See discussions, stats, and author profiles for this publication at: https://www.researchgate.net/publication/313658998

Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä Brunnar, brandvakter och avlopp

Chapter · January 2003

CITATIONS READS 0 226

1 author:

Petri S. Juuti Tampere University

423 PUBLICATIONS 598 CITATIONS

SEE PROFILE

Some of the authors of this publication are also working on these related projects:

Tampere Water History View project

Municipal engineers in South Africa View project

All content following this page was uploaded by Petri S. Juuti on 13 February 2017.

The user has requested enhancement of the downloaded file. 2 Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä Brunnar, brandvakter och avlopp

PE TR JUUTI

Keskiajalla perustettiin Suomeen kuusi Under medeltiden grundades sex stä­ kaupunkia, joista osa ilman varsinais­ der i Finland, varav en del utan egent­ ta perustamiskäskyä. Ilman käskyä ligt grundläggningsbeslut. Detta gällde syntyi myös Porvoo, joka sai kaupun­ också Borgå som fick sina stadsrättig- kioikeutensa 1300-luvulla. Kaupungin heter på 1300-talet. Stadens namn kan ruotsinkielinen nimi Borgå eli Linnajo­ härledas till den borg som anlades på ki juontuu Linnamäelle rakennetusta Borgbacken. Borgåbygden fick en fast linnasta. Porvoon seudun kiinteä asu­ bosättning på 1200- och 1300-talen. tus muodostui 1200-1300-luvuilla. Borgå socken finns omnämnd i urkun­ Porvoon pitäjä mainitaan asiakirjoissa derna redan i början av 1300-talet.1 jo 1300-luvun alussa.1 I mitten av 1300-talet gavs Borgå Keskivaiheilla 1300-lukua Porvoon socken i förläning åt Padis kloster i pitäjä annettiin läänitykseksi virolai­ Estland och tillhörde sedan klostret till selle Padiksen luostarille, jolle se kuu­ början av följande sekel. Borgå socken lui seuraavan vuosisadan alkuun saak­ växte upp kring Borgbacken. De ka. Pitäjä kasvoi Linnamäen ympäril­ äldsta bevarade skriftliga källorna är le. Vanhimmat alueesta säilyneet asia­ från början av 1300-talet. På Lilla kirjat ovat peräisin 1300-luvun alusta. Borgbacken finns ett av södra Finlands Pikku-Linnamäellä on yksi Etelä-Suo­ arkeologiskt mest betydande gravfält.2 men arkeologisesti merkittävimmistä (Bild 2.1. och 2.2.) kalmistoista.2 (Kuvat 2.1. ja 2.2.)

1 www.porvoo.fi;www.porvoo.fi/fin/porvoonhistoriaa/index.html;www.porvoo.fi/matkailu/, luettu 1.7.2002; Porvoon kaupungin historia 1, s. 81. 1 www.porvoo.fi;www.porvoo.fi/sve/sveporvoonhistoria/index.btml; www.porvoo.fi/matkailu/borjan.html; Borgå stads historia 1, s. 81. 2 Ibid.

13 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - ]uuti

Kuva 2.1. Vanha kartta Porvoosta Porvoon kartta vuodelta 1652. Porvoon nimi juontaa vanhaan linnoitukseen ja kau­ pungin kehitykseen merkittävästi vaikuttaneeseen jokeen. (Hartman, s. 233)

Bild 2.1. En gammal karta över Borgå Karta över Borgå från 1652. Namnet Borgå kan bärledas till den gamla försvarsan­ läggningen och till den för stadens utveckling sä viktiga än. (Hartman, s. 233)

14 2. Brunnar, brandvakter och avlopp -]uuti

t£>

Kuva 2.2. Vanha linnoitus vuoden 1902 Bild 2.2. Den gamla borgen enligt utgräv­ kaivausten perusteella (Hartman, s. 16-17) ningarna 1902 (Hartman, s. 16-17)

Hyvien kulkuyhteyksien Ett läge vid viktiga varrella förbindelseleder

Porvoon joki sai nimensä 1300-luvulla Borgå å fick sitt namn av den med Linnamäelle rakennetusta maalinnoi- jordvallar försedda försvarsanlägg­ tuksesta, josta muodostui myöhemmin ningen på Borgbacken som senare myös kaupungin nimi: Borgå (borg = också gav namn åt staden. Av den tidi­ linna, borgå = linnajoki). Enää linnoi­ gare borgen återstår numera bara vall­ tusta ei ole, vain vallihaudat ovat jäl­ graven. Ortnamnet Borgå förekommer jellä. Paikannimenä Porvoo esiintyy första gången 1327. I början av 2000- ensimmäisen kerran vuonna 1327. talet har Borgå stad en totalareal på Porvoon pinta-ala on 2000-luvun alus­ 1768 km2, varav landarealen är 654 sa 1768 km2, josta maata on 654 km2 km2 och vattenarealen 1114 km2.

15 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - Juuti

ja vettä 1114 km2. Porvoossa on asuk­ Innevånarantalet i Borgå överstiger kaita yli 46 000, joista suomenkielisiä 46 000, varav 64 procent har finska 64 prosenttia, ruotsinkielisiä 34 pro­ som modersmål, 34 procent svenska senttia ja muita pari prosenttia. Kau­ och ett par procent representerar and­ pungin varsinaisena perustamisvuote­ ra språk. Borgå är den näst äldsta na pidetään vuotta 1346, joten Porvoo staden i Finland i och med att 1346 on Turun jälkeen Suomen toiseksi van­ betraktas som stadens egentliga grund­ hin kaupunki. Porvoon kautta kulkeva läggningsår. Kungsvägen, som också Kuninkaantie noudattaa vanhaa posti- passerar Borgå, följer den gamla post­ linjaa kulkien Bergenistä Oslon ja rutten från Bergen via Oslo och Stock­ Tukholman kautta Maarianhaminaan, holm till Mariehamn, och därifrån via josta edelleen saariston halki Turkuun skärgården till Åbo, och vidare genom ja sieltä Etelä-Suomen rannikkoaluei­ kustområdena i södra Finland och den sekä Helsingin ja Porvoon kautta Helsingfors samt Borgå, ända till Vi­ aina Viipuriin ja Pietariin saakka. Tie­ borg och S:t Petersburg. Allt sedan tä ovat 1300-luvulta lähtien kulkeneet 1300-talet har Kungsvägen använts av paitsi kuninkaat ja tsaarit, piispat ja kungar och tsarer, biskopar och bor­ porvarit, taiteilijat ja pyhiinvaeltajat, gare samt konstnärer och pilgrimer, myös kerjäläiset, sotilaat sekä monet liksom också av tiggare, soldater och muut - ihmiset ja aatteet.3 människor med andra professioner och idéer.3 Tulipaloja, muita vitsauksia ja ensimmäinen Bränder, andra yleinen kaivo hemsökelser och den första allmänna brunnen Porvoon pitäjä oli keskiajalla Itä-Uu­ denmaan ja Porvoon lääniksi kutsutun Borgå socken var redan under medelti­ hallintoalueen keskus. Keskiajalla Por- den ett centrum för Östra Nyland och voota koetteli suuri katastrofi: rutto- det förvaltningsområde som kallades epidemia eli musta surma, joka riehui för Borgå län. Också Borgå drabbades Euroopassa 1350-luvun vaiheilla ja på medeltiden av den stora katastrof surmasi suuren osan sen väestöstä. eller pestepidemi som kallas för diger­ Muitakin ongelmia toki oli - tanska­ döden. Denna pestepidemi spreds i Eu­ laiset tuhosivat 1500-luvulla Porvoon ropa runt år 1350 och dödade en stor kerran ja venäläiset kolme kertaa. Täl­ del av befolkningen i de områden som tä ajalta löytyy myös ensimmäinen drabbades. Pesten var dock inte den maininta kaivosta. enda hemsökelsen, t.ex. förstördes Porvoon historiassa kuvataan, Borgå på 1500-talet en gång av dans-

3 Ibid.; Porvoon kaupungin historia 1, s. 102. 3 Ibid.; Borgå stads historia 1, s. 102.

16 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - juuti

Kuva 2.3. Kuningas Kustaa Vaasa. Kustaa Vaasa syntyi vuonna 1496 ja kuoli 1560. Hän oli vallassa vuosina 1523-1560.

Bild 2.3. Kung Gustav Vasa. Gustav Vasa föddes 1496 och dog 1560. Han var kung 1523-1560

kuinka Viipurin linnan käskynhaltija karna och tre gånger av ryssarna. Klas Kristerinpoika Horn oli saanut Från den här tiden härstammar också Kustaa Vaasalta (kuva 2.3.) tehtäväk­ den första uppgiften om en brunn: seen etsiä sopivaa linnoituksen paik­ I Borgå historia beskrivs hur fog­ kaa. Ehdoton edellytys hyvälle linnan den på Viborgs slott Klas Kristiernsson tai linnoituksen paikalle on hyvä ve­ Horn av Gustav Vasa (bild 2.3.) hade densaanti joko kaivosta, lähteestä tms. fått i uppdrag att söka en lämplig plats paikasta linnoituksen välittömässä lä­ för en befästning. Ett grundläggande heisyydessä. Horn kirjoitti 28.7.1559 krav på den plats som skulle väljas för kuninkaalle käynnistään Porvoossa. borgen eller försvarsanläggningen var Noin 7,5 kilometrin päässä kaupun­ att god tillgång till vatten kunde ga­ gista oli Hästö-saari, joka oli ”suun­ ranteras, endera från en brunn, en na­ nilleen Viipurin kaupungin kokoinen” turkälla, eller någon annan vattenre­ ja jonne voisi rakentaa linnan ja kau­ surs i borgens närhet. Horn skrev den pungin. Raikasta vettä oli saatavilla, 28.7.1559 till kungen och redogjorde sillä Horn oli kaivattanut 12 kyynärän för sitt besök i Borgå. I brevet berät­ eli noin seitsemän metrin syvyisen kai­ tade han bl.a. att ca 7,5 kilometer från von, jonka vesi oli ”kylmää kuin jää”. staden fanns den så kallade Hästön Linnanrakennussuunnitelma ei kuiten­ som var ”ungefär lika stor som Vi­ kaan koskaan toteutunut.4 borg” på vilken en borg och en stad Ensimmäiset tiedot yleisestä kai- kunde anläggas. Friskt vatten fanns att

4 Ibid.; Porvoon kaupungin historia 1, s. 286; Hartman, s. 53-54.

17 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - ]uuti

vosta Porvoossa ovat vuodelta 1622. tillgå då den 12 alnar eller 7 meter Silloin Anäsin Krister oli särkenyt Ber­ djupa brunn som Horn låtit gräva vi­ til Jakobinpojan vaimon saavin, kun sat sig innehålla vatten som var ”kallt tämä oli hakemassa vettä kaivosta, jo­ som en is”. Planerna på en borg för­ ta Krister piti omanaan. Oikeus sakot­ verkligades dock aldrig.4 ti Kristeriä 22.1.1622 ja päätti, että Den tidigaste kända uppgiften om kaikki kaivon ympärillä asuvat saavat en allmän brunn är från 1622. Detta käyttää sitä. Ilkka Mäntylä on kuvan­ år hade Anäs Krister söndrat den så nut Porvoon historian toisessa osassa som Bertil Jakobssons hustru använde yleisiin kaivoihin liittyneitä tapahtu­ då hon hämtade vatten från en brunn mia, jotka osoittavat kaivoilla olleen som nämnda Krister ansåg som sin suuren merkityksen asukkaiden elä­ egen. Rätten bötfällde Krister den m ässä.5 22.1.1622 och beslöt att alla som Porvoota kohtasi hävitys myös bodde i närheten skulle få använda isonvihan ja pikkuvihan aikana 1700- brunnen. Ilkka Mäntylä har i andra luvulla. Vuonna 1740 Porvoossa oli delen av Borgå historia relaterat hän­ 1600 asukasta, ja tuolloin se oli jonkin delser som också visar hur viktiga aikaa Suomen toiseksi suurin kaupun­ brunnarna var i människornas dagliga ki. Kuten muitakin kaupunkeja, Por­ liv.5 Borgå drabbades också av förstö­ voota kiusasivat suuret tulipalot. Tu­ relse under Stora och Lilla ofreden på hoisia suurpaloja sattui mm. vuosina 1700-talet. År 1740 hade Borgå 1600 1508, 1571, 1590, 1708 ja 1760.6 innevånare och var därmed under en Vaikka 1600-luvulla ei paloja sat­ kortare period den näst största staden tunutkaan, palovaara oli suuri. Palo­ i Finland. På samma sätt som andra toimea tehostettiin muun muassa mää­ städer drabbades också Borgå av svåra räämällä vuonna 1642 sakko palovah- bränder. Omfattande bränder drab­ tivuoron laiminlyömisestä. Neljä vuot­ bade staden bl.a. åren 1508, 1571, ta myöhemmin määrättiin kaupunki­ 1590, 1708 och 1760.6 laiset pitämään vesitynnyreitä talojen På 1600-talet undgick staden brän­ katoilla. Myös muita palotoimen jär­ der, även om risken för sådana stän­ jestelyjä tehtiin. Vuonna 1659 porva­ digt var stor. På 1640-talet förbätt­ ristoa käskettiin pitämään kunnossa rades brandskyddet, bl.a. 1642 genom oma katuosuutensa heti kevään tulles­ bestämmelsen att den som inte upp­ sa. Seuraavalla vuosikymmenellä por­ fyllde brandvaktsplikten skulle bötfäl-

4 Ibid..; Borgå stads historia 1, s. 286; Hartman, s. 53-54. 5 Mäntylä, s. 49, 500. 5 Mäntylä, s. 49, 499. 6 Porvoon kaupungin historia 1, s. 210, 222, 248, 289-290, 296-297; Mäntylä, s. 46-47, 75, 79, 86, 155-156, 186. 6 Borgå stads historia 1, s. 210, 222, 248, 289-290, 296-297; Mäntylä, s. 46-47, 75, 79, 86, 155-156, 186.

18 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - Juuti

väreiden katujen kunnossapitovelvolli­ las. Fyra år senare beslöt magistraten suutta lisättiin: katuja oli kivettävä ja att gårdsägarna skulle placera vatten- pidettävä puhtaana. Katujen epäsiis­ fyllda tunnor på sina hustak. Också teyttä lisäsivät vapaasti juoksentelevat andra brandskyddsåtgärder genomför­ kotieläimet, jotka aiheuttivat myös des. Ar 1659 uppmanades borgerska- paljon vahinkoja ja riitaa.7 pet att vid snösmältningen omedelbart Vuonna 1656 sattui kiinnostava ta­ sätta sina gatuandelar i skick. Följande paus, kun Anders Simonpoika hajotti årtionde utökades underhållsskyldig­ naapurinsa käymälän. Kaupungin his­ heten med bestämmelsen att gatorna toriassa kuvataan, kuinka Anders oli skulle stenläggas och hållas rena. Den todennut käymälästä valuvan saastaa allmänt förkommande oordningen på hänen alempana sijainneeseen kai­ gatorna förvärrades av att husdjur voonsa, minkä lisäksi se oli hänen sprang lösa. Husdjuren förorsakade mielestään muutenkin sopimattomalla dessutom många skador och tvister.7 paikalla. Raastuvanoikeus ei ottanut En händelse som kan uppmärk­ kantaa rakennustapaan, vaan käsitteli sammas inträffade år 1656 då Anders tapausta vahingontekona. Käymälät Simonsson hade sönder sin grannes aiheuttivat riitaa myös myöhemmin.8 hemlighus. I Borgå historia beskrivs Hieman vastaava tapaus sattui hur Anders hade uppmärksammat att vuonna 1666, kun naapurit syyttivät orenlighet från grannens latrin rann Per Erikinpoikaa siitä, että hän oli till hans lägre ner belägna brunn. Han tunkiolla ja ”muulla saastalla” täyttä­ ansåg dessutom att hemlighuset fanns nyt kaivon. Syytetty kuitenkin kiisti på en olämplig plats. Rådstuvurätten väitteet ja sanoi täyttäneensä sen tog dock inte ställning till byggnads­ puunkuorilla ja oljilla. Hän myös sättet utan behandlade ärendet som päätteli, että koska hän oli kaivon kai­ skadegörelse. Också senare kunde vanut, sai hän sen täyttääkin. Oikeus hemlighusen vara orsak till stridighe­ oli kuitenkin naapureiden kannalla, ter.8 sillä jokainen korttelissa asuva oli an­ En nästan identisk händelse inträf­ tanut Erikinpojalle kaivon rakentami­ fade 1666 då grannarna beskyllde Per seen yhden kuparimarkan. Oikeus Eriksson för att ha fyllt en brunn med

7 www.porvoo.fi;www.porvoo.fi/fin/porvoonhistoriaa/index.html;www.porvoo.fi/matkailu/, luettu 1.7.2002; Porvoon kaupungin historia 1, s. 210, 222, 248, 289-290, 296-297; Mäntylä, s. 46-47, 75, 79, 86, 155-156, 186. 7 www.porvoo.fi;www.porvoo.fUsvelsveporvoonhistorialindex.html; www.porvoo.fi/matkailu/borjan.html; Borgå stads historia 1, s. 210. 8 www.porvoo.fi;www.porvoo.fi/fin/porvoonhistoriaa/index.html;www.porvoo.fi/matkailu/, luettu 1.7.2002; Porvoon kaupungin historia 1, s. 210, 222, 248, 289-290, 296-297; Mäntylä, s. 46-47, 75, 79, 86, 155-156, 186. 8 www.porvoo.fi;www.porvoo.fi/sve/sveporvoonhistoria/index.html; www.porvoo.fi/matkailu/borjan.html; Borgå stads historia 1, s. 210.

19 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - juuti

päättikin, että Erikinpojan oli avattava gödsel och annan orenlighet. Den åta­ kaivo uudelleen ja maksettava sakkoa. lade nekade och påstod sig ha fyllt Koska peräti 20 porvaria haki kaivos­ brunnen med bark och halm. Då han ta vetensä, määrättiin heidät tekemään själv hade grävt brunnen antog han kaivon ympärille puolentoista kyynä­ också att han kunde fylla igen den. rän eli hieman vajaan metrin korkui­ Rätten ställde sig dock på grannarnas nen maavalli.9 sida sedan det framgått att alla innevå­ Kaivot ja muut vesilähteet olivat nare i kvarteret betalat Eriksson en yhteisölle tärkeitä, ja niille annettiin mark kopparmynt för brunnsgrävan- usein myös nimi. Terveydentila kau­ det. Eriksson bötfälldes och dömdes pungeissa 1600-luvun lopulla oli ylei­ dessutom att öppna brunnen på nytt. sesti huonompi kuin maaseudulla. Då hela 20 borgare hade utnyttjat Kuolleisuus oli suurempi mm. ahtaam­ brunnen betraktades den som så viktig man asumisen, huonon juomaveden ja att den nu skulle skyddas med en 1,5 puutteellisen hygienian vuoksi. Ajan aln hög jordvall.9 lääketieteestä oli vain vähän apua sai­ Brunnarna och naturkällornas be­ rauksien hoidossa. Huonoa hygieniaa tydelse utmärks också av att de ofta lisäsivät eläimet ja yleinen maatalou­ fick ett namn. Hälsoförhållandena var den harjoittaminen kaupunkialueella. på den här tiden i allmänhet sämre i Muun muassa tunkioita ja lantakasoja städerna än på landsbygden. Orsaken pidettiin lannoitusta varten kaduilla ja till den större dödligheten i städerna porttien edessä, kunnes 1697 ne mää­ kan sökas i bl.a. trängre bostäder, då­ rättiin sakon uhalla vietäväksi pois. ligt dricksvatten och bristfällig hygien. Määräys ei kuitenkaan poistanut var­ Den dåtida medicinen kunde inte hel­ sinaista ongelmaa - karjatalouden har­ ler ge någon större hjälp. De allmänt joittamista kaupunkialueella.10 undermåliga hygieniska förhållandena Yleisessä raastuvankokouksessa försämrades av husdjurshållningen vuonna 1697 määrättiin todennäköi­ och det allmänt utövade lantbruket på sesti kaupungin ensimmäinen varsinai­ stadsområdet. Ar 1697 beslöt ma­ nen palojärjestys, jonka mukaan va­ gistraten att bötfälla de borgare som rakkaampien kaupunkilaisten oli pi­ inte förde bort den på gatorna och dettävä taloissaan tulipalon varalta framför portgångarna lagrade latrinen valmiina nahkaämpäri, venehaka, saa­ och gödseln. Beslutet påverkade dock vi ja hosa. Köyhemmät talot olivat inte det egentliga huvudproblemet el­ kolmen ryhmissä velvollisia pitämään ler husdjurshållningen på stadsområ­ nahkaämpäriä.11 Ämpäri olikin tuon det.10

9 Mäntylä, s. 86, 138. 9 Mäntylä, s. 86,137. 10 Mäntylä, s. 86, 138.

20 2. Brunnar, brandvakter ocb avlopp - Juuti ajan keskeisin sammutusväline. Sam­ Den troligen första brandordningen mutusvesi hankittiin niin sanotulla antogs vid en allmän rådhusstämma ämpäriketjulla, jossa ämpäri kulki kä­ 1697. Enligt brandordningen skulle de destä käteen vesilähteestä palopaikal­ mera välbärgade stadsborna med tan­ le. Menetelmä oli varsin huono, sillä ke på eventuella eldsvådor förse sina vedenpainetta ei ollut tarpeeksi liek­ hus med ett läderämbar, en båtshake, kien taltuttamiseksi eikä vettä saatu en så och en slagruska. De fattigare riittävän nopeasti tai luotettavasti pai­ gårdsägarna kunde i grupper om tre kalle. Erilaisten määräysten muodossa samsas om ett läderämbar.11 Ämbaret toteutettu palojen ennaltaehkäisy sekä var också dåtidens viktigaste brand- palovartiointi olivat tällöin keskeisessä släckningsutrustning. Vattnet bars i asemassa. Myös vesihuolto ja jäte­ ämbaren i s.k. langarkedjor från vat­ huolto toimivat ämpärien varassa , jo­ tenkällan till brandplatsen. Metoden ten järjestelmää voi kutsua ämpärijär- fungerade dåligt då vattenmängden in­ jestelmäksi.12 (Kuvat 2.4., 2.6. ja te räckte till att släcka lågorna. Vattnet 2.11.) kunde inte heller föras tillräckligt Kaikilla asukkailla ei kuitenkaan snabbt och säkert till brandplatsen. De ollut omaa kaivoa tai mahdollisuutta förebyggande åtgärderna i form av oli­ hakea vettä kauempana olevasta kai­ ka bestämmelser och brandvaktsvä- vosta. He hyödynsivätkin pintavettä. sendet hade den största betydelsen. Då Tunnettu vedenhakureitti kulki Joki- ämbaret också utnyttjades i vattenför­ kadun tonttirivien läpi kapeita kujia sörjningen och vid hanteringen av av­ pitkin joen rantaan. Kun suutari An­ fall kunde systemet kallas för ett äm- ders Westman halusi 1693 aidata ran- barsystem.12 (bilder 2.4., 2.6. och tatonttinsa, vastustivat naapurit han­ 2.11.) ketta, sillä tontti oli vanha yleisesti Alla innevånare hade dock inte eg­ käytetty vedenhakureitti.13 Joki oli siis na brunnar eller möjlighet att hämta merkittävässä roolissa paitsi kaupan­ vatten från längre bort belägna brun­ käynnin ja liikenteen, myös vesihuol­ nar. De utnyttjade då ytvatten. En från lon suhteen. historien känd vattenhämtningsled Vuosisadan vaihtuessa löytyy mai­ gick längs de smala gränderna mellan nintoja niin kutsutusta Laska-kaivos- huslängorna vid Agatan ned till ån. ta, joka sijaitsi myöhemmän Kars- När skomakaren Anders Westman år maninkujan ja Kirkkokadun risteyk- 1693 ville inhägna sin strandtomt

11 Mäntylä, s. 156. 11 Mäntylä, s. 154. 12 Palotoimen, vesihuollon ja jätehuollon ämpärijärjestelmästä ks. tarkemmin Juuti 2001, s. 21-25 ja Juuti 1993. 12 Beträffande brandväsendet, vattenförsörjningen och avfallshanteringen se närmare Juuti 2001, s. 21-25 och Jviuti 1993. 13 Mäntylä, s. 182.

21 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - Juuti

Kuva 2.4. a. Palohaka. Tulipalojen torjunta ja palojen sammutus olivat keskeinen tekijä suunniteltaessa Suo­ men kaupunkien ensimmäisiä vesilaitoksia. Kuvassa vanhoja, mutta päteviä palokalu- ja, jotka löytyivät lähes jokaisesta talosta. Suuremmissa taloissa ja kartanoissa oli li­ säksi ns. miesvoimaruiskuja, joilla saatiin ruiskutettua vettä jo varsin korkealle. (PJ)

Bild 2.4. a. Brandstake. Brandskyddet och brandsläckningen ut­ gjorde de viktigaste motiven när de första vattenledningarna planerades i de finländs­ ka städerna. På bilden syns gamla, men helt användbara brandredskap som fanns i varje hus. Med de handdrivna brandspru­ tor som fanns i större hus och herrgårdar kunde vattnet redan sprutas rätt högt. (PJ)

Kuva 2.4. b. Miesvoima- ruisku.(PJ)

Bild 2.4. b. Handdriven brand­ spruta. (PJ)

2 2 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - Juuti

sessä. Tämä kaivo hävitettiin kaupun­ motsatte sig grannarna då tomten se­ gin historian mukaan vuonna 1775, dan gammalt varit öppen och utnytt­ koska se haittasi liikennettä. Uuden­ jats vid vattenhämtning.13 An spelade kaupungin rauhan jälkeen 1721 Por­ alltså en viktig roll, inte bara för sam­ voon asema nousi, kun sinne siirrettiin färdseln och handeln utan också för piispanistuin Venäjälle luovutetusta vattenförsörjningen. Viipurista.14 Från slutet av århundradet hittas Suurpaloilta ei 1700-luvulla Por­ också uppgifter om en Laska-brunn voossa vältytty. Sotatoimet ja niistä ai­ som fanns i korsningen av de gator heutunut tulipalo tuhosivat kaupungin som senare kallades för Karsmans- 1708. Tuhoa täydensi syyskuussa gränd och Kyrkogatan. Denna brunn 1710 saapunut rutto, johon kuoli Por­ revs, enligt uppgifter i stadshistoriken, voon seudulla yli 600 henkeä. Ensim­ år 1775 då den störde trafiken på ga­ mäinen, joskin lyhytaikainen piirilää­ torna. Staden fick en mer central roll käri, jonka asemapaikkana oli Porvoo, efter freden i Nystad 1721 då oli Jakob Rudberg, joka tuli kaupun­ biskopssätet flyttades från den till kiin vuonna 1751. Ensimmäinen käti­ Ryssland avträdda staden Viborg till lö Elisabet Berg saatiin kaupunkiin Borgå.14 vuonna 1777. Ajat olivat vaikeat ja Staden undgick inte heller stor­ paloturvallisuudesta pyrittiin huolehti­ bränder på 1700-talet. En brand som maan entistä paremmin. Muun muas­ kan förknippas med krigshändelserna sa talokohtaista varustusta määrättiin ödeläde staden 1708. Olyckan förvär­ lisättäväksi. Pieniä paloja kuitenkin rades av den pestepidemi som nådde sattui. Suurpalo oli kuitenkin vielä trakten 1710 och som tog över 600 edessä: 11. kesäkuuta 1760 tuli tuhosi människors liv. Den första provinsial­ peräti 203 kaupungin 293 rakennuk­ läkare som stationerades i Borgå var sesta. Kaupungin ensimmäinen palo- Jakob Rudberg. Han kom till staden ruisku oli saatu hankituksi paloa edel­ 1751 men stannade bara en kort tid. tävänä vuonna. Palon jälkeen julkiset Den första barnmorskan fick staden i rakennukset pyrittiin rakentamaan ki­ Elisabet Berg 1777. Tiderna var hårda vestä.15 och städerna försökte förbättra brand­ Näiden aikojen surullisten uutisten skyddet bl.a. genom att ålägga gårds- joukosta löytyy myös muita uutisia. ägarna ett större ansvar för brand­ Porvoon ensimmäisen piispan Johan­ skyddsutrustningen. Smärre bränder nes Gezelius Nepoksen (kuva 2.5.) it~ kunde dock inte undvikas. En stor-

13 Mäntylä, s. 180. 14 Mäntylä, s. 182-183,260. 14 Mäntylä, s. 256. 15 Mäntylä, s. 182-183, 205-210, 216-217, 242, 317-336, 347-348; www.porvoo.fi; www.porvoo.fi/fin/porvoonhistoriaa/index.html;www.porvoo.fi/matkailu/, luettu 1.7.2002; Porvoon kaupungin historia 1, s. 210, 222, 248, 289-290, 296-297.

23 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - Juuti

'Mm$£WUS,nr Kuva 2.5. Piispa Johannes Gezelius Epjfcop: Son/öens. Piispan arvovalta näkyi myös muita pa­ Hät 3- ö maif Iöi6i remmissa asumismukavuuksissa. Sisäkäy- & n a L d :t& 1710111733, mälä oli 1700-luvulla vielä todellinen har­ vinaisuus Suomessa. (Hartman, s. 313)

Bild 2.5. Biskop Johannes Gezelius Den auktoritet som biskopen företrädde fick också uttryck i bättre bekvämligheter i bostaden. Ett inomhusavträde var ännu på 1700-talet en verklig ovanlighet i Finland. (Hartman, s. 313)

selleen rakennuttamassa kartanossa oli brand drabbade också staden den 11 vuoden 1740 pohjapiirustuksen mu­ juni 1760 då 203 av stadens 293 bygg­ kaan peräti sisäkäymälä,16 mikä oli nader förstördes. Stadens första erittäin harvinaista tuohon aikaan. brandspruta hade anskaffats året före Myös laajamittaisempaa esiteollista katastrofen. Efter branden strävade elinkeinonharjoittamista alkoi syntyä. man till att bygga de allmänna bygg­ Pellavakankaita valmistettiin, pestiin naderna av sten.15 ja valkaistiin merkittävästi 1750- ja - Bland de tråkiga uppgifterna från 60-luvuilla. Varsinainen teollisuus an­ denna tid hittas också information av toi kuitenkin vielä odottaa itseään, ja annan art. I ritningarna till den gård maataloudella oli edelleen erittäin som den första biskopen i Borgå Jo­ merkittävä asema. 17 hannes Gezelius Nepos (Bild 2.5.) lät Vuonna 1781 Vuorikadun ja Rih- bygga 1740 hittas till och med ett in­ kamakauppiaankadun kulmassa si­ omhusavträde, något som var mycket jainnut Rehtorin lähde katsottiin aino­ ovanligt vid denna tidpunkt.16 aksi paikaksi, josta sai hyvää vettä ko­ Mer omfattande förindustriella nä­ ko kaupungissa. Lähde oli ollut kau­ ringsformer börjar nu uppstå. På punkilaisten vedenhakupaikkana iki- 1750- och 60-talen utgjorde till-

15 Mäntylä, s. 182-183, 205-210, 216-217, 238, 311-329, 338-342; www.porvoo.fi/sve/sveporvoonhistoria/index.btml;www.porvoo.fi/matkailu/borjan.html; Borgå stads historia 1, s. 210, 222, 248, 289-290, 296-297. 16 Mäntylä, s. 264. 16 Mäntylä, s. 259. 17 Mäntylä, s. 300-306.

24 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - juuti

Porvoo Brunnsyatan ■ Kaiaokatu.

Kuva 2.6. a. Yleisiä kaivoja Porvoossa. (PM) Kaupunkien vesihuolto perustui Suomessa vielä 1800-luvulla kaivoihin. Koska kaik­ kialle ei huonojen olosuhteiden takia voitu tehdä hyvää kaivoa, rakensivat kaupungit yleisiä kaivoja, joista vettä sai ottaa yleensä veloituksetta. Kaivoja on säilynyt katukuvas­ sa valitettavan vähän. Kuvassa 2.6.b. esiinty­ vä kaunis kaivo on onneksi säilynyt myös meidän ihailtavaksemme, ks. värikuvat.

Bilder 2.6. a. Allmänna brunnar i Borgå. (BM) Vattenförsörjningen i de finländska städerna byggde ännu på 1800-talet på brunnar. Då omständigheterna gjorde att det var omöj­ ligt att bygga fullgoda brunnar åt alla bygg­ de städerna s.k. allmänna brunnar varifrån alla kunde ta vatten gratis. Tyvärr utgör mycket få av dessa en del av den nutida ga­ tumiljön. Till glädje för alla betraktare har den i bild 2.6.b avbildade brunnen dock be­ varats till våra dagar, se färgbilden Kuva 2.15. Toinen vanha säilynyt yleinen kaivo. Porvoosta löytyy vielä 2000-luvun alussa muutama hyvin säilynyt yleinen kaivo. Useimmista kaupungeista ne on ehditty jo hävittää. (PJ)

Bild 2.15. En annan bevarad allmän brunn. Annu i början av 2000-talet kan man i Borgå se några väl bevarade allmänna brunnar. I de flesta städerna har de redan hunnit förstöras. (PJ)

25 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - ]uuti

muistoisista ajoista saakka, mutta sen verkningen, tvättningen och blekning­ käyttö aiheutti myös riitoja ja oikeus­ en av lintyger en viktig näringsform. juttuja. Nyt lähde kuitenkin sijaitsi Ännu kan man dock inte tala om in­ Holmstenin aidatulla pihalla ja veden- dustrier i modern bemärkelse, lantbru­ hakijoiden oli kuljettava hänen talonsa ket hade fortfarande en viktig plats eteisen kautta. Toinen yleinen kaivo oli bland näringsformerna.17 Rektorskäl­ ns. Brakan luukku (Braka Luckan).18 lan som fanns i hörnet av Berggatan (Kuva 2.6.) och Krämaregatan betraktades år 1781 som den enda platsen i staden Vuoden 1801 där gott vatten kunde fås. Källan hade sedan urminnes tider utnyttjats av rakennusjärjestyksellä stadsborna, men den var också orsak luotiin parempaa till många tvister och rättsprocesser. paloturvallisuutta Nu låg dock källan inom Holmstens inhägnade gård och de som hämtade Vuonna 1792 Porvoossa oli 271 tont­ vatten måste ta sig dit via Holmstens tia, joista seitsemän oli rakentamaton­ farstu. En annan allmän brunn var den ta. Yksikerroksinen puinen Porvoo så kallade Braka Luckan.18 (bild 2.6) vaikutti kaupungin historian mukaan ”ahtaalta ja vaaralliselta” kivisen ja väljän Helsingin rinnalla. Porvoossa Med 1801 års oli edelleen alle kymmenen kivistä ra­ byggnadsordning mot ett kennusta. Vuonna 1801 kaupunki sai bättre brandskydd. rakennusjärjestyksen toisena Suomen kaupunkina Vaasan jälkeen. Maist­ År 1792 fanns i Borgå 271 tomter va­ raatti pyrki noudattamaan rakennus­ rav sju var obyggda. Enligt stadens järjestystä tarkoin ja tavoitteli parem­ historik betraktades Borgå med sina paa paloturvallisuutta, yhtenäisyyttä envånings trähus som ”trång och far­ ja edustavuutta sekä katujen suorista­ lig” , särskilt i jämförelse med den öpp­ mista. Tämän jälkeen kaupunki sääs­ na stenstaden Helsingfors. I staden tyi monen muun suomalaisen kaupun­ fanns ännu färre än tio stenhus. Borgå gin kohtalolta eli suurelta kaupunki- fick 1801 som andra stad i Finland ef­ palolta. Suomen vanhin ja pitkään ter Vasa en egen byggnadsordning. myös suurin kaupunki Turku paloi pa­ Genom att noggrant tillämpa bygg­ hoin jopa kahdenkymmenen vuoden nadsordningens bestämmelser strävade välein. Kovia koki myös moni muu magistraten till en förbättrad brandsä­ kaupunki, kuten Viipuri, Helsinki, Po­ kerhet men också till enhetlighet i ri, Oulu, Savonlinna, Lappeenranta, byggnadssättet, ett representativt ut-

18 Mäntylä, s. 326. 17 Mäntylä, s. 3 00-3 06. 18 Mäntylä, s. 319-320.

26 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - Juuti

Tampere, Hämeenlinna, Uusikaupun­ seende, samt rakare gator. Staden und­ ki, Loviisa ja Vaasa. Vedenpuute vai­ gick också senare det öde som drab­ vasi sammutusta yleisesti.19 Eri kau­ bade många andra finländska städer, punkihistorioiden välittämä ajankuva nämligen en storbrand. Finlands äldsta on näiltä osin varsin murheellista luet­ och största stad Abo drabbades regel­ tavaa.20 Kaivojen ja ämpärijärjestel- bundet av svåra bränder, t.o.m. med män varassa oleva palotoimi ei kyen­ tjugo års intervaller. Samma öde nyt tarjoamaan riittävää turvaa kau­ drabbade också bl.a. Viborg, Helsing­ pungeille. Myöskään luonnon vesiläh­ fors, Björneborg, Uleåborg, Nyslott, teet tai vesistöt eivät riittäneet tulen Villmanstrand, Tammerfors, Tavaste- sammuttamiseen. Kunnollisen turvan hus, Nystad, Lovisa och Vasa. Släck­ tarjosi vasta vesihuollon moderniin ningen försvårades ofta av bristen på järjestelmään kiinteästi liittyvä palo­ vatten.19 Den tidsbild som stadshisto- toimi.21 rikerna avspeglar är till denna del en Suomen puukaupungit ovat olleet dyster läsning.20 Brandväsendet som lähes samassa tilassa kuin havumet­ byggde på brunnar och på ämbarsyste- sämme ennen nykyaikaista metsäta­ met gav inte städerna tillräckligt loutta: tuhoisa tulipalo keskimäärin skydd. Det vatten som kunde hämtas joka sadas vuosi ellei useamminkin.22 från de naturliga vattenkällorna eller Tämä oli siis tilanne ennen nykyaikais­ vattendragen räckte inte till vid brand­ ta metsäpalontorjuntaa. Metsäpalon- släckningen. Ett tillräckligt skydd kun­ torjunta saatiin tarkoituksenmukaisel­ de erbjudas först då det moderna le tasolle vasta 1970-luvulla suurien brandväsendet intimt kunde kopplas metsäpalojen jälkeen. Tällöin saavu­ till ett modernt vattenförsörjnings­ tettiin myös kustannuksien kannalta system.21 tarkoituksenmukainen valvonnan ta­ Barrskogarnas situation före det so.23 Vielä vuonna 1750 Suomessa oli moderna skogsbruket kan jämföras vain alle sata kivirakennusta.24 Kau­ med de finländska trästäderna; en förö­ punkipalot saatiin kuitenkin kuriin dande brand vart hundrade år eller of-

19 Mäkelä-Alitalo, s. 30-33; Juuti 2001, s. 12-13; H ärkäpää, s. 20-24; Huittinen & Teinilä- Huittinen, s. 131, 156; Nuoreva, s. 221-222; Pesälä, s. 21-22; Rasila 1984, s. 158-160; Voionmaa 1929, s. 431-435. 20 Kuisma, s. 159-160. Kuisma katsookin puukaupunkien olleen perimmältään osa pohjoisen havumetsän ekosysteemiä. 20 Kuisma, s. 159-160. Kuisma har också betraktat trästaden som en naturlig del av ekosystemet i det norra barrskogsområdet. 21 Juuti 2001, s. 61-63. 22 Katko 1996, s. 40. 23 Juuti, s. 77-78. 22 Katko 1996, s. 40. 23 Juuti, s. 77-78. 24 Kuisma, s. 159-160.

27 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - juuti useita vuosikymmeniä aikaisemmin tare22, eller före införandet av ett m o­ kuin metsäpalot, mm. rakennussään- dernt skogsbrandskydd. Först efter en nösten ja asemakaavojen avulla sekä rad förödande skogsbränder på 1970- vesilaitosten ja palolaitosten perusta­ talet fick skogsbrandskyddet sin mo­ misen jälkeen. Kivitalojen rakentami­ derna form. Samtidigt uppnåddes en ni­ sen ja rakennusmääräysten, palokun­ vå på övervakningen som ur kostnads­ tien ja vesilaitosten myötä suuret kau­ synpunkt kunde anses ändamålsenlig.23 punkipalot ovat vähentyneet lähes ole­ Ännu år 1750 fanns i Finland färre än mattomiin. 25 etthundra stenbyggnader.24 Stadsbrän- Suomen pitkäaikainen sidos Ruot­ derna kunde dock bemästras flera årti­ siin katkesi Suomen sotaan 1808-1809, onden före skogsbränderna, bl.a. jonka seurauksena maamme liitettiin genom byggbestämmelser och stadspla­ Venäjään autonomisena suurruhtinas- ner samt genom grundandet av vatten- kuntana. Maaliskuun 29. päivänä och brandverk. Tack vare stenhusen, vuonna 1809 keisari Aleksanteri I an­ byggbestämmelserna, brandkårer och toi Porvoon tuomiokirkossa hallitsi- vattenverk har de stora stadsbränderna janvakuutuksen, jossa hän vahvisti kunnat hänföras till historien.25 maan uskonnon ja perustuslait sekä Finlands gamla band till Sverige säätyjen ja väestön oikeudet. Hän tuli bröts i kriget 1808-1809 varefter lan­ myös valtiopäivien päättäjäisiin heinä­ det i form av ett autonomt storfursten- kuussa 1809. Puheessaan 19. heinä­ döme blev en del av det ryska riket. kuuta keisari lausui muun muassa, et­ Kejsar Alexander I bekräftade i sin re- tä Suomi on korotettu kansakuntien gentförsäkran i Borgå domkyrka den joukkoon.26 (Kuva 2.7.) 29 mars 1808 landets religion och Vaikka tulipalot eivät vuoden 1801 grundlagar samt ständernas och be­ rakennusjärjestyksen jälkeen Porvoos­ folkningens rättigheter. Han deltog sa olleetkaan yhtä suurena ongelmana också i lantdagens avslutningshögtid- kuin monessa muussa kaupungissa, ligheter 1809. I sitt tal den 19 juli pyrittiin paloturvallisuutta kohenta­ framhöll kejsaren bl.a. att Finland nu maan edelleen. Pieniä tulipaloja esiin­ upphöjts bland nationernas antal.26 tyi silloin tällöin muistuttamassa suur- (bild 2.7.) palon vaarasta. Vuonna 1818 harkit­ Även om bränderna inte längre ut­ tiin uuden paloruiskun hankkimista ja gjorde samma problem som i många vertailtiin tukholmalaista ja pietarilais­ andra städer strävade magistraten i ta mallia, mutta hankintapäätöstä ei Borgå också efter antagandet av bygg-

25 Juuti 2001, s. 61-63. 26 www.porvoo.fi;www.porvoo.fi/fin/porvoonhistoriaa/index.html;www.porvoo.fi/matkailu/, luettu 1.7.2002; Mäkelä-Alitalo, s. 29-33. 26 www.porvoo.fi/sve/sveporvoonbistoria/index.html;www.porvoo.fi/matkailu/borjan.html; Mäkelä-Alitalo, s. 29-33.

28 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - juuti

Kuva 2.7.a. Muotokuva Aleksanteri I. (Hartman, s. 494) b. Talo, jossa valtiopäivät pidettiin 2.8.1809. (PM) Valtiopäivät 1809 nostivat Porvoon merki­ tystä sekä olivat merkittävä tapahtuma myös koko Suomen kannalta.

Bild 2.7.a) Ett porträtt av Alexander I. (Hartman s. 494) 2.7. b. Huset där lantdagen hölls 2.8.1809. (BM) Lantdagen 1809 lyfte fram Borgås bety­ delse, men var också en betydande hän­ delse ur hela Finlands synpunkt betraktat.

tehty puoleen eikä toiseen. Kenraali- nadsordningen 1801 till att bättra på kuvernööri Zakrevski tarjosi vuonna brandskyddet. Då och då påminde 1828 porvoolaisille pietarilaista palo- smärre bränder om riskerna för en kalustoa, ja ilmeisesti hänen aloittees­ storbrand. Ar 1818 övervägde staden taan kaupunkilaiset pääsivät mukaan möjligheten att anskaffa en brandspru­ koko maata koskeneeseen paloapuyh- ta och de modeller som användes i tiöön, vuonna 1832 perustettuun Suo­ Stockholm och i S:t Petersburg jämför­ men Suurruhtinaan Yleiseen Paloapu- des, men något beslut kunde inte tas. yhtiöön. Myöhemmin kaupungit sai­ Ar 1828 erbjöd generalguvernör Za- vat edullista rahoitusta vesilaitoksien krevskij borgåborna en petersburgsk perustamiseen juuri tältä yhtiöltä. Am- brandutrustning. Antagligen var det pärijärjestelmää ei pystytty vielä kor­ också på generalguvernörens initiativ vaamaan, mutta erilaisilla tavoilla py­ som staden anslöt sig till det år 1832 rittiin vahinkoja rajoittamaan enna- grundade Allmänna Brandstodsbola-

29 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - juuti koita sekä huolehtimaan palon uhreis­ get för Finland. Senare när städerna ta. Nämä toimet eivät kuitenkaan riit­ byggde vattenledningar kunde de få täneet, vaan itse järjestelmään oli saa­ förmånliga lån från detta bolag. Äm- tava muutos: veden ja organisoidun barsystemet kunde dock inte ännu er­ sammutusjoukon puute olivat edelleen sättas, men på olika sätt strävade man ongelmina.27 till att på förhand begränsa eventuella skador samt sörja för hjälpen till brand­ Vedestä tulee ongelma offren. Åtgärderna var dock inte till­ räckliga, själva systemet måste ändras; Suomen kaupunkien voimakas kasvu bristen på vatten och avsaknaden av alkoi teollistumisen myötä 1800-luvun en organiserad släckningskår utgjorde loppupuolella, jolloin myös vesihuol­ fortfarande problem.27 lon järjestäminen tuli välttämättömäk­ si.28 Ennen verkostojen rakentamista Vattnet blir ett problem sadevedet virtasivat ojissa, joihin joh­ dettiin myös jätevesiä. Kaupunkilais­ Den kraftiga tillväxt som de finländska ten oli pääosin itse huolehdittava jät­ städerna upplevde i slutet av 1800-talet teistään ja jätevesistään. Jätteet heitet­ började på orter som industrialiserats. tiin yleensä pihan perälle tunkioon, ta­ Tillväxten gjorde också ett ordnat vat­ lojen alle, nurkan taakse tai portin pie­ ten- och avloppssystem oumbärligt.28 leen. Suurimpana ongelmana olivat jä­ Innan avloppen byggdes fick regn- och tevedet, jotka valuivat tunkioilta kai­ smutsvattnet rinna till öppna diken. voihin, kaduille, kellareihin, ojiin, Stadsborna var i huvudsak själva maapohjaan ja lähivesistöihin. Viemä­ tvungna att ta hand om sitt avfall och röinti ja myöhemmin vesivessat muut­ sitt smutsvatten. Vanligen slängdes av­ tivat kaupunkien asukkaiden vastuulla fallet i den på bakgården belägna göd­ olleen hajautetun sanitaation keskite­ selgropen, under husen, bakom knuten tyksi järjestelmäksi. Jätevesien aiem­ eller vid portgången. De största proble­ min valtaamat kadunvarret siistiytyi­ men förorsakades av smutsvattnet som vät ja kaupunki raikastui. Viemärit rann från gödselhögarna till brunnarna, siirsivät kuitenkin jätevesiongelmat lä­ gatorna, källare och diken, och som himpään rantaan.29 förorenade marken och närbelägna vat­ Eläinten pito kaupungissa aiheutti tendrag. Utbyggnaden av avloppen och ajoittain myös ongelmia veden laadun införandet av vattenklosetter föränd­ ja yleisen hygienian ylläpitoon. Näin rade det av stadsborna upprätthållna muodostui niin sanottu kaupunkien decentraliserade sanitära systemet till vesikysymys, jolla tarkoitetaan kau- ett centraliserat system. Gatorna som

27 Mäkelä-Alitalo, s. 50-52, 398; Juuti 2001, s. 60-61; Juuti 1993, s. 28-29. 28 Myllyntaus 1991, s. 8; Heikkerö 1987; Katko 1988,s .3-4; Katko 1996, s. 40. 29 Laakkonen 20. 2. 1999, HeSa.

30 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - juuti

pungin kaivoihin perustuvan veden­ tidigare dränkts av smutsvatten blev nu hankinnan ajautumista kriisiin, kun renare och staden blev också friskare. kaivot kuivuivat ja saastuivat puutteel­ Utbyggnaden av avloppsnäten innebar lisen tai olemattoman viemäröinnin ta­ dock att smutsvattenproblemet flyttade kia. Vesikysymykseen sisältyy myös ai­ till närmaste strand.29 kalaisten pyrkimys löytää siihen vas­ Vattenkvaliteten och den allmänna taus. Puutteelliseen vedenhankintaan hygienen i staden påverkades också aikalaiset etsivät ratkaisua vesilaitok­ tidvis av husdjurshållningen. På detta sista ja maan kuivatukseen ja ympäris­ sätt uppstod i städerna den s.k. vatten­ tön saastumiseen viemärilaitoksista. frågan. Med vattenfrågan avses den Vastaus vesikysymykseen oli vesihuol­ kris som uppstod i vattenförsörj­ to eli järjestäytynyt vedenhankinta ja ningssystemet när brunnarna sinade viemäröinti. och förorenades på grund av bristfällig Vesikysymyksen, toisin sanoen ve­ eller obefintlig dränering. Till vatten­ siongelman, ratkaisuyritysten keskeise­ frågan anknyter också stadsbornas nä motivaationa olivat myös puukau­ strävan att hitta en lösning på det upp­ pungeissa riehuneet tulipalot. Näin oli levda problemet. En ordnad vattenför­ myös Porvoossa. Tämä kaupunkien sörjning och ett avloppsnät betrak­ vesihuollon ongelma ratkesi vasta pit­ tades som en lösning på vattenfrågan. källisen suunnittelutyön ja siirtymävai­ Ett centralt motiv vid försöken att heiden jälkeen. Siirtyminen kaivoihin, lösa vattenproblemet var brandskyddet. kantamiseen ja ämpäriin perustuvasta Brandskyddet fanns nästan alltid med vedenhankinnasta (ns. ämpärijärjestel- som ett motiv när städerna sökte lös­ mästä) väli- tai esivaiheen (ns. proto- ningar på vattenfrågan. I Borgå var det järjestelmän) kautta moderniin vesi­ på samma sätt. Problemen i städernas huoltoon oli kunnallishallinnolle vaa­ vattenförsörjning kunde dock lösas tiva prosessi, jonka kuluessa tehtiin först efter en lång planeringsprocess useita monialaista asiantuntemusta och en övergångstid. Övergången från vaativia ratkaisuja.30 ett system med brunnar, bärande och Porvoossa väkiluku kasvoi ja en­ ämbaren, eller från det s.k. ämbarsyste- nen kaikkea asukastiheys nousi 1800- met via ett mellanskede, eller proto- luvun alussa voimakkaasti. Vuonna system, till en modern vattenförsörj­ 1819 kaupungissa asui jo 32 ruoka­ ning, utgjorde en stor utmaning för den kuntaa tonttijaon ulkopuolella ja kommunala administrationen. Lösning­ myös Sikosaaressa asui väkeä. Ruoka­ arna krävde också utnyttjande av en kuntia oli yhteensä 745 eli noin 200 mängd sakkunskap av olika slag.30

29 Laakkonen 20. 2. 1999, HeSa. 30 Myllyntaus 1994, s. 12-15; Juuti 2001, s. 12. Myllyntaus luokittelee epäedullista ympäristön tilaa kuvaavat käsitteet epäkohtiin, ongelmiin ja katastrofeihin. 30 Myllyntaus 1994, s. 12-15; Juuti 2001, s. 12. Myllyntaus delar de begrepp som belyser miljöns tillstånd i olägenheter, risker och katastrofer.

31 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - Juuti enemmän kuin 10 vuotta aikaisem­ Bebyggelsen koncentrerades kraf­ min. Asutus levisi ja aiheutti runsaasti tigt i samband med befolknings­ ongelmia. Esimerkiksi ”vuorella” si­ ökningen i början av 1800-talet. Ar jainneen yleisen kaivon käyttö sai 1819 bodde redan 32 matlag utanför vuonna 1813 aikaan jopa tappeluita. det tomtreglerade området och dessu­ Ymmärtämättömät ihmiset yrittivät tom på Svinö. Det totala antalet matlag pestä kaivolla pyykkiä, mistä olisi va­ i staden uppgick till 745 eller nästan lunut likavesiä paitsi kaupunkiin myös 200 fler än tio år tidigare. Bebyggelsen kaivoon, jonka vesi olisi mennyt pilal­ spreds och medförde många olika le. Anneli Mäkelä-Alitalo kuvaa Por­ problem. T.ex. ledde utnyttjandet av voon kaupungin historian osassa III den allmänna brunnen på ” Berget” till kaivoihin liittyneitä ongelmia ja luo slagsmål 1813. Det smutsvatten som kuvan koko kaupungin asutuksen sekä uppstod när oförståndiga stadsbor för­ ympäristön ongelmista ja niiden rat­ sökte tvätta sin byk vid brunnen inte kaisuyrityksistä.31 bara rann ned till staden utan förstör­ Seuraavien vuosikymmenten aika­ de också brunnens vatten. I tredje de­ na kaupungin yleisilmettä pyrittiin pa­ len av Borgå stads historia lyfter också rantamaan muun muassa kohentamal­ Anneli Mäkelä-Alitalo fram de prob­ la satamaa ja kirkon tienoota. Erityis­ lem som var förknippade med brun­ tä paheksuntaa herätti eläinten kuten narna. Hon belyser samtidigt proble­ hevosten, lehmien ja hanhien pito va­ men med bebyggelsen och miljön samt paana kirkon ympäristössä. Tuomio­ försöken att lösa dem.31 kapitulin taloudenhoitaja Bergholm De påföljande årtiondena präglas määrättiinkin 1824 huolehtimaan pai­ av en allmän strävan att förbättra in­ kasta. Muualla kaupungissa eläinten trycket av staden, bl.a. genom att för­ pito ja maatalouden harjoittaminen sköna områdena runt hamnen och kuitenkin jatkui. Kaupunki kehittyi kyrkan. Att hästar, kor, gäss, m.m. til­ Nikolai I:n kaudella (syntyi 1796, tuli läts springa lösa i närheten av kyrkan keisariksi 1825, kuoli 1855) empire­ var särskilt upprörande. Kassaförval­ tyyliseksi, ja rakentamista valvottiin taren Bergbom vid domkapitlet fick entistäkin tarkemmin. Nikolai I (kuva också 1824 ansvar för ordningen på 2.9.) kulki Porvoon läpi vuonna 1830 området. Husdjurshållningen fortsatte ja sai ilmeisesti silloin ajatuksen kehit­ dock på andra håll i staden. Under Ni­ tää keskiaikaista kaupunkia. Uudet kolai I:s tid (född 1796, kejsare 1825, määräykset eivät koskeneet maalais­ dog 1855) utvecklades staden i empi- kunnan puolella sijainnutta Pappilan- re-stil och övervakningen av bygg­ mäkeä, jonne kehittyi nopeasti hökke­ nadsverksamheten skärptes. Antagli­ likylä, mistä puolestaan aiheutui tuli- gen kan Nikolai I:s (bild 2.9.) initiativ

31 Mäkelä-Alitalo, s. 32-33, 399.

32 2. Brmnar, brandvakter och avlopp - Juuti

Kuva 2.9. Muotokuva keisari Nikolai I Keisari Nikolai I kulki Porvoon läpi vuon­ na 1830 ja päätti kehittää kaupunkia.

Bild 2.9. Porträtt av kejsar Nikolai I Kejsar Nikolai I reste 1830 genom Borgå och beslöt låta försköna staden.

palonvaara myös kaupungin puolelle. till att utveckla den medeltida staden Vastaava kehitys kaupunkien reuna- hänföras till hans resa genom staden alueilla on nähtävissä myös monissa 1830. De nya bestämmelserna gällde muissa tuon ajan kaupungeissa, esi­ inte Prästgårdsbacken i socknen där en merkiksi Tampereella.32 snabbt växande ruckelby uppstått och Eräänlaista terveydenhoitoa oli utgjorde en stor brandrisk för staden. myös terveyslähteellä käynti. Vanha En motsvarande utveckling av randbe­ kaupunginlääkäri M. A. Calonius byggelse kan också följas i många and­ omisti niin kutsutun terveyslähteen, ra städer, t.ex. i Tammerfors.32 jonka veden juomisella uskottiin ole­ En typ av hälsovård var också besö­ van parantavia vaikutuksia. Lähde oli ken vid hälsokällorna. Den gamla käytössä jo vuonna 1753. Kyseessä oli stadsläkaren M.A. Calonius ägde en laaja muoti-ilmiö, joka oli levinnyt s.k. hälsokälla vars vatten troddes ha useille Suomen paikkakunnille Keski- helande verkan. Källan användes redan Euroopasta 1750-luvulla. Terveysläh- 1753. Rent generellt är det fråga om en

32 Mäkelä-Alitalo, s. 34-35. Tampereen reuna-alueiden problematiikasta ks. Juuti & Katko 1998, s. 74-85 ja Juuti 2001, s. 178, 219-231; kaupunkiekologiasta ks. Koskiaho 1997. 32 Mäkelä-Alitalo, s. 34-35. Beträffande problemen med randområdena i Tammerfors se Juuti&Katko 1998, s. 74-85 och Juuti 2001, s. 178, 219-231; om stadsekologi se Koskiaho 1997.

33 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - juuti

BorqA --- Porvoo

Kuva 2.8. ”Vesikioski”. Kaupungin arkistosta löytyy maininta rakennusluvasta vesikioskille kaupungin pieneen puistikkoon vuodelta 1897. (PM) ”Apteekkarin bisnes laajeni vuonna 1897 vesikioskilla.” UM 20.4.2003 ”Lähdevedet lienevät olleen ylipäänsä hyvän makuisia Porvoossa, sillä perustettiinhan 1800-luvulla peräti kaksi terveyskaivoa, jotka toimivat apteekkien tavoin perien mak­ sua.” Lauri Heiman 1976 Ainutlaatuinen vanha Porvoo s. 80.

Bild 2.8. ”Vattenkiosk”. I stadens arkiv hittas en anteckning om ett byggnadstillstånd år 1897 för en vatten­ kiosk på den lilla esplanaden i staden. (BM) ”Apotekarens business utvidgades 1897 med en vattenkiosk” Källa:UM 20.4.03. Källvattnet i Borgå torde i allmänhet ha varit gott eftersom två hälsobrunnar grun­ dades på 1800-talet vilka på samma sätt som apotekaren tog betalt för drickandet.” Lauri Heiman 1976 s.80.

de jäi pois käytöstä 1850-luvun puoli­ modetrend som spritt sig till många or­ välissä muodin muuttuessa kesäistä ter i Finland från Centraleuropa redan maalaiselämää suosivaksi. Tällöin as­ på 1750-talet. Användningen av hälso­ tui myös voimaan vuoden 1856 kau­ källan upphörde i mitten av 1850-talet punkien yleinen rakennusjärjestys.33 när modet mera inriktade sig på ett lantligt sommarliv. Ar 1856 trädde också den allmänna byggnadsordning­ en för städer i kraft.33

33 Mäkelä-Alitalo, s l77—181; Mäntylä, s. 315-316.

34 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - juuti Vuoden 1856 yleinen Den allmänna rakennusj ärj estys byggnadsordningen för städer 1856 Venäjän liitettyä Suomen itseensä vuonna 1809 julistettiin Helsinki pää­ Efter att Finland 1809 anslutits till kaupungiksi (1812) ja sen kehittämi­ Ryssland och Helsingfors 1812 valts selle asetettiin kunnianhimoiset tavoit­ till huvudstad uppställdes ambitiösa teet. Vaasan ja Porin palot 1852 johti­ mål för uppbyggandet av huvudstaden. vat siihen, että tällä välin kehitetty pa­ De stora bränderna i Vasa och Borgå loja ehkäisevä asemakaavajärjestelmä 1852 medförde att det under mellanti­ säädettiin yleisesti noudatettavaksi den med tanke på brandsäkerheten ut­ vuoden 1856 asetuksella kaupunkien vecklade stadsplanesystemet togs som rakentamisen yleisistä perusteista. Ase­ utgångspunkt för den 1856 antagna tuksen pääperiaatteena oli jakaa kau­ byggnadsförordningen. Grundprinci­ punki lehtipuin istutetuilla suojavyö­ pen i förordningen innebar att staden hykkeillä useaan pienempään osaan delades av lövträdsplanterade skydds- niin, että tulipalo voitiin helpommin zoner i flera mindre delar så att en rajoittaa vyöhykkeiden sisään. 34 eventuell brand lättare kunde begrän­ Asemakaavoitettu alue jaettiin 36 sas till området inom skyddszonen.34 metriä leveiden, vähintään kaksin leh- Det stadsplanerade området delades tipuurivein istutettujen katujen avulla med gator, som var 36 meter breda och pienempiin lohkoihin, joiden suuruus hade minst två rader lövträd planterade oli yleensä enintään puoli neliökilo­ på sig i mindre delar vars storlek vanli­ metriä. Lohkojen sisällä korttelit ero­ gen inte överskred en halv kvadratkilo­ tettiin toisistaan vähintään 18 metriä meter. Inom varje sektor skildes de en­ leveillä kaduilla, ja joka toisessa kort­ skilda kvarteren från varandra med 18 telissa tontit eristettiin toisistaan lehti­ meter breda gator, och i vartannat puin istutettujen suojavyöhykkeiden kvarter skildes tomterna från varandra avulla. Yhteensä suojavyöhykkeiden genom lövträdsplanteringar. Vanligen tuli muodostaa tavallisesti 12 metriä skulle skyddszonens bredd uppgå till leveä vyöhyke, joka korttelin keskivii- 12 meter, men i mitten av kvarteren

34 Meurman, s. 244-245; Kautto, s. 52-53; Juuti 2001, s. 63. Korttelin tonttimäärä rajoitettiin yleensä kuuteen tai neljään, ja tontin suuruudeksi määrättiin tavallisesti noin 2220 m2. Kaupungin laitamilla sallittiin pienemmät, noin 420 m2:n tontit, joiden palosolan leveys oli vain kolme metriä ja rakennusten välit siten kuusi metriä. Myös kadut saivat olla kapeampia, 12 metriä leveitä. 34 Meurman, s. 244-245; Kautto, s. 52-53; Juuti 2001, s. 63. Antalet tomter per kvarter begränsades vanligen till sex och tomtstorleken till ca 2220 m2. I de perifera delarna av staden tilläts mindre tomter, ca 420 m2 stora. Bredden på brandgatan kunde här vara tre meter och avståndet mellan byggnaderna således endast sex meter. Också bredden på gatorna fick vara mindre, nämligen 12 meter.

35 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - juuti

2.10. Porvoo vuonna 1844 Johan Knutsonin litografia kuvaa Porvoon keskustaa vuonna 1844. (Porvoon museo)

2.10. Borgå år 1844 En litografi av Johan Knutson som visar de centrala delarna av Borgå 1844. (Borgå museum) vassa saattoi olla vieläkin leveämpi kunde den vara bredare (t.ex. i Viborg (esimerkiksi Viipurissa 18 metriä). 18 meter). I och med stadsbyggnadsför- Asetuksen myötä palokadut ja -kujat ordningen blev brandgator och -grän­ tulivat entistä laajemmin käyttöön, der mera allmänna och tomterna i de kaupunkien keskustan rakennukset pi­ centrala kvarteren skulle åtminstone till ti rakentaa ainakin osittain kivestä ja en del bebyggas med stenhus. Staden kaivoja sekä muita nostolaitteilla va­ skulle också förses med ett tillräckligt rustettuja vedenottopaikkoja tuli olla antal brunnar eller andra med lyftan­ riittävästi jokaisessa kaupunginosassa. ordningar försedda vattentag. Förord­ Viemäröinnistä ei löydy mainintoja.35 ningen innehöll inga bestämmelser om avlopp.35

35 Ibid. 35 Meurman, s. 244-245; Kautto, s. 52-53; Juuti 2001, s. 63.

36 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - Juuti Ensimmäiset yleiset De första allmänna viemärit avloppen

Seuraavalla vuosikymmenellä eli Under det följande årtiondet, eller på 1860-luvulla Porvoo kärsi vielä venä­ 1860-talet, konfronterades staden allt­ läisistä sotajoukoista sotilasliikenteen jämt av de ryska trupperna då militär­ kulkiessa kaupungin läpi. Muitakin trafiken gick genom staden. Också and­ haittoja koitui: Porvoon historiassa ra typer av problem förekom; i Borgå kuvataan, kuinka kasakat juottivat historia beskrivs hur kosacker vatt­ hevosiaan kaupungin yleisellä kaivolla nade sina hästar vid stadens allmänna ja päästivät ne juoksentelemaan va­ brunnar och dessutom lät djuren paasti.36 springa fritt omkring.36 Uuden Porvoon tontit olivat raken­ Tomterna i det nya Borgå var mind­ nusjärjestyksen mittoja pienempiä ja re än vad som krävdes i byggnads­ järjestys otettiinkin kaupungissa käyt­ ordningen och reglerna började i prak­ töön vasta nälkävuosien jälkeen 1869. tiken följas först efter nödåren 1869. Näihin aikoihin myös vanha palovah- Ungefär vid samma tid ersattes den tilaulu korvattiin uudella. Vuoden gamla brandvaktsvisan med en ny. 1729 Tukholman mallin mukainen Den gamla visan löd enligt förebilden laulu kuului: från Stockholm 1729:

”Guds härliga, milda och mäktiga "Guds härliga, milda och mäktiga Hand beware wår Stad från Eld Hand, beware wår Stad från Eld och Brand. ” och Brand. ”

Ja uusi vähemmän juhlallinen: Den nya var inte lika högtidlig: "Klockan är tio (o.s.v.) slagen, ”Klockan är tio (o.s.v.) slagen, Tio är klockan slagen.” Tio är klockan slagen. ”

Muutos laulussa kuvaa Mäkelä-Alita- Förändringen avspeglar enligt Mäkelä- lon mukaan elämän arkipäiväistymistä Alitalo en större vardaglighet och se­ ja maallistumista.37 Tästä voi olla täy­ kularisering.37 Påståendet är lätt att sin samaa mieltä: tulenvaarasta varoit­ understödja; varningen för eldsvåda taminen korvattiin kellonaikatiedotuk- ersattes med ett tidsmeddelande. (Bild sella. (Kuva 2.11.) 2 .11.)

36 Mäkelä-Alitalo, s. 177-181, 186-187. 3 Mäkelä-Alitalo, s. 188-190. 57 Mäkelä-Alitalo, s. 191-193.

37 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - juuti

Kuva 2.11. Palovartija Palovartijan työ oli elintärkeää kaupungin turvallisuuden kannalta. Silti tehtävää ali­ arvostettiin.

Bild 2.11. Brandvakt Ur säkerhetssynpunkt var brandvaktens arbete livsviktigt för staden. Ändå nervär­ derades uppgiften.

Vanha laulu olisi ehkä sopinut Kanske hade den gamla sängen muuttuneisiin olosuhteisiin paremmin, lämpat sig bättre för de förhållanden sillä maistraatin luvalla - vastoin yleis­ som uppstod då taken i Borgå i början tä järjestystä - talojen katot muuttui­ av 1860-talet, i motsats till den all­ vat Porvoossa 1860-luvun alussa pä- männa ordningen, - men med ma­ reisiksi ja lisäsivät näin tulipalon vaa­ gistratens lov - täcktes med pärtor på raa huomattavasti. Muutenkin olot ett sätt som märkbart ökade brand­ muuttuivat huonommiksi väestön kas­ risken. Utvecklingen gick också i vaessa ja asutuksen lisääntyessä tilan­ annat hänseende i negativ riktning då teessa, jossa ”kaikki lika heitettiin jo­ befolkningen ökade och bebyggelsen keen”. Vuosikymmenen puolivälissä tätnade i en situation där ”allt avfall asiat alkoivat parantua, kun palotur- slängdes i ån”. I mitten på årtiondet

38 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - ]uuti

vallisuutta ja yleistä viihtyvyyttä kan vi igen se en svängning mot det parantavia puistoja perustettiin. Kau­ bättre då brandsäkerheten och den all­ punki sai esplanadin eli puistokadun männa trivseln förbättrades genom an­ sekä ensimmäiset ulkovalot vuonna läggandet av parker. Staden fick sin 1864. 38 första esplanad och den första gatube­ Myös muita uudistuksia tehtiin. lysningen år 18 64.38 Kadut olivat kaupungissa varsin keh­ Även andra förbättringar gjordes. noja. Kaupungin maaperä oli alavaa ja Gatorna i staden var dock i allmänhet sadevesi aiheutti ongelmia. Kaupungin i uselt skick. Stadsgrunden var låglänt historia kuvaa, kuinka esimerkiksi och regnvattnet föranledde problem. Kymnaasin vahtimestarin huoneet oli­ Gårdsägarna lät gräva diken och för­ vat niin märät, että ne todettiin asu- såg dessa med trummor av trä för att miskelvottomiksi. Vesi seisoi myös leda bort vattnet från tomterna. Av monissa vanhan kaupungin talojen stadens historik framgår t.ex. att vakt­ kellareissa. Talonomistajat kaivautti- mästarens rum i gymnasiet var så fuk­ vat ojia ja asensivat niihin puisia vie­ tiga att de konstaterades vara obeboe­ märeitä, joilla pyrittiin johtamaan ve­ liga. Många av källarna i stadens äldre det pois tonteilta. Viemärijohtoja ei delar var också vattendränkta. Av­ kuitenkaan asennettu riittävän syvälle, loppsrännorna som inte var tillräckligt minkä vuoksi ne jäätyivät usein talvel­ djupt nedgrävda frös ofta om vintern. la. Keväisin tästä aiheutui tulvia, min­ Detta förorsakade översvämningar på kä lisäksi puuputkia nousi vaarallisesti vårarna och farliga rörändar spretade maan päällekin. Tulvat estivät ajoit­ ovanför markytan. När vårflödet var tain jopa kouluun menon. Keskustelun som värst kunde ungdomarna inte ta jälkeen viemäreitä ryhdyttiin suunnit­ sig till skolan. Efter många om och telemaan yleisin rakennusvaroin 1860- men började man använda allmänna luvulla. Ensimmäiseksi rakennettiin byggnadsmedel för att planera avlopps­ viemäri Raatihuoneenkadun (nyk. ledningar. Först byggdes ett avlopp Lundinkatu) alta uudelle torille. Myös under Rådhusgatan (nu Lundagatan) yksityiset tontinomistajat alkoivat till det nya torget. Också privata tomt­ anoa liitosoikeutta rakennettaviin vie- ägare ansökte nu om tillstånd att an­ märikanaaleihin. Ensimmäisenä liittyi­ sluta sina gårdsavlopp till de allmänna vät 1870-luvun alussa Nikolainkadun kanalerna. De första som anslöt sig till (nyk. Mannerheiminkatu) ja Raati- den under Nikolaigatan (nu Manner- huoneenkadun alle rakennettuihin heimgatan) och Rådhusgatan byggda pääviemäreihin apteekkari Carl Houg- huvudledningen var apotekare Carl berg, pankinjohtaja Niklas Gulin, Ot- Hougberg, bankdirektör Niklas Gulin,

38 Mäkelä-Alitalo, s. 191-193. 38 Mäkelä-Alitalo, s. 188-190.

39 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - juuti

c. Söderström

Kuvat 2.12.a. Ekblom, b. Sneckenström, c. Söderström Yksityiset talonomistajat vauhdittivat vie­ märeiden rakentamista. Talonomistajilla oli huomattava taloudellinen motivaatio asiassa. (Porvoon museo)

Bild 2.12.a. Ekblom, b. Sneckenström, c. Söderström Enskilda gärdsägare påskyndade byggan­ det av avlopp. Gårdsägarna hade ett eko­ nomiskt intresse i frågan. (Borgå museum)

b. Sneckenström

40 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - Juuti

to Johansson, kauppaneuvos Fredrik Otto Johansson, kommerserådet Fred­ Sneckenström (kuva 2 . 1 2 . b.), kaup­ rik Sneckenström (bild 2.12.b), hand­ pias G. L. Söderström (kuva 2 .1 2 .C .) landen G.L. Söderström (bild 2.12c.) sekä tehtailija Robert Wilhelm Ek­ samt fabrikör Robert Vilhelm Ekblom blom (kuva 2 . 1 2 . a.). Olot paranivat (bild 2.12a.). Förhållandena i staden entisestään, kun kolme yleistä kaivoa förbättrades också när tre allmänna varustettiin pumpuilla vuonna 1866.39 brunnar år 1866 försågs med Talonomistajat kantoivat taloudel­ pumpar.39 lisen vastuun katujen kunnossapidos­ Gårdsägarna som hade det ekono­ ta, joten he yleensä ajoivat katujen ti­ miska ansvaret för underhållet av ga­ laa parantavia toimia kuten viemä­ torna drev ofta på åtgärder som kunde röintiä. Vastaavia esimerkkejä löytyy bättra på förhållandena, t.ex. byg­ myös monesta muusta kaupungista, gande av avlopp. Motsvarande exem­ esimerkiksi Hämeenlinnasta ja Tampe­ pel hittas också från många andra stä­ reelta.40 Viemäröinti paransi hitaasti der, t.ex. Tavastehus och Tammer­ myös yleistä terveydentilaa. fors.40 Avloppen bidrog också lång­ samt till förbättrade hälsoförhållan- Terveys uhattuna den. Yleistä terveydentilaa kaupungissa pa­ Hälsan hotad ransivat lääketieteellisetkin keinot. Huonommat ajat olivat kuitenkin De allmänna hälsoförhållandena för­ edessä. Vanhan kirurgin Caloniuksen bättrades också med medicinska meto­ tilalle kaupunginlääkäriksi tuli vuonna der. Sämre tider var dock i sikte. 1846 Georg Wallgren (kuva 2.13.), Georg Wallgren (Bild 2.13.), som 1846 jonka ensimmäiseksi tehtäväksi tuli ersatte den gamla kirurgen Calonius taistelu koleraa vastaan. Kolerasta på stadsläkarposten, fick börja med kärsivät erityisesti köyhät, jotka asui­ att bekämpa kolera. Koleran drabbade vat ahtaasti ja käyttivät likaista vettä. främst de fattiga som bodde trångt Koleraepidemioita oli useita - vuonna och som använde nedsmutsat vatten. 1849 tauti oli erityisen paha ja vaati Staden drabbades av flera koleraepide­ noin 100 kuolonuhria. Näihin aikoi­ mier, men epidemin 1849 var särskilt hin porvoolaisia kuoli liki joka vuosi svår och krävde ca 100 liv. Dödlighe­ enemmän kuin syntyi. Ennen koleraa ten bland borgåborna var också vid pahin sairaus kaupungissa oli ollut la­ den här tiden högre än nativiteten. Fö­ vantauti. Kevään 1836 lavantautiepi- re koleran utgjorde tyfus den värsta demiaa muisteltiin myöhemmin Por- plågan i staden. Tyfusepidemin våren

39 Mäkelä-Alitalo, s. 194, 215. 39 Mäkelä-Alitalo, s. 188-190. 40 Juuti 2001, s. 90.

41 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä -]uuti

Kuva 2.13. Kaupunginlääkäri, professori Georg Wallgren. Georg Wallgren tuli vuonna 1846 kaupun­ ginlääkäriksi. Hänen ensimmäiseksi tehtä­ väkseen tuli taistelu koleraa vastaan. (Por­ voon museo)

Bild 2.13. Stadsläkaren, professor Georg Wallgren. Georg Wallgren valdes 1846 till stadslä­ kare och hans första uppgift blev att be­ kämpa koleran. (Borgå museum)

voon kuumeena. Erityisen paha lavan- 1836 gick till hävderna som Borgåfe- tautiepidemia koettiin nälkävuonna bern. En speciellt svår tyfusepidemi 1868. Lavantauti levisi myös varak­ drabbade staden nödåret 1868. Tyfu- kaampien keskuuteen. Porvoossa ter­ sen spreds också bland den bättre be­ veystilanne oli ollut Suomen parhaim­ medlade befolkningen. Hälsosituatio- pia, mutta nälkävuosina tilanne muut­ nen i Borgå hade varit bland de bättre tui: ”likaisten kerjäläisten mukana tuli i Finland, men nödåren på 1860-talet tauteja, erityisesti lavantautia”.41 förändrade situationen, då ”smutsiga Ottamatta kantaa siihen, miten tiggare spred sjukdomar, framför allt taudit alun perin tulivat Porvooseen, tyfus.” 41 muutoksen syistä voidaan olla kuiten­ Utan att ta ställning till hur epide­ kin eri mieltä. Ympäristö tuli vähitel­ mierna spreds till Borgå kan man dock len epäterveellisemmäksi asutuksen li­ beträffande orsakerna till förändring­ sääntyessä ja muuttuessa osin myös en vara av annan åsikt. I takt med att ahtaammaksi sekä likavesien ja jättei­ bosättningen ökade och tätnade blev den kulkeutuessa kaivoihin ja vesistöi­ miljön allmänt ohälsosammare. För­ hin. Olosuhteet olivat siten lavantau­ hållandena påverkades också av att dille otolliset. Lavantauti liittyi monis­ smutsvatten och avfall kunde rinna till ta eri kulkutaudeista selvimmin uuteen brunnarna och vattendragen. Föränd-

41 Mäkelä-Alitalo, s. 217-227.

42 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - Juuti kaupunki)ärjestelmään. Taudin esiinty­ ringarna skapade förhållanden som minen väheni yleisesti ottaen kaupun­ var idealiska för spridningen av tyfus. geissa sitä mukaa kuin juomavesi ja Bland de sjukdomar som kan sägas asuinolot paranivat, vaikkakin sota­ höra till det nya stadssystemet är tyfus vuodet kuten 1918 olivat poikkeuk­ en av de främsta. Förekomsten av ty­ sia.42 Tämä Salmonella typhi -baktee­ fus minskade i städerna i takt med att rin aiheuttama tauti leviää myös veden vattenförsörjningen och bostadsför­ välityksellä, mutta taudinaiheuttajat hållandena förbättrades, även om eivät lisäänny vedessä vaikka elävätkin krigsår, som t.ex. 1918, utgjorde siinä. Ennen mikrobilääkehoitoa noin undantag.42 Tyfusbakterien, som är av 15 prosenttia tautiin sairastuneista salmonellatvp, sprids också med vat­ kuoli.43 ten, men förökas inte även om den Muihin juomaveden välityksellä le­ kan leva där. Före införandet av den viäviin bakteerien aiheuttamiin tautei­ moderna antibiotikamedicineringen hin kuuluu mm. erilaisia ripulitauteja, dog ca 15 procent av de smittade.43 punatauti (shigella) ja kolera (vibrio Bland andra bakterier som sprids cholerae) (kuva 2.14.). Kolera on vaa­ med dricksvatten kan nämnas olika rallinen tartuntatauti, jonka aiheutta- diarrésjukdomar, rödsot (shigella) och jabakteeri on koleravibrio. Tauti leviää kolera (vibrio cholerae) (Bild 2.14). varsinkin saastuneen juomaveden ja Koleran är en farlig smittosam sjuk-

42 Esim.Rasila 1983, s. 368. 42 t.ex. Rasila 1983, s. 368 4j Ks. tautien historiasta tarkemmin Vuorinen 2002. Lavantaudin itämisaika vaihtelee saadun bakteeriannoksen mukaan ja on noin 5-21 vuorokautta. Bakteerit leviävät tautia kantavan ihmisen saastuttaman ruoan tai juomaveden välityksellä. Ne lisääntyvät ruoansulatuskanavassa ja tunkeutuvat muualle elimistöön. Oireina on ensin päänsärkyä, pahoinvointia ja vatsakipuja, hidastunut pulssi ja uneliaisuus. Myöhemmässä vaiheessa esiintyy korkea kuume ja ripuli sekä suolistoverenvuotoja ja jopa suolen puhkeaminen. Vartalolla voi lavantaudissa esiintyä myös punaisia näppylöitä. Ilman mikrobilääkitystä taudin oireet yleensä katoavat noin neljässä viikossa. Lisäsairautena voi tulla esimerkiksi keuhkokuume. Lääkehoitona on perinteisesti käytetty kloramfenikolia. Potilas on eristettävä kunnes tartuntavaaraa ei enää ole. Salmonella- sukuun kuuluvat bakteerit aiheuttavat muitakin salmonellooseja, kuten lavantautia lievempiä pikku- ja hiirilavantautia. 43 Beträffande sjukdomarnas historia se Vuorinen 2002. Inkubationstiden för sjukdomen varierar mellan 5 och 21 dygn beroende på bakteriedosen. Bakterierna sprids med mat och dricksvatten som förorenats av en smittad person. Bakterierna fortplantas i tarmkanalen och tränger in i andra organ. De första symptomen är huvudvärk, illamående och magsmärtor, långsammare puls och sömnighet. 1 ett senare skede uppträder hög feber och diarré samt tarmblödningar och t.o.m. tarmsprängning. Vid tyfus kan också röda fläckar uppstå på buken. Utan mikrobmedicinering försvinner symptomen vanligen efter ca fyra veckor. Som en komplementsjukdom kan uppstå t.ex. lunginflammation. Den traditionella medicineringen är kloramfenikol. Patienten måste isoleras till dess att smittorisken eliminerats. Bakterierna, som hör till släktet salmonella, förorsakar också andra salmonelloser, som t.ex. den lindrigare sjukdomen tyfoidfeber (febris paratyphoidea) och musparatyfus.

43 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - Juuti

Kuva 2.14. Kolera-virus Kolera on vaarallinen tartuntatauti, jonka aiheuttajabakteeri on koleravibrio. Se levi­ ää varsinkin saastuneen juomaveden ja ruoan välityksellä.

Bild 2.14. Koleravirus Kolera är en farlig smittosjukdom som för­ orsakas av bakterien koleravibrio. Sjukdo­ men sprids särskilt genom förorenat dricksvatten och mat.

ruoan välityksellä.44 Juomaveden väli­ dom som förorsakas av en bakterie tyksellä leviävien tautien bakteereja som kallas koleravibrio. Sjukdomen vastaan saadaan välttävä suoja jo hi- sprids speciellt med dricksvatten och dassuodatuksella, mutta parempaan mat.44 Ett nöjaktigt skydd mot bakte­ turvaan vaaditaan sekä suodatus että rier som sprids med dricksvatten kan desinfiointi, joka onkin tärkein talous­ erhållas genom långsam filtrering, men vedelle suoritettava varotoimenpide. ett bättre skydd kräver både filtrering Desinfiointiin Suomessa käytetään etu­ och desinficering. Desinficering är den päässä klooria.45 viktigaste säkerhetsåtgärden då det Molempien tautien, koleran ja la­ gäller hushållsvattnet. I Finland an­ vantaudin, laajamittainen esiintyminen vänds vanligen klor vid desinficering- 45 kaupungeissa toistuvasti ei voi olla yk­ en. sinomaan ”likaisten kerjäläisten” syy­ En återkommande och omfattande tä, vaan kaupunkien olosuhteissa itses­ förekomst av sjukdomarna kolera och sään oli tapahtunut muutos huonom­ tyfus kan dock inte påföras ”smutsiga paan suuntaan. Kun ympäristö oireh- tiggare” utan orsakerna måste sökas i

44 Vibrioista vapautuu suolistossa myrkkyä, joka aiheuttaa oksennuksia ja vetistä ripulia. Nopea nesteen ja suolan menetys johtaa lihaskouristuksiin ja ilman hoitoa helposti kuolemaan. Tämä voidaan välttää antamalla runsaasti nestettä. Nesteytys voi tapahtua valtaosalla potilaista suun kautta. Ensisijaisena lääkityksenä on tetrasykliini. Kolera voi olla myös oireeton tai potilaalla voi olla vain tavanomaisen ripulitaudin oireet. Koleraa esiintyy jatkuvasti mm. Aasian kosteankuumilla alueilla. Myös eräät tauteja aiheuttavat virukset voivat levitä saastuneen juomaveden välityksellä. Sekä kolera että lavantauti voidaan nykyään estää kohtalaisen hyvän suojan antavalla rokotteella. 44 Av vibrionerna frigörs i tarmkanalen ett gift som kan förorsaka uppkastningar och vattnig diarré. Den snabba avgången av vatten och salter leder till muskelkramper och leder utan vård lätt till döden. Genom att ge rikligt med vatten kan detta förhindras. Vattnet kan i de flesta fall intas genom munnen. Den primära medicineringen är tetracyklin. Koleran kan också vara symptomfri eller patienten har bara symptom som liknar vanlig diarré. Kolera förekommer ständigt bl.a. i de fuktiga och varma områdena i Asien. Också en del andra virus som förorsakar sjukdomar kan spridas med förorenat vatten. Både kolera och tyfus kan numera förebyggas genom vaccinering. 45 Juuti 2001, s. 11.

44 2. Brunnar; brandvakter och avlopp - Jwaft

tii, myös asukkaat kärsivät. Avoimeksi de förändringar som staden i sig själv jää kysymys, levisivätkö taudit Por­ genomgått. Förändringar i miljön på­ voossa myös jonkun tietyn kaivon vä­ verkar också innevånarna. Frågan om lityksellä. någon enskild brunn i Borgå kunde Tautien tartuntamekanismeista ei vara orsaken till att sjukdomarna oltu selvillä vielä tuohon aikaan. Tie­ spreds måste dock lämnas öppen. dettiin, että ne tarttuivat, mutta aina De mekanismer som gjorde att 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka sjukdomar spreds var ännu inte kän­ niiden uskottiin leviävän ns. miasma- da. Man kände till att vissa sjukdomar teorian mukaisesti: maan kosteuden smittade vid beröring, men ända till katsottiin aiheuttavan sairauksia, ja senare delen av 1800-talet trodde man varsinkin hajuja pidettiin vaarallisina. att de spreds enligt den teori som kal­ Näin oli myös Porvoossa.46 Maan las för miasma-teorin; markens fuktig­ kosteudesta pyrittiinkin eroon juuri het ansågs förorsaka sjukdomar och viemäröinnin avulla. särskilt lukten betraktades som farlig. Vuonna 1876 Porvoossa käsiteltiin Samma uppfattning avspeglar histori­ palo- ja poliisilaitoksen uudelleenorga­ en i Borgå.46 Markfuktigheten skulle nisointia yhdessä paloaseman rakenta­ åtgärdas med hjälp av avloppen. misen, Sockerbruksströmmenin puh­ Är 1876 behandlades i Borgå frågan distamisen ja kansakoulukysymyksen om en omorganisering av brand- och kanssa.47 Koko poliisi- ja palolaitok­ polisväsendet tillsammans med frå­ sen tulo- ja menoarvio tulisi aluksi ole­ gorna om byggande av en brandstation, maan 7900 markkaa vuodessa. Palo­ en upprensning av Sockerbruksström- aseman ja palotornin rakentaminen, men och folkskolefrågan.47 Budgeten jota läänin kuvernööri oli vaatinut, för hela polis- och brandväsendet skulle hylättiin vahvistetussa valtuuston ko­ till att börja med uppgå till 7900 mark kouksessa 27. heinäkuuta. Kokoukses­ i året. Byggande av en brandstation och sa oltiin sitä mieltä, että 1760-luvulla ett brandtorn som länets guvernör rakennettu raatihuone riitti edelleen krävt förkastades av det förstärkta paloasemaksi ja kirkontorni palotor- stadsfullmäktige den 27 juli. Fullmäk­ niksi. Borgäbladet valitteli tätä päätös­ tige ansåg att de utrymmen som fanns tä ja toivoi, että kysymys palotornista tillgängliga i det år 1760-talet byggda otettaisiin nopeasti uudelleen esiin.48 rådhuset var tillräckliga som brandsta-

46 Juuti 2001, luku 2; Mäntylä, s. 349-350. 46 juuti 2001, kapitel 2; Mäntylä, s. 349-350. 47 Öfversikt öfver den kommunala verksamheten i Borgå stad 1875-1911, utarbetad af Edvard Rindell, Borgå 1914, s. 19. 48 Ibid., s. 21; Mäntylä, s. 331-332.

45 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - Juuti Puutetta kunnon tion och att domkyrkotornet kunde juomavedestä användas som brandtorn. Borgåbladet beklagade beslutet och önskade att Kysymys sopivan talousveden ja sam­ frågan om ett brandtorn snabbt skulle mutusveden saannista oli ollut esillä jo tas upp på nytt.48 vuonna 1875. Kysymys jätettiin silloin palokomitean ratkaistavaksi. Koska Brist på gott dricksvatten vastausta ei löytynyt, otettiin asia uu­ delleen esille huhtikuussa vuonna Redan 1875 hade frågan om anskaff­ 1877. Nyt asetettiin komitea, joka ningen av lämpligt hushålls- och släck- syksyyn mennessä sai tutkituksi kol­ vatten diskuterats. Frågan överläm­ men uuden lähteen veden. Ensimmäi­ nades då till avgörande i brandkom­ senä toimenpiteenä päätettiin kuiten­ missionen. Då inget svar kunde fås kin aluksi rakentaa vain yksi uusi togs frågan till ny behandling i april (yleinen) kaivo Aleksanterinkadulle se­ 1877. Nu tillsattes en kommission kä puhdistaa ja kunnostaa vanhat kai­ som fram till hösten hade undersökt vot.49 (Kuvat 2.6. ja 2.15.) vattenkvaliteten i tre nya källor. Som Vuonna 1881 ryhdyttiin laatimaan en första åtgärd byggdes en allmän uutta palojärjestystä. Palokomitea, jo­ brunn på Alexandersgatan och de ka lähinnä oli tähän työhön paneutu­ gamla brunnarna reparerades och nut, katsoi tarvitsevansa vahvistusta ja renades.49 (Bilder 2.6. och 2.15.) niinpä kaupunginvaltuusto nimesi ko­ Ar 1881 påbörjades arbetet med en miteaan neljä varajäsentä. Vuonna ny brandordning. Brandkommissionen 1885 kysymys poliisi- ja palolaitoksen som hade fördjupat sig i ärendet ansåg uudelleenmuodostamisesta nousi jäl­ nu att kommissionen behövde en för­ leen esiin. Vahvistettu palokomitea oli stärkning för att kunna genomföra bes­ jättänyt esityksen poliisin organisaa­ luten och stadsfullmäktige valde fyra tiosta, jonka kaupunginvaltuusto oli suppleanter. Frågan om omorganisering jopa hyväksynyt. Mutta esitystä palo- av polis- och brandväsendet var åter järjestyksestä komitea ei ollut vielä­ uppe 1885. En förstärkt brandkom­ kään saanut aikaan.50 mission hade gett ett förslag till polisor­ Pelätyn koleraepidemian vuoksi ganisation som stadsfullmäktige också kaupunkia vaadittiin perustamaan godkänt. N ågot förslag till hur brand­ kolerasairaala. Kaupunki järjestikin väsendet skulle ordnas hade kommis­ sellaisen väliaikaisesti yhteen Johan- sionen dock inte ännu lyckats ge.50

48 Ibid., s. 21; Mäntylä, s. 331-332. 49 Öfversikt öfver den kommunala verksamheten i Borgå stad 1875-1911, utarbetad af Edvard Rindell, Borgå 1914, s. 29. 50 Ibid.,s. 54, s. 77.

46 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - Juuti

nisbergin pienemmistä rakennuksista. På grund av risken för en kolerae- Sitä ei kuitenkaan tarvittu. Luultavas­ pidemi blev staden tvungen att iord- ti koleran pelon seurauksena kiinni­ ningsställa ett kolerasjukhus. Ett till­ tettiin huomiota kaivojen huonoon ti­ fälligt sjukhus inrättades också i en av laan. Kemisti (myöhemmin professo­ de mindre byggnaderna på Johannis- ri) O. Asehan, joka tutki kaivojen ve­ berg. Sjukhuset behövde dock inte ut­ den, ilmoitti vain neljän kahdestatois­ nyttjas. Antagligen kan orsaken till ta olevan laadultaan täysin tyydyttä­ uppmärksamheten på brunnarnas dåli­ viä.51 Tohtori Aschanille ja hänen ga skick sökas i rädslan för denna johtamaansa Helsingin vesilaitoksen sjukdom. Hälsovårdsnämnden krävde ”keemilliseen toimistoon” lähetettiin också att två nya brunnar skulle bygg- vesinäytteitä myös monen muun gas. Kemisten (och senare professorn) kaupungin vesiongelmaa ratkottaes- O. Asehan som undersökte vattnet i sa . brunnarna konstaterade att endast fy­ ra brunnar av tolv hade fullgott vat­ Ensimmäinen esitys ten.51 Också många andra städer vesilaitoksen skickade vattenprover för analys till dr O. Asehan och den av honom ledda perustamiseksi ”kemiska byrån” vid Helsingfors vatt- Vuonna 1886 terveyslautakunnan työ tenverk när vattenförsörjningen disku­ talous vesipulan auttamiseksi johti val­ terades.52 tuuston päätökseen uuden kaivon ra­ kentamisesta Raatihuoneenkadulle ja Det första förslaget till en kauan odotettuun Jokikadun täyttämi­ vattenledning seen ja kiveämiseen.53 Vuonna 1889 kaupungin punnitseminen eli korkeus- Hälsovårdsnämndens arbete på att suhteiden mittaus, ts. vaaitus tuli pa­ förbättra tillgången på hushållsvatten kolliseksi, koska voimassaoleva ter- ledde 1886 till att stadsfullmäktige veysasetus (22.12.1879) määräsi jär­ beslöt bygga en ny brunn på Rådhus­ jestämään täydellisen viemärijärjestel­ gatan och att den stenläggning av Aga­ män. Asiassa käännyttiin Helsingin tan som länge pågått nu avslutades.53 kaupungininsinööri O. Ehrströmin Avvägningen av gatorna blev 1889 puoleen ja pyydettiin häneltä suunni­ nödvändig då ett fullständigt avlopps­ telmaa viemärijärjestelmästä. Asian system enligt den gällande hälsovårds- esille ottaneista professori J. E. Ström- förordningen (22.12.1879) måste an-

51 Ibid., s. 79-80. 52 Juuti 2001, s. 97; Laakkonen & co 1997, s. 72. 53 Öfversikt öfver den kommunala verksamheten i Borgå stad 1875-1911, utarbetad af Edvard Rindell, Borgå 1914, s. 87.

47 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä -]uuti

a. J. E. Strömborg b. Theodor Lindh

Kuva 2.16. a, b Professori Stömborg ajoi voimakkaasti vesilaitoksen perustamista. Lindh halusi var­ mistaa paremman vedensaannin Raatihuoneentorilla käyttämällä timanttiporausta. (Kuvat:Porvoon museo)

Bild 2.16. a, b Professor Strömborg drev kraftigt på vattenledningsfrågan. Lindh ville säkra tillgången på vatten på Rådhustorget genom diamantborrning. (Bilder: Borgå museum)

borg (kuva 2.16) lisäksi esitti, että sa­ läggas. Staden vände sig till stads- malla kertaa tutkittaisiin mahdollisuus ingenjören i Helsingfors O. Ehrström vesijohdon rakentamisesta koko kau­ för att låta honom göra ett förslag till punkiin - vähäisiä yksityisiä vesijohto­ avloppssystem. Professor J.E. Ström­ ja oli jo valtuuston luvalla järjestetty borg (Bild 2.16) som hade initierat frå­ muutamille talonomistajille.54 Viemä- gan föreslog också att staden samtidigt risuunnitelmia alettiinkin laatia. skulle undersöka möjligheterna att an­ Vuoden 1890 tammikuussa valmis­ lägga en vattenledning för hela staden tuivat viemärisuunnitelman piirustuk­ - privata vattenledningar hade med set ja kustannuslaskelma. Asia annet- fullmäktiges tillstånd redan anlagts av

54 Ibid., s. 111.

48 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - ]uuti tiin rahatoimikamarin selvitettäväksi några gårdsägare.54 Förslaget ledde tarvittavien toimien, aikataulun ja ra­ också till att planeringen av avlopps­ hoituksen osalta. Rahatoimikamari nätet påbörjades. torjui Strömborgin esityksen vesijoh­ Ritningarna och kostnadsbe­ dosta, ja asia lykättiin kevääseen.55 räkningarna för det nya avloppssyste­ Hanke ei kuitenkaan edennyt kevääl­ met blev klara i januari 1890. Drätsel­ läkään. Seuraavana vuonna ehdotti ra­ kammaren fick nu i uppdrag att utre­ hatoimikamari viemärikysymyksessä, da vilka åtgärder som behövdes, vil­ että lähitulevaisuudessa tietyissä erityi­ ken tidtabell som skulle följas och hur sen tarpeellisissa paikoissa Nikolain-, finansieringen skulle ordnas. Drätsel­ Nya Berg- ja Köpmans (nykyään Raa­ kammaren förkastade Strömborgs för­ tihuoneenkatu) -kaduilla rakennettai­ slag om en vattenledning och frågan siin salaojat, joita voitaisiin vuosittain bordlädes av stadsfullmäktige för att taksoittaa maksettavaksi 4 000 mar­ på nytt diskuteras på våren.55 Frågan kalla. Viemäriverkon rakentamista framskred dock inte heller på våren. I muualle lykättäisiin, kunnes varat ja samband med kloakfrågan föreslog tilaisuus antaisivat myöten. Tämä eh­ drätselkammaren 1891 att dränerings­ dotus hyväksyttiin valtuustossa. 56 rör skulle anläggas på vissa särskilt bes­ Tällä välin kaivojen tila huononi värliga platser på Nikolai-, Nya Berg- edelleen: vuonna 1891 kaupunginval­ och Köpmans (nu Stadshus-) gatan tuusto päätti sulkea kolme yleistä kai­ och att 4000 mark årligen skulle ut­ voa, koska ne olivat vaaraksi tervey­ taxeras för dessa. Byggandet av avlopp delle. Asianosaisina olivat myös ter­ på andra ställen skulle uppskjutas till veydenhoitolautakunta, joka oh tutki­ dess att tillfälle och finanserna gav tuttanut veden laadun, sekä paloko- möjlighet till detta. Förslaget godkän­ missio: des av stadsfullmäktige.56 Under tiden försämrades brunnarnas skick; år ”Koska terveydenhoitolautakunta 1891 blev stadsfullmäktige tvungen att oli palokomissiolle ehdottanut kol­ stänga tre brunnar då de ansågs utgö­ men yleisen kaivon sulkemista, joi­ ra en risk för hälsan. Som sakägare den vesi oli kemiallisessa tutkimuk­ framträdde också hälsovårdsnämnden sessa havaittu niin huonoksi, että som hade låtit undersöka vattenkva­ terveydenhoitolautakunta katsoo liteten i brunnarna, samt brandkom­ niiden käytön terveydelle vaaralli­ missionen. seksi, palokomissio esittää näistä ns. yleinen kaivo Papinkadulla tuli­ ”Sedan Helsovärdsnämnden i den­ si täyttää. Joillekin lähipihoille pi­ na stad anmodat Brandkommissio­ täisi kaivaa uudet kaivot. Esitys hy- nen att med läs hålla tillslutna

55 Ibid., s. 116. 56 Ibid., s. 126.

49 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - juuti

väksyttiin. ’’57 trenne allmänna brunnar härstädes, i hvilka vattnet vid anställd kemisk Vesijohtokysymys jäi kuitenkin syr­ undersökning befunnits så dåligt, jään muutamaksi vuodeksi. Vuoden att Helsovårdsnämnden ansett dess 1893 kesällä tavattiin maassa muuta­ användande i sanitärt hänseende ma ”idästä tuotu koleratapaus”, kaksi vådligt samt Brandkommissionen näistä Helsingissä. Erityisesti pelättiin föreslagit att brunnen å Prestgatan syysmarkkinoiden aikana ”tulvivia saklöst kunde igenfyllas beslöts att laukkuryssiä ja tataareja”. Tämän brunnen skulle igenfyllas.”5' vuoksi valtuusto päätti rajoittaa mark­ kinat vain kala- ja maataloustuot­ Vattenfrågan trädde nu i bakgrunden teille.58 Seuraavan vuoden maaliskuus­ för några år. Sommaren 1893 påträff- sa insinööri E. Sonck saattoi loppuun fades i landet några ”från öster in­ insinööri Ehrenströmin aloittaman komna kolerafall”, två av dem i Hel­ vaaitus- (eli korkeussuhteiden mittaus) singfors. Särskilt fruktade man till­ ja viemäröintisuunnitelman.59 strömningen av ”köpenskap idkande Vanha kysymys vesijohdosta, joka ryssar och tatarer” på höstmarknaden. oli vuodesta toiseen pantu pöydälle, På grund av detta beslöt stadsfullmäk­ nousi jälleen esiin vuonna 1895, kun tige begränsa försäljningen till fisk- professori Strömborg esitti huhtikuus­ och lantmannaprodukter under sa valtuustolle, että keskusteltaisiin marknadstiden.58 Följande år slutför­ Tukholman vesilaitoksen insinööri de ingenjör E. Sonck den av Ehrström Ahlrutzin kanssa Porvoossa meneil­ påbörjade avvägningen och planering­ lään olevista tutkimuksista ja että näi­ en av ett avloppsnät.59 hin tutkimuksiin myönnettäisiin edel­ Den många gånger bordlagda och lisvuoden anniskeluvoitoista 1000 redan gamla frågan om anläggandet av markkaa. Valtuusto hyväksyi esityk­ en vattenledning aktualiserades på nytt sen. Vanhaan kaupunkiin, jonka kivi­ då professor Strömborg i april 1895 nen maaperä tekisi vesijohdon vetämi­ för fullmäktige föreslog att en diskus­ sen aivan liian kalliiksi, tahtoi tri sion skulle föras med föreståndaren vid Lindh (kuva 2.16.) varmistaa parem­ Stockholms vattenverk ingenjör Ahl- man vedensaannin Raatihuoneentoril­ rutz om en undersökning av möjlighe­ la käyttämällä ns. timanttiporausta. terna att anlägga en vattenledning i Tällä menetelmällä oli kaksi ruotsa- Borgå. Han förslog också att 1000 mark av föregående års utskänknings-

5_7 Porvoon KA, valt.ptk 9.4.1891 § 7. 57 Stfm. i Borgå, protokoll 9.4.1891 § 7. 58 Öfversikt öfver den kommunala verksamheten i Borgå stad 1875-1911, utarbetad af Edvard Rindell, Borgå 1914, s. 144. 59 Ibid., s. 150.

50 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - Juuti

laista kaivonporaajaa tehnyt hyvällä vinstmedel skulle reserveras för under­ menestyksellä syväkaivoja useissa pai­ sökningarna. Fullmäktige godkände koissa. Poraajat oleskelivat tuolloin förslaget. Dr Lindh (Bild 2.16), som Porvoossa ja ilmoittivat löytäneensä ville säkra en bättre vattentillgång i hyvää juomavettä n. 30 metriä meren­ gamla staden, föreslog att en s.k. dia­ pinnan alapuolelta. Kulut porauksesta mantborrning skulle utföras på Råd­ olisivat 40 kruunua metriltä, ja kap­ hustorget då den bergiga grunden gjor­ teeni Ceder lupasi tukea tutkimuksia de att anläggandet av en vattenledning tuhannella markalla. Koska poraajat här skulle bli för dyr. Liknande dia­ olivat kuitenkin vahvasti sitoutuneet mantborrningar hade med framgång muihin tehtäviin, siirrettiin yritys seu- utförts på flera ställen av två svenska raavaan kevääseen.60 brunnsborrare. De svenska borrarna befann sig för tillfället i Borgå och Talonomistajat hade uppgett att de vanligen hittat gott viemärikvsvmyksen dricksvatten ca 30 meter under havs­ ytan. Kostnaderna uppgick till 40 kro­ vauhdittajina nor per meter och kapten Ceder lovade

Kysymys viemäristä Vanhan Kirkko­ understöda undersökningarna med kadun alle ei saanut ratkaisua vuonna 1000 mark. Försöken sköts dock upp 1897. Asia nousi esille maistraatin till följande vår då borrarna redan var esityksestä, johon oli johtanut eräi­ strängt upptagna på annat håll.60 den talonomistajien valitus. Kamari myönsi valituksen aiheelliseksi, mutta Gårdsägarna som pådrivare torjui silti esityksen, jonka kustan­ i avloppsfrågan nukset olisivat nousseet noin 3 000 markkaan. Esitys torjuttiin pääasiassa Frågan om byggandet av ett avlopp siksi, että ”kaupunginosan täydellisen under Gamla Kyrkogatan kunde inte poikkeavuuden sen uusista suunnitel­ avgöras under år 1897. Frågan hade mista, joiden jälkeen se tulisi ennem­ initierats av magistraten på grund av min tai myöhemmin järjestetyksi”. några klagomål från en del gårdsägare. Jos siis suostuttaisiin vetämään vie­ Drätselkammaren ansåg klagomålen märi johonkin osaan vanhaa kaupun­ befogade men avstyrkte förslaget då kia, olisi muilla osilla yhtä suuri oi­ kostnaderna skulle ha stigit till ca 3000 keus vaatia vastaavaa. Kaupunginval­ mark. Förslaget avstyrktes främst ”på tuusto ei välittömästi hyväksynyt tätä grund af stadsdelens totala afvikelse perustelua, vaan siirsi asian käsittelyn från den nya planen, efter hvilken den joulukuulle ja lähetti sen takaisin skulle komma att förr eller senare re-

60 Öfversikt öfver den kommunala verksamheten i Borgå stad 1875-1911, utarbetad af Edvard Rindell, Borgå 1914, s. 160. 60 Ibid., s. 160.

51 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - Juuti

Kuva 2.17. Kirkko ympäristöineen Bild 2.17. Kyrkan med omgivningar Kirkon ympäristöä kohennettiin useaan otteeseen mm. ojittamalla ja kiveämällä. (Hartman, s. 36.)

Kyrkans omgivningar förskönades i flera repriser bl.a. genom dikning och stenläggning. (Hartman, s. 36)

rahatoimikamariin uuteen valmiste­ gleras” . Om avlopp byggdes i en del av luun.61 gamla staden skulle också andra delar Vanhan kaupungin viemäröintiky- ha rätt att ställa samma krav. Stadsfull­ symys otettiin jälleen esille helmi­ mäktige godtog dock inte utan vidare kuussa 1898 ja ratkaistiin pöydälle­ denna motivering utan uppsköt be­ panon jälkeen maaliskuun lopulla; handlingen till december, samt remitte­ nyt yhtäpitävästi rahatoimikamarin rade ärendet tillbaka till drätselkam­ esityksen ja talonomistajien toiveiden maren för ny beredning.61 mukaisesti. Vanhan Kirkkokadun ja I februari 1898 behandlades av- Kirkkotorin alle päätettiin rakentaa loppsfrågan på nytt och avgjordes nu viemäri, mutta vain sillä ehdolla, että på det sätt som både drätselkammaren talonomistajat itse maksavat kadun och gårdsägarna önskat. En avlopps­ kunnostamisen ja kiveämisen viemä­ kanal skulle byggas under Gamla Kyr­ rin paikalleen asettamisen jälkeen. Sa- kogatan och Domkyrkotorget, dock

61 Ibid., s. 177-78.

52 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - Juuti nomalehdistössä oli rahatoimikama­ med det förbehållet att gårdsägarna rin ensimmäistä näkemystä paheksut­ själva svarade för iståndsättandet av tu. gatan samt stenläggningen efter att ar­ Siinä missä vanhan kaupungin vie- betet utförts. Drätselkammarens första märöintikysymyksen käsittely kesti förslag hade väckt negativ uppmärk­ vuosikausia, ratkaistiin toinen pie­ samhet i tidningspressen. En annan nempi asia nopeammin, nimittäin vie­ mindre avloppsfråga som initierats av märi Fredsgatanille Aleksanterinka­ rektorn vid lyceet kunde lösas mycket dun risteyksestä lyseolle, jota lyseon snabbare än ovannämnda utdragna rehtori oli esittänyt. Asia tuli esille ärende, nämligen anläggandet av en tammikuun kokouksessa, ja siitä pää­ avloppskanal från hörnet av Fredsga- tettiin jo seuraavassa kokouksessa tan och Alexandersgatan till lyceet. 11.2. rehtorin esityksen mukaisesti. Frågan behandlades första gången på Kustannukset arvioitiin noin 650 ett fullmäktigemöte i januari och re­ markaksi.62 dan på följande möte den 11.2 kunde Kun viemäriä anoivat yhä useam­ ett beslut tas som överensstämde med mat talonomistajat vuonna 1899, osa rektorns förslag. Kostnaderna upp­ valtuustolta tai rahatoimikamarilta ja skattades till 650 mark.62 osa maistraatilta, päätettiin ne raken­ Efter att många gårdsägare dels hos taa osalle Aleksanterin-, Kymnasiu- drätselkammaren och fullmäktige, dels min-, Freds- ja Nya Berg -katuja.63 hos magistraten, ansökt om avlopp, Kun vuonna 1900 yhä useampia ano­ beslöt fullmäktige 1899 anlägga kana­ muksia viemäröinnistä tuli talonomis­ ler under delar av Alexanders-, Gym- tajilta kaupungin eri osista, päätettiin nasii-, Freds-, och Nya Berggatan.63 huhtikuun kokouksessa perustaa eri­ Då antalet ansökningar hela tiden tyinen viemärikomitea, jolla olisi oi­ ökade och ansökningar av gårdsägare keus valmistella kaikki tähän kuulu­ från alla delar av staden år 1900 in­ vat asiat. Jäseniksi nimettiin herrat lämnats, beslöt fullmäktige tillsätta ett Ekblom, Frick, Flollmerus, Schauman särskilt kloakledningsutskott som ja Strömborg. Marraskuun kokouk­ skulle bereda alla till avloppen ankny­ sessa komitea esitti suunnitelmansa tande ärenden. Till medlemmar i ut­ viemäröinnin loppuunsaattamiseksi, skottet utsågs herrarna Ekblom, Frick, mikä välittömästi hyväksyttiin.64 Hollmérus, Schauman och Strömborg. Palo- ja poliisitoimi erotettiin Utskottet presenterade i november ett vuonna 1904 toisistaan. Palokomitean förslag hur avloppsarbetena skulle slut­ ehdotuksesta palotoimi organisoitiin föras, vilket också stadsfullmäktige neljän palokonstaapelin vahvuiseksi, omedelbart godkände.64

62 Öfversikt öfver den kommunala verksamheten i Borgå stad 1875-1911, utarbetad af Edvard Rindell, Borgå 1914, s. 185. 62 Ibid., s. 185 63 Ibid., s. 192. 63 Ibid., s. 201 64 Ibid., s. 201.

53 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - juuti

ja sen vuosimenot arvioitiin 2855 Brand- och polisväsendet separe­ markaksi. Aiempien yhteisten tilojen rades från varandra 1904. På basis av jäädessä poliisin haltuun etsittiin pa­ brandkommissionens förslag fick lomiehille uudet tilat muualta kau­ brandväsendet en styrka på fyra brand­ pungintalolta.65 Viemäröintiin, jonka konstaplar och en budget på 2855 olivat tehneet vanhan kaavan mu­ mark. Då de tidigare gemensamma ut­ kaisiin 1., 2. ja 3. kortteleihin eräät rymmena nu skulle utnyttjas för poli­ paikalliset talonomistajat edellisenä sens behov skulle brandmanskapet få syksynä, hakivat nämä kaupungilta nya utrymmen på annat håll i rådhu­ korvausta, jota myönnettiin kolme set.65 De gårdsägare som föregående neljäsosaa 303 markasta ja 71 pennis­ höst på egen bekostnad hade byggt en tä. Neljäsosan kustannuksista katsot­ avloppsledning i den gamla stadspla­ tiin kuuluvan hakijoiden itsensä mak­ nens kvarter 1, 2 och 3 anhöll om er­ settavaksi.66 sättning av staden för detta och bevil­ Syyskuussa 1905 ehdotti paloko­ jades en ersättning som motsvarade tre mitea kaupungin vakinaiselle palo­ fjärdedelar av kostnaderna, eller 303 kunnalle oikeutta perustaa kymme­ mark och 71 penni. Den resterande nen miehen ns. eliittiryhmä, joka ”va­ fjärdedelen ansågs höra till gårds- paata puhelinta”, toisin sanoen puhe­ ägarna.66 limen käyttöoikeutta, varustusta, ta­ I september 1905 anhöll brand­ paturmavakuutusta ja pienehköä ra­ kommissionen om att stadens ordinarie hakorvausta vastaan sitoutuisi palo- brandkår skulle få rätt att grunda ett miehenvirkaan sekä tarvittavaan kou­ särskilt brandkommando på tio man lutukseen ja harjoituksiin. Näin saa­ som mot ”fri telefon” dvs. rätt att gra­ vutettaisiin eräiden ruotsalaisten pik­ tis utnyttja telefon utrustning, olycks­ kukaupunkien esikuvan mukaisesti fallsförsäkring och en liten ekonomisk nopeampi ja tehokkaampi tulipalojen ersättning, skulle förbinda sig att sköta sammutustoiminta. Esitys hyväksyt­ brandsoldattjänstgöringen och delta i tiin.67 behövlig utbildning och övningar. Ut­ Viemäri kortteliin 47 Fredsgatanil- gående från erfarenheterna i mindre le, jota useat talonomistajat olivat jo svenska städer borde staden på detta edellisenä vuonna esittäneet, rakennet­ sätt få en snabbare och effektivare tiin kesällä 1907. Sitä vastoin anottu­ släckning av eldsvådor. Förslaget god­ jen viemärien rakentaminen Papin- ja kändes.67 Österlänggatanille samoin kuin uusille Den avloppsledning i 47 kvarteret taloille kortteliin 57 Piispankadulle på Fredsgatan som många gårdsägare siirrettiin seuraavaan vuoteen. Kolera föregående år önskat, byggdes somma-

64 Ibid., s. 20 1 65 Ibid., s. 227. 66 Ibid., s. 229. 67 Ibid., s. 235-236. 6/ Öfversikt öfver den kommunala verksamheten i Borgå stad 1875-1911, utarbetad af Edvard Rindell, Borgå 1914, s. 235-36.

54 2. Brunnar, brandvakter och avlopp - Juuti

Kuva 2.19. VPK:n talo ja sen yhteydessä oleva VPK:n palovarikko. (PJ 2002) Vedenjakelun järjestäminen vaikutti huomattavasti myös palotoimeen, molemmat tarvitsi­ vat tarpeellisen määrän hyvää vettä.

Bild 2.19. FBK:S hus och branddepå. (PJ 2002) Ordnandet av vattenförsörjningen inverkade också avsevärt på brandväsendet, båda be­ hövde riklig tillgång på bra vatten. riehui Venäjällä jälleen kesällä 1908, ren 1907. Däremot uppsköts byggan­ ja joitakin tapauksia tavattiin myös det av andra på motsvarande sätt an­ Suomesta. Kolerasairaala Värbergan sökta ledningar på Präst- och Öster­ huvilassa kunnostettiin ja lääkintöhal­ långgatorna, samt till flera gårdar i litus määräsi kaupunginlääkärin toi­ kvarter 57 på Biskopsgatan, till föl­ mimaan kaupungin koleralääkärinä. jande år. Ar 1908 grasserade koleran Valtuusto esitti asianosaisille, ettei på nytt i Ryssland och enstaka fall på­ syysmarkkinoita pidettäisi lainkaan, träffades också i Finland. I Borgå iord- mihin ei kuitenkaan suostuttu. Tämän ningsställdes ett kolerasjukhus i villa jälkeen valtuusto päätti rajoittaa Vårberga och medicinalstyrelsen beord­ markkinat vain kala- ja maatalous­ rade stadsläkaren att fungera som sta­ tuotteille.68 dens koleraläkare. Stadsfullmäktige Vesijohtokysymys nousi jälleen föreslog också att höstmarknaden ajankohtaiseksi vuoden 1908 lopussa. skulle inställas men då de berörda inte Vastaperustettu talonomistajayhdistys accepterade förslaget begränsades för­ oli nimittäin saanut tiedusteluunsa säljningen till fisk- och lantbrukspro­ Helsingin vesijohtokonttorista vas­ dukter.68 tauksen, että kaupungin läheisyydessä Vattenfrågan aktualiserades på nytt olisi todennäköisesti saatavilla riittä­ i slutet av 1908. Den nyligen grundade västi pohjavettä vesijohdon rakenta- gårdsägarföreningen hade på en förfrå-

68 Öfversikt öfver den kommunala verksamheten i Borgå stad 1875-1911, utarbetad af Edvard Rindell, Borgå 1914, s. 262,272. 68 Ibid., s. 262, 272.

55 2. Kaivoja, palovartijoita ja viemäreitä - Juuti mistä varten ja että alustavat tutki­ gan hos Helsingfors vattenlednings- mukset maksaisivat vain noin 300 kontor fått svaret att det i stadens när­ markkaa. Yhdistys esitti marraskuussa het troligen fanns tillräcklig mängd kaupunginvaltuustolle tätä hanketta, grundvatten och att en förunder­ mikä myös rahatoimikamarin suosi­ sökning skulle kosta bara ca 300 mark. tuksesta hyväksyttiin. Samantyyppiset På grund av detta vände sig föreningen vedenottamot ja vesijohdot oli aikai­ till stadsfullmäktige med en anhållan semmin talonomistajayhdistyksen mu­ om att staden skulle stå för dessa kost­ kaan rakennettu Hämeenlinnaan ja nader, ett förslag som också på drätsel­ Lahteen, ja pohjavesi oli havaittu pal­ kammarens förslag godkändes. jon puhtaammaksi ja paremmaksi Liknande vattentag och -ledningar kuin muu vesi.69 Todellisuudessa Hä­ hade enligt gårdsägarföreningen tidi­ meenlinnan ja Lahden vesilaitokset gare byggts i Tavastehus och Lahtis valmistuivat vuonna 1910. Molemmis­ och grundvattnet hade visat sig vara sa kaupungeissa oli kuitenkin tehty både renare och bättre än annat vatten. laajoja pohjavesitutkimuksia. Hä­ I detta samanhang kan det dock påpe­ meenlinnassa ensimmäinen suunnitel­ kas att varken vattenledningen i Ta­ ma Ahveniston pohjaveden hyödyntä­ vastehus eller den i Lahtis ännu var miseksi valmistui jo vuonna 1890, ja färdigbyggda.69 Ledningarna blev kla­ Lahdessa päätettiin samana vuonna ra först 1910. Båda städerna hade pakkolunastaa Launeen lähde veden­ dock genomfört omfattande under­ hankintaa varten.70 Vesiongelman syn­ sökningar. I Tavastehus hade en första ty ja ratkaisu etenivät Suomen eri kau­ plan som innefattade utnyttjande av pungeissa varsin samankaltaisesti, grundvatten från Ahvenisto blivit klar vaikka paikalliset olot poikkesivatkin redan 1890 och i Lahtis hade staden voimakkaasti toisistaan. Myös Por­ med tanke på vattenförsörjningen be­ voon vesiongelman ratkaisu oli nyt kä­ slutat tvångsinlösa en källa vid Lau- sillä. Ongelma oli tiedostettu ja poliit­ ne.70 Problemen med vattenförsörj­ tista tahtoa alkoi löytyä sen ratkaise­ ningen var likadana i alla finländska miseksi. städer. Det samma gäller den lösning på vattenfrågan som valdes, även om de lokala förhållandena radikalt kunde avvika från varandra. Också i Borgå kunde en lösning på vattenfrågan nu skönjas. På den ökade medvetenheten om problemen följde en politisk vilja att hitta en lösning.

69 Ibid., s. 270-71. 0 Hämeenlinnasta ks. Juuti, Rajala & Katko 2000, s. 26-27, Lahdesta Juuti 2001, s. 151. 70 Ora Tavastehus se juuti, Rajala&Katko 2000, s. 26-27. Ora Lahtis se Juuti 2001, s. 151.

56 Yhteenveto

Yhteenvetona Porvoon vesihuollon alkuajoista voidaan todeta seuraavaa. • Ennen vesilaitoksen perustamista kaupungin vesihuolto perustui kaivoihin, joi­ ta oli useimpien talojen pihoissa. Yleisiä kaivoja oli myös useita, ja ensimmäi­ nen maininta yleisestä kaivosta löytyy jo vuodelta 1622. Todennäköisesti niitä on ollut kuitenkin jo aikaisemmin. • Vettä otettiin myös joesta. • Tunnetuin yleinen kaivo oli Laska-kaivo Karsmanninkujan ja Kirkkokadun ris­ teyksessä. • Vuorikadun ja Rihkamakauppiaankadun kulmassa sijainnutta Rehtorin lähdet­ tä pidettiin 1700-luvun lopussa ainoana paikkana, josta sai hyvää vettä koko kaupungissa. Tällöin tunnettiin muitakin yleisiä kaivoja, kuten Brakan luukku (Braka Luckan). • Myös tulipalon vaara antoi aihetta vesihuollon järjestämiseen. Kaupungin pa­ loturvallisuutta kohennettiin varsin hyvällä menestyksellä mm. määräyksin se­ kä palokalustoa hankkimalla. • Eri uudistuksista huolimatta ämpäri pysyi 1800-luvun loppuun asti keskeisenä välineenä vesihuollossa, jätehuollossa ja palotoimessa. Järjestelmää voikin kut­ sua ämpärijärjestelmäksi, joka toimi tyydyttävästi vain maaseutumaisissa kau­ pungeissa. • Viemäröintiä alettiin järjestää, jotta päästäisiin eroon asumista hautaavista sa­ devesistä, jotka valuivat talojen kellareihin ja haittasivat liikkumista. Lisäksi pelättiin miasma-teorian mukaisesti kosteudesta ja liasta aiheutuvia tauteja. • Talonomistajilla oli suuri intressi saada aikaiseksi yleinen viemäröinti kaupun­ kiin, sillä he vastasivat ennen yleistä viemäröintiä omalla kustannuksellaan ojien ja viemäreiden ylläpidosta katuosuudellaan. • Vedenhankinnan järjestämistä edisti huono kaivoveden laatu ja määrä sekä sammutusveden tarve. Veden kanto oli myös kovaa työtä, johon toivottiin hel­ potusta. • Tietotaitoa vesiongelman ratkaisuun hankittiin Porvoon lisäksi ainakin Tukhol­ masta ja Helsingistä. Ensimmäinen aloite tuli kuitenkin oman kaupungin sisäl­ tä. Myös talonomistajat ajoivat vesilaitoksen perustamista.

57 Sammandrag

Beträffande den tidiga vattenförsörjningen i Borgå kan i sammandrag nämnas: • Före vattenverkets tid fanns brunnar vid nästan varje hus. I staden fanns ocksa flera allmänna brunnar, den tidigaste uppgiften om en allmän brunn är från 1622. Troligen fanns dock allmänna brunnar redan tidigare. • Vatten togs också från än. • Den bäst kända allmänna brunnen var den s.k. Laska-brunnen i korsningen av Karsmansgränd och Kyrkogatan. • I slutet av 1700-talet betraktades den s.k. rektorsbrunnen vid hörnet av Berg­ gatan och Krämaregatan som den enda brunnen i staden som gav gott vatten. Bland andra kända allmänna brunnar från samma tid kan nämnas Braka Luck­ an • Risken för brand utgjorde också ett motiv för en ordnad vattenförsörjning. Nya bestämmelser och bättre släckningsutrustning bidrog också till en ökad brandsäkerhet • Trots alla förbättringar utgjorde ämbaret ända fram till slutet av 1800-talet det viktigaste redskapet i både vattenförsörjningen och avfallshanteringen, samt brandväsendet. Systemet, som fungerade tillfredsställande bara i städer med lantlig karaktär, kunde kallas för ett ämbarsystem • Avloppen anlades för att avlägsna det regnvatten som bl.a. rann ner i källarna och som också annars hindrade rörligheten. Rädslan för sjukdomar innebar en­ ligt den dominerande miasma-teorm att fuktighet och smuts mäste undvikas • Gårdsägarna hade ett stort intresse av ett allmänt avloppsnät då de själva tidi­ gare fått bekosta underhållet av diken och avlopp pä sina gatuandelar • Den dåliga kvaliteten på brunns vattnet och behovet av släcknings vatten be­ främjade också utbyggnaden av vattenledningar. Det härda arbetet att bära vatten ville man slippa. • Fackkunskap för att lösa vattenfrågans skaffades förutom från Borgå därtill åt­ minstone från Stockholm och Helsingfors. Initiativet till byggande av en vatten­ ledning kom dock frän Borgå. Också gårdsägarna drev på byggandet av en vattenledning

58

View publication stats