DOCSLIB.ORG

Strategic Use of Public-Private Cooperation in the Nordic Region

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

Strategic use of public- private cooperation in the Nordic region Guri Weihe, Steven Højlund and Eline Theresa Bouwhof Holljen (COWI) Ole Helby Petersen, Karsten Vrangbæk and Jacob Ladenburg (AKF) TemaNord 2011:510 Strategic use of public-private cooperation in the Nordic region TemaNord 2011:510 © Nordic Council of Ministers, Copenhagen 2011 ISBN 978-92-893-2198-3 Print: Kailow Express ApS Copies: 80 Printed on environmentally friendly paper This publication can be ordered on www.norden.org/order. Other Nordic publications are available at www.norden.org/publications This publication has been published with financial support by the Nordic Council of Ministers. But the contents of this publication do not necessarily reflect the views, policies or recommendations of the Nordic Council of Ministers. Printed in Denmark Nordic Council of Ministers Nordic Council Ved Stranden 18 Ved Stranden 18 DK-1061 København K DK-1061 København K Phone (+45) 3396 0200 Phone (+45) 3396 0400 Fax (+45) 3396 0202 Fax (+45) 3311 1870 www.norden.org Nordic co-operation Nordic co-operation is one of the world’s most extensive forms of regional collaboration, involving Denmark, Finland, Iceland, Norway, Sweden, and three autonomous areas: the Faroe Islands, Green- land, and Åland. Nordic co-operation has firm traditions in politics, the economy, and culture. It plays an important role in European and international collaboration, and aims at creating a strong Nordic community in a strong Europe. Nordic co-operation seeks to safeguard Nordic and regional interests and principles in the global community. Common Nordic values help the region solidify its position as one of the world’s most innovative and competitive. Content Executive summary ............................................................................................................ 7 1 Introduction ................................................................................................................... 11 1.1 Background .......................................................................................................... 12 1.2 PPP definitions ..................................................................................................... 13 1.3 Structure of the report........................................................................................... 15 2 Key conclusions and recommendations......................................................................... 17 2.1 Key conclusions ................................................................................................... 17 2.2 Policy recommendations ...................................................................................... 20 3 Mapping of policy and regulation initiatives in the five Nordic countries.................... 27 3.1 Denmark............................................................................................................... 27 3.2 Sweden................................................................................................................. 31 3.3 Norway................................................................................................................. 35 3.4 Finland ................................................................................................................. 38 3.5 Iceland.................................................................................................................. 42 3.6 Cross-national findings and perspectives ............................................................. 45 4 Effects of public-private innovation partnerships (PPI)................................................. 49 4.1 Presentation of cases ............................................................................................ 49 4.2 Effects/results of PPI............................................................................................ 52 4.3 Barriers................................................................................................................. 59 4.4 Drivers for success ............................................................................................... 62 4.5 Potential ............................................................................................................... 65 4.6 Summary .............................................................................................................. 67 5 Methodology ................................................................................................................. 71 5.1 Methodology for policy and regulation mapping ................................................. 71 5.2 Methodology of effect analysis – case study approach......................................... 73 5.3 Project workshop.................................................................................................. 75 5.4 A final note on methodology................................................................................ 75 Appendix 1 – Eleven PPI Cases ....................................................................................... 77 A1 Case 1: Mobipen (Sweden)................................................................................... 77 A2 Case 2: Phoniro Lock (Sweden) ........................................................................... 81 A3 Case 3: Safe at Home (Sweden) ........................................................................... 86 A4 Case 4: Home Markets (Finland)......................................................................... 90 A5 Case 5: Mobile Health (Finland) .......................................................................... 94 A6 Case 6: Culinary Food Project (Denmark)............................................................ 99 A7 Case 7: The Digital School (Denmark)............................................................... 104 A8 Case 8: The Intelligent Shirt (Denmark)............................................................. 109 A9 Case 9: Akribe (Norway).................................................................................... 113 A10 Case 10: DiaGenic (Norway)............................................................................ 119 A11 Case 11: Communication, hearing and notification aid (Norway).................... 123 Appendix 2 – Interview guide ........................................................................................ 127 Appendix 3 – Workshop Programme ............................................................................ 131 Executive summary Denne rapport er blevet udarbejdet i samarbejde mellem COWI A/S og An- vendt KommunalForskning (AKF) efter opdrag fra Erhvervs- og Byggesty- relsen. Danmark har i 2010 haft formandskabet for Nordisk Ministerråd, og denne rapport vil indgå i Nordisk Ministerråds videre arbejde med offent- ligt-privat samarbejde (OPS). Ud over selve rapporten er der blevet produce- ret en kort film om OPI (offentlig-private innovationspartnerskaber). Fil- men, som er optaget og redigeret af Diktator Film, er tilgængelig på Er- hvervs- og Byggestyrelsens hjemmeside samt på Nordisk Ministerråds hjemmeside. Den offentlige sektor i de nordiske lande står over for udfordringer i for- hold til at løfte opgaver på velfærdsområdet. Der bliver flere og flere ældre og færre i den erhvervsaktive alder. Det skaber et behov for nye og bedre velfærdsløsninger. Udgangspunktet for rapporten er, at offentligt-privat samarbejde (OPS), herunder også OPI, kan være en del af løsningen på de udfordringer, som de nordiske lande står overfor. Men OPS og OPI er ikke uden vanskeligheder og udfordringer, hvilket nødvendiggør viden og erfa- ringsopsamling på området. Denne rapport er et skridt i denne retning. Rapporten analyserer OPS i de fem nordiske lande: Danmark, Sverige, Norge, Finland og Island. Analysen består af to dele. Første del kortlægger de fem nordiske regeringers erhvervspolitiske initiativer for at udbrede brugen af OPS og OPI (kapitel 3). Anden del præsenterer resultaterne fra 11 detaljerede casestudier af perspektivrige OPI-projekter i Norden med fokus på centrale velfærdsområder såsom sundhed, forebyggelse, uddannelse, ældre, handicap- pede og hjemmepleje (kapitel 4). Samlet er det rapportens intention at give et overblik over forskelle såvel som ligheder i de nordiske regeringers måde at arbejde med OPS og OPI på, og på den måde inspirere til dialog og inspiration på tværs af de nordiske lande. Begrebsmæssigt sker der fra rapportens første til anden del en indsnæv- ring i fokus for analysen. Erhvervs- og Byggestyrelsen har ønsket en relativt bred kortlægning af de nordiske regeringers erhvervspolitiske initiativer rettet mod en bred vifte af offentlig-private samspilsformer. I første del af rapporten bruges derfor en relativt bred forståelse af OPS, som bl.a. inklude- rer OPP, OPI, joint ventures, institutionelle OPPer mv. I rapportens anden del indsnævres fokus, hvor ønsket har været at foku- sere på erfaringerne med en ny form for OPS, det offentligt-private innova- tionspartnerskab (OPI). I denne anden del af analysen blev 11 nordiske OPI- cases udvalgt og analyseret. Casene er gode eksempler på, hvordan OPI kan lykkes. Fra de forskellige cases er der blevet fokuseret på resultater og kon- krete effekter af det offentligt-private samarbejde, barrierer og succesfakto- rer samt potentialet ved OPI i en nordisk kontekst. Formålet med at udvælge 8 Strategic use of public-private cooperation in the Nordic region og præsentere perspektivrige OPI-projekter er at give eksempler på, hvordan succesfulde projekter
Recommended publications
  • Analysing Residential Real Estate Investments in Helsinki

    Analysing Residential Real Estate Investments in Helsinki

    Aleksi Tapio Analysing residential real estate investments in Helsinki Metropolia University of Applied Sciences Bachelor of Business Administration European Business Administration Bachelor’s Thesis 29.04.2019 Abstract Author Aleksi Tapio Title Analysing residential real estate investments in Helsinki Number of Pages 35 pages + 2 appendices Date 29 April 2019 Degree Bachelor of Business Administration Degree Programme European Business Administration Instructor/Tutor Daryl Chapman, Senior Lecturer Real estate is a commonly used investment vehicle. However, due to residential real estate’s heterogeneous market, picking a good deal is hard and participating can be scary due to its capital intensiveness. The investor has to understand the market and know how to conduct and analysis. The paper addresses the fundamentals of investing in Helsinki under the Finnish legislation. Helsinki has grown as a city for the past years. Evaluating the city’s growth opportunities wields the investors with confidence on the cyclical real estate market. The market analysis will also show the differences between the locations within Helsinki, opening up potential for investors of many kind. When looking at the process of analysing, the research in this paper focuses the whole spectrum of it: which tools can be used to save time, how to correctly calculate returns and risks and what are the downfalls and benefits of the calculations. The methodology of hedging risks in real estate investing will cover the common fears such as rising interest rate, and will discuss the use of real estate as a hedge against inflation. The paper uses public data sources for comparative data analysis to find variables which affect the price, and draw conclusions according to the data.
  • 2009 Baka Kadri Reinsoo

    2009 Baka Kadri Reinsoo

    Tartu Ülikool Loodus- ja tehnoloogiateaduskond Geograafia osakond Bakalaureusetöö inimgeograafias Eestikeelse elanikkonna paiknemine Helsingis aastatel 1995–2008 Kadri Reinsoo Juhendaja: PhD Kadri Leetmaa Kaitsmisele lubatud: Juhendaja Osakonna juhataja Tartu 2009 SISUKORD 1. SISSEJUHATUS ............................................................................................................ 4 2. UURIMUSE TEOREETILINE TAUST......................................................................... 6 2.1 Linnaökoloogline lähenemisviis ............................................................................... 7 2.2 Positivistlik lähenemisviis ........................................................................................ 9 2.3 Käitumuslik lähenemisviis........................................................................................ 9 2.3.1 Ratsionaalse valiku teooriad ............................................................................ 10 2.3.2 Etnilis-kultuuriline lähenemine........................................................................ 11 2.4 Strukturalistlik-institutsionaalne lähenemine.......................................................... 12 2.5 Konstruktsionistlik lähenemine .............................................................................. 13 2.6 Eluviisi ja argikäitumise mõju rõhutav lähenemine................................................ 14 2.7 Etnilise segregatsiooni positiivsed ja negatiivsed aspektid .................................... 14 2.7.1 Positiivsed.......................................................................................................
  • Sport, Recreation and Green Space in the European City

    Sport, Recreation and Green Space in the European City

    Sport, Recreation and Green Space in the European City Edited by Peter Clark, Marjaana Niemi and Jari Niemelä Studia Fennica Historica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana Timo Kaartinen Pauli Kettunen Leena Kirstinä Teppo Korhonen Hanna Snellman Kati Lampela Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Sport, Recreation and Green Space in the European City Edited by Peter Clark, Marjaana Niemi & Jari Niemelä Finnish Literature Society · Helsinki Studia Fennica Historica 16 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant. © 2009 Peter Clark, Marjaana Niemi, Jari Niemelä and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International A digital edition of a printed book first published in 2009 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB Conversion: Tero Salmén ISBN 978-952-222-162-9 (Print) ISBN 978-952-222-791-1 (PDF) ISBN 978-952-222-790-4 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1458-526X (Studia Fennica Historica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sfh.16 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
  • Runkolinja 560 Vuosaari

    Runkolinja 560 Vuosaari

    n Perkiö t Yl Sandbacka ägen Nybolandet ästöntie Veromäki a-T Martinlaakson sbyv ikk ntie ten Övits Skattbacka u ofi teollisuusalue r bölev ntie ri h i å äge ästö la e Jok t M n Yl n d iniem ti i e n e n e K e tie Mårtensdals ä i Kivimäki H Kaskela vi VANTAANLAAKSO SUUTARILA Ne tikkov vuor d m industriområde Tolkinmetsä PAKKALA re e i Stenbacka i Brokärr Pe R Dick t Nissas VANDADALEN m a Vantaankoski SKOMAKARBÖLE ur YLÄSTÖ Tolkskogen sb r a T on e n BACKAS yvä KUNINKAALA u p g o n i Vandaforsen n e en Å k pa v n e N t g ä i ÖVITSBÖLE k r sväg S e ä o u FASTBÖLE en g v o v r ä P t u s Viherkumpu i v u l t o T e tie ap i l ngi a u n e lika ha r MARTINLAAKSO Grönkulla e u ö e d d p Silvolan n b h u Kuusikko n n a n s Tolkinkylä totä gi a ä r n t t MÅRTENSDAL d nti tekojärvi e e Sexan V i i l Ki a e n e Tolkby y R k a n å ä iim V e S u H Martinlaakso g v u Sillböle ä n u v t i n m Mårtensdal s le o a t HAKUNILA bassäng a ö i e l uv rb V Vanda å a a k Puistola u Y Valimontie a a nt HÅKANSBÖLE G s Siltamäki m l Lahdentie n o ä SUURMETSÄ ie Parkstad Pejlingsv t u k k a Brobacka S a STORSKOG an u s la TAMMISTO ke Tapulikaupunki ak T ntie Heikinlaakso s o aa Stapelstaden nt ROSENDAL Henriksdal n n Va TUOMARINKYLÄ Töyrynummi Pu t is e t ge Louhela i o ie Silvolan t Lidamalmen la ä v Storträsk DOMARBY n n ti Klippsta v teollisuusalue ie rait å t a ntie l H S a n so e k R i r ä anilan ikinlaa o l r p ka k Strömf Sillböle y ie a a Uomatie nt r a T Puistola r k rttimaa i t a to Myyr l u anha Y pb industriområde V e Parkstad e P KAIVOKSELA u ti OJANKO
  • Web Publications 2005:6

    Web Publications 2005:6

    WEB PUBLICATIONS 2005:6 Writers Arts and Culture in Helsinki City of Helsinki Urban Facts, Web publications 2005:6 Aarniokoski Riitta ● Finnish National Gallery, Kiasma Theatre Editorial group ● Askelo Sini City of Helsinki Urban Facts, Statistics and Information Services Chairman: Leila Lankinen, Acting Information Manager Berndtson Maija ● Helsinki City Library Sini Askelo, Senior Statistician; Timo Cantell, Senior Researcher; Marianna Kajantie, Director, City of Helsinki Cultural Office; Vesa Keskinen, Researcher; Cantell Timo ● City of Helsinki Urban Facts, Urban Research Päivi Selander, Project Researcher; Timo Äikäs, Researcher Fontell Klas ● Helsinki City Art Museum Hahtomaa Kikka ● City of Helsinki Cultural Office, Annantalo Arts Centre Graphic design: Olli Turunen | Tovia Design Oy Heimonen Leila ● City of Helsinki Cultural Office, Annantalo Arts Centre Statistics: Sirkka Koski and Annikki Järvinen Hellman Tuomas ● Bachelor of Arts Liaison with printers: Tarja Sundström ● Helminen Martti City of Helsinki Urban Facts, Helsinki City Archives Translation: Magnus Gräsbäck Ilonen Pia ● Talli Architects Language revision: Roger Munn, Bachelor of Arts (hons.) Karjalainen Marketta ● Helsingin Uutiset Enquiries Keskinen Vesa ● City of Helsinki Urban Facts, Urban Research City of Helsinki Urban Facts, Statistics and Information Service Kulonpalo Jussi ● University of Helsinki, Department of Social Policy Address: Aleksanterinkatu 16 –18, 00170 Helsinki P.O. Box 5520 , FIN-00099 City of Helsinki ● Laita Piia Finnish National Gallery, Kiasma Timo Äikäs, + tel. 358 9 169 3184, [email protected]. Lankinen Leila ● City of Helsinki Urban Facts, Statistics and Information Services Sini Askelo, tel. + 358 9 169 3180, [email protected]. Leila Lankinen, tel. + 358 9169 3190, [email protected] Lehtonen Kimmo ● Lasipalatsi Media Centre Lindstedt Johanna ● City of Helsinki Cultural Office, Annantalo Arts Centre Orders Niemi Irmeli ● City of Helsinki Cultural Office, Malmi House Tel.
  • Roihuvuoren Kylälehti Taret S

    Roihuvuoren Kylälehti Taret S

    Roihuvuoren 01/2014 kylälehti Hanami18.5.2014 Esittelyssä Roihun supersankarit taret s. 20–21 | Akita-koirat mukana Hanamissa s. 9 Rotta ja Rauhatäti erikoishaastattelussa s. 26–27 | Lähde kotikaupunkikävelylle s. 18 Vapaa pääsy Ricardo Trabulsi Ricardo Los de Abajo (MEX) Lauantaina 24.5. klo 18.30 Maailma kylässä -festivaali 24.–25.5.2014 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki Hugh Masekela (RSA) Four Cats Luiz Ruffato (BRA) Celso Piña (MEX) Hiphop Allstars & Jennifer Clement (MEX/ Amparo Sánchez (ESP) FeatFest-voittaja USA) Tiger Hoods Capitan Tifus (ARG) Rana Husseini (JOR) Wimme Saari & Marina Arrate (CHI) Da Cruz (BRA/SUI) Tapani Rinne Kymmeniä keskusteluja The Sexican (DEN) Minä ja Ville Ahonen Runsaasti ilmastoasiaa El Niño del Retrete Tiempo Habana (ARG) (FIN/CUB) 300 kansalaisjärjestöä Lauri Tähkä Alex Sandunga 60 katukeittiötä Tuure Kilpeläinen (FIN/CUB) Lasten oma ja Kaihon Karavaani + 150 esitystä Tenava-Timbuktu-alue Koko ohjelma: www.maailmakylassa.fi Partnerit: Tapahtumaa tukevat: Helsingin kulttuurikeskus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti 3 Roihuvuori-seura on mahdollisuus Pääkirjoitus Muutin RoiHuVuOreen 2012 tammikuus- mahdollisuus: väline, kehikko, jonka avulla ja va- sa. Alppilasta, kahviloiden, ratikoiden, ravinto- raan innostuneet voivat rakentaa ja järjestää ta- loiden läheltä. Kantakaupungista, jossa olin asu- pahtumia. Seura ei itse tee mitään, johtokunta nut vuosikausia. Lähiöön, jossa ei ollut kahvilaa, vielä vähemmän. Mutta aina kun joku keksii hy- ei ratikkaa, jolla ajella iltaisin. Kovasti arvelutti. vän idean, tapahtuman – perunapellosta pyörä- Mitä sain tilalle? Ensin sain takaisin osan ys- retken kautta leffafestariin – seura ja johtokun- tävistäni, jotka jo asuivat Roihuvuoressa eivätkä ta auttavat. käyneet Alppilassa. Ratikoiden tilalle mielenrau- Tervetuloa tekemään yhteistä Roihuvuortam- haa tuomaan sain merenrannat, metsät, polut kä- me! Alppilalaiset ja muut: tervetuloa osallistu- veltäviksi.
  • NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari

    NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari

    Master's Thesis Regional Studies Urban Geography NEW-BUILD GENTRIFICATION IN HELSINKI Anna Kajosaari 2015 Supervisor: Michael Gentile UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Faculty Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Author Anna Kajosaari Title New-build gentrification in Helsinki Subject Regional Studies Level Month and year Number of pages (including appendices) Master's thesis December 2015 126 pages Abstract This master's thesis discusses the applicability of the concept of new-build gentrification in the context of Helsinki. The aim is to offer new ways to structure the framework of socio-economic change in Helsinki through this theoretical perspective and to explore the suitability of the concept of new-build gentrification in a context where the construction of new housing is under strict municipal regulations. The conceptual understanding of gentrification has expanded since the term's coinage, and has been enlarged to encompass a variety of new actors, causalities and both physical and social outcomes. New-build gentrification on its behalf is one of the manifestations of the current, third-wave gentrification. Over the upcoming years Helsinki is expected to face growth varying from moderate to rapid increase of the population. The last decade has been characterized by the planning of extensive residential areas in the immediate vicinity of the Helsinki CBD and the seaside due to the relocation of inner city cargo shipping. Accompanied with characteristics of local housing policy and existing housing stock, these developments form the framework where the prerequisites for the existence of new-build gentrification are discussed.
  • Helsinki Urban Underground Spaces – New Guidelines for Visitors

    Helsinki Urban Underground Spaces – New Guidelines for Visitors

    Helsinki Urban Underground Spaces New guidelines for visitors Due to the Covid-19 pandemic changes may occur. Please check the service provider´s website for the latest information. City of Helsinki Covid-19 information for visitors www.myhelsinki.f/en/coronavirus-covid-19-information-for-visitors Contents Foreword 4 Underground master planning is a signifcant part of land-use planning in Helsinki 5 Underground spaces open to the public 7 Amos Rex 9 Temppeliaukio Church 10 Musiikkitalo – the Helsinki Music Centre 11 The Olympic Stadium 12 Metro stations 13 Underground walking and shopping routes 14 Underground parking 18 Sport facilities 19 The Ring Rail Line, Airport railway station & Aviapolis 20 Itäkeskus swimming hall and emergency shelter 21 Underground spaces where authorisation is required 22 The city centre service tunnel 23 The Viikinmäki wastewater treatment plant 25 Hartwall Arena training hall and restaurant 26 Development of the urban structure and constructions for public transport 27 Underground spaces not open for visits 28 Technical tunnels 29 Suomenlinna island emergency and service tunnel 29 Esplanadi artifcial lake and Mustikkamaa heat caverns 30 The future 31 Garden Helsinki 32 The FinEst Railway tunnel 33 Länsimetro, West Metro extension, phase 2 34 The New National 35 The Kaisa Tunnel 36 Underground Helsinki is based on coordination 37 Application to visit underground spaces in Helsinki 38 Cover photo: Amos Rex Art Museum (Tuomas Uusheimo) Layout: Valve Branding Oy Foreword Helsinki’s underground spaces have been of increasing international interest. Requests for visits come almost daily to the author of this brochure alone. At the same time, safety regulations for underground facilities – especially for technical tunnels – have tightened considerably from previous years.
  • Kulosaarilehti-03.2016.Pdf

    Kulosaarilehti-03.2016.Pdf

    3/2016 KULOSAARELAISET •BRÄNDÖBORNA Kulosaarelaiset ry on kaupunginosayhdistys, joka työskentelee kotisaaremme liikennejärjestelyjen, palvelujen, turvallisuuden ja viihtyisyyden puolesta. Brändöborna rf är en stadsdelsförening som arbetar för att påverka trafi kplanering, service, trygghet och trivsel på Brändö. KKulosaari-päiväulosaari-päivä ttorstainaorstaina 225.8.5.8. kklolo 17.0017.00 KKluuvinluuvin (Eugen(Eugen Schaumanin)Schaumanin) puistossapuistossa BBrändödagenrändödagen ttorsdagenorsdagen 225.85.8 kkll 17.0017.00 i GGloetsloets (Eugen(Eugen Schaumans)Schaumans) parkpark Klo 16:30 – 17:30 Tutustumista Risto Rytin tien kenttään (Mariannen puiston vieressä). Klo 17 – 19 Kellotapuli on auki. Klo 19 alkaen Avoimet ovet Club 00570:n tiloissa ostoskeskuksella. 17:30 alkaen ohjelmaa Kluuvin puistossa 18:00 Lasten juoksukisat (eri ikäluokat), kaikki osallistujat palkitaan. 18:00 Löptävling för barn (olika åldersklasser), alla deltagare får pris. Parhaille palkinnoksi pääsylippu seikkailupuisto Korkeeseen. 18:30 Vuoden 2015 kulosaarelainen – år 2015 brändöbo Kahvila – café: lohikeittoa, makkaraa, kahvia ym. (Ala-asteen 2A ja 3A luokkatoimikunnat) Outin leipiä & leivonnaisia, Grimin marmeladit & hillot ym. ym. Kulosaarelaisia toimijoita esittäytymässä BS, GVLK, KMP, Kulps, Vesta … Jalkapallotutka KIRPPUTORI/LOPPTORG – oma pöytä mukaan / eget bord med (0 €) Tervetuloa koko perheen Kulosaari-päivään • Välkomna hela familjen till Brändödagen Hallitus/Styrelsen www.kulosaarelaiset.fi • www.facebook.com/Kulosaarelaiset Kansainvälinen ja monikielinen

  • Smedjebacka Helsinki 1-99

    Hernesaari - Kamppi - 10.8.2015-19.6.2016 14 Pajamäki Ärtholmen - Kampen - Smedjebacka Hernesaari Pajamäki Ärtholmen Smedjebacka Ma-pe / Må-fr Ma-pe / Må-fr Hernesaaren Kamppi Kampen Pajamäki Munkkivuori Kamppi laituri > lait. / pf. 76 Smedjebacka > Munkshöjden > Kampen Ärtholmskajen lait. / pf. 75 5.36 5.47 5.06 5.12 5.25 5.55 6.06 5.22 5.28 5.41 6.14 6.25 5.38 5.44 5.58 6.27 6.39 5.53 5.59 6.14 6.41 6.54 6.06 6.12 6.28 6.50 7.03 6.19 6.25 6.42 7.01 7.15 6.30 6.37 6.54 7.14 7.28 6.41 6.48 7.06 7.27 7.42 6.51 6.58 7.16 Helsinki 1-99 7.38 7.53 7.00 7.08 7.27 Helsinki 1-99 7.48 8.03 7.10 7.18 7.38 7.58 8.13 7.20 7.28 7.49 8.07 8.22 7.30 7.38 7.59 8.16 8.31 7.40 7.48 8.10 8.24 8.39 7.51 7.59 8.21 8.34 8.49 8.01 8.09 8.32 8.45 9.00 8.11 8.19 8.42 8.55 9.09 8.20 8.28 8.51 9.05 9.19 8.31 8.39 9.01 9.15 9.29 8.41 8.48 9.09 9.25 9.39 8.51 8.58 9.18 9.35 9.49 9.00 9.07 9.27 9.51 10.05 9.10 9.17 9.36 10.11 10.25 9.19 9.26 9.45 10.31 10.45 9.32 9.39 9.58 10.51 11.05 9.46 9.53 10.12 11.11 11.25 10.04 10.11 10.30 11.31 11.45 10.24 10.31 10.50 11.51 12.05 10.44 10.52 11.11 12.09 12.24 11.04 11.12 11.31 12.29 12.44 11.24 11.32 11.52 12.49 13.04 11.44 11.52 12.12 13.05 13.20 12.04 12.12 12.32 13.15 13.30 12.24 12.31 12.50 13.25 13.40 12.44 12.51 13.10 13.35 13.50 13.04 13.11 13.30 13.46 14.01 13.24 13.31 13.50 13.56 14.11 13.38 13.45 14.04 14.05 14.20 13.48 13.55 14.15 14.15 14.31 13.58 14.05 14.25 14.26 14.42 14.08 14.15 14.35 14.38 14.54 14.18 14.25 14.46 49 14 10.8.2015-19.6.2016 Hernesaari Pajamäki Ärtholmen Smedjebacka Ma-pe / Må-fr Ma-pe / Må-fr Hernesaaren Kamppi Kampen Pajamäki Munkkivuori Kamppi laituri > lait.

  • ESIKAUPUNGEISSA TAPAHTUU! Elämä, Laadukasta Asumista, Hyvät Palvelut Ja Upeita Luontokohteita

    su Kirja on valmistunut vuonna 2009 kaupunkisuunnittelu­ viraston näyttelytila Laiturin esikaupunkeja koskevaa laajaa b 26 näyttelyä varten. Samalla se on itsenäinen julkaisu, joka toimii oppaana retkellä kaupungissa. HELSINKI Monet ovat jo tutustuneet kaupunkikeskustan nähtävyyk­ siin. Tämä on kirja niille, jotka haluavat tutustua Helsinkiin laajemmin. Kanta kaupungin ulkopuolella on viihtyisiä ja monipuolisia kaupunginosia, joissa on vireä elinkeino­ TAPAHTUU! ESIKAUPUNGEISSA elämä, laadukasta asumista, hyvät palvelut ja upeita luontokohteita. Tämän oppaan tarkoitus ei ole esitellä kaikkia esikau­ punkeja. Ulkopuolelle jää vielä runsaasti omaleimaisia kaupunginosia, joissa on paljon löydettävää ja koettavaa – jotainhan pitää jäädä seuraavaankin oppaaseen. Kirjan matka alkaa, kun astutaan itään menevään metroon ja valitaan pääteasemaksi Vuosaari. Helsingin kaupunki sub 26 Kaupunkisuunnitteluvirasto ESIKAUPUNGEISSA TAPAHTUU! Opas sille, joka retkeilee kaupungissa ESIKAUPUNGEISSA TAPAHTUU! Opas sille, joka retkeilee kaupungissa sub 26 HELSINKI © Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2009 Toimittanut: Marja Piimies Graafinen suunnittelu ja taitto: Heikki Jantunen, Yliopistopaino Paino: Edita Prima Oy, 2009 ISBN 978-952-223-506-0 (nid.) ISBN 978-952-223-507-7 (PDF) www.hel.fi/lahioprojekti 2 Vuosaari Lukijalle 4 Vuosaari 11 Puotila 15 Itäkeskus 19 Viikki 29 Myllypuro 37 Mellunkylä 45 Östersundom 53 Jakomäki 59 Roihuvuori 67 Herttoniemi 73 Laajasalo 79 Kulosaari 85 Oulunkylä 91 Pihlajamäki 97 Malmi 103 Tapanila 109 Tapulikaupunki 115 Siltamäki 121 Maunula 127 Pirkkola 127 Haagat 135 Kannelmäki 141 Malminkartano 145 Helsingin itäiset kartanopuistot -retki 170 Pihlajamäen arkkitehtuuripolku 196 Lähteitä 198 LUKIJALLE Lähes kaikki tuntevat Helsingin keskustan, mutta harva tuntee yhtä hyvin esikaupungit. Moniko helsinkiläinen voi sanoa tuntevansa koti- kaupunkinsa hyvin oman elinpiirinsä lisäksi? Osalla voi olla ennak- koluuloja. Mediassa saatetaan antaa yksipuolinen käsitys esikaupun- kielämästä; moni ei tunnista asuinaluettaan lehtijutusta.
  • Poliisitehtävien Maantieteellinen Jakaantuminen Itä-Helsingin Alueella

    Poliisitehtävien Maantieteellinen Jakaantuminen Itä-Helsingin Alueella

    Poliisitehtävien maantieteellinen jakaantuminen Itä-Helsingin alueella Ville Pelkonen 3/2021 TIIVISTELMÄ Ville Pelkonen: Poliisitehtävien maantieteellinen jakaantuminen Itä-Helsingin alueella Opinnäytetyön muoto: tutkimuksellinen Julkisuusaste: Julkinen, liitteet 4 ja 5 salattu (JulkL 24§ 5.) Ohjaaja: Mika Kyrönviita, Jari Saari Tutkinto: Poliisi (AMK) Analysoimalla polisiin tehtävien maantieteellistä sijoittumista, voidaan toimintaympäristöstä havaita painopistealueita, jotka työllistävät Poliisia tavanomaista enemmän. Painopistealueiden tunnistaminen on tärkeä osa niin poliisitoiminnan suunnittelua kuin päivittäistä operatiivista toimintaakin: Suunnittelusta vastaavan portaan on tärkeää osata suunnata rajallisia resursseja tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Harkittujen ja tietoisten valintojen taustalle tarvitaan ajantasaista ja hyödynnettävää tietoa toimintaympäristöstä. Ongelmana on, ettei poliisin tehtävien maantieteellistä analyysia hyödynnetä tällä hetkellä laaja-alaisesti ja yhtenäisesti. Tässä tutkimustyössä on analysoitu Itä-Helsingin asuinalueiden tehtävämääriä vuosilta 2018 sekä 2019 ja muodostettu kuva Itä-Helsingin painopistealueista. Tutkimuksessa on myös tarkasteltu Poliisin vasteaikoja A-kiireellisyysluokan tehtäville eri Itä-Helsingin alueilla ja verrattu niitä alueen tehtävämääriin. Aineisto on kerätty Polstat-järjestelmästä ja analyysi toteutettu kvantitatiivisin metodein. Analyysin tuloksena ilmeni, että Itä-Helsingin alueen tehtävämäärät vaihtelevat suuresti alueittain. Itä-Helsingin 26 alueesta neljä kiireisintä