RÄTINKITINKI 1/2008Henkisen1/2008Henkisen Hyvinvoinninhyvinvoinnin Lehtilehti

RÄRÄTINKITINKI 1/2008henkisen1/2008henkisen hyvinvoinninhyvinvoinnin lehtilehti

teemana:teemana: ikääntyminenikääntyminen RÄTINKI 1/2008 Asiantuntemusta jo vuodesta 1955!

- YLEIS- JA ERIKOISLÄÄKÄREIDEN VASTAANOTOT - TYÖTERVEYSHUOLTO - LABORATORIO - RÖNTGEN - MAMMOGRAFIA -ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET -VATSAN JA SUOLISTON TÄHYSTYSTUTKIMUKSET - SYDÄNTUTKIMUKSET - MUISTIKESKUS® - SEKSUAALITERAPIA

Lääkärikeskus Suinuu Oy, Torikatu 17, 80100 Joensuu puh. (013) 257 2200 • www.suinuu.fi

RÄTINKI 1/2008 Työryhmä sisällysluettelo Raimo Matikainen Päätoimittaja P-K:n Mielenterveydentuki ry Päätoimittajan palsta ...... 4 Muistokirjoitus ...... 4 Kari Mattinen Toimitussihteeri Gabor Gombosin haastattelu ...... 5 P-K:n Mielenterveydentuki ry PS-kerho ...... 6 Petri Kokko Ilomantsin Ilo ry 10-vuotta ...... 7 Työryhmän PJ Itäinen Tiimi ry Kaimos - tarina ikuisesta kaipuusta ...... 7 Kurkistus kirjahyllyyn ...... 8 Jyrki Leppä Kotikartanoyhdistys ry Heikki Turusen luoma EU-kuva ei ole kaunis ...... 9 Anne Ilmakari-Hämäläinen PARAS —hanke on puhuttanut kuntasektorilla Itäinen tiimi ry kuluneen vuoden aikana ...... 10 Katja Pesonen Vanhuspsykiatrisen osaston toiminta ja haasteet Omaiset mielenterveystyöntukena P-K:n yhdistys ry erikoissairaanhoidon yksikkönä ...... 12 Mediakaista.tv ...... 13 Vuokko Juurisoja Vanhoille tietokoneille jatkoaikaa ...... 14 Lehti internetissä: www.ratinki.net Ikääntyminen ja muisti ...... 16 ROSEN-menetelmä ...... 17 Paino ja taitto Hyväntekeväisyyshuutokauppa Kirjapaino Hyvätuuli Oy Anna-Mari Piirainen tuotti 11 000 euroa ...... 18 Kuurnankatu 6 Puutyöpaja ...... 19 80100 Joensuu www.kirjapainohyvatuuli.fi Karjalan kävelyviikot syyskuussa 2008! ...... 20 Omaiset mielenterveystyön tukena kansikuva Pohjois-Karjalan yhdistys ry 20-vuotias! ...... 22 Risto Honkanen Asuminen yhteisössä on väliporras itsenäisyyteen ...... 24 Kotikievarin kirjallisuuspiiri ...... 25 Akkoin laihuttamisesta ...... 26 Kun mikään ei enää riitä ...... 27 Kokemustutkijakoulutusta ...... 28 Muistoja Hyvärilän joululomalta 22.-27.12.2007 ...... 29 Huumori ...... 30 Sanaristikko ...... 31 Nörttimummot koneiden kimpussa ...... 32 Itäinen tiimi ry toimii ...... 34 Syrjäytyneiden työllistyminen ...... 36 Yhdistysten yhtystiedot ...... 38

RÄTINKI 1/2008 3 ○○○○○○○○ Päätoimittajan palsta

Suuret ikäluokat ovat pikkuhiljaa ovat lisääntyvässä määrin erilaisten saavuttamassa eläkeiän. Tämä so- palvelujen käyttäjiä. danjälkeen syntynyt väestönosa rakensi ja raivasi tien nykyisenkaltai- Tämäntyyppinen yhteiskuntakehitys selle hyvinvoinnillemme Suomessa. tuo myös tullessaan arvoista käytä- Kun Suomea rakennettiin Neuvosto- vän keskustelun.Vanha sanonta kuu- liiton naapuruudessa, ei kyselty työ- luu: sivistynyt yhteiskunta pitää huo- aikoja, eikä eikä valiteltu jaksamat- len myös vanhuksista ja huono-osai- tomuutta. Tulevien sukupolvien pi- sistaan. Yhteiskuntamme alimmai- täisi antaa arvo tälle työlle. siin kuuluvat mielenterveyspotilaat kärsivät pahemmin myös ikääntymi- Lehtemme teema käsittelee ikään- sestä. Monien eri tutkimusten mu- tymistä eri näkökulmista. Asia, joka kaan mielenterveyskuntoujien keski- koskettaa meitä kaikkia tavalla tai ikä on alhaisempi kuin muun väes- toisella. Kun lääketiede tuottaa yhä tön. Myös itsemurhien määrä on parempia hoidollisia ja parantavia tutkimusten mukaan korkea kun- palveluja, ikääntyvien ihmisten mää- toujien joukossa. Ehkäpä tulevaisuu- rä kasvaa. Luonnollista on myös sai- dessa tulisi kuntouksessa kiinnitttää Ikääntyminen voi parhaimmillaan rauksien ja vammojen lisääntymien. enemmän huomiota fyysisen kun- hieno asia. Sen vuoksi kannattaa ter- Tehoyhteiskunnan kannalta on yhä non kohentamiseen. veyttään vaalia jo ennakolta. enemmän ihmisiä, jotka eivät voi osallistua tuottavaan työhön, vaan

○○○○○○○○ Veikko Ihalainen in memoriam

Mielenterveysaktivisti ja Itäisen tiimin puolella. Veikkoon voi myös luottaa. puheenjohtaja Veikko Ihalainen on Hänen kanssaan sovitut asiat hoitui- poissa. Kun Juukaan perustettiin 15 vat hyvin. Veikon elämäntarina ei ol- vuotta sitten mielenterveysyhdistys, lut helppo. Sitä taustaa vasten oli toimintaan tuli melko pian mukaan helpompi ymmärtää hänen heikom- Veikko. Myöhemmin hänestä tuli mat aikansa. Juuan Mielekkään kantava voima ja puheenjohtaja. Valtakunnallisesti Keskusliitossa voisi olla enemmänkin veikkoihalaisia. Veikko oli alusta alusta lähtien ruo- Tunnetusti mielenterveyskuntoujien honjuuritason puurtaja. Kun hänet asema on huono. Veikko oli oivalta- valittiin myös Mielenterveyden Kes- nut oman esimerkin ja avoimuuden kusliiton hallitukseen, rakensi Veik- merkityksen. ko Juukaan ja maakuntaan liitonkin avulla erilaisia leirejä ja tapahtumia Me jäämme kaipaamaan kaikkea yhteistyössä eri tahojen kanssa. Lei- sitä vapaaehtoistyöpanosta ,jonka reillä oli mukana kunnan ja seura- Veikko persoonallaan toi yhteiseen kunnan edustajia. Muutoin leirit to- Veikko edusti psykonomiaa puh- järjestökenttäämme. teutuivat vapaaehtoisvoimin, joissa taimmillaan. Hän oli avoin ja suora. Veikko oli pääorganisoija. Hän seisoi ehdottomasti kuntoujien Raimo Matikainen

4 RÄTINKI 1/2008 Käännös Veli Hyttinen

○○○ GABOR GOMBOSIN HAASTATTELU ○○○○○○○○○○○○ toukokuussa 2007, kansallisen psykiatrisen sairaalan edusta, Budapest haastattelija Marjo Vallimies

1.Kysymys: Kuka sinä maiden välillä eroa- olet ja mikä on ammatti- vuuksia? si ja koulutuksesi? Vastaus: Kyllä minusta Vastaus: Nimeni on Ga- eroavuuksia on, erityi- bor Gombos. Taustani ja sesti, jos tarkastelee koulutukseni on se, että esimerkiksi kaikkein vii- olin teoreettinen fyysik- meisimpien Euroopan ko, mutta se, mitä nyky- Unioniin hyväksyttyjen ään teen, on aivan eri asi- maiden, kuten Bulgari- aa. Työskentelen nykyään an ja Romanian järjes- mielenterveysongelmista telmiä, voi nähdä, että kärsivien ja älyllisesti satoja tuhansia mielen- vammaisten henkilöiden terveysongelmaisia ih- ihmisoikeuksien parissa. misiä on laitostettu. Tärkeämpi taustani on, että olin itse vat heitä noissa todellisissa ongel- Heidät pakotetaan elämään laitok- psykiatristen palveluiden käyttäjä ja missa. Niinpä kun asian lääketieteel- sissa. Myös aineelliset olosuhteet lai- selvisin hyvin vaikeasta psykiatrisen linen puoli on melko kehittynyttä toksissa huononevat. Mutta vielä hoidon jaksosta Unkarissa. Valitet- etenkin EU:n jäsenmaissa ja useim- suurempi ongelma laitoksissa on se, tavasti äitini ei selviytynyt. mille ihmisille on mahdollista saada etteivät ne itsessään kunnioita pe- lääkitystä, mitään muuta, mitä tyy- rusihmisoikeuksia. Laitosympäristös- 2.Kysymys: OK Gabor, mitkä ovat pillisesti tarvitaan, ei ole saatavilla. sä elävillä ei esimerkiksi ole yksityi- psykiatrisen hoitotyön vaikeimmat Tämä liittyy voimakkaasti toiseen syyttä tai ihmisarvoa. He ovat laitok- kysymykset ja ongelmat Euroopas- asiaan, nimittäin siihen, että palve- sen toiminnan kohteita, objekteja, sa? lujen käyttäjillä ei ole todellista oi- eivät persoonia, subjekteja. Erot ai- keutta päättää, millaisia palveluja he neellisista olosuhteista puhuttaessa Vastaus: Luulen, että suurin ongel- haluavat. Ammattilaiset ovat suun- ovat suunnattomat ja laitosten rooli ma on siinä, että meillä todella on nitelleet olemassa olevat palvelut ja on erilainen eri Euroopan maissa, psykiatrinen hoitojärjestelmä, joka monissa tapauksissa ammattilaiset, mutta perustavaa laatua oleva taus- perustuu lääketieteen valtaan. Sano- johtavat ammattilaiset ja päätöksen- tafilosofia on sama kaikkialla, ei vain taan, että mielenterveysongelmat tekijät eivät ole kiinnostuneita pal- Euroopassa, vaan koko maailmassa. ovat samanarvoisia muihin sairauk- velun käyttäjien kokemuksesta tai Olen jo kertonut, että mielentervey- siin verrattuna. Monet palvelunkäyt- asiantuntemuksesta. Kaikki virheet den käsite ymmärretään liian kapea- täjät ajattelevat ja tuntevat, että hei- johtuvat mielestäni auttamisasen- alaisesti. Se ymmärretään lääketie- dän pääasialliset ongelmansa liitty- teesta, joka on outo, nimittäin he teen osana ja sosiaaliset, yksilölliset, vät sosiaalisiin ongelmiin ja henkilö- haluavat auttaa kysymättä, mitä sekä ihmisten väliset aspektit on kohtaisiin tai henkilöiden välisiin apua kukin haluaa tai mitä kukin unohdettu, tai korkeintaan niille on ongelmiin. Monissa maissa monet tarvitsee. Tämän asian pitäisi olla annettu vain vähän huomiota. Niin- niistä, joilla on kokemusta tunne-elä- toisin päin. pä tästä perspektiivistä ja palvelujen män ahdistuksesta, tai jostain muus- käyttäjien perspektiivistä katsoen ta mielenterveysongelmasta, eivät 3.Kysymys: Kolmas kysymys, joka sanoisin, että eroavuuksiahan on saa sopivia palveluja, jotka auttaisi- minulla on, kuuluu: onko Euroopan olemassa, esimerkiksi palvelujen

RÄTINKI 1/2008 5 käyttäjien osallistuminen on Englannissa paljon aktiivi- sempaa, kuin esimerkiksi Unkarissa. Tiedän, että teillä Suomessa on todella iso mielenterveyspalvelujen käyt- täjien organisaatio, mutta yhä meidän palvelujen käyt- täjien valta ei ole yhtä suuri, kuin ammattilaisten. Tämä PS-KERHO on jotain, jonka parissa meidän on työskenneltävä, siis tämän valtaepätasapainon korjaamiseksi. Sanoittanut ja säveltänyt: Sebhard 4.Kysymys: Viimeinen kysymykseni on: mitä ajattelet mielenterveyden hoitotyöstä tulevaisuudessa?

Vastaus: No, voin nähdä itse asiassa kahdenlaista tule- 1. Paiholasta kaikki alkoi vuonna seitenyksi, vaisuutta. Toinen on realistinen lähitulevaisuus ja se ei PS-kerhoks’ muuan poppoo tuli ristityksi. ole liian lupaava. Minun on sanottava, että siinä Eu- Vapautta peräsi. Yhteishenki heräsi. roopassa, jossa elämme, sosiaalisille arvoille ei ole an- Retkiltä ja kokouksista voimaa keräsi. nettu tarpeeksi huomiota, vaan raha ja kaupanteko ovat Eristetty pakkohoito kun ei mene kaaliin, keskeisiä käsitteitä, eikä mikään muu. Mutta toinen tu- yhdistyksen voimalla voi pallo mennä maaliin. levaisuuskäsitykseni on visio, jonka luulen voitavan to- Kohentaa voi mainetta ilman lääkeainetta. teuttaa ja meidän on työskenneltävä yhdessä varmis- Porukalla alentaa voi verenpainetta. taaksemme, että se on mielenterveyspalvelujen pitkän PS-kerho vahvistaapi psyykepuolen kuntoa. tähtäimen tulevaisuus Euroopassa ja muualla. Se on Nostettua siten saapi oman arvon tuntoa. paljon vähemmän ”teolliselta” näyttävä järjestelmä, joka perustuu palvelujen käyttäjien kokemuksiin. Käyt- 2. Vertaistuki hyväks’ on, jos mielenterveys horjuu. täjien tarpeet on täytetty hyvin yksilöllisellä tavalla, ei Toverukset kohtalon näin masennusta torjuu. kuin tehtaassa, vaan henkilökohtaisella tasolla. Hyvin Maanantaisin tavataan. Silloin suuta avataan. vaihtelevia palveluja on tarjolla ja henkilöillä on aito ti- Seurakuntakeskukseen sen myötä ravataan. laisuus valita, mitä ja millaisia palveluja haluaa ja mitä Suven tullen korvaapi sen rantasaunailta. ei halua käyttää. Tämän unelman toteuttamiseksi mei- Siihen löytyy paikka Pyhäselän rantamilta. dän on tehtävä työtä yhdessä, ja kun sanon näin, ajat- Kaamos pinnaa kiristää, vaan kun silmää siristää, telen erilaisia liittoutumia. Esimerkiksi nykyisten ja en- Sortavalan pikkujoulu mieltä piristää. tisten palvelujen käyttäjien on tehtävä yhteistyötä, ei PS-kerho vahvistaapi psyykepuolen kuntoa. vain yksittäisissä maissa, vaan koko Euroopan tasolla, Nostettua siten saapi oman arvon tuntoa. eurooppalaisella areenalla. Mutta meidän on myös löy- dettävä liittolaisia ja meidän on ymmärrettävä, että tu- 3. Työssäkäynti kohottaapi monen arvostusta. kityöntekijät, joiden usein ajatellaan olevan vastapuo- Sehän saattaa valkaista, jos mielesi on musta. lella, eivät välttämättä olekaan vastapuolella. Monella PS-kerhon veikkoja, vahvoja ja heikkoja, heistä on ollut kokemusta esimerkiksi mielenterveys- Kuntokievarille tekee duunikeikkoja. ongelmista, jota voi käyttää ”teollisen” nykyjärjestel- Projekteja vaikka pyörii, jokin silti mättää, män käytäntöjen parantamiseen. Niinpä lyhyesti kysy- yhteiskunta laitokseen tai heitteille kun jättää. mykseen vastaten, myönteinen tulevaisuus voisi olla ja Madalletaan vallia: Italian mallia sen pitäisi olla mielenterveyden hoitojärjestelmä, joka Suomessakin käytettävän pitäis’ sallia. on monitahoinen. Sen ovat suunnitelleet ja sitä johta- PS-kerho vahvistaapi psyykepuolen kuntoa. vat palvelujen käyttäjät ja siviiliyhteiskunta ja se on voi- Nostettua siten saapi oman arvon tuntoa. makkaasti liittoutunut kaikkien niiden kanssa, jotka haluavat roolin siinä ja pitävät oikeana ihmisoikeuksi- 4. Vaihtuneet on vetäjät, vaan yksi yhä jatkaa en puolustamista. sinnikkäästi toisinaan niin karikkoista matkaa. Luulot pitää kitkeä. Auta ei siis itkeä. Marjo Vallimies: Kiitos Gabor ja toivon todellakin, että Jatkuvuuden varmistaa vain tyyppi sitkeä. yhteistyömme jatkuu! Vaikka byrokratia on usein kohtuutonta, vaikka turpakäräjiä käydä saapi monta, Gabor Gombos: Kiitän teitä kutsusta internet-televisi- Ramilla on voimia vuosikaudet toimia, oonne ja lähettäisin lämpimimmät terveiseni suoma- hedelmät vaikk’ miten myöhään saisi poimia. laisille ystävilleni. Kiitos! PS-kerho vahvistaapi psyykepuolen kuntoa. Nostettua siten saapi oman arvon tuntoa. Haastattelu nähtävissä. www.touhutv.net

6 RÄTINKI 1/2008 Kaimos○○○○ - tarina ikuisesta kaipuusta

Ilona Karjalainen: Kaimos Pilot-kustannus Oy 2007, 134 s.

tä, ilosta, jonka tuo rakkaan ihmi- Kirjan taiteilija on menettänyt pal- sen läheisyys, luopumisen tuskasta jon: nuoruuden rakastetun, oman ja epätietoisuudesta, kuinka tässä lapsen antamalla hänet adoptioon, nyt käykään. Se on tarina kaukokai- adoptoimansa pienen pojan. Mies- puusta ja rakkaudesta kotimaahan. suhteet eivät tunnu onnistuvan, sil- Siinä on erään ihmisen koko elämä, lä kirjan minä ei luota omiin tuntei- tiivistettynä kansien väliin. siinsa - eikä miesten tunteisiin. Suh- teet ovat usein lyhytaikaisia tai pät- Kirjailijan mukaan tarina on fiktio, kittäisiä. Hän kuvaakin niitä näin: joka on tehnyt tuloaan, ollut nupul- ( miehen ) tuleminen on autuus ja la ja päässyt kukkaan asti. Se on vä- lähteminen pieni kuolema. kevästi elämän makuinen. Se on mo- nisäikeinen sanakudos, joka on kir- Kirjassa ei ole suoranaista onnellista joitettu minä-muotoon. Ehkä juuri se loppua, mutta sen voi kyllä aavistaa. lisää toden tuntua. Äiti ja lapsi kohtaavat, mutta koh- taavatko mies ja nainen? “Tulee kesä Kirjan nimi Kaimos ei suoraan selity ja Jero lähtee. Pakkaa reppunsa, tekstissä. Kirjan minä, kuvataiteilija, pukee päällensä ja aukaisee oven ja Kuoli 24.01.2008, mutta ennätti on kuitenkin viettänyt kesiään Krei- menee hyvästejä sanomatta. Kään- nähdä kirjansa ilmestymisen kan Saaressa. Kartan mukaan lähes tyy askeleen verran ja sanoo: - Kun kaikki nimet ovat s-päätteisiä, joten tulen, vien sinut papille!” Ilona Karjalaisen romaani on kerto- sijoitettakoon kirjan Saari sinne. Pai- mus ikuisesta kaipuusta. Samalla se kalla ei ole muuta väliä, kuin että se Vuokko Juurisoja on tarina luopumisen tuskasta. Se on on meren saari, jonka rantaveteen tarina omistamisesta ja menetykses- pieni poika hukkuu.

Ilomantsin○○○○ Ilo ry 10-vuotta

Mielenterveysyhdistys Ilo ry Ilomant- yhdistuksen mukanaoloa kunnan sissa täytti 15.3.2008 10 vuotta ja päätöksenteossa. Samalla hän toivoi juhlat pidettiin Kuntoutumis- ja päi- rehellisiä vastauksia yhteiskunnalta. väkeskus Ilonan tiloissa. Tilaisuudes- sa oli runsas osanottajajoukko. Hauskasta musiikki-ja huumoriosuu- desta juhlaohjelmassa vastasi Risto Tilaisuuden avasi yhdistyksen pu- Ryynänen. heenjohtaja Aune Kauppinen. Yh- distyksen historiaan loi katsauksen RM kuntoutuskodin johtaja Hannu Ur- janheimo. Hän toivoi yhdistyksen suuntautuvan yhteiskuntaan ja piti tärkeänä ympäristön muutosten seuraamista.

Juhlapuheessaan Mielenterveyden Keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri piti tärkeänä vertaistukea ja

RÄTINKI 1/2008 7 Kurkistus kirjahyllyyn ○○○○○○○○○○○

Kirja ei vanhene koskaan. Tohdin väittää näin, sillä satoja vuosia sitten kirjoitettuja teoksia luetaan yhä. Nyt niitä vain ei nimitetä pelkästään kirjoiksi, vaan ne ovat klassikoita. Olkoon yksi kirja tässä esimerkkinä. Raamattu kirjoitettiin lähes pari vuosituhatta sitten, ja yhä se on luettujen joukossa.

Kerron tällä palstalla nellekään. Utrion kiltti kirjoista, joita olen lu- huumori on miellyttä- kenut ja jotka olen lu- vää, joten ikävä on kau- kukelpoisiksi havain- kana tästäkin kirjasta. nut. Jonkun mielestä Samalla siinä on miljöö- esittämäni kirja voi olla nä pala Suomen histo- hyvä, jonkun toisen riaa eli Turun palo ja mielestä huono. Ma- Helsingin tulo pääkau- kuasiasta ei kannata pungiksi. Myös Utrion kiistellä. Kirjan voi aikaisemmat kirjat ku- myös jättää kesken, ten Saippuaprinsessa, ellei se satu kiinnosta- Ruma kreivitär ja Rakas maan. Henrietta ovat samaa hauskaa sarjaa. Utriol- Kirjojen pahin vika on ta on ilmestynyt myös niiden hinta. Suomes- useita kevyesti kirjoitet- sa kirjat ovat kalliita. tua historiallisia romaa- Tosin kustantajat ovat neja, kuten Vanajan Jo- ryhtyneet painamaan anna. Viipurin kauno- niin sanottuja pokkareita, jotka pie- nunpuistosta ja jatkaa sitä seuraa- tar ja Vaskilintu. Kannattaa kysellä nikokoisina ja pehmeäkantisina vana vuonna tulleesta Myrskyn edel- kirjastosta. mahtuvat jopa taskuun. Siitä nimi- lä -teoksesta. Näin juoni pysyy ka- kin, tasku on englanniksi pockit. sassa. Tämänvuotisen kolmannen Maakunnan oma Heikki eli Turusen Myös kirpputorit ja antikvariaatit osan piti olla viimeinen, mutta vii- Hessu on pukertanut taas ilmi mah- ovat edullisia ostospaikkoja. Ja lai- meaikaisten tietojen mukaan Grand tavan opuksen. Pohjoinen ulottu- naushan on aina ilmaista, ainakin Lailan kynä sauhuaa jälleen Imatra- vuus on jatkoa vuonna 2000 ilmes- vielä. aihein. tyneelle Kaikkitietävän tasavallalle, Lailan entinen siippa on jälleen jul- joten kannattaa aloittaa lukeminen Tässä muutamia vihjeitä kaissut hänkin. Heikki Hietamiehen siitä. Samat henkilöt ovat sivuilla lukuelämyksiin. Eihän se niin ollut on ratkihauska mukana kummassakin. Pohjoinen kuvaus kirjailijasta, jonka pitäisi kir- ulottuvuus on traaginen kertomus, Laila Hirvisaaren (entisen Hietamie- joittaa elämäkerta naisesta, jolla on miten maatalousväestö menettää hen) Grand Hotel kertoo Imatran useita eri elämäntarinoita, mm. kol- paitsi elinkeinonsa myös usein mie- Valtionhotellin ympärille punotun me äitiä. Tämän patologisen valeh- lenterveytensä EU:n kynsissä. tarinan. Sarja kannattaa aloittaa telijan jutut ovat huvittavia, mutta vuonna 2005 ilmestyneestä Kruu- eniten nauruhermoja kutkuttavat Heikin heittämät kommentit. Todel- linen nauruhermojen huoltokuuri. Lukemisiin. Toivoo

Kaari Utrio puolestaan kertoo kirjas- Lyylikki saan Ilkeät sisarpuolet kahdesta bio- logisesta siskosta ja äidin uuden avioliiton mukana tuomasta kolman- nesta siskosta, joka ei ole sukua ke-

8 RÄTINKI 1/2008 Heikki Turusen luoma EU-kuva ei ole kaunis ○○○○○○○○

Heikki Turunen: Pohjoinen ulottuvuus WSOY 2007. 413 s.

Heikki Turunen ahkeroi kijä, joka perustaa Osla- tietokoneensa äärellä pon koululle jonkinmoi- yhtä tiiviisti kuin maan- sen syrjäytyneiden ja viljelijä pellollaan. Kirjai- työttömien yhteisön. Hä- lija saa tehdä työtä mie- nellä on kuitenkin pimeä lensä mukaan, ja tulosta puolensa, joka paljastuu syntyy. Mutta miten on traagisella tavalla. Ja Ee- maanviljelijän laita nykyi- rikkalan nuoren lihavan sessä EU-Suomessa? Sii- miniän reidet saavat kir- tä Turunen maalaa sa- jailijan hurmaantunee- noillaan kuvan, joka ei seen seksin ylistämiseen. ole kaunis. Se on kuva Ehkä se onkin ainoa asia, viljelijästä, jolta on otet- joka enää kiinnostaa tu työteon vapaus pois. henkisessä kuolinkamp- Häntä kyykyttää nyt EU:n pailussa eläviä syrjäseu- direktiivit, joiden pikku- dun ihmisiä. Kirjan lop- tarkka noudattaminen ei pupuoli onkin suoras- vapaata talonpoikaa taan jännitysromaani, miellytä. Osa alistuu, osa kapinoi, ja sä teoksessa. “…kiertävä eikä loppuhuipentumasta sovi tässä osa menettää mielenterveytensä, kesanto…muu kesanto… yhdistel- edes vihjata. jopa henkensä. Näistä aineksista mä kiertävästä kesannosta ja muus- Turunen kertoo tässä eepoksessaan, ta kesannosta.” Kirjan kieli on tuttua, vanhaa Turus- joka on jatkoa vuonna 2000 ilmes- ta: suorastaan hielle ja muille ihmi- tyneelle Kaikkitietävän tasavallalle. Direktiivin mukaan liian pienet per- sen eritteille ja eläintenkin tuotok- heviljelmät haluttiin hävittää. Sa- sille haisevaa tekstiä. Samalla se on Turusen luoma Vuomaan kunta voi- moin kävi suomenlampaalle, suo- tuskanhuuto EU-ikeen alla näänty- si olla mikä tahansa pieni, maatalo- menhevoselle ja suomenkarjalle ja västä ja elämänuskonsa kadotta- usvaltainen kunta. Tunnistan sen lopuksi myös suomenihmiselle. neesta kansanosasta, joka on me- kuitenkin Juuka-nimiseksi pitäjäksi “Unioni oli tehnyt oppaat tarkoituk- nettänyt toimeentulonsa ja ihmisar- monesta pienestä asiasta. Näin siis sella vaikeatajuisiksi ja tuenhakujär- vonsa. Ollaan vain numeroita Brys- kirjan monilla ihmiskohtaloilla on jestelmän monimutkaiseksi, koska se selin kansioissa. esikuvansa, jotka kirjailija on tosin piti suomalaisviljelijöitä yksinkertai- muokannut juoneen sopivaksi ja jon- sina ja luotti siihen, etteivät he sel- Toki jossain vielä on tunnelmallisem- kin verran niitä kärjistäen. Mm. Os- vinneet niistä.” Kaikki eivät selvin- piakin muistoja, kun ‘helläksi sateek- lapon koulu, jossa opetin vuoden netkään. Traagisia kohtauksia näy- si muuttunut tihku soitti rannanty- epäpätevänä kansankynttilänä, on teltiin yhden jos toisenkin talon pi- venessä lapsuuden onkikesää’. Näi- siirretty lähemmäs kirkonkylää. Ja hamailla. tä muistoja ei mikään direktiivi pys- kesäinen Sanninsavotta muistuttaa ty suomalaiselta maaseudun ihmisel- kovasti Ellinpäiviä. Ihmisgalleria kirjassa on laaja. Ensim- tä viemään. Kaiken kaikkiaan mer- mäiset sata sivua saakin muistella, kittävä teos: väkevä kuvaus EU:n vai- Heikki Turunen on seurannut tarkoin kuka kukin on ja missä asuu. Tosi kutuksista pohjoisen pieneläjiin. ajan tapahtumia, joilla hän liimaa uusiakin ihmisiä mahtuu mukaan. kirjan tapahtumat oikeaan histori- Kylään ilmestyy uusi Jeesus-hahmo, aan. Ja direktiivit saavat huutia täs- pappiskoulutuksen saanut hyvänte- Vuokko Juurisoja

RÄTINKI 1/2008 9 Puhe 19.11.2007 Kotikievarin 1v. juhlissa

PARAS —hanke on puhuttanut ○○○○○○○○○○○○ kuntasektorilla kuluneen vuoden aikana

○○○○ Hankkeen taustalla on vuoden alussa annettu laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.

Uudistuksen tarkoituksena on lain Tämä ns. puitelaki velvoittaa kuntia edellyttäviä palveluja ja lisäämällä mukaan kunnallisen kansanvallan monella tavalla. Kaikkien kuntien on kuntien yhteistoimintaa. Toiminnan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja tullut laatia lain edellyttämä toi- tuottavuutta parannetaan myös te- palvelurakennetta, kehittää palvelu- meenpanosuunnitelma ja lisäksi lais- hostamalla kuntien toimintaa palve- jen tuotantotapoja ja organisointia, sa mainittujen kaupunkiseutujen on lujen järjestämisessä ja tuottamises- uudistaa kuntien rahoitus- ja valtion- tullut laatia elokuun loppuun men- sa. osuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kun- nessä suunnitelma siitä, miten asu- tien ja valtion välistä tehtäväjakoa misen, maankäytön ja liikenteen Lain mukaan kunnan tulee muodos- siten, että kuntien vastuulla olevien yhteensovittamista sekä palvelujen tua työssäkäyntialueesta tai muusta palvelujen järjestämiseen ja tuotta- käyttöä kuntarajat ylittäen paranne- sellaisesta toiminnallisesta kokonai- miseen sekä kuntien kehittämiseen taan. Näitä suunnitelmia on myös suudesta, jolla on taloudelliset ja on vahva rakenteellinen ja taloudel- Joensuun seudulla tehty tiiviisti, ne henkilöstövoimavaroihin perustuvat linen perusta. Tarkoituksena on pa- on käsitelty kuntien valtuustoissa ja edellytykset vastata palveluiden jär- rantaa tuottavuutta ja hillitä kunti- toimitettu valtioneuvostolle. jestämisestä ja rahoituksesta. en menojen kasvua sekä luoda edel- lytyksiä kuntien järjestämisen palve- Kunnassa ja yhteistoiminta-alueella, luiden ohjauksen kehittämiselle. joka huolehtii perusterveydenhuol- Lisäksi lain losta ja siihen kiinteästi liittyvistä so- Lain tavoitteena on elinvoimainen ja tavoitteena on siaalitoimen tehtävistä, on oltava toimintakykyinen sekä eheä kunta- vähintään noin 20.000 asukasta. rakenne. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaa koko Ammatillisen koulutuksen osalta varmistaa koko maassa laadukkaat maassa laadukkaat väestöpohjan on oltava vähintään ja asukkaiden saatavilla olevat pal- ja asukkaiden noin 50.000 asukasta. velut. Palvelurakenteen on oltava saatavilla olevat kattava ja taloudellinen ja sen on Joensuunkin osalta on luonnollises- mahdollistettava voimavarojen teho-“palvelut. ti toimittu lain edellyttämällä taval- kas käyttö. la. Seudun kuntien kanssa yhteis- työssä on valmisteltu ja hyväksytty Lain mukaisia järjestelyjä suunnitel- Puitelain mukaan uudistuksen to- toimeenpanosuunnitelma ja kau- taessa ja toteutettaessa on otettava teuttamisen keinona kuntarakennet- punkikeskussuunnitelma Kaikkiin huomioon palvelujen saatavuus, laa- ta vahvistetaan yhdistämällä kuntia kysymyksiin ei vastauksia ole löyty- tu ja rahoitus maan kaikissa osissa, ja liittämällä osia kunnista toisiin nyt, esim. terveydenhuollon palve- perusoikeudet ja yhdenvertaisuus kuntiin. Kuntajaon muutokset toteu- lujen järjestämisen osalta. palvelujen saamisessa, kunnan asuk- tetaan kuntajakolain mukaisesti. kaiden itsehallinnon toimintaedelly- Edellä mainittujen puitelain edellyt- tykset ja kunnan asukkaiden osallis- Palvelurakenteita vahvistetaan koko- tämien suunnitelmien lisäksi Joen- tumis- ja vaikutusmahdollisuudet. amalla laajempaa väestöpohjaa suussa on Joensuun kaupungin

10 RÄTINKI 1/2008 aloitteesta tehty kuntaliitosselvitys- Lisäksi on otettava huomioon osaa- hostamisen ja kuntatalouden näky- tä. Selvitystyön ensimmäisessä vai- van ja ammattitaitoisen henkilöstön mien vuoksi. heessa oli mukana 5 kuntaa ja toi- saatavuus tulevaisuudessa. Vuosina seen vaiheeseen lähtivät mukaan 2008-2013 Joensuun seudun kun- Palvelutuotannon haasteet ovat Joensuu, Eno ja Pyhäselkä. Tämän nallisesta sosiaali- ja terveystoimes- meillä maan keskitasoa suuremmat työn tuloksena on valmistunut kunta on jäämässä eläkkeelle lähes 400 korkeampien sairastavuus ja työttö- taliitokseen tähtäävä hallinnon ja henkilöä. Henkilöstön rekrytoinnis- myyslukujen johdosta, verotulot ovat palvelujen järjestämissopimus, joka sa ja erityisosaamisen hyödyntämi- kuitenkin vain enintään maan kes- on parasta aikaa kuulemiskierroksel- sessä, koulutuksessa ja suuremman kitasoa. la ja tulee valtuustojen lopulliseen työyhteisön tuessa olisi ehkä asioi- käsittelyyn 17.12.2007. ta, joissa kuntaliitokset avaisivat pa- Tässä tilanteessa kaupungin srategi- remmat mahdollisuudet. oissa on todettu, että kolmas sekto- 1.1.2007 alkaen Joensuu on tuot- ri on tulevaisuudessa entistäkin mer- tanut Enon ja Pyhäselän perustervey- kittävämpi yhteistyökumppani. denhuollon palvelut isäntäkuntamal- lilla. Kontiolahti ja Polvijärvi järjestä- Pohjois-Karjalan Mielenterveydentu- vät ja tuottavat tällä hetkellä terveys- Vuosina 2008-2013 ki ry:n toiminta on omalla alallaan palvelunsa itse. Sosiaalitoimen pal- Joensuun seudun ollut aktiivista ja tuloksellista. Yhtei- veluiden osalta Joensuun yhteistoi- sötalo Kotikievarin syntyminen ja minta-alueen puitteissa on suunni- kunnallisesta toiminta on oiva esimerkki työn tu- teltu järjestettäväksi vain osa päih- sosiaali- ja loksista. Käsittääkseni kysymyksessä depalveluista sekä mielenterveys- ja terveystoimesta on on ensimmäinen tämän tyyppinen päihdekuntoutujien hoitokodit ja asumismuoto maakunnassa ja ker- muita sosiaalitoimen sellaisia tehtä- jäämässä tyviä kokemuksia seurataan suurel- viä, jotka on järkevä tuottaa suurem-“eläkkeelle lähes la mielenkiinnolla. pina kokonaisuuksina. Toinen vaih- 400 henkilöä. toehto on, että sosiaali- ja terveys- Toiminnanjohtaja Raimo Matikainen toimi pidetään kokonaisuutena, sil- on mielestäni hyvin osuvasti toden- lä monet toiminnat on vaikea erot- nut, että paras apu on sellainen apu, taa sosiaali- tai terveystoimiksi. jota itse ei huomaa. Yhteisötalon toimintojen lisäksi yhdistys on mo- Sopimusyhteistyö on meillä edennyt Väestöpohjaltaan suurempi kunta- nella tavalla aktiivinen toimija niin pitkälle, mutta keskeinen kysymys yksikkö voisi ehkä myös paremmin jäsentensä parissa kuin myös suh- on se, onko tämä yhteistyön malli tehdä strategisia valintoja oman tuo- teessa yhteistyökumppaneihin Asen- tullut tiensä päähän. Kuntaliitossel- tannon ja ostopalvelujen välisen teisiin vaikuttaminen on myös tärkeä vityksessä on hyvin selkeästi tullut määrän suhteen. osa tässä työssä. esille hyvin runsas yhteistyösopimus- ten määrä. Onko tällä mallilla hal- Joensuun kaupungissakin ikäraken- Toivotan omasta ja Joensuun kau- linnointi ja seuranta toteutettu jär- teen muutos on merkittävä. Vanhus- pungin puolesta menestystä ja ak- kevällä tavalla. Päätöksenteon ikäluokkiin kuuluvien määrä lisään- tiivisia vuosia niin Pohjois-Karjalan etääntyminen on myös keskeinen tyy noin tuhannella vuoteen 2010 Mielenterveydentuki ry:lle kuin myös kysymys. mennessä. Kaupungin sosiaali- ja yksivuotiaalle Kotikievarille, sen terveystoimen strategian mukaan asukkaille ja palvelujen käyttäjille, Olisiko kuntaliitoksen kautta saavu- työttömyys pysyy ongelmana ja hy- rakennuttajana toimineelle Y-sääti- tettavissa hallinnon, poliittisen pää- vinvoinnin ongelmat ja palvelujen ölle ja kaikille hankkeen toteuttami- töksenteon ja ennen kaikkea kun- vajeet ovat syventyneet erityisesti seen vaikuttaneille tahoille. talaisten kannalta parempi tulos. päihde- ja mielenterveysongelmaisil- Joka tapauksessa meidän on turvat- la sekä osalla lapsista ja nuorista. tava lähi- ja erityispalvelujen saata- Tämän vuoksi palvelurakenteiden vuus ja laatu.Samalla meillä on erit- jatkuva kehittäminen ja uudistami- täin suuri haaste hillitä kustannus- nen on välttämätöntä palvelujen Horttanainen Jari, ten nousua. saatavuuden, palvelutuotannon te- Joensuun kaupunginsihteeri

RÄTINKI 1/2008 11 Vanhuspsykiatrisen osaston toiminta ja haasteet erikoissairaanhoidon yksikkönä ○○○○○○○○○○○

Osasto 55 on osa Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän psykiatrista yksikköä. Sijaintipaikka on Kontiolahden kunnassa, Paiholan sairaalassa. Osasto on suljettu,18- paikkainen hoito-osasto, jolla on perinteitä sekä Koppolan että Paiholan ajoilta. Annamme psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja Pohjois-Karjalan alueen van- husväestölle.

Potilaistamme noin 50% sairastaa tainen mielialasairaus, johon kuulu- lakin on ollut vaikeita elämän kriise- erilaisia psykooseja, joista skitsofre- vat maaninen ja depressiivinen vai- jä, joista ei ennen vanhaan saanut nia-diagnoosi on yhä harvemmalla he. Psykoottinen masennus voi vie- puhua; vaikkapa lapsen menetys tai ikäihmisellä johtuen avohoidon ja dä elämänhalun pitkäksi aikaa. Myös perheenjäsenen itsemurha. Toisille erilaisten pienkotien sekä kolman- itsemurhariski on olemassa hyvinkin ikääntymisen myötä tulee yksinäi- nen sektorin hyvästä toiminnasta. iäkkäillä. syys ja apatia, eikä enää näe mitään Vanhusväestöllä paranoidiset oireyh- merkitystä elämälleen. Lääkäriin ha- tymät ovat yleisin syy sairaalahoitoa Delirium eli sekavuusoireet ovat keutuminen voi viivästyä, kun ajatel- vaativaan psyykkiseen tapahtumaan. melko tavallinen sairaalaan tulon syy. laan että vanhan kuuluukin olla vä- Harhat voivat olla hyvinkin kapea- Oireet voivat alkaa hiljaa hiipien ku- synyt ja rauhallinen. Sitten, kun uni alaisia, mutta haittaavat kovin joka- ten dementiassa tai nopeasti. Van- ja elintoiminnat eivät enää toimi, päiväistä elämää. Potilas itsekin on huksen sekavuus on elimellinen aivo- omaiset tai kotisairaanhoito lähtevät usein hämmentynyt; onhan hän ol- oireyhtymä, joka liittyy usein vaikei- hakemaan apua. Masennuspotilaat lut aina terve, tehnyt pitkän työsa- siin somaattisiin sairauksiin. Vanhuk- tulevat yleensä omaehtoiseen hoi- ran ja hoitanut perheen. ”Miksi misen deliriumiin liittyy usein aistihar- toon, jolloin potilas voi lähteä sai- nut tuotiin sairaalaan, vaikka tunte- hoja, levottomuutta, unettomuutta raalasta kun haluaa. Masennustes- mukseni on tosi. Joku muu tänne ja aggressiivisuutta. Osastohoidon teillä pyritään mittaamaan taudin olisi pitänyt tuoda.” Ikäihmisillä har- aikana pyrimme selvittämään sairau- vaikeusastetta. Nykyajan masennus- hatuntemukset ovat hyvin samanlai- den syitä ja taustatietoja. Geriatri lääkkeet ovat aika hyviä ja siihen yh- sia kuin nuoremmillakin eli myrky- tekee somaattiset tutkimukset, mää- distettynä terapeuttiset keskustelut tyspelkoja, kaasuja, ääniä, varkaita, rää lisätutkimukset sekä oireiden ja toiminnallinen kuntoutus auttavat henkiolentoja, uskonnollisia tulkin- mukaisen hoidon. Yhteistyötä neu- vähitellen kohti valoisampaa tulevai- toja j.n.e. Sairaus on voinut haitata rologian ja sisätautiklinikan sekä ais- suutta. elämää jo kauan, koska vanhus on tisairausklinikan kanssa tarvitaan. varauksellinen eikä kerro tuntemuk- Hyvä yleishoito, ammatillinen koh- Noin 30% potilaistamme sairastaa sistaan kovin herkästi. Sitten kun taaminen, läheisyys ja lämpö autta- dementian eri muotoja. Dementian omaiset, ystävät tai lähiasukkaat tu- vat pahimman yli. Myös unirytmin sanotaan tulevan yhdeksi keskeiseksi levat häirityksi, hoitoon pääsy mah- palauttaminen auttaa näkemään kansantaudiksi kaikkialla länsimais- dollistuu terveyskeskuslääkärin kaut- seuraavan päivän selkeämpänä. sa, koska ihmisten elinikä on paljon ta. Tämänhetkisen vanhusikäluokan Muistitutkimukset ja myös masen- pidentynyt viimeisen sadan vuoden kohdalla Paiholan historian taakka nustestit ovat apuna deliriumin sel- aikana. Alzheimerin tauti on yleisin vielä tuntuu ja monet kokevat vää- vittelyssä. Vanhusten alkoholin käyt- meillä hoidettava muistisairaus. Käy- ryytenä, että joutuu tahdonvastai- tö on yleistynyt huolestuttavasti. Al- tämme nimitystä muistisairaudet, seen hoitoon sairaalaan. Ehkä lähi- koholi voi pieninäkin annoksina tois- koska taustalla on ihmisen kognitii- tulevaisuudessa tämä eriarvoisuuden tuvasti nautittuna aiheuttaa iäkkääl- visten toimintojen muutokset kuten tuntemus hälvenee, jos ja kun psy- le henkilölle vakavan sekavuustilan. muistivajaus, orientoitumisvaikeudet kiatrian yksiköt saadaan Tikkamäel- ja kielelliset häiriöt. le. Noin 20% potilastamme sairastaa Valtaosa muistipotilaista hoidetaan masennusta. Yleensä tauti on eden- oman kotikunnan alueen tukipalve- Toinen sairaalajaksoja vaativa psy- nyt pitkälle ennen kuin vanhus pää- lujen; kotisairaanhoidon, kotipalve- kiatrinen oireyhtymä on kaksisuun- see erikoissairaanhoidon piiriin. Joil- lun ja muistihoitajien sekä omaishoi-

12 RÄTINKI 1/2008 tajien avulla. Erikoissairaanhoitoon ○○○○○○ tulevilla on joko vaikeat käytösoireet Mediakaista.tv ja paljon lääkitysongelmia tai sitten sairaus on vasta alkamassa ja siihen liittyy sekavuutta tai harhaisuutta. Suomen ensimmäinen internet-tele- heessa Mediakaistalla katsottavana Epäselvissä tapauksissa pyrimme visio Mediakaista.tv ja Outokummun ovat TOUHU TV:n uutiset ja TOUHU pois sulkemaan elimelliset sairaudet mielenterveysyhdistys VÄLKE RY -studion tuotantoa. Ohjelmat ovat ja löytämään sopivan muistilääk- ovat solmineet ainutkertaisen yhteis- katsottavana Mediakaistalla osoit- keen, jonka avulla voidaan parantaa työsopimuksen. Syntynyt yhteistyö- teessa www.mediakaista.tv. potilaan toimintakykyä. Vaikeissa sopimus on uudenlainen ja totutus- sekavuustiloissa tarvitaan rauhoitta- ta poikkeava avaus suomalaisen me- Tuotantosopimuksen myötä via lääkkeitä. Vanhusten psyyken diayrityselämän ja mielenterveystyön Mediakaista.tv saa ohjelmistoonsa lääkitys on aina problemaattista, kun välisessä yhteistyössä. aiemmin julkaisemattomia näkökul- iäkkäillä lääkkeen sietokyky on hei- mia vapaaehtoisesta mielenterveys- kentynyt ja useilla on myös somaat- Mediakaista.tv on mainosrahoittei- sekä järjestötyöstä. Mielenterveystyö tisten sairauksien lääkitystä. nen Loimaalla toimiva koko maan saa syntyneen sopimuksen myötä kattavaa ajankohtais- ym. ohjelmaa huomattavaa lisäarvoa ja uudenlais- Hoitotyön toiminta perustuu yksilö- lähettävä uuden ajan nettitelevisio. ta näkyvyyttä. vastuiseen hoitotyöhön, joka raken- VÄLKE RY on outokumpulainen mie- tuu potilaan ja hoitajan välisestä lenterveysyhdistys, joka on tullut TOUHU TV aloitti toimintansa ke- hoitosuhteesta. Omaisten osuus on tunnetuksi omaleimaisesta ja uusia väällä 2007. TOUHU TV:n kanavilla myös tärkeä. Keskeisimpiä hoidon innovatiivisia näkökulmia mielenter- voi katsella uutisia kolmannella sek- periaatteita ovat itsemääräämisoike- veystyöhön etsivästä toiminnastaan. torilla tapahtuvasta mielenterveys- us, luottamuksellisuus, turvallisuus, VÄLKE RY:n hallinnoima, RAY:n ra- työstä, sekä kuvauksia paikallistason yksilöllisyys, läheisyys, huolenpito ja hoittama TOUHU -projekti tuottaa mielenterveysyhdistysten, vapaaeh- hoidon jatkuvuus. jatkossa Mediakaistan kautta katsot- toistoimijoiden ja työntekijöiden elä- tavaksi TOUHU TV:n tuotantoa, joka mästä ja arjesta. TOUHU TV:n tuo- Lääketieteellisestä hoidosta vastaa- kertoo elämästä ja arjesta pääasias- tantoon voi tutustua TOUHU TV:n vat psykiatri ja geriatri. Psykologi, sa itäsuomalaisen vapaaehtoisen sivuilla www.touhutv.net sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti mielenterveystyön kentältä. Alkuvai- kuuluvat moniammatilliseen tiimiin.

Hoitojakson keskimääräinen pituus Lisätietoja: on 1,5-2 kuukautta. Potilaan kotiu- tus tapahtuu koelomien kautta, jol- Seppo Puikko Petri Kokko loin omat hoitajat sopivat voinnin toimitusjohtaja projektivastaava seurannan avohoidon psykiatrisen Mediakaista Oy TOUHU –projekti hoitajan, kotisairaanhoidon ja 0400 886 824 050 544 8785 omaisten kanssa. Jos koejakso on [email protected] [email protected] mennyt hyvin potilas voi jäädä pu- helinsoiton perusteella kotiin tai jat- kohoitopaikkaan.

Monet potilaat tulevat meille pelok- JOENSUUN TILINTARKASTUS OY JOENSUUN TILINTARKASTUS OY kain ja epävarmoin tuntein, mutta HTM - yhteisö lähtevät tyytyväisinä pois: ”Tämä tilintarkastukset olikin ihan hyvä hoitopaikka. Minut • osakeyhtiöt, asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, otettiin ihmisenä vastaan ja kaikki henkilöyhtiöt, säätiöt, yhdistykset olivat ystävällisiä”. Siis ammatillinen, muut lakisääteiset tehtävät • lausunnot rekisteriviranomaisille, muille viranomaisille kohtelias, ystävällinen ja huumorin- • erityistilintarkastukset, arvonmääritykset ja tajuinen asiakkaan kohtaaminen toi- tilinpäätösanalyysit mii yhä, vaikka maailma muuttuu. Seppo Åkerlund Siltakatu 18, 4. krs, 80100 JOENSUU Eeva Hiltunen HTM-tilintarkastaja p. (013) 255 6595 • fax (013) 255 6539 HTM-tilintarkastaja Auli Käyhkö p. (013) 255 6595 [email protected] p. (013) 255 6596 osastonhoitaja 0400 671 585 www.joensuuntilintarkastus.fi

RÄTINKI 1/2008 13 Vanhoille tietokoneille Hyvä vaihtoehto tietokoneen hankin- jatkoaikaa Sopivia kohteita voivat koulujen lisäk- taan niin edullisuuden, helppouden si olla mm. kirjastojen ja muiden vas- kuin toimivuudenkin kannalta on nk. taavien kohteiden, esim. järjestöjen Linux-käyttöjärjestelmällä varustettu yleiskäytössä olevat haku- ja internet- kotitietokone. Se tarjoaa mahdollisuu- päätteet. Kuitenkin myös esimerkiksi den jatkaa vanhojen tietokoneiden Ilmatieteen laitos on ottanut käyttöön käyttöä (n. 10 vuotta vanhat koneet LTSP-ratkaisun uudessa toimitalos- ovat vielä sopivia). Tämä siksi, että Li- saan. Järjestelmän käyttöönotto käy nux on järjestelmä, joka ei vaadi uu- varsin nopeasti ja sen voi ostaa avai- sinta uutta tai tehokkainta konepuo- met käteen -asennuspalveluna. lella. Siten internetin ja hyötyohjelmi- en, mm. kirjoitusohjelmien käyttö su- Myös Kotikartanoyhdistyksellä on käy- juu hyvin vanhemmillakin koneilla. Ko- tössään LTSP-järjestelmä. Sama lähi- neet, joissa on ollut käytössä nyt jo verkko kattaa sekä Kotikartanon pää- vanhoiksi tuen puutteessa käyvät Win- rakennuksen että myös eri rakennuk- dows 95, 98 tai NT4 (ei saatavilla enää käyttää myös ”vapaaseen ja avoimeen sessa sijaitsevat Kriisikeskuksen ja He- tietoturvapäivityksiä) ovat vielä käyt- lähdekoodiin” pohjautuvia maksutto- linän. Käytännössä järjestelmää voi- tökelpoisia Linuxiin siirtymisen jälkeen. mia ohjelmistoja (mm. tekstin- ja ku- daan siis käyttää myös siinä tapauk- vankäsittely). Yleensä ne ovat varsin sessa, vaikka työasemat eivät sijaitse- Tällä hetkellä markkinoilla ei juurikaan monipuolisia ja helposti saatavia, sa- kaan samassa rakennuksessa. LTSP:stä ole uusia, Linux-järjestelmän jo val- moin kuin niihin liittyvä tukikin. on Kotikartanossa hyviä kokemuksia: miiksi sisältäviä koneita. Mutta koska se on vastannut hyvin paikan, käytön ohjelma on ilmainen se on kaikkien Linux voidaankin nähdä todellisena ja käyttäjien asettamiin vaatimuksiin. saatavilla: esimerkiksi imuroitavissa Microsoftin Windows-käyttöjärjestel- Näiden kokemusten pohjalta se on internetistä. Samoin useimpia hyöty- män haastajana. Ja sen suosio onkin siten sovellettavissa myös järjestöjen ohjelmia on saatavissa maksuttomina. kasvanut nopeasti: sitä käyttävät jo erilaisiin tarpeisiin. Maksaa täytyy siis vain tietokoneesta kymmenet miljoonat ihmiset, koska (vanhemmat tietokoneet suhteellisen käyttöjärjestelmää pidetään vakaana LTSP-tietojärjestelmän hyödyt perustu- edullisia) ja internetyhteydestä. Myös ja tehokkaana. vat pitkälti samoihin seikkoihin, jotka tietoturva on Linux-koneissa huippu- kävivät ilmi jo Linux-kotitietokoneiden luokkaa ja virushyökkäyksiä ei niitä Eräs vaihtoehto organisaatioille on nk. yhteydessä: hankintahinnat ovat edul- kohtaan ole käytännössä lainkaan: si- LTSP, Linux Terminal Server Project. Se liset (käytössä voivat olla vanhat ko- ten ne eivät tarvitse samankaltaista pohjautuu Linux-käyttöjärjestelmään neet ja ilmaisohjelmat), ylläpito on suojausta kuin Windows-koneet. Se- ja sitä käytetään ympäri maailmaa. Jär- helppoa, järjestelmä on varma, turval- kin tietää tavalliselle käyttäjälle sääs- jestelmä toimii käytännössä niin, että linen ja varsin helppokäyttöinen. Poh- töä. yhtä ja samaa tehokasta palvelintie- jois-Karjalan Tietojenkäsittely-yhdistys tokonetta voidaan käyttää heikkote- ry:n piirissä toimii myös Linux-kerho, Vaikka Linux onkin saatettu lähimen- hoisten työasema-koneiden kautta Jinux, jonka kokoontumisiin voi osal- neisyydessä nähdä (ehkä aiheellisesti- (ohjelmat pyörivät tehokkaassa ko- listua ja jonka jäseniltä voi tiedustella kin) mutkikkaaksi käyttää, kehitystyö neessa). Tästä syystä myös tietokonei- ohjeita yms. on selkeyttänyt sitä kokemusten mu- den ylläpito on helpottunut merkittä- kaan niin, että uuden tietokoneen västi: monen koneen ylläpidon sijaan Yhteystiedot löytyvät PoKaT:in inter- käyttäjän on jopa helpompi omaksua ylläpidetään enää yhtä palvelinta. netsivuilta www.pokat.org. se kuin Windows: esimerkiksi ikään- tynyt henkilö, joka ei ennen ole tieto- Esimerkiksi monet koulut ovat tyyty- konetta käyttänyt voi omaksua Linuxin väisiä LTSP:n käyttäjiä. Monet niistä varsin nopeasti. Tilanne voi olla hiu- ovat siirtyneet järjestelmän käyttäjäk- LÄHTEET: kan toinen, jos on jo tottunut käyttä- si siinä vaiheessa, kun koulun ehkä Ubuntu-Linux – käyttäjän pikaopas; mään Windowsia – periaate on silti kymmenet tietokoneet olisi tullut vaih- rehtori Risto Rönnberg; Jyväskylän Opetustoimi: Eero Volotinen: varsin samankaltainen. taa uusiin uuden käyttöjärjestelmän Kotikartanon verkkouudistus; vaatimusten vuoksi. Yhden tehokkaan Wikipedia; www.coss.fi; Nykyisin Linux-koneisiin on saatavana koneen hankkimisella on saatu teho- JusSin Ooo-blogi; Eero Nukari: runsaasti ohjelmia ja niissä voidaan kasta jatkoaikaa vanhoille koneille. LTSP-järjestelmän omaksuminen

14 RÄTINKI 1/2008 KURSSITOIMINTA 2008 Kevät – Syksy

KÄDENTAIDOT KURSSIT JA KOULUTUKSET Pajua ja Kiviä Puutarhaan Info 29.4. klo 18.00. 8., 9., 15 ja 22.5 Tukihenkilökoulutus (24 t) klo 17.00 -21.00 (16 t.) 25.04. klo 16.00 - 21.00, 0hjaajana Tarja Nykänen 26.04. klo 8.00 - 16.00 (pe - la) perus Hinta 8€/kerta sisältää ohjauksen ja vähäiset 9.5 klo 16.00 -21.00, materiaalikulut 10.05. klo 8.00 -16.00 (pe - la) syvent. 26.-27.9. Perusjakso Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen kurssin alkua 10. - 11.10 Syventävä jakso Kotikartanon toimistoon 0106806621, 0504332428 Hinta: RUOKA JA KAHVI 5€ PÄIVÄ. www.kotikartanoyhdistys.fi Yöpymismahdollisuus 10€

KERHO- JA LEIRIT: Kontaktileiri Tuulen Pyörre 3.7. -7.7 TOIMINTAPÄIVÄT Leiri on miniatyyrinen suuri seikkailu, Ryhmä Voimavarana Leiri pitää sisällään tv:n seikkailuohjelmien tyylistä toimintaa ja tehtäviä. ”Sosiaalista vahvistamista ja Seikkailussa ei kuitenkaan kilpailla keskenään vaan päinvastoin menestys osallisuuden edistämistä” saavutetaan ryhmän tuella.Leiri on tarkoitettu 13 – 17 -vuotiaille vammaisille ja ei-vammaisille sekä maahanmuuttajanuorille. Kirjavat: LEIRIN HINTA 50 €/ osallistuja. (Sisältää ohjelman ja täyshoidon) Joka torstai klo 13.00 -16.00. Ilmoittautuminen 5.6.2008 mennessä Kotikartanon toimistoon: 29.5 saakka. Syysjakso alkaa 14.8 puh. 0106806621, 0504332428 Kartanotie 9, 80230 Joensuu Nuotta kerho: e-mail:[email protected] (aivohalvaus- ja afasia) Leirille valituille lähetetään kutsukirje 13.6.2008 Joka toinen Keskiviikko klo 13.00 – 15.00. 21.5 saakka. Leiri toteutetaan yhteistyössä Kynnys ry:n, Pohjois- Karjalan CP- Syysjakso alkaa 20.8 yhdistyksen, Kotikartanoyhdistys ry:n, Suomen Punaisen Ristin, Myllyprojektiyhdistys ry:n ja Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Erä Leidit – Hyppää seikkailuun: 22.5 klo 18:00 Pohjantuuli kutsuu Maisemamelonta Pielisjoella Sinut Kotikartanolle 18.7. - 21.7.2008 Omakustannushinta: 15€ Leiri pitää sisällään reilun annoksen seikkailua ja leirielämää luonnossa. Leirillä saat onnistumisen elämyksiä sekä oman toimintasi, että ryhmän 4.6.- 8.6. Luonto, kulttuuri ja toiminnan kautta. opintomatka Etelä Viroon Pohjantuuli leiri on tarkoitettu erähenkisille nuorille aikuisille, joilla on (Tartu-Otepää -Vörumaa) kehitysvamma. Hinta 348€ Lähtö Helsingistä LEIRIN HINTA 150€/ osallistuja (sisältää ohjelman ja täyshoidon). ( yhdyskuljetus Joe-Hki-Joe 50€) Vielä ehdit mukaan maksamalla matkan 8.5 mennessä . Luonnonrauhaa - Mielenrauhaa Lisätietoja Leena Neuvonen Ruskaretki 18.-22.9.2008 Järjestöjen yhteinen matka. Hinta alk. 150€, sisältää matkan ja majoituksen, aamupalalla. Toimintaympäristönä on Loma-Paksun kaunis pihapiiri Kittilän Könkäällä Kimmo Räty Järjestöt hoitavat jäsentensä ilmoittautumiset keskitetysti Kotikartanoon. Leena Neuvonen Ohjelmasisältöjä : Melontaa, vaellusta,taidetta... Majoitus on retkeilymajatyyppinen ja mökkimajoitus. ( Erillinen matkaesite) p. 010 680 6612 Ennakkoilmoittautumiset omaa järjestöön 7.6 p. 050 441 6279 fax. 013 316019 [email protected]

RÄTINKI 1/2008 15 IKÄÄNTYMINEN JA MUISTI ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

Oletko ajatellut koskaan, mitä muisti ja muistaminen on? Perinteisesti on ajateltu, että muisti on tiedon varasto. Muistia kuvaavat kuitenkin paremmin tiedonkäsittelyn osavaiheet ja tietoisen muistin osa-alueet, eli muisti on monipuolinen toimintojen kokonaisuus. Muistin keskeinen tehtävä on, että selviydymme arkipäivästä.

”Olet kaupassa ja valitset juureksia ja hedelmiä. Porkkana numero kolme, tomaatti numero 22.. 3, 22.. 3, 22.. mutta tuossapa onkin hyvän näköisiä omenoita, mistä maasta ne ovat? Ai ihan kotimaisia. Paljonkos maksavat? 3,50€. kallista? Otanpa muutaman. Numero 2. Sitten punnitsemaan.. mitkäs ne numerot olikaan ja mitäs minulla olikaan kärryissä?”

Kun vastaanotamme mästämme. Tiedonkä- tietoa, niin koko ajan sittely hidastuu lievästi, arvioimme tiedon tär- vaatii hieman enemmän keyttä ja tarvetta, kuin- ponnistelua painaa asia ka kauan tarvitsemme mieleen ja mieleen pa- säilyttää sitä. ”Toisesta lauttaminen vaatii pon- korvasta sisään ja toi- nisteluja. Vinkit autta- sesta ulos” kuvaa hyvin vat: Mikä pääministerin lyhytkestoisen työmuis- nimi olikaan, alkaako tin nopeaa merkityk- etunimi A:lla – ei, P:llä – settömiksi koettujen ei, M – Mattihan se on- asioiden hylkäämistä. kin. Tulemme herkem- miksi häiriöille, jolloin Muisti vaatii myös ak- tarvitsemme hieman tiivisuutta, tarkkaavai- enemmän aikaa ja hiljai- suutta ja motivaatiota suutta, ettei tarkkaavai- muistaa tai painaa asi- suutemme herpaannu. oita mieleen. Jos mieli- ala vaikkapa on kovin matalalla, et ole nukku- nut riittävästi tai olet kovin huoles- pa matemaattisesti tai kielellisesti tai Koskaan ei ole liian tunut, niin varmasti huomaat, että muistamme hyvin kasvoja muttem- myöhäistä kohentaa uudet asiat eivät jää mieleesi. Kivut, me nimiä. aivoterveyttään sairaudet, aistipuutokset, lääkitykset ja nautintoaineet heikentävät muis- Ikääntyessämme muistitoiminnois- Liikunta keski-iässä kolmesti viikos- tin toimintaa. Muisti ja tietojenkä- samme tapahtuu muutoksia, mutta sa 20–30 min. kerrallaan vähentää sittelytoiminnot ovat aina yksilöllisiä. normaalin ikääntymisen muutokset Alzheimerin taudin vaaraa yli 65- Olemme eri lailla lahjakkaita vaikka- eivät juuri tuo pulmia selvitä arkielä- vuotiaana 60 %. Yli 65-vuotiaat, jot-

16 RÄTINKI 1/2008 ka harrastavat liikuntaa vähintään ○○○○○○○ kolmesti viikossa, dementoituvat 30 ROSEN-menetelmä – 40 % harvemmin kuin vähemmän liikkuvat. Sydän- ja verenkiertosai- rauksien, kohonneen verenpaineen, Mitä Rosen-menetelmä on? tys ei ole ainoastaan elinvoimaa ku- diabeteksen, kohonneen kolestero- luttavaa vaan usein kipuakin tuot- lin hyvä hoito vähentävät dementoi- Rosen-menetelmä on fysioterapeutti tavaa. Se on myös osa sitä muuria, tumisen riskiä. Hyvin nukutun yön Marion Rosenin kehittämä kehote- joka erottaa henkilön todellisesta si- jälkeen jaksaa olla kiinnostunut ja rapiamuoto. Siinä käsitellään jännit- säisestä olemuksesta ja sitä kautta keskittyä. Syö värikkäästi, marjoja, tyneitä lihaksia pehmeästi, mutta myös muista ihmisistä. kasviksia ja kalaa. Ole innostunut kuitenkin tuntuvasti. Hoito auttaa jostakin, mikä tuottaa mielihyvää si- tiedostamaan lihasjännityksiä ja hen- Milloin Rosen-hoitoon? nulle. Pidä huolta läheis- ja ystävyys- gitystapaa. Se lisää ymmärrystä suhteistasi. Yhdessä puuhaaminen ja omista toiminta- ja reagointitavois- Rosen-hoitoon voi tulla mm., jos on yhteisöllisyys tukevat terveyttä. Jär- ta ja mahdollistaa sitä kautta muu- stressaantunut, kehossa on jännityk- jestötoiminta on hyvä esimerkki ak- toksen. siä ja kipuja, tai jos etsii uusia voi- tiivisuudesta, joka kohentaa myös mavaroja ja haluaa oppia tuntemaan aivoterveyttä. Aivot eivät kulu käy- Miten Rosen-menetelmä itsensä paremmin. tössä vaan käytön puutteessa. syntyi? Miten hoito vaikuttaa? Dementoitumisella tarkoitetaan sitä, että ihmisellä on muistihäiriön lisäk- Rosen-menetelmä syntyi, kun Mari- si muitakin arkielämän muutoksia. on Rosen alkoi asiakkaita hoitaes- Esimerkkeinä hoidon vaikutuksista Tällaisia ovat esim. asioiden nimeä- saan ymmärtää, että kivulla on usein voi olla rentoutuminen, fyysisten ki- misen, toiminnan suunnittelun, to- syvällisempiä taustasyitä. Ne asiak- pujen vähentyminen sekä yleinen teuttamisen ja arvioinnin vaikeutu- kaat, jotka hoidon aikaina puhuivat hyvinvoinnin ja luovuuden lisäänty- minen sekä käyttäytymisen muutok- elämänkokemuksistaan, toipuivat minen. set. Muisti heikkenee varsinkin vii- nopeammin kuin ne, jotka eivät pu- meaikaisten tapahtumien osalta, huneet. Marion Rosenin yli 50 vuo- Lisätietoja mutta hyvin opitut, vanhat ja mie- den kokemus tiivistyy nykyisin aja- www.rosenterapia.com luisat asiat ja taidot voivat onnistua tukseen, että krooninen lihasjänni- Suomen Rosen-terapeutit ry. varsin hyvin. Alzheimerin tauti on yleinen neurologinen sairaus, joka aiheuttaa dementoitumista. Pohjois- Marjatta Ruotsalainen Karjalassa sairastuu siihen vuosittain noin 500 henkilöä ja noin 3000 ih- Rosen - terapeutti misellä dementoiva sairaus on hank- Fysioterapeutti aloittanut arkea niin, että tarvitaan GSM 0400 - 176 985 toisen apua. Jos huomaat itselläsi tai Tule ja koe Rosenin rentouttava ja rauhoittava vaikutus! läheisissäsi muutoksia, jotka huoles- tuttavat, niin kunnissa on muistihoi- tajia, joiden kautta voi lähteä etsi- mään syytä muistihäiriöön. Toimimme muistisairautta sairastavia Koulukatu 24 B 2. kerros, ihmisiä, heidän läheisiään ja heitä 80100 Joensuu. Lähteenä on käytetty mm. neurolo- sairauden polulla kohtaavia varten [email protected] gien Alhainen ja Erkinjuntti luento- ammatillisesti ja kuntoutumista tu- Toiminnanjohtaja materiaalia ja lisää tietoa saat esim. kien koko Pohjois-Karjalan alueella. Leena Knuuttila p. 050 400 6194 www.dementiayhdistys.fi, Toiminta tapahtuu Raha-automaat- ja vertaisvalmentaja www.alzheimer.fi, www.muisti.com tiyhdistyksen tuella. Kirsti Lonkainen p. 050 464 1604 Tunne muistisi – kirja (Hietanen, Er- kinjuntti, Huovinen) Työmme tavoitteena on, että saam- me hyvien käytäntöjen ja uusimman Muistiterveisin Leena ja Kirsti Pohjois-Karjalan Dementiayhdistyk- tiedon mukaisia palveluja ihmisille, sen asiantuntija- ja tukiverkostotoi- joilla on muistipulmia/muistisairaus minta, Kotona kauemmin ja heidän läheisilleen.

RÄTINKI 1/2008 17 Hyväntekeväisyyshuutokauppa○○

○○ tuotti 11 000 euroa ○○○○○○○

Jokavuotinen Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuen järjestämä hyväntekeväisyystapahtuma pidettiin helmikuussa ravintola Kareliassa. Tilaisuutta varten oli tilattu lähinnä yritysjohtajilta omatekemät linnunpöntöt. Kaik- kiaan yhdistys sai 10 erilaista pönttöä. Ne kilpailutet- tiin niin, että yleisö arvioi viikon ajan tavaratalo Sokok- sen ala-aulassa olevassa pönttönäyttelyssä äänestämällä parasta pönttöä. Pönttöjä tekivät: Juha Kivelä, Eino Tenhunen, Osmo Ruuskanen, Kyösti Kakkonen, Seppo Eskelinen, Matti Virtaala, Antti Heliövaara, Tapani Nuu- tinen , Raimo Häyrinen ja Raimo Matikainen.

Pöntöt myytiin muiden lahjoitettujen tavaroiden joukossa. Pönttökilpailun voitti kauppaneuvos Eino Ten- hunen ja hänen pönttönsä sai 300 ääntä. Toiseksi tuli Kyösti Kakkosen pönttö ja kolmanneksi Juha Kivelän pönttö. Kaikkiaan äänestäjiä viikon aikana kävi 1074.

Huutokaupan suurimman huudon teki Y-säätiö, joka huusi Saara Tikan lahjoittaman taulun hintaan 1700 euroa. Toiseksi suurin huuto oli Matti Poutiaisen huu- tama, yhdistyksen työpajan ja Puukeskuksen yhteistyö- nä valmistettu soutuvene, 1550 euroa. Kolmanneksi korkeimman hinnan maksoi Seppo Pieviläinen Eino Ten- husen tekemästä linnunpöntöstä 1300 euroa. Huuto- kaupan kokonaistuotto päätyi lopulta 11 032,70 eu- roon.

Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:n muusta toiminnasta saa tietoja mm yhdistyksen omilta kotisi- vuilta: www.p-kmielenterveydentuki.net

18 RÄTINKI 1/2008 ○○○○○○○ Puutyöpaja

PK:n Mielenterveydentuki ry:n ylläpitämä työpajatoiminta aloitettiin vuonna 1996. • Päämääränä mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan kehittäminen.

• Toiminta tapahtuu mm. yhdistyksen hallinnoimassa puutyöpajassa.

Kirkkoherra Tapani Nuutinen • Yhdistyksen jäsenet työskentelevät verstaassa, saaden nelituntisesta työ- päivästä 9-12 € työtoimintakorvauksen.

Pajalla tehtiin vuonna 2006-2007 laajennus jonka vihkiäiset pidettiin 15.11.2007. Khr Tapani Nuutinen lauloi, vihki ja siunasi työpajan ja juhlapuheen piti kauppaneuvos Eino Tenhunen. Rovasti Risto Ruskomaa toi terveiset kukan kera.

Työpajan tuotteita:

Kauppaneuvos Eino Tenhunen

Marina Kontkanen esittelee pajan toimintaa

Rovasti Risto Ruskomaa toi terveiset kukan kera

Työpaja RÄTINKI 1/2008 19 KARJALAN KÄVELYVIIKOT SYYSKUUSSA 2008!

Karjalan Kävelyviikot 1.9.-30.9.2008 on tapahtumien ja kampanjoiden sarja, jolla pyritään lisäämään liikuntaharrastusta ja siten edistämään maakuntamme ihmisten hyvinvointia. Tapahtumien järjestäjinä toimivat useat eri järjestöt, kunnat ja yritykset.

Karjalan kävelyviikkojen tapahtumia ja kampanjoita Kävelykampanjoiden osallistumisohjeet: (jo tiedossa olevat) Henkilökohtainen kävelykampanja Merkitse kävelysuorituksesi suorituskorttiin, joka palaute- §Henkilökohtainen kävelykampanja, syyskuu taan kampanja-ajan jälkeen Pokalin toimistolle (Rantakatu §Työyhteisöjen kävelykampanja, syyskuu 35, 80100 Joensuu), p. 013-248 1450. Kortteja on saatavana §Koululaisten kävelykilpailu, syyskuu elokuusta lähtien muun muassa kunnanvirastoista, aptee- keista, kirjastoista ja Pokalin toimistolta. Mahdollisesta säh- 6.9. Liikunnainen –kuntoilutapahtuma, Joensuu köisestä suoritusten merkitsemisestä tiedotetaan erikseen 7.9. Satumetsä –tapahtuma lapsiperheille, Lykynlampi myöhemmin. 13.-14.9. Pohjois-Karjalan Maakuntaretki, Ilomantsi 26.-27.9. Terveysmessut, Joensuu Työyhteisöjen kävelykampanja 28.9. Maailman Sydänpäivä Kampanjan järjestää Pohjois-Karjalan Liikunta ry. Lisätieto- ja ja ilmoittautumiset p. 013-248 1450 tai [email protected], Tulossa lisäksi paljon paikallisia tapahtumia Pohjois-Karjalan alu- www.pokali.fi. Kaikkien osallistuneiden työyhteisöjen kes- eella. ken arvotaan huikeita palkintoja!

Kysy lisää paikallisista tapahtumista kuntasi liikuntatoimistosta tai Koululaisten kävelykilpailu järjestöiltä ja lähde mukaan liikkumaan! Kilpailun järjestää Itä-Suomen liikuntaopisto. Lisätietoja ja ilmoittautumiset, p. 013-267 5092, www.islo.jns.fi Kävely on helppoa, turvallista, edullista ja tarvittaessa myös erittäin tehokasta. Kävelyä on turha väheksyä, sillä jokainen askel pistää ai- vosi ja tuki- ja verenkiertoelimistösi työn touhuun. Ottamalla kävely aktiivisesti mukaan arkipäivään pystytään keräämään jopa 10 000 askelta, mikä riittää terveyskunnon ylläpitämiseen.

KÄVELY – KUNTOILULAJIEN KUNINGAS - 2 miljoonaa suomalaista ei voi olla väärässä!

Lähdethän sinäkin mukaan kävelytalkoisiin!

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

20 RÄTINKI 1/2008 Sarjakuvan piirsi Sirkku Suo-Anttila

Sarjakuva

RÄTINKI 1/2008 21 Omaiset mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjalan yhdistys ry 20-vuotias! ○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Ystävänpäivänä 14.2.2008 kokoontui juhlavaa ja hyväntuulista väkeä Joensuun taidemuseon edustustiloihin juhlistamaan Omaiset mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjalan yhdistys ry:n 20-vuotista taivalta. Paikalla oli omaisia, yhteistyökumppaneita ja yhdistyksen toimijoita, yhteensä lähes sata henkilöä.

Arvokkaan, mutta lämminhenkisen Myös Omaiset mielenterveystyön tässä maassa hoida. Kristiina Ami- juhlan avasi yhdistyksen puheenjoh- tukena keskusliitto ry:n toiminnan- noff korosti, että omaisyhdistysten taja Eila Heinonen, joka puheessaan johtaja Kristiina Aminoff oli saapu- tehtävänä kansalaisjärjestönä on vii- kertasi yhdistyksen taivalta perusta- nut paikalle juhlimaan yhtä maam- me kädessä varmistaa se, että yh- misesta aina näihin päiviin saakka. me vanhimmista paikallisyhdistyksis- teiskunta ja julkinen sektori kanta- Ajat ovat muuttuneet ja yhdistyksen tä. Pitämässään juhlapuheessa hän vat oman vastuunsa mielenterveys- toiminta on kehittynyt sen myötä. muistutti, että omaistoiminnan ydin- palveluiden tarjoamisessa ja niiden Vahvalta perustalta käsin on ollut tehtävänä on omaisten hyvinvoinnin laadun takaamisessa. Tässä on hyvä rakentaa omaislähtöisiä, ajan tukeminen, ehkäisevä mielenterve- omaisten hyvinvoinnin kannalta kat- tarpeisiin vastaavia toimintoja. ystyö ja omaisten etujen valvominen. sottuna omaistyön ehkäisevän työn Kristiina Aminoffin mukaan omaisia ydin. Vastuuta psykiatrisen hoidon Omaisen puheenvuoron piti Tuula voidaan hyvällä syyllä kutsua viimei- kehittämisestä tai julkisen hoito- ja Heikura, joka on ollut mukana käyn- siksi vastuunkantajiksi, lenkiksi, jon- kuntoutusjärjestelmän toimivuudes- nistämässä omaistoimintaa ensim- ka tulee pitää loppuun asti, silloin- ta ei saa sysätä kolmannelle sekto- mäisten joukossa ja on edelleen ak- kin kun muu yhteiskunta kieltäytyy rille ja omaisjärjestöille, hän jatkoi. tiivisesti mukana toiminnoissa. Tun- kantamasta yhteistä vastuutaan sai- Edelleen hän muistutti, että meidän teikkaassa ja mukaansatempaavas- rastuneista ja heidän tarpeistaan. tehtävämme on paikallisella ja val- sa puheenvuorossaan Tuula muiste- Omaistyötä tekevien tehtävänä on takunnallisella tasolla huolehtia sii- li vuosien varrella elettyjä vaiheita ja kartoittaa, tutkia ja kuunnella omais- tä, että omaisten hyvinvointi ja sii- tarjosi kuulijoille koskettavan aika- ten jaksamiseen liittyviä tekijöitä, olla hen liittyvät tekijät ovat päätöksen- matkan paitsi omaistoiminnan kehit- kanssakulkijoita ja olla tämän maan tekijöiden tiedossa ja ne otetaan tymiseen, myös omaisen kokemuk- todellisia omaistyön asiantuntijoita. huomioon kaikessa mielentervey- siin arjen pyörteissä. Se on tehtävä, jota kukaan muu ei teen liittyvässä suunnittelussa kaikkialla ja joka puolella maa- tamme. Lopuksi Kristiina Aminoff välitti keskusliiton onnittelut yhdistykselle ja toivotti menestystä tuleville vuosille. Erityisesti hän halusi kiittää Pohjois-Karjalan yhdistyksen aktiivisuutta omaistyön rakentamisessa myös valtakunnallisesti. Kes- kusliiton hallituksen puolesta erityiskiitokset osoitettiin

22 RÄTINKI 1/2008 entiselle puheenjohtajalle, Raimo Pronssinen ansiomerkki Ruttoselle, sekä Pohjois-Karjalan alu- (vähintään 5 vuoden toiminnasta): een pitkäaikaiselle toiminnanjohta- Pakarinen Eero, Joensuu jalle, Maija-Liisa Karppiselle. …ja kuten hyvään juhlaan kuuluu, Juhlapuheen jälkeen jaettiin Omai- saatiin juhlapuheiden lisäksi nauttia set mielenterveystyön tukena kes- sekä hengen että ruumiin ravintoa! kusliitto ry:n myöntämät ansiomer- Alkupaloja ja -maljoja saatiin naut- kit henkilöille, jotka ovat olleet ak- tia Isamaria Räsäsen kanteleen soi- tiivisesti ja merkittävällä panoksella ton siivittäminä, samalla saattoi vaih- käynnistämässä ja/tai kehittämässä taa kuulumisia uusien ja vanhojen Pohjois-Karjalan alueen psykiatrista tuttujen kanssa. Anna Fält lumosi omaistoimintaa. Nyt jaetut ansio- kuulijansa esittämällä kaksi rakkaus- merkit olivat ensimmäiset laatuaan laulua, toisen Karjalasta, toisen vuo- koko maassa, ne myönnettiin seu- nojen maasta, Norjasta. Mies ja ki- raaville henkilöille: tara, Pasi Raassina, lauloi ja tarinoi leppoisasti ja taiten, huumorilla ja Kultainen ansiomerkki tunteella. Loppusanat lausui Anja (vähintään 15 vuoden toiminnasta): Koivunen runojen kielellä, hän myös Haavisto Erkki, Orimattila johdatti juhlaväen kajauttamaan il- Heikura Tuula, Eno lan perinteikkääksi päätökseksi Kar- Huikuri Sirkka, Liperi jalaisten laulun. Huovinen Matti, Ilomantsi Karppinen Eino, Kontiolahti Lämmin kiitoksemme kaikille juhlas- Karppinen Maija-Liisa, Kontiolahti sa mukana olleille, sekä niille tahoil- Korhonen Riitta, Nurmes le, jotka muistivat yhdistystämme eri Kukkonen Ilmi, Joensuu tavoin! Samoin haluamme kiittää Lyytinen Airi, Outokumpu kaikkia teitä, jotka tavalla tai toisel- Matikainen Raimo, Joensuu la elätte yhteistä arkea kanssamme. Päivinen Sinikka, Rääkkylä Yhteinen matka jatkukoon! Päivinen Väinö, Rääkkylä Saaristo Kirsti, Uimaharju Tiippana Terttu, Joensuu Maija Myller Tolvanen Yrjö, Nurmes Utunen Irja, Kitee Toiminnanjohtaja Väyrynen Toini, Joensuu Omaiset mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjalan yhdistys ry Hopeinen ansiomerkki (vähintään 10 vuoden toiminnasta): Ruttonen Raimo, Joensuu Tanskanen Lahja, Kaavi

RÄTINKI 1/2008 23 ○○○ Asuminen yhteisössä on väliporras ○○○○○○○○○○○ itsenäisyyteen

Kotikievarin yksiö on Kati Valliuksen minen talon yhteisiin toimiin. Koti- tään syyllistämättä. Kati Vallius ker- ensimmäinen oma koti, jossa hän kievari ei rajoitu pelkkään asumi- too, että hänen vanhemmilleen tyt- asuu yksin. Sinne hän on päätynyt seen, vaan siellä tarjotaan arkielä- tären sairastuminen oli kuitenkin jär- monen vaiheen kautta. Hän on erit- mää tukevia toimintoja. Asukas kytys. Kati itse suhteutuu sairauteen- täin tyytyväinen nykyiseen asumis- maksaa itse vuokran, mutta Joen- sa kuten mihin tahansa tautiin. Se muotoon yhteisössä asuttuaan siel- suun kaupunki kustantaa ohjaajien on ja sitä hoidetaan. Katin sairaus lä puoli vuotta. palkat. Asukas hoitaa itse kotinsa, diagnosoitiin masennukseksi, jossa ”Ohjaajat ovat mukavia ja asukkaat mutta voi halutessaan mm. ruokail- on psykoosijaksoja. Se tarkoittaa, ovat mukavia”, hän sanoo. Turvalli- la yhteisön kanssa tai käyttää pesul- että potilaalla on harhoja. Ne voivat suutta tuo se, että tuntee naapurit. kan pelveluksia. Kati kertoo olevan- olla näkö-, kuulo-, aisti- tai ajatus- Kun esimerkiksi avain unohtuu sisäl- sa niin laiska, että hän pari kolme harhoja eli potilas näkee, kuulee tai le, voi pyytää naapuria aukaisemaan kertaa viikossa työskentelee yhteis- aistii niin sanotusti olemattomia. oven. Naapurit myös hoitavat Katin keittiössä, mistä saa palkakseen ate- Mutta sairaalle ne ovat tosia. Aja- kissaa, jos Kati on matkoilla tai muu- rian. Kotikievarissa voivat myös ul- tusharhat ovat mm. pakkomielteitä, ten poissa. kopuoliset käydä syömässä arkipäi- pelkoja tai itsetuhoisia. Kati Valliuksen taival Joensuun Nii- visin lounasaikaan. Aterian hinta on Kati kertoo, että hän sai Paiholassa nivaaralle ei ollut aivan tavallinen edullinen. ystäviä, joiden kanssa voi asioista eikä suinkaan helppo, vaikka nyt keskustella. Lääkäri kertoo vain, että kaikki näyttääkin valoisalta. Kati kir- Mielen sairaus ei enää ole on harhoja. Vain potilas itse voi ker- joitti ylioppilaaksi Lieksan lukiosta tabu toa, millaisia ne ovat ja miten ne vuonna 2002. Yliopisto-opinnot al- vaikuttavat arkiseen elämään. Kati koivat hyvin, mutta sitten iski ma- Ihminen voi sairastua sekä ruumiilli- kertoo nyt hieman huvittuneena, sennus. Kati itse sanoo asettaneen- sesti että henkisesti. Onneksi mielen- miten hän nähnyt huoneen täydel- sa itselleen liiat suuret vaatimukset. terveydestä tai sen järkkymisestä tä armeijapukuisia sotilaita. Kun täl- Kun kaikki ei mennytkään odotetus- voidaan jo puhua avoimesti ja ke- laista kohti kävelee, hahmo joko ti, sairaus sai vallan. Kati on ollut useita jaksoja Paiholan sairaalassa, sillä taudilla on paha taipumus uusi- utua. Tällä hetkellä Kati tuntee ole- vansa terve, ja opinnot Joensuun yli- opistossa jatkuvat. Pääaineena Ka- tilla on kirjallisuus ja muina aineina filosofia ja englanti.

Kotikievari on oikea koti

Kotikievarissa asutaan normaalisti vuokralla. Asukkaaksi pääseminen edellyttää tosin tarkkaa valintaa. Pyr- kijälle tehdään kuntokartoitus, mis- sä selvitetään valmiudet yksin asu- miseen. Taloon tutustutaan ja haas- tattelun avulla todetaan soveltuvuus yhteistoimintaan. Edellytyksinä ovat mm. päihteettömyys, sitoutuminen Mimosa-kissa osaa monenlaisia temppuja, joista yksi on hiiren tunnista- lääke- ja avohoitoon sekä osallistuminen.

24 RÄTINKI 1/2008 häviää tai sen läpi voi kävellä. Har- ○○○○○○○○○○○ hat ovat siitä ihmeellisiä, että syytä Kotikievarin niihin ei tiedetä. Katillakaan ei ole minkäänlaista kokemuksia tai trau- kirjallisuuspiiri moja sotilaista. Oireita hallitaan lääkkeillä, joita täy- tyy syödä jatkuvasti ja säännöllises- ti. Näin potilas pärjää elämässä. Aloitin opiskelut Joensuun yliopistos- koonnumme joka toinen torstai Ko- sa syksyllä 2002 ja vuotta myöhem- tikievarissa, luemme valitsemani Yksin omaan kotiin min siirryin kirjallisuuden pääai- tekstin ja keskustelemme sen herät- neopiskelijaksi. Pidän kirjallisuuden tämistä ajatuksista. Tekstit vaihtele- Kati Valliukselle Kotikievarin asunto opiskelusta sillä luen paljon ja kai- vat saduista runoihin, mutta yhteis- on ensimmäinen ihan oma koti. Hä- kentyylistä kirjallisuutta eikä teoria- tä on se, että tekstit ovat melko ly- nen siirtyi synnyinkodistaan suoraan kaan ole liian raskasta. Kotikievariin hyitä ja herättävät ajatuksia. Tavoit- avomiehen kanssa asumaan. Puoli muutin syyskuun 2007 lopussa. Olin teena on tutustuttaa ihmiset luke- vuotta sitten pari teki ratkaisun. Avo- asunut talossa vasta vähän aikaa kun miseen ja erilaisiin teksteihin ja saa- mies valmistui psykologiksi ja sai työ- opiskeluni tulivat puheeksi Raimon da aikaan keskustelua. paikan muualta. Kati katsoi, ettei (Matikainen) kanssa ja Raimo ehdotti hän halunnut tässä vaiheessa muut- että alkaisin vetää kirjallisuuspiiriä. Keväällä 2008 kirjallisuuspiirissä uu- taa mukana. Hoito- ja ystävyyssuh- tuutena ovat kirjailijavieraat. Eeva teet olisivat katkenneet ja opintojen Kirjallisuuspiiri on siis ollut toimin- Tikka kävi helmikuussa puhumassa jatkaminen olisi ollut vaikeaa. Suh- nassa lokakuusta 2007 lähtien. Ko- elämästään ja urastaan kirjailijana, de avomieheen ei ole kuitenkaan ja Heikki Turunen vieraili 3.4. On katkennut, vaan toistaiseksi ollaan mielenkiintoista kuulla heidän elä- ystäviä. Itsenäisen naisen on joskus mäntyöstään ja kokemuksistaan. tehtävä vaikeitakin valintoja. Toivottavasti yhteistyö eri tahojen Kati on aina harrastanut näyttele- kanssa jatkuu. mistä, ensin Lieksan teatterissa ja myöhemmin Joensuun ylioppilaste- atterissa. Hän on myös ohjannut ja puvustanut näytelmiä. Nytkin hän Kati Vallius on palaamassa teatterin pariin, mutta ei vielä tiedä, mille puolen lavaa. Liettualainen Sirkus-niminen näytel- Taas uudet tuulet puhaltaa… mä saa ensi-illan viikolla 15. Kirjalli- suuden pro-seminaarityö on tekeil- Tulipa päivä, jolloin jätin kotimaisemat lä, ja muutenkin elämä näyttää olevan oikeilla raiteilla. ja saavuin johonkin suurempaan. Kotikievari ei ole asukkaille kuiten- Maisemat vaihtuivat ja niin ihmisetkin, kaan lopullinen sijoituspaikka eli se sain uuden kodin ja sen myötä ei ole hoitokoti sanan siinä merki- ystäväpiiri tiivistyi. Oli mahtavia tyksessä. Siellä asutaan niin kauan, palavereja ja tiivis tunnelma. Ystäväpiiri kunnes asukas on valmis täysin omin oli kasassa, mutta mitään ei saa jos ei voimin tulemaan toimeen. Kati uskalla kokeilla jotakin uutta. muisteleekin, että puolen vuoden Juttelimme aratkin asiat… Olen valmis aikana seitsemän naapuria on jo tähän, mutta muistakaamme aina: muuttanut niin sanotusti vapaille yksin emme jää ja taas uudet tuulet markkinoille. Näin käy aikaan myös puhaltaa. Kati Valliukselle, ja sehän onkin Ko- tikievarin tarkoitus. Vaikka se nimen- Nimim: Pilvien peitosta aurinkoon sä mukaan on koti, se on myös kievari eli väliaikainen asumismuoto. Kuljetusliike Osmo ja Jarkko Kokko Vuokko Juurisoja • Vakkosalmenkatu 8, 80200 Joensuu • p. 013-529 0400 - 375 472 • fax 013-316 303 • • http://www.kuljetusliikekokkoosmo.fi • sähköposti: [email protected] •

RÄTINKI 1/2008 25 AKKOIN LAIHUTTAMISESTA

Kun joka paikassa huuti : Ounko minä lukkoo : “ Laihdu”, lihonu!?” Eikö se niin rupevvaatko jotkut älyny, jotta kun sen tautta päivälä on syöny ja laihuttammaan liikkoo? juonu, ne painnaat Jossaa lehessä luki : mahassa? ” Hiihdä, laihdu, Minä kun yhesti kaunistu.” Minula mökissän´ mittasin tulloo tuosta mielleen, painon uamula ihan jotta pitäs´ laihttuu paikala , sitten laihaks´ asti. Siinä mittasin pitäs´ lukkee : hoikistu. uuvvesttaan kun Ihan jo ainakkii 17 – olin käyny vuotisena ajattelin huussissa, niin joisttaa kuulusista paino putos ´kaks´ immeesistä, jotta tuo olis killoo. 17 olin ´korreempi jos vähä lihos´. vain kun tuon näin ajattelin, sillonnii kun älysin jonkun assiin Luullootko jotkut tosissaan, jotta ei ou niin paha olla vähä ja sanonnii sen Muumijolen : “ jotta olis´ sitä korreempi mitä lihava, ei tarvihtteis´ haitata Eihän syönti lihota, atomihan se laihempi on? Minä oun älyny sen vaikka tästä lihos´ lissee kun lihottaa.” jo tuon ikäsenä, jotta lihava laihttuu tuomoseks´. Ja lihonhan Älysin siitä, kun jotkut lihhoot osovvaa olla vaikka miten korree. minä sielä kolome killoo ja vaikka eivät syö paljjoo ja Josttaa lehestä luvin, jotta myöhemin vielä lissee. päinvaston, niin joku muuhan Pirjo Bergström sannoo : On ihan typerree, kun kaikki siinä lihottaa eikä syönti. “Olen lihava ja kaunis.” “mallit” ovat niin pitkkii ja Joku liäkär´ kirjutti, jotta Miel´sairraalassa – sillon kun laihoja, kun immeessii on painnoosa ei toina mitata, kun minä olin 20 – vuotinen- ol´ kuitennii monen kokossii ja immeesen painosta on 75 rosenttii samassa huonneessa joku 18- monen mallissii, niin samala vettä. Minustakkii joskus vuotinen ämmä. Sen pittuus ol´ tavala pitäs´ olla mallijakkii. näyttää, jotta oun laihtunu, 166 ja paino 30 killoo. Ja jos maha ei ou pienentyny, vaikka paino on vain noussu. Sillä ol´ nuama ihan kurreessa, lihoja on suattanu lähttee josttaa Semmonen sanonta on, jotta kaulassa näky jäntteet hyvin muuvvalta. Minulta ainakkii syöp´, juop´ aikannaan, kerjul selevästi, nenä näytti isolta ja lähttöö ensimäisenä josttaa – ukko tulloo kumminnii. leuka hyvin terävältä, niin kyllä muuvvalta ja kaiken eniten lihon ol´ pahanäkönen. Sitten kun mahasta. Ainakkkii mainoksissa vähä liho, ol´ ihan korree. Minä akat mittovvaat vain mahhoosa Nuppu Sika olin 143 ja painon 43 killoo ja Tiälä klubitalola joku hoikka alias olisin halunu laihttuu vielä lissee ämmä mittas´painosa päivälä ja Lahja Eskelinen

26 RÄTINKI 1/2008 ○○

○○○ Kun mikään ei enää riitä ○○○○

Tällä 2000-luvulla todella päivänä oltava tavoitettavis- pitkään jatkuneesta nousu- sa jatkuvasti. Jopa vuorokau- kaudesta huolimatta suo- det ympäri ja loma-aikoina- malaisten työtyytyväisyys on kin. Ei ole mahdollisuutta ir- vajonnut aivan pohjaluke- rottautua täysin työstään ja miin. Yli 80 % työntekijöis- ”nollata” tilannetta esimer- tä valittaa kiirettä, stressiä kiksi perheen tai harrastusten ym. Työolosuhteiden järkky- parissa. Läntisessä maailmas- minen vaikuttaa ihmisten sa työssä käyvillä vanhemmil- henkiseen hyvinvointiin ja la on lasten kanssa olemiseen vie pohjan uskosta tulevai- aikaa enää n. 10 – 20 mi- suuteen. Kun ihminen ei nuuttia vuorokaudessa. Las- koe enää saavansa palkkio- ten leikki loppuu Suomessa ta ponnisteluistaan, hän 10 vuoden iässä. uupuu työssään ja lopulta masentuu, kertoi professo- Nykyiset nopeat ja suuret yri- ri Juha Siltala Joensuussa tysfuusiot ja joukkoirtisano- 13. joulukuuta 2007 pide- miset huonontavat osaltaan tyssä AUVO- projektin pää- työelämää. Suurin pelko tösseminaarissa teemalla työntekijöillä on oman työ- Työelämän huonontumi- paikan menettämisestä ja pu- nen mielenterveyden toamisesta ”luusereiden” haasteena. joukkoon. Sitä ruokkii myös pelko työilmapiirin kovenemi- Työ on suomalaiselle mie- sesta sekä elämänlaadun helle ollut todella tärkeää heikkenemisestä. kautta aikojen. Työ sinällään on itsessään terapeuttista. Työelämä on kiistatta koven- Edellyttäen tietenkin, ettei tunut ja vaatimukset kasva- työmäärä ole kohtuuton. neet. Eilisen ennätys on tä- Rajaton urakka lannistaa, män päivän tulosneuvottelui- rajallinen innostaa. Työelä- den lähtötaso. Tätä ruokkii män muutosten vauhti on vielä nykyinen kvartaalitalous. ollut nopeaa. Globalisaatio Tulos mitataan ja arvioidaan on sitä vielä vauhdittanut. neljä kertaa vuodessa. Työntekijä ei voi olla enää varma työpaikkansa pysy- vyydestä, omasta työnkuvastaan tai dollisesti ansaitut säästöt eivät yllä Kun ihminen työssään ja elämässään edes koko työorganisaation raken- työntekijälle asti. Ne saatetaan syö- kokee jatkuvaa riittämättömyyden teesta. Työ tuottaa ihmiselle iloa ja dä jo organisaation ylemmissä por- tunnetta, tekee elimistö lakon ja seu- tyydytystä silloin, kun työn sisältö on taissa. Kun sitten ihminen kokee, rauksena on uupumus. Työuupumus selkeä ja työntekijä tuntee hallitse- ettei hän voi vaikuttaa edes ponnis- on uhkatekijä myös koko yhteiskun- vansa oman ydintyönsä sekä saavan- teluillaan itseään koskeviin asioihin, taa ajatellen ja sillä voi olla hyvin sa ponnisteluistaan palkkion. hän taantuu ja lopulta uupuu. kauaskantoiset seuraukset. Uupu- neen koko perhe voi lopulta yleen- Nykyisin työelämässä ponnistelut ja Monien keskijohtoon ja johtoon ylityöt palkitaan uusilla ylitöillä. Mah- kuuluvien työntekijöiden on nyky- jatkuu seur.siv.

RÄTINKI 1/2008 27 sä pahoin. ”Kun mikään ei riitä” – kulttuuri on masennuksen takana. Kokemustutkija- ○○○○○ AUVO -projekti on raha-automaat- koulutusta tiyhdistyksen tukema hanke, joka aloitettiin neljä vuotta sitten Omai- set mielenterveystyön tukena Poh- Mielenterveyden keskusliitto järjesti Behm Imatralta. Todistuksen suorit- jois-Karjalan yhdistys ry:n silloisen keväällä 2007 historiansa ensimmäi- tamastaan kokemustutkijakoulutuk- toiminnanjohtaja Maija-Liisa Karppi- sen kokemustutkijakoulutuksen. sesta sai kaikkiaan 13 henkilöä. sen ideasta. Projektipäälliköksi nimi- Koulutus tapahtui huhti – touko- tettiin fysioterapeutti Terttu Pakari- kuun aikana kolmessa kahden päi- Ennen varsinaista todistusten jakoa nen ja mukaan saatiin Joensuun yli- vän jaksossa Imatralla. oli järjestetty tiedotustilaisuus julki- opistolta alue- ja yhteiskuntatietei- selle sanalle. den tiedekunta ja sieltä tutkija Leila Pohjois-Karjalan Mielenterveydentu- Peiponen. Lääketieteellisenä asian- ki ry:stä osallistui mainittuun koulu- Kurssin suorittaneita kokemustutki- tuntijana toimi PKSSK:n psykiatrian tukseen kaksi henkilöä. Kouluttaji- joita tullaan käyttämään MTKL:n klinikan vastaava ylilääkäri Pekka na olivat projektipäällikkö Markku johdolla tehtävissä kuntoutujia ja Ropponen. Mukaan Joensuun kau- Salo, MTKL, kuntoutussuunnittelija heidän elämäänsä, asumisolosuhtei- pungin lisäksi tulivat Liperin ja Rääk- Markku Lehto, MTKL, projektitutki- ta, kohteluaan sekä ihmisten suhtau- kylän kunnat. ja Päivi Rissanen, MTKL, yliopettaja tumista kuntoutujiin ym. koskevissa Susanna Hyväri, DIAK, hallituksen selvityksissä ja tutkimuksissa. Tutki- AUVO- projektin tarkoituksena on puheenjohtaja Jorma Heikkinen, jat suorittavat itse haastattelut ja nii- tukea ja auttaa työuupunutta per- Psykonomiopisto ja projektikoordi- den litteroinnin. heenjäsentä ja muuta perhettä sekä naattori Mari Kallinen, MTKL. auttaa eteenpäin uupumuksen koh- Tutkijoiden työpanosta tullee hyö- datessa. Päämääränä on löytää tut- Kurssilla käytiin läpi Yhteinen ym- dyntämään tulevaisuudessa mm. kitun tiedon pohjalta toimintomalli märrys ja avunanto mielenterveys- STAKES. Samoin tutkijoita tullaan työuupumuksen tunnistamiseksi, työssä - hankkeen (YYA-hanke) esit- käyttämään myöskin MTKL:n kan- hoitamiseksi ja myöskin ennaltaeh- tely. Laadittiin oma elämäntarina. sainvälisissä tutkimuksissa ja projek- käisemiseksi. Perehdyttiin haastattelutekniikkaan teissa. Asiaa on jo ”harjoiteltu” pie- ja suoritettiin haastatteluharjoituksia nessä määrin syksyllä 2007 Italian Tämä onnistuessaan tuo säästöjä kurssilaisten kesken. Kurssin lopulla Livornossa ja italialaisten toimesta sekä taloudellisesti että säästää suoritettiin koehaastattelut Imatral- Imatralla. Laajempi yhteistutkimus myöskin ihmisiä suuriltakin inhimil- la luonnollisessa ympäristössä kun- suoritettiin Italian Livornossa maalis- lisiltä kärsimyksiltä. toutujien keskuudessa. Koehaastat- kuun puolessa välissä 2008. Suo- telut litteroitiin ja kirjoitettiin puh- mesta matkalle osallistui suurin osa taaksi kurssin loputtua kotona. koulutuksen suorittaneista koke- Pentti Mononen mustutkijoista tutkimuspäällikkö Kurssin päätöstilaisuus ja todistusten Markku Salon johdolla. Tehty mat- jako tapahtui Imatralla kesäkuun ka käsitti sekä haastatteluja, yhteis- puolessa välissä. Tilaisuuteen oli tul- tä koulutusta ja muutama päivä työn lut vieraiksi Italiasta Livornon kau- ohessa käytettiin virkistäytymiseen- pungista sosiologi Paolo Pini ja kak- kin. si kokemustutkijaa. Tilaisuudessa olivat läsnä myöskin ylilääkäri Veijo Pentti Mononen Nevalainen sekä ylihoitaja Jaana

- Viina ei ole luonnonmukaista juomaa. Olettakaamme että jos teillä olisi ämpäri viinaa ja ämpäri vettä, ja asettaisitte ne molemmat aasin eteen, kummasta se joisi? - Vesiämpäristä tietty. - Ja miksi? - Koska se on aasi.

28 RÄTINKI 1/2008 MUISTOJA HYVÄRILÄN JOULULOMALTA ○ ○○○○○○ 22.-27.12.2007

Lomalaisia saapui ympäri Suomea, ja jokunen oli tut- Immanuel-kuvaelma hiljensi meidät joulun todelliseen tukin joukossa. Tunnelma oli kotoisen rauhaisa. merkitykseen. Uintimatkat oli järjestetty päivittäin ja Aatonaattona veimme metsän eläimille ruokaa. Lumes- saunat lämpisi, joka ilta. Jouluaaton ruokapöytä not- ta ei ollut tietoakaan, ja liikkuminen helppoa, mukavia kui herkkuja jokaisen makuun, toki kaikkina ruoka-ai- jutellen ja yhteishenkeä kasvatellen. koina. Odotettu joulupukki saapui lahjasäkkinsä kanssa. Laulettiin ja tanssittiin piirileikkiä. Joulukirkossa kävi kaikki halukkaat. Bomban ravintolassa käytiin Karjalai- sessa ohjelmatuokiossa ja tietysti laitettiin jalalla kore- asti tanssien. Tapanin rekiajelu muuttui kärryajeluksi räntäsateen saattelemana. Yhteisiä juttutuokioita, joissa oli läsnä hyvä yhteishenki. Niinpä se oli taas kotiin läh- dön aamu monine halauksineen.

Kiitän teitä kaikkia lomalaisia, ilo oli tavata. Yhdessä me teimme lomasta loman. Kiitos henkilökunnalle ja keittiön väelle. Kiitos Matti Anterolle. Kiitos Itäinen tiimi ry.

Lopuksi vielä itse piirtämäni omakuva ja sen tulkinta. Metsän eläimille ruokaa

Takaisintulomatkalla nautimme riihessä nokipannukah- vit. Virisipä ajatus, meillä ohjaajilla, mitä jos valittaisiin loman vanhin. Minulla oli jo varma ehdokas, niinpä esitimme asian siinä kahvia nauttien ja totta kai kaikki olivat samaa mieltä. Niinpä yhteisellä päätöksellä valit- simme tehtävään Pekan, joka kuvassa on valittu van- himmaksi ja otti heti lempinimen tosi ”Tonttu”, kukitus ja onnittelut.

Kuvan tulkinta

Antoisaa elämää teille kaikille

Kiittäen ja muistaen teitä Pirkko Orvokki ”Tosi tontun” kukitus lomaohjaaja

RÄTINKI 1/2008 29 - Kuules - mun poikani on oikein näppärä päästään. - Kummasta? - Älä leukaile. Mä olen opettanut sille säästäväisyyttä ja tiedäks, mitä se teki? - Kerro. - Toissapäivänä mä annoin sille lantin ja käskin sen ostaa sillä postimerkin kirjeeseen ja panna kirje postilaa- tikkoon. Pieneen läntiseen kaupunkiin oli saapunut idästä asi- - Jeh? anajaja - nuori ja alaansa innostunut. Hän sai ensim- - Joo. Se säästi lantin. Se vahtasi postilaatikon vierellä, mäiseksi työkseen puolustaa oikeudessa muuatta po- kunnes sinne tuli paljon ihmisiä ja lykkäsi kirjeen muit- jan koltiaista, jolla oli vain vähän toiveita päästä tiilen- ten mukana ilman, että kukaan huomasi, ettei siinä ollut päitä lukemasta. Mutta nuori asianajaja ryhtyi innolla postimerkkiä. asiaan. Hän puhua paasasi tunnin ja puolikkaan maa- laten hehkuvin värein syytetyn hyveitä ja tämän mah- ( dollisuuksia aloittaa uusi ja parempi elämä. Apteekkari huutaa sisäovesta akalleen sinne perähuo- - Ja muistakaa huusi asianajaja lopuksi muistakaa että neeseen: - Älä tule tänne myymälään, Amalia, minä hän on isänsä ja äitinsä silmänterä, heidän ainoa toi- yritän juuri myydä kuusi pulloa laihdutuslääkettä asi- vonsa. Ette voi riistää häntä heiltä. Tuomari, lautamie- akkaalle. het, pyydän - vetoan sydämienne herkimpiin hermoi- hin - lähettäkää hänet isänsä ja äitinsä luo. ( - Sopii - vastasi tuomari - se sopii mainiosti. - Täällä on yks mummu, joka kysyy, onko se hillottu, - Me voitimme - huudahti asianajaja syytetylle. vanha tupajumi täällä, huusi baarimestari puhelimen - Hitto - mutisi syytetty - tuota. Mä taisin unohtaa sa- luota. noa, että mun isä ja äiti - he istuvat parasta aikaa van- Kaikki baarissa olevat miehet kiiruhtivat puhelimen luo. kilassa. ( ( Nelisormi-Peten poika oli hakemassa paikkaa sepän - Mitä varten kylvät potaatteja ja sipuleita vierekkäin? apulaiseksi. - Nämä ovat satasilmäisiä potaatteja. - Mä tarvitsen oikein vankkatekoisen pojan, sano! sep- - Mitä sillä on tekemistä asian kanssa? pä. - Voitko esittää jonkin vakuuttavan syyn, miksi muu . - Niin nääs. Viime vuonna oli sellainen kuivuus, että pitäisi ottaa juuri sinut? mä päätin olla tänä vuonna viekkaampi. Sipulit saavat - Joo, sanoi nuori Samuel, - onhan niitä syitä tuolla ul- potaattien silmät vetistämään, niin ettei mun tartte kona ainakin viisi. maita kastella. - Tuolla ulkona? ( - Jeh. Siellä makaa ne kaikki muut, jotka halusi myös tätä paikkaa. -Tuolla Jaskalla on nyt kaksi akkaa elätettävänä sitten eilisen. ( -- Mitä – menik se kaksiin naimisiin? »Giant Musele Corp» - kirjeellinen voimistelukoulu. - Ei, vaan sen poika meni. Sirs, ( Olen nyt suorittanut kirjekurssinne‘”Viidessä viikossa herkuleen lihakset”. Olkaa hyvä ja lähettäkää nyt mi- Muuan nuori uraansa aloitteleva mies tiedusteli erääl- nulle me lihakset. tä varakkaimmista porhomiehistä, mitkä olivat hänen Kunnioittaen menestyksensä ja rikkautensa salat! Thomas Hopkins. - Poikaseni, vastasi rahaporho, - myy rannekellosi ja osta sillä rahalla herätyskello. ( ( Mistäs lähtien sä olet työskennellyt tässä lähikaupassa kaupassa? Tuo Ike on sitten laiska mies, sanoi Pete, se pistää jopa - Siitä lähtien kun kauppias uhkas erottaa minut hyppiviä papuja pannukakkutaikinaan saadakseen pan- viime viikolla. nukakut hyppimään itsestään nurin.

30 RÄTINKI 1/2008 RATKAISE RISTIKKO! RATKAISE

RÄTINKI 1/2008 31 Nörttimummot koneiden kimpussa ○○○○○○○○○

Ikä ei ole esteenä tietokoneen käytössä(kään). Sanonta ‘minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa’ ei pidä paikkaansa atk:ssa eli automaattisessa tietojen käsittelyssä, sillä taidon voi oppia vielä ikääntyneenäkin.

○○○○○○ Ei muuta kuin kurssille ja hiiri käteen. Tämä hiiri ei juokse karkuun, ei pure, eikä ole mitenkään vaarallinen. Pöydällekään ei sen vuoksi tarvitse hypätä, sillä hiiri on jo siellä valmiina.

MSL on pitänyt talven aikana tieto- konekursseja ikääntyneille. Tämän lehden sisältöä suunniteltaessa pää- toimittaja lausui ikään kuin vitsinä, että voisi olla juttu nörttimummois- ta. Meikäläisen jo väsähtäneeksi luultu uutisnenä vainusi heti mah- dollisuuden. Ei kun tekemään juttua. Ainut haitta oli se, että kaikki mummot eivät halunneet nimeään julki, joten katsoin parhaaksi nimetä hei- dät kaikki vain Mummoiksi ja numero perään. Säästyn nimiluettelolta samaan tapaan kuin naapurivaltiom- me. Onhan siellä maan ykkösmies jo kuudestoista Kaarle.

Esitin kaikille saman kysymyksen: Tietokoneen ääressä opiskelevat mummot eivät haluneet nimiään julki- miksi tulit tälle (jatko)kurssille? Täs- suuteen, mutta suostuivat valokuvaan. Tietokoneelta en lupaa kysynyt- sä vastauksia. kään. Mummo 1. Sähköpostia laitan ja luen lehdet netistä. Tietoa lisää. Mummo 5. Alun perin ajattelin, Pieteettisyistä en kysellyt mummo- Mummo 2. Tulin hankkimaan lisä- opinko enää mitään. Mielenkiintois- jen ikää, mutta kyllä he kaikki olivat tietoa. Maksan laskut koneella ja tahan tämä on. jo niin sanottuun ikäihmispolveen käytän sähköpostia. Mummo 6. Minulla ei vielä ole tei- kuuluvia. Paitsi se yksi mies, jonka Mummo 3. Tulin oppimaan uutta, tokonetta. Tulin kursille, jotta oppi- jätin rasismisyytettä uhmaten haas- sillä olen jo peruskurssin käynyt.. sin maksamaan laskut koneella. tattelematta. Mummo 4. Haluan ottaa kurssista Mummo 7. Olen käyttänyt tietoko- irti niin paljon kuin mahdollista. Ko- netta jo vuosia, mutta huomaan, Lyylikki tona on vanha tietokone, lasten ja että sillä voi tehdä paljon muutakin lastenlasten kanssa käyn sillä kirjeen- kuin kirjoittaa. Se on suorastaan ih- vaihtoa. mevehje!

- Mä jätin kokonaisen viskipullon junaan toissa- - Siellä on ulkona yks mies joka väittää ole- päivänä. vansa sukulaises. - Ja näit sen löytötavaratoimistossa, vai? - Se mies on aasi. - E-en. Vaan siellä oli kyllä yks kaveri, joka oli - Niin on. Mutta se voi olla pelkkä yhteensat- löytänyt sen pullon ... tuma.

32 RÄTINKI 1/2008 Lomakoti Tuomiranta, Riistavesi 18.8. – 23.8.2008

Aika ja paikka 18.8.-23.8.2008 Lomakoti Tuomiranta, 71150 Vartiala (Riistavesi)

Ohjelmaa Lomaviikon aikana touhutaan kaikenlaista mukavaa ja päiväohjelmaan kuuluu esim. eväsretki laavulle, pihaleikkejä, soutua. Lisäksi askartelua, kävelyä, saunomista yms. Retket, joita loman aikana lähiympäristöön tehdään ovat maksullisia.

Majoitus ja ruokailu Majoitus kahden hengen (2hh) huoneissa, joissa wc ja suihku huoneissa. Päärakennuksen huoneissa suihku ja wc yhteistiloissa. Ruokavaliot ja liikuntarajoitteet tulee merkitä hakemukseen.

Hinta Loman omavastuu koko loma-ajalta on 90 €. Täysihoitopakettiin kuuluu aamiainen, lounas, päivällinen, iltapala, loma-ohjaus sekä saunassa käyntiä.

Hakeminen Lomatuki myönnetään sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. Lomatukihakemukset on täytettävä huolellisesti, sillä puutteellisesti täytettyjä hakemuksia emme voi käsitellä!! Hakemukset tulee palauttaa os. Itäinen tiimi ry, Rantakatu 26 B, 5krs.,80100 JOENSUU, viimeistään 16.6.2008 mennessä. Lomakotien Liitto ry lähettää vastauskirjeet, maksukuitit ja lomaohjelman lomalaisille suoraan.

Hakemuslomakkeita saa tilata: Itäinen tiimi ry, puh. toimisto 0400 810656 Rantakatu 26 B, 5krs., 80100 JOENSUU E-mail: [email protected] Lomakotien Liitto ry, Paasivuorenkatu 4-6 B, 00530 Helsinki Puh. (09) 774 0110, avoinna ma-pe klo 9.00-16.00.

Sähköpostit http://www.lomakotien-liitto.fi/tuomiranta

Lisätietoja Lomakoti Tuomiranta Anita Rimpilä-Mykkänen puh. 050542 4817, sp: [email protected] Itäinen tiimi ry, Anne, toiminnanohjaaja, gsm 0400 810 656

RÄTINKI 1/2008 33 Itäinen tiimi ry toimii: ○○○ Nyytti-projektista Verkkari-projektiin ○○○○○○○○○○

Itäisen tiimin toiminnassa on keväällä 2008 käynnistymässä siirtymävaihe: kuusi vuotta jatkunut Nyytti-projekti loppuu ja uusi Verkkari-projekti aloittaa. Näin Nyytti-projektin loppuvaiheessa on tarpeen luoda katsaus siihen ja sen tuloksiin.

Nyytti-projekti käynnistyi vuonna 2002 huhtikuussa, Valistus-, neuvonta- ja tiedotustyötä tehtiin paitsi pu- jolloin RAY:n tuella projektiin palkattu työntekijä aloitti helimitse, myös erilaisten tapahtumien yhteydessä (mm. työnsä. terveysmessut, Joen Yö), teemaviikoilla (henkisen hyvinvoinnin viikko, mielenterveysviikko), sekä vierailemal- Projektin tavoitteena oli kehittää monipuolista, vapaa- la esittelemässä toimintaa esim. esittein eri tahoilla (mie- ehtoista ja kansalaistoimintaan perustuvaa mielenter- lenterveyskeskukset, psykiatrinen sairaala) ja lehtiartik- veystyötä maakunnan ja sen reuna-alueiden mielenter- kelein (paikalliset sanomalehdet, jäsenlehti Rätinki). veysyhdistyksissä yhdessä sidosryhmien kanssa. Päämää- ränä oli luoda yhteistoimintamalli potilas- ja omaisver- Edunvalvonnan kehittämisosaprojekti aloitti vuonna kostosta ko. alueella. Pyrittiin aktiivisesti toimimaan 2003 EU-rahoituksen turvin tavoitteena tehdä potilas- yhteistyön ja vaikuttamisen kanavana alueiden mielen- neuvoston ja omaisneuvoston toimintaa tunnetuksi terveysyhdistysten hyväksi tukien ja edesauttaen niitä maakunnassa ja sen reuna-alueilla. Esim. aloitusvuon- jäsenineen yhteis- ja omaehtoiseen toimintaan. na pidettiin kaksi seminaari- ja yhdeksän tiedotustilai- suutta eri paikkakunnilla koskien edunvalvontaa. Osal- Yllä oleviin tavoitteisiin pyrittiin järjestämällä valistus- listujia tilaisuuksissa oli yhteensä lähes 200 henkeä ja ja neuvontatyötä, opinto- ja kurssitoimintaa, sekä tie- lehtiartikkeleita syntyi aiheesta likimain 10 eri paikallis- dottamista, joilla vaikutettiin mm. yleiseen mielipitee- lehtiin. seen suhtautumisessa psykiatriseen hoitoon ja hoidos- sa oleviin, kuten myöskin tekemällä esityksiä ja aloittei- Järjestetystä kurssitoiminnasta tärkeimmät olivat ver- ta, järjestämällä yleisötilaisuuksia mielenterveysaiheis- taistukikoulutus (2004 alkaen) ja atk-koulutukset (2003 ta, tekemällä yhteistyötä sidosryhmien kanssa, sekä ke- alkaen). Vertaistukikoulutukseen osallistui yhteensä 85 hittämällä kuntoutujien edunvalvontaa potilasneuvos- ja atk-koulutukseen noin 70 kuntoutujaa projektin kes- ton kautta. Kuntoutujien näkökulmaa vietiin päättäjille toaikana. Tyytyväisyys koulutuksiin oli yleistä, mikä kävi eri tahoilla yhteiskuntaa ja järjestettiin laajaa kurssitoi- ilmi mm. ammattikorkeakoulun opiskelijoiden atk-kou- mintaa jäsenyhdistysten tarpeiden ja toiveiden mukai- lutuksen tiimoilta tekemissä tutkimuksissa. Myös toi- sesti. minnanohjaaja veti eri paikkakunnilla vertaisryhmiä, jotka kokoontuivat säännöllisesti. Hän vieraili usein myös jäsenyhdistyksissä kuuntelemassa niiden toiveita ja tarpeita.

34 RÄTINKI 1/2008 Projektin tuloksena yhteistyö yhdistyksissä ja niiden kesken aktivoitui. Paitsi koulutuksia ja kursseja, sekä tiedotus- ja messuesittelyitä, myös luentoja, teemapäi- viä, tutustumis- ja opintomatkoja, sekä liikunta- ja vir- KONEPÖRSSI kistystapahtumia järjestettiin projektin puitteissa. Osal- Kummunkatu 22, 83500 OUTOKUMPU listuminen vapaaehtoistoimintaan mielenterveystyön Puh. 013-550 200 piirissä lisääntyi ja laajentui. Toimintaa yhdistyksissä tehtiin tunnetuksi ja luotiin kontakteja eri toimijoihin. Tii- min asema yhdistyksien ”työrukkasena” vakiintui. Osal- listumiskynnys toimintaan madaltui. Tiimin jäsenyhdis- Kuljetus M Vauhkonen tysten määrä kasvoi projektin toteutusaikana kolmes- Hankaintie 18 80160 Joensuu tatoista kahteenkymmeneen. Projektin tuloksina syn- puh. 050 521 5648 , 050 550 8148 tyi myös kaksi uutta toimintamallia ja kosolti kokemuksia ja ideoita. Joensuun Nyytti-projektia voi kokonaisuudessaan pitää onnistu- OMT-fysioterapia neena, kuten myös kentältä tulleet mielipiteet asian il- Rantakatu 26 • 80100 Joensuu • puh. 013-220 430 maisivat. Projektin onnistumista edesauttoivat mm. rahoituksen myöntäminen, jo olemassa oleva yhteistyö- verkosto ja alan toimijoiden aktiivisuus ynnä vakaumus asioiden eteenpäinviennissä. Onnistumista haittasi ajoittainen resurssien mm. työn- tekijöiden puute, yhteistyö- ja sidosryhmien joskus nih- keähkökin suhtautuminen, joka projektin edetessä muuttui selvästi myönteiseen suuntaan, sekä kohtee- na olevan toiminnan piiriin kuuluvien asioiden laajuus. Lomakoti Tuomiranta Onnistumisen kannalta tärkeitä havaintoja olivat myös, www.lomakotien-liitto.fi/tuomiranta että yhteistyökumppaneiden valintaan kannattaa aina kiinnittää huomiota ja että riittävä yhteydenpito ja tie- dottaminen ovat keskeisiä asioita. Projektin kehittämis- työn tulokset, toimintamallit ja kokemukset ovat käy- tettävissä paitsi omassa maassamme, miksei myös kan- sainvälisestikin.

Uusi ”Vertainen vastassa”- eli Verkkari-projekti aloittaa tiimissä virallisesti huhtikuussa 2008 RAY:n rahoituksen turvin. Projektin yksityiskohtaisempaan suunnit- teluun on varattu aikaa tämän vuoden loppupuoliskol- le. Rahoitusta hankkeelle on haettu neljälle vuodelle.

Veli Hyttinen hallituksen sihteeri Itäinen tiimi ry

RÄTINKI 1/2008 35 ○○○○○ Syrjäytyneiden työllistyminen ○○○○

Euroopan sosiaalirahasto on syrjätynei- Minusta ehdoista puuttuu kokonaan tulevaisuudesta. Sota oli pehmentänyt den työllistymistä tukenut julkishallin- työnantajan edellytykset, asenteet, tai- jossain määrin poliittisen vallan, työn- nolle myönnettävillä hankerahoituksilla. dot ja tiedot toimia syrjäytyneen työn- antajat ja työntekijät.Yhteisöllisyys ku- Valtio omalta osaltaan myöntää tukea antajana. Työilmapiiri yms. ovat myös koisti. Kaikkien oli pakko yhdessä nousta työnantajille, jotka työllistävät syrjäyty- tärkeitä. Saattaa olla, että seurantaa jos- vaikeuksista ja puutteesta. Lapset ope- neen tai syrjäytymisuhan alla olevan sakin tehdään, mutta ainakin mielipide- tettiin jo pienestä pitäen tekemään työ- työnhakijan. kyselyt työllistetyltä ja työnantajalta an- tä. Nyt se sukupolvi on jäämässä eläk- taisivat jonkilaista viitteellistä tietoa. keelle. Mitä silloin opittiin traumojen ja 1) ESR-ohjelmaesitys vuosiksi 2007- kriisien selviytymiskeinoista? Uskalle- 2013: ESR-ohjelma tukee työllisyyttä, taanko niistä puhua vasta nyt, vai vaie- kasvua ja kilpailukykyisyyttä. Tässä on Psyykkisen toimantakyvyn taanko ja sanotaan: tämä ei kosketa sekä valtakunnallinen, että alueellinen arvioiminen meitä? osio. Suurin panostus on työllistymisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Toimet – syrjäytyminen ja lopullinen on suunnattu erityisesti pitkittyneen eläke, vai työtä voimien Elämme optioiden aikaa työttömyyden ja sen seurausvaikutusten mukaan? lievittämiseen. Syrjäytymistä ehkäistään Yhteiskunnallista taustaa Pienen Suomen kansa teki valtavia uh- edistämällä työttömien ja työvoiman rauksia sotakorvausten maksamisessa, ulkopuolella olevien erityisesti vaikeasti Kuusikymmentäkolme vuotta taakse teollisuuden ja elinkeinoelämän nosta- työllistettävien työllistymistä. Projektei- päin oli sota ja sen jälkeinen raskas so- misessa tuottavuuteen. Yhteiset rankat hin on voinut hakea rahaa vuodesta takorvausten, puutteen ja uudelleen- kokemukset on unohdettu. Tuottavuu- 2007. Hankkeet ovat yleensä useampi- rakentamisen aika. Silloin monet ihmi- della ja voiton tavoittelulla ei ole ylära- vuotisia, joten niiden vaikutuksia ei ole set olivat järkkyneet mieleltään, mutta jaa. Optiomiljonäärit kukoistavat ja ha- vielä nähtävissä. työstä luopui vain harva. Lunnollisesti oli luavat lisää voittoa. Se on heille mah- 2. Nuorten syrjäytyneiden hankkeita on sairaitakin, jotka eivät pystyneet työhön. dollista, koska mitään rajoitteita sille ei lääninhallituksien, opetusministeriön ja Terveet, psyykkisesti järkkyneet, vam- ole olemassa. Ihmisen perustarpeita työhallinnon kautta tuettu vasinkin vuo- maiset ja sairaat tekivät rinta rinnan työ- tuottavat yritykset ovat pörssiyhtiöitä, sina 2003 – 2006. Tästä on useita jul- tä. Tuskallisista kokemuksista usein vai- joita hallitaan globaalisesti ilman rajoit- kaisuja, jotka eivät kyllä suoraan anna ettiin, mutta työtä tehtiin kovasti, ehkä tavaa lainsäädäntöä. Esimerkinä mainit- vastauksia, miten ne ovat palvelleet syr- juuri työ terapoi silloin ihmisiä. Elämi- sen sähköenergia, jota jokainen suoma- jäytyneitä työnhakijoita pidemmällä ai- sen riemut ja tuskat jaettiin hiljaa myö- lainen tarvitsee. Hinnat ovat nousseet kavälillä tai mikä on ollut niiden pysyvä täeläen ja hyväksyen. Uudelleen raken- niin korkealle, etteivät monen pienitu- vaikutus. taminen, raivaaminen ja teollisuuden el- loisen varat riitä sähkölaskujen maksa- 3. Tutkimuksia, prosessien ja organisaa- pyminen antoivat toivoa paremmasta miseen. Voimme kuitenkin lukea sano- tioiden kehittämisiä tehdään paljon, malehdistä, miten suuria voittaja ener- mutta siitä en löytänyt tilastoja, mitkä giayhtiöt ovat tehneet. Suuret pörssiyh- tutkimukset tai hankkeet ovat tavalla tai tiöt irtisanovat tuhansia ihmisiä koti- toisella tuloksekkaasti juurtuneet käy- maassaan ja siirtyvät matalapalkkaisiin täntöön ja pysyvästi auttaneet syrjäyty- maihin. Mikään ei uhkaa pörssimiljonää- neitä. Puhumattkaan siitä, mikä on ol- rejä, mutta työttömyys ja syrjäytyneisyys lut syrjäytyneiden oma osuus onnistu- uhkaa monia suomalaisia. misessa tai mitkä organisaation keinot ovat heitä auttaneet. Tässä on kaksi hyvin suppeaa esimerk- kiä yhteiskunnastamme. Molemmat Palkkatuki työnantajille kuitenkin vaikutuksiltaan suuria ja mel- koisia ihmisjoukkoja koskettavia. Sodan Palkkatukea voivat saada: kunnat, yri- jälkeinen aika oli jossain määrin yhdistykset ja muut yksityisen sektorin työn- tävä ja jälkimmäinen syrjivä ja sosiaali- antajat, mm. yhdistykset, säätiöt ja ko- sia luokkaeroja kasvattava. Riisto ja tois- titaloudet. Palkkatuen ehdot ovat TM:n ten ihmisten alistaminen vaikeuksiin ei sivuilla. Palkkatuen turvin työtä voivat ole tuomittavaa yhteiskunnassamme hakea syrjäytyneet, jotka ovat työnha- eikä sairaaksi luokiteltua, mutta riistos- kijointa työvoimatoimistossa. ta kärsivät, ahdistuneet ja masentuneet

36 RÄTINKI 1/2008 ihmiset luokitellaan sairaiksi. Psyykkinen hyväksyttyihin teorioihin, kulttuuriin ja setuntoa, lisäävät elämän hallinnan tun- sairastuminen on vain lisääntynyt yhteis- vallitseviin olosuhteisiin. Mikä sodan ai- netta ja rohkaisevat ottamaan vastuu- kunnassamme samoin riisto. Elämme kana on normaalia, ei välttämättä ole ta. Siksi on tärkeää, että ponnistelee kuitenkin samalla luonnonvaroiltaan sitä rauhan aikana. Kuntoutujan tulisi myönteiseen ajatteluun ja tekoihin. rajallisella maapallolla ja vain hyvin ra- osata pohtia omaa tilaansa, poikkeaa- jallisen ajan. Millainen käyttäytyminen ko se ympäristössä vallitsevista olosuh- Tämän tarkastelun jälkeen johtopäätök- on sitten tervettä maapallollamme? Se teista. Oppia hallitsemaan ”sairauskoh- seksi ennen työllistämistä jää: ymmärtääkseni määritellään ja luokitel- tauksia”. 1. Tue mielenterveyskuntoutujaa tunte- laan lääketieteellisin teorioin, ja siihen maan persoonallisuutensa ja sairauten- vaikuttavat kultturi ja olosuhteet. Psyyk- Niin terveen kuin sairaankin on hyvä sa. Avainasemassa ovat lääkärit, hoito- kiseen sairastumiseen vaikuttavat var- tuntea oma persoonallisuutensa. Jos henkilökunta ja mielenterveysyhdistyk- masti monet, monet muut tekijät kuin persoonallisuutta hallitsevat esim. epä- set. edellä mainitaan, samoin kuin niiden luuloisuus, epävakaus, vaativuus, esty- 2. Mielenterveyskuntoutujan tulisi ope- diagnoosit ovat yhtä moninaiset. neisyys, eristäytyneisyys ja epäsosiaali- tella tunnistamaan ”sairauskohtauksen- suus, sellaiset henkilöt eivät tule menes- sa”. Avainasemassa edellä mainitut. tymään tehtävissä, joissa tarvitaan em- 3. Auta mielenterveyskuntoutujaa arvioimaan omaa työkykyään. Esim. Mikä Mielenterveyskuntoutujan tie paattista ja hyvää yhteistyökykyä. Kui- tenkin kymmeniä ammatteja jää niille- kiinnostaa, mitä osaa, mitä haluaisi opis- työelämään kin ihmisille. kella jne. Avainasemassa edellä mani- tut. Mielenterveyskuntoutujan tie takaisin Henkilön on hyvä tunnistaa, mitä on 4. Työhön valmentautuminen pienin as- työelämään on varmasti pidempi kuin oman persoonallisuuden ja käyttäytymi- kelin. Ryhmät ja ryhmän tuki. (Vetäjän sieltä pois jääminen. Psyykkisen toimin- sen takana. Tietoisten tai tiedostamat- on oltava taitava.) takyvyn arvioiminen on saatettu tehdä tomien tunnepatoutumien käsittelemi- 5. Työkokeilu. Opiskelu. Työharjoittelu. liian pikaisesti. Siihen ovat saattaneet nen auttaa oman persoonallisuuden (Vaatii paljon työpaikoilta) vaikuttaa lääkärin perehtymättömyys kasvussa. Näihin on turha hakea yleis- 6. Tukeminen epäonnistumisten yhtey- potilaaseen laaja-alaisesti ja toisaalta tyksiä tai nopeita tulkintoja. Eri ihmis- dessä. potilaan tunnetiloista johtuneet persoo- ten merkitys- ja arvopohjat ovat erilai- 7. Tukeminen haasteita kohdatessa. nallisuuden tai sairauden korostukset. sia, samoin kuin käytetyt selviytymiskei- 8. Iloitseminen onnistumisista. Kannus- Yksittäiset psykiatriset, neurologiset tai not ovat hyvin henkilökohtaisia. On kui- tus. psykologiset tutkimukset, suoritustestit tenkin tärkeää, että on esim. vertaistu- 9. Palkka työn mukainen. ja luonneanalyysit ovat vain viitteellisiä, kiryhmiä, jossa voi kasvaa yhdessä. 10. Työnantajien ja työyhteisöjen val- ohuita tietoja yksilön soveltuvuudesta mentaminen ottamaan vastaan mielen- jollekin alalle tai perusteeksi eläkkee- Pelko- ja pakkotilat saattavat vaatia eri- terveyskuntoutuja seen. Onko testin tuloksia edes pohdit- koisjärjestelyjä työllistämisen suhteen, 11. Työnohjaus (henkilö, jolla työnoh- tu yhdessä potilaan kanssa? Pitkällä mutta eivät mielestäni pois sulje työllis- jaajan koulutus) tai tukihenkilö työssä. työttömyys-, sairausloma- tai eläkejak- tymistä. Tahdosta riippumattomat toi- solla on halvaannuttava vaikutus hen- mintahäiriöt voivat olla hyvinkin vaikei- Mielenterveyskuntoutujan täytyy saada kilön työkykyyn. Kuntoutujan toiminta- ta, mutta ei mahdottomia työllistymisen tuntea itsensä oman sairautensa ja kyky aktiivisena työntekijänä on elvytet- kannalta. oman elämänsä herraksi. Siinä häntä tävä. auttavat lääkärit, hoitajat, muut virka- Tosiasia kuitenkin on, ettei psyykkistä miehet ja vertaistuki. Avoin aukoton Mielenterveyskuntoutujan älykkyyttä ja sairastamista ja ahdistusta negatiivisen yhteistyö, jossa pääosassa on kuntou- oppimiskykyä kyseenalaistetaan helpos- leimautumisen takia osata ottaa luon- tuja, takaa pysyviä tuloksia ja mahdolli- ti. Monet psyykkisesti sairaat tai kuntou- tevasti puheeksi. Se vaatii aikaa ja pon- sen paluun työelämään. tujat uskovat itsekin, että heidän älyk- nisteluja. Työnantajalta ja työyhteisöltä kyys ja oppimiskyky on huono. Tosiasia vaaditaan tietoa, avarakatseisuutta ja Työ ja työyhteisö on yksi lääke masen- kuitenkin on, että älykkyys ja sairaus halua luoda turvalliset olosuhteet mie- nukseen, yksinäisyyteen ja syrjäytynei- ovat kaksi eri asiaa. lenterveyskuntoutujille palata työhön. syyteen. Aina kannattaa kokeilla. Epä- Vastoinkäymisiä tulee varmasti, ja niihin onnistumisesta ei kannata lannistua. Henkilön oma arviointi ja sairautensa pitää saada tukea. Epäonnistumiset elä- Ehkä juuri epäonnistuminen auttaa nä- tunteminen ovat avainasioita. Perehdy- mässä ja työssä jätetään usein käsitte- kemään jotakin uutta. Elämä on suuri tetäänkö mielenterveyskuntoutuja tun- lemättä. Jos epäonnistumisia käsitellään, seikkailu, jossa mieli ja sydän täytyy pi- temaan oman sairautensa ilmenemis- niin palaute saattaa olla loukkaava tai tää avarana. Ystävät, työtoverit, suku- muodot ja sen hallinta siinä määrin kuin vähättelevä. Ihminen käpertyy entistä laiset ja viranomaiset ovat ensiapulauk- se on mahdollista? Esimerkiksi pystyy- enemmän. Mielenterveyskuntoutujan ku haaverin sattuessa. Elämä kannattaa kö sairas arvioimaan sairaan ja terveen epäonnistumiset työpaikalla pitäisi osa- elää, nauraa, laulaa ja itkeä, kun itse- epäluuloisuuden? Mieleltään ja käytök- ta selvittää rakentavassa hengessä. kunkin tunteen aika on edessä. seltään terveen ja sairaan raja on liuku- Myönteiset ajatukset ja onnistumisen va. Mielenterveyden luoikittelu perustuu kokemukset tuovat iloa, vahvistavat it- Kaarina Räty

RÄTINKI 1/2008 37 ITÄINEN TIIMI RY:n JÄSENYHDISTYSTEN YHTEISTIEDOT

Enon Mielenterveysyhdistys Pieksämäen Mielenterveysväki ry Säihke ry Pj. Petri Miettinen Kannatusjäsenet: Pj. Kaija Sorsa, 040 819 2265 Keskuskatu 24, 76100 PIEKSÄMÄKI Tykkitie 20 as. 6, 81200 ENO 0400 807 773 Nikulanmäen Kuntoutumiskylä - Keski-Savon Hoivakehistys ry Heinäveden Mielenterveysyhdistys ry Pohjois-Karjalan Toiminnanjohtaja Anne Purhonen Pj. Auvo Eronen, 040 771 2828 Mielenterveydentuki ry 0207 614 885 (ark. 8 – 16), Laaksotie 3 as 7, 79700 HEINÄVESI Pj. Tiina Hyttinen, 050 430 5303 0207 614 880 (vaihde 24h) [email protected] [email protected] [email protected] Toiminnanjohtaja Raimo Matikainen www.hoivakehitys.fi Ilomantsin mielenterveysyhdistys 050 331 0763 IIo ry [email protected] Lehmon Kuntoutuskoti Oy Pj. Aune Kauppinen, 050 401 582 Käpäläpolku 4, 80230 JOENSUU Kylmäojantie 58, 80710 LEHMO Markunvaarantie 5 A, 82900 ILOMANTSI puh. (013) 316 388 (013) 893 340 www.p-kmielenterveydentuki.net www.idealmainos.fi/ Juuan Mielenterveysyhdistys lehmonkuntoutuskoti Mielekäs ry Pohjois-Karjalan Pj. Pirjo Ketoharju, (013) 472 794 Ongelmapelaajat ry Itä-Suomen Hoitokodit Oy Aimontie 8 A 15, 83900 JUUKA Pj. Arto Patama, 0400 506 320 Ritva Kontiainen, 0400 350 867 [email protected] Rantakylän Soroppi [email protected] Venetie 12, 80160 JOENSUU Sörkäntie 20, 82600 TOHMAJÄRVI Kiteen Mielenterveysyhdistys www.ongelmapelaajat.com Kaarikujan Hoitokoti Pilke ry Raija Tolvanen, 040 551 3476 Pj. Eeva Utunen, 050 402 8309 Rääkkylän mielenterveysyhdistys [email protected] Olkontie 7 B 5, 82500 KITEE Tsemppi ry Taanotie 4, 82140 KIIHTELYSVAARA Pj. Tapio Hämäläinen, 0500 170 942 Koivukujan Hoitokoti Kontiolahden Mielenterveysyhdistys Mölsänniementie 207, 82310 ORVISALO Hannele Kontiainen Porina ry 0400 606 392, 013 622 193 Pj. Jarkko Eronen, 050 494 4177 Savolaiset Selviytyjät ry [email protected] [email protected] Pj. Ulla Lappi Sörkäntie 20, 82600 TOHMAJÄRVI Savolankatu 6, 2.krs, 57100 SAVONLINNA Lieksan Mielenterveysyhdistys ry 044 353 3413 Riku Jeskanen [email protected] Lisäksi yhteistyössä: Kainuuntie 14, 81700 LIEKSA http://savsel.blogspot.com (013) 526 460, 050 340 4625 TOUHU -projekti Käsikkäin ry, Tohmajärvi Petri Kokko, 050 544 8785 Omaiset Mielenterveystyön Pj. Petri Jääskeläinen, (013) 622 471 Kummunkatu 18 as. 9, Tukena ry Sörkäntie 20, 82600 TOHMAJÄRVI 83500 OUTOKUMPU P-K:n yhdistys ry [email protected] Karjalankatu 4 a 2, 80200 JOENSUU Tuusniemen Mielenterveysyhdistys www.touhu.net (013) 318 165 tai 050 534 6772 Tuikku ry www.touhu.tv www.tukitupa.fi Pj. Tuula Forsman, 040 720 9278 Toiminnanjohtaja Maija Myller Sepänkatu 6, 71200 TUUSNIEMI MTKL ry, Kuopion aluetoimipiste Puh. 013 318 175 tai 050 564 8708 Minna Canthin katu 4 C 3. krs [email protected] Tuupovaaran Mielenterveysyhdistys 70100 KUOPIO Järjestösihteeri Marita Piipponen Kajastus ry www.mtkl.fi Puh. 013 318 171 tai 050 362 6818 Pj. Anna-Leena Kiiskinen, 040 523 0874 [email protected] Metonlouhentie 2, 82710 KOVERO Aluejohtajat Tiedottaja / Toimistotyöntekijä Helena Koskelo-Suomi Katja Pesonen Varkauden Seudun [email protected] [email protected] Mielenterveysväki ry (017) 369 5083, 050 362 7637 Pj. Harri Kotikangas, 050 344 7682 Katri Sinkkonen Outokummun Mielenterveysyhdistys Toiminnanohjaaja Tuula Savolainen (017) 369 5082, 0500 512 994 Välke ry 050 412 5113 [email protected] Pj. Olli Saikkonen, 050 555 2309 Mielitupa, Rajakatu 3 as 1, 78200 VARKAUS [email protected] [email protected] Kuopion Mielenterveystuki ry Toiminnanohjaaja Päivi Nousiainen www.webbisivu.com/mielitupa Koljonniemenkatu 2, II krs. (013) 554 978, 050 363 5534 70100 KUOPIO [email protected] Ylä-Karjalan Mielenterveysyhdistys ry, 2618 828, 040–7331 713 www.outovalke.net Nurmes [email protected] Kummunkatu 18 (sisäpiha) Pj. Kaija Kejonen, (013) 440 004 www.kuopionmt-tuki.com 83500 OUTOKUMPU Nurmeksenkatu 16, 75500 NURMES

38 RÄTINKI 1/2008 YRITTÄJÄ • PARANNA KILPAILUKYKYÄSI • HYÖDYNNÄ MODERNEJA TALOUSHALLINNON PALVELUJAMME: www.touhu.tv • verkkolaskutus • sähköinen matkalaskujen käsittely • ostolaskujen sähköinen käsittely • sähköinen arkisto • matkalaskut • sähköinen raportointi • e-tilinpäätös • sähköinen tiedonsiirto viranomaisille • sähköinen palkkahallinto • asp-palvelut • langaton tiedonsiirto Etsii vapaaehtoisia toimittajia TIETOKATE OY p. 013-255 655 nettiTV:hen, Siltakatu 18 sähköposti; [email protected] 80100 Joensuu fax 013-255 6565 www.tietokate.fi joka kertoo uusimmat uutiset ja tapahtumat kolmannelta sektorilta. @Ota yhteyttä: [email protected]

Monipuoliset tilitoimistopalvelut - pitävä pohja päätöksenteolle

Tarjoamme yrityksellesi nykyaikaiset ja tehokkaat päätöksentekoa tukevat taloushallinnon ratkaisut ja palvelut. Teemuaho Oy Puh: 029 - 0030 305 Siltakatu 20 A 20 Fax: 029 - 0030 375 80100 Joensuu www.teemuaho.fi RÄTINKI 1/2008 RÄTINKI 1/2008