MIKA KAUTONEN The Regional Innovation System Bottom-up: A Finnish Perspective A Firm-level Study with Theoretical and Methodological Reflections ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Economics and Administration of the University of Tampere, for public discussion in the Auditorium Linna K 104 of the University, Kalevantie 5, Tampere, on September 8th, 2006, at 12 o’clock. UNIVERSITY OF TAMPERE ACADEMIC DISSERTATION University of Tampere Department of Regional Studies Finland Distribution Tel. +358 3 3551 6055 Bookshop TAJU Fax +358 3 3551 7685 P.O. Box 617 [email protected] 33014 University of Tampere www.uta.fi/taju Finland http://granum.uta.fi Cover design by Juha Siro Printed dissertation Electronic dissertation Acta Universitatis Tamperensis 1167 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 545 ISBN 951-44-6701-9 ISBN 951-44-6702-7 ISSN 1455-1616 ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2006 2PLVWDQ WlPlQ YlLW|VNLUMDQ YDQKHPPLOOHQL 7HUKLOOH MD 6LPROOH MRWND RYDW DLQD NDQQXVWDQHHW PLQXD WHNHPLVLVVlQL 4 (6,38+()25(:25' Lopultakin tämä työ on valmis. Muut tutkimusprojektini ovat vuosien aikana vieneet suurelta osin sekä aikani että energiani, joten olen erittäin tyytyväinen kirjoittaessani näitä sanoja. Vaikka olen työskennellyt tutkijana jo pitkään, olen silti huomannut oppineeni paljon uutta väitöskirjaa tehdessäni. Osa tästä on tie- tysti seurausta omista väitöskirjaan liittyvistä toimistani, mutta varmastikin suu- rin osa oppimisesta on seurausta keskusteluista toisten tutkijoiden kanssa usein muun tutkimustyön yhteydessä. Siksipä nyt onkin luontevaa pysähtyä ajattele- maan kaikkia niitä tärkeitä ihmisiä, jotka ovat vuosien varrella eri tavoin autta- neet minua eteenpäin, kannustaneet minua työssäni ja tarjonneet aina välillä myös muuta ajateltavaa. Ensinnäkin kiitän professori (emeritus) Lauri Hautamäkeä siitä, että ylipään- sä aloin tähän työhön. Hän ensimmäisenä tarjosi minulle mahdollisuuden työs- kennellä Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa, jolloin tämän työn ensimmäiset suuntaviivat alkoivat hahmottua. Myöhemmin hän on ohjaa- janani ollut ensiarvoisen tärkeä kannustaja. Lasse on ollut korvaamaton myös esimerkiksi työni rakenteen ja luettavuuden kehittäjänä sekä johtopäätösten spar- raajana. In my early career as a researcher, Professor Gerd Schienstock (University of Tampere) provided me a remarkable opportunity to participate in the project “Regional Innovation Systems: Designing for the Future”, which was funded under the Third Framework Programme of the European Union. I had then just started to plan my dissertation on the basis of an approach that was further developed in the project. Thus the research project came along at an exactly right time, and it has in many ways had an impact on all my thinking also later on. After finishing the project, I have participated in many research projects in close co-operation with him, for which I am thankful. The mentioned project was led by the most well-known and recognized author of the regional innovation systems approach, Professor Philip Cooke (University of Wales, Cardiff). Over the years I have had the privilege of leading with him many fruitful discussions, for which chance I am deeply grateful to him. My warm thanks go to both Professor Anders Malmberg (Uppsala University) and Professor Hannu Tervo (University of Jyväskylä) for their efforts as my manuscript reviewers. As I was reading their statements, I was moved because, despite giving deserved criticism which I attempted to take into account in my work to the best of my abilities; I feel that they also provided the kind of encouragement that researchers always welcome from their seniors. I also want to take the opportunity to thank my opponent, Professori Jeremy Howells (University of Manchester), for taking up the task in spite of his busy timetable. I sincerely hope that it will be a rewarding one. 5 Professori Markku Sotaraudan merkitystä on vaikea määritellä, koska en voi edes kuvitella omaa tutkijanuraani ilman Markun ystävyyttä ja vaikutusta työhö- ni. Suurkiitos hauskasta ja tuloksekkaasta yhteistyöstä monissa yhteisissä hank- keissa ja julkaisuissa! Jokapäiväisessä työyhteisössäni on niin lukuisa joukko minulle tärkeitä ihmi- siä, että voin tässä mainita ainoastaan muutamia. Olen iloinen siitä, että voin työskennellä Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa ja osana Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen ryhmää. Näissä kahdessa, osin sisäkkäisessä työyhteisössä oleva voi nauttia sekä inspiroivasta tutkimusympäris- töstä että muusta nuorekkaan iloisesta kanssakäymisestä. Näiden kahden yksikön johtajille Tuula Heiskaselle ja Erkki Kaukoselle esitän kiitokseni kannustuksesta ja luottamuksesta. Aiemmista ja nykyisistä työtovereistani ja ystävistäni haluan kiitoksin muis- taa varsinkin Riikka Ahmaniemeä, Jaana Hanhonen-Heleniusta, Marja Hyypiää, Anu Järvensivua, Jari Kolehmaista, Pasi Koskea, Liisa Marttilaa, Mika Niemistä, Tatu Piiraista, Nina Suvista, Mari Tiaista sekä Pasi Tulkkia. Erityiskiitokset työn kielenhuollosta kuuluvat Marjukka Virkajärvelle, joka joutui tähän kiireiseen työhön keskellä kesälomaansa. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksiköstä Sen- testä haluan kiittää Minna Virtasta, joka on hoitanut monia väitöstilaisuuteenkin liittyviä järjestelyjä puolestani. Väitöskirjan viimeistelystä ja taitosta kiitokset kuuluvat Elina Narkiniemelle ja Miia Palokankaalle Tutkimustie Oy:stä. Väitöstyötäni ovat sen eri vaiheissa rahoituksellaan tukeneet useat eri tahot. Näitä ovat Koneen säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Tampereen yli- opiston tukisäätiö. Tekesin rahoittamassa tutkimusprojektissa “Verkostot, inno- vaatioympäristöt ja alueet” kerättiin tämän väitöskirjan empiirinen aineisto. Suomen Akatemian LIIKE-ohjelman rahoittaman vuoden aikana saatoin keskit- tyä tämän aineiston analysointiin väitöksen näkökulmasta. Kuluvana vuonna Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen ryhmän rahoitus on ollut tukena- ni. Kuten niin monia asioita viime aikoina, olen tätä esipuhettakin kirjoittanut Oton ollessa päiväunilla. Ne kuulostavat päättyvän aivan hetken kuluttua, joten saan taas pian viihtyä hänen pulppuilevan iloisessa seurassaan. Muutaman tunnin kuluttua Nina palaa töistä kotiin helpottuneena siitä, että koko tämä väitöskirjaa- ni liittynyt pitkä prosessi on tulossa päätökseensä. Itse olen onnellinen siitä, että hän on jaksanut ymmärtää tätä vuosia työn ohessa jatkunutta pakerrusta. Suurin kiitokseni kuuluukin hänelle monenlaisesta avusta ja kaikesta yhteisestä! Tampereella Ryydynpohjassa 19. heinäkuuta 2006 Tekijä 6 7LLYLVWHOPl Yritysten innovaatiotoiminnan merkitys talouden kehitykselle on kiistaton. Sen sijaan käsitykset tämän innovaatiotoiminnan luonteesta ja reunaehdoista ovat merkittäviä tutkimuskohteita. Erilaiset aluekehitysteoriat ovat tarkastelleet näitä kysymyksiä spatiaalisista lähtökohdista muutamia vuosikymmeniä. Tosin näiden teorioiden ja lähestymistapojen juuret ovat huomattavasti vanhemmissa havain- noissa, jotka käsittelevät esimerkiksi taloudellisen toiminnan maantieteellistä keskittymistä ja sen merkitystä tai organisaatioiden välisen vuorovaikutuksen luonnetta ja spatiaalisia vaikutuksia. Tässä tutkimuksessa kohteena ja ana- lyysikehikkona on yksi nykyisin vaikuttavista innovaatiotoiminnan ja alueellisen kehityksen suhteita tarkastelevista lähestymistavoista, niin sanottu alueellisen innovaatiojärjestelmän malli. Malli lasketaan usein myös yhdeksi laajemman innovaatiojärjestelmätutkimuksen näkökulmista kansallisen, teknologisen tai toimialoittaisen näkökulman rinnalla. Näiden mallien merkitys myös käytännön politiikkatoimien perustana on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana suuri eri maissa ympäri maailmaa. Alueellisen innovaatiojärjestelmän mallin ytimessä on oletus, että innovaatio- toiminnassa on kyse vuorovaikutteisesta oppimisesta, johon ympäröivä yhteis- kunnallinen viitekehys vaikuttaa monin tavoin, eikä innovaatiotoimintaa voida siten ymmärtää tuntematta monia rakenteellisia ja institutionaalisia tekijöitä. Yleisesti innovaatiojärjestelmän voidaan määritellä muodostuvan toimijoista, näiden välisistä suhteista sekä taloudellisesti käyttökelpoisen tiedon tuottami- seen, leviämiseen ja hyödyntämiseen liittyvistä prosesseista. Alueellisesta näkö- kulmasta korostetaan yleensä yhdistävän tai läheisen maantieteellisen sijainnin tuottamia etuja näissä prosesseissa (esimerkiksi teknologiset ylivuodot, erikois- tuneet resurssit ja instituutiot). Samoin korostetaan hiljaisen tiedon paikallistu- nutta luonnetta ja sen siirtämisen ongelmallisuutta vastakohtana esimerkiksi koodatun informaation usein suhteellisen helpolle ja edulliselle siirtämiselle maasta toiseen. Yhtenä tutkimuksen lähtökohdista on näkemys, että tyypillinen alueellisen innovaatiojärjestelmätutkimuksen metodologinen lähestymistapa on painottunut liiaksi ylhäältä alas -näkökulmaan. Eri maissa ja eri alueilla toteutettavien tutki- musten välisen vertailun ja tutkimustiedon kumuloitumisen edistämiseksi tarvi- taan myös alhaalta ylös -tyyppistä metodologiaa soveltavia tutkimuksia. Tähän tässä esiteltävä tutkimus pyrkii: se kehittää em. lähestymistavan perustalta viite- kehystä, joka yritystasolla ottaa huomioon keskeisiä innovaatiotoimintaan ja sen spatiaalisiin sidoksiin liittyviä tekijöitä. Erityisen merkittävänä nähdään innovaa- tiotoimintaan liittyvä yritysten ulkoinen vuorovaikutus verkostomuotoisina yhte- yksinä toisiin yrityksiin ja muihin organisaatioihin sekä tällaisen vuorovaikutuk- sen