DOCSLIB.ORG

Yhdessä Kohtaa Edetään Jopa Vuoteen 1560 Tekijä: Saila Karvinen Tiedot

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Yhdessä Kohtaa Edetään Jopa Vuoteen 1560 Tekijä: Saila Karvinen Tiedot 1 SUKUPUU nykypäivästä taaksepäin; yhdessä kohtaa edetään jopa vuoteen 1560 tekijä: Saila Karvinen Tiedot löydetty kirkonkirjoista ja netistä sekä sukulaisilta Merkkien selitykset: * = sukukokoontuminen, väri kertoo sukuhaaraan, suluissa lapsi, joka kuoli lapsena Alueina Pirkanmaa, Etelä‐ ja Pohjois‐Pohjanmaa sekä Keski‐Suomi Taulu 1 I Saila Marjatta Karvinen o.s. Seppo , s.1959 Kouvola; Lapset Ilmari, Juhani, Viljami; Puoliso 1981 (eronnut 2004) vanhemmat II Esa Eino Martti Seppo, taulu 2 Leila Sisko Marjatta Seppo o.s. Vuorenoja, taulu 3 Vuoden 1970‐alusta siirryttiin koulujärjestelmässä 9‐vuotiseen peruskouluun, josta voitiin siirtyä lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Ihmiset kävivät ensi kertaa kuussa 1969, Neuvostoliitto hajosi 1991, Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1994. Taulu 2 II Taiteilija, kauppapuutarhuri Esa Eino Martti Seppo, s. 30.7.1934 Oulu; vihitty 27.6.1958 Iitti; Lapset Saila Marjatta1959 Kouvola ks. taulu 1, Elina Riitta 1961 Vammala, Leena Maria 2.8.1969 Vammala( k. 18.1.2010 Espoo) vanhemmat III Eino Eliel Seppo, taulu 4 Saima Kaisa Seppo o.s. Muilu, taulu 5 Taulu 3 II Leila Sisko Marjatta Seppo o.s. Vuorenoja, s. 1.2.1935 Tyrvää; Lapset ks. taulu 2 vanhemmat III Toivo Johannes Vuorenoja, taulu 6 Sylvi Maria Vuorenoja o.s. Kursi, taulu 7 1939–1940 Talvisota. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja uskoi, että valtaisi maan muutamassa viikossa. Käytiin mm. Raatteen tien ja Kollaan taistelu. Merkittävistä torjuntavoitoista huolimatta Suomen voimat ehtyivät ylivoimaa vastaan käydyssä kamppailussa. Moskovan rauhassa Suomi menetti suuria alueita: Karjalan sekä Sallan ja Kuusamon itäosat. Lisäksi Hanko vuokrattiin Neuvostoliitolle. 1941–1944 Jatkosota. Se oli suomalaisten näkökulmasta talvisodan jatke, jossa suomalaiset lähtivät valtaamaan Neuvostoliitolta takaisin talvisodassa menetettyjä alueita. Sota alkoi Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon. Neuvostoliitto piti Suomea Saksan liittolaisena, koska Suomessa oli saksalaisia joukkoja ja Suomen ilmatilaa käytettiin saksalaisiin pommituslentoihin. Neuvostoliitto iski pommikonein Suomeen, minkä jälkeen Suomi julisti sodan. Myös Iso‐Britannia, sekä Australia, Kanada ja Uusi‐Seelanti toimittivat sodanjulistuksen Suomelle. Aluksi suomalaisten onnistui edetä menetetyille alueille ja vanhan rajan ylikin. 1944 kesällä Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Karjalankannaksella. Moskovan rauhan rajojen lisäksi menetettiin Petsamo sekä Porkkala vuokralle 50 vuodeksi. Sukunimien suuri suomennoskampanja oli 1906‐1907 Piiat ja rengit olivat yleisiä suuremmissa maataloissa vielä 1950‐ ja 1960‐luvuilla. Taulu 4 III A Taulu 5 III A Vuoden 1898 annetun asetuksen mukaan kunta oli jaettava koulupiireihin niin, että kenenkään koulumatka ei ollut viittä kilometriä pidempi. 1920 eduskunta hyväksyi oppivelvollisuuslain. Koulunkäyntivelvollisuus oli 7‐13 vuotiailla. Oppikoulu‐ 2 uudistuksen perusteella lapset saattoivat pyrkiä oppikouluun 4 kansakouluvuoden jälkeen. Oppikoulu oli 8‐vuotinen. 1943 säädettiin, että kouluissa tulee tarjota ilmainen ateria päivässä. Säätyvaltiopäivät lakkautettiin 1906. Tilalle tuli eduskuntalaitos. Viimeiset muodollisesti voimassa olleet säätyerioikeudet lakkautettiin 1995. Säädyt olivat aatelisto, papisto, porvaristo sekä Suomessa ja Pohjoismaissa talonpojat. Kaksi kolmasosaa väestöstä oli säätyjen ulkopuolella ja ilman oikeutta vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tilattoman väestön yläkerrosta olivat torpparit. Kansa puhui suomea ja säätyläiset ruotsia. Kyläsepät tekivät koko kylän isännille tarvittavia rautatarvikkeita ja korjasivat niitä. Seppä kuului käsityöläisiin. Taulu 6 III Kyläseppä Toivo Johannes Vuorenoja, s. 13.6.1905 Tyrvää, vihitty 16.10.1932 Tyrvää, k. 22.4.1997 Vammala; Lapset Terttu Anneli 1933 Tyrvää (k. 2005 Vammala syöpään), Leila Sisko Marjatta 1935 ks. taulu 3, Teuvo Tapani 1937, kaksoset Seppo Johannes ja Ritva Maria 1940, Eero Olavi 1944, Timo Ensio 1946 Tyrvää vanhemmat IV Nestori Vilhelm Vuorenoja, taulu 12 Hilda Kristiina Vuorenoja o.s. Ossberg, taulu 13 Taulu 7 III Sylvi Maria Vuorenoja o.s. Kursi, (Sylvi Maria Idantytär Lepistö) s. 8.1.1910 Vesilahti, muutti äitinsä kanssa 24.12.1911 Tyrväälle, palasi perheen mukana Vesilahdelle 17.12.1914, vihitty 16.10.1932 Tyrvää, k. 27.9.1997 Vammala; Lapset ks. taulu 6. vanhemmat IV Väinö Edward Santalahti, Edvard V. Sands, taulu 14 Ida Lahja Lepistö, taulu 15 1914–1918 Ensimmäinen maailmansota. Suomen alueella ei ollut sotatoimia ennen kevättä 1918 (Suomen sisällissota), mutta yhteensä noin 2 500 suomalaista osallistui sotaan joko Venäjän tai Saksan armeijassa (jääkäriliike). Sisäinen valtataistelu aiheutti lopulta sisällissodan Etelä‐Suomea hallinneiden punaisten (Suomen kansanvaltuuskunta) sekä Keski‐ ja Pohjois‐Suomea hallinneiden valkoisten (Vaasan senaatti) välillä, 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Tampereen taistelu maalis‐huhtikuussa 1918 oli sisällissodan ratkaiseva yhteenotto, joka päättyi valkoisten voittoon. Neuvosto‐Venäjä tuki punaisia sotajoukoin ja asein. Valkoiset voittivat sodan keisarillisen Saksan tuella. Saksan armeija miehitti eteläisimmän Suomen tärkeitä keskuksia. Sodan aikana molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sota vaati 37 000 uhria Vuoden 1842 asetus velvoitti perustamaan yleissivistävää opetusta antavia sunnuntaikouluja ammattiopissa oleville nuorille. 1843 suomen kieli tuli ensimmäistä kertaa oppiaineeksi oppikouluihin. Tyttökoulujakin perustettiin. Kaupunkeihin perustettiin 1880‐luvulla valmistavia kouluja ja yksityisiä kansakouluja. Joskus vanhemmat palkkasivat kotiopettajan. Suomen kielen yliopisto‐opetus alkoi 1828 ja ensimmäinen professuuri perustettiin 1850 keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon (1828–1919) vastaperustetussa Helsingissä. Taulu 8 H* IV A Taulu 9 H IV A Taulu 10 H IV A Taulu 11 H IV A Oma raha, markka, otettiin käyttöön 1860 ja metrijärjestelmään siirryttiin vuonna 1887. Taulu 12 H IV Nahkuri, suutari, maanviljelijä, tilan omistaja Nestori Vilhelm Vuorenoja s. 22.12.1877 Tyrvää, vihitty ?, k. 19.9.1955 Tyrvää 78‐vuotiaana; Lapset Eero Nestori 1901, (Hilja Severiina 1903), Toivo Johannes 13.6.1905 Tyrvää ks. taulu 6, Taimi Elisabet 1908, Aino Esteri 1910, Elsa Inkeri 1913, Erkki Vilho Paavali 1916, Helvi Helena 1919, Alli Toini Kyllikki 1923 vanhemmat V Juho Maurits Vuorenoja, taulu 24 Vilhelmiina Vuorenoja, taulu 25 3 Taulu 13 H IV Hilda Kristiina Ossberg s. 5.9. 1877 Tyrvää, k. 12.2.1964 Tyrvää 87‐vuotiaana: Lapset ks. taulu 12 vanhemmat V Paul (Paavo) Heikki Ossberg, taulu 26 Eeva Kristiina Villentytär, taulu 27 Talonpoikaissäädyllä oli oikeus valita edustajansa valtiopäiville. Kunkin tuomiokunnan edustaja valittiin talollisten ja muiden maanomistajien keskuudessa valitsijamiesmenettelyssä. Suomen autonomian aikana talonpoikaissäädyn asema ja merkitys korostuivat 1800‐luvun lopun valtiopäivillä, jolloin mitään asiaa ei voitu päättää ilman säädyn suostumista. Kunta ja seurakunta sekä päätöksenteko ja toimeenpano erotettiin toisistaan 1865. Toimeenpanovalta annettiin kunnallishallitukselle, jonka jäsenten toimikausi oli kolme vuotta. Kuntakokouksiin sai osallistua jokainen veronsa maksanut, joka ei ollut toisen palveluksessa. Aviovaimot eivät saaneet, mutta leskivaimot saivat osallistua kokouksiin. 1800‐luvulla pitäjät kantoivat köyhäinhoitomaksuja, joista kehittyi kunnallisverotus. Jokaiseen pitäjään perustettiin 1826 kirkkoneuvosto. Seurakunnat jakoivat pitäjät köyhäinhoitopiireihin. Tilalliset, tilojen vuokraajat ja käsityöläiset saivat toimia luottamustoimissa. 1852 jokaisen suomalaisen oli henkikirjoituttava jonkun palvelukseen, jotta häntä ei kohdeltaisi ja rangaistaisi irtolaisena. Taulu 14 H IV A Taulu 15 H IV A 1853–1856 oli Krimin sota, jossa Suomi oli sivunäyttämönä. Oolannin sodassa Englannin ja Ranskan laivastot hyökkäilivät Suomen rannikoille. Muistetaan Bomarsundin taistelu ja Viaporin pommitus. Kokkolassa englantilainen maihinnousu torjuttiin (Halkokarin kahakka). Taulu 16 H J V A Taulu 17 H L V A Muonamies eli muonatorppari tarkoitti torpparijärjestelmän aikaan tilatonta, mutta omillaan asuvaa henkilöä, joka tekee päivätöitä maanomistajalle. Muonamies on "talon ruoassa" eli osan hänen palkastaan muodostaa työnantajan tarjoama ruoka. Muonamiehet olivat osa‐aikaista työvoimaa, jotka tekivät talolle esimerkiksi 2–4 työpäivää viikossa. Muonamiehet kuuluivat alempiin luokkiin, mutta heidän asemansa oli kuitenkin parempi kuin esimerkiksi loisilla. Lampuoti on maanviljelyyn tarkoitetun koko tilan vuokraaja. Tässä suhteessa lampuodit erosivat torppareista, jotka olivat vuokranneet vain osan vuokranantajan tilasta työvastiketta, taksvärkkiä vastaan. Mäkitupalaiset puolestaan olivat vuokranneet vain asuntotontin, eivät viljelymaata. Taulu 18 H H V A Taulu 19 H K V A Nälkävuodet, 1866‐1868, olivat tuhoisa väestökatastrofi, sillä silloin kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä. 1862 Pohjanmaalta ja Savosta lähteneet nälkiintyneet kerjäläislaumat saivat ruokaa Keski‐ ja Etelä‐Suomesta. 1865 elokuun 23.päivän halla tuhosi tuulentumattoman viljan laajoilla alueilla. Jotkut muuttivat Ruotsiin ja Norjaan. Lavantauti, punatauti ja hinkuyskä koituivat turmaksi lähinnä paikoilleen asettuneille ihmisille. 1866 peruna ja juurekset mätänivät peltoon ja talvi oli pitkä ja ankara. Viljaa yritettiin saada ulkomailta ja kansalle jaettiin tietoa sienten käytöstä, hätäleivän valmistuksesta ja karjalle sopivasta hätäleivästä. 1867 sama jatkui ja syksyllä ihmisiä kuoli tuhansittain. Satakunta, Häme, Pohjanmaa ja Pohjois‐Karjala menettivät väestöstään 20%. Kulkutaudit levisivät ja tappoivat nälkiintyneitä
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Maakunnallisesti Arvokkaat Rakennetut
    Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ 4.1.2016 Pirkanmaan liitto 2016 ISBN 978-951-590-313-6 Taitto Eila Uimonen, Lili Scarpellini Kannen kuvat: Suolahden kirkon rappu, Punkalaitumen Sarkkilan koulu, Lielahden tehdas, Jäähdyspohjan mylly, Kangasalan seurakuntatalo, Ylöjärven Ylisen asuinkerrostalo. 2013-2016 Lasse Majuri Sisällys Tausta . 4 Tavoitteet. 5 Hankeryhmä. .5 Tarkastelualue ja kohdejoukko. .5 Selvitystilanne . 7 Menetelmät. 7 Tarkasteltavien kohteiden valinta. .7 Pirkanmaan erityispiirteet. .9 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet kunnittain . 25 Kohdekortit. .51 Liitteet. .253 Lähteet. 257 3 Tausta Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakunta- Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti. Pirkanmaan kult- kaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. tuurinen omaleimaisuus saa rakennetusta ympäristöstä Maankäytön eri aihealueet kattava maakuntakaava tulee vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristö- korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa jä ensisijaisesti vaalitaan tuleville sukupolville, on niillä olevat vaihemaakuntakaavat. Maankäyttö- ja rakennusla- merkitystä jokapäiväisen viihtyisän elinympäristön osana. ki edellyttää (28§), että maakuntakaavan sisältöä laadit- Matkailulle ja seudun muille elinkeinoille sekä imagol- taessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemaan ja le arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. kulttuuriperintöön. Pirkanmaan maakunnallisesti arvok- Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan kaita
    [Show full text]
  • 16.10.2020 Syyslomaviikon 43 Aikataulut 19.10
    SyySLOMAVIIKoN 42 aIKaTaUlUT 12.10. - 16.10.2020 TURUN SUUNTa yHDISTElmäT: Turku - Huittinen - Sastamala - Turku Rauma - Huittinen - Sastamala - Rauma HUITTINEN - TURKU TURKU - HUITTINEN autonvaihto Huittisissa! Huittisista TURKUUN Ma-Pe Turusta HUITTISIIN Ma-Pe Sastamala -Turku Turku - Sastamala Sastamala -Rauma Rauma - Sastamala HUITTINEN linja-autoas. 8.40 TURKU linja-autoas. 11.30 Ma-Pe Ma-Pe Ma-Pe Ma-Pe Vampula tienhaara 8.50 Aura tienhaara 11.55 Sastamala 7.35 Turku 11.30 Sastamala 7.35 Rauma 13.35 Virttaa 8.55 Oripää tienhaara 12.15 Huittinen 8.15 Huittinen 12.50 Huittinen 8.15 Huittinen 14.40 Oripää tienhaara 9.05 Virttaa 12.25 Huittinen 8.40 Huittinen 13.20 Huittinen 8.30 Huittinen 15.02 Aura tienhaara 9.20 Vampula tienhaara 12.30 Turku 9.50 Sastamala 14.00 Rauma 9.35 Sastamala 15.40 TURKU linja-autoas. 9.50 HUITTINEN linja-autoas. 12.50 RaUmaN SUUNTa oRIpääN SUUNTa HUITTINEN - RaUma RaUma - HUITTINEN Sastamala - huittinen - oripää oRIpää - vUorenmaa - huittinen Koulupäivinä Koulupäivinä Huittisista RAUMALLE Ma-Pe Ma-Pe Raumalta HUITTISIIN Ma-Pe Ma-Pe Sastamalasta ORIPÄÄHÄN Koulp Oripäästä HUITTISIIN Koulp HUITTINEN l-autoas. 8.30 12.10 RAUMA linja-autoas. 10.05 13.35 SASTAMALA l-autoas. 5.50 ORIPÄÄ 7.10 Köyliö tienhaara 8.45 12.25 Aluesairaala,valtatie 12 X X Kiikka tienhaara 6.00 Matkusjoki L 7.40 EURA 9.00 12.40 Äyhönjärvi X X Keikyä tienhaara 6.05 Vuorenmaa 7.50 Naarjoki tienhaara 9.05 12.45 Lappi tienhaara 10.25 13.55 HUITTINEN l-autoasema 6.20 Eskolantie L 8.00 Lappi tienhaara 9.15 12.55 Naarjoki tienhaara 10.30 14.00 Vampula, kantatie 41 6.40 HUITTINEN l-autoasema 8.22 Äyhönjärvi 9.25 13.05 EURA 10.40 14.10 Virttaa, Loimaa tienhaara 6.45 HAYO 8.25 Aluesairaala,valtatie 12 9.30 13.10 KÖYLIÖ tienhaara 10.45 14.15 ORIPÄÄ 7.00 RAUMA linja-autoas.
    [Show full text]
  • SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret Över Bosättningen I Finland En Handledning
    SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland En handledning Helsinki 1975 IL ^>| pfu »V» '^l<Uk VU*, l\ . °Jau^ 9luf*M^f <*U*f Ma*. L | (fiau ^,<7?04c«.A 1 SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland. En handledning VALTIONARKISTON JULKAISUJA — RIKSARKIVETS PUBLIKATIONER PUBL1CATIONS OF THE NATIONAL ARCHIVES OF FINLAND 7 Helsinki 1975 VALTIONARKISTO RIKSARKIVET The General Registcr of Scttlcment in Finland An Introduction in Finnish and Swedish Kirjoittanut — Författad av Eljas Orrman Kannessa eräiden Halikon pitäjän talonpoikien puumerkkejä v:n 1592—1597 vcrorästiluettelosta. Etu- ja takakannen sisäsivuilla aukeama Kiskon—Kiikalan asutuksen yleisluettelosta v:lta 1634—1653. Valokuvannut J. Kalervo ISBN 951-46-1842-4 Helsinki 1975. Valtion painatuskeskus SISÄLLYS - INNEHÄLL sivu Johdanto .............................................. 1 Inledning .............................................. 9 Kirjallisuutta - Litteratur.. .......................... 17 Luettelo v:n 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiin­ tymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974 - Förteckning över är 1939 existerande kommuners före- komst i generalregistret över bosättningen i Finland är 1974 19 Suomen asutuksen yleisluettelossa yleisimmin käytetyt lyhennykset - De allmännaste förkortningarna i general­ registret över bosättningen i Finland ................. 44 Kuntien ruotsinkieliset nimet ja niiden suomenkieliset vastineet - Kommunernas svenska namn med motsvarande finska namn ...........................................
    [Show full text]
  • Tampereen Kaupunkiseudun Lähijunaliikenteen Kehittämisselvitys Loppuraportti
    TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi www.tampereenseutu. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitys Loppuraportti Kangasala n Lempäälä n Nokia n Orivesi n Pirkkala n Tampere n Vesilahti n Ylöjärvi www.tampereenseutu.fi Sisältö. 1. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisperiaatteet ............ 8 1.1 Lähtökohdat ..................................................................................................... 8 1.2 Tarkastelutapa .................................................................................................. 9 1.3 Nykyinen Tampereen seudun junatarjonta ........................................................... 9 1.4 Ratakapasiteetti- ja liikennöintitarkastelut ......................................................... 11 1.5 Lähijunaliikenteen kehittämisen vaikutukset ....................................................... 11 2. Maankäyttö ja kaavoitus ............................................................................ 13 2.1 Maankäytön kehitys ja liikenne-ennusteen lähtökohdat ....................................... 13 2.2 Maankäytön kehittämistarpeet ja -keinot lähijunaliikenteen kannalta ................... 14 3. Vaihe 1 – Seutulipun käytön laajentaminen junaliikenteeseen ....................... 16 3.1 Ensimmäisen vaiheen kuvaus ............................................................................. 16 3.2 Nykyinen seutulippujärjestelmä ........................................................................
    [Show full text]
  • Club Health Assessment MBR0087
    Club Health Assessment for District 107 A through November 2015 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 26 0 9 -9 -25.71% 0 0 0 N/R Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 19 0 2 -2 -9.52% 19 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 32 0 1 -1 -3.03% 31 17 0 24+ 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 29 0 0 0 0.00% 29 0 T 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 37 0 0 0 0.00% 37 0 0 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 19 0 1 -1 -5.00% 24 3 0 2 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 25 0 1 -1 -3.85% 26 5 0 7 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 32 1 0 1 3.23% 33 1 5 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 0 0 0 0.00% 38 0 4 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 30 0 0 0 0.00%
    [Show full text]
  • Arja Valtonen Kertoo Sastamalan Seurakunnan Historiasta
    Sastamalan seurakunta 24052020| Arja Valtonen Sastamalan seurakunta Sastamalasta Sastamalaan Kristinusko teki tuloaan Sastamalan seudulle jo varhain. Asutus oli levinnyt seudulle ja erämaihin Kokemäenjoen vesistöä pitkin. Seurakunnallista toimintaa Sastamalassa on ollut todennäköisesti 1100-luvulta lähtien. Laaja Sastamalan kirkkopitäjä ulottui Etelä-Pohjanmaalle saakka ja Merikarvia − ruotsiksi Sastmola − oli ollut sastamalalaisten rantapaikka Pohjanlahdelle kaupankäyntiä varten. Pitäjä jakaantui 1400-luvulla Ala- ja Ylä-Sastamalaksi. Ala-Sastamalasta tuli Kalliala, jota alettiin kutsua Tyrvääksi. Ylä-Sastamala oli Sastamala, ja sitä alettiin kutsua sen keskus- paikan mukaan Karkuksi. Myöhemmin Tyrvään kirkkoherrakunnasta erkanivat Kiikka ja Kiikoinen itsenäisiksi seurakunniksi ja Sammaljoki saarnahuonekunnaksi. Karkun kirkko- herrakunnasta erosivat Suoniemi ja Mouhijärvi omiksi kirkkoherrakunniksi ja Mouhijärvestä irtaantuivat Suodenniemi ja Lavia itsenäisiksi seurakunniksi. Historian pyörä alkoi pyöriä toiseen suuntaan 1.1.2004, kun Tyrvään ja Karkun seurakun- nat yhdistyivät Vammalan seurakunnaksi. Vuonna 2007 Suodenniemen seurakunta liittyi kappelina Vammalan seurakuntaan. Seurakunta laajeni vuoden 2009 alussa, kun Vammalan, Mouhijärven, Kiikan ja Keikyän seurakunnat perustivat yhdessä uuden Sastamalan seurakunnan. Vuonna 2013 Kiikoisten seurakunta liittyi kappelina Sastamalan seurakuntaan. Sastamalasta Kallialan kappeliksi Ensimmäinen täsmällisesti ajoitettavissa oleva maininta Sastamala -nimestä esiintyi ku- ningas Birger Maununpojan
    [Show full text]
  • Kunta Perukirjoja Tietokannassa N = Aitolahti 1924
    Hämeenlinnan maakunta-arkiston perukirjatietokanta Kunnat, niistä tuomiokuntiin jätetyt perukirjat sekä tallennustilanne tietokannassa. Hämeenlinnan maakunta-arkistoon luovutetuista perukirjoista (tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien arkistot) on tehty tietokanta, joka kattaa ajanjakson noin vuodesta 1918 arkiston loppuvuoteen. Osasta tuomiokuntia on olemassa lisäksi perukirjakortisto, joka on käytettävissä tutkijasalissa. Sitä seuraa "vanhat tuomiokunnat" - niminen luettelo sellaisten paikkakuntien perukirjoista, jotka eivät ole kuuluneet arkistopiiriin enää 1900-luvulla. *-llä merkityt paikkakunnat ovat kuuluneet alunperin Häme-Uudenmaan tuomiopiireihin, mutta olleet pääosan ajasta muissa piireissä ja lopulta siirretty takaisin. Ne siis löytyvät molemmista luetteloista. Perukirjoja ovat HMA:n piirissä jättäneet eri syistä myös sellaiset henkilöt, joiden kotipaikka on ollut muualla. Ks. ulkopaikkakuntalaisten perukirjat. Toisen maailmansodan jälkiselvittelyissä luovutettujen alueiden asukkaiden kotipaikaksi merkittiin lähtökunta vuoteen 1947 asti, vaikka perukirjat usein jätettiin saapumispaikan tuomiokuntaan. Näin ollen tietokannassa on myös joitakin kymmeniä evakuoitujen perukirjoja. Ikkunan sulkeminen Kunta Perukirjoja Tietokannassa N = Aitolahti 1924 - 1965 1911 - 1965 302 Akaa 1737 - 1946 1915 - 1946 892 Artjärvi 1756 - 1959 1913 - 1951 366 Asikkala 1756 - 1960 1913 - 1960 2994 Askola 1813 - 1959 1912 - 1954 871 Bromarv 1752 - 1980 1916 - 1980 1024 Degerby 1751 - 1959 1917 - 1944 240 Eräjärvi 1972 - 1977 1939 - 1972 16 Forssa 1923
    [Show full text]
  • Inspiratory Training and Immediate Lung Recovery After Resective Pulmonary Surgery: a Randomized Clinical Trial
    6711 Original Article Inspiratory training and immediate lung recovery after resective pulmonary surgery: a randomized clinical trial Sabina Lähteenmäki1,2, Thanos Sioris2, Heidi Mahrberg2, Irina Rinta-Kiikka3, Jari Laurikka1,2 1Faculty of Medicine and Health Technology, Tampere University, Tampere, Finland; 2Tampere Heart Hospital, Tampere, Finland; 3Imaging Centre, Department of Radiology, Tampere University Hospital, Tampere, Finland Contributions: (I) Conception and design: J Laurikka, H Mahrberg, I Rinta-Kiikka; (II) Administrative support: J Laurikka, I Rinta-Kiikka, T Sioris; (III) Provision of study materials or patients: All authors; (IV) Collection and assembly of data: J Laurikka, H Mahrberg, I Rinta-Kiikka, S Lähteenmäki; (V) Data analysis and interpretation: All authors; (VI) Manuscript writing: All authors; (VII) Final approval of manuscript: All authors. Correspondence to: Sabina Lähteenmäki. Korentijärventie 130, 37600 Valkeakoski, Finland. Email: [email protected]. Background: Prompt and uneventful recovery after resective pulmonary surgery benefits patients by decreasing length and total costs of hospital stay. Postoperative physiotherapy has been shown to be advantageous for patient recovery in several studies and lately inspiratory muscle training (IMT) physiotherapy has been used also in thoracic patients. This randomized controlled trial intended to evaluate whether IMT is an efficient and feasible method of physiotherapy compared to water bottle positive expiratory physiotherapy (PEP) immediately after lung resections. Methods: Forty-two patients were randomly allocated into two intervention groups: water bottle PEP (n=20) and IMT group (n=22). Patients were given physiotherapeutic guidance once a day and patients were also instructed to do independent exercises. Measurements of pulmonary function were compared between the treatment groups according to intention to treat by using two-way repeated measures analysis of variances at three time points (preoperative, first postoperative day, and second postoperative day).
    [Show full text]
  • SETTLEMENT OR RETURN Finnish Emigrants (1860-1930) in the International Overseas Return Migration Movement
    STUDIA HISTORICA 10 Published by the Finnish Historical Society SETTLEMENT OR RETURN Finnish Emigrants (1860-1930) in the International Overseas Return Migration Movement by Keijo Virtanen HELSINKI 1979 SETTLEMENT OR RETURN SETTLEMENT OR RETURN Finnish Emigrants (1860-1930) in the International Overseas Return Migration Movement KEIJO VIRTANEN To be presented, with the permission of the Faculty of Humanities of the University of Turku, for public criticism in Auditorium I, at 12 noon on December 15, 1979 HELSINKI 1979 SETTLEMENT OR RETURN Finnish Emigrants (1860-1930) in the International Overseas Return Migration Movement by Keijo Virtanen HELSINKI 1979 STUDIA HISTÖRICA Published by The Finnish Historical Society Suomen Historiallinen Seura — Finska Historiska Samfundet Vol. 10 KEIJÖ VIRTANEN Settlement or Return: Finnish Emigrants (1860-1930) in the International Overseas Return Migration Movement ISSN 0081-6493 ISBN 951-9254-25-0 Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 1979 To the Memory of My Mother 9biara dataa.t~ ACKNOWLEDGMENTS As the ten years of research which have gone into my investigation of the return migration come to their conclusion, it is a pleasure to recall the various people and organizations with whom I have worked. First and foremost, I would like to mention Vilho NIITEMAA, Professor Emeritus of General History at the University of Turku, who originally guided me to a topic of research which has since then dominated my activities in many ways. In conjunction with Professor Niitemaa's Migration History Project, I have had a number of opportunities to carry out research in the United States and Canada. These visits have also given me the personal occasion to interiorize those factors making to diminish or increase the probability of return, towards which each and every migrant was forced to clarify his stance, and which form the central theme in my dissertation.
    [Show full text]
  • Historiallisten Kylätonttien Sijainti Pirkanmaan Taajama-Alueilla
    TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ Pirkanmaan maakuntakaava2040 Historiallisten kylätonttiensijainti Pirkanmaan taajama-alueilla Pirkanmaan liitto 5.9.2014 ISBN 978-951-590-306-8 Kansikuva Maakirjakartta Kiikanoja (Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto) Taitto Lili Scarpellini Painos xx kpl Paino xxxx Sisällys Tausta ja tavoitteet. 4 Tarkastelualue . 4 Työryhmä . 5 Tutkimusmenetelmät . 5 Historialliset kylätontit kunnittain tarkastelualueella. 7 1. Akaa . 7 2. Hämeenkyrö. 9 3. Ikaalinen. 10 4. Juupajoki. 11 5. Kangasala. 12 6. Kihniö . 14 7. Lempäälä . 15 8. Mänttä-Vilppula. 17 9. Nokia. 18 10. Orivesi. 19 11. Parkano. .20 12. Pirkkala. .21 13. Punkalaidun . 22 14. Pälkäne. .23 15. Ruovesi. .25 16. Sastamala. 26 17. Tampere. 29 18. Urjala. 31 19. Valkeakoski. 32 20. Vesilahti . 33 21. Virrat. 34 22. Ylöjärvi . 35 Historiallisten kylätonttien sijainti Pirkanmaan taajama-alueilla 3 Tausta ja tavoitteet Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakuntakaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. Kaikki maankäytön aihealueet kattava maakuntakaava tulee korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Pirkanmaan kylätonttien sijoittumista kartoittava selvitys on yksi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 erillisselvityksistä. Maaseudun kulttuuriympäristökysymyksiä on maakuntakaavatyössä tarkasteltu tämän selvityksen ohella vuonna 2014 myös maaseutumaisemien selvityksessä ja maakunnallisesti arvokkaan raken- netun kulttuuriympäristön selvityksessä sekä vuonna 2013 valmistuneessa maakunnan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa.
    [Show full text]
  • Selvitys Sastamalalaisesta Museoverkosta
    Pekka Koskinen Selvitys sastamalalaisesta museoverkosta Sastamala Johann Sebastian Bachin 325-vuotissyntymäpäivänä 21.3.2010 1 Sisällysluettelo I Aluksi 4 II Museon määritelmä ja Sastamalan seudun Museo 5 III Museoita Sastamalan kaupungin alueella 6 IV Sastamalan seudun Museo 9 Suodenniemen kotiseutumuseo 17 V Korvenmäen museo 23 VI Sarkia-Museo 26 VII Keikyän kotiseutumuseo 30 VIII Vammalan Auto- ja traktorimuseo 36 IX Putajan maatalous- & maansiirtomuseo 40 X Suojeluskuntamuseo 43 XI Kirjan Keskus – Kirjan Museo 47 XII Yhteenveto 50 2 Käytetyt lyhenteet 51 Lähdeluettelo 52 Kuvaluettelo 58 Taulukkoluettelo 59 Liite: Sastamalan kaupungin muodostumisesta 60 Kannen kuva – Luminen männynoksa – on otettu Suojeluskuntamuseon piha-alueella 14. tammikuuta 2010. Kuva: Pekka Koskinen 3 I Aluksi Tämän selvityksen tehtävänä on kartoittaa Sastamalan kaupungin alueella toimivat museot. Sastamalan kaupungilla tarkoitetaan Mouhijärven ja Äetsän kuntien sekä Vammalan kaupungin yhdessä perustamaa kaupunkikuntaa, joka aloitti toimintansa 1.1.2009. Kauemmaksi historiaan mentäessä voidaan havaita, että Sastamalan kaupunki koostuu seitsemästä aikaisemmin itsenäisestä kunnasta, jotka olivat Karkku, Keikyä, Kiikka, Mouhijärvi, Suodenniemi, Tyrvää ja Vammala. Vuonna 1973 Karkku, Tyrvää ja Vammala muodostivat yhdessä Vammalan kaupungin. 1 Kahdeksan vuotta tämän jälkeen Keikyä ja Kiikka yhdistyivät Äetsän kun- naksi, 2 ja vuonna 2007 Suodenniemen kunta liittyi Vammalan kaupunkiin. 3 Kaksi vuotta tämän jälkeen – 2009 – Mouhijärven ja Äetsän kunnat sekä Vammalan
    [Show full text]