Kaari Utrion 1830-1840-Lukuja Käsittelevien Historiallisten Romaanien Romanssijuonen Ja Historiallisuuden Tarkastelua
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
TAMPEREEN YLIOPISTO ________________________________________________________________________________ Maria Kaunisvesi FEMINISMIÄ VAI VIIHDEKIRJALLISUUTTA? Kaari Utrion 1830-1840-lukuja käsittelevien historiallisten romaanien romanssijuonen ja historiallisuuden tarkastelua ________________________________________________________________________________ Suomen kirjallisuuden pro gradu -tutkielma Tampere 2008 Tampereen yliopisto Taideaineiden laitos KAUNISVESI, Maria: FEMINISMIÄ VAI VIIHDEKIRJALLISUUTTA? Kaari Utrion 1830-1840-lukuja käsittelevien historiallisten romaanien romanssijuonen ja historiallisuuden tarkastelua Pro gradu -tutkielma, 112 s. Suomen kirjallisuus Toukokuu 2008 __________________________________________________________________________ Tutkin Pro gradu -tutkielmassani, millä perustein Kaari Utrion kaunokirjalliset teokset voidaan määritellä romanttiseksi viihdekirjallisuudeksi tai feministiseksi kirjallisuudeksi. Utrion romaaneissa yhdistyy klassisen romanssin kaavamainen juoni ja feministinen kritiikki patriarkaalista yhteiskuntajärjestelmää kohtaan. Tutkittavana ovat Utrion 1830–1840-luvuille sijoittuvat historialliset romaanit Rakas Henrietta (1977), Pappilan neidot (1977), Ruma kreivitär (2003) ja Saippuaprinsessa (2004). Lähestyn aihetta määrittelemällä romanttisen kirjallisuuden ja historiallisen romaanin lajityypit. Joidenkin lähteiden mukaan yksi historiallisen romaanin alalaji on historiallinen viihderomaani, joka muistuttaa kuvaukseltaan historiallista rakkausromaania. Niinpä tutkin, kuinka romanttinen ja historiallinen toimivat yhteistyössä. Romanssia tutkiessani teen Utrion romaaneista tarinaelementtien analyysia. Etsin niistä rakkausromaanille ominaisia piirteitä, kuten juonen kaavamaisuutta, romanttista miljöötä ja tietynlaisia henkilöhahmoja. Utrion teoksista löytyy romanttisen kirjallisuuden leimallisuuksia, mutta niitä voi tarkastella myös feministisestä näkökulmasta. Historiallisen tarkastelun kautta teen feminististä tarkastelua, jonka päähuomion kohteena ovat teosten naiskuvat ja niiden paikkansapitävyys historiallisessa kontekstissa. Teen katsauksen 1800- luvun naishistoriaan ja vertailen löydöksiäni Utrion naishahmoihin. Tulkitsen feministisiksi piirteiksi ne kohdat, jotka rikkovat teoksen historiallisen paikkansapitävyyden. __________________________________________________________________________ Tutkielman avainsanoja: naiskuva, naiskirjallisuus, viihdekirjallisuus, romanssi, rakkausromaani, viihderomaani, naistenromaani, romanttinen kirjallisuus, historiallinen romaani, feminismi SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 1.1 Tutkimuksen taustat 1 1.2 Teoreettiset lähtökohdat 4 1.3 Aineisto ja työn eteneminen 8 2 KAARI UTRIO –VIIHDEKIRJAILIJA JA AKATEEMINEN HISTORIOITSIJA 11 2.1 Utrion asema kirjailijana 11 2.2 Viihdekirjailijaksi leimattu historioitsija 12 2.3 Kriittisesti yhteiskunnan arvoista 16 3 LAJITYYPIN MÄÄRITTELY 19 3.1 Romanttinen kirjallisuus 19 3.1.1 Kirjallisuuden ääripäät 19 3.1.2 Feministinen näkökulma romanttiseen genreen 22 3.2 Lajityyppiongelmia 25 3.2.1 Mikä on historiallinen romaani? 25 3.2.2 Historiallinen romaani vai rakkausromaani? 26 4 ROMANSSIN KAAVA 30 4.1 Romanssin tarinaelementtien tutkimus 30 4.2 Tutkittavien rakkaustarinoiden luonteesta 31 4.3 Romanssin kaavamaisuus 33 4.4 Romanssin kulissit 40 5 ROMANSSIN HENKILÖT 47 5.1 Sankaritar 47 5.1.1 Lähtökohdat 47 5.1.2 Ulkoiset tuntomerkit 53 5.2 Sankari 56 5.2.1 Lähtökohdat 56 5.2.2 Ulkonäkö 57 5.2.3 Karskista tunteelliseksi 59 5.3 Seksuaalisuus 64 6 PUHEENVUOROT NAISEN ASEMASTA 69 6.1 Naisen historia 69 6.2 1800-luvun säätyläisnaisen ihanne 72 6.3 Vapaudenkaipuu 75 6.4 Naisen yleissivistys 81 6.5 Miespäähenkilöiden naisihanteet 86 7 MUITA FEMINISTISIÄ PIIRTEITÄ 88 7.1 Täydelliset vastakohdat: Fabian ja markiisi de Maury 88 7.2 Väärään säätyyn rakastuminen 91 7.3 Sosiaalisen järjestelmän kritisointi 94 7.4 Naisellinen näkökulma 96 8 LOPUKSI 100 LÄHTEET 106 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustat Kaari Utriota (synt. 1942) on kiitetty naisnäkökulman tuomisesta suomalaiseen historiankirjoitukseen. Muun muassa vuonna 2002 hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon1 elämäntyöstään. Palkintoperusteluissa Utrio mainittiin merkittävänä historiallisen romaanin kirjoittajana ja naisen, lapsen ja perheen aseman esiintuojana eri historiallisina aikoina. Hänen romaaniteoksensa ovat historiallisia romaaneja, joiden pääosassa toimivat naiset. Utrio korostaa teoksissaan naisen merkitystä eri aikakausien suomalaisessa yhteiskunnassa ja sitä, kuinka nainen on patriarkaalisen yhteiskunnan koossapitävä tekijä muun muassa perheen hoitajana. Melkein koko kirjailijanuransa alusta –1970-luvulta – asti Utrio on korostanut akateemista taustaansa historian tutkijana ja pyrkinyt näin vastaamaan hänen kannaltaan epäkiitollisiin arvosteluihin, joissa hänen teoksensa on määritelty lähinnä naistenviihteeksi (Nevala 1989, 643–645). Viimeistään vuoden 2002 valtionpalkinnon myötä Utrio tuotiin julkisuudessa esiin merkittävänä (nais-, lapsi- ja perhe-) historioitsijana ja historiallisten romaanien –ei naistenviihteen –kirjoittajana. Näillä historiallisilla, lähinnä rakkaustarinoita kuvaavilla teoksilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Joissain lähteissä (ks. esim. Dekker 1987, Wallace 2005) on nimittäin mainittu historiallisen romaanin ja romanttisen viihteen yhteistyö – historiallisen miljöön tarkoitus komeine pukuineen ja takkatulineen on vain lisätä tarinan romanttisuutta. ______________________________________ 1 http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2002/4/tiedonjulkistamisen_valtion palkinnot_jaettiin?lang=fi. Joten ovatko Utrion romaanit sittenkään katseet avartavaa historiankirjoitusta naisnäkökulmasta vai voiko niitä tarkastella myös puhtaasti viihdekirjallisuutena? Tämä kysymys muodostaa tutkimuskysymykseni yhden puolen. Toinen puoli koostuu edellä mainitun naisnäkökulmaisen historiankirjoituksen tarkastelusta ja sen feministisyyden arvioinnista. Pro gradu -tutkielmani tarkastelun kohteena ovat Utrion romaanit Pappilan neidot (1976), Rakas Henrietta (1977), Ruma kreivitär (2003) ja Saippuaprinsessa (2004). Tästä lähtien työssä esiintyvät myös lyhennökset Pappilan neidot PN, Rakas Henrietta RH, Saippuaprinsessa SP ja Ruma kreivitär RK. Tutkimukseni pääkohteena ovat teosten romanttiset tarinaelementit ja teosten historiallinen paikkansapitävyys. Tarkastelen teosten naiskuvista sitä, miten naisia kuvataan ja millaisia piirteitä heistä korostetaan. Teokset olen valinnut tarkasteltavakseni sillä perusteella, että kaikkien niiden tapahtumat sijoittuvat 1830–1840-lukujen Suomeen. Perinteisesti historiallisen romaanin perusedellytys on se, että se noudattelee totuudenmukaisesti sitä aikakautta, josta se kertoo (ks. esim. Ihonen 2002). Näin oletettavasti myös teosten keskinäinen vertailtavuus naiskuvan kannalta paranee, kun ne kertovat samasta aikakaudesta. Tietysti historiallisen romaanin genre on laaja. On olemassa esimerkiksi historiankirjoituksia, jotka pyrkivät rakentelemaan utopistisia visioita menneisyyteen. Tämän työn kannalta niiden tutkiminen ei ole kuitenkaan aiheellista. Feministisessä tarkasteluosiossa painottuu romaanien naiskuva ja niiden historiallinen todenperäisyys. Pääasiallisesti tutkin päähenkilöinä esiintyviä naishahmoja, mutta vertailun ja lisäselvityksen vuoksi otan tarkasteluun mukaan myös naissivuhenkilöitä. Tutkin, kuinka realistinen naiskuva on suhteessa todellisiin 1830- ja 1840-lukuihin. 1800-luvun patriarkaalinen ja tarkasti 2 säätyrajoihin pidättäytyvä yhteiskunta kohteli naisia toisarvoisina miesten rinnalla. Niinpä tutkimukseni feministiselle painotukselle on tärkeää tutkia, toistaako Utrio teoksissaan tätä todellista naiskuvaa vai luoko hän jotain uutta. Pohdin, voidaanko mahdolliset poikkeamat teosten historiallisessa todenperäisyydessä tulkita feminismiksi. Vertailukohteina naiskuvan realistisuudelle käytän mm. Kai Häggmanin historiatutkimuksia ja Kaari Utrion itsensä kirjoittamaa tietoteosta naisen aseman historiasta ja sen kehityksestä. Häggmanin tutkimusten avulla naiskuvan vertailtavuus on objektiivisempaa, sillä on mahdollista, että Utrio toistaa sekä tietoteoksessaan että romaaneissaan samoja virheitä. Pohdin myös, pyrkiikö Utrio romaaneissaan mahdollisesti kritisoimaan tuon ajan tai nykyajan yhteiskuntaa ja mikä funktio on teosten historiallisilla kulisseilla. Viittasin jo aiemmin teorioihin, jotka uskovat historiallisen ja romanttisen toimivan yhteistyössä. Niinpä myös romanttisen genren eli romanssin määritteleminen on tämän työn kannalta oleellista, kun pyrin tekemään analyysia teosten tarinaelementeistä. Keskeisin tutkimuskysymykseni on: Voidaanko teokset tulkita historiallisiksi tai romanttiseksi viihdekirjallisuudeksi? Vai olisiko jopa feministinen tulkinta mahdollista teosten naisnäkökulman takia? Tulkitsen teokset historiallisiksi tavallaan etukäteen jo Utrion taustan takia: Hänet tunnetaan nimenomaan historiallisten romaanien kirjoittajana. Teosten historiallisuutta on silti hyvä täsmentää, joten tulen pohtimaan, ovatko teokset tulkittavissa historiallisesti realistisiksi. ’Realistisuudella’ viittaan tässä työssä nimenomaan historiallisiin romaaneihin vahvasti liittyvään todenmukaiseen kuvaukseen, en realistiseen tyylisuuntana. Juhani Niemi (1975) on kartoittanut Suomessa ilmestyvää populaarikirjallisuutta 1970-luvulla, jolloin Kaari Utrio oli lyömässä itseään läpi kaunokirjallisilla 3 kentillä. Niemi (1975, 17) on esittänyt kirjallisuuden olevan jana, jonka ääripäissä ovat taiteellinen ilmaisu ja viihteellinen sarjatuotanto. Niemen mukaan on erittäin harvinaista, että nämä kaksi ääripäätä yhdistyisivät jonkun kirjailijan