DOCSLIB.ORG

Raitio 3 / 2007

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Raitio 3 / 2007 3/2007 Metro 25 vuotta, Siniset bussit osa 9 3/2007 SUOMEN RAITIOTIESEURA RY PL 234 JOHTOKUNTA VUONNA 2007 00531 Helsinki ISSN 0356-5440 PUHEENJOHTAJA RAHASTONHOITAJA Nooa säästöpankki Jorma Rauhala Kimmo Säteri 30. vuosikerta 440540-225891 Lehti ilmestyy neljästi vuodessa ja jaetaan puh. 040 862 0957 puh. 050 522 9588 SRS:n jäsenlehtenä [email protected] [email protected] IBAN: FI54 4405 4020 025891 PÄÄTOIMITTAJA Juhana Nordlund SWIFT (BIC –koodi): SIHTEERI ARKISTONHOITAJA HELSFIHH Juhana Nordlund Pertti Leinomäki TAITTAJA Eero Laaksonen puh. 040 836 1394 puh. 050 538 4495 Jäsenmaksu 20 euroa TOIMITUKSEN OSOITE (09) 458 7794 [email protected] JÄSEN Juhana Nordlund Perustettu 16.1.1972 Orapihlajatie 12 A 14, 00320 Helsinki Teemu Collin [email protected] VARAPUHEENJOHTAJA puh. 040 820 2337 Jäsenillä ilmainen Daniel Federley [email protected] KUSTANTAJA: Suomen Raitiotieseura ry sisäänpääsy Helsingin puh. 040 702 8488 Raitioliikennemuseoon [email protected] VARAJÄSEN PAINOPAIKKA: Edita Prima Oy 2007 sekä pohjoismaisten Timo Kantola raitiotieseurojen yllä- © Suomen Raitiotieseura ry puh. 050 320 6426 pitämille museoraitioteille ja [email protected] Tekijänoikeusmääräysten perusteella mitään museoihin. osaa lehdestä ei saa käyttää ilman toimituk- Tiedustele lipunmyynnistä. sen lupaa. SRS-INFORMAATIOTA SÄHKÖPOSTITSE www.raitio.org Ajankohtaisia tietoja SRS:n tapahtumista Tähän rinkiin voivat tulla vain SRS:n jä- Tietoja Suomen raitioteistä, johdinautoista, tai muuten alaa lähellä olevista uutisista tai senet, eivät seuran ulkopuoliset. Yksi ilmoit- metrosta ja sähköjunaliikenteestä. ajankohtaisuuksista saat sähköpostitse. tautuminen riittää. Jos haluat erota ringistä, Raitiolinjojen ja -vaunujen tietoja sekä Sinun on ilmoitettava rinkiin liittymisestä- siitäkin ilmoitus samaan osoitteeseen. uusimmat uutiset. si sähköpostitse osoitteeseen j.nordlund@ Tämä palvelu toimii täydentävänä väli- Maailmanlaajuinen linkkikokoelma. kolumbus.fi. neenä RAITIOn ja SRS:n verkkosivujen rin- Sivuilla olevan jäsenhakemuskaavakkeen nalla. Sähköpostirinki ei korvaa sen enem- täytettyäsi Raitio-lehti tulee aina tuoreena Katso päivitysohje s. 24 pää jäsenlehteä kuin internetsivujakaan. kotiisi. RAITIOITA á 6 euroa Kannen kuva 1/2002: SRS:n ajelut ja tutustumisvierai- 3/2006: Arabian raitiotie 30 v, S-Bahn osa 2, lut, SRS 30 vuotta, Kolmikymppiset Tallinnan johdinautoja, Siniset bussit, ratikat, Helsingin raitiotiet, osa 2 osa 15 3/2007 2/2002: Helsingin metro 20 vuotta 4/2006: Yhdeksikön yllätykselliset vaiheet, 2/2003: Vaunut 1 - 30, Kabus-kaupunkiauto- Siniset bussit, osa 16 ja, Rostock, Siniset bussit, osa 2 1/2007: 2010-luku: Raitioteiden renessanssi, 1/2004: Tunis, Lyypekki, Oy Liikenne Ab:n Siniset bussit, osa 17 busseja, Siniset bussit, osa 5 2/2007: Kulosaaren Jumbo, Kahdeksikko Ara- 1/2005: Helsingin raitiotiet tällä vuosi- biaan, Siniset bussit, osa 18 kymmenellä, osa 3. Deltat, 3/2007: Metro 25 vuotta, Siniset bussit, osa 19 Siniset bussit, osa 9 2/2005: Raitiotiet Suomessa osa 2, Pikku- kakkonen historiaan, Kilpailutusta osa 3, Siniset bussit, osa 10 3/2005: Raitiotiet Suomessa osa 3, Saksan S-Bahn osa 1, Kilpailutusta osa 4, Siniset bussit, osa 11 Käpylän raitiotiet 80 v, Norrköpingin 4/2005: Metro 25 vuotta, Siniset bussit osa 9 raitiovaunuja, Hampurin Hochbahn, Siniset bussit, osa 12 [email protected] 1/2006: Helsingin pikaraitiotiehankkeet, Helsingin metron 25-vuotisjuhlavuosi al- Latvialaista raitiotieliikennettä, koi monen vuoden tauon jälkeen uudistu- Siniset bussit, osa 13 Tilaukset SRS:n maksuliiketilin Nooa-sääs- vassa ja laajentumishakuisessa henges- 2/2006: Raitiovaunulla Kamppiin, Göteborgin töpankin 440540-225891 kautta, merkitse sä. Kalasataman metroasema otettiin käyt- raitiotiet, Siniset bussit, osa 14 tiedonantokohtaan tilaamasi tuotteet. töön 1.1.2007. Kuva Juhana Hietaranta 7.8.2007, Helsinki. 2 3/2007 Juhana Nordlund HELSINGIN METRO 25-VUOTIAS Itäkeskuksen ja varikkoraiteiden ympäris- ENSIMMÄISET SUUNNITELMAT VÄHINTÄÄN TUPLAIKÄISIÄ tössä metrojunia näkyy toisinaan samanai- kaisesti niin paljon, että Helsingin metroa Helsingin metro viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhliaan. Tämän kunniaksi teemme voisi luulla laajaksikin liikennejärjestelmäk- tässä artikkelissa lyhyehkön katsauksen metron historiaan sekä vilkaisemme myös si. Kuva Juhana Hietaranta 10.4.2006, Hel- tulevaisuuden näkymiä. Koska RAITIO 2 / 2002 oli omistettu kokonaan Helsingin sinki. metrolle tämän täyttäessä 20 vuotta ja esittelystä on kulunut vasta viisi vuotta, käsittelemme nyt metroa ja sen historiaa edelliskertaa suppeammin. Metron koeliikenne alkoi .6.982 osuu- Helsingin (seudun) metrosuunnitelmien var- kyseisillä moottorivaunuilla ajettiin kaksin- della Hakaniemi - Itäkeskus. Liikenne ulot- haisimpina esiasteina, vaikkakin kyseisien ajoa joillakin linjoilla. tui Rautatientorille tasan kuukautta myö- raideyhteyksien luonne poikkesi huomatta- Esikaupunkiliikennetoimikunnan luo- hemmin. Varsinainen metroliikenne alkoi vasti Helsingin lopulliseksi muovautuneesta maa runkolinjaa puolestaan ajettiin keskus- 2.8.982 ja tämän myötä elokuun toista päi- metrostandardista. Vasta sotien jälkeen met- tan ja Ruskeasuon välillä. Ruskeasuolta mat- vää pidetään metron syntymäpäivänä. Päätös ro- ja esikaupunkiratasuunnitelmat alkoivat ka jatkui luoteisiin esikaupunkeihin syöttö- ensimmäisen vaiheen (Kamppi - Puotinhar- saada todellista vauhtia. Varsinkin 950-lu- busseilla. Raitiotierunkolinja jäi vain muu- ju) rakentamisesta tehtiin jo 7.5.969. Ra- vulla esikaupunkiratoja ryhdyttiin suunnit- tamavuotiseksi kokeiluksi erinäisien epäon- kentaminen alkoi vielä saman vuoden aikana telemaan toden teolla, itse asiassa useam- nistumisien johdosta. Runkona toiminut rai- ja koejunat alkoivat liikkua aktiivisesti Roi- mankin työryhmän voimalla. Vuoteen 955 tioyhteys ei saavuttanut runkolinjalta edelly- hupellon varikon ja Herttoniemen (Susitie) saakka ratoja suunniteltiin etupäässä raitio- tettävää nopeutta ja täsmällisyyttä. Suorien välisellä koeradalla vuonna 972. teinä, esimerkiksi vuonna 953 tilatut VTS- linja-autoyhteyksien katsottiin hoitavan lii- Varhaisimmat suunnitelmat ulottuvat teliraitiovaunut päätettiin toteuttaa pikarai- kenneyhteydet tarkoituksenmukaisemmin. vuosikymmenien taakse. Eliel Saarisen piir- tioliikennekelpoisina multippeliajomahdol- Jo syyskuussa 955 Helsingin kaupun- tämät esikaupunkiradat vedettiin kartalle itse lisuuksineen. Ennen teliperävaunujen tuloa ginhallitus asetti esikaupunkiliikennetoimi- asiassa jo 90-luvulla. Niitä voidaan pitää kunnan rinnalle esikaupunkiliikenteen suun- 3/2007 3 nittelukomitean, jonka tehtäväpiiriin kuului julkisen liikenteen pitkän tähtäimen suunnit- telu. Suunnittelukomitea otti esikuvakseen Oslon esikaupunki- ja tunneliratojen raken- tamisohjelman. Muita esikuvia olivat eten- kin Tukholma, Göteborg, Kööpenhamina ja Hampuri. Vuonna 959 suunnittelukomite- alta valmistui laaja mietintö otsikolla “Tar- vitseeko Helsinki metroväyliä”. Mietinnössä esikaupunkilinjoista käy- tettiin nimeä metro. Metroväylillä ei vielä tuohon aikaan tarkoitettu yksinomaan rai- deliikennevälineitä varten tehtyjä väyliä, vaan myös linja-autoliikennettä pidettiin mahdollisena metroväylillä. Mietinnössä todettiin mm. että “Nopea, säännöllinen ja riittävän kuljetuskykyinen julkinen henki- M1+M2 toinen vaunu on siirtymässä nosturien avulla Herttoniemen rautatieltä metron löliikenne on kaupungin terveen kehityk- koeradalle. Kuva Jorma Rauhala 10.11.1971. sen ehdoton edellytys. - Sellainen on mah- dollista saada aikaan vain, jos on käytet- tävänä muusta liikenteestä riittävästi, pää- osiltaan täydellisesti eristettyjen julkisen liikenteen väylien verkko eli metro. Hel- sinki siis tarvitsee metron”. Komitea pää- tyi sittemmin tiheäpysäkkiväliseen, huo- mattavan laajaan raideliikenneverkkoon, jossa raideleveydeksi päätettiin valita VR: ltä (raideinfraa hallinnoi nykyään RHK) tuttu 52 mm sekä ilmajohtovirroitus. Kantakaupungissa näin toteutettu “met- ro” olisi korvannut samalla muun jouk- koliikenteen. Vielä vuoden 959 kuluessa suunnittelukomitean nimi vaihtui metro- toimikunnaksi. TOINEN MIETINTÖ Vuonna 963 metrotoimikunta, jota oli johta- nut Reino Castrén, julkisti toisen mietintön- Vv15 (myöhemmin Dv15) 1981 on saapunut Gb-junansa kanssa Herttoniemen satama- sä. Uudessa suunnitelmassa oli metroverkko, asemalle ja kohtaa täällä edellisenä päivänä Tampereelta saapuneen metrojunan M1+M2. jonka pituus oli 86,5 km ja joka käsitti perä- Kuva Jorma Rauhala 10.11.1971. ti 08 asemaa. Kantakaupungissa ratalinjat menivät lähinnä pääkatujen alapuolella, esi- kaupungeissa taas oli päädytty omille väylil- leen johdettuihin pintaratoihin. Suunnitelma piti sisällään rakennusohjelman, jonka mu- kaan metro olisi otettu käyttöön vaiheittain vuosina 969 - 2000. Tässäkin suunnitelmas- sa keskustasta itään johtanut raideyhteys oli valittu ensimmäisenä rakennettavaksi. Myöhemmin 960-luvulla Castrénin syr- jäydyttyä tuulet muuttuivat huomattavasti. Metrotoimikunnan sisälle oli syntynyt sisäi- nen oppositio, joka oli omatoimisesti alkanut suunnitella syvälle kalliotunneliin kulkevaa linjausta. Unto Valtasen tultua johtoon met- roverkkoa karsittiin rajusti ja metroradasta tehtiin rautatiemäisempi. Päällekkäisyydet VR:n rataverkon kanssa poistettiin ja tun- Metrojuna yleisöajelun merkeissä Siilitien alkuperäisellä puuasemalla. Junassa on sekarun- neliosuudet päätettiin johtaa entistä syvem- ko M2+M3 sekä M5+M6. Näin on saatu esittelyyn sinisin ja oranssein pehmustetuin istui- mälle maan alle. Asemavälejä pidennettiin min varustettu
Load more

Recommended publications
  • Lions Clubs International Club Membership Register
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
    [Show full text]
  • Omastadi Budgeting Game an Evaluation Framework for Working Towards More Inclusive Participation Through Design Games
    OmaStadi Budgeting Game An evaluation framework for working towards more inclusive participation through design games Andreas Wiberg Sode Master’s Thesis Aalto University Andreas Wiberg Sode OmaStadi Budgeting Game - An evaluation framework for working towards more inclusive participation through design games Master’s Thesis, Master of Arts Supervisor: Teemu Leinonen Advisors: Maria Jaatinen & Mikko Rask New Media Design and Production programme Department of Media School of Arts, Design and Architecture Aalto University, 2020 3 Abstract AUTHOR Andreas Wiberg Sode DEGREE PROGRAMME New Media Design TITLE OF THESIS OmaStadi Budgeting Game - An and Production evaluation framework for working towards more inclusive YEAR 2020 participation through design games NUMBER OF PAGES 102 + 22 DEPARTMENT Department of Media LANGUAGE English Today, the notion of participatory budgeting has been The impact of the game is analysed using five identified goals and implemented in more than 1500 cities worldwide. In Finland, the subsequently examined using three democratic criteria for evaluating City of Helsinki’s new participatory budgeting process, OmaStadi, participatory processes: participation (inclusion), political equality, opens up an annual budget of 4.4 million euros to implement and quality of deliberation. The evaluation results are then used to proposals suggested by citizens. For this process, the city has develop a broader evaluation framework with guidelines for how to developed a design game, the OmaStadi game, to facilitate these plan, implement, and analyse further evaluation of the OmaStadi proposals. The main goal of the game is to make participation game. in OmaStadi more inclusive. Therefore, it is designed to support qualities such as equal participation, improved discussion, creativity, The research findings indicate that the game seemingly supports citizen learning, and city perception.
    [Show full text]
  • 13 01 03 Tilastollinen Vuosikirj
    Tätä julkaisua myy Helsingin kaupungin tietokeskus Kirjasto, Siltasaarenkatu – A PL , Helsingin kaupunki Hinta euroa Denna publikation säljes av Helsingfors stads faktacentral Bibliotek, Broholmsgatan – A PB , Helsingfors stad Pris euro tieke_tvk12_kannet.indd 1 28.11.2012 19:49:52 tieke_tvk12_kannet.indd 2 28.11.2012 19:49:52 . vuosikerta ● årgång tieke_tvk12_nimio.indd 1 28.11.2012 19:50:57 Helsingin kaupunki, tietokeskus Helsingfors stad, faktacentralen City of Helsinki Urban Facts Osoite PL , Helsingin kaupunki (Siltasaarenkatu – A) Adress PB , Helsingfors stad (Broholmsgatan – A) Address P.O.Box , FI- City of Helsinki, Finland (Siltasaarenkatu – A) Puhelin Telefon Telephone + Telefax Julkaisutilaukset puh. Beställning av publikationer tfn Publications can be ordered tel. + Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. – A, puh. Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsg. – A, tfn Direct sales Urban Facts Library, Siltasaarenkatu – A, tel. + Tiedustelut Tilastot ja tietopalvelu Förfrågningar Statistik och informationstjänst Inquiries Statistics and information services Sini Askelo, puh. ● tfn , [email protected] Aila Perttilä, puh. ● tfn , [email protected] Telekopio , telefax + ISSN-L - ISSN - (Verkossa) ISSN - (Painettu) Kirjapaino Tryckeri Print WS Bookwell Oy, Porvoo tieke_tvk12_nimio.indd 2 28.11.2012 19:50:57 Sisältö Innehåll Contents Esipuhe .........................................................................................................................................................................................4
    [Show full text]
  • Helsingin Tila Ja Kehitys 2013
    Helsingin tilatilajakehitys ja kehitys 2013 Julkaisija Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki p. 09 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tiedustelut Timo Cantell, p. 09 310 73362 Ari Jaakola, p. 09 310 43608 Helsingin tila ja kehitys 2013 Helsinki 2013 Hankkeen yhteistyöryhmä Manninen Asta, puheenjohtaja, tietokeskus Ca lonius Helena, terveyskeskus Karvinen Marko, talous- ja suunnittelukeskus Lukin Markus, ympäristökeskus Manninen Rikhard, kaupunkisuunnitteluvirasto Mäkinen Jussi, kaupunkisuunnitteluvirasto Sermilä Paula, opetusvirasto Simoila Riitta, terveyskeskus Vesanen Tuula, sosiaalivirasto Väistö Outi, terveyskeskus Tietokeskus: Askelo Sini, Cantell Timo, Haapamäki Elise, Jaakola Ari, Laine Markus, Rauniomaa Eija, Salorinne Minna ja Väliniemi-Laurson Jenni Toimitus Timo Cantell Markus Laine Eija Rauniomaa Minna Salorinne Jenni Väliniemi-Laurson Taitto Ulla Nummio Kansi Tarja Sundström-Alku Kansikuva Helsingin kaupungin aineistopankki/ Seppo Laakso Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2013 painettu ISBN 978-952-272-394-9 verkossa ISBN 978-952-272-395-6 Sisällys Lukijalle ..... ............................................. 7 Lyhyesti helsinkiläisistä, alueellisesta erilaistumisesta ja taloudesta ............................................... 9 1 Väestö ................................................. 21 1.1 Väestömäärän muutos ................................ 21 1.2 Väestö ikäryhmittäin .................................. 22 1.2.1 Päivähoitoikäisten määrä ja määrän kehitys ......... 22 1.2.2 Peruskouluikäiset lapset
    [Show full text]
  • Master's Thesis Drivers of Residential Water Demand
    School of Civil Engineering, Institute of Water Resources and Supply Master’s Thesis Drivers of residential water demand – analysis and outlook of water utility consumption data Mareike Rohrdrommel Aalto University, P.O. BOX 11000, 00076 AALTO www.aalto.fi Abstract of master's thesis Author Mareike Rohrdrommel Title of thesis Drivers of Residential Water Demand - Analysis and Outlook of Water Utility Consumption Data Degree programme Environmental Engineering Major/minor Water- and Environmental Engineering Code R3005 Thesis supervisor Prof. Riku Vahala Thesis advisor Suvi Ahopelto Date 14.08.2017 Number of pages 87+21 Language English Abstract Previous research has identified certain factors to have an influence on residential water con- sumption e.g. water metering, price and pricing policies, income level, age of residents, and building age. Their significance varies between countries and by location within an individu- al country. There is no previously published research on this topic in Finland or other Nordic countries. Therefore, in this master´s thesis, an analysis of the common influencing factors on the resi- dential water consumption at the metropolitan region Helsinki between 2004-2014 is provid- ed, as well as predictions till 2040. The aim of this work is to evaluate the development of the residential consumption since 2004, and to identify influencing factors, which have a positive or negative influence on the consumption of the customers. The influencing factors were analysed and statistically evaluated using a mix method ap- proach with the provided consumption, population, and building information data. Block building type was identified to have the highest water consumption as well as the highest decrease in consumption during the observation period.
    [Show full text]
  • Ortnamn I Kontakt I Helsingfors Finska Inslag I Bruket Av Gatunamn I Svenska Kontexter
    NORDICA HELSINGIENSIA 45 Maria Vidberg Ortnamn i kontakt i Helsingfors Finska inslag i bruket av gatunamn i svenska kontexter Akademisk avhandling som med tillstånd av Humanistiska fakulteten vid Helsingfors universitet framläggs till offentlig granskning i sal 1 i Forsthuset, Unionsgatan 40, fredagen den 3 juni 2016 kl. 10. Nordica Finska, finskugriska och nordiska institutionen Helsingfors universitet 2016 © 2016 Maria Vidberg Denna bok är nummer 45 i serien Nordica Helsingiensia. Ansvarig utgivare: Nordica vid Finska, finskugriska och nordiska institutionen. Kontaktinformation: Nordica PB 24 FIN-00014 Helsingfors universitet ISSN 1795-4428 ISBN 978-951-51-2099-1 (hft.) ISBN 978-951-51-2100-4 (PDF) Tryck: Unigrafia, Helsingfors, 2016 Omslag: Allan Appelberg Maria Vidberg Helsingfors universitet Ortnamn i kontakt i Helsingfors. Finska inslag i bruket av gatunamn i svenska kontexter Sammandrag Denna studie fokuserar finska inslag i bruket av ortnamn i svenska kontexter i Helsingfors. Tyngdpunkten ligger på namnbruk och namnkännedom och materialet består av muntligt och skriftligt material. I undersökningarna används socioonomastiska, folkonomastiska och kontaktonomastiska metoder. Resultaten i studien av namnbruket visar att de finska inslagen i det svenska namnbruket i Helsingfors kan delas in i tre kategorier: 1) bruk av enbart finska namn, 2) bruk av hybridnamn och 3) parallellt bruk av svenska och finska namn. Studien gör skillnad på faktiskt och metaspråkligt namnbruk, beroende på om namnbrukarna i första hand använder namn eller pratar om namn. Undersökningen av helsingforsares namnkännedom bygger vidare på studierna av namnbruket och undersöker vilka resurser namnbrukare i Helsingfors utnyttjar när de behöver använda ett namn i en svensk kontext men till exempel enbart känner till det finska namnet.
    [Show full text]
  • Traffic Safety at Pedestrian Zebra Crossings
    TRAFFIC SAFETY AT PEDESTRIAN ZEBRA CROSSINGS Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 7B/2007 TRAFFIC SAFETY AT PEDESTRIAN ZEBRA CROSSINGS Long-term research and development programme for road safety LINTU-Reports 7B/2007 This report has been published only as an electronic version LINTU research programme Contact person: Leif Beilinson Ministry of Transport and Communications PO Box 31 00023 GOVERNMENT, Finland Tel. +358 9 16002 Coordinator: Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Ruoholahdenkatu 8 00180 HELSINKI, Finland Tel. +358 9 720 64264 ISBN 978-952-201-759-8 (electronic version) Helsinki 2007 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 21.12.2007 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Julkaisun laji Eero Pasanen Tutkimus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Toimeksiantaja Liikennesuunnitteluosasto LINTU-tutkimusohjelma Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Suojateiden turvallisuus - Traffic safety at pedestrian zebra crossings Tiivistelmä Suomalaiset autoilijat noudattavat suojateiden väistämissääntöjä selvästi huonommin kuin kuljettajat esi- merkiksi Englannissa, Saksassa tai Ruotsissa. Englannissa ja Saksassa merkitään suojateitä vain vähäliiken- teisille kaduille, mikä epäilemättä vähentää houkutusta sääntörikkomuksiin. Sen sijaan Ruotsissa suojatieti- heys on edelleen samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa, vaikka 1.5.2000 toteutettuun väistämissäännön täs- mennykseen liittyen noin 15 % suojateistä poistettiin. Ruotsissa autoilijoiden suojatiekäyttäytyminen koheni
    [Show full text]
  • Piirijako 1.1.2013
    Piirijako 1.1.2013 592 Puroniitty 504 3 Bäckängen SUUTARILA 2 0 SKOMAKARBÖLE 2 402 3 4 Tapulikaupunki 4 Stapelstaden 2 4 1 591 401 403 2 412 Landbo Siltamäki 3 Töyrynummi 1 411 0 403 Brobacka Lidmalmen 505 Heikinlaakso Puistola Henriksdal TUOMARINKYLÄ 5 Parkstad PUISTOLA 0 0 6 392 DOMARBY PARKSTAD3 2 Tapanila 354 Mosabacka 2 5 8 335 Haltiala 2 352 3 2 Alppikylä Tomtbacka 2 4 Torpparinmäki 6 2 Alpbyn 506 Kuninkaantammi Torparbacken 353 415 4 413 ÖSTERSUNDOM Kungseken 1 1 POHJOINEN Tuomarinkartano 6 Tattarisuo JAKOMÄKI 1 Domargård 1 0 391 Tattarmossen JAKOBACKA 336 3 NORRA 414 0 334 405 0 3 1 Honkasuo Tapaninvainio 2 503 1 550 Hakuninmaa Staffansslätten Jakomäki Hongasmossa Jakobacka Håkansåker 351 ITÄ-PAKILA 3 Östersundom 0 7 381 MALMI 385 801 5 1 ÖSTRA BAGGBÖLE 3 1 580 333 Paloheinä Ylä-Malmi 1 MALM 2 Svedängen Övre Malm Malmin lentokenttä ÖSTERSUNDOM Karhusaari Malminkartano 205 Malms flygfält Björnsö 4 1 1 PUKINMÄKI 1 Malmgård KAARELA 2 4 2 342 382 0 5 4 BOCKSBACKA 3 Itä-Pakila KÅRBÖLE 4 1 370 Ala-Malmi 4 320 2 402 Östra Baggböle 0 3 502 Pukinmäki 5 Nedre Malm 384 2 Bocksbacka Konala 4 331 6 3 Tattariharju 474 1 Maununneva LÄNSI-PAKILA 1 0 Kånala Kannelmäki 6 1 Magnuskärr 3 Tattaråsen Kivikko 2 Gamlas 332 VÄSTRA3 BAGGBÖLE Stensböle 472 2 4 703 3 341 3 2 2 Vesala Länsi-Pakila 2 1 MELLUNKYLÄ Ärvings 570 3 2 284 2 1 Västra Baggböle 6 3 383 2 560 204 4 386 1 Talosaari Patola 4 Pihlajamäki MELLUNGSBY 0 Husö 5 1 2 Dammen 0 1 2 Salmenkallio Pihlajisto 473 Sundberg PITÄJÄNMÄKI 2 282 287 Rönninge Rönnbacka 5 281 3 1 475 471 Maunula 2 Mellunmäki
    [Show full text]
  • Reijolan Aluesuunnitelma 2011 – 2020 Osa-Alueita Laakson, Ruskeasuon, Meilahden, Munkkiniemen Ja Haagan Kaupunginosista
    Reijolan aluesuunnitelma 2011 – 2020 Osa-alueita Laakson, Ruskeasuon, Meilahden, Munkkiniemen ja Haagan kaupunginosista Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2011:5 / Katu- ja puisto-osasto Reijolan aluesuunnitelma 2011 – 2020 Julkaisija: Helsingin kaupungin rakennusvirasto Teksti: Kaisu Ilonen, Markus Holstein,Toni Haapakoski, Petra Tammisto, Saija Vihervuori, Helene Kaarnametsä, Jarkko Nyman, Olli Haanperä Visualisointi: Jyrki Ulvila, Saija Vihervuori, Helene Kaarnametsä, Jarkko Nyman, Leena Massinen Taitto: Leena Massinen Kartat: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki (023/2011) ISBN: 978-952-223-074-0 (verkkoversio) ISSN: 1238-9579 Painosmäärä: 100 kpl Paino: Kopio Niini Oy, Helsinki 2011 Reijolan aluesuunnitelma 2011 – 2020 Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2011:5 Katu- ja puisto-osasto Helsinki 2011 Ote Reijolan tilan kartasta vuodelta 1878 / Karta ofver Greius hemmans egor i Hoplaxby af Helsinge socken. Helsingin kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston karttarekisteristä - vasemmassa reunassa nykyinen Reijolankallio - Mätäpuron ylittävä Läntisen Viertotien kivisilta on säilynyt Haagan Kauppalanpuistossa - pohjoisnuoli leikkaa karttaotteen oikeaa reunaa. Reijolan aluesuunnitelma 2011 – 2020 SISÄLTÖ Sisältö JOHDANTO............................................................................................................ 5 INLEDNING............................................................................................................ 6 1 TYÖN TAVOITTEET JA MENETELMÄT.......................................................
    [Show full text]
  • “ELSA” Final Report of the Working Group
    PUBLICATIONS OF THE MINISTRY OF TRANSPORT AND COMMUNICATIONS 19/2007 Ministry of Transport and Communications' research and Development Programme for Accessibility “ELSA” Final report of the working group Helsinki, 2007 DESCRIPTION Date of publication 9.1.2007 Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Type of publication Working group: chairman Irja Vesanen-Nikitin, Report Assigned by Ministerial Adviser Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Secretary Riikka Kallio, WSP LT-consultants Ltd 11.4.2003 Name of the publication Ministry of Transport and Communications' research and Development Programme for Accessibility “ELSA”, final report of the working group Abstract ELSA is a three-year (2003 - 2006) research and development programme involving several government ministries and non-governmental organizations. It was launched in 2003 to support the implementation of the accessibility strategy of Ministry of Transport and Communications. The task of the working group was to increase awareness in the municipal sector and among transport service providers, authorities and the public about the importance of accessibility and to activate re- search in general, to launch and monitor R&D projects as well as organise seminars and educational events and to report about project results. The ELSA programme has funded 30 R&D projects, three academic master's theses and educational material for the personnel and planners of public transport. The programme also included coordinating a network of Accessible Municipalities as well as organising several educational events and seminars. Project workers, members of the guidance group and the ELSA coordinator also wrote articles about R&D project results.
    [Show full text]
  • Kaupparekisteristä Poistetut Yritykset Ja Asunto-Osakeyhtiöt / Avregistrerade Företag Och Bostadsaktiebolag
    Kaupparekisteristä poistetut yritykset ja asunto-osakeyhtiöt (18. - 21.9.2018) Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on poistanut kaupparekisteristä toimintansa lopettaneita yrityksiä ja asunto-osakeyhtiöitä. Rekisteristä poistetut yritykset ja asunto-osakeyhtiöt eivät tehneet ilmoitusta määräajassa. Toimimattoman yrityksen poistaminen rekisteriviranomaisen aloittesta perustuu kaupparekisterilakiin (24 §). Avregistrerade företag och bostadsaktiebolag (18. - 21.9.2018) Patent- och registerstyrelsen (PRS) har strukit ur handelsregistret företag och bostadsaktiebolag som upphört med sin verksamhet. De företag och bostadsaktiebolag som nu har avregistrerats lämnade inte in någon anmälan inom den utsatta tiden. Avregistreringen av icke-verksamma företag på registermyndighetens initiativ grundar sig på 24 § i handelsregisterlagen. Y-tunnus / FO-nummer Yrityksen nimi / Företagsnamn Kotipaikka Hemort 1388810-9 144Balance Espoo Esbo 1597945-0 1st May Marketing, Communications and Strategies Vantaa Vanda 1778731-3 2 Much Ky Helsinki Helsingfors 1658306-0 2Struct Vaasa Vasa 2118449-4 3D Aste Janakkala Janakkala 1931069-0 3R Solutions Kaarina S:t Karins 0906649-5 4 Com Oy Helsinki Helsingfors 1835922-2 4:30 AM Productions Espoo Esbo 2113748-7 4Eve Helsinki Helsingfors 1719988-8 4PLAN Nurmijärvi Nurmijärvi 2051212-6 95 percent fake Tampere Tammerfors 1607228-7 A & M Center Oy Kerava Kervo 2090507-7 A & P Garage Studios Ky Vaasa Vasa 0558953-9 A & P Sorsa Ky Helsinki Helsingfors 0977109-8 A 1 -Marketing Oy Vantaa Vanda 1637067-1 A Grain Of Sand Productions AGOS Raasepori Raseborg 2152167-3 A K Maalaus Vihti Vichtis 1723188-4 A Kanninen Kouvola Kouvola 2130754-6 A Solution Uusikaarlepyy Nykarleby 1093715-5 A Trade Oy Vantaa Vanda 1188761-2 A V Autohuolto Siilinjärvi Siilinjärvi 0967539-7 A Ylitalo-Edustus Ky Lahti Lahtis 1338910-7 A.
    [Show full text]
  • Piirijakorajojen Muutosehdotukset 2018 SIJAINTIKARTTA
    Liite 7 Piirijakorajojen muutosehdotukset 2018 592 Puroniitty 3 Bäckängen SIJAINTIKARTTA 504 SUUTARILA 2 0 SKOMAKARBÖLE (voimassa 1.1.2019 alkaen) 2 4 3 402 Tapulikaupunki 4 Stapelstaden 2 4 1 2 591 401 403 Landbo Siltamäki 3 Töyrynummi 1 412 0 Brobacka Lidmalmen 411 Heikinlaakso Puistola Henriksdal 403 5 Parkstad 505 0 TUOMARINKYLÄ PUISTOLA 0 PARKSTAD 6 392 2 DOMARBY Tapanila 3 1 354 Mosabacka3 2 Haltiala 2 5 8 335 Tomtbacka 352 2 415 Torpparinmäki 6 2 Alppikylä ÖSTERSUNDOM Kuninkaantammi 4 Torparbacken 353 2 Alpbyn 506 Kungseken 1 4 413 JAKOMÄKI 1 Tuomarinkartano 6 Tattarisuo 0 1 POHJOINEN Domargård 1 Tattarmossen JAKOBACKA 336 3 NORRA 391 0 Honkasuo0 334 0 Tapaninvainio 3 1 414 Hongasmossa Hakuninmaa 405 Staffansslätten 2 503 1 Jakomäki MALMI Jakobacka 550 Håkansåker ITÄ-PAKILA 3 Östersundom 351 1 7 381 MALM 801 5 Paloheinä ÖSTRA BAGGBÖLE Ylä-Malmi 3 385 1 ÖSTERSUNDOM Svedängen 1 Malmin lentokenttä 580 333 2 Övre Malm Karhusaari Malminkartano 1 502 Malms flygfält Björnsö 4 Malmgård 205 1 2 1 4 KAARELA 2 PUKINMÄKI 342 5 4 BOCKSBACKA 382 3 0 KÅRBÖLE Itä-Pakila 4 1 Ala-Malmi 4 2 402 Östra Baggböle 370 3 Nedre Malm 0 320 3 Pukinmäki 5 Konala 2 LÄNSI-PAKILA 3 384 331 Maununneva 6 Bocksbacka Tattariharju 1 Kånala 4 VÄSTRA BAGGBÖLE 1 Tattaråsen 474 0 Kannelmäki Magnuskärr 3 Kivikko 6 2 Gamlas 1 3 Stensböle 332 341 2 4 472 3 Länsi-Pakila 3 2 703 2 Vesala Västra Baggböle 2 1 Ärvings 3 2 1 284 3 2 MELLUNKYLÄ 570 4 6 383 2 MELLUNGSBY 1 Talosaari Patola 4 386 0 560 Husö 204 5 1 2 Dammen 0 Pihlajisto Pihlajamäki 1 2 Salmenkallio PITÄJÄNMÄKI 5 2
    [Show full text]