teemana: kulttuuriRÄTINKI 1/2009 www.touhu.tv

Etsii vapaaehtoisia toimittajia nettiTV:hen, joka kertoo uusimmat uutiset ja tapahtumat kolmannelta sektorilta. @Ota yhteyttä: [email protected]

Asiantuntemusta jo vuodesta 1955!

- YLEIS- JA ERIKOISLÄÄKÄREIDEN VASTAANOTOT - TYÖTERVEYSHUOLTO - LABORATORIO - RÖNTGEN - MAMMOGRAFIA -ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET -VATSAN JA SUOLISTON TÄHYSTYSTUTKIMUKSET - SYDÄNTUTKIMUKSET - MUISTIKESKUS ® - SEKSUAALITERAPIA

Lääkärikeskus Suinuu Oy, Torikatu 17, 80100 Joensuu puh. (013) 257 2200 • www.suinuu.fi

RÄTINKI 1/2009 ... sisällä ...

Päätoimittajan palsta P-K:n Mielenterveys- ja Pian muistolle mielenterveyden päihdesuunnitel- tuki toimii man avulla asiak- 4 16 27 kaan asema vah- vemmaksi

Kulttuuria terveydeksi Kotikartanoyhdis- “ Niin metsä tyksen kurssi-, vastaa kuin sille leiri- ja koulutus- huudetaan. “ 5 18 tarjontaa 2009 28

Nuapurit huasttaat Kotikievari Mielenterveys- pahhoo ja juoruilloot Bluesmies Mika ongelmaiset Virkistysretki pelkäävät 7 20 Huhmariin 29 leimautumista 6.3.2009

Muuttuvat mielenterve- Elokuva- Hjumor yspalvelut arvostelussa - luentoristeilyllä Tuk- Ralliraita-eloku- 8 holmaan 22 va. 30

Ruotsin Kaunis mieli Pilke 2-ryhmä skitsofrenialiitto (A beautiful aloittaa kokoon- mind) tumisen Kiteellä, 11 23 31 Korttelituvassa

Säihke sai Kurkistus Itäinen tiimi ry:n kerhotilat kirjahyllyyn edunvalvonta- Uimaharjuun työn osaprojekti 13 24 32 kuntoutujan asi- alla

Omaiset Katja Pirinen täinen tiimi ry:n mielenterveyden kirjoittaa jäsenyhdistysten tukena ajatuksiaan yhteystiedot 14 Tehdäänkö mie- 25 iholleen 34 lenterveyskuntou- tujan omaisesta il- mainen hoitore- Riisinkorjuuta surssi? 26

RÄTINKI 1/2009 3 pääkirjoitus Päätoimittajan palsta Työryhmä: Raimo Matikainen Päätoimittaja Kulttuurin merkitys henkisen hyvin- pä usein ristiriita syntyy yksilötasol- P-K:n Mielenterveydentuki ry voinnin kannalta on kiistaton. Kult- la, jos lääke ei toimi. Uskon, että tuurintekijät laajasti ajatellen liikku- parhaat kuntoutumisen tulokset Kari Mattinen vat ihmismielen rajamaastossa ja löy- syntyisivät sekä lääkkeen että peh- Toimitussihteeri tävät kiinnostavia uusia näkökulmia meiden terapioiden yhteisvaikutuk- P-K:n Mielenterveydentuki ry omaan taiteen ja tekemisensä ilmai- sesta. Ongelmaksi muodostuu se, semiseksi. Terapiakeinona taiteen ja että jokaiselle pitäisi olla yksilöllinen Kaija Sirviö kulttuurin mahdollisuuksia on liian suunnitelma ja sitä pitäisi pystyä Työryhmän sihteeri vähän hyödynnetty. noudattamaan yhteisymmärrykses- sä kaikkien osapuolten. Petri Kokko Raskas medikalisaatioon perustuva Työryhmän pj hoitokulttuuri pahimmillaan vähen- Joka tapauksessa kulttuuri sekä kat- Itäinen tiimi ry tää ns. pehmeiden hoitomuotojen sojan että esittäjän kannalta on te- käyttöä. Selvää on että ihminen tar- rapeuttista ja henkisen hyvinvoinnin Anne Ilmakari-Hämäläinen vitsee myös henkistä ja hengellistä- kannalta merkittävää meille kaikille. Itäinen tiimi ry kin ulottuvuutta elämänsä kokonai- Kun elämme kovien arvojen maail- suuden hallitsemiseksi. Lääke par- massa, toivoisi, ettei kulttuurille kä- Katja Pesonen haimmillaankin on vain ensiapu tai visi huonosti. Omaiset mielenterveystyön oiretta poistava tai hallitseva keino. tukena P-K:n yhdistys ry Sen pitäisi olla myös silta kaikkiin luovuutta edistäviin terapioihin. Niin- Raimo Matikainen Jyrki Leppä Kotikartanoyhdistys ry Pian muistolle Vuokko Juurisoja Lehti internetissä: www.ratinki.net Tunsin Pian vain vähän aikaa. Lyhyt- lu, ja tenttiin hän oli vuoden vaihees- kin ystävyys voi olla antoisa. Näin oli sa valmistautumassa. Paino ja taitto Pian ja minun. Pia ei halunnut salata sairastumis- Kirjapaino Hyvätuuli Oy Pian nuoruus ei ollut helppo. Teolo- taan. Hän halusi kertoa siitä avoi- Anna-Mari Piirainen gian opiskelut keskeytyivät riittämät- mesti samoin kuin omasta selviyty- Kuurnankatu 6 tömyyden tunteeseen ja sairastumi- misestään. Olimme jo keskustelleet 80100 Joensuu neen. Mutta Pia oli selviytyjä. Hän virallisesta haastattelusta. Yksi kuva www.kirjapainohyvatuuli.fi kertoi parantumisensa alkaneen sii- otettaisiin pianon ääressä, sillä Pia oli tä, että myönsi olevansa sairas. Hän soittanut jo viisivuotiaasta asti. Toi- pystyi jatkamaan alkaneita opinto- sen kuva ajattelin ottaa kreikan kir- ja. Erikoisen iloinen hän oli siitä, että jat rekvisiittana. Näin oli siis sovittu. hän pystyi opiskelemaan Joensuun Sitten tuli päivä, jolloin en saanut yliopistossa, jossa teologian opetus yhteyttä Pian puhelimeen. Vähän oli alkanut muutama vuosi sitten. myöhemmin kuulin traagisesta kuo- Pia aikoi papiksi. Hänellä oli sovittu lemasta, joka oli kohdannut elämän- tapaaminen piispa Wille Riekkisen haluista Piaa juhlapyhänä, Tapanina. kanssa. Hän kertoi vähän jännittä- Muistan Pian aina iloisena ja ystä- vänsä sitä kuten varmasti kaikki opis- vällisenä ihmisenä, jolla olisi varmasti kelijat samassa tilanteessa. Hänellä ollut paljon annettavaa niin ihmise- oli jo kesäteologin paikka eräästä nä kuin pappina. Joensuun lähiseurakunnassa, mistä hän oli erikoisen iloinen. Opiskeluun kuului myös kreikan kielen opiske- Ystäväsi

4 RÄTINKI 1/2009 terveys ja kulttuuri

Kulttuuria terveydeksi

Terveys ja kulttuuri ovat olleet alkuaan lähes yhtä. Terveyden aatehistorian mukaan terveyttä on pidetty ennen 1900-lukua kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä. Luonnontieteiden kehittyessä terveyden ja kulttuurin välinen yhteys on kadonnut. Markku Hyyppä ja Hanna-Liisa Liikanen osoittavat kirjassaan Kulttuuri ja terveys, että yhteisössä, jossa on paljon kulttuurikokemuksien rikastamaa sosiaalista pääomaa, ihmiset voivat paremmin. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan yhteisön ominaisuutta, joka koostuu keskinäisestä luottamusverkostosta, kansalaisaktiivisuudesta ja osallistumisesta. Sosiaalisen pääoman on arvioitu lisäävän hyvinvointia ja siten myös terveyden oletetaan lisääntyvän. Tästä on hyvänä esimerkkinä suomenruotsalaiset yhteisöt Länsi-Suomessa.

Terveys voidaan määritellä monin Samalla syntiy uusia verkostoja ja tavoin. Se on tietynlaista tasapainoa rakenteita tukemaan pohjoiskarja- suhteessa ihmisten elämän päämää- laisten taiteilijoiden työllistymistä. riin ja arkeen. Yhtälailla terveys on Toinen hyvä esimerkki on Kirsikoti - niin yksilön kuin yhteisön voimava- yhteisö Lieksassa, jossa taide ja sen ra. tekeminen on yhdistetty kodin ar- Kulttuuri on myös taiteen ohella voi- keen ja yhteisön elämään monin ta- mavara, joka vaikuttaa terveyteen voin. positiivisella tavalla. Kulttuurielämyk- set ovat mielenruokaa ja vievät pois Itse työskentelin 1980-luvun lopulla kivusta. Kulttuuri katkaisee myös Auroran sairaalan lastenpsykiatrisella rutiinit ja rikastuttaa arkea. Kulttuu- osastolla. Siellä aloitettiin yhteistyös- rin, taiteen ja terveyden yhteen so- hoitamisen muotoja. Jokaisen es- sä kahden elokuvatutkijan kanssa vittaminen on koettu haasteellisek- teettisellä kokemuksella on subjek- osaston lapsille suunnattu videoker- si ja vaativaksi tehtäväksi, mutta ei tiivinen arvo. Tämä tulisi muistaa kun ho. Tarkoituksena oli katsoa lasten mahdottomaksi. arvioidaan taiteen vaikuttavuutta kanssa elokuvia, tarjota niistä taus- terveyteen: hektisessä ajassa ihmis- tatietoa ja antaa kokemus mielek- Antiikin hyveet - kauneus, totuus ja ten tulisi etsiä viisautta ja kauneutta käästä tekemisestä sairaalan arjes- hyvyys - eivät ole kovin tavoiteltavia enemmän kuin rikkautta ja menes- sa. Lapset järjestivät meille vetäjille asioita nykyään. Psykologi, luovuus- tystä, usein keinoja kaihtamatta. melkoisen yllätyksen, kun he lähti- tutkija Mihaly Csikzszentmihalyi on vät keskustelemaan elokuvien herät- todennut länsimaisen tieteen ja tek- Onneksi on myös niitä, jotka ovat tämistä ajatuksista ja peilasivat niitä nologian syntyneen siitä, että ihmi- uskoneet taiteen avulla voitavan li- omaan elämäänsä ja kokemuksiin- nen on onnistunut tunkemaan yhä sätä hyvinvointia esimerkiksi vanhus- sa. Kerhossa keskusteltiin muun enemmän tietoa yhä kapeampiin palveluissa. Pohjois-Karjalan ammat- muassa vanhempien avioerosta. kanaviin. Tämä on puolestaan joh- tikorkeakoulun ”Keinu-taiteilijat Eron otti puheeksi lapsi, joka ei hoi- tanut tieteisuskoon myös terveyden- vanhusyhteisön arjessa” –projektin don aikana ollut vielä pystynyt pu- huollossa. Joku uskalias on arvioinut, (2006-2007) tarkoitus oli kehittää humaan asiasta. Elokuva toimi näin että hoitamisessa on menty kovem- toimintamallia taiteilijoiden ja van- peilinä ja antoi rohkeutta katsoa paan suuntaan etsimällä vain näyt- huspalvelujen yhteistyölle. Hank- oman elämän kipukohtia. töön perustuvaa tietoa. Näin yksi- keessa pyrittiin taiteen avulla lisää- puolisesti toimimalla on saatettu mään vanhusten ja vanhustyönteki- kadottaa erilaisia luovia ja toimivia jöiden hyvinvointia laaja-alaisesti. jatkuu seur. siv.

RÄTINKI 1/2009 5 terveys ja kulttuuri

Sydämeni metsälampi, sen rannalla joutsenet häitään. On myös toisensuuntaisia toimenpi- ja Andrei Tarkovski on kirjoittanut teitä, joilla ei tueta kulttuurin ja ter- muun muassa siitä kuinka kehittyvä Taivaallisen valkoiset veyden kohtaamista hoitamisen ar- teknologia tekeekin ihmisen yhä siivet lyövät vettä. jessa. Joensuussa Tikkamäellä suljet- onnettomammaksi, hänen sisäisen Torvet törähtelevät, tiin 30.12.2006 Pohjois- Karjalan maailmansa yhä rikkonaisemmaksi. kaulat kaartuvat. sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen Olisiko syytä katsoa taaksepäin sii- Vedessä kuvajaiset. kuntayhtymän ylläpitämä kirjasto. hen aikaan, jolloin terveys ja kulttuu- Taivas kaareutuu, Sulkemista perusteltiin taloudellisil- ri olivat yhtä. Voitaisiinko edes kir- kuin tulenvärinen silkki. la seikoilla ja vetoamalla siihen että jastot pitää sairaaloissa? Voisivatko kirjaston ylläpito ei ole erikoissai- ne olla niitä pysähtymispaikkoja, jol- raanhoidon perimmäinen tehtävä. loin saisi istahtaa selailemaan kirjo- * Näin annettiin epäsuorasti selkeä ja, katselemaan lehtiä ja vaikkapa kuva niistä arvoista, jotka ovat pää- vain oleilemaan hetkeksi. Saamaan tösten taustalla. Yhtälailla kirjaston hyvää mieltä ja rauhoittavan mah- Olen sinuun sidottu. lakkauttamisen takana oli tehok- dollisuuden siirtää ajatus jonnekin Olen rakkauden kuusajattelu: potilaat ovat niin vä- muualle - pois omasta sairaudesta. ympäröimä. hän aikaa sairaalahoidossa. Sairaa- Sinä täytät minut lämmöllä lakirjaston hoitava merkitys sivuutet- Leila Friis, Helinä-hanke, projekti- vartalosi notkean ja nuoren. tiin ja jätettiin kokonaan huomioi- päällikkö Sinä minulle matta. annat hyväiltäväksi, löydettäväksi. Nykyterveydenhuollossa vallitsee Kirjallisuutta Olet minulle kuin ilma siiville. suuri usko ja luottamus koneisiin ja Tuoksu kukille. teknologiaan, niiden kaikkivoipai- Hyyppä, M.,T& Liikanen, A-L.2005. Elämän mesi. suuteen. Toisaalta teknologia on Kulttuuri ja terveys. Edita Prima OY. Täynnänsä taivaallista usein myös kallista ja laitteiden mal- Csikszentmihalyi, M. 2005. Flow - lit muuttuvat vuosittain. Uusinta on elämän virta : tutkimuksia on- makeaa kuitenkin aina saatava. Eettisenä nesta, siitä kun kaikki sujuu. kysymyksenä nousee esiin huoli sii- Rasalas-Kustannus * tä unohtuuko ihminen koneiden Csikszentmihalyi, M. 2006. Kehitty- keskellä. Venäläinen elokuvaohjaa- vä minuus. Rasalas -Kustannus. Metsät hiljaisuudessa. Talviaurinko kuvastuu valjusti pilvien reunaan. On päivät kuin nopeaa juoksua. Ne karkaavat minulta. En pelkää. Olen vain. Menkööt päivät, nopeajalkaiset. En minä niitä muistele, en kaipaa Aika menee läpi. Lävistää minut, yksinäisyyteni kuin palava miekka. Jonakin päivänä loppuu hiljainen odotukseni.

6 RÄTINKI 1/2009 tarina

NUAPURIT HUASTTAAT PAHHOO JA JUORRUILLOOT

Olin 13, kun olttiin muutettu Myh- Minä ajattelin sillä tavala, jotta ei ou , jotta siihen pittää olla gangsteri, kyllään. Joku nuapur´ol´ sanonu mi- mikkää ihme jos höppiittyy ja män- jotta piässöö eläkkeelen ennen elä- nusta ja Muumijosta: “Synnynnäis- nöö hermot, kun ASSIIT ON NIIN keikkee eikä se tieny, jotta minä jo siihän nämä on kumpikkii. ”Kump- PAHASTI.. Sen tautta minula ei koko olin. Annon niilen kummalennii pookahan tarkotti miel´sairasta vai aikana ollu siitä mittää ilikkeetä, en syntymäpäiviks´kaks´ osasen kortin ja K- vammasta? Kävin kuitennnii lu- etes ällyy mitä varten pitäs´olla ilik- 500 tai 1000 markkoo monta kert- kemassa niihen pennulen Aku Ank- kee. Sillon 11 – vuotisena sairraa- too. Ostettiin porukassa Maxilen koja, kun ukko ite pyyti. Sillon olin lassa kun sykijatri ol´sanonu minus- automaattipesukone, ennen sitä sillä kohta 16. ta, jotta ei ijällään tule henkesä elät- ol´hyvin iso työ pyykinpesussa ja se täjjee omala työllään, niin minä ajat- väsy siinä hyvin kovasti. JP. sano, jotta se nuapur´sai tiettee, telin vain, jotta suakkaat työsä teht- jotta oun ollu miel´sairraalassa. tyy. Enkä loukkaatunu yhttää siitäk- Minnuu suututtaa HYVIN kovasti, “Meijjän Ukola” ol´HYVIN ilikkee. kää, kun ol´sanonu :”Poikkeava pu- kun minusta Harjamäissä luulivat, (Häppee) Minusta ol´ VAIN HYVÄ, hetyyli.” jotta tuo on vain epävarma kun sai tiettee, jos ei sitten minnuu nuor´akka joka ei tiijjä mitä halluu ennee K – vammaseks´ luulu. Jotkut luulloot, jotta jos on ollu eikä uskottu, jotta minä oun Miel´sairas osovvaa olla vaikka mi- miel´sairraalassa, niin sillon IHAN TRANS.Sen tautta minusta ol´VAIN ten viisas ja monet taitteilijat ovat VARMASTI ON MIEL´SAIRAS! Eivät HYVÄ jos minut uskottiin miel´sairraita. Se on männy sen ällyy, jotta nykyaikana sinne män- miel´sairraaks´eikä minun asijoita syyks´. Minä ajattelin, jotta jotkut on nään vähemälä kun ennen. Joillaa on vähätelty sillä tavala nii´kun Max, älynneet : onhan tuon sielä pitäny vain tunnelma pillaatunu niin jotta kaikki korjjaattuu kun vain täyt- ollakkii, hyvä, jotta on ollu. Ja jos pahaks´.Minusta tuntu pihassa pa- tää 18.´Elämä tuntu olevan lopussa, jotkut hölömöt ovat olleet siitä va- halen sekkii kun kumpikkii ukko ja kun joutusin olemmaan akkana ja hingonilossii, sen tautta ei toina akka olivat hyvin huonossa kunnos- minä yritin olla kun pennut ja sen (kannata) jättee ihtteesä hoitamata, sa ja joutuvat niin paljo työtä tekem- tautta minnuu luulttiin K:ks´. jotta ei sinne mänis´.Sairraus vain mään. Minun mielestä niihen pahennoo ja lopula höppiittyy ko- ois´pitäny piästä eläkkeelen. Ja uk- Lopula minulen selevis´, jotta kun konnaan eikä ennee ällyy männä kohan huasto , jotta osakkeessa ois´ immeesen tärkkein s-p- elin on ai- vain polliissit viepi sinne, kun on teh- hyvä assuu, kun ei tarvihtteis´tehä vot ( Ei ou minun keksimmee, ny jottaa niin outtoo. Mänin sinne lumitöitä eikä lämmittee uunija. rohvessoor´Jorma Palo kirjutti jossaa 20 – vuotisena. Ensin olin männy Minä piäsin eläkkeelen kun olin vas- nuin.), niin sillon ei oukkaa niin tärk- MTT: hen 18- vuotisena, sitten syki- ta 19. Ois´naurattanu, kun Max sano keetä muutattoo näkköösä ukos´, jatrriin. Luter´kirkosta olin eronu pai- riittää kun otattaa itesttään vain ak- kala, kun täytin 18. koo pois ja suapi nimen TRANSSEK- SUAALI, kun aivoloilahan ajatellaan Joku vanha nuapurin ämmä sano eikä pers.. . Tuo nimi tarkottaa sem- minun jalasmökistä, jotta eihän tuo- mosta immeestä jonka aivot ovat ta ois´tarvinu tietättee, kun ois´han er´s- puolta kun ruho, ja kun minä ollu huone, kun toiset pennut oun tuon nimen suanu, niin minä ol´lähtenneet. Tuo nuapurin ukkopa ajattelen nii´kun ukot, niin sillonhan älys´, jotta pittää olla mökki. Kun kävi minä ounnii MIES! kahtomassa minun tauluja, sano lähttiissään :” Niin on siisttii ja läm- Nuppusika mintä ja oma rauha.”

RÄTINKI 1/2009 7 risteily

Muuttuvat mielenterveyspalvelut

Viitisenkymmentä osanottajaa Joensuusta ja sen lähiympäristöstä osallistui Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:n järjestämään luentoristeilyyn Tukholmaan 26.-28.01.2009. Laivan auditoriossa järjestettyjen luentojen teemana oli ”Muuttuvat mielenterveyspalvelut”.

Johdatus illan teemaan

Maanantai-iltana 26.01. Pohjois- taa tukitoimia avohoidossa Karjalan Mielenterveydentuki ry:n selviytymiseksi. Niinpä kun- toiminnanjohtaja Raimo Matikainen toutuskoti lakkautui vanhan- avasi luentotilaisuuden ja sanoi vas- aikaisena tammikuussa tustavansa vanhanaikaista mielen- 2007, vuodeosasto ja toimin- terveyshoitoa, muttei kuntoutujan takeskus huhtikuussa 2007 auttamista. Hän kertoi nähneensä ja päiväkeskus aloitti toimin- Torinossa julisteen, jossa luki ”olen- tansa entisen kuntoutusko- ko se minä, joka ei kykene puhu- din tiloissa syyskuussa 2007. maan teille vai oletteko te ne, jotka Tilalle muodostettiin akuut- eivät kykene kuuntelemaan mi- tityöryhmä ja vastaanottotyö- nua?” Psykiatrian ei olisi pitänyt er- ryhmä. Akuuttityöryhmä käy kaantua muusta sairaanhoidosta. potilaan kotona, jolloin omai- Psykiatria Suomessa käyttää pakko- set ovat mukana. Lähetepak- keinoja, vaikka pitäisi olla niin, ettei koa ei ole ja kynnys tulla hoi- niitä saa käyttää. Esim. kriminaali- toon on matala. Työryhmä Menna Kärnä osastoilla on potilaita, jotka eivät ole tekee päivystystyötä, avohoi- rikollisia, vaan vaikeahoitoisia. Avo- don psykoosityötä ja antaa hoidossa olevien suurimmat ongel- Mielenterveystyön uudistus sairaalahoidon jälkeistä jat- mat ovat yksinäisyys, huono talou- Joensuussa kohoitoa. Kaikessa on perhe- ja ver- dellinen tilanne, leimatuksi tulemi- kostokeskeinen työskentelytapa. nen, työhön ja asumiseen liittyvät Projektipäällikkö Menna Kärnä Jo- Vastaanottotyöryhmä toimii Joen- ongelmat sekä kuntoutuksen puu- ensuun seudun mielenterveys- ja suussa ja sen maaseutukaupungin- te. Laitosrakenne murskaa ihmisen, päihdehoidon palvelujen kehittämis- osissa (Eno, Pyhäselkä, Tuupovaara). mistä olemme saaneet ajan kulues- hankkeesta luennoi mielenterveys- Se toimii jatkohoitopaikkana akuut- sa lukuisia ikäviä kokemuksia esim. työstä Joensuussa. Mielenterveys- tityöryhmälle tarvittaessa. Potilaan itsemurhina. Yleisöstä kommentoi- palveluita uudistettiin Joensuussa arviointi suoritetaan esim. terveys- tiin, että pahinta on hylkääminen vuodesta 2007 lähtien. Tavoitteena keskuksessa, työterveyshuollossa ystävien taholta. Esim. joissakin hoi- olivat asiakaslähtöiset, avohoitopai- tms. Vastaanottotyöryhmä tarjoaa tokodeissa huoneiden ovet saate- notteiset ja palvelun tarvetta vastaa- vastaanotto- ja kotikäyntejä erilaisis- taan sulkea päiväsaikaan ja kuntou- vat mielenterveyspalvelut. Uudistuk- sa vaikeissa psykiatrisissa häiriö- ja tujat nukkuvat ihan missä tahansa. sen tarkoituksena oli tehostaa pal- sairaustiloissa ja pitkittyneissä krii- Mattojakin käytetään ulkona use- velujen liikkuvuutta seudulla, lisätä seissä. Päiväkeskus tarjoaa vastaan- ammin kuin ihmisiä. Ei pidä hylätä avohoitointerventiota, laskea hoi- otto- ja kotikäyntipalveluita, ryhmä- ystävää hoitokotiin. don saatavuuden kynnystä ja tehos- toimintaa ja kotikuntoutusta. Siellä

8 RÄTINKI 1/2009 risteily

- luentoristeilyllä Tukholmaan

on myös mielenterveysneuvola. Se Suomalainen haastatteluja yhdessä norjalaisten ja on tarkoitettu pitkäaikaishoitoa ja kokemustutkimus italialaisten tutkijoiden kanssa. Kok- avohoidon tukitoimia tarvitseville yhteistyössä eri Euroopan kolasta valmistuneet tutkijat ovat mielenterveyskuntoutujille ja –poti- maiden kanssa tehneet itse haastattelurungon, joka laille. siirtyi Lontoon psykiatrisesta instituu- Mielenterveyspalveluiden uudistuk- Kokemustutkijat Pentti Mononen ja tista johdetun Ithaca-projektin viral- sen mahdollistivat organisaation/ Pasi Niskanen Pohjois-Karjalan Mie- lisiin tutkimuskysymyksiin. Koke- johdon tuki, se, että henkilöstö on lenterveydentuki ry:stä esittelivät ko- mustutkimuksessa ei kuntoutujia mukana vaikuttamassa ja moniääni- kemustutkimusta. Sen uranuurtaja- pyritä pitämään aputyövoimana, syys palveluiden suunnittelussa ja maita ovat Englanti, Norja ja Italia. vaan luodaan mahdollisuuksia tut- päätöksentekoon osallistumisessa: Hankkeen alullepanija Suomessa oli kimustoiminnan harjoittamiseen mukana mm. palvelunkäyttäjät, Mielenterveyden keskusliitto ry. ryhmässä. omaiset, henkilöstö ja yhteistyö- Hankkeessa koulutetaan kuntoutu- kumppanit. Kehittämistoiminta on jataustaisia henkilöitä suorittamaan osana työtä ja se jatkuu. Työtapojen haastatteluja muiden kuntoutujien muuttaminen on hidasta. Tuloksina keskuudessa laitoksissa, hoitokodeis- muutoksesta on havaittu, että mah- sa yms. Kokemustutkijat kirjoittavat dollisuuksia avohoidon huomatta- haastattelut myös puhtaaksi itse, kun vaan tehostamiseen on olemassa. taas tutkimuksen ohjauksesta, kyse- Myös sairaalahoitoa on mahdolli- lylomakkeiden laatimisesta ja tulos- suus vähentää ja inhimillisempi hoi- ten analysoinnista vastaa keskusliit- to on mahdollista. Tulevaisuuden to. Projektin nimeksi annettiin YYA- haasteina ovat mm. tulevat mahdol- projekti, yhteinen ymmärrys ja avun- liset kuntaliitokset, koulutetun hen- anto mielenterveystyössä. Sitä toteu- kilöstön saatavuus ja nuorten mie- tetaan vuosina 2007-10. Tavoittee- lenterveyshoidon järjestäminen. na on osallistua eri tavoin seutukun- nallisen mielenterveystyön kehittämi- seen. Koulutus aloitettiin huhtikuus- sa 2007 Imatralla ja se oli tarkoitet- tu Itäisen Suomen kuntoutujille. Osallistujia olikin 16 eri puolilta Itä- Suomea. Kurssin päätöstilaisuus ja todistusten jako pidettiin Imatralla kesäkuussa 2007. Kolmetoista koke- Tuula Laitinen mustutkijaa sai todistuksen. Seuraa- va kurssi aloitettiin huhtikuussa 2008 Kokkolassa. Tutkimustoimintaa joh- Vertaistoimintaa Iso Käsi- taa tutkimuspäällikkö Markku Salo projektin kautta keskusliitosta apunaan projektikoor- dinaattori Mari Kallinen ja projekti- Paluumatkan 27.01. luentotilaisuu- tutkija Päivi Rissanen. Tutkimustyötä dessa koulutussuunnittelija Tuula on tehty kesästä 2007 lähtien Imat- Laitinen Mielenterveyden keskusliit- ralla osastohoidossa olevien kuntou- to ry:stä käsitteli esityksessään Iso tujien keskuudessa. Tutkimus valmis- Käsi-projektia, vertaistoiminnan ke- tuu syksyllä 2009. Italialaiset kuntou- hittämistä. Hän piti katsauksen ver- tujatutkijat ovat työskennelleet Imat- taistoiminnan historiaan keskusliiton ralla ja suomalaiset Italian Livornos- Pentti Mononen sa mm. maaliskuussa 2008 tehden jatkuu seuraavalla siv.

RÄTINKI 1/2009 9 risteily

piirissä. Iso Käsi-projekti to- miä ja lisää päivätoimintaa. teutetaan vuosina 2008-12. 6.700 ihmistä on asumispalve- Sen päämääränä on psykiat- luyksiköissä. Yölääkitys niissä riseen sairauteen edelleen liit- voidaan jakaa jo iltapäivällä ja tyvän mystifikaation, stigman asukkaat ovat lääketokkurassa. ja häpeäntunteiden vähentä- Kehitetään uusia syndroomia: minen yhteiskunnassa. Omil- Asperger yms. Olisi ymmärret- la kasvoillaan ja nimillään tävä, että ihmisissä on vain eri- esiintyvät harjaantuneet ja hy- laisia ominaisuuksia. Aluepoli- vällä oppimateriaalilla varus- tiikka vaikuttaa: aiotaanko lai- tetut vertais- ja kokemuskou- tokset säilyttää? luttajat saavat aikaan muu- Prospect-koulutuksen teemat tosta vertaisten keskuudessa ammattilaisille ovat mm. miten ja ammattilaisten joukossa. kansalaisuus on ymmärrettävä, Edelleen päämääränä on pai- miten ristiriidat kohdataan ja kallisyhdistysten aktiivisten johdonmukaisuus sanojen ja vertaistoimijoiden koulutta- tekojen välillä. Teemat mielen- Raimo Ruttonen minen ryhmätoimintaan, vaikuttami- terveyskuntoutujille ovat mm. miten seen ja vuorovaikutuksellisten taito- edistää toipumista ja integroitumis- jen kehittymiseen. Projektin paino- ta, miten lisätä osaamista ja taitoja, piste on nuorisotyö. Tavoitteista voisi Prospect-koulutusta miten edistää koulutusta ja työn- mainita palvelunkäyttäjien hiljaisen ammattilaisille, omaisille ja saantimahdollisuuksia sekä yhteis- tiedon esiin nostamisen vapaaeh- kuntoutujille työtä. Koulutukseen kuuluu 10 mo- toistyöntekijöiden ja ammattihenki- dulia, kuntoutujilla niihin kuuluvat löstön koulutuksissa, kuntoutujan Omaiset Mielenterveystyön tukena mm. avohoidon historia, yhteiskun- osallisuuden lisäämisen ja vahvista- P-K:n yhdistys ry:stä Itäinen tiimi ry:n taan sopeutumisen prosessi ja toi- misen kuntoutujia tukevien työmuo- puheenjohtaja Raimo Ruttonen esi- puminen, asumisvaihtoehdot ja tu- tojen kehittämisessä, sekä yhteistyön telmöi lopuksi Prospect-koulutukses- kimuodot, tuettu työllistyminen ja lisääminen. Koulutus rakentuu kol- ta. Prospect tarkoittaa: vain paras on uuden näkemyksen muodostaminen mesta osiosta: koulutus yhdistyksen kyllin hyvää. Paras tässä yhteydessä kuntoutujista. Omaisilla on myös 10 aktiivisille toimijoille, jotka haluavat tarkoittaa puolestaan, että kaikissa modulia, joihin kuuluvat esim. mitä toimia ohjaus-, neuvonta-, ja koulu- on voimaa, itsetuntoa ja arvokkuut- on opittu sairauksista, menetyksen tustehtävissä, koulutus yhdistysten ta. On julistettava nollatoleranssi kokeminen ja surutyö, kypsät selviy- hallinnolle ja koulutus toimijoiden stigmalle, tietämättömyydelle, en- tymistaidot ja katse tulevaisuuteen. yhteistyön vahvistamiseksi. Koulutus nakkoluuloille, häpeälle, tuhlauksel- Koulutusta saa kahdelta taholta, kestää noin vuoden ja koulutustilai- le, syrjinnälle ja toimettomuudelle. Oulusta (kuntoutujat) ja Tampereel- suuksista ensimmäinen on 18.-19.2. Jokaisessa on tervettä tasapuolises- ta (omaiset ja ammattilaiset). ja viimeinen 3.11. Osallistujia kou- ti. Omaisten hyvinvointia on tutkit- lutukseen otetaan rajallinen määrä tu: 38% omaisista on masentunei- Raimo Matikainen päätti luentotilai- ja siitä saa todistuksen. Koulutuksen ta. Tukea on vaikea saada, talous on suuden puhumalla stigmasta kerto- toteutuksessa käytetään vertaiskou- tiukalla. Pakkohoitoa on paljon ja en esimerkin Italiasta. Ruotsissa on luttajia, jotka toimivat aluekeskusten laitoshoito on kallista ja se sitoo voi- vahvat verkostot, eikä raha-auto- yhteydessä. Lisäksi kokemus- ja ver- mavaroja. Aiemmin päivällä keskus- maattiyhdistystä, kun taas Suomes- taiskoulutusverkostolla on yhdyssi- teltiin siitä, onko oikeus tehdä työ- sa psykiatria on muusta lääketieteen teenään valtakunnallinen vertais- tä. Sosiaaliset osuuskunnat eivät ole harjoittamisesta erillinen saareke. pankki. Tulevaisuudessa työyhteisöt kilpailueste. ovat yhä kiinnostuneempia mielen- Pakkohoito maksaa 10.000 €/vuo- Veli Hyttinen terveyskysymyksistä ja niihin liittyvän si/henkilö. 1.500 ihmistä Suomessa hallituksen sihteeri kokemustiedon arvostus nousee. on yli vuoden pakkohoidossa, enem- Itäinen tiimi ry Kuntoutuja on oman elämänsä pa- män kuin Venäjällä. Itsemurhia ta- ras asiantuntija. pahtuu. Tarvitaan liikkuvia hoitoryh-

10 RÄTINKI 1/2009 skitsifreniasta

Ruotsin skitsofrenialiitto

Näitä naisia voisi nimittää helmitytöiksi, sillä he rakentelevat erilaisista helmistä kauniita koruja.

Yksilö tarvitsee työtä ja ton monipuolista toimintaa. Hänen myös maanis-depressiivisuudesta ja yhteisöä pääteemansa on, että yksilö tarvit- pakko-oireista kärsiviä sekä autiste- see työtä ja yhteisön, johon kuulua ja. Ulla Elfving Eklund sanoo työs- Mielenterveyspotilaiden hoidossa ja jossa hänellä on tehtävä. Myös kentelevänsä mielellään myös vam- Ruotsissa on otettu uusi suunta. työstä saatava palkka on tärkeä. Ei maisten kanssa. Sairaala ei ole paras paikka mielen- niinkään sen suuruus kuin se, että terveysongelmista kärsiville. Heitä se on todellisella työllä ansaittu. voidaan auttaa paremmin antamal- la heille mielekästä työtä ja saada Liiton yksi toimintamuoto on järjes- heidät mukaan yhteisöjen toimin- telmä Steg för steg, joka voitaisiin Ateljé ja kahvila taan. Pohjois-Karjalan Mielenterve- suomentaa sanoilla askel askeleelta ydentuki ry:n mielenterveystyössä kohti terveyttä ja toimintakykyä. Ateljé Sticket on paikka, missä ku- toimivia ja työstä kiinnostuneita sekä Steg för steg aloitti vuonna 1998 dotaan, neulotaan ja ommellaan myös kuntoutujia kävi Tukholmassa pienestä alusta eli tietokone- ja kä- myssyjä, kaulaliinoja, villatakkeja ja tutustumassa naapurimaan uusiin sityöryhmistä. Idea on tämä: kuntou- lastenvaatteita myyntiin. Osa kun- aatteisiin, jotka tosin eivät ole aivan tuja tekee oikeaa työtä resurssien toutujista tekee työn yhdistyksen ti- vieraita Suomessakaan. mukaan. Se voi olla vain pari tuntia loissa, osa kotona. Toimintaa pyö- päivässä, mutta hän tekee sen täy- rittävät pääasiallisesti omaiset. Sikäläisen Skitsofrenialiiton puheen- dellä teholla kykyjensä mukaan, ja johtaja Ulla Elfving Eklund esitteli lii- hän saa siitä palkan. Mukana on jatkuu seur. siv.

RÄTINKI 1/2009 11 skitsofreniasta

Skitsofrenialiiton puheenjohtaja Ulla Elfving Eklund, tulkkimme Veli Hyttinen ja Pohjois-Kar- jalan Mielenterveydentuki ry:n toiminnanjohtaja joukkoineen kuuntelevat tarkasti Eva Elb- laun selvitystä Skoopista eli sosiaalisten osuuskuntien edunvalvonta organisaatiosta. Vaikeas- ta nimestä huolimatta asia oli yksinkertainen, varsinkin kun sen kuulu kahdella kielellä.

Liitolla on myös kahvila Café Mer Lukujärjestyksen mukaan voi opis- Kulttuuriharrastukset ovat kalliita, ja Smak. Se toimii kirjaston yhteydes- kella mm. kädentaitoja, kirjanpitoa niinpä on nyt perustettu kulttuuri- sä ja on samoin omaisten hoidossa. ja taloutta, kieliä, digikuvausta, yh- ryhmä, jotta pienituloisetkin voisivat Kahvilan motto on yhteisvastuulli- teiskuntatietoutta, toimistotöitä, nauttia kulttuurista. On järjestetty suus ja oikeudenmukaisuus. Se tar- stressinhallintaa, kännykänkäyttöä, monia kursseja ja opeteltu mm pe- koittaa ihmisiä, jotka haluavat ja teknisiä taitoja jne. Tietokonekurs- laamaan backgammonia. Retkiä ja voivat työskennellä, mutta joille ei seja on monentasoisia. Myös maa- matkoja tehdään. Kurssijärjestäjä ole paikkaa yleisillä työmarkkinoilla. hanmuuttajat voivat tulla opiskele- Kenneth Nykvist kehaisikin, että vii- Kahvilan toimintaa haittaa tilojen maan ruotsin kieltä ja ruotsalaiset me kesänä käytiin joukolla Kanari- ahtaus, ja se pyrkiikin saamaan isom- puolestaan vieraita kieliä. Myös eri- an saarilla. mat toimintatilat, jotta se voisi laa- koiskursseja voidaan järjestää mm. jentaa myös lounaspalveluihin ja lei- kaupungin opetustoimelle sekä Ruotsalaisessa toimintamallissa on pomaan itse tarjottavansa. Nyt se opastaa kuntoutujia heidän omissa paljon hyvää, se tuli selväksi jo näin joutuu ostamaan kaiken valmiina, kodeissaan. Kaikkea tätä valvoo pienellä käynnillä. Näin monipuoli- mutta pitää huolen siitä, että tuot- Skoop eli sosiaalisten osuuskuntien seen toimintaan tutustuminen vaa- teet ovat kotimaisista raaka-aineis- edunvalvontaorganisaatio. Se vara- tisi useamman päivän kuin vain yh- ta tehtyjä. Tilojen vuokran maksaa puheenjohtaja Eva Elblaus kertoi, den käyntikerran. Voisikin tässä kui- Tukholman kaupunki, mutta muuta että toiminnassa on mukana yli sata tenkin todeta, ettei hullumpi hom- avustusta se ei saa. vapaaehtoista ihmistä ja 26 ammat- ma tuo ruotsalaisten tapa hoitaa tiohjaajaa sekä yksi vertaisohjaaja. mielenterveyspotilaitaan. Myös opiskelu kuuluu toimintaan. Vastaavia toimipisteitä on toiminnas- Steg för stegin tämänkeväiseen kurs- sa kuusikymmentä eri puolilla Ruot- siohjelmaan on merkitty 29 kurssia.. sia. Vuokko Juurisoja

12 RÄTINKI 1/2009 Eno: Säihke ry Säihke sai kerhotilat Uimaharjuun

Enon mielenterveysyhdistys koamista Ekokeskuksen tiloihin ke- yden saralla. Lehti toteutetaan pie- Säihke sai toimitilat Kasarin väällä suunnitellaan. nimuotoisesti, voimavarojen ja re- yläkerrasta Uimaharjusta. surssien mukaan puheenjohtajan ja päätoimittajan Anne Pesosen koti- Oma lehti suunnitteilla konetta apuna käyttäen. Vinkit ja kir- Tilojen avajaisia vietettiin lämpimän joitukset ovat tervetulleita. juhlavasti viime perjantaina. Terveh- dyksensä toivat Enon kunta sosiaa- Säihkeellä on vireillä oman lehden Vertaistukea tarvitaan lijohtaja Tuula Tirrosen myötä. Itäi- julkaiseminen jäsenilleen. Siinä tulee sen mielenterveystiimin edustajina olemaan tietoa ajankohtaisista ai- olivat Anne Ilmakari-Hämä- heista ja tapahtumista mielenterve- Ovet Säihkeen vertaistuki- läinen, Veli Hyttinen ja Rai- ryhmänä toimiviin tiloihin mo Ruttonen. Avajaisissa ovat avoinna perjantaisin maisteltiin kahvin kera Tuu- vapaan seurustelun, kahvit- la Pulkkisen uutta herkkua, telun ja yhteisen jakamisen pietruskaa. Seurakunta esitti merkeissä. Ensi vuoden alus- onnentoivotuksensa toimi- ta Säihkeen uutena puheen- joille tiloineen. Yhdessä iloit- johtajana aloittava Anne Pe- tiin tästä edistysaskeleesta sonen haluaa kiittää Enon mielenterveystyön saralla kuntaa ja muita tukijoita uu- runsaan vierasjoukon myö- sista tiloista ja yhteistyöstä. tä iloisen seurustelun ja lau- Vertaistuki, erilaiset virikkeet lun siivittäminä. ja tervehenkinen, rakentava yhteistoiminta antavat voi- Kunta tukee maa ja rohkeutta. Ne tuovat toimintaa tarkoitusta, sisältöä ja iloa elämään. Talon, jossa Säihkeen kerho- huone ja Kasari sijaitsevat, Elina Myllymäki omistaa Enon kunta vielä toistaiseksi. Kunta antaa ti- Helena Pyhäniemelle luo- lat korvauksetta molempien vutettiin Pro Säihke kun- yhdistysten käyttöön. Kun- niakirja mielenterveystyön taliitoksen myötä myös tukemisesta Anne Pesosen muut järjestöt voivat käyt- ja Seppo Rädyn toimesta. tää tiloja yleishyödylliseen toimintaan. Kasari oli lah- joittanut Säihkeen uusiin toimitiloihin kalusteet ja muuta irtaimistoa. Kerhoti- Enon mielenterveysyhdis- loissa on tarkoitus järjestää tys Säihke ry:n varapu- erilaisia tapahtumia vapaan heenjohtaja Esko Majoisel- ideoinnin pohjalta. Keskus- le luovutettiin 12.2.2009 telupiiri Helena Pyhäniemen Säihke ry:n kevätkokouk- vetämänä kokoontuu joka sen yhteydessä Milenter- toinen viikko. Jouluinen as- veyden keskusliitto ry:n kartelu, erilaiset retket ja lii- ansiomerkki 10-vuotisesta kuntahetket, levyraati ja tie- aktiivisesta toimimisesta tokilpailut mm. ovat suun- yhdistyksessä. Luovutus nitelmissa. Käsikädessä ker- tapahtui Säihke ry:n uusis- ho kokoontuu jatkossa näis- sa tiloissa sä tiloissa. Taidenäyttelyn ko Uimaharjussa.

RÄTINKI 1/2009 13 omaiset mielenterveyden tukena

Omaiset mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjalan yhdistys ry

Tehdäänkö mielenterveyskuntoutujan omaisesta ilmainen hoitoresurssi?

Maassamme on valmistunut uusi, omaiset kestämättömään tilantee- Lisääntynyt huolenpitovastuu sairas- kansallinen mielenterveys- ja päih- seen. Avohoidon kehittämisen lisäksi tuneesta läheisestä kuormittaa desuunnitelma. Suunnitelmassa on maahamme tarvitaan lisää lyhytai- omaista ja altistaa masennukselle. liian vähän huomioitu mielenterveys- kaisia intervalli- ja päiväsairaalapaik- Ilman tarvittavia, omaisille suunnat- kuntoutujien omaisia, joiden arkeen koja. Kysymys ei ole avo- ja sairaala- tuja tukimuotoja, ollaan noidanke- suunnitelman linjaukset vaikuttavat hoidon vastakkainasettelusta, vaan hässä. Omaisten masentuminen li- merkittävästi. Toteutuessaan suun- niiden molempien kehittämisestä. sää niitä kustannuksia, joita uudis- nitelma lisää mielenterveyskuntou- Avohoidon uudistamiseen on pan- tuksella yritetään säästää. Mielenter- tujien omaisten huolenpitovastuuta. ostettava ja siihen on suunnattava veyskuntoutujien omaisten tulisi Omaiset mielenterveystyön tukena resursseja huomattavasti nykyistä päästä omaishoidon tukien piiriin. keskusliitto ry on erittäin huolestu- enemmän. Uudistaminen ei saa olla Näillekin omaisille tulisi kuulua lakiin neena seurannut keskustelua psy- pelkkä mantra, vaan suunnitelmis- kirjatut vapaapäivät ja heidän tulisi kiatristen sairaaloiden lakkauttami- sa tulee pysähtyä miettimään käy- saada tarvitsemaansa apua kotiin. sesta ja laitospaikkojen vähentämi- tännön seurauksia. Avohoitoa ei saa Mielenterveyskuntoutujan omaiset sestä. Keskusliitto ja sen paikalliset kehittää vain rakenteiden tasolla, ja läheiset tarvitsevat tukea sekä omaisjärjestöt pelkäävät, että uudis- vaan sen täytyy lähteä aidoista ar- huolenpitovastuun virallista tunnis- tuksen myötä hoitovastuu sysätään jen tarpeista. Kuntoutujat ja omai- tamista ja tunnustamista. Omaiset yhä enemmän omaisille ja heistä teh- set on otettava mukaan tähän työ- mielenterveystyön tukena keskusliit- dään ilmainen ja hiljainen hoitore- hön ja tarjottava heille mahdollisuus to ry korostaa, että omainen tulee surssi. jatkuvaan mielenterveyspalveluiden nähdä erillisenä, autonomisena yk- arviointiin. Ennen kuin suunnitelma silönä ja tuen tarvitsijana. Liian usein Puutteellisen hoidon seuraukset jää- toteutetaan, on oltava täysin varma omaista pidetään vain kuntoutujan vät aina myös mielenterveyskuntou- suunnitelmien konkreettisuudesta ja kuntoutumisprosessin edesauttajana tujan omaisten ja lähipiirin kannet- taloudellisten resurssien riittävyydes- tai hänestä puhutaan vain osana tavaksi. Edellinen psykiatrisen hoi- tä. On laskettu, että väestön ikään- perhettä. Omainen ei ole palvelujär- don uudistus ja sairaalapaikkojen tyessä kuntien sosiaali- ja terveysme- jestelmän apuri, halpa hoitoresurs- merkittävä väheneminen 1980-90 – not tulevat lähivuosina kasvamaan si, epävirallinen hoitotaho tai palve- luvun taitteessa lisäsi omaisten huo- noin 3 %. Miten realistista on olet- lujärjestelmää hyödyttävä yhteistyö- lenpitovastuuta ja altisti omaiset taa, että poliittiset päättäjät tulevat kumppani. Omaisella on oikeus olla uupumiselle. Kun avohoidon resurs- ohjaamaan kuntien entistäkin niu- omainen, eikä joutua ammatti- seja ei lisätty samassa suhteessa sai- kempia varoja avohoidon uudistuk- laishoitajan osaan. raalapaikkojen vähentämisen kans- sen vaatimiin lisäkustannuksiin. Vaik- sa, omaisen rooli muuttui puoliviral- ka ideologisella tasolla ajatus vain Omaiset mielenterveystyön tukena liseksi hoitajaksi ja vastuunkantajak- avohoidossa toteutettavasta hoidos- keskusliitto ry si. ta kuulostaa hienolta, emme saa unohtaa talouden vallitsevia reali- Toiminnanjohtaja Kaikkien etu on, että mielenterveys- teetteja. Lopullisen hinnan epäonnis- Kristiina Aminoff kuntoutujat saavat hyvää ja laadu- tuneista ja riittämättömistä kokei- kasta sairaalahoitoa, silloin kun se on luista maksavat kuntoutujat ja hei- Viestintävastaava tarpeen. Yksioikoinen sairaalapaik- dän läheisensä. Marika Finne kojen vähentäminen ilman avohoi- don radikaalia kehittämistä asettaa

14 RÄTINKI 1/2009 omaiset mielenterveyden tukena Mielikin hymyilee

Taide- ja kulttuuritoiminnalla on vai- Yhteisötanssissa päästään muutok- kin asiakkaan omaan kulttuuritaus- kutusta hyvinvointiimme. Taiteen seen yhteisen vuorovaikutuksellisen taan ja kiinnostuksen kohteisiin. tekeminen itse tai kulttuuritilaisuuk- prosessin ja yhteistoiminnan kautta; Kulttuuritoiminnan yhdistäminen siin osallistuminen edistää myös ter- prosessissa tehdään asioita näkyvik- sosiaalityön menetelmäksi on ehkäi- veyttä. Taide luo elämyksiä ja virit- si. On eheyttävä kokemus kun ihmi- sevää sosiaalipolitiikkaa. Tutkija Rei- tää aistejamme havainnoimaan ym- nen löytää konkreettisen muodon jo Väärälän mukaan ehkäisevä sosi- päristöämme. omille tunteilleen, ajatuksilleen, pe- aalipolitiikka edistää yksilöllistä va- Ihminen on aistien kautta yhteydes- loilleen ja näkee palan elämästään. pautta ja elämän ehtojen omakoh- sä maailman kanssa ja aistisuuden Yhteisö-tanssissa on erityistä, että se taista määrittelyä. kautta ihmisellä on kosketus maail- on hetkessä tapahtuvaa liikettä. Ih- Ihmisen elämässä on jaksoja, jolloin maan, mikä tuo elämään pitkälti elä- misten hiljainen tieto ei aina pääse elämän merkitystä ja mahdollisuuk- misen sisällön ja elämän mielekkyy- sanojen kautta näkyväksi mutta lii- sia joudutaan kokoamaan uudelleen den. Suurin osa aisteista on pään ke ja tanssi ovat siihen hyvä kanava. eri elementeistä. Taide ja kulttuuri voi seudulla, kuten näkö, kuulo, maku Ihmisillä on yhteisötanssissa mahdol- toimia sosiaalipoliittisena tekijänä ja haju, mutta “suurin” aisti, koske- lisuus osallistua ja ilmaista itseään erilaisuutta tulkiten ja syrjäytymistä tus- ja tuntoaistimme, iho, koskee liikkeen, tanssin kautta tai sitä kat- estäen. Tohtori Assi Liikasen mukaan koko kehoa. Täten voidaan puhua selemalla. Olennaista on pyrkimys tässä kontekstissa taide- ja kulttuu- kehon kokonaisuudesta havaintojen oman kehon kuuntelemiseen. ritoimintaa tarvitaan sosiaalityön tekijänä, vaikkakin länsimaisessa Yhteisötanssitunneille tulevien ei tar- osana, avartamaan perinteisiä tapoja kulttuurissa näköaisti ja silmät ovat vitse osata ennakkoon tanssia. Kiin- ajatella ja toimia. saaneet keskeisen aseman. Tanssitoi- nostus tanssiin ja liikkumiseen sekä Osallistuva taide voi toimia sosiaali- minnassa keho ja mieli ovat vuoro- halu kokeilla jotakin uutta riittää. työn menetelmänä. Voimaantumi- vaikutuksessa toistensa kanssa. Jokainen voi ja osaa tanssia omalla nen, oman voiman kasvu voi tapah- Tanssiminen on yksi vanhimmista tavallaan. Yhteisötanssi antaa mah- tua osallistumalla kulttuuritoimin- yhteisöjen ilmaisukeinoista. Ihmiset dollisuuden löytää oma liike, itseil- taan, jolle asetetaan sosiaalisia ta- ovat tanssin keinoin kuvanneet maisu, luovuus ja tanssin ilo. Yhtei- voitteita. Kulttuuritoiminnan kytke- oman elämänsä arkea ja pyhää, sen sötanssi rohkaisee näihin. minen ja mieltäminen ennaltaehkäi- tapahtumia, ilmiöitä ja merkityksiä. sevän tai kuntouttavan sosiaalityön Näkymätön sosiaalipolitiikka tavoitteelliseksi metodiksi on tulevai- Osallistuva yhteisötanssi suuden avoin haaste. Taide- ja kult- Tutkija Antti Kariston mukaan tai- tuurilähtöiset kehitysmenetelmät Yhteisötanssi pyrkii–vahvistamaan teen ja kulttuurin sosiaalisia vaiku- voivat tarjota välineitä kehittää kor- tanssin keinoin olemassa olevaa yh- tuksia voidaan kutsua ”näkymättö- jaavaa ja ehkäisevää sosiaalityötä. teisöä. Laajassa merkityksessä yhtei- mäksi sosiaalipolitiikaksi”. Taide- ja sötanssitoiminnan tarkoituksena on kulttuuritoiminta voi lisätä ihmisten lisätä kaikkien ihmisten mahdolli- kapasiteettia löytämällä uusia resurs- lähteet: suutta tanssia. Tanssin saavutetta- seja ja uudenlaisia keinoja hyödyn- • Assi Liikanen, VTT CAFE SOCCA vuuden lisäämiseksi tarjotaan osal- tää niitä hyvinvoinnin lisäämiseksi. • Omat luento muistiinpanot tans- listumismahdollisuuksia ja niihin pe- Taidetoiminta tulee pyrkiä sovitta- siterapiasta ja tanssipedagogiikasta rustuvia kokemuksia. Erilaisuus ja maan sosiaali- ja terveyspalveluissa- laaja-alaisuus ovat keskeisiä periaat- Raija Korhonen-Pusa teita. Tällöin yhteiskunnallisella ase- Omaisneuvoja malla, iällä, kyvyillä, sukupuolella, Tukitupa seksuaalisella suuntautumisella ja Omaiset mielenterveystyön tukena rodulla ei ole vaikutusta. P-K:n yhdistys ry Yhteisötanssiin sisältyvät kaikki tans- Karjalankatu 4 a 2 siin ja tanssimiseen liittyvät elemen- 80200 Joensuu tit ja painopiste on prosessissa. Yh- puh. 013 318 171, teisötanssissa on tärkeintä osallistu- 050 362 6818 jien prosessi. Prosessia luonnehtii e-mail: pyrkimys siirtää päätöksentekoa [email protected] tanssintekijältä osallistujille. Osallis- tujien luovaa panosta ja tilanteen hallintaa kehitetään. RÄTINKI 1/2009 15 P-K:n Mielenterveydentuki ry

Yhdistys toimii

21.2.2009 Pidettiin Hotelli Kimmelissä kymmenennen kerran hyväntekeväisyyshuutokauppa.

Varsinkin liikemaailman edustajat olivat varautunee keventämään kukkaroaan lahjoittaakseen mielenterve- ystyöhön varoja huutamalla eri taiteilijoiden ja eri ta- hojen lahjoituksia. Hannu Virolainen sanoi pitäneensä suriarvoisena asiana kun hänet kutsuttiin kisaan mukaan. Hän kertoi olevansa lais- Noin kymmenen eri vaikuttajaa, taiteilijaa tai muuten kansorttinen liikkuja, paitsi jos on jotain asiantynkää. Lenk- julkkista osallistui kutsuttuna linnunpönttökilpailuun. keily on tylsää, mutta metsässä liikkuminen ja metsätyöt ovat heidän tai edustajiensa valmistamat linnun pöntöt oli- mielekkäitä. kirjoittaa hän myös mielellään. Sieni-ihmisenä vat viikon Sokos-tavaratalossa näytillä ja yleisö sai ää- hänelle tuli heti mielikuva millainen pönttö tulee olemaan. nestään mielestään parhaan pöntön. Huutokaupassa Niinpä moottorisaha ja höylä kouraan ja pölkkyä pyörittä- julkistettiin tulos ja näyttelijä-ohjaaja Hannu Virolainen mään. Lähitulevaisuutta työllistävät parin kesäteatterin oh- sai eniten ääniä. (21,95% annetuista äänistä) jaukset sekä TV-sarjan Karjalan Kunnailla kuvaukset.

Muut pöntöt:

Rovasti Rauno Petra Kärnä Riitta Piironen Pekka Ravi/ Karsikon 6 Kirjailija Pasi Koivumaa Pietarinen avustaja/ B luokka ja opettaja Heikki Turunen Tekijä Aviomies Matti Kettunen Sonja Javerus

Kai Ahmio Jouni Töyrylä

Avajaispuheen piti Kauppaneuvos Eino Tenhunen Puupajan porukka Anna-Liisa Rovasti Rauno Pietarinen toi omat terveisensä P-K:n Mielenter- Alanko veydentuki

16 RÄTINKI 1/2009 P-K:n Mielenterveydentuki ry

Meklarina toimi taas kerran Raimo ”Höyry” Häyrinen.

Lahjoitettuja huutokauppatavaroita oli 25 kpl tauluista erilaisiin käsitöihin.

Suurimman yksittäisen huudon teki Pko, huutamalla Kain Tapperin veistoksen ”Liikahtaneet marmorit” vuodeksi käyttöön 3000€:lla. Veistos on nähtävillä koko vuoden 2009 Hotelli Kim- melin aulassa. Yhteensä huudettiin n. 11 000 €:n arvosta.

Ohjelmaa esittivät: Bassobaritoni Antti Soininen säestäjänä Kemal Achourbekov

sekä Trubaduuri Sepe alias Seppo Laaksamo

Tammikuun 10 pnä vietettiin Kotikartanossa Synttärijuhlia.

Suuri joukko väkeä oli tullut onnittelemaan ja juh- listamaan yhdistyksen toiminnanjohtajan Raimo Matikaisen 60 vuotispäivää.

Yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Hyttinen ja varapuheen- johtaja Pasi Niskanen luovuttivat tilaisuudessa Tasaval- lan Presidentin 06.12.2008 myöntämän Valkoisen Ruu- sun Ritarikunnan ansioristin

Kesän “2009” matka 29.6-3.7.2009 Repino-Hatsina-Pihkova-Petseri Tarkemmat tiedot, hinnat ym selviävät vasta myöhemmin Tiedustelut ja varaukset 013 316 388 tai 050 3310763 sekä sähköpostilla os: [email protected]

RÄTINKI 1/2009 17 Kotikartanoyhdistyksen kurssi-, leiri- ja koulutustarjontaa 2009

Kotikartanolle on rakennettu uusia koulutus- ja kurssikokonaisuuksia entisten hyvien juttujen lisäksi. Vapaaehtoistoimintaan on tukihenkilö- ja vertaisryhmäohjaajakoulutusten lisäksi tullut yhdistystoiminnan peruskurssi, joka alkaa huhtikuun puolivälissä. Kurssi on perustietoja esittelevä koulutus yhdistystoimijoille ja yhdistyksen perustamisesta kiinnostuneille. Lisäksi yhdistysten hallituksille tarjoamme hallitustyöskentelyn tehostamiskurssia.

Järjestämme monipuolista koulutusta ja tilauskurs- seja jäsenjärjestöjemme tarpeisiin. Järjestöt voivat ti- lata jäsenilleen mm. ensiapukoulutuksia. Tarjolla on myös monenlaista tekemistä, askartelusta seikkailutoi- mintaan, toiminnallisten virkistyspäivien ja -tuokioiden muodossa. Ohjelmat räätälöidään tavoitteidenne ja budjettinne huomioiden. Tavoitteet voivat olla myös kuntoutumista tukevia, kasvatuksellisia tai koulutuk- sellisia, ryhminä kuntoutujat, nuoret tai työskentely- ään kehittävät työyhteisöt.

Kesäleiritoimintaa on laajennettu nuorisolle ja per- heille. Ensi kesänä tarjolla on yhteensä neljä kesälei- riä.

Kerho- ja vertaisryhmätoiminta jatkuu ja laajenee kuluvan vuoden aikana. Kirjavat -kuntoutujien kerho kokoontuu edelleen kerran viikossa keskiviikkoisin klo 13. Syksyllä toimintansa aloittaa myös Nuorten seik- kailukerho. Tarjoamme myös jäsenjärjestöillemme Ko- tikartanon tiloja ilmaiseksi järjestöjen kerhotoimintaan tai kokoontumisiin. Mikäli kerhoissa tulee välillä teke- misen puutetta, voitte käydä kokeilemassa ryhmänne kanssa erilaisia ATK- ja askartelukursseja tai seikkai- lullisempaakin tekemistä, vaikkapa jousiammuntaa ja laavuillan viettoa tai jopa kiipeilyä ja köysilaskeutumis- ta.

Alla luetteloa tämän hetken tarjonnasta. Lisätietoja, ilmoittautumisohjeita ja tarjouspyyntöjä voit soitella tai lähettää koulutussuunnittelija Kimmo Rädylle p. 010 680 6612 tai [email protected]

Vapaaehtoistoiminta • Tukihenkilökoulutus – tukihenkilö- ja ystävätoimin- • Yhdistystoiminnan kurssi – Perustietoa ja vinkkejä toi- nasta kiinnostuneille mivaan yhdistykseen ja sen perustamiseen. • Vertaisryhmän ohjaajakoulutus – ryhmänohjaamisen • Yhdistysten hallituksille – lyhyt hallitustoiminnan te- peruskoulutus hostamiskurssi

18 RÄTINKI 1/2009 Tilauskurssit Kerhot ja vertaisryhmät • Ensiapukurssit – 4 – 16 tunnin kokonaisuuksia ensi- • Kirjavat –ryhmä – mielenterveyden ylläpitoon ja kun- aputaidoista toutumisen tukemiseen tähtäävä vertaisryhmä aikuisil- • Toiminnalliset virkistyspäivät – vapaaehtoistyönteki- le jöille, järjestöille ja työyhteisöille. Valittavissa monen- • Nuotta- kerho. Aivohalvaus ja afasiayhdistyksen ryh- laisia kokonaisuuksia ryhmän tarpeiden ja tavoitteiden mä, kokoontumisen joka toinen keskiviikko klo 13. mukaan. • Miesten ryhmä – yhteistyössä Pohjois- Karjalan Syö- • ATK-peruskoulutukset päyhdistyksen kanssa toteutettu syöpään sairastunei- • Kädentaidot -kursseja; esim. kirjansidonta- ja kan- den miesten vertaisryhmä. Kokoontumisen kuukauden kaanpainantakurssit. ensimmäinen keskiviikko klo 18. Kesäleirit • Nuorten kehitysvammaisten kesäleiri 11.-15.6. • Kipinä, nuorten seikkailullinen vaellusleiri Kolin Hera- järvellä 1.-7.7. Tarjolla melontaa, vaellusta ja kiipeilyä. • Nuorten kehitysvammaisten aikuisten kesäleiri Kekä- le 16.-20.7. • Perheleiri – erätaitoja yhdessä 21.-23.8. Luontotaito- jen opettelua yhdessä viikonloppuleirillä.

Seikkailu ja elämyspedagogiikka • Jousiammunta • Kiipeily • Lumikenkäohjelmat • Kalastus • Retkeily • Nuorten seikkailuryhmä – toiminnallinen vertaisryh- mä nuorille, joilla on haasteellinen perhetilanne.

Lisätietoja myös nettisivuiltamme www.kotikartanoyhdistys.fi

Kotikartanoyhdistys Kartanotie 9, 80230 Joensuu Kouluttaja Puh.010†680 6600 Riitta Korhonen IT-kammari Jyrki Leppä www.kotikartanoyhdistys.fi 010 680 6628, 050 550 5944 010 680 6616, 050 372 1039 [email protected] Välittämällä työelämään Puu ja kehystys Henry Pyykönen Kimmo Vartiainen 010 680 6614, 050 383 2808 Toiminnanjohtaja 010 680 6618, 050 361 1898 Marjatta Heikkilä Yksilövalmentaja 010 680 6620, 050 599 4831 Välittämällä työelämään Raija Piipponen Martti Kaksonen 010 680 6613, 050 441 6270 Toimisto 010 680 6611, 050 431 4424 010 680 6621, 050 433 2428 Ruoka- ja majoituspalvelut Fax. 013 316 019 Kriisikeskus Ritva Ropponen Terhi Ilvonen 010 680 6622, 050 370 5371 010 680 6617, 050 527 2526 Koulutus- ja kurssisuunnittelija Kimmo Räty Tekstiili Anne Komulainen Helinä Leila Friis 010 680 6612, 050 441 6279 010 680 6615, 050 443 5410 010 680 6625, 050 387 7621

RÄTINKI 1/2009 19 Kotikievari

Bluesmies Mika

Mika on Yhteisötalo Kotikievarin ”alkuasukkaita”, asunut talossa pitempään kun suuri osa henkilökunnasta on ollut töissä. Muutto Kotikievariin oli tosiasia marraskuussa 2006. Hyvin on Mika talossa viihtynyt ja tuntenut olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi. Apuna tähänkin on ollut rakas harrastus musiikki. Eikä sen harrastamista ole vaikeuttanut se, että Mika ei näe.

Ensikosketuksen musiikin tekemi- see muita asukkaita seen Mika sai viisivuotiaana. Naapu- aika ajoin melko melui- rin ukko kun tuli tärvelleeksi Mikan salla rokilla niin Mikan housun lahkeen autonsa pakoput- asunnosta käsin kuin kella, ja lahjoi pelästynyttä pikkupoi- yhteisissä tilaisuuksissa- kaa huuliharpulla toivotun nallepys- kin. syn sijaan. Onneksi näin. Silloisessa osoitteessa Niinivaaran Huvilakadul- Pääkokoonpanona Mi- la kuultiinkin sitten radiosta musiik- kalla on tällä hetkellä kia omalla säestyksellä nallipyssyn omakustannelevyn paukkeen sijasta. ”Bookieman” tehnyt The Shirkers. Kitaristi Aikaa myöten harppu jäi laatikkoon. Marko Sallisen kanssa Iski Heavy- villitys, ja normaalit nuo- tehty levy pitää sisällään ren miehen kuviot veivät elämää pääosin Mikan ja Ma- eteenpäin ammattikoulua ja kokin ken omaa tuotantoa opintoja myöten. Työkokemusta ra- yhdentoista kappaleen vintoloiden keittiöissä kerkesi tule- verran. Levyllä Mika maan muutama vuosi, kunnes pe- laulaa ja hoitelee harp- russairauden diabeteksen seurauk- puaan. Tuota levyä saa sena iski täysi sokeus vuonna 1992. ostaa itselleen viiden- Tuosta on jo kerinnyt aikaa kulu- toista euron hintaan maan, ja paljon sen jälkeen on ta- Mikalta itseltään Koti- pahtunut musiikinkin saralla. Vuon- kievarista. Duolla on na 1995 Mika löysi taas huuliharpun kova hinku keikoillekin. ja hevimpi meininki oli vaihtunut Samasta osoitteesta voi Blueskaavaan. tilata heidät myös esiin- tymään, mikäli kaipaat- Huuliharpun rinnalle Mika opetteli te reipasta bluesmeinin- myös kitaran soittoa. Nyt niitäkin on kiä. kertynyt kotiin jo muutama kappa- le, sähköversiosta Bluesmiesten suo- Jukka simaan resonaattorikitaraan. Kitaran soiton opettelu ei sokealle miehelle ole tietysti kauhean helppoa, kun nuotin lukuun ja sointujen etsimi- seen on käytettävä muita aisteja. Mutta keinot on keksitty, ja blues raikaa Mikan asunnosta harva se päivä. Toki muitakin tyylilajeja löytyy. Kotikievarin ohjaajan kanssa perus- tettu yhteinen Duo Välikyljys häirit-

20 RÄTINKI 1/2009 Kotikievari

Virkistysretki Huhmariin 6.3.2009

Joensuun kaupungilla on jo useiden vuosien ajan ollut käytäntönä osoit- taa joulutervehdyksiin varatut varat yleishyödyllistä hyväntekeväisyyttä edistävien yhdistysten ja yhteisöjen toimintaan. Vuoden 2008 hyvänte- keväisyyslahjoituksen sai Yhteisöta- lo Kotikievari (1000 euroa) sekä Jo- ensuun Siniristi ry (1000 euroa). Kotikievarin lahjoitus päätettiin käyt- tää kuntoutujien virkistystoimintaan ja kohteeksi valittiin päiväretki Huh- marin kylpylään.

Retkellä oli mukana 18 henkilöä Kotikievarilta, 13 henkilöä Kuntokie- varilta sekä Joensuun Siniristi ry:ltä 7 henkilöä. Ohjelmassa oli valittava- na joko kylpylä tai ohjattu seikkailu- rata ulkona sekä lounasruokailu. Koti- ja Kuntokievarin väestä kylpy- lään meni 19 henkilöä, ulkoiluun osallistui 13 henkilöä. Kyyditys ta- pahtui linja-autokyydityksellä.

KAIMA OY Vanhushoiva ry www.kaima.fi p. 013-318 022 ma-tp klo 8-16 pe klo 8-12 tilausajot p. 0424 741 236 Taksit p. 0424 741 369 www.vanhushoiva.fi

Joensuun OMT-fysioterapia JOENSUUN TAIDETALO Rantakatu 26 • 80100 Joensuu • puh. 013-220 430 • fysikaaliset hoidot, manipulaatiokäsittelyt Taidekauppias Pertti Havula • hermokudoksen käsittelyt, akupunktiot Kauppakatu 35 Joensuu

RÄTINKI 1/2009 21 elokuva-arvio

Elokuva-arvostelussa Ralliraita-elokuva.

Tämän elokuvan vertaan Australia- elokuvaan, jonka näin edellisellä elo- kuvissakäyntikerrallani. En kerro koko elokuvien tarinaa, vaan pyrin osoittamaan ajatukseni Markku Pö- lösen ohjaamasta Ralliraidasta.

Omaan makuuni Ralliraita osui na- pakasti kohdalleen hieman raskas- soutuisen ja pitkän elokuvakoke- muksen jälkeen, jonka koin Austra- lia-elokuvaa katsoessani. Ralliraita kutkuttelee hymykuoppia esille vä- lillä ronskillakin huumorilla, voima- sanat etsiytyvät ulos niin lehtori Sla- din kuin duunari Sukon suusta. Nais- energiaa peliin tuovat Aija (kilpaile- van tallin pääjehun tytär ), ajo-oppi- las Sirkku sekä ehkä suurimmalla panoksella Kuppilan Susa. Ja kun ralli lähestyy, ovat panokset liiankin suuret.

Olavi Uusivirta ei vakuuttanut minua osassaan nuorena vauhtisankarina, mutta Heikki Silvennoisen panos elo- kuvan käsikirjoituksessa ja hänen rento tyypittelynsä Sladin roolissa ansaitsee mielestäni muutamia hy- väksyviä pisteitä. Ja Heikillähän on erittäin lupaava englannin kielen tai- to. (Nauru pidentää ikää!) Peter Franzen on äijä roolissansa, ihan voisi sanoa että ronski ja silti kiltti, omal- la tavallansa. Tämän naisen näkökul- masta katsottuna jopa vetävämpi tapaus kuin niin sanotusti puhtoi- semmissa rooleissa. Jos olet hupai- lutuulella, niin mene katsomaan Ral- liraita. Mutta jos tuntuu siltä, ettei se ole sinun juttusi juuri nyt, niin varmista, että ehdit myöhemmin katsomaan tämän leffan.

Anne Hyvärinen

22 RÄTINKI 1/2009 DVD-arvostelu Kaunis mieli (A beautiful mind)

Ohjaus: Ron Howard Käsikirjoitus: Akiva Goldsman Sylvia Nasarin kirjan pohjalta Pääosissa: Russel Crowe, Ed Harris, Jennifer Connelly, Christopher Plummer, Paul Bettany, Adam Goldberg, Judd Hirsch Kesto: 2h 15 min. Ensi-ilta: 15.2.2002 Saatavana: Hyvinvarustetuista video- ja DVD-vuokraamoista USA 2001

Kaunis mieli on elokuva, joka on tää venäläisten soluttautuminen tävät hänen opiskelutoverinsa. herättänyt paljon ristiriitaisia tuntei- Amerikkaan kannettavine ydin- Nash on vaarassa joutua loppu- ta elokuvakriitikoissa. Oscar-palkittu pommeineen. iäkseen mielisairaalaan. elokuva kertoo Nobel-palkinnon saaneen matemaatikko John Forbes Nashin esimies Parcher (Ed Harris) Käänne parempaan tapahtuu, Nash Juniorin elämäntarinaa aina ihastuu Nashin neroutta lähentele- kun Nash palaa takaisin Prince- tämän varhaisista opiskeluajoista vään koodinratkaisutaitoon. toniin pyytäen saada viettää ai- Princetonin yliopistossa Nobelpalkin- Onni suosii Nashia myös yksi- kaansa yliopiston tiloissa mate- toseremoniaan 1994. tyiselämässä kauniin Alicia-vai- matiikan parissa. Vaikka harhat mon (Jennifer Connelly) muo- vielä häiritsevätkin, Nash onnis- Russel Crowen näyttelemä tuleva dossa. tuu voittamaan ne älyään käyt- nobelisti herättää huomiota jo opin- Nashin omituisuudet kuitenkin pa- täen ja muutamassa vuodessa ahjossaan Princetonissa originellilla henevat ajan mittaan siinä määrin, hän on arvostettu luennoitsija käyttäytymisellään ja itselleen aset- että hän joutuu mielisairaalaan, mis- yliopistossa. Elokuva huipentuu tamilla korkeilla vaatimuksilla. sä tämän paranoidiseksi skitsofreni- Nobel-palkintojen jakotilaisuu- Nashille vanhojen teorioiden uudel- aksi diagnostisoitua sairautta hoide- teen, jonne pääsemiseksi leenmuotoilu ei riitä vaan hän halu- taan sähköshokein. Vaikeudet alka- Nashin mielenterveyttä tullaan aa luoda jotain aivan uutta ja onnis- vat kuitenkin vasta sairaalasta kotiu- jakajien taholta test tuukin siinä. Hän kehittää peliteori- tumisen jälkeen, kun Nash yrittää aamaan, ettei hän vain pilaisi aan ns. tasapainoteorian, jota on sopeutua ulkomaailmaan vaikeine, käytöksellään tilaisuutta. sovellettu sittemmin hyvin moneen todentuntuisine harhoineen, joissa Nashin jakotilaisuudessa pitämä ilmiöön maailmassa. Tämä läpimur- säännöllisesti esiintyy Parcher vaati- puhe on ylistys hänen vaimol- to tuo hänelle hyvän työpaikan pur- massa yhä uutta ihmesuoritusta suo- leen, jonka rakkaus mieheensä kamassa venäläisten koodeja salai- sikkityöntekijältään unohtamatta pelasti tämän elämälle. sessa tehtävässä, jolla yritetään es- harhoja, joissa Nashin neroutta ylis- Howard kertoo Nashin tarinan totea- vaan sävyyn mitään alleviivaamatta tai sortumatta ylitunteellisuuteen. PIKKUBUSSI 1 + 8 Muuntumiskykyinen Crowe Nashin Täydellinen invavarustus + paarikuljetus h-a 1+4. osassa on Oscarinsa ansainnut ja Taksipalvelut P&P Pakarinen myös Connelly Aliciana, joka näkyy elokuvassa varsin vähän, sai sivuosan Lotokantie 94, 82200 Hammaslahti Oscarin työstään. Ed Harris Parche- puh. (013) 741 300 ja 0400 372 874 rina onnistuu luomaan hahmostaan pelottavan vastenmielisen esimiehen irvikuvan. Jos haluaa katsoa eloku- JOENSUUN TILINTARKASTUS OY van, joka hämmentää yllättävine käänteineen, suosittelen Kaunista Siltakatu 18, 4 krs, 80100 JOENSUU p. (013) 255 6595 • fax (013) 255 6539 • www.joensuuntilintarkastus.fi mieltä. Veli Hyttinen

RÄTINKI 1/2009 23 kirja-arvio

Kurkistus kirjahyllyyn

Talven aikana on ilmestynyt useita Outokumpulainen Esko-Pekka Tiiti- vuosikymmeninä tullut, ja uskon, hyviä nuorten kirjoja. Tässä kolmen nen säväyttää taas. Hänen kirjansa että myös uusia ihailijoita. Satujahan kärki. kertoo pojista, jotka eivät oikein tie- Utrion kirjat ovat. Sadut ovat aina Liperiläisen Marja-Leena Tiaisen tun- dä, keitä olisivat ja mitä tekisivät eli opettavaisia, niin Kaari Utrionkin kir- nettu ja palkittu Alex-sarja on nyt nuoren etsimisestä omaa tietään. jat. Erikoisen tarkkaan ne kertovat kolmannessa osassa. Alexhan on ku- Bändi heillä sentään on. Sattumalta historiasta, joka näiden tarinoiden vitteellisesta Kaksoisvuorten maasta heidät kutsutaan Punaisen Ristin ti- kehyksenä on. Tässä kirjassa eletään paennut nuori poika, joka saa nyt laisuuteen soittamaan. Bändillä ei 1500-luvun alkua, jolloin elämä oli turvapaikan Suomesta. Edellisissä vielä ole edes nimeä, mutta naiset aivan muuta kuin me ehkä osaam- osissa kerrotaan Alexin ankeista antavat pojille villasukat. Pojat vetä- me kuvitellakaan. Mutta Kaari Utrio oloista kotimaassaan ja hänen paos- vät ne päähänsä, ja niin uusi yhtye tuo sen elävästi eteemme kuin tar- taan sieltä. Toinen osa päivittää pa- Villapäät on syntynyt. Teos on mo- jottimella. Lue ja nauti. kolaiskeskuksen arkea. Kirjoissa on derni ja hauska kertomus, joka siis Kirja kuuluu sarjaan KAARIN KIRJAS- sekä pojille sopivia seikkailuja että päättyy hyvin. TO, jossa ovat aiemmin ilmestyneet tyttöjä kiehtovaa romantiikkaakin. Viipurin kaunotar, Rakas Henrietta, Kuvaukset ovat kuitenkin täyttä do- Kaari Utrio on aina ollut naisten mie- Vanajan Joanna, Vaskilintu, Isabel- kumenttia. Tämä viimeinen, Alex, likirjailija. Hänen uusin kirjansa ‘Aa- la, Haukka, minun rakkaani ja Tuuli- Aisha ja toivon aika, päättyy siihen, telisneito, porvaristyttö’ on ilmesty- haukka. Myös 2000-luvulla ilmesty- että Alex saa jäädä pysyvästi Suo- nyt aikaisemmin 1974, mutta on nyt neet Saippuaprinsessa, Ilkeät sisar- meen. Kirjat antavat tietoa maail- uudistettuna jälleen lukijoiden käsis- puolet ja Ruma kreivitär ovat man poliittisista vainoista samoin sä. Uusia lukijoita on varmasti näinä yht’aikaa hyvää viidettä ja historiaa. kuin pakolaisten kohtelusta Suomes- Lisäksi Utrion kieli on notkeaa ja sa- sa. Kirjassa käsitellään myös arka- nallisesti rikasta sekä huumorinpi- luontoista asiaa eli suomalaispoikien toista. Ei tule ikävä lukiessa. ja muslimityttöjen ystävyyttä ja ihas- tuksia sekä tyttöjen pakkoavioliitto- Dekkarien ystäville suositan Anna ja vanhojen miesten kanssa. Holtin kirjaa 1222. Se on talvinen Tuusniemeläisen Marja-Leena Lem- tarina Norjan tunturilta, missä juna pisen ‘Punainen lumme’ kertoo, mil- juuttuu kinokseen. Matkustajat siir- laisia seurauksia tyttöjen hyväksikäy- retään tunturihotelliin. Kukaan ei töstä voi olla. Kirjan päähenkilö on pääse sieltä pois eikä kukaan pääse joutunut tällaisen kohteeksi, mutta sinne. Hotellissa alkaa tapahtua ei ole uskaltanut kertoa siitä kenel- murhia. Murhaajan täytyy siis olla lekään, vaan on haudannut asian yksi asukkaista. Mutta kuka ja mik- oman mielensä sopukoihin. Kaikki si? Mukana on myös jo eläkkeellä näytti olevan hyvin. Mutta satunnai- oleva naispoliisi, joka tietenkin alkaa nen käynti tapahtumapaikalla lau- pohtia tilannetta. Kirjaa ei kannata kaisi tuskan ja häpeän tunteet. Tyt- lukaista pikaisesti, vaan siihen kan- tö romahti täysin, ja koulukin meni nattaa keskittyä, sen verran sekaval- niin sanotusti penkin alle. Asian veto ta alku näyttää, mutta kyllä se mur- päivänvaloon, sen selvitys ja syyllisen haaja lopulta kiikkiin jää, ja lukija voi saattaminen oikeuden eteen terveh- helpotuksesta huokaisten laskea kir- dytti nuoren. Romaani on hyvin ra- jan kädestään. kennettu, ja juoni kehittyy vähitel- Lukemisiin len auki. Kannattaa lukea myös kir- jallisuuden oppikirjana. Lyylikki

24 RÄTINKI 1/2009 henkilökuva

Katja Pirinen kirjoittaa ajatuksiaan iholleen

“Huomasin, että jotain oli Katja on käynyt taideterapiassa. Hän vialla. Kärsin unettomuu- näki paljon painajaisia ja maalasi nii- desta, syöminen unohtui, tä. Myös runoissa painajaiset heijas- mutta vauhti oli päällä. tuivat. Liekehtiviä unelmia / tippui Lopulla pyörryin”, hän katonharjalta alas. / Koetan pelas- kuvaa tilannetta. Hän pys- taa niitä / paljain käsin / mutta pol- tyi kuitenkin itse tilaa- tan / vain itseni arville. maan ambulanssin. Mat- ka kävi Tikkamäen kaut- Katjan ‘oma juttu’ on vahvat värit. ta Paiholaan, jossa hän Hän maalaa akryylivärein voimakkai- viipyi kaksi kuukautta. ta kuvia, mutta käyttää myös muita Aluksi tietenkin potilas materiaaleja. Hän valokuvaa ihmisi- Kirjoitus iholla ikään kuin tuo Kat- pumpattiin täyteen lääkkeitä. Katja hoa ja heijastaa sille käsikirjoituksia. jan ajatukset pintaan ja näkyviin. kertoo, että hänellä oli sellainen oli, Myös kuvankäsittelyä hän käyttää kuin että hän olisi kaiken ulkopuo- apuna muokatessaan kuviaan. Var- lella. Yhteensä sairausjaksoja on ol- sinkin syksyisin hänellä on masen- Katja Pirinen myöntää, että hänellä lut viisi. Katja on hyvillään siitä, että nuskausia. on ollut vaikeuksia ilmaista itseään. hän on joka kerta päässyt heti hoi- Parhaiten se on käynyt runoina. Nii- toon. Opinnot yliopistossa tosin ovat “Välillä tuntuu siltä, että miten täs- tä ei vielä ole julkaistu, mutta osan viivästyneet, mutta hänellä on vielä tä selviää”, hän tunnustaa. Tunneti- hän on tuonut esiin kuvataiteen kei- monta vuotta opinto-oikeutta. Nyt lojaan hän kanavoi musiikkiin ja ru- noin. Käsin kirjoitetut runosäkeet hän keskittyy kuvataideopiskeluun, noihin. Hän soittaa pianoa ja laulaa hän on heijastanut piirtoheittimen joka on enemmän kurssimuotoista. yliopiston kuorossa. Musiikkia hän avulla valokuville. Kuvia syntyi sato- Hänestä tulee ammattitaiteilija. pitääkin tärkeimpänä selviytymiskei- ja, mutta näistä hän valikoi yhdek- nonaan. säntoista omaksi kokonaisuudeksi. Helmikuussa hän piti näyttelyn Jo- Katja Pirisen mielestä hänen sairau- ensuun kirjastossa. tensa on vain yksi tauti monien mui- den joukossa. Hänen tarkoituksen- Katja Pirinen, nyt 28-vuotis opiskeli- sa on näyttää, että tällaisenkin sai- ja, on kulkenut pitkän ja kivisen tien. rauden kanssa voi elää. Paranemi- Hän on kotoisin Hollolasta. Hän oli nenkin alkaa vasta sitten, kun uskal- kiinnostunut psykologiasta ja opis- taa tunnustaa sairautensa ja tulla keli antropologiaa ja kulttuurintun- ‘ulos kaapista’. Hän kertoo saaneen- temusta Alkio-opistossa. Sieltä hän sa hyvää palautetta rohkeudestaan. muutti Joensuuhun. Hän suuntau- Näyttely oli yksi esimerkki siitä. tui kulttuurintutkimukseen ja kirjal- lisuuteen. Pari vuotta sitten hän Tähän loppuun sopinee vielä toinen- aloitti Ammattikorkeakoulussa kuva- kin Katjan runo. Se on edellistä rau- taiteen opinnot. hallisempi ja kertoo mielen rauhoit- tumisesta. Aamulla häilynyt valo / tuli Vuosi 2003 oli käännekohta Katjan Tämä voimakasvärinen vartalokuva kylään. / Katosi luotani. elämässä . Hän sairastui kaksisuun- syntyi, kun Katja Pirinen sai ilmoi- taiseen mielialahäiriöön. Sairaus al- tuksen pääsystään kuvataiteen Vuokko Juurisoja koi kavalasti. opiskelijaksi

RÄTINKI 1/2009 25 maailmalta

Riisinkorjuuta

Koillisthaimaa 15. 11-08 Isanin maa- nostaminen kala lammikosta vaikka sisato kypsyi kolme kertaa vuodessa kunta lähellä Laosin rajaa, riisin kor- koko kylä oli ollut kiskomassa sitä ja kala lammikoista saa kalaa, mel- jaus juhla taivas oli pilvetön ja läm- ylös. Ihmiset olivat suomalaisen mit- kein joka talolla on oma kala allas. mintä +35c. tapuun mukaan köyhiä mutta iloi- Juhlien jatkuessa kerrottiin tarinoita Klangmuen kyläläiset aloittivat riisin sia. Lao kao niminen riisiviina mais- ja naiset menivät omaan rinkiinsä korjauksen aamulla 08:00, riisiä kor- tui pääasiassa miehille, poikkeukse- puhumaan. jattiin sirpillä lähes kaikkien kyläläis- na talon isännän vaimo joka humal- ten osallistuessa työn tekoon. Aamu- tuessaan alkoi tilittämään miehen- Miehet istuivat jalat ristissä ringissä päivällä muutama veijari sai päähän- sä toilailuja juhlaväelle. Isännällä oli ja tarinoita riitti riisin hinnasta sekä sä hakea lähikaupasta paikallista rii- jo viides vaimo menossa ja joka lii- minkälaista olisi asua kaupungissa sipontikkaa, ja korjuuta jatkettiin tosta ainakin pari lasta. Kun kaukaa kukaan ei halunnut muuttaa kau- pitkin päivää pontikan voimalla. suomesta tullut vieras yritti selittää punkiin, ja jo kaupunkiin muutta- Kaikki olivat iloisella mielellä, myös että suomessa on yhtä kylmä kuin neet sukulaiset kaipasivat takaisin ne jotka olivat selvin päin. Burnautti kylmälaukussa, josta kauhoimme koti kyläänsä. Isännän pojat hakivat ja stressi on vieras käsite kyläläisille. jäitä viinan sekaan. Kukaan ei ym- lisää juomista mopoilla lähikaupas-

Kylän yhteishenki oli hyvin nähtävis- märtänyt miten suomessa voi elää. ta joka oli niin kauan auki kun kaup- sä kaikessa toiminnassa, kaikki aut- Ilta oli lämmin ja tyyni läheisestä vii- pias jaksoi valvoa ja myös sen jälkeen toivat toisiaan, kanat ja kakarat juok- dakosta kuului yöeläinten ääniä. jos herätti kauppiaan. Ihmiset piti- sivat talosta toiseen, ja kaikkien pe- Melkein jokaisesta talosta löytyy hy- vät elämässä tärkeinä kahta asiaa rään katsottiin. Iltapäivällä riisi ke- vät stereot vaikka rahasta on tiuk- kuningasta ja budhalaisuutta hyvin rättiin lyhteiksi pressujen päällä jot- kaa niin täältäkin, joten nekin alkoi- monet ja miehet viettävät vähintään tei riisiä mene hukkaan ja vietiin pa- vat huutaa niin että koko kylä kuuli vuoden elämästään luostarissa mm. kalliseen myllyyn picuppien lavalla. että nyt alkoi juhlat. Suomalaiselle munkkeja arvostetaan hyvin paljon. Illalla noin kello 18:00 auringon al- vieraalle tyrkytettiin ruokaa ja viinaa Autolla ajettaessa luostarin ohi, soi- kaessa laskeutua, levitettiin kaisla- koko ajan, niin kuin aina. Tultaessa tetaan aina torvea tervehdykseksi matot läheisen talon pihalle. sen jäl- kylään johonkin taloon kysyttiin en- samoin muistoksi paikassa jossa on keen alkoi ruokailu ja juhlat. Naiset simmäisenä saako olla ruokaa. Ky- tapahtunut paha liikenne onnetto- olivat valmistaneet grillattua kanaa syttäessä elämisestä suomessa oli muus. Juhlat jatkuivat pitkälle yö- ja salaattia, joskus vanhemmille ih- vaikea niissä olosuhteissa kertoa ra- hön, ei yhtään hassumpi paikka elää misille maistuu myös koira. Ruokail- han perässä juoksemisesta ja muis- elämänsä. taessa käytiin läpi päivän tapahtu- ta ongelmista koska täällä elettiin mia ja sadon suuruutta, sekä muis- niin seesteistä elämää. Kyllä heillä- Pasi Niskanen teltiin miten vaikea oli ollut lehmän kin oli omat ongelmansa, mutta rii-

26 RÄTINKI 1/2009 suunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman avulla asiakkaan asema vahvemmaksi

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnis- Yhden oven periaate mista ja sitoutumista hoitoon. Uu- ti vuonna 2007 mielenterveys- ja distuksen tarkoituksena on myös päihdesuunnitelman valmistelun. Tavoitteena on, että mielenterveys- edistää työelämään paluuta kuntou- Suunnitelma perustui 106 kansan- ja päihdepalveluihin päästään jous- tumisen jälkeen. edustajan tekemään aloitteeseen. tavasti matalan kynnyksen ja yhden Lähtökohtana on mielenterveys- ja oven periaatteella, ensisijaisesti so- Suunnitelma on päihdeongelmien suuri kansanterve- siaali- ja terveyskeskuksen peruspal- oikeansuuntainen ydellinen merkitys. Alkoholi on suo- veluiden kautta. malaisten työikäisten kuolemansyy- Vahva panostus mielenterveyttä tilastojen ykkösenä. Mielenterveys- Kokemusasiantuntijat ja edistävään ja ongelmia ehkäisevään häiriöt ovat puolestaan merkittäjä vertaistoimijat työhön näkyy suunnitelmassa. Lisäk- tekijä ennenaikaisessa eläkkeelle siir- si suunnitelmassa otetaan kantaa tymisessä. Kokemusasiantuntijoiden ja vertais- mielenterveys- ja päihdetyön koulu- toimijoiden osallistumista mielenter- tukseen, palveluiden järjestämiseen Valmistuneessa suunnitelmassa pai- veys- ja päihdepalveluiden suunnit- ja johtamiseen. Ohjauskeinoina näh- notetaan asiakkaan aseman vahvis- teluun, toteuttamiseen ja arviointiin tiin suositusten kokoaminen ja päi- tamista. Mielenterveyttä ja päihteet- lisätään. Näin palvelujärjestelmä voi vitys, koulutus, koordinointi sekä tömyyttä halutaan edistää ja ongel- paremmin ottaa huomioon asiak- resurssien vahvistaminen. Ehdotuk- mia ja haittoja ehkäistä. Hoidossa ja kaan tarpeet. Alaikäisten kokemuk- selle haetaan valtioneuvoston peri- palveluissa korostetaan perus- ja set tulee ottaa myös huomioon. aatepäätöstä ja myös tätä kautta avohoitoa. Suunnitelmassa on yh- valtioavausten kohdentamista eli teensä 18 ehdotusta ja suositusta Tahdosta riippumattoman niin sanottua ”korvamerkittyä” ra- jatkoon. Suunnitelma luovutettiin hoidon kehittäminen haa. peruspalveluministeri Risikolle 10.2.2009. Mielenterveyslain ja päihdehoitolain Ehdotus sisältää useita asiakkaan tahdosta riippumatonta hoitoa kos- asemaa vahvistavia elementtejä. Suunnitelmassa asiakkaan kevat säädökset ehdotetaan yhden- Suuntaus monessa ehdotuksessa asemaa pyritään mukaistettavaksi. Samalla pyritään on oikean suuntainen. Nyt vain vahvistamaan seuraavasti: toteuttamaan valtakunnallinen oh- pitää toivoa kovasti, että myös ar- jelma, jolla pyritään vähentämään voisat kansanedustajamme ja Yhdenvertainen kohtelu ja pakon käyttöä psykiatrisessa sairaa- muut päättäjät näkevät asian tär- palveluihin pääsy lahoidossa. Psykiatriseen sairaalahoi- keyden ja mahdollistavat omilla toon luodaan ulkopuolisen asiantun- toimillaan suunnitelman täytän- Mielenterveys- ja päihdeongelmais- tija arvioimiskäytäntö (second opini- töönpanon. Suunnitelma on luet- ten pääsy palveluihin ja kohtelu niis- on) Euroopan neuvoston kidutuksen tavissa osoitteessa: http:// sä tulee olla yhdenvertaista kaikki- vastaisen komitean kannanoton www.stm.fi/Resource.phx/publis- en muiden palveluiden käyttäjien mukaisesti. hing/documents/17643/index.htx kanssa. Tämä toteutetaan asentei- siin tähtäävällä koulutuksella, palve- Toimeentuloturvan luiden valvonnalla sekä hoito- ja pal- kehittäminen velutakuun keinoin. Asiakasmaksu- lainsäädäntöön ehdotetaan muu- Suunnitelmassa pyritään kehittä- Anne Kejonen toksia siten, että ne olisivat yhden- mään hoito- ja kuntoutusajan toi- Päihdetyön aluekehittäjä mukaiset hallinnonalasta riippumat- meentuloturvan muotoja siten, että Itä-Suomen sosiaalialan ta sosiaalitoimen ja terveystoimen- ne edistävät päihde- ja mielenterve- osaamiskeskus palveluissa. yspotilaiden omaehtoista hakeutu-

RÄTINKI 1/2009 27 tarinaa

“ Niin metsä vastaa kuin sille huudetaan. “

Kun tiälä Kalattomala joku vanha sa ei pie olla niin rehellinen vain pit- ta kävis´ katteeks´se kun sie out niin ämmä juorruilloo hyvin paljo ja on tää viissautta käyttee. hoikka ja ilonen, siula on hyvä ja- sen näkönen nii´kun ei jonniillaissii lannousu ja out niin hyvä laulaja. Sii- immeessii sietäs´, niin minähän ajat- Jos ensin ajattelen, jotta onko mi- tä jos sanosin, jotta eihän se nyt si- telin, jotta tuosta mie en tykkee. K:t nusta itestä hyvvee jos toinen san- nulen, kun sinula on piäkkii nuin olivat vuottamassa auttoo ja se im- noo ihan suorraan sen minkä minus- vino, jotta toinen silimä on selevästi meenen kuluki siitä ohi ja sano jot- ta ajattelloo. Vaikka tämmönen ylempänä, siula on outo iän´etkä taa ja joku K. joka helepola sannoo es´merkkitappaus. Olin justtiisa ossoo tehä hyvin mittää ja sinä out toisilen pahasti, sano siihen, niin se muuttanu Kalattomalen asummaan VAMMANEN! : “ Hilkka koukkuilee vanhoille ih- ja pihala joku ämmä seisattuu huas- misille. “ Ensin kävi katteeks´, jotta tammaan. Lopula mänin sen pih- Ässä ol´ensimäistä kerttoo meilä käy- ossoisimpa minäkkii sillä tavala. Sit- haan ja kysyn mitä hiän mässä ja näytti hyvin sairraalta. Kysy ten ajattelin, jotta jos sillen ajattel´minusta ensimäisenä. Se minulta minkälaissii minun muut sanos´aina pahasti, sehän ruppeis´ sano : “ Ajattelin,jotta on tiälä mui- tuttavat on: “Onko ne tämmössii huastammaan minusta sielä immee- takkii vaivassii enkä vain minä.” Ja kun minä? “ Sanon :”Eihän kaikki silen pahhoo . Ja helepola sitten minä kun olin vuottanu jottaa hy- samanlaissii ou.” huomovvaa toisesta muuttii vijat. “ vvee. Justtiisa tuomosta olin ajate- Se on semmonen ja semmonen, se lu, jotta joihennii mielestä potilas on Tiälä klubitalola jonkun potillaan on hupsu ja kävellöökkii niin pahas- VAIN POTILAS eikä mittää muuta, syntymäpäivilä lopuks´ kehun sitä ti.” Sitten IHAN UHALLAN´ yritin vas- siinä ei ou MITTÄÄ KEHUMISTA! potilasta siitä kun se on helepola tata sillen, kun jottaa semmosta Kun joku sukulainen on hyvin kat- toissii auttamassa, niin sehän san- hyvin tavalista sano vasttaan tulles- teellinen, niin minä varsin kysyn noo : “Lahja on mukava tyttö.” Ja sa. Lopula se vasttaan tullessa “ ve- Maxilta, jotta olis´kohan se katteel- joku “sosijalisti “ sano, jotta siinä tikkii turppoo.” Sen perästä rupesin linen minulen, niin se sano : “Eihän näit mitä siitä tulloo, kun sannoo sen kansa huastammaan muutakkii se nyt SINULEN!” Ja iänessä ol´ hy- jottaa hyvvee ja mitähän jos oisit ja vein klubilehen sen postiluatik- vin kova halaveksunta. Minä olin aja- moittinu. koon. Ajattelin, jotta sen telu, jotta jos vaikka joku K. kysys´ suattas´suaha minnuu kehummaan- semmosta, niin eikö siinä koittelis´ Ja pikkujoulussa kun annon toisilen nii. Ja vein täytekuakkuu , kun ol´ kekssii jottaa hyvvee jos ei halus´ tar- lahjoja, paikala sain niitä itekkii. minun syntymäpäivä. Se ol´ tuonu kotuksela toista loukata ? Ajattelin kortin. Ja sehän kehu minnuu vast- josttaa K:sta, jotta siitä sanosin, jot- taan tullessa siitä, kun minä keht- toon kävelä ja sano, jotta ei pie kä- vellyy jättee.

Minun mielestä assiit pittää aina san- noo suorraan vain sitten kuitennii tuntus´, jotta joissaa tappauksissa ei piekkää jos siinä tulloo toista loukat- Kuherruskuukausi on ohi ja arkipäivä alkanut. Nuorellaparilla on tuu. Halusin joka paikassa sannoo ensimmäinen riita ja asiat kehittyvät siihen pisteeseen, että pikku- ihan suorraan kenestä tykkeen ja rouva syyttää miestään jalkaa polkien ja silmät kipinöiden: kenestä en ja minkä verran vain kun - Sinä senkin marjaskarhu ja ilkimys! jos olisit rakastanut minua tuola ei sua. On sanonneet, jotta ei todella syvästi ja sataprosenttisesti ... niin olisit nainut jonkun toi- sua missää paikassa. Halusin olla sen! hyvin rehellinen. Joissaa tappauksis-

28 RÄTINKI 1/2009 leimautumisen pelko

Mielenterveysongelmaiset pelkäävät leimautumista

Keski-ikäinen perheellinen naishen- elämänuskoa ja onnistumisen koke- kilö ei leimautumisen ja syyllistämi- muksia tuntiessaan olevansa tarpeel- sen pelossa halua esiintyä omalla linen ja hyvä joissakin asioissa. Ku- nimellään. Kutsuttakoon häntä siis ten kuka tahansa meistä. vaikka Hanneleksi. Hän haluaa ker- toa oman kokemuksensa mielen sai- Mielen matalapainekausina, kun raustilasta. Ehkä se voisi rohkaista depressiivinen vaihe koittaa, on taas kohtalotovereita jaksamaan elämää vaikeaa saada otetta mistään. Mi- sairauden kanssa. tään ei jaksaisi, eikä mikään kiinnos- sien kanssa. Oikean lääkityksen löy- taa. Silloin Hannele sinnittelee kes- Mielen vuoristoradalla täminen mielialojen vaihtelun tasaa- tokykynsä äärirajoilla. Tuskatilat, miseksi on ollut vaikeaa. Mikä aut- ahdistus ja pelot ovat sietämättömiä. Hannele toivoo myönteistä vastaus- taa yhtä, ei välttämättä sovi toiselle Vaikka hän tietää voinnin paranevan ta eläkehakemukseensa sairastettu- lainkaan. Välillä tuntuu, että lääki- jossain vaiheessa, niin parempaa aan useita vuosia ja yritettyään suo- tys on vihdoin kohdallaan ja vointi huomista ei jaksaisi odottaa. riutua työelämän haasteista. Saira- on melko hyvä, mutta sitten taas uslomat seurasivat kuitenkin tois- tulee takapakkia. Usko elämään ja Pieni on kaunista taan ja toimeentulo oli epävarmaa. avun saamiseen horjuu jälleen ker- Laskut erääntyivät ja päivärahat vii- ran. Hannele tietää, ettei mielen sairaus pyivät. Tämä lisäsi omalta osaltaan ole mikään häpeä, eikä kenenkään ahdistusta ja pahaa oloa. syytä. Sairauksiaan ei ihminen voi Tarve tuntea olevansa valita. On vai yritettävä jaksaa elää Hannelen sairaus on luokiteltu kak- tarpeellinen ja hyvä jossakin päivä kerrallaan ja hyväksyttävä oma sisuuntaiseksi mielialahäiriöksi. sairaus. Hannele on älykäs, taiteelli- Vauhdikkaat maanisuuden tilat Kun Hannelen voinnissa on meneil- nen ja luova ihminen. Hän nauttii vaihtelevat masennuksen syöverei- lään parempi kausi, hän kokee ole- kaikesta kauniista ja elämän pienis- hin syöksevien depressiivisten kau- vansa elämänsä kunnossa. Hän saa tä, hyvistä asioista. Perhe ja ystävät ovat tärkeä voimavara. Kyllä elämä Leiri mielenterveyskuntoutujille sittenkin kantaa. Niillä korteilla on Teemalla: "Itsetuntemus- arjen voimana" pelattava, jotka ovat jaossa käteen 20.-22.5.2009 Vaivion kurssikeskuksessa sattuneet, pakkaa ei voi uusiksikaan Hinta: joensuulaisilta 40 € ja muilta 150 € laittaa. Lisätietoja: Ilmoittautumiset 8.5. mennessä Satu Halonen p. 050 3855139 tai Joensuun seurakuntakeskuksen Elina Myllymäki Paula Vänskä p. 050-3855140 neuvontaan p. 2635300 (klo 9-15)

Kuljetusliike Osmo ja Jarkko Kokko Muistineuvonta Vakkosalmenkatu 8, 80200 Joensuu • p. 013-529 0400 - 375 472 Jaana • fax 013-316 303 • http://www.kuljetusliikekokkoosmo.fi • sähköposti: [email protected] Jaana Katajisto puh. 0400 228 600

Hammaslääkäriasema Anes Dent Lomakoti Tuomiranta Niskakatu 18 A 3 • p. (013) 126 575 www.lomakotien-liitto.fi/tuomiranta

RÄTINKI 1/2009 29 hjumor Autokorjaamon omistaja kuoli 43- Jos nainen ei saa sitä miestä jonka vuotiaana. Hän pääsi taivaan portil- haluaa, niin luoja varjelkoon sitä le ja marisi Pietarille. miestä jonka hän saa. - Kuinkas minä näin nuorena kuo- lin, 43-vuotiaana? • - Melko aikaiseltahan se tuntuu, mutta korjaamon tuntikirjan mukaa Mitä mies saa kaksi kertaa ilmaisek- te olette jo 123-vuotias. si, mutta kolmannella kerralla niitä halutessaan hän joutuu maksa- • maan? - Hampaat. Tukkukauppiaan rouva tapasi kut- • Kirosimme vuorineuvoksen kanssa suilla entisen rakastajansa, joka oli lamaa, kun hän totesi: vähän rappiolla oleva liikemies. Rou- Hyttyset ovat kesyjä; nehän syövät - Eivät ajat nyt vielä kovin huonoja va sanoi entiselle ystävälleen ivalli- vaikka kädestä ole. Huonoiksi ajat muuttuvat vasta sesti: silloin, kun nekin jotka jättävät las- - Minulle kerrottiin että tähän tilai- • kunsa maksamatta, lopettavat tava- suuteen kutsutaan vain erittäin ar- roiden tilaamisen vovaltaista yleisöä. Pohjoismainen yhteistyö on aina ol- - Niin sitä kuulin minäkin. Helpotti lut kivutonta. Eräällä pohjoismaisel- • kuitenkin kun näin että sinäkin olet la seuramatkalla todettiin, että kie- täällä. livaikeuksien takia olisi ehkä paras- Vanhanpiian rukous: • ta jakautua busseihin kieliryhmittäin. - Hyvä Jumala, itselleni en mitään Seuraavana aamuna hotellin ilmoi- pyydä, mutta lähetä vanhemmilleni - Nukuitko hyvin? tustaululla oli lappu: Ruotsalaiset vävypoika. - En tiedä, nukuin koko yön. menevät bussilla A, tanskalaiset menevät bussilla B, norjalaiset me- • • nevät bussilla C. skoonelaiset ja suo- malaiset voivat mennä millä bussilla - Isi, miksi kesällä sataa? - Johtamiskyky on sitä, että osaa tahansa. Kukaan ei kuitenkaan ym- - Jotta ruoho kasvaisi, poikaseni kerätä kunnian kaikesta siitä työstä, märrä heitä. - Isi, miksi asfaltille sataa? minkä muut tekevät sinun puoles- tasi. • • • Keskustelin kerran Suomen rikkaim- - Lehtimies ei anna tarjottujen lou- man vuorineuvoksen kanssa. Kerroin naiden vaikuttaa juttuihinsa, mutta Suomalainen Katastrofin Määritel- hänelle, että olen keskustellut usei- tarjoamattomien kyllä. mä: Omalle kohdalle sattunut epä- den varakkaiden ja hyvin menesty- onni tai toisen kohdalle sattunut vien suomalaisten kanssa, ja olen • onni. tullut siihen tulokseen, että on vain yksi rehellinen tapa rikastua Suomes- Pikku-Kalle vietiin psykiatrille ja hä- sa. Vuorineuvos ryhdistäytyi ja kysyi nen äitinsä sanoi: Mies, joka hymyilee vaikeuksien het- minulta: - Kallessa on varmaan jotain vikaa. kellä, on juuri keksinyt, kenen nis- - Mikä se on? - Tunteeko hän itsensä epävarmak- koille voi vierittää syyn. Vastasin siihen: si ja turvattomaksi? - Jotenkin minulla oli jo aiemminkin - Ei, mutta kaikki naapurit tuntevat. • tunne, että herra vuorineuvos ei sitä tiedä. • Mistä ihmeestä äidit oppivat ne sei- kat, joista he varoittavat tyttäriään? • - Jos minä menen naimisiin, niin tu- levalla vaimollani täytyy olla huumo- • Ihmisen todellisen luonteen saa sel- rintajua. ville kysymällä häneltä, mitä hän te- - Tuolla ulkonäöllä se on tosiaan Kaniinin ja mehiläisen risteytys on kisi, jos hän olisi aivan varma siitä, välttämättömyys. hunajapupu ettei jää kiinni.

30 RÄTINKI 1/2009 Kitee: Pilke ry

Yön musta hansikkaisessa kädessä kuu, kuin verinen miekka. Pimeä on sen kaapu. Alastomana,riivitty metsä kuin sydämeni taivas pilvessä ja tunnistamaton.

*

Sinua ajatellen käperryn keltaiselle päiväpeitolle kieräksi,kehräksi. Haluaisin olla silmiesi alla. Sinä et enää tule viereeni,et peiton alle.Yksinäisyys vilkaisee vain olkansa yli.

*

Muistan kesäyön maasi rannalla,kun yölinnut lauloivat ja lokit kirkuivat. PILKE 2-RYHMÄ ALOITTAA Meri tuoksui.Nojasin sinuun tunsin tuoksusi. KOKOONTUMISEN Muistoni kaunis rannalle jäi Gotlannin rannikon. KITEELLÄ, KORTTELITUVASSA

Potilasyhdistys Pilke ry perusti toisen tai päivällä klo 14.00-16.00. Ensim- kuntoutujaryhmän. Sitä suunnitel- mäisellä kokoontumiskerralla suun- tiin torstaina 05.03.2009 Ilmolantiel- niteltiin ryhmän ohjelmaa ja sitä, lä Korttelituvassa. Ryhmän nimeksi miten jakaa vastuuta, jotta ryhmä ei tuli Pilke 2. Tilaa kokoontumisille on jää yhden henkilön varaan. Seuraa- päivisin, koska ryhmätoimintaa iltai- valle kerralle sovittiin, että pelataan sin oli jo aikaisemmin. Kiteen kau- erilaisia pelejä. punki antoi tilat käyttöön. Omaa väkeä ja vierailijoita suunnittelutilai- LÄMPIMÄSTI TERVETULOA MU- suudessa oli melkein 10 henkeä mm. KAAN! Itäinen tiimi ry:stä ja aikuispsykiatri- an poliklinikalta. Avustuksia saatiin Jaakko & Marja Juvonen paljon ja ne olivat tarpeen. Pilke 2- Kitee ryhmä kokoontuu joka toinen tors-

RÄTINKI 1/2009 31 Itäinen tiimi

ITÄINEN TIIMI RY:N EDUNVALVONTATYÖN OSAPROJEKTI KUNTOUTUJAN ASIALLA

rantamista hyväksyttävään ja myönteiseen suuntaan. Asenteet yhteiskunnassa mielenterveyskuntoutujia kohtaan ovat yhä vielä kovia. Vapaaehtoista mielenterveys- työtä ei toisaalta tunneta vie- lä tarpeeksi yleisön keskuu- dessa. Hanke pyrkii myös li- säämään tietoisuutta mielen- terveyskuntoutujiin kohdistu- vasta moninaisesta syrjinnäs- tä. Kuntoutujien esim. työ- ja asuntomarkkinoilla kokema syrjintä on alettu tiedostaa tumana viime syksynä yhteisötalo vasta viime aikoina. Kotikievarissa. Tämän kevään aika- na pidetään teema- ja infotilaisuuk- Hanke edesauttaa yhteistyössä eri sia eri paikkakunnilla yhteensä kol- toimijoiden kanssa psyykkisesti vam- me kunkin paikkakunnan keskeisis- Itäisen alueen mielenterveysyhdistys- mautuneiden mahdollisuuksia elää tä edunvalvontaan liittyvistä kysy- ten yhteistoiminnassa toteutettavas- yhteiskunnassa ilman syrjintää ja myksistä. sa ”Vertainen vastassa”- eli Verkka- osallistua täysipainoisesti ja yhden- ri-projektissa eräänä tärkeänä tavoit- vertaisesti omien asioidensa hoitoon. Edunvalvontatyötä tekevä potilas- teena on potilaan hoidon laadun ja Hanke tiedottaa, opastaa ja neuvoo elin, potilasneuvosto perustettiin saatavuuden varmennus ja asiallisen järjestettävissä tilaisuuksissa vapaa- maakunnassamme vuonna 2000 ja hoidon saaminen hoitotakuun puit- ehtoisen mielenterveystyön tavoit- se oli ensimmäinen laatuaan maas- teissa. Mielenterveyshoidossakin on teista ja päämääristä sekä kampan- samme. Se kokoontuu 3-5 kertaa järkevän ja kohtuuaikaisen lakisää- joi mielenterveysaatteen edistämi- vuodessa käsittelemään sille lähetet- teisen hoitotakuun toteuduttava. seksi ja yhteistoiminnan kehittämi- tyjä asioita. Potilasneuvoston käsit- Verkkari-projektin edunvalvontatyön seksi alueen terveys- ja messutapah- telyn jälkeen asiat viedään eteenpäin osaprojektissa selvitetäänkin tasotut- tumissa. Maassamme on vielä pal- omaisneuvoston potilasjäsenelle, kimuksen avulla, millainen on pal- jon tekemätöntä työtä mielenter- joka on myös potilasneuvoston jä- velujen laatu ja saatavuus ja kuinka veyskuntoutujien joukon järjestäyty- sen ja sitä tietä omaisneuvoston kä- hyvin lakisääteinen hoitotakuu to- miseksi ajamaan omia etujaan ja saa- sittelyyn ja sen jälkeen asianomaisil- teutuu kunkin jäsenyhdistyksemme maan samanarvoista kohtelua ihmis- le päättäjille. Menettelyn tehokkuu- kotikunnan alueella. Vertaa valta- ten kesken. desta asioihin vaikutettaessa on lu- kunnallisen sosiaali- ja terveyden- kuisia esimerkkejä. Kuntoutujien asi- huollon kansallisen kehittämisohjel- Hankkeessa pyritään järjestämään oiden ajajina toimivia potilasneuvos- man (KASTE) tavoitteeseen 3: pal- vuosittain kaksi seminaaritapahtu- toja on jo perustettu yhdistyksissä, veluiden laatu, vaikuttavuus ja saa- maa ja kuusi tiedotustilaisuutta eri ja onkin odotettavissa, että niitä pe- tavuus paranevat sekä alueelliset puolilla maakuntaa ja sen reuna-alu- rustetaan maahamme yhä enem- erot kapenevat! eita. Näissä tilaisuuksissa tehdään män. potilas- ja omaisneuvoston edunval- Osaprojektin tavoitteena on edistää vontatyötä tunnetuksi yleisön ja kun- mielenterveyskuntoutujiin ja vapaa- toutujien piirissä. Ensimmäinen Verk- Veli Hyttinen ehtoiseen mielenterveystyöhön koh- kari-projektin alla ollut tilaisuus pi- hallituksen sihteeri distuvan yleisen asennoitumisen pa- dettiin teemallisena iltapäivätapah- Itäinen tiimi ry

32 RÄTINKI 1/2009 Lomakoti Tuomiranta, Riistavesi 17.8. – 22.8.2009

Aika ja paikka 17.8.-22.8.2008 Lomakoti Tuomiranta, 71150 Vartiala (Riistavesi)

Ohjelmaa Lomaviikon aikana touhutaan kaikenlaista mukavaa ja päiväohjelmaan kuuluu esim. eväsretki laavulle, pihaleikkejä, soutua. Lisäksi askartelua, kävelyä, saunomista yms. Retket, joita loman aikana lähiympäristöön tehdään ovat maksullisia.

Majoitus ja ruokailu Majoitus kahden hengen (2hh) huoneissa, joissa wc ja suihku huoneissa. Päärakennuksen huoneissa suihku ja wc yhteistiloissa. Ruokavaliot ja liikuntarajoitteet tulee merkitä hakemukseen.

Hinta Loman omavastuu koko loma-ajalta on 90 €. Täysihoitopakettiin kuuluu aamiainen, lounas, päivällinen, iltapala, loma-ohjaus sekä saunassa käyntiä.

Hakeminen Lomatuki myönnetään sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. Lomatukihakemukset on täytettävä huolellisesti, sillä puutteellisesti täytettyjä hakemuksia emme voi käsitellä!! Hakemukset tulee palauttaa os. Itäinen tiimi ry, Rantakatu 26 B, 5krs.,80100 JOENSUU, viimeistään 15.6.2009 mennessä. Lomakotien Liitto ry lähettää vastauskirjeet, maksukuitit ja lomaohjelman lomalaisille suoraan.

Hakemuslomakkeita saa tilata: Itäinen tiimi ry, puh. toimisto 0400 810656 Rantakatu 26 B, 5krs., 80100 JOENSUU E-mail: [email protected]

Lomakotien Liitto ry, Paasivuorenkatu 4-6 B, 00530 Helsinki Puh. (09) 774 0110, avoinna ma-pe klo 9.00-16.00.

Sähköpostit http://www.lomakotien-liitto.fi/tuomiranta

Lisätietoja Lomakoti Tuomiranta Anita Rimpilä-Mykkänen puh. 050542 4817, sp: [email protected]

Itäinen tiimi ry, Anne, toiminnanohjaaja, gsm 0400 810 656

RÄTINKI 1/2009 33 Yhdistysten yhteystiedot ITÄINEN TIIMI RY:N JÄSENYHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT Itäinen tiimi ry, Rantakatu 26 B, 5. krs, 80100 JOENSUU, puh: 0400 810 656, email: [email protected]

Enon Mielenterveysyhdistys Pieksämäen Mielenterveysväki ry Kannatusjäsenet: Säihke ry Pj. Petri Miettinen, 0400 807 773 Pj. Anne Pesonen, 050 496 3028 Nikulanmäentie 90 A, 76100 PIEKSÄMÄKI Nikulanmäen Kuntoutumiskylä - Hennalantie 7, 81290 UKKOLA Keski-Savon Hoivakehitys ry [email protected] Pohjois-Karjalan Toiminnanjohtaja Anne Purhonen Mielenterveydentuki ry 0207 614 885 (ark. 8 – 16) Heinäveden Mielenterveysyhdistys ry Pj. Tiina Hyttinen, 050 430 5303 [email protected] Pj. Auvo Eronen, 040 771 2828 [email protected] 0207 614 880 (vaihde 24h) Laaksotie 3 as. 7, Toiminnanjohtaja Raimo Matikainen Nikulanmäentie 90 A 79700 HEINÄVESI 050 331 0763 67100 PIEKSÄMÄKI [email protected] [email protected] www.hoivakehitys.fi Käpäläpolku 4, 80230 JOENSUU Ilomantsin mielenterveysyhdistys (013) 316 388 Lehmon Kuntoutuskoti Oy IIo ry [email protected] Kylmäojantie 58, 80710 LEHMO Pj. Aune Kauppinen, 050 401 582 www.p-kmielenterveydentuki.net (013) 893 340 Markunvaarantie 5 A, www.idealmainos.fi/lehmonkuntoutuskoti 82900 ILOMANTSI Pohjois-Karjalan Ongelmapelaajat ry Pj. Arto Patama, 0400 506 320 Itä-Suomen Hoitokodit Oy Juuan Mielenterveysyhdistys Paulatie 1 F 26, 80160 JOENSUU Ritva Kontiainen, 0400 350 867 Mielekäs ry www.ongelmapelaajat.com Sörkäntie 20, 82600 TOHMAJÄRVI Pj. Pirjo Ketoharju, (013) 472 794 [email protected] Aimontie 8 A 15, 83900 JUUKA Rääkkylän mielenterveysyhdistys Kaarikujan Hoitokoti [email protected] Tsemppi ry Raija Tolvanen, 040 551 3476 Pj. Tapio Hämäläinen, 0500 170 942 [email protected] Kiteen Mielenterveysyhdistys Pilke ry Mölsänniementie 207, 82310 ORAVISALO Taanotie 4, 82140 KIIHTELYSVAARA Pj. Eeva Utunen, 050 402 8309 Koivukujan Hoitokoti Olkontie 7 B 5, 82500 KITEE Savolaiset Selviytyjät ry Hannele Kontiainen [email protected] Pj. Ulla Lappi 0400 606 392, (013) 622 193 Ohjaaja Eeva Vuorinen, 044 353 3413 [email protected] Kontiolahden Mielenterveysyhdistys Savolankatu 8, 57100 SAVONLINNA Sörkäntie 20, 82600 TOHMAJÄRVI Porina ry [email protected] Pj. Jarkko Eronen, 050 494 4177 [email protected] Käsikkäin ry, Tohmajärvi Lisäksi yhteistyössä: Pj. Petri Jääskeläinen, (013) 622 471 Lieksan Mielenterveysyhdistys ry Sörkäntie 20, 82600 TOHMAJÄRVI TOUHU -projekti Pj. Riku Jeskanen, 050 340 4625 Petri Kokko, 050 544 8785 Kainuuntie 14, 81700 LIEKSA Tuusniemen Mielenterveysyhdistys Kummunkatu 18 as. 9 Tuikku ry 83500 OUTOKUMPU Omaiset Mielenterveystyön Tukena ry Pj. Tuula Forsman, 040 720 9278 [email protected] P-K:n yhdistys ry Varapj. Sisko Lappalainen www.touhu.net Toiminnanjohtaja Maija Myller 050 491 9980 www.touhu.tv (013) 318 175 , 050 564 8708 Sepäntie 6, 71200 TUUSNIEMI [email protected] MTKL ry, Kuopion aluetoimipiste Omaisneuvoja Raija Korhonen-Pusa Tuupovaaran Mielenterveysyhdistys Minna Canthin katu 4 C 3. krs 050 3626818, (013) 318 171 Kajastus ry 70100 KUOPIO [email protected] Pj. Anna-Leena Kiiskinen, 040 523 0874 www.mtkl.fi Tiedottaja / Toimistotyöntekijä Metonlouhentie 2, 82710 KOVERO Katja Pesonen Aluejohtajat (013) 318 165, 050 534 6772 Varkauden Seudun [email protected] Mielenterveysväki ry Helena Koskelo-Suomi Karjalankatu 4 a 2, 80200 JOENSUU Pj. Harri Kotikangas, 050 344 7682 (017) 369 5083, 050 362 7637 www.tukitupa.fi Toiminnanohjaaja Tuula Savolainen [email protected] 050 412 5113 Outokummun Mielenterveysyhdistys Mielitupa, Rajakatu 3 as. 1 Katri Sinkkonen Välke ry 78200 VARKAUS (017) 369 5082, 0500 512 994 Pj. Olli Saikkonen, 050 555 2309 [email protected] [email protected] [email protected] www.webbisivu.com/mielitupa Toiminnanohjaaja Päivi Nousiainen Kuopion Mielenterveystuki ry (013) 554 978, 050 363 5534 Ylä-Karjalan Mielenterveysyhdistys ry, Koljonniemenkatu 2, 2. krs [email protected] Nurmes 70100 KUOPIO Kummunkatu 18 (sisäpiha) Pj. Kaija Kejonen, (013) 444 004 040 733 1713 83500 OUTOKUMPU Kuntoutumis- ja päiväkeskus [email protected] www.outovalke.net Nurmeksenkatu 16, 75500 NURMES www.kuopionmt-tuki.com

34 RÄTINKI 1/2009 YRITTÄJÄ • PARANNA KILPAILUKYKYÄSI • HYÖDYNNÄ MODERNEJA TALOUSHALLINNON PALVELUJAMME:

• verkkolaskutus • sähköinen matkalaskujen käsittely • ostolaskujen sähköinen käsittely • sähköinen arkisto • matkalaskut • sähköinen raportointi • e-tilinpäätös • sähköinen tiedonsiirto viranomaisille • sähköinen palkkahallinto • asp-palvelut • langaton tiedonsiirto

TIETOKATE OY Siltakatu 18 p. 013-255 655 80100 Joensuu sähköposti; [email protected] www.tietokate.fi fax 013-255 6565

Monipuoliset tilitoimistopalvelut - pitävä pohja päätöksenteolle

Tarjoamme yrityksellesi nykyaikaiset ja tehokkaat päätöksentekoa tukevat taloushallinnon ratkaisut ja palvelut. Teemuaho Oy Puh: 029 – 0030 305 Siltakatu 20 A 20 Fax: 029 – 0030 375 80100 Joensuu www.teemuaho.fi

RÄTINKI 1/2009 RÄTINKI 1/2009