Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:17

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Suunnitelmaselostus LUONNOS 30.8.2019

Kaupunkiympäristön julkaisuja 2017:2 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029

Julkaisija: Helsingin kaupunki / kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu Vastuuhenkilö: Mari Soini, puh. 09 310 374 79 Teksti: Sitowise Oy, Marja Oittinen, Aino Karilas, Samu Uusimaa, Jouko Waris, Tiina Ronkainen Nomaji Oy, Mari Ariluoma Helsingin kaupunki, Mari Soini, Antti Siuruainen Taitto: Sitowise Oy, Laura Turunen Kartta-aineistot: Helsingin kaupunki Valokuvat ja kartat: Valokuvat: Sitowise Oy ja Helsingin kaupunki Kartat: Sitowise Oy, Minna Kähkönen, Samuel Ritakallio, Laura Turunen Nomaji Oy, Mari Ariluoma Kannen kuva: Sitowise Oy

ISBN: 978-952-331-633-1 (verkkoversio) ISBN: 978-952-331-632-4 (painettu versio) ISSN: 2489-4230 (verkkoversio) ISSN: 2489-4222 (painettu versio) Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029

Suunnitelmaselostus

Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:17 Sisällysluettelo

1 ALUESUUNNITELMAN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET ...... 7

2 HERTTONIEMEN ALUESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA MENETELMÄT. . 9 2.1 Suunnittelualue ...... 9 2.2 Suunnitelman laatimisen vaiheet...... 12 2.2.1 Aluesuunnitelman vuorovaikutus...... 12 2.3 Alueen suunnittelutilanne...... 13 2.3.1 Keskeisiä strategisia suunnitelmia...... 13 2.3.2 Suunnitteluun vaikuttavat ajankohtaiset hankkeet...... 16 2.3.3 Edellisen aluesuunnitelman toteutuminen...... 17 2.4 Kulttuuriympäristöt ...... 18 2.5 Kaupunkiluonto ...... 22 2.5.1 Luontoarvot ja rauhoitetut luontokohteet...... 22 2.5.2 Kaupunkimetsien nykytila ...... 25 3 YLEISTEN ALUEIDEN TARVEKARTOITUS JA SUUNNITELMA ...... 31 3.1 Yleisten alueiden kehittämissuunnitelma ...... 32 3.1.1 Kulttuuripiirteiden kehittäminen ...... 34 3.1.2 Luontoarvojen vaaliminen ...... 34 3.2 Verkostotavoitteet ...... 35 3.2.1 Jalankulku-, pyöräily- ja virkistysreitit...... 35 3.2.2 Viheralueiden palvelut...... 36 3.2.3 Ekologisten verkostojen kehittämisen tavoitteet...... 38 3.3 Toimenpidetarpeet...... 48 3.3.1 Katualueet ...... 48 3.3.2 Viheralueet...... 49 3.3.3 Luonnon- ja maisemanhoito...... 50 3.3.4 Hoitoluokkien muutostarpeet luonnonhoidon piirissä olevilla alueilla...... 55 3.3.5 Hoitoluokkien muutostarpeet puistoissa...... 57 3.3.6 Jatkoselvitys- ja muut suunnittelutarpeet...... 57

4 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 4 HANKE-ESITYKSET...... 59 4.1 Hankkeiden valinnan perusteet ...... 59 4.2 Hankkeiden kuvaukset ...... 60 4.2.1 Mäenlaskijantien ja Hiihtomäenpuiston parantaminen ...... 60 4.2.2 Länsi-Herttoniemen kahden kalliopuistikon parantaminen...... 61 4.2.3 Leikkipaikka Tuhkimon parantaminen ...... 62 4.2.4 Japanilaisvaikutteisen puiston parantaminen...... 63 4.2.5 Sorsavuorenpuiston ja Laivalahden puistotien parantaminen...... 64 4.2.6 Tuhkimontien parantaminen...... 65 4.2.7 Jalankulun ja pyöräilyn raittien parantaminen ...... 66 4.2.8 Asentajanpuisto...... 70 4.2.9 Hanke-ehdotukset ...... 71 4.3 Hankkeiden rahoitustarve...... 71 LÄHTEET...... 72

LIITTEET...... 73 1 Aluekortit ...... 73 2 Suunnitelma- ja teemakartat ...... 73 3 Vuorovaikutusraportti ...... 73 KUVAILULEHTI ...... 74

Kuva 1. Näkymä Roihuvuoren japanilaisvaikutteisesta puistosta.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 5 Kuva 2. Strömsin kartano. 1 ALUESUUNNITELMAN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET

Aluesuunnitelmat ovat kaupunkiympäristön strategi- laatimisesta ja suunnittelualueen kehittämistarpeista. sen ja toimenpiteisiin tähtäävän suunnittelun työväline Yhteenvetona aluesuunnitelma esittää yleisten aluei- yleisillä alueilla. Yleisillä alueilla tarkoitetaan Helsingin den tavoitetilan ja kehittämissuunnitelman. kaupungin kaupunkiympäristön toimialan hallinnassa ja ylläpidossa olevia katu-, aukio-, tori- ja viheraluei- • Suunnitelmaselostus on kooste tehdystä aluesuun- ta. Yhtä tai useampaa kaupunginosaa koskevat alue- nitelmasta ja sen työvaiheista. Selostuksessa kuva- suunnitelmat laaditaan noin kymmeneksi vuodeksi taan yleisten alueiden tavoitetila. Suunnitelmassa kerrallaan. Aluesuunnitelmissa ei käsitellä koulujen ja esitetään suunnitelman voimassaolokauden 2020- päiväkotien pihoja, sillä ne kuuluvat kasvatuksen ja 2029 aikana edistettävät tärkeimmät strategisen koulutuksen toimialan vastuulle. Liikuntapuistot ja lä- kehittämisen painotukset sekä tavoitteelliset kun- hiliikuntapaikat taas ovat pääsääntöisesti kulttuurin ja nostus-, peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet vapaa-ajan toimialan vastuulla. kustannuslaskelmineen. Suunnitelmaa toteutetaan kaupungin taloudellisen tilanteen puitteissa. Tämä aluesuunnitelma on laadittu Herttoniemen kau- punginosan alueelle kymmenvuotiskaudelle 2020– • Vuorovaikutusraportissa esitetään kuvaus suun- 2029. Suunnitelmaselostuksen lopussa olevalla ku- nittelutyön aikaisesta osallistamisesta, yhteenveto vailulehdellä on esitetty tiivistelmä aluesuunnitelman aluesuunnitelman valmisteluaikana saadusta pa- sisällöstä. lautteesta sekä vastineet palautteisiin aihepiireittäin.

Aluesuunnitelman taustana on Helsingin kaupungin • Aluekorteissa kuvataan suunnittelualueen osa-alue- arvojen ja strategisten tavoitteiden mukainen alueiden kohtaiset ominaispiirteet sekä pitkän aikavälin ta- kehittäminen sekä yleisten alueiden käytettävyyden, voitteet. kaupunki- ja maisemakuvan sekä viihtyisyyden paran- • Lisäksi suunnittelutyön aikana tuotetaan ja kerätään taminen. Suunnitelmassa nostetaan esiin alueiden eri- toimialan tarpeisiin yleisiä alueita koskevaa kuntotie- laiset ominaispiirteet, joita kehitetään, ylläpidetään ja toa, toimenpidetarpeita sekä verkostotarkasteluja. vahvistetaan. Tavoitteena on tukea suunnittelualueen kehitystä sen omista lähtökohdista ja tunnistaa alueen Aluesuunnitelman kulku osana kaupunkiympäristön myönteistä kehitystä tukevat toimenpiteet. Suunnitelma toimintaa on kuvattu oheisessa kaaviossa Aluesuun- laaditaan vuorovaikutteisesti kaupunkilaisten kanssa. nitelman kulku ja seuraavat työvaiheet (kuva 3). Alue- suunnitelmaa toteuttavat työvaiheet, kuten luonnon- ja Aluesuunnitelma koostuu suunnitelmaselostuksesta, maisemanhoidon suunnitelma, laaditaan aluesuunni- siihen liittyvästä vuorovaikutusraportista sekä alue- telman hyväksymisen jälkeen. korteista. Niiden pohjalta kaupunkilaiset ja päättäjät saavat kokonaiskuvan alueesta, aluesuunnitelman Kuva 3. Aluesuunnitelman kulku ja seuraavat työvaiheet. Suunnitelmassa tarkastellaan yleisten alueiden eli katujen, to- rien, aukioiden ja viheraleuiden (rakennetut puistot, luonnon- mukaiset alueet) nykytilaa, kehittämis- ja kunnostustarpeita alueen ominaisuudet ja arvot huomioiden. Aluesuunnitelman kehityssuunnitelmaa toteuttavat seuraavat työvaiheet, kuten luonnon- ja maisemanhoidon suunnitelma laaditaan.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 7 Kuva 4. Kirsikankukkien kukintaa Roihuvuoren Kirsikkapuistossa. 2 HERTTONIEMEN ALUESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA MENETELMÄT

2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue kattaa Herttoniemen kaupunginosan Suunnittelualueella on kaupunkiympäristön toimialan yl- Kaakkois-Helsingissä. Lisäksi suunnittelualueessa on läpitoyksikön hoidossa olevia viheralueita noin 440 heh- mukana Kivinokka ja Viikin viljelylaaksoon ja Viikintie- taaria. Kaavan mukaisia katualueita on noin 88 hehtaa- hen rajautuva selännemetsä. Suunnittelualue rajautuu ria, josta ajoratoja on noin 43 hehtaaria ja katuvihreää lännessä, etelässä ja kaakossa mereen, lounaassa on noin 19 hehtaaria. Jalankulun ja pyöräilyn reittejä on Viikin viljelylaaksoon, pohjoisessa ja koillisessa Viikin- noin 40 hehtaaria. Rakennettuja puistoalueita on noin tiehen ja Itäväylään sekä idässä Marjaniemen siirtola- 44 hehtaaria. Kaupunkiympäristön toimialan hallinnas- puutarhaan. Suunnittelualue sisältyy kokonaisuudes- sa olevia luonnonhoidon alueita, joihin lukeutuvat muun saan Herttoniemen kaupunginosaan. muassa metsät, pellot ja niityt, on noin 290 hehtaaria. Rantaviivaa alueella on yhteensä noin 14 km. Suunnittelualueeseen kuuluvat asemakaavan mukai- set kadut ja aukiot sisältäen katuvihreän sekä raken- Kaupungin viherverkoston rungon muodostavat laajat netut ja luonnonmukaiset viheralueet Herttoniemen mereltä sisämaahan ulottuvat vihersormet. Näistä suun- alueella. Aluesuunnitelmien tarkasteluihin on otettu nittelualueen rantavyöhykkeille sijoittuu kaksi: metsä- ja mukaan myös ulkopuolisia alueita, jotka vaikuttavat laaksomaita sekä Vanhankaupunginlahden käsittävä suunnittelualueeseen ekosysteemipalvelunäkökul- Viikki-Kivikon vihersormi ja maa- ja vesialueita sisältävä masta sekä palveluverkoston toimivuuden ja käytettä- Itä-Helsingin kulttuuripuisto. Alueen yleisilme on vehreä vyyden näkökulmasta. Näitä ovat verkostolliset vihe- ja merellinen lukuun ottamatta Herttoniemen yritysalu- ralueet, pienvesien osavaluma-alueet ja merenrannat etta. Länsi-Herttoniemen ja Roihuvuoren asuinalueiden sekä tärkeät katualueet. tyypillinen piirre on toisiinsa saumattomasti lomittuvat

Kuva 5. Suunnittelualue.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 9 puistomaiset pihat, puistot ja metsäiset viheralueet, jot- kaisia viheralueita, kun taas Porolahden ja Strömsin- ka muodostavat yhtenäisenä hahmottuvan viherverkos- lahden rannan viheralueet edustavat enimmäkseen ton. Suunnittelualueen keskeinen piirre on voimakkaasti rakennettuja viheralueita ja historiallisia kartanopuisto- hahmottuva maisemarakenne. Alueen korkeuserot ovat ja. Suunnittelualueen erityispiirteenä on kulttuuriympä- suuret ja maaston korkeusasemat vaihtelevat välillä ristö- ja luontoarvojen monipuolisuus ja näiden arvojen +0…+43mpy. Alueella on rikasta ja monikerroksellista osittainen sekoittuminen. kulttuuriympäristöä, johon kuuluvat muun muassa ovat muun muassa muinaisjäännökset, kartanoympäristöt, Alueen vedet laskevat Vanhankaupunginlahteen, Tii- autioituneet entiset huvilapalstat, Kivinokan kansan- liruukinlahteen, Strömsinlahteen Tullisaarenselälle ja puisto, siirtolapuutarhat ja jälleenrakentamiskauden ja Porolahteen. Merkittävimmät purot ovat Strömsinlah- lähiörakentamisen alkuvaiheen kaupunginosat. Tyypil- teen laskeva Mustapuro ja pääosin rakennettu Po- listä alueelle ovat laajat sisäsaaristolle tyypilliset ruovi- rolahdenpuro. Muutoin vesistöjä on vähän, avo-ojia koituneet merenrannat. ja muutamaa pientä lampea lukuun ottamatta. Ran- ta-alueiden alavissa osissa on kuitenkin runsaasti eri- Suunnittelualueen keskellä kulkee metrorata ja Itäväy- laisia kosteikkoja, tulvaniittyjä ja ruovikoita. lä (Mt 170), joiden aiheuttama estevaikutus sekä eko- logiselle verkostolle että kävelyn ja pyöräilyn yhteyksil- Suunnittelualueeseen kuuluvien Länsi-Herttoniemen, le on merkittävä. Muita alueen pääkatuja ja alueellisia Herttoniemenrannan ja Roihuvuoren sekä muun Hert- kokoojakatuja ovat Linnanrakentajantie, Abraham Wet- toniemen suurpiirin alueilla asui vuonna 2018 yhteen- terin tie, Sahaajankatu, Roihuvuorentie ja Tulisuontie. sä 28 566 ihmistä (Vuori, Kaasila, 2018).

Kahden vihersormen ja niihin liittyvien viheraluei- Vuori ja Laakso (2018) arvioivat Länsi-Herttoniemen, den muodostamat laajat yhtenäiset viheraluekoko- Herttoniemenrannan ja Roihuvuoren asukasmäärän naisuudet ovat alueelle tyypillisiä. Yksi näistä sijoit- kasvavan seuraavan kymmenvuotiskauden kuluessa tuu Vanhankaupunginlahden itäosaan Kivinokasta yhteensä 1 358 asukkaalla. Herttoniemen yritysalueen suunnittelualueen pohjoisosaan sisältäen vaihtelevia kasvu on nykyisestä 709 asukkaasta 2 384 asukkaa- maisematiloja ja -arvoja sekä luonnonsuojelualueita. seen. Koko aluesuunnitelma-alueen väestömääräksi Roihuvuori on kauttaaltaan viheralueiden ympäröimä: v. 2028 arvioidaan noin 31 448 asukasta. Roihuvuoren selännemetsä ja Marjaniemen siirtola- puutarhaan rajautuva rinnemetsä ovat luonnonmu-

Kuva 6. Ruovikkorannat ovat suunnittelualueelle ominaisia.

10 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Osa-alueet ja aluekortit Suunnittelualueelta on aluesuunnitelmatyössä tunnis- tettu seitsemän erityyppistä osa-aluetta. Osa-aluejako Osa-alueet ovat: perustuu erityisesti maisema- ja kaupunkirakenteen omi- 1. Kivinokka naispiirteisiin, kuten topografia, pohjaolosuhteet, maan- käyttö, kulttuurihistoria, pääasialliset tyylipiirteet ja raken- 2. Länsi-Herttoniemen selännemetsät, Mölylä tamistapa, suojeluarvot, mitoitus tai strategiset tavoitteet. ja Fastholma

Itäväylä (Mt 150) on jätetty osa-aluejaon ja varsinaisen 3. Länsi-Herttoniemi suunnittelualueen ulkopuolelle. 4. Herttoniemenranta Osa-alueista on laadittu aluekortit, joiden tavoitteena 5. Herttoniemen yritysalue on kuvata tiiviisti alueen perustiedot, yleisten aluei- 6. Roihuvuori den säilytettävät ja kehittävät ominaispiirteet sekä pitkän aikavälin tavoitetila yleisille alueille. Sellaisil- 7. Herttoniemen ja Strömsin kartanopuistot ja le osa-alueille, joilla on paljon lähivirkistys- ja puisto- Porolahdenpuisto alueita, on lisäksi laadittu maisemanhoitotavoitteet. Maisemanhoidon tavoitetilan määrittelyn lähtökohtina ovat alueen kulttuurihistoriallisia arvoja, maiseman ominaispiirteitä ja ekosysteemipalveluja säilyttävät ja kehittävät tai palauttavat toimenpidetarpeet.

Kuva 7. Aluekorttien aluejako.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 11 2.2 Suunnitelman laatimisen vaiheet Herttoniemen aluesuunnitelma laadittiin vuosien 2018 Helsingin kaupungilta Mari Soini, Heikki Takainen, ja 2019 aikana. Aluesuunnitelman laatiminen aloitet- Tuuli Ylikotila, Satu Tegel, Antti Siuruainen, Tiina Sauk- tiin syksyllä 2018 tarvekartoituksella. Vuorovaikutus- konen, Raimo Pakarinen, Jussi Jääskä, Laura Hieta- tilaisuudet pidettiin marras-joulukuussa 2018, toinen korpi, Marjo Vänskä, Mikko Näveri, Markus Ahtiainen, Länsi-Herttoniemessä ja toinen Roihuvuoressa. Vuo- Jarkko Rantanen, Juha Paahtio, Susanna Hytti, Tea rovaikutustilaisuudet olivat luonteeltaan työpajoja, Karjalainen, Hannu Airola, Mikko Malmström ja Hanna joissa kerättiin asukkailta ja toimijoilta tietoa yleisten Seitapuro. alueiden nykytilasta sekä toiveita niiden kehittämisek- si. Aluesuunnitelman tarveselvitysvaihe koostui asu- Suunnitelman laadinnasta on vastannut Sitowise Oy, kasvuorovaikutuksesta ja maastokäynneistä. Maas- jonka työryhmään kuuluivat Jouko Waris, Samu Uusi- tokäyntien havainnot kerättiin paikkatietomuotoon maa, Aino Karilas, Laura Turunen, Minna Kähkönen, MobileNote-sovelluksella. Samuel Ritakallio, Tiina Ronkainen ja Marja Oittinen.

Aluekorttien, verkostokarttojen ja raportin laatiminen tehtiin kevään 2019 aikana. Tässä yhteydessä pidettiin 2.2.1 Aluesuunnitelman vuorovaikutus useampi työkokous tilaajan edustajien kanssa ja tehtiin Aluesuunnitelman vuorovaikutusraportissa esitetään maastokäyntejä. Raporttiluonnos laitettiin nähtäville yhteenveto suunnitelman valmisteluaikana saadusta kaupungin verkkosivuille syyskuussa 2019. Luonnok- palautteesta sekä vastineet palautteisiin teemoittain. seen liitteineen oli mahdollista tutustua xx-xx.9.2019 Vuorovaikutuksen eri vaiheiden menetelmät ja kuvauk- välisenä aikana, ja antaa sitä koskevaa palautetta. set sekä muut tarkemmat aineistot ovat vuorovaikutus- raportin liitteinä. Aluesuunnitelman laadintaprosessista vastasi Helsin- gin kaupungin kaupunkiympäristön kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelun maisema-arkkitehti Mari Soini. Aluesuunnitelman ohjausryhmään kuuluivat

Kuva 8. Työpajatyöskentelyä.

12 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 2.3 Alueen suunnittelutilanne

2.3.1 Keskeisiä strategisia suunnitelmia Suunnittelualueella on voimassa Helsingin yleiskaa- vistäen. Kivinokan alue on yleiskaavassa virkistys- ja va (2016). Yleiskaavassa on osoitettu Herttoniemen viheralueen ohella merellisen virkistyksen ja matkailun metroaseman ympäristöön ja yritysalueen eteläosaan aluetta. Yleiskaavaa varten on laadittu erillisselvityk- liike- ja palvelukeskustan aluetta C1. Yleiskaavan siä, jotka on listattu tämän aluesuunnitelman kirjalli- asuinalueet on osoitettu asuntovaltaisiksi alueiksi, joi- suusluetteloon. Herttoniemen keskusta-alue laajenee ta ”kehitetään pääsiassa asumisen, puistojen, virkis- ja kehittyy edelleen monipuolisena asumisen, palvelu- tys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön.” jen ja työpaikkojen keskittymäksi. Herttoniemen yritysalue on yleiskaavassa osoitettu toimitila-alueeksi. Yleiskaavan rakentamisalueet sijoit- tuvat pääosin nykyisille rakennetuille alueille niitä tii-

Kuva 9. Ote Helsingin voimassa olevasta yleiskaavasta. (Lähde: Helsingin karttapalvelu 7.6.2019. Ajantasaiset tiedot ja karttamerkkienselitykset karttapalvelussa kartta.hel.fi)

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 13 Kuva 10. Ote Helsingin viher- ja virkistysalueiden kehittämissuunnitelma VISTRA II:sta. (Lähde: Helsingin karttapalvelu 23.8.2019. Ajantasaiset tiedot ja karttamerkkien selitykset karttapalvelussa kartta.hel.fi)

Yleiskaava 2016:n valmistelun yhteydessä laadittiin Suunnittelualueella kaupunginosapuistoiksi merkittyjä Helsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämissuun- viheraluekokonaisuuksia ovat Herttoniemen liikunta- nitelma (Vistra II). Siinä esitettiin kaupungin suuntaa puisto ja Siilitien aluepuisto kaupunginosan pohjoiso- antava tavoitteellinen viheralueverkosto. Vistrassa esi- sissa, leikkipuisto Herttoniemi ja Mäenlaskijanpuisto tetty tavoitteellinen viheraluerakenne vastaa Herttonie- Herttoniemen metroaseman läheisyydessä, Tuorinnie- men alueella pitkälti nykytilannetta. Rantoja myötäile- menpuisto Herttoniemenrannassa sekä Roihuvuoren vät vihersormet korostuvat. Niitä pitkin kulkevat rannan puistojen ja metsien ketju Kirsikkapuistosta japanilais- suuntaiset pääreitit. Tärkeitä alueellisia yhteyksiä ovat vaikutteiseen puiston ja Satumaanpuiston kautta Roi- reitit asuinalueilta rantojen laajoille viheralueille. huvuoren liikuntapuistoon.

Yleiskaavan Virkistys- ja viherverkosto -liitekartalla ja Viheralueet ovat yleisesti ottaen hyvin monipuolisia ja vistra-kartalla esitetyt kaupunginosapuistot ovat asui- vetovoimaisia selännemetsistä merenrantoihin. Reitit nalueiden keskeisimpiä ja alueellisesti merkittävimpiä yhdistyvät myös laajempiin viheraluekokonaisuuksiin, puistoalueita. Niillä on vetovoimaa myös lähiympäris- ja niiden varsilla on myös muita palveluja ja mahdolli- töään laajemmalla alueella. suuksia eriluonteiseen toimintaan.

14 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Kuva 11. Ote pyöräliikenteen tavoiteverkosta esikaupunkialueille. (Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, liikenne- suunnitteluosasto 2016.)

Aikaisemmin päätetty Kantakaupungin pyöräliikenteen pääverkon tavoitetila 2025 kslk 22.5.2012 piirustus 6083-7 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 15 2.3.2 Suunnitteluun vaikuttavat ajankoh- taiset hankkeet Asemakaavoituksen ajankohtaiset hankkeet

Suunnittelualueella on käynnissä useita asemakaa- salmen ylittävä, Herttoniemenrannan ja Laajasalon vahankkeita. Herttoniemen asemakaavahankkeiden Tullisaarenpuiston yhdistävä, pyöräily- ja jalankulkusil- tavoitteena on Helsingin uuden yleiskaavan mukainen ta sekä sen mahdollisia vaihtoehtoisia toteutustapoja. täydennysrakentaminen sekä liikkumis- ja virkistys- mahdollisuuksien edistäminen. Herttoniemen sairaalan alueella on voimassa uusi asu- mista sisältävä asemakaava. Sairaala puretaan lähi- Länsi-Herttoniemeen ollaan laatimassa uutta täy- vuosina. Nuorisotalon ja kirjaston alueella on voimassa dennysrakentamisen asemakaavaa. Herttoniemen uusi asumista sisältävä asemakaava. Palvelut siirtyvät metroaseman korttelissa on tullut vireille asemakaa- rakenteilla olevaan kauppakeskus Hertsiin. Tätä kaavaa van muutos, jossa suunnitellaan metroaseman ja ei voida toteuttaa ennen Hertsin valmistumista. Lainvoi- bussiterminaalin maanlaisten osien peruskorjausta maiset asemakaavat mahdollistavat jo nyt mm. uusien ja maanpäällisten osien uusimista. Joukkoliikennetoi- asuinrakennusten rakentamisen Länsi-Herttoniemeen mintojen päälle suunnitellaan asuin- ja toimitilaraken- nykyisen sairaalan ja kirjaston paikalle. tamista, josta osa voi olla noin 15 kerrosta korkeaa. Herttoniemenrannan alkuperäisistä asemakaavoista Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueet halutaan pi- rakentamatta jääneet korttelit ovat on viimeisiä tontteja tää toimivina ja elinvoimaisina. Kaupunki on laatinut vaille rakennettu valmiiksi. Reginankuja 3:een on ra- alueille suunnitteluperiaatteet. Herttoniemen yritys- kenteilla asuntoja, venepaikkoja, julkista ranta-aluetta alueen eteläosaan kaavoitetaan uutta urbaania Hert- sekä paikka rantakahvilalle. Vastapäätä Herttoniemen- toniemen keskustaa, jonne rakennetaan niin asuntoja rannan ala-astetta on rakenteilla uusi asuinkortteli ja kuin liiketiloja. Kaupunki on laatinut alueille suunnitte- julkinen puistikko. luperiaatteet. Herttoniemen yritysalueen eteläosaan kaavoitetaan uutta urbaania Herttoniemen keskus- Ajankohtaiset liikennesuunnitelmat taa, jonne rakennetaan niin asuntoja kuin liiketiloja. Herttoniemen yritysalueella ja metroaseman tuntu- Asemanseutu täydentyy merkittävästi ja Itäväylän massa on laadittu liikennesuunnitelmia kaavahankkei- estevaikutus jalankululle ja pyöräilylle pienenee. den osana ja muina hankkeina. Yritysalueen eteläosassa asemakaavahankkeita on vireillä useampi ja voimaan tulleessa uudessa ase- Roihuvuoressa liikennesuunnitelmia on vireillä Roihu- makaavassa Herttoniemen keskustan asukasluvun vuorentien ja Tulisuontien osalta. Nämä liikennesuun- ennustetaan kasvavan noin 5000 hengellä 2020-lu- nitelmat etenevät Roihuvuoren keskustan kaavoituk- vun loppuun mennessä. Työnjohtajankortteleiden sen tahdissa. asemakaava odottaa vahvistumista. Alueelle on kaa- vailtu noin 3400 uutta asukasta. Puusepänkadun Pyöräliikenteen Itäbaanan alustava yleissuunnitelma kortteleiden asemakaava on käynnissä, uusia asuk- Junatieltä Marjaniemen siirtolapuutarhaan asti laadit- kaita alueelle on tulossa noin 1400. tiin vuonna 2014. Alustavassa yleissuunnitelmassa baanalinjaus kulki Herttoniemen alueella Kulosaaresta Herttoniemen pohjoisosassa ja Vartiokylän lounais- Itäväylää seuraillen metroradan pohjoispuolella, Hiih- osassa on vireillä Karhunkaatajan asemakaava, joka täjäntieltä Suunnittelijankadulle ja Länsi-Herttoniemen tuo alueelle yli 3000 uutta asukasta. asuinalueen ja metroradan välissä Valurinkadun aliku- lun kautta Itäväylän eteläpuolelle. Yleissuunnitelmassa Roihuvuoren alueella on käynnisteillä täydennysra- esitetty linjaus tarkentuu baanan jatkosuunnitteluvai- kentamisen suunnitteluperiaatteiden laadinta. Roi- heissa, joita tehdään lähivuosina. huvuoren kirkon ympäristössä saattaa käynnistyä asemakaavan muutoshanke. Roihuvuoren pohjoisrin- Ajankohtaiset katu- ja viheralueiden hankkeet teeseen, Roihuvuorentien länsipuolelle on rakenteilla asuntoja noin 600 asukkaalle. Roihuvuoren Kirsikkapuisto ja Leikkipuisto Herttoniemi tullaan kunnostamaan lähivuosina, jo laadittujen suun- Kivinokan alue asemakaavoitetaan monipuolises- nitelmien mukaan. Leikkipuisto Hillerin kunnostuksen ti virkistystä ja matkailua palvelevaksi alueeksi sen suunnittelu on käynnistymässä. ominaispiirteiden ja luontoarvojen pohjalta. Nykyisel- lään alue on Herttoniemen siirtolapuutarhaa lukuun Siilikujalle on laadittu katusuunnitelma vuonna 2019. ottamatta asemakaavoittamaton. Asemakaavatyö on Kadun rakennussuunnittelu on käynnissä. Siilikujan käynnistymässä lähiaikoina. käyttötarkoitus muuttuu, kun sairaala puretaan ja alue muuttuu asuinkäyttöön. Laajasalon puolella on keväällä 2019 tullut vireille Ylis- kylänlahden asemakaavan muutos, jonka yhteydessä Linnanrakentajantien kunnallistekninen yleissuunnitel- tutkitaan myös mahdollisuutta rakentaa Killingholman- ma on käynnistynyt keväällä 2019.

16 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 2.3.3 Edellisen aluesuunnitelman toteutu- minen Suunnittelualueelle on laadittu aikaisemmin Hertto- niemen viheraluesuunnitelma 2006-2015. Sen lisäksi Itäväylällä on käynnissä väylän parantaminen ja Suun- lähtötietoina tälle aluesuunnitelmalle ovat olleet rajau- nittelijankadun sillan rakentaminen. tuvilta osin myös seuraavat aluesuunnitelmat:

Konemestarinkadun ja Työnjohtajankadun suunnittelu • Kulosaaren aluesuunnitelma vuosille 2016–2025 on käynnissä, toteutus vuonna 2028. Samoin suunnit- telussa on Suunnittelijankatu ja Laivalahdenkatu välillä • Tammisalon aluesuunnitelma vuosille 2012–2027 Linnanrakentajankatu-Konemestarinkatu, tämänkin to- • Itäkeskuksen ja Marjaniemen aluesuunnitelma teutus vuonna 2028. vuosille 2009–2018 Suunnittelijankadun silta on rakenteilla. Itäväylän pa- • Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuun- rantamishankkeet ja meluaita rakenteilla. Kauppakes- nitelma 2016–2025. kus Megahertsi on rakenteilla. Suunnittelualueella on lisäksi alueita, joille on laadittu eril- Herttoniemenrannassa Adriananpuistikko on suunnit- lisiä hoito- ja kehittämissuunnitelmia sekä luonnonsuoje- teilla, ja ympäröivät korttelit ovat rakentumassa. Lai- lualueita, joille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelmia. valahden puistotie, Reginanlaituri ja Petter Wetterin tie • Porolahdenpuiston hoito- ja kehittämissuunnitel- menossa toteutukseen. ma vuosille 2011–2025 Roihuvuoressa Ruususenrinne-katu odottaa toteutus- • Herttoniemen kartanopuiston ja rantapuiston hoi- ta samoin Roihuvuorentien-Tulisuontien liittymä. to- ja kehittämissuunnitelma vuosille 2011–2025 • Roihuvuoren japanilaisvaikutteisen puiston hoito- ja kehittämissuunnitelma vuosille 2013–2027 • Vanhankaupunginlahden lintuvesi, Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015–2024 • Kivinokan vanhan metsän hoito- ja käyttösuunnitelma • Itä-Helsingin kulttuuripuisto - kehittämissuunni- telma, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaa- vaosaston selvityksiä 2012:1

Kuva 12. Väinönlehdonpuisto on kunnostettu.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 17 2.4 Kulttuuriympäristöt Seuraavaksi käsitellään yhteisesti kaikkien edellä mai- Suunnittelualueella on rikkaita kulttuuriympäristön nittujen aluesuunnitelmien toteutuneisuutta huomioiden arvotihentymiä ja erityispiirteitä. Herttoniemi on Hel- myös laaditut hoito- ja kehittämis- tai käyttösuunnitelmat. singin pitäjän vanhimpia kyliä, jossa oli jo keskiajalla useita tiloja. Alueella sijaitsee kolme kartanoa: Hertto- Viheralueet niemen, Strömsin ja Kulosaaren kartanot. Taaja-asutus Aikaisemman aluesuunnitelman viheralueiden hankkeet alkoi kehittyä 1800-luvun lopulla rannikkohöyrylaivojen ja kehitystavoitteet ovat toteutuneet vain osittain. Yleisiä mahdollistettua nopeat yhteydet Helsinkiin. Hertto- ja osittain toteutettuja tavoitteita ovat olleet mm. jalo- niemen kartanon maille sijoittui huviloita ja työläisten puuistutusten lisääminen Porolahdenpuistoon sekä ka- omakotitaloja. lusteiden ja varusteiden lisääminen ulkoilureittien varsille. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriym- Alueella toteutettuja suurempia hankkeita ovat Tuorin- päristöjä (RKY 2009) alueella ovat Herttoniemen pien- niemenpuiston, Väinönlehdon ja Siilitien aluepuiston taloalue, Herttoniemen siirtolapuutarha, Herttoniemen kunnostus. Lisäksi edellisen aluesuunnitelman aikana kartano, pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailman- on toteutettu muita pienempiä hankkeita, mm. koira-ai- sodan aikainen linnoitusketju sekä suunnittelualuee- tauksia. seen pohjoisessa rajautuva Viikin opetus- ja koetila.

Toteutumatta ovat jääneet pienempien puistojen kun- Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ovat nostussuunnitelmat kuten Mäyräpuisto ja Portimopuis- Länsi-Herttoniemen asuntoalue, Kivinokka, Herttonie- to, jotka ovat aikakauden merkittävän puisto- ja puu- men siirtolapuutarha ja Herttoniemen kartano. tarhasuunnittelijan Bengt Schalinin suunnitelmia. Myös Suunnittelualueesta noin kaksi kolmannesta on vuoden Sorsavuorenpuisto sekä Asentajanpuisto-Valurinpuisto 2002 yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, rakennus- ovat kunnostamatta. Laajempien viheraluekokonaisuuk- taiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviä sien kuten Saunalahden Fastholman ja Herttoniemen alueita. Helsingin uudessa, vuoden 2016 yleiskaa- ulkoilupuiston ja luontoalueen sekä Porolahdenpuiston vassa on tunnistettu edellisten lisäksi kulttuurihistori- osalta toimenpiteet ovat toteutuneet osittain. allisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviä alueita. Maisemakulttuurikohtei- Katualueet ta ovat ovat Kivinokan kesämaja-alue, Herttoniemen Aikaisemman aluesuunnitelman hankkeista ovat to- kartanon puukujanne, Herttoniemen ja Roihuvuoren teutuneet Itäväylän alikulkujen kunnostus meluaitojen selännemetsät, Herttoniemen liikuntapuisto ja Roihu- rakentamisen yhteydessä ja jalankulun ja pyöräilyn rei- vuoren asuntoaluekokonaisuus. tistöjen parannukset.

Kuva 13. Roihuvuoren japanilaisvaikutteinen puisto on ainutlaatuinen kokonaisuus asuinalueen keskellä. Sillä on Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan määrittelemä arvoympäristöstatus.

18 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Kuva 14. Suunnittelualueen arvokkaat kulttuuriympäristöt (Ote Helsingin karttapalvelusta 18.6.2019. Ajantasaiset tiedot ja karttamerkkienselitykset karttapalvelussa kartta.hel.fi)

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 19 Kuva 15. Suunnittelualueen kiinteät muinaisjäännökset ovat pääosin vanhoja kylänpaikkoja, hautaröykkiöitä ja vuoden 1914 puolustusjärjestelmään liittyviä linnoitusrakenteita. (Ote Helsingin karttapalvelusta 18.6.2019. Ajantasaiset tiedot ja karttamerkkienselitykset karttapalvelussa kartta.hel.fi)

Alueen kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat muun muas- kyläpaikka. Herttoniemessä Linnanrakentajantien itä- sa pronssikautiset hautapaikat, historiallisen ajan puolella sijaitsee myös vanha fajanssitehdas. Siilitiel- asuin- ja kylänpaikat sekä ensimmäisen maailman- tä löytyy vanha tien pohja ja Fastholmasta ensimmäi- sodan aikaiset linnoituslaitteet. Vanhoja kylänpaikko- sen maailmansodan aikainen ratapenger. Alueella ja edustavat nykyiset kartanoalueet kuten Strömsin sijaitsevat 1. maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet torppa, Kulosaari ja Herttoniemen kartano sekä Kir- liittyvät vuoden 1914 linnoitusvaiheeseen ja sijaitse- sikkapuistossa sijaitseva Hertonäsbyn itäisempi lam- vat pääosin alueen länsireunalla, mutta myös Roihu- puotitila. Myös Mölylässä sijaitseva Brakvik on vanha vuoren itälaidalla.

20 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Kuva 16. Herttoniemen kartanopuisto on valtakunnallisesti Kuva 17. Kulosaaren kartano. merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Se koostuu pää- rakennuksen edustalla aukeavasta muotopuutarhasta ja laajasta maisemapuistosta.

Kartanopuistojen monimuotoisen kasvillisuuden lisäksi Länsi-Herttoniemen ja Roihuvuoren alueella on merkit- täviä asuinalueiden ja puistojen kulttuurivaikutteiseen kasvillisuuteen liittyviä arvoja. Rakennettujen puistojen kasvillisuuden lisäksi alueen metsäisten osien kasvilli- suudessa on näkyvissä pitkä kulttuurivaikutus.

Länsi-Herttoniemen pientaloalueen kallioiset Frans Emil Sillanpään puisto ja Näätäpuisto on suojeltu ase- makaavalla. Myös Herttoniemen ja Strömsin kartanoi- den ja Herttoniemen siirtolapuutarhan alueilla on ase- makaavallisia suojelumerkintöjä.

Kaupunkiympäristön toimialan arvoympäristöstatus on Mäyräpuistolla ja Roihuvuoren japanilaisvaikutteisella puistolla.

Kuva 18. Strömsin kartano.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 21 2.5 Kaupunkiluonto Suunnittelualueella on - ja siihen rajautuu - sekä olevia tielinjausten puita. Tonteilla ja yleisillä alueilla on pai- luonnonsuojelualueita että Helsingin luonnonsuojeluoh- koitellen vanhaa istutettua kasvilajistoa. jelman 2015-2024 kohteita. Monipuolisia luontoarvo- ja on erityisesti alueen länsiosissa Vanhankaupungin Alueen ekologisesta verkostosta ja sen kehittämista- lahteen rajautuvilla laaksoalueilla, ruovikoilla ja lehto- voitteista kerrotaan lisää verkostotavoitteiden alla, kap- painanteilla, Kivinokan niemellä ja jyrkissä selänne- paleessa 3. Yleisten alueiden kehittämissuunnitelma. metsissä Herttoniemen ja Roihuvuoren länsilaidoilla. Luontoarvoja on runsaasti myös suojelualueiden ulko- 2.5.1 Luontoarvot ja rauhoitetut luonto- puolella, mm. Porolahden ja Strömsinlahden alueella. kohteet Uhanalaisten luontotyyppien kohteita on mm. Kivino- kassa Herttoniemen länsipuolen metsäselänteellä ja Luonnonsuojelualueet Roihuvuoressa ranta-alueilla sekä Herttoniemen kar- Viikki-Vanhankaupunginlahti on Helsingin laajin ja hyvin tanon alueella. Metsokohteet ja kääpäalueet sijoittuvat merkittävä suojelualue. Se on laaja kosteikkoalue, jossa Länsi-Herttoniemen metsäselänteelle ja Kivinokkaan. on ruovikkorantaa, laitumia, vesialuetta ja rantametsää. Matelija- ja sammakkoalueena Vanhankaupunginlah- den ruovikot ja lampareet ovat Helsingissä merkittäviä. Pornaistenniemen lehto, Mölylän metsä ja Kivinokan van- ha metsä ovat myös luonnonsuojelualueita. Nämä koh- Ajantasaiset luontotiedot ja karttamerkkienselitykset teet ovat yhdistyneet uuden Vanhankaupunginlahteen ympäristöpalvelujen ylläpitämässä luontotietojärjestel- rajautuvan laajan metsäalueen suojelustatuksen myötä. mässä kaupungin karttapalvelussa kartta.hel.fi) Natura-alueet Alueen rikas kaupunkiluonto on monelta osin kulttuu- rivaikutteista. Kartanoiden ympäristössä monipuolinen Vanhankaupunginlahden lintuvesi on Natura 2000-koh- kasvillisuus ja vanhat jalopuut rikastuttavat monimuo- de, jonka arvo perustuu alueen monipuoliseen pesimä- toisuutta. Piirteitä vanhoista hakamaista ja merkkejä ja muuttolinnustoon. Vanhakaupunginlahti on myös ns. huvila-aikakaudesta on todennäköisesti löydettävissä Ramsar-kohde vuodesta 1976 lähtien. Ramsar-koh- läntisistä selännemetsistä. Asuinalueiden katuympä- teet ovat kansainvälisesti merkittäviä kosteikkoja ja ristöstä ja pihoilta voi havaita vanhoja pihapiirien ja vesilinnuston suojelualueita. Vanhankaupunginlahti on

Kuva 19. Puistometsää Mustapuron varrella Strömsinlahden puistossa.

22 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Kuva 20. Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet. (Ote Helsingin karttapalvelun luontotiedoista 18.6.2019. Ajantasai- set luontotiedot ja karttamerkkienselitykset karttapalvelussa kartta.hel.fi) myös osa kansainvälisesti tärkeää lintualuetta (IBA). Metsäverkoston kriteerit täyttävät alueet Aluekokonaisuudesta 342 ha on luonnonsuojelualuet- Herttoniemen lakimetsä edustaa metsä- ja puustoisen ta, koko Natura-alueen pinta-alan ollessa 316 ha. verkoston ydinmetsän kriteerit täyttävää aluetta. Asiaa on avattu tarkemmin Metsä- ja puustoinen verkosto Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015-2024 kohteet Helsingin kaupunkisuunnittelussa- julkaisussa (2019).

Fastholma ja Saunalahden itäpuolinen metsä (LSO14), Linnusto ja lepakkoalueet Mölylän metsä ja Bäcksin torpan rinneniitty (LSO13), Mäyrämetsä (LSO 10) ja Viikin pähkinäpensaslehto Meri- ja ranta-alueilla on useita arvokkaita lintu- ja le- (LSO 09). pakkoalueita. Etenkin Kivinokka on Helsingin parhaita lepakkoalueita.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 23 Kuva 21. Suunnittelualueen pääpuulajit. (Lähde: KYMP.)

24 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 2.5.2 Kaupunkimetsien nykytila Suunnittelualueen kaupunkiympäristön hoidossa ole- vat kaupunkimetsät on inventoitu vuosina 2018-2019. Inventointien perusteella on kuvattu alueen pääpuula- jit, kasvupaikkatyypit ja puuston ikä.

Pääpuulajit Suunnittelualueen laajuudesta johtuen, alueen puus- to on erittäin vaihtelevaa ja pääpuusto vaihtelee kas- vupaikkojen mukaan. Kokonaisuutena koivu on koko suunnittelualueen yleisin pääpuulaji (34,5 %). Koivun määrää selittyy vanhoilla peltoalueilla, joita suunnitte- lualueella on paljon.

Mänty on suunnittelualueen toiseksi yleisen pääpuula- ji (23,6 %). Alueellisesti eniten mäntyvaltaisia kuvioita on Herttoniemen selänteen ja omakotitaloalueiden ka- rummilla, pääosin kallioisilla kasvupaikoilla.

Kuusi on pääpuulajina kolmanneksi yleisin (4,5 %). Kuusivaltaiset kuviot painottuvat selkeästi Herttonie- men selänteen pohjoisosaan.

Alueella on myös leppävaltaisia (3 %), vaahteravaltai- sia (2 %) ja myös muita jalopuuvaltaisia kuviota.

Yleisesti ottaen puusto on sekapuustoista eli kuviolla on montaa eri puulajia ja vieläpä eri kerroksissa. Tämä on erittäin hyvä asia mm. luonnon monimuotoisuuden kan- nalta ja lisäksi monilajiset ja -kerrokselliset metsät kes- tävät paremmin erilaisia bioottisia ja abioottisia tuhoja. Kuva 22. Sekametsää Länsi-Herttoniemessä.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 25 Kuva 23. Suunnittelualueen kasvupaikkatyypitys. (Lähde: KYMP.)

26 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Kasvupaikat Suunnittelualueen länsiosan metsäalueharjanteen korkeammat alueet ja siitä itään päin oleva Länsi-Hert- toniemen kaupunginosan läheiset korkeammat met- säalueet ovat pitkälti karua ja kallioista kasvualustaa. Herttoniemen metsäharjanteen pääosin alavammat alueet laidoilla ja keski- ja pohjoisosissa ovat pääosin rehevämpiä ja kosteampia osia, joista osan voi luoki- tella jopa muuntuneiksi korviksi.

Mentäessä etelään päin aluetta, kasvupaikat rehevöity- vät. Roihuvuoren ympäristö ja siitä Itäväylää kohti olevat alueet ovat lähes kauttaaltaan reheviä, lukuun ottamatta joitain karumpia tai kallioisia yksittäisiä kohteita.

Kuva 24. Lehtomainen kasvupaikka Strömsin kartanon puistossa.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 27 Kuva 25. Suunnittelualueen puuston ikäluokat. (Lähde: KYMP.)

28 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Puuston ikä Suurin osa (40 %) puustosta on ikäluokassa 81–100 vuotta. Toiseksi suurin (24 %) ikäluokka 61–80 vuotiaat metsät. Kolmanneksi yleisin (7 %) on ikäluokka 41–60 vuotta. Myös yli 121-vuotiata metsiä on täsmälleen sa- man verran. Vähiten (4 %) on nuoria metsiä ja taimikoita.

Yllä mainittu puuston ikärakenne on huolestuttava, koska suurin osa puustosta on ikäluokkien loppupääs- sä ja toisaalta nuorien metsien osuus on vähäinen. Toisaalta joillain paikoin puuston ikärakenne on moni- puolinen eli metsässä on eri-ikäisiä puita kerroksittain. Tämä on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä seikka.

Kuva 26. Suunnittelualueella on paljon ikärakenteen loppupäässä olevaa puustoa.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 29 Kuva 27. Vesi on tärkeä elementti Porolahdenpuistossa. 3 YLEISTEN ALUEIDEN TARVEKARTOITUS JA SUUNNITELMA 3.1 Yleisten alueiden kehittämis- suunnitelma Tässä luvussa käsitellään teemoittain niitä ympäristön osa-alueita, jotka yhdessä muodostavat aluesuunni- telman kokonaisuuden: arvokkaat kulttuuriympäristöt, luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut (metsä- ja puustoinen verkosto, niittyverkosto ja sininen verkos- to). Lisäksi käsitellään kaupungin tarjoamat palvelut sekä jalankulku- ja pyöräilyreitit.

Yleisten alueiden kehittämissuunnitelma yhdistää alueen merkittävimmät teemat kokonaisuudeksi yh- distäen ja huomioiden erityisesti näiden väliset riip- puvuussuhteet. Suunnittelun strategiset teemat pai- nottuvat alueen laajoihin viheralueyhteyksiin ranta- ja selännealueilla. Nykyisiä luonto-, virkistys- ja kulttuu- riympäristön arvoja vaalitaan ja niiden säilymisestä huolehditaan määrittelemällä alueelle kehittämisen tavoitteet. Koko alueen rantaviivaa väljästi seuraile- vaa jalankulun pääreittiä kehitetään yhtenäisenä ko- konaisuutena.

Suunnitelma perustuu maastotarkasteluihin, verkos- totarkasteluihin, kaupungin strategioiden ja linjausten paikalliseen tulkintaan ja vuorovaikutukseen. Tavoit- teita ja kehittämissuunnitelmaa edistetään konkreetti- siksi toimenpiteiksi muun muassa selostuksen lopus- sa kuvatuin hankkein.

Kuva 28. Herttoniemen pientaloalueella on runsaasti puutarhamaista kasvillisuutta ja metsäisiä viheralueita.

32 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Kuva 29. Yleisten alueiden kehittämistavoitteet -kartta, rajaukset ja karttamerkinnät ovat suuntaa antavia. Kuva 30. Strömsin kartanopuistolle tarvitaan perusselvitykset, kunnostussuunnitelma, sekä hoito- ja kehittämissuunnitelma.

3.1.1 Kulttuuripiirteiden kehittäminen 3.1.2 Luontoarvojen vaaliminen Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden Suunnittelualueella on poikkeuksellisen paljon laajoja säilyminen turvataan ja tyypillistä ilmettä vaalitaan suojelualueita. Alueelle tyypillinen piirre on kulttuuri- ja käyttämällä mm. kunkin alueen aikakaudelle tyypillisiä luontoarvojen kirjo ja päällekkäisyys yhdistettynä näi- materiaaleja ja kasvilajistoa. Ajantasaisesta selvitys- ja den alueiden virkistysarvot, mikä aiheuttaa omat haas- suunnitelma-aineistosta huolehditaan. teensa tiivistyvässä kaupunkiympäristössä. Kasvavia käyttöpaineita sovitetaan yhteen olevien arvojen kans- Herttoniemen ja Strömsin kartanopuistot ovat merkittä- sa ohjaamalla kulkua ja selkeyttämällä reittejä enti- vä osa kulttuuriympäristöjen ketjusta muodostuvaa vi- sestään. Metsiin liittyvistä luontoarvoista huolehditaan hersormea, Itä-Helsingin kulttuuripuistoa. Kulosaaren myös ylläpitämällä lahopuujatkumoa. kartano on puolestaan tärkeä osa Kivinokan arvoaluei- den kokonaisuutta. Kulosaaren kartanopuistosta ja Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta voidaan tukea Strömsin kartanopuistosta ei ole vielä olemassa ajan ennallistamalla vanhojen huviloiden umpeenkasvanei- tasalla olevia perusselvityksiä tai suunnitteluaineis- ta kulttuurivaikutteisia biotooppeja. Erityistä huomiota toa. Kartanopuistolle tulee laatia peruskorjaussuun- tulee kiinnittää reunavyöhykkeiden hoitoon. nitelma, johon sisältyy hoito- ja kehittämissuunnitel- ma. Kulosaaren kartanopuistosta on jo käynnistetty Luonnonsuojelualueita ja rauhoitettavia alueilla hoito ympäristöhistoriallisen selvityksen laadinta Kivinokan suunnitellaan ja toteutetaan suojelualueiden omien asemakaavan lähtötiedoksi. Päivitystarpeita on mm. hoito- ja käyttösuunnitelmien mukaisesti. Helsingin Herttoniemen kartanopuiston hoito- ja kehittämissuun- kaupungin ympäristöpalvelut vastaa hoito- ja käyttö- nitelmassa sen päättyessä. (Ks. Julkiset kartanopuis- suunnitelmien laadinnasta ja päivityksistä. tot ja huvilapuutarhat Helsingissä, kunnostus- ja ylläpi- to-ohjelma 2018-2038. KYMP 2017.)

Länsi-Herttoniemen, Roihuvuoren ja Herttoniemen- rannan asuinalueilla tulee vaalia yleisten alueiden monipuolista kasvillisuutta. Ympäristön vanhempia kulttuurikerrostumia voidaan nostaa esiin esimerkiksi elvyttämällä Länsi-Herttoniemen hävinneiden huviloi- den pihapiirien kulttuurikasvillisuutta harkittujen rai- vaus- ja niittotöiden avulla.

Kuva 31. Alueella on runsaasti arvokkaita kääpäkohteita.

34 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 3.2 Verkostotavoitteet

3.2.1 Jalankulku-, pyöräily- ja virkistysreitit Alueen jalankulun ja pyöräilyn reitistö on kattava ja sii- Aluesuunnitelman tarvekartoituksen yhteydessä toi- tä muodostuu viher- ja katualueiden yhdistyessä moni- mivan reittiverkoston merkitys sekä laatutasojen muu- muotoinen ja erityinen kokonaisuus. Reitistön kokonai- tostarpeet korostuivat. Pyöräliikenteen tavoiteverkon suus muodostuu kattavasta viher- ja selännealueiden mukaisten reittien toteutumisessa on alueellisia eroja: puistokäytäväverkostoista ja katuympäristön jalankul- ku ja pyöräilyreitistöistä. • Kivinokkaan ei ole esitetty tavoiteverkon reittiä. Kip- parlahden silmukka on tavoiteverkon mukainen. Erityisesti ranta-alueita kiertävät ja Länsi-Herttoniemen selännemetsien reitit ovat eri käyttäjäryhmien suosios- • Herttoniemenrannassa tavoiteverkon mukainen sa. Ranta-alueita kiertäviä reittejä Porolahden kallioilta reitistö on kattava ja pääosin olemassa. Strömsinlahden puistoon käytetään erityisesti virkis- • Länsi-Herttoniemessä Hiihtomäentieltä-Kettutieltä täytymiseen, yleiseen ajanviettoon ja kohtaamisiin. puuttuu tavoiteverkon mukaiset yksisuuntaiset reitit. Alueilla tapahtuva liikkuminen on väljää ja kiireetöntä. Luonto ja meri ovat suuri osa koettua kiireettömyyttä ja • Herttoniemen yritysalueella Laivalahdenkadul- virkistäytymistä. Luonto, meri, rannat ja väljyys koros- la-Mekaanikonkadulla olemassa olevat reitit eivät tuivat myös Herttoniemen kaupunginosavisiotyön yh- ole sujuvasti jatkuvia ja poikkeavat tavoiteverkolla teydessä alueen asukkaille teetetyssä karttakyselyssä. esitetyistä yksisuuntaisista pääreiteistä. Myös Sa- haajankadun reitti on tavoiteverkosta poikkeava. Selännealueiden reitit muodostavat mielekkään ko- konaisuuden ympärivuotuisessa käytössä., Paikoin • Roihuvuoreen ei ole esitetty tavoiteverkolla pää- selännealueilla reitit ovat kuitenkin hyvinkin jyrkkiä ja reittiyhteyttä, mikä näkyy verkostollisena epäjatku- pitkiä, eivätkä näin ollen sovellu kaikille käyttäjille. Asu- vuutena Itäkeskuksen suuntaan. kastilaisuuksissa nousikin esille toive lyhyemmistä reit- tiosuuksista, joissa myös palveluvarustus ja nykyistä • Koko suunnittelualueen kattavaa ja myös suun- parempi valaistus olisi huomioitu. nittelualueen ulkopuolelle jatkuvaa suunnittelua tarvitaan yhtenäisen rantareitin kehittämiselle. Katualueiden jalankulku- ja pyöräilyreitit sijoittuvat pää- Rantareitti on alueellisesti ja verkostollisesti mer- asiassa kokoojakaduille. Reitistö jatkuu pääosin hyvin kittävä. Siinä on potentiaalia kehittyä laajemminkin eri pienalueilla ja niiden välillä, mutta pyöräilyreitistös- merkittäväksi. Tammisalon kohdalla reitti on mer- sä on epäjatkuvuutta Herttoniemen yritysalueella sekä kitty muuksi reitiksi, kun puolestaan Strömsinlah- Länsi-Herttoniemen alueella Hiihtomäentiellä. Hertto- della pääreitiksi. Olemassa olevalla reittiyhteydellä niemenrannassa puolestaan reitistö on hyvin kattava. tämä näkyy puutteina valaistuksessa, esteettö- myydessä ja reitin yhtenäisessä leveydessä. Herttoniemen rantaan toivottiin uutta yhteyttä Laaja- salon Tullisaareen Killingholman kohdalle. Yhteys on Laadullisia parannuksia pyöräilyn osalta ovat lisäksi merkitty Herttoniemenrannan kaavaan siltana päät- esimerkiksi Itäbaana ja Laajasalonbaana, joiden osuuk- tyen keskelle salmea. Laajasalon puolella vireillä ole- sia on tavoitteena päästä rakentamaan jo lähivuosina. van asemakaavamuutoshankkeen yhteydessä selvite- Suunnittelualueella on pyöräliikenteen tavoiteverkossa tään yhteyden rakentaminen. Yhteys monipuolistaisi puistoissa kaksisuuntainen pyöräliikenne. Sen sijaan toteutuessaan merkittävästi virkistysyhteyksiä. katujen varsien pyöräreiteiksi on jatkossa tarkoitus teh- dä yksisuuntaisen pyöräliikenteen järjestelyt, esimer- kiksi pyöräkaistolla. Muutoksia katuihin tehdään osana katujen peruskorjauksia tai muita muutoksia.

Laadukkaiden pyöräteiden ns. baanojen verkolla Itäbaa- na on esitetty kulkevaksi Itäväylän suuntaisesti alueen halki ja Laajasalonbaana Herttoniemen metroasemalta Linnanrakentajantietä Herttoniemensalmen yli etelään. Olemassa olevassa reitistössä baanoja ei vielä ole.

Kuva 32. Porolahdenpuiston rannat ovat ulkoilijoiden suosiossa, myös hiihtäjien.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 35 3.2.2 Viheralueiden palvelut Viheralueet ovat yleisesti ottaen hyvin monipuolisia ja Reitistöjen kehittämistarpeina korostuivat vetovoimaisia selännemetsistä merenrantoihin. Reitit erityisesti seuraavat: yhdistyvät myös laajempiin viheraluekokonaisuuksiin, ja niiden varsilla on myös muita palveluja ja mahdolli- • Yhtenäisen rantareitin kehittäminen. suuksia eriluonteiseen toimintaan.

• Rantareitit sekä selännemetsien vaihtelevat Herttoniemen alueella on neljä leikkipuistoa (LP Hert- reitit sovitettuina arvokkaaseen luonnonym- toniemi, LP Hilleri, LP Tuoriniemi ja LP Roihuvuori). päristöön ovat alueen vaalittavia ja säilytet- Näiden lisäksi on alueella useampia kaupunkiympä- täviä erityispiirteitä. ristön toimialan ylläpitämiä pienempiä leikkipaikkoja Länsi-Herttoniemessä, Herttoniemenrannassa ja Roi- • Pyöräilyreitistöä pyritään muuttamaan ta- huvuoressa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala hallinnoi voiteverkon mukaiseksi kunnostusten ja Herttoniemen, Roihuvuoren ja Herttoniemenrannan peruskorjausten yhteydessä. liikuntapuistoja. Kaupunginosan ainoa virallinen uima- • Tarveselvityksessä nousivat esille erityisesti ranta on Tuorinniemen uimaranta. Myös Kivinokassa ja reittien esteettömyys, jalankulun ja pyöräi- suunnittelualueen ulkopuolella Marjaniemessä sijaitsee lyn erottaminen suosituimmilla ulkoilureiteil- uimaranta. Viljelypalstoja on Mölylän metsän ja Län- lä sekä reitistön yleinen kunto ja varustelu. si-Herttoniemen välisessä laaksossa ja Kivinokassa.

• Reitistön opastuksen kehittäminen erityi- Kaupungin ja veneseurojen venepaikkoja on Ström- sesti pitkillä selänne- ja rantareiteillä huomi- sinlahden, Laivalahden, Kipparlahden ja Naurissalmen oiden myös latureitit. venesatamissa. Alueella on useita koira-aitauksia. Ne sijaitsevat Länsi-Herttoniemessä Siilitien länsipuolella, Porolahdenpuistossa ja Tuorinniemessä. Lisäksi Tuo- rinniemessä on koirien uimaranta.

Kuva 33. Herttoniemen kaupunginosa sijoittuu Viikki-Kivikon ja Itä-Helsingin kulttuuripuiston vihersormien väliselle alueel- le. (Lähde: Kaupunkisuunnitteluviraston ympäristötoimisto 2016.)

36 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Viheralueiden palveluiden kehittämisen tavoitteet: • Alueella säilytetään monipuolinen tarjonta erilaisia viheralueiden palveluita.

• Leikkipaikkojen verkosto pidetään riittävällä tasolla koko alueella.

• Monet alueen pienistä leikkipaikoista ovat Kuva 34. Tuorinniemen uimaranta. vaatimattomasti varustettuja tai peruskor- jauksen tarpeessa. Kehitetään leikkipaikkoja.

• Maastotarkastelujen perusteella aluesuun- nitelmassa on osoitettu peruskorjaukseen priorisoitavaksi kaksi keskeistä leikkipaik- kaa: leikkipaikka Tuhkimo Roihuvuoressa ja Kerttulinpuisto osana Herttoniemenrannan puistoketjun suunnittelutarvetta. Lisäksi hanke-ehdotuksena on esitetty Mäenlaski- janpuiston peruskorjausta.

• Työn yhteydessä on tunnistettu jatkoselvi- tys- ja kehitystarvetta laajemmalle, mielel- lään koko kaupungin mittakaavassa tehtä- välle leikkipaikkojen palvelulinjaukselle ja verkostotarkastelulle.

Kuva 35. Porolahdenpuiston koira-aitaus.

Kuva 36. Länsi-Herttoniemen viljelypalsta-alue Fastholman ja Herttoniemen liikuntapuiston välissä.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 37 3.2.3 Ekologisten verkostojen kehittämi- sen tavoitteet Sininen verkosto Suunnittelualueen sininen verkosto koostuu kolmesta Alueella on paljon rantaviivaa, ja meri vaikuttaa il- valuma-alueesta: Mustapuron, Viikinojan ja Porolah- mastoon ja kasvillisuuteen oleellisesti. Vaihteleva to- denpuron valuma-alueista. Puroista merkittävimmät pografia yhdistettynä merenrantaan aikaansaa läm- ovat Mustapuro ja Porolahdenpuro; lisäksi alueella on pötilan vuorokautisia ja vuotuisia eroja, ja lisää ilman kaksi pienehköä lampea. Purot ja kosteikot ovat maise- kosteutta. Porolahden ja Strömsinlahden rakennetuilla mallisesti tärkeitä, mutta niillä on keskeinen rooli myös rannoilla merivesitulvat ja jäiden liikkeet aiheuttavat virkistyksen, hulevesien hallinnan ja luontoarvojen rakennetuille rannoille eroosiota. Rakennettuja rantoja kannalta. Pohjavesialueita suunnittelualueella ei ole. vahvistetaan eroosiota vastaan. Vesistöjen äärellä sijaitsee toimintoja, jotka aiheuttavat riskejä. Riskien hallintaa parannetaan parantamalla Maisemallisesti ja virkistyksen kannalta merenrannat hulevesien hallintaa ja laadullista käsittelyä. ja pienvesistöt ovat erittäin tärkeitä. Rantojen ja vesis- töjen saavutettavuutta kehitetään parantamalla reit- Erityisessä tarkkailussa tulisi olla luonnonsuojelualueil- tiyhteyksiä ja lisäämällä oleskelualueita rantaan. le laskevien ojien vedenlaatu. Kaupungin lumenvas- taanottopaikalta ja Staran varikolta suotuvat hulevedet johtavat avo-ojien kautta Vanhankaupunginlahden Na- tura-alueelle. Lumen ja sulamisvesien mukana alueel- le kulkeutuu erilaisia maa-aineksia, vieraslajien kasvi- nosia ja siemeniä, sekä roskia, mikromuovia, suolaa ja muita herkälle ympäristölle haitallisia aineita.

Kuva 37. Porolahdenpuro on suurelta osin voimakkaasti rakennettu ja muotoiltu ojaksi. Porolahdenpuistossa se on muo- toiltu luonnonmukaisesti ja sen yli kulkee viehättäviä puusiltoja.

38 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Purot Mustapuro on lähdevaikutteinen kaupunkipuro, joka saa alkunsa Kontulan kirkon ympäristöstä ja laskee mereen Strömsinlahdessa. Puroympäristö on tärkeä virkistys- ja luontokohde, ja se on myös linnustollisesti arvokas. Helsingin pienvesiohjelman mukaan kehittä- mistoimenpiteiksi on mainittu vedenlaadun paranta- minen, maisema- ja virkistysarvojen lisääminen sekä luontoarvojen säilyttäminen. Mustapurolle on laadittu hoitosuunnitelma.

Valurinoja kokoaa Herttoniemen yritysalueen huleve- siä, ja sillä on myös tärkeä ekologinen merkitys Va- lurinpuiston alueella. Valurinpuistossa on potentiaalia kehittää hulevesien laadullista hallintaa.

Kuva 38. Mustapuro on tärkeä maisemallinen elementti ja ekologinen yhteys Strömsinlahdenpuistossa.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 39 Läpäisemättömät pinnat Suunnittelualueen läpäisemättömien pintojen osuuksia tarkasteltiin pienvaluma-alueittain. Läpäisemättömien Tulvien ja vedenlaadun hallintaan liittyvät pintojen osuus vaihtelee 8-68 prosenttiin. Hyvin lä- tavoitteet: päiseviä alueita ovat Vanhankaupunginlahden rannat Kivinokasta Viikin rajalle asti. Rakennetuilla asuin- ja • Hulevesien määrällisen ja laadullisen hal- teollisuusalueilla läpäisemättömien pintojen osuus on linnan kehittäminen erityisesti Herttoniemen suuri. Erityisen korkea se on Herttoniemenrannassa, yritysalueella mm. viherkatuja kehittämällä, osin Länsi-Herttoniemessä sekä Herttoniemen yritys- muilla sekaviemäröidyillä alueilla sekä Hert- alueella. Korkeaa prosenttia muualla selittää katujen toniemen rannassa (jossa paljon läpäise- ja teiden sekä kallioalueiden pinta-alojen suuri osuus, mättömiä pintoja). vaikka alue muutoin olisikin yleisilmeeltään vihreä. • Herttoniemen yritysalueella Valurinpuistossa Sinisen verkoston tavoitteet Valurinojan kehittäminen hulevesikohteena. Sinisen verkoston tavoitteet voidaan jakaa kolmeen • Laajojen nurmialueiden kehittäminen siten, pääluokkaan: Tulvien ja vedenlaadun hallintaan, eli- että niille sijoitetaan hulevesiä viivyttäviä ai- nympäristöjen tilan parantaminen ja ennallistaminen heita ennen vesien johtamista vesistöihin. sekä virkistyskäytön mahdollisuuksien parantaminen. • Tulvahuippuja tasaavien luonnonkosteikko- Alla on eritelty suunnittelualueen tavoitteet näille kol- jen säilyttäminen. melle pääryhmälle. • Erillisviemäröinti nykyisille sekaviemäröi- dyille alueille.

Kuva 39. Kosteikkoalue Strömsin venesataman länsipuolella.

40 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Elinympäristöjen tilan parantamiseen ja en- Virkistyskäytön mahdollisuuksiin liittyvät nallistamiseen liittyvät tavoitteet: tavoitteet: • Rantabiotooppien elinvoimaisuuden tur- • Rantareitin virkistyskäyttöarvon paranta- vaaminen keinoina mm. vieraslajien tor- minen maisema- ja luontoarvot huomioon junta, hydrologiset olosuhteet ja veden- ottaen. Reitin opastuksen, jatkuvuuden ja laadun hallinta. levähdyspaikkojen kehittäminen.

• Mustapuron virkistys- ja elinympäristöar- • Vesiaiheiden elämyksellisyyden korostami- von parantaminen (taimenpuro, hulevesi- nen hulevesien käsittelyn kehittämisen yh- selvitys tekeillä). teydessä, esim. Kirsikkapuiston, Porolahden- puiston ja Strömsinlahdenpuiston alueilla. • Porolahden ja Strömsinlahden rakennettu- jen rantojen eroosiotorjunta ja elinympäris- • Vanhankaupunginlahden puolella luontoar- töjen parantaminen. vojen säilyttäminen ja parantaminen tulee olla aina kaiken virkistyskäytön kehittämi- • Porolahdenpuron osittainen ennallista- sen lähtökohta. minen, mm. nykyisen uoman mutkittelun lisääminen (Helsingin pienvesiohjelman • Porolahden ja Strömsinlahden puolel- mukaisesti). la painotus virkistyskäytön kehittämisen ohella kulttuuriympäristön ja luontoarvo- jen vaalimisessa.

• Ranta- ja vesialueiden saavutettavuuden parantaminen reitistöjä ja oleskelualueita kehittämällä, esimerkiksi lisäämällä laituri- maisia oleskelupaikkoja tai reittiosuuksia.

Kuva 40. Eroosion vaikutusta Strömsinlahdenpuistossa Mustapuron suulla.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 41 Teemakartta 5. Lapaisemattomien pintojen osuus

D Suunnittelualue [1] Osavaluma-alue, prosenttiluku ilmoittaa lapaisemattomien pintojen osuuden

© Helsingin kaupunki. Aineistot: HSY:n seudullinenmaanpeiteaineisto 201fi Osavaluma-alueet Helsingin kaupunki2012. 7austakat1ta: Helsingin kat1tapalvelu/ Ortoilmakuva 2017.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029

Kuva 41. Läpäisemättömien pintojen osuus suunnittelualueen osavaluma-alueilla. Läpäisemättömien pintojen osuus on suurin Herttoniemenrannan ja Herttoniemen yritysalueen kohdalla.

42 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 orolaenuron uoman luonnonmuaistaminen a mutittelun lisminen Hin ienesioelma listn uleesien allintaotentiaalia 2 uunnittelussa uomioiaan alurinuiston a sentaan- uiston otentiaali alueen uleesien allinnassa aialaenaun a eaanionaun eittminen ieratuina oissa uomioitu uleesien allinta aialla ustauron taimenelinmristn a iristsaroen arantaminen utusoraiot esteien oisto ieraslaien torunta orolaen mristn maisema- a iristsaroen arantaminen ulun oaus uleesiuormitusen ienentminen ruoion oito umenastaanottoaian sulamisesien uistaminen a allinta aialla ienaluma-alue olla runsaasti lisemttmi intoa uleesien uistaminen a iittminen alueella

6.

4.

2.

1. 3.

5.

7.

inisen eroston eittmistaoitteet

Huleesien laaullisen allinnan eittminen anta- a esialueen iristsaron alue olla alon lisemttmi intoa atai ulutusesten a tuliin arautumisen arantaminen seaiemrinti ulunoaus tularisialueella eroosiontorunta a rannan luontaisen eisen silttminen uro- oa- tai rantamristen arantaminen elinmristen arantaminen iristsaron Huleesien allinnan eittminen atutilassa lisminen uleesien uistusotentiaalin asillisuutta nten lisminen

Kuva 42. Sininen verkosto. Osa Länsi-Herttoniemestä, yritysalueesta ja Roihuvuoresta kuuluu Porolahdenpuron valu- ma-alueeseen. Mustapuron valuma alueeseen kuuluu Roihuvuoren itäosa. Viikinojan valuma-alueeseen kuuluu Län- si-Herttoniemen pohjoisosa.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 43 Metsä- ja puustoinen verkosto Alueen länsireunan Vanhankaupunginlahden rantoja alueella yhdistyy kaksi Helsingin vihersormea, jot- ja Natura-aluetta seuraileva metsäinen vyöhyke liittyy ka ovat Viikki-Kivikko ja Helsinkipuisto. Kivikosta Viikki-Kivikko-Sipoonkorpi ja Viikki-Vantaanjoki-Hal- viheryhteyden olisi mahdollista jatkua paikallisena tiala metsäisiin runkoyhteyksiin. Yhteys on myös osa yhteytenä Itäväylää myötäillen Kalasatamaan asti. Helsingin itäistä vihersormea. Vanhankapunginlahden

Metsä- ja puustoisen verkoston tavoitteet:

• Runkoyhteyteen sisältyvät yli 4 hehtaarin laa- (ks. Metsä- ja puustoinen verkosto, opas ver- juiset ydinmetsät tulee säilyttää, ja kehittää koston huomioimiseksi Helsingin kaupunkisuun- viheryhteyksiä ydinmetsien välillä. Esimerkiksi nittelussa. KYMP 2019. https://www.hel.fi/static/ maisemanhoidossa tulee kiinnittää huomiota liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/jul- siihen, ettei ydinmetsiä pirstota ja säilyvät riit- kaisu-05-19.pdf) tävän leveinä vyöhykkeinä. Ydinmetsien välillä • Vanhat asuinalueet kuten Länsi-Herttoniemi ja tulee säilyttää ja kehittää vähintään 30 m levei- Roihuvuori, joilla on paljon varttunutta puustoa tä puustoisia käytäviä. Myös niiden reunavyö- muodostavat puustoisen verkoston tukialueita. hykkeiden tulee olla monikerroksellisia. Erityisen tärkeitä tukialueet ovat silloin, kun ne • Roihuvuoren puoleinen vihersormiyhteys on sijoittuvat runkoyhteyksien yhteyteen, kuten Län- alueellisesti tärkeä puustoinen yhteys, johon si-Herttoniemen puustoinen asuinalue selänne- liittyvät metsät ovat pienialaisia rantametsiä. metsän vieressä. Yhteyttä kehitetään alueellisesti merkittävä • Herttoniemen yritysalueella on hyvin vähän puus- puustoisena yhteytenä, johon sisältyy erityises- toa. Alueelle tulee lisätä katupuustoa ja puuryhmiä ti ranta- ja tulvametsiä ja joka kytkeytyy puron- ja kehittää samalla alueen yleisilmettä, viihtyisyyt- varsien puustoisiin yhteyksiin. tä ja pienilmastoa. Leveistä viherkaduista kehite- • Itäväylä ja metrorata muodostavat merkittävän ja tään paikallisia yhteyksiä ja niihin liittyvät puistikot vaikeasti ohitettavan esteen puustoisen verkos- muodostavat viheryhteyksien askelkiviä. ton yhteyksille. Se myös katkaisee runkoyhtey- • Herttoniemenrannassa on vähän puustoa ja osa den Kivinokan kohdalla. Vihersillalla, joka palve- katupuustosta on huonokuntoista. Aluetta kehite- lisi niin virkistystä kuin ekologisia yhteyksiä, voisi tään tukialueena, ja kiinnitetään huomiota puus- olla mahdollista kehittää poikittaisia yhteyksiä. toon ja sen lisäämiseen kaikessa alueen kehittä- Roihuvuoren pohjoispuolelle on esitetty mahdolli- misessä. nen kohta, johon voitaisiin tutkia vihersiltaa. • Luonnonhoidon piirissä olevien alueiden osalta • Muut puustoisen verkoston epäjatkuvuuskoh- tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa dat sijoittuvat suunnittelualueen reunalle. Näillä puustosta saisi uudistua luontaisesti, ja lahopuu- kohdin metsäisten saarekkeiden välillä voidaan ta jätettäisiin mahdollisuuksien mukaan mahdolli- kehittää ”askelkiviä” tai ”maisemakäytäviä”. simman paljon metsiin.

Kuva 43. Länsi-Herttoniemessä ja Roihuvuoressa on paljon puusto- ja metsäverkoston tukialueita, joissa kasvaa varttunutta puustoa.

44 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Hallainuoren metst

oulimets iiin aroretum tu-iiin itmets

lln mets

nlaen ammassaari leio

oiuuoren oillismets

nsi- oiuuoren astolma Herttoniemi luoteis- a lnsimets se uustoinen iinoan anan asuinalue metsn alue

orolaen rantametst

artiosaari

ets- a uustoisen eroston teet a eittmistaoitteet

runotes mets- a uustoisen eroston eitett atosota taoitteena teen aistaminen maollisia aitoetoa atotarastelussa esimerisi aseliet tai runoteell iersilta alueellinen tes ienilmaston el-mristn a auuniuan arantaminen uustoa lismll aiallinen tes uustoisen eroston tuialueena lliett alue eitett tes arttunutta a ooasta uustoa ioilla a leisill alueilla

inmets li a

Kuva 44. Metsä- ja puustoinen verkosto.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 45 Niittyverkosto Niittyverkoston tavoitteet: Alueella on kaksi merkittävää avointen elinympäristö- jen kokonaisuutta, joissa on myös lukuisia luonto- ja • Monipuolistetaan puronvarsiympäristöjen kulttuuriarvoja. luontoarvoja puuston ja avoimien niittyaluei- den mosaiikilla, ja torjutaan haitalliset vierasla- Vanhankaupunginlahden, Länsi-Herttoniemen selänne- jit mahdollisuuksien mukaan. Vieraslajien tor- metsän ja asuinalueen kokonaisuuteen sisältyy ruovik- junnassa ensisijaisena ovat luontoarvoiltaan koalueita, perinneniittyjä ja kallioketoja. Ruovikkoalueet erityisen arvokkaat alueet (Vanhankaupungin- ovat reheviä ja kosteita niittyjä, perinneniityt taas kuivia, lahden Natura-alue ja Mustapuro). kallioalueille sijoittuvia kallioketoja. Alueella myös van- • Roihuvuori-Herttoniemenranta niittyverkostoa hoja, umpeenkasvaneita pihapiirejä, joissa on jäljellä kehitetään muuttamalla vähäisessä oleskelu- niittymäistä kasvillisuutta ja puutarhakasveja. Alue on käytössä olevia nurmialueita osittain niityiksi ensisijaisesti metsäverkoston runkoyhteys, mutta sen lo- monimuotoisuuden lisäämiseksi. Näitä ovat maan muodostuu myös pienialaisten niittyjen verkosto. erityisesti ranta-alueiden läheisyyteen ja puus- Pohjoisessa alue kytkeytyy Viikin peltoihin ja laidunaluei- tosaarekkeisiin sekä mahdollisiin hulevesikos- siin sekä Viikinojan varren tulvaniittyihin. Etelässä koko- teikoihin liittyvät nurmialueet. naisuuteen linkittyy mm. Kivinokan siirtolapuutarhat. • Perinne- ja arvoniittyjen arvon säilyttäminen Roihuvuoren ja Porolahden rantavyöhykkeelle muo- riittävällä hoidolla (Kipparvuori, Herttoniemen dostuu merkittävä avointen ja puoliavointen elinympä- ja Strömsin kartanopuistojen niityt). ristöjen vyöhyke, joka kytkeytyy merenlahtiin ja pien- vesiin (Porolahdenpuro, Mustapuro, kartanopuiston • Länsi-Herttoniemen selännemetsän vanhojen, lammet). Kokonaisuuteen sisältyy sekä merkittäviä hävinneiden huviloiden umpeenkasvaneiden kulttuuriympäristöjä (Herttoniemen kartanoympäristö pihapiirien ja niittyjen kunnostus sekä ottami- ja Strömsinlahdenpuisto) että erilaisia avoimia ranta- nen hoidon piiriin. puistoja ja tulvaniittyjä. • Ruovikot ovat tärkeitä elinympäristöjä mm. monille linnuille ja ne suodattavat ja sitovat Kuva 45. Kalliokedot ovat alueelle tyypillisiä. Roihuvuoren hulevesien mukana rannikkovesiin valuvia ra- vesitornin juurella kasvaa mm. keto-orvokkia ja kalliokieloa. vinteita. Kosteikkokasvillisuus on myös teho- kas hiilensitoja. Ruovikkoisten ranta-alueiden virkistyskäyttöä kehitetään ensisijaisesti muilla keinoin kuin vesistöä ruoppaamalla. Ruovi- koiden säännöllistä niittoa voidaan toteuttaa pienialaisesti harkituissa paikoissa maiseman avaamiseksi, esimerkiksi Porolahdella. • Kehitetään ja ylläpidetään niittyverkoston tu- kialueita. Herttoniemen yritysalueella voidaan suosia pölyttäjäkasvillisuutta esimerkiksi hule- vesirakentamisessa ja viherkatoilla (ns. pölyttä- jien askelkivet). Länsi-Herttoniemessä erityises- ti avoimien kallioniittyjen ja -ketojen säilymistä pyritään edistämään kulunohjauksella ja säilyt- tämällä avoimuus maisemanhoidossa.

Kuva 46. Porolahdenpuiston laajoja nurmialueita on mahdollista kehittää ylläpidon keinoin osittain niittymäiseksi puus- toisten saarekkeiden läheisyydessä. Kuvassa nurmikon seassa kukkii mukulaleinikki.

46 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Latokartanon Vanhankaupunginlahden merenrantaniitty ja haka ruovikkoalue

Purolahden Mustapuron varren ruovikko kasvillisuus

Saunalahden -Fastholman ruovikko

Marjaniemen kulttuuri- ja perinnekasvillisuus

Kipparvuoren arvoniitty Herttoniemen kartanopuiston arvoniitty

Tuorinniemen kalliot ja maksaruohoketo

Tullisaaren niityt ja kalliokedot

Niittyverkoston kokonaisuudet, joissa ylläpidetään ja nykyinen tai kehitettävä tukialue, kehitetään yhteyksiä alueiden välillä: tarve pölyttäjien askelkiville; rantaniityt, nurmet ja ruovikot; erilaisten avoimien ja pienialaiset niityt, pölyttäjäkasvien sulkeutuneiden alueiden mosaiikki suosiminen istutuksissa, kukkivat viherkatot, rinteiden ja lakialueiden kuivat niityt ja kalliokedot; kulun pihaniityt ohjaus ja kulumisen ehkäisy vieraslajihavainnot tai vieraslajien riskikohde; alueelle ominaisia merenranta- tai perinne-/ kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön niittyjä, pölyttäjille tärkeää lajistoa vieraslajien torjuntaan arvokkaat laajat yhtenäiset ruovikkoalueet

Kuva 47. Niittyverkosto.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 47 3.3 Toimenpidetarpeet Toimenpidetarpeisiin on kirjattu yleisten alueiden, vi- heralueiden ja katuympäristöjen investointi-, peruskor- jaus- ja kunnostustarpeet. Lisäksi on kirjattu alueella tyypillisesti toistuvista kunnostus- ja kehittämistarpeis- ta selvitystarpeet, kaavamuutos- ja liikennesuunnit- telutarpeet ja mahdollisuudet. Toimenpidetarpeet on kartoitettu vertaamalla alueen tavoitteita ja nykytilaa. Havaitut puutteet ja muut toimenpidetarpeet on kirjat- tu työn aikana tehdyillä maastokäynneillä kaupungin maastokartoitusjärjestelmä MobileNoteen.

Alueen luonnonhoidon tavoitteet on esitetty luvussa Luonnonhoito. Maisemanhoidon tavoitteet on esitetty aluekohtaisesti yksilöityinä aluekorteissa.

Koko aluetta koskevat yleiset tavoitteet: • Virkistysyhteyksien parantaminen paljon käy- tetyillä reiteillä ja alueilla, joista yhteys puut- tuu (huomioiden kuitenkin aluekokonaisuuden moninaiset suojeluarvot).

• Esteettömien reittiyhteyksien kehittäminen eri käyttäjäryhmille sopiviksi.

3.3.1 Katualueet Suunnittelualueen kadut ilmentävät omaa aikakauttan- Kuva 48. Puutteellisia suojatieratkaisuja Hiihtomäentiellä. sa ja ne ovat yleisesti ottaen hyväkuntoisia. Päällyste- ja reunatukivaurioita esiintyy paikallisesti eikä vakavia rakenteellisia vaurioita juurikaan esiinny, koska alueen maaperä on pääosin hyvin kantavaa. Porolahdes- ta Siilitien metroasemalle Herttoniemen yritysalueen halki työntyvä savikaistale näkyy Sahaajankadulla ja Mekaanikonkadulla muihin katuihin verraten lisäänty- neinä päällystevaurioina. Maaperäolosuhteet koros- tuvat peruskorjaustarpeeseen esitetyillä kaduilla, sillä ne sijoittuvat savikaistaleille. Merkittävimpiä puutteita koko suunnittelualueella ilmenee toiminnallisuudes- sa esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden näkökul- masta. Erityisesti liittymäalueiden liikenneturvallisuus ja asukkaiden keskuudessa koettu turvattomuus ovat asioita, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja pa- rantaa liittymäalueita palvelemaan paremmin erityi- sesti kevyen liikenteen käyttäjiä. Tarvekartoituksessa havaittiin myös puutteita katujen kuivatuksessa.

Länsi-Herttoniemen pääosin 1950-luvulla rakentami- seen liittyvä katuverkosto on ikään nähden hyväkuntois- ta. Merkittävimmät peruskorjaus ja kunnostamistarpeet sijoittuvat tarvekartoituksen perusteella Hiihtomäentien liittymäalueille liikenneturvallisuuden parantamiseen sekä esteettömyyden parantamiseen Siilitiellä. Iän puo- lesta alueen kadut ja rakenteissa oleva kunnallistekniik- ka tulevat lähitulevaisuudessa peruskorjaustapeeseen ja peruskorjaukset olisi syytä yhteensovittaa alueen ve- sihuoltosaneerauksien yhteyteen. Tarvekartoituksessa Kuva 49. ”Limputettuja” sadevesikaivoja Susitiellä. havaittiin asuntokatujen osalta harvakseen sadevesi-

48 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 kaivoja ja sadevesikaivoja oli myös ”limputettu”. Katujen vaurioituneet tai ne puuttuvat kokonaan. Monissa koh- rakenteet tulisikin kunnostaa kokonaisuudessaan erilli- din juuristosuojat ovat painuneet ja puissa esiintyy run- senä hankkeena tai yhteisenä kunnallisteknisenä hank- kovaurioita joko olosuhteiden tai ylläpidon aiheuttamina. keena, esimerkiksi alueellisen vesihuoltosaneerauksen Herttoniemenrannassa katupuiden kunto huonon kas- yhteydessä. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut- kun- vualustan ja tilanpuutteen vuoksi aiheuttaa ongelmia. tayhtymällä on esitetty HSY Vesihuolto aluesaneeraus Länsi-Herttoniemi investointiohjelmassa 2023-2026. Katupuita on yleisesti ottaen melko vähän suunnitte- Tämän laadittavan aluesuunnitelman voimassaoloaika- lualueella; ne sijaitsevat pää- tai kokoojakaduilla mel- na on 2020-2029. ko pitkinä riveinä. Herttoniemenrannassa katupuita on käytetty enemmän ja tavanomaista monipuolisemmin. Suojateiden esteettömyyttä ja merkintöjä tulisi parantaa katujen peruskorjausten ja -kunnostamisien sekä pääl- Suunnittelualueella on suhteellisen vähän aukioita. lystystöiden yhteydessä. Esteettömyyden tavoitteelliset tasot eivät toteudu suunnittelualueella, suojatiemaa- 3.3.2 Viheralueet laukset ovat useilla kaduilla kuluneita, diagonaaleja ja Herttoniemessä on kattava, eri luonteisten viheraluei- usein niistä puuttuu suojatien jatke eroteltujen ja yhdis- den verkosto ja hyvä virkistysreitistö. Viheralueet ovat tettyjen jalankulku- ja pyöräteiden yhteydestä. keskenään hyvin eri tyyppisiä, vaihdellen laajoista Katujen peruskorjausten ja kunnostamisten yhteydes- luonnonsuojelualueista pieniin, rakennettuihin kortteli- sä materiaalivalintoihin ja niiden kestävyyteen sekä puistoihin. Luonnonsuojelualueiden toimenpidetarpeet ylläpidettävyyteen eri liikennemuodot huomioiden on kirjattu lukuun Luonnonhoito. kiinnitetään erityistä huomiota. Mahdollista nykyisten Viheralueilla on paljon lomittaisia ja päällekkäisiä arvo- materiaalien hyödyntämistä toisaalle tulee selvittää in- ja: luonto-, virkistys- ja kulttuuriympäristöarvoja. Vihe- vestointihankkeiden yhteydessä. Esimerkiksi olemas- ralueiden toimenpidetarpeet liittyvät nykyisten arvojen sa olevilla linja-autopysäkeillä Herttoniemenrannassa yhteensovittamiseen ja vaalimiseen sekä reitistöjen nykyinen betonikiveys tulee uusia kestävämpään kau- ja viihtyisyyden parantamiseen. Osa viheralueista on punkikuvallinen ilme huomioiden. peruskorjauksen tarpeessa. Osa kaipaa pienempiä Herttoniemen yritysalueen katutilat ovat mitoitukseltaan kunnostustoimenpiteitä, kuten kalusteiden vaihtoa tai leveitä ja toiminnallisuudeltaan yksinkertaisia. Tarvekar- kasvillisuuden hoitotoimenpiteitä. toituksessa havaittiin katupuiden huono kunto ja paikoin Herttoniemen uusien täydennysrakennuskohteiden rakenteen ja kuivatuksen osalta huonokuntoisia ka- toteutuessa kaupunki tiivistyy, viheralueiden käyttäjä- tuosuuksia sekä puutteita suojateiden määrässä. Erityi- määrät kasvavat ja herkissä kohteissa tarvitaan jat- sesti Laivalahdenkatua ja Mekaanikonkatua tulisi kehit- kossa paikoittain kulun ohjausta. Reittien opastuksen tää yritysalueen maankäyttöä ja toimintoja kehittäessä. kehittäminen ja levähdyspaikkojen lisääminen paran- Herttoniemenrannassa katutilan yksityiskohtiin ja ma- tavat reittien saavutettavuutta. teriaaleihin tulisi jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Katupuiden rungonsuojat ovat monin paikoin

Kuva 50. Herttoniemenrannassa on kattava, ajoneuvoliikenteestä eroteltu kävelyn ja pyöräilyn reitistö, joka on tiiviissä kaupunkirakenteessa ilmeeltään puolijulkinen. Näkymä Linnanrakentajantieltä Rouvienpolulle.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 49 3.3.3 Luonnon- ja maisemanhoito Aluesuunnitelmassa esitetään maisemanhoidon ta- voitetila kuviokohtaista suunnittelua karkeammalla Luonnon- ja maisemanhoidon tavoitteet: tasolla. Määrittelyn lähtökohtina ovat alueen kulttuuri- historiallisia arvoja, maiseman ominaispiirteitä ja eko- • Luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen säi- systeemipalveluja säilyttävät ja kehittävät tai palautta- lyttäminen ja kehittämien osana suunnitte- vat toimenpidetarpeet. lualueen erityispiirrettä.

Kuviokohtainen toteutustason luonnon- ja maiseman- • Siniselle verkostolle esitettyjen toimenpitei- hoidon suunnitelma laaditaan seuraavassa suun- den jalkauttaminen. nitteluvaiheessa aluesuunnitelmassa esitettävien • Metsä- ja puustoisen verkoston monimuo- tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelma laaditaan vuoro- toisuuden tukeminen yleisesti, ja verkoston vaikutteisesti asukkaiden ja asukasjärjestöjen kanssa. parantaminen kehittämällä epäjatkuvuuskoh- Suunnittelualueella kaiken metsien ja metsäisten tien puustoa. Erityisesti kehittämistarvetta alueiden hoidon keskeisin tavoite on suunnitelmallinen on kahden vihersormen välisten poikittaisten monimuotoisuuden lisääminen. Hoitotoimenpiteet koh- yhteyksien parantamiseen. Esteiden ylittämi- distetaan harkitusti siten, että ne luonnon arvokohteet, sen mahdollisuuksia tulee myös tutkia, esim. jotka tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina, vihersiltaa hyödyntämällä. jätetään hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Metsien mo- • Niitty- ja ketoalueiden ylläpitäminen tarkoituk- nimuotoisuutta lisätään myös hoidoin keinoin. Esimer- senmukaisilla hoitotoimenpiteillä ja kulunoh- kiksi harventaminen ja pienpuuston hoito parantavat jauksella sekä umpeenkasvaneiden niittyjen metsien kerroksellisuutta ja sekapuustoisuutta, jotka ennallistaminen. Myös laajojen nurmipintojen ovat luonnontilaisen metsän tunnusmerkkejä. Lisäksi osittainen kehittäminen niityiksi luontaisilla ja toimenpiteiden avulla kasvatetaan monimuotoisuuden vähän käytetyillä alueilla kuten ojien ja uo- kannalta tärkeän lahopuun määrää. mien varsilla sekä puustoisten saarekkeiden Hoidon tarpeen tarkastelu luonnonhoidon piirissä läheisyydessä. olevilla alueilla • Herttoniemen metsät ovat runsaspuustoisia ja Hoidon tarpeen tarkastelu -kartassa on lähtökohtai- arvokkaita hiilivarastoja ja hiilinieluja ilmasto- sesti määritelty ne alueet, jossa on katsottu, ettei niillä muutoksen torjunnassa. Tämän turvaaminen tarvitse edes tarkastella hoitoa ja toisaalta myös ne myös tulevaisuudessa tarkoittaa metsäisten alueet, joissa hoidon tarpeen tarkastelu on katsottu ja puustoisten alueiden ylläpitämistä kasvul- tarpeelliseksi. Hoidon ulkopuolisia alueita on eniten lisina, peitteisinä, puustollisesti monilajisina Herttoniemen selänteen metsäalueella (osa-alue 2), sekä eri-ikäisinä luonnon- ja maisemanhoidol- jossa lähes kaikki virallisista ulkoilureiteistä ja tonteista lisin keinoin. Tämä tavoite on samalla myös kauempana olevat metsäalueet ovat hoidon tarkaste- yksi Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpide- lun ulkopuolella. Lisäksi näitä alueita on muuallakin ohjelman toimenpiteistä. suunnittelualueella mm. kaikilla laajemmilla kallioalu- eilla, korveksi/kosteikoksi määritellyllä alueella ja muil- la alueilla, jotka eivät ole kosketuksissa infraan. Alueita, jossa ei ole lähtökohtaisesti tarvetta tarkastella hoitoa, on tässä vaiheessa suunnitteluprosessia noin puolet alueen pinta-alasta. Kuviokohtainen toteutustason luonnon- ja maisemanhoidon suunnitelma laaditaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa tässä esitettävien tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelma laaditaan vuoro- vaikutteisesti asukkaiden ja asukasjärjestöjen kanssa.

Hoidon tarkastelun ulkopuolelle jäävät kaikki nykyiset ja tulevat luonnonsuojelualueet. Niille laaditaan jatkos- sa Ympäristöpalvelujen toimesta omat hoito- ja käyt- tösuunnitelmat. Lisäksi osa reiteistä, teistä ja tonteista kauempana olevat alueista jää tarkastelun ulkopuolel- le, koska ne ei eivät ole lähtökohtaisesti sijainniltaan sellaisia alueita, joissa tulisi tarkastella puuston turval- lisuuteen ja elinvoimaisuuteen liittyviä seikkoja. Myös inventoinnissa todetut arvokkaat luontokohteet on jä- tetty toimenpidetarkastelun ulkopuolelle.

50 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Kuva 51. Suunnittelualueen hoidon tarpeen tarkastelu. (Lähde: KYMP.)

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 51 Luonnon- ja maisemanhoidon tavoitteet osa-alueittain

Alue 1 – Kivinokka Alue 2 – Länsi-Herttoniemen selännemetsät, Mölylä ja Fastholma Kivinokan mökkialueella lähes kaikki metsäinen alue on myös samalla osa mökkien pihapiiriä ja Osa-alueen luonnon- ja maisemanhoidon ta- alueella on myös runsas reitistö ja erilaisia pal- voitteena on ylläpitää ja kehittää alueen merkit- veluita. Osa-alueen luonnonhoidon tavoitteita täviä luonto-, maisema- ja kulttuuriarvoja, sekä ovat mökkipihojen, reittien, teiden ja tonttien huolehtia ulkoilureittien (talvisin latujen), teiden läheisten metsien turvallisuus, elinvoimaisuus, ja tonttien puuston turvallisuudesta, puuston viihtyisyys sekä metsän luontoarvojen kehittämi- elinvoimaisuudesta, huonokuntoisimman puus- nen parantamalla hoidon keinoin alueen metsien ton uudistumisesta ja yleisestä reunametsien kerroksellisuutta ja monilajisuutta. Alueen etelä- viihtyisyydestä ja kulkukelpoisuudesta. osan arvokas tervaleppäinen rantametsä on C5 Tärkeimpiä alueen luonnon monimuotoisuuteen arvometsäluokassa. Luonnonhoidon tavoitteita liittyviä arvoja ovat paikoittainen puuston luon- toteutetaan mm. yksittäisten puiden poistolla ja nontilaisuus, paikoittainen puuston korkea ikä ja hoidettavaksi määritellyn alueen yleisellä pien- lahopuustoisuus ja kaikki edellä mainittuja tekijöi- puuston hoidolla, jossa harvennetaan ylitiheää tä indikoivat eliöt ja eläimistö, kuten esim. käävät vesakkoa ja sieltä poimitaan kasvatuskelpoisia ja sammaleet (ks. tarkemmin luontotietojärjestel- tulevan puusukupolven yksilöitä esiin. mä). Lisäksi koko Herttoniemen selänteen met- säalueella on laajempi merkitys vihersormena ja ekologisena käytävänä. Alueen luontoarvo- kohteet jäävät kokonaan toimenpidetarkastelun ulkopuolelle kehittymään täysin luonnontilassa. Huomattava osa alueesta on nykyistä tai tulevaa suojelualuetta, ks. hoitoluokkakartta merkintä S. Lisäksi suojelualueiden ulkopuoliset arvokkaim- mat luonnonarvokohteet on hoitoluokitettu C5 arvometsäksi, ks. hoitoluokkakartta merkintä C5. Alueen ulkoilureittien (talvisin latujen), teiden ja tonttien lähiympäristöt ovat toimenpidetarkas- telun piirissä, ks. hoidon tarkastelu- ja hoito- luokkakartassa näkyvät tummanvihreät alueet. Nämä metsäalueet ovat olleet jo edellisilläkin hoitokierroksilla hoidon piirissä ja ne poikkeavat- kin rakenteeltaan tästä syystä monissa kohdin suojelualueista tai kauempana reiteistä olevista enemmän luonnontilaisemmista metsistä. Tä- män osa-alueen luonnonhoidon tavoitteita ovat reittien (talvisin latujen), teiden ja tonttien läheis- ten metsien turvallisuus, elinvoimaisuus, viihtyi- syys, paikoittainen puuston uudistaminen, sekä ulkoilumetsien luontoarvojen kehittäminen pa- rantamalla hoidon keinoin niiden kerroksellisuut- ta ja monilajisuutta. Näihin tavoitteisiin päästään mm. yksittäisten puiden poistolla, paikoittaisella puuston harventamisella, muutaman huonokun- toisimman reitinvarsipuuston uudistamisella ja hoidettavaksi määritellyn alueen yleisellä pien- puuston hoidolla, jossa harvennetaan ylitiheää vesakkoa ja sieltä poimitaan kasvatuskelpoisia tulevan puusukupolven yksilöitä esiin.

Kuva 52. Kivinokan metsäiset alueet liittyvät tiiviisti kesä- maja-alueen mökkien pihapiireihin.

52 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Alue 3 – Länsi Herttoniemi Alue 6 – Roihuvuori Kyseisen alueen luonnonmukaiset viheralueet Alueella on paljon ylitiheitä hoitamatta jääneitä ovat pääosin toisistaan erillään olevia pienehköjä metsiä. Alueella on paikoin todella paljon erias- alueita. Ne ovat pääosin kallioisia alueita, mut- teista ja vaiheista lahopuuta. Lisäksi aluskasvil- ta mukana on myös muutama rehevämpi alue. lisuus on hoitamatonta ja ylitiheää. Tilanne on Lisäksi alueella on Itäväylän ja Siilitien vieressä pahin Marjaniemen siirtolapuutarhan viereisel- olevat suojametsävyöhykkeet. lä metsäalueella Hiidenkirnujenrinteellä, jonka puusto on jo paikoin täysin romahtanutta ja met- Tällä osa-alueella metsäisten alueiden hoidon sässä liikkuminen on hyvin hankalaa. Alueelta tavoitteena on puuston elinvoimaisuus, turval- on tullut valituksia metsän hoitamattomuudesta. lisuus ja viihtyisyys reittien, teiden ja tonttien lähettyvillä, sekä suojametsäominaisuuksien Tämän osa-alueen luonnonhoidon tavoitteita ovat ja jalopuuston ylläpito ja kehittäminen. Myös reittien, teiden ja tonttien läheisten lähivirkistys- vanhimman puuston uudistumisesta on huo- metsien turvallisuus, elinvoimaisuus, paikoittainen lehdittava. Osa-alueen luontoarvot kohdistuvat puuston pienimuotoinen uudistaminen, viihtyisyys pääasiallisesti alueen vanhapuustoisiin kal- sekä luontoarvojen kehittäminen parantamalla lioalueisiin ja jalopuustoon. Tämän osa-alueen hoidon keinoin lähivirkistysmetsien kerrokselli- luonnonhoidon tavoitteisiin päästään mm. yk- suutta, monilajisuutta ja niiden uudistumista. Näi- sittäisten puiden poistolla, paikoittaisella puus- hin tavoitteisiin päästään mm. yksittäisten puiden ton harventamisella ja hoidettavaksi määritellyn poistolla, paikoittaisella puuston harventamisella. alueen yleisellä pienpuuston hoidolla, jossa Tällä osa-alueella sijaitsee myös Roihuvuoren harvennetaan ylitiheää vesakkoa ja sieltä poimi- metsäinen selännealue, jossa on vaihtelevaa taan kasvatuskelpoisia tulevan puusukupolven eri-ikäistä ja lajista puustoa. Tämän osa-alueen yksilöitä esiin. Lisäksi hoitotoimenpitein ediste- luonnonhoidon tavoitteita ovat reittien, teiden ja tään jalopuuston elinvoimaisuutta ja määrää. tonttien läheisten metsien turvallisuus, elinvoi- maisuus, viihtyisyys sekä metsän luontoarvojen kehittäminen parantamalla hoidon keinoin lähi- virkistysmetsien kerroksellisuutta ja monilajisuut- Alue 4 – Herttoniemenranta ta. Näihin tavoitteisiin päästään mm. yksittäisten puiden poistolla, paikoittaisella puuston harven- Alueella on vain muutamia pieniä luonnonmu- tamisella ja hoidettavaksi määritellyn alueen ylei- kaisia alueita, jotka ovat suurimmaksi osaksi sellä pienpuuston hoidolla, jossa harvennetaan kallioisia. Suurin yksittäinen luonnonmukainen ylitiheää vesakkoa ja sieltä poimitaan kasvatus- alue on osa-alueen kaakkoislaidalla Tuorin- kelpoisia tulevan puusukupolven yksilöitä esiin. niemessä. Lisäksi alueen pohjoisosassa on jalopuustoinen metsikkö. Luonnonhoidon ta- voitteena luonnonmukaisilla alueilla on reittien, tonttien ja teiden varsien puuston turvallisuus ja Alue 7 – Strömsin- ja Porolahden luonnon- viihtyisyys. Tähän tavoitteeseen päästään yksit- mukaiset alueet täisten puiden poistolla ja pienpuuston hoidolla edellä mainituille reitin- ja tontinvarsikuvioille. Alue koostuu pääosin lehtipuuvaltaisista toisis- taan erillään olevista metsäsaarekkeista ja niitä yhdistävistä avoimista niitty- ja nurmialueista. Tämän osa-alueen luonnonhoidon tavoitteita Alue 5 – Herttoniemen yritysalue ovat reittien, teiden ja tonttien läheisten metsien turvallisuus, elinvoimaisuus, viihtyisyys sekä Alueella on vain muutamia pieniä metsäisiä luon- metsän luontoarvojen kehittäminen parantamal- nonmukaisia alueita, joista osa on myös puoli- la hoidon keinoin lähivirkistysmetsien kerroksel- avoimia niittyalueita. Luonnonhoidon tavoitteena lisuutta ja monilajisuutta. Lisäksi kulttuurihistori- on reunapuuston turvallisuus ja viihtyisyys. Tä- allisesti arvokkaita kartanokohteita ylläpidetään hän tavoitteeseen päästään yksittäisten puiden ja hoidetaan ohjeiden mukaisesti. Näihin tavoit- poistolla ja pienpuuston hoidolla edellä mainituil- teisiin päästään mm. yksittäisten puiden pois- le reitin, teiden, - ja tontinvarsikuvioille. tolla, paikoittaisella puuston harventamisella ja hoidettavaksi määritellyn alueen yleisellä pien- puuston hoidolla, jossa harvennetaan ylitiheää vesakkoa ja sieltä poimitaan kasvatuskelpoisia tulevan puusukupolven yksilöitä esiin.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 53 Kuva 53. Suunnittelualueen tavoitteelliset hoitoluokat. (Lähde: KYMP.)

..;.·1r....::::: \ �r1 1 ' '-II

·n se/ka Brden

=·

= = ,

\\.1_.,.,.,�: R R , / - u/osaarr. l ,,,� . ,...__ •✓ \ -�-0::a:.,- R���- ).- 1- .- -- ...... -..••" i?J.r�e,,., = 'I ?•' :, �--· 1- --,,, ) �7\ r�.,.. �-• · . -.A_-I'"'-,.._ . ,• • -,=.I'�- T .... JI ., .-· :,·· . .,, I . --_,.;..::!'.��jf .__-..:-;,-: " -< 'l ·-: ,- ·1 · �- _,.. U ,, u •1 · � \' . --1 · ••,. · ,, . ,,_;' ·1"'"' ' �-r��, -l. . •., .... '·.\ .-- --�·. -'�<�-- -� �· ��-• ... ·--�- /. .· ·-· ·.,• -;:.. I ' ✓--'-'"'·y,.:/"- . \;:/iii:",-: �\Ji � I '-.,. ,= \ =-, . : .. , J __ .( J :·· A t:, " ::---· Kivinokka ; -� ? -- t ,.!' ';,- -- __� ,_ �--:::,• �f.1\1 tr,: - 'I t• : . IS • .ll =- Fastholma, Molyla ja Lansi­ t------'--...... _., If_ '..:u:saarl \ // \ �--\ � ·-,, ::- Herttoniemen selannemetsat Karttamerkinnat ,, = = --:- �; d
Lansi-Herttoniemi Hoitoluokat "-::t / / = // ;..\ ,- ., :( ,, ® ... ::,·..... \�� '1 4 .. • .. .,.. - ' / t '· Herttoniem enranta ·,l'' , · i:===:t .-. (--1\ . ·\. �-� · . 0 B2 Kayttoniitty • •:,t.. .. ••.•.. , Herttoniemen yritysalue ..�-l'J c-> '/;,, I). , ...... , .. _.,,...... _._,. '. /. ,(' 5 B3 Maisemaniitty ja laidunalue �t: , , ® .I =: I • f. I r: Roihuvuori B4 Avoin alue ja nakyma \_,-i'"• ,,,.-�-. I.�""' 6 1111 I= •\f�.rI · _,-/-/ •'"- \·- ::..,..'! . ® \ ,- ".\I-•,� - ....I '' l' - '\. 1111Cl.1 Puistometsa �,, .... · ::-?/..�� _ Herttoniemen ja Stromsin 11- Cl.2 Lahivirkistysmetsa I IJ • 1· _,-,�,.- (jJ kartanopuistot ja Porolahdenpuisto 1111 -- ·.-r· ------1 :: '\-,� � I' ·.. - C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsa I '- • •.. . -,. .., • ·•. =:- .\ • Herttoniemi -=-•=:=· ,, :, C3 Suojametsa \•• ..:::=- '"11•: I :• \ '= -- 1111cs Arvometsa Tavoitteelliset hoitoluokat 1111S Suojelualue Helsingin kaupunki 0 0.5 1 1.5 2km Kaupunkiymparisto A 2019 Pohjakartta © Kaupunkimittaus, Helsinki2019

54 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 3.3.4 Hoitoluokkien muutostarpeet luon- nonhoidon piirissä olevilla alueilla Luonnonmukaisille alueille eli metsille, niityille ja pel- mm. kosteikkoja, korpimaisia alueita, reheviä jalopuus- loille on esitetty hoitoluokat inventoinnin pohjalta B-, toisia lehtoja ja runsaslahopuustoisia sekä vanhapuus- C ja S-hoitoluokkiin käyttäen pohjana valtakunnallis- toisia kangasmetsiä. Herttoniemen selänteen suoje- ta hoitoluokitusta. Tämä hoitoluokitus kuvaa osaltaan lualueiden ulkopuoliset luonnonmukaiset alueet ovat kunkin alueen ominaispiirteitä eli onko kyseinen alue pääosin C2.1 ulkoilumetsiä, tällä on haluttu korostaa metsäinen vai puoliavoin tai avoin. Lisäksi hoitoluo- sitä, että alue on erittäin kovassa ulkoilukäytössä, joka kituksella määritellään kuvion mahdollisen hoidon ta- osaltaan ohjaa alueen hoidon tavoitteita. Näitä alueita voitteiden lähtökohtia. Esimerkiksi C3 suojametsissä on 26 prosenttia koko suunnittelualueen pinta-alasta. on tarkoitus hoitaa metsiä niin, että näiden metsien Suojametsät C3 ovat pääosin Itäväylän ja Viikintien suojametsävaikutus olisi mahdollisimman hyvä eli niitä varressa. Muut alueet on hoitoluokitettu pääosin C1.2 hoidettaisiin kerroksellisena ja elinvoimaisena melulta, lähivirkistysmetsiksi (28 %). Lisäksi alueella on jonkin pölyltä ja epätoivotuilta näkemiltä suojaavana metsinä. verran (2 %) avoimia ja puoliavoimia niittyalueita. B-hoitoluokissa taas eriasteisesti avoimet ja hoidetut niittyalueet on alaluokiteltu kunkin avoimen alueen Länsi-Herttoniemessä asuinalueelta selännemetsään luonteen ja hoitotarpeen mukaan. siirryttäessä reittien varrella ja selännemetsän tärkei- den näköalapaikkojen kohdalla on useita maisemalli- Herttoniemen alueella S-hoitoluokat ovat nykyisiä tai sesti merkittäviä mäntyjä. Mäntyjen kohdalla ei kan- tulevia suojelualueita, näitä on yhteensä peräti 25 pro- nata tehdä varsinaista hoitoluokan muutosta, mutta senttia alueen kaikkien luonnonmukaisten alueiden ne huomioidaan hoitotoimenpiteitä tehtäessä. Tällais- pinta-alasta. Suojelualueiden ulkopuoliset luonnon mo- ten yksittäisten tärkeiden mäntyjen tai mäntyryhmien nimuotoisuuden kannalta tärkeimmät kohteet on huomi- kohdalta poistetaan vesakko ja mäntyjen latvuksia oitu C5 arvometsinä (3 %). Arvometsiksi on luokiteltu häiritsevät puut.

Kuva 54. Komeat männyt näkymälinjan päätteenä tuodaan paremmin esiin hoitotoimenpiteiden avulla.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 55 ieralueien oitoluoien muutoseotuset

ortimoolun avokallio B2 → A3

oraintainen tes lumenastaanottoaialle

ruisto B2 → A3 Hiitomenuiston rinnemetsi antareitti lill orosaari- nsi-Herttoniemen C1 → C1.1 raam etterin tie selnnemetsn anat A3 → A2 pihapiirit C → B antareitin a rannan linen luisa A3 → A2

orsauorenuisto C1 → A3 aialaen uistotie KA2 → A2

uorinniemen leiiuisto C1 → C1.1

0 500 1000 m

ustusieralue oin alue a nm elsinin kaupunki ineistot iherosien hoitoluokat kartta.hel.i 2 ttieralue roniitt austakartta elsinin kantakartta

tt- a suoaieralue uoio

aisemaelto ets

2 ttniitt H Hoitoluoittelematon

aisemaniitt a laiunalue

Kuva 55. Viheralueiden hoitoluokitusten muutosehdotukset.

56 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 3.3.5 Hoitoluokkien muutostarpeet puis- 3.3.6 Jatkoselvitys- ja muut suunnittelu- toissa tarpeet Hoitoluokkien muutostarpeet puistoissa liittyvät kun- Herttoniemen alueella on havaittu useita jatkoselvitys- nostamis- ja ylläpitotoimenpiteisiin, jotka on mahdol- ja suunnittelutarpeita: lista toteuttaa ilman varsinaisia investointihankkeita. Ylläpidon vuosittaiset kustannukset nousevat hoito- • Hulevesien laadulliseen käsittelyyn liittyvät selvi- luokan noustessa esimerkiksi C-luokasta A-luokkaan tys- ja suunnittelutarpeet, erityisesti Porolahden- ja vastaavasti laskevat, jos hoitoluokkaa lasketaan. puiston alueella. Osa tässä mainituista kohteista on mukana myös in- • Viheryhteyksien parantamiseen liittyvät suunnitte- vestointihankkeissa. Paras lopputulos saadaan, jos lutarpeet, poikittaiset yhteydet ja vihersillan mah- on mahdollista toteuttaa sekä investointihanke että dollisuuden tarkastelu. hoitoluokan muutos. Pelkillä hoitoluokkien muutok- sillakin voidaan saada hyviä tuloksia ja hoitoluokkaa • Rantareitin kokonaisvaltainen kehittämissuunni- nostamalla on mahdollista siirtää puistojen peruskor- telma (opastus, esteettömyys, yhtenäisyys, ris- jaustarvetta eteenpäin. Hoitoluokan nostamisen kus- teyskohtien ja reittihierarkian selkeyttäminen), tannukset ovat pieniä verrattuna investointihankkeiden Länsi-Herttoniemen selännemetsän osuudella eri- toteuttamiseen. tyisesti kulttuuribiotooppien ennallistaminen.

Hoitoluokkien muutostarvetta puoliavoimilla alueilla • Rantareitillä Porolahden kohdalla rumpujen kunto- on Länsi-Herttoniemen selännemetsässä sijaitsevien kartoitus. vanhojen pihapiirien kohdalla. Hävinneiden huviloiden ympäristössä tarvitaan ensin kunnostusta ja muuta- • Herttoniemen yritysalueen vihreän infran mahdolli- mien puiden kaatoa. Pihapiirit on tarpeen muuttaa suuksien kokonaisvaltainen kartoitus eli auditointi. C-luokasta B-luokkaan ja ylläpitää niiden monipuolista, • Hirvitien paikoitusalueen käytön selvitys. kulttuurivaikutteista kasvillisuutta niittämällä. Jo pelkäl- lä hoitoluokkien muutoksella on näiden alueiden osalta • Viheralueiden hoitovastuiden tarkastaminen mahdollista saada aikaan elämyksellistä ympäristöä (vuokra-alueet). ja monimuotoista kaupunkiluontoa sekä nostaa esiin alueen kulttuurihistoriaa. • HSY:n aluesaneerauksen yhteydessä sivukatu- jen liittymien, kadunylitysten,pyöräilyn ja linja-au- Mäyräpuistossa A3 hoitoluokkaa jatketaan kallion pääl- topysäkkien tarkastelu. Vastuu Like, yhteistyössä le. Näin puisto saadaan liitettyä luontevalla ja siistillä Kamu. liukumalla selännemetsään. Puiston hoitotasoa nos- tamalla peruskorjaustarvetta voidaan siirtää ja alueen • Lumenvastaanottopaikan ja Staran varikon suun- yleisilmettä kohentaa. nittelu.

Portimonpolun varrella avokallio-osuus muutetaan hoi- • Mäyräpuiston ja Portimopolun puiston kasvillisuu- toluokkaan C1.1. sinventointi sekä hoito- ja kehittämissuunnitelma.

Tuorinniemen leikkipuistossa hoitoluokkien C1 ja A2 • Länsi-Herttoniemen ja Roihuvuoren alueella (kult- kontrasti on liian suuri. Puistokäytävän reunalla uusi tuurivaikutteisen kasvillisuuden) kasvillisuusinven- hoitoluokka korvaamaan C1:n on C1.1. tointi ja alueellinen kehittämissuunnitelma.

Länsi-Herttoniemen viheralueiden pohjoisosan sora- • Länsi-Herttoniemen vanhojen huvilojen pihapiirien pintainen reitti toimii myös huoltoajoväylänä Hertto- kulttuurivaikutteisen kasvillisuuden ennallistami- niemen lumenvastaanottopaikalle ja Staran varikolle. nen, niittyjen kehittämisen ja hoidon suunnittelu. Hoitoluokan nosto tälle reitille. Niittylähtöisen puiston konseptin kehittäminen ja pilotointi. Hiihtomäentien ja Mäenlaskijantien kohdalla sijaitseva Hiihtomäenpuisto on tärkeä portti Länsi-Herttoniemen • Strömsin kartanopuiston perusselvitykset, kunnostus- asuinalueelta selännemetsään. Hiihtomäenpuiston suunnitelma, sekä hoito- ja kehittämissuunnitelma. rinnemetsikön hoitoluokka nostetaan C1 hoitoluokasta C1.1 ja puiston nurmialueita kehitetään niittymäiseksi. • Herttoniemenrannan pikkupuistojen sarjan hoito- ja kehittämissuunnitelma: Margareetanpuisto, Sis- Sorsavuorenpuiston hoitoluokka nostetaan hoitoluo- selenpuisto ja Kerttulinpuisto. kasta C1 hoitoluokkaan A2.

Rantareitin hoitoluokkaa A3 nostetaan välillä Porosaa- ri-Abraham Wetterin tie hoitoluokkaan A2. Lisäksi vä- lillä Johan Sederholmin tie-Porosaari rannan ja reitin välisellä luiskalla nostetaan hoitoluokka A3 hoitoluok- kaan A2.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 57 Kuva 56. Yksityiskohta Herttoniemen selännemetsässä. 4 HANKE-ESITYKSET 4.1 Hankkeiden valinnan perusteet Aluesuunnitelman maastoinventointien ja vuorovai- Aluesuunnitelman laatimisen yhteydessä priorisoita- kutuksen tuloksena alueelta tunnistettiin useita erita- vaksi valikoituneista kohteista on laadittu hankeohjel- soisia ja -laajuisia kunnostamis- ja kehittämiskohteita. mat. Tässä kappaleessa on esitetty tiivistetysti hanke- Näistä valittiin yhteensä kahdeksan investointirahaa kohteiden yleiskuvaus sisältäen kohteiden nykytilan, edellyttävää kohdetta aluesuunnitelman hankeoh- asukaspalautteen, tärkeimmät tavoitteet sekä alusta- jelmaan seuraavalle 10-vuotiskaudelle. Hankkeiden vat toimenpiteet kohteiden korjaamiseksi. Hankeohjel- valintaperusteina ovat kohteiden kunnon ja turvalli- mat jäävät kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalve- suuden parantaminen sekä koko alueen kehittäminen lun sisäiseen käyttöön. suunnitelman strategisten tavoitteiden mukaisesti. Osa näistä kohteista nousi esille myös asukaspalaut- Muita tunnistettuja kunnostuskohteita parannetaan ta- teissa. Asukaspalautteita saatiin Herttoniemen Kau- vanomaisten ylläpitotoimenpiteiden yhteydessä. Lisäk- punkivision karttakyselystä, syksyllä 2018 pidetyistä si osalle maastotyöskentelyssä esiin nousseille koh- työpajoista sekä alkusyksyllä 2019 järjestetystä Kerro- teille on jo käynnissä korjaussuunnitelma. Laajempia Kantasi-verkkokommentoinnista (tulossa). aluekokonaisuuksia voidaan pohtia osana kaavoitusta.

1. Mäenlaskijantien ja Hiihtomäen- puiston parantaminen 2. Länsi-Herttoniemen kahden kalliopuistikon parantaminen 3. Leikkipaikka Tuhkimon parantaminen 4. Japanilaisvaikutteisen puiston parantaminen 5. Sorsavuorenpuiston ja Laiva- lahdenpuistotien parantaminen 6. Tuhkimontien parantaminen 7. Jalankulun ja pyöräilyn raittien parantaminen 7 8. Asentajanpuiston parantaminen 7 2 7

7 1 4 8 3 6

7

5

Kuva 57. Hankkeet kartalla.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 59 4.2 Hankkeiden kuvaukset 4.2.1 Mäenlaskijantien ja Hiihtomäenpuis- ton parantaminen

Nykytila Mäenlaskijantiellä on vaurioita, jotka kertovat raken- teellisista ongelmista vaurioista. Kadun loppuosuus paremmassa kunnossa kuin alkuosuus Mäenlaskijan- tie 2 kerrostalon matkalla. Katu routii kadun keskeltä (onko putkistoa? vai ovatko kadun rakenteet routivia?), puiden juuret nostavat ja rikkovat päällystettä pohjoi- sen puolella puiston reunalla. Vesien ohjaamista voisi parantaa reunatuen vieressä kaivoilla ja puiston puo- lella kourumaisella rakenteella. Hanke-ehdotukseen liittyy myös talvihoitoluokkamuutosehdotus. Nykyisin talvihoitoluokassa b, muutos c-luokkaan muiden tont- tikatujen tapaan. Tämä on johtanut mobilenote rajauk- seen koko kadun matkalle.

Mäenlaskijantie on osa pääreittiä Länsi-Herttoniemen virkistysalueille. Mäenlaskijantietä kulkevalla pikku- bussilla (802), jolla on ahdasta päästä katupysäköin- nin takia. Hoitoluokkaa ei voi laskea, jotta pikkubussi pääsee myös talvisin kulkemaan ajallaan. Katusuun- nitelman päivittäminen voisi olla paikallaan, koska on- gelmia on monia. Kuva 58. Hankkeen laajuus. Vuorovaikutuksessa kadun pohjoispuolen puistikkoa (Hiihtomäenpuisto) toivottiin niittymäisemmäksi ja eko- logisesti rikkaammaksi.

Mäenlaskijantien kunnostuksen suunnittelun yhtey- dessä tutkitaan, voidaanko Hiihtomäentien ja selänne- metsän viheralueen välistä jalankulun yhteyttä paran- taa lisäämällä raittia kadun reunaan puiston laidalle.

Hanke liittyy kaupunginosavision teemoihin ”portti luontoon” ja ”rantavyöhykkeen kehittäminen”. Yhteys on yksi merkittävimpiä Herttoniemen kaupunkiraken- teen ja Länsi-Herttoniemen selännemetsän välillä. Ke- hitetään Hiihtomäenpuiston yhteyksiä helposti suun- nistettavaksi reitiksi ja portiksi metsäselänteen ja Hiihtomäentien välillä. Myös opastusta tulee kehittää. Huomioidaan saapumissuuntina sekä metsäselänne, metroaseman suunta, että yritysalueen tulevat uudet Kuva 59. Hiihtomäenpuiston komeat männyt toimivat port- asuinalueet ja Roihuvuori (Suunnittelijankadun uusi tina Länsi-Herttoniemen selännemetsään. silta ja Susitien-Konemestarinkadun alikulku).

Luontevasta maaston mukaan syntyneestä yhteydestä kertoo tielinjauksen pitkä ikä. Mäenlaskijantien ja siitä vi- heralueelle jatkuvan raitin linjaus näkyy jo muun muas- sa isojako- ja senaatin kartoilla ja reitti on ollut yksi Hert- toniemen kartanon ja Vanhankaupunginlahden välisistä reittiyhteyksistä. Vanhoilla kartoilla myös ”vinterväg”, eli jään yli kulkeva yhteys mantereelta lahdelle. Hiihtomä- enpuistosta löytyy myös muinaisrannan kivikko.

60 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 4.2.2 Länsi-Herttoniemen kahden kallio- puistikon parantaminen Nykytila Länsi-Herttoniemessä on useita pieniä kallioisia puis- tikkoja, joista osa on kunnostuksen tarpeessa. Kalli- opuistikot ovat Länsi-Herttoniemen vaalittava erityis- piirre ja tärkeä osa RKY-aluetta.

F.E. Sillanpään puiston länsi-itä suuntainen raitti on kunnostuksen tarpeessa. Kunnostuksen toteutustapa tulee olla hienovarainen, jotta ympäristön arvoja voi- daan kunnioittaa ja säilyttää rakentamisen aikana.

Toinen vastaava on Susitie-Karhutien puistometsä. Alueella hoitamaton kivituhkakenttä ja penkki, huo- nokuntoinen asvalttikäytävä Susitieltä ja hienot mutta vaaralliset portaat Karhutieltä. Kohde on todennäköi- sesti Bengt Schalinin suunnittelema.

Tavoitteet Tavoitteena on varmistaa puistikoiden turvallisuus ja hyvä käyttökunto. Samalla turvataan RKY-alueen Kuva 60. Hankkeen laajuus. arvojen säilyminen. Hanke-ehdotus liittyy kaupungi- nosavision ”arkkitehtuuripolku” -teemaan.

Toimenpiteet Puistoihin sijoittuvien rakenteiden kunnostus. Raken- teet kunnostetaan niin että ne sopivat alueen luontee- seen ja aikakauden tyyliin. Esimerkiksi reittejä ei ole tarkoitus leventää.

Kuva 61. Karhutieltä Susitie-Karhutien puistometsään joh- tavat portaat.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 61 4.2.3 Leikkipaikka Tuhkimon parantami- nen Nykytila Leikkipaikka Tuhkimo sijaitsee laajan metsäisen alue- puiston keskellä, kahden kallioisen selänteen välisessä suojaisassa laaksossa, ja on siksi hyvin suosittu käyttä- jiensä keskuudessa. Puisto on perustettu 1960-luvulla ja siellä oli pitkään myös leikkipuistotoimintaa. Altaan ympäristöä muutettiin 1990-luvulla ja puisto on perus- korjattu kokonaisuudessaan 2000-luvun alussa. Leik- kipaikan keskiosa on avointa nurmea istutuksineen ja rakenteineen. Leikkipaikkaa reunustavat rinteet ovat luonnonpuustoiset. Puiston käyttöasteeseen nähden kalusteet ja varusteet ovat suhteellisen hyväkuntoisia jatkuvan perusparannuksen vuoksi. Betonirunkoiset penkit ovat kuitenkin huonossa kunnossa. Puiston itälaidalla on pintavesiongelmia edelleen, huolimat- ta peruskorjausten yhteydessä tehdyistä kuivatuksen parantamistoimenpiteistä. Alueella on myös Roihuvuo- riseuran ylläpitämä skeittipaikka, jonka seura haluaa edelleen säilyttää. Leikkipaikkaa rajaavat istutusaltaat ovat huonossa kunnossa. Kuva 62. Hankkeen laajuus. Viehättävä puisto on ollut vahvasti Roihuvuoriseuran ja asukasaktiivisuuden huolenpidon ja kiinnostuksen kohteena. Varhaiskasvatusviraston leikkipuistotoimin- ta siirtyi ensin väliaikaisesti ja sitten pysyvästi Prins- sintielle vuonna 2008 ja huonokuntoinen leikkipuis- torakennus purettiin vuonna 2011. Roihuvuoriseura ylläpitää alueella parakeissa Tuhkimon kylätaloa.

Seura on pitkään ajanut puiston entisen kahluualtaan kehittämistä tee-se-itse skeittipaikaksi, mutta hanke on osoittautunut erityisesti sopimusteknisten asioiden ja turvallisuusnäkökulmien osalta haasteelliseksi. Jos aloite tee-se-itse skeittipaikalle ei toteudu, tulee entisen kahluualtaan mahdollinen purkaminen ratkaistavaksi puiston peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä.

Puiston sijainti Roihvuoren kaupunginosapuistossa, Leikkipaikka Tuhkimon kalusteet ja varusteet ovat vetovoimaisten Kirsikkapuiston ja japanilaisvaikut- Kuva 63. osittain huonokuntoisia. teisen puiston välisellä akselilla, perustelee osaltaan puiston nostamista peruskorjauskohteeksi.

Asukaspalaute Toimenpiteet Puisto on asukkaiden keskuudessa hyvin suosittu rau- Puisto edellyttää peruskorjausta erityisesti kalustei- hallisen sijaintinsa vuoksi. Lisääntynyt ilkivalta, koirien den, varusteiden ja kuivatuksen osalta. Kasvillisuuden ulkoilutus leikkipaikalla ja puiston rajaus ulkoilureittiä osalta muutaman vanhan koivun kunto tulee tarkistaa. vasten ovat epäkohtia. Myös skeittipaikasta on valitet- tu. Asukastilaisuuksissa puisto sai hyvää palautetta, vaikka sen varustetaso koettiin vaatimattomaksi.

Tavoitteet Puistoa kehitetään ja hoidetaan turvallisena ja viihtyi- sänä leikki- ja toimintapuistona eri ikäisille käyttäjille. Puiston ilme säilytetään, mutta varusteita ja kalusteita uusitaan huomioiden muuttunut käyttäjäkunta ja tur- vanormit. Puiston kuivatusta parannetaan.

62 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 4.2.4 Japanilaisvaikutteisen puiston pa- rantaminen Nykytila Japanilaisvaikutteinen puisto on perustettu entisen kivi- louhoksen alueelle rakennettuun Kalliopuistoon, jonka suunnitelman on laatinut 1960-luvulla Bengt Schalin. Al- kuperäisestä puistosta on jäljellä kenttätasanne, käytä- välinjauksia ja portaita. Kenttäalueella oli aikanaan suuri keinu, minkä vuoksi puistoa on kutsuttu myös keinupuis- toksi. Alueen kauniit kalliot, komeat männyt ja maaston terassimuodot ovat olleet lähtökohtina japanilaisvaikut- teiselle puistolle. Puistoa on rakennettu vaiheittain ja se on aikaa myöten päässyt osittain kasvamaan umpeen. Puistolla on neljä eriluonteista osaa, jotka pohjautuvat ilmansuuntiin ja niihin liittyviin taruolentoihin. Puutar- haan on kutsuva sisääntulo Roihuvuorentien ylärinteen kirsikkametsikön kautta. Puiston kasvillisuus on moni- muotoista, osin myös luonnonkasvillisuutta.

Puiston hoitoluokka on korkea I, mutta hoitotaso ei sitä kaikilta osin vastaa. Kävijämäärät ovat keväällä valta- via ja kulutus sen mukaista. Kuva 64. Hankkeen laajuus. Asukaspalaute Asukkaille japanilaisvaikutteinen puisto on Roihuvuo- ren tunnus ja siksi hyvin tärkeä. Puisto on suosittu ajanviettokohde ja vierailupaikka.

Tavoitteet Tavoitteena on nostaa puiston hoitotasoa ydinosiltaan I-luokan puistona. Hanke-ehdotus toteuttaa kaupungi- nosavision ”arkkitehtuuripolku”-teemaa. Puistolle laadi- taan erillinen hoito- ja käyttösuunnitelma ja kunnostus- työt tehdään sen mukaan. Suunnitelmassa esitettyjä korjauksia toteutetaan vaiheittain, jotta puiston omalei- mainen ilme säilyy. Uusia rakenteita, kasvillisuutta tai elementtejä ei tuoda vastoin alkuperäistä suunnitelmaa.

Toimenpiteet Kuva 65. Korjattava rakenne. Osa puiston erikoisrakenteista on tehty kaupungin ra- kennusviraston työpajalla. Bamburakenteiset varus- teet ja sirot katokset hapertuvat nopeasti, joten niitä joudutaan uusimaan usein. Katos on purettu vuon- na 2018, ja tilalle tehty väliaikainen katto ennen kuin suunnittelu etenee. Myös muut rakenteet ovat huono- kuntoisia, mm. kuivapurojen lankkusillat on uusittava. Vanhoille kallioportaille tulee harkita kaiteita ja reitis- töä kunnostaa. Kasvillisuus on pääosin hyväkuntoista, mutta kunnostustoimenpiteille on tarvetta. Sammala- lueiden menestymisessä on ollut ongelmia.

Puisto edellyttää peruskorjausta ja kokonaisvaltaisen hoito- ja kehittämissuunnitelman laatimista. Vähintään tarvitaan rakenteiden korjausta.

Osa puistosta on yksityisen asunto-osakeyhtiön vuok- ramaalla ja vuokra-alueen rajan tarkastuksesta olisi hyvä käydä keskustelu kaupungin ja yhtiön välillä.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 63 4.2.5 Sorsavuorenpuiston ja Laivalahden puistotien parantaminen Nykytila Sorsavuorenpuisto on U-muotoinen puistoalue, jonka länsiosa on puistoa ja itäosa osa Laivalahden puisto- tien katualuetta. Puisto sijoittuu maisemallisesti mer- kittävälle mäkialueelle, jonka laella on pronssikautinen hautaröykkiö. Puiston itäosan rinne on rakennettu täytemaasta ja stabiloidusta lentotuhkasta. Oleske- lualueen pinnoitteena on punainen graniittinoppa; penkkien taustalla on perennaistutuksia ja pergola. Rinteessä on polveileva marjakuusi-istutus. Puisto- käytävät ovat kivituhkapintaisia. Kasvit on valittu kes- tämään kasvualustan korkeaa rikki- ja klooripitoisuut- ta, esimerkkeinä jalavat ja syreenit. Perennaryhmät penkkien taustoilla ovat monipuolisia ja hyvinvoivia. Puulajistossa on harvinaisuuksia kuten punakoivuja, douglaskuusia ja erikoisia leppiä.

Puiston hoitoluokkia ovat A2, A3 ja CI. Hoitoluokan muutostarvetta mm. puiston pohjoisosassa.

Asukaspalaute

Sorsavuorenpuiston kunnostustarve nousi esiin asu- Kuva 66. Hankkeen laajuus. kastilaisuuksissa. Puisto on luonteeltaan puolijulkinen, ja sijaitsee asutuksen keskellä, mistä on tullut palautet- ta asukkailta kuten myös puiston talvikäytöstä ja rintei- den hyödyntämisestä liukumäkinä.

Palautteessa toivottiin reittien parempaa kunnossapi- toa ja lisää valaistusta. Palautteissa nousi esiin myös pronssikautisten hautaröykkiöiden alueen kunnossapi- to, hautaröykkiön opasteet ovat kuluneet ja töhrityt.

Tavoitteet Sorsavuorenpuisto on sijainniltaan keskeinen puisto, jota käytetään paljon. Puiston kunnossapidon tulee vastata tätä tarkoitusta. Pronssikautisen hautaröykkiön ympä- ristö ja opasteet siistitään. Puiston monipuolista kasvil- lisuutta vaalitaan. Hanke-ehdotus toteuttaa kaupungi- nosavision teemaa ”rantavyöhykkeen kehittäminen”. Kuva 67. Puistoraitti Sorsavuorenpuistossa.

Toimenpiteet Kalusteiden ja rakenteiden uusiminen ja Sorsavuoren- Kulkureittien parantaminen kallioalueilla. raitin kunnostus ovat keskeisimmät toimenpiteet. Puis- to on iso perusparannuskohde, joka edellyttää myös Sorsavuorenpuiston eteläosassa puretaan pulkkamäki, kasvillisuuden poistamista ja uusimista. Suunnittelun kunnostetaan portaat ja polkuyhteys kallioalueella. Ete- pohjatiedoksi tarvitaan kasvillisuusinventointi. Doug- läosassa on tarvetta myös kasvillisuuden käsittelylle. laskuusia on jo poistettu puistosta aikaisemmin.

Sorsavuorenrinteen lounaisreunan C1 hoitoluokka tuli- si muuttaa raitin reunassa. Raitin reuna on jäänyt liian vähälle hoidolle. Hanke lienee aluesuunnitelma-alueen tärkeimpiä viheralueen peruskorjaushankkeita. Sorsa- vuorenrinteen raitin vierustan kunnostus ja hoitoluokan muutos luokkaan A3.

64 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 4.2.6 Tuhkimontien parantaminen Nykytila Tuhkimontie on lenkin tekevä asuntokatu Roihuvuoren pienalueen eteläosassa, (43) Herttoniemen kaupungi- nosassa. Katu rajautuu molemmista päistä Roihuvuoren- tiehen ja siltä on yhteydet Kirsikkapuistoon ja leikkipaikka Tuhkimolle. Kirsikkapuistoon johtavalla yhteydellä osa Jättiläisenpolusta on katualuetta, mikä on rajattu kuulu- vaksi hanke-ehdotukseen. Tuhkimontien varteen sijoittuu Maria Hammarenin puisto, kerrostaloja ja yksi baari. Tuhkimontien ajorata on noin 6 metriä leveä ja jalka- käytävä on korotettu ajoradasta luonnonkivisellä reu- natuella. Jalkakäytävä sijoittuu pääosin kadun toiselle reunalle, mutta pohjoispäähän se on rakennettu kadun Kuva 68. Hankkeen laajuus. molemmille reunoille. Jalkakäytävän leveys vaihtelee 2,0 metrin molemmin puolin. Jalankulkuyhteyden jat- kuvuudessa on puutteita Jättiläisenpolun kohdalla, ja asfaltti on murentunut Tuhkimontien 10:en tonttiyhteyk- sien kohdalta. Tonttiyhteyksien kohdalla reunatuet ovat myös painuneita ja samassa yhteydessä on verkkohal- keilua koko väylän leveydellä. Ajorata ja katualue rajautuu toiselta sivultaan pääosin koko matkan viheralueeseen. Hulevedet on ohjattu ka- dun reunaa pitkin Tuhkimontie 5 tonttiliittymässä olevalle hulevesikaivolle. Keskelle liittymää rakennettu kaivo ei kokoa reunan vesiä juuri lainkaan, vaan vedet kulkeutu- vat tontille asfaltoitua tonttiliittymää pitkin. Nurmen ja as- faltin rajaan on toteutettu päällystemakkara, mutta se on huonokuntoinen ja nurmi on levittynyt useasta kohdasta sen päälle. Osittain päällystemakkaraa ei ole, se on ku- lunut tai rajaus on tehty kivistä. Epämääräinen toteutus aiheuttaa ongelmia ja puutteita kuivatukseen ja ongel- mat välittyvät katurakenteisiin. Tuhkimontien eteläosas- sa ajoradan reuna on painunut ja asfaltti verkkohalkeillut. Ongelmakohtia on korjattu valuasfaltilla, mutta pysyviä rakenteellisia korjauksia ja muutoksia ei ole tehty. Kuva 69. Laaja reunapainuma, jossa pahimmassa kohdas- Jalkakäytävän puoleisella reunalla ajoradalla on run- sa rakenteet ovat pettäneet. Asfaltti on levinnyt painuman saasti pysäköintiä, minkä vuoksi asfaltti on sen alla yhteydessä asfalttimakkaran päälle viheralueen reunassa. pysyvästi deformoitunut. Renkaiden kohdalta koko kadun pituudelta asfaltti on urautunut ja renkaiden ja jalankulun epäjatkuvuuskohta korjataan. kohdat painuneita. Kadun keskilinjan puoleinen ura on pahemmin painunut ja vesi kerääntyy deformaatio- Pysäköinnin vaikutukset päällysteen vaurioitumiseen kuoppiin koko kadun pituudelta. Muilta osin päällyste huomioidaan rakenteita suunniteltaessa. ei ole deformoitunut. Ajoradalla on alkavaa pituus- ja Toimenpiteet poikkisuuntaista halkeilua, joka liittyy osittain em. ajou- riin, mutta myös katurakenteiden routimiseen. Kadun rakenteita parannetaan ja uusitaan koko kadun leveydeltä Tuhkimontien eteläpäästä Leikkipaikka Tuh- Asukaspalaute kimolle johtavalle puistokäytävälle asti. Hulevesikai- Tuhkimontielle ei kohdistunut asukaspalautteita. Jät- voja lisätään tarvittaviin kohtiin ja tonttiliittymän kaivo tiläisenpolulle toivottiin parempaa talvikunnossapitoa. siirretään. Tonttiliittymiin sekä Asfaltin ja nurmetuksen rajaan suunnitellaan ja rakennetaan kestävä ja toimi- Tavoitteet va rakenne talvikunnossapito huomioiden, esimerkiksi Hankkeen tavoitteena on peruskorjata katu ja päällys- yhtenäinen reunatukilinja, jossa kuivatus toteutetaan tää se kokonaisuudessaan uudelleen. Kadun raken- kitakaivoilla. Loppuosuudella korjataan pohjoispuolen netta ja kuivatusta parannetaan erityisesti ajoradan jalkakäytävän reunatuki ja päällyste. Ajorata päällyste- rajautuessa nykytilassa nurmetukseen. Hulevesien tään uudelleen koko kadun matkalta. kulkeutuminen tonteille estetään paremmilla kuivatus- Jättiläisenpolun ja Tuhkimontien liittymää kavennetaan järjestelyillä ja kaivojen sijoittelulla. ja Tuhkimontien jalankulkuyhteys suunnitellaan jatku- Tuhkimontien ja Jättiläisenpolun liittymä selkeytetään vaksi liittymän yli.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 65 4.2.7 Jalankulun ja pyöräilyn raittien pa- rantaminen

Hanke-esitys koskee seuraavia raittiosuuksia: • Itäväylä-Strömsinlahti • Rantareitti • Oravatie-Karhutien raittiyhteys • Hillerikujan skeittipuisto ja Siilitien välinen raittiyhteys • Roihuvuorenselänteen raitti • Puistokäytävien korjaukset

Itäväylä-Strömsinlahti Yhteys on yksi luonnollisista ja suorimmista suositun rantareitin yhteyden jatkoista, mutta sen nykytila ei houkuttele reitin käyttöön. Yhteydessä on potentiaalia verkostollisesti, mutta reittiyhteyden hahmottaminen sirpaloituu Strömsinlahden puistossa. Tulisuontielle tullessa reitille ei ole luontevaa ja suoraa ylitystä.

Rantareitin jatkeeksi yhteys Puotinharjulle Itäväylän yli

Reitin tason parantaminen peruskorjaamalla. kuivatuk- sen parantaminen ja reitin leventäminen tasalevyisek- si, Tulisuontien ylistyksen suunnittelu/suojatien siirto.

Hoidon ja ylläpitoluokan muutostarve? onko joltain osin latureitti?

Kuva 70. Itäväylä-Strömsinlahden hankkeen laajuus.

Kuva 71. Itäväylä-Strömsinlahti yhtenäisen ja paljon käytetyn reitin leveys muuttuu Tulisuontien pohjois- (vas.) ja etelä- puolella (oik.).

66 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Rantareitti Hoitoluokkamuutostarpeiden (kohta 3.4.4) lisäksi ran- tareitillä on peruskorjaus- ja kunnostustarpeita.

Herttoniemensalmen sillan alla rantareitti kulkee sillan maatuen ja rannan välissä. Maatuen reunaan on ra- kennettu hulevesille kouru, jonka molemmissa päissä on vesipesät. Kouru on tukossa eikä päällyste rajau- du siihen. Asfaltin ja kourun väliin on todennäköisesti suunniteltu ja tehty nurmikaistale, koska kourun päissä sitä kasvaa. Rajautuminen ja kouru tulisi kunnostaa ja materiaalit miettiä paremmin kohtaan soveltuvaksi

Raitilla uusitaan valaistusta ja parannetaan reitin es- teettömyyttä välillä Johan Soderholmin tie-Porosaari. Samalla välillä kunnostetaan raitin ja rannan välinen luiska. Lisätään valaistus ja parannetaan esteettömyy- den tasoa välillä Porosaari-Abraham Wetterin tie. Kuva 72. Hankkeen laajuus.

Kuva 73. Hankkeen laajuus Herttoniemensalmen sillan alla.

Kuva 74. Päällysteen rajautuminen kouruun ja kourun kunto.

Kuva 75. Nykyisessä luiskassa ei ole suojausta. Kuva 76. Valaistus on uusimisen tarpeessa.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 67 Oravatie-Karhutie raittiyhteys Roihuvuorenselänteen raitti Reitin täydellinen peruskorjaus yhtenäiseksi ja jatku- Peruskorjattava huonokuntoinen yhteys. Puiden juu- vaksi. Näätien ylityskohtaa korostettava. rakko rikkoo päällysteen ja kuivatusta on parannettava koulujen ympäristössä. Oravatie-Näätätie väli riittää kunnostus. Valaistus näyt- täisi riittävältä ja uudehkolta Suuria korkeuseroja ja reitillä erittäin jyrkkä mäki, jota olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä loiventaa. Jäisellä pinnalla kulku erittäin haastavaa

Kuva 77. Hankkeen laajuus. Kuva 79. Hankkeen laajuus.

Kuva 78. Peruskorjattava raittiosuus Näätätien ylityskoh- dassa.

Kuva 80. Raitilla puiden juuret rikkovat päällysteen ja ohut päällyste purkautuu rakenteellisista ongelmista (routimi- nen) ja talvikunnossapidosta johtuen.

68 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Vuorenpeikontien-Hanslankarinkujan raittiyhteys Puistokäytävien korjaukset Yhteyden peruskorjaus pintarakenteen osalta. On Roihuvuoren ja Herttoniemen teollisuusalueen välisel- merkitty tavoitekartoissa esteettömyyden perustason lä viheralueella on huonokuntoisia päällystettyjä reitte- reitiksi. jä, missä puiden juuristo on puhkonut asfaltin. Reitin käytön ja hoitoluokan perusteella asfaltin säilyttäminen Puiden juurakko rikkonut päällysteen ja tullut läpi pääl- on hyödyllistä, pienemmissä reiteissä kannattaa pun- lysteestä. samalla varusteiden uusiminen ja lisäämi- nita onko asfaltin uudelleen päällystäminen tarpeel- nen (penkin ja roska-astian uusiminen+lisääminen). lista. Reitti on merkitty esteettömyyden perustason Alkuosa jyrkkä mutta pinnaltaan hyväkuntoinen. reitiksi eikä pituuskaltevuus ole riittävä Itäväylän ete- läpuolelta Strömsinlahdelle pohjois-eteläsuuntaisena kulkeva reitti on merkattu reittitarpeeksi. Pyöräliiken- teen mitoittaminen kohteisiin voi olla haastavaa, reitit tulisi leventää 4,2 m, mikä voi asettaa isoja haasteita maisemallisten näkökulmien kannalta.

Rantareittiin liittyvissä asukaspalautteissa reitin todet- tiin toimivan hyvin, mutta sille toivottiin lisää penkkejä, parempi valaistus ja picnic-paikkoja. Länsi-Herttonie- men selännemetsien alueella osuudelle toivottiin lisää penkkejä ja roska-astioita reittien varsille.

Kuva 81. Hankkeen laajuus.

Kuva 82. Raitilla on painumia ja puiden juuret rikkovat päällysteen.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 69 4.2.8 Asentajanpuisto

Asentajanpuiston perusparannus liittyy kiinteästi Hert- toniemen yritysalueen tulevaan täydennysrakentami- seen, joka tuo tarvetta uuden leikkipaikan perustami- selle. Pyörätien siirtyminen puistosta kadun varteen mahdollistaa puistoon muun käytön kehittämisen ai- empaa paremmin. Alueella on tarvetta hulevesien kä- sittelyyn ja se on mahdollista Asentajanpuistossa.

Asentajanpuistossa on aktiivisten kaupunkilaisten vapaehtoisvoimin järjestetty Herttoniemi Block Party -kaupunginosajuhlaa vuodesta 2016. Ohjelmoimaton tila ja avoimet nurmipinnat puistossa ovat tapahtuma- käytölle eduksi. Tämä huomioidaan yhtenä näkökul- mana puiston suunnittelun hankeohjelmassa.

Kohde ei ole noussut maastohavaintojen perusteella hankkeeksi, mutta sitä on vuorovaikutuksen, HSY:n tarpeiden ja uusien asemakaavojen vuoksi nostettu Valurinpuiston yhteydessä viheraluekokonaisuutena hankkeeksi.

Kuva 83. Hankkeen laajuus.

Kuva 84. Tunnelmaa Asentajanpuistossa Herttoniemi Block Party -tapahtuman aikana.

70 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 4.2.9 Hanke-ehdotukset 4.3 Hankkeiden rahoitustarve Varsinaisiksi investointihankkeiksi priorisoitujen kohtei- Täydentyy myöhemmin den lisäksi alueella tunnistettiin myös muita mahdolli- sia hankkeita:

• Lumikintien parantaminen • Tuorinniemen puiston ja ympäröivien reittien pa- rantaminen • Leikkipaikka Mäenlaskijanpuiston parantaminen • Herttoniemenrannan bussipysäkkien parantaminen • Länsi-Herttoniemen katuliittymien parantaminen

Kuva 85. Niittynä hoidettavaa aluetta Länsi-Herttoniemen selännemetsän alueella.

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 71 LÄHTEET

Erävuori, L.; Oksman, S. & Suominen, H. 2019. Met- sä- ja puustoinen verkosto. Opas verkoston huomioi- miseksi Helsingin kaupunkisuunnittelussa. Kaupun- kiympäristön julkaisuja 2019:5. Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala.

Helsingin kaupungin karttapalvelu, http://kartta.hel.fi.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. 2014. Kivinokan osayleiskaava. Suunnitteluohjelma. Helsingin kaupunki.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. 2015. Hertto- niemen yritysalueen suunnitteluperiaatteet. Helsingin kaupunki.

Ilonen, K. & Virtanen, T. 2006. Herttoniemen ja Roihu- vuoren viheraluesuunnitelma 2006-2015, osat 1-4/4. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 2006:12. Helsingin kaupunki, katu- ja puisto-osasto.

Kivinokan osayleiskaavoituksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. EIA studio 2016.

Kurki-Suonio, H. 1997. Herttoniemen öljysatamasta Herttoniemenrannan asuinalueeksi. Maaperän kun- nostus 1992-1996. Ympäristökeskuksen julkaisuja 10/97. Helsingin kaupungin ympäristökeskus.

Lappalainen, I. 2017. Kivinokka - a cultural landscape in transition. Diplomityö. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu.

Näkymä Oy. 2017. Julkiset kartanopuistot ja huvila- puutarhat Helsingissä. Kunnostus- ja ylläpito-ohjelma 2018-2038. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2017:3. Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala.

72 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 LIITTEET

1 Aluekortit

2 Suunnitelma- ja teemakartat

3 Vuorovaikutusraportti

Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 73 KUVAILULEHTI

Tekijät Sitowise Oy, Marja Oittinen, Aino Karilas, Samu Uusimaa, Jouko Waris, Tiina Ronkainen Nomaji Oy, Mari Ariluoma Helsingin kaupunki, Mari Soini, Antti Siuruainen Yhdyshenkilö Mari Soini Nimeke Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Sarjan nimeke Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:x Sarjanumero 2019:17 Julkaisuaika 9/2019 Sivuja xx Liitteitä x ISBN 978-952-331-633-1 (verkkojulkaisu) ISSN 2489-4230 (verkkojulkaisu) Kieli, koko teos Suomi Kieli, yhteenveto Suomi, ruotsi, englanti

Tiivistelmä:

Aluesuunnitelmat ovat kaupunkiympäristön toimialan työväline yleisten alueiden ylläpitämiseksi ja kehittämisek- si. Suunnitelmassa määritellään nykytila-analyysin ja vuorovaikutuksen pohjalta alueen kehittämis- ja kunnosta- mistarpeet seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Aluesuunnitelmat mahdollistavat alueiden kehittämisen tasapuo- lisesti koko kaupungissa.

Suunnittelualue kattaa kokonaan Herttoniemen kaupunginosan ja Kivinokan. Herttoniemen aluesuunnitelman strategiset teemat painottuvat alueen laajoihin viheralueyhteyksiin ranta- ja metsäselännealueilla. Nykyisiä luon- to-, virkistys- ja kulttuuriympäristön arvoja vaalitaan ja niiden säilymisestä huolehditaan määrittelemällä alueelle kehittämisen tavoitteet. Koko alueen rantaviivaa väljästi seurailevaa jalankulun pääreittiä kehitetään yhtenäisenä kokonaisuutena.

Aluesuunnitelma on laadittu vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden ja käyttäjien kanssa. Vuorovaikutukseen sisältyy internet-kysely ja kaksi työpajamuotoista asukastilaisuutta yhdessä palvelutilaverkkotyöpajojen kanssa. Aluesuunnitelmaluonnosta on esitelty xx.xx.2018, ja se on ollut internetissä nähtävillä xx.xx.- xx.xx.2019. Alueen yhdistyksille lähetettiin sähköinen tiedote ja kommentointipyyntö aluesuunnitelmaluonnoksesta xx.xx.2019 asti.

Herttoniemen aluesuunnitelmassa esitetään seuraavan kymmenen vuoden aikana toteutettavaksi kahdeksaa hanketta:

1. Mäenlaskijantien ja Hiihtomäenpuiston parantaminen 2. Länsi-Herttoniemen kahden kalliopuistikon parantaminen 3. Leikkipaikka Tuhkimon parantaminen 4. Japanilaisvaikutteisen puiston parantaminen 5. Sorsavuorenpuiston ja Laivalahdenpuistotien parantaminen 6. Tuhkimontien parantaminen 7. Jalankulun ja pyöräilyn raittien parantaminen 8. Asentajanpuiston parantaminen

Avainsanat Aluesuunnitelma, Herttoniemi, Herttoniemenranta, Kivinokka, Roihuvuori, Länsi-Herttoniemi, Herttoniemen yritysalue

74 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 75 76 Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029