Historiallisten Kylätonttien Sijainti Pirkanmaan Taajama-Alueilla
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ Pirkanmaan maakuntakaava2040 Historiallisten kylätonttiensijainti Pirkanmaan taajama-alueilla Pirkanmaan liitto 5.9.2014 ISBN 978-951-590-306-8 Kansikuva Maakirjakartta Kiikanoja (Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto) Taitto Lili Scarpellini Painos xx kpl Paino xxxx Sisällys Tausta ja tavoitteet. 4 Tarkastelualue . 4 Työryhmä . 5 Tutkimusmenetelmät . 5 Historialliset kylätontit kunnittain tarkastelualueella. 7 1. Akaa . 7 2. Hämeenkyrö. 9 3. Ikaalinen. 10 4. Juupajoki. 11 5. Kangasala. 12 6. Kihniö . 14 7. Lempäälä . 15 8. Mänttä-Vilppula. 17 9. Nokia. 18 10. Orivesi. 19 11. Parkano. .20 12. Pirkkala. .21 13. Punkalaidun . 22 14. Pälkäne. .23 15. Ruovesi. .25 16. Sastamala. 26 17. Tampere. 29 18. Urjala. 31 19. Valkeakoski. 32 20. Vesilahti . 33 21. Virrat. 34 22. Ylöjärvi . 35 Historiallisten kylätonttien sijainti Pirkanmaan taajama-alueilla 3 Tausta ja tavoitteet Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakuntakaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. Kaikki maankäytön aihealueet kattava maakuntakaava tulee korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Pirkanmaan kylätonttien sijoittumista kartoittava selvitys on yksi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 erillisselvityksistä. Maaseudun kulttuuriympäristökysymyksiä on maakuntakaavatyössä tarkasteltu tämän selvityksen ohella vuonna 2014 myös maaseutumaisemien selvityksessä ja maakunnallisesti arvokkaan raken- netun kulttuuriympäristön selvityksessä sekä vuonna 2013 valmistuneessa maakunnan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa. Kylätonttien selvityksessä tarkastelun kohteena ovat 1500-luvulla esiintyneet kylät. Raportissa käydään läpi tarkastelualueiden kylätonttien nimi, taloluku, varhaisin aineistoista löytynyt maininta, paikkatarkennus/huomiot sekä onko alue rakennettu vai rakentamaton. Kylätontilla eli kylän tontti- maalla tarkoitetaan sitä aluetta, jossa talojen tontit asuin- ja talousrakennuksineen ovat sijainneet. Selvitys tehtiin toimistotyönä, historiallisen karttamateriaalin sekä lähdekirjallisuuden perusteella. Arkeologista asiantuntemusta vaativat tehtävät eivät kuuluneet analyysiin, vaan analyysi toimii tarvit- tavan arkeologisen työn pohjamateriaalina. Kylätontit on merkitty selvityksessä pistekohteina ja to- dellinen kylätontin alue on mahdollisesti paljon laajempi. Kylätonttien alueiden lähiympäristöt ovatkin tärkeitä sekä arkeologisesti että maisemahistoriallisesti. Museoviraston uusien (2012) ohjeiden mukaan historiallisen ajan kylätonteista vain autioituneet ja rakentamattomat tontit, tai niiden osat, ovat suojeltuja muinaisjäännöksiä. Karttojen perusteella paikannetut, mutta nykyisin käytössä olevat kylätontit ovat arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Myös niiden alueelta voi löytyä muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä rakenteita tai kulttuurikerroksia. Selvityksen kohteisiin on tehty nykyisen peruskartan perusteella arvio siitä onko kohde rakennettu vai rakentamaton. Kylätonttien sijoittumista tarkasteltiin Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taajama-alueiden suun- nittelua ja suunnitelman vaikutusten arviointia varten. Taajamatoimintojen lisäksi kylätonttien alu- eelle saattaa kohdistua myös muita maakuntakaavassa osoitettavia maankäytön intressejä. Mui- naismuistoalueet ovat muinaismuistolain rauhoittamia, ja siten pyrkimyksenä on aina niiden suojelu muulta maankäytöltä. Myös muissa kulttuuriympäristöissä yleensä painottuvat säilyttämiseen pyr- kivät maankäyttömuodot. Kylätonttien ohella taajama-alueilla on muitakin muinaismuistoja ja muita kulttuuriympäristöjä, joista saadaan tarkentuvaa tietoa vasta maakuntakaavaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten laadittavissa selvityksissä. Tarkastelualue Kylätonttien riskianalyysin tarkastelualueena on Pirkanmaan nykyinen taajama-alue sekä voimassa olevissa maakuntakaavoissa osoitetut taajaman laajenemisalueet. Tarkastelualue on esitetty kartalla sivulla 6. Tarkastelualue on muodostettu seuraavista aineistoista: • Pirkanmaan taajama-alueet YKR-aineiston mukaisina YKR-aineisto on Suomen ympäristökeskuksen tuottama yhdyskuntarakenteen tutkimusta ja seurantaa palveleva aineisto. YKR-taajaman rajauksessa taaja-asutuksella tarkoitetaan vähin- tään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta ja määritelmässä huomioidaan asukasluvun li- säksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. • ne Pirkanmaan 1. maakuntakaavan taajamaa kuvaavat kohteet (A, Ar, T, TP, P -alueet), jotka eivät kuulu YKR-aineistoon Taajamatoimintojen alueen merkinnällä (A) osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy vir- kistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Lisämerkinnällä r (Ar) osoitetaan vaihtoehtoisia alueita tai tarvittaessa myöhemmin käyttöön otettavia reservialueita. T-merkinnällä osoitetaan teollisuus- ja varastoalueet ja TP-merkinnällä työpaikka-alueet. P-mer- kinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. • Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa osoitetut maankäytön muutosalueet - Tampere-Pirkkalan lentokentän alue (kaupunkikehittämisen kohdealue, kk3) - Tampereen järjestelyratapihan siirto Lempäälän pohjoisosaan (maankäytön kehittämisen koh- dealue kehitettä vässä liikenteellisessä ja logistisessa solmukohdassa, ls2) 4 Historiallisten kylätonttien sijainti Pirkanmaan taajama-alueilla - Konhon alue Akaassa ja Valkeakoskella (maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa, ls3) - Parkanon asemanseutu (raideliikenteen hyödyntämisen kohdealue) - Valtatien 3 linjaus välillä Ylöjärvi–Hämeenkyrön Sasi (uusi moottori- tai moottoriliikennetie). • Edellisten ympärille muodostettu 500 metrin levyinen bufferi Työryhmä Pirkanmaan kylätonttien sijaintianalyysin on toteuttanut Pirkanmaan liiton toimeksiannosta ProAgria Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, MKN Maisemapalvelut. Toteuttajina olivat maisemasuunnittelijat Katriina Koski ja Riikka Söyrinki sekä avustavissa tehtävissä harjoittelija Tanja Harju-Koskinen. Ohjaavassa työryhmässä olivat mukana maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys, suunnitteluarkkitehti Lasse Majuri ja suunnittelija Annu Piesanen Pirkanmaan liitosta sekä rakennustutkija Hannele Kuitunen ja arkeologi Vadim Adel Pirkanmaan maakuntamuseosta. Työtä on esitelty maakuntakaavan 2040 laadintaan liittyvälle hankeryhmälle, joka käsittelee kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä. Tähän ryhmään kuuluvat edellä mainitut Pirkanmaan liiton ja maakuntamuseon edustajat ja lisäksi ELY:stä Leena Strandén, Leena Lusa ja Tiina Schultz, sekä kuntien suunnittelijoista Leena Lahtinen, Markku Lahtinen, Arto Nummijärvi, Minna Kulojärvi ja Raija Mikkola. Tutkimusmenetelmät Kylätonttien paikannus tehtiin maakirjakarttojen (myöhemmin lyhennetty MKk), 1800-luvun pitäjänkarttojen (PITk), Kuninkaan kartaston (KK) ja Museoviraston muinaisjäännösrekisterin (MJR) avulla. Maakirjakarttojen kartat sijoittuvat aikavälille 1644—1709. Kuninkaan kartaston kartat sijoittuvat aikavälille 1776—1805, joten kartat eivät vastaa suoraan tilannetta keskiajalla. Isojakokarttoja (IJK) on käytetty muutamassa kohteessa apuna. Kartat ovat hankittu Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta sekä Kansallisarkiston digitaaliarkistosta (digi.narc.fi). Kuninkaan Kartaston aineisto on saatu Pirkanmaan maakuntamuseosta. Muinaisjäännösrekisteri on ladattu Museoviraston kulttuuriympäristön tietojärjestelmästä kesäkuussa 2014. Paikannuksen perusteet on mainittu kohdeluetteloissa. Kylätonttien paikannuksessa hyödynnettiin myös kunnissa tehtyjen arkeologisten inventointien selvityksiä. Nämä löytyvät lähdeluettelosta. Tausta-aineistona toimi myös Pirkanmaan maakuntamuseosta saatu Kylät 1566 –tietokanta. Kylät 1566 –tietokannan paikannustarkkuus on suhteellisen huono, sijainnin virhemarginaali voi olla jopa 1—2 km. Tästä johtuen ihan kaikkia tietokannan kylätontteja ei pystytty käytetyillä menetelmillä paikantamaan. Kylätontit paikallistettiin nykykartalle ArcGIS paikkatieto-ohjelmaa käyttäen ja kohteista muodos- tettiin shp-tiedosto. Kylätonttien paikannustarkkuus vaihtelee lähtöaineistosta riippuen noin +-100 metriä. Kaikkien kuntien tarkastelualueilta ei paikallistettu 1500-luvun kylätontteja. Virtojen ja Kihniön alueella on 1500-luvulta peräisin olevia kylätontteja mutta ne eivät sijoittuneet tarkastelualueelle. Tietoa kylien iästä ja nimistä on kerätty karttojen ohella kuntien ja pitäjien historioista, rakennetun kulttuuriympäristön selvityksistä, arkeologisista selvityksistä sekä Digitaaliarkiston Suomen asutuk- sen yleisluetteloista (katso lähteet tarkemmin lähdeluettelosta). Kylien tonttimaat sijaitsivat usein rannoilla tai viljelyyn kelpaamattomilla, peltojen ja niittyjen ym- päröimillä moreenikumpareilla tai selänteiden päivänpuoleisilla, tuulensuojaisilla terasseilla metsän ja pellon reunassa. Kylän talot saattoivat sijaita joko yhtenä keskittymänä tai hajallaan kahdella tai useammalla tonttimaalla. Jälkimmäisessä tapauksessa saattaa myös olla kyse alun perin kahdes- ta tai useammasta kylästä, jotka on yhdistetty. Monissa kylissä tonttimaiden paikat vaihtelivat ajan saatossa. Pirkanmaalla vesistöt, kallioiset mäet, moreenikummut ja harjut estivät monin paikoin pel- toaukeiden leviämisen lakeuksiksi. Kulttuurimaa laajeni yksinäisinä saarekkeina kauas takamaille, ja kylänvainiotkin olivat pirstaleisia. Useimmissa Pirkanmaan kylissä oli 1560-luvulla keskimäärin