DOCSLIB.ORG

R.Tinki 1/09

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
R.Tinki 1/09 teemana: kulttuuriRÄTINKI 1/2009 www.touhu.tv Etsii vapaaehtoisia toimittajia nettiTV:hen, joka kertoo uusimmat uutiset ja tapahtumat kolmannelta sektorilta. @Ota yhteyttä: [email protected] Asiantuntemusta jo vuodesta 1955! - YLEIS- JA ERIKOISLÄÄKÄREIDEN VASTAANOTOT - TYÖTERVEYSHUOLTO - LABORATORIO - RÖNTGEN - MAMMOGRAFIA -ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET -VATSAN JA SUOLISTON TÄHYSTYSTUTKIMUKSET - SYDÄNTUTKIMUKSET - MUISTIKESKUS ® - SEKSUAALITERAPIA Lääkärikeskus Suinuu Oy, Torikatu 17, 80100 Joensuu puh. (013) 257 2200 • www.suinuu.fi RÄTINKI 1/2009 ... sisällä ... Päätoimittajan palsta P-K:n Mielenterveys- ja Pian muistolle mielenterveyden päihdesuunnitel- tuki toimii man avulla asiak- 4 16 27 kaan asema vah- vemmaksi Kulttuuria terveydeksi Kotikartanoyhdis- “ Niin metsä tyksen kurssi-, vastaa kuin sille leiri- ja koulutus- huudetaan. “ 5 18 tarjontaa 2009 28 Nuapurit huasttaat Kotikievari Mielenterveys- pahhoo ja juoruilloot Bluesmies Mika ongelmaiset Virkistysretki pelkäävät 7 20 Huhmariin 29 leimautumista 6.3.2009 Muuttuvat mielenterve- Elokuva- Hjumor yspalvelut arvostelussa - luentoristeilyllä Tuk- Ralliraita-eloku- 8 holmaan 22 va. 30 Ruotsin Kaunis mieli Pilke 2-ryhmä skitsofrenialiitto (A beautiful aloittaa kokoon- mind) tumisen Kiteellä, 11 23 31 Korttelituvassa Säihke sai Kurkistus Itäinen tiimi ry:n kerhotilat kirjahyllyyn edunvalvonta- Uimaharjuun työn osaprojekti 13 24 32 kuntoutujan asi- alla Omaiset Katja Pirinen täinen tiimi ry:n mielenterveyden kirjoittaa jäsenyhdistysten tukena ajatuksiaan yhteystiedot 14 Tehdäänkö mie- 25 iholleen 34 lenterveyskuntou- tujan omaisesta il- mainen hoitore- Riisinkorjuuta surssi? 26 RÄTINKI 1/2009 3 pääkirjoitus Päätoimittajan palsta Työryhmä: Raimo Matikainen Päätoimittaja Kulttuurin merkitys henkisen hyvin- pä usein ristiriita syntyy yksilötasol- P-K:n Mielenterveydentuki ry voinnin kannalta on kiistaton. Kult- la, jos lääke ei toimi. Uskon, että tuurintekijät laajasti ajatellen liikku- parhaat kuntoutumisen tulokset Kari Mattinen vat ihmismielen rajamaastossa ja löy- syntyisivät sekä lääkkeen että peh- Toimitussihteeri tävät kiinnostavia uusia näkökulmia meiden terapioiden yhteisvaikutuk- P-K:n Mielenterveydentuki ry omaan taiteen ja tekemisensä ilmai- sesta. Ongelmaksi muodostuu se, semiseksi. Terapiakeinona taiteen ja että jokaiselle pitäisi olla yksilöllinen Kaija Sirviö kulttuurin mahdollisuuksia on liian suunnitelma ja sitä pitäisi pystyä Työryhmän sihteeri vähän hyödynnetty. noudattamaan yhteisymmärrykses- sä kaikkien osapuolten. Petri Kokko Raskas medikalisaatioon perustuva Työryhmän pj hoitokulttuuri pahimmillaan vähen- Joka tapauksessa kulttuuri sekä kat- Itäinen tiimi ry tää ns. pehmeiden hoitomuotojen sojan että esittäjän kannalta on te- käyttöä. Selvää on että ihminen tar- rapeuttista ja henkisen hyvinvoinnin Anne Ilmakari-Hämäläinen vitsee myös henkistä ja hengellistä- kannalta merkittävää meille kaikille. Itäinen tiimi ry kin ulottuvuutta elämänsä kokonai- Kun elämme kovien arvojen maail- suuden hallitsemiseksi. Lääke par- massa, toivoisi, ettei kulttuurille kä- Katja Pesonen haimmillaankin on vain ensiapu tai visi huonosti. Omaiset mielenterveystyön oiretta poistava tai hallitseva keino. tukena P-K:n yhdistys ry Sen pitäisi olla myös silta kaikkiin luovuutta edistäviin terapioihin. Niin- Raimo Matikainen Jyrki Leppä Kotikartanoyhdistys ry Pian muistolle Vuokko Juurisoja Lehti internetissä: www.ratinki.net Tunsin Pian vain vähän aikaa. Lyhyt- lu, ja tenttiin hän oli vuoden vaihees- kin ystävyys voi olla antoisa. Näin oli sa valmistautumassa. Paino ja taitto Pian ja minun. Pia ei halunnut salata sairastumis- Kirjapaino Hyvätuuli Oy Pian nuoruus ei ollut helppo. Teolo- taan. Hän halusi kertoa siitä avoi- Anna-Mari Piirainen gian opiskelut keskeytyivät riittämät- mesti samoin kuin omasta selviyty- Kuurnankatu 6 tömyyden tunteeseen ja sairastumi- misestään. Olimme jo keskustelleet 80100 Joensuu neen. Mutta Pia oli selviytyjä. Hän virallisesta haastattelusta. Yksi kuva www.kirjapainohyvatuuli.fi kertoi parantumisensa alkaneen sii- otettaisiin pianon ääressä, sillä Pia oli tä, että myönsi olevansa sairas. Hän soittanut jo viisivuotiaasta asti. Toi- pystyi jatkamaan alkaneita opinto- sen kuva ajattelin ottaa kreikan kir- ja. Erikoisen iloinen hän oli siitä, että jat rekvisiittana. Näin oli siis sovittu. hän pystyi opiskelemaan Joensuun Sitten tuli päivä, jolloin en saanut yliopistossa, jossa teologian opetus yhteyttä Pian puhelimeen. Vähän oli alkanut muutama vuosi sitten. myöhemmin kuulin traagisesta kuo- Pia aikoi papiksi. Hänellä oli sovittu lemasta, joka oli kohdannut elämän- tapaaminen piispa Wille Riekkisen haluista Piaa juhlapyhänä, Tapanina. kanssa. Hän kertoi vähän jännittä- Muistan Pian aina iloisena ja ystä- vänsä sitä kuten varmasti kaikki opis- vällisenä ihmisenä, jolla olisi varmasti kelijat samassa tilanteessa. Hänellä ollut paljon annettavaa niin ihmise- oli jo kesäteologin paikka eräästä nä kuin pappina. Joensuun lähiseurakunnassa, mistä hän oli erikoisen iloinen. Opiskeluun kuului myös kreikan kielen opiske- Ystäväsi 4 RÄTINKI 1/2009 terveys ja kulttuuri Kulttuuria terveydeksi Terveys ja kulttuuri ovat olleet alkuaan lähes yhtä. Terveyden aatehistorian mukaan terveyttä on pidetty ennen 1900-lukua kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä. Luonnontieteiden kehittyessä terveyden ja kulttuurin välinen yhteys on kadonnut. Markku Hyyppä ja Hanna-Liisa Liikanen osoittavat kirjassaan Kulttuuri ja terveys, että yhteisössä, jossa on paljon kulttuurikokemuksien rikastamaa sosiaalista pääomaa, ihmiset voivat paremmin. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan yhteisön ominaisuutta, joka koostuu keskinäisestä luottamusverkostosta, kansalaisaktiivisuudesta ja osallistumisesta. Sosiaalisen pääoman on arvioitu lisäävän hyvinvointia ja siten myös terveyden oletetaan lisääntyvän. Tästä on hyvänä esimerkkinä suomenruotsalaiset yhteisöt Länsi-Suomessa. Terveys voidaan määritellä monin Samalla syntiy uusia verkostoja ja tavoin. Se on tietynlaista tasapainoa rakenteita tukemaan pohjoiskarja- suhteessa ihmisten elämän päämää- laisten taiteilijoiden työllistymistä. riin ja arkeen. Yhtälailla terveys on Toinen hyvä esimerkki on Kirsikoti - niin yksilön kuin yhteisön voimava- yhteisö Lieksassa, jossa taide ja sen ra. tekeminen on yhdistetty kodin ar- Kulttuuri on myös taiteen ohella voi- keen ja yhteisön elämään monin ta- mavara, joka vaikuttaa terveyteen voin. positiivisella tavalla. Kulttuurielämyk- set ovat mielenruokaa ja vievät pois Itse työskentelin 1980-luvun lopulla kivusta. Kulttuuri katkaisee myös Auroran sairaalan lastenpsykiatrisella rutiinit ja rikastuttaa arkea. Kulttuu- osastolla. Siellä aloitettiin yhteistyös- rin, taiteen ja terveyden yhteen so- hoitamisen muotoja. Jokaisen es- sä kahden elokuvatutkijan kanssa vittaminen on koettu haasteellisek- teettisellä kokemuksella on subjek- osaston lapsille suunnattu videoker- si ja vaativaksi tehtäväksi, mutta ei tiivinen arvo. Tämä tulisi muistaa kun ho. Tarkoituksena oli katsoa lasten mahdottomaksi. arvioidaan taiteen vaikuttavuutta kanssa elokuvia, tarjota niistä taus- terveyteen: hektisessä ajassa ihmis- tatietoa ja antaa kokemus mielek- Antiikin hyveet - kauneus, totuus ja ten tulisi etsiä viisautta ja kauneutta käästä tekemisestä sairaalan arjes- hyvyys - eivät ole kovin tavoiteltavia enemmän kuin rikkautta ja menes- sa. Lapset järjestivät meille vetäjille asioita nykyään. Psykologi, luovuus- tystä, usein keinoja kaihtamatta. melkoisen yllätyksen, kun he lähti- tutkija Mihaly Csikzszentmihalyi on vät keskustelemaan elokuvien herät- todennut länsimaisen tieteen ja tek- Onneksi on myös niitä, jotka ovat tämistä ajatuksista ja peilasivat niitä nologian syntyneen siitä, että ihmi- uskoneet taiteen avulla voitavan li- omaan elämäänsä ja kokemuksiin- nen on onnistunut tunkemaan yhä sätä hyvinvointia esimerkiksi vanhus- sa. Kerhossa keskusteltiin muun enemmän tietoa yhä kapeampiin palveluissa. Pohjois-Karjalan ammat- muassa vanhempien avioerosta. kanaviin. Tämä on puolestaan joh- tikorkeakoulun ”Keinu-taiteilijat Eron otti puheeksi lapsi, joka ei hoi- tanut tieteisuskoon myös terveyden- vanhusyhteisön arjessa” –projektin don aikana ollut vielä pystynyt pu- huollossa. Joku uskalias on arvioinut, (2006-2007) tarkoitus oli kehittää humaan asiasta. Elokuva toimi näin että hoitamisessa on menty kovem- toimintamallia taiteilijoiden ja van- peilinä ja antoi rohkeutta katsoa paan suuntaan etsimällä vain näyt- huspalvelujen yhteistyölle. Hank- oman elämän kipukohtia. töön perustuvaa tietoa. Näin yksi- keessa pyrittiin taiteen avulla lisää- puolisesti toimimalla on saatettu mään vanhusten ja vanhustyönteki- kadottaa erilaisia luovia ja toimivia jöiden hyvinvointia laaja-alaisesti. jatkuu seur. siv. RÄTINKI 1/2009 5 terveys ja kulttuuri Sydämeni metsälampi, sen rannalla joutsenet häitään. On myös toisensuuntaisia toimenpi- ja Andrei Tarkovski on kirjoittanut teitä, joilla ei tueta kulttuurin ja ter- muun muassa siitä kuinka kehittyvä Taivaallisen valkoiset veyden kohtaamista hoitamisen ar- teknologia tekeekin ihmisen yhä siivet lyövät vettä. jessa. Joensuussa Tikkamäellä suljet- onnettomammaksi, hänen sisäisen Torvet törähtelevät, tiin 30.12.2006 Pohjois- Karjalan maailmansa yhä rikkonaisemmaksi. kaulat kaartuvat. sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen Olisiko syytä katsoa taaksepäin sii- Vedessä kuvajaiset. kuntayhtymän ylläpitämä kirjasto. hen aikaan, jolloin terveys ja kulttuu- Taivas kaareutuu, Sulkemista perusteltiin taloudellisil- ri olivat yhtä. Voitaisiinko edes kir- kuin tulenvärinen silkki. la seikoilla ja vetoamalla siihen että jastot
Load more

Recommended publications
  • Suomalaisia Tietokirjailijoita
    Risto Niku Suomalaisia tietokirjailijoita BTJ Kustannus Kannen kuvat (vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas): Kaari Utrio Tammi / Kaj Ewart Lasse Erola Gummerus Timo Airaksinen Otava / Irmeli Jung Jaakko Hämeen-Anttila Otava / Irmeli Jung Kari Uusikylä PS-Kustannus Tommy Hellsten Yksityiskokoelma Jaakko Heinimäki Yrjö Tuunanen Matti Klinge Otava / Irmeli Jung Hannu Mäkelä Otava / Tiina Itkonen Esko Valtaoja Ursa Anto Leikola Tammi / Sakari Majantie Mysi Lahtinen Tammi / Lina Tegman Anna Kortelainen Tammi / Ville Palonen Peter von Bagh Otava / Irmeli Jung Max Jakobson Otava / Irmeli Jung Seppo Zetterberg Pirita Zetterberg. BTJ Finland Oy, Helsinki 2008 Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2008 ISBN 978-951-692-694-3 Sisältö Lukijalle ........................................... 7 Suvi Ahola ........................................ 9 Timo Airaksinen ................................15 Peter von Bagh ..................................21 Kari Enqvist .....................................27 Lasse Erola ......................................33 Carl-Fredrik Geust.............................38 Jaakko Heinimäki ..............................43 Tommy Hellsten ................................49 Eero Huovinen ..................................54 Martti Häikiö ...................................60 Kaisa Häkkinen ................................66 Jaakko Hämeen-Anttila .......................72 Max Jakobson ...................................78 Petteri Järvinen ..................................83 Jaakko Kiander .................................89 Matti
    [Show full text]
  • Novels, Histories, Novel Nations Historical Fiction and Cultural Memory in Finland and Estonia
    Novels, Histories, Novel Nations Historical Fiction and Cultural Memory in Finland and Estonia Edited by Linda Kaljundi, Eneken Laanes and Ilona Pikkanen Studia Fennica Historica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Sunstitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society, Finland Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Novels, Histories, Novel Nations Historical Fiction and Cultural Memory in Finland and Estonia Edited by Linda Kaljundi, Eneken Laanes & Ilona Pikkanen Finnish Literature Society SKS • Helsinki Studia Fennica Historica 19 The publication has undergone a peer review.
    [Show full text]
  • Lithuania's Participation in the Eu Programme
    LITHUANIA’S PARTICIPATION IN THE EU CULTURE 2007–2013 PROGRAMME CONTENTS ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• PUBLISHED BY 5 ■ Introduction ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 7 ■ The European Union’s Culture 2007–2013 Programme International Cultural Programme Centre, Cultural Contact Point Lithuania 11 ■ Lithuania’s Participation: Facts, Context, Trends Z. Sierakausko 15, LT- 03105 Vilnius, Lithuania 17 ■ List of projects participated in by Lithuanian operators www.kultura2007.lt 19 ■ Kaunas Biennial Textile’07 P R I N T E D B Y 21 ■ Keðja. North European Dance Meetings ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 23 ■ Migrating Art Academies KOPA 25 ■ Transient Spaces – The Tourism Syndrome www.kopa.lt 27 ■ Commedia. Inferno, Purgatorio, Paradiso 29 ■ Literature across Frontiers SUPPORTED BY 31 ■ Rediscover. Reunion of Dispersed Content: Virtual Evaluation and Reconstruction ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 33 ■ Contemporary Museum Breaks the Borders of Cultures 35 ■ Flying Festival – The Family and Children in Today’s Europe 37 ■ Réseau Varèse – European New Music Network LIETUVOS RESPUBLIKOS 39 ■ Sanctuary KULTŪROS MINISTERIJA 41 ■ Read Me Live – Promotion of Reading Culture through Live Literature 43 ■ Recuperating the Invisible Past This publication is partly supported by the European Commission. The publication reflects the views only of 45 ■ Archaeolandscapes Europe the author,
    [Show full text]
  • Katarinan Taru 1982 Pormestarin Tytär Linnoitus
    Kaari Utrio 1968 Kartanoherra ja kaunis Kirstin 1969 Sunneva Jaarlintytär 1970 Sunneva keisarin kaupungissa 1971 Vehkalahden neidot 1972 Pirita, Karjalan tytär Kuva: Kaj Ewart 1973 Viipurin kaunotar 1974 Aatelisneito, porvaristyttö 1975 Kun nainen hallitsi, rakasti ja vihasi Kiehtova seikkailu ja kiihkeä 1976 Pirkkalan pyhät pihlajat 1977 Pappilan neidot rakkaustarina 1300-luvun Suomesta! 1977 Rakas Henrietta 1978 Karjalan kruunu 1979 Rautalilja arjalassa tuuheiden koivujen katveessa seisoo 1980 Neidontanssi 1980 Porvarin morsian Soilaan kartano, ritari Halvast Haukan koti ja 1981 Katarinan taru 1982 Pormestarin tytär linnoitus. Siellä varttuu hänen tyttärensä, kaunis 1982 Ruusulaakso 1984 Eevan tyttäret, eurooppalaisen naisen, kultahiuksinen Katarina-neito. Olot Svean valta- lapsen ja perheen historia Katarina 1985 Venus, naiskauneuden tarina kunnassa ovat epävakaiset, ja nuori Katarina 1986 Kalevan tyttäret, Suomen naisen tarina 1987 Laps’ Suomen (Kaarina Helakisan ja joutuu todistamaan toinen toistaan verisempiä selkkauksia Maikki Harjanteen kanssa) 1988 Isabella aina nälänhädästä Viipurin piiritykseen. 1988 Tulin onneni yrttitarhaan (Salme Sauren kanssa) 1989 Kuka olet, Elissa? (nuortenromaani) Lopulta Katarina jättää taakseen kotiseutunsa ja nuoruuden- 1989 Vendela 1990 Haukka, minun rakkaani rakkautensa ja päätyy Turun linnaan keskelle kiihkeää ritarielämää. 1991 Vanajan Joanna 1991 Vuosisatainen Viipuri Idästä tulleen nuoren neidon kauneus ei jää huomaamatta linnan- Kaari Utrio on viiden vuosi- 1991 Suuri prinsessakirja (Kaarina
    [Show full text]
  • Finnish Literature in Poland, Polish Literature in Finland Comparative Reception Study from a Hermeneutic Perspective
    KATARZYNA SZAL Finnish Literature in Poland, Polish Literature in Finland Comparative Reception Study from a Hermeneutic Perspective Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Education, Humanities, and Theology 40 University of Eastern Finland Joensuu 2013 Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere, 2013 Sarjan toimittaja: Maija Könönen Myynti: Itä-Suomen yliopiston kirjasto ISBN: 978-952-61-1043-1 (print) ISSNL: 1798-5625 ISSN: 1798-5625 ISBN: 978-952-61-1044-8 (PDF) ISSN: 1798-5633 (PDF) Szal, Katarzyna Finnish Literature in Poland, Polish Literature in Finland. Comparative Reception Study from a Hermeneutic Perspective Joensuu: University of Eastern Finland, 2012, 263 pages Dissertations in Education, Humanities, and Theology; 40 ISBN: 978-952-61-1043-1 (print) ISSNL: 1798-5625 ISSN: 1798-5625 ISBN: 978-952-61-1044-8 (PDF) ISSN: 1798-5633 (PDF) ABSTRACT The fate of literary texts outside of their home country has been of interest to literary schol- ars for a long time. Recent developments in comparative, translation and reception studies produced many works dealing with this issue. While much versatile research on recep- tion has been done in the case of the most popular world literatures (in English, German or French), little is known about foreign reception – especially bilateral – of literatures of smaller nations and less popular languages. This dissertation looks more closely at mutual literary exchange and reception in two small countries – Finland and Poland. The disserta- tion does so by looking at the bibliography of literary translations in question and their reviews in the target country. The research covers a period of Polish-Finnish literary translations from their begin- nings (the second half of the 19th century) till the year 2006, during which both countries went through significant transformations of their social, political and literary life.
    [Show full text]
  • K a N S a L L I S - K I R J a S T O
    2 2008 KANSALLISKIRJASTO 2 2008 K a n s a l l i s - k i r j a s t o Juhannustaikaa sillalla. Kultasarjan kuvat ja kertomukset olivat tuontiviihdettä. Vasen reuna peittynyt sidoksen taitteeseen. Kansalliskirjaston Fennica-kokoelma. Kioski- kirjallisuus, sivu 34. Lippu, pikari ja julma ase Internet osoitteita Kansalliskirjaston kotisivu Mika Waltari 1908–2008 http://www.kansalliskirjasto.fi Kulttuuriperintörahasto http://www.rahasto.kansalliskirjasto.fi Raittila, Utrio, Westö Pelasta kirja -kampanja http://www.pelastakirja.kansalliskirjasto.fi Sisu ja suomalainen kirjallisuus Tietolinja – Kansalliskirjaston elektroninen tiedotuslehti http://www.kansalliskirjasto.fi/tietolinja/ http://www.nelliportaali.fi Dekkariseura http://digi.kansalliskirjasto.fi ISSN 1459-3467 Sisällys 2/2008 KANSALLIS- 1 Da Vinci-koodi ja Rauhaton yö KIRJASTO 2 Da Vinci-koden och Oroliga natten Esko Rahikainen Kuva Kari Timonen 3 Uutiset 4 Lippu, pikari ja julma ase PL 15 (Unioninkatu 36) Kuinka Waltari etsi aineistoa idän romaaneihin 00014 Helsingin yliopisto Panu Rajala Sähköposti: [email protected] Telefax 191 22581 10 Mika Waltari – The Human Voice 50. vuosikerta Raija Majamaa Toimitus: 15 Mika Waltari – Keräilijöiden suosikki Päätoimittaja Jukka Sarjala Esko Rahikainen (09) 191 22722 18 Kirjastoista, kirjailijanammatista ja sananvapaudesta [email protected] Hannu Raittilan, Kaari Utrion ja Kjell Westön haastattelu Toimituskunta: Dorrit Gustafsson, pj. 24 Sisu ja suomalainen kirjallisuus Harri Ahonen Vilja-Tuulia Huotarinen Aki Kangas Laura Kärkkäinen 28 Kirjoittamisen prosessista Katri Nissilä Risto Oikarinen Sinimarja Ojonen Esko Rahikainen 34 Kioskikirjallisuus – kulttuurivaara vai kulinarismia Juhani Niemi Taitto: ”Laulava kansa”. Vuoden 2007 Taiteiden yön yhteislaulutilaisuuteen Kansalliskirjaston kupolisaliin eivät kaikki Pentti Järvinen 38 Kotimainen rikoskirjallisuus tänään halukkaat mahtuneet. Ajopuut-yhtye säestää. Tänä vuonna yhteislauluilta on suuressa lukusalissa 22.8.
    [Show full text]
  • Siltalan Katalogi Kevät 2021
    KEVÄT 2021 SISÄLLYS Juhani Brander Orlando Figes Panu Rajala (toim.) SILTA YLI VUOSIEN 2 VALLANKUMOUKSEN VENÄJÄ PÄIVÄ ON TEHNYT KIERROKSENSA 1891–1991 11 Väinö Linna muistelee 20 Antti Hurskainen KUIHTUMINEN 4 Maxim Gorki Heikki Ylikangas LEO TOLSTOI 12 KUSTAA VAASA JA Jyrki Lehtola HÄNEN UHMAAJANSA 22 Tahitilta Suvilahteen TUNTEISTA 6 Timo Joutsivuo (toim.) UUDEN VUOSITUHANNEN Éric Vuillard Harry Salmenniemi SAIRAALA 14. HEINÄKUUTA 24 ASIAKASKORALLI 7 HUS 20 vuotta 13 UUTISET JA PALKINNOT 25 Geir Gulliksen Anna-Liisa Haavikko KUVA: FLORENCIA QUESADA KATSO MEITÄ NYT 8 KAARI KUVIA MATKAN VARRELTA 26 Kirjailija Kaari Utrion elämä 14 äihin aikoihin normaalina vuonna päivät täyt- WSOY:n täysin palvellut myyntipäällikkö Sakke Kor- tyisivät kaikesta kirjamessuihin liittyvästä. honen, jonka mukana pääsin tutustumaan myynnin Esiintymisiä varmisteltaisiin, viimeisiä kirja- lainalaisuuksiin. Myynnistä en tiennyt mitään, markki- Ntilauksia tehtäisiin, uusia painoksia tilattaisiin, ja sit- noinnista jotain. Tekemällä kuitenkin oppii ja pikkuhil- ten kaikki olisi valmista kirja-alan omiin festivaaleihin. jaa pääsin jyvälle kirjamyynnin saloista. Vaan ei tänä syksynä. Samaan aikaan Siltalan organisaatio kasvoi: lyhyen ajan sisään taloon tulivat iloksemme Reetta Ravi ja *** Sari Rainio. Saatoimme tässä vaiheessa todeta ole- Ensimmäinen syksyni Siltalassa. Sokki oli ollut kova. vamme vakavasti otettava kustantamo, jonka toiminta Kone oli laskeutunut muutamaa päivää aiemmin ke- alkoi merkittävällä tavalla ammattimaistua. Samalla Ljudmila Ulitskaja Taina Kuuskorpi väällä 2009 Helsinki-Vantaalle, ja purjehduksen pääte- minutkin vakinaistettiin. Myöhemmin mukaan on SIELUN RUUMIS 9 PAHAT MIELESSÄ Etukansi pisteen Tahitin leppoisa elämäntyyli vaihtunut koleaan tullut muitakin, Antti Arnkil, Sakari sekä Kalle Siltala. Kaari Utrio, kuva: Kari Nieminen Tieteen näkökulma pahuuteen 16 epätietoisuuteen tulevasta. Meitähän on nykyään siis jo 7–8 riippuen laskutavasta.
    [Show full text]
  • RÄTINKITINKI 1/2008Henkisen1/2008Henkisen Hyvinvoinninhyvinvoinnin Lehtilehti
    RÄRÄTINKITINKI 1/2008henkisen1/2008henkisen hyvinvoinninhyvinvoinnin lehtilehti teemana:teemana: ikääntyminenikääntyminen RÄTINKI 1/2008 Asiantuntemusta jo vuodesta 1955! - YLEIS- JA ERIKOISLÄÄKÄREIDEN VASTAANOTOT - TYÖTERVEYSHUOLTO - LABORATORIO - RÖNTGEN - MAMMOGRAFIA -ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET -VATSAN JA SUOLISTON TÄHYSTYSTUTKIMUKSET - SYDÄNTUTKIMUKSET - MUISTIKESKUS® - SEKSUAALITERAPIA Lääkärikeskus Suinuu Oy, Torikatu 17, 80100 Joensuu puh. (013) 257 2200 • www.suinuu.fi RÄTINKI 1/2008 Työryhmä sisällysluettelo Raimo Matikainen Päätoimittaja P-K:n Mielenterveydentuki ry Päätoimittajan palsta ............................................................... 4 Muistokirjoitus ......................................................................... 4 Kari Mattinen Toimitussihteeri Gabor Gombosin haastattelu ................................................... 5 P-K:n Mielenterveydentuki ry PS-kerho .................................................................................. 6 Petri Kokko Ilomantsin Ilo ry 10-vuotta ....................................................... 7 Työryhmän PJ Itäinen Tiimi ry Kaimos - tarina ikuisesta kaipuusta .......................................... 7 Kurkistus kirjahyllyyn ............................................................... 8 Jyrki Leppä Kotikartanoyhdistys ry Heikki Turusen luoma EU-kuva ei ole kaunis ............................ 9 Anne Ilmakari-Hämäläinen PARAS —hanke on puhuttanut kuntasektorilla Itäinen tiimi ry kuluneen vuoden aikana ........................................................
    [Show full text]
  • Kirjaluettelo Kaapelinvalmistajain Os. 85 Kirjoista
    Kirjaluettelo Kaapelinvalmistajain85 os. kirjoista sisältää noin 1945 kirjaa 1. Anton Makarenko: Liput torneissa I 2. Anton Makarenko: Liput torneissa II 3. Anton Makarenko: Liput torneissa III 4. Mihail Solohov: Aron raivaajat I 5. Mihail Solohov: Aron raivaajat II 6. Alfredo Varela: Tumma virta 7. Jerzy Andrejezevksi: Tuhka ja timantti 8. Emile Zola: Germinal I 9. Emile Zola: Germinal I 10. Lauri Viita:Moreeni 11. Pentti Haanpää: Jauhot 12. Jaroslav Hasek: Kunnon sotamies Svejk I 13. Jaroslav Hasek: Kunnon sotamies Svejk II 14. Martti Lami: Neljäs nikama 15. Dolores Ibarruri: Ainoa tie 17. Pentti Haanpää: Jälkeenjääneet teokset 18. Erkki Salomaa: Teollinen demokratia 19. Erkki Salomaa: Neuvosliiton ammattiyhdistysliike 20. Theodor Pilievier: Moskova 21. Ammattiyhdistystiedon kirja I 22. Neuvostoliiton ammatiyhdistysliike 23. Konstatin Simonov: Öitäja päiviä / 24. Anne Sakse: Nousun tie 29. Ammattiyhdistyoppi 30. Aannabelle Bucar: Totuus amerikkalaisesta diplomaatista 32. Eino Nevalainen: Marxilaisen taloustiedon oppikirja I 33. Eino Nevalainen: Marxilaisen taloustiedon oppikirja II 35. -Orva V alasvaaiar Ahdistysteiminnan käsikirja 36. Zaharia Stancu: Älä unohda, Darie 37. Anna Seghers: Kuolleet pysyvät nuorina I 38. Anna Seghers: Kuolleet pysyvät nuorina II 39. Pier Paolo Pasolini: Kiihkeä elämä 40. Sean 0'Casey: Minä kolkutan 41. Arthur Miller: Poltinmerkki 42. TdMLMaiski: Kuka auttoi Hitleriä 43. Alexander Bek: Volokolamskin valtatie 44. Hella Wuolijoki: Enkä ollut vanki 45. Päivi Kivinen: Pikku proletaareja 46. Marja Prilezhajeva: Tnasja.Sksareva 47. Klaus U. Sumela: Rustholli hullunmyllyssä 48. Nikolai V. Gogol: Tara & Bulba 49. Suomalaisia sosialisteja III 50. Afasili-Grossman: Voittamaton kansa 51. Pentti Kirvesmies: Kolhoosin isännät 52. Aleksandr Veverov: Taskent — leveän veivän kaupunki 54. B. Enander - F. Amheim: Niin hallitsi Hitler 55. Erkki Salomaa: Ammanyhdistystiedon kiija I 56.
    [Show full text]
  • Nutturat Löystymässä
    OUTI VUORENRINNE Nutturat löystymässä Kirjavalinnan liberalisoituminen Suomen yleisissä kirjastoissa 1960- ja 1970-luvuilla AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikön johtokunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston Pinni B:n luentosalissa 1096, Kanslerinrinne 1, Tampere, 12. päivänä kesäkuuta 2015 klo 12. TAMPEREEN YLIOPISTO OUTI VUORENRINNE Nutturat löystymässä Kirjavalinnan liberalisoituminen Suomen yleisissä kirjastoissa 1960- ja 1970-luvuilla Acta Universitatis Tamperensis 2061 Tampere University Press Tampere 2015 AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -ohjelmalla Tampereen yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti. Copyright ©2015 Tampere University Press ja tekijä Taitto Maaret Kihlakaski Kannen suunnittelu Mikko Reinikka Myynti: [email protected] https://verkkokauppa.juvenes.fi Acta Universitatis Tamperensis 2061 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1553 ISBN 978-951-44-9817-6 (nid.) ISBN 978-951-44-9818-3 (pdf) ISSN-L 1455-1616 ISSN 1456-954X ISSN 1455-1616 http://tampub.uta.fi Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2015 441 729 Painotuote TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa seurataan tasa-arvoajatusten, tasavertaisen ihmiskäsityksen ja palve- lulaitosfunktion ilmenemisen kautta asenteiden muutosta ja vapautumista yleisten kirjastojen kirjavalintaan vaikuttavien eri toimijoiden osalta ja sitä, miten tämä muutos tuli mahdolliseksi. Tutkittavana
    [Show full text]
  • Finnish Literature in the Heart of Europe, After the Fall of the Iron Curtain
    Scandinavica Vol 51 No 2 2012 Finnish Literature in the Heart of Europe, after the Fall of the Iron Curtain Jan Dlask and Lenka Fárová Charles University in Prague Abstract Translating from small literatures into a small language has specific mechanisms. This is even more true for countries of Central and Eastern Europe, which in the late 1980s underwent great changes. IN this case study, which follows up on the topic of former studies, the authors concentrate on the Finnish literature translated for the Czech book market after 1989. Finnish literature is understood only as published Finnish language fiction, poetry and drama. This study uses traditional chronological, statistical and comparativemethods, but is also inspired by Pierre Bourdieu’s concept of literary field. A field of literary production, having two polarities (commercial/ intellectual pole; young / old age), is enetered into by translators and publishers, who have their own strategies and capital (economical, cultural, social, educational, symbolical), and who select writers and books from a certain space of possibilities. Key words Finnish literature, translations, Czech, sociology of literature, small literatures 58 Scandinavica Vol 51 No 2 2012 Introduction From a sociological point of view, the publishing of Nordic literature translations in the smaller European book markets, rather than e.g. the British, German, French or Russian markets, has its own specific mechanisms. In this particular case-study, which follows up on the topic of a study published in Finland dealing with the situation of the Czechoslovakian book market up until 1992 (see Fárová 1996), we concentrate on the Finnish literature translated for the Czech book market after the so-called Velvet Revolution of 1989.
    [Show full text]
  • Kaari Utrion 1830-1840-Lukuja Käsittelevien Historiallisten Romaanien Romanssijuonen Ja Historiallisuuden Tarkastelua
    TAMPEREEN YLIOPISTO ________________________________________________________________________________ Maria Kaunisvesi FEMINISMIÄ VAI VIIHDEKIRJALLISUUTTA? Kaari Utrion 1830-1840-lukuja käsittelevien historiallisten romaanien romanssijuonen ja historiallisuuden tarkastelua ________________________________________________________________________________ Suomen kirjallisuuden pro gradu -tutkielma Tampere 2008 Tampereen yliopisto Taideaineiden laitos KAUNISVESI, Maria: FEMINISMIÄ VAI VIIHDEKIRJALLISUUTTA? Kaari Utrion 1830-1840-lukuja käsittelevien historiallisten romaanien romanssijuonen ja historiallisuuden tarkastelua Pro gradu -tutkielma, 112 s. Suomen kirjallisuus Toukokuu 2008 __________________________________________________________________________ Tutkin Pro gradu -tutkielmassani, millä perustein Kaari Utrion kaunokirjalliset teokset voidaan määritellä romanttiseksi viihdekirjallisuudeksi tai feministiseksi kirjallisuudeksi. Utrion romaaneissa yhdistyy klassisen romanssin kaavamainen juoni ja feministinen kritiikki patriarkaalista yhteiskuntajärjestelmää kohtaan. Tutkittavana ovat Utrion 1830–1840-luvuille sijoittuvat historialliset romaanit Rakas Henrietta (1977), Pappilan neidot (1977), Ruma kreivitär (2003) ja Saippuaprinsessa (2004). Lähestyn aihetta määrittelemällä romanttisen kirjallisuuden ja historiallisen romaanin lajityypit. Joidenkin lähteiden mukaan yksi historiallisen romaanin alalaji on historiallinen viihderomaani, joka muistuttaa kuvaukseltaan historiallista rakkausromaania. Niinpä tutkin, kuinka romanttinen ja historiallinen
    [Show full text]