnat! Hinta-arvio • taulukko Työmaakartta • • Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken Metsänkäyttöilmoituksen teko • • Tarjousten vertailu Jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt • • Ostajan valinta Varmista puukaupan tarkka palvelu • Hakkuun suunnittelu omalta metsäasiantuntijaltasi! • Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta • Korjuujäljen valvonta • Puunkorjuun valvontaraportti Hän tuntee alueensa metsät ja puukauppatilanteen. • Puukaupan päättäminen Meillä metsänomistaja päättää ja ammattilaiset toteuttavat. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala, sähköposti: [email protected] tai puhelin 040 7069 166 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänhoitoyhdistys Toimituskunta Pekka Nuutinen Sivunvalmistus/taitto ForComm PEFC-sertifioitu Pohjois-Karjalan tiedotuslehti 1/2018. Annika Kontkanen Paino PunaMusta Oy, Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Toimituksen osoite Joensuun paino valvotuista kohteista. PEFC/02-31-151 www.pefc.org 4041-0619 Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Painos 16 000 kpl Painotuote Päätoimittaja Hannele Ärväs Kuurnankatu 3b, 80100 Joensuu Kannen kuva Hannele Ärväs Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat 3 Puukauppa Puulle on kysyntää - kuitupuut kannattaa kilpailuttaa Vuoden 2017 puumarkkina päätyi sekä puukaupassa että hakkuissa selvään kasvuun edellisestä vuodesta. Yksityismetsänomistajat myivät Metsäteollisuus ry:n jäsenille 34,4 miljoonaa kuutiometriä puuta, missä oli kuusi prosenttia kasvua vuodesta 2016. Vaikka puunkorjuuolosuhteet lä kaikki ääripäät, lunta on run- olivat poikkeuksellisen hankalat, saasti tai ei lainkaan. Lisäksi yksityismetsistä korjattiin puu- pakkaset eivät toistaiseksi ole ta enemmän kuin koskaan. Ni- kovettaneet metsämaapohjia. mellinen kantohintaindeksi nou- Metsänhoitoyhdistysten arvi- si kolme prosenttia vuoden 2017 on mukaan sekä tukille että kui- aikana. Kaikkien puutavaralajien dulle on tällä hetkellä hyvin ky- kantohinnat ovat lievästi vah- syntää. Sahateollisuudessa terät vistuneet. Puun käyttömäärien, pyörivät punaisella ja metsän- hakkuiden ja puukaupan toteu- omistajien kannattaakin aktiivi- tuneen kehityksen sekä ennus- sesti tarjota välittömästi hakkuu- teiden perusteella puukauppa seen soveltuvia kohteita. jatkuu vilkkaana myös lähikuu- Puun ostajien kiinnostus ko- kausina. Lisäksi puun tuonnin timaiseen kuitupuuhun on ilah- supistuminen tukee kotimaisen duttavasti edelleen parantunut. puun lisäkysyntää. Tämä yhdessä massa- ja paperi- Suomen talous kasvaa tällä teollisuuden erinomaisen kan- hetkellä suotuisasti ja työllisyys- nattavuuden kanssa pitää muis- tilanne on parantunut. Puupoh- taa ja kannattaa hyödyntää jaisten tuotteiden vientimäärät kuitupuukauppojen kilpailutuk- ovat kehittyneet hyvin myöntei- sessa. Kuitupuun kuutiohinta on sesti. Vientimarkkinoilta positii- metsätalouden kannattavuuden visin uutinen on mäntysahatava- näkökulmasta aivan yhtä tärkeä ran vientihinnan parantuminen. kuin tukkipuun yksikköhinta. Toivottavasti tämä kehitys jat- Lisäksi mahdolliset kuitupuun kuu myös kuluvana vuonna. Eu- toimitussopimukset on nykyises- ro on viime kuukausina vahvis- sä markkinatilanteessa järkevää tunut USA:n dollariin ja Ruotsin sopia mahdollisimman lyhyeksi. Minna Lautala kruunuun verrattuna. Tämä va- litettavasti heikentää suomalais- Edellytykset investoinneille missään muussa maassa. Lisäk- vestointien myötä helpottaa sa- markkinatilanteessa metsänhoi- ten yritysten hintakilpailukykyä ovat hyvät si paperiteollisuudessa saavutet- hateollisuuden ahdinkoa. toyhdistysten puukaupallisille ulkomaan kaupassa. Uusille kuitupuun käyttöä li- tu työehtosopimus parantaa in- palveluille on tarvetta enemmän sääville investoinneille on yhä vestointien toteutumismahdolli- Mhy tuntee paikalliset kuin koskaan. Puukauppojen Kovan maan leimikoista on edelleen huutava tarve. Toivot- suuksia. Viime vuosi osoitti, että puumarkkinat kilpailutukseen tulee jatkuvasti kova tarve - kilpailu tavasti mahdollisimman moni alempiasteisen tieverkon heikko Metsänomistajien kannattaa eh- uusia mitta- ja laatuvaatimuksia kuitupuusta on kasvanut suunnitteluvaiheessa oleva han- kunto on puun hankinnan isoin dottomasti aina tarkistaa paikal- sekä muita kokonaisarvoon vai- Erittäin vaikeiden korjuuolosuh- ke varmistuu vuoden 2018 aika- pullonkaula, ja niiden korjaami- linen puukauppatilanne omasta kuttavia tekijöitä, jotka kaikki pi- teiden seurauksena puun osto na. Puumarkkinoiden ja kestä- seen pitää löytyä resursseja. Uu- metsänhoitoyhdistyksestään ja tää huomioida eri puun ostajien painottuu kovan maan kohtei- vien hakkuumahdollisuuksien det investoinnit ovat ainoa keino kilpailuttaa puukauppakohteet tarjousten vertailussa. siin. Maan eri osissa puunkor- puolesta investointiedellytykset saada puulle lisää kysyntää sekä metsänhoitoyhdistysten asian- Erno Järvinen juuolosuhteissa on tällä hetkel- ovat Suomessa paremmat kuin kuitupuun käyttöä lisäävien in- tuntemuksella. Nykyisessä puu- tutkimuspäällikkö, MTK ry Hyvä vire jatkuu Pohjois-Karjalan puukaupassa Puukauppaa tehtiin Pohjois-Kar- ole odotettavissa suuria muutok- nalta metsissä eletään kuitenkin Tykkylumituhot pailutus vaatii perehtyneisyyttä jalassa vuonna 2017 kaikkiaan sia, joskin kuusitukin voimakas vieläkin kelirikkokautta. Syksyn vaikuttavat puukauppaan asiaan, jotta erot tarjousten vä- noin kolme miljoonaa kuutiomet- kysyntä ja havukuitupuun tar- ja alkutalven runsaat vesisateet Alkutalven runsas lumen tulo lillä saadaan selville paitsi hin- riä. Hyvän vireen odotetaan jat- peen kasvu voivat vetää näiden ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa on aiheuttanut tykkylumituhoja nan, myös katkonnan
Load more

Recommended publications
  • Outokumpu Industrial Park
    Welcome to Outokumpu Industrial Park Juuso Hieta, CEO Outokumpu Industrial Park Ltd. Outokumpu Industrial Park (the core of it) Joensuu 45 km We are in this building at the moment Kuopio 92 km Sysmäjärvi industrial area Outokummun Metalli Oy Piippo Oy Mondo Minerals A Brief history of industrial evolution First stone chunck that gave evidence for Otto Trustedt’s exploration team of a rich copper ore deposit somewhere in North Karelia was found in 1910 about 70 km southeast from Outokumpu → ore discovery was the starting point of Outokumpu (both: company & town) Population vs. ore extraction – causality? Population now (~6800) What is left of our strong mining history? ”An Industrial hub” Outokumpu Industrial Park • A good example of Finnish regional (industrial) policy in the 1970’s • Outokumpu was one of many industrial cities in Finland to face such a major structural change with a very, very large scale on the local economy – many others followed → industrial park was established to broaden the local economy and to create new industrial jobs as a replacement for the declining mining business • Even as we speak we still have 15 hectares of already zoned areas for industrial purposes with a good and solid infrastructure: district heating of which 99 % is produced with renewable energy sources, optical fibre & electricity networks and modern sanitation systems easily accessible to all industrial and other start ups • Today (2018) about 960 jobs in industrial companies in Outokumpu, with 6800 inhabitants, which makes us one of the most
    [Show full text]
  • 1(9) PÄÄTÖS Annettu Julkipanon Jälkeen Kaivnro: 11.4.2019 1852
    Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 1(9) PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen KaivNro: 11.4.2019 1852 PÄÄTÖS KAIVOSLUVASSA ANNETTAVIEN YLEISTEN JA YKSITYISTEN ETUJEN TURVAAMISEKSI TARPEELLISISTA MÄÄRÄYKSISTÄ Kaivospiirin haltija Mondo Minerals B.V. Amsterdam Alankomaat Yhteystiedot: Mondo Minerals B.V. Branch Finland PL 603 87101 Kajaani puh. 010-56211 Kaivospiiri Vuonos (KaivNro 1852) Sijainti Outokumpu (kaivospiirin kartta on esitetty liitteessä 1) PÄÄTÖS Turvallisuus-ja kemikaalivirasto antaa Mondo Minerals B.V. :lle päätöksen kai- vosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisista määräyksistä koskien Vuonos -kaivospiiriä (KaivNro 1852). Perustelut: Kaivoslaki 52 §, 125 § ja 181 § Peruste määräysten tarkistamiselle Kuulemisen peruste: KHO päätös 22.11.2017 (Dnro 1217/1/16). Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on päätöksellään 24.6.2014 antanut Vuonoksen kaivospiiriä koskien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset mää­ räykset. Itä-Suomen hallinto-oikeuden antaman päätöksen 21.3.2016 (nro 16/0079/3) mukaisesti päätöksen 24.6.2014 lupamääräys 3 on kumottu ja palautettu Turvalli­ suus-ja kemikaalivirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Mondo Minerals B.V. valitti päätöksestä. KHO antoi päätöksen 22.11.2017 (Dnro 1217/1/16). Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta. Turvallisuus-ja ke­ Helsinki Tampere Rovaniemi Vaihde 029 5052 00( mikaalivirasto PL 66 (Opastinsilta 12 B) Yliopistonkatu 38 Valtakatu 2 www.tukes.fi 00521 Helsinki 33100 Tampere 96100 Rovaniemi [email protected] Y-tunnus 1021277-9 2(9) KaivNro: 1852 Kaivosviranomainen kuulutti ja käsitteli uudelleen päätökseen 24.6.2014 liitty­ neen lupamääräyksen 3. Kuulemisen peruste on ollut kaivoslain (621/2011) 52.3 §, 108 § ja 109 §. Kaivosviranomaisen katselmus Vuonoksen kaivospiiriilä 22.5.2018 Kuulemisasiakirjassa esitettiin ote kaivosviranomaisen katselmuksesta Vuonoksen kaivospiiriilä 22.5.2018.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • R-Sarja Ntm 14 / 20.05.2013 (2018-08-30)
    R-sarja Ntm 14 / 20.05.2013 Tm/UfS/NtM 25. 10.9.2018 *274 /2018 (2018-09-10) Suomi. Vuoksen vesistö. Eno. Peltoniemi. Kaapelit ja johdot Finland. Vuoksens vattendrag. Eno. Peltoniemi. Kablar och rörledningar Finland. Vuoksi watercourse. Eno. Peltoniemi. Cables and pipelines Kartat / Kort / Charts Edellinen / Föregående / Previous R285, R285.1 262 /2018 Viite: TM 28/305/2012 Referens: UfS 28/305/2012 Reference: NtM 28/305/2012 2 R285, R285.1 Muuta Seuraavien pisteiden välillä: (1) 62°56.37'N 30°05.05'E Ändra > Mellan följande positioner: (2) 62°56.88'N 30°05.70'E Amend Between the following positions: ( FTA, Lappeenranta/Villmanstrand 2018 ) Tm/UfS/NtM 24 31.08.2018 *262 /2018 (2018-08-30) Suomi. Vuoksen vesistö. Eno. Kaltimonkoski. Kaapelit ja johdot Finland. Vuoksens vattendrag. Eno. Kaltimonkoski. Kablar och rörledningar Finland. Vuoksi watercourse. Eno. Kaltimonkoski. Cables and pipelines Kartat / Kort / Charts Edellinen / Föregående / Previous R/INDEX, R278 34 /2018 1 R/INDEX, R278 (1) 62°47.689'N 30°07.078'E Lisää Seuraavien pisteiden välille: (2) 62°47.662'N 30°07.255'E Inför Mellan följande positioner: (3) 62°47.695'N 30°07.528'E Add Between the following positions: 2 Kuva viitteeksi, karttaotteet ei merikartan mittakaavassa / Bild för referens, kortutdrag inte i sjökortets skala / Image for reference, chart extracts not to scale of chart ( FTA, Lappeenranta/Villmanstrand 2018 ) Tm/UfS/NtM 4 10.02.2017 *34 /2018 (2018-02-08) Suomi. Vuoksen vesistö. Pielinen. Joensuu. Ahveninen-Suurselkä väylä (2.4 m). Poistettu matalikko. Syvyystiedot Finland. Vuoksens vattendrag. Pielisjärvi. Joensuu. Farleden Ahveninen-Suurselkä (2.4 m).
    [Show full text]
  • Lasten Ja Nuorten Hyvinvointisuunnitelma 2019 2022
    Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019─2022 Kunnanhallitus 3.12.2018 § 247 Valtuusto 17.12.2018 § 82 Ilman hulluja unelmia ei synny viisaita päätöksiä. Tommy Tabermann Sisältö 1. Johdanto .................................................................................................................................................... 1 2. Suunnitelmaa ohjaavat arvot, lait ja asiakirjat .......................................................................................... 2 2.1. Keskeiset lait ja asetukset .................................................................................................................. 2 2.2. Kuntastrategia ja muut ohjaavat asiakirjat........................................................................................ 3 2.3. Edellisen suunnitelman arviointi ....................................................................................................... 5 2.4. Lapsivaikutusten arviointi .................................................................................................................. 7 3. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytila .................................................................................................... 8 3.1. Väestö ja asuminen ......................................................................................................................... 10 3.2. Terveys, kehitys ja oppiminen ......................................................................................................... 13 3.3. Fyysinen kasvuympäristö ................................................................................................................
    [Show full text]
  • KOHTI KESTÄVÄÄ ELÄMÄNTAPAA - Toimintaohjelma
    Ilomantsi – Joensuu – Juuka – Kontiolahti – Liperi – Outokumpu - Polvijärvi KOHTI KESTÄVÄÄ ELÄMÄNTAPAA - toimintaohjelma Joensuun seudun ops2016 1 Ilomantsi – Joensuu – Juuka – Kontiolahti – Liperi – Outokumpu - Polvijärvi Sisällys 1 Lähtökohdat ja tavoitetila ………………………………………………………………………………….. 3 2 Nykytilan kuvaus ………………………………………………………………………………………………...5 3 Toimintaohjelma ………………………………………………………………………………………………… 5 3.1 Ekologinen ja taloudellinen kestävyys ……………………………………………. 5 3.2 Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys …………………………………………….. 7 3.3 Kestävä elämäntapa oppimisen kohteena………………………………………. 9 4 Kestävän elämäntavan toiminnan organisointi, koordinointi ja arviointi…………….. 11 5 Oppimateriaalia ja linkkejä kestävän elämäntavan opettamisen tueksi………………. 11 Liite 1. Suunnittelulomake 2 Ilomantsi – Joensuu – Juuka – Kontiolahti – Liperi – Outokumpu - Polvijärvi 1 Lähtökohdat ja tavoitetila Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen arvoperusta Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen arvot ovat oppiminen, hyvinvointi ja vastuullisuus. Arvot näkyvät varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun arjessa oppimisen ilon luomisena, hyvinvoinnin lisäämisenä ja vastuullisen toiminnan toteuttamisena. Oppimisen ilon löytämistä Oppimista tapahtuu kaikkialla Aktiivista ja kriittistä tietojen ja taitojen hankkimista Oppimista vuorovaikutuksessa Oppimisen arviointia, OPPIMINEN yhdessä ja yksin Elinikäistä oppimisen intoa Tasavertaisia mahdollisuuksia oppilashuollon palveluihin Terveellisen elämäntavan edistämistä Tunnetaitojen oppimista ja kiusaamisen vastaista
    [Show full text]
  • OECD Mining Regions and Cities Case Study: OUTOKUMPU and NORTH KARELIA, FINLAND
    Policy Highlights OECD Mining Regions and Cities Case Study: OUTOKUMPU AND NORTH KARELIA, FINLAND About the OECD The OECD is a unique forum where governments work together to address the economic, social and environmental challenges of globalisation. The OECD is also at the forefront of efforts to understand and to help governments respond to new developments and concerns, such as corporate governance, the information economy and the challenges of an ageing population. The Organisation provides a setting where governments can compare policy experiences, seek answers to common problems, identify good practice and work to co-ordinate domestic and international policies. About CFE The Centre for Entrepreneurship, SMEs, Regions and Cities helps local, regional and national governments unleash the potential of entrepreneurs and small and medium-sized enterprises, promote inclusive and sustainable regions and cities, boost local job creation and implement sound tourism policies. About this booklet This document summarizes the key findings of OECD (2019), OECD Mining case study: Outokumpu and North Karelia, OECD Publishing, Paris. The full publication will be available at http://www.oecd.org/regional/regional-policy/mining-regions-project.htm This document and any map included herein are without prejudice to the status of or sovereignty over any territory, to the delimitation of international frontiers and boundaries and to the name of any territory, city or area. Photo credits: ©Getyyimages, @Outokumpu Mining Museum For more information: http://www.oecd.org/cfe/regional-policy/ │ 1 Introduction This policy highlight provides a summary of the first OECD Mining Regions and Cities Case Study. The Case Study focuses on the region of North Karelia and the municipality of Outokumpu in Finland.
    [Show full text]
  • Country Report Finland
    Coping Strategies and Regional Policies – Social Capital in the Nordic Peripheries – Country report Finland Esko Lehto Nordregio 2002 Nordregio Working Paper 2002:7 ISSN 1403-2511 Nordregio - the Nordic Centre for Spatial Development PO Box 1658 S-111 86 Stockholm, Sweden Tel. +46 8 463 5400, fax: +46 8 463 54 01 e-mail: [email protected] website: www.nordregio.se Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parlia- mentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co-operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum for co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co- operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers. Founded in 1971. Stockholm, Sweden 2002 Preface This country report is one of five country reports (Nordregio working papers) of the research project Coping Strategies and Regional Policies, Social Capital in Nordic Peripheries. The research includes fieldwork during 2001 in Greenland, Iceland, the Faroe Islands, Sweden and Finland, two localities per country, two projects per locality. The project was co-operatively conducted by researchers from the University of Iceland (Reykjavik), the Research Centre on Local and Regional Development (Klaksvík, Faroes), the Swedish Agricultural University (Uppsala), the University of Joensuu (Finland) and Roskilde University (Denmark).
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion
    laura stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Studia Fennica Folkloristica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Anna-Leena Siikala Rauno Endén Teppo Korhonen Pentti Leino Auli Viikari Kristiina Näyhö Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Finnish Literature Society • Helsinki 3 Studia Fennica Folkloristica 11 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via Helsinki University Library. © 2002 Laura Stark and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International. A digital edition of a printed book first published in 2002 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB: eLibris Media Oy ISBN 978-951-746-366-9 (Print) ISBN 978-951-746-578-6 (PDF) ISBN 978-952-222-766-9 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1235-1946 (Studia Fennica Folkloristica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sff.11 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • Finline 2021 Preinformation
    FinLine 2021 Prepare yourself (again) for a week of skating in the wilderness! Last summer we were forced to cancel our annual skating holiday first time in its history after 28 consecutive years. It looks like the situation is now getting better in Finland and by postponing the event by one month from traditional July we try to maximize the possibilities for our European friends to travel and join the event. In other words, we are trying again this summer! Finland is (still) a large country with big forests – and some paved roads in middle of them. We will re-use our existing plans: after the Swedish- speaking western coastline of FinLine 2019, Skating on Punkaharju ridge between lakes. FinLine will be skated in the wilderness of North Karelia, in the huge backwoods with bears and wolves split by the Russian border. https://w.wiki/mqu The plan is to follow roughly the borderline up to the most uninhabited areas of the province. During the journey, we will see many of the officially declared national landscapes of Finland, like Olavinlinna Castle, Punkaharju Ridge, North Karelian hillside villages and the Koli National Park. Our plan is again to add optional “extras” on the route map for some of the skating days. Skaters that like to enjoy more kilometers can choose to skate the extras depending on their feeling and weather. Skating starts from Savonlinna and ends in Joensuu, the capital of North Karelia and a lively university town. On the way, in addition to the national landscapes, we will enjoy the clear Puruvesi Lake, skate along the border less than half kilometer from Russia, see traditional houses like Orthodox tšasounas, be able to visit the easternmost place of the continental EU and cruise across the huge 1 Some FinLine 1996 skaters on the top of Koli.
    [Show full text]
  • Heritage and Identity in NORTH KARELIA – FINLAND
    heritage and identity in NORTH KARELIA – FINLAND Diënne van der Burg University of Groningen/ University of Joensuu Faculty of Spatial Sciences/ Department of Geography April 2005 Heritage and Identity in North Karelia - Finland Diënne van der Burg Student number 1073176 Master’s thesis Cultural Geography April 2005 University of Groningen/ Faculty of Spatial Sciences/ Dr. P. D. Groote University of Joensuu/ Department of Geography/ Senior Assistant Professor Minna Piipponen Heritage and Identity in North Karelia 2 Abstract The region of North Karelia can be identified in different ways. Identity can be seen as the link between people, heritage and place. People want to identify themselves with a place, because for them that place has a special character. Many features distinguish places from each other and heritage is one of these features that contribute to the identity of a place and to the identification of individuals and groups within that specific place. Therefore heritage is an important contributor when people identify themselves with a place. Nowadays the interest in heritage and identity is strong in the context of processes of globalisation. Globalisation has resulted in openness and heterogeneousness in terms of place and culture. More and more, identities are being questioned and globalisation has caused nationalism and regionalism in which heritage is used to justify the construction of identities. Karelia North Karelia can be seen as part of Karelia as a whole. Karelia is situated partly in Finland and partly in Russia and that makes it a border area. Karelia is a social-cultural constructed area with no official boundaries. The shape, size and its inhabitants changed many times during the centuries.
    [Show full text]