TURUN SEUDUN KEHYSKUNTIEN l i i k e n n e j ä r j e s t e l m ä - suunnitelma

LIIKENNESTRATEGIA 2 0 2 5

A s k a i n e n L e m u M a s k u M e r i m a s k u M y n ä m ä k i N o u s i a i n e n P a i m i o P i i k k i ö R u s k o R y m ä t t y l ä S a u v o V a h t o V e l k u a TA D C e n t r e Turun tiepiiri L-S lääninhallitus Ratahallintokeskus Saaristomeren merenkulkupiiri 2 0 0 6 2

SISÄLLYSLUETTELO

ESIPUHE ...... 3 1. JOHDANTO ...... 4 1.1. Liikennejärjestelmä - kokonaisvaltainen näkökulma ...... 4 1.2. Liikenteen hallintaa ja käyttäjälähtöisyyttä ...... 5 1.3. Liikennestrategia ohjaa – aiesopimus varmistaa toteutuksen ...... 6 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ ...... 7 2.1. Yhdyskuntarakenne ...... 7 2.2. Väestö ja asuminen ...... 9 2.3. Työpaikat ja työssäkäynti ...... 11 2.4. Palvelut ja palveluverkko ...... 13 2.5. Vapaa-ajan asuminen ...... 15 2.6. Ympäristö ...... 16 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TILA ...... 17 3.1. Liikkumistarpeet ...... 17 3.2. Kuljetustarpeet ...... 19 3.3. Liikenneverkkojen kattavuus ja toimivuus ...... 21 3.4. Joukkoliikenne- ja henkilökuljetuspalvelut ...... 26 3.5. Liikenneturvallisuus ...... 31 3.6. Liikenne ja ympäristö ...... 33 4. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET JA KEHITTÄMISEN TOIMINTALINJAT...... 34 4.1. Tavoitteet ...... 34 4.2. Kehittämisen lähtökohdat ...... 36 4.3. Kehittämisen toimintalinjat ...... 38 5. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN ...... 41 5.1. Toimenpideohjelma ...... 41 5.2. Aiesopimus ...... 45 5.3. Toteutus ja seuranta ...... 45 5.4. Vaikutukset ...... 46

ISBN 952-5599-08-6 Julkaisun karttaotteet, pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro PISA/058/2006 Valokuvat: Linea Konsultit Oy 3

ESIPUHE

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin Lisäksi työn rinnalla laaditun Vakka-Suomen liiken- strategista suunnittelua, jossa käsitellään mahdol- nejärjestelmäsuunnittelun yhteydessä on laadittu lisimman kokonaisvaltaisesti eri liikennemuotoja, myös Turun seudun kehyskuntia käsittelevä eril- liikenneverkkoja, liikenteen ja maankäytön vuoro- lisselvitys ”Uusikaupunki–Turku henkilöjunaliiken- vaikutusta ja vaikutuksia, eri toimijoiden yhteistyö- teen toteuttamisselvitys”. muotoja suunnittelussa ja toteutuksessa sekä liiken- nejärjestelmän rahoitusta. Tavoitteena on luoda eri Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmä- osapuolten välille yhteinen käsitys liikennejärjestel- suunnitelman laatimista on johtanut ohjausryhmä: män kehittämisen tavoitteista ja tarpeista pitkällä • Pekka Määttänen, Askaisten kunta aikavälillä sekä sopia yhdessä keskeisenä pidettyjen • Rauli Lumio, Lemun kunta painopisteiden edistämisestä. • Jaakko Olenius, Maskun kunta Varsinais-Suomen maakunta muodostuu viidestä • Marko Marsala (23.6.05 saakka), Merimaskun kunta seutukunnasta ja 54 kunnasta. Turun seutukuntaan Juhani Kylämäkilä (1.9.05 alkaen) kuuluu 18 kuntaa, joista Turun seudun kehyskunnat • Eero Kiiski, Mynämäen kunta käsittävät 13 kuntaa: Askainen, Lemu, Masku, Meri- • Hannu Rämö, Nousiaisten kunta masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Rus- • Outi Pekkala, Paimion kaupunki ko, Rymättylä, Sauvo, Vahto ja Velkua. Nyt tehtävä liikennejärjestelmätyö tukee käynnistymässä olevaa • Jouko Mäkinen, Piikkiön kunta Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavatyötä ja • Arto Oikarinen, Ruskon kunta on yksi sen perusselvityksistä. Lisäksi suunnitelma • Kauko Kangas, Rymättylän kunta täydentää valmistuessaan Varsinais-Suomen alueen • Seppo Allén, Sauvon kunta liikennejärjestelmäsuunnitelmien kattamaa aluetta • Riitta Pahikkala, Vahdon kunta siten, että alueen kunnat ovat liikennejärjestelmä- suunnittelun kannalta tasa-arvoisessa tilanteessa. • Tiina Rinne-Kylänpää, Velkuan kunta • Hannele Kaijalainen-Tommila, Turun seudun Tämä Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestel- aluekeskusohjelma mätyön loppuraportti sisältää liikennejärjestelmän • Hanna Kari (25.7.05 saakka), Turun tiepiiri kehittämisstrategian sekä sitä tukevan toimenpi- Markus Salmi (25.7.05 alkaen) deohjelman. Toimenpideohjelman ensimmäisen vai- • Martti Sirkkaniemi, Länsi-Suomen lääninhallitus heen toimenpiteistä pyritään solmimaan aiesopimus, • Sirpa Vanhala, Saaristomeren merenkulkupiiri jossa liikennejärjestelmän kehittämiseen osallistu- vat tahot sopivat yhdessä lähivuosina edistettävistä • Arja Aalto, Ratahallintokeskus ja toteutettavista kehittämistoimenpiteistä. • Ella Nurmi, VR Oy • Peter Ulmanen, Linja-autoliitto Loppuraportin tausta-aineistoksi on erikseen rapor- • Matti Salonen, Turun kaupunki toitu useita osaselvityksiä: • Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto (pj.) A. Liikennejärjestelmän nykytila ja toimintaympä- ristön kuvaus. Konsulttina liikennejärjestelmäsuunnitelman laa- B. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen. timisesta ovat vastanneet Linea Konsultit Oy ja Strafica Oy. Työn projektipäällikkönä on toiminut C. Maankäyttöselvitys, jossa on tarkasteltu alu- Markku Kivari ja osatehtäviin osallistuneina asi- een kuntakeskusten ja suurimpien taajamien antuntijoina Sakari Somerpalo, Juha Mäki ja Mikko maankäyttöä ja maankäyttösuunnitelmia kah- Seila Linea Konsultit Oy:stä sekä Juha Heltimo ja desta näkökulmasta: toisaalta maankäytön kehi- Kari Hillo Strafica Oy:stä. Joukkoliikennettä käsit- tyksen tuomia haasteita liikenneverkon kehittä- televästä osaselvityksestä on vastannut Linea Kon- miselle ja toisaalta sitä, miten hyvin maankäyttö sultit Oy ja Strafica Oy, maankäyttötarkastelusta tukee liikennejärjestelmän toimivuutta, turvalli- Suunnittelukeskus Oy, yksityistieselvityksestä Linea suutta ja kestävyyttä. Konsultit Oy ja Uusikaupunki–Turku henkilöjunalii- D. Yksityisteiden tienpidon nykytila ja kehittäminen. kenteen toteuttamisselvityksestä Alkutieto Oy. 4

1. JOHDANTO

1.1. Liikennejärjestelmä - koko- naisvaltainen näkökulma

Liikennejärjestelmä on käyttäjien, väylä- ja liikenne- palvelujen sekä palveluja tuottavien ja ylläpitävien tahojen muodostama kokonaisuus, jonka laatua voi- daan arvioida järjestelmän kyvyllä vastata eri käyttäjä- ryhmien (ihmiset ja elinkeinoelämä) tarpeisiin ja odo- tuksiin. Liikennejärjestelmä on käsitteenä hyvin laaja kattaen kaiken liikkumisen, liikenteen, väylät ja ter- minaalit. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö kytkey- tyvät liikennejärjestelmään saumattomasti muodos- Suunnitteluprosessiin liittyvinä tavoitteina on lisätä taen koko liikennejärjestelmän olemassaolon ja toi- eri tahojen osaamista ja ymmärrystä liikennejärjes- mivuuden perustan: Yhdyskuntarakenne vaikuttaa telmän osatekijöiden merkityksestä ja vuorovaiku- liikennejärjestelmän ominaisuuksiin ja päinvastoin. tuksesta sekä lisätä tahojen ymmärrystä toistensa resursseista ja toimintavoista toteutuksen ja pää- Liikennejärjestelmän laatu ja toimivuus mielletään töksenteon suhteen. Käytännössä voidaankin pu- yhdeksi yhteiskunnan toimivuuden ja hyvinvoinnin hua liikennejärjestelmätyöstä, joka tarkoittaa jat- kannalta oleelliseksi tekijäksi. Liikennejärjestelmäs- kuvaa kokonaisvaltaista ajattelua ja toimintaa sekä sä koetut ongelmat koetaan yhteiskunnan kehitys- vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. tä ja toimintakykyä rajoittavaksi tekijäksi, toisaalta ongelmien poistamiseen tarvittavien resurssien Liikennejärjestelmänäkökulma Turun seu- tulee olla tarkoituksenmukaisella tasolla suhteessa dun kehyskuntien alueella toimenpiteiden aiheuttamiin vaikutuksiin. Liikenne- järjestelmien suunnittelu on siten keskeinen osa Turun seudun kehyskunnat eivät alueena muodos- yhdyskuntien ja alueiden strategista suunnittelua, ta fyysisesti tai toiminnallisesti yhtenäistä aluetta, joka kytkeytyy vuorovaikutteisesti muihin yhdys- mikä on yleensä nähty liikennejärjestelmäsuunnit- kuntasuunnittelun ja aluesuunnittelun osa-alueisiin. telussa keskeiseksi lähtökohdaksi. Toiminnallisesti kehyskunnat kytkeytyvät Turun kaupunkiseudulle, Liikennejärjestelmän laatuun ja toimivuuteen vai- joka on koko seutukunnan toiminnallinen keskus. kuttavat useat tekijät: väyläratkaisut, yhdyskun- Toiminnallista kytkentää ilmentää erityisesti alueen tarakenne ja maankäyttö, lainsäädäntö, käyttäjät, työssäkäynnin ja asiointiliikenteen suuntautumi- käytettävät liikennevälineet jne. Kokonaisvaltaista nen Turun kaupunkiseudulle. Toisaalta kehyskunnat liikennejärjestelmän kehittämiseen tähtäävää suun- keskenään ja kuntien tarpeet ovat suhteellisen sa- nittelua kutsutaan liikennejärjestelmäsuunnitteluksi, mankaltaisia, mikä puoltaa kuntien käsittelyä omana vaikka käytännössä kaikella liikennesuunnittelulla ja ryhmänään. Myös Turun kaupunkiseudun ja kehys- maankäytön suunnittelulla vaikutetaan liikennejär- kuntien ”mittakaavaero” puoltaa erillistä käsittelyä, jestelmään. Liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoit- jotta kehyskuntien eri tyyppiset ja kokoluokaltaan/ teena on luoda yhteinen käsitys liikennejärjestelmän vaikutuksiltaan pienemmät kehittämistarpeet eivät kehittämisen periaatteista ja tarpeista sekä sopia jää kaupunkiseudun ongelmien ”jalkoihin”. yhdessä sovittujen painopisteiden edistämisestä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu voidaan nähdä myös Erillinen käsittely mahdollistaa suunnitelman laa- näkökulmana: on tarpeen ymmärtää kokonaisuus, timisen paremmin kehyskuntien tarpeista lähtien, jotta voidaan arvioida järjestelmän yhden osan, esi- mutta korostaa samalla toiminnallisen kokonaisuu- merkiksi alemman tieverkon rooli ja merkitys koko den tiedostamista, jotta eri alueiden kehittämis- liikennejärjestelmän kannalta. Näin voidaan tarkoi- toimenpiteet voidaan koordinoida hallitusti. Turun tuksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla kohdistaa ja seudun kehyskuntien kehittymiseen ja tulevaisuu- toteuttaa liikennejärjestelmän hoidon, ylläpidon ja teen vaikuttaa oleellisesti Turun kaupunkiseudun kehittämisen kannalta tarpeelliset toimenpiteet. kehittyminen ja vastaavasti kehyskunnissa tehtävät 5

toimenpiteet ja päätökset vaikuttavat myös Turun 1.2. Liikenteen hallintaa ja kaupunkiseutuun ja edelleen suoraan tai heijastuk- käyttäjälähtöisyyttä sina takaisin kehyskuntien alueelle. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa on alettu viime Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmä- vuosina painottaa yhä enemmän liikenteen hallin- työssä on huomioitu erityisesti alueen yhteydet Tu- nan näkökulmaa, mikä korostaa suunnittelussa ja run kaupunkiseudulle, luoteisosan kuntien vuoro- toiminnassa uudentyyppisiä ratkaisumalleja aiem- vaikutus Vakka-Suomen suuntaan sekä koko alueen paan infralähtöiseen ongelmanratkaisuun verrat- yhteydet pääkaupunkiseudulle E18- käytävän suun- tuna. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa on jo tosin nassa. Lisäksi työssä on otettu huomioon liikenne- lähtökohtaisesti pyritty liikennejärjestelmän kehit- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen tämiseen liikennemuotojen yhteistyötä ja työnjakoa johdolla laadittu Helsingin seutu–Turku nopean parantamalla, mutta silti usein toimenpidelistois- junaliikenteen tarveselvitystyö, jossa tarkastellaan sa esillä ovat olleet korostuneesti infrahankkeet. yleisellä tasolla myös taajamaliikenteen käynnistä- Liikenteen hallintalähtöisen ajattelun taustalla on misedellytyksiä Turku–Salo välillä. ajatus pyrkiä tyydyttämään eri ryhmien liikkumis- tarpeet sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, ympäris- Suunnitelmassa kehyskuntien liikennejärjestelmää töystävällisesti ja taloudellisesti, eli kestävän kehi- on käsitelty kolmella tasolla: tyksen periaatteen mukaisesti. 1. Seudun ulkoiset yhteydet Liikenteen hallintaa painottava liikennepolitiikka - yhteydet muualle maahan, erityisesti pääkau- edellyttää uudenlaisesta ajattelutapaa ja näkökul- punkiseudulle maa liikennejärjestelmän kehittämiseen. Tämä - yhteydet ulkomaille edellyttää mm. käyttäjien tarpeiden tiedostamista – käyttäjälähtöisyyden lisäämistä suunnittelussa. Tie- 2. Seudun sisäiset yhteydet hallinnossa tämä ajattelutapa on kiteytetty ns. neli- - seudun kuntien väliset yhteydet (ml. yhteydet porrasperiaatteeksi, joka on käytännössä nykyisen Turun kaupunkiseutujen kuntiin) liikennepolitiikan johtava periaate myös koko liiken- nejärjestelmän kehittämisessä. Neliporrasajatte- 3. Kuntien sisäiset yhteydet lussa liikennejärjestelmää kehitetään ja ratkaisu- - yhteydet kuntien eri toimintojen välillä ehdotuksia ongelmiin haetaan nelivaiheisesti siten, että Ryhmittelyn taustalla on tarve esittää ja ryhmi- 1. ensimmäisessä vaiheessa punnitaan toimenpi- tellä liikennejärjestelmään kohdistuvat tarpeet ja teet, joilla voidaan vaikuttaa liikkumis- ja kulje- kehittämisen painopistealueet päätöksenteon kan- tustarpeisiin sekä kulku- ja kuljetustapoihin nalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös useat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ovat 2. toisessa vaiheessa harkitaan toimenpiteitä, joilla luonteeltaan sellaisia, että niiden ryhmittely eri ta- olemassa olevan väylästön ja palveluiden käyt- soisten yhteyksien kautta on luontevaa ja tarkoi- töä voitaisiin tehostaa mm. liikenteen hallinnan tuksenmukaista. ja ohjauksen keinoin 3. kolmannessa vaiheessa harkitaan toimenpiteitä, Valtakunnallisten kehittämishankkeiden ja -toimen- joilla parannetaan olemassa olevaa liikenneinf- piteiden päätöksenteko tapahtuu eduskunnassa, jo- rastruktuurin kuntoa/laatua ten tälle tasolle kuuluvat asiat liittyvät lähinnä seu- dun ulkoisten yhteyksien kehittämiseen. Seututason 4. neljäntenä vaiheena laajennetaan liikenneverk- yhteyksiin liittyvistä toimenpiteistä osaan voidaan koa uus- tai laajennusinvestoinneilla. vaikuttaa paikallisten toimijoiden taholtakin, mutta usein kehittämistoimenpiteet ovat kustannuksiltaan Käytännössä neliporrasperiaatteen mukainen ajat- niin suuria, että myös ne liittyvät osittain valtakun- telutapa pitää aina sovittaa kuhunkin vallitsevaan ti- nantason päätöksentekoon esimerkiksi erilaisten lanteeseen erikseen. Turun seudun kehyskuntien lii- teemapakettien kautta. Kuntien sisäisiä yhteyksiä kennejärjestelmäsuunnittelussa neliporrasajattelua ja niiden kehittämistä koskeva päätöksenteko puo- voidaan soveltaa erityisesti seututasolla ja kuntien lestaan tehdään pääasiassa paikallisten toimijoiden sisäisten yhteyksien kehittämisessä. Käytännössä omien päätöksentekomenetelmien kautta. ajattelutapa tarkoittaa esimerkiksi yksityisauton 6

käytön vähentämistä ja kestävämpien kulkutapo- 1.3. Liikennestrategia ohjaa – jen käytön edistämistä niiden houkuttelevuutta li- aiesopimus varmistaa toteu- säämällä. Kun edellytykset kestävien kulkutapojen infran ja palveluiden osalta ovat kunnossa, on mah- tuksen dollista siirtyä kannustamaan asenteiden ja käyttäy- tymisen muutosta kohti ympäristön kannalta kestä- Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmä- vämpien kulkutapojen käyttöä. suunnitelmassa on tuotettu taustaselvityksiin ja vuoropuheluun tukeutuen seudun kehittämisen pitkän aikavälin liikennestrategia ja sen toteuttami- seen tähtäävä aiesopimusluonnos. Liikennestrategi- an tavoitteena on osoittaa, miten liikennejärjestel- män ja maankäytön vuorovaikutteisen suunnittelun avulla voidaan ylläpitää ja parantaa Turun seudun kehyskuntien kehitystä, elinkeinojen toimintaedel- lytyksiä ja ihmisten liikkumismahdollisuuksia kestä- västi ja mahdollisimman tehokkaasti yhteiskunnan resursseja käyttäen.

Aiesopimuksen tavoitteena on edistää alueen lii- kennejärjestelmän kehittämisen yhteistyötä, suun- nittelua ja toteuttamista. Aiesopimukseen on kir- jattu eri toimijoiden käytettävissä olevat resurssit ja osoitettu niiden kohdentaminen lyhyemmällä noin viiden vuoden aikajänteellä siten, että toteu- tettavien toimenpiteiden avulla voidaan parhaiten edistää liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita ja pitkän aikavälin liikennestrategian toteutumista. Yh- teistyön tavoitteena on edistää myös sopimuksessa yksilöimättömien tavoitteita tukevien hankkeiden toteutumista.

Käytännössä toimenpideohjelman ensimmäisen to- teutusvaiheen väyliin kohdistuvat toimenpiteet ovat pitkälti eri toimijoiden nykyisten ohjelmien mukai- set, ja niiden perustelut ovat pääasiassa akuuttien tiedostettujen ongelmien poistamiseen tähtääviä. Suunnitelmassa esitetty liikenteen hallintalähtöinen neliporrasperiaatetta soveltava ajattelu on vaikut- tanut eniten työn tavoitteisiin, joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteisiin ja keskipitkän aikavälin väyliin kohdistuviin toimenpiteisiin.

Pitkällä aikavälillä liikennejärjestelmän kehittämis- toimenpiteiden valinnan perustana on ollut liik- kumistarpeista ja liikenteen kysynnän hallinnasta ponnistava ajatusmalli, jossa on pyritty ratkaise- maan ongelmia liikkumis- ja kuljetustarpeeseen ja kulkumuodon valintaan vaikuttavilla toimenpiteillä Maakunnan ja LVM:n hallinnonalan suunnitelmien kyt- sekä nykyisen liikenneinfrastruktuurin ja -palvelui- keytyminen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. den käytön tehostamisella. 7

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ

2.1. Yhdyskuntarakenne Turun seudun kehyskunnat eivät suunnittelualueena muodosta fyysisesti tai toiminnallisesti yhtenäistä Yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia aluetta, vaan Turun kaupunkiseutu (Naantali, Raisio, Turku, Kaarina, Lieto) jakaa alueen kahtia siten, että Alue- ja yhdyskuntarakenteessa tapahtuneiden osa kunnista sijaitsee toiminnallisesti vyöhykkeellä muutosten keskeisimpiin piirteisiin on niin valtakun- Turku–Salo ja osa vyöhykkeellä Turku–Uusikaupun- nallisesti kuin maakunnallisesti kuulunut asutuksen ki/Laitila. Rannikon läheisyys ja saariston tuomat suuntautuminen maaseudun haja-asutusalueilta kau- erityispiirteet lisäävät suunnittelualueen fyysistä ja punkeihin ja maaseutukuntien kirkonkyliin ja mui- toiminnallista monimuotoisuutta. hin keskustaajamiin – aluerakenne keskittyy. Toisaal- ta kaupunkiseutujen tasolla yhdyskuntarakenne Turun kaupunkiseutu muodostaa alueen toiminnal- kuitenkin hajautuu mm. asumisväljyyden kasvun ja lisen keskuksen, mikä näkyy muun muassa asioin- pientalovaltaisen rakentamisen lisääntymisen myö- ti- ja työssäkäyntiliikenteen suuntautumisessa sekä tä. Aivan viimeaikainen kehitys näyttää kuitenkin asutuksen leviämisenä liikenneyhteyksien myö- etenevän niin, etteivät kaupunkiseudut enää laajene täisesti yhä kauemmas Turun keskustasta. Turun nopeasti, vaan rakentaminen suuntautuu hajaraken- kaupunkiseudulta säteittäisesti lähtevät pääväylät tamisena jo aiemmin laajenneille seuduille. Saman- muodostavat kehyskuntien liikenneverkon rungon. suuntaista kehitystä on tapahtunut myös Turun seu- Kehyskuntien yhdyskuntarakenteelle ominaisia piir- dulla, jossa kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen teitä ovatkin nauhamaiset säteittäisiä pääväyliä myö- hajautuminen on viime aikoina suuntautunut kehys- täilevät rakenteet. Nauhamaisia rakenteita on muo- kuntiin. dostunut myös seutu- ja yhdystieverkon varrelle.

Turun seudun kehyskuntien sijainti ja liikenneverkko 8

Toiminnallisesti vahvin liikennekäytävä on Turku- alueille. Toisaalta, jos viimeaikainen kehitys jatkuu, Salo -vyöhyke, joka rakentuu E18-moottoritiestä, Turun kaupunkiseutu laajenee ja tiivistyy etenkin maantiestä 110 ja rantaradasta. Seudun toisella Piikkiön ja Paimion suunnalla sekä Maskussa ja laidalla aluerakenne jäsentyy pitkälti valtatien 8 ja Nousiaisissa, sillä nämä alueet ovat nopeiden liiken- Kustavintien varaan. neyhteyksien ulottuvilla. Näin maankäyttöpaineet etenkin Piikkiön-Paimion sekä Masku-Nousiainen- Seudun poikittaisyhteydet ja kuntien väliset yhte- Mynämäki välisellä alueella kasvavat. ydet rakentuvat suurelta osin linjaukseltaan hyvin vanhasta tieverkosta. Turun kehätietä (Kt40) lu- Yhdyskuntarakenteen asettamia haasteita kuun ottamatta poikittaissuuntaiset Turun kau- liikennejärjestelmälle punkiseudun kiertävät / ohittavat yhteydet ovatkin epäjatkuvia ja luokitukseltaan alemmalla tasolla. Yhdyskuntarakenne ja eri toimintojen sijoittumi- Poikittaisyhteyksien varaan ei ole myöskään muo- nen muodostavat keskeisen lähtökohdan joukkolii- dostunut nauhamaisia rakenteita samaan tapaan kenteen toimintaedellytyksille. Maankäytön tehok- kuten säteittäisten yhteyksien varsille. kuus eri paikoissa sekä asuntojen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittuminen joko luovat hyvät edelly- Suunnittelualuetta leimaa Varsinais-Suomelle omi- tykset joukkoliikenteen järjestämiselle tai tekevät nainen vanha asutushistoria ja monipuolinen ra- sen erittäin vaikeaksi. Yhdyskuntarakenne ratkaisee kennettu- ja luonnonympäristö. Rannikkovyöhyk- myös pitkälti, onko käveleminen tai pyöräileminen keen kuntien vetovoima perustuu luonnonarvoihin, houkuttelevaa: lyhyet etäisyydet toimintojen välil- yksilöllisiin asumismahdollisuuksiin ja vapaa-ajan lä ovat kevyen liikenteen suosion perusedellytys. viettoon (loma-asuminen). Näistä aiheutuvat liiken- Myös joukkoliikenteen kannalta tiivis yhdyskunta nejärjestelmän kehittämistarpeet poikkeavat oleelli- on edullinen, mutta tiiviyttä vieläkin tärkeämpää sesti vahvojen liikennekäytävien varsille sijoittuvien on rakenteen eheys: maankäytön pitäisi olla yhte- kuntien liikennejärjestelmän kehittämistarpeista. näistä ja liikennekysyntää synnyttävien toimintojen sijaita joukkoliikennereittien vaikutusalueella. Turun Seudun yhdyskuntarakenteessa tapahtuneiden kehyskuntien alueella yhdyskuntarakenteen kehit- muutosten keskeisimpiin piirteisiin on kuulunut tämisen tulisi tukea nykyisiä vahvoja toiminnallisia asutuksen suuntautuminen maaseudun haja-asu- rakenteita Turun kaupunkiseudun suuntaan ja tu- tusalueilta kaupunkeihin ja maaseutukuntien kir- keutua olemassa oleviin taajamiin. konkyliin ja muihin keskustaajamiin. Vähitellen mo- net entiset lähitaajamat ovat sulautuneet osaksi Pientalojen osuus nykyisestä ja tulevasta kehyskun- Turun kaupunkiseutua, esimerkiksi Masku, Piikkiö tien asuinrakennuskannasta on merkittävä, mikä ja Rusko. Tämän kehityksen myötä taajamayhdys- helposti yhdistetään väljään ja autosidonnaiseen kunnat ovat myös laajentuneet alueellisesti, mihin yhdyskuntarakenteeseen. Rakennustyyppi sinänsä on usein liittynyt myös yhdyskuntarakenteen hajau- ei kuitenkaan ole tiheyden ja liikenteen tuotos- tumisilmiöitä. Nykyinen Turun kaupunkiseudun taa- ten kannalta tärkein seikka, sillä vaikka kerrostalo jamarakenne muodostuu Turun keskustaajamasta mahdollistaa luonnollisesti suuren asukastiheyden, ja useasta lähitaajamasta. Keskustaajama levittäytyy myös hyvin suunnitellut pientaloalueet voivat olla Turun, Ruskon, Raision, Piikkiön, Naantalin, Maskun, liikenteen kannalta riittävän tehokkaita – oikein si- Liedon ja Kaarinan kuntien alueelle. Kaupunkiseu- joittuneina. dun lievealue ulottuu Paraisten, Paimion, Auran, Vahdon, Nousiaisten, Lemun, Merimaskun ja Ry- Saaristoalueen maankäytön suunnittelussa keskei- mättylän kuntien alueelle. senä haasteena on vakituisen asutuksen ohjaus tu- keutumaan olemassa olevaan asutusrakenteeseen Turun seudun kehyskunnissa on jo nyt nähtävillä ja liikenneverkkoon sekä ennen muuta vapaa-ajan käänne kuntien väliseen kireämpään kilpailuun, jos- asuntojen edelleen jatkuvan nopean kasvun hallittu sa kunnat pyrkivät vastaamaan uusien asukkaiden ohjaus ranta-alueilla ottaen huomioon niin vapaa- toiveisiin yhä paremmin. Uhkana on, että nykyiset ajan asukkaiden saaristokunnille tuoman taloudelli- maankäyttösuunnitelmat, jotka edesauttavat kun- sen hyödyn, maanomistajien tasavertaisen kohtelun, nan eheää rakennetta, eivät vastaa tulevaa kysyntää vapaiden rantojen säilyttämistavoitteen kuin ympä- ja uusi asutus leviää teiden sijaan merialueiden lä- ristönäkökohdat. heisyyteen sekä muihin ympäristöltään arvokkaille 9

2.2. Väestö ja asuminen tasolla, mikä turvaa väestönkasvun Turun seudulla yleensä. Seutukunnan sisäisessä kilpailussa kehys- Väestö ja väestön kehittyminen kunnat pystyvät tarjoamaan kaupunkiseutua edul- lisempaa ja luonnonläheisempää asumista, mikä Turun seutukunnassa asui vuoden 2004 lopulla houkuttelee alueelle uusia asukkaita, varsinkin lap- noin 297 000 asukasta, josta kehyskuntien alueella siperheitä. asui noin 48 000 asukasta (16%). Kehyskuntien asu- kasmäärät vaihtelevat reilun 200 asukkaan Velkualta Koko maan tavoin iäkkään väestön osuus tulee lä- vajaan 10 000 asukkaan Paimioon. Väestöltään suu- hivuosina kasvamaan selvästi myös kehyskunnissa. rimmat kunnat sijaitsevat pääteiden, E18 -tien ja Ikääntyneiden määrän ja heidän väestöosuutensa valtatien 8, varsilla. kasvu ei etene samalla tahdilla koko kehyskuntien alueella, vaan väestön ikärakenteen kehitykselle Viimeisen kymmenen vuoden aikana kehyskuntien on ominaista alueelliset erot. Osassa kehyskuntien asukasluku on kasvanut noin 7 %. Keskimääräistä kunnista ikääntyminen on aito haaste liikennejär- selvästi nopeampaa kasvu on ollut Ruskolla, Meri- jestelmän suunnittelulle jo tänä päivänä, kun taas maskussa, Lemussa ja Maskussa, joissa kasvu on ol- osassa kuntia nuoret ikäluokat kasvat voimakkaasti. lut 15-20 %. Nousiainen, Piikkiö, Vahto ja Rymättylä Tällä hetkellä ikääntyneen väestön osuus on kes- ovat olleet keskimääräisen kasvun uralla kun taas kimääräistä suurempi Askaisissa, Velkualla, Rymät- kauempana Turusta sijaitsevissa kunnissa (Askainen, tylässä, Sauvossa ja Mynämäellä. Useimpiin Turun Mynämäki, Paimio, Sauvo ja Velkua) kasvu on ollut seudun kehyskuntiin suuntautuu Turun kaupunki- pienempää. seudulta muuttoliikettä, joka turvaa aktiivi-ikäisen väestön osuuden ja nuorten ikäluokkien kasvun. Tilastokeskuksen ennustama kehyskuntien väestö- Alle 14-vuotiaiden osuus on selvästi keskimääräistä kasvu vuosina 2004–2030 on keskimäärin 15,7 %, suurempi Lemussa, Maskussa, Merimaskussa, Nou- kun se Turun kaupunkiseudun alueella on noin 9 % siaisissa, Ruskolla ja Vahdolla. luokkaa. Nopeinta kasvun ennustetaan olevan Me- rimaskun, Ruskon, Lemun, Maskun ja Velkuan kun- Väestön ikääntymisen myötä muuttoliikkeen mer- nissa. Sen sijaan Askaisissa ja Paimiossa kasvun on kitys alueiden väestökehitykselle on entistä suu- ennustettu olevan hyvin maltillista. rempi ja se on joissakin kunnissa tulevaisuudessa lähes ainoa mahdollisuus lisätä väestön määrää ja Kehyskuntien kasvun yksi keskeinen lähtökohta ”hallita” väestön ikärakenteen muutosta. on Turun kaupunkiseudun vetovoima valtakunnan

Turun seudun kehyskuntien väestön ja kasvun määrä suhteessa Turun kaupunkiseudun kuntiin on hyvin pieni. 10

Asuminen ja asumisen kehittyminen

Kehyskuntien asutus on muotoutunut pitkälti oma- kotitalorakentamisen ympärille. Kunnat ovat pro- filoituneet myös tulevaisuuden suunnitelmissaan pientalovaltaisiksi, turvallisiksi asuinalueiksi, joista on nopeat yhteydet Turun kaupunkiin sekä muihin seudun suurimpiin työpaikkakeskittymiin. Kehys- kuntien heikkoutena on kuitenkin heikohko oma palvelu- ja työpaikkatarjonta.

Kunnat ovat alkaneet kilpailla yhä enemmän asu- misen laadun perusteella; omakotitalotonttien ja rakennusoikeuksien tulee olla suuria ja asuinym- päristöltä vaaditaan yhä enemmän. Tämä lisännee maankäytön laajenemista yhä enemmän haja-asu- tusalueille, vanhoille kyläalueille sekä merenran- noille. Etenkin Maskun, Lemun, Merimaskun sekä Piikkiön, Sauvon ja Paimion ranta-alueet tulevat todennäköisesti rakentumaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Toisaalta ikärakenteen vanheneminen li- sää monipuolisen ja vaivattoman palvelurakenteen omaavien keskustojen kysyntää.

Haasteita liikennejärjestelmälle

Kehyskuntiin suuntautuva muuttoliike aiheuttaa nykyisistä iäkkäistä. Ikääntyneillä suurilla ikäluokilla aluksi muutoksia liikenteen kysyntään ja ajan myötä tulee olemaan hyvät valmiudet sekä halua osallistua myös liikenteen tarjontaan. Kasvualueilla muuttolii- ja vaikuttaa yhteiskuntaan monella tavalla, ja liiken- ke merkitsee liikennemäärien kasvua ja lisääntyviä nejärjestelmän tulisi mahdollistaa näiden tarpeiden liikenteen haitallisia vaikutuksia, kun taas taantuvilla toteutuminen. alueilla väestöpohjan heikkeneminen johtaa usein liikennepalvelujen heikkenemiseen ja sen myötä Ikääntyneiden liikkujien lisääntyminen aiheuttaa tar- liikkumismahdollisuuksien kaventumiseen. Voimakas peen parantaa liikkumisympäristöä muun muassa muuttoliike kehyskuntiin tulee näkymään kasvavana liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden kannalta. kuntarajat ylittävänä työmatkaliikenteenä eli sukku- Myös joukkoliikenteessä on tarpeen kehittää koko lointina. Muuttoliikkeestä johtuva haja-asutusaluei- matkaketjun kattavaa esteetöntä liikkumista. Ennus- den tyhjeneminen ja palveluiden keskittäminen taa- teiden mukaan ikääntyvä väestö hakeutuu keskuk- jamiin merkitsee entistä suurempaa riippuvaisuutta siin lähelle hyviä palveluja, mikä korostaa esteettö- autosta. Samalla mahdollisuudet ”tavanomaisen” myyden merkitystä erityisesti kuntakeskuksissa ja joukkoliikenteen tarjonnalle edelleen kaventuvat. taajamissa, jotka pystyvät hyvän palveluvarustuksen Toisaalta keskittymisen myötä joukkoliikenteen ke- sekä monipuolisen asuntokannan perusteella tarjo- hittämiseen syntyy edellytyksiä. amaan myös iäkkäille hyvän asuinympäristön.

Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa liikenteen määrään, suuntautuneisuuteen ja liikennejärjestel- män teknisiin vaatimuksiin. ”Erityiskohtelua” vaa- tivan väen määrä kasvaa ja käyttäjäryhmät pirsta- loituvat. Ikääntyvien väestöryhmien liikennetarpeet poikkeavat oleellisesti nuorten ja lapsiperheiden liikkumisesta. Suurten ikäluokkien iäkäs edustaja tulee todennäköisesti poikkeamaan sekä elämän- tavoiltaan että toimintaedellytyksiltään olennaisesti 11

2.3. Työpaikat ja työssäkäynti työpaikoista on nykyään kehyskunnissa suurem- pi kuin Turussa. Yksityisten palvelujen, kaupan alan Työpaikat ja työpaikkojen kehittyminen sekä teollisuuden työpaikkojen määrä on kasvanut kehyskunnissa viimeisen vuosikymmenen aikana Kehyskunnissa oli vuonna 2002 Tilastokeskuksen ar- huomattavimmin. Työpaikkojen määrä on kasvanut vion mukaan 14 600 työpaikkaa, joka on vain noin etenkin Turun kehätien (Kt 40) varrella. 11 % Turun seutukunnan kokonaistyöpaikkamääräs- tä (130 000 työpaikkaa). Kehyskuntien työpaikkojen Työssäkäynti ja sen kehittyminen kokonaismäärä on laskenut vuosien 1990–2002 aika- na noin 2,5 %, kun se koko Varsinais-Suomen alueel- Turun seudun kehyskuntien työpaikkaomavaraisuus la on laskenut keskimäärin 1,9 %. Kehitys noudattaa vuonna 2002 (työpaikkojen määrä suhteessa työl- varsin hyvin yleistä kehitystä, eli keskittymistä Turun liseen työvoimaan alueella) oli keskimäärin 67 %. kaupunkiseudulle on tapahtunut jonkin verran. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna työpaikkaomavarai- suus oli suurin Velkualla (103 %), Rymättylässä (71 Toimialoittain tarkasteltuna alkutuotannon osuus %) ja Mynämäellä (70 %). Alhaisin työpaikkaomava- on keskimääräistä selvästi suurempi Askaisissa, Ry- raisuus on Merimaskussa (44 %). Turun kaupunki- mättylässä, Sauvossa ja Velkualla jonkin verran suu- seudulla työpaikkaomavaraisuus oli 107 %. Perin- rempi Lemussa, Merimaskussa, Mynämäellä, Nousiai- teinen työpaikkaomavaraisuus ei kuitenkaan kerro sissa ja Vahdolla. Jalostukseen liittyvien työpaikkojen työpaikkoihin liittyvää toiminnallista näkökulmaa eli osuus on selvästi keskimääräistä suurempi Ruskolla sitä, missä seudulla oikeasti käydään töissä. ja keskimääräistä pienempi Askaisissa ja Sauvossa. Yhdyskuntasuunnittelun kannalta on oleellista tie- Seudun erityispiirteenä on, että monissa Varsinais- tää minne asuminen, työpaikat ja palvelut sijoitetaan Suomen saaristokunnissa matkailu ja vapaa-ajan niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän lii- asutuksen liittyvät palvelut ovat jo pitkään olleet kennetarpeita. Työpaikkojen ja työssäkäynnin suun- yksi kunnan elinkeinorakenteen tukijaloista. Mo- tautumisen suhdetta voidaan tarkastella todellisen nesti varsinkin saaristo- ja maaseutualueilla matkai- työpaikkaomavaraisuuden käsitteen kautta. Sillä luyritykset ovat pieniä ja tarjoavat sivuelinkeinon tarkoitetaan omassa kotikunnassa työskentelevien omistajilleen. Matkailun aluetaloudellinen merkitys osuutta kunnan työllisestä työvoimasta. Näin mi- on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin matkailu- tattuna työpaikkaomavaraisuus oli kehyskuntien elinkeinoa koskevat tilastotiedot osoittavat, koska alueella vuonna 2002 noin 40 %, toisin sanoen 60 matkailun seurannaisvaikutukset muille elinkeinoil- % kehyskuntien työllisistä käy töissä oman kunnan le ovat mittavat. ulkopuolella. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna todel- linen työpaikkaomavaraisuus oli suurin Velkualla Turun kaupunkiseudun työpaikkakehityksessä on (60 %), Paimiossa (57 %), Rymättylässä (50 %) ja tapahtunut samanlaista hajaantumista kuin muil- Sauvossa (50 %). lakin suurilla kaupunkiseuduilla. Tilaa vaativat toi- minnot, etenkin teollisuusyritykset, ovat siirtyneet Työpaikkaomavaraisuuden muutoksen taustalla on yhä enemmän kehyskuntiin, ja teollisuuden osuus useita eri tekijöitä. Työpaikkojen erikoistuminen on aiheuttanut työmarkkina-alueen laajentumisen, jol- loin työpaikkaa ja toisaalta työvoimaa on joudut- tu hakemaan yhä laajemmalta alueelta. Maaseudun rakennemuutoksen myötä on vapautunut työvoi- maa, joka on hakeutunut läheisiin keskuksiin töihin. Asuinpaikkaa ei myöskään helposti vaihdeta työpai- kan uuden sijainnin vuoksi. Myös asuntojen hintojen nousu erityisesti kaupunkiseutujen keskuskunnissa on osaltaan lisännyt pitkiä työmatkoja. Kehitykseen on vaikuttanut myös yhteyksien parantamisen ja au- toistumisen kasvun myötä tapahtunut liikkumismah- dollisuuksien lisääntyminen sekä monet poliittiset Turun seudun kuntien työpaikat toimialoittain vuonna päätökset kuten työmatkakustannusten verohelpo- 2002 (4-jako). tukset, elinkeinotuet ja seutulippujärjestelmät. Osa 12

edellä mainituista tekijöistä on aiheuttanut myös dullisiksi muuttuvia työmatkatarpeita. Kehyskuntiin yhdyskuntarakenteen hajautumista, joka sinällään suuntautuva muuttoliike tulee tulevaisuudessa kas- on myös osasyynä työmatkojen pidentymiseen. vattamaan kuntarajat ylittävän työssäkäyntiliiken- teen määrää, mikä tulee huomioida liikenneinfran Haasteita liikennejärjestelmälle ja -palveluiden mitoituksessa ja laadussa. Kasvava kuntarajat ylittävä työssäkäynti asettaa haastei- Elinkeinojen menestyminen on kuntien toiminnan ta, mutta samalla luo mahdollisuuksia seudullisten perusedellytys. Turun seudun kehyskuntien liiken- joukkoliikennepalveluiden kehittämiselle. nejärjestelmän näkökulmasta elinkeinojen toimin- taolosuhteisiin voidaan vaikuttaa turvaamalla kulje- Palveluvaltaisissa kunnissa ja alueilla korostuvat tusten sekä työmatka- ja asiointiliikenteen sujuvat asiointi- ja vapaa-ajan liikkumisen tarpeet, kun taas yhteydet. Turun seudun kehyskuntien elinkeinora- voimakkaat alkutuotannon ja jalostuksen keskitty- kenne vaikuttaa suoraan liikenteen kysyntään ja mät näkyvät kuljetustarpeina ja raskaan liikenteen erityisesti sen ominaisuuksiin. Tuotantorakenne ja määrissä. Alkutuotantoon liittyvät kuljetustarpeet siinä tapahtuvat muutokset heijastuvat tavaravirto- kohdistuvat usein alemmalle tieverkolle painotta- jen määrään ja laatuun. en mm. kunnossapidon merkitystä liikennöitävyy- den turvaamisessa vähäliikenteisillä tieosuuksilla. Työpaikkojen sijoittuminen suhteessa asutukseen Jalostukseen liittyvät kuljetustarpeet puolestaan vaikuttaa puolestaan työssäkäyntiliikenteen ominai- kohdistuvat yleensä päätieosuuksille, jolloin painot- suuksiin ja suuntautumiseen sekä eri kulkutapojen tuvat raskaan liikenteen muulle liikenteelle ja maan- mahdollisuuksiin tyydyttää entistä enemmän seu- käytölle aiheuttamat ongelmat.

Turussa työssäkäyvien määrä ja osuus kunnan työllisistä 31.12.2002. 13

2.4. Palvelut ja palveluverkko silla reuna-alueilla myös laajat pysäköintikentät ja muut autoliikenteen vaatimukset ovat helpoiten Nykytilan ja kehityssuuntien kuvaus toteutettavissa. Alueiden saavuttaminen muilla kul- kutavoilla on sen sijaan huomattavasti vaikeampaa. Kaupan tavoitteena on palvella asiakkaita ja paran- taa kustannustehokkuuttaan perustamalla myymä- Seututasolla Turun ydinkeskusta on tärkein ja mo- löitä, jotka voivat menestyä kilpailussa aikaisempaa nipuolisin palvelukeskittymä. Se toimii paitsi Turun paremmin. Kaupan asiakkaat vertailevat puolestaan kaupungin ja kaupunkiseudun myös koko Varsinais- hintatasoa, lajitelmia, valikoimia, sijaintia, saavutet- Suomen merkittävimpänä kaupallisena, julkisena ja tavuutta ja palvelua. Kaupan yksiköt kilpailevat ku- toiminnallisena palvelukeskittymänä. Myös Raisio ja luttajan ostovoimasta. Myymäläverkoston kehitys Kaarina ovat merkittäviä yksityisten ja julkisten pal- perustuukin pitkälti myymälöiden kannattavuuteen velujen tarjoajia seudulla. Kehyskuntien lähipalvelut ja tehokkuuteen. Kannattavuuskysymykset ohjaa- ovat suurimpia kuntia lukuun ottamatta kaupallis- vat paitsi toiminnan tehostamiseen, myös kaupan ten palvelujen osalta varsin heikot. Palvelukeskit- sijoittumiseen sille edullisille paikoille, esimerkiksi tyminä esille nousevat Mynämäki, Masku ja Paimio. halvan maanhinnan alueille. Jollei kehitystä pystytä Maskun kauppakeskittymää lukuun ottamatta ke- ohjaamaan, kaupan keskittymät sijoittunevat ene- hyskuntien palvelut eivät juurikaan kilpaile kaupun- nevästi keskustojen asemasta yhdyskuntaraken- kiseudun palveluiden kanssa, vaan toimivat alueen teen ja taajamien reuna-alueille, missä maata on lähipalveluina. käytettävissä enemmän ja se on halvempaa. Tällai-

Turun seudun kehyskuntien myymälärakennukset 14

Turun kaupunkiseudulla on ollut ja on edelleen Yleisesti pyrkimyksenä on säilyttää keskustaajami- käynnissä kaupan rakennemuutos, mikä on näkynyt en peruspalvelut ja näin vähentää pitkien asioin- muun muassa päivittäistavarakaupan keskittymise- timatkojen tarvetta. Tavoitteena on myös turvata nä suuriin yksiköihin, lähikauppojen vähentymisenä palveluiden saavutettavuus jalan, pyörällä ja jouk- ja myymäläverkon harvenemisena. koliikenteellä. Muuttoliikenteen suuntautuminen palveluvarustukseltaan paikoin heikolle kehyskun- Lähimyymälöiden lakkautumisen arvioidaan jatku- tien alueelle luo edellytyksiä palveluverkon harve- van myös tulevina vuosina, tosin lievempänä kuin nemisen pysäyttämiseksi. Uudet asuinalueet tulisi 1990-luvulla. Toisaalta Turun kaupunkiseudun uudet kuitenkin kaavoittaa vanhan palvelurakenteen yh- hankkeet Skanssi-Piispanristi-alueella sekä Haunisis- teyteen. sa, Raisiossa ja Maskussa heikentävät lähipalvelui- den kehittämistä kehyskuntien alueella myös tule- Yksinomaan henkilöautoliikenteeseen perustuvat vaisuudessa. kaupalliset palvelut voivat aiheuttaa liikennejärjes- telmän kannalta erilaisia ongelmia ja viedä seudun Haasteita liikennejärjestelmälle liikenteen kehitystä epätoivottuun suuntaan. Lii- kenteellisesti sopivimmat suuryksikön sijoituspai- Kaupan keskittyminen Turun kaupunkiseudulle nä- kat ovat usein tiiveimmän taajamarakenteen ulko- kyy ostos- ja asiointiliikenteen suuntautumisena puolella, jolloin jalankulku- ja pyöräilyetäisyydellä ei sinne. Kaukana asutuksen painopisteestä sijaitseva välttämättä asu kovin suurta asiakaskuntaa. Lisäksi suuryksikkö pidentää ostos- ja asiointimatkoja ja edes välttävien joukkoliikenneyhteyksien järjes- aiheuttaa siten ”turhaa” ajosuoritetta ja sen myötä täminen voi olla vaikeaa taajaman ulkopuolelle tai lisää liikenteen haittoja. Pääväylien liittymien yhte- reuna-alueelle. Säilyttämällä ja kehittämällä lähipal- yteen sijoitettujen suuryksiköiden henkilöautolii- veluja voidaan lisätä kävellen ja pyöräillen tehtyjen kenne voi myös aiheuttaa ongelmia muulle liiken- matkojen määrää. Palvelut kävely- ja pyöräilyetäi- teelle esimerkiksi ruuhkauttamalla tieosuuksia tai syydellä lähelle asumistoimintoja kuuluvat hyvään liittymiä, jotka palvelevat valtakunnallista ja seudul- yhdyskuntarakenteeseen. lista liikennettä. 15

2.5. Vapaa-ajan asuminen jentuminen tasaisemmin vuodelle luo edellytyksiä erityisesti kaupallisten palvelujen säilymiselle. Nykytilan ja kehityssuuntien kuvaus Suuret ikäluokat ovat aktiivista mökkeilijäsukupol- Loma-asutus on kasvanut huomattavasti Varsinais- vea. Eläkkeelle siirtymisen myötä lisääntyvä vapaa- Suomessa ja Turun seudulla etenkin 1970-luvulta aika johtaa tällä ryhmällä mökkimatkojen määrän lähtien. Turun seudulla oli vuonna 2003 lähes 7 990 ja mökillä vietetyn ajan kasvuun. Pidemmällä täh- vapaa-ajan asuntoa. Niiden määrä on lisääntynyt täimellä mökkiliikenteen merkitys saattaa kuiten- nopeasti, lähes 30 % vuoden 1990 jälkeen. Määräl- kin vähentyä, sillä nykyisistä nuorista ei välttämättä lisesti kasvu on ollut nopeinta 70- ja 80 -luvuilla, kasva yhtä aktiivista mökkeilijäryhmää. Toisaalta on jolloin rakennettiin peräti 3 200 uutta vapaa-ajan näköpiirissä, että mökkien määrä kokonaisuutena asuntoa. kasvaa.

Vapaa-ajan asuntojen voimakkain kysyntä kohdistuu Haasteita liikennejärjestelmälle saaristoon ja rannikkovyöhykkeelle. Selvästi eniten vapaa-ajan asuntoja on Rymättylässä, Sauvossa ja Loma-asutus lisää liikennesuoritetta ja liikenteen Merimaskussa, mutta myös muissa kehyskunnissa määriä etenkin kesäviikonloppuisin ja lomase- loma-asutuksen merkitys on suuri. sonkeina. Viikonloppuisin liikenteen ajoittuminen muutamille tunneilla kuormittaa tieverkoston toi- Lomarakentaminen tulee hidastumaan nykyises- mivuutta huomattavasti. Loma-asutus lisää myös tään tarkasteltavissa kunnissa. Loma-asutuksessa vesiliikenteen kysyntää. on kuitenkin nähtävillä muutoksia, sillä sisämaahan sijoittuvia vanhoja maatiloja tulee todennäköisesti Loma-asuntojen varustuksen paraneminen, vapaa- siirtymään tulevaisuudessa yhä enemmän vapaa- ajan lisääntyminen ja elintason nousu lisännevät ajan käyttöön. Lisäksi vapaa-ajanasuntojen käyttö- tulevaisuudessa loma-asuntojen käyttöä, mikä saat- ajat pitenevät ja monet siirtyvät ympärivuotiseen taa näkyä liikenteen lisääntymisenä etenkin talvella. käyttöön. Kakkosasuminen on vähitellen yleistynyt Osa asunnoista voi muuttua myös pysyvän asutuk- vapaa-ajan asunnoissa ja uusien vapaa-ajan asunto- sen piiriin, mikä pidentää niin työssäkäyntietäisyyk- jen rakentamisessa otetaan yleensä tämä mahdol- siä kuin palvelujen ja vapaa-ajantoimintoihin suun- lisuus jo huomioon. Kakkosasumisen merkitys on tautuvien matkojen pituuksia. useissa kunnissa suuri kuntien palvelujen säilymi- sen kannalta, lyhyen kesälomakaudella tapahtuvan matkailulähtöisen kysynnän täydentyminen ja laa- 16

2.6. Ympäristö Kehyskuntien alueella pohjavesialueet sekä yksit- täiset suojelukohteet asettavat reunaehtoja maan- Nykytila käytölle ja liikennejärjestelmän kehittämiselle. Poh- javeden laatua uhkaavat yleisesti monet tekijät kuten Kehyskuntien luonnonolosuhteet vaihtelevat mer- teollisuus, kaatopaikat, huoltoasemat, tienpito (tei- kittävästi. Meren läheisyydessä sijaitsevien kuntien den suolaus), maanalaiset öljysäiliöt, maa-ainesten- ympäristöä hallitsevat kallioiset rannat, jyrkät pin- otto, jätevesien käsittely ja viemärit. Kehyskuntien nanmuodot ja paikoin keskieurooppalaiset lehtimet- alueella merkittäviä laajempia pohjavesialueita on sät. Rannikko ja rannikkomaa tammivyöhykkeineen erityisesti Vahdon, Ruskon, Maskun ja Mynämä- ovat kasvirikasta seutua, jossa etenkin lehtojen run- en alueella sekä Paimiossa ja Sauvossa. Askaisissa saus on silmiinpistävä. Monipuolisen kasvillisuuden maankäyttöä ja liikennejärjestelmää rajoittavat pit- ansiosta myös eläimistö on alueella monipuolinen. kälti kuntakeskuksen alla sijaitsevat pohjavesialueet Osa kehyskunnista sijaitsee puolestaan enemmän sekä suojeltu Mynämäenlahden kulttuurimaisema- sisämaassa, jossa luonnonolosuhteet ovat jonkin kokonaisuus, joka alkaa kunnan keskustasta jatkuen verran karumpia ja pinnanmuodot tasaisempia. pohjoiseen päin yli kuntarajan.

Kehyskunnat ovat vanhaa kulttuuriseutua. Ihminen Haasteita liikennejärjestelmälle on muuttanut tai hävittänyt alkuperäistä luontoa raivaamalla metsiä sekä kuivaamalla soita, järviä Luonnonsuojelualueet, kulttuurimaisemat ja eri- ja merenlahtia. Tämä on lisännyt etenkin lehtojen, tyiset suojelukohteet asettavat pohjavesien ohella soiden ja järvien suojelun tarvetta viime vuosikym- merkittäviä reunaehtoja maankäytön ja liikennejär- menenä. Toisaalta kehyskuntiin on syntynyt maa- jestelmän kehittämiselle. Myös vanhojen kulttuuri- kunnalle ominaisia kulttuurimaisemia vuosisatojen maisemaan luontevasti istuvien teiden parantami- myötä. Myös näiden suojeluntarve on lisääntynyt nen kasvavan liikenteen ja liikenneturvallisuuden maatalouden yksikkökoon kasvun ja osin maata- vaatimusten mukaisesti on haastava tehtävä. louden kannattamattomuuden myötä.

Merkittävät ympäristökohteet Turun seudun kehyskuntien alueella. 17

3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TILA

3.1. Liikkumistarpeet Turun seudun kehyskuntien työmatkoista pende- löinnin osuus on merkittävä. Ruskolla, Lemussa, Vuoden 2006 alussa voimaan astuvassa uudessa Merimaskussa, Maskussa, Piikkiössä ja Nousiaisis- maantielaissa kaikista yleisistä teistä tulee maan- sa peräti kaksi kolmasosaa työmatkoista suuntau- teitä. Tämän lakimuutoksen johdosta paikallistiet tuu asuinkunnan ulkopuolelle. Omassa kunnassa muuttuvat nimitykseltään maanteiksi. Tässä rapor- työssäkäyvien osuus on suurin Velkualla, Paimios- tissa entisistä paikallisteistä on kuitenkin edelleen sa, Rymättylässä ja Sauvossa. Määrällisesti eniten käytetty vanhaa termiä paikallistie. kuntarajan ylittäviä työmatkoja tekevät kuitenkin piikkiöläiset, paimiolaiset ja maskulaiset. Turun ke- Liikkuminen tai liikkumisen tarve ei ole itsetarkoi- hyskuntien välinen, suunnittelualueen sisäinen, työ- tus, vaan usein väistämätön seuraus inhimillisten tar- matkaliikenne on hyvin vähäistä. Ainoastaan Paimio peiden tyydyttämisestä eri paikoissa ja yhteiskunnan ja Piikkiö kytkeytyvät merkittävällä tavalla toisiinsa. toimintojen vuorovaikutuksesta. Liikkumistarpeet konkretisoituvat tehtyinä matkoina, liikkumisena. Valtaosa Turun kehyskuntien pendelöinnistä suun- Yksilön liikkumiskäyttäytymiseen vaikuttavat mo- tautuu Turun kaupunkiseudun kuntiin, erityisesti net, usein keskenäänkin sidoksissa olevat tekijät. Turkuun. Maskun, Merimaskun ja Ruskon työmat- kaliikenteestä yli kaksi kolmasosaa suuntautuu Tu- Keskeisin liikkumiskäyttäytymiseen vaikuttava te- run kaupunkiseudulle. Työmatkaliikenteen kannalta kijä on eri toimintojen (asuminen, työpaikat, pal- tärkeimpiä tieyhteyksiä ovat valtatiet 1 ja 8, kanta- velut, vapaa-ajankohteet, jne.) keskinäinen sijainti, tie 40, seututie 192 Lemusta Raisioon, seututie 181 joka vaikuttaa suoraan matkojen pituuksiin ja esi- Sauvosta Paimioon sekä yhdystie 2012 Vahdolta Tu- merkiksi vaihtoehtona oleviin kulkutapoihin. Myös run kaupunkiseudulle. yksilöön itseensä liittyvät ominaisuudet, kuten elä- mäntavat, arvot, asenteet, perhekoko, asumismuoto, elämänvaihe, ikä, sukupuoli, fyysiset liikkumiskyvyt, jne. ovat merkittäviä yksilön liikkumiseen vaikutta- va tekijöitä. Kolmantena liikkumiseen ja sitä kautta tarpeiden tyydyttymiseen oleellisesti vaikuttavana tekijänä voidaan pitää olemassa olevaa liikennejär- jestelmää ja sen kykyä luoda edellytyksiä ihmisten jokapäiväisen elämän sujumiselle (liikennejärjestel- män tarjontatekijät). Yksilöllisten ja ympäristön (lii- kennejärjestelmä, yhdyskuntarakenne) tarjoamien resurssien määrästä riippuu, missä määrin ja millai- sia toimintoja ihminen voi suorittaa.

Työmatkaliikenne

Turun seudun yhdyskuntarakenteelle on ominais- ta sen painottuminen kaupunkiseudulle sekä sieltä nauhamaisesti lähtevien liikenneyhteyksien varteen. Yhdyskuntarakenteen ominaisuudet näkyvät myös työssäkäyntiliikenteen suuntautumisessa.

Turun seutukunnan työssäkäyntiä leimaa sen keskit- tyminen Turkuun ja muualle Turun kaupunkiseudul- le. Turussa yliopiston, Yliopistollisen keskussairaalan ja Kupittaan alue on keskustan jälkeen selvästi toi- Merkittävät ympäristökohteet Turun seudun kehyskuntien alueella. seksi suurin työmatkakohde. 18

Ostos- ja asiointiliikenne Vapaa-ajan matkat

Ostos- ja asiointiliikenne liittyy kaupallisten ja jul- Matkan tarkoituksen mukaan jaoteltuna isoimman kisten palvelujen hankkimiseen. Valtakunnallisen matkaryhmän muodostavat vapaa-ajan matkat. Val- henkilöliikennetutkimuksen 1998-99 mukaan os- takunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 1998-99 tos- ja asiointimatkojen osuus kaikista varsinais- mukaan vapaa-ajan matkojen osuus kaikista var- suomalaisten tekemistä matkoista oli 29 % ja mat- sinaissuomalaisten tekemistä matkoista oli 40 % kasuoritteesta 12 %. ja matkasuoritteesta 52 %. Mökkimatkojen osalta vastaavat luvut olivat 2 % ja 5 %. Jos tarkastellaan Turun kaupunkiseudulla Länsimäen ja kauppakes- pelkästään kotimaassa tehtyjä matkoja, vapaa-ajan kus Myllyn valmistumisen yhteydessä tehtyjen matkojen osuus varsinaissuomalaisten tekemistä asiointiliikenteen seurantutkimusten perusteella matkoista oli suunnilleen sama 40 %, mutta mat- auton käyttö ostosmatkoilla on lisääntynyt viime kasuoritteesta vähemmän, 44 %. Mökkimatkojen vuosina. Linja-autoa käytetään eniten ikäryhmissä osuus varsinaissuomalaisten kotimaan matkoista yli 65 vuotta ja alle 25 vuotta. Polkupyörällä asioi- oli 2 % ja suoritteesta 6 %. vat eniten ikäryhmään 55-64 -vuotta kuuluvat. Päi- vittäistavarakaupoissa asioidaan kuitenkin entistä Mökkimatkat perustuvat tyypillisesti yksityisautoi- harvemmin, käyntien määrä on vähentynyt kymme- lun varaan, sen sijaan matkailussa korostuvat myös nessä vuodessa neljänneksen ja on nykyisin noin 4 linja-autoliikenteen matkat ja Turun seudun saaris- kertaa viikossa. tossa lisäksi polkupyöräily. Mökkien siirtyminen kak- kosasumiseen aiheuttaa alemmalle tieverkolle ym- Asiointipaikan valintaan päivittäistavaroiden osal- pärivuotisen hoidon ja ylläpidon tarvetta. Matkailun ta vaikuttaa eniten arkipäivinä ostospaikan sijainti tarpeet liittyvät enemmän opastukseen, tienvarsi- lähellä kotia ja nopea asiointimahdollisuus, viikon- palvelujen (levähdys- ja pysäköimisalueet, muut pal- loppuisin valintaan vaikuttavat enemmän laaja tuo- velut) ja saariston liikenneyhteyksien kehittämiseen. tevalikoima ja korkealaatuiset tuotteet. Muun kuin päivittäistavara-asioinnin osalta ostospaikan valin- Monet kehyskuntien alueen keskeiset matkailun taan vaikuttavina tärkeimpinä tekijöinä asiakkaat kehittämishankkeet rakentuvat liikenneyhteyksiin pitävät runsasta tuotevalikoimaa ja korkealaatuisia perustuvan rungon ympärille. Hankkeet sisältävät tuotteita. Myös erikoisliikkeiden merkitys asiointi- matkailupalveluiden kehittämisen ohella myös liiken- paikan valinnassa on lisääntynyt. Tutkimuksen mu- neympäristön ja kulkuyhteyksien parantamistoimia. kaan vahtolaisista kolme neljäsosaa pitää Länsikes- Nykyisiä ja uusia matkailukohteita ja -reittejä pyri- kusta parhaana päivittäistavaroiden ostospaikkana, tään kehittämään ja markkinoimaan sekä autolla, ve- kun taas maskulaisista enemmistö asioi mieluum- neellä että polkupyörillä liikkuvia matkailijoita var- min Raision keskustassa. ten. Matkailureittien kehittämistarpeet kohdistuvat usein pyöräilyolosuhteiden parantamiseen, vesistön- Kuluttajat suosivat lähellä tai hyvien yhteyksien var- ylitysmahdollisuuksien kehittämiseen sekä opas- rella sijaitsevia palveluja, tutkimuksen mukaan 93 % tuksen ja muun reitti-informaation parantamiseen. asiakkaista tulee tunnin aikavyöhykkeen, 75 % 25 mi- nuutin ja 40 % kymmenen minuutin aikavyöhykkeen sisäpuolelta. Suurin osa ostos- ja asiointimatkoista kohdistuu kaupunki- ja kuntakeskustojen palvelui- hin. Pienempien paikkakuntien ostos- ja asiointilii- kenteestä iso osa suuntautuu läheisiin suurempiin keskuksiin. Tämä ostovoiman ulosvirtaus luonnolli- sesti heikentää kunnan omaa palvelutarjontaa.

Kaupallisten palveluiden sijoittumisen perusteella Turun kaupunkiseudun kunnat muodostavat seutu- kunnan merkittävimmän asiointiliikenteen keskuk- sen. Kehyskunnista esille nousevat Mynämäki, Masku ja Paimio. Kehyskuntien asiointiliikenne suuntautuu suurelta osin Turun kaupunkiseudun alueelle. 19

3.2. Kuljetustarpeet ja -alueille. Kuljetusketjujen onnistumisen kannalta reitin heikoin lenkki on kriittisin. Käytännössä mi- Tavaraliikenteellä on merkittävä rooli suunnittelu- kään kuljetus ei kulje pelkästään yleistä tieverkkoa alueen liikennejärjestelmässä. Tavaraa kulkee niin pitkin. Reittiin voi kuulua esimerkiksi teollisuuden tie- kuin rataverkolla. Tiekuljetusten vahvuus on lii- omia lastaus- ja piha-alueita, kunnan hoitamia katu- kenteen monipuolisuus ja joustavuus, sillä kuljetuk- ja ja yksityisteitä. Jokaisen osa-alueen on oltava kul- sessa voidaan valita sekä käytettävä kalusto, väylä et- jetushetkellä liikennöitävässä kunnossa kuljetuksen tä aika tarpeen mukaan. Rautatieliikenteen etuna on onnistumiseksi. kustannustehokkuus varsinkin suurten erien kuljet- tamisessa pidemmillä matkoilla. Tie- ja rautatiekulje- Tiekuljetukset tukset jatkavat yleensä Itämeren yli vesikuljetuksina ja vain massaansa nähden arvokkaat ja kiireelliset Turun seudun kehyskuntien alueelta alkavia ja sin- lähetykset kulkevat lentäen. Kehyskuntien alueella ne päättyviä tiekuljetuksia on yhteensä vuositasolla ei sijaitse merkittäviä kauppamerenkulun satamia, noin 3,6 miljoonaa tonnia. Kehyskuntien sisäisten mutta Turun ja Naantalin satamien kuljetuksista kuljetusten osuus kaikista alueelta alkavista ja sinne merkittävä osa kulkee suunnittelualueen kautta. päättyvistä kuljetuksista on noin 20 % (0,8 milj.ton- nia). Tärkeimmät kuljetussuunnat suunnittelualueen Tavaraliikenteen näkökulmasta liikennejärjestelmän ulkopuolella ovat muu Varsinais-Suomi, Satakunta ja tehtävänä on mahdollistaa elinkeinoelämän kulje- Pirkanmaa. Suunnittelualueelle saapuvat kuljetukset tustarpeiden hoitaminen tehokkaasti ja turvallises- tulevat pääosin muualta Varsinais-Suomesta. Kunta- ti. Elinkeinoelämän kuljetustarpeet ja vaatimukset tasolla tarkasteltuna merkittävimpiä tavaravirtojen tie- ja rataverkolle sekä väylienpidon palvelutasolle määräpaikkoja ja tavaravirtoja merkittävimmin syn- riippuvat toimialan ominaisuuksista ja kuljetusinten- nyttäviä kuntia ovat Mynämäki, Paimio ja Piikkiö. siivisyydestä. Elinkeinoelämän tarpeet kohdistuvat Kuntien välisistä virroista merkittävin on Paimion tie- ja rataverkon lisäksi myös muille liikenneväylille ja Sauvon välillä.

Turun seudun tiekuljetusten suuntautuminen maakuntatasolla. 20

Raskas liikenne muodostaa noin 7 % alueen yleis- Tiehen kohdistuva rasitus on suuri ja alemmalta ten teiden liikennesuoritteesta. Raskaan liikenteen tieverkolta vaaditaan hyvää liikennöitävyyttä ja riit- suoritteesta 62 % tapahtuu valtateillä ja 35 % seu- tävää rakenteellista kantavuutta. Alempiasteisen tie- tu- ja yhdysteillä. Tieliikenteessä tavaraliikenteen verkon palvelutason tulee olla sellainen, että sään- kannalta tärkeimpiä ovat valtatiet 1, 8 ja 9. Raskaan nöllisten, ympärivuotisten ja aikatauluun sidottujen liikenteen määrä on Turun seudun kehyskuntien kuljetusten sujuvuus voidaan turvata vaikeissakin alueella yli 1500 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa sääolosuhteissa ympäri vuoden. ainoastaan valtatiellä 1 Piikkiön ja Paimion alueella. Eniten raskasta liikennettä on ohikulkutien (kt 40) Tarkasteltaessa kehyskuntien yleisten teiden lii- ja Tammisillan (mt 2340 Tammisilta-Paimio) erita- kennesuoritetta ja raskaan liikenteen osuutta siitä, soliittymien välisellä moottoritieosuudella. Suunnit- havaitaan, että Paimiossa, Piikkiössä ja Sauvossa ras- telualueen muilla teillä raskaan liikenteen määrä on kaan liikenteen osuus kuntien seutu- ja yhdystiever- alle 1500 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. kon liikennesuoritteesta on yli 10 % (kehyskunnissa keskimäärin 7 %). Keskimääräistä suurempi raskaan Suurin osa kehyskuntien kuljetuksista on kustan- liikenteen suoriteosuus alemman tieverkon liiken- nustehokkuutta vaativia kuljetuksia, niiden kannalta nesuoritteesta on myös Maskussa ja Nousiaisissa. tärkeimmät tieosuudet ovat E18-tie, Turun kehätie, valtatie 8 ja valtatien 9 kautta Huittisten suuntaan. Rataverkon kuljetukset Täsmällisyyttä vaativien kuljetusten määrä on sel- västi pienempi ja niiden kannalta tärkein yhteys on Uudenkaupungin ja Turun välisen rataosuuden vuo- E18-tie, valtatie 8 ja valtatie 9 Tampereen suuntaan. tuinen kuljetusten määrä on noin 600 000 tonnia. Vaarallisten aineiden kuljetusten määrä tieliiken- Tästä noin puolet on kotimaan liikennettä. Vaarallis- teessä on suurin valtatiellä 8, E18-tiellä ja valtatiellä 9. ten aineiden kuljetusten osuus on noin 70 % (2002 tieto). Itään suuntautuvan liikenteen osuus on noin Tavaraliikenteen näkökulmasta myös alemmalla 30 %. Turun ja Helsingin välisellä rataosuudella kul- tieverkolla on tärkeä rooli osana kuljetusketjun jetusten määrä vuodessa on noin 100 000–130 000 infrastruktuuria. Kuljetusketjun tulee toimia kai- tonnia. Kotimaan liikenteen osuus noin 70 %. Vaaral- kissa vaiheissa raaka-ainelähteiltä loppukuluttajille. listen aineiden kuljetusten osuus on noin 8 %. Turun Kuljetusketjun alkuvaiheen mahdolliset vaikeudet ja Toijalan välisen rataosuuden vuotuinen kuljetus- heijastuvat koko ketjun toimintakykyyn ja käytettä- määrä on noin 1,6-1,7 milj.tonnia, josta kotimaan vyyteen. Alempi tieverkko mahdollistaa esimerkiksi liikenteen osuus on n. 40 %. Vaarallisten aineiden metsä- ja elintarviketeollisuuden raaka-ainekulje- kuljetusten osuus on noin 27 %. tukset, jotka tapahtuvat yleensä suurilla yksiköillä. 21

3.3. Liikenneverkkojen kattavuus ja toimivuus

Ajoneuvoliikenteen verkko

Tiehallinnon hallinnoima yleinen tieverkko muo- dostaa kehyskuntien ajoneuvoliikenteen verkon rungon. Turun seudun kehyskuntien alueella on noin 850 km yleisiä teitä, joka on 10 % Turun tiepii- rin alueen yleisten teiden kokonaispituudesta. Niillä ajetaan runsaat 10 % koko Turun tiepiirin tiestön liikennesuoritteesta. Kuntien katuverkon koko- naispituus on 234 km. Katuja on eniten Paimiossa (58 km), Piikkiössä (35 km), Mynämäellä (32 km) ja Maskussa (30 km).

Kehyskuntien päätietieverkon muodostavat itä-län- Turun seudun kehyskuntien suurimmat liikennemää- si-suuntainen valtatie 1 Helsinki–Turku, luoteis- rät ovat valtatiellä 1 Piikkiön keskustan (mt 2 340) kaakko-suuntainen valtatie 8 Turku–Oulu ja Turun ja kehätien (kt 40) eritasoliittymien välisellä moot- kehätie kantatie 40 Naantali–Piikkiö. Myös Turus- toritieosuudella, jolla vuoden 2004 keskimääräi- ta koilliseen suuntautuvilla yhteyksillä, valtatie 9 nen vuorokausiliikenne oli vajaa 17 400 ajoneuvoa (Turku–Tampere) ja valtatie 10 (Turku–Hämeenlin- vuorokaudessa. Valtatien 8 suurin keskivuorokausi- na–Lahti), on suuri merkitys koko Turun seutukun- liikennemäärä, vajaa 14 000 ajoneuvoa vuorokau- nalle. dessa, on Maskun alueella Humikkalan liittymän eteläpuolella. Valtatien 8 keskimääräisen liikenne- Valtatie 1 kuuluu kansainvälisiin TEN- ja Eurooppa- määrän ennustetaan kasvavan (v.2000-2030) välillä tieverkkoihin (E18) ja on keskeinen osa Vaalimaalta Raisio-Mynämäki 31 % ja välillä Mynämäki-Rauma Pohjoismaiden pääkaupunkien kautta Keski-Euroop- 20 % (lähde: valtatie 8 Turku–Pori yhteysvälin ke- paan ulottuvaa Pohjolan Kolmio liikennekäytävää, hittämisselvitys, 2002). Ennustetulla kasvulla Mas- joka on myös EU:n TEN –liikenneverkkojen priori- kun kohdan liikennemäärä vuonna 2030 olisi noin teettihanke. Suunnittelualueella valtatie 1 on koko- 17 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. naisuudessaan moottoritietä. Koko Helsinki-Turku välin moottoritietasoinen yhteys valmistuu vuonna Kantatien 40 liikennemäärä on suurimmillaan Raisi- 2008. Valtatie 1, valtatie 8 välillä Turku–Pori, valtatie on kaupungin alueella yli 26 100 ajoneuvoa vuoro- 9 sekä kantatie 40 sisältyvät 16.6.2005 julkaistuun kaudessa. Kehyskuntien osalta kantatien 40 liiken- liikenne- ja viestintäministeriön ehdotukseen valta- nemäärä on suurimmillaan Piikkiössä moottoritien kunnallisesti tärkeistä runkoverkoista. Valtatiet 8 ja (vt 1) luoteispuolella. Kantatien 40 keskivuorokau- 9 ovat osa kansainvälistä Eurooppatieverkkoa (E8, siliikennemäärän ennustetaan kasvavan 45 % vuo- E63) ja valtatie 9 kuuluu myös TEN-verkkoon. desta 2003 vuoteen 2030 (lähde: kantatie 40 yhte- ysvälin kehittämisselvitys, 2003). Suunnittelualueen vilkkaimman kohdan liikennemäärä olisi näin ollen yli 14 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Seudun yleisistä teistä 75 km (9 %) on toiminnal- liselta luokaltaan valta- tai kantateitä, 90 km (11 %) seututeitä ja 685 km (81 %) yhdysteitä. Teiden liikennesuoritteesta (ajonkm/v) 45 % tapahtuu pää- tieverkolla. Seututeiden osuus tieliikenteen suorit- teesta on 23 % ja yhdysteiden 31 %. Raskas liikenne muodostaa noin 7 % alueen yleisten teiden liiken- nesuoritteesta. Raskaan liikenteen suoritteesta 62 % tapahtuu valtateillä ja 35 % seutu- ja yhdysteillä. 22

Yleisten teiden liikennemäärät ja toiminnallinen luokitus. 23

Monissa kunnissa ja etenkin haja-asutusalueilla tie- Tiehallinnon liikenne-ennusteen (Tieliikenne-en- verkon rungon muodostaa alempiasteinen tieverkko, nuste 2004–2040, Tiehallinto 2005) mukaan liiken- johon kuuluvat seutu- ja yhdystiet sekä yksityistiet. teen kasvukertoimet Varsinais-Suomen tieverkolla Seututiet toimivat seutukuntien sisäisinä yhteyksi- ovat alla olevan taulukon mukaiset. Pääteiden lii- nä ja keräävät liikennettä päätieverkolle. Yhdysteis- kenteen ennustetaan kasvavan keskimäärin 40 % ja tä pääosa on paikallista maankäyttöä ja alueiden seututeiden 30 % vuoteen 2030 mennessä. Yhdys- virkistyskäyttöä palvelevia teitä. Liikennemäärät yh- teillä liikenne ei juurikaan lisäänny, kasvuennuste on dystieverkolla ovat pääsääntöisesti vähäisiä, mutta vain 10 %. niiden merkitystä ihmisten päivittäisen liikkumisen ja elinkeinoelämän kannalta ei ole tarpeen vähätel- lä. Alemman tieverkon kehittämistarpeet liittyvät pääosin nykyisten yhteyksien laadulliseen paranta- miseen. Kehyskuntien alueella yhdystieverkon rooli korostuu erityisesti Askaisissa, Ruskolla, Vahdolla ja Velkualla, joissa yhdystiet muodostavat tieverkon rungon. Seututeiden merkitys korostuu erityisesti Lemussa, Rymättylässä ja Sauvossa, joissa seututiet yhdessä yhdysteiden kanssa välittävät pääosan ajo- neuvoliikenteen suoritteesta.

Maantien 110 liikennemäärä on suurimmillaan Tu- russa yli 17 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suun- nittelualueen kunnissa liikennemäärä ei kuitenkaan ylitä 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, vaan on suu- rimmillaan Piikkiössä vajaa 5 600 ajoneuvoa vuo- rokaudessa. Kustavintien (mt 192) liikennemäärä on suurimmillaan Raisiossa lähes 12 300 ajoneu- voa vuorokaudessa. Suunnittelualueen kunnissa keskivuorokausiliikennemäärä vaihtelee välillä 6 200-8 300 ollen suurimmillaan maanteiden 1893 Naantali-Masku ja 1912 Nousiainen-Lemu välisellä tieosuudella. Myös maantien 2012 Virusmäki-Vahto liikennemäärä on paikoin suurempi kuin 6 000 ajo- neuvoa vuorokaudessa ollen Ruskon alueella run- saat 7 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennesuoritteen jakautuminen kuntien tieverkolle

Liikenteen kasvukertoimet Varsinais-Suomen yleisillä teillä vuosina 2004–2040 (Tieliikenne-ennuste 2004–2040, Tie- hallinto 2005).

Yleisten teiden liikennemäärät ja toiminnallinen luokitus. 24

Rataverkko kantavuus ei tahdo riittää raskaisiin kuljetuksiin. Yh- teysvälistä tulisi laatia kehittämissuunnitelma, jossa Turun seudun kehyskuntien osalta raideliikenteen analysoidaan erilaisten liikennöintivaihtoehtojen verkon muodostavat Helsinki–Turku ja Turku–Uu- (yhteysalus, lossi, silta) palvelutaso ja kustannukset. sikaupunki rataosuudet. Rantarata (Helsinki–Turku) palvelee lähes pelkästään henkilöliikennettä. Tällä Kevyen liikenteen verkko hetkellä rata Kirkkonummelta Turkuun (pl. Karjaan kohta) on yksiraiteinen. Rata on kokonaan sähköis- Kehyskuntien kevyen liikenteen verkosto koos- tetty. Suurin sallittu akselipaino on 22,5 tonnia ja tuu sekä Tiehallinnon ylläpitämistä yleisten teiden nopeustaso nykytilanteessa on 160 – 200 km/h, ta- varsilla sijaitsevista väylistä että kuntien ylläpitä- voitetilanteessa Helsingin ja Turun välinen nopeus- mistä pääosin taajamien katuverkolla sijaitsevista taso on 200 km/h. Radan päällysrakenne on iältään jalankulku- ja pyöräteistä. Kevyen liikenteen väylien melko nuorta (11-20 vuotta). Turun ja Uudenkau- suurin ongelma on tyypillisesti verkoston epäjatku- pungin välillä on nykyisin vain tavaraliikennettä. vuus, vaaralliset ylityskohdat tai väylien puuttumi- Henkilöliikenne loppui rataosuudella vuonna 1992 nen kokonaan. Myös väylien kunnossapito nousee vähäisen kysynnän takia. Rataosa on sähköistämä- usein vahvasti esille ongelmia ja kehittämistarpeita tön ja yksiraiteinen. Rataosan nopeusrajoitus on 60 kartoittaessa. km/h. Suurin sallittu akselipaino on 22,5 tonnia. Ra- dan päällysrakenne on iältään suhteellisen nuorta. Tiehallinnon ylläpitämiä yleisten teiden varsilla ole- via kevyen liikenteen väyliä on suunnittelualueella Yhteysalusliikenne kaikkiaan noin 100 kilometriä. Näistä valtaosa (94 %) sijaitsee seutu- ja yhdysteiden varsilla ja taajama- Kehyskuntien alueella asukasmääriltään merkittäviä alueilla täydentäen siten kuntien ylläpitämää taaja- yhteysalusliikenteen piirissä olevia saaria ovat Vel- mien kevyen liikenteen verkostoa, jota on kaikkiaan kuan Salavainen sekä Rymättylän Ruotsalainen ja Pa- noin 85 kilometriä. Katuverkon kevyen liikenteen kinainen. Myös yhteysalusliikenteen ulkopuolella on väylien merkitys korostuu erityisesti Paimiossa, useita asuttuja saaria, mutta pääsääntöisesti ne kui- Mynämäellä, Ruskolla ja Nousiaisissa. tenkin sijaitsevat lähellä mannerta tai liikennöinnin piirissä olevaa suurempaa saarta, jolloin liikkumis- Seudullisen yhdistävyyden näkökulmasta Turun ja kuljetustarve on hoidettavissa omalla veneellä. kaupunkiseutuun kytkeytyvä kevyen liikenteen ver- kosto näyttää varsin kattavalta ja yhtenäiseltä. Kun- Suunnittelualueella yhteysalukset liikennöivät väleillä nittain erot verkon kattavuudessa ovat kuitenkin Rymättylän Röölä–Houtskarin Mossala, Rymättylän suuret. Asukaslukuun suhteutettuna kevyen liiken- Hanka–Seili–Nauvon kirkonkylä ja Taivassalon Hak- teen väyliä on eniten Maskussa, Mynämäellä ja Pai- kenpää–Velkuan Teersalo. Kaksi viimeistä on erityi- miossa, mutta myös Rymättylässä. Velkualla ei ole sesti matkailua palvelemaan käynnistettyjä yhteyksiä. lainkaan kunnan tai Tiehallinnon ylläpitämiä kevyen liikenteen väyliä. Kevyen liikenteen rooli maaseutu- Yhteysalusliikenteen kehittämistarpeena on nos- maisissa ympäristöissä ja haja-asutusalueilla on to- tettu esille lossiyhteyden saaminen Velkualla sijait- sin pienehkö, sillä pitkät etäisyydet rajoittavat mah- sevaan Salavaisten saareen. Nykyisen yhteysaluksen dollisuuksia tehdä matkoja jalan tai polkupyörällä.

Kaukojunaliikenne-ennuste vuodelle 2025 (1000 hlö/v). 25

Kevyen liikenteen yhteydet ovat kehittyneet seu- dullisella tasolla säteittäisesti Turun suuntaan. Rus- kolta, Vahdolta, Piikkiöstä ja Paimiosta on suorat yhteydet Turkuun. Kehyskuntien väliset kevyen lii- kenteen yhteydet ovat puolestaan huonot. Kehätien työpaikka-alueiden saavutettavuutta parantaa tien reunamilla kulkeva kevyen liikenteen väylä. Myös lentokentän länsipään uusi työpaikka-alue Ruskolla on hyvien kevyen liikenteen verkostojen ulottuvilla.

Määrällisesti eniten kevyen liikenteen väyliä on Maskussa, Paimiossa ja Mynämäellä. Näissä kun- nissa tilanne parantuu entisestään väylähankkeiden toteutuessa. Tilanne kohentuu myös muissa kun- nissa, etenkin Merimaskussa ja Rymättylässä. Turun tiepiirin kevyen liikenteen väylien tarveselvityksen päivityksessä Turun kehyskuntien kevyen liikenteen väylien lisätarpeeksi yleisellä tieverkolla arvioitiin yhteensä noin 95 km. Kevyen liikenteen väylätar- peista noin kolmasosa kohdistuu paikallistieverkol- le ja noin 60 % maanteille.

Jalankulku ja pyöräily edellyttävät tiivistä yhdys- kuntarakennetta. Yksipuoliset alueet eivät edistä kävelemistä, vaan parempi on ympäristö, jossa on sekoittuneena erilaisia toimintoja. Jalankulun edis- Alle 2 kilometrin kävelyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) tämisen kannalta keskusta-asumisen lisääntyminen, eli noin 20 minuutin kävelymatkan sekä alle 5 kilo- asuinalueiden palvelujen säilyttäminen ja monipuolis- metrin pyöräilyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin taminen sekä asuntojen ja työpaikkojen sekoittumi- 15–20 minuutin pyörämatkan päässä lähimmistä kun- nen ovat eduksi. Pyöräilyn edistäminen edellyttää takeskuksista asuva väestö vuonna 2003 (lähde: raken- niin ikään etäisyyksien lyhentämistä. Kehyskunnista nus- ja huoneistorekisteri 2003). Vahdolla, Lemussa, Piikkiössä ja Ruskolla väestöstä n. 60 % asuu kohtuullisella etäisyydellä, alle kahden kilometrin päässä, kuntakeskuksen palveluista. Meri- maskussa, Rymättylässä, Askaisissa, Nousiaisissa, Sauvossa ja Maskussa vain reilu 40 % väestöstä asuu kahden kilometrin etäisyydellä keskustan palveluista.

Nykyiset kevyen liikenteen väylät ja tarveselvityksessä todetut väylätarpeet. 26

3.4. Joukkoliikenne- ja henkilö- Vuoropalvelutaso on eri liikennesuunnilla hyvin eri- kuljetuspalvelut lainen. Paras vuorotarjonta on lähimpänä Turkua si- jaitsevissa kunnissa Maskussa, Ruskolla ja Piikkiössä. Hyvä tarjonta on myös valtatien 8 ja maantien 110 Joukkoliikenteen tarjonta vahvojen liikennekäytävien varrella etäämpänäkin sijaitsevissa kunnissa Nousiaisissa, Mynämäellä ja Seudulliset joukkoliikenneyhteydet ja niiden palvelutaso Paimiossa. Sen sijaan alueen laitimmaisissa kunnissa Velkualla ja Askaisissa voidaan puhua korkeintaan Turun kaupunkiseutua ympäröivien kehyskuntien perus- tai minimipalvelutasosta ja senkin ylläpito joukkoliikenneyhteyksien perustan muodostavat edellyttää nykyisin liikenteen ostamista. kehyskuntien kuntakeskuksista Turun keskustaan suuntautuvat runkolinjat. Lisäksi Kustavintien (mt Kehyskuntien joukkoliikenteen runkolinjasto ja sen 192), valtatien 8 ja maantien 110 varrella sijaitsevia vuorotarjonta on esitetty alla olevalla kartalla. Vuo- kuntia palvelee näitä teitä pitkin kulkeva pitempi- rotarjonta kuvaa talviarkivuorokauden vuoromää- matkainen pika- ja vakiovuoroliikenne. Tätä runko- rää. Kuvassa ei ole mukana Turun sisäistä liikennettä liikennettä täydentävät vuorotarjonnaltaan selvästi eikä kaupunkiseudun seudullisen linjaston runkolin- harvemmat keskustaajamien ulkopuolisilla alueilla jaa Naantali-Raisio-Turku-Kaarina (vuorotarjonta ja kehyskuntien välillä liikennöivät linjat ja vuorot, vajaa 200 vuoroa päivässä molemmat suunnat yh- jotka palvelevat lähinnä koulumatkoja. teenlaskettuna), jonka tarjoamiin vaihtoyhteyksiin

Kehyskuntien joukkoliikenteen runkolinjasto ja vuorotarjonta (vuoroa/talviarkipäivä molemmat suunnat yhteensä) Ku- vassa on kehyskuntien linjojen lisäksi myös Turun ja Liedon, Turun ja Auran sekä Turun ja Paraisten väliset runkolinjat. Kuvasta näkyy, että runkolinjasto kattaa melko hyvin suurimmat asutustaajamat, mutta myös se, että taajamien ja tienvarsien tiivis asutus on monin paikoin hajaantunut melko kauas päälinjoista. 27

perustuvat Rymättylän suunnan yhteydet Turkuun. Kaukoliikenteen yhteydet Kehyskuntien linjojen ohella kuvassa on havainnolli- suuden vuoksi mukana myös Turun ja Liedon, Turun Kerran tunnissa liikennöivät Turku-Salo-Helsinki ja Auran sekä Turun ja Paraisten väliset runkolinjat. pikavuorot ajavat tällä hetkellä Piikkiön ja Paimion läpi maantietä 110 pitkin. Pikavuoropysäkit sijaitse- Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu vakiovuo- vat Piikkiössä keskustassa ja Paimiossa Kemiöntien robussien aikataulunmukaista matka-aikaa Turun (myös Sauvoon johtava mt 181) tienhaarassa sekä keskustasta (Kauppatorilta tai linja-autoasemalta) hotelli Valtatie 1:n pysäkillä (mt 2352 tienhaara). lähtien. Matka-ajat on poimittu Matkahuollon aika- Pikavuoroliikenteen reittien on kuitenkin kaavailtu tauluhakupalvelusta ja aikataulujulkaisuista, eivätkä muuttuvan siten, että autot siirtyisivät moottori- ne sisällä kävely- tai odotusaikoja. Vertailutietona tielle Piikkiön ja Paimion välillä Tammisillassa. Täl- oleva henkilöauton matka-aika on nopeusrajoitus- löin Sauvon tienhaaran pikavuoropysäkki poistuisi ten mukainen matka-aika ruuhkattomissa olosuh- ja Paimion pikavuoropysäkki siirtyisi maantien 2352 teissa. Luvut kuvaavat matka-aikoja kunnan kes- eritasoliittymään. Tässä yhteydessä pysäkille olisi kustaan (Merimaskussa Heikinmäkeen ja Velkualla tarpeen järjestää tilat liityntäpysäköinnille. Teersaloon). Yhteystarjontaa Helsinkiin täydentävät erikoispika- Junaliikenne ei tällä hetkellä palvele Turun seudun vuorot. Yhdessä pika- ja erikoispikavuorot tarjoavat seudullista liikennettä. Rantaradalla ja Toijalan radal- päiväaikaan puolen tunnin vuorovälin Helsinkiin. la liikennöi vain kaukojunia, jotka eivät pysähdy ke- Erikoispikavuorot ajavat Turun ulkopuolella pitkin hyskuntien alueella. Uudenkaupungin radalla henki- moottoritietä eikä niillä ole pysäkkiä kehyskuntien löliikennettä ei ole lainkaan. Osa Rantaradan junista alueella. pysähtyi vielä vuonna 1988 Paimiossa ja Uudenkau- pungin radan henkilöliikenne loppui vuonna 1992. Valtatiellä 8 liikennöi pikavuoroliikennettä Turusta Uudenkaupungin henkilöliikenteen viime vaiheessa Raumalle, Poriin ja Vaasaan, joskin suurempi osa Tu- kehyskuntien alueen junaseisakkeet olivat Maskun run ja Porin välisestä liikenteestä kulkee Euran kaut- keskustassa ja Mynämäen Asemanseudulla. ta. Pikavuoropysäkit ovat Nousiaisissa Nummen tienhaarassa ja Mynämäellä keskustan tienhaarassa. Maskun keskustassa ei ole pikavuoropysäkkiä.

Muilta osin kehyskuntien kaukoliikenneyhteydet linja-autolla perustuvat Turun linja-autoasemalta lähteviin pikavuoroihin. TLO:n linjojen päätepysäk- ki Turussa on Kauppatori ja muiden kehyskuntien linjojen linja-autoasema. Lisäksi TLO:n Nousiaisten ja Mynämäen samoin kuin Ruskon ja Vahdon lin- jat ajavat linja-autoaseman vierestä ja Rymättylän suunnalta on vaihtoyhteys linja-autoaseman vieres- tä kulkevaan Naantali–Turku-linjaan. Siten yhteydet kehyskunnista Turun linja-autoasemalle ovat hyvät.

Pääosin kehyskuntien linjat eivät kulje Turun tai Ku- pittaan rautatieasemien kautta, vaan asemalle meno edellyttää kävelyä tai bussin vaihtoa Kauppatorilla. Ainoastaan Maskun linja 422 kulkee rautatiease- man kautta ja lisäksi eräät Kustavintien, valtatien 8 ja maantien 110 vuorot jatkavat linja-autoasemalta rautatieasemalle ja satamaan. Matka-ajat ja nopeudet kehyskunnista Turkuun hen- kilöautolla ja joukkoliikenteellä (linja-autolla matka-ai- Linja-automatka kehyskunnista Turun lentoasemalle kojen vaihtelu, Merimaskussa kohde kirkon asemasta edellyttää Turussa vaihtoa lentoasemalle liikennöi- Heikinmäki / Taattinen) välle bussilinjalle joko Kauppatorilla tai linja-auto- 28

aseman pysäkillä. Turun linja-autoaseman kautta on lausliikenteenä, joka ei ole muiden matkustaji- yhteys myös Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jonne en käytössä. Mahdollisimman suuri osa kunnan on pikavuoroyhteys päiväaikaan tunnin ja yöaikaan ostamista koululaiskuljetuksista tulisi järjestää kahden tunnin vuorovälillä. kaikille avoimena liikenteenä. Varsinkaan koulu- laistakseissa ei kuitenkaan aina ole tilaa muille Kuntien sisäinen joukkoliikenne matkustajille.

Kehyskuntien sisäisiä yhteyksiä palveleva joukkolii- • Kuntien sisäiset asiointi- ja palveluliikenteen kenne voidaan ryhmitellä järjestämistavan mukaan vuorot. Palveluliikenteellä tarkoitetaan kaikil- esimerkiksi seuraavasti: le avointa liikennettä, jossa henkilökohtaiseen palveluun ja liikuntarajoitteisten kulkumah- • Suurin osa alueen kuntien sisäisestä joukko- dollisuuksiin on kiinnitetty huomiota tavallista liikennetarjonnasta muodostuu luvussa 1.1.1 joukkoliikennettä enemmän. Palveluliikenteessä käsitellyistä kuntien välisistä seudullisista yhte- liikennöidään usein pikkubussein ja taksein ja yksistä, jotka samalla palvelevat myös kuntien kalusto soveltuu myös esimerkiksi pyörätuo- sisäisiä yhteysvälejä. liasiakkaille. Kehyskunnissa palveluliikennettä on Paimiossa ja Sauvossa. Haja-asutusalueen • Kuntien sisäiset koululaisvuorot, jotka ovat ja kuntakeskuksen välistä asiointiliikennettä on joko liikenneluvilla liikennöitäviä vuoroja tai Mynämäellä, Nousiaisissa ja Rymättylässä. kuntien kaikille matkustajille avointa ostoliiken- nettä. Suuri osa kuntien koululaiskuljetuksista hoidetaan kuitenkin taksien ja linja-autojen ti- 29

Terminaaliverkko Mynämäen keskustassa on vakiovuoroliikennettä palveleva Matkahuollon linja-autoasema, joka tarjo- Kaukoliikenteen linja-autoasema on Turussa, sa- aa lämpimät odotustilat ja lipunmyyntipalvelut. Sa- moin rautatieasemat keskustassa ja Kupittaalla. massa yhteydessä on myös taksiasema. Matkahuol- Paimiolaiset käyttävät myös Salon rautatieasemaa. lon asiamiespiste, josta on saatavissa Matkahuollon Pikavuoropysäkkejä on valtatiellä 8 (Mynämäen lippuja, on myös Paimiossa ja Sauvossa. Muiden keskustan ja Nousiaisten Nummen tienhaarat) kuntien keskustoissa matkustajapalvelut rajoittuvat sekä maantiellä 110 (Piikkiön keskustassa, Kemi- pysäkkikatokseen. Matkahuollon lipunmyynti palve- öntien tienhaarassa, Paimiossa Hotelli Valtatie 1:n lee erityisesti opiskelijaseutulipun käyttäjiä, sillä ta- kohdalla). Nousiaisissa pikavuoropysäkin vieressä vallisesta seutulipusta poiketen siihen ei voi ladata on 24 tuntia auki oleva huoltoasema, jossa on pal- lisää matkoja bussissa. Opiskelijaseutulipuista saa- jon pysäköintitilaa. Piikkiössä pikavuoropysäkin vie- tava myyntipalkkio voisikin toimia houkuttimena reen VR:n ratapiha-alueelle on järjestetty saatto- ja asiamiespalvelujen saamiseksi joihinkin muihinkin pysäköintitilaa. Paimiossa pysäköintitilaa on Hotelli kehyskuntiin. Myös tavallinen seutulippu on ensim- Valtatie 1:n paikoitusalueella. mäisellä käyttökerralla hankittava Matkahuollon toimipisteestä.

Turun kehyskuntien joukkoliikenteen terminaalit, matkahuollon toimipisteet ja pikavuoropysäkit. 30

Matkustajainformaatio Lippu- ja tariffijärjestelmät

Kattava linja-autoliikenteen aikatauluinformaatio on Turun seutulippu saatavissa Matkahuollon asemilta ja asiamiespisteis- tä sekä puhelimitse Matkahuollon puhelinpalvelus- Kaikki kehyskunnat kuuluvat Turun seutulippualu- ta. Paikkakuntien väliset linja-autoliikenteen vakio- eeseen ja kunnat ovat Mynämäkeä ja Rymättylää lu- ja pikavuoroaikataulut löytyvät myös Matkahuollon kuunottamatta liittyneet mukaan seutulippujärjes- internetsivujen (www.matkahuolto.fi) hakupalve- telmään. Seutulippu on 30 päivän älykortti, jolla voi lusta. Lisäksi tekstitelevisiosta on mahdollista saada matkustaa rajattomasti kaikissa seutulippualueen aikataulutietoa linja-autojen pikavuoroliikenteestä. linja-autoissa, myös Turun sisäisessä liikenteessä, ja autosta toiseen voi vaihtaa vapaasti. Lippu ladataan Kirjallisia aikataulukoosteita on laadittu Varsinais- Matkahuollon älykortille. Lipun käyttäjältä voidaan Suomen expressbusvuoroista (myös tiesuunnittain) periä lisämaksuja, kuten pikavuoro- ja yölisät. Vaikka sekä Turun kaupungin sisäisestä liikenteestä. Muilta Mynämäki ja Rymättylä eivät ole mukana seutuli- osin aikataulujulkaisut ovat liikennöitsijä- ja/tai lin- pussa, muiden kuntien seutulippulaiset voivat mat- jasuuntakohtaisia. kustaa vapaasti kunnan alueelle.

Osa lähinnä Turun suunnan pysäkeistä on varustettu Paimio ja Sauvo ovat Turun seutulipun lisäksi muka- liikennöitsijöiden toimesta liikennöitsijäkohtaisilla na myös Salon seutulipussa. Mynämäki on puoles- aikatauluilla. Aikataulut ovat esillä myös Mynämäen taan mukana Vakka-Suomen seutulipussa, ei kuiten- linja-autoasemalla sekä Paimion ja Sauvon Matka- kaan Turkuun suuntautuville matkoille tarkoitetussa huollon asiamiespisteissä. Turussa ja Kaarinassa Vakka-Suomen työmatkalipussa. Piispanristin ja Kaarinan tienhaarojen korkeatasoi- silla pikavuoropysäkeillä on elektroniset aikataulu- Muihin lipputuotteisiin verrattuna seutulippu on näytöt, joita ohjataan Turun linja-autoasemalta. Näy- päivittäin linja-autoa käyttävälle selvästi halvempi. töt eivät ole reaaliaikaisia. Pysäkit kuuluvat osana Lipun käyttäjän kotikunta subventoi lipun hintaa tulevaan joukkoliikenteen laatukäytävään välillä Tur- maksamalla normaalin sarjalipun ja seutulipun hin- ku–Helsinki. nan erotuksen. Kunta saa vuorostaan 48 % mak- suosuudestaan valtionapuna Länsi-Suomen läänin- Junaliikenteen aikatauluinformaatio on saatavissa hallitukselta. Kelan koulumatkatukeen oikeutetut Turun rautatieasemilta sekä VR:n puhelinpalvelusta toisen asteen opiskelijat, joiden kotikunnat ovat ja internetsivujen (www.vr.fi) hakupalvelusta. Juna- liittyneet sopimukseen, voivat ostaa opiskelijaseu- liikenteestä on myös saatavissa yhteyskohtaisia ja tulipun. koko liikenteen kattavia aikatauluvihkosia. Myös tekstitelevisiosta saa tietoa junien aikatauluista. Seutulipun hinnoittelun kautta kunnilla on käytös- sään merkittävä joukkoliikenteen suosioon vaikutta- Valtakunnallinen joukkoliikenteen reitti- ja aikatau- va väline. Turun kaupunkiseudun seutulippukunnis- lupalvelu www.matka.fi on juuri otettu käyttöön. sa (Naantali, Raisio, Kaarina, Lieto) lippulajirakenne Matka.fi muodostaa annettujen tietojen perusteella on muuttunut siten, että jo 50 % matkoista tehdään matkareitin aikatauluineen osoitteesta osoitteeseen seutulipulla. Myös kehyskunnissa seutulipun mer- koko maassa. Erona muihin valtakunnallisiin aikatau- kitys on suuri. Näin ollen muuttamalla seutulipun luhakuihin on se, että matka.fi yhdistää eri jouk- hintaa kunnat vaikuttavat merkittävästi matkamää- koliikennevälineitä matkaketjuiksi yhdellä haulla. riin. Palvelu helpottaa matkojen suunnittelua, koska asi- akkaan ei tarvitse hakea liikennevälineiden aikatau- Selvästi eniten seutulippumatkustajia on Paimiossa, luja useista lähteistä. Matka.fi toimii myös ruotsiksi Piikkiössä ja Maskussa. Turussa työssä käyvien lu- ja englanniksi. Tässä vaiheessa tiedot ovat täysin kumäärään suhteutettu seutulipun käyttö on ollut kattavat bussien pika- ja vakiovuoroista sekä junalii- suosittua myös Sauvossa. Työmatkaliikenteen mää- kenteestä. Paikallisliikenteestä kattava tieto on YTV- rään ja liikennetarjontaan suhteutettuna heikointa alueella, Tampereella, Joensuussa, Mikkelissä, Lap- seutulipun käyttö on Ruskolla ja Nousiaisissa. peenrannassa, Kuopiossa ja Oulussa sekä osittain eräillä muilla paikkakunnilla. Tarkoituksena on, että lento- ja laivaliikenne tulevat mukaan myöhemmin. 31

Muut lipputuotteet 3.5. Liikenneturvallisuus

Seutulipun ohella linja-autoliikenteessä on käytössä Varsinais-Suomen liikenneturvallisuustilanne on pit- Matkahuollon ja bussiyrittäjien omat lipputuotteet. kään ollut Suomen maakuntien heikoimpia. Vuonna Matkahuollon lipputuotteita ovat mm: 2004 tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden mää- rä oli kuitenkin ennätyksellisen alhainen (19 uhria). • sarjakortit (22 ja 44 matkan sarjakortit) Tämän perusteella ei kuitenkaan vielä voida todeta • koululaisten kausikortti liikenneturvallisuuden kääntyneen parempaan päin, • arvokortti koska vuonna 2005 kuolleiden määrä kääntyi jäl- leen nousuun (35 uhria). • kertamaksut • veteraanilippu Turun seudun kehyskunnissa sattui vuosina 2000– 2004 yhteensä 357 henkilövahinkoihin johtanutta Yli 80 kilometrin mittaisille matkoille on olemas- tieliikenteen onnettomuutta (keskimäärin noin 70 sa erilaisia alennuksia kuten esimerkiksi opiskelija-, hvjonn./v.), joista noin 6 % oli kuolemaan johtaneita. eläkeläis-, varusmies-/siviilipalvelus-, lehdistön edus- Onnettomuuksissa loukkaantui 462 ja kuoli 25 hen- taja, lapsi-, nuoriso-, ryhmä- sekä meno-paluualen- keä. Loukkaantuneista 20 % ja kuolleista 28 % oli nus. Kehyskuntien osalta nämä koskevat kuitenkin kevyen liikenteen käyttäjiä. Kunnittain tarkasteltuna vain kaukoliikennettä Turun seudun ulkopuolelle. kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtui eniten Maskussa, jossa onnettomuuksissa loukkaantuneis- Matkustuskysynnän ja tarjonnan kohtaaminen ta 32 % ja kuolleista 20 % oli kevyen liikenteen käyt- täjiä. Kevyen liikenteen onnettomuudet korostuivat Työssäkäyntiliikenne Piikkiössä, Lemussa ja Paimiossa.

Kehyskuntien työmatkaliikenne suuntautuu vah- Turun seudun kehyskuntien yleisellä tieverkolla vasti Turkuun. Turussa yliopiston, Yliopistollisen tapahtui vuosina 2000–2004 kaikkiaan 329 henki- keskussairaalan ja Kupittaan alue on keskustan lövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Pääteiden jälkeen selvästi toiseksi suurin työmatkakohde. Tu- osuus kaikista yleisten teiden henkilövahinko-on- run ohella merkittäviä työmatkaliikenteen virtoja nettomuuksista oli kaikkiaan 26 % ja kuolemaan suuntautuu kehyskunnista myös Kaarinaan, Raisi- johtaneista onnettomuuksista 40 %. Kaikkiaan ylei- oon ja Naantaliin. Työmatkaliikenne ei myöskään sellä tieverkolla tapahtui vuosina 2000–2004 yh- ole yksisuuntaista, sillä myös Turusta ja muista teensä 20 kuolemaan johtanutta ja 309 loukkaan- kaupunkiseudun kunnista käy huomattava määrä tumiseen johtanutta onnettomuutta. asukkaita töissä kehyskunnissa. Seutukunnan rajat ylittävä työmatkaliikenne on suurinta Paimiosta, Pääteiden osuus henkilövahinko-onnettomuuksista Piikkiöstä ja Sauvosta Saloon ja Mynämäeltä Vakka- on noin 24 % ja kuolemaan johtaneista onnetto- Suomeen. Kehyskuntien välisistä työmatkavirroista muuksista noin 35 %. Kunnittain tarkasteltuna pää- suurimmat ovat Piikkiön ja Paimion välillä sekä Sau- teiden rooli onnettomuuksissa korostuu erityisesti vosta Paimioon. Mynämäellä, jossa yli puolet (53 %) henkilövahinko- onnettomuuksista ja peräti 80 % kuolemaan johta- Kehyskuntien joukkoliikenneyhteydet palvele- neista onnettomuuksista on sattunut pääteillä. vat hyvin lähinnä Turun keskustaan suuntautuvaa työssäkäyntiä. Myös vahvimpien runkoreittien Pai- Onnettomuusluokittain tarkasteltuna linjaosuuk- mio–Piikkiö–Kaarina, Vahto–Rusko ja Mynämä- sien onnettomuuksia (yksittäis-, kohtaamis- ja ki–Nousiainen–Masku–Raisio samoin kuin Rymätty- ohitusonnettomuudet) oli 47 % yleisten teiden lä–Merimasku (Taattinen)–Naantali -linja varsilla henkilövahinko-onnettomuuksista ja risteysonnetto- olevien kuntakeskustojen väliset työssäkäyntiyhtey- muuksia (kääntymis-, risteämis-, ja peräänajo-onnet- det ovat toimivia. tomuudet) 26 %. Kevyen liikenteen onnettomuudet muodostavat viidesosan (20 %) yleisten teiden hen- kilövahinko-onnettomuuksista. Kuolemaan johta- neista onnettomuuksista 35 % oli linjaosuuksien on- nettomuuksia, 35 % risteysonnettomuuksia ja 25 % kevyen liikenteen onnettomuuksia. 32

Tietyypeittäin tarkasteltuna onnettomuuksia ta- viidennekseen. Näistä kaksi on poikkeuksellisen pahtuu eniten pääteiden ulkopuolella vähäliikentei- vaarallisia liittymiä, joissa tapahtuu yli kolme henki- sillä teillä ja näihin puuttuminen on rakenteellisin lövahinko-onnettomuutta vuodessa. keinoin erittäin vaikeaa. Yhdystieverkon onnetto- muuksissa korostuvat erityisesti linjaosuuksien on- Kunnittaisissa liikenneturvallisuusselvityksissä teh- nettomuudet ja kevyen liikenteen onnettomuudet. tyjen onnettomuusanalyysien, keskusteluiden, ky- selyiden sekä asiantuntija-arvion perusteella Turun Valtatie 8 erottuu selvästi muista pääteistä. Tie- seudun kehyskuntien pahimmiksi liikenneturvalli- osuuden Raisio–Mynämäki turvallisuutta voidaan suusongelmiksi nähdään muun muassa: kuvata erittäin huonoksi verrattuna muuhun pää- • yksittäis- ja kohtaamisonnettomuudet teiden runkoverkkoon. Liikennekuolemien tihe- ys on runkoverkon keskitasoon verrattuna lähes • hirvieläinonnettomuudet nelinkertainen ja liikennemäärä huomioon ottaen • taajamien vakavat kevyen liikenteen onnetto- laskettu kuolemanriski lähes kaksinkertainen. Hen- muudet kilövahinko-onnettomuuksien riski on taajamissa noin kolminkertainen keskitasoon verrattuna, mut- • ylinopeudet ta haja-asutusympäristössä runkoverkon keskitasoa. • teiden ja katujen kapeus sekä kevyen liikenteen Taajamien ulkopuolella korostuvat kohtaamisonnet- väylien puute tomuudet, joista aiheutuu 74 % liikennekuolemista. • autoilu ja mopoilu kevyen liikenteen väylillä Taajamissa korostuvat liittymä- ja kevyen liikenteen onnettomuudet, joiden osuus on 67 % henkilöva- • ongelmia liikennejärjestelyissä koulujen lähei- hinko-onnettomuuksista ja joista aiheutuu 72 % syydessä kuolemista. Tieosuudella on viisi liittymää, jotka • liikenneturvallisuustyön heikko organisointi sijoittuvat vertailussa runkoverkon vaarallisimpaan 33

Liikenneturvallisuustyön ongelmat 3.6. Liikenne ja ympäristö

Kuntien liikenneturvallisuustyön tärkeimpänä muo- Liikenteen ympäristöhaitat voidaan karkeasti jakaa tona on noin 5-10 vuoden välein toistuvien liikenne- ihmisiin kohdistuviin (terveys, viihtyvyys) ja luon- turvallisuussuunnitelmien laatiminen. Suunnitelmi- toon kohdistuviin haittoihin (pohjavedet, luonto- en laadinnan yhteydessä pyritään myös aktivoimaan kohteet). Liikenteestä aiheutuvat melupäästöt ja eri hallintokuntia jatkuvaan liikenneturvallisuustyö- muut elinympäristöjen viihtyisyyttä ja terveellisyyt- hön. Viime vuosina liikenneturvallisuustyön ohjaus tä heikentävät liikenteen haitalliset sivuvaikutukset Turun seudulla, kuten muissakin Varsinais-Suomen kohdistuvat erityisesti kaupunkiseuduille ja vilkaslii- seutukunnissa, on ollut pitkälti Turun tiepiirin vas- kenteisten pääväylien varteen. tuulla. Tiepiiri on teettänyt kuntakohtaiset liiken- neturvallisuussuunnitelmat yhteistyössä kuntien Liikenteen tuottamiin pakokaasupäästöjen mää- kanssa. Liikenneturva on osallistunut asiantuntijana rään ja laatuun vaikuttavat mm. ajoneuvojen luku- hallintokuntien liikenneturvallisuustyöhön ja kun- määrä ja ikäjakauma, ajoneuvokoostumus, ajonope- tien liikenneturvallisuusryhmien toimintaan, joita us, liikenteen sujuvuus, ajotavat, ajoneuvolla ajetut on perustettu liikenneturvallisuusprojektien yhtey- kilometrit, sääolosuhteet, eri liikennevälineiden dessä. ominaispolttoaineiden koostumus ja kulutus sekä moottorikohtaiset ominaisuudet. Ihmisen tervey- Turun seudun kehyskuntiin on laadittu liikenne- delle haitallisimpia pakokaasupäästöjä ovat hiukka- turvallisuussuunnitelmat seudullisena projektina siin sitoutuneet syöpää aiheuttavat hiilivedyt (HC) vuosina 2004–2005. Mynämäen liikenneturvalli- ja hengitystiesairauksia aiheuttavat typen oksidit suussuunnitelma tehtiin Vakka-Suomen kuntien (NO2). Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt aiheutta- yhteydessä vuosina 2002–03. Tehdyissä selvityksis- vat haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja luontoon sä on tarkasteltu liikenneympäristön kehittämisen välillisesti kasvihuoneilmiön kautta. lisäksi myös hallintokuntien liikennekasvatus-, va- listus- ja tiedotustyötä. Liikenneturvallisuussuunni- Turun seudun kehyskuntien osuus Turun seutu- telmien hankkeitten painopiste on keskustojen kunnan tieliikenteen päästöistä on noin 30 %. Ke- liikenteen rauhoittamisessa, keskustojen lähialueit- hyskuntia tarkasteltaessa lähes puolet päästöistä ten liittymäratkaisuissa ja kevyen liikenteen väylien syntyy Paimion ja Piikkiön ja neljännes Maskun ja jatkamisessa keskustoista ulospäin suuntautuvilla Mynämäen tieverkolla. Tieliikenteen melu on pako- reiteillä. kaasupäästöjen ohella toinen keskeinen ihmisten terveyteen ja elinympäristöjen viihtyvyyteen vai- Koko Varsinais-Suomea koskeva liikenneturvalli- kuttava tekijä. Tyypillisesti liikenteen melupäästöt suussuunnitelma on tehty 1990-luvun puolivälissä kasvavat liikennemäärien ja -suoritteen suhteessa. ja sen päivittäminen on ajankohtaista seutukunnal- listen liikenneturvallisuussuunnitelmien valmistu- Pohjaveden pilaantumisriskiin vaikuttavat merkittä- misen jälkeen. vimmin teiden suolaus ja vaarallisten aineiden kul- jetukset. Suunnittelualueen yleisistä teistä noin 57 Liikenneturvallisuuden kehittämistä haittaa hallin- kilometriä (7 %) sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. non hajanaisuus ja resurssien puute. Esimerkiksi Kaiken kaikkiaan yleisten teiden verkosta noin 85 rautateiden tasoristeysjärjestelyt, kaava-alueiden kilometriä (10 %) sijaitsee pohjavesialueilla. Kunnit- yleisten teiden liittymäjärjestelyt tai kevyen liiken- tain tarkasteltuna pohjavesialueita sijaitsee eniten teen alikulut vaativat kahden tai kolmen organisaati- Mynämäen, Maskun ja Nousiaisten tieverkolla. Vaa- on hyväksynnän. Yleisten teiden talvihoito toimii rallisten aineiden kuljetukset keskittyvät pääosin tilaaja-tuottajamallilla ja sen laadun valvonta, ohjeis- valtatielle 8 sekä erityisesti rataosuudelle Turku- tus ja seuranta on tiepiirin vastuulla. Kunnat vastaa- Uusikaupunki. Rataverkolla vaarallisten aineiden vat omien katujensa talvihoidosta eri tyyppisin jär- kuljetusten osuus on peräti 70 % kaikista kuljetuk- jestelyin. Ratahallinto toimii seudun ulkopuolelta sista. Valtatiellä 8 vaarallisten aineiden kuljetusten käsin. osuus on noin 2 % kaikista tiekuljetuksista. 34

4. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET JA KEHITTÄMISEN TOIMINTALINJAT

4.1. Tavoitteet VISIO 2025

Tavoitteiden asettamisen näkökulmina ovat olleet Vuonna 2025 Turun seudun kehyskuntien vyöhyke liikennejärjestelmän käyttäjät (ihmiset ja elinkei- on houkutteleva ihmisläheisen asumisen alue, jossa noelämä) sekä liikenteen ulkoisvaikutukset (ym- kuntien elinkeinot tukeutuvat kuntien nykyisiin ja päristö). Liikenneturvallisuus sisältyy liikkujien kehittymässä oleviin vahvuuksiin. Seutukunta tar- tavoitteisiin. Aluekehitys muodostuu väestön ja joaa ympäristöltään korkeatasoisen ja palveluiltaan elinkeinoelämän kehityksestä sekä ympäristön ti- monipuolisen asuinpaikan nykyistä suuremmalle lasta. Tehty jaottelu vastaa Tiehallinnon palvelujen asukasmäärälle. suunnittelun kehikossa esitettyä eri näkökulmien mukaista ryhmittelyä. Liikennejärjestelmän kehittä- Väestön kasvun myötä tapahtunut uudisrakenta- misen yleisenä pyrkimyksenä on optimoida liikku- minen on toteutettu olemassa olevaa rakennetta mis- ja kuljetustarvetta ja sen edellyttämiä väylä- ja täydentäen ja tiivistäen siten, että on turvattu lähi- liikennepalveluja näiden toistensa kanssa osin risti- palvelujen säilyminen ja kehittyminen ja parannettu riitaisten tavoitteiden mukaisesti. joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä.

Tavoitteiden pohjalta on laadittu seudullisen kehit- Rannikkovyöhykkeen kuntien vahvuuksia ovat eri- tämisen toimintalinjat. Toimintalinjojen muodos- tyisesti merellisyys ja luonnonläheisyys, jotka luovat tamisessa on otettu huomioon Tiehallinnon pal- edellytyksiä matkailu- ja vapaa-aikapalvelujen kehit- velujen suunnittelun kehikko ja siihen sisällytetty tymiselle. Muissa kunnissa elinkeinojen kehittämi- neliporrasajattelu liikennejärjestelmän kehittämi- sessä hyödynnetään liikennejärjestelmän, erityisesti sessä. Neliporrasmallin mukaisesti liikennejärjestel- E18 –liikennekäytävän, valtatien 8 sekä lentokentän män kehittämisessä edetään seuraavassa järjestyk- tarjoamat mahdollisuudet. sessä: Palvelujen ja työssäkäynnin osalta kunnat suun- 1. Liikennetarpeeseen ja kulkutavan valintaan vai- kuttaminen. tautuvat edelleen voimakkaasti Turun kaupunki- seudulle. Liikennejärjestelmää on kehitetty siten, 2. Olemassa olevan väylästön käytön tehostami- että tärkeimmissä suunnissa on toimivat työmat- nen. kaliikenteen joukkoliikenneyhteydet. Asumisviihtyi- 3. Olemassa olevan väylästön parantaminen. syyttä lisätään ja kuntien sisäisen liikenteen tarpeet tyydytetään turvaamalla lähiliikkumisen mahdolli- 4. Isot laajennus- ja kehittämisinvestoinnit. suudet ja turvallisuus kaikille väestöryhmille.

Seuraavassa on kuvattu suunnittelualueen tavoiteti- Alueen kunnat toimivat yhteistyössä Turun kaupun- la vision 2025 muodossa. kiseudun kanssa, hyödyntäen omassa toiminnassaan Turun kaupunkiseudun hyviä tie-, rata- ja vesiliiken- neyhteyksiä ja toimivia logistisia palveluita. 35

Tavoitealue A – Liikennejärjestelmän kehit- Tavoitealue C – Tehokkaan ja turvallisen yh- tämistavoitteet ihmisten hyvinvoinnin tur- dyskuntarakenteen kehittäminen vaamiseksi ja parantamiseksi 1. Toimivat liikenneyhteydet kytkevät alueen kun- 1. Vakavien liikenneturmien määrä vähenee jat- nat Lounais-Suomen kaupunkiseutujen verkos- kuvasti kansallisten tavoitteiden mukaisesti. toon ja varmistavat elinkeinoelämän kuljetusten Vuoteen 2010 mennessä Turun seutukunnan lii- ja ihmisten liikkumisen edellyttämät yhteydet kenteessä vuosittain kuolleiden määrä vähenee ulkomaille ja muualle maahan. keskimäärin seitsemästä neljään ja loukkaantu- neiden määrä keskimäärin 110:stä 70:een. 2. Turun kaupunkiseudun työssäkäyntialueella maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämi- 2. Parannetaan lähiliikkumismuotojen, kävelyn ja sen yhteistyötä lisätään. Erityisesti joukkoliiken- pyöräilyn, edellytyksiä ja turvallisuutta kaupun- teen toimintaedellytykset pyritään turvaamaan geissa, kuntakeskuksissa ja kyläalueilla. Toteute- taan erityisesti lasten ja vanhusten liikkumise- 3. Liikenneyhteydet luovat tarvittavat edellytykset dellytyksiä parantavia toimenpiteitä. kuntien maankäytön kehittämiselle.

3. Turvataan haja-asutusalueilla ja kuntakeskusten välillä peruspalvelutasoiset joukkoliikennepal- velut. Kuntakeskusten ja Turun kaupunkiseudun Tavoitealue D – Liikennejärjestelmän kehit- väliset joukkoliikenneyhteydet mahdollistavat tämistavoitteet ympäristön turvaamiseksi työssäkäynnin Turun kaupunkiseudulla sekä su- ja haittojen vähentämiseksi. juvat vaihtoyhteydet muualle maahan suuntau- tuville matkoille. 1. Tuetaan ympäristöä säästäviä liikkumistottu- muksia ja hillitään autoliikenteen kasvua. 4. Turvataan tieverkon liikennöitävyys kaikissa olosuhteissa. Parannetaan sujuvuutta ja turvalli- 2. Pienennetään liikenteestä johtuvaa pohjavesien suutta erityisesti työssäkäyntiliikenteen ja jouk- pilaantumisriskiä sekä vältetään ja vähennetään koliikenteen kannalta tärkeillä tieosuuksilla. liikenneväylien aiheuttamia vesistöhaittoja.

3. Vähennetään liikenteen melusta ja tärinästä ai- heutuvia haittoja ja ehkäistään niiden syntymis- Tavoitealue B – Liikennejärjestelmän kehit- tä. tämistavoitteet elinkeinoelämän toiminta- edellytysten parantamiseksi. 4. Vältetään toimenpiteitä, joista aiheutuu uhkia arvokkaiden luonto- ja kulttuurialueiden ja - 1. Elinkeinoelämälle tärkeät pääliikenneyhteydet maisemien säilymiselle ja sopeutetaan liikenne- Turun suuntaan, pääkaupunkisedulle ja Porin ratkaisut kaupunki- ja taajamakuvaan ja maise- suuntaan sekä ulkomaille tarjoavat edellytykset maan. sujuville ja kustannustehokkaille kuljetusketjuil- le ja niitä tukeville logistiikkapalveluille.

2. Seudullinen ja paikallinen liikennejärjestelmä tarjoaa elinkeinoille hyvät toimintaedellytykset. Turvataan pääliikenneyhteyksien saavutettavuus. Liikenneyhteydet ja –palvelut tukevat matkailu- elinkeinon kehittämistä.

3. Alemman tieverkon kunto ja liikennöitävyys tarjoaa edellytykset maaseudun perustuotan- nolle ja muulle elinkeinoelämälle tarpeellisten kuljetusten hoitamiseen kaikkina vuodenaikoina. 36

4.2. Kehittämisen lähtökohdat

Kytkentä Turun kaupunkiseutuun

Keskeinen lähtökohta alueen ulkoisten ja seututa- son yhteyksien kannalta on alueen maantieteellinen ja toiminnallinen kytkentä Turun kaupunkiseutuun. Suunnittelualue tukeutuu työssäkäynnin ja palvelu- jen osalta pitkälti Turun kaupunkiseudun tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tiivis vuorovaikutus luo edelly- tyksiä mm. joukkoliikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen. Lisäksi asia konkretisoituu Turun kaupunkiseudun molemmille puolille jakautuvaa suunnittelualuetta yhdistävän kt 40 kehittämisessä.

Turun kaupunkiseudun asema valtakunnan tasolla ja Etelä-Suomen kaupunkiverkossa turvaa hyvät lähtö- kohdat alueen ulkoisten yhteyksien kehittymiselle. Turun ja Naantalin satamat sekä alueen lentoasema luovat edellytyksiä elinkeinoelämän ja erityisesti lo- gististen palvelujen kehittymiselle. Yhteydet pääkau- punkiseudulle paranevat vuonna 2008 valmistuvan Muurla–Lohja E18-moottoritieosuuden myötä. Ran- Alueen pääliikenneväylien kehittämiseen käytettä- ta- ja Turku–Toijala-radat kuuluvat valtakunnalliseen västä rahoituksesta päätetään eduskunnassa. Ra- rautatieliikenteen runkoverkkoon ja valtakunnallis- hoituspäätösten taustalla vaikuttaa vuonna 2004 ten tie- ja rautatieliikenteen runkoverkkoja selvit- valmistunut liikenneväyläpolitiikan linjauksia vuosil- täneen työryhmän väliraportissa valtakunnalliseen le 2004–2013 käsitellyt ministerityöryhmä. Inves- runkotieverkkoon on ehdotettu myös valtatietä 8 tointiohjelma vuosille 2008–2013 sisältää suunnit- välillä Turku–Pori ja valtatietä 9 sekä Turun kehätietä. telualuetta koskien valtatien 8 kehittämisen välillä Turku–Pori (37 milj. euroa) sekä teemapakettei- Rahoitus ja kehittämishankkeiden päätök- hin sisältyviä hankkeita jo vuosille 2004–2007. On senteko todennäköistä, että investointiohjelmaa täydenne- tään seuraavalla hallituskaudella, joten nyt laaditta- Alueen paikallisten toimijoiden kokonaisrahoitus valla suunnitelmalla luodaan edellytyksiä alueen pri- alueen liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämi- oriteettien tunnistamiselle ko. päivityskierroksella seen on ilman Merenkulkulaitoksen rahoitusta noin käytävän vuoropuhelun tueksi. 18 milj. euroa/vuosi. Tästä noin 4,3 milj. euroa (24%) muodostuu joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten Tiehallinnon perustienpidon rahoitusta on koh- ostoista ja korvauksista, vajaa 4 milj. euroa (23%) dentunut Turun seudun kehyskunnille viime vuo- kuntien investoinneista ja reilu 1,0 milj. euroa (6%) sina keskimäärin 4,89 milj. euroa vuodessa. Tämä Tiehallinnon investoinneista. Hoidon ja ylläpidon on ollut lähes kokonaan hoidon ja ylläpidon sekä osuus on yhteensä noin 6 milj. euroa/vuosi (34%). peruskorjausten menoja. Laajennus- ja uusinves- Erilaisten yksityistieavustusten osuus kokonaisme- tointeihin käytettävissä oleva rahoitus on koko noista on noin 2,0 milj. euroa/vuosi (11%). Lisäksi Tiehallinnossa ollut viime vuosina erittäin pieni. alueelle kohdistuu Merenkulkulaitoksen rahoitusta, TTS-kaudella 2005–2009 Turun seudun kehyskun- joka koko Saaristomeren merenkulkupiirin alueella tien alueelle ohjelmoitu rahoitus on 6,19 milj. eu- on noin 15,9 milj. euroa. Ratahallintokeskuksen ra- roa, joka on noin 11,7 % tiepiirin koko perustien- hoitus vaihtelee vuosittain hankeperusteisesti, eikä pidon rahoituksesta. Perustienpidon rahoituksen siitä voida esittää selkeää keskiarvoa. painopiste on jatkossakin päivittäisen liikennöinnin turvaamisessa sekä nykyisen tieverkon kunnon yl- Rahoitustaso on riittämätön suunnittelualueen tar- läpitämisessä. Käytettävissä olevat laajennus- ja uu- peiden toteuttamiseen suunnitelma-ajanjaksolla, ei- sinvestointirahat keskitetään liikenneturvallisuutta kä sen oleteta lisääntyvän oleellisesti tulevaisuudessa. parantaviin hankkeisiin. 37

Kehyskuntien alueella on ollut tarkasteluajanjaksona toiminnallisten ominaisuuksien (työssäkäynti, asioin- 2001–2004 yksi suuri kehittämishanke, Paimio– ti, kuljetukset, jne.), eri käyttäjäryhmien tarpeiden ja Muurla-moottoritien rakentaminen. Tähän hank- odotusten sekä eri tasoisten yhteyksien muodos- keeseen kohdistunut rahoitus vuosina 2001–2004 tamassa viitekehyksessä. Kehittämisen painopiste- on ollut keskimäärin 25,7 milj.euroa vuodessa. Ke- alueiden valinnassa on otettu huomioon neliporras- hyskuntien alueelle ei ole osoitettu rahoitusta ke- periaate. Eri käyttäjäryhmien osalta korostetaan hittämishankkeille TTS-kaudella 2005–2009. autottomien, iäkkäiden, lasten ja liikkumisrajoit- teisten erityistarpeiden huomioimista, joka liittyy Ratahallintokeskus vastaa rataverkon hoidosta, yllä- erityisesti liikenne- ja kuljetustarpeisiin vaikuttami- pidosta ja kehittämisestä. Suunnittelualueen kautta seen. Seudun toiminnallisen rakenteen ja käyttäjien kulkee kaksi ratayhteyttä, rantarata (Turku–Helsin- tarpeiden perusteella Turun seudun kehyskuntien ki-rata) sekä Turku–Uusikaupunki-rata. Ratahallin- liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohtia voi- tokeskuksen rahoitus kanavoituu perusradanpidon daan tarkastella kolmella eri tarkastelutasolla: edellyttämän välttämättömän hoidon ja kunnossa- • seudun ulkoisten yhteyksien pitohankkeiden kautta, jolloin uusinvestoinneille tai • seudun sisäisten yhteyksien (seututaso) ja kehittämiselle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta. • kuntien sisäisten yhteyksien tasolla.

Merenkulkulaitoksen rahoituskäytäntö on samankal- Liikenteen hallintaa korostava liikennepolitiikka tainen kuin Ratahallintokeskuksellakin, poikkeuksena on viime vuosina tehnyt tuloaan. Kyse on uuden- on yhteysalusliikenteen ostamiseen käytettävä ra- laisesta ajattelutavasta tai näkökulmasta liikenne- hoitus, joka tulee myös Merenkulkulaitoksen kautta. järjestelmän kehittämiseen. Kysyntälähtöisen liikennepolitiikan taustalla on pitkälti kasvavasta au- Joukkoliikenteessä alueen kuntien ja läänihallituk- toliikenteestä johtuvien haittavaikutusten vähentä- sen kautta ohjattava rahoitus muodostavat jatkossa minen (ml. epätasa-arvoisuus liikkumismahdolli- lähtökohdan joukkoliikenteen peruspalvelutasoi- suuksissa) ja toisaalta alati vähenevien resurssien sen liikenteen turvaamiselle pääreittien ulkopuolel- tehokkaampi käyttö. Liikkumisen hallinnan ratkaisu- la. Kokonaisuutena nykytilanteessa ostoliikenteen keino liikenneongelmiin ei ole rakentaa lisää liikenne- osuus joukkoliikenteestä on vain 10 %:n luokkaa infrastruktuuria, vaan pyrkiä käyttämään jo olemas- pääosan liikenteestä ollessa lipputuloperusteista. sa olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti sekä pyrkiä vaikuttamaan liikkumiskäyttäytymiseen Kehittämistarvekehikko (ml. kuljetustavan valintaan) ns. ”pehmeiden keino- jen” (ohjaaminen, kannustaminen) avulla ja toisaal- Seuraavassa on kuvattu Turun seudun kehyskuntien ta kehittämällä kestävien kulku- ja kuljetustapojen liikennejärjestelmän kehittämistarpeita alueelle kes- toimintaedellytyksiä (kustannukset, hoito- ja ylläpi- keisten tekijöiden, liikennejärjestelmän teknisten ja to) ja sen myötä houkuttelevuutta.

Neliporrasperiaatteen soveltaminen (tärkeys ja toimenpidetyypit) Turun seudun kehyskuntien yhteyksien näkökulmasta. 38

4.3. Kehittämisen toimintalinjat kuntien maankäytön kehittämisalueiden yhteydet Turun seudun pääliikenneterminaaleihin ja pääväylil- Ulkoisten yhteyksien kehittäminen le. Toiminnassa otetaan huomioon runkoteille ja nii- den liittymäjärjestelyille asetettavat laatuvaatimuk- Alueen ulkoiset yhteydet ja niiden sujuvuus ovat edelly- set sekä niistä aiheutuvat vaikutukset maankäytön tyksenä koko Turun seudun kilpailukyvyn säilymiselle ja kehittämisedellytyksille. Toteutetaan ratkaisuja, joilla kehittymiselle. Sujuvia yhteyksiä tarvitaan sekä henkilö- lievennetään tai poistetaan pääliikenneväylien ja ym- että tavaraliikenteessä. Turun seudun korkean koulutuk- päröivän maankäytön konflikteja: liikenneturvallisuus- sen ja osaamisen keskittymät edellyttävät vuorovaikusta riskejä ja ympäristöhaittoja. Pääväylien kehittämi- muiden vahvojen osaamiskeskittymien kanssa. Henkilö- sen toimenpiteitä ovat mm. neliporrasperiaatteen liikenteen tärkein suunta on E18-käytävän suunnassa toiseen portaaseen kuuluvat liikenteen hallinnan Salon seudulle ja pääkaupunkiseudulle. Tavaraliikenteen keinot (automaattivalvonta, nopeusrajoitukset ja kannalta alueen useat satamat luovat hyvät edellytyk- opastus), olemassa olevan verkoston parantaminen set teollisuuden toiminnoille myös kehyskuntien alueella, (3. porras) ja liikennejärjestelmän tavoitetilan edel- maapuolella tärkeimmät kuljetussuunnat ovat E18-käy- lyttämät laajennus- ja uusinvestoinnit (4. porras). tävä itään sekä kuljetukset Tampereen suuntaan. Turun Joukkoliikenteessä tehdään toimenpiteitä, jotka pa- kehätien sujuvuuden turvaaminen ja parantaminen rantavat joukkoliikenteen houkuttelevuutta alueen vaikuttaa merkittävästi alueelta ulos suuntautuvien ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä (1. porras) liikennevirtojen sujuvuuteen. Myös vuorovaikutus Uu- mm. kehittämällä joukkoliikennematkojen syöttö- ja denkaupungin ja Satakunnan suuntaan on suurta. liityntäliikennettä.Tämä edellyttää joukkoliikenneyh- teistyön kehittämistä Turun kaupunkiseudun kanssa. Yhteydet naapurialueille Vakka-Suomeen, Salon seudulle ja Loimaan suuntaan tukeutuvat pääasiassa Kehittämisessä on otettava huomioon, että isojen päätieverkkoon. Valtatien 8 ja Kustavintien kehittä- kehittämishankkeiden päätöksenteko ja rahoitus ta- minen parantavat yhteyksiäVakka-Suomen suuntaan. pahtuu pääasiassa valtakunnantasolla eduskunnan Salon suunnan tieverkollinen yhteys on kunnossa päättäessä kehittämishankkeiden toteuttamisesta E18-moottoritien myötä ja myös bussiliikenteen ja rahoituksen laajuudesta. tarjoama palvelutaso E18-käytävän suunnassa on - Valtatien 8 sujuvuus ja turvallisuus. Vt 8 on länsi- hyvä. Jatkossa selvitetään seudullisen raideliikenteen rannikon tieverkon runko, joka toimii Turun seu- toimintaedellytyksiä Turku–Loimaa ja Turku–Salo - dun pohjoisena yhteytenä Uuteenkaupunkiin, osuuksilla. Merimaskun lossin korvaaminen sillalla Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Kehittämistarpeet v. 2002 estää korkeiden purjeveneiden pääsyn kohdistuvat erityisesti tien heikon turvallisuus- Naantalin keskustan vierassatamaan. Jotta Naanta- tason parantamiseen sekä liikenteen sujuvuu- lin asema maamme merkittävimpiin kuuluvana mat- den varmistamiseen liikennemäärien kasvaessa. kailukohteena turvataan myös vesiliikenteen osalta, on suunniteltu nostosillan rakentamista Särkänsal- - Turku–Toijala-radan kunto ja turvallisuus. Ra- men tiepenkereeseen purjeveneitä varten. dan päällysrakenteen heikko kunto heiken- tää raideliikenteen kilpailukykyä Tampereen Alueen ulkoisten yhteyksien kehittäminen tapahtuu suunnan kuljetuksissa ja aiheuttaa ylimääräisiä maakuntatason yhteistyön ja tavoitteiden pohjalta. kustannuksia Turun seudun satamien kautta kul- Valtakunnan tason yhteyksien osalta alueen kun- keville tavaraliikennevirroille. Toijala–Turku- nat tukeutuvat Turun kaupunkiseudun yhteyksien rataosan peruskorjaus sisältyy myös Loimaan kehittymiseen. Ulkoisen liikenteen kannalta oleel- seudun ljs:aan. Perusparannustyö käynnistyy v. liset pääyhteydet ovat E18 -tie, rantarata, vt 8, vt 9, 2006 ja kestää kaikkiaan noin kolme vuotta. Turun kehätie, vt 10, Turku–Toijala-rata sekä termi- - Uudenkaupungin radan kunto ja turvallisuus. naalit Turun rautatieasema, linja-autoasema ja len- Alueen kautta kulkeva raskas tavaraliikenne toasema sekä Turun ja Naantalin satamat. Bussilii- edellyttää radalta hyvää kuntoa ja kemikaalikul- kenteen merkitys valtakunnantason liikenteessä on jetusten suuri määrä erityisen huomion kiin- suuri erityisesti Helsingin ja Satakunnan suuntien nittämistä paljon tasoristeyksiä omaavan radan liikenteiden hoidossa. turvallisuuteen. Kehittämistarpeena on radan rakenteellisen kunnon ylläpidon ohella kulun- Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden tar- valvonnan rakentaminen ja tasoristeysten tur- koituksena on turvata alueen kuntakeskusten ja vallisuuden parantaminen. 39

- Turun kehätien sujuvuuden turvaaminen. Turun maattisesti läpi ja toteutukseen edetään ainoastaan, kehätie on tärkeä kauttakulkuyhteys E18-moot- jos ongelmia ja tarpeita ei voida muilla tavoilla rat- toritien ja valtatien 8 välillä sekä valtateiden 9 ja kaista. 10 suuntiin suuntautuvalle liikenteelle. Työssäkäyntitasoinen joukkoliikennetarjonta toteu- - Joukkoliikenteen kehittäminen E18-käytävän tetaan säteittäisissä Turun kaupunkiseudulle suun- suunnassa käsittää linja-autoliikenteen pikavuo- tautuvissa joukkoliikenteen laatukäytävissä. Kuntien rojen pysäkkijärjestelyjen kehittämisen ja juna- maankäytöllä tuetaan joukkoliikenteen järjestämis- liikenteen kehittämisen rantaradan suunnassa. tä siten, että maankäyttöä ohjataan tiivistäen nykyi- siä keskuksia ja taajamia tai nykyisiin keskuksiin ja Seututason yhteyksien kehittäminen taajamiin tukeutuen nykyisten joukkoliikennereit- tien varsilla. Kaupunkitasoinen liikennetarjonta on Seututasolla tapahtuu useita kehityskulkuja, jotka vai- mahdollista luoda vain muutamalle vahvalle runko- kuttavat liikennejärjestelmän kehittämiseen. Väestön linjalle. Siksi joukkoliikenteen järjestämisen tulee kasvu on nopeinta työpaikkaomavaraisuudeltaan alhai- olla yhtenä lähtökohtana uuden maankäytön suun- sissa alle 20 km:n etäisyydellä Turusta sijaitsevissa kun- nittelussa. Käytännössä uusien maankäyttöalueiden nissa, mikä tarjoaa mahdollisuuden kehittää seudullisia tulisi sijoittua joko nykyisten runkolinjojen varteen joukkoliikenneyhteyksiä Turun suuntaan. Kauempana (alle 500 m kävelymatkan etäisyydelle) tai päähän, sijaitsevissa hitaamman väestökasvun kunnissa väestön jolloin linjaa voidaan jatkaa. Muualla sijaitseville alu- ikääntyminen ja yhdyskuntarakenteen pienipiirteisyys eelle ei synny itsekannattavaa joukkoliikennettä. aiheuttavat suuria haasteita jo peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen säilyttämiselle. Näissä kunnissa elinkei- Kehyskuntien linjojen hyvälle palvelutasolle luo norakenne on alkutuotantovaltaista, mikä puolestaan osaltaan edellytykset se, että linjat palvelevat myös korostaa alemman tieverkon hoidon ja kunnossapidon kaupunkiseudun liikennettä. Seudullisten linjojen tu- merkitystä. Kehyskuntien väestön kasvusta suurin osa lisi myös pitkälti olla Turun keskustan läpi kulkevia sijoittuu Turun kaupunkiseudun ja Vakka-Suomen väli- heilurilinjoja, jolloin keskustan takaisten alueiden selle alueelle, mikä rasittaa alueen tärkeintä yhteyttä saavutettavuus paranee. Tämä lisää matkustajamää- valtatietä 8 sekä saattaa johtaa myöhemmin poikittais- riä, mikä parantaa linjan kannattavuutta. suuntaisten yhteyksien kehittämistarpeisiin, ja korostaa siten esim. Haku-tien varauksen tarpeellisuutta. Seututasolla tieverkon kehittämisessä sekä hoidon ja laatutason määrittämisessä priorisoidaan työ- Seututasolla kehittämisen painopiste on joukko- matkaliikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet. Lisäk- liikenteessä. Kehyskunnista Turkuun suuntautuvan si nostetaan esille seututasolla merkittävät matkai- liikenteen kehittämisessä painotetaan joukkolii- luelinkeinolle tärkeät tieyhteydet ja turvataan niillä kenteen toimintaedellytysten parantamista koko matkailun edellyttämät liikennepalvelut (opastus, matkan ajalla, eli sujuvuus pitäisi pystyä turvaa- info, levähdys- ja pysähdysalueet jne.). maan myös Turun katuverkolla. Muualla seututa- - Kehyskuntien yhteydet Turun seudulle. Hyö- solla, suunnittelualueen kuntien välillä, liikkuminen dynnetään kehyskunnista Turkuun suuntautuvat perustuu pääosin henkilöautoon. Haja-asutusalu- vahvat työmatkaliikenteen virrat ja kehitetään eella ja kuntakeskusten välillä joukkoliikenteessä tarjontaa tasaväliseksi ja yhteyksiä heilurijär- toteutuu pääsiassa peruspalvelutasoinen tarjonta. jestelyjen avulla säteittäissuuntaisissa joukkolii- Haja-asutusalueiden joukkoliikenteen järjestämises- kenteen laatukäytävissä. Tuetaan laatukäytävien sä hyödynnetään uusia kustannustehokkaampia syntymistä ohjaamalla maankäyttöä joukkolii- joukkoliikenteen järjestämistapoja ja kuntien vä- kenteen kannalta edullisille alueille. listä yhteistyötä. Toimenpiteissä painotetaan ne- liporrasmallin ensimmäisen ja toisen portaan - Lippujärjestelmien ja hinnoittelun kehittäminen. toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan liikenne- Kehitetään uusia lipputuotteita (esim. seutusar- tarpeeseen, kulkumuodonvalintaan ja nykyisen jalippu) ja siirrytään etäluettavaan seutulippuun. liikennejärjestelmän tehokkaampaan käyttöön (lii- Parannetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä säi- kenneinformaatio ja tiedotus). Nykyisten väylien lyttämällä seutulipun hinta houkuttelevalla ta- parantamista tehdään tavoitteiden ja resurssien solla ja pyritään siihen, että kaikki alueen kunnat mahdollistamassa laajuudessa. Laajennus- ja uusin- ovat seutulippujärjestelmän piirissä vestointihankkeita koskevat tarpeet käydään syste- 40

- Joukkoliikennejärjestelmän selkeyttäminen. Laa- massa olevan väylästön käyttöä tehostavia toimen- ditaan toiminnallisesti tai liikenteen järjestämisen piteitä (2. porras). kannalta yhteen kytkeytyville alueille ajantasai- set liikennejärjestelmätyössä määritettyjä tavoit- Matkan pituus on keskeinen kulkutavan valintakri- teita vastaavat joukkoliikennesuunnitelmat. teeri: mitä lyhyempiä matkoja asukkaiden on tar- vetta tehdä, sitä suurempi osa niistä tehdään jalan ja - Joukkoliikenneinformaation kehittäminen. Laa- pyörällä. Suuri osa automatkoista on hyvinkin lyhyi- ditaan yhteisaikatauluja ja parannetaan reitti- ja aikatauluinformaation saatavuutta ja ajantasai- tä ja huomattava osa niistä voitaisiinkin suhteellisen suutta pysäkeillä. helposti tehdä jalan tai pyörällä. Hyvät pyöräilymah- dollisuudet parantavat samalla myös joukkoliiken- - Varsinais-Suomen matkapalvelukeskus.Varsinais- teen edellytyksiä, sillä pyöräily on merkittävä lii- Suomeen toteutetaan lääninhallituksen johdolla tyntämuoto pysäkille tai asemalle tultaessa. Tämän matkapalvelukeskus, jonka avulla voidaan hel- vuoksi pysäkeille tulisi järjestää turvalliset ja pyöril- pottaa erityisesti haja-asutusalueen joukkolii- le tarkoituksenmukaiset pysäköintipaikat. kennepalvelujen järjestämistä. - Kustavintien liikenneturvallisuuden parantami- Priorisoidaan kevytliikenteen väylien toteuttami- nen. Parannetaan Kustavintien liikenneturval- sessa koulureitit ja kehittyvät kuntakeskukset ja lisuutta toteuttamalla automaattinen nopeu- taajamat. Liikenneturvallisuustoimenpiteiden to- denvalvontajärjestelmä ja tievalaistus välillä teuttamisessa priorisoidaan kuntakeskuksiin, taaja- Someroja–Mietoinen. miin ja koulureitteihin kohdistuvia toimenpiteitä. - Lentokentän yhteyteen suunnitellun Pilot-alu- - Maankäyttö ja palveluverkko. Kevyen liikenteen een liikenneyhteyksien kehittäminen maankäy- edellytysten kannalta on tärkeää, että matkojen tön etenemisen edellyttämällä tavalla. Hankkeen pituuksien kasvua hillitään: maankäyttö ei hajaan- vaikutukset ovat seudulliset ja elinkeinoelämän nu ja palvelut säilyvät kävely- ja pyörämatkan pääs- toimintaedellytysten kannalta oleellinen asia on sä. Samalla on hyvä nähdä, että jalan tai pyöräl- alueen sujuva kytkeytyminen valtakunnan päälii- lä liikkuva asiakas on uskollinen asiakas. Alueke- kenneverkkoihin. hityksen kannalta on suotuisaa, mitä suurempi osa ostovoimasta kohdistuu oman kunnan yrityksiin.

Kuntien sisäisten yhteyksien kehittäminen - Keskustojen ja taajamien liikenneturvallisuuden parantaminen. Toteutetaan taajamien liikenne- Kuntatasolla Turun kaupunkiseudun kehyskunnissa pai- ympäristön parantamishankkeita mm. Mynämä- notetaan liikenneympäristön laatutekijöitä siten, että en ja Nummen taajamissa sekä Piikkiön ja Rus- luodaan edellytyksiä turvalliselle ja viihtyisälle lähiliik- kon keskustoissa. kumiselle kävellen ja pyöräillen. Pyöräilyn ja jalankulun kannalta yhdyskuntarakenteen tulisi olla mahdollisim- - Alemman tieverkon kunto ja liikennekelpoisuus. man tiivis ja toimintarakenteeltaan monipuolinen. Ke- Alkutuotannon menestyminen edellyttää alem- vyen liikenteen edistämiseksi tulisikin välttää yksipuo- man tieverkon, sekä yleisten että yksityisten listen alueiden syntyä, säilyttää asuinalueiden palvelut, teiden, liikennöitävyyden turvaamista: riittävää sekoittaa asuin- ja työpaikka-alueita sekä sijoittaa uusi hoitotasoa ja rakenteellisen kunnon ylläpitoa. maankäyttö nykyistä taajamaa täydentämään. Osa Tiehallinnolta tämä edellyttää riittävää rahoitus- pienistä kunnista (Velkua, Askainen, Merimasku, Lemu, ta yhdystieverkon hoitoon, ylläpitoon ja perus- Sauvo, Rymättylä) on lähes pelkästään alempiasteisen korjauksiin. Yksityisteiden osalta taas tienpidon yleisen tieverkon varassa, jolloin näiden kuntien osalta organisointimalleja on tarpeen kehittää ja val- keskeiset alemman tieverkon yhteydet tulisi priorisoida tionavustusten tasoa nostaa yksityistieverkon suhteessa muuhun alempiasteiseen tieverkkoon. Kun- vähittäisen rapistumisen pysäyttämiseksi. tatasolla sisäisessä joukkoliikenteessä toteutuu perus- - Kevyen liikenteen väylästö. Kevyen liikenteen palvelutaso. väylätarpeita on eniten kuntakeskustojen reu- noilla sekä kyläkoulujen kohdilla. Toimintalinja painottaa liikennetarpeisiin ja kulku- - Joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyjen paranta- tavan valintaan (1. porras) sekä olemassa olevan minen. Parannetaan pysäkkijärjestelyjä ja –va- väylästön parantamiseen (3. porras) vaikuttavia rustustasoa erityisesti kuntakeskusten ja taaja- toimenpiteitä, joiden ohella toteutetaan myös ole- mien keskus- ja taajamapysäkeillä. 41

5. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄ- MINEN

5.1. Toimenpideohjelma Eduskunnassa erikseen päätettävien isojen inves- tointihankkeiden ja teemapakettien toteuttamista Toimenpideohjelma on rakennettu siten, että I ja ohjaa liikenneväyläpolitiikkaa valmistelleen minis- II kiireellisyysluokat vastaavat molemmat noin vii- terityöryhmän linjaus vuosien 2004–2013 väy- den vuoden tavoitteellista toteuttamisjaksoa. Tämä läinvestoinneista. Vuosien 2008–2013 alustavassa edellyttää kuitenkin nykyistä jonkin verran korke- investointiohjelmassa on mukana valtatien 8 yh- ampaa rahoitustasoa. III kiireellisyysluokka käsittää teysvälihanke Turku–Pori. Investointiohjelmaa tar- muita esille tulleita hankkeita. kistetaan ja jatketaan vaalikausittain ja tähän pää- töksentekoon liittyvää valmistelua voidaan edistää Taulukossa on nimetty kunkin toimenpiteen edis- myös paikallistasolla. Valtatien 8 yhteysvälihank- tämisestä ensisijaisesti vastaava taho tai tahot. Kun- keen ohella Turun seudun kehyskuntien kannalta kin toimenpiteen rahoitusjaosta sovitaan erikseen tärkeimmät edistettävät suurhankkeet ovat Turun sen toteutuksen yhteydessä. Tiestön ylläpito- ja kehätien parantaminen, Turku–Toijala-radan perus- peruskorjaushankkeista on esitetty seudullisesti parantaminen valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä tärkeimmät kohteet. Niiden ajoitus tapahtuu tiepii- Raisio–Nousiainen, josta tiepiiri parhaillaan laatii rissä kuntoperusteella. Kevyen liikenteen hank- yleissuunnitelmaa sekä rantaradan henkilöjunalii- keissa tiepiirin ja kunnan kustannusjako määräytyy kenteen nopeuttaminen ja taajamaliikenteen käyn- tiepiirin käyttämän kevyen liikenteen tarveindeksin nistäminen Turun ja Salon välillä. mukaan.

����� �������������� ����������� ����� ��������������� ������ � ������� ��

������� ���������� ����������� ������������

������������ ��� �� ���������������������� ���������������� ������������ ���������� ��� � �������� ��� �� ������������ ���������� ������������� ��������������� ���������� ���� � �������� ��� ��� ��������� ��������� ��� ������������� �������� ������� ������������ ������� ��� � �������� ���������� ��� ����������� ������������� ���������� �������������� ����������� ����� ��� � �������� ��������� ����������������� ���������� ��� �������������������� �������� ����������������� � ������� ������� ������ ����������� ��������������� �������������� �������������� ������������� ��� ��� �������� ��� � ��������

��� �� ������������������ ���������������� ��� ���������������� ������� ���������� �� �� �������� ������������ ��� �� �������������������� ���������������� ��� ���������������� �� �� �������� �������� ������� ������������ ��� �� ���������������� ���������� ��������� �� ���� ��������

����������������������� ��� ����� ��� ��� �� ����� ����������������� �� ������������������������������ ������� ������ ���� � �������� ��������� ��������������������� ��������� ���������������������������� ����������� ���� ���������������� ������� ���� � �������� ��������������������� ����������������� ����������������� ������������ ������������������������ ��������������������� ���������� ������������� � ���� � ������ ������ ��������������� ������ ������������� ������� �������� � � ���

��������������� ������ �������������������������� ������������ ������� �������� ����� ���

*) I luokka: 2006–2010, II luokka: 2011–2015, III luokka: 2016– 42

����� �������������� ����������� ����� ��������������� ������ � ������� ��

����������� ����������� ������������

������������ ���������� ���������� ������� �������������� ��� ���� �������� ��� � �������� ��������� ������� ��� ������ �������������� ��� ���� �������� ���� � �������� ������������� ������� ������ ������������ �������� ���� � ����������� ������������� ��������� �������� ���� � ��������������� ������������� ����������� ���������� ��� ��� ��������� ���� � �������� ������������� �������������� ���������������� ��� ��� ������ ����� ���� � �������� ������������� ���������� ��������������������� ��� ��� ������ ����� ��� � �������� ���������� ����������� � ������������� ���������� ������� ��������� ��������� � ����������� �������� ���������������� �������� ����������� ������������������� ������������� �������������� ������ � ������ �������� ��������� ���� ������� ������������� ��� �������������� ������� ���������� � �������� ������������ ��������� ���� ������� � ������������� ��� ��������������� ����� � �������� ��������� ������� ������� �������������� ��� ���� ������ ��� � �������� �������������� ������������� ���� ����� ����� �� �������� ����������� ������������� ���� ������ ����� �� �������� ��� �������������������� ������������ ������������ ��� ��� ��� ���������� ������������� �������� ���������� ���� �� �������� ������������������� ����� ������������������ �������� ������� �� �������� ����������������� ��������� ����� ��������������� �������� ������� ����� �� ����� ��������� ������������� �������������� ������ ������� ����� �� ����� ����������� ������������ ����������������� ����������� �������������� ������� ������� ����� �� ������� ��� ������������ ���������������� ��������������� ����������� ��� ���������������� ���������� ��������������� ������� ����� �� ������� �������� ������������� ���������� ���� ������� ������ ������������ ��������� �� �������� ����������� �������������� ���������� �������������� ��� ����� ������� �� �������� ���������������� ��������� ���������� �������������� ��� ���� ������� ����� �� �������� ������� ��������� ������������ ��� ����������� ���������� �������������� ��� ���� ����� �� ��� ���� ��������� ��������������� ��������������� ������������ ������� �� �������� ��� ���� ������������� ����������������� ��� �������������� ��� ������������ �������������� ����� ��������� ���� ��� �������� ������������� ������� ������������ �������������� ����������� ��� ����������� ������ ������� ����������� �������� ��� ��������� ��������� ��� �������� ������������ �������������� ������� ������������� ���������� ��������������� ������ ��� �������� ���� ������ ��� ������� ������� ������� ������� �������� ��� ��� �������� ����� ���������� ��������� �������� ��������������� ������ ������� ����� ��� �������� ��������� ��������� ������ ������������ ������ ��� �� ��� ��� ��������

����������������������� ��������� ������������ ����������������������� ��������� � ��������� ������ ������� �������������� ������������� ����������� ������������� ����� ������������������ � �������������� �������� ���������������������� ������������� � �������������� ����������� ����������������� ������������ ������ ����� ������������������� �������� ��� ������ ������������������� ������������ ����� ���������������� ��� ��� ������� �������� ������������� �������� ��� ���������������������� ������������� ���������� ������ ������� ��� �������� ������� ����� ���� ��� ���������������� �������������� ��������������� ������������� ����� �������� ���������� ���������������� ������������ ����������� ��� ����������� ����������������� ��������������� ��������� � ������ �������������� ���������������� ������������������ ��������������� ��������� ������ � ����������������������� ������ ������� ����������������� ��� ������� ��������������������� ������������� ��� ������������ � �������������� �������������� ������������� ������������������������ ����������������� ��� ������������������� �������� ��� ������ � ��������������� ����������������������� ������� *) I luokka: 2006–2010, II luokka: 2011–2015, III luokka: 2016– 43

����� �������������� ����������� ����� ��������������� ������ � ������� ��

������� ������� ���������������� �������� ������� ��� ������������ �������� ����������������� �������� � ���������� ������ ������������ ��� ���� ������������������� ��� ��������������� �������������� �������� �������������� ������������� �������� ��������� � ��������� ������ ����������� �������� ������������� ����������������� ����������������� ���� �� ��������

������� ����������� ��������� ��� ������� ������������ ������� ������������ ����� ���� � �������� ��� ������ ������ �� ������� ������� �������� ���� � ��� ����� ������� �� �������� ��� ������� ��������� ���� � ��� ������ ������������ ������� ������ ���� � ������ ��� ������ ����������������� ����������� ������� ������� ���� � ������� ��� ������ ����������������� ��������� ������������� ������� ������� ���� � ������� ��� ������� ��������� ����� �������� ������������ ����� ���� �� ��� ����� ������������ ���� �� �������� ����� ������� ����� ���� ��� ��� ����� ������������� ���� ��������� ��� ��������������� ��������� ���� ��� ��� ����� ������� ����� ��� �� ����������� ������� ��������� ���� ��� ��� ����� �������� ��� �� ���������� ������� ����� ��� ������� ��������� ���� ��� ���������� ��� ����� ������������ �� ������� ������� ���������� ���� ��� ��� ������ ��������� �� ������ ����� ������� ����� ���� ��� �������� ����������� ����� ��������� ��� ���� �������� ��������������������������� ��������� ���

�������� ���������� ����������� ������������

������������ ��������� ����������������� ����������������������� ������������ ������� ���� � �������� ��������� ������� ������� ������������ �������� ��� � �������� ��������� ��������� ����������������������� ������������ �������� ���� � �������� ������� ��������� ����������������������� ������������ ���������� ���� � �������� ��������� ������������ ����� ���� � �������� ������������ ���� ��������������������� �������� � �������� ����������� ���������� ������������ ��������� � ��������� ������������ �������������� ���������� ������������ �������� � �������� ����������� ���������������������� �������� ���������������������� ����� � ����� ������������� ��������� ������ ��������������� ������������ ����� �� �������� ��������������� ��������������� ������������ ��������� �� ��������� ���������� �������� ���������� ���������� ������� ������� ������ ���������� ��������� �� ��������� ��������������� ������������������� ������ �� ������������� ��������������� ������� ������� �� ������� ������� ���������� ������������� ���� ����� �� ������ ����� �� �������� ����������� ���������������� ������� ����� �� ��������� ����������� ���������� ����� �� ��������������� �������� ����������� ����� �� ����� ��������������� ���� ������� ��������������� ������������ ����� �� �������� �������� �������������� ���������� ������������ ������ �� ��������

����������������������� ��������������� ���������������� � �� �������������� ����� ������ � ����� ��������������� ���������������� � ������� � ����� ��������������� ��������������� ������������� ���� ������ ������� ���������� ��������� ����� � ����� ��������������� ��������������� ��� ����� ��� ��� ����� ���������� ������ � ����� ����������� ��������������� �������������� ���������� � ����� ����������� ��������������� �������������� ��������� � ����� ������� ����������� ������������� ������������� ��������������� ���� ����� � ����� ������� ������� ������������� ������������� ��������������� ���� ����� � �������� ������������ ������������� ������� ��������� ��������� � ��������� ���������� ������������������� ��������� ����� ��������������� ��������� ������� ���������� ����� � �������� ����������� �������������������� ������� ������� ���� � ��� *) I luokka: 2006–2010, II luokka: 2011–2015, III luokka: 2016– 44

����� �������������� ����������� ����� ��������������� ������ � ������� ��

������� ����������� ��������� ��� ������ ������� ������� �������� ���� � �������� ��� ������� ������������� �������� ������ ���������������������������� ������� ���� � �������� ��� �� ���������� ��� ����� ���� � ����� ���������� ������� ����������� ������� ������ ���������������������� �������� � �������� ��� ����� ���������� ��� ���� ���� � �������� ��� ������ ���������� ������� ���� � �������� ��� ������ ���������� ���� ����������� ����� � ����� ��� ������ ��������������� �� ������������ ������� ���������� ���� � ���������� ��� ��� ��������� ���� ���� ������ �������� ���� �� �������� ��� ����� ��������� �� ������������ ������� ����� ���� �� �������� ��� ������� ������������ �������� �������������� ����� ���� �� �������� ��� ����� ���������� ���� ������������� ��������� ���� �� ��������� ��� ������ ��������� �� ��������� �������� ������������� ����� ���� ��� �������� ��� ������ ������������������� ������� ����� ��� �������� ��� ����� ���������� �� ��������� ������� ���� ���� ��� �������� ��� ����� ��������� �� ����������� ������� ���� ���� ��� �������� ��� ������� ������� ������� ����� ���� ��� �������� ��� ������� ������� ����� �� ������������ ������� ����� ��� �������� ��� ������� ������� ���������� ������ �� ��������� ����� ���� ��� �������� ��� ������ ����������� ��� �� ��������� ��� ��������� ���� ��� �������� ��� ��� ��������� ��� �������� ���� ��� �������� ��� ������ ����������� ������� �������� ���� ��� �������� ��� ������ ����������� ������� �������� ���� ��� �������� ��� ������ ����������� ������� �������� ���� ��� �������� ��� ������� ������������ ������� �������� ���� ��� �������� ��� ������� ���������� ������� �������� ���� ��� �������� ��� ������ �������� �� �������� ������� ���������� ���� ��� �������� ��� ������ ��������� ������ ������� ���������� ���� ��� �������� ��� ������ ���������� ������ ������� ���������� ���� ��� �������� ��� ����� ��������� ������� ������ ���� ��� �������� ��� ����� ��������� �������� ����������� �� �������� ������ ���� ��� �������� ��� ����� ������ �� �������������� ������� ������ ���� ��� �������� ��� ����� ��������� �� ���������� ������� ������ ���� ��� �������� ��� ������ ��������� ������� ������ ���� ��� �������� ��� ������ ��������� ������ ������� ������ ���� ��� �������� ��� ������ ������������ �������� ���������� �� ������� ������ ���� ��� �������� ��� ������� ��������� ������� ������ ���� ��� �������� ��� ���� ���������� ������� ������� ���� ��� �������� ��� ����� �������� ��� ������� ���� ��� �������� ��� ������� ���������� ������� ������� ���� ��� �������� ��� ������� ���������� ������������ ������� ������� ���� ��� �������� ��� ������� ������� �� ������������ ������� ������� ���� ��� �������� ��� ������� ������������� ������� ������� ���� ��� �������� ��� ������� ���������� ������� ������� ���� ��� �������� ��� ������� ���������� �������� ����������������� ������� ���� ��� �������� ��� ����� �������������� ��� ����� ���� ��� �������� ��� ������� ��� ���� �� ������� ������������ ������� ����� ���� ��� �������� ��� ������ �������������� ��� ����� ���� ��� �������� ��� ������ ��������� ������������ ������� ����� ���� ��� �������� ��� ������ ���������� ������� ������ ���� ��� �������� *) I luokka: 2006–2010, II luokka: 2011–2015, III luokka: 2016– 45

5.2. Aiesopimus 5.3. Toteutus ja seuranta

Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteu- Liikennejärjestelmän toteuttamisesta ja seurannas- tuksen käynnistämiseksi tehdään aiesopimus liiken- ta vastaa seurantaryhmä, joka esitetään perustetta- nejärjestelmän kehittämiseen ja hoitoon osallistu- vaksi suunnittelun aikaisen projektiryhmän pohjalta. vien tahojen kesken. Aiesopimuksen allekirjoittajat Seurantaryhmän tukena toimivat omilla vastuualu- sitoutuvat yhdessä laaditun seudullisen liikennepo- eillaan kuntien tekniset toimet ja joukkoliikenne- litiikan ja sitä toteuttavan toimenpideohjelman to- vastaavat, tiepiiri sekä seutulipputyöryhmä. teutumisen edistämiseen, kukin taho toimivaltansa ja käytettävissä olevien resurssiensa puitteissa. Seurantaryhmä voi perustaa myös muita tarpeelli- seksi katsomiaan työryhmiä. Esimerkiksi liikenne- Aiesopimus sisältää kiireellisimmät seuraavan vii- turvallisuustyön tehostaminen voi edellyttää omaa den vuoden 2006–2010 aikana toteutettavat tai työryhmää. Seurantaryhmä vastaa jatkossa kär- käynnistettävät hankkeet tai muut toimenpiteet. kitoimenpiteiden viemisestä toteutusohjelmiin ja Toimenpiteille on nimetty niiden edistämisestä seuraa toimenpiteiden ja aiesopimuksen toteutu- tai käynnistämisestä ensisijaisesti vastaavat tahot. mista. Seurantaryhmän toiminnan käynnistämisestä Aiesopimuksen tarkistamisen yhteydessä voidaan ja koordinoinnista vastaa Varsinais-Suomen liitto. tarvittaessa nostaa uusia kärkitoimenpiteitä mu- Ryhmän järjestäydyttyä voidaan seurannan veto- kaan sopimukseen. vastuusta tarvittaessa sopia toisin.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma toteutuu vain, jos Seuranta voidaan järjestää niin, että aiesopimuksen yhteiset näkemykset ja tavoitteet liikennejärjestel- osapuolet laativat vuosittain yhteenvedon sopi- män kehittämisestä siirtyvät yhteistyötahojen oh- muksen toteutumisesta. Yhteenveto laaditaan elo- jelmiin ja toimintalinjoihin. Aiesopimukseen osallis- syyskuussa, jotta voidaan vaikuttaa eri osapuolten tuminen edellyttää, että kukin taho tarkistaa omat budjettivalmisteluun. Yhteenvedossa käsitellään suunnitelmansa ja ohjelmansa vastaamaan liiken- edellisen vuoden aikana toteutetut toimenpiteet, nestrategian yhteistä seudullista näkemystä kärki- käynnissä olevat hankkeet ja niiden tilanne, arvioi- toimenpiteistä. daan tehtyjen hankkeiden vaikutuksia ja tarkenne- taan seuraavan vuoden toimenpiteet. 46

5.4. Vaikutukset Ihmisten hyvinvointi

Liikennejärjestelmää ei ole varaa kehittää kaik- Maankäytön kehittäminen nykyistä rakennetta täy- kia tarpeita vastaavasti. Ensisijaisesti turvataan dentäen ja taajamiin tukeutuen on säilyttänyt ja osin nykyisen tie-, rata- ja vesiväyläverkon kunto ja lii- vahvistanut kuntakeskusten ja kylien elinvoimaisuut- kennöitävyys sekä peruspalvelutasoiset joukkolii- ta, mikä helpottaa palvelujen saavutettavuutta. kenneyhteydet. Näköpiirissä on kuitenkin myös toimenpiteitä, jotka parantavat liikenneyhteyksien Valtatien 8 turvallisuustaso on kohentunut merkittä- ja -palvelujen tasoa. Valtatietä 8 ja Turun kehätietä västi yhteysvälihankkeen ja eteläpään nelikaistaistuk- kehitetään vaiheittain osana valtakunnallista tielii- sen johdosta. Liikenneturvallisuutta ovat lisänneet kenteen runkoverkkoa. Tärkeimmät ratasuunnat myös Kustavintien eteläpään valaistus, Turun kehä- rantarata ja Turku-Toijala-rata kuuluvat myös valta- tien parantaminen sekä valtatien 8 ja Kustavintien kunnalliseen raideliikenteen runkoverkkoon. Mui- automaattinen nopeusvalvonta. Uudenkaupungin den pääliikenneyhteyksien kunto ja liikennöitävyys radan tasoristeysturvallisuutta on parannettu. Taa- turvataan. Pienemmissä investoinneissa ja muissa jamissa ja alemman tieverkon riskikohdissa ajono- kehittämistoimissa painottuvat työmatkoja palve- peuksia on ohjattu vastaamaan paremmin tie- ja levat joukkoliikenneyhteydet, liikenneturvallisuus, liikenneolosuhteita ja ympäröivää maankäyttöä. asuinympäristön viihtyisyys ja kevyen liikenteen Liikenneturvallisuustavoitteita ei kuitenkaan saavu- olosuhteet. teta pelkillä liikenneympäristöön kohdistuvilla toi- milla, vaan lisäksi tarvitaan liikennekäyttäytymiseen Toimenpideohjelman I ja II kiireellisyysluokan hank- vaikuttavaa tehostettua liikenneturvallisuustyötä. keet ja toimenpiteet on mahdollista toteuttaa noin kymmenen vuoden kuluessa, jos valtion ja kuntien Pää- ja seututiet tarjoavat pääosiltaan sujuvat ja rahoitus liikenneinfrastruktuurin hoitoon, ylläpi- turvalliset liikenneolosuhteet työssäkäynnille Tu- toon ja rakentamiseen sekä joukkoliikennepalvelu- run kaupunkiseudulle, työssäkäynti on mahdollista jen edistämiseen nousee hieman nykytasosta. Isojen myös joukkoliikenteellä. Haja-asutusalueen yhdys- kehittämishankkeiden valtatien 8 Turku–Pori-yhte- tieverkon kunto ja hoito on keskimäärin nykytasol- ysvälihanke ja kt 40 parantaminen sekä valtatien 8 la, mutta taajamien ja keskustojen liikenneympäris- nelikaistaistaminen välillä Raisio–Nousiainen edel- tön parantamistoimenpiteet ovat parantaneet sekä lyttävät kuitenkin eduskunnan erillisiä päätöksiä. Jos liikenneturvallisuutta että viihtyisyyttä. isojen väyläinvestointien rahoitustaso ei nouse, on vaarana, että osa hankkeista toteutuu vasta vuoden Kevyen liikenteen väyliä on rakennettu lisää, mutta 2015 jälkeen. ei lähimainkaan tarvetta vastaavaa määrää. Kevyen liikenteen olosuhteiden parantuessa seudun asukkai- Vuoteen 2025 mennessä on mahdollista toteuttaa den mahdollisuudet ja valmius tehdä päivittäiset mat- myös suuri osa III kiireellisyysluokan toimenpiteis- kat terveellisesti jalan tai pyörällä ovat nykyistä pa- tä, joskin aikatähtäimen pidentyessä esiin nousee remmat, jos matkojen pituudet eivät ole kasvaneet. myös uusia kilpailevia toimenpidetarpeita. Suurin epäsuhta tarpeiden ja käytettävissä olevan rahoi- Linja-autojen vuorotarjonta ja palvelutaso seudun tuksen välillä on kevyen liikenteen väylien ja alikul- eri osista Turkuun on parantunut nykytilanteeseen kujen rakentamisessa, eikä nykytahdilla pystytä to- verrattuna. Seutu- ja työmatkalippujen kehittämi- teuttamaan kuin pieni osa suunnitelman kohteista. nen on tehnyt joukkoliikenteen vakiokäytöstä edul- Myös seutu- ja yhdystieverkolle kohdistuu leventä- lisempaa nykyistä laajemmalle matkustajajoukolle. mis-, uudelleenlinjaus- ja päällystämistoiveita, joiden toteutuminen ei ole näköpiirissä. Liikenteestä aiheutuvat melu- ja muut haitalliset päästöt sekä turvallisuushaitat kohdistuvat edelleen Seuraavassa on kuvattu liikennejärjestelmälle ase- sinne, missä liikennettä on paljon. Altistuminen on tettujen kehittämistavoitteiden toteutumista tilan- suurinta taajamissa ja pääteiden varsilla, vaikka nyky- teessa, jossa I ja II kiireellisyysluokan toimenpiteet tilanteeseen nähden on edetty parempaan suuntaan. on toteutettu. Pääteiden parantamisen yhteydessä toteutetut me- luntorjuntatoimenpiteet ovat vähentäneet merkit- tävästi tieliikenteen aiheuttamia meluhaittoja. Kaik- kia kohteita ei kuitenkaan ole pystytty suojaamaan. 47

Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Ympäristö

Kantatien 40 parantamistoimenpiteet turvaavat Autoistuminen ja kasvava pendelöinti yhdessä tie- sujuvat yhteydet Turun kaupunkiseudun ohittavalle yhteyksien parantamisen kanssa ovat lisänneet liikenteelle ja valtatien 8 sujuvuutta parantavat in- autoliikenteen pakokaasupäästöjä ja energiankulu- vestoinnit varmistavat elinkeinoelämälle toimivat ja tusta. Osa liikenteen kasvusta on kuitenkin pystytty täsmälliset kuljetusyhteydet myös pohjoiseen. Tur- ohjaamaan joukkoliikenteeseen seutu- ja työmat- ku–Toijala-rata on perusparannettu, mikä turvaa kalippujen edullisella hinnoittelulla, uusilla lipputyy- yhdessä toimivien satamien kanssa Turun seudun peillä sekä parantamalla palvelutasoa tärkeimpinä logistisen kilpailukyvyn, mikä heijastuu myös kehys- työmatka-aikoina. Kaupunkien, kuntakeskusten ja kuntien elinkeinorakenteeseen. Lentokentän Pilot- taajamien sisäisessä liikenteessä jalankulun ja pyö- hanke on toteutettu, ja alue tarjoaa erinomaisen räilyn suosiota ovat lisänneet uudet kevyen liiken- sijainnin elinkeinoelämän toimijoille. teen väylät. Samaan aikaan tapahtunut taajamien maankäytön laajeneminen on kuitenkin kasvattanut Voimakas panostaminen joukkoliikenteeseen on matkanpituuksia ja vähentänyt kevyen liikenteen pysäyttänyt matkustajakysynnän laskun ja luonut houkuttelevuutta. edellytyksiä itsekannattavan joukkoliikenteen jär- jestämiselle tärkeimmissä laatukäytävissä. Muu- Seudulle ei ole rakennettu uusia teitä tai ratoja, toin matkailu reittien palvelutasoa on kohennet- jotka merkittävästi uhkaisivat arvokkaiden luonto- tu lauttarantojen kaistajärjestelyillä ja opastusta kohteiden tai maisema-alueiden säilymistä. Valtatien parantamalla. Suurin osa pyörämatkailun tarpeita 8 yhteysvälihankkeen vaikutukset ovat pääosin ra- palvelevista kevyen liikenteen väylistä on edelleen joittuneet tien lähialueelle. rakentamatta. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on otettu Yhdysteiden ja yksityistiestön liikennöitävyys ei ole huomioon kaikessa pääteiden kehittämisen suun- esteenä maaseudun perustuotannon ja muun elin- nittelussa. Tekniset ratkaisut on suunniteltu sel- keinoelämän kehittämiselle. Suuria muutoksia ei ole laisiksi, että ympäristöön kohdistuvat haitat ovat tapahtunut, vaan alemman tieverkon kunto ja talvi- mahdollisimman vähäiset. Valtatien 8 kehittämisen hoidon taso on säilynyt keskimäärin nykytasolla. yhteydessä toteutetut pohjevesien suojaukset ja meluntorjuntatoimenpiteet ovat vähentäneet sel- Tehokkaan ja turvallisen yhdyskuntaraken- västi pohja- ja pintavesien pilaantumisen riskiä ja teen kehittäminen ihmisiin kohdistuvia meluhaittoja. Seudulle ei ole rakennettu uusia teitä tai ratoja, jotka merkittävästi Seudun ulkoisten yhteyksien korkea laatutaso on uhkaisivat arvokkaiden luontokohteiden tai maise- mahdollistanut koko Turun seudun aseman säilymi- ma-alueiden säilymistä. sen ja vahvistumisen Etelä-Suomen aluerakenteessa. Tämä on turvannut tasaisen kasvun koko seudulla, vaikka kehysalueen kunnissa kasvu onkin ollut kes- kimääräistä nopeampaa. Maankäytön ja liikennejär- jestelmän vuorovaikutusten tunnistaminen ja maan- käytön tiivistymistä ja eheytymistä edistäneet ke- hittämistoimenpiteet joukkoliikenteen ja lähiliikku- misen ympäristön parantamiseen ovat hidastaneet yhdyskuntarakenteen hajautumista. Joukkoliiken- teen laatukäytäviin tuketuen on kehittynyt pienipiir- teistä, mutta nykyistä tehokkaampaa maankäyttöä.

Hyvät tieyhteydet ja sujuvat linja-autovuorot ja taajamaliikenne Turun ja Salon välillä tukevat Turun kaupunkiseudun, Turun seudun kehyskuntien, Vak- ka-Suomen ja Salon seutujen työssäkäyntialueiden limittymistä nykyistä kiinteämmin yhdeksi työssä- käyntivyöhykkeeksi. 48

Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmätyö

Osaselvitykset: A. Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat B. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen C. Liikennejärjestelmän maankäyttötarkastelu D. Seudullinen yksityistieverkon kehittämissuunnitelma

Yhteenvetoraportti: Turun seudun kehyskuntien liikennestrategia 2025

Julkaisua saatavana: Varsinais-Suomen liitto Ratapihankatu 36, 20100 TURKU puh. (02) 2100 900 www.varsinais-suomi.fi

Lisätiedot: Varsinais-Suomen liitto Janne Virtanen Ratapihankatu 36, 20100 TURKU puh. (02) 2100 953 janne.virtanen@varsinais-suomi.fi tai Turun seudun kehyskunnat