DOCSLIB.ORG

Joensuu–Eno–Lieksa Lieksa–Eno–Joensuu Huom: Huom: Joensuu–Juuka–Nurmes

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Joensuu–Eno–Lieksa Lieksa–Eno–Joensuu Huom: Huom: Joensuu–Juuka–Nurmes 52 ELY:n Waltti-kortti ELY:n Kortin etupuoli Kortin joensuu–eno–lieksa + + ma-pe ma-pe ma-pe ma-pe ma-la S ma-pe ma-pe S ma-pe Kortin kääntöpuoli Kortin Keskussairaala 12:00 15:10 www.waltti.fi name namn nimi to a return please driver. a servicepointor Card Travel Iffound, onrequest. mustbeproduced ofidentity Proof eller resekortet till ettserviceställeför upphittat kort tillchauören. ett överlämna Vänligen begäran. på uppvisas Legitimation bör tai kuljettajalle. palvelupisteeseen matkakortin toimittamaan kortti pyydetään Löytäjää pyydettäessä. todistettava on Henkilöllisyys Card •Travel •Resekort Waltti-matkakortti Joensuu 6:00 7:10 12:15 14:15 15:20 16:00 16:30 18:00 18:00 21:15 Lehmola th x x x x x x x x x x Eno 6:40 7:55 13:00 15:00 16:05 16:40 17:10 18:35 18:35 21:50 Uimaharju 6:55 8:10 13:15 15:15 16:20 16:55 17:25 18:50 18:50 22:05 Ukkola 7:00 8:15 Y 13:20 Y 15:20 16:25 17:00 17:35 18:55 22:10 Isäntärenki 7:20 8:30 13:35 15:35 16:40 17:10 17:50 19:10 22:25 Lieksa 7:50 8:55 14:00 16:00 17:05 17:40 18:15 19:35 22:45 21.10.2019 18.10.2019 lieksa–eno–joensuu alkaen saakka + + ma-pe Koulp 1) ma-pe ma-pe ma-la ma-pe, S ma-pe, S ma-pe ma-pe Lieksa 5:50 7:00 8:00 10:05 13:00 YY 14:15 15:20 Isäntärenki 6:05 7:15 8:20 10:25 13:20 14:35 x Ukkola 6:25 7:35 8:35 10:40 13:35 15:00 15:55 Uimaharju 5:50 6:35 7:45 8:45 10:50 13:45 15:15 16:05 Eno 6:05 6:55 6:55 8:00 9:05 11:05 14:00 15:30 16:25 Lehmola th x x x x x x x x x Joensuu 6:45 7:40 7:40 8:40 9:45 11:50 14:40 16:10 17:05 Keskussairaala T TTTT huom: T= tarvittaessa, Y= käy tarvittaessa Rukaveden th:ssa koulupäivinä + = kouluvuoden aikana YY= lähtee koululta klo 14:10, 1) Joensuun koulupäivinä Jouluaattona ajetaan Lieksasta klo 8.00 ja Joensuusta klo 15.10 lähtevät vuorot. Aikataulu voimassa 12.8.2019 alkaen. Liikennöitsijä Savo-Karjalan Linja Oy Joensuu–juuka–nurmes nurmes–juuka–joensuu Kuhmo–Nurmes + + + + + + ma-pe ma-pe ma-pe ma-pe pe ma-pe ma-pe ma-pe SS ma-pe PSS PSS Keskussairaala 16:10 18:10 20:55 Nurmes 6:35 14:05 15:15 16:20 Kuhmo 14:20 18:20 Joensuu 15:10 16:15 18:15 21:05 Porokylä x x x x Mujejärvi x x Lehmola th, vt 6 x x x x Vanhakylä x x x x Petäiskylä 15:00 19:00 Kontioniemi | | 18:40 | Salmenkylä th | xA x xA Heinäpuro th x x Kontiolahti 15:40 16:50 18:50 21:35 Kalliosärkkä 6:55 14:40 15:40 16:45 Imanne x x Hovila | x x TT Vuokko x | | | Puiroonkangas th x x Romppala th x x x x Vihtasuo x x x x Nurmes las 15:30 19:30 Kopravaara x x x x Juuka 6:00 7:25 15:10 z 16:10 17:10 Ahmovaara 16:15 17:35 19:25 22:10 Nunnanlahti x x 15:20 x Nunnanlahti x x x x Ahmovaara 6:20 7:45 15:40 16:35 Nurmes-KuHMO Juuka 6:50 16:40 18:00 19:55 22:35 Kopravaara x x x x Vihtasuo x x x x Romppala th x x x x SS P PS Vuokko | x | | Hovila x | x | Nurmes las 15:35 16:15 20:10 Kalliosärkkä 7:10 17:05 x 22:55 Kontiolahti 7:10 8:25 16:20 17:15 Puiroonkangas th x x x Salmenkylä th | | | | Kontioniemi | | | | Imanne x x x Vanhakylä x x x x Lehmola th, vt 6 x x x x Petäiskylä 15:55 16:35 20:30 Porokylä x x x x Joensuu 7:40 8:55 16:50 17:45 Mujejärvi x x x Nurmes 7:40 17:30 20:35 23:15 Keskussairaala TT Kuhmo 16:45 17:25 21:20 huom: T = tarvittaessa + = kouluvuoden aikana Kuhmo – Nurmes vuorossa käytössä A = Savikylän tienhaarassa tarvittaessa TT = ajetaan tarvittaessa Varparannantie–Hovila–Romppalantie Kainuun liikennealueen Waltti-hinnasto, z) = Juuka-Nunnalahti ajetaan vanhaa tietä Liikennöitsijä Savo-Karjalan Linja Oy arvoliput ja kertaliput. Nurmeksen Aikataulu voimassa 12.8.2019 alkaen. kausilippu ei kelpaa. Liikennöitsijä Savo-Karjalan Linja Oy Arvolippu E-I = 9,10 € ja kertalippu 11,40€ Ajopäivätiedustelut: Kuhmon Taksipalvelu p. 0600 398 100 53 tai 040 580 7336. Liikennöitsijä Kuhmon Taksipalvelu.
Load more

Recommended publications
  • Outokumpu Industrial Park
    Welcome to Outokumpu Industrial Park Juuso Hieta, CEO Outokumpu Industrial Park Ltd. Outokumpu Industrial Park (the core of it) Joensuu 45 km We are in this building at the moment Kuopio 92 km Sysmäjärvi industrial area Outokummun Metalli Oy Piippo Oy Mondo Minerals A Brief history of industrial evolution First stone chunck that gave evidence for Otto Trustedt’s exploration team of a rich copper ore deposit somewhere in North Karelia was found in 1910 about 70 km southeast from Outokumpu → ore discovery was the starting point of Outokumpu (both: company & town) Population vs. ore extraction – causality? Population now (~6800) What is left of our strong mining history? ”An Industrial hub” Outokumpu Industrial Park • A good example of Finnish regional (industrial) policy in the 1970’s • Outokumpu was one of many industrial cities in Finland to face such a major structural change with a very, very large scale on the local economy – many others followed → industrial park was established to broaden the local economy and to create new industrial jobs as a replacement for the declining mining business • Even as we speak we still have 15 hectares of already zoned areas for industrial purposes with a good and solid infrastructure: district heating of which 99 % is produced with renewable energy sources, optical fibre & electricity networks and modern sanitation systems easily accessible to all industrial and other start ups • Today (2018) about 960 jobs in industrial companies in Outokumpu, with 6800 inhabitants, which makes us one of the most
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • R-Sarja Ntm 14 / 20.05.2013 (2018-08-30)
    R-sarja Ntm 14 / 20.05.2013 Tm/UfS/NtM 25. 10.9.2018 *274 /2018 (2018-09-10) Suomi. Vuoksen vesistö. Eno. Peltoniemi. Kaapelit ja johdot Finland. Vuoksens vattendrag. Eno. Peltoniemi. Kablar och rörledningar Finland. Vuoksi watercourse. Eno. Peltoniemi. Cables and pipelines Kartat / Kort / Charts Edellinen / Föregående / Previous R285, R285.1 262 /2018 Viite: TM 28/305/2012 Referens: UfS 28/305/2012 Reference: NtM 28/305/2012 2 R285, R285.1 Muuta Seuraavien pisteiden välillä: (1) 62°56.37'N 30°05.05'E Ändra > Mellan följande positioner: (2) 62°56.88'N 30°05.70'E Amend Between the following positions: ( FTA, Lappeenranta/Villmanstrand 2018 ) Tm/UfS/NtM 24 31.08.2018 *262 /2018 (2018-08-30) Suomi. Vuoksen vesistö. Eno. Kaltimonkoski. Kaapelit ja johdot Finland. Vuoksens vattendrag. Eno. Kaltimonkoski. Kablar och rörledningar Finland. Vuoksi watercourse. Eno. Kaltimonkoski. Cables and pipelines Kartat / Kort / Charts Edellinen / Föregående / Previous R/INDEX, R278 34 /2018 1 R/INDEX, R278 (1) 62°47.689'N 30°07.078'E Lisää Seuraavien pisteiden välille: (2) 62°47.662'N 30°07.255'E Inför Mellan följande positioner: (3) 62°47.695'N 30°07.528'E Add Between the following positions: 2 Kuva viitteeksi, karttaotteet ei merikartan mittakaavassa / Bild för referens, kortutdrag inte i sjökortets skala / Image for reference, chart extracts not to scale of chart ( FTA, Lappeenranta/Villmanstrand 2018 ) Tm/UfS/NtM 4 10.02.2017 *34 /2018 (2018-02-08) Suomi. Vuoksen vesistö. Pielinen. Joensuu. Ahveninen-Suurselkä väylä (2.4 m). Poistettu matalikko. Syvyystiedot Finland. Vuoksens vattendrag. Pielisjärvi. Joensuu. Farleden Ahveninen-Suurselkä (2.4 m).
    [Show full text]
  • Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos-Liikelaitos Pelastustoimen Palvelutasopäätös 01.01.2021
    POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS-LIIKELAITOS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 01.01.2021 - 31.12.2024 HYVÄKSYTTY Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Yhtymävaltuusto xx.xx.2020 Palvelutasopäätös lausuntoversio 2 (77) 12.6.2020 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ ............................................................................................................................................................. 4 1.1 Lainsäädäntö ..................................................................................................................................................... 4 1.2 Pelastustoimen järjestäminen ja tuottaminen Pohjois-Karjalassa .............................................................. 6 1.3 Strategiset tavoitteet ......................................................................................................................................... 6 1.4 Palvelutasopäätösprosessi ............................................................................................................................... 9 2. PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN PERUSTEET.......................................................................................... 9 2.1 Toimintaympäristön kuvaus ........................................................................................................................... 9 2.2 Meneillään olevan palvelutasokauden arviointi .......................................................................................... 13 2.3 Pelastustehtävämäärän kehitys ....................................................................................................................
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • Art Education: Performances
    ANNE PEHKONEN VISUAL ARTIST CURRICULUM VITAE Address; Nivanlammintie 91 Email; [email protected] 82200 Hammaslahti www.environmentalart.net/stonefield Finland www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi www.environmentalart.net www.koliartfestival.fi Phone; +358500629751 Art Education: 2003 Fine Art, B.A., North Karelia University of Applied Sciences, Joensuu, Finland. 2005 Documentary Film Production Studies, North Karelia University of Applied Sciences. 2002 Fine Art, State Academy of Art and Design, St. Petersburg, Russia. 1999 -2000 Art Therapy & Psychotherapy, University of Art and Design, Helsinki. 1992 -1993 Drawing, Vapaa Taidekoulu, Helsinki, Finland. 1976, 1992 Physiotherapy, Jyväskylä and Helsinki Performances 2017 - 2018 Snowball-open performance, St. Petersburg, Russia 2015 Performance Snowball in Village Niva, Joensuu, Finland 2014 Snowball- open performance : MoNA, http://www.mona.ee, Pärnu, Estonia 2013 Performance Snowball In Koli Environmental Art Festival, Koli Finland 2012 Performance Snowball: Vihtari, Joroinen, Puhos, Sulkava, Pankakoski, Finland Art Museum of Karelia, Petrosavodsk, Russia The Museum of Lieksa, Finland Vaasa, Finland 2011 Performance Snowball: Alajärvi, Finland ArtFair Suomi 11, Railway station, Helsinki, Finland Turku, Finland Tromso, Norway Oulu, Finland 2010 Performance Arctic fox, oneweekgallery, Eno, Finland Open Performance Snowball, Art Fair Suomi 10,Cable Factory, Helsinki, Finland Performance Snowball, Ars Sippola,Kouvola, Finland Performance Snowball-Art Today, Louhitalo, Eno, Finland 1
    [Show full text]
  • POKAT 2021: North Karelia's Regional Strategic Programme For
    POKAT 2021 North Karelia’s Regional Strategic Programme for 2018–2021 Contents Foreword The regional strategic programme is a statutory regional devel- Sustainable Foreword 3 AIKO opment programme that must be taken into consideration by European growth and jobs Regonal Current state of North Karelia 6 the authorities. It states the regional development objectives, Territorial 2014-2020, innovations and which are based on the characteristics and opportunities spe- Cooperation structural fund experiments Focus areas of the Regional Strategic Programme 8 cific to the region in question. The programme is drawn up for a Programmes programme (Interreg) ”Small” 1. Vitality from regional networking – Good accessibility and operating environment 8 four-year period. The POKAT 2021 North Karelia Regional Stra- tegic Programme is for the period 2018–2021. regional policy Accessibility, transport routes and connections 8 National and international networks 8 The regional strategic programme describes and consolidates CBC programmes EU, national, supraregional and regional level strategies as well (external border) 2. Growth from renewal – A diverse, sustainable and job-friendly economic structure 10 as the municipal and local level strategies. Despite the multi- Europe 2020 Strategy, Forest bioeconomy 10 sectoral overall approach, the aim is for the programme to have White Paper on the Future ”Large” specific focus areas. Concrete measures are described in the ac- of Europe 2025, 7th cohesion regional policy Technology industries 10 tion plan of the strategic programme and in individual sectoral report, EU Strategy for National objectives for Stone processing and mining 10 strategies and action plans. Separate EU the Baltic Sea Region, regional development Tourism 11 POKAT 2021 is the North Karelia Regional Strategic Programme programmes for the 2018–2021 period.
    [Show full text]
  • The Best-Known View in Finland Is from the Top of Koli, the Highest Point in What Remains of the Ancient Karelid Mountain Range
    KOLI FINLAND The best-known view in Finland is from the top of Koli, the highest point in what remains of the ancient Karelid mountain range. The National Park and the nearby village are the nucleus. Holiday homes are found between Loma-Koli and the harbour. 1 UNIQBETWEENU EASET A NKOLID WEST Koli has been a meeting point between east- ern and western cultures for hundreds of years. It has a broad range of attractions: the geology of the area; the interplay between rock and water in the landscape; rich flora and fauna; and a living culture with remind- ers of a mystic past ever present. For over a century Koli has provided visitors with op- portunities for renewal and growth. As a centre for culture and nature Koli is A particular feature of the Koli landscape in unique. At its heart lies the National Park, winter is the snow-covered trees. In addi- where swidden culture (also known as slash- tion to glorious scenery Koli offers the steep- and-burn) is still regularly practised. Here est ski slopes in southern Finland; snowshoe you can also find the native ‘kyyttö’ cattle treks; fishing through the lake ice; driving the grazing as in days gone by. ice road; snowmobile and dog-team trails; extreme events; ski trails over hill and lake. Just You can reach the Park by water summer and some of the things that make Koli unique. E KOLI winter. In summer Finland’s only inland wa- U terway car-ferry plies between Koli and Liek- Regardless of the season, sunrise and sunset sa, in winter there is a road across the lake ice! at Koli – a dream come true.
    [Show full text]
  • Kahden Tutkinnon Polku 14.8.2018 Riveria Joensuu
    Kahden tutkinnon suorittaminen Joensuussa info-tilaisuus TI 14.8.2018 Tervetuloa! RIVERIA.FI Ammatillinen tutkinto + yo-tutkinto > Ammatillista perustutkintoa opiskeleva voi suorittaa osan perustutkintoon kuuluvista opinnoista lukiotavoittein ja osallistua ylioppilaskirjoituksiin. > Lukio-opinnot korvaavat ammatillisessa perustutkinnossa (180 osp) • Yhteisten tutkinnon osien (35 osp) sekä • Ammatillisten tutkinnon osien (145 osp) opintoja > Osaamispisteet kertyvät yksilöllisesti opiskelijan aine- ja kurssivalintojen mukaan. Joensuu // Kitee // Lieksa // Nurmes // Outokumpu // Valtimo // RIVERIA.FI Ammatillinen tutkinto + yo-tutkinto > Opiskeluaika on 3– 4 vuotta. > Joensuussa yhteistyölukio on Joensuun lyseon lukion aikuislinja. Muilla paikkakunnilla paikallisten lukioiden kanssa. > Valmistuessaan opiskelija saa • ammatillisen perustutkintotodistuksen ja • ylioppilastutkintotodistuksen. Opiskelija ei saa lukion päättötodistusta, ellei suorita siihen tarvittavia kursseja. Kolmoistutkinnon suorittaminen on myös mahdollista. Joensuu // Kitee // Lieksa // Nurmes // Outokumpu // Valtimo // RIVERIA.FI Ammatillinen tutkinto + yo-tutkinto > Miksi? - Paremmat työelämä- ja jatko-opintovalmiudet - Opiskelu on vaihtelevaa ja haasteellisempaa: Ammatilliset opinnot, työssäoppiminen ja lukio-opinnot vuorottelevat keskenään. Joensuu // Kitee // Lieksa // Nurmes // Outokumpu // Valtimo // RIVERIA.FI Ammatillinen tutkinto + yo-tutkinto > Vaatii opiskelijalta sitoutumista opiskeluun samalla tavalla kuin lukiossakin. > Peruskoulun lukuaineiden keskiarvon
    [Show full text]
  • • Joensuu-Outokumpu, ME-Liikenne (Tähän Ei Subventiota, Ei Otettu
    • Joensuu-Outokumpu, ME-liikenne (tähän ei subventiota, ei otettu laskelmaan) • Savo-Karjalan Linja Oy 600324: Joensuu-Outokumpu • Savo-Karjalan Linja Oy 600588: Joensuu-Sotkuma-Polvijärvi • Savo-Karjalan Linja Oy 601632: Joensuu-Eno-Lieksa • Savo-Karjalan Linja Oy 601641: Joensuu-Juuka-Nurmes • Savo-Karjalan Linja Oy 624634: Joensuu-Viinijärvi-Outokumpu • Savonlinja Oy 601311: Joensuu-Ilomantsi • Savonlinja Oy 602301: Rääkkylä-Liperi, Rääkkylä-Hammaslahti-Joensuu • Savonlinja Oy 621083: Joensuu-Tohmajärvi-Kitee-Kesälahti • Savonlinja Oy 634441: Joensuu-Kitee-Savonlinna Matkahuollon lpputulo 2019 1 142 € Savo-Karjalan Linja Oy 600324: Joensuu-Outokumpu 4 043 € Savo-Karjalan Linja Oy 600588: Joensuu-Sotkuma-Polvijärvi 10 487 € Savo-Karjalan Linja Oy 601632: Joensuu-Eno-Lieksa 7 339 € Savo-Karjalan Linja Oy 601641: Joensuu-Juuka-Nurmes 6 170 € Savo-Karjalan Linja Oy 624634: Joensuu-Viinijärvi-Outokumpu 1 734 € Savonlinja Oy 601311: Joensuu-Ilomantsi 0 € Savonlinja Oy 602301: Rääkkylä-Liperi, Rääkkylä-Hammaslahti-Joensuu 7 678 € Savonlinja Oy 621083: Joensuu-Tohmajärvi-Kitee-Kesälahti 29 216 € Savonlinja Oy 634441: Joensuu-Kitee-Savonlinna 67 809 € RAHAVIRTOJEN LUONNOSTELUA, ajalta 1.1.2019-30.12.2019 131 363,39 € 1. RAHAVIRRAT NETTOMALLISSA Savo-Karjalan Linja Oy 600324 - JOENSUU – OUTOKUMPU - koko linja JOJO Walttiin ELYn ja kuntien maksuosuudet Lipputulot Maksuosuudet bruttomallissa Liikenteen nettomallissa (liikennöintik. ja subventio) Lipputulot Subventio Yht. %-osuus harjoittaja yht. ELY:n 25 996,33 € ELY 27 457,28 € 77,25 % MH 1 142,00
    [Show full text]
  • Pohjois-Karjalan Maakuntakaava 2040 1. Vaihe
    Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 1. vaihe Kaavaselostuksen liiteosio 3, rakennetun kulttuuriympäristön taulukot luonnos 26.4.2021 1 Liite 3 Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ma/km) Taulukoissa on esitetty nykyiset voimassa olevat maakuntakaavan merkinnät, uudet merkinnät ja voimassa olevien ma/km-merkintöjen muutokset. Sisältö 1. Ma/km-merkinnät, jotka jäävät voimaan .......................................................................................... 1 2. Uudet merkinnät maakuntakaavaan ................................................................................................. 7 3. Muutokset voimassa olevaan maakuntakaavaan .............................................................................. 9 1. Ma/km-merkinnät, jotka jäävät voimaan Ma/km, kohdemerkinnät Nro Nimi Kunta Kaavamerkintä 1 Alapiha Ilomantsi ma/km 2 Hassila Ilomantsi ma/km 3 Kino Mantsi Ilomantsi ma/km 4 Kivilahden rajaseutukirkko Ilomantsi ma/km 5 Kuikanniemi Ilomantsi ma/km 6 Käenkosken entinen ruukin kartano Ilomantsi ma/km 7 Mallitalo Ilomantsi ma/km 8 Naarvan rajaseutukirkko Ilomantsi ma/km 9 Naarvan sairasmaja Ilomantsi ma/km 10 Ilomantsin nimismiehen virka-asunto Ilomantsi ma/km 11 Pajamuseo Ilomantsi ma/km 12 Parppeinvaaran museorakennukset ja rajakenraalin maja Ilomantsi ma/km 13 Pirhunvaara Ilomantsi ma/km 14 Asuin- ja liiketalo Inari Joensuu ma/km 15 Entinen yhteiskoulu Joensuu ma/km 16 Entisen Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun päärakennus Joensuu ma/km 17 Halla Joensuu ma/km 18 Hammaslahden rautatieasema Joensuu
    [Show full text]
  • Karelia: a Place of Memories and Utopias
    Oral Tradition, 23/2 (2008): 235-254 Karelia: A Place of Memories and Utopias Outi Fingerroos Karelia is a vast inhabited area in northern Europe of historical significance to Finland,1 Russia, and Sweden. In Finnish historiography, Karelia has often been described as a borderland or battlefield lying between East and West, and as a focal point. These labels date back to medieval times, when the East and the West, that is, Novgorod and Sweden, struggled for commercial and political power over the tribes that lived in the geographical area of Karelia. At the same time, this area was also the arena for a struggle that resulted in the coexistence there of two distinct religious traditions of Eastern and Western Europe until the Second World War.2 Map 1: Since the fourteenth century, the border in Karelia has been re-drawn about ten times. © The Finnish Karelian League 1 Finland gained independence in 1917. 2 See Fingerroos 2007a; Heikkinen 1989:16; Hämynen 1994:17-19; and Sallinen-Gimpl 1994:16-17. 236 OUTI FINGERROOS Karelia is currently divided between the Russian Republic of Karelia, the Russian Leningrad Oblast, and two regions of Finland: South Karelia and North Karelia. There is also a Russian population living in many parts of the area. Some western parts of Karelia have never been on the Russian side of the border, whereas others have never been a part of Finland. Therefore, Karelia should be considered a heterogeneous area, parts of which are culturally connected to either Finland or Russia. This fact is also evident in the assigned names of Finnish and Russian Karelia.
    [Show full text]