konservaattori POHJOISMAISEN KONSERVAATTORILIITON SUOMEN OSASTO RY NORDISKA KONSERVATORFÖRBUNDETS FINLÄNDSKA SEKTION RF NRO 123 1/2016 PKL Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry. c/o Suomen museoliitto Annankatu 16 B 50 00120 Helsinki

www.konservaattoriliitto.fi

Konservaattoriliiton lehden toimituskunta

Anna Rajainmaa Stina Björklund Satu Haapakoski päätoimittaja/taittaja toimittaja taittaja

Erika Tiainen Marleena Vihakara Kongressityöryhmä Toimittaja Toimittaja Toimittajia, kirjoittajia, kuvaajia jne.

Seuraava numero Kannen kuva: 123 2/2016 ilmestyy syyskuussa 2016 Yksi Lena Wikströmin kunnostamista Tuomiokirkon apostolipatsaista. Aineistot tuleviin lehtiin tulee toimittaa Kuva: Anna Rajainmaa. seuraavasti: 2/2016 15.8.2016 mennessä 1/2017 31.01.2017 mennessä osoitteeseen: [email protected]

Painovuosi 2016 Painopaikka: Osoitteenmuutokset ja ISSN 0780-0223 Picaset Oy puuttuvat lehdet: Levikki 300 kpl Höyläämötie 18 A jasenasiasihteeri(at) 2 numeroa vuodessa 00380 Helsinki konservaattori­liitto.fi

Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry ja Konservaattoriliiton lehti eivät vastaa artikkelien ja ilmoitusten sisällöstä. Lehden toimitus varaa oikeuden muokata aineistoa. pääkirjoitus

Pidät parhaillaan kädessäsi (tai katsot näytölläsi) ensimmäisiä todisteita lehtiuudistuksestamme. Formaatti on hieman kas- vanut ja ulkoasussakin on tapahtunut muutoksia. Pääkirjoitus syntyi, kun yhdistimme puheenjohtajan palstan ja toimituksen terveiset. Tämä vuoden 2016 ensimmäinen Konservaattori poikkeaa niin aikaisemmista kuin tulevistakin lehdistä; muodollisesti eräänlaisena välivaiheena vanhan ja uuden lehden välillä, ja sisällöllisesti täysin omanlaisena.

Konservaattori 1/2016 on omistettu viime vuoden megatapahtumalle, Monumental Treasures -konservointikongressille. Tämän lehden toimittajakunta on ollut harvinaisen suuri, koska mukana lehden teossa ovat olleet kaikki kongressityöryhmän jäsenet sekä monet kongressivieraat.

Kongressia suunnitellessamme tähtäsimme kerrassaan kliseisesti rentoon ja tuoreeseen lähestymistapaan — ja vaikka tämä kuulostaakin omakehulta, onnistuimme mielestämme hyvin tässä tavoitteessa. Halusimme saman rentouden ja tuoreuden näkyvän myös tämän numeron sivuilla. Jutuissa pyrimme henkilökohtaisen kokemuksen välittymiseen ja erilaisten näkökul- mien esille tuomiseen. Kuvia olemme viljelleet ylenpalttisesti ja moni kongressivieras varmaan löytääkin itsensä tämän lehden sivuilta.

Tämän lehden myötä on tullut aika jättää kongressi kultaisiin muistoihin ja siirtyä eteenpäin. Lehden uudistus on yksi kevään projekteista ja nyt kun vuoden ensimmäinen lehti on saatu työpöydiltä postilaatikoihin, voimme aloittaa suunnittelun. Otamme edelleen vastaan ehdotuksia ja ideoita lehden suhteen!

Kevään koulutuspäivän aikana pääsemme tutustumaan Tukholman museoiden konservointiosastoihin. Matkajärjestelyiden vuoksi ilmoittautumisaika päättyi jo ennen tämän lehden ilmestymistä. Matkasta tiedotettiin jäseniä jäsenrekisterissä oleviin sähköpostiosoitteisiin ja epävirallisten kanaviemme (konservaattorit postilista ja Facebook) kautta. Jatkossakin tulemme lähettämään tiedotuksia liiton toiminnasta ja laskut sähköpostilla, joten jos et ole vielä päivittänyt tietojasi meille tai yhteystietosi ovat muuttuneet, tee se mahdollisimman pian. Linkki löytyy www-sivuiltamme jäsenyys -osion alta.

Niin ja jos tämän lehden luettuasi innostuit lähtemään mukaan Konservaattoriliiton toimintaan, ota rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin tai toimihenkilöihin.

Hyvää kevään alkua toivottavat

JAANA KATAJA, Konservaattoriliiton hallituksen puheenjohtaja Kongressityöryhmä ihastui Susanna Eklundin ja Christina Daniellin artikkelia sulostuttaneeseen aasiin siinä määrin, että se julistettiin kongres- ANNA RAJAINMAA, sityöryhmän epäviralliseksi maskotiksi. Susannan kertomus kongressista Monumental Treasures -teemalehden päätoimittaja sivulla 52. Kuva: Anna Erving 2005. 4

sisältö

Vielä kerran tunteella: ihmiset kongressin takana

Kongressityöryhmän tarina s. 6

Kuka kukin on s. 16

Me kysymme, me vastaamme: kongressityöryhmän ryhmähaastattelu s. 18

Kongressijulkaisu - kuinka sellainen tehdään? s. 22

Ekskursiokohteiden esittelyt

Presidentinlinna s. 24

Tamminiemi s. 26

Kansalliskirjasto s. 28

Mari Lehtinen ja Sanni Vuorisalo: Kansalliskirjaston lukusalien holvattujen kattojen konservointityöt s.29

Laura Väisänen: Kansalliskirjaston kolmen pääsalin palkistojen ja kapiteelien konservointi s. 30

Laura Mikkola: Kansalliskirjaston lehterin kaiteiden konservointi – pintakäsittely ja sen ongelmat s. 31

Seurasaari s. 32

Hietaniemi s. 35

Suvi Leukumaavaara: hautamuistomerkkien haasteellinen asema kulttuuriympäristön suojelun ja taiteen tutkimuksen välimaastossa s. 40

Paimio s. 42

Monumental Treasures -Congress and the Paimio Sanatorium: Nina Robin s. 44 5

Kokemuksia kongressista

Pikkulauantai-illan huumaa - kongressin iltajuhla Hakasalmen huvilassa s. 46

Tuulikki Kilpinen: Lena Wikström kunniajäseneksi s. 48

Hanne Mannerheimo: Posterilla Monumental Treasures -kongressiin s. 51

Susanna Eklund: Kongressitunnelmia Helsingistä s. 52

Elisa Carl: My First Congress Experience s. 54

Lea Parvio: Kahdeskymmenes NFK Kongressi ”ulkomaalaisen” silmin s. 56

Sarjakuva: Kongressi kätyrinäkökulmasta s. 58

Kongressin sponsorit s. 60

Onko elämää kongressin lisäksi? On! PKL tiedottaa

PKL:n kevään koulutuspäivät Tukholmassa s. 63

Kevätkokouskutsu s. 64

Apurahojen hakeminen s. 65

Raporttia lehtiuudistuksesta sekä lehden nimikilpailun ratkaisu s. 65

Hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt s. 66 6 Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana

mistä on kongressivalmistelut tehty?

- yhteisestä päämäärästä, heittäytymisestä, hauskuudesta, sitoutumisesta, sushista ja kokouskarkeista

Tervetuloa mukaan tällä erää ihan viimeiseen Monumental Treasures -kongressipyöritykseen. Tämä lehti on yhteenveto ja samalla kiitos koko ammattikunnalle hienosta yhteistyöstä ja -hengestä kongressissa. Tarkoitus on avata kongressityöryhmän tekemisiä ja jättää tietotaitoa ja kannustimia seuraaville järjestäjille ennen kuin kaikki on unohtunut. Yllättävän vaikeaa tämä on jo nyt, tuntuu että kongressista on todel- la kauan. Toivottavasti nautitte, vielä kerran. Tämän lehden jälkeen jäämme odottamaan Suomen seuraavaa NKF-kongressia vuonna 2030. Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana 7

Hetki ennen kongressin alkua... Kokous Bio Rexissä keväällä 2014.

Turun linnassa, 8.11.2013 pidetyssä Kongressipäiviä ja avajaissanoja kohti Aihe oli mitä sopivin, sillä Helsingissä Pohjoismaisen konservaattoriliiton kuljettiin kuitenkin melkein 2 vuotta. oli meneillään lukuisia monumen- syyskokouksessa, käteni nousee taalisia konservointi- ja restauroin- ilmaan… Olen juuri ilmoittautunut tikohteita, jotka työllistivät suuren vapaaehtoisesti (!) sekä hallituk- KEVÄT 2014 määrän rakennusperinnön ammatti- seen että kongressityöryhmään. laisia. Yllättävän helposti monumen- Melko kohtalokas kädennosto, jonka KOKOUKSIA, KOKOUKSIA… VAI taalisia konservointikohteita löytyi eräänlainen lopputyö lepää nyt tässä HENGÄSTYTTÄVIÄ KOKOUKSIA muiltakin konservointialoilta. lehdessä. Vuoden 2014 ensimmäistä kongres- Lokakuun 21. päivä 2015. Jaana sityöryhmän kokousta seurasi joka TYÖ ALKAA Kataja ja minä seisomme turkoosien kuukausi yksi kokous syyskuuhun Monumental Treasures -kongressi­ 2015 asti. Kokoukset sijoittuivat Vuoden 2014 ensimmäinen kokous, viirien alla Kansallismuseon audito- työpäivän päätteeksi ja kestivät kes- johon osallistun, pidetään Skypen rion sisääntuloaulassa. Hymyntapai­ kimäärin 4 tuntia. Välillä pelkästään välityksellä. En muista siitä muuta set ovat jännittyneet. Ensimmäiset istuminen tuntui kohtuuttomalta, kuin Jaanan saunalookin pyyheliina osallistujat hakeutuvat ilmoittau- mutta nyt sanoisin, että onnistunut turbaanina päässä, Nina Jolkko- tumistiskille. Ensimmäisen ulko- kongressi on asiapitoisten kokousten nen-Poranderin poikien taustaäänet maisen puhujavieraan vastaanotto, ja hyvien pakaralihasten liitto. Ja si- ja Mari Saaren katoamisen virtuaali­ kättely: “Mr. Will Shank, how do you toutumista, sitä se on. Vapaaehtoisuus taivaalle. do?”. Ja siitä se lähtee, kaikki loput- on puhdasta hulluutta ja onneksi kin kansainväliset vieraat kätellään, meitä hulluja riitti! 17.2.2014 vuoden toinen työryhmä­ hätäisiä kuulumisia vaihdetaan ja kokous pidetään Bio Rexin lämpiössä. kongressi voi alkaa. On aivan järjet- Kongressin aihe, “Monumental Ikkunasta näkyy luminen, ratsastava tömän huojentavaa sanoa: “Finally it Treasures”, esitettiin Suomelle liitto- Mannerheim ja Eduskuntatalo odot- is time for the congress!”. neuvoston kokouksessa vuonna 2013. taa remonttipeitteitä. Esityslistalla 8 Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana

Huomatkaa satsaus kokoustarjoiluihin! Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana 9

olevat asiat tuntuvat nyt ihan has- MOK, alan oppilaitokset ja arkkiteh­ Uusi kongressitila pitää myöskin suilta: kongressin nimen, ajankohdan titoimistoja. löytää, sillä Bio Rexin tilavaraus on ja paikan valinta. Esityslistalta löytyy peruttu Lasipalatsin/Amos Ander- myös kongressin tiedotussuunnitel- Työtahti on melko hullu. Ennen kesää sonin taidemuseon laajennusremon- ma sekä – ei ollenkaan vähäinen asia täytyy olla päätettynä kaikki suuret tin vuoksi. Mahdollisia kongressitiloja – Call for Papers -tekstin laatiminen ja linjat. Budjetti- ja sponsorikategoriat käydään läpi jopa 11 kappaletta, sen jakelu. Olemme heti varmoja, että ja sopimuspaperit on laadittu. Ensim- näistä kahteen tehdään tutustumis­ haluamme järjestää kansainvälisen, mäinen apurahahakemus on kirjoitet- käynnit ja pyydetään tarjoukset. englanninkielisen kongressin, vieläpä tu. Kaikki tieto niiden tekemiseksi on Kumpikaan ei istu kongressin budjet- hienon sellaisen. Graafikon etsintä googletettu tai varastettu, ja tietotai- tiin. Tavattoman jännittävän odotusa- aloitetaan välittömästi. Hänestä näyt- toa lainattu työpaikoilta. jan päätteeksi Kansallismuseon audi- tää tulevan ainoa palkkaa nauttiva torio saadaan sponsorisopimuksella kongressityöhön osallistuva. Ko­ veloituksetta kongressin käyttöön. kous- ja kongressipaikan innoittama- SYKSY 2014 Tämä on yksi aivan käänteentekevä na päätetään, että kongressin ilme asia suunnittelussa ja erityisesti pyydetään Bio Rexin 1930-lukuisesta MUUTOKSIA SUUNNITELMIIN rahoituksessa. Eläköön kollegiaalinen väri- sekä typografian maailmasta. apu! Syksy alkaa vauhdikkaasti henkilö- Muitakin aiheita on: ohjelmalinja, ja työtehtävämuutoksilla. Erään työnjaot, sponsorikategoriat, pre- kokouksen jälkeen helmi-maaliskuus- ABSTRAKTIT printin raakahahmottelua sekä sa 2014 Nina, kongressityöryhmän kokonaisaikataulun hahmottamista. ensimmäinen puheenjohtaja, palasi Ensimmäinen tärkeä päivämäärä Kaikki pitää yrittää muistaa ja viedä jälleen iltajunalla kotiin Pohjan- tavoitetaan 24.10.2014, jolloin call eteenpäin järkevässä järjestyksessä. maalle. Saavuttuaan keskiyöllä for papers päättyy ja abstrakteihin juna-asemalle kotimatka jatkui vielä tutustuminen ja esiintyjien valintapro- Vapaaehtoistyöskentelyssä on tärkeää 100 km autolla sakeassa lumipyryssä, sessi käynnistyy. Siitä alkaa hahmottua saada työt jaettua siten, että niihin 30 km tuntivauhdilla, ojan kautta kongressin sisältö sellaiseksi, jona me löytyy jonkinlaista osaamista tai villi kotipihalle. Harkittuaan muutaman kaikki sen lopulta kuulemme. Abstrak- halu oppia uutta. Ja ihan totuuden kerran tosissaan työ- ja kotikuvioita teja ja posteriehdotuksia tulee yhteensä nimissä, kokemusta kongressin yhdistettynä kongressivastuuseen, 51 kappaletta, joista valitaan 15 kong­ tekemisestä ei ollut kuin Kaisu Vouti- Nina jätti sekä liiton että kongressin ressityöryhmän kesken äänestämällä laisella vuoden 2001 kongressista, eli puheenjohtajuuden samalla kertaa, ja 5 siten, että ne sopivat kokonaisuu- oikeastaan kaikki piti aloittaa alusta. syyskuussa 2014. teen ja että kaikki konservointialat Kaija Steiner-Kiljuselta – edellisen ovat edustettuina. Abstrakteja ei Suomen isännöimän NKF-kongressin Syyskokouksessa Jaana asettuu PKL:n määrällisesti tullut paljon, mutta ne puheenjohtajalta – saatua kongres- hallituksen luottamuksella ehdolle sopivat hyvin haluttuun aihepiiriin simateriaalia hyödynnetään niin liiton varapuheenjohtajan paikalta paljon kuin mahdollista. 15 vuotta liiton puheenjohtajaksi ja tulee vali­ on kuitenkin pitkä aika kongressien tuksi. Kongressin talousvastuu jää välillä ja moni asia muuttuu, jopa luontevasti edelleen Jaanalle. Edistyk- valuutta. sellistä on, että hänen kokouspäiviin­ sä uppoaa ainoastaan viisi tuntia Keväällä 2014 kongressin työteh­ bussissa istumista. Minua pyydetään tävien hoito on jo täydessä vauhdis- ottamaan kongressin kokonaisvastuu sa, mielenkiintoinen joukko konser­ sekä johtamaan kongressi maalin. On- vointialan ja rakennusperinnön neksi työnantajamme ajattelevat, että asiantuntijoita on vastannut myön- kongressityö on arvokasta, jopa siinä teisesti keynote-puhujakutsuihin. määrin, että työajalla saattaa matkus- Call for papers -kutsua on levitetty taa Helsingissä pidettäviin kokouksiin. laajalti eri osoitteisiin, mukana on On muutenkin hienoa, että museoalan mm. NKF:n eri maiden sähköpos- luottamustehtävien hoitoon osallis- tilistat, ICOM-CC, IIC, Cons DisList, tuminen nähdään merkityksellisenä.

Postereiden ripustusta 10 Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana

Julkaisutyöryhmä sekä graphic designerimme Roy Haapakoski, joka jostain kumman syystä vaikuttaa hieman ahdistuneelta...emme voi ym- märtää miksi... Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana 11

kirjoittamisesta ei tarvitse selviytyä alan konservaattoreita arvioimaan yksin. Jaanalla on esimerkiksi aivan il- tekstien sisältöä. Saimme näiltä luki- miömäinen kyky löytää ja etsiä tietoa joilta tärkeää palautetta ja kirjoittajat sekä muokata ja käyttää sitä hyväksi. mahdollisuuden hioa tekstejään lisää. Suurkiitos kaikille.

KEVÄT 2015 LISÄKIERROKSIA JULKAISU Maaliskuun alussa kongressityöhön Julkaisut tuoreena painosta Vuoden 2015 alussa Marleena Viha- tulee jälleen uusia kierroksia, kun karan vetämä innostunut ja ahkera vierailukohteet, iltaohjelma, puhe­ julkaisutyöryhmä, pohjanaan PKL:n miestiedustelut sekä koulu- ja ja valinnat syntyvät yksimielisesti. lehtityöryhmä eli Marleenan lisäksi opiskelijayhteistyö pitää aloittaa. Katja Luomalla on hyviä huomioita Satu Haapakoski ja Anna Rajain- Tämä on mukava vaihe, sillä mukaan rakennusperintö- ja interiöörisisältöi- maa, aloittaa toden teolla julkaisun tulee paljon tuttuja ja tuntemattomia sistä abstrakteista. koostamisen. Julkaisutyöryhmä konservaattoreita suunnittelemaan ja kasvaa samaa tahtia tehtävämäärän auttamaan. Vaihe on myös ajankäytöl- Posterien valinta ja siitä tiedottami- kanssa: mukaan pääsi – tai joutui? lisesti tosi haastava, sillä moni asia nen valituille pakotetaan valmiiksi – monta tarkkaa kielipoliisi-konser­ pitää hoitaa työaikana – niin myös se jouluviikolla. Monissa postereissa on vaattoria, kun kevään edetessä Stina päivätyö… Tiukoille ottaa ja syyl- täysin ainesta esitykseksi ja artik- Björklund, Erika Tiainen ja viimei- lisyydentunne seuraa tekemistä. keliksi, mutta kolmen päivän ohjel- seksi Kaarina Holmqvist liittyivät marunko on jo käymässä ahtaaksi. mukaan uljaaseen kongressityöryh­ Postereita valitaan yhteensä 10 kap- mään! KEYNOTE SPEAKERS paletta. Ohjelman minuuttiaikataulu jännittää ihan loppuun asti: onko Jo hyvin aikaisessa vaiheessa Kaikki kutsutut puhujat, keynote ohjelma liian tiukka ja ahne, jääkö päätämme, ettemme tee tieteellistä speakersit, saadaan kevään aikana taukoihin ja seurusteluun tarpeeksi vertaisarvioitua artikkelisarjaa, vaan kiinni ja heidän osallistumisensa aikaa, syntyykö ei-toivottu kiireen kongressijulkaisun. Onneksi meillä oli kongressiin lopullisesti varmistettua. tunne… järkeä emmekä lähteneet urheilemaan Pientä jännitystä asian tiimoilta kyllä sillä saralla, sillä haasteita, töitä ja koetaan hetken, sillä töitä paahtaessa opittavaa julkaisun kimpussa riittää minulta on unohtunut pitää puhujia TALVI 2014 näinkin. Päämääränä on, että julkaisu ajan tasalla ja tiedottaa, että kongres- valmistuu syksyllä 2015 ja se jaetaan sin suunnittelu etenee ja kutsut ovat JOULUKIVAA osallistujille ilmoittautumisen yhtey- todellakin voimassa. Ups. dessä. Loppuvuoden pöytäkirjoja ei löyty- nyt, mutta hämärästi muistan jaka- Helmikuussa luemme artikkelit en- RAHANKERUUTA neeni joulutehtäviä kaikille… simmäistä kertaa ja se on melkoisen kutkuttavaa. Aluksi ja tuoreeltaan Myös ilmoittautumiset tulevat ajan- Joululoma ja vuodenvaihde ovat kirjoittajien nimet, tittelit ja artikkelit kohtaiseksi ja sitä varten budjettiin loputonta kirjeiden kirjoittamista. ovat iloista sotkua kaikkien päässä, liittyvät asiat tulisi olla hyvin selvillä. Ei! Koko kongressi oli sitä, loputonta mutta kevään ja kesän myötä ne tule- Eivät ole. Apuraha-anomukset eivät asia­tekstin tuottamista, koko ajan ja vat yhä tutummiksi ja käy selväksi, ole tuottaneet alkukeväästä vielä joka suuntaan. Ohjeita, tiedotteita, että haaviimme on käynyt todella euroakaan… Tyhjä kassa huolettaa ja tiedusteluja, anomuksia, lomakkeita, kelpo joukko sisältörikkaita konser­ on ihan outoa työskennellä, mennä kyselyitä, sopimuksia ja pyyntöjä. vointiartikkeleita. satanen lasissa eteenpäin ja vain Suomeksi ja englanniksi. Enpä tullut kylmästi luottaa, että kyllä se raha ajatelleeksi, miten vähän pidän siitä! Tekstiä editoidaan kolme lukukier­ jostain saadaan. Muutama konser­ Tekstin tuottaminen on minulle rosta. Toiselle lukukierrokselle vointiyritys on lähtenyt mukaan työlästä ja hidasta. Luojan kiitos toukokuussa pyydetään lukuisia eri aikaisessa vaiheessa, mikä on suuri 12 Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana

onni, sillä ne varat käytetään suoraan Kun tieto ensimmäisestä apurahasta ja alkusyksyn aikana artikkeleita suunnitteluvaiheen juokseviin Svenska Kulturfondenilta saadaan on alettava taittamaan ja julkaisun kuluihin. Osallistumismaksuilla keväällä 2015, olo on ennen kaikkea koevedos on lähetettävä syyskuussa katetaan suurin osa kuluista, mutta helpottunut ja vanne pään ympärillä painoon, jotta valmis julkaisu ehtii maksu halu­taan pitää alhaisena, jotta löystyy hieman. Kesällä 2015 tunne kongressikasseihin. mahdollisimman moni konservaattori on jo kuin Eurojackpot-voittajalla, pääsee osallistumaan. kun kongressin taloudenhoitaja Hen- Kesäkuun alussa kongressiin on na Koskinen ilmoittaa, että tilille on ilmoittautunut 133 henkilöä – mah- Loppukeväästä rahankeruuseen on ilmestynyt Waldemar von Frenckells tia, sanoisi Jaana. Vierailukohteiden valjastettu koko työryhmä ja kaik- Stifelseniltä 8.000 euron suuruinen sisältö, esittelijät ja ryhmäkoot kiin mahdollisiin konservointima- apuraha. “Woohou!”, huudettaan alkavat olla selvillä. Pia Klaavu on teriaali-, säilytyskaluste-, laite- ja yhteisestä suusta. Kirje – tieto tunnollisesti päivittänyt kohteiden huoltofirmoihin otetaan yhteyttä. myönteisestä päätöksestä – oli jäänyt esittelytekstit Konservaattoriliiton Sponsorointi on minulle täysin vieras lepäämään Museoliiton toimistos- nettisivuille, kansainvälisesti, joskus ja epäkiinnostava aihe, mutta ei enää sa­ sijaitsevaan postilaatikkoomme Pariisista käsin. tämän kokemuksen jälkeen. Netistä Annankadulle. Kongressiin on aikaa 4 kaivan perustietoa kulttuurialan kuukautta. Myös chairpersonit varmistuvat: Kai- sponsoroinnista; mitä sponsorointi ja Steiner-Kiljunen, Kirsi Hiltunen, tarkoittaa, mihin se velvoittaa, sekä Riitta Koskivirta, Tuulikki Kilpi- potkua ryhtyä toimeen. Jos pelkäsin KESÄ 2015 nen, Eero Ehanti ja Anne Vesanto sieluni menettämistä, niin kyllä se on sekä pohjoismaiset kollegat Susanne edelleen tallella. Apurahahakemus- Kesäkuun kokousmuistio on kuusi- Kaun ja Karen Borchersen ovat ten laatiminen ja niiden täyttäminen sivuinen. Olen oppinut purkamaan myötämielisiä ja suorastaan innostu- vaatii myös melkoista tieto- sekä Sofiankadun 5. krs:n hälytykset eikä neita kongressista. Kaikki sellainen puhdasta lukutaitoa: onneksi Stina kokouksen loppumiselle ole taka- ilo ja helppous on yksinkertaisesti osaa lukea, on rauhallinen sekä tark- rajaa, tyhmä! No, tässä vaiheessa ihanaa! Artikkelit luvataan lähet- ka – lopulta hakemuksen laatimisesta järjestelyjä asioita ei voi enää siirtää, tää viimeistään syyskuussa, jotta selvitään. Hakemisen taito on aivan vaan kaiken kimppuun on käytävä chairpersonit pääsevät tutustumaan välttämätön, sillä apurahan osuus epäröimättä ja sitä taitoa onkin jo “omiin” esiintyjiinsä. on merkittävä osa budjettia. Tässä ehditty harjoitella. Julkaisun spek- minulla on vielä sarka opittavana. sejä viilataan tosissaan: loppukesän

Kätyrit tehtäviään suorittamassa... Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana 13

Tiivistunnelmainen ja tehokas hyttikokous. Suosittelemme kaikille! 11 laatikkoa kuohuviiniä. Sekä lapio. Varmuuden vuoksi.

PAPERIKONSERVAATTORI­ pelottelulla testataan todellista intoa, SYKSY 2015 OPISKELIJAT mutta edes (vierailukohteessa) Tam- miniemen huvimajan alarinteessä KUOHUVIINIÄ Yhteistyö Metropolian kanssa on päivystäminen ja tehtävään kuuluva, alkanut kevättapaamisella Päivi Uk- rinteestä mahdollisesti (mutta toivot- Syyskuun 26. päivä 2015 pidetään kosen kanssa Metropolian Tikkurilan tavasti ei) alas vierivien kongressivie­ tiivistunnelmainen kokous. Paikkana toimipisteessä, jossa tulevaisuuden raiden syliin koppaaminen ei tunnu Tallinnan laiva, 10 hengen porukka, konservaattoreita koulutetaan. pahalta pestiltä näissä opiskelijoissa! 4 hengen hytissä. Kun laiva tuuppaa Myöhemmin kesällä Kansallismu- Ja kukapa voisi kieltäytyä mikki- ja laituriin Tallinnassa, on kongressi­ seon auditoriossa tarkastetaan kellotyttörooleista, respa-vahtikoiran päivien kulku kerrattu ja viimeiset lähetystekniikka, sillä koululle ja vierailujen perämiehinä olemises­ta tehtävät ennen kongressia jaettu. on päätetty järjestää videoyhteys tai iltatilaisuuden jokamies-tehtä­ Huippuunsa vietyä tehokkuutta! kongressista. Mahdollisuus tarjota vistä. Jopa Annan lanseeraama tällä tavalla opiskelijoille tilaisuus “kätyri”-titteli saa hyväksynnän. Aluksi Tallinnan kuohuviini-nouto­ osallistua kong­ressiin koulusta käsin Ja jälleen asioiden sujumiseksi on matka on tietysti vitsi, mutta ajan on ainutlaatuinen ja kohtuullisen parasta laatia ohjeita ja tehdä listoja, kanssa näyttää mitä todennäköisem- helppo toteuttaa. Tai noh, olihan siinä kirjata yhteystietoja, jakaa vastuut mältä, että joku senkin keikan joutuu vähän säätöä ensimmäisenä kongres- ja varamiehet sekä muistaa jakaa ja tekemään. Varhaiskeväällä, talous- sipäivänä. päivittää tietoa. tilanteen ollessa vielä luonnottoman heikoilla kantimilla, päädymme Paperikonservaattoriopiskelijat Kongressipäivien ajan mukana on toteuttamaan reissun yhdistettynä pyydetään avuksi kongressiin. Jär- hyvä kööri opiskelijoita. He hoitavat tyhy- sekä viininhakumatkana. jestämme Annan kanssa Helsingin tehtävät hyvin ja tuovat hauskaa Matkatuliaisina tuomme Hakasalmen kaupunginarkistossa infotilaisuuden meininkiä sosiaalisella parveilulla huvilassa pidettyyn iltavastaanot- ja kerromme kongressista ja siitä, respatiskin ympärillä. toon 11 laatikollista kuohuviiniä ja minkälaisia tehtäviä meillä olisi kongressikasseihin 4 laatikollista heille. Kaikki vaikuttavat innostu- ksylitolipurukumia. Juomat kulje- neilta ja kysyvät hauskoja kysymyk- tetaan ja peitellään Sadun taloyhtiön siä ja haluavat osallistua. Pienellä kellarikomeroon. Sadun ja Kaisun 14 Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana

autoilla on myös käyttöä, jotta viini- ansiokkaasti kongressitiedottajana ralli saadaan Hakasalmen huvilaan toimiva Mari sekä Heidi Gustafsson, Kun rakennuksen käyttölupa on saatu sekä pullot kuljetettua sieltä pois, Salme Vanhanen ja Lea Parvio. museon johtajalta, järjestelyt ovat yk- kaikki tyhjinä tietenkin! Etukäteisilmoittautuminen tiistai-il- sinkertaiset: entuudestaan tiedossa tana 20.10. tuo paikalle mukavan oleva discokuningas tilataan tanssit- määrän Helsinkiin jo saapuneita tamaan porukkaa, Tallinnasta tuodut LOKAKUUSSA kongressivieraita. Tunnelma on kiva kuohuviinit roudataan kellariin ja jännitys pääsee hieman purkautu- odottamaan ja Kaisun kilpailuttama Käymme Kansallismuseon audito- maan. Respaporukan käsistä lähtevät catering järjestää coctailpalatarjoilut. riossa harjoittelemassa ohjelman maailmalle ihan-itse-suunnitellut Ja mikä parasta minulle, kaupung- läpimenoa, tutustumme ja testaamme nimikyltit ja kongressimateriaalista inmuseon kollegat auttamassa ja tekniikkaa, huhuilemme mikrofoniin pullistelevat kanvaskassit sekä Monu- juhlimassa. Kun rahaa on nyt sijoittaa (minä ensimmäisen kerran koskaan) mental Treasures -kongressijulkaisu. myös iltajuhlaan, pystymme luopu- ja yritämme kuvitella mitä se sitten maan tee-se-itse-karjalanpiirakoiden on… Apua, yhtäkkiä tuntuu, että rypytystalkoista, emmekä joudu kaikki on ollut siihen asti helppoa! ILTAOHJELMA myöskään kuohuviiniä läiskyttele- Onneksi on olemassa ihana ryhmätuki mään! ja kannustus – se toimii. Tekniset Iltaohjelma on kongressin esityslis- järjestelyt, screenille heijastettava toilla alusta asti piristeenä. Ajatus Lena Wikströmin esittäminen PKL:n ohjelma sekä mainostajien ja spon- illanvietosta on yksimielinen; rentoa kunniajäseneksi oli Lenan vanhan soreiden tekstit ja logot tarkistetaan, menoa, kollegoihin tutustumista ja oppilaan ehdotus. Hetki oli paras Satu ja Anna säteilevät, kun he saavat seurustelua heti kongressin aluksi, mahdollinen, Lenan yritys Ars Longa haastaa laitteistoa. kuohuviiniä sekä pientä syötävää. Oy on konservoinut mm. Helsingin Hakasalmen huvila, Musiikkia! Tuomiokirkon katolle sijoitetut -näyttely ja meneillään oleva ti- sinkkiset apostolipatsaat – monu- RESPATYTÖT lavuokrakokeilu; juhlia, tanssia, mentaalinen kohde jos mikä! Tuulikki orkestereita ja bändejä museotilois- Kilpisen ja Lenan dialogista syntyi Respatytöt -työnimellä hommia sa – hmm, miksen ollut sitä tullut tavattoman hauska ohjelmanumero tekevät ilmoittautumistiskin takana ajatelleeksi? illanviettoon.

Kirjoittamista saa harrastaa kongressin kahvitauoille asti...ja vielä Respatytöt Heidi, Salme ja Lea. niiden jålkeenkin. Satu onnittelee itseään audioteknikon nakista, johon ei kirjoitustehtäviä (yhtä paljon) kuulu. Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana 15

LOPUKSI

Syksyjen 2014-2015 välillä romaa­ nit jäivät lukematta ja metsämarjat poimimatta. Perhe söi kehnosti, mutta kahdet ylioppilasjuhlat juhlittiin, tyttäret muuttivat pois kotoa ja mies ulkopaikkakunnalle opiskelemaan, kotiimme muutti alivuokralaiseksi ulkomaalainen konservaattorihar- joittelija ja töissä monumentaalinen konservointityö valmistui. Melkoisen hienoa menoa.

Kiitos ihanalle työryhmälle, oli huip- pua tehdä kongressi kanssanne!

Kiitos Tonylle loputtomista englan- nin kirjoitus -ja kielioppivirheiden ko- rjauksista, sitä kiitollisuuden velkaa Mikäs sen parempi paikka konservaattoreille laittaa jalalla koreasti kuin museo? Disco on ilo maksaa koko loppu avioliitto Animal opastaa. ja ihan koko ryhmän edestä. Kiitos yleisölle, upeata, että osallistuitte.

MAARIT JONES

Monumental Treasures kongressityöryhmän puheenjohtaja, Helsingin kaupunginmuseo, tekstiilikonservaattori. 16 Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana

kuka kukin on?

STINA BJÖRKLUND SATU HAAPAKOSKI KAARINA HOLMQVIST Esinekonservaattori AMK, FM Kulttuuriperin- Esinekonservaattori AMK. Kongressissa Satu Paperikonservaattori AMK, HuK egyptologia. nön tutkimus. Stina oli kongressityöryhmän oli mukana mm. julkaisun teossa ja hoitamas- Kaarina oli mukana kongressin julkaisutyö- virallinen kielipoliisi ja julkaisutyöryhmän sa esitystekniikkaa. Työskentelee yrittäjänä ryhmässä ja Paimion ekskursiolla. Työskente- ryhti sekä vastasi mm. yhteyksistä Kansallis- omassa Koboltti -nimisessä yrityksessään. lee kiinteistökirjanpitäjänä Ovenia Oy:ssä. museoon. Työskentelee tällä hetkellä Suomen kansallismuseossa konservaattorina.

NINA JOLLKONEN-PORANDER MAARIT JONES JAANA KATAJA Taidekonservaattori AMK, FM, TM. Kongres- Tekstiilikonservaattori AMK. Kongressityö- Tekstiilikonservaattori AMK, PKL hallituksen sityöryhmän jäsen ja pj ensimmäiset 7kk. ryhmän puheenjohtaja, kokonaisvastuunkan- puheenjohtaja. Jaana oli kongressin järki Nina työskentelee nykyään kuvaamataidon taja ja sielu; il capo di tutti capi. Työskentelee ja rahakirstun vartija. Työskentelee tällä sijaisopettajana Teuvan yhtenäiskoulussa ja konservaattorina Helsingin kaupungin­ hetkellä projektipäällikkönä Kokoelmakeskus lukiossa sekä konservointiyrittäjänä. museossa. Kaakkois-Suomeen -selvityshankkeessa, on varsinaisesti tekstiilikonservaattorina Kymen- laakson museossa Kotkassa. Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana 17

HENNA KOSKINEN MARI LENCK KATJA LUOMA Tekstiilikonservaattori AMK. Henna työsken- Taidekonservaattori AMK, kongressin alkuvai- Rakennuspintakonservaattori YAMK. Katja teli kongressin taloudenhoitajana ja vastasi heen apuvoima. Työskentelee HAM Helsingin vastasi mm. Presidentinlinnan ja Kansalliskir- tapahtuman rahaliikenteestä. Työskentelee taidemuseossa. jaston ekskursioista ja osallistui kongressima- tällä hetkellä yrittäjänä Arvotekstiilipalvelu teriaalin tuotantoon. Työskentelee konser- Tupulatäkki Oy:ssä. (Kuvassa vasemmalla.) vaattorina yrityksessä OSK Rotunda.

ANNA RAJAINMAA MARI SAARI ERIKA TIAINEN Paperikonservaattori AMK. Anna oli muun Tekstiilikonservaattori AMK. Mari toimi Paperikonservaattori AMK, FM Museologia. muassa kongressin kätyrivastaava ja esitys- kongressin yleissihteerinä ja listavastaavana. Erika työskenteli julkaisutiimissä ja vastasi teknikko sekä julkaisun monitoiminainen. Tällä hetkellä Mari on opintovapaalla Rauman mm. kongressikassien ja -passien hankinnasta Työskentelee konservaattorina Helsingin museon tekstiilikonservaattorin toimesta ja sekä toimi kongressin valokuvaajana. Työs- kaupunginarkistossa. opiskelee Jyväskylän yliopistossa museologian kentelee konservaattorina Kansallisarkistossa maisteriopintoja. Helsingissä.

MARLEENA VIHAKARA KAISU VOUTILAINEN Paperikonservaattori BA. Kongressin julkai- Paperikonservaattori AMK. Kaisu hoiti moni- sutyöryhmän vetäjä, loppusuoralla yhdessä puolisesti eri rooleja kongressityöryhmässä. Annan kanssa. Oli mukana järjestelemässä Hänen hommiinsa kuului mm. iltajuhlien Kansalliskirjaston ja Seurasaaren ekskursioita järjestelyjä, posterien esillepano sekä aineis- sekä auttoi Kaisua posterien parissa. Työs- ton toimittamista julkaisuun. Työskentelee kentelee tällä hetkellä Kansallisgalleriassa konservaattorina Kansallisgalleriassa. projektikonservaattorina. 18 Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana

me kysymme, me vastaamme: kongressityöryhmän ryhmähaastattelu

JAANA KATAJA KYSYY... toimintaan uusia jäseniä. Kongressin aikaisia tapahtumia saatikka olisin myötä saamani positiivinen kokemus, niiden perusteella omannut selkeän -Liityit mukaan konservaattoriliiton ja ennen kaikkea sen myötä tapaama- näkemyksen kongressityöstä ja sen toimintaan kongressin myötä, mitä ni ihmiset sekä mahdollisuus osallis- vaatimuksista. Toki maalaisjärjellä uutta kokemus sinulle opetti? Miten tua konservointialan kehittämiseen pääteltynä sopi odottaa, että edessä päädyit porukkaan mukaan? Suomessa, motivoivat jatkamaan oli haastava ja kovaa työtä vaativa liiton toiminnassa. työrupeama kaikille ryhmän jäse- nille. Yksi merkittävä asia on kuiten- ...STINA BJÖRKLUND VASTAA kin kongressijärjestäjän kannalta STINA BJÖRKLUND KYSYY... viidessätoista vuodessa selkeästi -Opin matkan varrella useita muuttunut ja helpottanut työtä. käytännön asioita mm. julkaisun -Olit mukana työryhmässä, kun vas- Tietotekniikan käytön lisääntyminen toimittamisesta ja taitosta. Saattaa taava kongressi järjestettiin Suomes- jokapäiväiseksi työkaluksi. Ilman kuulostaa kuluneelta, mutta päällim- sa edellisen kerran vuonna 2000. satojen sähköpostitse käytyjen neu- mäisenä, ja itselleni koko prosessin Sinua voisi siis luonnehtia konkariksi vottelujen, tiedotusten, tiedustelujen, kannalta arvokkaimpana oppina tässä suhteessa. Järjestäjän näkökul- pohdintojen ja tietojen keräämisen mieleeni jäi kuitenkin yhteistyön masta katsottuna, oliko sinulla aiem- avulla työ olisi ollut nyt aivan toisen- voima. Oli hienoa kokea se, miten niin man kokemuksen perusteella selkeä laista. Tätä oli viisitoista vuotta sitten monesta yksityiskohdasta koostunut näkemys tai odotuksia tulevasta paljon vähemmän. Saa nähdä, millais- kokonaisuus rakentui saumattoman ponnistuksesta vuoden 2015 kong­ ta tekniikkaa käyttävät hyväkseen työskentelymme johdosta onnis- ressin suunnittelun alkaessa? Jos oli, vuoden 2030 kongressijärjestäjät! tuneeksi tapahtumaksi ja julkaisuksi. niin toteutuivatko ne ja, miten kenties Kannustavassa, innostuneessa ja hyödynsit aiempia kokemuksiasi? avoi­messa ilmapiirissä oli helppo KAISU VOUTILAINEN KYSYY... luottaa sekä omaan että toisten osaamiseen ja tukeen. Olin jo aiem- ...KAISU VOUTILAINEN VASTAA -Toimit yhteyshenkilönä työryhmän ja min ollut kiinnostunut liiton toimin- konservaattoriopiskelijoiden välil- nasta, mutta viimeisen ja ratkaisevan -Viisitoista vuotta taaksepäin on lä. Saimme heiltä ison työpanoksen sy­säyksen työryhmään liittymiseen pitkä aika ja tuona aikana on ehtinyt kongressivalmisteluissa ja käytännön antoi Marleena, joka tehokkaasti pyr- tapahtua paljon. Eli pakko sanoa, järjestelyissä. Kerro yhteistyöstä ki rekrytoimaan kongressin ja PKL:n etten kovinkaan hyvin muista tuon opiskelijoiden kanssa. Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana 19

...ANNA RAJAINMAA VASTAA ANNA RAJAINMAA KYSYY... MAARIT JONES KYSYY...

-Paperikonservoinnin opiskelijat (nime- -Minkälaisia vinkkejä annat sille -Matkan varrella huomattiin miten sin heidät kätyreiksi, minkä he urheasti onnettomalle, joka 15 vuoden päästä erilaisilla asenteilla eri työnantajat sietivät) olivat suuri apu kongressissa! ryhtyy seuraavan Suomessa järjestet­ suhtautuvat kongressivalmisteluihin Heidän opettajansa, Päivi Ukkosen tävän kongressin kongressityöryh­ osallistumiseen sekä myös kongres­ kanssa oli jo aikaisemmin ollut puhetta män puheenjohtajaksi? Kuinka siin osallistumiseen. Miten PKL voisi yhteistyöstä, mutta omalla kohdallani vetovastuusta selviää järjissään? vaikuttaa siihen, että museoalan homma alkoi keväällä 2015 jolloin luottamustoimiin sekä konservaat- sain tämän nakin. Mietimme millaisia toriliiton järjestämiin koulutuksiin tehtäviä oppilaille voidaan antaa ja ...MAARIT JONES VASTAA osallistuminen olisi kannustettavaa ja sen pohjalta kirjoitin eri tehtävänku- poikkeuksetta hyödyksi työnantajalle vat auki mahdollisimman yksityis- -Järjissään? Vain järjetön ottaa veto- ja joskus jopa koko ammattikunnalle kohtaisesti: mielestäni kuka tahansa vastuun..! Tiedustelin varmuuden kuten kongressissa? Mistä sytyit on aina helpompi saada innostumaan vuoksi Kaija Steiner-Kiljuselta eniten valmisteluissa? tehtävästään, kun he tietävät kunnol­ (kongressivetäjä vuosimallia 2001) la mitä heiltä odotetaan. Tapasimme että olenko hullu jos lähden veto- Maaritin kanssa opiskelijat ensimmäi­ vastuuseen? Kaija vastasi, että olet ...JAANA KATAJA VASTAA sen kerran syyskuun alussa 2015, eli hullu ja lähde vaan. Huumori, sitkeys vähän päälle kuukausi ennen kongres- ja horisontissa häämöttävä yhteinen -Aikoinaan kun minut valittiin Kon- sia. Tavoitteena oli tuolloin jakaa teh­ päämäärä, niillä pärjää pitkälle. Olen servaattoriliiton hallitukseen, kysyin tävät ja selvittää, miten kiinnostuneita iloinen, että vastuuta tarjottiin ja otin työnantajaltani voinko käyttää työai- he ovat tästä hommasta: oppilaat saivat tehtävän vastaan. Ei voi kun nauraa ja kaa museoalan luottamustehtävän tästä opintopisteitä mutta toivoin olla ylpeä saavutuksesta. hoitamiseen. Vastaus oli myöntei- ettei kukaan ollut mukana vain pakon Vinkkejä: 1: Perheenjäsenille kan- nen, niin kuin sen tulee ollakin. Me sanelemana. Ei huolta, oppilaat olivat nattaa jättää tuntomerkit itsestä ja kaikki, jotka olemme mukana liiton erittäin motivoituneita! Ja kun tehtävät kertoa milloin on aikeissa palata per- toiminnan pyörittämisessä opimme oli jaettu, he olivat myös ihastuttavan heeseen, sen verran vastuu vierottaa varmasti työnantajaa hyödyttäviä tai- itseohjautuvia. Kannatti todellakin normaalielämästä. toja istuessamme kokouksissa, joissa kirjoittaa tehtävät auki kunnolla! 2: Kaksin on kivempi. Kongressi- suunnitellaan ja tehdään konservaat- Muutamia sähköposteja vaihdeltiin ja työtä oli takana vajaa vuosi kun toriliiton toiminnan asioita. Toimin­ Kansallismuseolla tutustutin heidät otin puheenjohtajuuden vastaan. Oli tasuunnitelmat ja -kertomukset, paikkoihin, mutta muuten selvisin itse hyvin perusteltua, että Jaana jatkoi tilinpäätös ja talousarvio, avustusten asiassa todella vähällä kätyrivastaavan kongressibudjetin kanssa ja jakoi hakemiset, lehden toimittaminen hommistani. He vastasivat kongres- näin ollen vahvasti kongressivastuuta ja taittaminen, koulutuspäivien sissa kello- ja mikkityttöjen rooleista, kanssani.Jaanan kanssa oli kiva ja ohjelman suunnittelu ja järjestäminen toimivat avustajina respassa ja kierte- luottamuksellista työskennellä. toistuvat työssämme vuosittain. Sen livät ympäriinsä kongressissa yrittäen 3: Työmäärän huomioon ottaen on lisäksihän teemme vuosittain vaih- näyttää siltä, että heiltä saa kysyä mitä ensiarvoisen tärkeää ymmärtää tuvia asioita toimintasuunnitelman tahansa. Iltajuhlassa he vahtivat narik- delegoida fiksusti töitä. Monenlaisen puitteissa. Lisäksi otamme kantaa kaa ja vieraiden skumppalasien sijoitus- osaamisen ja vahvuuksien tunnis- kulttuuriperinnön säilyttämiseen liit- paikkoja. Muutamilla ekskursioilla he taminen työtehtäviä jaettaessa on tyviin kysymyksiin ja olemme muka- toimivat ”peränpitäjinä”, eli katsoivat ensiarvoisen tärkeätä sillä ryhmän na kansainvälisten organisaatioiden että kaikki vieraat pysyvät ryhmän sitoutuminen vapaaehtoistyöhön 1-2 toiminnassa ja sielläkin opimme uutta mukana eikä kukaan eksy. Varsinaisten vuodeksi on pitkä aika. osallistuessamme kansainvälisiin kongressipäivien tehtävien lisäksi he Työt etenevät sykleittäin, joten hen- kokouksiin. Nyt erityisesti kongres- pakkasivat kaikki, n. 220 kongressikas- keäkin pääsee välillä vetämään. sityöryhmässä mukana olleet vievät sia, mikä oli todella suuri homma pois 4: Kokousten ruokatarjoilu, satsaa oman kokemuksensa kautta työnanta- meidän käsistämme. Olimme kaikki niihin! jille mahtavan tietopaketin kansain- todella otettuja siitä miten täysillä oppi- välisen tapahtuman järjestämisestä. laat heittäytyivät kätyrihommiinsa! Työnantaja on mielestäni hölmö, jos ei mahdollista työntekijöidensä 20 Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana

osallistumista luottamustehtäviem­ sa. Häneltä saimme hyviä vinkkejä ja ...MARLEENA VIHAKARA me hoitamiseen. Saattaa tietysti olla, neuvoja, mitä asioita pitäisi ennakoida. VASTAA että olemme monesti turhan vaati- Lähdimme siitä, että tutustuimme mattomia omasta tekemisestämme paikan päällä olevaan tekniikkaan Marleena innostui vastaamaan kysy­ ja osaamisesta, emmekä tuo taito- ja teimme sen perusteella ohjeistuk- mykseen niin perinpohjaisesti, että jamme tarpeeksi ponnekkaasti esille sen esityksen muodosta. Pyrimme saimmekin aiheesta oman artikkelin, työyhteisössämme ja siksi päädymme tekemään hyvin yksiselitteisen joka löytyy sivulta 22. tekemään asioita omalla ajalla. Mikä ohjeistuksen ja pyysimme esitykset sekin on aivan äärettömän hieno myös ennakkoon. Tämä sen takia ettei ponnistus kaikilta meiltä. Mitä tulisi tilannetta, että yleisö odottaa ja MARLEENA VIHAKARA KYSYY... tulee jäsentemme osallistumiseen esitystä ei jostain syystä saadakaan koulutuspäiviimme, haaskaa siinä aukeamaan. -Liityit kongressin julkaisutyöryh­ mielestäni työnantaja ainutlaatui­ Monelle esitysten ennakkoon toimit- mään hieman muita myöhemmin. sen työntekijöiden oppimisen ja taminen tuli kuitenkin yllätyksenä ja Mitkä olivat ne maagiset sanat millä verkostoitumisen­ mahdollisuuden, saimme vain muutamia esityksiä ennen Anna sai suostuteltua sinut mukaan? jos ei mahdollista työntekijöiden tapahtumaa. Tämä johtui varmasti Entä millaista oli julkkarityöryhmän osallistumista maksamalla matkat siitä, että on totuttu toisenlaiseen toiminta sinun näkökulmastasi? Mit- ja päivärahat työehtosopimusten toimintatapaan. Mutta eikö välillä ole kä olivat ne parhaimmat, entä pahim- mukaisesti. Monissa paikoissa on paikallaan kyseenalaistaa normeja? mat hetket? Mitkä työt saivat sinut myös varmaan ajauduttu tiettyihin Näin voi vaikka löytää uusia ja ehkä astumaan pois mukavuusalueeltasi toimintamallei­hin, jotka vain me itse jopa parempia tapoja toimia. ja missä kohtaa huomasit jo olemassa voimme uudistaa hyvällä ja asian- Kaikki ei tietenkään mennyt ihan olevista taidoistasi olevan suuri apu tuntevalla toiminnallamme. Jos en nappiin, kaikesta ennakoinnista huoli- työtehtävien tekemisessä? olisi muinoin itse innostunut mukaan matta. Pientä säätöä ja ongelmiahan hallitukseen olisi jäänyt kokematta on kuitenkin aina isoissa tapahtumissa innostuneessa kongressityöryhmässä ja luulen, että suurin osa jäi yleisöltä ...KAARINA HOLMQVIST VAS­ mukana oleminen. Vaikka viime huomaamatta. Paitsi mikkiongelmat, TAA vuoden aikana stressi hipoi jatku- joiden takia koululla ei muutama esitys vasti pilviä, oli aina mielettömän kuulunut niin kuin piti. Tästä olemme -Tarkkoja sanoja en enää muista, inspiroivaa hypätä Kotkasta bussiin pahoillamme, mutta syytämme Kansal­ mutta niihin kuuluivat ainakin sushi kohti Helsinkiä ja kongressikokous- lismuseon kummitusta joka päätti yh­ (eli hyvät eväät) ja mukava porukka. ta. Työryhmän innostuneisuus oli tenä päivänä napsutella mikkejä päälle Muistan ajatelleeni, että ei mukaan parhautta! ja pois ilman mitään logiikkaa. lähtemisestä ainakaan haittaa ole, Ensi kerralla tutustuisin tilan tekniik- varsinkin kun teen työkseni ihan kaan vielä aikaisemmin, jotta esiin- muita asioita kuin tätä omaa alaa. KATJA LUOMA KYSYY... tyjille saataisiin ohjeistukset hyvissä Sain olla mukana ihan uudenlaisessa ajoin. Pyrkisin myös toteuttamaan projektissa, tavata uusia kivoja ih- -Yksi kongressin näkyvimpiä osia esityskoneelle etäyhteyden, jolloin misiä ja sushiakin taisin saada kerran vieraalle on luentojen sujuvuus ja ei tarvitsisi juosta esiintyjien seassa vai kaksi. Lisäksi sain lukea ja kuulla toimiva tekniikka. Meillä se meni laittamassa esityksiä pyörimään. alan uusista tuulista ja osallistua hienosti, konservaattoreilta onnistuu! Etäyhteyden avulla ne voisi näpsiä kongressiin, joka varmaankin muuten Millaisia asioita opitte ja mitä kaikkea käyntiin suoraan omalta koneelta salin olisi ollut mahdollisuuksien, aikatau- piti ottaa huomioon? takaa. Tällöin esiintyjät saisivat tilaa lujen ja budjetin ulottumattomissa. ja siirtyminen esityksestä toiseen olisi Työryhmässä oli ihanan innostuneita sujuvampaa. ihmisiä! Tapaamiset olivat aina sen ...SATU HAAPAKOSKI VASTAA viikon kohokohta, vaikka työpäivän jälkeen saattoikin välillä väsyttää. Ne -Meillä oli kokemusta erilaisista SATU HAAPAKOSKI KYSYY... olivat ehkä niitä parhaimpia hetkiä, tapahtumista ja esitystekniikan kans- sen lisäksi kun sait hartaasti odot- sa toimimisesta. Myös aviomieheni -Minkälainen prosessi oli tehdä kong­ tamasi vastauksen julkaisun tekstin on powerpointesitysten asiantuntija, ressijulkaisua? Mikä oli antoisinta ja kirjoittajalta ja kaikki meni putkeen. sekä niiden pitämisessä, että katselus- mikä oli vaikeinta? Ne pahimmat hetket olivat varmasti Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana 21

niitä, kun ei millään olisi ehtinyt/ tanssista. Erilainen, vapautuneem- kahvitarjoiluja, 230 annosta coctail­ jaksanut/pystynyt tekemään kong­ pi iltajuhla oli selkeästi vieraiden paloja, 66 pulloa kuohuviiniä ja ressiasioita ja silti ne oli puristettava mieleen! Itse vietin pääosan itse kong­ muutama pullo kivennäisvettä. Sekä jossain raossa. Tuli muun muassa ressista jaloillani, dokumentoiden Paimion retken maukkaat eväät 30 istuttua pankissa jonotusnumero tapahtumaa kuvaamalla, ja muistan, hengelle. Lounaista ja kahvituksista kourassa ja samalla tehtyä kännykällä miten kipeät jalkani olivatkaan jo huolehti Kanresta Oy, iltatilaisuudes- töitä vuoroin julkaisumateriaalien ensimmäisenä iltana. Siitä huolimatta ta ja retkieväistä Catering House of ja vuoroin Driven taulukon paris- oli kyllä pakko päästä ottamaan osaa Sandwiches. Kongressin aikana juotu- sa. Onneksi jonotusaika oli pitkä! upeasta ohjelmanumerosta! ja vesiannoksia ei tainnut kukaan Kaikenlainen esiintyminen ja vieraille Perjantain pubi-illan virallisempi laskea, mutta kaippa sillä janot saatiin ihmisille puhuminen ei ole koskaan tapahtumapaikka oli Juttutupa Silta­ sammutettua ;) ollut minun juttuni, ja tällaisia työteh­ saaressa. Kuulemma myös Kallion täviä pelkäsin eniten. Onneksi niitä Sävelessä oli meidän porukkaa. ei osalleni juurikaan tullut ja niistä Vaikea arvioida, kuinka paljon meitä MARI SAARI KYSYY... harvoista selvisi porukan voimalla ja lopulta oli. Juttutuvan Kuubalainen onneksi kongressivieraatkin olivat ilta vei muutamia mennessään ja -Hoidit menestyksekkäästi kongres­ ihania ja leppoisia, ei-pelottavia mm. Fernando Caceres osoittautui siin valtion kohde nro 1:n eli pressan ihmisiä. Konservaattorin tarkka silmä varsinaiseksi parkettien partaveit- linnan. Mitä kaikkea se vaati, että tuli hyvään käyttöön artikkeleiden seksi. Tunnelma täälläkin oli välitön saimme heiltä hienon esityksen ja ja lopullisen julkaisun läpikäymi- ja oli mukava ehtiä jutustelemaan miten hoitui ekskursioretken järjes­ sessä: monta pilkkua, ylimääräistä ihmisten kanssa, joiden kasvot olivat telyt? Millaisia byrokratisia projekte- välilyöntiä ynnä muuta pientä roskaa tulleet tutuiksi kongressin aikana, ja nuo olivat? niistä löydettiin ja korjattiin. Kaiken mutta silloin järjestelykiireet olivat kaikkiaan projekti oli hyvin mielen- vieneet mennessään. Juttutupa sopi kiintoinen ja inspiroiva, enkä kadu mainiosti kongressista irtautumiseen ...KATJA LUOMA VASTAA mukaan lähtemistä hetkeäkään! ja muistan olleeni lähinnä helpottu­ nut, väsynyt ja onnellinen, kun sain -Kongressia alettiin suunnitella erit- eteeni tilaamani muikut ja ison tuopin täin hyvissä ajoin. Presidentinlinnan KAARINA HOMQVIST KYSYY... belgialaista. Moni vieras tuli kehu- peruskorjaus oli tuolloin täydessä maan kongressia ja itselle jäi päällim- käynnissä ja itsekin olin paikalla joka -Olit mukana kongressin iltajuhlassa mäisenä mieleen kiitollisuus vieraita, päivä. Käytin lounastauolla hyväkseni ja pubi-illassa. Miten kongressivie­ järjestelytiimiä ja muita toimijoita mahdollisuuden keskustella aiheesta raat ottivat nämä vapaa-ehtoiset ja kohtaan. Kongressi onnistui upeasti Juha Klingbergin kanssa, joka edusti vapaa-ajalla toteutetut tapahtumat ja kaikki vaiva palkittiin. Ja ennen presidentin kansliaa urakassa. Hän lu- vastaan? Onnistuivatko tila- ja ohjel- kaikkea: nyt olisi taas aikaa muulle pasi esittää asian kanslialle ja linnan- mavalinnat, oliko osallistujia ja oliko elämälle! Kippis sille! voudille, jotka iloksemme olivat heti hauskaa? Paljastuiko konservaat- mukana. Kovin suurta byrokratiaa ei toreiden salattu villi puoli, tutustuit- siis onneksi tarvittu, vain mukavia ja ko uusiin ihmisiin? ERIKA TIAINEN KYSYY... rentoja ihmisiä. Tämän jälkeen asia etenikin omalla painollaan. -Kongressi lukuina: kuinka paljon ...ERIKA TIAINEN VASTAA eri maista oli tulijoita? Entä kuinka monta annosta ruokaa ja juomaa sen -Konservaattoreilla on ehdottomasti aikana tarjoiltiin? villi puoli! Tämän lehden monesta­ kirjoituksesta käy ilmi, miten hui­ kea iltajuhla meille oli järjestetty ...MARI SAARI VASTAA Hakasalmen huvilaan. Ehkä vähän varautuneen tai tiukkiksen maineesta -Kongressiin osallistui 222 henkilöä kärsivät konservaattorit vapautuivat 14 eri maasta. Kongressin aikana ja näyttelytilat täyttyivät puheenso- tarjoiltiin 600 annosta lounasta, rinasta, naurusta ja ennen kaikkea 2000 kuppia kahvia ja 1000 annosta 22 Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana

kongressijulkaisu - kuinka sellainen tehdään?

“Pystyisinkö, osaisinko?” oli ensire- Lähdimme kaikki liikkeelle yhtä nol- sien tyyli, kuvien määrä, laatu, CV ja aktioni, kun Maarit pyysi minua lasta ilman suurempaa tietämystä sii­ niin edelleen. kongressijulkaisun vastuuhenkilöksi tä, mitä kaikkea julkaisun tekeminen syksyllä 2014. Se tuntui haasteelta ja vaatisi. Ensimmäiseksi, vuoden 2015 Koska julkaisun tuli olla valmiina vastuulta, joka samaan aikaan pelotti alussa havahduimme siihen, että tar- hyvissä ajoin ennen kongressin alkua, ja houkutti. Kongressijulkaisu olisi vitsimme kaikille kongressityöryh­ seuraava etappi oli aikatauluttaa kuitenkin hieman eri juttu kuin PKL:n män aiemmin valinneille esiintyjille prosessin eri osa-alueet aikajanalle lehden toimittaminen… Onnistunee- yhtenevät kirjoitusohjeet palautus- ja tehdä työnjako: artikkelien ja pos- seen julkaisuun tarvittaisiin hyvin päivämäärineen. Yksityiskohtaisten teritekstien palautus kirjoittajalta, yhteentoimiva porukka ja oma alku- kirjoitusohjeiden määrittely sekä milloin ja ketkä tekisivät tarkistus­ paniikkini vaihtuikin innostukseksi, artikkeleille että postereille ei ollut kierrokset, kuinka aikaisin taitto kun lehtitiimimme muut jäsenet eli mikään yksinkertainen prosessi, sillä tulisi aloittaa ja kauanko se veisi? Satu, Anna ja Hanna-Leena Vainio kaikki siinä olevat kohdat määritte- Entä missä kohtaa tekstit lähetettäisi- lähtivät mukaan positiivisella ”No livät paljolti sen millainen julkaisusta in kielentarkistukseen, julkaisevatko mikä ettei!” -vastauksella. tulisi; sanamäärä, rakenne, referens- kutsutut esitelmöijät artikkelinsa ja Vielä kerran tunteellä: ihmiset kongressin takana 23

missä muodossa? Julkaisun työvaihei­ siin kuului myös ulkoasun ideointi graafikko Roy Haapakosken kanssa, painotalon valinta ja myöhemmin yhteistyö painotalo Libriksen kanssa, julkaisun materiaalien valinta, käsi- ohjelman luominen sekä monta muuta pähkäiltävää asiaa.

Kun julkaisun tekeminen talvella eteni, alkoi myös työn valtava määrä avautumaan. Tässä kohtaa tajusimme onneksi rekrytoida ryhmäämme lisävahvistusta: Stinan, Erikan ja Kaarinan. Moni asia, joita emme olleet tajunneet ottaa alussa huomi­ oon, selkeni vasta työn edetessä talven ja kevään myötä ja ne otettiin hoidettavaksi sitä mukaan kun ne Julkaisutyöryhmän kokous käynnissä. tulivat ajankohtaisiksi, ihan niin kuin muidenkin kongressitöiden Henkilökohtaisesti vaikeinta kongres­ Parhaimpia hetkiä julkaisun teossa kanssa. Budjetillisista syistä teimme sivalmistelujen aikana oli perhe-, olivat kaikki ne lukuisat kokoukset, kaiken mahdollisen työn työryhmän työ- ja kongressityöryhmäelämän jotka kestivät aina tuntikaupalla, sisällä, esimerkiksi taitto päätettiin yhteensovittaminen ja siten myös mutta antoivat paljon innostunutta tehdä Annan, Stinan ja Sadun voimin julkaisun eri vaiheiden aikatauluissa energiaa ja puhtia työhön sekä toim- graafikon suunnittelemaan taitto­ pysyminen. Kongressihommat omalta ivat stressiterapiana. Yksi hienoim­ pohjaan. osalta jäivät työ- ja perheajan ulko­ mista hetkistä oli myös se, kun puolelle, arki- ja viikonloppuilloille, näimme ensi kertaa graafikko Roy Vuoden ja julkaisun edetessä arvos­ ja oli todella vaikeaa välillä pyytää Haapakosken suunnitelmat julkai- tukseni jäsenten eri vahvuuksia muilta ryhmäläisiltä apuja omien vas- sun ulkoasusta, hän oli mielestämme kohtaan vain kasvoi: Annan organi- tuiden jakamisessa, kun ei olisi halun- saanut hyvin kiinni toiveestamme sointi- ja aikataulutuskyky, asioihin nut tehdä lisänakituksia kenellekään. luoda räväkkää “kick a**”-meininkiä. tarttuminen ja työryhmän vetovas­ Todellinen koetinkivi oli julkaisu- ja Ja tietenkin toinen lokakuussa, kun tuun jakaminen, Stinan ensiluokkai­ muun kongressityön lisäksi saada kir- kaikkien kuukausien työn jälkeen nen tarkkuus kaikissa asioissa, teks- joitettua oma esitelmäni artikkeliksi. saimme valmiin julkaisun ensi kertaa tien kielentarkistuksen hoitaminen, Maarit kutsuikin artikkelinkirjoitus- käsiimme! Julkaisutyö, ja kongressi- Sadun kuvankäsittely- ja taittotaidot prosessiani leikkisästi “tuskasynny- työ muutenkin, oli raskas mutta hui­ sekä lopussa julkaisun painatusvas- tykseksi” ja sitä se tosiaan olikin! kea kokemus, jota en vaihtaisi pois. tuun jakaminen, Erikan ja Kaarinan Tässä kohtaa, samoin kuin varsinaista tekstintarkistustaidot, nopeus sekä esitelmää tehdessäni, julkkariryhmän aikatauluissa pysyminen tekivät jäsenten kärsivällisyys, joustavuus ja kaikki yhdessä työskentelystä onnis- kannustus oli se, mikä piti minut kaik- MARLEENA VIHAKARA tunutta. Parasta oli meidän kaikkien en paineen keskellä pystyssä. Julkaisutyöryhmän masterchef. eri persoonien yhteentoimivuus sekä huomata taitojen kasvavan tekemisen myötä. Jaamme loput kongressijulkaisut halukkaille museo- ja Kongressityö oli jatkuvaa mukavuus­ konservointialan toimijoille postituskulujen hinnalla. alueen ulkopuolella olemista ja Ota yhteyttä: [email protected] kokonaisuudessaan ennen kaikkea Julkaisemme kongressijulkaisun myös sähköisessä muodossa matka itseen, jatkuvaa omien hyvien tämän vuoden aikana. ja huonojen puolien kohtaamista. 24 Ekskursiokohteiden esittelyt: Presidentinlinna

presidentinlinnan ekskursio

Presidentinlinnan joulukuussa 2014 valmistuneessa peruskorjauksessa ei ollut tavoitteena palata keisariajan loistoon, vaan säilyttää tasavaltalainen arvok- kuus. Eri tilojen käsittelyt ja mahdollinen palautus tiettyyn aikakauteen on tehty harkiten valittua linjaa noudattaen. Linnan eri vaiheiden historian kerrokset ovat nähtävissä. Jokainen tila kertoo palasen linnan aikaisemmasta historiasta.

Presidentinlinnan ekskursiovie­ sekä huonesarjojen aikamatkallamme pohjalla. Mukana oli myös työssä raat vastaanotti linnanvouti Anne presidentti-instituution aikaa, josta mukana olleita konservaattoreita, jot- Puonti, joka kaikkien iloksi ehti siirrymme pikku hiljaa linnan histo- ka kertoivat huonekaluille, tauluille myös luennoida kongressissamme. riassa taakse päin kohti keisarillista ja seinille tehdyistä toimenpiteistä. Pääsimme sisään Mariankadun puo­ aikaa ja kauppias Heidenstrauchin Huoneet täytti iloinen puheensorina. leisista ovista, Mariankadun aulaan, kauppiastaloa. Mukana kierroksella jonka suunnitteli arkkitehti Martti oli Museovirastosta Elisa Heik- Mariankadun aulan viimeisimmät Välikangas. Tila valmistui vuonna kilä ja Ulla Setälä, jotka kertoivat värivalinnat ennen peruskorjausta 1938. Aula edustaa funktionalismia, antikvaarisista arvoista ratkaisujen olivat 1970-luvulta, presidentti Urho

Goottilainen sali ennen restaurointia. Goottilainen sali odottaa kalusteita restaurointityön valmistuttua. Kuva: Katja Luoma. Kuva: Katja Luoma. Ekskursiokohteiden esittelyt: Presidentinlinna 25

Kekkosen ajalta. Katto oli maalattu nelisenkymmentä kristallikruunua olivat mukana kertomassa Kirsi tumman vihreäksi ja mattapintaisek- kunnostettiin ja puhdistettiin Karpio ja Katja Luoma. si. Väritystutkimuksen pohjalta peruskorjauksen yhteydessä pala aulaan palautettiin varhaisin löydetty kerrallaan. Goottilaisen salin jälkeen siirryttiin väritys, joka sopi tilan arkkitehtuu­ pienempiin edustushuoneisiin, joissa riin. Kattopinta on todella suuri ja sen Peilisalista seuraavana oleva näimme sekä Kansallisgallerian maalaaminen on teknisesti haastavaa. Goottilainen sali oli yksi suurimman aarteita, että hienoja huonekaluryh- Koko katto maalattiin lämpimän muutoksen kokeneista huonetiloista. miä. Pienet salit on kaikki tapetoitu savenharmaaksi kiiltävällä maalilla. Goottilaisen salin rakennusajalta on uudelleen. Ne luovat nyt ryhdikkääm- Matala tila muuttui kevyeksi ja ava­ säilynyt Carl Ludvig Engelin kuole- män taustan biedermeier-/ myöhäis- raksi. Tilaan sijoitettiin myös eduskun- man jälkeen hänen poikansa Carl empire-huonekaluille. Kaikkiaan nan lahjoituksena saatu arkkitehti Alexander Engelin akvarelliluon- yli neljäsataa linnan huonekalua J.S. Sirénin perikunnan 1920-luvun noksia kupoli- ja seinämaalauksista. kunnostettiin peruskorjauksen yhtey- klassismia edustava sohvakalusto, joka Remontin alkaessa salin ulkoasu oli dessä. Huonekalujen konservoinnista konservoinnin jälkeen sopii aulaan upe­ toteutettu 1970-luvulla kyseisten ekskursiovieraille kertoi Kimmo asti. Marian­kadun aulan uusi ilme on akvarelliluonnosten pohjalta. Enge- Oksanen. Mukana oli myös maa- selkeästi tilalle eduksi ja kertoi selvästi, lin laveerauksissa tilan kupoli oli lauksia konservoinut Kirsi Hiltunen millaiseen rakennukseen olimme pääs- sininen tähtitaivas ja suippokaarien Ateneumista. seet vierailulle. väleissä oli naisfiguureja. Akvarellin mukaan medaljongeissa on kaupun- Päätimme kierroksen pääportaik­ Aulasta siirryimme Atriumin kautta ki- ja maakuntavaakunoiden sijaan koon, joka oli yksi suurimman Valtiosaliin. Molemmat tilat ovat runoilijoiden ja filosofien rintakuvia. muutoksen kokeneista tiloista. arkkitehti Jac. Ahrenbergin käsialaa Suunnitelman ilmeisesti oletettiin to- Väritystutkimuksessa pääportaikos- vuodelta 1907. Valtiosalin mar- teutuneen, eikä tarkempia tutkimuk- sa ja aulassa todettiin olleen kaksi moroidut pinnat ovat vuoden 1972 sia seinäpinnoilla tehty. marmorointivaihetta, ensimmäinen remontin jäljiltä, jolloin sisustuksesta liimamaalilla tehty marmorointi jo vastasi Sirkka Tarumaa. Vuoden Salin maalipinnoille tehtiin vuonna 1840-luvulta ja seuraava öljymaa- 2014 peruskorjauksessa suurin osa 2012 väritystutkimus, jonka yhtey- lilla toteutettu versio ilmeisesti tilojen nykyisistä materiaaleista dessä todettiin, ettei akvarelli toden- 1800-luvun jälkipuoliskolta. Myöhäi­ säästettiin sellaisenaan. Pintoja puh- näköisesti ole koskaan toteutunut sempi marmorointikerros on jäänyt distettiin, lattioita hiottiin ja lakat­ sellaisenaan. Varhaisemman maalaus- valokuvadokumentteihin 1900-luvun tiin, mutta suurempia konservoivia vaiheen palmettiaiheiset koristeet alkupuolella. Neljännen kerroksen tai restauroivia toimenpiteitä ei muistuttivat akvarellin esittämiä lepotasanteelta löytyi täydentävissä tehty. seinäkoristeita. Kattomaalaukset jatkotutkimuksissa koko seinäpinnan poikkesivat huomattavasti akvarellin alla säilynyt fragmenttialue, josta Valtiosalista siirryimme Ruokasaliin, mallista. Kupolin ja tasakattopinnan marmorin taidokkaat suonistukset jonka katon grisaillemaalaukset puh­ ensimmäisen maalausvaiheen to- saatiin rekonstruktiota varten hyvin distettiin ja retusoitiin. Maalaukset dettiin olleen kahden varhaisimman näkyviin peilijaotteluineen. Löytynei- on uusittu 1970-luvun peruskorjauk- seinäkoristelun kanssa samanaikai- den fragmenttien pohjalta portaik- sessa alkuperäisen mallin mukaan. sesti. Seinien uudelleenmaalauksen koon ja aulaan toteutettiin erittäin Ruokasalista jatkoimme Peilisaliin, yhteydessä vanha kattomaalaus taidokkaasti uudet marmoroinnit. joka edellisten tilojen tapaan säilytti oli siis säilytetty. Restauroinnissa Työn toteuttaneet koristemaalarit peruskorjauksessa edellisen ulko­ päätettiin palata nimenomaan toi- Tuija Salin ja Ritva Määttänen asunsa. Peilisalissa päätettiin säi- seen vaiheeseen, sillä ensimmäisen valikoituivat tehtävään käsialanäyt- lyttää historiallisena kerrostumana vaiheen seinämaalauksista saatiin teiden mukaan. Lopputulos on kaunis siellä olevat koristekultaukset, vaikka huomattavasti vähemmän infor- ja harmoninen. ne onkin suurimmaksi osin lisätty maatiota, eikä rekonstruktiosta olisi itsenäisyyden aikana eivätkä ne tullut uskottavaa. Työn aikana ei kuuluneet Engelin alkuperäisiin suun- löydetty myöskään medaljonkien kau- KATJA LUOMA nitelmiin. Tilan upeat kristallikruu­ punki- ja maakuntavaakunoiden alta Kirjoittaja on rakennuspintakonservaattori nut on hankittu Berliinistä 1868- mitään akvarellin esittämiin rintaku- YAMK ja vastasi kongresissa mm. Kansalliskir- 1869. Kaikki Presidentinlinnan viin viittaavaa. Salin konservoinnista jaston ja Presidentinlinnan ekskursioista. 26 Ekskursiokohteiden esittelyt: Tamminiemi

tamminiemi

Tamminiemen vierailulla kuulimme talossa presidentti Kekkosen aikaan maalattu- jen seinäpintojen konservoinnin problematiikasta.

Vuosina 2009-2012 toteutetun peruskorjauksen aikana päätettiin muovimaalein maalatut seinäpinnat konservoida sen sijaan, että ne olisi saneerattu ja maalattu kauttaaltaan uudelleen. Tehdystä työstä meille ker- toivat konservaattori Tiina Oinonen ja Selja Flink. Tamminiemen his- toriasta kertoi lyhyesti opas Mervi Saarenmaa. Nopeimmat ekskursi- olaiset ehtivät pyörähtämään myös Miss Universum 1975 -näyttelyssä. Toisena kohteena oli hurmaava huvi- maja, jonka sisäseinien restauroinnis- ta kertoi restauroija Elina Wirkkala.

JAANA KATAJA

Kirjoittaja on konservaattoriliiton hallituksen puheenjohtaja ja kongressityöryhmän talous- vastaava.

Ekskursiolaiset Tamminiemen puistossa matkalla kohti taustalla näkyvää huvimajaa. Huvimajan sisäseinien aikaisempia maali- ja tapettikerroksia pääsi tutkimaan tabletilla olevalla sovelluksella. 27

Dahlia-sumutin

- valmistettu Japanissa, merkki Maruhachi - materiaali kromattua messinkia - sädettava hieno suihku, ei roiskeita - kaytossa suositellaan puhdistettua vetta - tilavuus 320 cm3 tuotenumero: 24187 à 215,00 € (173,39 €) 28 Ekskursiokohteiden esittelyt: Kansalliskirjasto

kongressiekskursio kansalliskirjastoon

Yksi kongressin ekskursiokohteista oli Kansalliskirjaston vastikään konservoin- nin läpikäynyt päärakennus Engel. Kongressin yhteydessä oli kaksi esitelmää aiheesta: muuton alta tyhjennettyjen kokoelmien kahden historiallisimman koko- naisuuden muuttoprojektista sekä Engelin tilojen pylväiden konservoinnista.

Ekskursio sisälsi kaksi osuutta. kirjaston, Kansallismuseon sekä LISÄTIETOJA: Ryhmä kokoontui ensin Kansalliskir- Kansallisgallerian välillä. Näistä tut- jaston auditorioon, jossa tietoasian­ kimuksista Jaakko tulee kertomaan Kansalliskirjaston konservoinnista tuntija ja Nordenskiöld-kokoelman ­ kevään 2016 aikana Scripta selecta kertova Lahja kansakunnalle- artik- kokoelmahoitaja, FT Jaakko -blogissaan. keli: https://issuu.com/kansalliskir- Tahkokallio kertoi kirjaston eri jasto/docs/kk_4-2015 historiallisista vaiheista aina sen Itse Engel-rakennuksen konservoitui- alkumetreistä Turusta, kokoelmien hin tiloihin tutustuttiin konservointia Kansalliskirjasto rakennushistoria- karttumisesta ja tuhoutumisesta, johtaneen arkkitehdin, Kati Winter- selvitys (2011): http://www.kansal- sekä yliopistokirjaston päätymisestä halterin johdolla. Engelin konser­ liskirjasto.fi/extra/Rakennushistori- Helsinkiin 1827 tapahtuneen Turun voinnin päämääränä oli paitsi eri aselvitys_220911.pdf palon seurauksena. Jaakko Tahkokal- tilojen ja niiden sisältämien pintojen lio esitteli vieraille mm. pergamentti- konservointi, myös alkuperäisen Fragmenta membranea-kokoelma: fragmentteja Fragmenta membranea arkkitehtuurin palauttaminen mm. http://fragmenta.kansalliskirjasto.fi/ -kokoelmasta sekä sidoksia, joista kupolisalin kolmanteen kerrokseen. vuodelta 1531 olevan Tacuini Sanita- Paikan päällä projektin eri konser­ Tacuini Sanitatis: tis -nimisen inkunaabelin selkäper- vointiosuuksista kertoivat myös https://helka.linneanet.fi/cgibin/ gamentin alla olevan pergamenttisen konservaattorit Laura Mikkola ja Pwebrecon.cgi?Search_Arg=tacu- selkävahvikkeen Tahkokallio arvelee Laura Väisänen Kollaasista sekä ini+sanitatis&SL=None&Search_ sisältävän mahdollisesti vanhinta Mari Lehtinen ja Sanni Vuorisalo Code=TALL&PID=3ht8Rl_ Suomessa olevaa kirjoitusta ennen kuustie&sorri oy:ltä, joiden esitelmät P8krLT6n8hAp_m-HU6TlY& 1000-lukua. Ryhmä keskusteli erilai- julkaisemme tämän lehden yhteydessä. SEQ=20160209142229&CNT=50&HIST=1 sista nondestruktiivisista tavoista tutkia pergamenttia ja sen sisältämää Scripta selecta-blogi: http://blogs. kirjoitusta. Tämä keskustelu poikikin MARLEENA VIHAKARA helsinki.fi/scriptaselecta/ myöhemmin syksyllä toteutetun Kirjoittaja on kongressin julkaisutyöryhmän yhteistyötutkimuksen Kansallis­ vetäjä. Ekskursiokohteiden esittelyt: Kansalliskirjasto 29

kansalliskirjaston lukusalien holvattujen kattojen konservointityöt Kansalliskirjaston etelä-, pohjois- ja kupolisalien sisäkattopinnat eli kaiken- kaikkiaan noin 1300 m2 kattopintaa konservoitiin ja restauroitiin. Puhdistus-, kiinnitys- ja retusointitestit suoritettiin syksyllä 2013, konservointityöt aloitettiin taustatutkimuksiin perustuen helmikuussa 2014 ja projekti päättyi töiden laa- jamittaiseen dokumentointiin kesäkuussa 2015.

Henkilömäärä vaihteli työmaalla tuihin kattopintoihin. Telineiden vuoksi. JunFunori ei myöskään aiheu- yhdeksästä kolmeen. Työnjohtajina ylätasojen kosteutta ja lämpötilaa ta kosteusjälkiä vanhaa liimamaalia toimivat rakennuspintakonservaattori kontrolloitiin ilmastointilaitteiden retusoitaessa. Arja Sorri ja interiöörikonservaattori avulla. Heli Ketomäki. Konservointitöiden Konservointityön ja dokumentoinnin ohjausryhmä kokoontui kerran viikos- Työ aloitettiin kuivapuhdistamalla ja apuna käytettiin Arno de la Chapel- sa ja siihen kuuluivat NCC:n edustajana kopokartoittamalla kattopinnat. Puh­ len valokuvista koostamia tulosteita, konservointitöiden vastaava työn- distus tehtiin kaksivaiheisena sivel- joihin merkittiin tehdyt toimenpi­ johtaja Taina Laeslehto, konservoin- linpuhdistuksena hepa-suodattimella teet ja kopoalueet. Ennen ja jälkeen titöiden koordinaattori Kati Winter- varustettua pölynimuria apuna käyt- konservointityön pinnoista otettiin halter, Museoviraston edustaja Ulla täen ja työ viimeisteltiin tarvittaessa myös UV-kuvat, joista voidaan nähdä Setälä, arkkitehdit Tiitta Itkonen ja vulkanisoidulla luonnonkumisienellä. osittain aiemmat korjaukset ja uudet Pauno Narjus sekä konservaattori Kopokartoituksessa käytiin kattopin- retusoinnit. Pentti Pietarila. ta läpi kevyesti koputtamalla, jotta pohjastaan irronneet ja korjausta Kansalliskirjasto valittiin vuoden Kattopinnat ovat pääasiassa 1880-lu- tarvitsevat rappausalueet voitiin työmaaksi vuonna 2014. Seuraavan vun liimamaalia, joihin on 1950- ja paikallistaa. linkin takana lyhyt esittely projektis- 1980-lukujen korjauksissa tehty ta, kuvassa vilahtaa myös kattotiimin jonkin verran päällemaalauksia. Retusointeja vaatineet alueet, kuten jäseniä: Alkuperäistä, vuoden 1840 maali­ esimerkiksi välttämättömät raken- https://www.youtube.com/ pintaa ei tutkittu esiinottamalla, nekorjaukset ja vanhat vesivauriot watch?v=dHp_ZW2vXZU koska tutkimukset olisivat vahin- häivytettiin vanhaan pintaan sopivik- goittaneet nyt näkyvillä olevia si. Suurimmat korjausalueet maalat- KUUSTIE&SORRI OY konser­voitavia pintoja. Viitteitä tiin liimamaalilla, jonka sideaineena kattojen alkuperäisestä värityk- käytettiin eläinliimaa. Uudet paik- sestä saatiin rakennekorjausten ja kaukset pohjustettiin ennen maa- MARI LEHTINEN maalipintojen aikakartan laatimisen lausta ohuella japaninpaperilla, jonka Kirjoittaja on helsinkiläinen 41-vuotias nainen, yhteydessä. päälle maalattaessa saatiin väripin- joka on valmistunut vuonna 2010 rakennusres- nasta tasainen ja vältettiin vanho- tauroijaksi AMK Konservointitöiden aikana kaikissa jen vesivaurioiden aktivoituminen. saleissa oli käytössä monitasoiset Pienempiin retusointeihin käytet- SANNI VUORISALO telineet. Ylimmät telinetasot oli eris­ tiin liimamaalin sideaineena Jun- Kirjoittaja on helsinkiläinen 26-vuotias nainen, tetty, jotta rakennustöistä syntyvä Funori-leväuuteliimaa, joka valittiin joka on valmistunut vuonna 2014 interiöörikon- pöly ei päässyt nousemaan puhdistet- työstettävyyden ja matan kiiltoasteen servaattoriksi AMK 30 Ekskursiokohteiden esittelyt: Kansalliskirjasto

kansalliskirjaston kolmen pääsalin palkistojen ja kapiteelien konservointi

Kansalliskirjaston kaikkia kolmea 1950-luvulle. Kapiteelit on kaikissa Palkistojen halkeamista suurin osa pääsalia reunustavat kaksikerrok- saleissa maalattu aluksi valkoisiksi, osoittautui pinnallisiksi vaurioik- siset lehterit, jotka liittyvät niitä jonka jälkeen, oletettavasti 1880-lu- si, rappauksen ollessa yhä hyvin kannatteleviin korinttilais-tyyli­ vulla, nykyisiin sävyihinsä. Vuosien rakenteessa kiinni. Kohtia, joissa siin pylväsjärjestelmiin. Lehterien varrella tehtyjä paikkausmaalaus- rappauspinnassa havaittiin selvää tavoin myös pylväsjärjestelmät ovat kohtia lukuun ottamatta kapiteeleja ei liikettä tuettiin puurakenteeseen lii- puura­kenteiset. Palkiston osittain ole tämän jälkeen kokonaan uudelleen makipsi-ruuvi-kiinnityksillä. Joiden- ontto si­särakenne on rapattu salin maalattu. kin halkeamien stabilointiin riitti ja alemman lehterin puolelta. Sitä laasti-injektointi tai liimakittitäytöt. kan­nattelevat pylväiden sisäiset Sekä palkistojen, että kapiteelien Yleisilmettä häiritseviä, suurimpia puupilarit, joihin erillisistä valoksista maalipinnat olivat pölyn peittämät. halkeamia kitattiin umpeen myös koostuvat kipsikapiteelit on kiinnitet- Kipsikoristelistoissa ja kapiteelien esteettisistä syistä. Palkistojen ty. Kaikki rappaus- ja kipsipinnat on koristelehtien kärkiosissa lika oli pai- lehterinpuoleisilla sivuilla irronnutta maalattu liimamaalilla, lukuun otta- koin tiukemmin pintaan hiertynyttä. rappauspintaa jouduttiin paikoin, matta palkistojen lehterien puoleisia Liimamaalipinnat olivat maalin side- pienissä määrin, uusimaan. osia, jotka on myöhemmin akrylaatti- aineen heikennyttyä haurastuneet. maalilla päällemaalatut. Kupolisalin kapiteelien maalipinta Irronneet tai rikkoutuneet kipsio- hilseili. Myös muissa kapiteeleissa sat palkistojen koristelistoissa sekä Palkistojen ja kapiteelien sekä palkistoissa maalipintaa oli kapiteeleissa kiinnitettiin takaisin konservointi­työ käsitti rakenteiden joistain kohdista irronnut. Raken- liimaamalla. Puuttuvien osien tilalle osalta rappaus- ja kipsiosien vauri- nuksen, ja sen myötä rakenteiden tehtiin uudet kipsivalokset. Kiinnityk- oiden kartoituksen sekä tarvittavan eläminen oli aiheuttanut rappaus- ja siä vahvistettiin tarvittaessa bambu- vahvistuksen, korjauksen tai täyden- kipsipintojen halkeilua sekä kipsi- tikuilla, ruostumattomalla teräs- nyksen. Maalipintojen osalta työ osien rikkoutumista. tangolla tai rautalangalla. Pienimpiä sisälsi puhdistuksen ja tarpeelliseksi osia muotoiltiin suoraan kipsistä nähdyn kiinnityksen tai konsoli- Liimamaalipinnat puhdistettiin paikoilleen. doinnin sekä maalinpuutoskohtien irtoavasta pölystä ja liasta erilaisil- retusoinnin. Kapiteelien suurim- la siveltimillä, jonka jälkeen pinnat Lopuksi palkistojen ja kapiteelien mat rakenteelliset korjaukset oltiin käytiin läpi luonnonkumisienellä maalinpuutosalueet sekä uudet, tehty jo aiemmin, vuonna 2008. Nyt varovasti painellen. Liiallista puhdis- tehdyt korjauskohdat restaurointi- suoritetun konservointityön yhtey- tamista vältettiin maalipinnan rasit- maalattiin liimamaalilla ympäröivään dessä myös aiemmat korjauskohdat tumisriskin lisäksi myös esteettisistä pintaan sopiviksi. siistittiin ja restaurointimaalattiin. syistä: pintojen luonnollinen patina sai jäädä näkyviin. Kupolisalin ka- Työ aloitettiin maalipinnoille piteelien hilseilevää maalipintaa kiin- tehdyillä väritystutkimuksilla nitettiin. Lisäksi kaikkien kapiteelien LAURA VÄISÄNEN sekä puhdistus- ja maalinkiinnitys- maalipintaa konsolidoitiin lehterin- kokeilla. Palkistoista voitiin erottaa puoleisilta sivuilta, jotka kirjaston Kirjoittaja on interiöörikonservaattori (AMK) päätysaleissa neljä ja kupolisalissa käytön myötä altistuvat suuremmalle ja työskentelee Osuuskunta Konservointi ja kolme selkeää maalausvaihetta, rasitukselle. Restaurointi Kollaasissa. joista viimeisin ajoittuu oletettavasti Ekskursiokohteiden esittelyt: Kansalliskirjasto 31

kansalliskirjaston lehterin kaiteiden konservointi – pintakäsittely ja sen ongelmat

Kansalliskirjaston kolmen salin lehterin kaiteiden sekä porraskaiteiden konser­ vointityöt oli urakka, johon kuului pääasiassa puhdistus, viilukorjaukset ja -täydennykset, koristeosien kiinnitys ja täydennys sekä lakkapinnan täydentäminen.­

Kaiteiden alkuperäinen pintakäsittely on Kaiteiden pinta päädyttiin puhdista- hyvin ja näihin alueisiin lisättiin lakkaa oletettavasti ollut ranskalainen kiillotus, maan Centurio Möbelpolishilla, joka muutama kerros enemmän kuin ehjille joko sellakalla tai sellakan ja muiden poisti pinttynyttä likaa sekä pehmensi lakkapinnoille. luonnonhartsien sekoituksella. Kaiteita vahaa. Tämän jälkeen pinta pyyhittiin on huollettu ajan mittaan lisäämällä pin- vielä tarvittaessa kevyesti etanolilla. Matkan varrella puhdistusmenetelmät taan vahaa, jota niissä oli paikoin erittäin Liiallista alkoholilla puhdistamista hieman muokkautuivat käsiteltävän runsaasti. pyrittiin valttamän, jotta vanha, melko alueen mukaan, mutta kokonaisuudessa hyvassa kunnossa oleva, lakkapinta ei noudatettiin alussa valittua linjaa. Kaik- Vaha ja sen käyttäytyminen sellakan vaurioituisi eika uutta lakkaa tarvitsisi ki tavoitteet saavutettiin; vauriokohdat kanssa aiheuttikin paljon pohdin- lisata montaa kerrosta. Etanolin ja Mo- saatiin korjattua, kaiteiden rakenne taa projektin aikana. Kaikkea vahaa bel Polishin rinnalla kaytettiin sylkea tukevoitettua kiinnitysten avulla ja olisi ollut mahdoton poistaa, koska nurkkakohtien ja puupaljaiden alueiden puhdistus kirkasti ilmetta huomat- toimenpi­teiden haluttiin olevan mah- puhdistamiseen. tavasti. Kaiteista tuli silminnähtävästi dollisimman hellävaraisia olemassa yhtenaisemmat ja niiden yleisilme olevalle lakka­pinnalle. Miten alle jäävä Puhdistuksessakin linjana oli vanhan kirkastui. Taydennetty lakkapinta myös vaha käyttäytyisi kun pintaa täyden- pinnan arvostaminen ja ylipuhdis- suojaa puupintaa aikaisempaa parem- netään sellakalla? Pieni mära vahaa tamisen välttäminen. Työtä oli silti min. Lisäksi pintakasittely on jatkossa ei valttamatta aiheuttaisi ongelmia paljon, sillä kaiteet olivat kauttaaltaan kunnostettavissa suhteellisen helposti sellakan alla, mutta pidemman ajan tumman, pinttyneen lian sekä pölyn puupintaa vaurioittamatta, mikali pai- vaikutuksista ei ole varmuutta. Eri kon­ peitossa. Erityisesti ikkuna-aukko- kallisia vaurioita ilmenee. servointimenetelmistä tehtiin testejä ja jen kohdalla luonnonvalo on aikojen valitulla puhdistusmenetelmällä sekä saatossa vaurioittanut lakkapintaa niin, sellakkatäydennyksellä tehty malli ei että se oli osittain kulunut kokonaan osoittanut suurempia ongelmia alla ole- pois. Taman seurauksena lika oli LAURA MIKKOLA van vahan kanssa noin pariin kuukau- pässyt imeytymän osittain suoraan teen, joten tämä linja päätettiin pitää puuhun, samoin kuin pintaan lisätty Kirjoittaja on huonekalukonservaattori AMK kaikkien kaiteiden kohdalla. vaha. Näistäkin kohdista sekä likaa ja työskentelee Osuuskunta Konservointi ja että vahaa saatiin poistettua yllättävän Restaurointi Kollaasissa. 32 Ekskursiokohteiden esittelyt: Seurasaari

ekskursio seurasaaren ulkomuseoon ja rakennuskonservointi- keskukseen

Kongressin aikana oli mahdollisuus vierailla vuonna 1909 perustetussa Seurasaaren ul- komuseossa sekä museoalueen läheisyydessä sijaitsevassa, vuonna 2009 valmistuneessa rakennuskonservointikeskuksessa. Vierailun tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat museon rakennuskokoelmaan ja erityisesti sen hoitoon sekä säilymisen turvaamiseen liittyviin seik- koihin. Museoalueelle eri puolilta Suomea tuodut puiset rakennukset ja rakennusryhmät interiööreineen edustavat eri aikakausia 1600-luvulta 1900-luvulle ja ne esittelevät varal- lisuudeltaan sekä sosiaaliselta taustaltaan erilaisten ihmisten elämää ja elintapoja Suomessa. Kansainvälisen vierailijaryhmän asiantuntevina oppaina toimivat ulkomuseon rakennus- ja esinekokoelmista sekä museon avoinnapidosta vastaavan Museoviraston työntekijät.

Intendentti Mikko Teräsvirta kertomassa ekskursiovieraille ulkomuseon toiminnasta ja kokoelmien historiasta. Kuva: Jani Puhakka. Ekskursiokohteiden esittelyt: Seurasaari 33

Tutustumiskäynti alkoi Seurasaareen tä tunnelmaa. Savutuvan avoimiksi johtavan sillan päästä, missä raken- jätetyt ikkunaluukut päästivät nuskonservaattorit Jani Puhakka, päivän jo hämärtyessä rakennuksen Erkka Pajula ja Nanna Kymäläinen sisälle hennon valon. Se sai monet sekä ulkomuseon intendentti Mikko pohtimaan, miten sisätila oli valaistu Teräsvirta toivottivat vierailijat rakennuksen vielä ollessa asuttuna. lämpimästi tervetulleiksi. Kulku Aitouden tuntua lisäsi tuvassa yhä eteni viehättävän, 1700-luvun lopulla tuoksuva savu. Entisajan asumis­ rakennetun Iisalmen pappilan sekä tavoista muistuttava aito savun museon vanhimman rakennuksen, tuoksu herätti ihastusta, jopa hieman Karunan kirkon (1685-1686) ohitse leikillistä kateutta, vastaava vaiku- kulkevaa tietä kohti museoalueelle telma kun oli vieraiden kokemuksen ensimmäisenä – sen perustamisvuon- perusteella tavallisemmin saavutettu na 1909 – siirrettyä rakennusryhmää, ainoastaan keinotekoisen savuaromin Niemelän torppaa. Matkan varrella avulla. Mikko Teräsvirta kuvaili elävästi ulkomuseon ja sen rakennusten histo- Niemelän torpalta suunta jatkui kohti riaa sekä museon toimintaa nykyään. Seurasaaren rakennuskonservointi­ Monen vieraan huomion kiinnitti keskusta. Kulkureitin varrella oli mm. korkean kannon päälle raken- mahdollista tarkastella ulkopuolelta nettu Lapin patsasaitta eli nili, jonka muita museorakennuksia, kuten käyttötarkoitus sekä -tapa herättivät pitkään riviin asetettuja länsi-suoma- erityisesti mielenkiintoa. laisia aittoja ja karjalaista Pertinot- Konservaattori Erkka Pajula esittelee raken- san taloa. Niin ikään uteliaisuutta nuksen uusittua tuohimalkakattoa Niemelän Saavuttaessa 1700-luvun lopulla pe- herättivät Helsingin Kaivopuistosta torpan pihapiirissä. Kuva: Stina Björklund. rustetun Niemelän torpan pihapiiriin, siirretty Jusupoffin talli, etenkin sen puheenvuoron otti Erkka Pajula, joka lautaseinään maalattu tiili-imitaatio, kertoi tämän useita rakennuksia sekä museoalueen laidalla tienris- käsittävän kokonaisuuden mittavas- teyksessä seisova 1900-luvun alun ta, noin kaksi vuotta kestäneestä mallia edustava puhelinkoppi. konservointiprojektista. Rakennus- ryhmän säilymisen turvaamiseksi Rakennuskonservointikeskuksessa tehtyihin toimenpiteisiin kuului vieraita olivat vastaanottamassa, mm. rakennusten tuohimalkakatto- runsaan tarjoilun kera, rakennuskon- jen uusimista sekä lahovaurioiden servaattori Piritta Ernvall sekä paikkaamista. Seurasaaren museo­ yliarkkitehti Miia Perkkiö. Ohjelmas- rakennusten konservointia toteu- sa seurasi teeman mukaisia luentoja, tetaan perinteisiä puurakentamisen joita vierailijat asettuivat kuuntele- käsityötekniikoita kunnioittaen, maan, jotkut viinilasillisen, toiset jolloin fyysisten rakennusten ohella lämmittävän kahvin tai teen kera. Jani konservointitoiminta ylläpitää van- Puhakan luennon aiheena oli Seura­ hoja työmenetelmiä. Konservoinnis- saaren rakennuskokoelman hoito ja sa panostetaan myös perinteisten konservointi, Erkka Pajula kertoi lisää materiaalien käyttöön ja hankintaan Niemelän torpan tuohimalkakattojen sekä materiaalitutkimukseen konser­ konservoinnista ja Nanna Kymäläinen vointiin liittyvän päätöksenteon avasi interiöörikonservoinnin haas- tueksi ja toisaalta rakennustutkimuk- teita Seurasaaressa esimerkkinään sellisen tiedon kartuttamiseksi. museon rakennuskokoelmaan kuu- luva Leppälän mökki. Vieraat saivat Vieraat saivat mahdollisuuden astua kuulla myös museon esinekokoelmien Niemelän asuinrakennuksen sisälle hoidosta niiden parissa jo vuosia aistiakseen sen autenttisena säilynyt­ työskennelleen tekstiilikonservaat- 34 Ekskursiokohteiden esittelyt: Seurasaari

Vieraat kuuntelemassa konservaattori Jani Puhakan luentoa Seurasaaren rakennuskonservointikeskuksessa. Kuva: Jani Puhakka.

torin, Vuokko Ahlforsin kertomana. ekskursion aluksi jaettu taskulamppu STINA BJÖRKLUND Tunnelma esitysten aikana oli välitön paremman näkyvyyden ja turval- ja avoin ilmapiiri innoitti vilkkaa­ lisemman kulkemisen takaamiseksi. Kirjoittaja on osa julkaisu- ja taittotyöryhmää seen keskusteluun mm. perinteisten Näin vierailijat saattoivat nauttia sekä kongressityöryhmän kielipoliisi. työmenetelmien ja materiaalien pääosin valaisemattomien museo- käytön ylläpitämisestä sekä raken­ rakennusten tarkastelusta ja on- nus- ja interiöörikonservointiin nistuneesta vierailusta viimeiseen liittyvistä eettisistä näkökulmista. asti. Illan luentojen aiheissakin esille nousseet rakennuskokoelmien hoidon Ohjelman päätyttyä vieraat lähtivät haasteet sekä arvostus hoidosta vähitellen kulkemaan kohti saaren vastaavien konservaattoreiden sisäänkäyntiä ja kulkuyhteyksiä työtä kohtaan konkretisoituivat kohti mannerta. Oman vivahteensa käveltäessä vaihteleville luonnonolo- paluumatkaan antoivat Suomen syk- suhteille altistuvien puurakenteisten, sylle tyypil­linen pimeys ja tihkusa­ lämmittämättömien ja ainutlaatuis­ de. Onneksi jokaiselle vieraalle oli ten museorakennusten lomassa. Ekskursiokohteiden esittelyt: Hietaniemi 35

ekskursiovierailu hietaniemen hautausmaalle

Tutustuimme torstai iltapäivänä Hietaniemen hautausmaan hautakiviin ja -rakennelmiin. Suvi Leukumaavaara toimi oppaanamme ja kertoi hautamuistomerkkien konservoinnin haas- teista sekä esitteli muutaman erityisen kiinnostavan kohteen.

Hietaniemen hautausmaa vihit­ tiin käyttöön vuonna 1829 ja se on vielä tänäkin päivänä käytössä. Hautausmaalle on haudattu useita Suomen merkkihenkilöitä sekä monia taiteilijoita. Vierailulla tutustuimme hautausmaan vanhimpiin osiin. Aloi­ timme kierroksen Vanhan kappelin viereiseltä sisäänkäynniltä. Sieltä siirryimme Suvin opastuksella hau- tausmaan Vanhalle alueelle. Hautaus- maalla kiersimme muutamien mielen- kiintoisten hautojen luona ja näimme muutamia konservoinnin kannalta erityisen haastavia rakennelmia.

Hautausmaalla kävellessä voi välillä nähdä hautakiven, johon on kiedottu varoitustekstillä varustettua nauhaa. Näin hautausmaan työntekijät merk- kaavat huonokuntoisia rakennelmia, jotta yleisö osaa niitä varoa. Tämä on tärkeää, koska välillä huonokun- toiset hautarakennelmat aiheuttavat jopa vaarallisia tilanteita haudoilla kävijöille.

Huonokuntoisissa haudoissa oli monenlaisia ongelmia mm. irtonaisia ja kallistuneita hautakiviä, korrodoi­ tuneita tukirakenteita sekä värjäyty- miä. Hautamuistomerkkien kuntoon vaikuttaa paljon niiden ympäristö sekä Suomen ilmasto. Suomen talvi ja varsinkin jäätyvä vesi tekee usein 36 Ekskursiokohteiden esittelyt: Hietaniemi

Oppaamme Suvi Leukumaavaara esitteli Voitto Viron kirjoittamaa hautausmaaopas- ta ”Vanha hautausmaa”.

Kaatumaisillaan oleva hautakivi, joka on merkitty varoitusnauhalla.

Helene Shjerfbeckin hauta. Hautarakennelma on sammalen peitossa.

tuhojaan. Vesi aiheuttaa myös korroo- kaisuus. Hautausmaa on kirkon omis- ei välitä haudan huollosta. Tällai- siota rakennelmien metalliosissa sekä tamaa, mutta hautapaikat kuuluvat sissä tilanteissa on vaikeaa löytää metallisissa tukirakenteissa. Myös poismenneen henkilön perikunnalle resursseja hautamuistomerkkien puiden juuret siirtävät ja kallistavat tai suvulle. Kirkko huoltaa hautaus- korjaamiseen. hautakiviä. Kongressijulkaisuun kir- maata, mutta ei siellä olevia hauta­ joittamassaan artikkelissa Suvi ker- rakennelmia. Haudan omistavalle Joskus haudassa lepäävän henkilön too laajemmin hautamuistomerkkien taholle ilmoitetaan huonokuntoisesta arvostuksen ja henkilön haudan erilaisista vauriotyypeistä. hautamuistomerkistä, jotta he voivat hoidon välillä on iso kontrasti. Tästä järjestää sen kunnostuksen. Välillä esimerkkinä Suvi esitteli Helene Vaikeaa hautojen hoidosta tekee hautojen omistus on epäselvää ja jos­ Schjerfbeckin haudan. Hän on yksi niiden omistussuhteiden monimut- kus omistajaa ei enää ole tai omistaja Suomen arvostetuimmista Ekskursiokohteiden esittelyt: Hietaniemi 37

Hautakiven risti on katkennut.

Puun juuri kasvaa hautakiven alla.

Metropolian konservoinnin opiskelijat ovat tehneet töitä erikoisen hautarakennelman kanssa. Nyt sen metalliosia tuetaan väliai- kaisesti liinoin. 38 Ekskursiokohteiden esittelyt: Hietaniemi

Hugo Simbergin hauta. Hautausmaalle on haudattu useita taiteili- Kelttiläistä tyyliä oleva erikoinen hautakivi. joita ja muita tunnettuja henkilöitä.

taiteilijoista ja hänen teoksiaan myy- Suvi tekee työtä, jotta yhä useampia tuurihistoriallisesti merkittävien dään suurilla summilla. Taiteilijan merkittäviä hautamuistomerkkejä hautojen konservointiin tarvittavat hauta on kuitenkin unohdettu. Hauta saataisiin säilytettyä. Hän on varat saataisiin kerättyä. Mielestäni on usein hoitamaton ja rikkaruohojen selvittänyt hautojen omistussuh­ muidenkin konservaattoreiden peitossa. Suvi kertoi, että haudal- teita ja etsinyt niiden omistajia, kannattaisi­ ennakkoluulottomasti la kuitenkin käy välillä muutama jotta he voisivat huoltaa hautaa. Jos käyttää erilaisia uusia palveluita ja henkilö siistimässä sitä. Toisaalta omistajia ei löydy tai heillä ei ole tekniikoita konservoinnissa sekä hauta voisi olla taiteilijan arvostajille halua laittaa varoja hautaan, on hän alamme edistämisessä. arvokas paikka, mutta ainakin tällä pyrkinyt keräämään rahaa niiden hetkellä tämän arvostetun taiteilijan konservointiin. Suvilla oli mielenkiin­ SATU HAAPAKOSKI viimeinen leposija on unohdettu. toisia ideoita käyttää yhteisöllisiä Kirjoittaja on osa julkaisu- ja taittotyöryhmää rahankeräyspalveluita, jotta kult- sekä kongressityöryhmän tekninen tuki.

Helsingin seurakunnan sivuilla on linkkejä, joista löytyy tietoa hautausmaan historiasta ja karttoja merkittävien henkilöiden ja taiteilijoiden hautojen sijainneista:

https://www.helsinginseurakunnat.fi/hautausmaat/hietaniemi/etsitkohautaa.html Ekskursiokohteiden esittelyt: Hietaniemi 39

Vaarallisesti kallistunut hautakivi, johon on kiedottu varoitus- Kivinen patsas, jota on aikaisemmin konservoitu. Teokseen on nauha. käytetty laserpuhdistinta ja nyt tällä tavoin käsiteltyihin kohtiin on ilmestynyt punertava väri. Värin synty ja syy ovat kuitenkin mysteereitä.

Hautakiven risti on hajonnut pudottuaan. Hautaramuistomerkki, jonka osat ovat alkaneet liikkua hitaasti pois paikoiltaan. 40 Ekskursiokohteiden esittelyt: Hietaniemi

hautamuistomerkkien haasteellinen asema kulttuuriympäristön suojelun ja taiteen tutkimuksen välimaastossa

Olen työskennellyt viime vuosina historiallisten hautamuistomerkkien parissa. Kun kuulin Monumental Treasures -kongressista, päätin heti lähettää aiheesta abstraktin. Seurakuntien mailla sijaitsevat, usein tunnettujen tekijöiden suunnit- telemat tai valmistamat muistomerkit tai varsinaiset hautaveistokset ovat yksityis­ omistuksen luonteen vuoksi usein hankalassa välimaastossa kulttuuriperinnön suojelun suhteen ja usein vailla hoitoa sekä syvempää taidehistoriallista tutki- musta.

Jäkälää. Kuva: Suvi Leukumaavaara. Magnus won Wrightin hauta. Kuva: Suvi vetämässä ekskursiota. Kuva: Satu Suvi Leukumaavaara. Haapakoski. Ekskursiokohteiden esittelyt: Hietaniemi 41

Suvin esitys kongressissa.

Koska olen itse toiminut hauta- Aihepiirini pääsikin kongressissa jiltä ja loin uusia kontakteja myös muistomerkkihankkeessa tutkijan hyvin esille, sillä minua pyydettiin ulkomaisten osallistujien kanssa (konservointi ja taidehistoria) ja esitelmän lisäksi jalkauttamaan saaden uusia aineistoja suomalaisiin koordinaattorin roolissa, oli kong­ osallistujia tutkimusaiheeni piiriin toimintatapoihin rinnastettaviksi. ressi oivallinen tilaisuus tuoda vetämällä ekskursio Hietaniemen Myös ekskursion jälkeen syntyi usean aihetta esille laajemmin nimenomaan hautausmaalla. Suostuin tähän osallistujan kanssa keskustelua ja kir- konservaattoreiden ja käytännön mielel­läni, vaikkakin se tarkoitti sitä, jeenvaihtoa konkreettisiinkin toimiin työn tekijöiden keskuudessa. Arve- että en itse päässyt osallistumaan johtavista hautausmaihin liittyvistä lin kongressiin osallistuvan myös samaan aikaan järjestettäviin muihin projekteista tai niiden suunnitelmis- poikkitieteellisissä työympäristöissä mielenkiintoisiin ekskursioihin. ta. toimivia henkilöitä, joille aihepiiri oli­ si konkreettinen esimerkki eri alojen Kiersimme ekskursion aikana Kaiken kaikkiaan osallistumiseni välisen synergian luomista mah- Hietaniemen vanhimpia kortteleita kongressiin oli erityisen myönteinen dollisuuksista yhteisen kulttuuripe­ tarkastellen tyypillisiä hautamuisto­ kokemus. Kiitän myös PKL:n halli- rinnön hyväksi. merkkeihin liittyviä ongelmia ja jo tusta kongressiin osallistumiseen tehtyjä kunnostus- tai konservointi­ saamastani apurahasta. Toiveeni oli herättää aiheesta kes- töitä, sekä keskustellen aiheesta va- kustelua myös esitelmän jälkeen ja paasti pysähtymällä muidenkin reitin innostaa uusia tekijöitä esimerkiksi varrella olleiden muistomerkkien laajentamaan toimintaansa ulko- kohdilla. SUVI LEUKUMAAVAARA veistosten – hautamuistomerkkien – pariin. Ala tarvitsee lisää tekijöitä, Varsinaisen esityksen kysymysses- Kirjoittaja on koulutukseltaan konservaattori ja toisaalta muistomerkkien haltijoita sion lisäksi sain jo Kansallismuseolla filosofian maisteri ja toimii vapaana (teknisen) tulisi aktivoida ylläpitämään niitä. runsaasti kysymyksiä hihastavetä- taidehistorian ja arkkitehtuurin tutkijana. 42 Ekskursiokohteiden esittelyt: Paimio

paimion ekskursio

Kongressivieraillamme oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä tutustumaan Alvar Aallon vuosina 1929-1933 suunnittelemaan Paimion parantolaan.

Lähdimme linja-autolla Kansallis- paikoillaan. Osa päärakennuksesta Mieleenpainuvimpia kohteita vierai- museolta ja autossa oppaamme, on yhä käytössä ja talossa on pieniä lulta olivat keuhkosairaiden paran- Alvar Aalto -säätiön arkkitehti Jonas MLL:n potilaita, joten nämä osat tamiseen tarkoitettu raitisilmaterassi Malmberg, kertoi meille sairaalan jätimme käymättä läpi. ja sen upea näkymä tervehdyttävään, taustoista ja historiasta sekä käsillä hyvin Aaltomaiseen mäntymetsään. olevasta suunnitteluprojektista. Tällä Restauraattori Elina Riksman esit- Vähemmän ylevöittävän elämyksen hetkellä parantola on vajaakäytöllä teli meille värianalyysityötään, jonka tarjosi puolestaan sairaala-alueen ja tiloille pyritään suunnittelemaan myötä on tarkoitus selvittää paran- krematorio. Tuberkuloosi oli aikoi­ uusia toimintoja. tolan alkuperäiset seinämaalien ja naan hyvinkin tappava tauti ja materiaalien värit. Sairaalakäytössä harva parani siitä takaisin normaali­ Perillä Paimiossa saimme kulkea itse rakennusta on jouduttu uudista- elämään. läpi sairaalan historian. Pääsimme maan niin pinnoiltaan kuin talotek- tutustumaan erityisesti museoitui­ niikaltakin ja nyt on aika määrit- hin ja varsinaisen sairaalatoimin- tää, mihin aiempaan ulkoasuunsa ERIKA TIAINEN nan lakattua tyhjentyneisiin osiin. rakennus ennallistetaan ja, miten Aallon upeat valaistusratkaisut ja osa Paimion parantola saadaan parhaiten Kirjoittaja on osa kongressin julkaisutyöryh- alkuperäisistä huonekaluista oli vielä säilymään jälkipolville. mää ja mm. tapahtuman kassivastaava.

Raittiin ilman uskottiin auttavan tuberku- Hätäpoistumistie on puhdasta Alvar Aaltoa. Museoitu potilashuone alkuperäisine huone- loosipotilaita ja tämän kattoterassin lipan kaluineen ja valaisimineen. alla he saivat hoitoa. Ekskursiokohteiden esittelyt: Paimio 43

Näkymä terassilta.

Elina Riksman ja värianalyysi. Parantolassa oli kokoelma Alvar Aallon Jonas Malmberg ja varhainen versio huonekaluja ja valaisimia. Paimio-tuolista. 44 Ekskursiokohteiden esittelyt: Paimio

monumental treasures -congress and the paimio sanatorium

Being in Helsinki for a five-month internship in Kiasma and Ateneum conservation studios, I had the oppor- tunity to join the congress committee to provide them a little help during the three congress days, especially to install the posters! Everything was perfectly organized, thanks to the dynamic and cheerful congress team.

On the excursion afternoon I had the good fortune to visit the Paimio Sano- tarium that was designed by Alvar Aalto. We had a fascinating tour around the main spaces: the museum room, the chapel and the gar- den. Some of the conservation issues such as the multiple paint layers on the walls and the work done to redis- cover the original tint were discussed during the tour.

Congratulations to the organizing committee for this successful con- gress, and to the speakers for the re- warding presentations! It was a very good opportunity for me to discover current conservation perspectives on monumental projects, especially regarding the Nordic countries.

NINA ROBIN Writer is currently studying a Masters degree in painting conservation in Paris-Sorbonne University, France.

Main entrance of the Paimio Sanatorium. Photo: Nina Robin. Model scale of the sanatorium in the museum room. Photo: Nina Robin. Ekskursiokohteiden esittelyt: Paimio 45

Excursion group in the refectory. Photo: Nina Robin.

Uncovered paint layers in a corridor. Photo: Nina Robin. Mural paintings in the chapel. Photo: Nina Robin. 46 Kokemuksia kongressista pikkulauantai-illan huumaa - kongressin iltajuhla hakasalmen huvilassa

Klo 16.00: Puheensorina täyttää Kansallismuseon auditorion kun ihmiset lähte- vät valumaan ulos. Puhallan ilmaa ulos pitkään: Tuntuu että olen pidätellyt henkeä koko päivän. Kongressi on alkanut ja ensimmäisestä luentopäivästä on selvitty kunnialla. Mikrofonit toimivat, esitykset olivat kiinnostavia ja kahvia tuli juotua reilu saavillinen. Kaikki on mennyt kuten pitääkin. Vedän jälleen syvään henkeä. Iltajuhlan vuoro.

Klo 16.30 Kuka menee ohjaamaan vieraita? salit läpi, yritän tutustua meneillään Hakasalmen huvilan sivurakennus Missä on narikka ja missä WC? Onko olevan Musiikkia! -näyttelyn tekstei- on vallattu: meikkejä, hiuslakkaa, jollakulla lainata harjaa? Kenen hin ja esillepanoon mutta ajatukset mekkoja, sukkahousuja, kiharti­mia... voileipä tämä on, saako tämän syödä? ovat muualla. On jännittävää pitää Kong­ressityöryhmä ja opiskeli­ kongressin iltajuhla näyttelytilois- ja-avustajat (kätyrit) laittautuvat Klo 17.30 sa, museossa – odotamme paikalle valmiiksi, kertaavat tehtäviä, ohjeita, Kun itse lopulta selviän huvilan saapuvaksi lähemmäs 200 ihmistä, he kulkureittejä ja illan ohjelmaa. Milloin puolelle, iltajuhlan alkuun on puolisen saavat ruokaa ja kuohuvaa, ohjelmas- kuohuvat viedään ylös? Joko catering tuntia. Catering on jo laittanut kaiken sa on tanssia – miten Hakasalmen on paikalla? Ketkä kantavat tuoleja? valmiiksi. Otan valokuvia ja kiertelen huvila selviää tästä kaikesta? Ainakin

Valmistautumista iltajuhlaan: apuna niin Onneksi karjalanpiirakat saatiin ilman rypytystalkoita! peitepuikot kuin kuohuviinitkin! Kokemuksia kongressista 47

tila on erilainen kongressin iltajuh- arvioi aivan oikein kyseessä olevan vieraat. Varsinkin norjalaiset ottavat lan viettoon. Juhlaa suunniteltaessa iltakuuden kulttuuriuutiset. Kuun- tanssilattian haltuun suvereenisti toivoimme erityi­sesti saavamme telemme haltioituneina konservaatto- (eivät suomalaisetkaan kaukana aikaan mukavan ja kiinnostavan riliiton kunniajäsenyynden saaneen takana tulleet). Kongressityöryhmän tilaisuuden, jossa ihmiset voisivat Lena Wikströmin ja hänet esittele­ jäsenet vain virnistelevät toisilleen. ottaa rennosti. Kohta nähdään, miten vän Tuulikki Kilpisen vuoropuhe­ Ilta ei voisi sujua paremmin. suunnitelmamme onnistuu. lua. Tunnelma on kepeä ja hauska. Lopuksi pääsen kertomaan koko Klo 21.30 Klo 18.00. yleisölle hetken kuuluisuudestamme Iltajuhla on viety kunnialla läpi. Ohjaan ihmisiä nappaamaan itselleen iltauutisissa ja sitten ohjaan ihmiset Olemme tanssineet itsemme hikisiksi, lasin juotavaa ja mietin millä kielel­ hakemaan ruokaa – sekä valmistau- jakaneet vesipulloja juhlakansalle, pa- lä ketäkin yritän puhutella. Välillä tumaan tanssin huumaan. tistaneet ottamaan herkullisia tarjot- tyydyn vain viittomaan juomapöydän tavia evääksi kotimatkalle, kierrelleet puoleen ja luotan siihen, että kyllä ih- Klo 19.00. tarkistamassa että tilat ovat kunnos- miset aina juotavan äärelle löytävät. Tätä hetkeä koko kongressityöryhmä sa ja hamstranneet loput ruuat kotiin Tunnelma on alusta alkaen juuri on varmaankin jännittänyt eniten vietäviksi. Pakkaan kassiini mekon, sellainen kuin toivoimmekin. Vieraat iltajuhlan suhteen. Olemme pal- korkkarit, pullon jaffaa sekä sienipii­ kiertelevät katsomassa näyttelyä ja kanneet paikalle esitanssijan, joka rakoita ja suuntaan bussipysäkille rupattelevat keskenään. Alkupuhei- vetää Musiikkia! -näyttelyn teeman muiden kanssa. Keskiviikko on nyt den aikana yritän vaivihkaa siirtyä mukaisesti meille “tanssitunnin” eri virallisesti pulkassa ja juuri oppi- lähemmäs salin etuosaa ja kertailen vuosikymmenien musiikin tahtiin, mieni tanssiliikeiden siivittämänä mielessäni, mitä kaikkea olen luvan- alkaen 1920-luvulta aina 1980-luvulle steppailen bussilleni. nut infota puheiden lopuksi vieraille. asti. Miten tämä otetaan vastaan? Yksi kongressityöryhmän jäsenistä Uskaltaako kukaan lähteä tanssimaan kiskaisee minua hihasta: hän oli juuri vai piiloutuvatko vieraat rakennuk- ANNA RAJAINMAA saanut äidiltään tekstiviestin, että sen perimmäisiin nurkkiin? Disco Kirjoittaja on kongressityöryhmän kätyrivas- kongressimme oli mainittu uutisis- Animaliksi esittäytyvä tanssijamme taava, osa julkaisu- ja taittotyöryhmää sekä sa. Jumatsuikka, tästähän pitää heti Kimmo Luukkonen ottaa kuitenkin kongressin mikrofonivastaava ja yleisinfoaja. kertoa kaikille! Missäköhän uutisissa tilan haltuun mielettömällä energial- siitä oli maininta? Pujottelen edelleen laan eikä osallistujien puutetta tar- lähemmäs eturiviä ja kerron asiasta vitse jännittää pitkään. Parhaimmil- työryhmän puheenjohtajalle joka laan tanssilattialla ovat lähes kaikki

Tutustumista Musiikkia! näyttelyyn… Disco Animal tanssittaa yleisöä. 48 Kokemuksia kongressista

lena wikström kunniajäseneksi

PKL Suomen osasto ry oli päättänyt kutsua konservaattori Lena Wikströmin kunniajäsenekseen. Hallitus oli kriteereissään huomioinut Lena Wikströmin ansi- oiksi erityisesti konservointikoulutuksen käynnistämisen vuosina 1983-85, Hels- ingin Tuomiokirkon apostolipatsaiden konservoinnin sekä PKL Suomen osaston varapuheenjohtajuuden että NKF liittoneuvoston puheenjohtajuuden. Julkistami- nen olisi osa ohjelmaa Pohjoismaisen konservaattoriliiton Helsingissä järjestet- tävässä kongressissa, Monumental Treasures – Preservation and Conservation, 21.-23.10.2015. Tilaisuus sopisi Lenan kotimaiseen ja kansainväliseen uraan hyvin.

Kongressitoimikunta pyysi minua Aurora Karamzinin kaunis huvila TIE KONSERVAATTORIKSI esittelemään Lenan. Kannatin kokosi kongressiväen tervetuliaisil- aloitetta lämpimästi. Tosin mielessäni taan toisen kerroksen juhlasaliin, jos- Johdatin keskustelun Lenan kon- arvelin, että tämä ei varmaankaan sa kyntteliköt sädehtivät ja jokainen servaattoriksi kouluttautumiseen, tule sujumaan niillä nuoteilla, joilla sai lasin kuohuvaa sisään astuessaan. koska se oli niin erilainen kuin yhdistysten kunniajäsenet on tapana Siitä tunnelma virisi vapautuneeksi vuoden 1984 jälkeen virallisen esitellä. Olenhan tuntenut Lenan jälleentapaamisten ja tutustumisten konservaattorikoulutuksen saaneilla. jo vuosikymmeniä. Hänellä on kudokseksi. Kun siihen aikaan kipinä konser­ luontai­nen vastahakoisuus kunnia- vointiin oli syttynyt, oli löydettävä jäsenyyden julkistamistilaisuuden Halusin esittelyssäni hallituksen museo, johon pääsisi harjoittelijaksi tapaisia huomionosoituksia kohtaan. meriittilistan ohella tuoda esille Lenan kokeneen konservaattorin ohjatta- Sen aistin siitä huolimatta, että hän erityispiirteen; lujan ja tinkimättömän vaksi. Lenalle harjoittelupaikka löytyi oli hyväksynyt kunniajäsenyyden. konservointietiikan eetoksen. Se on Kansallismuseosta. Samalla hän Tarvitsin yhteistyötä Lenan kanssa ollut hänen missionsa. Sitä hän on levit- opiskeli Helsingin yliopistolla kemiaa voidakseni kertoa jäsenistölle ja tänyt ympärilleen kuin veteen heitetty ja arkeologiaa. Välillä hän osallistui ulkomaisille vieraille, minkälainen kivi lähettää renkaita. Etukäteen British Museumin järjestämälle lyhyt- peloton voimapakkaus uusi kunnia- hieman huolestutti miten osaan välittää kurssille. Jatkuva itsensä kehittämi­ jäsenemme on. Kiertämisten ja kaar- tämän tärkeän yksityiskohdan haastat- sen tarve vei Lenan rautaesiripun tamisten kautta päädyimme lopulta telussa. Täysin turhaan, sillä Lena itse taakse Itä-Saksaan, Weimariin, jonka yhteistuumin esittelymuotoon, joka hoiti asian jo ensimmäisessä puheen- hyvistä käytännöistä hän oli kuullut. olisi haastattelun ja dialogin välimuo­ vuorossaan. Hän aloitti huomauttamal­ Museum Ur- und Frügeschichte oli to. Näin Lenalle jäisi viimeinen sana. la olevansa ainoa tilaisuudessa, jolla ei Lenan opinahjo vuoden ajan. Tuolloin Tämä artikkeli ei ole tarkka kuvaus ole lasia kädessä. Garry Thomson oli 1970-luvun Suomessa tunnettiin dialogin kulusta, sillä nyt kirjoitus- opettanut hänelle jo varhain, että muse- paremmin Neuvostoliiton ja Puolan vaiheessa sekoittuvat tapaamiskerto- otiloissa ei syödä eikä juoda. Huomau- konservaattoreiden maine. Weima- jen, juhlatilaisuuden ja omien muisto- tus epäilemättä heilautti läsnäolijoiden rista hän palasi Kansallismuseoon, jeni yksityiskohdat keskenään. eettisen mittarin lukemat punaiselle jossa hänelle oli tarjolla vakinaisempi siitä huolimatta, että museoesineistö oli asema palkallisena työntekijänä ja tarkoin vitriinein suojattu. viimein virkakin. Lenan oppivuodet Kokemuksia kongressista 49

Tuulikki Kilpinen (toinen vasemmalta) esittelee tuoreen PKL:n kunniajäsenen, Lena Wikströmin (va- semmalla). Kuva: Satu Haapakoski. jatkuivat kuitenkin työjaksoina Lon- jo mielessään suunnitellut yksityisen tä Vantaan kaupunkiin, kun olivat toossa British Museumissa ja Pariisis- konservointiyrityksen perustamis- kuulleet koulutustehtävän annetun sa Musée les Hommés’ssa. ta yhdessä rakennustutkija Mirja Vantaan käsi- ja taideteollisuusop- Kaner­van kanssa. Siitä vain tuumas- pilaitokselle. He tarjoutuivat konsult- TYÖT ULKOMAILLA ta toimeen. Niin syntyivät Konser­ tipohjalta toteuttamaan koulutuksen vointikonsultit Ky ja myöhemmin Ars aloittamisen, johon sisältyisi mm. Lena päätyi vuosiksi 1975-1982 Longa Oy. tarpeelliset huonekalu-, laitteisto- ja Roomaan työskentelemään ICCROMis- materiaalihankinnat, lukujärjestys ja sa. Hänet oli poimittu kurssilaisten 1980-luvun Suomessa konservoinnin opettajat. Koulullahan oli rehtori, jolle joukosta työntekijäksi. Hän otettiin tärkein tavoite oli saada aikaan koti- konservointi oli lähes tuntema­ton alue. koordinoimaan jatkokoulutuskursse- mainen konservointikoulutus muiden Opetussuunnitelma oli sentään olemas- ja. Työn etuihin kuului toimia kuului­ Pohjoismaiden tapaan. Päämäärä sa neljää ensimmäistä konservointilin- sien konservointialan gurujen kanssa häämötti lähellä, kun järjestettiin jaa varten. Konser­vointikonsultit ja ja mahdollisuus tutustua eri puolilta konservaattoreiden täydennyskou- Vantaan kaupunki solmivat sopimuk- maailmaa oleviin kurssilaisiin. Se oli lutuskurssit jo ammatissa toimiville sen syksyllä 1983. antoisa ja kansainvälinen työpaikka, konservaattoreille ennen varsinaisen josta on ollut paljon iloa myöhemmis- koulutuksen alkua. Niiden päämäärä Kevääksi 1984 Lena ja Mirja järjestivät sä elämänvaiheissa, kuten hän kertoi, oli kaksitahoinen. Toisaalta piti pariviikkoisen opettajakoulutuskurssin niin konservoinnin kuin yksityis­ tasoittaa tieto- ja taitokuilua alkavan Roomassa. Lenan suhteilla me kurssi- elämän käänteissä. Mutta seitsemän konservointikoulun käyneiden ja laiset pääsimme tutustumaan sellaisiin vuotta roomalaista elämäntapaa riit- vanhan mestari/oppipoika-järjestel­ kohteisiin, joihin vain tietyillä ammat- ti. Rooman tomut tuulettuivat pitkällä mällä koulutettujen väliltä, toisaalta tilaisilla oli pääsy. Se oli upea kokemus maailmanympärysmatkalla. valmentaa opettajia uuden kotimai­sen niin teoriaosuuden kuin tutustumis- koulutuksen tarpeisiin. Koulutus- kohteidensa puolesta. KOULUTUSKONSULTTI valmistelut olivat tuolloin jo pitkällä. Opetusta oli määrätty hallinnoimaan Koulu alkoi elokuun alussa 1984. Paluu Suomeen oli tietoinen päätös, Ammattikasvatushallitus. Lena kertoi Se oli suomalaisen konservoinnin mutta Kansallismuseo ei enää tuntu­ Konservointikonsulttien osuuden merkittävin virstanpylväs. Koulu- nut luontevalta toimipaikalta. Lena oli alkaneen siten, että he ottivat yhteyt- tuksen val­mistelu ja ensimmäinen 50 Kokemuksia kongressista

lukuvuosi onnistuivat esimerkillisesti kouluttamalla metalli- ja kivikonser­ edusti säännöllisesti Suomen osastoa Lenan ja Mirjan ohjauksessa. Konser­ voinnin spesialisteja. Sinkkipatsaiden NKF liittoneuvoston kokouksissa. vointikonsulttien työ päättyi kevät- konservointi oli pitkäaikainen ja Lenan johtajakykyjen luonnollisena lukukauden jälkeen kesällä 1985. mediahuomiota kerännyt työkohde, seurauksena oli Liittoneuvoston Lena ja Mirja toimivat koulussa vielä jota Lena ja Mirja taiten selostivat puheenjohtajuus, joka päättyi 1989. joitain vuosia tuntiopettajina. Heidän radiolle, televisiolle ja lehdistölle. Se Lena toimi myös ECCOn varapuheen- viitoittamaansa tietä oli turvallista, oli ajan mediahypeä. Todellisuudes- johtajana. mutta velvoittavaa jatkaa, kun itse sa projekti oli vielä huomattavasti otin ensimmäisten oppilaiden valmis- suurempi sisältäen Mirjan osuutena tumisen vastuulleni elokuussa 1985. koko kirkon dokumentoinnin ja Lenan YRITTÄJÄSTÄ MUSEOKON­ Pahin oli takana, mutta uudisraivaa- johdolla konservointiin sinkkipatsai­ SERVAATTORIKSI jan tehtävä ei silti ollut helppo. den lisäksi lukuisat Saksasta tuotetut kipsireliefit. Työpari Lenan ja Mirjan saumatto- man yhteistyön päälle lankesi synkkä SINKKISTEN APOSTOLINKU­ varjo, kun Mirja sairastui vakavasti VIEN SUURURAKKA 1994-1999 JÄRJESTÖTOIMINTA ja kuo­li vuonna 2000. Vaikka yrityk- sillä oli hyvä asiakaskunta, taitavat Lenan ja Mirjan varsinaisesta konser­ Yksi kunniajäsenyyden tärkeistä työntekijät ja uusimmat työme- vointityöstä näyttävin tehtävä oli Hel- meriiteistä oli Lenan aktiivisuus netelmät hallussa, niin niiden yksin singin Tuomiokirkon katolle sijoitetun järjestötoiminnassa. Lenahan oli kuin hoitaminen kävi ajan myötä raskaak- 12 sinkkipatsaan poistaminen, kun- kala vedessä kaksikielisyytensä an- si. tokartoitus, historian ja teknologian siosta pohjoismaisessa yhteistyössä. selvittäminen, konservointisuunnitel- Hän on monikielinen (englanti, Vuonna 2002 tapahtui Lenan ma ja toimenpiteet sekä patsaiden saksa, italia, ranska), organisaa- elämässä uusi käänne, kun hän siirtyi jälleenasennus katolle. Konservointi- tiokykyinen ja tavallaan muodolli­ Moderna Museetin ensimmäiseksi työtä varten kaksikko oli perustanut nen. Lenan toiminta alkoi tietysti veistoskonservaattoriksi. Jälleen hän Ars Longa Oyn. Tällaisiin projektei- Pohjoismaisen konservaattoriliiton oli pioneeritehtävässä, nyt luomassa hinsa he tarvitsivat lisätyövoimaa, Suomen osaston toiminnasta. Lena veistoskonservoinnin käypiä toimin­ joten Lena jatkoi opetustyötä jatko­ toimi vuosia varapuheenjohtajana ja toja modernin ja nykytaiteen tarpei­ siin. Lenaa arvostettiin suuresti sielläkin. Mutta koti ja perhe jäivät Suomeen. Tätä vaihetta kesti 12 vuot- ta, kun laiva ja lentokone kuljettivat Suomen ja Ruotsin väliä. Lena palasi kotiin eläkeläisenä 2014.

Poimimani asiat ovat merkittäviä an- sioita, joista kannattaa olla ylpeä, niin Lenan itse kuin meidän muiden maan­ miehinä ja kollegoina. Toivottavasti saamme joskus Lenan muistelmat! Näin värikäs ja merkittävä elämäntyö on yksityiskohtaisempien faktojen ar- voinen kuin tämä kursorinen esityk- seni. Se on kuitenkin puutteineenkin tehty vilpittömän ihailun pohjalta.

TUULIKKI KILPINEN Kirjoittaja on taidekonservaattori, Konservaat- toriliiton kunniajäsen ja IIC:n fellow-jäsen.

Yksi Tuomiokirkon apostolipatsaista helmikuussa 2016. Kuva: Anna Rajainmaa Kokemuksia kongressista 51

posterilla monumental treasures -kongressiin

Tohtoriopiskelijana ja tulevana erilaisiin materiaalitutkimusprojek- kausvarojen lisäämisestä alkuperäi- tutkijakonservaattorina minun teihin, joista laajimman esittelyllä seen tiedostoon ja taitto-ohjelman tulee totuttautua konferenssiosallis- osallistuimme tähänkin konferens­ käytöstä. Kongressiin laadittiin tumisen käytäntöihin ja muuhun siin. Tämä Monumental Treasures erillinen preprint-julkaisu, johon tutkimuksen puitteissa tapahtuvaan -kongressissa posterilla esitetty kukin tutkimusryhmä kirjoitti lyhyen julkaisutoimintaan sekä esittelemään projekti käsittelee Arppeanum-raken­ artikkelin aiheestaan. konferensseissa tutkimusryhmieni nuksen porrashuoneen seinämaa- tuloksia. Puhumattakaan oman lausten ja Säätytalon säätyläis­ Kongressiosallistumisen koin kovin väitöstutkimuksen puolustamisesta. salien kattomaalausten materiaalin antoisaksi ja tapahtuma oli kaikin Pitkä matka on vielä kuljettavana, tunnistus- ja ikääntymistutkimuksia. puolin ammattimaisesti järjestetty. mutta kuten sanottu ”elefanttikin Itse toimin projektissa avustavana Aikataulut pitivät hyvin paikkansa syödään palasina”. Tämän mantran tutkijana, johtavana tutkijana toimii ja puheenvuorot olivat mielenkiin- voimin aloitin julkaisutoimintani FT Ulla Knuutinen. toisia. Kaiken kaikkiaan olen iloinen, turvallisesti Suomessa järjestet- onnellinen ja kiitollinen siitä, että tävästä Monumental Treasures -kong­ Koska tarvitsen opintoihini näyttöä sain osallistua kongressiin PKL:n ressista, jossa suurin osa osallistu- julkaisutoiminnasta, sain kunnian esiintyjäapurahan voimin ja kokemus jista oli tuttuja kollegoita. Edellinen toimia esitettävän posterin vastaava- ensimmäisestä osallistumisestani oli konferenssikokemukseni on Italiasta na auktorina (corresponding author) kaikin puolin pelkästään positiivinen. vuodelta 2007 Pompejin kaivausalu­ vaikka en vastaakaan tutkimuksista een tutkimuksia kokoavasta kon- itse. Posterin tuottamiseen liittyi ferenssista, johon osallistuimme yllättävän paljon työtä, vaikka paljon HANNE MANNERHEIMO yhdessä Ulla Knuutisen ja Seppo tuloksia ja erilaisia tekstinpätkiä oli Hornyzkyjin kanssa posterilla. Aikaa jo kasassa. Posteria varten tuli valita Kirjoittaja on tutkijakonservaattori, joka tekee oli siis kulunut kahdeksan vuotta ja kuvat ja laatia tarpeeksi asiapitoinen, väitöskirjaa kulttuurihistoriallisten materiaali- konffakäytännöt olivat hautautuneet mutta kuitenkin kiinnostava teksti. en tutkimuksesta Aalto-yliopistoon. Manner- syvälle muiden kokemusten alle. Posteri piti myös taittaa ja painat- heimo toimii tutkijana erilaisissa materiaalien taa. Tähän prosessiin liittyi runsain tunnistukseen liittyvissä projekteissa mm. Työssäni tutkijakonservaattori- mitoin pieniä seikkoja, joita en heti Kansallisgalleriassa ja kuustie&sorri Oy:n na olen saanut kunnian osallistua osannut ottaa huomioon alkaen leik- palveluksessa. 52 Kokemuksia kongressista

kongressitunnelmia helsingistä

Osallistuin Monumental Treasures -kongressiin artikkelilla ja esityksellä, joissa kerroin yhdessä Christina Daniellin kanssa Jordanian Petrassa sijaitsevan Finnish Jabal Haroun Projectin arkeologisen kaivauskohteen konservoinnin haasteista. Konservaattoriliitto myönsi minulle kongressin osallistumismaksun kattavan apurahan, mistä haluan esittää lämpimän kiitoksen!

Artikkelin kirjoittamisessa antoi­ servaattori Christina on toiminut seen visuaalisesti valokuvien avulla. sinta oli mahdollisuus nostaa Petrassa muissakin kansainvälisissä Kuvien läpikäyminen esitystä varten esiin näkökulmia, joita tieteellisissä kaivausprojekteissa. Tämä antoi osoittautuikin nostalgiseksi matkaksi julkaisuissa ja konferensseissa perspektiiviä tarkastella artik- takaisin Aaronin vuorelle eikä annet- harvemmin käsitellään: käytännön kelissa myös eri kansallisuuksia tuun 20 minuutin esitykseen millään kaivauselämää sekä kohteen sijain- olevien eri alojen ammattilaisten saanut mahtumaan kaikkia hauskoja nin asettamia haasteita projektin sekä paikallisten työmies­ten välisen muistoja. logistiikalle ja konservointityön yhteistyön sujumista. Esityksessä onnistumiselle. Projektin pääkon- panostimme olosuhteiden kuvaami-

Engel aukeaa remontin jälkeen yleisölle 1.3.2016. Kuva: Susanna Eklund 2015, Kansalliskirjasto. Kokemuksia kongressista 53

Kansalliskirjaston ekskursio. Kuvat: Susanna Eklund 2015, Kansalliskirjasto.

Esiintyjän näkökulmasta artikkelin työmaan. Oli jännittävää kuulla teki- kuulla, mitä alalla tapahtuu juuri nyt. työstäminen kongressityöryhmän jöiden näkökulma konservointitöihin Nautin erityisesti vanhojen kollegoi­ kanssa julkaisukuntoon ja kongressi­ sekä kongressiesityksissä että paikan den ja ystävien näkemisestä pitkästä esitykseen valmistautuminen sujuivat päällä ja päästä näkemään työn tulok- aikaa. Bonuksena kuulin että artikke- joustavasti, vaikka monesti aineis­ set omin silmin. Käytin tilaisuuden liamme kuvittanut aasi oli adoptoitu tojen toimittamisen määräpäivät hyväkseni ottamalla valokuvia, joiden kongressin järjestäjien maskotiksi. tulivat melko lyhyellä varoitusajalla­.­ avulla kerroin työn tuloksista myös Oli kuitenkin hyvä saada omat nykyisille työtovereilleni. Osallis- Kaiken kaikkiaan kongressin osallis- osuudet hyvissä ajoin valmiiksi. Myös tuin myös päärakennuksen kierros­ tuminen oli siis oikein miellyttävä mahdollisuus tarkistaa etukäteen, ta edeltäneelle Kansalliskirjaston kokemus. Onnittelut järjestäjille miltä oma esitys näytti paikan päällä, kokoelmista kertovalle opastukselle, hienosti onnistuneesta tapahtumasta! oli tervetullut ja pienten viilausten joka toimi minulle tervetulleena pe- tekeminenkin onnistui vielä viime rehdytyksenä kirjaston vanhimpaan metreillä. aineistoon ja antoi mahdollisuuden SUSANNA EKLUND verkostoitua nykyisen työpaikkani Kirjoittaja on koulutukseltaan filosofian mais- Kongressin ekskursiokohteet oli valit- sisällä. teri ja rakennuskonservaattori ja työskentelee tu hyvin ja olisin mielelläni osallis- parhaillaan palvelusuunnittelijana Kansallis- tunut useampaankin retkeen. Valitsin Olen viime vuosina työskennellyt kirjaston kirjastoverkkopalveluissa, erityisesti kohteeksi nykyisen työni kannalta pääasiassa konservointikentän ulko­ kansallisen digitaalisen kirjaston Finna.fi kiinnostavimman, eli Kansalliskirjas­ puolella, joten oli virkistävää sukeltaa -palvelun parissa. ton päärakennuksen konservointi- hetkeksi takaisin siihen maailmaan ja 54 Kokemuksia kongressista my first congress Experience

As a conservation student for audiovisual and photographic heritage from Berlin I went to Helsinki for an internship at the Finnish Museum of Photography. Luckily the Monumental Treasures congress took place during my stay. I didn’t plan in advance to visit the congress, but soon I realised that it was the most exiting and longest awaited event of the year.

I didn’t really know what to expect. of Applied Sciences’ Conservation So Moppe and I took some extra long I have never been to a congress for department. But Friday, the last day walkies. conservation. And as my field of I even got a seat in the auditorium studies is modern media, including for at the National Museum where the For me, still being busy with my example photography, film or video, Congress actual took place. This is stu­dies, it was nice to gain a new per- a field which was not represented in thanks to Maarit Jones, the head of spective on the field of conservation any of the congress’ topics, I got curi- the congress and my landlady, who and being reminded how wide-rang- ous anyway. So without a ticket I was was so busy at that time that I could ing conservation is: how conservators pleased to hear that even low budget earn one day by taking care of her dog are working, how the work sometimes students had the chance to listen the Moppe. Which I was more than happy differ, what different kind of problems presentations for free, via live stream to do because for me it was love at the or questions conservators have to at Helsinki Metropolia University first sight when I first saw the dog. deal with and their individual solu-

Elisa at the pub night. Photo: No clue. It was Live stream of the congress at Metropolia. Hietaniemi cemetary in autum colors. a pub night after all. Photo: Elisa Carl. Photo: Elisa Carl. Kokemuksia kongressista 55

Dancing at the evening banquet. Photo: Elisa Carl. In the auditorium of the National Museum. Photo: Elisa Carl.

Soma damage in grave monument at Hietaniemi camatary. Photo: Elisa Carl.

tions. Small or monumental, single One thing which I will keep most in All in all I’m sure my first conser- object or hole collection, indoor or mind, is the excursion to the Hieta- vation congress wasn’t the last one. outdoor, museum artifact or object niemi cemetery, which I also earned To me the lasting impression of the in use. It showed me how conserva- with the Moppe walkies. The conser- event was, how important it is to keep tion is always kind of a challenge, as vator Suvi Leukumaavaara showed in touch with the different fields of there is rarely just one solution, and us some forgotten grave monuments. conservation. It definitely is a mutual that conservation work holds a huge Many of them include artistic work, enrichment for every conservator, responsibility. So listening to all the which makes the graves unique arti- regardless of the specialisation. presentations gave me mostly a deep- facts. Sadly the graves are showing A big thanks to Maarit and the rest er understanding of the international all sorts of deterioration. It was of the congress team for this “ihana” field of conservation itself rather than really interesting to see the cemetery experience. new technical aspects. in a completely different context. And especially because I passed the Being in the auditorium on Friday was cemetery almost every day on the way ELISA CARL also really exiting because I could to work, not seeing this monumental experience the real congress atmos- treasure next to me. Which probably Writer is a conservation student for audiovi- phere and chat with some conser- happened to many cemeteries I have sual and photographic heritage, University of vators while enjoying the delicious passed. Applied Science, Berlin. lunch. 56 Kokemuksia kongressista kahdeskymmenes nkf kongressi ”ulkomaalaisen” silmin

kongressin lähestymisestä ensim- mäistä kertaa vasta Maarit Jonesin pyytäessä minua mukaan auttamaan järjestelyissä, tarkemmin sanottua ottamaan ilmoittautumisia vastaan respassa.

Täytyy sanoa, että respa-neitinä toimiminen­ osoittautui erittäin hyväksi diiliksi. Vastasimme tiskistä yhdessä Salme Vanhasen kanssa ja siinä istuessa pystyin vihdoin yhdistämään kasvot niihin muuta­ miin nimiin, jotka entuudestaan tiesin. Muutenkin täytyy kiittää järjestelijöitä siitä, että minut otettiin mukaan ”auttamaan” järjestelyissä. Lainausmerkit sen takia, että luulen että järjestelyihin osallistumisesta oli minulle enemmän hyötyä kuin mitä minusta oli apua. Suurimpana hyötynä oli ehkä se, että muita jär- jestäjiä seuratessa tulin tavanneeksi ihmisiä, joille tuskin olisin muuten päätynyt itseäni esittelemään. Elin siis hävyttömästi toisten siivellä koko kolme päivää.

Ennen kuin menen itse asiaan, oletan nyt valottaa, mitä tällaiselle ulkopaik­ Mutta vakavasti puhuen tällaiselle että kirjoittajan nimi tuskin on kovin kakuntalaiselle jäi Monumental ”ulkomaalaiselle” Suomessa harvoin monelle tuttu, siispä lyhyt esitte- Treasures -kongressista mieleen. järjestettävä kongressi on kullan ar- ly: nimeni on Lea Parvio ja alani voinen tilaisuus. Minulta kun puuttu- esinekonservointi. Jos nimi ei tunnu Täytyy tunnustaa, että olen ulkomail- vat Suomessa usein jo opiskeluaikana tutulta, siihen on syynä se, että olen la oleskeluni takia hyvin huonosti, jos luodut suhteet ja useimmat ihmiset opiskeluni suorittanut Britanniassa, ollenkaan, seurannut, mitä Suomessa tapasinkin kongressin aikana ensim- ensin kandidaatin tutkinnon Lontoos- konservoinnin rintamalla tapahtuu. mäistä kertaa. Tämän takia olinkin sa ja myöhemmin maisterin tutkinnon Tämän takia saavuinkin kongres­ erittäin iloinen, että minulle tarjoutui Cardiffissa. En ole siis ikinä Suomessa siin aikamoisena ummikkona, mitä mahdollisuus osallistua kongressiin konservointia opiskellut, enkä juuri tulee Suomalaiseen konservoinnin ja päästä naamaani näyttämään. missään työskennellytkään, mikä ”skeneen”. (Näin Facebook-aikana selittää miksi varmastikaan juuri tämä kertoo tietenkin enemmän Vaikutuksen teki myös kongressissa kukaan tätä juttua lukevista ei ole omasta laiskuudestani kuin tiedon vallinnut rento ja välitön tunnelma. minua tavannut. Tarkoitukseni onkin puutteesta.) Olin myös kuullut koko Kun mielessäni vertaan kongressia Kokemuksia kongressista 57

muihin kongresseihin, joihin olen Britanniassa osallistunut - puhun nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä osallistuttuani ehkä noin kolmeen vastaavaan tapahtumaan - en muista, että missään ihmiset olisivat olleet näin helposti lähestyttäviä. Samaa kommentoivat myös aivan oikeat ulkomaalaiset, eli en ole yksin mieli­ piteeni kanssa. Ja nämä kommentit kuulin jo ennen kuin keskiviikon iltajuhlassa alkoi tanssikurssi. Harva voi sanoa päätyneensä kongressin aikana twistaamaan Sarah Stanifor- din kanssa. Tai no, mistä sitä tietää millainen menijä Sarah on. Päivän päättäminen pieneen twistiin voi tie­ tenkin olla hänelle aivan arkipäivää. Konservaattorit tanssin pyörteissä. Ja viimeisimpänä muttei vähäisim­ pänä täytyy vielä mainita kongressiin osallistuneet ulkomaalaiset, sillä heitäkin oli runsaasti paikalla suoma- laisten lisäksi. Itselleni suurimpana yllätyksenä tuli, miten suuri edustus Baltian mailla tapahtumassa oli. Ei ole näköjään matkailu ainoa mikä avartaa, näköjään myös kongressissa käynti ajaa saman asian.

Ja kun nyt ulkomaalaisista puhutaan: Pitää tähän loppuun vielä mainita perjantaipäivän aloittaneen es- itelmän pitäjä, Pieta Greaves, joka esitteli työtään Staffordshire Hoardin parissa. Tämän nostan esiin vain ja ainoastaan päästäkseni puhumaan hänen edellisenä päivänä yhdessä tiiminsä kanssa voittamastaan ICON Awardsista. Eli ei muuta kuin hyvä Pieta ja tietenkin hyvä Cardiff Univer- sity, jossa Pieta on maisterintutkin- tonsa suorittanut. Jos en vielä tullut maininneeksi niin valmistuin Pietan kanssa samalta linjalta Cardiffista. Vähän pitää aina kumminkin vetää kotiin päin vaikka kongressista olikin tarkoitus puhua .

LEA PARVIO Kirjoittaja on esinekonservaattori ja työskente- lee Vaasan kaupunginmuseossa. Pieta Greaves pitämässä esitystään.

60 Sponsorit

KANSALLISMUSEO NATIONALMUSEUM THE NATIONAL MUSEUM OF FINLAND

sponsoroinnin ja vapaaehtoistyön avulla maaliin

Yritysyhteistyö oli kongressin osalta maksuilla, noin viidennes apura- Konservaattoriliitolle iso menestys. hoilla ja neljännes sponsorirahalla. Sponsorointi toi sekä silkkaa rahaa Konservaattoriliiton omaa rahaa kongressin toteuttamiseen että vai- käytettiin noin 4500 €. Kongressi- kuttavuutta ja näkyvyyttä sisältöön. työryhmän ja muiden tapahtuman Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä järjestämistä avustaneiden vapaa- kirjoittikin juuri Museoliiton blogissa, ehtoiselle työpanokselle ei ole että museoiden olisi viimeistään nyt laskettu hintaa, työtunteja on kulunut suotavaa huomata sponsoritoiminnan yhteensä tuhansia. Lisäksi kongressi rotunda mahdollisuudet rahoituspohjaansa sai maksutta käyttöönsä keskiviikon monipuolistaakseen. Konservaat- illan iltajuhlien tilan Helsingin kau- toriliitto museoalan toimijana on punginmuseolta, Metropolia järjesti jo napannut kiinni Levän kehotuk- konservaattoriopiskelijoille videoy- seen. Sponsoritoiminta mahdollisti hteyden koululle ja paperikonservoin- menestyksekkään kansainvälisen nin opiskelijat avustivat itse kongres- Monumental Treasures -kongressin sipaikalla. Isoin sponsori kongressille järjestämisen. Sen lopullisesta bud- oli Suomen kansallismuseo. Auditori- jetista rahallinen sponsorointi kattoi on vuokra kolmelta päivältä oli 7500 kaikkiaan 25%. euron sijaan nolla euroa. Apurahan kongressille myönsivät Svenska Kokonaisuudessaan kongressin kulturfonden (5000 €), Waldemar von liikevaih to on noin 67 000 €. Siitä Frenckell stiftelse (8000 €) ja Museo- lähes puolet katettiin osallistumis- alan ammattiliitto (1000 €). Sponsorit 61

Mitä kaikkea tuolla 67 000 eurolla sit- ten tehtiin? Kongressipäivien lounaat ja kahvitarjoilut veivät kolmanneksen. Seuraavaksi isoin siivu meni julkai- sun tekemiseen. Sen toteuttaminen, tekstien kielentarkistus ja painotyöt veloittivat yhteensä 17 200 €. Iltajuh- lan catering, kuohuviinit ja esiintyjä olivat yhteensä 6300 €. Kongressin visuaalisen ilmeen, esitteen, käsi- ohjelman ja julkaisun suunnittelusta maksettiin graafikolle 4700 €. Muita kuluja tuli käsiohjelman ja esitteen painamisesta, nimikylteistä, kasseis- ta, sadeviitasta ja vierailukohteiden kuljetuksista. Jokaisesta maksaneesta osallistujasta olemme myös velvoitet- tu maksamaan Konservaattoriliiton liittoneuvostolle pienen summan. Edistimme pohjoismaisen yhteistyön sujuvuutta 1892 eurolla. Kansallis- museo sponsoroi meille auditorion, mutta ryhmätyötilasta maksoimme 1200 €. Kongressityöryhmä käytti 15:een kokoukseen, 10:een julkaisu- työryhmän kokoukseen ja yhteiseen loppukaronkkaan 3800 €. Summa sisältää matkat kokouksiin sekä siellä juodut kahvit ja syödyt pullat. Kokoustilaksi oli useimmiten spon- soroitu kongressityöryhmän vetäjän työpaikan kokoushuone. Kaikki, mitä kongressitilille tuli, myös meni. Yleishyödyllisenä yhdistyksenä kun emme voittoa saa edes tehdä.

Vapaaehtoisuus pitää yhdistyksemme pystyssä, kiitos ilmaisesta työpa- noksestanne kaikille järjestelyihin osallistuneille. Kiitämme myös kongressille apurahan myöntäneitä tahoja. Kongressin yritysyhteistyö oli Konservaattoriliitolle menestys. Sponsoreiden suunnalta on kongres- sista saatu positiivista palautetta ja osan kanssa yhteistyö tulee myös jatkumaan. Kiitos teille kaikille!

JAANA KATAJA

Konservaattoriliiton hallituksen puheenjohtaja 62 PKL tiedottaa

pkl tiedottaa

PKL:n kevään koulutuspäivät Tukholmassa

Kevätkokouskutsu

Apurahojen hakeminen

Raporttia lehtiuudistuksesta sekä lehden nimikilpailun ratkaisu

Hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt PKL tiedottaa 63

pkl:n kevään koulutuspäivät tukholmassa

Konservaattoriliiton kevätkoulutuspäivää vietetään Tukholmassa 17.3.2016- 19.3.2016. Vuosikokous tarjoiluineen pidetään laivalla menomatkalla klo 16.30 alkaen. Ekskursiokohteina ovat Moderna museet, Kungliga Bibliotek, Vasa-museo konservaattoreiden opastamana sekä LSH:n konservointi ja kokoelmatilat Tumbassa.

Koulutuspäivistä ilmoitettiin jäsenistölle jäsentietorekisterissä oleviin sähköposteihin, konservaattorit sähköpostilistalla, konservaattoriliiton www-sivuilla sekä liiton facebook-sivuilla. Vuoden 2015 viimeisessä leh- dessä koulutuspäivistä oli alustava ilmoitus. Matkajärjestelyjen takia ilmoittautuminen koulutuspäivään päättyi jo 10.2.2016. Konservaattoriliiton maksamia paikkoja matkalle oli rajallinen määrä. Matkalle lähdetään M/S Silja Symphonyllä to 17.3.2016.

Kuva: Henrik Trygg/mediabank.visitstockholm.com 64 PKL tiedottaa

Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry

Nordiska konservatorförbundets finländska sektion rf

KOKOUSKUTSU

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS

Torstaina 17. maaliskuuta 2016, klo 17

M/S Silja Symphonyn kokousosastolla

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Kahvitarjoilu klo 16:30 alkaen.

TERVETULOA!

Hallitus PKL tiedottaa 65

Apurahoja haettavaksi

Pohjoismaisen Konservaattoriliiton Suomen osasto ry myöntää jäsenilleen haettavaksi kaksi apurahaa, jotka ovat suuruudeltaan maksimissaan 250€.

Apurahat on tarkoitettu jäsenten kouluttautumiseen (seminaarit, kurssit tms.). Apurahalla voi kattaa osallistumis- maksun, matkat tai majoituksen.

Apurahoja myönnetään jäsenmaksut maksaneille varsinais - ja liitännäisjäsenille. Apuraha myönnetään vuoden 2016 aikana tapahtuvaan kouluttautumiseen.

Eduksi apurahan saamiselle on: työnantaja ei maksa kouluttautumista, koulutukseen ei ole saatu muita apurahoja, saaja ei ole aikaisemmin saanut Konservaattoriliitolta apurahaa.

Hakemuksena toimii vapaamuotoinen selvitys miksi hakijalle tulisi myöntää apuraha. Sen tulee sisältää tiedot ja ohjelma tulevasta koulutuksesta sekä selvitys koulutuksen kustannuksista ja mahdollisista matka- ja majoituskus- tannuksista.

Kaikkien apurahan saaneiden tulee kirjoittaa koulutuksesta artikkeli Konservaattoriliiton lehteen.

Hakemukset tulee toimittaa PDF-tiedostoina jaana.nkf (at) gmail.com osoitteeseen 15.4.2016 mennessä. Päätökset apurahoista ilmoitetaan hakijoille toukokuun 2016 aikana.

Raportti lehtiuudistuksesta ja uuden nimen julkaiseminen

Lehtiuudistus sen kun etenee. Mitä mieltä olet tämän lehden ulkoasusta? Pitäisikö palata vanhaan vai mennä vielä rohkeammin kohti uutta? Isompi fontti? Vähemmän typeriä kuvatekstejä? Mitä puuttuu, mitä haluaisit lisää? Kevään aikana suunnittelu vihdoin alkaa ja otamme edelleen vastaan ideoita, erityisesti lehden sisältöön liittyen. Ehdotuksia saa lähettää osoitteeseen [email protected].

Myös suuri nimikilpailumme on ratkennut: saimme ehdotuksia jäsenlehtemme uudeksi nimeksi kokonaista 0 kappaletta. Päättelimme tämän tarkoittavan sitä, että jäsenistömme mielestä lehtemme nimi, Konservaattori, on oikein pätevä eikä sitä kannata lähteä muuttamaan. Voimme keskustella aiheesta vielä kevätkokouksessa matkalla Tukholmaan, mutta näillä näkymin pitäydymme siis lehden nykyisessä nimessä. 66 PKL tiedottaa PKL tiedottaa 67

hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt

Hallitus 2016 Toimihenkilöt 2016 Lehti

Puheenjohtaja Taloudenhotaja Lehden asioita koskevat Jaana Kataja Emmi Heinonen sähköpostit: jaana.nkf(at)gmail.com emmi_heinonen(at)luukku.com pkllehti(at)gmail.com

Varapuheenjohtaja Liiton laskutusosoite: Toimittaja Mari Saari PKL Stina Björklund mari.saari(at)outlook.com Emmi Heinonen Vähäheikkiläntie 51 A 17 Taittaja Jäsenet 20810 Turku Satu Haapakoski

Stina Björklund Sihteeri Taittaja/toimittaja stina.karolina(at)gmail.com Kaisa Kantanen Anna Rajainmaa kaisa.kantanen(at)metropolia.fi Satu Haapakoski Toimittaja info(at)koboltti Jäsenasiainsihteeri Erika Tiainen Taru Mäkitalo Maarit Jones jasensihteeri(at)konservaattori­liitto.fi Toimittaja maarit.jones(at)hel.fi Marleena Vihakara Jäsenhakemusten postiosoite: Mari Lenck Konservointikilta/PKL Lehden Tiedottaja mari.lenck(at)hel.fi Sorvaajankatu 9 A Jenniina Siira 00880 Helsinki jenniina.siira(at)helsinki.fi Anna Rajainmaa pkl.tiedotus(at)gmail.com arajainmaa(at)gmail.com MOK-yhteyshenkilö Tina Lindgren Marleena Vihakara arkki(at)suomiforum.com marleena.vihakara(at)gmail.com ECCO-yhteyshenkilö Mari Lenck mari.lenck(at)hel.fi

Europa Nostra-yhteyshenkilö Katja Luoma konservaattori(at)gmail.com

www-sivujen ylläpitäjät Liisa Helle-Wlodarczyk info(at)konservointihelle.fi

Pia Klaavu pia.klaavu(at)nba.fi

Call for Papers

2017 will mark ICOM-CC's

50th Anniversary

ICOM-CC is inviting contributions for its Come join the 18th Triennial Conference in celebration in Copenhagen! Copenhagen, Denmark,

on 4–8 September 2017.

Details can be found on the conference website: www.icom-cc2017.org.

Contributions from ICOM members and non-members are welcome*.

The deadline for abstracts of prospective papers is 15 April 2016.

A call for posters will be issued at a later date.

* The finally selected contributions will be published in the ICOM-CC Triennial Preprints. At least one author is required to attend the conference to present and discuss the paper.