DOCSLIB.ORG

Jojo Waltti 7.6.2021 Alkaen

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Jojo Waltti 7.6.2021 Alkaen JOJO WALTTI 7.6.2021 ALKAEN 2 JOENSUUN SEUDULLA WALTTI- ELY-keskuksen matkakortit vaihdetaan veloituk- setta JOJO matkakorteiksi Carelicumin asiakas- ALUE LAAJENEE 7.6.2021 ALKAEN palvelupisteessä osoitteessa Koskikatu 5, 80100 JOENSUU. Joensuun seudun joukkoliikenteen (JOJO) Waltti- alue laajenee Ilomantsiin, Tohmajärvelle, Ki- Käyttämättömistä kausilipuista voi hakea hyvi- teelle, Outokumpuun, Polvijärvelle ja Lieksaan tystä ELY-keskukselta. Matkakortilla oleva arvo 7.6.2021 alkaen. Samalla Pohjois-Savon ELY-kes- voidaan hyvittää ja siirtää JOJO matkakortille Ca- kuksen järjestämässä Joensuuhun suuntautu- relicumin asiakaspalvelupisteessä 30.9.2021 vassa liikenteessä tulevat käyttöön JOJO Waltti- saakka. Suositeltavaa kuitenkin on, että matka- liput. kortilla olevat liput ja arvo käytettäisiin loppuun. ELY-keskuksen Waltti-lippujen myynti päättyy JOS WALTTI-LIIKENNETTÄ EI OLE ENÄÄ KÄY- 6.6.2021. TÖSSÄ 7.6.2021 ALKAEN MIKÄ MUUTTUU? Waltti-liput poistuvat kokonaan käytöstä Juu- assa, Nurmeksessa ja Rääkkylässä. Lisäksi Kiteen ELY-keskuksen Waltti-liput poistuvat kokonaan keskustasta eteenpäin Kesälahdelle ja Savonlin- käytöstä. naan jatkavissa vuoroissa Waltti-liput eivät ole enää käytössä 7.6.2021 alkaen. ELY-keskuksen hankkimassa liikenteessä JOJO Waltti-liput tulevat käyttöön Joensuun, Kon- JOJO Waltti-alueen ulkopuolelle suuntautuville tiolahden ja Liperin kuntarajoille saakka sekä Jo- matkoille tulevat käyttöön liikenteenharjoitta- ensuusta jien liput. Liput ostetaan Matkahuollosta tai lii- • Outokumpuun Kuusjärvelle saakka kenteenharjoittajalta. • Polvijärven keskustaan • Lieksan keskustaan Asiakkaat, joiden käytössä ei ole Waltti-liiken- • Ilomantsin keskustaan ja nettä enää 7.6.2021 alkaen, voivat hakea ELY- • Tohmajärven kautta Kiteen keskustaan. keskukselta hyvitystä matkakortilla olevista käyt- tämättömistä kausilippumatkoista ja arvosta. Joensuusta Juukaan ja Nurmekseen menevissä Matkakortilla olevaa arvoa voi käyttää 30.9.2021 vuoroissa JOJO Waltti-liput kelpaavat Joensuussa saakka missä tahansa Suomen Waltti-liiken- ja Kontiolahdella. Joensuusta Tohmajärven teessä. kautta Kesälahdelle ja Savonlinnaan menevissä vuoroissa JOJO Waltti-liput kelpaavat Joensuun HYVITYKSEN HAKEMINEN ELY-KESKUKSELTA ja Kiteen keskustan välillä. Asiakas täyttää hyvityshakemuksen ja toimittaa JOJO Waltti-alueen ulkopuolelle jääville alueille sen ELY-keskukselle. ELY-keskus sulkee kortin ja tulevat käyttöön liikenteenharjoittajan lippu- maksaa käyttämättömät matkat ja arvon asiak- tuotteet. kaan tilille. Korttipohjaa ei hyvitetä eikä korttia tarvitse palauttaa. ELY-KESKUKSEN WALTTI-LIPPUJEN VAIHTAMI- NEN JA KELPOISUUS JOJO WALTTI-ALUEELLA Lomake ja ohjeet hyvityshakemuksen teke- miseksi löytyy ELY-keskuksen nettisivulta ELY-keskuksen matkakortilla olevan kauden voi ely-keskus.fi/web/waltti-ita-suomi. Lomakkeita käyttää sen kelpoisuusajan loppuun, kuitenkin saa myös Carelicumin asiakaspalvelupisteestä. enintään 31.8.2021 saakka. Kortilla olevaa arvoa voi käyttää 30.9.2021 saakka. Hyvitykset tulee hakea viimeistään 30.9.2021. 3 JOJO WALTTI-LIPUT 7.6.2021 ALKAEN Koulumatkatukilippu on KELAn koulumatkatu- keen oikeutetuille opiskelijoille tarkoitettu lippu. JOJO Waltti-vyöhykkeitä on seitsemän (A-G). Laa- Lippu ostetaan/lunastetaan asiakaspalvelupis- jenevan JOJO-alueen uudet vyöhykkeet ovat D-G. teestä oppilaitoksesta toimitettua ostotodistusta Vyöhykkeellä D sijaitsevat Outokumpu, Polvijärvi vastaan. Lisämatkoja voi ladata nettikaupassa. ja Tohmajärvi, vyöhykkeellä E Kitee, vyöhykkeellä F Ilomantsi ja vyöhykkeellä G Lieksa. Vyöhykera- Hilja-liput ovat käytössä vyöhykkeillä A-B maa- jat vastaavat ELY-keskuksen käytössä olleita ra- nantaista perjantaihin klo 10-14 ja klo 18 jälkeen joja. sekä lauantai- ja sunnuntailiikenteessä kaikissa vyöhykkeillä A-B kulkevissa Waltti-vuoroissa. JOJO Waltti-vyöhykkeet on kuvattu kartalla tä- män esitteen sivulla 5. JOJO Waltti-lippujen ostaminen Asiakasryhmät ja lipputuotteet JOJO Waltti-matkakortin voi ostaa Carelicumin asiakaspalvelupisteessä ja nettikaupassa osoit- Kerta- ja vuorokausiliput: aikuinen (17 v täyttä- teessa kauppa.waltti.fi. Lippuja voi lisäladata nyt) ja lapsi (7-16 v) myös Waltti-liikenteen linja-autoissa ja JOJO- Kausi- ja arvoliput: aikuinen (25 v täyttänyt), maateilla. lapsi (7-16 v), nuori (17-24 v) ja opiskelija. Uusi JOJO Waltti-matkakortti maksaa Careli- Maksutta matkustavat alle 7-vuotiaat lapset, ve- cumin asiakaspalvelupisteessä 7 € (ELYn Waltti- teraanit ja vammaisen avustaja, kun avustetta- kortin vaihto veloituksetta) ja nettikaupassa 3 € + van EU:n vammaiskortissa on A-merkintä. 2,5 % tapahtuman arvosta. Lisälataus maksaa Ca- relicumin asiakaspalvelupisteessä 2,48 € ja linja- Kausilippu korvaa aiemmat ELY-keskuksen yleis- autossa 3,50 €. Nettikaupassa ja JOJO-maatilla ja kuntakausiliput. Kausilipun voi ostaa kuka ta- matkakortin lataaminen on maksutonta. hansa eikä se edellytä kuntalaisuutta. Waltti-liikenteessä ovat käytössä mobiililippuso- Arvolippu maksetaan kortille ladatulla arvolla. vellukset Waltti Mobiili ja PayiQ Tickets. Sovelluk- Toistaiseksi arvoa voi ladata myös linja-autoissa, set ovat ladattavissa maksutta App Storesta ja enintään 150 € kerrallaan. Google Play -sovelluskaupasta. Kertalippu ostetaan ELY-keskuksen liikenteessä Waltti Mobiililla voi ostaa kerta- ja vuorokausilip- käteisellä, pankki- ja luottokortilla tai mobiiliso- puja Waltti-liikenteeseen. Waltti-kertalippuja voi velluksella. ostaa myös PayiQ Tickets -sovelluksella, josta löy- tyvät ajantasaiset asiakashinnat. Arvo- ja kertalipuilla on maksuton vaihto-oikeus. Vaihtoaika 1 vyöhykkeen matkalla on 1 h, 2-6 Waltti-lippujen hinnat löytyvät Joensuun seudun vyöhykkeen matkalla 2 h ja 7 vyöhykkeen mat- joukkoliikenteen nettisivuilta jojo.joensuu.fi ja kalla 2,5 h. Joensuun seudun joukkoliikenteen aikatauluvih- kosta. Lippujen hintoja on myös tämän esitteen Vuorokausilippu on voimassa 24 tuntia. Careli- sivulla 6. cumin asiakaspalvelupisteestä ostetun vuoro- kausilipun voimassaoloaika alkaa ensimmäisestä MUUT LIPPUTUOTTEET 7.6.2021 ALKAEN käyttökerrasta. Waltti Mobiilista tai JOJO-lataus- pisteeltä (JOJO-maatti) ostetun vuorokausilipun ELY-keskuksen järjestämässä liikenteessä kelpaa- voimassaoloaika alkaa lipun ostohetkestä. vat kaikki Matkahuollon lipputuotteet sekä ELY- keskuksen hinnoittelemat lipputuotteet. 4 Joukkis-lippu on 30 tai 90 päivää voimassa oleva Joensuu-Juuka-Nurmes -reitillä Waltti-liput ovat 30 matkan sarjalippu. Lippu on haltijakohtainen käytössä Joensuussa ja Kontiolahdella ELY-kes- ja sillä voi maksaa useamman matkan kerralla. kuksen järjestämässä liikenteessä. Nurmeksessa, Juuassa ja Kolinportista Kolille sekä Nurmeksesta, Ryhmälippu on 3-4 henkilön ryhmälle tarkoitettu Juuasta ja Kolilta Joensuuhun suuntautuvilla mat- lippu Kolille tehtäviä matkoja varten. koilla käytössä ovat liikenteenharjoittajan liput (Matkahuollon lipputuotteet). Joukkis-liput ovat Kertaliput käytössä Juuassa ja Nurmeksessa sekä Juuka-Jo- ensuu -välillä. Kertalipuista Waltti-alueella maksetaan Waltti- hinnoittelun mukainen kertamaksu. Jos matka Joensuu-Tohmajärvi-Kitee-Kesälahti/-Savonlinna tehdään Waltti-alueen ulkopuolella, tai se alkaa -reitillä Waltti-liput ovat käytössä vain Joensuun tai päättyy sinne, peritään sivulla 7 olevan hinta- ja Kiteen keskustan välillä. Kiteeltä eteenpäin taulukon mukainen maksu. Hinnat ovat enim- käytössä ovat liikenteenharjoittajan liput (Mat- mäishintoja. kahuollon lipputuotteet). Joukkis-liput ovat käy- tössä Kiteellä sekä Kitee-Tohmajärvi ja Kitee-Jo- Alle 7-vuotiaat matkustavat maksutta. ensuu -väleillä. Lippujen ostaminen Joensuu-Outokumpu -reitillä Waltti-liput ovat käytössä Outokummun Kuusjärven ja Joensuun Joukkis-lippuja voi ostaa Matkahuollon nettikau- välillä. Yhteysvälillä on myös vuoroja, joissa pasta kauppa.matkahuolto.fi ja Joensuun Mat- Waltti-liput eivät kelpaa vaan käytössä ovat yk- kahuollosta osoitteessa Lylykoskentie 11, 80130 sinomaan Matkahuollon lipputuotteet. JOENSUU. Muita Matkahuollon matkalippuja voi ostaa kaikista Matkahuollon lipunmyyntipisteistä Rääkkylästä Liperin tai Hammaslahden kautta Jo- ja Matkahuollon nettikaupasta. ensuuhun menevissä vuoroissa Waltti-liput ovat käytössä Liperin ja Joensuun puolella. Rääkky- AIKATAULUTIEDOT JA LIPPUJEN KELPOISUUS lässä tai Rääkkylästä Liperiin, Joensuuhun tai Ki- teelle suuntatuvilla matkoilla käytössä ovat lii- ELY-keskuksen järjestämän Joensuuhun suuntau- kenteenharjoittajan liput (Matkahuollon lippu- tuvan maaseutuliikenteen reitti- ja aikataulutie- tuotteet). dot löytyvät Matkahuollon aikataulupalvelusta matkahuolto.fi. Waltti-lippujen kelpoisuuden voi tarkistaa liiken- teenharjoittajalta, Joensuun seudun joukkolii- Waltti-liikenteen aikataulut löytyvät Joensuun kenteen aikatauluvihkosta ja internetsivuilta seudun joukkoliikenteen nettisivuilta jojo.joensuu.fi. jojo.joensuu.fi ja Joensuun seudun joukkoliiken- teen aikatauluvihkosta. Reittiopas löytyy Waltti Waltti-liikenteen linja-autot tunnistaa edelleen Mobiilista tai osoitteesta joensuu.digitransit.fi. keltaisesta W-kyltistä. Reittioppaassa voi seurata bussien kulkua reaa- liajassa. MATKATAVARAT Joensuu-Ilomantsi, Joensuu-Lieksa ja Joensuu- Polvijärvi -reiteillä Waltti-liput ovat käytössä kai- Helposti auton kyytiin mahtuvat matkatavarat kissa vuoroissa. kuljetetaan maksutta. Kuljettajalla on kuitenkin oikeus kieltäytyä ottamasta kyytiin isokokoinen tavara, jos sen katsotaan olevan häiriöksi muille matkustajille. 5 JOJO WALTTI-MAKSUVYÖHYKKEET Uudet JOJO-vyöhykkeet D-vyöhyke Uimaharju, Kovero, Tuupovaara, Tohmajärvi, Outokumpu, Polvijärvi E-vyöhyke
Load more

Recommended publications
  • Outokumpu Industrial Park
    Welcome to Outokumpu Industrial Park Juuso Hieta, CEO Outokumpu Industrial Park Ltd. Outokumpu Industrial Park (the core of it) Joensuu 45 km We are in this building at the moment Kuopio 92 km Sysmäjärvi industrial area Outokummun Metalli Oy Piippo Oy Mondo Minerals A Brief history of industrial evolution First stone chunck that gave evidence for Otto Trustedt’s exploration team of a rich copper ore deposit somewhere in North Karelia was found in 1910 about 70 km southeast from Outokumpu → ore discovery was the starting point of Outokumpu (both: company & town) Population vs. ore extraction – causality? Population now (~6800) What is left of our strong mining history? ”An Industrial hub” Outokumpu Industrial Park • A good example of Finnish regional (industrial) policy in the 1970’s • Outokumpu was one of many industrial cities in Finland to face such a major structural change with a very, very large scale on the local economy – many others followed → industrial park was established to broaden the local economy and to create new industrial jobs as a replacement for the declining mining business • Even as we speak we still have 15 hectares of already zoned areas for industrial purposes with a good and solid infrastructure: district heating of which 99 % is produced with renewable energy sources, optical fibre & electricity networks and modern sanitation systems easily accessible to all industrial and other start ups • Today (2018) about 960 jobs in industrial companies in Outokumpu, with 6800 inhabitants, which makes us one of the most
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Joensuun Seudun Kulttuurikasvatussuunnitelma
    MEIJÄN KULTSU Joensuun seudun kulttuurikasvatussuunnitelma Joel Ikonen: Näyttämö Ilomantsi – Joensuu – Juuka – Kontiolahti – Liperi – Outokumpu – Polvijärvi Sisällys Kulttuurikasvatussuunnitelman laatiminen ..................................................................................... 1 Kulttuurikasvatus edistää oppimista ja luo hyvinvointia .................................................................. 2 Kulttuurikasvatussuunnitelman arvopohja ...................................................................................... 3 Kulttuurikasvatus osana opetusta ja koulujen toimintaa ................................................................. 4 Vuosiluokkakohtaiset teemakokonaisuudet .................................................................................... 5 1.-2. lk. Mie kuvittelen ............................................................................................................. 5 3.-4. lk. Mie kerron................................................................................................................... 6 5.-6. lk. Mie ja muut ................................................................................................................. 7 7.-9. lk. Mie ajattelen ............................................................................................................... 8 KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Meijän Kultsu -kulttuurikasvatussuunnitelma on laadittu lukuvuoden 2018-2019 aikana. Työskentelyä varten koottiin työryhmä, johon kuuluivat kasvatuksen ja opetuksen seutukoordinaattori
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • R-Sarja Ntm 14 / 20.05.2013 (2018-08-30)
    R-sarja Ntm 14 / 20.05.2013 Tm/UfS/NtM 25. 10.9.2018 *274 /2018 (2018-09-10) Suomi. Vuoksen vesistö. Eno. Peltoniemi. Kaapelit ja johdot Finland. Vuoksens vattendrag. Eno. Peltoniemi. Kablar och rörledningar Finland. Vuoksi watercourse. Eno. Peltoniemi. Cables and pipelines Kartat / Kort / Charts Edellinen / Föregående / Previous R285, R285.1 262 /2018 Viite: TM 28/305/2012 Referens: UfS 28/305/2012 Reference: NtM 28/305/2012 2 R285, R285.1 Muuta Seuraavien pisteiden välillä: (1) 62°56.37'N 30°05.05'E Ändra > Mellan följande positioner: (2) 62°56.88'N 30°05.70'E Amend Between the following positions: ( FTA, Lappeenranta/Villmanstrand 2018 ) Tm/UfS/NtM 24 31.08.2018 *262 /2018 (2018-08-30) Suomi. Vuoksen vesistö. Eno. Kaltimonkoski. Kaapelit ja johdot Finland. Vuoksens vattendrag. Eno. Kaltimonkoski. Kablar och rörledningar Finland. Vuoksi watercourse. Eno. Kaltimonkoski. Cables and pipelines Kartat / Kort / Charts Edellinen / Föregående / Previous R/INDEX, R278 34 /2018 1 R/INDEX, R278 (1) 62°47.689'N 30°07.078'E Lisää Seuraavien pisteiden välille: (2) 62°47.662'N 30°07.255'E Inför Mellan följande positioner: (3) 62°47.695'N 30°07.528'E Add Between the following positions: 2 Kuva viitteeksi, karttaotteet ei merikartan mittakaavassa / Bild för referens, kortutdrag inte i sjökortets skala / Image for reference, chart extracts not to scale of chart ( FTA, Lappeenranta/Villmanstrand 2018 ) Tm/UfS/NtM 4 10.02.2017 *34 /2018 (2018-02-08) Suomi. Vuoksen vesistö. Pielinen. Joensuu. Ahveninen-Suurselkä väylä (2.4 m). Poistettu matalikko. Syvyystiedot Finland. Vuoksens vattendrag. Pielisjärvi. Joensuu. Farleden Ahveninen-Suurselkä (2.4 m).
    [Show full text]
  • Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos-Liikelaitos Pelastustoimen Palvelutasopäätös 01.01.2021
    POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS-LIIKELAITOS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 01.01.2021 - 31.12.2024 HYVÄKSYTTY Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Yhtymävaltuusto xx.xx.2020 Palvelutasopäätös lausuntoversio 2 (77) 12.6.2020 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ ............................................................................................................................................................. 4 1.1 Lainsäädäntö ..................................................................................................................................................... 4 1.2 Pelastustoimen järjestäminen ja tuottaminen Pohjois-Karjalassa .............................................................. 6 1.3 Strategiset tavoitteet ......................................................................................................................................... 6 1.4 Palvelutasopäätösprosessi ............................................................................................................................... 9 2. PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN PERUSTEET.......................................................................................... 9 2.1 Toimintaympäristön kuvaus ........................................................................................................................... 9 2.2 Meneillään olevan palvelutasokauden arviointi .......................................................................................... 13 2.3 Pelastustehtävämäärän kehitys ....................................................................................................................
    [Show full text]
  • Kumppanuussopimus
    17.4.2019 Kumppanuussopimus Kumppanuuden sopijaosapuolet Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Y-tunnus: 0212371-7) / Riveria käyntiosoite: Tulliportinkatu 3, 80130 JOENSUU postiosoite: PL 70, 80101 JOENSUU Puhelin: 013 244 200 Polvijärven kunta (Y-tunnus 0169823-6) Polvijärventie 15, 83700 Polvijärvi 0401046000 Organisaatioiden kuvaukset Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä / Riveria Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on pohjoiskarjalaisten kuntien (13) omistama monialaisen ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjä. Koulutuskuntayhtymä on yksi Suomen suurimmista koulutuksen järjestäjistä, joka toimii aktiivisesti myös erilaisissa kehittämishankkeissa yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa. Vuosittain koulutuksiin osallistuu yli 17 000 opiskelijaa, henkilöstöä on noin 800 ja toimintatuottoja noin 68 miljoonaa euroa vuodessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt koulutuskuntayhtymälle Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon vuosina 2004, 2008, 2012 ja 2016. Kuntayhtymä ylläpitää Riveria-oppilaitosta, jolla on kaksi maakunnallista toimialaa: Teknologia –toimiala sekä Palvelut ja hyvinvointi –toimiala. Toimialat vastaavat joustavasti työ- ja elinkeinoelämän sekä yksilöiden osaamis- ja koulutustarpeisiin huomioiden kaikki alan tutkinnot, koulutukset ja koulutusmuodot. Riverian oppilaitospalvelut tukevat palveluillaan oppilaitoksen onnistumista perustehtävässään. Polvijärven kunta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä // PL 70 (Tulliportinkatu 3) // 80101 Joensuu P. 013 244 200 // [email protected] // RIVERIA.FI // Y-tunnus:
    [Show full text]
  • New and Corrected Records on Distribution of Finnish Heteroptera
    Entomologica Fennica. Vol. 4: 19. 29 .III.l993 New and corrected records on distribution of Finnish Heteroptera Tapio Lammes & Veikko Rinne Tapia Lammes, Sorolaisenkatu 6, FIN-21200 Raisio, Finland Veikko Rinne, Zoological Museum, University ofTurku, FIN-20500 Turku Finland We have recently published maps of the provin­ EH: cial distribution of Finnish Heteroptera (Lammes Plagiognathus vitellinus (Scholtz): Jokioinen, & Rinne 1990). Careful reading of the maps has manor of Jokioinen, 6749:308, 28.7.1991, TL revealed some missplaced dots, which are cor­ rected in this article. Numerous new provincial EP: records are also listed. Most of the specimens are deposited in our Corixa dentipes (Thomson): Ilmajoki, Alajoki, personal collections or in Zoological Museum of 6972:277, 1.8.1990, V .-M. Mukkala (nymph) Turku University. Macrotylus cruciatus (R.F.Sahlberg): Kauhajoki, Koskenkyla, 6930:251,8.7.1991, TL (5th in­ star nymphs on Geranium sylvaticum) PH: New records Orthops campestris (Linnaeus): Ahtari, Ohra­ Collectors: TL = T. Lammes, VR = V. Rinne. niemi, 6953:348,4.7.1991, TL PS: V: Aradus crenaticollis R.F.Sahlberg: Nilsia, 70183: Aelia klugi Hahn: Kiikala, old airport, 6710:315, 5523, 16.6.1988, P. Rassi 25.7.1991, TL Agramma tropidopterum Flor: Marttila, Karhun­ PK: peranrahka, 6723:283, 13.8.1991, VR Trigonotylus fuscitarsis Lammes: Kiikala, 6709: Chlamydatus opacus (Zetterstedt): Valtimo, vil­ 316, 25.7.1991, VR lage, 7064:591, 2.8.1991, TL C. wilkinsoni (Douglas & Scott): Nurmes, Joki­ kyla, 7054:596, 3.8.1991, TL St: Dicyphus constrictus (Boheman): Kitee, Terva­ Anthocoris limbatus Fieber: Huittinen, Kytta!an­ vaara, 6892:645, 5.8.1991, TL haara, 6800:261, 27.7.1991, TL & VR Megaloceraea recticornis (Geoffroy): eg.
    [Show full text]
  • Sm–Nd and U–Pb Isotope Geochemistry of the Palaeoproterozoic Mafic Magmatism in Eastern and Northern Finland
    Geological Survey of Finland GeologicalGeological SurveySurvey ofof FinlandFinland 2018 Sm–Nd and U–Pb isotope geochemistry of the Palaeoproterozoic mafic magmatism in eastern and northern Finland Hannu Huhma, Eero Hanski, Asko Kontinen, Jouni Vuollo, Irmeli Mänttäri and Yann Lahaye Bulletin 405 • Monograph Geological Survey of Finland, Bulletin The Bulletin of the Geological Survey of Finland publishes the results of scientific research that is thematically or geographically connected to Finnish or Fennoscandian geology, or otherwise related to research and innovation at GTK. Articles by researchers outside GTK are also welcome. All manuscripts are peer reviewed. Editorial Board Prof. Pekka Nurmi, GTK, Chair Dr Stefan Bergman, SGU Dr Asko Käpyaho, GTK Dr Antti Ojala, GTK Dr Timo Tarvainen, GTK, Scientific Editor Instructions for authors available from the Scientific Editor. GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Bulletin 405 Sm–Nd and U–Pb isotope geochemistry of the Palaeoproterozoic mafic magmatism in eastern and northern Finland by Hannu Huhma, Eero Hanski, Asko Kontinen, Jouni Vuollo, Irmeli Mänttäri and Yann Lahaye Unless otherwise indicated, the figures have been prepared by the authors of the publication. Layout: Elvi Turtiainen Oy Espoo 2018 Huhma, H.1) , Hanski, E.2), Kontinen, A.3), Vuollo, J.4), Mänttäri, I.1) & Lahaye, Y.1) 2018. Sm–Nd and U–Pb isotope geochemistry of the Palaeoproterozoic mafic magmatism in eastern and northern Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin 405, 150 pages, 128 figures, 1 table and 11 appendices. The extensive isotopic studies performed at the Geological Survey of Finland (GTK) since the early 1970s have shown that mafic magmas in the Karelia province of the Fennoscandian Shield were emplaced in several stages, including ca.
    [Show full text]
  • Puhos–Kitee Bioindustrial Areas in North Karelia – Information Card Puhos–Kitee Area Overview
    Did you know that… • Puhos is near the international border crossing point of Niirala, which is open 24/7. • The Puhos Port has a depth of 4.2 metres and it pro- vides a direct sea link to Europe and Russia. • Communications links of 10 Gb are available at Pu- hos through two optical fibre cables and operators. • There is a VIP sauna and accommodation facilities plus facilities for holding meetings at Puhos. • Hexion Oy owns a 10 megawatt energy generation plant at Puhos, which runs with hydrogen, chips and heavy fuel oil. • Central Karelia Development Company KETI Ltd pro- vides comprehensive business advisory services and stakeholder cooperation for companies planning to start operations in the area. For more information about the area, go to www.kiteenpuhos.fi Download the cards www.pohjois-karjala.fi/bioteollisuusalueet Puhos–Kitee Bioindustrial areas in North Karelia – information card Puhos–Kitee Area overview The Puhos industrial area is located in Kitee near the Niirala border crossing point be- tween Finland and Russia. The location in the vicinity of the Baltic Sea deep water port, railway and highway 6 opens up excellent business opportunities around the world. Companies engaged in the manufacturing of wood products and wood processing and their support services have operated in the Puhos industrial area for decades. The location of the site is optimal due to the availability of wood raw material and easy distribution of final products. After Kitee’s sawmill ceased business in the area, it created room for new operators. In addition to the sawmill, the Puhos area is home to other industries, planned in- Puhos dustrial plots and an industrial hall owned by the City of Kitee which also has social, administrative and dining facilities.
    [Show full text]
  • Country Report Finland
    Coping Strategies and Regional Policies – Social Capital in the Nordic Peripheries – Country report Finland Esko Lehto Nordregio 2002 Nordregio Working Paper 2002:7 ISSN 1403-2511 Nordregio - the Nordic Centre for Spatial Development PO Box 1658 S-111 86 Stockholm, Sweden Tel. +46 8 463 5400, fax: +46 8 463 54 01 e-mail: [email protected] website: www.nordregio.se Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parlia- mentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co-operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum for co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co- operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers. Founded in 1971. Stockholm, Sweden 2002 Preface This country report is one of five country reports (Nordregio working papers) of the research project Coping Strategies and Regional Policies, Social Capital in Nordic Peripheries. The research includes fieldwork during 2001 in Greenland, Iceland, the Faroe Islands, Sweden and Finland, two localities per country, two projects per locality. The project was co-operatively conducted by researchers from the University of Iceland (Reykjavik), the Research Centre on Local and Regional Development (Klaksvík, Faroes), the Swedish Agricultural University (Uppsala), the University of Joensuu (Finland) and Roskilde University (Denmark).
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]