DOCSLIB.ORG

Kunta Perukirjoja Tietokannassa N = Aitolahti 1924

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kunta Perukirjoja Tietokannassa N = Aitolahti 1924 Hämeenlinnan maakunta-arkiston perukirjatietokanta Kunnat, niistä tuomiokuntiin jätetyt perukirjat sekä tallennustilanne tietokannassa. Hämeenlinnan maakunta-arkistoon luovutetuista perukirjoista (tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien arkistot) on tehty tietokanta, joka kattaa ajanjakson noin vuodesta 1918 arkiston loppuvuoteen. Osasta tuomiokuntia on olemassa lisäksi perukirjakortisto, joka on käytettävissä tutkijasalissa. Sitä seuraa "vanhat tuomiokunnat" - niminen luettelo sellaisten paikkakuntien perukirjoista, jotka eivät ole kuuluneet arkistopiiriin enää 1900-luvulla. *-llä merkityt paikkakunnat ovat kuuluneet alunperin Häme-Uudenmaan tuomiopiireihin, mutta olleet pääosan ajasta muissa piireissä ja lopulta siirretty takaisin. Ne siis löytyvät molemmista luetteloista. Perukirjoja ovat HMA:n piirissä jättäneet eri syistä myös sellaiset henkilöt, joiden kotipaikka on ollut muualla. Ks. ulkopaikkakuntalaisten perukirjat. Toisen maailmansodan jälkiselvittelyissä luovutettujen alueiden asukkaiden kotipaikaksi merkittiin lähtökunta vuoteen 1947 asti, vaikka perukirjat usein jätettiin saapumispaikan tuomiokuntaan. Näin ollen tietokannassa on myös joitakin kymmeniä evakuoitujen perukirjoja. Ikkunan sulkeminen Kunta Perukirjoja Tietokannassa N = Aitolahti 1924 - 1965 1911 - 1965 302 Akaa 1737 - 1946 1915 - 1946 892 Artjärvi 1756 - 1959 1913 - 1951 366 Asikkala 1756 - 1960 1913 - 1960 2994 Askola 1813 - 1959 1912 - 1954 871 Bromarv 1752 - 1980 1916 - 1980 1024 Degerby 1751 - 1959 1917 - 1944 240 Eräjärvi 1972 - 1977 1939 - 1972 16 Forssa 1923 - 1958 1918 - 1958 2054 Hanko 1888 - 1980 1917 - 1957 85 Hattula 1737 - 1961 1909 - 1961 1519 Hauho 1756 - 1961 1916 - 1961 2034 Hausjärvi 1756 - 1959 1916 - 1959 2353 Hollola 1756 - 1960 1913 - 1960 2903 Humppila 1737 - 1958 1917 - 1958 1041 Hyvinkää 1917 - 1958 1917 - 1958 1780 Hämeenlinna 1725 - 1959 1899 - 1959 3199 Hämeenlinnan mlk 1756 - 1948 1936 - 1947 236 Inkoo 1751 - 1980 1917 - 1980 2109 Janakkala 1756 - 1959 1911 - 1959 2563 Jokioinen 1737 - 1958 1915 - 1958 1374 Juupajoki 1914 - 1977 1916 - 1977 1364 Järvenpää 1951 - 1960 1938 - 1960 467 Kalvola 1737 - 1960 1917 - 1960 1247 Kangasala 1790 - 1977 1917 - 1977 4032 Karjaa 1756 - 1980 1917 - 1980 3050 Karjalohja 1750 - 1960 1917 - 1960 689 1 of 7 Kerava 1923 - 1960 1918 - 1960 841 Kirkkonummi 1819 - 1980 1940 - 1980 1314 Koijärvi 1924 - 1960 1923 - 1960 708 Koski Hl 1756 - 1960 1917 - 1960 706 Kuhmalahti 1777 - 1961 1917 - 1961 738 Kuorevesi* 1922 - 1977 1921 - 1977 1426 Kuru 1811 - 1977 1916 - 1977 2077 Kylmäkoski 1737 - 1960 1917 - 1960 904 Kärkölä 1756 - 1960 1917 - 1960 1782 Lahti 1878 - 1960 1916 - 1960 6431 Lammi 1756 - 1960 1913 - 1960 1967 Lempäälä 1788 - 1977 1910 - 1977 3238 Liljendal 1813 - 1959 1917 - 1948 336 Lohja 1816 - 1960 1916 - 1960 3107 Loppi 1756 - 1959 1916 - 1959 2400 Loviisa 1749 - 1958 1953 - 1953 1 Luopioinen 1756 - 1961 1916 - 1961 1337 Längelmäki* 1972 - 1977 1939 - 1977 191 Messukylä 1790 - 1946 1917 - 1946 701 Myrskylä 1813 - 1959 1915 - 1958 765 Mäntsälä 1805 - 1959 1916 - 1954 2454 Mänttä 1922 - 1977 1921 - 1977 1813 Nastola 1756 - 1960 1912 - 1960 1805 Nokia & 1922 - 1977 1917 - 1977 4900 Pohjois-Pirkkala Nummi 1816 - 1960 1916 - 1960 1104 Nurmijärvi 1805 - 1958 1928 - 1958 1347 Orimattila 1756 - 1959 1905 - 1955 1880 Orivesi 1790 - 1977 1915 - 1977 3306 Pernaja 1813 - 1959 1914 - 1959 1061 Pirkkala & 1811 - 1977 1915 - 1977 1438 Etelä-Pirkkala Pohja 1750 - 1980 1915 - 1980 2421 Pohjaslahti 1941 - 1972 1932 - 1972 448 Pornainen 1805 - 1959 1916 - 1948 599 Porvoo 1751 - 1958 1925 - 1944 4 Porvoon mlk 1805 - 1959 1914 - 1959 3119 Pukkila 1805 - 1959 1910 - 1954 844 Pusula 1816 - 1960 1917 - 1960 1154 Pyhäjärvi Ul. & 1820 - 1960 1927 - 1960 945 Karkkila Pälkäne 1737 - 1961 1916 - 1961 1706 Renko 1756 - 1961 1917 - 1961 1080 Riihimäki 1922 - 1959 1918 - 1959 2713 Ruovesi 1811 - 1977 1914 - 1977 3684 2 of 7 Sahalahti 1737 - 1961 1916 - 1961 582 Sammatti 1750 - 1980 1917 - 1960 387 Sipoo 1805 - 1959 1914 - 1948 2017 Siuntio 1815 - 1980 1948 - 1980 841 Snappertuna 1915 - 1976 1914 - 1976 776 Somerniemi 1737 - 1958 1917 - 1958 633 Somero 1737 - 1958 1916 - 1958 2584 Sääksmäki 1737 - 1960 1916 - 1960 1260 Tammela 1737 - 1958 1912 - 1958 2688 Tammisaari (mlk) 1865 - 1980 1914 - 1958 781 Teisko 1790 - 1971 1913 - 1971 1962 Tenhola 1752 - 1980 1917 - 1980 1897 Toijala 1946 - 1960 1941 - 1960 527 Tottijärvi 1788 - 1976 1913 - 1976 597 Tuulos 1756 - 1961 1917 - 1961 674 Tuusula 1805 - 1960 1918 - 1960 1611 Tyrväntö 1737 - 1961 1913 - 1961 524 Urjala 1737 - 1960 1912 - 1960 2669 Valkeakoski 1923 - 1960 1917 - 1960 1300 Vanaja 1756 - 1961 1912 - 1961 1204 Vesilahti 1788 - 1977 1917 - 1977 2907 Vihti 1820 - 1960 1919 - 1960 1563 Viiala 1932 - 1960 1928 - 1960 705 Vilppula 1904 - 1977 1914 - 1977 2237 Ylöjärvi 1811 - 1977 1917 - 1977 2380 Ypäjä 1737 - 1958 1917 - 1958 1211 Vanhat tuomiokunnat Niiden tuomiokuntien tuomiopiiriin, joiden arkistoa säilytetään Hämeenlinnan maakunta-arkistossa, on aikanaan kuulunut useita sellaisia alueita, jotka sittemmin tulivat kuulumaan muihin tuomiokuntiin ja joiden uudemmat arkistot ovat muissa maakunta-arkistoissa. Seuraavassa esitetään luettelo niistä kunnista, jotka ovat kokonaan tai osittain kuuluneet hämäläis-uusmaalaisiin tuomiopiireihin ja joista siten on perukirjoja HMA:ssa luetteloissa mainituilta vuosilta. Vanhoina aikoina perukirjoja tehtiin huomattavasti vähemmän kuin esim. itsenäisyyden aikana. 3 of 7 Tuomiokunta Kunnat Vuodet Kisko, Särkisalo, Perniö, Raaseporin tuomiokunta 1752-1872 Suomusjärvi Tammelan (Sääksmäen ja Sääksmäen alinen) Punkalaidun 1737-1870 tuomiokunta Tyrvää, Karkku, Kiikka, Suoniemi, Mouhijärvi, Ylä-Satakunnan ylinen Suodenniemi, Lavia, 1811-1868 tuomiokunta Kankaanpää, Honkajoki, Karvia, Parkano, Kihniö, Ikaalinen, Viljakkala Längelmäki (Keuruu, Vilppula, Sääksmäen tuomiokunta 1740-1768 Mänttä) Jämsä (Jämsänkoski, Korpilahti, Koskenpää, Muurame, Sääksmäen tuomiokunta 1738-1795 Petäjävesi, Toivakka, Säynätsalo) Saarijärvi, Viitasaari (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Sääksmäen tuomiokunta 1738-1755 Konginkangas, Kyyjärvi, Perho, Pihtipudas, Pylkönmäki, Uurainen, Äänekoski) Rautalampi (Vesanto, Sääksmäen tuomiokunta Konnevesi, Tervo, Suonenjoki, 1742-1775 Hankasalmi, Pielavesi, Keitele) Laukaa (Hankasalmi, Jyväskylä, Sääksmäen tuomiokunta Sumiainen, Suolahti, Toivakka, 1740-1776 Uurainen, Äänekoski) Hollolan tuomiokunta Padasjoki, Kuhmoinen 1754-1845 Heinola, Hartola, Sysmä, Luhanka, Joutsa, Korpilahti, Hollolan tuomiokunta 1754-1831 Leivonmäki, Pertunmaa, Mäntyharju Iitin (Hollolan) tuomiokunta Iitti, Jaala, Kuusankoski 1754-1875 4 of 7 Iitin (Kymen) tuomiokunta Ruotsinpyhtää, Elimäki, Anjala 1804-1875 Ulkopaikkakuntalaisten perukirjat tietokannassa Järjestetty nykyisen maakunnan sekä aikakauden mukaisen arkistopiirin mukaan (eli mihin arkistoon on talletettu sellaisten tuomiokuntien / raastuvanoikeuksien arkistot, joihin perukirja olisi normaalisti näistä kunnista jätetty). Tammisaaren perukirjat eivät todennäköisesti ole kaikki Tammisaaren kaupungista, vaan luku on huomattavasti pienempi. Lukuun on valikoitu ne perukirjat ennen vuotta 1977, joissa kuolinkunta on tietokannassa Tammisaari (ei siis erikseen mainittu mlk) eikä kuolinkylää ole annettu, sekä lisäksi kaikki Tammisaaren perukirjat 1.1.1977 jälkeen. 5 of 7 Maakunta/alue ja Perukirjoja Kunnat arkistopiiri vuosilta (N=) Pääkaupunkiseutu (KA) 1936 - 1958 ( 29 ) Espoo, Helsinki Tammisaari (Tammisaaren 1917 - 1980 ( 165 ) Tammisaaren kaupunki kaupunginarkisto) Halikko, Kemiö, Kiikala, Koski Varsinais-Suomi (TMA) 1940 - 1976 ( 13 ) Tl, Kuusjoki, Masku, Mynämäki, Nauvo, Oripää, Perniö Harjavalta, Honkilahti, Jämijärvi, Kauttua, Kiukainen, Satakunta (TMA) 1928 - 1965 ( 11 ) Kokemäki, Köyliö, Merikarvia, Pori, Rauma Hämeenkyrö, Ikaalinen, Tyrvää, Pirkanmaa (TMA) 1915 - 1963 ( 24 ) Viljakkala Pirkanmaa (VMA) 1953 - 1953 ( 1 ) Virrat Tampere (Tampereen 1921 - 1970 ( 21 ) Tampere kaupunginarkisto) Hamina, Kuusankoski, Kymi, Kymenlaakso, Etelä-Karjala Vehkalahti, Ruotsinpyhtää, 1915 - 1963 ( 9 ) ja -Savo (MMA) Joutseno, Luumäki, Taipalsaari, Mäntyharju, Pieksämäki Päijät-Häme ja Itä-Uusimaa Padasjoki, Hartola, 1923 - 1957 ( 5 ) (MMA) Ruotsinpyhtää, Sysmä Pohjois-Karjala ja -Savo Kuopio, Varkaus, Joensuu, 1931 - 1953 ( 5 ) (JoMA) Liperi Keuruu, Petäjävesi, Pihtipudas, Keski-Suomi (JyMA) 1930 - 1975 ( 10 ) Suolahti Härmä, Jalasjärvi, Kauhava, Etelä-Pohjanmaa (VMA) 1940 - 1949 ( 7 ) Kurikka, Seinäjoki, Ähtäri Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu Haapavesi, Hyrynsalmi, 1942 - 1949 ( 4 ) ja Lappi (OMA) Kajaani, Kemijärvi 6 of 7 .
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Maakunnallisesti Arvokkaat Rakennetut
    Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ 4.1.2016 Pirkanmaan liitto 2016 ISBN 978-951-590-313-6 Taitto Eila Uimonen, Lili Scarpellini Kannen kuvat: Suolahden kirkon rappu, Punkalaitumen Sarkkilan koulu, Lielahden tehdas, Jäähdyspohjan mylly, Kangasalan seurakuntatalo, Ylöjärven Ylisen asuinkerrostalo. 2013-2016 Lasse Majuri Sisällys Tausta . 4 Tavoitteet. 5 Hankeryhmä. .5 Tarkastelualue ja kohdejoukko. .5 Selvitystilanne . 7 Menetelmät. 7 Tarkasteltavien kohteiden valinta. .7 Pirkanmaan erityispiirteet. .9 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet kunnittain . 25 Kohdekortit. .51 Liitteet. .253 Lähteet. 257 3 Tausta Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakunta- Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti. Pirkanmaan kult- kaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. tuurinen omaleimaisuus saa rakennetusta ympäristöstä Maankäytön eri aihealueet kattava maakuntakaava tulee vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristö- korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa jä ensisijaisesti vaalitaan tuleville sukupolville, on niillä olevat vaihemaakuntakaavat. Maankäyttö- ja rakennusla- merkitystä jokapäiväisen viihtyisän elinympäristön osana. ki edellyttää (28§), että maakuntakaavan sisältöä laadit- Matkailulle ja seudun muille elinkeinoille sekä imagol- taessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemaan ja le arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. kulttuuriperintöön. Pirkanmaan maakunnallisesti arvok- Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan kaita
    [Show full text]
  • 16.10.2020 Syyslomaviikon 43 Aikataulut 19.10
    SyySLOMAVIIKoN 42 aIKaTaUlUT 12.10. - 16.10.2020 TURUN SUUNTa yHDISTElmäT: Turku - Huittinen - Sastamala - Turku Rauma - Huittinen - Sastamala - Rauma HUITTINEN - TURKU TURKU - HUITTINEN autonvaihto Huittisissa! Huittisista TURKUUN Ma-Pe Turusta HUITTISIIN Ma-Pe Sastamala -Turku Turku - Sastamala Sastamala -Rauma Rauma - Sastamala HUITTINEN linja-autoas. 8.40 TURKU linja-autoas. 11.30 Ma-Pe Ma-Pe Ma-Pe Ma-Pe Vampula tienhaara 8.50 Aura tienhaara 11.55 Sastamala 7.35 Turku 11.30 Sastamala 7.35 Rauma 13.35 Virttaa 8.55 Oripää tienhaara 12.15 Huittinen 8.15 Huittinen 12.50 Huittinen 8.15 Huittinen 14.40 Oripää tienhaara 9.05 Virttaa 12.25 Huittinen 8.40 Huittinen 13.20 Huittinen 8.30 Huittinen 15.02 Aura tienhaara 9.20 Vampula tienhaara 12.30 Turku 9.50 Sastamala 14.00 Rauma 9.35 Sastamala 15.40 TURKU linja-autoas. 9.50 HUITTINEN linja-autoas. 12.50 RaUmaN SUUNTa oRIpääN SUUNTa HUITTINEN - RaUma RaUma - HUITTINEN Sastamala - huittinen - oripää oRIpää - vUorenmaa - huittinen Koulupäivinä Koulupäivinä Huittisista RAUMALLE Ma-Pe Ma-Pe Raumalta HUITTISIIN Ma-Pe Ma-Pe Sastamalasta ORIPÄÄHÄN Koulp Oripäästä HUITTISIIN Koulp HUITTINEN l-autoas. 8.30 12.10 RAUMA linja-autoas. 10.05 13.35 SASTAMALA l-autoas. 5.50 ORIPÄÄ 7.10 Köyliö tienhaara 8.45 12.25 Aluesairaala,valtatie 12 X X Kiikka tienhaara 6.00 Matkusjoki L 7.40 EURA 9.00 12.40 Äyhönjärvi X X Keikyä tienhaara 6.05 Vuorenmaa 7.50 Naarjoki tienhaara 9.05 12.45 Lappi tienhaara 10.25 13.55 HUITTINEN l-autoasema 6.20 Eskolantie L 8.00 Lappi tienhaara 9.15 12.55 Naarjoki tienhaara 10.30 14.00 Vampula, kantatie 41 6.40 HUITTINEN l-autoasema 8.22 Äyhönjärvi 9.25 13.05 EURA 10.40 14.10 Virttaa, Loimaa tienhaara 6.45 HAYO 8.25 Aluesairaala,valtatie 12 9.30 13.10 KÖYLIÖ tienhaara 10.45 14.15 ORIPÄÄ 7.00 RAUMA linja-autoas.
    [Show full text]
  • SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret Över Bosättningen I Finland En Handledning
    SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland En handledning Helsinki 1975 IL ^>| pfu »V» '^l<Uk VU*, l\ . °Jau^ 9luf*M^f <*U*f Ma*. L | (fiau ^,<7?04c«.A 1 SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland. En handledning VALTIONARKISTON JULKAISUJA — RIKSARKIVETS PUBLIKATIONER PUBL1CATIONS OF THE NATIONAL ARCHIVES OF FINLAND 7 Helsinki 1975 VALTIONARKISTO RIKSARKIVET The General Registcr of Scttlcment in Finland An Introduction in Finnish and Swedish Kirjoittanut — Författad av Eljas Orrman Kannessa eräiden Halikon pitäjän talonpoikien puumerkkejä v:n 1592—1597 vcrorästiluettelosta. Etu- ja takakannen sisäsivuilla aukeama Kiskon—Kiikalan asutuksen yleisluettelosta v:lta 1634—1653. Valokuvannut J. Kalervo ISBN 951-46-1842-4 Helsinki 1975. Valtion painatuskeskus SISÄLLYS - INNEHÄLL sivu Johdanto .............................................. 1 Inledning .............................................. 9 Kirjallisuutta - Litteratur.. .......................... 17 Luettelo v:n 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiin­ tymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974 - Förteckning över är 1939 existerande kommuners före- komst i generalregistret över bosättningen i Finland är 1974 19 Suomen asutuksen yleisluettelossa yleisimmin käytetyt lyhennykset - De allmännaste förkortningarna i general­ registret över bosättningen i Finland ................. 44 Kuntien ruotsinkieliset nimet ja niiden suomenkieliset vastineet - Kommunernas svenska namn med motsvarande finska namn ...........................................
    [Show full text]
  • Tampereen Kaupunkiseudun Lähijunaliikenteen Kehittämisselvitys Loppuraportti
    TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi www.tampereenseutu. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitys Loppuraportti Kangasala n Lempäälä n Nokia n Orivesi n Pirkkala n Tampere n Vesilahti n Ylöjärvi www.tampereenseutu.fi Sisältö. 1. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisperiaatteet ............ 8 1.1 Lähtökohdat ..................................................................................................... 8 1.2 Tarkastelutapa .................................................................................................. 9 1.3 Nykyinen Tampereen seudun junatarjonta ........................................................... 9 1.4 Ratakapasiteetti- ja liikennöintitarkastelut ......................................................... 11 1.5 Lähijunaliikenteen kehittämisen vaikutukset ....................................................... 11 2. Maankäyttö ja kaavoitus ............................................................................ 13 2.1 Maankäytön kehitys ja liikenne-ennusteen lähtökohdat ....................................... 13 2.2 Maankäytön kehittämistarpeet ja -keinot lähijunaliikenteen kannalta ................... 14 3. Vaihe 1 – Seutulipun käytön laajentaminen junaliikenteeseen ....................... 16 3.1 Ensimmäisen vaiheen kuvaus ............................................................................. 16 3.2 Nykyinen seutulippujärjestelmä ........................................................................
    [Show full text]
  • Club Health Assessment MBR0087
    Club Health Assessment for District 107 A through November 2015 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 26 0 9 -9 -25.71% 0 0 0 N/R Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 19 0 2 -2 -9.52% 19 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 32 0 1 -1 -3.03% 31 17 0 24+ 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 29 0 0 0 0.00% 29 0 T 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 37 0 0 0 0.00% 37 0 0 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 19 0 1 -1 -5.00% 24 3 0 2 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 25 0 1 -1 -3.85% 26 5 0 7 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 32 1 0 1 3.23% 33 1 5 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 0 0 0 0.00% 38 0 4 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 30 0 0 0 0.00%
    [Show full text]
  • Arja Valtonen Kertoo Sastamalan Seurakunnan Historiasta
    Sastamalan seurakunta 24052020| Arja Valtonen Sastamalan seurakunta Sastamalasta Sastamalaan Kristinusko teki tuloaan Sastamalan seudulle jo varhain. Asutus oli levinnyt seudulle ja erämaihin Kokemäenjoen vesistöä pitkin. Seurakunnallista toimintaa Sastamalassa on ollut todennäköisesti 1100-luvulta lähtien. Laaja Sastamalan kirkkopitäjä ulottui Etelä-Pohjanmaalle saakka ja Merikarvia − ruotsiksi Sastmola − oli ollut sastamalalaisten rantapaikka Pohjanlahdelle kaupankäyntiä varten. Pitäjä jakaantui 1400-luvulla Ala- ja Ylä-Sastamalaksi. Ala-Sastamalasta tuli Kalliala, jota alettiin kutsua Tyrvääksi. Ylä-Sastamala oli Sastamala, ja sitä alettiin kutsua sen keskus- paikan mukaan Karkuksi. Myöhemmin Tyrvään kirkkoherrakunnasta erkanivat Kiikka ja Kiikoinen itsenäisiksi seurakunniksi ja Sammaljoki saarnahuonekunnaksi. Karkun kirkko- herrakunnasta erosivat Suoniemi ja Mouhijärvi omiksi kirkkoherrakunniksi ja Mouhijärvestä irtaantuivat Suodenniemi ja Lavia itsenäisiksi seurakunniksi. Historian pyörä alkoi pyöriä toiseen suuntaan 1.1.2004, kun Tyrvään ja Karkun seurakun- nat yhdistyivät Vammalan seurakunnaksi. Vuonna 2007 Suodenniemen seurakunta liittyi kappelina Vammalan seurakuntaan. Seurakunta laajeni vuoden 2009 alussa, kun Vammalan, Mouhijärven, Kiikan ja Keikyän seurakunnat perustivat yhdessä uuden Sastamalan seurakunnan. Vuonna 2013 Kiikoisten seurakunta liittyi kappelina Sastamalan seurakuntaan. Sastamalasta Kallialan kappeliksi Ensimmäinen täsmällisesti ajoitettavissa oleva maininta Sastamala -nimestä esiintyi ku- ningas Birger Maununpojan
    [Show full text]
  • Inspiratory Training and Immediate Lung Recovery After Resective Pulmonary Surgery: a Randomized Clinical Trial
    6711 Original Article Inspiratory training and immediate lung recovery after resective pulmonary surgery: a randomized clinical trial Sabina Lähteenmäki1,2, Thanos Sioris2, Heidi Mahrberg2, Irina Rinta-Kiikka3, Jari Laurikka1,2 1Faculty of Medicine and Health Technology, Tampere University, Tampere, Finland; 2Tampere Heart Hospital, Tampere, Finland; 3Imaging Centre, Department of Radiology, Tampere University Hospital, Tampere, Finland Contributions: (I) Conception and design: J Laurikka, H Mahrberg, I Rinta-Kiikka; (II) Administrative support: J Laurikka, I Rinta-Kiikka, T Sioris; (III) Provision of study materials or patients: All authors; (IV) Collection and assembly of data: J Laurikka, H Mahrberg, I Rinta-Kiikka, S Lähteenmäki; (V) Data analysis and interpretation: All authors; (VI) Manuscript writing: All authors; (VII) Final approval of manuscript: All authors. Correspondence to: Sabina Lähteenmäki. Korentijärventie 130, 37600 Valkeakoski, Finland. Email: [email protected]. Background: Prompt and uneventful recovery after resective pulmonary surgery benefits patients by decreasing length and total costs of hospital stay. Postoperative physiotherapy has been shown to be advantageous for patient recovery in several studies and lately inspiratory muscle training (IMT) physiotherapy has been used also in thoracic patients. This randomized controlled trial intended to evaluate whether IMT is an efficient and feasible method of physiotherapy compared to water bottle positive expiratory physiotherapy (PEP) immediately after lung resections. Methods: Forty-two patients were randomly allocated into two intervention groups: water bottle PEP (n=20) and IMT group (n=22). Patients were given physiotherapeutic guidance once a day and patients were also instructed to do independent exercises. Measurements of pulmonary function were compared between the treatment groups according to intention to treat by using two-way repeated measures analysis of variances at three time points (preoperative, first postoperative day, and second postoperative day).
    [Show full text]
  • Yhdessä Kohtaa Edetään Jopa Vuoteen 1560 Tekijä: Saila Karvinen Tiedot
    1 SUKUPUU nykypäivästä taaksepäin; yhdessä kohtaa edetään jopa vuoteen 1560 tekijä: Saila Karvinen Tiedot löydetty kirkonkirjoista ja netistä sekä sukulaisilta Merkkien selitykset: * = sukukokoontuminen, väri kertoo sukuhaaraan, suluissa lapsi, joka kuoli lapsena Alueina Pirkanmaa, Etelä‐ ja Pohjois‐Pohjanmaa sekä Keski‐Suomi Taulu 1 I Saila Marjatta Karvinen o.s. Seppo , s.1959 Kouvola; Lapset Ilmari, Juhani, Viljami; Puoliso 1981 (eronnut 2004) vanhemmat II Esa Eino Martti Seppo, taulu 2 Leila Sisko Marjatta Seppo o.s. Vuorenoja, taulu 3 Vuoden 1970‐alusta siirryttiin koulujärjestelmässä 9‐vuotiseen peruskouluun, josta voitiin siirtyä lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Ihmiset kävivät ensi kertaa kuussa 1969, Neuvostoliitto hajosi 1991, Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1994. Taulu 2 II Taiteilija, kauppapuutarhuri Esa Eino Martti Seppo, s. 30.7.1934 Oulu; vihitty 27.6.1958 Iitti; Lapset Saila Marjatta1959 Kouvola ks. taulu 1, Elina Riitta 1961 Vammala, Leena Maria 2.8.1969 Vammala( k. 18.1.2010 Espoo) vanhemmat III Eino Eliel Seppo, taulu 4 Saima Kaisa Seppo o.s. Muilu, taulu 5 Taulu 3 II Leila Sisko Marjatta Seppo o.s. Vuorenoja, s. 1.2.1935 Tyrvää; Lapset ks. taulu 2 vanhemmat III Toivo Johannes Vuorenoja, taulu 6 Sylvi Maria Vuorenoja o.s. Kursi, taulu 7 1939–1940 Talvisota. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja uskoi, että valtaisi maan muutamassa viikossa. Käytiin mm. Raatteen tien ja Kollaan taistelu. Merkittävistä torjuntavoitoista huolimatta Suomen voimat ehtyivät ylivoimaa vastaan käydyssä kamppailussa. Moskovan rauhassa Suomi menetti suuria alueita: Karjalan sekä Sallan ja Kuusamon itäosat. Lisäksi Hanko vuokrattiin Neuvostoliitolle. 1941–1944 Jatkosota. Se oli suomalaisten näkökulmasta talvisodan jatke, jossa suomalaiset lähtivät valtaamaan Neuvostoliitolta takaisin talvisodassa menetettyjä alueita.
    [Show full text]
  • SETTLEMENT OR RETURN Finnish Emigrants (1860-1930) in the International Overseas Return Migration Movement
    STUDIA HISTORICA 10 Published by the Finnish Historical Society SETTLEMENT OR RETURN Finnish Emigrants (1860-1930) in the International Overseas Return Migration Movement by Keijo Virtanen HELSINKI 1979 SETTLEMENT OR RETURN SETTLEMENT OR RETURN Finnish Emigrants (1860-1930) in the International Overseas Return Migration Movement KEIJO VIRTANEN To be presented, with the permission of the Faculty of Humanities of the University of Turku, for public criticism in Auditorium I, at 12 noon on December 15, 1979 HELSINKI 1979 SETTLEMENT OR RETURN Finnish Emigrants (1860-1930) in the International Overseas Return Migration Movement by Keijo Virtanen HELSINKI 1979 STUDIA HISTÖRICA Published by The Finnish Historical Society Suomen Historiallinen Seura — Finska Historiska Samfundet Vol. 10 KEIJÖ VIRTANEN Settlement or Return: Finnish Emigrants (1860-1930) in the International Overseas Return Migration Movement ISSN 0081-6493 ISBN 951-9254-25-0 Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 1979 To the Memory of My Mother 9biara dataa.t~ ACKNOWLEDGMENTS As the ten years of research which have gone into my investigation of the return migration come to their conclusion, it is a pleasure to recall the various people and organizations with whom I have worked. First and foremost, I would like to mention Vilho NIITEMAA, Professor Emeritus of General History at the University of Turku, who originally guided me to a topic of research which has since then dominated my activities in many ways. In conjunction with Professor Niitemaa's Migration History Project, I have had a number of opportunities to carry out research in the United States and Canada. These visits have also given me the personal occasion to interiorize those factors making to diminish or increase the probability of return, towards which each and every migrant was forced to clarify his stance, and which form the central theme in my dissertation.
    [Show full text]
  • Historiallisten Kylätonttien Sijainti Pirkanmaan Taajama-Alueilla
    TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ Pirkanmaan maakuntakaava2040 Historiallisten kylätonttiensijainti Pirkanmaan taajama-alueilla Pirkanmaan liitto 5.9.2014 ISBN 978-951-590-306-8 Kansikuva Maakirjakartta Kiikanoja (Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto) Taitto Lili Scarpellini Painos xx kpl Paino xxxx Sisällys Tausta ja tavoitteet. 4 Tarkastelualue . 4 Työryhmä . 5 Tutkimusmenetelmät . 5 Historialliset kylätontit kunnittain tarkastelualueella. 7 1. Akaa . 7 2. Hämeenkyrö. 9 3. Ikaalinen. 10 4. Juupajoki. 11 5. Kangasala. 12 6. Kihniö . 14 7. Lempäälä . 15 8. Mänttä-Vilppula. 17 9. Nokia. 18 10. Orivesi. 19 11. Parkano. .20 12. Pirkkala. .21 13. Punkalaidun . 22 14. Pälkäne. .23 15. Ruovesi. .25 16. Sastamala. 26 17. Tampere. 29 18. Urjala. 31 19. Valkeakoski. 32 20. Vesilahti . 33 21. Virrat. 34 22. Ylöjärvi . 35 Historiallisten kylätonttien sijainti Pirkanmaan taajama-alueilla 3 Tausta ja tavoitteet Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakuntakaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. Kaikki maankäytön aihealueet kattava maakuntakaava tulee korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Pirkanmaan kylätonttien sijoittumista kartoittava selvitys on yksi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 erillisselvityksistä. Maaseudun kulttuuriympäristökysymyksiä on maakuntakaavatyössä tarkasteltu tämän selvityksen ohella vuonna 2014 myös maaseutumaisemien selvityksessä ja maakunnallisesti arvokkaan raken- netun kulttuuriympäristön selvityksessä sekä vuonna 2013 valmistuneessa maakunnan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa.
    [Show full text]
  • Selvitys Sastamalalaisesta Museoverkosta
    Pekka Koskinen Selvitys sastamalalaisesta museoverkosta Sastamala Johann Sebastian Bachin 325-vuotissyntymäpäivänä 21.3.2010 1 Sisällysluettelo I Aluksi 4 II Museon määritelmä ja Sastamalan seudun Museo 5 III Museoita Sastamalan kaupungin alueella 6 IV Sastamalan seudun Museo 9 Suodenniemen kotiseutumuseo 17 V Korvenmäen museo 23 VI Sarkia-Museo 26 VII Keikyän kotiseutumuseo 30 VIII Vammalan Auto- ja traktorimuseo 36 IX Putajan maatalous- & maansiirtomuseo 40 X Suojeluskuntamuseo 43 XI Kirjan Keskus – Kirjan Museo 47 XII Yhteenveto 50 2 Käytetyt lyhenteet 51 Lähdeluettelo 52 Kuvaluettelo 58 Taulukkoluettelo 59 Liite: Sastamalan kaupungin muodostumisesta 60 Kannen kuva – Luminen männynoksa – on otettu Suojeluskuntamuseon piha-alueella 14. tammikuuta 2010. Kuva: Pekka Koskinen 3 I Aluksi Tämän selvityksen tehtävänä on kartoittaa Sastamalan kaupungin alueella toimivat museot. Sastamalan kaupungilla tarkoitetaan Mouhijärven ja Äetsän kuntien sekä Vammalan kaupungin yhdessä perustamaa kaupunkikuntaa, joka aloitti toimintansa 1.1.2009. Kauemmaksi historiaan mentäessä voidaan havaita, että Sastamalan kaupunki koostuu seitsemästä aikaisemmin itsenäisestä kunnasta, jotka olivat Karkku, Keikyä, Kiikka, Mouhijärvi, Suodenniemi, Tyrvää ja Vammala. Vuonna 1973 Karkku, Tyrvää ja Vammala muodostivat yhdessä Vammalan kaupungin. 1 Kahdeksan vuotta tämän jälkeen Keikyä ja Kiikka yhdistyivät Äetsän kun- naksi, 2 ja vuonna 2007 Suodenniemen kunta liittyi Vammalan kaupunkiin. 3 Kaksi vuotta tämän jälkeen – 2009 – Mouhijärven ja Äetsän kunnat sekä Vammalan
    [Show full text]