RAPORTTI 2.9.2020 LAHDEN KESKUSTAN KAUPAN VISIO & LIISU 2030

YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki / Lahden Häkkinen Lassi Kuva: SISÄLTÖ 1. TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET 2. KAUPAN TRENDIT 3. KAUPAN KYSYNTÄ 4. KAUPAN TARJONTA 5. KAUPALLISESTI VETOVOIMAINEN KESKUSTA 6. LAHDEN KAUPALLISEN KESKUSTAN VISIO 7. LIISU 2030 YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki / Lahden Häkkinen Lassi Kuva:

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 2 TYÖN TAUSTA

1 JA TAVOITTEET

Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki / Lahden Häkkinen Lassi Kuva:

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 3 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET SELVITYKSEN TAVOITTEET JA LAATIMINEN

Konsultin monialainen Verkko- Lahden keskusta on tärkeä ja elinvoimainen maakuntakeskus. Keskustan Aloitus Round Table kysely Loppuraportti kehittämiseksi on viime vuosina laadittu useita suunnitelmia erityisesti liikenne- ja pysäköintiratkaisujen kehittämiseksi. Näiden lisäksi keskustaan ollaan laatimassa kokonaisvaltaista maankäytön visiota.

Tämän työn tavoitteena on toteuttaa Lahden keskustaa koskeva kaupallinen 3/2020 4/2020 5/2020 6/2020 selvitys ja visio vuoteen 2030. Visioon perustuen laaditaan yritysvaikutusten arviointi Liikennesuunnitelma 2030:een (LIISU 2030) liittyen. Päähuomiona ovat vaikutukset kaupallisen vision toteutumiseen. KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Työssä on selvitetty kehittämisen lähtökohdat kaupan Mikä on kaupan ja palveluiden tilanne Lahden keskustassa nykyisin? toimintaympäristötrendien sekä Lahden kaupallisen kysynnän ja tarjonnan Mitkä ovat kehittämisen perusteella. Työssä on lisäksi toteutettu yrityskysely karttapohjaisella mahdollisuudet ja reunaehdot? Maptionnaire-alustalla.

Kehittämisvisio on laadittu Lahden kaupungin toimeksiannosta Ramboll KESKUSTAN KAUPALLINEN VISIO Finland Oy:ssä monialaisena prosessina. Työ toteutettiin aikavälillä maaliskuu – Millainen Lahden keskustan tulisi kesäkuu 2020. Työtä ohjasi Lahden kaupungin ohjausryhmä, johon kuuluivat kaupallisesti olla vuonna 2030? Riitta Niskanen, Miikka Venäläinen, Johanna Sääksniemi, Anna Huttunen, Millaista kauppaa ja palveluita, miten Pipsa Wirtanen (LahtiCity) sekä Anne Karvinen-Jussilainen. paljon ja missä?

Rambollilta työhön osallistui kaupan ja palveluiden, palvelumuotoilun, kaupunkikehityksen, arkkitehtuurin, liikenteen ja maankäytön asiantuntijoita. LIISU 2030 ELINKEINOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Työstä vastasi projektipäällikkö Eero Salminen ja työhön osallistuivat Inna Miten liikennesuunnitelma 2030 Ampuja, Kimmo Koski, Petri Saarelainen, Kari Hillo, Niina Ahlfors ja Aino vaikuttaa Lahden keskustan Ropponen. kaupalliseen kehittymiseen suhteessa kaupalliseen visioon?

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 4 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET LAHDEN KAUPUNGIN STRATEGIA

Lahden strategian mukainen asukasmäärän kasvu tiivistyvään yhdyskuntarakenteeseen luo edellytykset keskustan tiivistämiselle, uusille liikkumis- ja liikenneratkaisuille sekä keskustan elävöittämistoimenpiteille. Tavoitteena on, että autoliikenteen määrän vähentyessä jalankulun turvallisuus ja kaupunkiympäristön viihtyisyys ydinkeskustassa parantuvat.

Viihtyisyyttä ja hyvinvointia edistävällä keskustan kehittämistavoitteella on suora yhteys elinvoimaan ja vetovoimaan. Kävelypainotteisen alueen ja viihtyisän kävely-ympäristön laajentaminen antaa mahdollisuuden keskustan kaupalliselle kehittymiselle ja laajentumiselle.

Oheisesta kaupungin strategiadokumentista on osoitettu ne kohdat, joiden kanssa keskustan elävöittämisellä ja yritysten toimintaedellytysten parantamisella on rajapintaa. Strategian mukaisesti myös kaupunkitilassa tulisi pyrkiä tekemään rohkeita kokeiluja, viihtyisyyden kasvattamiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä järjestämään keskustaan asiakasvirtoja tuovia uusia tapahtumia. Kaupan elinvoimaisuutta keskustassa ei voi ajatella yksiulotteisesti, vaan se liittyy kaikkeen mitä kaupunkiympäristössä tapahtuu ja miten sitä koetaan; saavutettavuuteen, esteettömyyteen, tapahtumiin, kaupunkitilan miellyttävyyteen jne. Tätä on Lahden kaupungin toimesta havainnollistettu seuraavan sivun viitekuvauskaaviossa koskien keskustavisio 2030:aa.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 5 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET KESKUSTAVISIO 2030

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 6 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA

Lahden keskustan kehittämistoimenpiteiden taustalla on vuonna 2015 laadittu Lahden keskustan yleissuunnitelma. Oheisella kartalla on esitelty yleissuunnitelman tärkeimmät tavoitteet. Osa tavoitteista on muuttunut jatkosuunnittelun myötä.

Kaupallisesti keskeisiä teemoja yleissuunnitelmassa ovat kauppatorin ja kauppakeskus Trion yhteyden parantaminen, keskustan ja Matkakeskuksen välisen akselin kehittäminen sekä Ranta-Kartanon alueen kytkeminen osaksi keskustaa.

Kaiken taustalla on keskustan kokonaisvaltainen liikenneratkaisu, jonka myötä ydinkeskustan katuja pystyttäisiin rauhoittamaan autoliikenteeltä ja synnyttämään kävelypainotteista kaupunkitilaa; autoliikenne ohjattaisiin keskustan välittömään läheisyyteen, ns. keskustan kehälle, josta olisi hyvä opastus läheisiin parkkilaitoksiin.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 7 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET LIIKENNESUUNNITELMA 2030 (LIISU2030)

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 8 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET KYSELY ELINKEINOTOIMIJOILLE

Huhti-toukokuussa 2020 toteutettiin kysely keskustan kaupan ja liiketilojen kehittämisestä. Kyselyyn vastasi yhteensä 26 keskustan toimijaa, pääasiassa julkisia toimijoita, keskustan ulkopuolisia yrittäjiä sekä yhdistysten ja organisaatioiden edustajia. Kyselyssä pyydettiin kuvailemaan kaupallisesta näkökulmasta Lahden keskustan nykytilannetta, tunnistamaan keskeisiä kehityskohteita ja visioimaan tulevaisuutta sanallisesti ja karttamerkinnöin. Kyselyn tulokset on esitetty kokonaisuudessaan tämän raportin liitteenä. Kyselyn tulokset ovat toimineet kaupallisen keskustan vision ja vaikutusten arvioinnin aineistona.

Nykyisin kaupallisena keskustana tunnistettuun alueeseen verrattuna kehittämisen alueena korostuvat ennen kaikkea kaupallisen ydinkeskustan laajentuminen torista länteen, ydinkeskustan ja matkakeskuksen välisen osuuden kehittäminen, sekä Minkälainen Lahden kaupallinen keskusta voisi/tulisi olla tulevaisuudessa? Paavolan market-alueen nykyistä parempi kytkeminen keskustaan.

Erityisinä kehittämiskohteina korostuivat hajallaan sijaitsevien kaupallisten alueiden yhtenäistäminen, kauppatorin viihtyisyyden ja monipuolisuuden lisääminen, liiketilojen ja kaupunkiympäristön laatutason lisääminen, keskustan saavutettavuus eri suunnista ja eri kulkumuodoilla, jalankulkualueiden laajentaminen kaupallisia reittejä palvelevaksi, tapahtumatarjonnan lisääminen, Vesijärvenkadun autoliikenteen rauhoittaminen sekä Trion ja Lanun aukion ilmeen kohentaminen.

Lahden korostettavina erityispiirteinä nousivat esiin suuri ja eläväinen kauppatori, ainutlaatuisten kivijalkaliikkeiden (esim. Rautatienkatu) korostaminen kaupunkikuvallisin ja markkinoinnillisin keinoin, sekä erinomaisen ravintolatarjonnan ja monipuolisen tuote- ja palveluvalikoiman ylläpito.

Vastaajat tunnistivat tärkeimmiksi tulevaisuuden trendeiksi keskustojen korostumisen ajanviettopaikkoina, kaupan ja palveluiden hybridikonseptit, sekä saavutettavuuden kaikilla kulkumuodoilla. Myös etätyön ja digitalisaation tuomat muutokset korostuivat avovastauksissa. Vastaajat näkivät tärkeänä vastata trendeihin proaktiivisesti eri toimijoiden yhteistyöllä. Mitä alueita tulisi kehittää keskustamaisena kaupan alueena?

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 9 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET KIINTEISTÖNOMISTAJIEN NÄKÖKULMA (2016)

Vuonna 2016 Lahden keskustan kiinteistönomistajille Vastaajien näkemysten mukaan tarvitaan välittömiä verran ydinkeskustassa, että se on kävelymatkan päässä laaditussa haastattelututkimuksessa selvitettiin toimenpiteitä, joilla keskustasta kadonneita asiakkaita ja nykyisistä keskustan liikkeistä ja palveluista. kiinteistönomistajien kantoja ja näkökulmia keskustan yrittäjiä saadaan houkuteltua takaisin. Tähän tarvitaan kehittämiseen ja tulevaisuuteen. kaikkien yhteispanosta, sekä kiinteistönomistajien ja Vastaajien kertoman perusteella vaikuttaa siltä, että yrittäjien että kaupungin. Jotenkin pitäisi saada käyntiin kiinteistönomistajat eivät jaa kovin systemaattisesti Kaupankäynnin kehittyminen on vastaajien näkemysten tilanne, joka ruokkii itse itseään. Haasteeksi nousee keskenään tietoa omista suunnitelmistaan ja hankkeistaan. mukaan ollut keskustassa heikolla mallilla jo pidemmän potentiaalisten yrittäjien löytäminen: Säännöllisempää keskustelua käydään ja suunnitelmia aikaa. Keskusta-alueen ulkopuolelle kaavoitetut marketit ja mistä keskustan alueelle löytyy kauppiaita, joilla on halua ja vaihdetaan lähinnä naapurikiinteistöjen kanssa ja joskus ostoskeskukset ovat nousseet suurimmiksi kilpailijoiksi ja uskallusta kehittää omia palveluita. harvemmin isompien projektien yhteydessä myös muiden pärjäävät tällä hetkellä keskustan kivijalkakauppaa kiinteistönomistajien kesken. Kiinteistöjä koskevat paremmin; erikoisliikkeet ja vähittäiskauppa pakenevat Lahden keskusta-alueen kaupan tulevaisuuden kehittämistoimet ja investoinnit ajoitetaan pääsääntöisesti kauppakeskuksiin Launeelle, Karistoon ja Holmaan. ennustaminen on vastaajien näkemysten mukaan tällä kunkin kiinteistön oman tarpeen mukaan, joten ei ole kovin hetkellä haastavaa. Monessa erikoisliikkeessä vaikuttavat tavanomaista laatia ja toteuttaa yhteisiä suunnitelmia. Keskustassa on rakennettu ja saneerattu paljon ja osittain samat asiat sijainnista riippumatta; pitäisi olla paljon myös siitä syystä asiakkaat ovat kaikonneet koska työmaat valinnanvaraa, isot tilat ja varastot. Näitä on hankalaa ovat olleet pitkään kesken. Kaavoituksen ja työmaiden toteuttaa (täyteen rakennetulla) keskustan alueella. Siten lisäksi Lahden korkea työttömyys, ostovoiman aleneminen vastaajien näkemysten mukaan on myös vaikea lähteä ja nettikauppa nähdään suurimpina syinä keskustan arvailemaan millaiseksi keskustan kaupankäynti kehittyy hankalaan tilanteeseen. seuraavan kymmenen vuoden aikana. Se on osittain johtanut myös siihen, että kiinteistöjen arvonnousu keskustan alueella on pysähtynyt ja niistä Rautatienkadulla on paljon pieniä liikehuoneita, joissa on saatavien vuokratuottojen arvot ovat tippuneet. korkea vastike. Tällä hetkellä niistä saatu vuokra on pienempi kuin hoitokulut ja ne ovat miinusmerkkisiä Keskustan kaupankäynnissä tuntuu vastaajien näkemysten omistajilleen. Asia ei tule todennäköisesti korjaantumaan mukaan olevan tapahtumassa myös jonkinasteinen vuosiin. Esimerkiksi taloyhtiöissä on vaikeaa saada läpi arvosiirtymä. Palveluita halutaan käyttää aiempaa päätöstä, että liikehuoneistojen vastikekerrointa ruvettaisiin enemmän ja ostokäyttäytyminen on painottumassa muuttamaan koska se korottaisi asukkaiden vastiketta. Se materiasta immateriaan. Tavaraa ei haluta enää nurkkiin on kuitenkin kiinteistönomistajien näkemyksen mukaan siinä mittakaavassa kuin aiemmin. ainoa asia, jolla asia pystyttäisiin korjaamaan.

Vaikka tyhjää liiketilaa onkin tällä hetkellä paljon, eivät Vaikka Ranta-Kartanon alueen uskotaan tuovan tullessaan kivijalkaliikkeet tule häviämään kokonaan, vallalla on keskustan alueelle lisää ihmisiä, sen ei uskota merkittävällä Lähde: LUT 2016, Lahden keskusta – kiinteistönomistajien ajatuksia ja palvelupainotteisuus. Kiinteistöjen arvonkehitys ja tuotto- tavalla vaikuttavan keskustan liiketoimintaan ja sen näkemyksiä odotukset tulevat jäämään ainakin toistaiseksi tällä hetkellä rakenteeseen. Vastaajien näkemysten mukaan vallitsevalle tasolle. Aleksanterinkadun alkupää saattaa osittain herätä uudelleen eloon ja siihen syntyä liiketoimintaa. Alue on sen

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 10 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKKEET

Lahden keskustassa ja sen tuntumassa on käynnissä ja vireillä useita kiinteistökehityshankkeita. Oheisella kartalla on osoitettu keskeisimmät hankkeet (Lähde: Catella Oy).

Liiketilojen osalta keskeisimmät hankkeet liittyvät Paavolan alueen Prismaan sekä hotelli- ja oheispalvelurakentamiseen. Hotelleja on Ranta- Kartanon kylpylähotellin lisäksi suunnitteilla Paavolaan ja Matkakeskuksen länsipuolelle eri tahojen hankkeissa. Näiden lisäksi Sokoksen kolmannen kerroksen hotellilaajennus on edelleen suunnitelmissa.

Venesataman laajennuksen lisäksi satama-alueelle on kaavailtu esimerkiksi kelluvaa uima-allasta ja saunaa. VT12 Lahden eteläinen Lahden keskustaan merkittävästi vaikuttava hanke on kehätie myös Lahden eteläinen kehätie, joka vähentää liikennepainetta keskusta-alueelta.

Lähde: Catella Oy, Markkinakatsaus, kevät 2020

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 11 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKKEET

Kartalla on Lahden kaupungin tietojen perusteella osoitettu tarkemmin hankkeiden sijoittumista keskusta-alueella.

Paavolaan, entisiin kauppakeskus Sykkeen tiloihin on valmistumassa Prisma- hypermarket pienemmällä keskustakonseptilla (n. 6 500 m2). Lisäksi Paavolan alueella merkittävä kehittämishanke on Luhdan kortteli, jossa suunnitteilla on hotelli sekä liiketilaa yhteensä 20 000 k-m2.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 12 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKKEET

PAAVOLAN ALUEEN KEHITTYMINEN RADANVARREN KEHITTÄMINEN

Paavolan alue kehittyy voimakkaasti Radanvarren suunnittelutavoitteena on lähivuosina. Paavolan itäistä osaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen sekä kehitetään Paavolan kampuksena, jonne resurssitehokas älykkään teknologian sijoittuu peruskoulu, lukio, Wellamo-opisto edelläkävijäalue. Matkakeskuksen ja päiväkoti. Kauppakadun varrella länsipuolen kaavassa on vanhan postin ja sijaitseva tyhjillään olevan entisen Anttilan tullin kiinteistöjen kohdalle osoitettu kiinteistön tilalle on alustavasti suunniteltu hotelli-, liike- ja asuintiloja. Kaava sallii 10- Luhdan kortteleita (20 000 kem), kahta kerroksisen hotellin rakentamisen (8400 tornitaloa joihin sijoittuisi liiketoimintaa, kem) ja katutasoon 1 700 kem asumista ja mahdollisesti hotelli. päivittäistavarakaupan. Kauppakeskus Sykkeeseen on sijoittumassa S-marketin tilalle Prisma. Kuva: Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy

RANTA-KARTANON ALUE MALSKI-KESKUS

Ranta-Kartano yhdistää keskustan MALSKI on Lahden keskustaan vuoden Vesijärven ranta-alueeseen. Aiemmin 2020 aikana vaiheittain avautuva pysäköintikenttänä toimineelle alueelle kaupunkilaisten, yritysten ja kulttuurin suunnitellaan asuntokortteleita sekä keskus. Malskin kantavat voimat ovat hotellin ja vesiliikuntakeskuksen uutta luovat yritykset, Taide-, juliste- ja kokonaisuutta. Alueen läpi rakennetaan muotoilumuseo LAD , tapahtumasali jalankulkijoille ja pyöräilijöille viihtyisän Sammio, cowork yhteisö, ravintola, vehreä puistoväylä. Ranta-Kartanon kahvila-paahtimo, valokuvaus- ja suunnittelussa tavoitteena on toteuttaa äänistudio ja panimopubi. Museo alueella omaleimaista, avataan syksyllä 2021. Keskus sijoittuu energiatehokasta ja ekologista vanhaan Mallasjuoman kiinteistöön. keskustarakentamista. Kuva: Valokuvastudio JenniMaria

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 13 KAUPAN

2 TRENDIT

Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki / Lahden Häkkinen Lassi Kuva:

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 14 KAUPAN TRENDIT MIKÄ ON KAUPAN JA KAUPUNKIKESKUSTOJEN TULEVAISUUS?

Lähteet: https://www.theguardian.com/commentisfree/2019/dec/12/shops-town-centre-high-street-online-retail https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-kaupoista-voi-kadota-40-prosenttia-kymmenessa-vuodessa-ennustaa-kaupan-liitto/c7b5fb3b-7646-4bdb-aa3b-49878d303732

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 15 Kauppojen lukumäärän kehitys 1970-2015 KAUPAN TRENDIT

KAUPPOJEN LUKUMÄÄRÄ JA LIIKEVAIHTO 160 18 000 Päivittäistavaramyymälät 140 16 000 120 14 000 12 000 100 10 000 80 Vähittäiskaupan rakenne on keskittynyt ja ketjuuntunut 8 000 60 voimakkaasti. Suuryksiköiden määrä (kauppakeskukset, 6 000 hypermarketit) on kasvanut ja vastaavasti pienempien 40 4 000 myymälöiden määrä on laskenut. Erityisesti 2010-luvulla 20 2 000 trendi on kuitenkin tasoittunut ja eräänlaisena vastatrendinä 0 0 on havaittavissa erityisesti hyvän pt-valikoiman 19 19 19 19 19 19 20 20 20 20 supermarket-kokoluokan myymälöiden merkityksen kasvu 70 75 80 85 90 95 00 05 10 15 sekä toisaalta hiljaisena signaalina pienempien paikallisten HypermarketitKauppakeskukset jahypermarketit 1 13 29 33 57 78 97 121 141 150 lähipalveluiden paluu kaupunkien katukuvaan (esim. Kauppakeskukset 1 1 1 2 18 32 39 57 74 97 pienemmät liha- ja kalaliikkeet sekä leipomot). PT-myymälät 15 80 11 68 9 559 8 195 6 415 5 122 4 283 4 109 3 923 4 004 Kauppa on ollut laajemminkin voimakkaassa rakennemuutoksissa vuodesta 2008 lähtien. Vähittäiskaupan liikevaihdon ja määrän kehitys Suomessa 1995- Rakennemuutoksen käynnisti kansainvälinen taantuma, 2018 (indeksi 100 = vuosi 2015) minkä jälkeen rakennemuutosta ovat jatkaneet teknologinen kehitys (verkkokauppa) sekä 110 kulutuskäyttäytymisen muutos. Vähittäiskaupan 100 liikevaihtoindeksi on kasvanut 2008-2018 yhteensä vain noin 7 %, kun tätä aikaisemmin keskimääräinen vuosikasvu oli 90 lähes 3-4 %. 80 70

60

50

40

Liikevaihtoindeksi Määräindeksi

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 16 KAUPAN TRENDIT VERKKOKAUPAN KEHITYS JA PALVELUJEN DIGITALISAATIO

Suomalaiset ostivat 2018 koti- ja ulkomaisista verkkokaupoista yhteensä 2,9 mrd euron edestä vähittäiskaupan tuotteita. Vuonna 2018 noin 47 % suomalaisista oli ostanut jotain netistä viimeisen 3 kuukauden aikana. 35-44 vuotiaista nettiostoksia oli tehnyt kolme neljästä.

Verkkokaupan myynti kasvoi vuonna 2017-18 noin 6 % ja ennustettu kasvu vuodelle 2019 on 8 %. Verkkokaupan kasvu on selkeästi nopeampaa kuin vähittäiskaupan keskimäärin.

Nettikauppa ja nettikaupan jakelu synnyttää uusia tarpeita liikkumiselle ja toimituksille (esim. drone-jakelu, pakettiautomaatit, palvelueteiset, kylmäsäilytys → tarve innovatiivisille last-mile –ratkaisuille ja smart- teknologian hyödyntämiselle)

Päivittäistavarakaupassa verkkokaupan osuus markkinasta 0,4 %, mutta myynti voimakkaassa kasvussa. Päivittäistavarakaupassa digitalisaatio mahdollistaa myös mm. kaupat ilman henkilökuntaa sekä esim. robottijakelun. Lähde: Kaupan liitto, Statista, Postnord 2019

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 17 KAUPAN TRENDIT KULUTUSKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOS

Viime vuosina noussut tavaroiden kuluttamiseen liittyvä kuluttajavastaisuus Jakamistalous on tapa jakaa, lainata tai vuokrata tavaroita omistamisen sijaan. Jakamistalouden taustalla olevia tekijöitä mm: • Digitalisoituminen ja mobiiliapplikaatiot • Kaupungistuminen ja kaupunkikulttuuri • Materiaalisen elintason nousu • Toimeentulon pirstaloituminen, freelance-toiminta • Uudet sosiaalisuuden muodot Jakamistaloudella vaikutuksia esim.: • liikenteessä ja liikkumisessa (Uber, Kyyti, yhteiskäyttöautot), • ravitsemuspalveluissa (Wolt, Foodora, ravintolapäivä), • asumisessa ja tilankäytössä (AirBnB, Lomarengas) • palveluissa (siivouspalvelut, asiantuntijapalvelut)

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 18 KAUPAN TRENDIT KYSYNTÄTEKIJÖIDEN MUUTOKSET, PIRSTALOITUVA KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMIN E N

Kulutuskohteet muuttuvat Suomessa ikä on tärkein yksilöllisemmiksi ja ”suuri massa” kulutuskäyttäytymistä selittävä tekijä, kutistuu seuraavana tulo- ja koulutustaso, yleistäen: 60+ asioivat Kulutusmahdollisuudet ja –kohteet hypermarketeissa, nuoret trendsetterit ovat monikertaistuneet: Kaupan eivät. Korkeasti koulutetuilla korostuu kanssa kulutuksesta kilpailevat erityisesti kulutuksessa mm. vastuullisuus, luomu ravintolat, viihde ja matkailu. Tämän ja lähiruoka. Korkeasti koulutetut ja seurauksena kaupan kulutuksen hyvätuloiset asioivat mieluummin suhteellinen osuus vähenee. Tämä kaupunkien keskustoissa ja niissä näkyy jo nyt kauppakeskuksissa, joissa sijaitsevissa kaupoissa. Hyvän tulotason, on tarjolla enemmän palveluita, mutta alhaisen koulutuksen omaavat ravintoloita ja viihdettä kaupan sitä vastoin suuntaavat ennemmin rinnalla. kauppakeskuksiin.

Ihmiset alkavat väsyä tavaroihin: Aikaa arvostetaan, kauppa ja Tavaralta vaaditaan enemmän kuin kauppakeskukset kilpailevat ennen, jotta se merkitsee jotain. asiakkaan ajasta: Joko asiakkaan Tavaraa ei osteta pelkästä ostamisen täytyy selviytyä vähemmällä ajalla eli ilosta ja mm. ”saatan tarvita tuota asioinnin täytyy olla sujuvaa (erityisesti joskus” –ostaminen on vähentynyt. pt, tilaa vievä kauppa) tai asioinnin täytyy olla niin miellyttävää, että Kuluttajien eriytyminen jatkuu edelleen asiakas haluaa viettää aikaa ja tuloerot kasvavat. Ääripäät myymälässä/kauppakeskuksessa/muus kaukana: intohimoiset harrastajat vs. sa ostosympäristössä. Kaksi ristiriitaista "kansa, joka katsoo televisiota“. näkemystä shoppailun Kuluttajilla on myös aiempaa tulevaisuudesta: 1) Kuluttajat viettävät enemmän vapaa-aikaa: harrastuksiin edelleen aikaa shoppaillen ja haluavat panostaminen ja kuluttaminen. altistua heräteostoksille 2) Ajankäytön tehokkuusvaatimus kasvaa, shoppailu Lähteet: Kaupan alan asiantuntijahaastattelut 2013-2014, Ramboll Finland Oy, sekä Harrastuksissa korostuu nettikauppa, Terhi-Anna Wilska, Erikoiskaupan tulevaisuuskuvia selvitetty TEKES-hankkeessa (JYU, korvautuu kiinnostavammilla josta löytyy erikoistuneempia tuotteita. UTU, UTA): https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/42660/978-951-39- toiminnoilla, ostokset tehdään siinä 5516-8%20(2).pdf?sequence=1 sivussa

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 19 KAUPAN TRENDIT KAUPPAKESKUSTEN JA KIVIJALKAKAUPPOJEN TULEVAISUUS

Internetin vuoksi kuluttajien Kauppakeskusten vaatimukset myös fyysisiä uudistumistarve jatkossa tiheä ja myymälöitä kohtaan ovat kauppakeskusten koko kasvaneet. Kun myymälään tullaan pienentynee: Suuria paikan päälle, myymälämiljööltä kauppakeskuksia vielä odotetaan entistä enemmän, ns. rakenteilla, mutta liiketilojen elämyksellisyys. tehokkuusvaatimukset pienentävät liiketiloja jatkossa. Kivijalkakaupat muuttuvat enemmän hybrideiksi: Pinta-alasta entistä suurempi osa Vähittäiskaupan ja palveluiden palveluita, viihdettä ja sekoittuminen, myymälöihin liittyvät ravintoloita: Myös julkisia oheisjutut kasvussa (esim. kahvilat, palveluita ja liikuntapalveluita. ajanviettopalvelut, Shop-in-shop- Ravintoloissa trendinä konseptit, outletit, popup- korkeatasoiset ravintolat, food myymälät). Myymälässä pitää olla court –alueita ei enää juuri jotain, mitä nettikauppa ei tarjoa, tehdä. Kauneus- ja Esim. tuotteet heti mukaan. Erityisesti hyvinvointipalvelut lisääntyvät, ruokakaupassa logistiikka ei toimi beauty bars kasvava trendi. Myös vielä kunnolla ja suorat viihde- ja elämyssektori valtaa kotiinkuljetukset liian kalliita. tilaa kauppakeskuksista, mutta Halvempaa noutaa tuotteet tämä toimii parhaiten kotimatkalla noutopisteestä. kaupunkien keskustoissa sijaitsevissa kohteissa. Toiminnan tehostaminen ja Vähittäiskauppa kohtaakin liiketilojen pienentäminen: enemmän kilpailua muilta aloilta Nettikaupan vaikutukset (osa ja esim. ravintoloiden liikevaihto valikoimasta netissä) ja toiminnan kasvaa nopeammin kuin tehostaminen yleisesti, tasapainoilu vähittäiskaupan. riittävän myymälävalikoiman ja liiketilatehokkuuden välillä. Suomessa kaupat ovat tyypillisesti suurempia kuin muualla Lähde: Kaupan alan asiantuntijahaastattelut, Ramboll Finland Oy maailmassa.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 20 KAUPAN TRENDIT YHTEENVETO: MUUTOSTRENDIT PESTE - KEHIKOSSA

Poliittiset ja lainsäädännölliset Ekonomiset Sosiaaliset Teknologiset Ekologiset

• Maankäyttö- ja rakennuslain • Asukasmäärän kehitys ja • Väestön ikääntyminen, tarve • Digitaalisuus, verkkokauppa ja • Ympäristövaatimukset muutokset kaupan kasvava ostovoima kaupan saavutettavuudelle, monikanavaisuus muuttavat kiristyvät: energiankäyttö ja sijainninohjausta koskien houkuttelee myös kaupan saatavuudelle ja esteettömyydelle kaupan toimintalogiikkaa; resurssitehokkuus keskiöön, investointeja (-2030 vuoteen) monipuoliset osto- ja kiertotalouden huomioiminen • Toimialojen ja toimintojen noutomahdollisuudet myös kaupan toiminnassa sekoittuminen korostuva ilmiö, • Kaupan ja palveluiden tilojen • Pirstoutuva kulutuskäyttäytyminen haaste kaavoitukselle tehokkuusvaatimukset sekä ihmisten muuttuvat • Tarve verkkokaupan nouto- ja • Ekologinen jalanjälki tulee yhä kasvavat; esim. kulutustottumukset ja arvot; varastopisteille; laajemmin näkyviin kaupan • Aukiolo- ja Hypermarkettien massakulutuksen loppu ja päivittäistavarakaupan “dark toiminnassa (kiinteistö, alkoholilainsäädännön supistuminen kulutuksen siirtyminen entistä store” –yksiköt, joissa tuotanto- ja kuljetusketju ja vaikutukset pienempien käyttötavaraosastojen enemmän palveluihin ainoastaan tuotteiden keräily asioinnit) markettien ja lähipalveluiden kustannuksella ja lähetys toimintaedellytyksiin; • Vapaa-ajan arvostus kasvaa; • Kaupan saavutettavuuden sääntelyn vapautuminen • Tilojen monikäyttöisyyden ja nousevia esim. ravintola- ja • Uudet kuljetustavat ja turvaaminen keskeistä vienyt kilpailuedun joustavuuden tarve kasvaa; viihdepalvelut, liikunta, jakelukanavat, esim. drone- asiointimatkatuotoksen tilojen hybridikäyttö sekä elämyksellisyys logistiikka ja erilaiset hillitsemisessä; erityisesti • Julkisen palveluverkon erilaisten toimintojen click&collect –palvelut lähisaavutettavuus kävellen ja keskittyminen vaikuttaa myös • Maahanmuutto synnyttää uusia sekoittuminen yleistyvät pyörällä sekä kaupan kaupan sijaintipäätöksiin, palvelutarpeita ja palveluiden korostuminen yksityisten ja julkisten -mahdollisuuksia • Kotiinkuljetettavat palvelut ja • Pop up- ja start up joukkoliikenteen asema- ja palveluiden synergiahyödyt -toiminta edellyttää tuotteet lisäävät tarvetta esim. • Paikallisuuden korostuminen solmukohdissa korostuvat ja niiden väliset lyhyempiä ja joustavampia Palvelueteisille sekä imagotekijänä, esim. lähiruoka, rajat hämärtyvät vuokrasopimuksia noutopisteille paikallistuotanto, urbaani • Halutaan entistä pienempiä elintarviketuotanto • 3D-printtauksen tuomat myymälätiloja keskeisemmillä mahdollisuudet; varaosien • Kaupan sosiaalinen vastuu ja sijainneilla, esim. tilaa vievän printtaaminen kotona / vastuunkanto kasvavat → kaupan express/city - keskitetyissä palvelupisteissä kaupasta ja palveluista osa konseptit) yhteisöä • Virtuaalikulutuksen • Liikepaikkoina korostuvat lisääntyminen • Julkisen tilan merkitys kasvaa keskustat, olemassa olevat kohtaamispaikkana myös • Show room -konseptien kaupan alueet sekä kaupallisissa ympäristöissä lisääntyminen; tuotteiden liikenteen (erit. raideliikenne) fyysinen / virtuaalinen kokeilu ja asemat ja solmukohdat • Kuluttajien välinen kauppa tuotteiden kuljetus kotiin lisääntyy, jakamistalouden merkitys kasvaa

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 21 KAUPAN TRENDIT YHTEENVETO: MUUTOSTRENDIT TEEMOITTAIN

Kaupan monikanavaisuus Uudentyyppiset konseptit, joissa yhdistyvät verkkokauppa ja fyysinen myymälä sekä tuotteiden kokeilu testiympäristössä. Showroom-konseptit. Digitaalisuus ostopäätöksissä ja myymäläympäristössä Virtuaaliset kauppapaikat, showroomit, suunnittelustudiot, Click&Collect, IoT, virtuaalielämä ja – kulutus, ostosten kotiinkuljetus, palvelueteiset.

Elämys- ja vapaa-ajankonseptit kauppakeskuksissa ja myymälätiloissa Keskustojen muuttuva rooli Keskustat kehittyvät ennen kaikkea vapaa-aikaan, viihtymiseen, kaupunkikulttuuriin ja kohtaamisiin keskittyneinä paikkoina. Rooli logistisena tavaroiden vaihtopaikkana pienenee. Tilojen ja ympäristöjen tilapäiskäyttö ja pop up -konseptit kasvavat.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 22 KAUPAN TRENDIT YHTEENVETO: VAIKUTUKSET LAHDEN KESKUSTAN KAUPPAAN

• Kaupan ja palveluiden näkökulmasta Muutoksia kaupan kiinteistöjen käytössä ja toiminnassa: ensiarvoisen tärkeää on houkutella asiakasvirtoja – kohtaamisten, kokemusten ja PERINTEINEN UUSI elämysten synnyttäminen on tärkeää niin keskustaympäristöissä kuin Sekoittuneet toiminnot, Ankkuritoimijat Perinteiset kaupat kauppakeskuksissakin. viihde, asuminen • Kauppa siirtyy entistä enemmän verkkoon, minkä seurauksena fyysinen tilantarve ei tule kasvamaan, vaan ennemminkin päinvastoin Kaupan ja tuottajien Organisoituminen Asiakkaiden kysyntä → kauppa siirtyy tehokkaampiin tiloihin ja tarjooma tavarat toimitetaan varastoista (monikanavaisuus). Keskustassa tulee olla tarjolla muuntojoustavia, moderneja tiloja, joiden Asiakkaiden kautta ketjut saavat vahvaa brändinäkyvyyttä. Pääfokus Tavaroiden myyminen sitouttaminen • Ravintola ja kahvilatarjonta sekä henkilökohtaiset palvelut kasvattavat osuuttaan. Tulevaisuudessa myös entistä Ostajien, myyjien ja enemmän viihde- ja elämyspalveluita. Teknologian rooli Systeemin ruokkiminen paikkojen • Konseptit ja trendit muuttuvat nopeasti, minkä yhdistäminen vuoksi tilojen muuntojoustavuus on erittäin keskeisessä roolissa. Räätälöityjä ja Vuokralaismix Massamarkkinat yksilöllisiä ratkaisuja • Kaupallisten kiinteistöjen kehittämisestä tulee entistä asiakas- ja käyttäjälähtöisempää. tarjoavat

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 23 KAUPAN

3 KYSYNTÄ

Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki Lahden / Häkkinen Lassi Kuva:

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 24 KAUPAN KYSYNTÄ VÄESTÖNKEHITYS Tilastokeskuksen väestöennuste 2019-2040

Vähittäiskaupan ja palveluiden kehittymisen

199 604199

199 466199

198 898198

198 323198

197 737197

197 140197 196 524196

näkökulmasta ylivoimaisesti tärkein lisäkysyntää 898195

195 259195

194 602194

193 937193

193 247193

192 534192

191 801191

191 046191

190 266190

189 484189 188 684188

200 000 878187

187 063187 186 252186 synnyttävä tekijä on väestönkasvu ja sen synnyttämä 436185 ostovoima. 180 000

Tilastokeskuksen 2019 julkistaman väestöennusteen 160 000

79 21679

79 78179

78 52578

77 84677

77 17377

76 51276

75 85975

75 23075

74 62274

74 02774

73 45173

72 88472

72 32672

71 77671

71 23571

70 70570

70 20170

69 71069

69 23869

68 77668 68 33068 mukaan Lahdessa väestömäärä tulisi vuoteen 2040 140 000 89067 mennessä hieman laskemaan nykyisestä 119 800 henkilöstä. Väestömäärä olisi ennusteen mukaan vuonna 120 000 2040 117 550, joten väestömäärä vähenisi noin 2 270 100 000 henkilöllä (-1,9 %). Muualla Lahden seudulla 80 000 väestömäärän väheneminen olisi nopeampaa, peräti

noin 11 900 henkilöä (-14,9 %) vuoteen 2040 mennessä. 60 000

120 665120 668120

120 628120 637120

120 564120 575120

120 477120 486120

120 373120

120 363120

120 250120

120 208120

120 025120

119 823119

119 811119

119 561119

119 283119

118 974118

118 640118

118 287118 117 922117 Koko Lahden seudun väestömäärä pienenisi näin ollen 546117 40 000 nykyisestä 199 600 henkilöstä 185 400 henkilöä (-14 200 hlö / -7,1 %). 20 000 0 Lahden keskustaan on viime vuosina rakennettu lisää asuntoja ja keskustan asukasluku on 2000-luvulla kasvanut. Keskustassa (laaja) on nyt noin 19 260 asukasta. Lahti Muu lahden seutu Lahden keskustan tavoite-ennusteen mukaisesti väestömäärä tulisi kasvamaan vuoteen 2030 mennessä 22 550 henkilöön (+17,1 %). Huom: Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu olemassa olevan väestörakenteen lisäksi syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen trendeihin. Väestökehitykseen voidaan kuitenkin vaikuttaa omilla toimenpiteillä.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 25 KAUPAN KYSYNTÄ VÄESTÖN SIJOITTUMINEN

Oheisella kartalla on havainnollistettu väestön sijoittumista 250 metrin tilastoruuduissa vuoden 2018 lopulla. Lisäksi kartalla on esitetty 2 kilometrin vyöhyke keskustasta (Trio- tori).

Lahden keskustassa (2 km vyöhyke) asuu yhteensä noin 30 000 asukasta. Väestö on painottunut erityisesti ruutukaava-alueelle, rautatien pohjoispuolelle, etelä- pohjoinen ja itä-länsi –suuntaisien akselien myötäisesti.

Verrattuna muutamiin muihin suurempiin yliopistokaupunkeihin Suomessa, Lahden väestömäärä ja keskustan tiiveys on kohtalainen. Lahdessa on yhtä paljon asukkaita 2 kilometrin vyöhykkeellä kuin Oulussa.

Väestö 2018 keskustoissa

Lahti 29 917

Kuopio 23 895

Joensuu 18 407

Turku 48 051

Tampere 49 286

Jyväskylä 24 811

Oulu 30 690

Lahti Kuopio Joensuu Turku Tampere Jyväskylä Oulu

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 26 KAUPAN KYSYNTÄ KESKUSTAN VÄESTÖRAKENNE Väestödemografia 2018

Koko maa Lahti keskusta Lahti (koko kaupunki) Keskustan kaupallisia palveluita hyödyntävät erityisesti sillä asuvat, joille keskusta on arjen asiointipaikka. Tämän vuoksi onkin erittäin tärkeää tietää, minkälaisia Naisten osuus asukkaista ihmisiä keskustassa asuu. Eläkeläiset 200 Asukkaiden keski-ikä

Oheisessa kaaviossa esitetään Lahden keskustan Opiskelijat Korkeakoulutetut ydinvaikutusalueen (2 km vyöhyke) väestö- ja 150 talousrakennetta suhteessa kaupunkiin keskimäärin Asukkaiden käteen jäävä Työttömyysaste sekä koko maahan. Tulokset on indeksoitu suhteessa tulo koko maan keskimääräisiin arvoihin (indeksi = 100). 100 Mikäli indeksiluku on yli 100, niin kyseisen teeman osuus on suurempi tai vahvemmin edustettuna kuin koko Työllisyysaste 50 Talouksien keskikoko maassa keskimäärin ja vastaavasti indeksiluvun ollessa alle 100 edustus on pienempi. Asuntojen keskipinta-ala 0 Lahden keskusta-alueella korostuu nuorten Asumisväljyys (m2/asukas) yksinasuvien sekä lapsettomien pariskuntien ja m2 aikuistalouksien osuus. Keskustassa asuvien keski-ikä on korkeampi kuin Kuopiossa keskimäärin. Alueella on Vuokra-asunnoissa asuvat Nuorten yksinasuvien suhteessa paljon opiskelijoita ja eläkeläisiä. taloudet taloudet Talouksien keskikoko on pienempi kuin Lahdessa tai koko maassa keskimäärin ja samoin asuntojen pinta- Omistusasunnoissa asuvat Lapsettomat nuorten ala on pienempi. Lahdessa ja erityisesti keskustassa taloudet parien taloudet asutaan koko maata selkeästi useammin vuokralla. Eläkeläisten taloudet Lapsitaloudet Keskusta-alueella asuu erittäin vähän lapsitalouksia ja Aikuisten taloudet Pienten lasten taloudet erityisen vähän pienten lasten (alle 7 v. lapsia) talouksia.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 27 Ikärakenne KAUPAN KYSYNTÄ 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KESKUSTAN ASUKKAIDEN IKÄRAKENNE Koko maa 19% 15% 25% 20% 21%

Lahti keskusta 11% 23% 21% 17% 29% Oheisessa kaaviossa esitetään väestön ikärakennetta koko maassa, Lahdessa ja Lahden keskusta-alueella. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Ruututietokantaan 2019 ja kuvaavat väestörakennetta vuoden 2018 lopulla. Lahti (koko kaupunki) 18% 15% 24% 19% 24%

Lahden keskustassa asuu suhteessa erittäin vähän alle 18-vuotiaita (11 % asukkaista), mikä on selkeästi Alle 18 v 18-29 v. 30-49 v. 50-64 v. 65+ v. vähemmän kuin koko maassa tai Lahdessa keskimäärin (18-19 %). Kulutusmenot 2016 viitehenkilön iän mukaan Keskustassa asuu paljon nuoria aikuisia (18-29 –vuotiaita) 16 000 johtuen alueen opiskelijaväestöstä. Ikäluokan osuus keskusta-alueen asukkaista on lähes neljännes. 14 000 4 069 3 887 Myös eläkeikäisten (yli 64-vuotiaat) osuus on keskustassa 12 000 3 518 3 262 3 614 2 876 muuta Lahtea ja koko maata suurempi. Keskustassa Muut tavarat ja palvelut 10 000 1 710 1 354 asuvista 29 % on yli 64-vuotiaita, kun vastaava osuus on 1 066 703 1 188 Hotellit, kahvilat ja ravintolat Lahdessa 24 % ja koko maassa 21 %. 1 769 1 926 8 000 2 757 2 647 2 337 2 654 2 020 2 309 1 412 282 Kulttuuri ja vapaa-aika 2 077 618 724 1 041 1 455 Tilastokeskuksen vuoden 2016 kulutustutkimuksen 6 000 904 1 179 Terveys 1 822 1 195 1 143 perusteella tavaroihin ja palveluihin kuluttavat eniten 35- 1 053 582 1 215 1 038 1 445 446 985 950 852 680 Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet 4 000 698 806 538 782 44 –vuotiaat. Kulutus pysyy melko suurena aina 74- 580 693 529 772 778 600 885 531 216393 Vaatteet ja jalkineet vuotiaisiin saakka. Kulutuksen kohteissa on eri ikäryhmien 2 000 499 2 918 3 147 3 145 3 068 3 131 välisiä eroja; erityisesti iän myötä terveyteen liittyvät 2 027 2 635 2 632 Alkoholijuomat ja tupakka menot kasvavat ja toisaalta esim. tavaraostosten määrä 0 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat pienenee.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 28 KAUPAN KYSYNTÄ VÄESTÖNMUUTOKSET

Kartalla on havainnollistettu väestömäärän muutoksia 250 metrin tilastoruuduissa vuosina 2010-2018. Pallon punainen väri kuvaa väestön kasvua ja koko esittää väestönkasvun määrää. Sininen väri puolestaan esittää väestömäärän vähentymistä.

Kartalta voidaan tunnistaa väestönkasvun alueina erityisesti ydinkeskustan länsiosa, radanvarsi sekä Hennala.

Lahden keskusta-alueella (2 km vyöhyke) väestö on kasvanut yhteensä noin 1 500 asukkaalla (+5,2 %).

Väestönmuutokset 2010-2018 keskustoissa

Lahti +5,2 % 1 477

Kuopio +7,3 % 1 628

Joensuu +16,0 % 2 533

Turku +13,0 % 5 511

Tampere +6,4 % 2 985

Jyväskylä +11,7 % 2 595

Oulu +11,3 % 3 126

Lahti Kuopio Joensuu Turku Tampere Jyväskylä Oulu

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 29 KAUPAN KYSYNTÄ TYÖPAIKAT

Työpaikat luovat kaupalle kysyntää, ja erityisen tärkeässä asemassa työpaikat ovat keskustan lounaskysynnän osalta.

Oheisella kartalla on havainnollistettu työpaikkojen sijoittumista 250 metrin tilastoruuduissa vuoden 2017 lopulla. Esitetyllä 2 km:n saavutettavuusvyöhykkeellä työpaikkoja on yhteensä 18 100 kappaletta ja ne sijaitsevat hyvin keskitetysti ydinkeskustan ympäristössä. Muita keskeisiä työpaikka-alueita kartalla ovat esim. asemanseudun/Askon alue.

Verrokkikaupunkeihin nähden keskustassa sijaitsee työpaikkoja huomattavasti vähemmän kuin Jyväskylässä, Oulussa, Turussa tai Tampereella ja työpaikkamäärä on samalla tasolla Kuopion ja Joensuun kanssa. Työpaikat 2017

Lahti 18 107

Kuopio 16 380

Joensuu 15 608

Turku 39 158

Tampere 45 904

Jyväskylä 23 171

Oulu 21 703

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 30 KAUPAN KYSYNTÄ TYÖPAIKKARAKENNE Työpaikat 2km vyöhykkeellä 2017

Maatalous, metsätalous ja kalastus 69 Oheisessa kaaviossa on esitetty keskustasta 2 kilometrin säteellä sijaitsevien työpaikkojen Teollisuus 461 toimialajakaumaa vuoden 2017 lopussa. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 150

Lahden keskustan alueella sijaitsee yhteensä noin 18 Vesi- ja jätevesihuolto 100 100 työpaikkaa. Suurimpia sektoreita ovat terveys- ja sosiaalipalvelut (18,8 %), tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen 1063 (11,4 %) sekä koulutus (10,9 %). Tukku- ja vähittäiskauppa 2068

Kuljetus ja varastointi 261

Majoitus- ja ravitsemistoiminta 865

Informaatio ja viestintä 1183

Rahoitus- ja vakuutustoiminta 586

Kiinteistöalan toiminta 369

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1359

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 1164

Julkinen hallinto ja maanpuolustus 1481

Koulutus 1973

Terveys- ja sosiaalipalvelut 3398

Taiteet, viihde ja virkistys 758

Muu palvelutoiminta 787

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 31 KAUPAN KYSYNTÄ SEKOTTUNEISUUS JA KOKONAISVOLYYMI

Elävä kaupunkikeskusta on toiminnoiltaan sekoittunut. Mikäli keskustassa sijaitsee vain työpaikkoja, saattaa se hiljentyä huomattavastikin työaikojen ulkopuolella. Monipuolinen työpaikka- ja väestörakenne takaa kysyntää esim. keskustan monille palveluille sekä tuo kysyntää lähemmäksi vähittäiskaupan toimintoja.

Oheisella kartalla diagrammin koko kuvaa väestön ja työpaikkojen yhteismäärää ja sektorin sininen väri työpaikkojen osuutta ja punainen puolestaan asukkaita. Kartalta voidaan havaita, että keskusta painottuu erityisesti työpaikkojen sijaintina; varsin useassa 250 m ruudussa työpaikkojen osuus on selkeästi väestöä suurempi. Aivan ydinkeskustan ulkopuolelle mentäessä (pl. Asemanseutu ja Paavola) väestön osuus on puolestaan työpaikkamäärää suurempi.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 32 KAUPAN KYSYNTÄ OSTOVOIMA JA TILANTARVE

OSTOVOIMA- JA TILANTARVELASKELMAN PERUSTEET Ostovoima- ja tilantarvelaskelman perusteella voidaan arvioida kaupan tulevaa mitoitusta. Ostovoima kuvaa OSTOVOIMA TILANTARVE alueen asukkaiden (nykyiset ja tulevat) Asukkaiden määrä kerrotaan: Asukkaiden ostovoima jaetaan kulutustottumuksiin perustuvaa vähittäiskaupan keskimääräisellä vähittäiskauppaan keskimääräisellä toimialoittaisella ostovoimaa. Ostovoiman perusteella johdetaan käytettävällä keskimääräisellä myyntiteholla (ts. kuinka paljon keskimääräisiin toimialakohtaisiin myyntitehoihin rahasummalla €/vuosi. vähittäiskauppa myy per neliö) perustuen vähittäiskaupan laskennallinen tilantarve. ESIM. Kuinka paljon 10 000 uutta asukasta ESIM. Lahdessa päivittäistavarakaupan Oheisessa kaaviokuvassa on esitetty ostovoima- ja synnyttäisi päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntiteho on tilantarvelaskelman perusteet sekä havainnollistettu ostovoimaa: arviolta 7 700 € / myynti-m² päivittäistavarakaupan laskennallisen tilantarpeen kasvua kuvitteellisen 10 000 uuden asukkaan esimerkin avulla. Esimerkissä ei ole huomioitu asukkaiden kulutuksen kasvua, vaan esimerkin avulla kuvataan, €/m² kuinka paljon laskennallisesti uutta päivittäistavarakaupan pinta-alaa laskennallisesti uudet asukkaat tarvitsisivat. 10 000 uutta 3 300 euroa X 33 milj. € / 7 700 €/m² Esimerkin mukaisesti 10 000 uutta asukasta tarvitsisi asukasta per asukas laskennallisesti noin yhden hypermarketin pt-osaston Uusien asukkaiden verran uutta päivittäistavarakaupan alaa. Uusien asukkaiden tilantarve ostovoima = 33 milj. € = 4 300 myynti-m² eli Seuraavalla sivulla esitetään ostovoima- ja ~5 600 k-m² tilantarvelaskelmat perustuen väestöennusteisiin sekä arvioituun kulutuksen kasvuun.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 33 KAUPAN KYSYNTÄ OSTOVOIMA JA TILANTARVE € m² Ostovoiman muutos, milj. € Laskennallinen pinta-alantarpeen muutos, k-m² Seuraavissa laskelmissa on arvioitu vähittäiskaupan Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakauppa ostovoimaa ja tilantarvetta Lahdessa ja Lahden 2018-25 2025-30 2018-2030 2018-25 2025-30 2018-2030 seudulla. Toimialoina on huomioitu ainoastaan Lahden keskusta 9,1 5,3 14,4 Lahden keskusta 1 540 890 2 430 keskustaan soveltuvat toimialat (pt, muu et ja Muu Lahti 7,9 4,1 12,0 Muu Lahti 1 328 695 2 023 Lahti yhteensä 17,0 9,4 26,4 Lahti yhteensä 2 868 1 585 4 453 palvelut). Lahden keskustan väestömäärän kasvu Muu Lahden seutu -4,1 -3,9 -8,0 Muu Lahden seutu -686 -657 -1 343 2018-2030 on tavoitekasvun mukainen, muualla Lahden seutu yhteensä 12,9 5,5 18,4 Lahden seutu yhteensä 2 182 928 3 110 muutos noudattelee Tilastokeskuksen väestöennustetta. Keskustahakuinen erikoistavarakauppa Keskustahakuinen erikoistavarakauppa 2018-25 2025-30 2018-2030 2018-25 2025-30 2018-2030 Lahden keskusta 10,9 7,0 17,9 Lahden keskusta 4 742 3 036 7 778 Päivittäistavarakaupan kulutuksen arvioidaan Muu Lahti 18,5 12,3 30,8 Muu Lahti 8 028 5 336 13 364 kasvavan noin 0,5 % /vuosi, erikoiskaupan 1 % / vuosi Lahti yhteensä 29,5 19,3 48,8 Lahti yhteensä 12 770 8 372 21 142 ja ravintolapalveluiden 2 % / vuosi. Muu Lahden seutu 4,8 2,5 7,2 Muu Lahden seutu 2 074 1 065 3 139 Lahden seutu yhteensä 34,3 21,8 56,0 Lahden seutu yhteensä 14 843 9 437 24 281 Ostovoima- ja tilantarvelaskelma kertoo vain alueen asukkaiden ja arvioidun kasvun (väestönkasvu, Ravintolat ja kahvilat Ravintolat ja kahvilat 2018-25 2025-30 2018-2030 2018-25 2025-30 2018-2030 kulutuksenkasvu) synnyttämän potentiaalin. Lahden keskusta 5,0 3,6 8,6 Lahden keskusta 1 616 1 184 2 800 Ostovoiman kasvu voi toteutua myymälätilana Muu Lahti 13,0 9,8 22,8 Muu Lahti 4 226 3 184 7 410 muualla, tai ostovoima voi siirtyä enenevissä määrin Lahti yhteensä 18,0 13,4 31,4 Lahti yhteensä 5 842 4 368 10 210 verkkoon, jolloin tarve fyysiselle liiketilalle pienenee. Muu Lahden seutu 7,0 5,1 12,1 Muu Lahden seutu 2 288 1 647 3 936 Lahden seutu yhteensä 25,0 18,5 43,5 Lahden seutu yhteensä 8 130 6 015 14 145

Oheisen laskelman perusteella väestömäärän kasvu Yhteensä Yhteensä synnyttäisi laskennallista tilantarpeen kasvua vuoteen 2018-25 2025-30 2018-2030 2018-25 2025-30 2018-2030 2030 mennessä koko markkina-alueella noin 41 500 k- Lahden keskusta 25,0 15,9 41,0 Lahden keskusta 7 898 5 110 13 008 Muu Lahti 39,4 26,2 65,6 Muu Lahti 13 581 9 215 22 796 m2, josta Lahden keskustan osuus olisi 13 000 k-m2. Lahti yhteensä 64,4 42,1 106,6 Lahti yhteensä 21 480 14 325 35 805 Huomioitavaa on kuitenkin se, että Lahden keskustaan Muu Lahden seutu 7,8 3,6 11,4 Muu Lahden seutu 3 676 2 056 5 731 virtaa ostovoimaa myös muualta, joten todellinen Lahden seutu yhteensä 72,2 45,8 118,0 Lahden seutu yhteensä 25 155 16 381 41 536 laskennallinen tarve on tätä suurempi. Lahden keskustassa tulee varautua kaupan liiketilan hienoiseen kasvuun, minkä tulee kuitenkin keskittyä tukemaan olemassa olevaa tiivistä keskustaa ja sen kehittämisakseleita.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 34 KAUPAN KYSYNTÄ OSTOVOIMA JA TILANTARVE, EPÄVARMUUSTEKIJÄT Laskennallinen pinta-alantarpeen muutos 2018-2030, vertailu Vähittäiskaupan laskennalliseen tilantarpeeseen ja sen arviointiin kohdistuu useita epävarmuustekijöitä johtuen esimerkiksi muuttuvasta kulutuksen kasvulla ja ilman kulutuskäyttäytymisestä, verkkokaupan kasvusta sekä mm. korona- Päivittäistavarakauppa epidemiasta. Kulutuksen kasvu Ei kulutuksen kasvua Lahden keskusta 2 430 1 652 Muu Lahti 2 023 -1 350 Laskelmissa oletetaan tyypillisesti kulutuksen kasvavan vuosi vuodelta, jolloin Lahti yhteensä 4 453 302 korkoa korolle –ilmiön kautta ostovoiman ja tilantarpeen kasvu saattaa Muu Lahden seutu -1 343 -3 857 pitkällä aikajänteellä kasvaa suureksikin, vaikka alueella ei olisi Lahden seutu yhteensä 3 110 -3 555 väestönkasvua. Keskustahakuinen erikoistavarakauppa Kaavoituksessa on hyvä huomioida ja varautua kaupan kasvuun sekä Kulutuksen kasvu Ei kulutuksen kasvua uusien konseptien kehittymiseen. Samalla tulee kuitenkin tunnistaa, että Lahden keskusta 7 778 3 953 vähittäiskaupan tilantarpeen kasvu ei välttämättä ole odotetun kaltaista. Muu Lahti 13 364 -3 230 Oheisessa taulukossa on vertailtu edellisen sivun kasvuoletuksilla tehtyjä Lahti yhteensä 21 142 722 Muu Lahden seutu 3 139 -9 226 laskelmia tilanteeseen, jossa kulutuksen ei arvioida kasvavan lainkaan; Lahden seutu yhteensä 24 281 -8 503 tällöin ainoa kasvua synnyttävä tekijä on uusien asukkaiden tuoma ostovoima. Ravintolat ja kahvilat Kulutuksen kasvu Ei kulutuksen kasvua Taulukosta voidaan huomata, että vaikutukset laskennalliseen pinta- Lahden keskusta 2 800 919 alantarpeen kasvuun ovat merkittävät; kun kulutuksen kasvulla arvioituna Muu Lahti 7 410 -751 koko Lahden seudulle tarvittaisiin lisää vähittäiskaupan kerrosalaa noin 41 Lahti yhteensä 10 210 168 500 m2 vuoteen 2030 mennessä, tilantarve pieneneekin lähes 14 000 k-m2 Muu Lahden seutu 3 936 -2 145 ilman kulutuksen kasvua. Lahden seutu yhteensä 14 145 -1 977

Yhteensä Lahden keskustan osalta laskennallinen väestönkasvu synnyttää kuitenkin Kulutuksen kasvu Ei kulutuksen kasvua toisessakin vaihtoehdossa yli 6 500 k-m2 uutta tilantarvetta, kuitenkin noin Lahden keskusta 13 008 6 524 puolet siitä mitä kulutuksen kasvulla arvioituna. Muu Lahti 22 796 -5 332 Lahti yhteensä 35 805 1 192 Uutta kauppaa tarvitaan kuitenkin tulevaisuudessakin alueilla, joissa on Muu Lahden seutu 5 731 -15 227 odotettavissa väestönkasvua. Lähikaupat ja –palvelut ovat olennainen osa Lahden seutu yhteensä 41 536 -14 035 mahdollistamassa asukkaiden sujuvan arjen toteutumista.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 35 KAUPAN KYSYNTÄ TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSET

• Lahden keskusta on varsin tiivis ja sekoittunut, mikä synnyttää kaupalle tärkeää lähiostovoimaa ja ympärivuorokautista kysyntää. Keskustan täydennysrakentaminen on keskeistä kaupan toimintaedellytysten turvaamiseksi.

• Keskustaan tulee houkutella monipuolisesti erilaisia asiakasryhmiä. Asukkaina alueella korostuvat erityisesti nuoret yksinasuvat ja lapsettomat parit sekä eläkeläiset. Lapsiperheiden houkuttelu keskusta-asujiksi on haaste, mutta siihen tulee tulevaisuudessa entistä vahvemmin pyrkiä.

• Laskennalliseen ostovoima- ja tilantarvetarkasteluun pohjautuen Lahden keskustaan tarvitaan vuoteen 2030 mennessä maltillisesti lisää liiketilaa. Kaupan trendit sekä kulutuskäyttäytyminen tarkoittavat ennen kaikkea sitä, että liiketilan määrän kasvattamisen sijaan sitä tulisi pyrkiä määrätietoisesti ohjaamaan ydinkeskustaan sekä määritellyille kasvuakseleille. Uudet hankkeet Ranta-Kartanossa ja Paavolan alueella (mm. Syke ja Luhdan kortteli) tuovat markkinaan lisää liiketiloja, minkä lisäksi tulee huomioida näiden alueiden kytkemisestä keskustaan.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 36 KAUPAN

4 TARJONTA

Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki Lahden / Häkkinen Lassi Kuva:

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 37 KAUPAN TARJONTA VÄHITTÄISKAUPAN LIIKEVAIHTO

Vähittäiskaupan (päivittäis- ja erikoistavarakauppa) liikevaihtoa on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritys- ja Vähittäiskaupan liikevaihto, milj. € (Lahti) toimipaikkarekisterin kuntakohtaisten tietojen perusteella. 1 200

Lahdessa liikevaihto oli vuonna 2017 yhteensä 943 998 1 000 942 944 937 952 943 miljoonaa euroa. Koko vähittäiskaupan liikevaihto on 892 kasvanut vuodesta 2011 noin 51 milj. eurolla (+5,7 %). 250 228 800 229 234 221 251 Vähittäiskaupan liikevaihdosta suurin osa (573 milj. €) 219 toteutui päivittäistavarakaupan ja tavaratalojen 156 97 107 121 155 118 toimialalla. Kasvua on ollut yhteensä vuodesta 2011 noin 600 125 35 milj. € (+4,6 %).

Erityisesti kasvua on tapahtunut muun (keskustahakuisen) 400 618 616 erikoiskaupan toimialalla, jossa liikevaihto on noussut noin 548 593 591 554 573 32 milj. € (+14,6 %). Tilaa vaativassa erikoiskaupassa 200 liikevaihto on jonkin verran laskenut.

0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoistavarakauppa

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 38 Vähittäiskaupan liikevaihto 2017, €/asukas KAUPAN TARJONTA 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 LIIKEVAIHTO, €/ASUKAS 2017 Lahti 7 885 Kuopio 7 008 Joensuu 7 059 Asukaslukuun suhteutettu liikevaihto kertoo alueen Turku 7 105 kaupallisesta vetovoimasta ja tarjonnan laajuudesta. Mikäli Tampere 7 058 liikevaihto on koko maan tasoa korkeammalla, virtaa Jyväskylä 7 092 kaupunkiin tyypillisesti vähittäiskaupan ostovoimaa. Useiden suurempien kaupunkien naapurikunnissa sijaitsee Oulu 6 773 keskustan ulkopuolisia kauppakeskuksia, jotka vetävät Koko maa 6 475 puoleensa asiointeja koko kaupunkiseudulta.

Lahdessa vähittäiskaupan asukasmäärään suhteutettu Liikevaihto 2017, €/asukas liikevaihto oli vähittäiskaupassa vuonna 2017 yhteensä Lahti Kuopio Joensuu Turku Tampere Jyväskylä Oulu Koko maa lähes 7 900 €/asukas, mikä on lähes 22 % enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja myös selkeästi enemmän kuin 6 000 tietyissä valituissa maakuntakeskuksissa.

5 000 7964

Lahden kaupallinen tarjonta on vahva kaikilla toimialoilla.

4 0534

3 8983

3 8773

3 8303 8303

3 7703

3 7413 3 7383 Merkittävin piikki on päivittäistavarakaupan ja 4 000 7293

tavaratalojen toimialalla, jossa Lahden asukaslukuun 3833 3 0373 suhteutettu liikevaihto oli lähes 4 800 €, kun se koko maassa 8952

3 000 7512 2 4582

oli lähes 3922

2 3052

2 1812

2 1012

2 0932 2 0792

1 000 € vähemmän. Myös erikoiskaupan toimialoilla (tilaa 9761 1 8451

2 000 7531

1 5801 1 5351

vaativa ja keskustahakuinen) sekä autokaupan toimialoilla 4331

1 0811

1 0311

996

989 983

Lahden asukaslukuun suhteutettu liikevaihto oli koko maan 974

957

942

929

892

879 843

tasoa korkeampi. 1 000 836

446

374

300

298

288

262

199 161 Ravitsemuksen ja majoitustoiminnan toimialoilla Lahdessa 0 liikevaihto puolestaan on jäänyt koko maan tason alapuolelle.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 39 KAUPAN TARJONTA KAUPAN ALUEET LAHDESSA

Lahti on Päijät-Hämeen maakunnan Karisto (Karisma) kaupallinen keskus, jossa sijaitsee Vuonna 2011 perustetussa keskustan lisäksi useita kaupan kauppakeskus Karismassa (noin 33 000 keskittymiä. Oheisella kartalla on k-m2) sijaitsee K-Citymarket ja havainnollistettu Tilastokeskuksen Tokmanni. Vuonna 2019 Karismassa Ruututietokannan työpaikkojen (G: kävi 2,9 milj. vierailijaa ja keskuksen Tukku- ja vähittäiskauppa) perusteella myynti oli 92,4 milj. €. Holma kaupan keskittymien sijoittumista Lahden kaupunkialueella. Holma Holman kaupallinen keskus on Lahdessa sijaitsee vuonna 2014 tehdyn yhteensä noin 21 000 k-m2. Alueen Salpakangas kartoituksen perusteella yhteensä keskeisin toimija on Prisma, minkä lisäksi Paavola liiketilaa noin 710 000 k-m2, josta alueella sijaitsee tilaa vaativaa Karisma Lahden keskustassa (ml. Paavola) kauppaa ja liikenneasema. Keskusta sijaitsee lähes 300 000 k-m2. Uudenmaankadun varsi Keskusta Alueella on vähittäiskauppaa Lahden keskusta on merkittävä yhteensä noin 65 000 k-m2. Profiililtaan erikoistavarakaupan ja kaupallisten alue on erityisesti tiva- ja palveluiden keskittymä. Keskustassa autokauppaan painottuva . Alueella Uudenmaankadun sijaitsee monipuolisesti erilaisia kaupan sijaitsee huonekalu- ja varsi palveluita erityisesti toria ympäröivissä sisustuskauppaan painottunut kortteleissa sekä Trion kauppakeskus Valo (yht. n. 15 000 m2) Laune kauppakeskuksessa, mutta laajemmin myös katutason kivijalkaliiketiloissa. Laune Keskustan kaupallista rakennetta on Launeen alueella sijaitsee noin 75 000 kuvattu tarkemmin seuraavilla sivuilla. k-m2 vähittäiskauppaa. Keskeisimpinä Renkomäki toimijoina K-Citymarket ja Prisma, Paavola minkä lisäksi huomattava määrä tiva- Paavolan alueella keskustan ja autokauppaa. pohjoispuolella sijaitsee mm. K- Citymarket, tavarataloja sekä Renkomäki erikoiskauppaa. Alueelle on Renkomäki on Lahden eteläisin valmistumassa Prisma-hypermarket kaupallinen keskittymä, jossa sijaitsee entisen kauppakeskus Syken tiloihin. lähes 100 000 k-m2 vähittäiskauppaa. Ankkuritoimijoina ovat mm. Kärkkäisen tavaratalo, Leo’s Lekland, ABC sekä Bauhaus.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 40 KAIKKI KAUPAN TARJONTA LIIKKEET KESKUSTAN KAUPALLINEN RAKENNE

Oheisella kartalla on esitetty Lahden keskustan kaupallinen rakenne Elävät Kaupunkikeskustat Ry:n elinvoimakartoituksen (1/2020) perusteella. Ydinkeskustan ”kuumat korttelit” keskittyvät muutaman korttelin alueelle Trion ja torin välillä sekä välittömästi näiden eteläpuolelle; erityisesti Rautatienkadulla, Vapaudenkadulla ja Vesijärvenkadulla on nähtävissä myös vahvaa kivijalkaliikkeiden keskittymää. . Kartoituksen perusteella alueen liiketilarakenne on seuraavanlainen: ▪ Kaupat: 234 kpl ▪ Ravintola: 118 kpl ▪ Vähittäiskauppa > 1000m²: 15 kpl ▪ Vähittäiskauppa > 4000m²: 1 kpl ▪ Arkipäivä: 359 kpl ▪ Tyhjä: 83 kpl ▪ Remontti: 4 kpl ▪ Yhteensä: 814 kpl

Ns. kuumat korttelit

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 41 KAUPAN TARJONTA ANKKURITOIMINNOT

Rusta Oheisella kartalla on kuvattu Lahden keskustan kaupallisesti merkittävimmät kiinteistöt ja ankkuritoiminnot.

Keskustan kaupallisesti kuumimmat korttelit sijaitsevat Trio- K-Citymarket tori –akselilla, Aleksanterinkadun varrella. Tämä on keskustan tärkeimpiä kaupallisia vyöhykkeitä. Luhdan kortteli Keskustan pohjoispuolella sijaitseva Paavolan alue on myös kehittymässä niin täydennysrakentamisen kuin kaupallisten Tori hankkeidenkin myötä. Paavolassa sijaitsee nykyisin mm. K- Citymarket ja Hong Kong –tavaratalo, minkä lisäksi alueelle on kauppakeskus Sykkeen tiloihin avautumassa Prisma vuoden 2020 aikana.

Hotelli

Tavaratalo

Kauppakeskus

Kauppahalli

Marketti

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 42 Kauppakeskus Trio, kävijät ja myynti 2010-2020 90 8 KAUPAN TARJONTA 77,3 78,9 Kävijät Myynti 80 76 KAUPPAKESKUS TRIO 73,5 71,5 71,5 7 70 6,7 6,7 6,7 6,4 6,4 6,5 6 Aleksanterinkadulla sijaitseva kauppakeskus Trio on Lahden keskustan 6,1 Kävijät, milj. hlö 60 ankkuritoimintoja ja tärkeä asiointikohde. Trion palvelutarjonta koostuu 5,6 58,5 5,3 5 muodin ja muun erikoiskaupan liikkeistä, kahviloista, ravintoloista sekä 5,1 50 53,6 51,6 4,9 erilaisista palveluista (Lahden Palvelutori, pankkipalvelut, hotelli). 49 48,8 4 40 Rakentamisvuosi: 1977, 1987/ 1992/2007/2010 ALV mukana myyntiluvuissa 3 Myynti, milj. € milj. Myynti, 30 Autopaikat: 880 2010-15 Omistaja: Citycon Finland Oy, Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Kauppakeskusjohto: Citycon Finland Oy 20 Ankkuritoimijat: Hotelli Scandic, H&M, K-Supermarket Trio, Tokmanni, 10 1 Kekäle, Lindex, Lahden Palvelutori. 0 0 Vuonna 2019 n. 4,9 milj. kävijää, myynti 48,8 milj. € Vuokrattavat 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 34 600 34 600 34 900 34 900 34 900 34 900 24 160 32 900 32 900 26 900 27 100 liiketilat m² m² m² m² m² m² m² m² m² m² m² Vuokrattavat liiketilat: 27 100 m2 Toimistot: 9 700 m2 Muut vuokrattavat tilat ja aputilat: 9 200 m2 Yhteensä 46 000 m2

Oheisessa kaaviossa on havainnollistettu kauppakeskuksen myynnin ja kävijämäärien kehitystä vuosien 2010-2020 kauppakeskustietojen perusteella. Tiedot ovat pääsääntöisesti vuotta aikaisemmalta ajankohdalta. Tarkasteluajanjaksolla kauppakeskuksen kävijämäärä on laskenut 6,4 milj. kävijästä 4,9 milj. kävijään (-23,4 %). Myynti on ollut hienoisessa laskussa; huomioitavaa on se, että tarkasteluajanjaksolla on tapahtunut myynnin ilmoitustavassa muutos, ennen 2016 myynnissä oli mukana alv. Vuosina 2016-2020 (todellinen ajankohta 2015-2019) myynti on pienentynyt lähes 10 milj. € (-16,6 %)

Tarkasteluajanjaksolla kauppakeskuksen vuokrattava pinta-ala (NLA) on pienentynyt 34 600 m2:sta 27 100 m2:een (-21,7 %).

Lähde: Suomen kauppakeskusyhdistys, Kauppakeskukset 2010-2020 -julkaisut

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 43 KAUPAN TARJONTA PÄIVITTÄISTAVARA

Oheisella kartalla on kuvattu päivittäistavarakauppojen sijoittumista Lahden keskustan alueella. Lisäksi kartalla on esitetty S-market saavutettavuusvyöhykkeet 200 ja 400 metriä (linnuntie) sekä haalealla väestön määrä 250 metrin ruuduissa. Prisma (2020)

Kartalta voidaan havaita, että Lahden keskustassa K-Citymarket on varsin kattavat päivittäistavarakaupan palvelut. S-market K-market Verrattuna muihin vastaavankokoisiin K-Supermarket kaupunkeihin, keskustassa on varsin useita hyper- ja LIDL supermarket-kokoluokan myymälöitä. Lahden S-market keskustan asukkailla on näin ollen erittäin hyvät päivittäistavarakaupan lähipalvelut K-market kävelyetäisyydellä. K-market Keskustan ulkopuolella myymälöitä on varsin vähän; esimerkiksi keskustan pohjois- ja itäpuolelle ei ole väestömäärästä huolimatta syntynyt edes pienempiä lähikauppoja. Keväällä 2020 uutisoitiin Trion K-Supermarketin lakkautuksesta. K-market

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 44 KAUPAN TARJONTA MUUTOKSET TILOJEN KÄYTÖSSÄ

Oheinen kartta kuvaa tyhjiä, vapaana olevia liiketiloja keskustan rajausalueella päivityshetkellä. Tyhjillään olevia liiketiloja on suhteellisen paljon (83 kpl). Tyhjiä liiketiloja on erityisesti Triossa, Aleksanterinkadun länsipäässä sekä Paavolan alueella pohjoisessa.

Viime vuosina muutokset toimialojen pääluokissa ovat melko pieniä; pientä vähennystä on tapahtunut muoti -ja asusteet –pääluokassa. Lisäystä on tapahtunut eniten kauneus- ja hyvinvointipalvelut ja toimistot ym. -pääluokissa

Lähde: AllIn-elinvoimalaskenta, H1/2020

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 45 KAUPAN TARJONTA LAHDEN LIIKETILAMARKKINAT 2020

Catella Oy:n markkinakatsauksen perusteella Lahdessa on vapaata liiketilaa noin 24 000 m2 ja toimistotilaa 26 000 m2. Liiketilojen vajaakäyttöaste on 3,2 %, mikä on verrattuna muihin suomalaisiin kaupunkeihin melko pieni.

Lahden ydinkeskusta-alue rajautuu liike- ja toimitilamarkkinoiden näkökulmasta hyvin voimakkaasti Trion ja torin väliselle alueelle, Aleksanterinkadun ympäristöön. Tällä alueella liiketilojen vuokrataso on 20-50 €/m2/kk. Prime-vuokra on katsauksen mukaan 45 €/m2/kk, mikä on vertailukaupunkeja selkeästi matalampi.

Ydinalueen ulkopuolella vuokrataso pienenee huomattavasti; ydinkehällä liiketilojen vuokra on noin 9-15 €/m2/kk ja Hämeenkadun ja aseman välisellä alueella 7-12 €/m2/kk.

Lähde: Catella Oy, Markkinakatsaus, kevät 2020

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 46 KAUPAN TARJONTA TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSET

• Lahden kaupallinen tarjonta verrattuna muihin suomalaisiin kaupunkeihin on erittäin hyvällä tasolla, minkä lisäksi liiketilojen vajaakäyttöaste on pysynyt suhteellisen matalalla tasolla.

• Päivittäistavarakaupan saavutettavuus on keskustassa erittäin hyvä – myös suuremmat marketit ovat kävellen saavutettavissa.

• Keskustan ulkopuoliset kaupan alueet ovat vahvistuneet, mikä asettaa haasteen keskustan kaupalliselle elinvoimaisuudelle; keskustan tuleekin löytää kaupallinen roolinsa ja vahvistaa keskustalle omaleimaisia kaupan toimintoja.

• Keskustan vahvat ankkuritoimijat (Trio, Sokos) ovat joutuneet pienentämään kaupallisia toimintojaan – keskustan kaupallisen elinvoimaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että ankkuritoiminnot ovat vetovoimaisia ja tarjonnaltaan monipuolisia myös tulevaaisuudessa.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 47 KAUPALLISESTI VETOVOIMAINEN

5 KESKUSTA

Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki Lahden / Häkkinen Lassi Kuva:

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 48 KAUPALLISESTI VETOVOIMAINEN KESKUSTA MISTÄ KAUPALLINEN VETOVOIMAISUUS KOOSTUU?

Keskustan kaupallinen vetovoimaisuus on monen tekijän summa, mutta ennen kaikkea se syntyy asiakkaiden kokemusten kautta – miten keskusta pystyy vastaamaan asiakkaan tarpeisiin, odotuksiin, toiveisiin ja mieltymyksiin. Kaupalliseen vetovoimaisuuteen voidaan vaikuttaa niin myymälätilojen sisällä kuin niiden ulkopuolellakin, kaupunkitilassa.

Seuraavilla sivuilla on tarkemmin kuvattu erilaisia tarkastelukehikoita ja –tapoja keskustaympäristöön ja sen kaupalliseen vetovoimaisuuteen liittyen.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 49 KAUPALLISESTI VETOVOIMAINEN KESKUSTA TYÖN TARKASTELUKEHIKKO

Placemaking Elinvoimaisen ympäristön laatukriteerit Maslow’n tarvehierarkia

Project for Public Spaces -organisaation kehittämässä Jan Gehlin mukaan kaupunkiympäristö Käyttäjätarpeiden määrittelyssä hyödynnetään Placemaking-teoriassa alueen vetovoimaisuutta muodostaa yhdessä ihmisen käytöksen sekä Maslow’n tarvehierarkiaa, jonka mukaan ihmisillä tarkastellaan on neljänä osa-alueena: yhteisöllisyys, tarpeiden kanssa käsityskokonaisuuden, mikä on viidenlaisia tarpeita, jotka muodostavat toiminta ja käyttö, viihtyisyys ja mukavuus sekä vaikuttaa paikan luonteeseen ja käyttäjien hierarkisen tason. Alemman tason tarve täytyy saavutettavuus ja esteettömyys. Placemakingin käsitykseen siitä. Ympäristön viihtyisyyteen olla täytetty ennen kuin voidaan siirtyä ideana on tarkastella fyysisen kaupunkitilan lisäksi myös vaikuttaa mm. ”elinvoimaisen seuraavalle tasolle. Hierarkia on kuitenkin paikkojen sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia, jotka kaupunkiympäristön 12 laatukriteeriä”. joustava; ihmisen toiminnan nähdään usein yhdessä muodostavat paikan identiteetin. Pakolliset toiminnot, kuten ruokakaupassa motivoituneen monesta tarpeesta käsin. käynti, tapahtuvat ympäristöstä huolimatta. Keskustojen osalta keskeistä on, että käyttäjien https://www.pps.org/article/what-is-placemaking Vapaaehtoiset toiminnot, kuten kahvilassa reitit määrittyvät kolmion alimpien tasojen käynti, tapahtuvat miellyttävässä ympäristössä. mukaisesti: käyttäjät hakeutuvat palveluiden Seuraustoiminnot, kuten yhteisöllisyys, syntyvät pariin erityisesti perustarpeiden vuoksi, mutta kahden ensimmäisen toiminnon voivat käynnin aikana kiinnostua myös yhteissummana. elämyksellisten toimintojen pariin, ja tässä keskustat voivat erottua ostoskeskuksista.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 50 KAUPALLISESTI VETOVOIMAINEN KESKUSTA PLACEMAKING (PROJECT FOR PUBLIC SPACES )

Mittarit: Mittarit: Houkutteleva • Naisten, lasten ja Käytännöllinen • Yritysten ikääntyneiden paikallisomistus määrä Vuorovaikutteinen Erityinen kaupunkitilassa Monipuolinen, • Maankäytön tavat monikulttuurinen Aktiivinen • Ilta-aikainen käyttö • Kiinteistöjen arvo TOIMINTA JA Kestävä • Vapaaehtois- YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllinen KÄYTTÖ • Vuokrataso toiminta Elävä Yhteistyö • Vähittäiskauppa • Sosiaaliset verkostot

• Kaupunkielämä VETOVOIMAINEN KESKUSTA Siisti Jatkuva Mittarit: SAAVUTETTAVUUS JA VIIHTYISYYS JA Vehreä Mittarit: Linkittynyt ESTEETTÖMYYS MUKAVUUS Elämyksellinen • Rikostilastot • Liikennedata Käveltävä Historiallinen • Siisteystaso • Kulkutapajakauma Luettava • Rakennusten kunto Houkutteleva • Jalankulkijoiden Esteetön määrä Turvallinen • Ympäristödata Saavutettava • Pysäköintiratkaisut Etäisyys Käveltävä & "oleskeltava"

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 51 KAUPALLISESTI VETOVOIMAINEN KESKUSTA ELINVOIMAISEN KAUPUNKIYMPÄRISTÖN 12 LAATUKRITEERIÄ (JAN GEHL)

NAUTINNOLLISUUS MUKAVUUS SUOJAAVUUS

Mittakaava Käveltävyys Liikenne ja onnettomuudet “Human scale”: Aistit, käyttäytyminen, liikkuminen, Katutilan soveltuvuus ja pintojen laadukkuus, Suoja liikenne- ja muilta onnettomuuksilta, pelko mittasuhteet katukuvan mielenkiintoisuus, esteettömyys liikenteestä

Mahdollisuus nauttia ilmastosta Oleskelu Rikokset ja väkivalta aurinko / varjo, lämpö / viileys, tuulenvire / ilmastointi Reuna-alueiden mielenkiintoisuus, määritellyt paikat Turvallisuuden tunne: katutilan eläväisyys, valvonta, oleskelulle, jäämiseen kannustaminen päällekkäiset toiminnot

Esteettisyys & positiiviset aistikokemukset Istuminen Epämiellyttävät aistituntemukset Näkymät, näköalat, blue & green, Istumisvyöhykkeet, ensi- ja toissijaiset Tuuli, sateet, kylmyys, kuumuus, saasteet, melu, pöly suunnitteluratkaisujen laadukkuus, mielenkiintoiset istumismahdollisuudet, penkit levähtämiseen yksityiskohdat

Näkeminen Näkemäetäisyydet, näkymien esteettömyys ja mielenkiintoisuus, valaistus

Kuuleminen & juttelu Melutason mataluus, penkkien asettelu

Leikki ja tapahtumat Fyysisiin toimintoihin, leikkiin, tapahtumiin ja rentoutumiseen vuorokauden ja vuoden ympäri kutsuvat tilat

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 52 KAUPALLISESTI VETOVOIMAINEN KESKUSTA MASLOW’N TARVEHIERARKIA

Ohessa on esitetty Maslow’n tarvehierarkia, joka on tuotu Esimerkkejä soveltamisesta kaupunkiympäristössä: kaupalliseen ja kaupunkiympäristölliseen viitekehykseen. • Ainutlaatuiset elämykset ja kokemukset Kaupunkikeskustan kaupan tulee tarjonnallaan vastata ennen • Sosiaalisen median päivittäminen / “Instagram-kohteet” kaikkea keskustassa asuvien ja siellä asioivien fyysisiin tarpeisiin. • Kulttuuri Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tarjonnaltaan • Tapahtumat monipuolisia päivittäistavarakauppoja riittävän lähellä (alle 600 • Kohtaamispaikat, kohtaamiset m) kotia tai työpaikkaa. Lisäksi arjessa tarvitaan myös muita • Rakennetun ympäristön viihtyisyys ja visuaalisuus palveluita (esim. ravintolat ja kahvilat, parturi-kampaamot, pankit, terveydenhoito) mielellään kävelyetäisyydellä. • Historian näkyminen tilassa • Ravintolaelämykset ja kahvilassa Perustarpeiden tyydyttämisellä keskusta ei kuitenkaan vielä luo istuminen itselleen kilpailuetua ja vetovoimaa, vaan ne syntyvät • Rannat ja viherympäristöt siirryttäessä tarvehierarkiassa korkeampiin tasoihin. Näistä • Elämyksellinen shoppailu sosiaalisiin tarpeisiin, arvonantoon ja itsensä toteutukseen • Muistojen muodostaminen vastaavat kaupunkiympäristölliset ja kaupalliset kokonaisuudet • Sosiaaliset kohtaamiset synnyttävät omaleimaisia, uniikkeja ja elämyksellisiä • Hengailu/oleskelupaikat kokemuksia, minkä seurauksena keskustaan halutaan tulla yhä uudestaan. Nämä voivat syntyä esim. kaupunkikulttuurista ja – • Arjen ostokset ja kaupassakäynti ympäristöstä, tapahtumista, kampanjoista, kohtaamisista sekä • Arkea helpottavat palvelut paikallisuudesta. • Syöminen / juominen • Saavutettavuus • Liikkuminen • Esteettömyys • Opastus • Istuminen / lepääminen • Turvallisuus • Suoja, lämpö

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 53 KAUPALLISESTI VETOVOIMAINEN KESKUSTA PAIKKOJEN VERKOSTON KEHITTÄMINEN

Etäisyys koetaan fyysisen välimatkan sekä psyykkisten, matka-aikaa Jalankulkijan reagointia ympäristöönsä tutkittaessa on havaittu hänen hidastavien tai kulkemista haittaavien tekijöiden summana. Kaupallisessa mielenkiintonsa lakkaavan kauniissakin ympäristössä noin 220 metrin keskustassa tämän kokonaisetäisyyden minimoiminen on ensiarvoisen jälkeen. Samalla on kiinnitetty huomiota siihen, että useissa orgaanisesti tärkeää; palveluiden tulee sijaita tiiviisti toistensa läheisyydessä, jolloin kasvaneissa kaupungeissa jalankulkijan taipaleeseen on, vaistomaisesti tai niiden väliset matkat ovat lyhyitä ja kaupat koetaan helposti tarkoituksella, järjestetty katkos paikan muodossa sellaisten välimatkojen saavutettaviksi. päähän toisistaan, että ympäristön viehättävyys kasvaa uudestaan. Tällöin paikan tarkoituksena on auttaa kulkijaa toipumaan kuljetun matkan Vähittäiskaupan kannalta kriittisen etäisyyden on todettu olevan vain noin rasituksista ja nostaa seuraavan matkaosuuden viehättävyys huippuunsa 10–25 metriä. Tämä tarkoittaa sitä, että kauppojen välisen matkan ollessa houkutellen näin suuntaamaan eteenpäin. yli 25 metriä muodostuu jo selvä este hakeutua seuraavaan, kaukaiseksi koettuun kohteeseen ja jatkaa näin kulkemista kaupunkirakenteessa. Paikat voivat tuottaa esteettisiä, maisemaan tai kaupunkikuvaan liittyviä Kriittinen etäisyys ylittyy Suomessa useasti jo pelkästään kadun ylityksellä. kokemuksia, jolloin kyseessä ovat usein puistot, rannat, aukiot, torit tai kadut ja niissä olevat kiintopisteet sekä kaikki talojen välinen tila, suunniteltu Epäviihtyisä kaupunkiympäristö ja erilaiset fyysiset esteet lisäävät myös tai suunnittelematon, joka on julkista ulkotilaa. Paikkoihin voidaan liittää etäisyyden tunnetta. Erityisen suuri merkitys tällä seikalla on, kun mietitään myös sosiaalisia kokemuksia, jolloin kyseessä ovat useasti alueet, joissa tietyn alueen soveltumista liiketoiminnalliseen käyttöön sekä sitä, mikä syntyy paljon ihmisten välisiä kohtaamisia. Esteettisten ja sosiaalisten merkitys kokonaisetäisyyksillä on ihmisten ostokäyttäytymiseen ja elämysten lisäksi paikat voivat tarjota toiminnallisia, psyykkisiä, fyysisiä ja mahdollisuuksiin hakeutua alueella sijaitsevien kaupallisten palveluiden. kulttuurisia kaupunkikokemuksia. Kadulla oleva liian pitkä suljettu näyteikkunasarja tai passiivinen seinätila voi lisätä suurestikin tunne-etäisyyttä ja estää hakeutumisen edessäpäin Paikkojen järjestelmälle on tunnusomaista se piirre, että paikkojen välinen oleviin liikkeisiin tai kohteisiin. etäisyys on keskimäärin noin 200–220 metriä, mutta erityisen laadukkaasti rakentuneissa kaupungeissa etäisyys on vieläkin lyhyempi. Inhimillisesti Palveluiden sijoittuminen vertikaalisesti useaan kerrokseen pidentää rakentuneessa kaupungissa paikat toimivat jalankulkijoiden tukikohtina ja etäisyyden tunnetta moninkertaisesti verrattuna etäisyyden muutoksiin niiden sijoittuminen kaupunkirakenteeseen luo sopusointua ja rytmiä. Tällöin horisontaalisella tasolla: yhden kerroksen nouseminen vastaa psyykkisesti tuloksena on korkealaatuinen ja virikkeitä tarjoava kaupunki, jossa jopa yli 100 metrin etäisyyttä katutasolla. jalankulkija löytää uusia suunnistusmahdollisuuksia ja kokee vaihtelua ennen väsymistään. Suuret tyhjät aukiot ja torit rajoittavat kulkemista kaupunkirakenteessa. Kun aukiolla tai torilla on elämää, ihmisiä ja torimyyjiä, etäisyyden tuntua ei pääse syntymään, mutta aukion ollessa tyhjä tai pysäköityjen autojen täyttämä koetaan sen ylittäminen liian pitkänä matkana.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 54 KAUPALLISESTI VETOVOIMAINEN KESKUSTA PAIKKOJEN VERKOSTON KEHITTÄMINEN

Oheisella kartalla on esitetty Lahden keskustan paikkojen verkostoa sekä toisaalta kokemusta heikentäviä alueita. Kaupallisesti tärkeää on, että keskusta luo mielenkiintoisen ympäristön erilaisine kiintopisteineen (solmut) sekä näitä yhdistävine mielenkiintoisine reitteineen (linkit).

1. Nykyisellään jäsentymätön alue, jota tuleva Ranta-Kartano tulee 1 selkiyttämään – matka satamaan tuntuu pitkältä 2. Uusi taide- ja julistemuseo, Malskin toimintakeskus luo destinaation Rautatienkadun toiseen päähän – estevaikutuksena puisto ja mäki välissä, viimeinen ”etappi” Vapaudenkadulta pohjoiseen heikko. 4 2 3. Estevaikutus kävelijöille: Trion ylikulkusilta yhdistettynä pysäköintihallin sisäänkäyntiin erottaa kulttuurivyöhykkeen toiminnallisesti ydinkeskustasta. Toinen katkos reitillä on Paavolan ostosalueen sijainti erillisenä 3 ydinkeskustasta – pitkältä tuntuva etappi mittakaavan ja virikkeettömyyden seurauksena 4. Passiiviset julkisivut, parkkikenttiä, autovaltaista, pitkiä kortteleita kävelijälle. 5. Hiljentynyt putiikkikatu, jonka varrella tyhjiä liiketiloja ja paljon 5 kadunvarsipysäköintiä 6. Jäsentymätön, ei-intuitiivinen etappi matkalla ydinkeskustaan Matkakeskukselta – käyntikortti ja vierailijan ensimmäinen kosketus Lahteen. Mannerheiminkadun ylitys.

Puistot ja aukiot Matkakeskus Katkos paikkojen verkostossa 6 Kulttuuri- ja Kauppatori viihdekohteet Matkustajasatama

Tavaratalot ja Keskussairaala Majoitus marketit

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 55 KAUPALLISESTI VETOVOIMAINEN KESKUSTA KATUTASON KIINTEISTÖJEN KEHITTÄMISPERIAATTEITA

Liikejulkisivujen tulee erottua muusta Mukava miljöö houkuttelee asiakasta rakennuskannasta, jotta kuluttaja viipymään ostoksilla pidempään. löytää kaupalliset palvelut ja näkee, Esim. Pysähdyspaikat asiakkaille (mm. mihin ne rajautuvat. Esim. Ikkunoiden lapsiperheet ja ikäihmiset) kuten ja sisääntulon korostaminen terassit, pöytäryhmät, parklet (palkkirakenteet, väriraidat, eriväriset (parkkipaikan muuttaminen pinnat, erilaiset materiaalit, erilaiset terassiksi), kausi-ikkunat, kulun ikkunankarmit), arkadit sadesuojina ja helppous (katukivetysten korkeus, hellesään viilentäjinä, liiketilan ja riittävän leveät väylät ohittamiselle), brändin näkyminen kadulle, riittävästi tilaa pop up-toiminnalle (kojut, valoa, valaistus ilta-aikaan esiintyjät) ikkunashoppailun mahdollistamiseksi aukioloaikojen ulkopuolella Tilojen rakentaminen monimuotoisiksi sisältä ja ulkoa todennäköisesti Kaupallisen toiminnan näkyminen ja nostaa jälleenvuokrausastetta. Esim. avoimuus herättää mielenkiinnon. ulos levittäytymisen mahdollisuus, Näyteikkunoista välittyvä tekeminen kuten terassit, koristeet, A-standit, ja ostoympäristön näkyminen kadulle esillepano ja parkletit. houkuttelee lähestymään. Esim. teippausten käyttäminen hillitysti Ilmeetön ja rapistunut tila näkyvyyden säilyttämiseksi ulkoa houkuttelee vandalismia ja laskee sisälle ja toisin päin (esim. kaupallista vetovoimaa. Tällöin ravintoloiden ikkunapaikat) kannattaa kehittää tyhjiä ja epämääräisiä pintoja tai nostattaa Herätteellisyys jo katutilassa ja ilmettä kiinnittämällä huomio julkisivussa lisää ostamista. Esim. toisaalle muilla huomioelementeillä. tuotteiden esille laitto houkuttimeksi Näiden elementtien tulee tukea katutilaan, avoimet ovet ja alueen identiteettiä, imagoa ja aistikokemukset kadulle asti (musiikki, kulkijan elämystä. Esim. muraalit, tuoksut), näyteikkunan avautuminen mainonta, kuvitukset kadussa, jalkakäytävälle, mahdollisuus pyöräparkit, penkit, istutukset, pysähtyä liikkeen edustalle (penkit, betoniporsaat pienet kahvilapalvelut)

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 56 KAUPALLISESTI VETOVOIMAINEN KESKUSTA YHTEENVETO: LAHDEN KESKUSTAN KAUPALLINEN SWOT

Vahvuudet Heikkoudet • Vahva maakuntakeskus • Trion kauppakeskuksen ja Sokoksen tavaratalon haasteet; joutuneet • Tiivis kaupunkirakenne supistamaan kaupan tarjontaa • Lahden keskustan täydennysrakentaminen ja väestönkasvu • Tyhjät liiketilat muodostavat katkoksia keskustan kaupalliseen rakenteeseen; tyhjiin liiketiloihin haastavaa löytää uusia toimijoita • Vahva kaupallinen imago ja tarjonta; ostovoiman virtauksen kohde, kivijalkakaupan määrä keskustassa • Joidenkin keskustan kaupallisten kiinteistöjen kunto • Hyvät päivittäistavarakaupan lähipalvelut keskusta-alueella • Passiiviset julkisivut varsinkin keskustan ja Paavolan alueen välillä • Keskusta tunnistetaan vapaa-ajan ja viihtymisen paikkana; monipuolinen • Keskustan rooli suhteessa vahvoihin kaupan alueisiin keskustan ulkopuolella ravintola- ja viihdetarjonta • Suuret keskustan kehittämishankkeet toteutettu (esim. toriparkki) • Saavutettavuus eri kulkumuodoilla • Kävelykeskusta ja –kadut, katuvihreä • Urheilu- ja tapahtumakaupungin imago, vahva paikallisbrändi • Keskustan kehittämisen tahtotila ja tavoitteet

Mahdollisuudet Uhat • Verkkokauppa ja kaupan monikanavaisuus luo mahdollisuuksia uusille • Väestön ikääntyminen ja markkina-alueen väestönkasvun pienentyminen; palvelukonsepteille myös kivijalassa kokonaisostovoiman kehitys? • Toimijoiden (yrittäjät, kiinteistönomistajat, kaupunki) yhteistyön tiivistäminen, • Verkkokaupan kasvu, mikäli mahdollisuuksia ei osata hyödyntää uudet yhteistyömallit • Ei osata katsoa kokonaisuutta; kehitetään pelkästään omaa kiinteistöään • Keskustan täydennysrakentaminen, mixed use –konseptit tai toimintaansa näkemättä miten se vaikuttaa keskustan • Co-working ja co-living –konseptit kokonaiselävyyteen, ei jaeta tietoa • Ranta-Kartanon ja sataman alueen, Matkakeskuksen ja Paavolan alueen • Korona-pandemian vaikutukset keskustoihin ja kaupan toimialaan lyhyellä toiminnallinen kytkeminen keskustaan ja pitkällä aikajänteellä?

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 57 LAHDEN KAUPALLISEN

6 KESKUSTAN VISIO

Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki Lahden / Häkkinen Lassi Kuva:

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 58 KESKUSTAN KAUPALLINEN VISIO MIKSI LAHDEN KESKUSTAAN TULLAAN ASIOIMAAN VUONNA 2030?

Lahden keskustan kaupallista visiota mietittäessä, keskeinen kysymys on, miksi Lahden keskustaan tullaan asioimaan vuonna 2030 – mitkä ovat keskustan kilpailuvaltit ja toisaalta missä asioissa keskusta ei pärjää suhteessa ulkopuolisiin kaupan alueisiin tai vaikkapa verkkokauppaan? Kaupallisesti keskustalla on monia merkityksiä ja nämä riippuvat aina tarkasteltavasta henkilöstä ja hänen tarpeistaan ja odotuksistaan. Keskustaympäristöjen on erittäin haastava kilpailla keskustojen ulkopuolisten kaupallisten keskusten kanssa tavaravaihdannan logistisen sujuvuuden näkökulmasta; keskusta jää aina alakynteen, kun puhutaan autoliikenteen sujuvuudesta, pysäköinnin helppoudesta tai huoltoliikenteen järjestämisestä. Keskustoilla on kuitenkin tiettyjä vetovoimatekijöitä ja vahvuuksia, joita korostamalla keskustan roolia kaupallisessa verkostossa voidaan parantaa. Tällaisia ovat mm. • Vahva lähiasutus; keskustassa ja sen ympärillä sijaitsee tiiviisti asukkaita, joille keskusta tarjoaa arjen asiointiympäristön ja luontaisen kulutuskohteen • Kaupunkikulttuuri, -ympäristö ja historia luovat ainutlaatuisia kokemuksia, elämyksiä, virikkeitä ja yllätyksiä, joita on mahdotonta kopioida • Monipuolinen palvelukokonaisuus, jossa kaupallisten palveluiden lisäksi alueella voi monipuolisesti kokea kulttuuri-, viihde-, tapahtuma ja ravintolapalveluita • Ympäristöt, joissa sijaitsee myös ei-kaupallista tilaa • Mielenkiintoinen ja erityislaatuinen paikallisyrittäjien tarjonta

Kuopion kaupan selvitys Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 59 KESKUSTAN KAUPALLINEN VISIO LAHDEN KESKUSTASSA ASIOIVIEN JA TOIMIVIEN TARPEITA

Oheiseen kuvioon on koottu Lahden keskustan keskeisten käyttäjäryhmien ominaisuuksia ja tarpeita. Esitystapa on suuntaa-antava.

Keskustan asukas Keskustassa Keskustassa Elinkeinon- asioiva vierailija harjoittaja

• Asuu ja asioi Lahden ydinkeskustassa • Asuu Lahden keskustan ulkopuolella • Vierailee Lahdessa ensimmäistä • Toimii Lahden keskustan alueella tai sen tuntumassa; keskusta on muualla kaupungissa tai kertaa tai satunnaisesti, voi saapua elinkeinonharjoittajana lähiasiointipaikka ympäryskunnissa muualta Suomesta tai ulkomailta • Toimii omassa tai vuokratussa • Käyttää keskustan palveluja • Asioi säännöllisesti keskustassa mm. • Asioi Lahdessa joko vapaa-ajan liikekiinteistössä, jossa asiakkaat ja monipuolisesti, arjen erikoiskaupan ja palvelujen matkalla tai työmatkalla, esim. mahdolliset tavarantoimittajat / päivittäistavaraostoksista suurempiin houkuttelemana, painottuen Salpausselän kisojen, messujen, yhteistyökumppanit vierailevat ostoksiin, ja ravintola-, viihde- ja erityisesti viikonloppuihin. konferenssin tai kaupunkiloman säännöllisesti. hyvinvointipalveluihin merkeissä • Keskustassa paitsi asioidaan, myös • Liikkuu pääasiallisesti henkilöautolla • Mahdollisuus käyttää katutilaa vietetään vapaa-aikaa tai julkisella liikenteellä • Liikkuu pääasiallisesti hyödyntäen toiminnassaan, esim. kadulle kaupunkielämää seuraten, perheen kaikkia kulkumuotoja; kävellen, levittäytymiseen ja ystävien kanssa tavaten ja • Odottaa Lahden keskustalta jotain kaupunkipyörällä, taksilla, julkisella puistoissa rentoutuen enemmän – palvelukokemusta, liikenteellä ja/tai henkilöautolla. • Odottaa Lahden keskustalta, että se • Liikkuu pääasiallisesti kävellen tai kaupunkikulttuuria, monipuolista tarjoaa jatkuvia asiakasvirtoja, pyöräillen tarjontaa sekä erilaisten tarpeiden • Odottaa Lahden keskustalta hyvää saavutettavuutta sekä yhdistämistä (kauppa + ravintola + erityisesti elämyksellisyyttä, sujuvia huolto- ja logistiikkayhteyksiä. • Odottaa Lahden keskustan viihde) helppoutta, turvallisuutta sekä tarjoavan sujuvaa arkea, hyviä ja mukavia ravintola- ja monipuolisia lähipalveluita kahvilapalveluita.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 60 LAHDEN KESKUSTAN KAUPALLINEN VISIO KULMAKIVET JA LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT

Paikallisuus ja identiteetti Sujuva arki Viihtyisä katutila Lahden keskusta on omaleimaisesti lahtelainen. Keskusta tarjoaa puitteet sujuvan arjen Keskustan katutila tarjoaa elämyksiä ja Alueella näkyvät esimerkiksi urheiluperinne ja järjestämiselle; kaikki tärkeimmät palvelut ovat silmänruokaa. Eri alueiden omaleimaiset karjalaisuus. kävellen saavutettavissa. toiminnalliset profiilit näkyvät katutilassa. Viihtyisä katutila lisää asiakasviihtyisyyttä ja keskustan käyttöä.

Tapahtuma- ja kulttuurikaupunki Kestävyys Toimijoiden välinen yhteistyö Lahti on aktiivinen ja ympärivuotinen Kestävyys ja ilmastopääkaupunkiperinne näkyy Vetovoimaisen kaupunkikeskustan toteutuminen tapahtumakaupunki, mikä tuo asiakasvirtoja keskustassa tulevaisuudessakin. Kaupan edellyttää tiivistä yhteistyötä; yhteistä ideointia, keskustan palveluille. näkökulmasta tämä tulee esiin esim. tarjonnassa hybridikonsepteja, tapahtumia ja esim. ja konsepteissa, saavutettavuudessa sekä yhteishankintoja. kiertotaloudessa.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 61 LAHDEN KESKUSTAN KAUPALLINEN VISIO RAKENNUSPALIKAT OSA - ALUEITTAIN

• Paikalliset lahtelaiset kaupan konseptit • Tuttavien kohtaamispaikka • Vahvat kaupalliset solmupisteet ja niiden • ”kaupunkilomafiilis” väliset profiloidut/brändätyt • Riittävästi ei-kaupallista linkit tilaa, jossa viettää aikaa • Toiminnalliset aluebrändit • Tilapäiskäytöt • Ympärivuotiset tapahtumat • Aito ja aktiivinen VISIO karjalaisten tori • Pop up -toiminta KAUPUNKIELÄMÄ TOIMINNOT KAUPALLISESTI VETOVOIMAINEN SAAVUTETTAVUUS VIIHTYISYYS JA ELÄVÄINEN LAHDEN KESKUSTA • Keskustan saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla • Saapujalle tulee olo että on • Hyvät astunut keskustaan pysäköintimahdollisuudet • Kiinnostavat etapit ja reitit autoille ja pyörille, keskitetty • Elävät julkisivut autopysäköinti • Liittyminen viheralueisiin • Keskustan miellyttävät ja turvalliset sisäiset yhteydet • Turvallisuus • Kävely ja pyöräily näkyvät • Rosoisuus selkeästi katukuvassa

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 62 KAUPUNKIELÄMÄ

• Vapaa-ajan vietto yksin tai yhdessä • Kaupunkielämän elävöittämiä yhteyksiä ja (perhe, ystävät, muut kaupunkilaiset) teemakokonaisuuksia, jotka johdattavat keskustan erilaisten kaupallisten ja esim. • Luontevat kohtaamispaikat, joissa altistuu kulttuurihistoriallisten kohteiden äärelle sosiaalisille kohtaamisille • Julkista, kaikille avointa kaupunkitilaa oleskeluun • Asuntotarjontaa myös lapsiperheiden tarpeisiin

• Vetovoimaiset paikat ja tapahtumat, jotka • Viikonlopun tapahtumat ja keskustaelämä houkuttelevat asiakasvirtoja houkuttelevat asioimaan keskustassa esim. kauppakeskusten sijaan • Jalkautuminen asiakkaiden lähelle • Kaupunkilomatunnelma • Infraa mahdollistamaan elämyksiä • Työskentelymahdollisuuksia myös oman toimiston ulkopuolella

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 63 TOIMINNOT

• Monipuolinen palvelu- ja tuotevalikoima, ei tarvetta lähteä • Uniikit paikalliset tuotteet ja palvelut (mm. karjalaisuus, rosoisuus, urheilu, keskustan ulkopuolelle arkena tai viikonloppuna kestävyys) • Paikallisylpeyden tukeminen paikallisiin tuotteisiin ja ilmiöihin • Kiinnostavat teemakadut ja –alueet tutkittavaksi, sekä kaupungin linkittyvillä tapahtumilla, tuotteilla ja palveluilla (ml. Lähiruoka) brändin kärjet näkyviksi kaupunkitilaan (urheilu, muotoilu, kestävä kehitys), vetovoimaiset tapahtumat ja niiden ympärille syntyvät tuote- • Eläväinen tori ja palvelukonseptit • Tulevaisuuden palveluiden ja toimintojen kysynnässä • Monipuolinen valikoima majoitusta saatavilla erilaisiin tarpeisiin (vapaa- korostuvat viihde-ja kulttuuritoiminnot, sekä kahvilat ja ajan matka, seminaarimatka) ravintolat

• Ympärivuotisista tapahtumista ja toiminnoista uusia asiakasvirtoja ja mahdollisuuksia oman liiketoiminnan kehittämiseen (mm. Pop up – • Kiinnostavat vahvat kaupalliset konseptit toiminta) • Palvelujen sijainnin helppo hahmottaminen ja asiointien • Alueiden profiloitumisesta ja paikallisuudesta tukea ja sisältöjä yhdistäminen alueiden selkeän profiloitumisen kautta kaupallisiin konsepteihin ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön • Kivijalkakaupan tulee satsata palveluiden lisäksi • Verkkokauppaan liittyvien toimintojen mahdollistaminen, esim. verkkokauppaan, markkinointiin ja uudenlaisiin teknologisiin showroomit , imaginary storet ja noutopisteet sovelluksiin. • Toimistotilojen muuntojoustavuus, esim. etätyön lisääntymiseen • Yhteistyö, julkisen ja yksityisen palvelun limittyminen, varautuminen. Myös toimistoja koskevien palvelukonseptien vähemmän rajoitteita. kehittyminen, mm. lounaspalvelut ja co-working-tilat • Erityisesti katutason laadukkaat liiketilat ja tyhjien liiketilojen hyödyntäminen väliaikaisesti, palvelutarjonnan uusiutuminen

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 64 SAAVUTETTAVUUS

• Sujuva ja miellyttävä kulkeminen kävellen ja • Sujuvat matkaketjut, esim. keskustan saavutettavuus pyöräillen koko keskustan alueella Matkakeskukselta saapuessa • Hyvät pyöräpysäköintimahdollisuudet • Reittiverkosto, joka ohjaa kaupunkia vain hieman tai • Mahdollisuus myös saattoliikenteelle, esim. ei lainkaan tuntevaa palvelukeskittymien äärelle kotiinkuljetukset ja suurempien ostosten kuljettaminen henkilö- tai pakettiautolla

• Keskustaan on helppo saapua eri kulkumuodoilla • Asiakkaille ja yhteistyökumppaneille mahdollisimman • Hyvät henkilöauton pysäköintimahdollisuudet sujuva saavutettavuus kävelyetäisyydelle palvelukeskittymistä • Mahdollisimman sujuvat tavarantoimitukset, huolto ja • Laadukkaat bussipysäkit kävelyetäisyydelle muu logistiikka (nouto- ja jakelupisteet, pienlogistiikan palvelukeskittymistä uudet kuljetusratkaisut) • Teema-alueiden sujuva ja kävelemään • Pikapysäköinti (max. 30 min) säilytettävä soveltuvilla houkutteleva verkosto, ei tarvetta siirtyä alueilla henkilöautolla keskusta-alueen sisäisiä matkoja • Liikkumisväylien ja katutilaan laajentuvien toimintojen (esim. terassit) yhteensovitus

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 65 VIIHTYISYYS

• Keskustassa on penkkejä joissa viivähtää ja puita • Eläväinen keskusta luo vierailijalle tunteen, että on luomassa varjoa oleskelulle myös aurinkoisina saapunut keskustaan päivinä, ja kesäisin esimerkiksi terasseja ja puistoja oleskeluun • Keskustan arkkitehtuuri on kerroksellista ja keskustassa näkee Lahden upean kaupunkiakselin, jonka • Keskusta uudistuu toiminnallisesti säännöllisesti, näkymiä korostetaan mm. valaisemalla katutilassa esim. testataan uusia ratkaisuja ja sinne tuodaan ympäristötaidetta • Ympäristöpääkaupungin luonne näkyy myös katukuvassa, viihtyisiä vehreitä keitaita joissa voi • Keskustassa on turvallista asua ja liikkua, siisteys oleskella tai esimerkiksi nauttia take-away -lounaan • Toimintoja myös lapsiperheille

• Mahdollisuus ottaa kaupunkitilaa käyttöön esim. • Kiinteistöjen julkisivut ovat miellyttäviä ja liikkeiden tapahtumiin ja tuotteiden näytteille asettamiseen tarjonta avautuu kadulle luomaan tunnelmaa ja liiketilojen ulkopuolelle tarjoutuu ohikulkijalle • Uusia, toimintoja laajentavia hybriditoimintoja, kuten • Liike- ja palvelutarjonta ei rajoitu katutasoon, vaan yhteistyötä taiteilijoiden kanssa tai esim. kahvilan ja yläkerrasta löytyy lisää koettavaa kirjakaupan yhdistäminen • Liiketilojen avautuminen katukuvaa luomaan mm. julkisivuun panostamalla

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 66 K E S K U S T A N Liikunta- ja virkistyspalvelut, Keskustan kehä KAUPALLINEN VISIO vapaa-aika, hyvinvointi ja Arjen suuremmat KAUPAN KASVUSUUNNAT sujuva arki. Monipuoliset tavarat ja palvelut. lähipalvelut ja rannan Tiivistyvä keskusta- alue. Hyvä Lahden keskustan kaupallisena tavoitteena on läheisyys. laajeneminen ja tiivistyminen ydinkeskustan (Trio-tori – autosaavutettavuus akseli) ympärillä sekä keskeisten kasvusuuntien mukaisesti. Kasvusuuntina on tunnistettu erityisesti Ranta-Kartanon kehittyvä alue, uudistuva Paavolan alue sekä Matkakeskus. Näitä kaikkia alueita ja niiden välisiä yhteyksiä tulee kehittää erilaisina, omiin luontaisiin vahvuuksiin perustuvina kokonaisuuksina.

Uusille ja kehittyville alueille tulee muodostaa oma identiteetti ja peruste, miksi tänne alueelle tullaan viettämään aikaa. Tämän perusteella muotoutuu luonnollisesti myös kaupan ja palveluiden tarjonta.

Keskustan ja em. Alueiden välisiä yhteyksiä tulee kehittää mielenkiintoisina ja jatkuvina. Jokaiselle kadulle ei ole realistista toteuttaa jatkuvia kivijalkavyöhykkeitä, mutta tähän tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä vähintään aktiivisella 1. kerroksen käytöllä – passiivista tilaa tulee välttää. Reiteille tulisi mahdollisuuksien mukaan synnyttää hyvän kävely-ympäristön lisäksi oleskelun alueita.

Aikaisemmin esitetty laskennallinen liiketilan kasvu pystytään toteuttamaan hyvin kartalla esitetyillä alueilla. Asemakeskus ja Erityisesti tulee kiinnittää huomiota uusien asukkaiden tarvitsemien lähipalveluiden syntymisen edellytyksiin. matkailupalvelut. Tällaisia ovat mm. päivittäistavarakaupat, ravintolat ja Erikoisputiikit ja nopeasti kahvilat sekä muut kaupalliset palvelut. tehtävät ostokset. Ajanviete. Akseleiden kehittymissuuntia on kuvattu tarkemmin seuraavilla sivuilla.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 67 K E S K U S T A N KAUPALLINEN VISIO TEEMA - ALUEET

Kaupallisen vision laatimistyössä tunnistettiin 9 erilaista teema-aluetta keskustassa. Jokainen teema-alue on eri tavoin profiloitunut, perustuen alueen olemassa oleviin vahvuuksiin ja toisaalta tulevaisuuden potentiaaleihin. Suurin osa teema-alueista painottuu kaupallisiin toimintoihin, lisäksi tarkastellaan Ranta-Kartanon aluetta ja kulttuuriakselia osina paikkojen verkostoa.

Teema-alueittain tarkastellaan LIISU 2030 synnyttämiä mahdollisuuksia suuntaa-antavien esimerkkien avulla. Näiden mahdollisuuksien toteutuminen riippuu monesta tekijästä, kuten kaupan trendien kehittymisestä, sekä kaupungin ja alueiden toimijoiden tahtotilasta. Jokaista teema-aluetta on tarkasteltu erikseen seuraavilla sivuilla.

Puistot ja aukiot Matkakeskus

Kulttuuri- ja Kauppatori viihdekohteet

Majoitus Keskussairaala

Tavaratalot ja Matkustajasatama marketit

Ostoskatu Virkistysakseli

Ravintolakatu Urbaani tapahtumakatu

Torin ympäristö Bulevardikatu Kulttuuriakseli Moderni markettialue Putiikkikatu

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 68 YHTEENVETO TEEMA- ALUEISTA ALUEITTAISET KÄRJET

URBAANI TAPAHTUMA- JA TAIDEKATU TORIN YMPÄRISTÖ PUTIIKKI- JA PAIKALLISKATU • Persoonallisia pieniä kivijalkaliikkeitä, paikallisuutta, • Suuri karjalaistori, perinteet yhdistyvät moderniin ”destinaatioita” toteutukseen (markkinat, kojujen yhtenäinen ilme, • Lähipalvelut ja putiikit, persoonalliset kahvilat ja • Alakulttuuria, urbaaneja tapahtumia klassikot twistillä) ravintolat • Taide ja installaatiot, katutaide, oleskelu, portti uuteen • Leikkiä ja oleskelua • Katutilan haltuunotto museoon • Perinteisiä ja moderneja kivijalkaliikkeitä

OSTOSKATU RAVINTOLA- JA VIIHDEKESKITTYMÄ GREEN STREET BULEVARDIKATU • ”Puunattu pääkatu”, isompia komplekseja ja ketjuliikkeitä, ravintoloita, näyttäytymistä, • Tunnelmallinen ilta- ja yöelämän keskittymä, ravintoloita, • Viherympäristöt, laadukkaat jalkakäytävät ja pyörätiet kaupunkielämän seuraamista, katutilan korkea laatutaso pub crawl, viihde, elokuvateatteri • Oma design • Yhtenäinen ilme, paikallisuutta ja muotoilua • Joukkoliikenteen hub, viihtyisää kaupunkiympäristöä • Ulos levittyvää kaupallista toimintaa • Tapahtumia jotka perustuvat kaupallisuuteen, esim. myös bussin odottamiseen oivaltavaa sissimarkkinointia ja showroomeja

KULTTUURIAKSELI MODERNI MARKETTIALUE VIRKISTYSAKSELI RANTAAN • Keskustan kulttuurikohteet kokoava reitti teatterilta • Marketit uudella twistillä, viihtyisyys, julkisivu, • Kytkös keskustan ja sataman välillä historialliselle museolle kiertotalouskonseptit, noutopisteet • Houkutteleva reitti stadionille; reitillä on mahdollista mm. • Kulttuuritapahtumat ja –kurssit • Parannetaan katutilaa kävelijöille ja pyöräilijöille, lisää järjestää tapahtumia ja pop up –toimintaa. • Taide kaupunkitilassa katupuita, laadukkaat bussipysäkit (joukkoliikennepainotteisuus) • Virkistys- ja liikunta, hyvinvointipalvelut • Kulttuurielämyksiin liittyvät kahvila- ja ravintolapalvelut • Kulttuurilinjat, teemoitellut design-pysäkit (bussi, pyörä)

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 69 URBAANI TAPAHTUMA - JA TAIDEKATU RAUTATIENKATU LIISU 2030 - YDINHUOMIOT: Liikenteen rauhoittuminen nopeusrajoitusten alentumisen myötä Rautatienkatu johdattaa läpi Lahden persoonallisen tunnelman, asemanseudun yöelämän keskittymästä mahdollistaa toimintojen levittäytymisen katutilaan sekä katuympäristön ja nk. punaisilta lyhdyiltä kaupungintalon puistoon, näkymillään ja ainutlaatuisella putiikkitarjonnallaan hyödyntämisen liiketoiminnassa. Katutilan poikkileikkaukselle tulisi tehdä lumoavan mäkiosuuden läpi Lanun keskustan sydämeen Lanunaukiolle, ja edelleen uutena yhteytenä toimenpiteitä, jotta ympäristö antaisi mahdollisuuksia kaupallisen elävyyden Malskin modernin työn, kohtaamisten ja taiteen keskittymään. Rautatienkatu on vierailijalle käyntikortti laajemmalle kehittämiselle (esim. jalkakäytävien leventäminen / jaettu Lahteen saavuttaessa, joka tuo esille paikallisen kaupunkikulttuurin erilaiset ulottuvuudet. Rautatienkatua katutila) kehitetään kävelypainotteisena ja -katumaisena kaupunkielämän keskittymänä, jossa panostetaan Rautatienkadulle voimassa olevan päätöksen mukaan kävelykatuosuus paikalliseen tuotevalikoimaan, rouhean imagon esille tuomiseen tyylillä ja tapahtumaelämyksiin. Vapaudenkatu-Hämeenkatu –välille, mikä lisää aktivointimahdollisuuksia –

laajentaminen Harjukadulle? Vapaudenkatu

”LAHTI-ALAKULTTUURI” PUTIIKIT Aleksanterinkatu OLESKELU TAIDE Harjukatu 1) Rautatienkatu

Matkakeskus Mahdollisuus säältä Lanunaukion suojatulle liikkumiselle Malski elävöittäminen; 20) (esim. lipat) mahdollisuuksia myös toiminnalliseen oleskeluun, Persoonallisia ja esim. taiteen kautta 2) 9) paikallisuudesta ammentavia orientoimaan kulkijaa kohti 6) putiikkeja, tuotteita, kahviloita Malskia 17) ja kaupunkifestivaaleja ”Punaisten Aktiivinen 18) lyhtyjen alue” yöelämä Rautatienkadun pohjoispään 8) 16) tunnelmoittaminen 5) installaatioin julkisivuihin (muralit, 19) 10) 11) digitaide) tai kadun Rouhea imago Putiikkien esiin ylle, muotoilu nostaminen esim. näkyväksi Kirkkopuiston läpi valaistuksella, 14) johdattamaan kohti houkutteleva taiteella ja Liikekiinteistöjen 15) Malskia viherbulevardi Malskin 3) muuntuvilla julkisivuihin 7) sisäänkäynnille; taide ja installaatioilla panostaminen, installaatiot puistossa. kadun imagon 4) Katutaide, esim. muralit, Kulttuuri- ja rakennushistorian 12) esille tuonti 13) ympäristötaide kerrostumia ja näkymiä lahtelaisille maamerkeille Co-Working Kuvanumeroiden mukaiset lähteet on esitetty raportin sivulla 91.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 70 TORIN YMPÄRISTÖ KAUPPATORI – ALEKSANTERINKATU – VAPAUDENKATU - RAUHANKATU LIISU 2030 - YDINHUOMIOT: Pohjois-eteläsuuntaisen linja-autoliikenteen ja pysäkkien siirtyminen Trion ympäristöön vapauttaa tilaa muille Lahden kauppatori, ”Lahen tori” on omaleimainen karjalaistori. Lähituotanto houkuttelee laadullaan ja esillepanollaan toiminnoille ja synnyttää viihtyisämmän sekä turvallisemman myyntipisteillä, jotka henkivät muotoilukaupungin tunnelmaa muoto- ja materiaalivalinnoilla. Suurikokoinen tori on jäsennetty toriympäristö. Erityisesti muutos koskee Rauhankatua. erilaisiin toimintoihin, jotka parantavat kävijäkokemusta ihmisen kokoisella mittakaavalla. Torilla olevat oleskelupisteet Jatkossa tulee erityisesti huolehtia siitä, että asiakasvirrat mahdollistavat torilta ostettujen tuotteiden nauttimisen torimiljöössä, ja lisäksi tuovat uusia mahdollisuuksia pienten ja suurten johdatetaan sujuvasti torille Trion alueelta (opastus, sujuvuus, eri reittimahdollisuudet, turvallisuus). tapahtumien järjestämiseen, myös kaupunkilaisten taholta. Toria reunustavissa kiinteistöissä toimii moderneja kivijalkaliikkeitä ja Aleksanterinkadulla suunnitelmien mukaisesti pohjoisreunalla pop up –toimintaa. Torin ja kauppahallin välistä toiminnallista ja fyysistä kytköstä tulisi vahvistaa. jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden erottelu selkeytyy, mikä parantaa Kauppatorin kytkeytymistä Trion alueeseen.

Uudet ja modernit sekä perinteitä edustavat Toriparkki kokoaa S-Marketin talon julkisivun konseptikivijalkaliikkeet, keskustaan henkilöautolla ehostaminen ja kytkeminen yhtenäinen ilme saapuvat toriympäristöön neljäntenä sivuna PUTIIKIT 2) Vapaudenkatu OLESKELU TORI OLESKELU 4) Suomen tyylikkäin, aktiivinen 3) Leikkiä tuomaan lisää aito karjalaistori; oma ilme, Tilan jäsentäminen ja toiminnallisuutta torille ja yhteensovitetut myyntitelttojen Uudet toiminnallinen Uudistunut alatorille, lapsiperheiden ilmeet Torikatu kauppahalli tapahtumat osuuden kasvattaminen konsepti käyttäjäryhmänä Suuren torin tilan jäsentäminen

erilaisille toiminnoille; myynti, Ei-kaupallisen Rauhankatu Marolankatu oleskelu, food court, tapahtumat oleskelun 4) 1) ja kausitoiminnot mahdollisuus Potentiaalinen liiketila Tuotteet: klassikot twistillä, Terassikatu ravintoloille esim. toripiirakat Aleksanterinkatu Katsomorakenne tapahtumiin ja muina PUTIIKIT aikoina oleskeluun ja Pop up-tilaa esim. torin väliaikaisille ruokatarjonnasta 5) toiminnoille, nauttimiseen Hakkapeliitta- patsaan aukion konseptikokeiluille ja elävöittäminen tapahtumille 8) 7) 6) Kuvanumeroiden mukaiset lähteet on esitetty Lähituotanto raportin sivulla 91.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 71 PUTIIKKI - JA PAIKALLISKATU HÄMEENKATU

Hämeenkadun konseptia on kehitetty keväällä 2020 valmistuneessa opinnäytetyössä. Kehittämisprosessissa Hämeenkatu LIISU 2030 - YDINHUOMIOT: koetaan upeaksi, taiteelliseksi ja luovaksi alueeksi, mikä tunnetaan erilaisista ravintoloistaan, kahviloistaan ja kivijalkaliikkeistään. Hyvinvoinnin ja muodin asiantuntijat nauttivat Hämeenkadun liikkeiden tarjoamista ostosmahdollisuuksista. Pysäköintipaikkojen vähentämisen ja/tai uudelleenorganisoinnin myötä liiketilat tulevat paremmin Kadulta löytyy ulko- ja sisätiloissa hyviä taukopaikkoja, mihin voi pistäytyä rentoutumaan ostoskierroksen lomassa. näkyviin ja niiden kaupallinen vetovoimaisuus voi kasvaa. Hämeenkadun profiilina on tuottaa lähipalveluita erityisesti alueen asukkaille ja alueella muuten vieraileville; alueella korostuu

paikallisuus, paikallisyrittäjyys ja korttelipalvelut.

Rautatienkatu

Mariankatu Rauhankatu

Erkonpuisto Hämeenkatu Vesijärvenkatu

Karen aukiosta tapahtuma- ja taidekadun viihtyisä sydän ja tapahtumapaikka. Erikoisliikkeitä

Persoonallisia kahviloita

2) 4) 1)

3) Kuvanumeroiden mukaiset lähteet on esitetty raportin sivulla 91.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 72 OSTOSKATU LIISU 2030 - YDINHUOMIOT: ALEKSANTERINKATU Aleksanterinkadulla henkilöautoliikenne on tehtyjen toimenpiteiden ansiosta vähentynyt ja rauhoittunut, vaikka Aleksanterikatu, ”Aleksi” kokoaa varrelleen pääkadun tapaan kauppakeskuksen, tavaratalon, torin ja ketjuliikkeitä, sekä läpiajo onkin edelleen sallittua. Tämä on selkeästi kehittänyt kahvila- ja ravintolapalveluja. Aleksin asemaa pääkatuna vahvistetaan nostamalla liiketiloja ja palveluja paremmin esille, Aleksanterinkadun viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta. brändäämällä Aleksi nykyistä voimakkaammin ja kauppaan liittyvillä tempauksilla. Pääkadun varrelle avautuvat kaupalliset poikkikadut houkuttelevat poikkeamaan myös persoonallisissa kivijalkaliikkeissä. Aleksin länsipään potentiaali voimistuu Aleksilla jalankulkijan asemassa on edelleen parantamisen Ranta-Kartanon alueen myötä. Aleksanterinkatu on eläväinen pääkatu, jonka vetovoima syntyy jatkuvasta varaa; selkeämpi erottelu pohjoispuolella parantaa katutilaa uudistumisesta, vahvasta kadunvarren toimijoita yhdistävästä brändistä ja vilkkaan kaupunkielämän kokemisesta. sekä pyöräilijöiden että kävelijöiden näkökulmasta ja myös esim. toritoimintoihin pääsee paremmin kiinni.

OSTOSKATU Rauhankatu POTENTIAALI Kauppakatu

Paasikiven Aleksanterinkatu Trion modernisointi, aukio taidetta, valaistusta, vihreää, esim. viherseinä, Näkyvä katubrändi, joka nostaa Keskustalon liike- ja käytävätilat viihdekeskus. – teatterin Ranta-Kartanon asukkaita liikkeet esille (teippaukset, käyttöön, esim. katutilaan showroom / sivupiste ja muita kaupunkilaisia julkisivut, tuotteita ja taidetta avautuvia kahviloita ja muita palveleva yhdistävät näyteikkunat, oleskeluun / näyttäytymiseen ja palvelukeskittymä jättikirjaimet, Instagram- kaupunkielämän seuraamiseen houkuttimet, levittäytyminen soveltuvia tiloja, kesäisin kadulle), mahdollistaa yhteisiä ”parkleteja”. Tutkitaan 6) kampanjoita ja tapahtumia mahdollisuuksia säältä suojatulle kulkemiselle esim. kiinteistön sisällä Torikapitaalin pankkisalin (Trio-keskustalo-kauppahalli-tori) hyödyntäminen esim. 7) ravintolana Tavaratalokonseptin päivittäminen uusiin paikallisia tuotteita, kulttuuria, opiskelu- ja työtiloja, sekä tuoksu- ja 5) 1) äänimaisemia tarjoaviin konseptitavarataloihin (+ majoitus) Guerrilla Marketing: tapahtuma- ja vrt. vuoden 2020 innovatiivisimmaksi pop up showroom –luonteiset Aleksin sisäänkäynti, siteerattu markkinointikampanjat pääkadun portti, ”olet 2) 8) https://neighborhoodgoods.com/pages/abou katukuvassa, esim. odotustiloja saapunut keskustaan” t. Kävely- ja pyöräilypainotteista paikallisilla huonekaluilla, katutilaa, jota reunustavat kiipeilyseiniä, labyrintteja, aikuisten katupuut, istutusaltaat ja Pääkadun laadun nostaminen mm. persoonallisilla leikkipuistoja ym. toiminnot kuten terassit ja kiveyksillä ja muilla materiaalivalinnoilla (ml. julkisivut). 3) tapahtumat. Shared Space-alue Sokoksen ja Seurahuoneen väliselle katualueelle. 4) Kuvanumeroiden mukaiset lähteet on esitetty raportin sivulla 91.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 73 RAVINTOLA - J A VIIHDEKESKITTYMÄ VAPAUDENKATU & VESIJÄRVENKATU 13 - 16 LIISU 2030 - YDINHUOMIOT: Vapaudenkatu on merkittävä ravintola- ja terassikatu; jatkossa pyöräteiden sijoittumisen ja elinkeinotoimintojen kadulle levittäytymisen yhteensovitus keskeistä erityisesti Vapaudenkadulla, ”Vaparilla” sijaitsevat pubit, ravintolat ja viihdetoiminnot muodostavat yhdessä tunnelmallisen aurinkoisella pohjoisreunalla. Mahdollista tuoda pyöräreitti iltaelämän toisen painopisteen Lahden keskustassa. Vaparin sykettä laajennetaan Vesijärvenkadun toiselle puolelle esim. ajoneuvoliikennettä vastaan. Trion sivustalle siistiytyväksi reitiksi kohti kulttuurikeskittymää, ja Vesijärvenkadulle, josta kahden ajokaistan poistuminen Vesijärvenkadulla liikenteen rauhoittuminen merkittävästi – vapauttaa lisätilaa terasseille ja katutilaan levittäytyville / avautuville ravintola- ja viihdetoiminnoille. katutilan viihtyisyyden ja käytön suhteen suuria muutoksia. Mahdollistaa aktiivisemman katutilan käytön myös

liiketoiminnan näkökulmasta. Rautatienkatu

RAVINTOLAELÄMYKSET ILTAELÄMÄ Kauppakatu

Vanha linja- Vapaudenkatu autoasema

Kahvilat (esim. Tryffdeli) Viihde, elokuvateatteri, kulttuuri- ja tapahtuma-akseli Ravintolat ja lounaspaikat (esim. kaupunginteatterille asti Bistro Popot, Mamma Maria, vanha linja-autoasema) Toimintoja Ravintola Viraston ympärille

5)

1) Käveltävyyden tukeminen kirkastamalla Trion ylikulkujen Näköalaravintola Ranta- alle jäävää katutilaa ja Kartanoon, täydentämään 3) huoltoyhteyksiä 6) kaupunkia, joka on tunnettu (valaistusratkaisut, korkeuseroistaan ja korkeista Pub crawl –konseptit, huoltosisäänkäyntien 4) Joukkoliikenteen hub; maamerkeistään sporttipubit järjestely) 2) bussin odottelijoita Ruokarekat ja palvelevat katutilan ruokatapahtumat kioskit ja kahvilat

Kuvanumeroiden mukaiset lähteet on esitetty raportin sivulla 91.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 74 GREEN STREET BULEVARDIKATU LIISU 2030 - YDINHUOMIOT: VESIJÄRVENKATU Vesijärvenkadun liikenne rauhoittuu merkittävästi osuus Trion terminaalista pohjoiseen kavennetaan 1+1- kaistaiseksi. Vesijärvenkatu toteutetaan Vapaudenkadun pohjoispuolella pienipiirteisenä / asiointipainotteisena hidaskatuna. Katutilan viihtyisyys kasvaa ja aluetta voidaan käyttää monipuolisesti Vesijärvenkadun uudet liikkumisjärjestelyt tuovat lisätilaa ja näkyvyyttä kadun varrella erilaisiin toimintoihin. sijaitseville liiketiloille, mutta ennen kaikkea tilaa katuvihreälle. Vesijärvenkatua Aleksanterinkadun eteläpuolella katua on tarpeen myös kaventaa kuitenkin niin, että sen rooli kehitetään Matkakeskukselta saapuvien näkökulmasta vaihtoehtoisena kävely- joukkoliikenne-painotteisena säilyy. Trion kohdalla autoliikenteen läpiajomahdollisuus säilyy ja kadun yhteytenä Rautatienkadulle, tarjoten urbaanin vilinän sijaan puistomaista bulevardia. luonne vastaa nykyistä Aleksanterinkatua välillä Vesijärvenkatu –Rauhankatu. Trion eteen tarvitaan Vesijärvenkadun varrelle sijoittuu palveluliiketoimintaa ja sen merkitys joukkoliikenteen laadukkaat odotustilat. Lisäksi terminaalin läheisyyteen tarvitaan tila kaupunkipyörille ja pyörien hubina ja pyöräilyväylänä korostuvat kadun profiilissa. Kadun puurivi ja pollarivalaistus liityntäpysäköintiin. Vesijärvenkatu on pyöräliikenteen pääreitti ja kaistat toteutetaan hyvällä leveydellä. Pyöräpysäköinnin (laadukkaan) mahdollistaminen

luo identiteettiä kadulle.

Vapaudenkatu Aleksanterinkatu Lahdenkatu HIDASKATU JOUKKOLIIKENNEPALVELUT JOUKKOLIIKENNEKATU (MYÖS RAVINTOLA)

Vesijärvenkatu Matkakeskus

Omaleimaisuutta Miellyttävää asiointia ja Viherympäristöt, tukevat asumista; viihtyisää kävely- Omaleimaiset bussipysäkit laadukkaat valaistusratkaisut ympäristöä, sujuvat pyöräväylät ja pyöräparkit jalkakäytävät ja & helppokäyttöistä pyörätiet Green Street –brändi näkyväksi kadunvarsipysäköintiä kadun varren toimijoille, esim. tarrat, asiakasedut kestävillä kulkutavoilla saapuville

Taiteella merkitty yhteys 6) Malskin 3) alueelle 5) Parkletit liiketilojen laajennuksina ja Houkuttelevat Joukkoliikenteen hub; levähdysalueina bussin odottelijoita Viherseinät ydinkeskustassa 2) palvelevat katutilan kioskit parantamaan mm. sijaitsevat toimistotilat Huokeampia liiketiloja ja kahvilat pysäköintitalojen 1) palveluliiketoimintaan tai 4) julkisivua lähialueen asukkaiden Kuvanumeroiden mukaiset lähteet on esitetty lähipalveluihin raportin sivulla 91.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 75 MODERNI MARKETTIALUE KAUPPAKATU LIISU 2030 - YDINHUOMIOT:

Kauppakadun rooli muutetaan selkeästi joukkoliikennepainotteiseksi, Kauppakadun automarketteihin perustuvaa arjen asiointikeskittymää päivitetään muuttuneisiin liikkumis- mikä näkyy Kauppakadulla ja muillakin joukkoliikennepainotteiseksi ja asiointitarpeisiin vastaavaksi. Katutilan viihtyisyyttä parannetaan, jotta alueella kävely, pyöräily ja asetetuilla kaduilla liikennevaloetuuksin ja joukkoliikennettä suosivilla kaistajärjestelyillä, joihin myös ajoratapysäkit kuuluvat. joukkoliikenteen käyttö sujuvoituvat ja alue linkittyy nykyistä paremmin ydinkeskustaan. Nykyisten kiinteistöjen julkisivuja elävöitetään, katutilan kasvillisuutta lisätään ja perinteistä markettikonseptia Market-alueelle on jatkossakin helppo päästä autolla kehäkadulta ja uudistetaan. Alueen rakennetta tiivistetään jo olemassa olevien suunnitelmien pohjalta (mm. Luhdan muualta keskusta-alueelta, mutta sen saavutettavuus muilla kortteli ja Syke). kulkumuodoilla kohenee selkeästi.

YHDYSKATU ARJEN PALVELUKORTTELIT Seponkatu Kirkkokatu

Trio Kauppakatu

Toimisto Majoitus PT-kauppa Huonekalut Kiertotalous Puutarha

Potentiaaliset Alueen jäsentäminen ja edelleen tornitalot (Luhdan vahvempi profilointi korostamalla Parkkialueiden Viihtyisät kortteli, Terveystalon korttelikonsepteja, kuten huonekalu- vehreyttäminen ja joukkoliikenteen tontti), joissa ja kiertotalousmyymälät (mm. uuden mittakaavan pysäkkialueet majoituspalveluja, tyyppiset kiertotaloustavaratalot). pienentäminen esim. toimistoja ja kevytrakenteisilla asumista. Tornitalosta liiketiloilla. Pysäköinti Sykkeen sisäpihan näkymät katoille, mahdollisuuksien hyödyntäminen ja alueen markettien katoille mukaan rakenteisiin. linkittäminen Vesijärvenkadulle 6) viherkattoa / 2) oleskelua vrt. Walmart Reimagined Verkkokaupan 1) Katutilan jäsentämistä, lisää hakupisteet, katupuita ja varjoa, pitkien kortteleiden pakettien sulkeutuneiden julkisivujen elävöittäminen noutopisteet avaamalla, ehostamalla tai 4) Wallmart reimagined markkinoinnilla, uusia katutilaan (https://www.walmartreimagined.c avautuvia markettikonsepteja, outlet- om/) tyyppistä yhtenäistä julkisivua ja 3) showroomeja 5)

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 76 VIRKISTYSAKSELI RANTAAN RANTAKARTANO LIISU 2030 - YDINHUOMIOT: Ranta-kartanon alue on helposti keskustan kehältä Uusi Ranta-Kartanon asuinalue linkittää kaupallisen keskustan Lahden matkustajasatamaan ja saavutettavissa. urheilustadionille. Alueen kehittyminen vahvistaa keskusta-satama –kytköstä sekä houkuttelee Paasikivenaukiota parannettu ja kytkös keskustaan keskusta-alueen laajempaan käyttöön. saatu parannettua. Estevaikutusta saatu lievennettyä. Keskustan kehän kasvavien Ranta-Kartanon läpi kulkee vehreä puistomainen jalankulku- ja pyöräilyväylä keskustasta Pikku- liikennemäärien estevaikutus Ranta-kartano-Keskusta Vesijärven puistoon. Akselille muodostuu myös houkutteleva reitti stadionille; reitillä on mahdollista välillä; onko mahdollista lieventää esim. liikennevalo- mm. järjestää tapahtumia ja pop up –toimintaa. Alueen kaupallisessa profiilissa korostuu virkistys- ja ohjauksella yms. liikunta; potentiaalisia palveluita ovat esim. pyöräliikkeet ja –vuokraamot, korjaamot, erikoistuneet urheiluväline- ja harrastuskaupat, sekä hyvinvointipalvelut.

Pikku-Vesijärven Kartanonkatu Paasikiven puisto aukio

Virkistys ja viihtyminen, kytkeytyminen urheilutapahtumiin (tapahtumienaikainen aktivointi)

Näköalaravintola/baari

2)

1) Liikunnan ja urheilun 4) erikoisliikkeet; välineet, vuokraamot, 5) korjaamot yms. Hyvinvointi- ja liikuntapalveluiden keskittymä 6) 3)

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 77 Sibeliustalo KULTTUURIAKSELI LIISU 2030 - YDINHUOMIOT: Saimaankadun itäpuolelle, kehän ulkopuolelle jäävä Kaupunginteatterin ja kirjaston Kehäkatujen Saimaankadun ja Lahdenkadun muodostama kulttuurikokonaisuus muodostaa kulttuuriakselin Taide- ja kasvavat liikennemäärät synnyttävät estevaikutusta muotoilumuseo LAD:in kautta aina Historialliselle museolle saakka. Näiden kohteiden Malski ja haastavat kirjaston ja teatterin alueen sekä välistä yhteyttä tulisi tulevaisuudessa entisestään tiivistää niin fyysisesti kuin historiallisen museon alueen tiiviin kytkemisen toiminnallisestikin. Historiallinen Kirjasto ja keskustaan. Keskustan itä- ja länsipuolen keskitetyt museo Hiihtomuseo teatteri pysäköintiratkaisut toisaalta tukevat alueiden Kulttuuriakselista on mahdollista kehittää viihtyisä, aktiivinen, kulttuuria katutilaan saavutettavuutta; sujuvoittaen pysäköintiä tuova ja helposti saavutettava kulttuuriyhteys, jonka taittaa mielellään vaikka kulttuuriakselin kummassakin päässä. Lisäksi kävelyretkenä. Reitin varrelle osuu useita kulttuurikohteita, kaupunkiaukioita ja kulttuuriakselin varrella sijaitsee myös puistomiljöitä, jotka rytmittävät etappeina kävelykierrosta. Akselin myötä myös Radio- ja tv-museo joukkoliikennehub, joka tukee kulttuuriakselin kirjaston ja teatterin korttelista on mahdollista kehittää sujuvasti saavutettava saavutettavuutta. kulttuurikortteli, jossa elämää paitsi rakennusten sisällä, myös ulkotiloissa.

Malski- Historiallinen museo kulttuurikeskus

Taide-, juliste- ja Kulttuurilinjat, muotoilumuseo teemoitellut design- LAD pysäkit (bussi, pyörä)

Kulttuuritapahtumat ja -kurssit

Kirjasto Kaupunginteatteri Historiallisen Kulttuurielämyksiin Viiskulman museon puiston taideaukio hyödyntäminen liittyvät kahvila- ja ravintolapalvelut kulttuuriin; Taide vaihtuvat kaupunkitilassa, teokset, ml. Hansan valoinstallaatiot, aukion tempaukset ym. hyödyntäminen / elävöittäminen

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 78 LIISU 2030 YRITYSVAIKUTUSTEN

7 ARVIOINTI

Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki Lahden / Häkkinen Lassi Kuva:

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 79 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TAUSTAA

Lahden keskustan Liikennesuunnitelma 2030:n (LIISU 2030) yritysvaikutuksia arvioidaan keskusta-alueella ja erityisesti suhteessa vähittäiskauppaan ja palveluihin.

Liikennesuunnitelma mahdollistaa Lahden keskusta-alueella liikenteen ohjaamisen keskustan kehälle, mikä puolestaan vapauttaa katutilaa muulle toiminnalle, esimerkiksi vähittäiskaupalle ja palveluille sekä muille aktiviteeteille.

Liikennesuunnitelma mahdollistaa toteutuessaan useita positiivisia muutoksia Lahden keskustan kaupalliseen elävyyteen sekä mahdollistaa Lahden keskustalle paremman kilpailuasetelman suhteessa keskustan ulkopuolisiin kaupan keskittymiin – tämä kilpailuasetelman parannus syntyy erityisesti mahdollisuudesta nostaa esiin keskustan omia voimavara- ja identiteettitekijöitä sekä kaupunkikulttuuria. Tämä näkyy myös mahdollisuudessa brändätä eri katuympäristöjä ja alueita kaupallisesti omaleimaisiksi kokonaisuuksiksi, joissa kaupallinen tarjonta, alueen liikkumisympäristö, visuaalinen ilme ja toiminnot täydentävät toisiaan.

Keskustan liikennesuunnitelma ohjaa autoliikennettä nykyistä voimakkaammin tietyille kaduille sekä keskitettyihin pysäköintilaitoksiin. Tämä selkeyttää Lahden keskustaan saapumista autolla, minkä lisäksi keskustan saavutettavuus myös muilla liikkumismuodoilla paranee.

Liikennesuunnitelmalla on suoria vaikutuksia erityisesti saavutettavuuteen liittyen, mutta välillisesti vaikutukset ulottuvat muihinkin teemoihin.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 80 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TAUSTAA

Taustana vaikutusten arvioinnille toimii edellä esitetty kaupallinen VÄESTÖ SAAVUTETTAVUUS KILPAILU KUSTANNUKSET visio ja kehittämissuunnitelma, jonka toteutumisedellytyksiä arvioidaan suhteessa LIISU 2030:n synnyttämiin muutoksiin. • Väkiluku • Jalankulkuvirrat • Olemassa olevat • Hankintahinta Viitekehyksenä arvioinnille toimivat myös yleiset liiketoiminnan, erit. • Väestömuutos • Jalankulkureitit kilpailijat • Vuokrausehdot kaupan ja palveluiden, sijaintitekijöihin ja –kriteereihin vaikuttavat • Ikäjakauma • Julkinen liikenne - Suora ja • Valmistelutyöt osa-alueet; minkälaisia vaikutuksia liikennesuunnitelmalla on • Talouksien koko • Tieverkosto epäsuora kilpailu • Rakentamis- Lahden keskustaan liikepaikkana nykyisten ja tulevien toimijoiden • Tulotaso - ajonopeudet - Ankkurikaupat määräykset näkökulmasta? • Ostovoima - ruuhkat - Kumulatiivinen • Rakentamis- • Työpaikat - liittymät vetovoima kustannukset • Työttömyysaste - tiesuunnitelmat - Täydentävyys • Rakennuslupa • Kesä- ja loma- • Parkkipaikat • Kilpailijoiden • Korot asukkaat • Näkyvyys analysointi • Uudistamistarpeet • Asutustiheys • Saavutettavuus - Liikevaihdon • Ylläpitokustannukset • Asutuksen rakenne - asiakkaat arvioiminen • Turvallisuustarpeet • Kaavasuunnitelmat - henkilökunta - Yksiköt ja • Henkilökunnan • Elämäntyylitekijät - kuljetukset ja tuotteet saatavuus ja • Kulttuuriset ja etniset jakelu - Vaikutusalueet palkkataso ryhmät - Myymälöiden ikä • Jakelukustannukset • Nykyinen ja kunto • Markkinointi- ostokäyttäytyminen - Parkkipaikat jne. kustannukset • Saturaatioindeksi • Vaihtoehtois- • Kilpailupotentiaali kustannukset (vrt. muut liikepaikat)

Taulukossa on kuvattu keskeiset sijaintikriteerit neljään kokonaisuuteen jaettuna. Lähde: Sijaintitekijöiden tarkistuslista: mukaillen “Retail Marketing”, Peter McGoldrick, 1990.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 81 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ESIMERKKEJÄ VAIKUTUKSISTA

Vaikutusten arvioinnin näkökulmasta keskeinen kysymys on keskustassa asioinnin Useat USA:ssa, Uudessa-Seelannissa, Irlannissa ja Kanadassa tehdyt tutkimukset syyt sekä liikkumismuodot. Lahden keskustan osalta ei ole olemassa tutkittua tietoa osoittavat, ettei kadunvarsipysäköinnin korvaaminen pyöräväylillä juurikaan nykytilanteesta, mutta ohessa on tuotu esiin muutamia tutkimuksia Suomesta ja vaikuta negatiivisesti paikalliseen liiketoimintaan, vaan voi joissakin tapauksissa maailmalta. jopa kasvattaa sitä. Pyöräilijät viettävät vähemmän aikaa ja usein käyttävät vähemmän rahaa ostomatkoilla kuin autoilijat, eikä tavaroiden kuljettaminen Vuonna 2019 toteutetussa Helsingin keskustan asiointiselvityksessä (Ramboll) saatiin suurissa määrin onnistu pyörällä yhtä tehokkaasti. Pyöräilijät kuitenkin tekevät selville, että suurin osa Helsingin keskustaan suuntautuvista asiointimatkoista keskimäärin enemmän ostomatkoja, tuoden alueelle enemmän liikevaihtoa tehdään joukkoliikenteellä (n. 73-74 %). Joukkoliikenne tuo keskustan pidemmällä aikavälillä. kokonaisliikevaihdosta noin 60-71 % riippuen kauppa- ja palvelutyypistä. Kävellen ja polkupyörällä keskustaan asioimaan tulevat tekevät vuositasolla paljon keskustaan Portlandissa, Seattlessa, San Franciscossa, Memphisissä, Minneapolisissa ja suuntautuvia asiointimatkoja. Heidän keskikulutuksensa asiointimatkaa kohden on Indianapolisissa tehdyn tutkimuksen mukaan pyöräväylien kehittäminen, myös tyypillisesti melko pieni. Kävelijät ja pyöräilijät tulevat tyypillisesti kohtalaisen läheltä autokaistoja tai –paikoitusta korvaamalla, lisäsi vähittäiskaupan sekä ja heille keskusta on ns. arjen asiointiympäristöä, minkä vuoksi vuositasolla ravintolapalveluiden myyntiä. yksittäinen kävellen tai pyörällä asiointimatkansa tyypillisesti tekevä kuluttaa keskustassa suhteellisen paljon. Kävellen ja pyörällä asiointimatkoja tekevät Toronton Bloor Streetillä, jossa kadunvarsipysäköinti korvattiin pyöräteillä, niin vastaavat Helsingin keskustan kokonaismyynnistä 14-29 % kauppa- ja kulutetun rahan määrä, liikkeiden asiakasmäärät, kuin ostomatkojen tiheys palvelutyypistä riippuen. Autolla keskustaan tyypillisimmin asioimaan tulevien kasvoivat. Kasvu näkyi ennen kaikkea pyörillä liikkuvien asiointikäyttäytymisessä, keskiostos on suurin. Autoilijat kuitenkin tekevät asiointimatkoja keskustaan samaan aikaan kun viitteitä autoilevien asiakkaiden vähenemisestä ei ollut. suhteellisen harvoin. Autoilijoiden osuus Helsingin keskustan kaupan ja palveluiden Manhattanin 9th Avenuella laadukkaan pyörätien uudelleenrakentaminen vuonna liikevaihdosta on arviolta 8-18 % kauppa- ja palvelutyypistä riippuen. 2008 kasvatti vähittäismyyntiä alueella 49 %, kun kaupunginosan laajuudella myynti kasvoi 3 %. Kööpenhaminassa vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan Turun kauppakorkeakoulun helmi-maaliskuun vaihteessa 2020 toteuttaman pyöräilijöiden vuosikulutus oli hieman autoilijoiden kulutusta suurempaa, ja Asiointisyyt, kulkutavat ja rahankäyttö -tutkimuksen mukaan yleisin syy tulla Turun pyöräilijät ja kävelijät toivat 55 % supermarkettien ja katutason liiketilojen keskustaan oli ostosmatka ja palvelujen käyttö. Yhteensä 25 % vastaajista oli tullut liikevaihdosta. Vuoden 2015 tutkimuksen mukaan jalankulkijat ja pyöräilijät tuovat keskustaan syömään tai kahville, ystäviä tapaamaan tai muuten vaan ajankuluksi. Tanskan suurimpien kaupunkikeskustojen liikevaihdosta 50 %, ja pyöräilijät Autoilijat toivat noin 43 % keskustan kokonaisliikevaihdosta. vierailevat liikkeissä autoilijoita useammin.

Pyöräilyn infrastruktuurin kehittämisen positiivisista vaikutuksista Huomioitavaa on myös, että pyöräpaikoitus vie huomattavasti autopaikoitusta kaupunkiympäristöjen taloudelliseen elinvoimaan on useita viitteitä. On vähemmän tilaa, ja erityisesti autojen kulkiessa puolityhjinä, voidaan samaan tilaan todennäköistä, että pyörällä liikkuvat suuntaavat useammin keskustamaisiin paikoittaa huomattavasti enemmän pyörällä kuin autolla liikkuvia kuluttajia. ympäristöihin ostosmatkoille, autoilijoiden suosiessa nk. automarketteja. Esimerkiksi Melbournessa kuuden pyöräparkin tunnissa tuoma liikevaihto on yli 97 Kävelijöiden ja pyöräilijöiden ostovoimaa ei siis tule aliarvioida. Pyöräilyinfran dollaria, kun vastaavan tilan (13m2) viemän autoparkin tuoma liikevaihto on vain rakentaminen on myös kaupunkitaloudellisesti tarkasteltuna autoinfraa 27 dollaria. Lisäksi kevyen liikenteen vaatima vähäisempi tila mahdollistaa uniikkien edullisempaa. kaupunkiympäristöjen kehittämisen autojen paikoitustilan tarjoamisen sijaan.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 82 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ESIMERKKEJÄ VAIKUTUKSISTA

Useat houkuttelevan brändin omaavat ja matkailijoiden suosiossa olevat Lähteet: kaupungit rauhoittaneet keskustojaan autoilulta, ml. Lontoon Oxford Circus https://www.sciencedaily.com/releases/2020/04/200422151318.htm?fbclid=IwAR1adHXBmy Diagonal, Milanon historiallinen keskusta, Madridin keskustan parkkeerauskielto hbx5BrRJlXSMV00BmYT27v0UY4l6p5c9X2BHqxZYh2EsZTxWI ei-asukkaille, Wienin shared space-alueet, sekä Dublin ja Pariisi. Ljubljanassa yli https://www.citylab.com/solutions/2015/03/the-complete-business-case-for-converting- 10 hehtaarin kokoinen kävelykaupunki on mahdollistanut houkuttelevamman street-parking-into-bike- ympäristön kehittämisen lisäksi myös paremmat puitteet tapahtumatuotannolle lanes/387595/?fbclid=IwAR2abOyBhlZtLViO22qkIGQ3OGcClATfRe7sjfn7pK5_hJ_98s8-RgS_zh4 keskustassa, hyödyntäen turismia ja paikallista liike-elämää. https://medium.com/sidewalk-talk/the-latest-evidence-that-bike-lanes-are-good-for- business-f3a99cda9b80 Oslon keskustassa on tehty nopealla aikataululla muutoksia: autopaikoitusta on vähennetty, kävelyalueita laajennettu, pyöräteitä rakennettu ja julkisen https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/files/cycling- guidance/cycling_and_the_economy.pdf?fbclid=IwAR0E25U- liikenteen edellytyksiä parannettu. Lisäksi sähköpyörän hankkimiseen 5q_ygK3O80j5luL6LxKJeBPare3Y7O-1EPuQimaFvPEy4pB5zgw tarkoitettuja tukia on laajennettu. Samalla katuvihreää, leikkipaikkoja, julkisia käymälöitä ja penkkejä on lisätty. Alun perin autot keskustasta kokonaan https://futureplaceleadership.com/wp-content/uploads/2017/05/Tallinn-High-Street-Case- kieltäviä suunnitelmia muutettiin liike-elämän toiveista asteittain eteneväksi, studies-Future-Place-Leadership.pdf keskittyen ensin paikoituksen vähentämiseen. Muiden kaupunkien lailla https://www.fastcompany.com/90294948/what-happened-when-oslo-decided-to-make-its- Oslossakin muutokset vaikuttavat olleen positiivisia: kävelyalueet ovat yksiä downtown-basically-car-free kaupungin suosituimmista alueista, ja jalankulkijoiden määrä on lisääntynyt 10 % https://urbanistplatform.com/city-developments/f/car-free-city-centres-lessons-from-oslo vuosien 2018-2019 välillä. Kaupallisten palveluiden saavutettavuus saattaa https://www.eltis.org/resources/case-studies/pedestrianisation-ljubljana-city-centre jopa parantua oleellisten käyttäjäryhmien osalta, sillä joidenkin tutkimusten mukaan keskustan ostoskeskuksiin saavutaan jo nyt useimmiten ilman autoa. https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-22-19.pdf Liikkeenomistajien yhdistys aikoo yhdistää voimansa tekemällä jokaisesta https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//askura-raportti.pdf uudesta kävelykadusta yhteistyössä menestystarinan mm. elävöittämällä liikkeenedustoja.

Paremmat pyöräily- ja jalankulkuolosuhteet voivat auttaa kehittämään keskustoista saavutettavampia, viihtyisämpiä, eläväisempiä sekä houkuttelevampia asiointiympäristöjä, ja näin nostaa kaupunkien brändin arvoa sekä houkutella asiakkaita, turisteja, osaajia ja investointeja.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 83 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ARVIOINNIN TEEMAT

Vaikutusten arviointiosuudessa tarkastellaan kaupallisen vision ja kehittymisen näkökulmasta LIISU 2030:ntä. Arvioitavina teemakokonaisuuksina ovat:

• Vaikutukset suhteessa Lahden strategisiin tavoitteisiin

• Vaikutukset keskustan asiakaskokemukseen

• Vaikutukset keskustan palveluiden saavutettavuuteen eri kulkumuodoilla

• Vaikutukset keskustan huolto- ja jakeluliikenteen järjestelyihin

• Vaikutukset keskustan ja sen eri alueiden kaupan ja palveluiden toimialarakenteeseen

• Vaikutukset keskustan liiketoiminnan elinvoimaisuuteen

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 84 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUKSET SUHTEESSA TAVOITTEISIIN Erityisesti huomioitavaa Kaupallinen visio toteuttaa yhdessä Lahden strategian mukaisesti myös kaupunkitilassa Liikennesuunnitelma 2030:n sekä keskustavision tulisi pyrkiä tekemään rohkeita kokeiluja, • Liikennesuunnitelma ja kanssa useita Lahden kaupungin strategisia viihtyisyyden kasvattamiseen tähtääviä kaupallinen visio luovat mahdol- ! tavoitteita sekä edesauttaa keskustan kehittämiselle toimenpiteitä sekä järjestämään keskustaan lisuuksia Lahden keskustan viihtyisyyden ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. asiakasvirtoja tuovia uusia tapahtumia. kaupallisen vetovoiman kehittämiselle – Liikennejärjestelyjen muutokset antavat tilaa monille on kuitenkin kaupungin ja yrittäjien Liikennesuunnitelma mahdollistaa strategian kaupunki- ja toimijalähtöisille kokeiluille esim. aktiivisuudesta kiinni, voidaanko mukaisen asukasmäärän kasvutavoitteen katutilassa pidettävät tapahtumat, katuosuuksien toteutumisen; keskustaympäristön viihtyisyyden ja brändäys yms. mahdollisuuksiin tarttua turvallisuuden parantuminen muodostaa keskustasta entistä vetovoimaisemman asuinpaikan myös esim. Keskeisimmät vaikutukset • Liikenne- ja kaupunkiympäristön lapsiperheiden näkökulmasta. Asukasmäärän kasvu • Keskustan vetovoima asuinpaikkana kasvaa kehittymisen lisäksi tavoitteiden puolestaan kasvattaa keskustan palveluihin • Kävely-ympäristön parantaminen mahdollistaa toteutumiseen voidaan kaupungin osalta kohdistuvan lähiostovoiman määrää, mikä parantaa kaupallisen toiminnan laajentamisen katutilaan vaikuttaa myös erilaisilla lupaprosesseilla; keskustassa sijaitsevien kaupan ja palveluiden • Liisu ja sen mahdollistamat kaupallisen keskustan miten helppoa yritysten on toteuttaa toimintaedellytyksiä. kehittämistoimenpiteet edesauttavat strategisten toimenpiteitä liiketilansa edustalla tai tavoitteiden toteutumista Liikenteelliset muutokset ja keskustan katujen järjestää yhteistapahtumia näille rauhoittuminen mahdollistaa myös monia muita osoitetuilla alueilla. toimenpiteitä, jotka ovat Lahden tavoitteiden mukaisia: viihtyisyyttä ja hyvinvointia edistävällä keskustan kehittämistavoitteella on suora yhteys elinvoimaan ja vetovoimaan. Kävelypainotteisen alueen ja viihtyisän kävely-ympäristön laajentaminen antaa mahdollisuuden keskustan kaupalliselle kehittymiselle ja laajentumiselle. Tämän lisäksi erilaiset keskustan kehittämishankkeet kehittävät Lahtea matkailukaupunkina.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 85 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUKSET KESKUSTAN ASIAKASKOKEMUKSEEN Erityisesti huomioitavaa Liikennesuunnitelma 2030:ssä liikennettä ohjataan alueen vetovoimaa ja asiointivirtoja. voimakkaasti keskustan kehälle ja puolestaan Liikennesuunnitelman ratkaisut tukevat tavoitetta, • Keskustojen rooli on muuttumassa pyritään rahoittamaan kehän sisäpuolelle jäävien että Lahden keskustan kaupallista rakennetta kaupan rakennemuutoksen sekä katujen liikennettä. Autoliikenteeltä vapautuvalla kehitetään kasvuakselien suuntaisesti. Näiden ! tilalla mahdollistetaan laadukkaampi ympäristö keskeisten noodien (ydinkeskusta, Ranta-Kartano, muuttuvan asiakaskäyttäytymisen myötä kävelylle ja pyöräilylle, katuvihreälle, liiketoimintojen Paavola ja Matkakeskus) sekä näitä yhdistävien – keskustan tulee tarjota entistä levittäytymiselle katutilaan yms. linkkien kaupallinen jatkuvuus synnyttää kokemuksen enemmän paikkoja oleskelulle, tiiviistä ja toimivasta Lahden keskustasta. viihtymiselle ja vapaa-ajanvietolle sekä Kävelypainotteiset kadut sekä jalankulun ja pyöräilyn tapahtumille. nykyistä selkeämpi erottelu parantavat keskustan Keskitetty pysäköintiratkaisu sekä selkeä opastus viihtyisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta, mikä helpottavat keskustaan autolla liikkumista. Tietyiltä • Monikanavaisuus muuttaa puolestaan synnyttää paremman katuosuuksilta vähenee liiketilojen edustalla kivijalkakauppojen luonnetta entistä asiakaskokemuksen keskustaympäristöstä. sijaitsevia parkkipaikkoja, mikä saattaa synnyttää negatiivisia asiakaskokemuksia sellaisille, joille enemmän kohti hybridi- ja showroom- Kaupallisesti aktiivisempi katutila synnyttää elämyksiä pysäköintipaikka liiketilan välittömässä läheisyydessä konsepteja: keskustassa saatetaan ja viihtyisämpää asiointiympäristöä; on primääri valintakriteeri. tulevaisuudessa nähdä entistä enemmän kaupunkikulttuurin ja –elämän kokeminen vahvistuu esim. näyttely- ja suunnittelutiloja, joihin kilpailutekijänä keskustan ulkopuolisiin kaupan Keskeisimmät vaikutukset: yhdistyy esim. elämyspalveluita. alueisiin nähden. Tämä parantaa keskustan • Keskustaan saapuminen ja keskustassa Varsinaiset tuotteet toimitetaan kilpailuasemaa erityisesti viihtymiseen ja elämyksiin liikkuminen helpottuvat, mikä parantaa liittyvien palveluiden sekä erikoistuneen kaupan asiakaskokemusta kotiinkuljetuksella. (pienet erikoisliikkeet) osalta. • Liikkeiden mahdollisuus laajentaa toimintaa katutilaan lisää virikkeellisyyttä sekä keskustan • Asiointikokemusta tulee kehittää Keskusta tulee entistä houkuttelevammaksi tunnelmaa monipuolisesti; mitä uniikkejakin palveluita asiointipaikaksi alueella asuville; arjen ympäristön • Tiiviit ja jatkuvat liiketilaympäristöt ja kaupan voidaan tarjota keskustassa asioiville; lisäksi voidaan käyttää useammin muitakin viihde- ja keskittyminen omiksi teema- ja brändialueiksi esim. ostosten säilytysmahdollisuuksia, elämyspalveluita. vahvistaa toimintaedellytyksiä keskitettyjä kotiinkuljetuspalveluita yms. Palveluiden keskittäminen on kaupan toiminnan kannalta tärkeää. Palvelukeskittymät vahvistavat

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 86 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUKSET SAAVUTETTAVUUTEEN ERI KULKUMUODOILLA Erityisesti huomioitavaa Liikennesuunnitelman mahdollistamat ratkaisut kantamista. Kadunvarsipaikkoja ei kuitenkaan parantavat keskustan saavutettavuutta erityisesti nykyisen suunnitelman puitteissa merkittävästi poistu. pyörällä ja kävellen. Uudet pyörätie ja – • Jokaiseen matkaan liittyy kaistaratkaisut synnyttävät keskustaan miellyttävän Pysäköinnin näkökulmasta on huomioitava keskitetyn kävelyosuus, minkä vuoksi ! pyöräily-ympäristön, mikä tukee myös kaupallisten ratkaisun vaikutuksia kaupan toimintaan keskustassa. kävely-ympäristön kehittäminen on palveluiden saavutettavuutta pyörällä. Kävellen Pysäköinti on palvelu, joka mahdollistaa ja edistää ensiarvoisen tärkeää vaikutukset kohdistuvat eritoten keskustan sisällä kaupallista toimintaa. Asiointiin liittyy läheisesti käsite mikrosaavutettavuuden näkökulmasta; tapahtuvaan liikkumiseen, sen sujuvuuteen, saavutettavuus, jolla tarkoitetaan asiointietäisyyttä tällöin huomioitava fyysisen miellyttävyyteen ja turvallisuuteen. pysäköintipaikan ja asiointipaikan välillä. saavutettavuuden (etäisyys) lisäksi myös Asiointietäisyys koetaan eri ympäristöissä erilaiseksi. Joukkoliikenteen saavutettavuuden suhteen Matkan pituuden kokemiseen vaikuttavat esimerkiksi koetun saavutettavuuden tekijät merkittävin muutos on Trion yhteyteen kehitettävällä ympäristön laatu, erilaiset esteet, väenpaljous, (miellyttävyys, turvallisuus, sujuvuus) vaihtopysäkki-alueella. Samalla vaihtopysäkkejä ilmanala, kaupunkielämän läsnäolo ja turvallisuuden poistuu torin ympäriltä. Torin saavutettavuus tunne. Hyväksytty (100 % liikkujista) etäisyys • Reaaliaikainen ja käyttäjälähtöinen heikkenee joukkoliikenteellä, mutta toisaalta samalla pysäköinnistä kauppaan ja palveluihin on huonossa opastus mahdollistaa keskustan ja sen eri joukkoliikenteen käytön helppous ja keskustan kaupunkiympäristössä vain hieman yli 50 m. 50 % osa-alueiden löydettävyyden kokonaissaavutettavuus paranee. Keskeistä on ihmisistä on valmis kulkemaan noin 100 m. kehittämisen. kehittää Trion ja torin välistä akselia sujuvan Parannellussa, virikkeellisessä kaupunkiympäristössä liikkumisen alueena, hyödyntäen mahdollisuuksien hyväksytty etäisyys kasvaa peräti 125 metriin (100 % mukaan myös suojaisia sisätiloja. liikkujista) ja 50 % ihmisistä on valmis liikkumaan noin 200 metriä (Lähde: Asiointiympäristön vaikutus Autosaavutettavuuden näkökulmasta kävelyetäisyyden hyväksyttävyyteen saavutettavuus ei ratkaisevasti parane, mutta ei lähde: O. Peperna, TU Wien 1982. myöskään huonone; ydinkeskustassa liikkuminen autolla hankaloituu, mutta keskustan kehä ja sieltä Liikennesuunnitelma mahdollistaa sellaisen tapahtuva ajantasainen opastus pysäköintilaitoksiin kaupunkiympäristön kehittymisen, jossa liikkuminen parantaa keskustan ja sen yritysten saavutettavuutta keskustaympäristössä on miellyttävää ja näin ollen autolla. Keskeisin negatiivinen vaikutus liittyy voidaan hyväksyä myös pidempiä kävelymatkoja kadunvarsipaikkojen vähenemiseen; palveluiden luo. Muutokset pysäköintiratkaisuissa kadunvarsipysäköintipaikan poistuminen aivan saattavat kuitenkin tiettyjen toimialojen osalta liikkeen edustalta voi vaikeuttaa sellaista asiointia, synnyttää tarvetta siirtyä paremmin autolla jossa vaaditaan mm. painavien ostosten/tavaroiden saavutettaville sijainneille.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 87 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUKSET SAAVUTETTAVUUTEEN ERI KULKUMUODOILLA

Lahden keskustan osalta pysäköinti siirtyy entistä enemmän pysäköintilaitoksiin ja maan alle. Oheisella kartalla on havainnollistettu pysäköinnin saavutettavuutta tavoitetilanteessa Lahden keskustassa. Kartalla on kuvattu keskustan kehä sekä keskeisimmät nykyiset ja tulevat pysäköintilaitokset.

Keskustan keskitetty pysäköinti on varsin helposti saavutettavissa ja opastettavissa kehältä. Pysäköintilaitosten sijainnillinen painopiste on keskustan itäpuolella.

Kaupallisesti keskeisin alue keskustassa on varsin hyvin saavutettavissa pysäköintilaitoksista; keskustassa lähes kaikkialta on lähimpään pysäköintilaitokseen alle 300 metriä. Merkittävin ”aukko” pysäköintilaitosten verkostossa on keskustan ja rautatieaseman välillä, josta lähimpään pysäköintilaitokseen kertyy matkaa lähes 300 metriä.

Keskeisimmät vaikutukset: • Keskustan saavutettavuus kävellen ja pyörällä paranee – liikkuminen keskustassa kävellen helpottuu • Joukkoliikenteellä saavutettavuus paranee ja selkeytyy, mutta huomioitava Torin ympäristön kytkeminen vahvemmin Trion kanssa • Keskitetty pysäköintiratkaisu mahdollistaa pysäköinninohjauksen ja –informaation, mikä vähentää turhaa ajamista keskustassa

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 88 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUKSET HUOLTO - J A JAKELULIIKENTEEN JÄRJESTELYIHIN

Huoltoliikenteen periaatteet Lahden keskustassa ovat Liisun myötä:

• Huoltoliikenteen pääreitti kulkee keskustan kehän länsi- ja eteläreunassa. Pääväyliä ovat Lahdenkatu-Hollolankatu ja Mannerheiminkatu.

• Huoltoliikenne on sallittua kaikilla alueilla.

• Raskasta liikennettä, etenkään pintavaihtoehtoa, ei suositella Vuoksenkadulle. Lanun aukiolla nyt käytössä kävelyalueen Raskaita ajoneuvoyhdistelmiä ei sallita aikarajoitukset keskustan kehän sisäpuolella ilman erityistä Huoltoliikenteen pääreitti lupaa. keskustan kehän länsi- ja eteläreunassa Aleksanterinkadulla • Kävelyalueilla otetaan käyttöön aikarajoitukset huoltotaskut eivät huoltoliikenteelle kuten Lanun aukiolla nyt. olleet toimivia

• Huoltotaskujen haasteena on Aleksanterinkadun kokeilun perusteella se, että muukin kuin huoltoliikenne käyttää niitä Vuoksenkatua ei parkkeeraamiseen. suositella raskaalle liikenteelle

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 89 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUKSET HUOLTO - J A JAKELULIIKENTEEN JÄRJESTELYIHIN

Liikennesuunnitelma 2030:llä ei ole suoria kuluttajille suoraan tapahtuva jakelu, jonka merkitys Erityisesti huomioitavaa vaikutuksia huolto- ja jakeluliikenteen ja määrä lisääntyy jatkuvasti. Keskustan järjestämiseen Lahden keskustassa. Alueella suunnittelussa tuleekin huomioida laaja-alaisesti • Huolto- ja jakeluliikenteelle mahdollistetaan edelleenkin jakelu kaikilla kaduilla, esim. seuraavia näkökulmia: selkeät pelisäännöt ja ohjeet, ! eikä siihen liittyen ole ollut suunnitteilla rajoituksia. jotta keskustan viihtyisyys ja turvallisuus Yhdistelmäajoneuvoja ei kuitenkaan sallita • Erilaiset pakettiautomaatit ja jakelupisteet voidaan taata keskustan sisällä. katutilassa sekä liiketiloissa, minkä lisäksi myös asuinkerrostalojen ns. palvelueteiset tulevat • Varaudutaan erilaisiin ja moninaistuviin Huoltoliikenne sekä taksien ajo keskustan kävely- ja lisääntymään. Huomioitava myös esim. jakeluliikenteen muotoihin kävelypainotteisilla alueilla toimii myös muutosten päivittäistavarakaupan verkkokaupan tulevaisuudessa; vaatimuksia niin jälkeen. Huoltoliikenne rajoitetaan selkeämmin synnyttämät tarpeet. tiettyyn ajankohtaan, jotta se häiritsisi liikenneympäristölle, katutilan käytölle kuin mahdollisimman vähän muuta ajoneuvoliikennettä • Jakamistalouden palvelut yleistyvät, esim. asuinrakennustenkin suunnittelulle. ja oleskelua keskustassa. erilaiset tavaroiden ja ruoan jakelupalvelut; tuotteiden noudolle tarvitaan selkeitä tiloja Huolto- ja jakeluliikenne on liiketoiminnan liiketilojen läheltä, jotta vältytään epäselviltä ja näkökulmasta kriittinen toiminta, mutta samalla laittomilta ratkaisuilta. myös yksi keskeisesti keskustan asiointikokemukseen vaikuttava tekijä. Varsinkin • Jakelutavat ja muodot moninaistuvat; kaduilla kävelypainotteisilla kaduilla sekä jalkakäytävillä tulee liikkumaan entistä monipuolisemmin suuret ajoneuvot synnyttävät epäviihtyisyyttä sekä jakelukulkuneuvoja autoista polkupyöriin ja turvattomuuden tunnetta alueen käyttäjille. muihin laitteisiin. Huolto- ja jakeluliikenteellekin olisi näin ollen syytä kehittää yhteiset pelisäännöt varsinkin keskustan Keskeisimmät vaikutukset: keskeisimmillä alueilla; miten huolto järjestetään, • Raskaan huoltoliikenteen poistaminen ja mitkä ovat näille osoitetut paikat jalkakäytävillä, mahdolliset aikarajoitukset vaikuttavat liikkeiden minkä aikaan huoltoa ja jakelua voidaan tehdä huollon järjestämiseen, mutta tämä koskee vain yms. vähäistä määrää liikkeitä. Huomioitava erityisesti Trion ja suurimpien Tulevaisuudessa jakeluliikenteen ja –järjestelyjen päivittäistavarakaupan liikkeiden huoltotarve. osalta tulee entistä vahvemmin huomioida myös

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 90 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUKSET KESKUSTAN LIIKETOIMINNAN ELINVOIMAISUUTEEN JA RAKENTEESEEN Erityisesti huomioitavaa Keskustassa tapahtuvan liiketoiminnan Kaupan agglomeraatioedut (keskittymisedut) näkökulmasta keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat parantavat asiakaskokemusta; kaiken tarvittavan • Liiketoiminnan ja yritysten keskustan kokonaissaavutettavuus, saa läheltä. Palveluita voidaan sijoittaa niin, että ne elinvoimaisuuden näkökulmasta ! keskustaympäristön viihtyisyys ja turvallisuus, tukevat entistä enemmän toisiaan. yhteistyö liiketoiminnan harjoittajien lähiostovoiman kehitys sekä liiketilojen tarjonta, kesken sekä kaupungin ja yritysten välillä kunto ja vuokrataso. Kävelypainotteisuuden lisääminen voi muuttaa on ensiarvoisen tärkeää; yhteistyötä olisi keskustan nykyistä liikekoostumusta. Paremmin Liikennesuunnitelmalla pystytään suoraan kävelyyn tukeutuvat palvelut hakeutuvat näille mahdollista entisestään tiivistää ja vaikuttamaan keskustan saavutettavuuteen ja alueille ja vastaavasti vahvasti autoliikenteeseen ja fokusoida esim. alueittain. välillisesti muihin tekijöihin; miten liikennesuunnitelma kadunvarsipysäköintiin perustuvat palvelut siirtyvät mahdollistaa viihtyisämmän ja turvallisemman ulommas aivan ydinkeskustasta, varsinkin • Keskustan elinvoiman näkökulmasta keskustaympäristön kehittymisen. keskitettyjen pysäköintilaitosten läheisyyteen. keskustarakenteen tiivistyminen ja Joidenkin toimintojen ja liikkeiden osalta edessä voi täydentyminen on erittäin tärkeää; Liikenteen voimakkaampi ohjaaminen kehäkaduille olla muutto tai liiketoiminnan lopettaminen; lähiostovoiman synnyttäminen on ja keskustan rauhoittaminen parantaa keskustan liikennesuunnitelma ei kuitenkaan nykyisessä keskeisimpiä tekijöitä keskustan ja siellä asiakasviihtyisyyttä ja luo edellytykset liiketoiminnan muodossa synnytä sellaisia muutoksia keskustan eri harjoitettavan liiketoiminnan kehittymiselle. Kaistojen poistumisen myötä alueiden saavutettavuuteen, että tämä olisi jalkakäytävätilaa on mahdollista laajentaa ja ottaa kovinkaan todennäköistä. näkökulmasta. kaupalliseen käyttöön soveltuvin osin, mikä varsinkin kesäisin luo houkuttelevampaa asiointiympäristöä ja Keskustan kehäkadun ja muiden ratkaisuiden tuo kaupallista toimintaa paremmin näkyviin. toteuttaminen voi rakentamisen aikana synnyttää haasteita keskustan saavutettavuudelle, millä voi Keskustassa ei kuitenkaan esim. kielletä autolla ajoa olla negatiivisia vaikutuksia myös liiketoimintaan. miltään kadulta, joten kokonaissaavutettavuus pysyy Kehäkatu ei kuitenkaan kulje kaupallisten hyvänä. Keskitetyt ratkaisut puolestaan helpottavat ydinalueiden läpi, joten vaikutukset kohdistuvat esim. reaaliaikaisen opastuksen ja ohjauksen ennen kaikkea keskustan kokonaissaavutetta- järjestämistä. vuuteen; hyvin suunnitelluilla tilapäisjärjestelyillä negatiivisia vaikutuksia voidaan kuitenkin lieventää. Palveluiden sijoittuminen lähekkäin ja keskitetysti vahvistaa alueen vetovoimaa ja asiakasvirtoja.

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 91 YHTEENVETO JA

8 JOHTOPÄÄTÖKSET

Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki Lahden / Häkkinen Lassi Kuva:

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 92 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Vähittäiskaupan ja palveluiden toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä asiakaskokemuksia ja toisaalta myös yrityksille mahdollisuuksia esimerkiksi vauhdilla. Toimialalla jylläävistä muutosvoimista merkittävimpiä ovat katutilan hyödyntämiseen liiketoiminnassaan sekä kaupallisen toiminnan teknologian ja erityisesti verkkokaupan kasvu sekä muuttuva paremmin näkyväksi tuomista. asiakaskäyttäytyminen tavaroiden kulutuksista enemmän palveluihin painottuen. Tämä asettaa haasteita myös keskustaympäristöjen Keskustan saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla on tärkeää, mutta on kehittämiselle; keskustojen vetovoimatekijöinä tulee kaupallisen tarjonnan huomioitava se, että kaikki liikkujat ovat jossain vaiheessa kävelijöitä. Tällöin lisäksi painottaa myös muita asiakaskokemukseen vaikuttavia teemoja kaupallisesta näkökulmasta erityisesti kävely-ympäristön laadulla on kuten kaupunkiympäristön laatua, kiinnostavia tapahtumia, erityinen merkitys. Hyvä ja laadukas ympäristö houkuttelee myös elämyksellisyyttä ja kokemuksellisuutta sekä keskustaympäristön kävelemään pidempiä matkoja, jolloin luodaan edellytyksiä esimerkiksi synnyttämää mielenkiintoisuutta ja kerroksellisuutta. keskitettyjen pysäköintiratkaisuiden toimivuudelle ja sille, että ne palvelevat hyvin myös keskustan liikkeitä, jotka sijaitsevat hieman kauempana Lahden keskusta on nykytilanteessa kaupallisesti suhteellisen pysäköinnistä. vetovoimainen, mutta Lahdessakin keskustan ulkopuolisten kaupallisten keskusten synnyttämä kilpailuasetelma tarkoittaa sitä, että keskustan tulee Liikennesuunnitelma luo monipuoliset edellytykset keskustaympäristön pystyä uudistumaan ja vastaamaan entistä paremmin muuttuviin kaupalliselle kehittämiselle ja katutilan hyödyntämiselle. Tässä selvityksessä asiakastarpeisiin. on esitetty erilaisia kehittämismahdollisuuksia, joiden avulla Lahden keskustan katuympäristöjä voidaan paremmin profiloida ja brändätä Liikennesuunnitelma 2030 on askel oikeaan suuntaan. Keskustaympäristöjen synnyttäen näin vetovoimaisempaa ja houkuttelevampaa uudistamisessa on kansallisena ja kansainvälisenä trendinä keskustaympäristöä. Lahden keskustan kaupallisen kehittämisen keskeisinä liikenneympäristön rauhoittaminen ajoneuvoliikenteeltä sekä kävelyn ja tavoitteina ovat toisaalta ydinkortteleiden (Trio-Kauppatori) tiivistäminen ja pyöräilyn edellytysten parantaminen. Tällä on nähty olevan merkittäviä kehittäminen sekä toisaalta keskustan reuna-alueiden solmukohtien (Ranta- positiivisia vaikutuksia myös keskustoissa toimivien yritysten ja palveluiden Kartano, Paavola ja Matkakeskus) kytkeminen osaksi kaupallisesti toimivaa toimintaedellytyksiin. Synnyttämällä mielenkiintoista, miellyttävää ja keskustaa. turvallista liikkumisympäristöä synnytetään toisaalta positiivisia

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 93 YHTEENVETO VAIKUTUKSISTA Kokonais- Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset vaikutus (huomioitava jatkosuunnittelussa)

• Edesauttaa strategisten tavoitteiden toteutumista erityisesti Vaikutukset suhteessa Lahden strategisiin keskustaympäristön viihtyisyyttä ja asukasmäärän kasvua ++ • Ei merkittäviä negatiivisia vaikutuksia tavoitteisiin koskien • Vahvistaa Lahden brändiä ja statusta ympäristökaupunkina • Parantaa turvallisuutta, asiointiviihtyisyyttä sekä Vaikutukset keskustan elämyksellisyyttä • Katutilan osoittaminen nykyistä laajemmin kävelylle ja • Kaupallinen toiminta näkyy paremmin katutilassa pyöräillylle vähentää kadunvarsipaikkoja liiketilojen edestä, asiakaskokemukseen +++ synnyttäen herätteellisyyttä millä voi olla autoileville asiakkaille negatiivisia vaikutuksia • Visio houkuttelee käyttämään keskustaympäristöä • Huomioitava mm. invapaikat yms. tarpeet lähellä liikkeitä laajemmin

• Keskustan palveluiden saavutettavuus eri kulkumuodoilla, Vaikutukset keskustan palveluiden erityisesti kävellen ja pyörällä paranee • Yksittäisten pysäköintipaikkojen poistuminen voi pidentää • Trion vaihtopysäkkialue parantaa Aleksanterinkadun ja matkaa pysäköinnistä yksittäisiin liikkeisiin; kehän sisällä saa saavutettavuuteen eri kulkumuodoilla + Trion toimintaedellytyksiä. kuitenkin edelleen liikkua autolla ja alueella on myös • Keskitetty pysäköinti selkeyttää saavutettavuutta autolla; kadunvarsipaikkoja jatkossakin. autopaikka on varmemmin ja helpommin löydettävissä

Vaikutukset keskustan huolto- ja • Ei merkittäviä negatiivisia vaikutuksia: keskustan liikkeiden huoltojärjestelyt pysyvät pääsääntöisesti ennallaan. +/- jakeluliikenteen järjestelyihin • Raskaamman huoltoliikenteen osalta voidaan joutua tekemään tiettyjä muutoksia ja aikataulurajoituksia.

Vaikutukset keskustan ja sen eri alueiden • Autoliikenteeseen ja lähipysäköintiin perustuvat liikkeet (raskaat • Keskustan kaupan tarjonta voi kehittyä synnyttäen kaupan ja palveluiden kantamukset) saattavat joutua siirtymään keskustan sisällä tai + toiminnoiltaan ja brändiltään mielenkiintoisia katuosuuksia, keskustan ulkopuolelle; tällaisia ei kuitenkaan keskustassa ole toimialarakenteeseen joille sijoittuu tietyn toimialan tarjontaa merkittävissä määrin.

• Vahvistaa keskustan kaupallista asemaa ja mahdollistaa Vaikutukset keskustan liiketoiminnan uudistumisen vastaten paremmin uusiin asiakastarpeisiin • Ei merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. Tietyillä alueilla elinvoimaisuuteen ++ sekä kaupan ja palveluiden trendeihin liiketoiminnan profiili saattaa nykyisestä muuttua ja painottua • Vahvistaa keskustan asemaa ja profiilia suhteessa eri tavalla. keskustan ulkopuolisiin kaupan alueisiin

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 94 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET MITÄ TARVITAAN VISIOON PÄÄSEMISEKSI?

Viihtyisää, Saavutettavuutta Houkuttelevaa ja Tiivistyvää herätteellistä, kaikilla elämyksellistä yhteistyötä laadukasta ja kulkumuodoilla sekä kaupallista tarjontaa toimijoiden, turvallista käveltävää, sekä sitä tukevaa kiinteistönomistajien kaupunkitilaa. tiivistyvää ja tapahtuma- ja ja kaupungin välillä. Mahdollisuuksia sekoittunutta kulttuuritarjontaa Innovatiivisia oleskelulle. keskustarakennetta. sekä julkisia ratkaisuja ja palveluita. Mahdollistetaan Turvataan konsepteja! monipuolisesti lähiostovoiman Riittävästi erilaista toimintaa! kasvu! yllätyksellisyyttä!

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 95 KUVALÄHTEET

URBAANI TAPAHTUMA- JA TAIDEKATU PUTIIKKI- JA PAIKALLISKATU MODERNI MARKETTIALUE 1) https://visitlahti.fi/saapuminen-2 1) Unsplash 1) (https://www.walmartreimagined.com/) 2) Ramboll 2) Unsplash 2) http://landezine.com/index.php/2013/01/nse-kitakyushu-technology-center-by- 3) https://itsnothouitsme.com/2017/08/14/color-condition-discovery-green-arcade/ 3) Ramboll platdesign/nse-kitakyushu-technology-center-by-platdesign-01/ 4) Unsplash 4) Unsplash 3) https://i.pinimg.com/originals/e7/e6/51/e7e651a09237065de4b24e42a4ea9328.jp g 5) http://ravintolatorvi.fi/tapahtumat/lihamukin-syonnin-mm-kisat-2019/ 4) https://brightside.me/creativity-design/21-examples-of-urban-design-we-want-to- 6) http://ravintolatorvi.fi OSTOSKATU see-in-every-city- 7) https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahden_kaupungintalo 1) Ramboll 609460/?utm_source=fb_brightside&utm_medium=fb_organic&utm_campaign=f 8) https://www.facebook.com/kaupunginaanet/ 2) https://www.archdaily.com/783748/5-steps-to-creating-high-performance- b_gr_5mincrafts_kids 9) https://shop.petitstlouis.fi/ communities/56e6bdb9e58ecead89000010-5-steps-to-creating-high- 5) https://news.cision.com/dk/unibail-rodamco-westfield/r/mall-of-scandinavia---a- performance-communities-photo 10) Ramboll new-dimension-in-shopping,c9714965 3) https://www.theinspiration.com/2014/09/ikea-climbing-wall-billboard-ubi-bene/ 11) https://shop.petitstlouis.fi/ 6) https://nextshark.com/fancy-mcdonalds-rotterdam/ 4) https://www.visitstockholm.com/guides/high-end-shopping-in-bibliotekstan/ 12) https://www.archdaily.com/880155/flora-pavilion-design-school-of-nanjing- university-of-the-arts/59c4553bb22e38e281000084-flora-pavilion-design-school-of- 5) https://www.flickr.com/photos/thearchitectureproject/17035118100/ VIRKISTYSAKSELI RANTAAN nanjing-university-of-the-arts-photo 6) https://www.tintoarchitecture.co.uk/blog/our-favourite-bars-and-restaurants- 1) Unsplash around-the-world 13) https://www.archdaily.com/928096/bridgelife-neighborhood-park-lab-d-plus- 2) Unsplash h/5dc805c13312fd38870000a2-bridgelife-neighborhood-park-lab-d-plus-h-photo 7) https://www.creativebloq.com/advertising/supersized-type-stuns-swedish-public- 3) Unsplash 14) Ramboll 91412978 4) Unsplash 15) https://www.designboom.com/architecture/ofl-architecture-zighizaghi-garden- 8) https://superfuture.com/2020/01/new-shops/beijing-skp-s-mall- 5) Unsplash milia-shop-favara-italy-11-11-2016/ opening/ 6) Unsplash 16) https://resources.made-in-china.com/article/product-industry- knowledge/fExQskCDmmHJ/The+Bourrasque+Light+Installation+%E2%80%93+A+S RAVINTOLA- JA VIIHDEKESKITTYMÄ warm+of+Light+Papers/ KULTTUURIKESKITTYMÄ 1) https://www.myhelsinki.fi/fi/sy%C3%B6-ja-juo/baarit-ja- 17) https://www.archdaily.com/780408/janet-echelman-suspends-net-sculpture-over- 1) Unsplash y%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4/clarion-sky-room londons-oxford-circus/56991179e58ece02a5000004-janet-echelman-suspends-net- 2) Unsplash sculpture-over-londons-oxford-circus-photo 2) https://i.pinimg.com/originals/a0/b9/01/a0b90124b8c3ee83f2ebd46d1b8c2011.jp g 3) Unsplash 18) https://justinpluslauren.com/unusual-passages-outdoor-art-in-quebec-city/ 3) Unsplash / Eric Tompkins 4) Unsplash 19) https://www.robertharding.com/blog/2015/05/14/cannes/ 4) Unsplash / Arturo Rey 5) Unsplash 20) https://www.lahti.fi/ajankohtaista/uutiset/malskille-uusi-omistaja-ja-ladin- vuokrasopimus-allekirjoitettu 5) https://www.architecturaldigest.com/gallery/see-2016-finalists-for-european-prize- for-urban-public-space?crlt.pid=camp.sRh1lIOpMFzC#1 Muissa raportin kuvissa lähde mainittu erikseen, tai Unsplash, tai Ramboll. 6) http://sala7design.com.br/2018/02/parklets-espaco-de-lazer-urbano.html TORIN YMPÄRISTÖ 1) https://www.arch2o.com/100architects-design-the-vibrant-red-planet- playground-in-shanghai/ GREEN STREET BULEVARDIKATU 2) Ramboll 1) https://www.flickr.com/photos/lynfabrikken/5061503357/in/photostream/ 3) https://www.contemporist.com/please-be-seated-london/ 2) https://www.chapmantaylor.com/projects/ashford-designer-outlet- 4) https://www.southernliving.com/travel/places-to-eat-now?slide=238aa84a-8c62- extension 4eed-bc96-8c0449899160#238aa84a-8c62-4eed-bc96-8c0449899160 3) https://worldlandscapearchitect.com/john-g-and-phyllis-w-smale-riverfront-park-a- 5) Ramboll catalyst-for-activities-and-entertainment/#.XusooWgzaUk, http://www.vogt- 6) https://k.sina.com.cn/article_5776829712_p158536d1002700rwku.html?from=cul#p la.com/en/project/albisrieden-freilager-complex-zurich =1 4) https://i.pinimg.com/564x/e5/a1/1f/e5a11ffdec69a26c85018714a8d0b138.jpg 7) https://archello.com/project/link-the-city-to-nature 5) https://inhabitat.com/lush-living-wall-breathes-life-into-an-otherwise-dull-parking- 8) https://modernmixvancouver.com/2014/07/09/farmcity-fresh-cart-new-open-air- garage-in-california/ urban-grocery-cart-launches-in-vancouver/ 6) https://www.facebook.com/comunemilano/photos/a.161009570689697/1685490 638241575

Lahden keskustan kaupan selvitys ja kaupallinen visio 96