Raitio 3 / 2007

3/2007

Metro 25 vuotta, Siniset bussit osa 19 3/2007 SUOMEN RAITIOTIESEURA RY

PL 234 JOHTOKUNTA VUONNA 2007 00531 Helsinki ISSN 0356-5440 PUHEENJOHTAJA RAHASTONHOITAJA Nooa säästöpankki Jorma Rauhala Kimmo Säteri 30. vuosikerta 440540-225891 Lehti ilmestyy neljästi vuodessa ja jaetaan puh. 040 862 0957 puh. 050 522 9588 SRS:n jäsenlehtenä [email protected] [email protected] IBAN: FI54 4405 4020 025891 PÄÄTOIMITTAJA Juhana Nordlund SWIFT (BIC –koodi): SIHTEERI ARKISTONHOITAJA HELSFIHH Juhana Nordlund Pertti Leinomäki TAITTAJA Eero Laaksonen puh. 040 836 1394 puh. 050 538 4495 Jäsenmaksu 20 euroa TOIMITUKSEN OSOITE (09) 458 7794 [email protected] JÄSEN Juhana Nordlund Perustettu 16.1.1972 Orapihlajatie 12 A 14, 00320 Helsinki Teemu Collin [email protected] VARAPUHEENJOHTAJA puh. 040 820 2337 Jäsenillä ilmainen Daniel Federley [email protected] KUSTANTAJA: Suomen Raitiotieseura ry sisäänpääsy Helsingin puh. 040 702 8488 Raitioliikennemuseoon [email protected] VARAJÄSEN PAINOPAIKKA: Edita Prima Oy 2007 sekä pohjoismaisten Timo Kantola raitiotieseurojen yllä © Suomen Raitiotieseura ry puh. 050 320 6426 pitämille museoraitioteille ja [email protected] Tekijänoikeusmääräysten perusteella mitään museoihin. osaa lehdestä ei saa käyttää ilman toimituk- Tiedustele lipunmyynnistä. sen lupaa.

SRS-INFORMAATIOTA SÄHKÖPOSTITSE www.raitio.org

Ajankohtaisia tietoja SRS:n tapahtumista Tähän rinkiin voivat tulla vain SRS:n jä- Tietoja Suomen raitioteistä, johdinautoista, tai muuten alaa lähellä olevista uutisista tai senet, eivät seuran ulkopuoliset. Yksi ilmoit- metrosta ja sähköjunaliikenteestä. ajankohtaisuuksista saat sähköpostitse. tautuminen riittää. Jos haluat erota ringistä, Raitiolinjojen ja -vaunujen tietoja sekä Sinun on ilmoitettava rinkiin liittymisestä- siitäkin ilmoitus samaan osoitteeseen. uusimmat uutiset. si sähköpostitse osoitteeseen j.nordlund@ Tämä palvelu toimii täydentävänä väli- Maailmanlaajuinen linkkikokoelma. kolumbus.fi. neenä RAITIOn ja SRS:n verkkosivujen rin- Sivuilla olevan jäsenhakemuskaavakkeen nalla. Sähköpostirinki ei korvaa sen enem- täytettyäsi Raitio-lehti tulee aina tuoreena Katso päivitysohje s. 24 pää jäsenlehteä kuin internetsivujakaan. kotiisi.

RAITIOITA á 6 euroa Kannen kuva

1/2002: SRS:n ajelut ja tutustumisvierai- 3/2006: Arabian raitiotie 30 v, S-Bahn osa 2, lut, SRS 30 vuotta, Kolmikymppiset Tallinnan johdinautoja, Siniset bussit, ratikat, Helsingin raitiotiet, osa 2 osa 15 3/2007 2/2002: Helsingin metro 20 vuotta 4/2006: Yhdeksikön yllätykselliset vaiheet, 2/2003: Vaunut 1 - 30, Kabus-kaupunkiauto- Siniset bussit, osa 16 ja, Rostock, Siniset bussit, osa 2 1/2007: 2010-luku: Raitioteiden renessanssi, 1/2004: Tunis, Lyypekki, Oy Liikenne Ab:n Siniset bussit, osa 17 busseja, Siniset bussit, osa 5 2/2007: Kulosaaren Jumbo, Kahdeksikko Ara- 1/2005: Helsingin raitiotiet tällä vuosi- biaan, Siniset bussit, osa 18 kymmenellä, osa 3. Deltat, 3/2007: Metro 25 vuotta, Siniset bussit, osa 19 Siniset bussit, osa 9 2/2005: Raitiotiet Suomessa osa 2, Pikku- kakkonen historiaan, Kilpailutusta osa 3, Siniset bussit, osa 10 3/2005: Raitiotiet Suomessa osa 3, Saksan S-Bahn osa 1, Kilpailutusta osa 4, Siniset bussit, osa 11 Käpylän raitiotiet 80 v, Norrköpingin 4/2005: Metro 25 vuotta, Siniset bussit osa 19 raitiovaunuja, Hampurin Hochbahn, Siniset bussit, osa 12 [email protected] 1/2006: Helsingin pikaraitiotiehankkeet, Helsingin metron 25-vuotisjuhlavuosi al- Latvialaista raitiotieliikennettä, koi monen vuoden tauon jälkeen uudistu- Siniset bussit, osa 13 Tilaukset SRS:n maksuliiketilin Nooa-sääs- vassa ja laajentumishakuisessa henges- 2/2006: Raitiovaunulla Kamppiin, Göteborgin töpankin 440540-225891 kautta, merkitse sä. Kalasataman metroasema otettiin käyt- raitiotiet, Siniset bussit, osa 14 tiedonantokohtaan tilaamasi tuotteet. töön 1.1.2007. Kuva Juhana Hietaranta 7.8.2007, Helsinki.

3/2007 Juhana Nordlund Helsingin metro 25-vuotias

Itäkeskuksen ja varikkoraiteiden ympäris- ENSIMMÄISET SUUNNITELMAT VÄHINTÄÄN TUPLAIKÄISIÄ tössä metrojunia näkyy toisinaan samanaikaisesti niin paljon, että Helsingin metroa Helsingin metro viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhliaan. Tämän kunniaksi teemme voisi luulla laajaksikin liikennejärjestelmäk- tässä artikkelissa lyhyehkön katsauksen metron historiaan sekä vilkaisemme myös si. Kuva Juhana Hietaranta 10.4.2006, Hel- tulevaisuuden näkymiä. Koska RAITIO 2 / 2002 oli omistettu kokonaan Helsingin sinki. metrolle tämän täyttäessä 20 vuotta ja esittelystä on kulunut vasta viisi vuotta, käsittelemme nyt metroa ja sen historiaa edelliskertaa suppeammin.

Metron koeliikenne alkoi 1.6.1982 osuu- Helsingin (seudun) metrosuunnitelmien var- kyseisillä moottorivaunuilla ajettiin kaksin- della Hakaniemi - Itäkeskus. Liikenne ulot- haisimpina esiasteina, vaikkakin kyseisien ajoa joillakin linjoilla. tui Rautatientorille tasan kuukautta myö- raideyhteyksien luonne poikkesi huomatta- Esikaupunkiliikennetoimikunnan luo- hemmin. Varsinainen metroliikenne alkoi vasti Helsingin lopulliseksi muovautuneesta maa runkolinjaa puolestaan ajettiin keskus- 2.8.1982 ja tämän myötä elokuun toista päi- metrostandardista. Vasta sotien jälkeen met- tan ja Ruskeasuon välillä. Ruskeasuolta mat- vää pidetään metron syntymäpäivänä. Päätös ro- ja esikaupunkiratasuunnitelmat alkoivat ka jatkui luoteisiin esikaupunkeihin syöttö- ensimmäisen vaiheen (Kamppi - Puotinhar- saada todellista vauhtia. Varsinkin 1950-lu- busseilla. Raitiotierunkolinja jäi vain muu- ju) rakentamisesta tehtiin jo 7.5.1969. Ra- vulla esikaupunkiratoja ryhdyttiin suunnit- tamavuotiseksi kokeiluksi erinäisien epäon- kentaminen alkoi vielä saman vuoden aikana telemaan toden teolla, itse asiassa useam- nistumisien johdosta. Runkona toiminut rai- ja koejunat alkoivat liikkua aktiivisesti Roi- mankin työryhmän voimalla. Vuoteen 1955 tioyhteys ei saavuttanut runkolinjalta edelly- hupellon varikon ja Herttoniemen (Susitie) saakka ratoja suunniteltiin etupäässä raitio- tettävää nopeutta ja täsmällisyyttä. Suorien välisellä koeradalla vuonna 1972. teinä, esimerkiksi vuonna 1953 tilatut VTS- linja-autoyhteyksien katsottiin hoitavan lii- Varhaisimmat suunnitelmat ulottuvat teliraitiovaunut päätettiin toteuttaa pikarai- kenneyhteydet tarkoituksenmukaisemmin. vuosikymmenien taakse. Eliel Saarisen piir- tioliikennekelpoisina multippeliajomahdol- Jo syyskuussa 1955 Helsingin kaupun- tämät esikaupunkiradat vedettiin kartalle itse lisuuksineen. Ennen teliperävaunujen tuloa ginhallitus asetti esikaupunkiliikennetoimi- asiassa jo 1910-luvulla. Niitä voidaan pitää kunnan rinnalle esikaupunkiliikenteen suun-

3/2007 nittelukomitean, jonka tehtäväpiiriin kuului julkisen liikenteen pitkän tähtäimen suunnit- telu. Suunnittelukomitea otti esikuvakseen Oslon esikaupunki- ja tunneliratojen raken- tamisohjelman. Muita esikuvia olivat etenkin Tukholma, Göteborg, Kööpenhamina ja Hampuri. Vuonna 1959 suunnittelukomite- alta valmistui laaja mietintö otsikolla “Tar- vitseeko Helsinki metroväyliä”. Mietinnössä esikaupunkilinjoista käy- tettiin nimeä metro. Metroväylillä ei vielä tuohon aikaan tarkoitettu yksinomaan rai- deliikennevälineitä varten tehtyjä väyliä, vaan myös linja-autoliikennettä pidettiin mahdollisena metroväylillä. Mietinnössä todettiin mm. että “Nopea, säännöllinen ja riittävän kuljetuskykyinen julkinen henki- M1+M2 toinen vaunu on siirtymässä nosturien avulla Herttoniemen rautatieltä metron löliikenne on kaupungin terveen kehityk- koeradalle. Kuva Jorma Rauhala 10.11.1971. sen ehdoton edellytys. - Sellainen on mah- dollista saada aikaan vain, jos on käytet- tävänä muusta liikenteestä riittävästi, pää- osiltaan täydellisesti eristettyjen julkisen liikenteen väylien verkko eli metro. Hel- sinki siis tarvitsee metron”. Komitea pää- tyi sittemmin tiheäpysäkkiväliseen, huomattavan laajaan raideliikenneverkkoon, jossa raideleveydeksi päätettiin valita VR: ltä (raideinfraa hallinnoi nykyään RHK) tuttu 1524 mm sekä ilmajohtovirroitus. Kantakaupungissa näin toteutettu “metro” olisi korvannut samalla muun joukkoliikenteen. Vielä vuoden 1959 kuluessa suunnittelukomitean nimi vaihtui metro- toimikunnaksi. TOINEN MIETINTÖ Vuonna 1963 metrotoimikunta, jota oli johtanut Reino Castrén, julkisti toisen mietintön- Vv15 (myöhemmin Dv15) 1981 on saapunut Gb-junansa kanssa Herttoniemen satama- sä. Uudessa suunnitelmassa oli metroverkko, asemalle ja kohtaa täällä edellisenä päivänä Tampereelta saapuneen metrojunan M1+M2. jonka pituus oli 86,5 km ja joka käsitti perä- Kuva Jorma Rauhala 10.11.1971. ti 108 asemaa. Kantakaupungissa ratalinjat menivät lähinnä pääkatujen alapuolella, esi- kaupungeissa taas oli päädytty omille väylil- leen johdettuihin pintaratoihin. Suunnitelma piti sisällään rakennusohjelman, jonka mukaan metro olisi otettu käyttöön vaiheittain vuosina 1969 - 2000. Tässäkin suunnitelmassa keskustasta itään johtanut raideyhteys oli valittu ensimmäisenä rakennettavaksi. Myöhemmin 1960-luvulla Castrénin syr- jäydyttyä tuulet muuttuivat huomattavasti. Metrotoimikunnan sisälle oli syntynyt sisäi- nen oppositio, joka oli omatoimisesti alkanut suunnitella syvälle kalliotunneliin kulkevaa linjausta. Unto Valtasen tultua johtoon met- roverkkoa karsittiin rajusti ja metroradasta tehtiin rautatiemäisempi. Päällekkäisyydet VR:n rataverkon kanssa poistettiin ja tun- Metrojuna yleisöajelun merkeissä Siilitien alkuperäisellä puuasemalla. Junassa on sekarun- neliosuudet päätettiin johtaa entistä syvem- ko M2+M3 sekä M5+M6. Näin on saatu esittelyyn sinisin ja oranssein pehmustetuin istui- mälle maan alle. Asemavälejä pidennettiin min varustettu vaunupari sekä oranssinen kovapenkkinen vaunupari. Kuva Jorma Rauhala ja kaarteita loivennettiin. Lopulta syntyi ny- 13.4.1975.

3/2007 kyisen metron kaltainen perusyhteys keskustasta Puotinharjuun eli Itäkeskukseen. Verk- koa oli tarkoitus täydentää jatko-osuuksilla länteen (Tapiola - Matinkylä - Kivenlahti), luoteeseen (Töölö - Meilahti - Munkkiniemi - Haaga - Kannelmäki - Kaivoksela) ja poh- joiseen (Hakaniemi - Vallila - Kumpula - Kä- pylä - Maunula). Smith & Polvisen “Helsin- gin kaupunkiseudun liikennetutkimus vaihtoehto C:n” hahmotelmassa oli lisäksi poikit- taisraideyhteys Kalasatama - Vallila - Pasila - Etelä-Haaga (Reijola) - Munkkivuori. Idässä metro olisi jatkunut nykyisen Vantaan puolelle Länsimäkeen. Keskus- tan kohdalla linjauksesta oli esillä alunpe- rin useammanlaisia vaihtoehtoja. Vuonna 1971 julkaistussa Metron verkkotutkimus vaihtoehto 7:ssä esiintyivät päälinja Vesa- lasta Kontulan, Puotinharjun, Hakaniemen, Kaivokadun, Lauttasaaren ja Tapiolan kautta Matinkylään sekä nk. U-metro Maunu- kana Pasilan kautta kulkevaksi suunniteltua Helsingin metron arkipäivää lähes 34 vuot- lasta Käpylän, Kumpulan, Vallilan, Kallion, nk. rengasmetroa. ta sitten lauantaina 1.12.1973. Kuvassa Helsingin metrotoimisto M3-M4 matkal- Hakaniemen, Kauppatorin, Erottajan, Kam- Länsi-Vantaan metroyhteys siis päätet- la kohti metrovarikkoa silloisella metron pin, Töölön, Meilahden ja Ruskeasuon kaut- tiin toteuttaa osana VR:n vuonna 1969 alka- koeradalla. Kuva Arto Hellman, Helsinki. ta Huopalahden asemalle. Huopalahden ase- nutta sähköjunaliikennettä. Kaupunkirauta- malta jatko-osuus Martinlaaksoon olisi to- tie Martinlaaksoon johdettiin Huopalahden teutettu muuttamalla suunnitelman esittely- rautatieasemalta Pohjois-Haagan ja Kannel- aikoina rakenteille saatu Martinlaakson rau- mäen silloisten kaupunginosien länsipuolit- tatie myöhemmin tulevaisuudessa metrora- se kohti Myyrmäkeä ja edelleen Martinlaak- Peruskorjattu M100-sarjan juna kiiltelee ju- daksi. U-metro siis risteäisi päälinjan sekä soon. Raideyhteys rakennettiin kuitenkin nan seistessä Sörnäisten metroasemal- Hakaniemessä että Kampissa. Molemmille sellaisella standardilla, että sen muuttami- la. Elintarvikeautomaatteja löytää nykyään asemille louhittiin toista metrolinjaa palve- nen jälkikäteen osaksi metrojärjestelmää oli- usealta metroasemalta. Kuva Juhana Hie- taranta, 14.8.2007. levat tilat. Verkkotutkimuksessa ei ollut mu- si kohtalaisen vaivattomasti toteutettavissa.

3/2007 M100- ja M200-sarjojen junat kohtaavat Ju- natien sillalla. Metrojunissa on nähty viime aikoina yksittäisiä kylkimainoskampanjoita. Kuva Juhana Hietaranta, 11.6.2007.

Martinlaakson rata ja radan varren yhdys- kunnat rakennettiin pääosin samanaikaisesti, rata Martinlaaksoon saakka valmistui 1975 ja Vantaankoskelle 1991. Malminkartanon väliasema (sijaitsee suurimmaksi osaksi tun- nelissa) valmistui muutamaa vuotta avaami- sen jälkeen. Raideyhteys poikkeaa itämet- rosta myös siinä, että rata menee maankäy- tön keskellä (ei ison moottoriväylän vartta pitkin) ja näin ollen rata ei tukeudu periaatteessa lainkaan syöttöliikenteeseen. Toisaal- ta liikenteen perustuessa lähijuniin “liityn- tää” tarvitaan vuorostaan kantakaupungissa, koska sillä alueella ei Pasilaa luukuun ottamatta ole ainuttakaan väliasemaa. Ilman lii- tyntää esikaupunkialueilla tullaan toimeen myös sen takia, että radan itäpuolelle jää- neisiin vanhoihin kaupunginosiin päätettiin jättää suorat linja-autoyhteydet niiden ja keskustan välistä liikennettä palvelemaan. Itä- metron linjaus on pääpiirteissään sama kuin vuosikymmenien takaisissa esikaupunkirata- suunnitelmissa esiintyvä raideyhteys. LIIKENNE ALKAA Säännöllisen metroliikenteen alkaessa lop- pukesällä 1982 vain seuraavat asemat olivat käytössä: Rautatientori, Hakaniemi, Kulo- saari, Herttoniemi, Siilitie ja Itäkeskus. Lii- kenne Kamppiin alkoi 1.3.1983. Sörnäisten väliasema otettiin käyttöön 1.9.1984. Rata- linja idässä piteni viimein 21.10.1986 radan

Itäkeskuksen aseman kummallakin puolella on eritasoliittymät. Länsipuolella on varikkoraiteiden erkanemispaikka (kuvassa), itä- puolella taas päälinja haaroittuu sekä Mel- lunmäkeen että Vuosaareen. Kuva Juhana Nordlund 4.8.2007, Helsinki.

Kulosaaren metroaseman lippuhalli. Asema on yksi vanhimmista (valmistunut jo 1970- luvulla monta vuotta ennen liikenteen alka- mista). Kuva Juhana Nordlund 5.8.2007, Helsinki.

3/2007 jatkuessa Kontulaan. Tällöin otettiin uusi- na asemina käyttöön Myllypuro ja Kontula. Mellunmäkeen päästiin 1.9.1989. Siitä seuraava laajentuminen tapahtui vuorostaan toi- sessa päässä, kun Ruoholahden yhteys saatiin käyttöön 16.8.1993. Etenkin Helsingin Yliopiston aluetta palveleva Kaisaniemen asema saatiin käyttöön 1.3.1995. Helsingin metron toistaiseksi uusin rataosa Itäkeskus - Vuosaari saatiin käyttöön 31.8.1998, mikä toi mukanaan uudet asemat Puotila, Rasti- la ja Vuosaari. Vaikka itäsuunnan uudet jatkohaarat vä- hensivät syöttöliikenteen tarvetta, voidaan itämetroa edelleenkin pitää liityntävetoise- na järjestelmänä. Osa vanhasta maankäytös- tä on edelleen kaukana asemista. Metron ja maankäytön välistä vuorovaikutusta paran- nettiin jälleen 1.1.2007 ottamalla käyttöön Kalasataman uusi sivulaituriasema osuudella Sörnäinen - Kulosaari. Metroliikennettä on hoidettu vain ko- timaisella M100- ja myöhemmin myös sak- salaisella M200-kalustolla. Koejunilla M1 - M6 (Valmet / Strömberg, 1971 - 72) tehtiin ainoastaan testiajoja - sekä kuljettajien ohjaamana että ilman kuljettajia - lähinnä 1970-luvulla. Koejunilla kuljetettiin erikois- tilaisuuksissa myös yleisöä nk. koeradalla eli Siilitien väliaikaisen aseman ympäristös- sä. Koejunat eivät olleet yhteisajokelpoisia myöhemmin hankitun M100-sarjan kanssa. Koejunien ohjaamot oli varusteltu ensisijai- sesti automaattiajoa ajatellen. Niillä liiken- nöiminen kuljettajan ajamana normaalissa liikenteessä olisi edellyttänyt huomattavia muutostöitä. Koejunat poistettiin tarpeetto- mina kalustosta kokonaan 1980-luvulla. Liikenteen laajentumisen ja M100-sarjan peruskorjausohjelman lähestymisen myötä vanhan 42-vaunuparisen sarjan rinnalle päätettiin hankkia uusi 12 vaunuparin sarja Saksasta. Uusi sarja sai tunnuksen M200 ja sarja saatiin normaaliin liikenteeseen kesästä 2001 alkaen. Molemmat juna- sarjat ovat osoittautuneet erittäin varmatoi- misiksi työkaluiksi. Sarja M100 lienee yksi maailman toimivimmista ja kestävimmistä metrojunatyypeistä. Sekä M100- että M200- sarjan vaunuista on kerrottu perusteellisesti RAITIOn erikoisnumerossa 2 / 2002.

Näkymä Kampin metroasemalta. Asemal- ta johdettiin toinen uloskäynti Kampin uu- teen keskukseen ja sen linja-autoterminaa- leille kesällä 2005. Kuva Juhana Nordlund 4.8.2007, Helsinki.

3/2007 Näkymä Ruoholahden asemalta kääntörai- teen suuntaan. Oikealla näkyy louhittuna muutama metri Länsimetron tulevaa linjausta. Kuva Juhana Hietaranta, 16.1.2007.

UUSIA SUUNNITELMIA Tulevaisuuden suunnitelmista keskeisim- mät ovat liikenteen automatisointi ja verkon laajentaminen. 25.9.2006 Espoon valtuusto päätti valita Etelä-Espoon ja Helsingin väli- seksi liikennejärjestelmäksi metron. Päätös ei ole kuitenkaan rakentamispäätös. Hanke on kuitenkin lähtenyt nopeasti etenemään ja tilannetta voi seurata liki reaaliajassa inter- netsivulta http://www.lansimetro.info/index. html . Hankesuunnittelun tavoitteena on ollut saada metroasemien paikat vahvistettua ennen vuoden 2007 kesälomia. Kesäkuun aikana Helsingin ja Espoon luottamuselimet ovat käsitelleet alusta- via suunnitelmia. Ruoholahdesta alkavalle 13,4 km pitkälle metrolinjalle on tarkoitus rakentaa seuraavat asemat: Lauttasaari, Koi- vusaari, Keilaniemi (joskus tunnettu nimellä Keilalahti), Otaniemi, Tapiola, Jousenpuisto (myös käytetty nimeä Niittymaa) ja Matin- kylä. Ajoaika Kampista Matinkylään arvioidaan Raide-YVA:ssa 16 minuutiksi, mutta todennäköisesti Koivusaaren aseman olles- sa mukana jo alusta alkaen ajoaika asettu- nee lähemmäs 17:ää minuuttia. Asemavälit ovat keskimäärin hieman pidempiä kuin nyt olemassa olevalla metrolla. Espoon metron linjaus seuraa maankäyttöä selvästi paremmin kuin Itäväylän varteen johdettu metro Helsingin puolella. Matinkyläänkin päättyvä metro on liikenteellisesti huomattavan liityn- tävetoinen. Vasta jatko Kivenlahteen vähen- täisi ratkaisevasti tätä ominaisuutta, mutta sekään ei poistaisi sitä kokonaan. Esimerkik- si Olarin / Kuitinmäen alue jää edelleen kau- as lähimmästäkin asemasta (Matinkylä) ja osa asemakaupunginosienkin maankäytöstä jää etäälle itse asemasta. Liityntävetoisuus ei sinällään ole mikään suuri ongelma, kun tietyt perusasiat varmis- tetaan jo suunnitteluvaiheessa. Runkoreitin vuorotarjonnan tulee olla tiheydeltään suuri ja liikennöinnin tulee olla täsmällistä ja luotettavaa. Runkolinjan on oltava samalla riittävän nopea. Terminaalit on suunniteltava matkustajan kannalta helppokäyttöisiksi ja selkeiksi, sekä informaation tulee olla kor- keatasoista. Runkolinjan ja syöttöliikenteen aikataulut tulee synkronoida, etenkin jos lii- tyntälinjan vuoroväli on harva. Asemien paikat on valittava suurella huolella ja niiden on palveltava reitin tärkeimmillä osilla mah- dollisimman monia käyttäjiä parhaalla mah- dollisella tavalla.

3/2007 ITÄMETRO Espoon lisäksi muita esillä olleita laajenta- missuunnitelmia ovat olleet itämetron laajentaminen Sipooseen sekä nk. toinen met- rolinja, joka alkaisi Kampista ja suuntautuisi Töölön ja Meilahden kautta Pasilaan. Pasi- lasta metro voisi jatkua mahdollisesti joko Kumpulan ja Viikin suuntaan tai Maunulan suuntaan jatkuen ehkä jopa lentoasemal- le saakka. Päinvastaisessa suunnassa kak- kosmetron on kaavailtu jatkuvan Kampista Katajanokan kautta Laajasaloon ja edelleen Santahaminaan. Viimeksi mainitun linjauk- sen kannattavuuteen on arvioitu vaikuttavan keskeisesti sen, mitä Santahaminan suhteen on tapahtumassa. Mikäli Santahaminaa tai sen osia ei saada asuinkäyttöön, Laajasalon suunnan metrohaaralta arvioidaan putoavan taloudellinen pohja pois. Aivan viime aikoi- Tämä näky voi olla arkipäivää ensi vuosikymmenellä. Matinkylään matkalla oleva metrojuna Laajasaloon on ehdotettu nk. minimetroa na on saapumassa Ruoholahden asemalle ilman kuljettajaa. Tämän kuvan mahdollistivat kustannusten hillitsemiseksi. Laajasaloon on Tapio Hölttä, Antti Ylönen ja Markku Kari HKL-Metroliikenteeltä, kiitos heille. Kuva Juhana Hietaranta, 22.8.2007.

3/2007 Alkujaan Länsi-Vantaalle ulottuvan raideyh- teyden oli tarkoitus olla metron yksi haara. Suunnitelmien muuttuessa Martinlaakson rata rakennettiin kaupunkien ja valtion yh- teistyönä VR:n lähiliikenteen yhdeksi osaksi. Kuvassa Sm4-vaunuparista koostuva M- juna Vantaankoskelle Malminkartanon aseman eteläpuolella. Kuva Juhana Nordlund 11.8.2007, Helsinki.

suunniteltu myös raitiolinjastoa, ja viimeksi mainittu on herättänyt laajempaakin mie- lenkiintoa. Metron 25-vuotissyntymäpäivänä lin- javerkon pituus on 21,1 km. On mielenkiintoista aikanaan nähdä, onko verkon pituus kasvanut esimerkiksi kaksinkertaiseksi seu- raavan neljännesvuosisadan kuluttua. Tällä hetkellä Espoon Matinkylään ulottuvan haa- ran toteutuminen näyttää hyvin todennäköi- seltä ja Espoon suunnalta on esitetty vakavia aikeita jatkaa yhteyttä Matinkylän valmis- tumisen jälkeen pikimmiten Kivenlahteen. Mikäli tämä ja lisäksi Töölö - Meilahti - Pa- sila -linjaus (tai Sipoon metro) toteutuisivat, metroverkon pituus olisi tällöin kutakuinkin kaksinkertaistunut. Helsingin kaupunki on varautunut käynnistämään, mikäli Sipoon alueliitos vain menee läpi, rakentamistyöt Mellunmäen itäpuolisella jatko-osuudella heti Matinkylän metroyhteyden käyttöön- oton jälkeen. Jatko-osuus Sipooseen olisi pääasiassa maanpäällistä pintarataa, lukuun ottamatta lyhyehköä tunneliosuutta välittö- mästi Mellunmäen aseman jälkeen. Osuu- delle on arvioitu tarvittavan enintään neljä uutta asemaa. Metrolla näyttää olevan 25-vuotispäi- vänään hyvä tulevaisuus. Jatkorakentamis- Matinkylän metroaseman paikka kesällä 2007. Kuva Juhana Nordlund 19.7.2007, Espoo. suunnitelmia on näköpiirissä useammanlaisia ja ilmapiiri ylipäänsä raideliikenteen laa- jentamiselle on suotuisa kaikilla poliittisilla rintamilla. Myös valtiovalta on suhtautunut metron laajentamista kohtaan merkittävästi suuremmalla mielenkiinnolla kuin mennei- nä vuosikymmeninä. Ensimmäisiä osuuksia Helsingin kaupunki rakensi yksin vailla valtion taloudellista tukea. Toisaalta valtio on ollut mukana lähijunaliikenteen kehittämi-

Vaunupari 119-120 sai ylleen ensimmäisen Helsingin Sanomien mainosteippauksen elokuussa 2006. Vuotta myöhemmin HS uusi teippauksensa teemalla “uutisia täs- täkin metropolista”. Vaunu 119 on teipattu näyttämään Lontoon metrojunalta ja kuvassa lähempänä näkyvä 120 on New Yorkin metroja mukailevan ulkoasun. Kuva Juhana Hietaranta, 14.8.2007.

10 3/2007 M100-sarjan juna (lähimpänä vaunuparina “Nokkajuna” M103+M104) loittonemassa vasenta raidetta kohti kaupungin keskus- taa. Kuva Ilari Saarenaho 3.8.2007, Hel- sinki. sessä paitsi toimimalla liikennettä hoitavana operaattorina myös rakentamalla tarvittavia väyliä. Varsinaisien kaupunkiratojen raken- tamiskustannukset on jaettu valtion ja kun- tien kesken. Tulevaisuudessa niin metro- kuin lähiju- naliikenne jouduttaneen kilpailuttamaan eikä liikennettä hoitavista operaattoreista myö- hemmin ole enää täyttä varmuutta sen suhteen, keitä ne ovat. Yleinen trendi on viime aikoina ollut, että liikelaitoksia on yhtiöitet- ty, ei vain liikennettä hoitavia operaattorei- ta, vaan jopa taustaorganisaatioita. On myös visioitu, että jossain vaiheessa lähijuna- ja metrokonseptit voitaisiin integroida yhdeksi liikennemuodoksi. Raideliikenteeseen tu- keutuvan eheän yhdyskuntarakenteen kiis- tattomat edut on tiedostettu ja tosiasiat tun- nustettu. Kestävä kehitys on yhä useamman tahon vilpitön päämäärä ja kaupunkiseutu- amme halutaan jatkossa kehittää luontoa ja energiaa säästävällä tavalla. Metro on - vaik- kei sitä useinkaan tule ajatelleeksi - paljon muutakin kuin vain yksi liikennemuoto. Se on - professori Rytilää siteeraten - nimensä mukaisesti “kaupungin äiti”.

Saneeraamaton kahden vaunuparin M100- juna Kulosaaren ja Kalasataman välisel- lä osuudella. Kulosaaren sillan itäpuolella metrorata kulkee muutaman kilometrin matkalla ikivanhalla esikaupunkiradalle varatul- la käytävällä, jonka viereen on aikojen saa- tossa ehditty rakentaa moottorikatutasoinen Itäväyläkin. Ratalinjaus olisi kuitenkin Kulo- saaressa mennyt varhaisemmissa suunnitelmissa hieman etelämpää käyden nykyisen Itäväylän eteläpuolella. Kuva Juhana Nordlund 5.8.2007, Helsinki

Alkujaan Vuosaaresta tulossa oleva M100- sarjan juna on juuri lähtenyt Itäkeskuksen risteysasemalta kohti länttä. Kuva Juhana Nordlund 4.8.2007, Helsinki.

3/2007 11 Otso Kantokorpi: Sankarimatkailija Helsingin raitiovaunuissa

Kustantaja: LIKE, Tuotanto: Rosebud, 2007, s. 287 Otso Kantokorpi kirjoitti pari vuotta sitten kirjan Sankarimat- kailija Tallinnan raitiovaunuissa. Tämän innoittamana hän alkoi tarkastella kotikaupunkiaan Helsinkiä ”kuin vieraan silmin” ja tästä syntyi teos Sankarimatkailija Helsingin raitiovaunussa. Kuten Mauri Antero Numminen, Otso Kantokorpi on baarien mies, joka keskustelee mielellään ihmisten kanssa. Näistä keskusteluista on ollut runsaasti hyötyä kirjan teossa.

Urho, Tarja ja Salman Kirjan perusrakenne seuraa nykyistä raitiotielinjastoa, alkaen ykköses- tä ja päättyen kymppiin. Koska monella linjalla on päällekkäisyyksiä muiden kanssa, ykkönen (ja 1A) saa eniten tilaa. Se onkin mukavaa, viettihän tämä lakkautusuhan alla oleva linja juuri 80-vuotisjuhlia pari vuotta sitten. Vaikka itse olen syntyperäinen stadilainen, huomasin kirjaa lukies- sani tietojeni kantakaupunkialueesta olevan varsin rajalliset. Kantokor- pi kertoo mielenkiintoisia yksityiskohtia kaupunkimme historiasta, niin rakennuksista kuin ihmisistä. Kirkot, sairaalat, museot ja baarit saavat mukavasti palstatilaa. Kuriositeettinä Kantokorpi mainitsee myös Urho Kekkosen kantaravintolan, Tarja Halosen kanta-snagarin ja paikan, jossa Salman Rushdie illasti Suojelupoliisin valvovan silmän alla. Kirjan alussa on käytännön ohjeita ja kalustoa esittelevä luku, sekä lyhyt katsaus Helsingin raitioliikenteen historiaan. Itse jäin kaipaa- maan muutaman rivin tietoa siitä, minne katosivat kakkonen, viito- nen ja vanha ysi. Ainakin kakkosesta olisi voinut mainita jotain; joku saattaa Kalliossa kävellessään hämmästellä miksi Toisella linjalla on raitiokiskot ja päätesilmukka Diakonissalaitoksella, mutta vaunuja ei näy (lukuunottamatta satunnaiset SRS:n jäsenmatkat) Hakemistossa on listattu arkkitehteja, kuvataiteilijoita, ravin- toloita, museoita ym. Hilpeänä yksityiskohtana Mikko Monosen Hyvät liitteet ruumisarkkuliike Ostospaikkoja-luettelossa. Kirjan keskellä on värikuvaliite, jossa on valikoima Helsinki-aihei- Kirjasta pitäisi tehdä päivitetty painos parin vuoden kuluttua, sia kuvia. Ei välttämättä nähtävyyksiä kuten Tuomiokirkko ja Havis kun raitiolinja 9 on aloittanut liikennöintinsä ja Kampin rata on Amanda, mutta muuta mielenkiintoista kuten Sinebrychoffin puisto valmistunut (josta seuraa todennäköisesti kolmosten ja seiskojen talvikäytössä ja vanhaa teollisuusarkkitehtuuria. Eri malliset raitio- reittien vaihto Töölössä). Samalla kirjan voisi kääntää englannik- vaunut (mm. vaunu 12 vuodelta 1959 ja Kulosaaren Jumbo) sen sijaan si, jolloin se palvelisi paremmin meille saapuvia ulkomaalaisia putkahtavat satunnaisesti mustavalkoisina kirjan sivuilla. ratikkaharrastajia. Kirjan raitiolinjakartta (HKL:n) palvelee hyvin matkailijoita, siinä on huomioitu kahdeksikon pidennys Arabiaan. Larry Kärkkäinen

12 3/2007 Mikko Kylliäinen Sankarimatkailija Avointen ovien päivä Helsingin Rheinbahnilla

Düsseldorfin julkisesta liikenteestä huolehtiva Rheinbahn on Saksan raitiovaunuissa viidenneksi suurin alueellinen liikennelaitos. Päivittäin se kuljettaa noin 700 000 matkustajaa linja-autoilla, raitiovaunuilla ja metrolla. Matkustajille liikennelaitos on usein itsestäänselvyys ja työ- tai koulumatkat päivittäistä rutiinia. Näyttääkseen matkustajille, millaisia teknisiä ja henkilöresursseja 300 raitiovaunun ja 400 linja-auton kulkeminen aikataulussa vaatii, Rheinbahn järjesti keskusvarikollaan avointen ovien päivät 12.-13.5.2007. Varikon toiminnan lisäksi yleisö sai tutustua kalustoon yhtiön yli satavuotisen toiminnan ajalta. Viimeaikaisina uutuuksina ker- rottiin 40 ilmastoidun linja-auton hankinnasta sekä logistiikkajär- jestelmästä, jonka avulla voidaan tietää, missä kukin raitiovaunu ja linja-auto milläkin hetkellä on. Tämä nopeuttaa reagointia vikoihin ja liikenteen sujuvuus paranee.

Rheinbahnin museolinja-autot pende löivät Jan-Wellem-Platzin ja varikon välillä molempina päivinä. Meluisa, mutta hauska matka sujui vaikkapa eläkeikään ehtineen Man-nivelbussin kyydissä.

Jan-Wellem-Platz on yksi Düsseldorfin joukkoliikenteen solmukohdista. Sillä kohtaavat raitiotie-, linja-autoja met- rolinjat. Raitiotien nykyistä kalustoa pysäkillä.

Rheinbahnin varttuneempaa raitio vaunukalustoa.

3/2007 13 YHDEKSIKÖN VARRELTA

Ratapihantie. Linjojen 7B ja 9 erkanemisvaihde. Kuva Juhana Heinäkuussa työt kävivät kuumina mm. Kumpulantiellä. Nordlund 28.7.2007. Kuva Juhana Nordlund 10.7.2007.

14 3/2007 Konepaja-alueen eli Traverssikujan katusuunnitelma. Syksyn aikana rakennetaan kiskot Aleksis Kiven kadun ja Traverssikujan risteykseen, mutta muut työt tehdään vasta ensi vuonna.

3/2007 15 KUULUMISIA KAMPISTA

Kiskotus Fredrikinkadulla Kampin metroaseman kohdalla oli heinä- Urho Kekkosen katu. Rata alkaa tässä olla jo melkein valmis. Kuva kuun lopulla vielä pahasti kesken. Kuva J. Nordlund 28.7.2007. J. Nordlund 23.8.2007.

Mikonkadun katusuunnitelmasta näkyy, että “yksiraiteinen” osuus ei varsinaisesti ole yksiraiteinen, vaan eri suuntien kiskot sijoitetaan samantapaisesti limittäin kuin Merisotilaantorilla on tehty sivuutusraiteen kanssa.

16 3/2007 Fredan pohjoispään kiskotusta jo betonivalut saaneena. Kampin raitiotie heijastuu myös Töölön raidejärjestelyihin. Tässä ol- Kuva J. Nordlund 12.8.2007. laan yhdistämässä Arkadiankadun uusittua linjausta Runeberginka- dun vanhaan linjaukseen. Kuva Juhana Nordlund 8.9.2007, Helsinki.

Simonkadun katusuunnitelma. Näillä näkymin vaikuttaa siltä, että katulämmi- tyksestä raitiovaunu- kaistoilla luovutaan.

3/2007 17 Helsingin kaupungin liikennelaitos 548, Volvo B59-59 / 5900 / Wiima HKL vm. 1975 linjalla 36 Pajamäessä. Kuva Pertti Leino mäki 29.4.1988, Helsinki.

Helsingin kaupungin liikennelaitos 583, Scania BR111M57 / 5700 / Autokori Oy malli HKL vm. 1975 raitiovaunua korvaa valla poikkeuslinjalla 10X. Kuva Jorma Rauhala 28.91978, Helsinki.

Helsingin kaupungin liikennelaitos 590, Scania BR111M57 / 5700 / Autokori Oy malli HKL vm. 1975 aivan uutena. Kuva Pertti Leinomäen koko- elmasta.

18 3/2007 Taulukon on koonnut Kimmo Nylander, avustajinaan Pertti Leinomäki ja Juhana Siniset bussit vuodesta 1936, osa 19

Raition edellisissä numeroissa on alettu julkaista kalustoluetteloa kaikista HKL:n busseista. Helsingin Raitiotie ja Omnibusosakeyh- Lista etenee seuraavissa numeroissa. Luettelo on laadittu sillä periaatteella, että aluksi on tiö 1936–44 Helsingin kaupungin liikennelaitos lueteltu peräkkäin kaikki numerolla yksi olleet autot. Sitten siirrytään kakkoseen jne. 1945–94 Lopulta saavutetaan 9933 – HKL:n kaikkien aikojen korkein bussin numero. HKL-Bussiliikenne 1995–2004

Kalustoluettelon merkkien selityksiä

NRO = auton HKL-numero. Sama bussi voi Etuovi on yleensä etuakselin etupuolella, AZ = automaatti-ZF, esiintyä listalla useamman kerran eri keskiovi akseleiden välissä ja takaovi taka- A = automaatti, muu merkki kuin kohdissa, jos sen numeroa on vaihdettu. akselin takapuolella. Nokka- ja bulldog-mal- edellä tai merkki ei tiedossa. Tp. = alustatyyppi lisissa autoissa kuitenkin etuovi ja keskiovi Numero viittaa vaihteiden N = nokkamallinen, ovat molemmat akseleiden välisellä alueella. määrään, jos tiedossa. B = bulldog (etumoottori), KOK = auton koko K.OTTO ja POISTO = käyttöönotto ja E = hetku (etumoottori), B = normaali 2-akselinen poistoajankohta K = mahuri (keskimoottori), T = teliauto Numerot ovat järjestyksessä: vuosi, kuukausi, T = takamoottorinen N = nivelauto päivä – vvkkpp. 00=kuukaudesta tai päivästä Vm = alustan vuosimalli M = miniauto ei tietoa. 00 vuosiluvun kohdalla sen sijaan Va / Ov = varustelutyyppi ja ovikoodi D = midiauto tarkoittaa vuotta 2000. K = kaupunkibussi, LK = Lattiakorkeus Päivämäärillä on pyritty kertomaan se koska L = lähiliikenne-/esikaupunkibussi – 4 = korkea auto on todellisuudessa otettu liikenteeseen katuri-istuimet, 3 = puolimatala tai poistettu käytöstä. Vanhoista busseista ei S = seutu-/lähiliikennebussi/puoli- 2 = etuovilta keskioville matala, kuitenkaan yleensä ole tiedossa kuin HKL:n turisti, kuten L mutta korkeat takaovella 2 askelmaa virallinen pvm. Käyttöönotto on silloin ta- selkänojat, 1 = kuten edellä, takaovella 1 askelma pahtunut jokin aika päivämäärän jälkeen ja P = paremmin varusteltu puolituristi, 0 = täysmatala, ei askelmia käytöstä poisto on käytännössä saattanut ta- E = täysturisti VAIHT = vaihteisto pahtua jo useita kuukausia aikaisemmin. Ovikoodi on esitetty pelkistetysti kolmella (ni- M = mekaaninen, HUOM. = muita tietoja ja huomautuksia velbusseissa neljällä) numerolla – etuovi- P = puoliautomaatti (”Wilson”), < = aikaisemmin / edellinen, keskiovi-takaovi. AA = automaatti-Allison, > = myöhemmin / seuraava = kapea ovi, AM= automaatti-Mercedes, jhdpa = ajojohtimien puhdistusauto 2 = kaksoisovi, AS = automaatti-Scania, Pk = peruskorjattu 0 = ei ovea. AV = automaatti-Voith,

Helsingin kaupungin liikennelaitos 551 Rautatientorilla 1963.

3/2007 19 HUOM. >Matk.auto-edell.käyt. POISTO 740000 900000 740000 890000 740000 880000 740000 890000 740000 890000 730000 890000 740000 890000 740000 900000 740000 890000 730000 870000 730000 900000 740000 900000 740000 900000 740000 900000 740000 890000 740000 880000 K.OTTO 620700 750200 620700 750200 620700 750300 620800 750300 620700 750200 620800 750200 620700 750200 620800 750300 620800 750200 620800 750300 620800 750300 620800 750300 620800 750200 620800 750300 620800 750300 620800 750300 REK. ADG-22 AEK-540 ADG-24 AEK-541 ADG-77 AEK-542 ADG-75 AEK-543 ADG-76 AEK-544 AL-329 AEK-545 AL-349 AEK-546 AL-330 AEK-547 AL-298 AEK-548 AL-295 AEK-549 AL-292 AEK-550 AL-279 AEK-551 AL-13 AEK-552 AL-242 AEK-553 AL-75 AEK-554 AL-92 AEK-555 IST. 19 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 M M M M M M M M M M M M M M M M VAIHT. AV2 AV2 AV2 AV2 AV2 AV2 AV2 AV2 AV2 AV2 AV2 AV2 AV2 AV2 AV2 AV2 LK 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 KOK B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B Va/Ov K112 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K112 K1B-61 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K1B-61 K1B-61 K1B-61 K1B-61 K1B-61 K1B-61 K1B-61 K1B-61 K1B-61 K1B-61 K1B-61 K1B-61 K1B-61 K1B-61 K1B-61 KORI Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima 62 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 Vm 62 62 62 62 62 62 62 62 62 62 62 62 62 62 62

Tp. B T T T T T T T T T T T T T T T T B B B B B B B B B B B B B B B B635 B59 B59 B59 B59 B59 B59 B59 B59 B59 B59 B59 B59 B59 B59 B59 B59 Malli B635 B635 B635 B635 B635 B635 B635 B635 B635 B635 B635 B635 B635 B635 B635

Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo ALUSTA Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo 540 540 541 542 543 544 545 546 547 548 549 550 551 552 553 554 555 NRO 541 542 543 544 545 546 547 548 549 550 551 552 553 554 555

20 3/2007 HKL 541 linjalla 13 Forumin edessä 18.11.1966. Nasakuva.

Helsingin kaupungin liikennelaitos 543, Volvo B59-59 / 5900 / Helsingin kaupungin liikennelaitos 546 Wii- Wiima HKL vm. 1975. Kuva Pertti Leinomäki 25.5.1976, Helsinki. man perä. Kuvattu Ruhassa 20.10.1972-

Helsingin kaupungin liikennelaitos 550, Volvo B59-59 / 5900 / Helsingin kaupungin liikennelaitos 552, Volvo B59-59 / 5900 / Wiima Wiima HKL vm. 1975 Rautatientorilla. Kuva Juhani Poussa 1985, HKL vm. 1975 Kampissa. Kuva Juhani Poussa elokuulta 1983, Helsinki. Helsinki.

4/2006 21 HUOM. POISTO 740000 900000 730000 880000 740000 900000 740000 900000 900000 890000 890000 890000 890000 880000 880000 870000 890000 890000 890000 880000 880000 890000 890000 900000 890000 890000 890000 860000 900000 900000 890000 890000 890000 900000 870000 900000 900000 890000 890000 900000 K.OTTO 620800 750300 620800 750300 620800 750400 620800 750300 750400 750500 750500 750500 750500 750500 750500 750500 750500 750500 750500 750500 750500 750500 750500 750500 750500 750500 750600 750500 750400 750400 750400 750400 750400 750500 750500 750500 750500 750500 750500 760400 REK. AL-109 AEK-556 AL-183 AEK-557 AL-199 AEK-558 AK-987 AEK-559 AEK-560 AEK-561 AEK-562 AEK-563 AEK-564 AEK-565 AEK-566 AEK-567 AEK-568 AEK-569 AEK-570 AEK-571 AEK-572 AEK-573 AEK-574 AEK-575 AEK-576 AEK-577 AEK-578 AEK-579 AEK-580 AEK-581 AEK-582 AEK-583 AEK-584 AEK-585 AEK-586 AEK-587 AEK-588 AEK-589 AEK-590 AHM-600 IST. 19 37 37 37 37 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 34 34 34 34 34 34 34 34 34 34 19 19 19 35 34 37 M M M M VAIHT. AV2 AV2 AV2 AV2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AS2 AV2 LK 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 KOK B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B Va/Ov K112 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K220 K112 K112 K112 K220 K220 K220 K1B-61 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K2XC-66 K3C-67 K3C-67 K3C-67 K3C-67 K3C-67 K3C-67 K3C-67 K3C-67 K3C-67 K3C-67 K1B-61 K1B-61 K1B-61 K2XC-66 K3C-67 K100 KORI Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Wiima Autokori Autokori Autokori Autokori Autokori Autokori Autokori Autokori Autokori Autokori Wiima Wiima Wiima Wiima Autokori Wiima 62 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 75 Vm 62 62 62 75 74 76

Tp. B T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T B B B T T T B635 B59 B59 B59 B59 BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M BR111M Malli B635 B635 B635 BR111M BR111M B59

Volvo Volvo Volvo Volvo Volvo Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania Scania ALUSTA Volvo Volvo Volvo Scania Scania Volvo 556 556 557 558 559 561 562 563 564 565 566 567 568 569 570 571 572 573 574 575 576 577 578 579 581 582 583 584 585 586 587 588 589 590 NRO 557 558 559 560 580 600

22 3/2007 Helsingin kaupungin liikennelaitos 559, Volvo B635 / Wiima Ruhas- Helsingin kaupungin liikennelaitos 564, Scania BR111M57 / 5700 / sa 29.6.1970. Kuva Helge Kinnunen. Wiima HKL vm. 1975. Kuva Pertti Leinomäki 26.5.1976, Helsinki.

Helsingin kaupungin liikennelaitos 579, Scania BR111M57 / 5700 Helsingin kaupungin liikennelaitos 571, Scania BR111M57 / 5700 / Wii- / Wiima HKL vm. 1975. Autossa keskiovet ovat koemallia. Kuva ma HKL vm. 1975. Kuva Juhani Poussa 8.8.1986, Helsinki. Pertti Leinomäki 21.9.1982, Helsinki.

Helsingin kaupungin liikennelaitos 584, Scania BR111M57 / Helsingin kaupungin liikennelaitos 582, Scania BR111M57 / 5700 / Au- 5700 / Autokori Oy malli HKL vm. 1975. Kuva Juhani Poussa tokori Oy malli HKL vm. 1975. Kuva Juhana Nordlund keväältä 1987, 10.2.1987, Helsinki. Helsinki.

3/2007 23 Päätepysäkki

SRS-INFORMAATIOTA SÄHKÖPOSTITSE Huom! Sähköpostirinkiläisten tulee lähettää lä ole mukana, Sinun on ensiksi ilmoitettava ei ole tässä systeemissä automaattisesti mu- ilmoitus, mikäli haluaa olla mukana palve- rinkiin liittymisestäsi yhdistyksen sihteeril- kana, vaan ainoastaan ne, jotka sähköpostit- lussa myös 1.10.2007 jälkeen. Tietoturva- le sähköpostitse osoitteeseen j.nordlund@ se ilmoittautuvat yllämainittuun sähköposti- yms. syiden takia postituslista päivitetään kolumbus.fi . Muihin osoitteisiin lähetettyjä osoitteeseen. Yksi ilmoittautuminen riittää. kokonaan. Vanhat ilmoittautumiset eivät ole viestejä ei oteta huomioon. Samalla suostut Jos haluat erota ringistä, siitäkin ilmoitus sa- enää voimassa. Ilmoitus lähetetään osoittee- siihen, että sähköpostiyhteystietosi välittyy maan osoitteeseen. seen [email protected] kaikille mukana oleville. Halutessasi voit Tämä palvelu toimii täydentävänä väli- Jos haluat saada nopeasti ajankohtaisia saada viestit piilokopiona, jolloin osoitteesi neenä RAITIOn ja SRS:n verkkosivujen rin- tietoja SRS:n tapahtumista tai muuten alaa ei tule jakelussa mukana olevien tietoon. Tä- nalla. Sähköpostirinki ei korvaa sen enem- lähellä olevista uutisista tai ajankohtaisuuk- hän rinkiin voivat tulla vain SRS:n jäsenet, ei- pää jäsenlehteä kuin internetsivujakaan. sista, se käy päinsä sähköpostitse. Jollet vie- vät seuran ulkopuoliset. Muistakaa: kukaan

LINJAT Poikkeusreitit avajaiskulkueen aikana 14.6. klo 11.00 - 11.40 Syyskokous Helsingissä vietettiin viikonloppuna 15. - Linja 1 ei ajanut Kauppatorille, vaan 17.6. Ahvenanmaan maakuntajuhlia. Ta- 18.11.2007 pahtuman avajaiskulkue torstaina 14.6. vei Kaisaniemenkatua ja Kaivokatua Manner- Suomen Raitiotieseuran sääntömääräi- Aleksanterinkadun raitiolinjat ja bussin 16 heimintielle ja Bulevardille, josta se jatkoi nen syyskokous 2007 pidetään Koskelan poikkeusreiteille noin klo 11.00 - 11.40. Kul- Yrjönkadun ja Erottajankadun lenkin kautta hallialueella, hallien ratapihalle tuodus- kue lähti Katajanokan laiturilta ja eteni Poh- samaa reittiä takaisin Hakaniemeen. sa raitiovaunussa HKL 150 sunnuntaina joisesplanadia, Mikonkatua ja Aleksanterin- Linjat 3B ja 3T ajoivat Mannerheimin- 18.11.2007 alkaen klo 13.00. Kokouk- katua pitkin Senaatintorille. Lauantaina 16.6. tieltä Bulevardille ja Laivurinkadulle, jolta ne jatkoivat linjan 1A päätepysäkille Pur sessa käsitellään sääntömääräiset asiat. maakuntajuhlien ohjelmaan kuuluva hääkul- - kue viivästytti liikennettä. simiehenkadulle. Päätepysäkiltä kolmoset ajoivat samaa reittiä Mannerheimintielle, jolta ne jatkoivat omille reiteilleen, 3B Ha- kaniemen ja 3T Töölön suuntaan. Linjat 4 ja 4T ajoivat Aleksin sijasta Kai- vokatua, Kaisaniemenkatua, Liisankatua ja Snellmaninkatua omille reiteilleen Kataja- nokalle. Linjat 7A ja 7B eivät ajaneet Kruunun- haan ja Aleksin lenkkiä, vaan Kaivokadun ja Kaisaniemenkadun kautta. Lauantaina 16.6. klo 13.00 - 13.20 maakuntajuhlien hääkulkue kulki Tuomiokirkol- ta Lyypekinlaiturille. Kulkueen aikana lii-

Raitiolinja 7A ajoi poikkeusreittiä Helsingin- kadun kautta mm. 25.8.2007. Syynä olivat ratatyöt Itä-Pasilassa. Kuva Juhana Nord- lund, Helsinki.

24 3/2007 Väliosallinen nivelvaunu HKL 80 siirtyi Hei- näkuussa Töölön puolelle. Tässä vaunu on kaartaa Munkkiniemen upeissa maisemis- sa. Kuva Juhana Nordlund 20.7.2007, Hel- sinki.

Raitiolinjan 4 viimeiset vuorot korvattiin bussilla 4X. Raitiolinja 3B ajoi poikkeusreittiä tiistain 24.7. ja keskiviikon 25.7. välisenä yönä klo 24 alkaen liikenteen päättymiseen asti. Runeberginkadun sijasta 3B ajoi Oopperan ja Lasipalatsin välisen osuuden Manner- heimintietä. Poikkeusjärjestely johtui Arka diankadun ja Fredrikinkadun kulmassa teh- tävistä kaivutöistä. Ajamatta jäänyttä osuutta korvaava bussi kenteessä oli viivästyksiä. Tarvittaessa rai- kustavien oli noustava Tullinpuomin kohdal- 3X liikennöi noin klo 24 - 1.30 reittiä Man- tiolinjat 4, 7A ja 7B ajoivat Kaivokadun la pois ratikasta ja vaihdettava korvaavaan nerheimintie/Ooppera - Runeberginkatu - kautta. bussiin 4X. Samoin Munkkiniemestä kes- Eteläinen Rautatiekatu - Arkadiankatu - Pos- Raitiolinjat 3B ja 3T sekä bussilinja 16 kustaan matkustavien oli vaihdettava bussis- tikatu - Kaivokatu - Mannerheimintie/linjan ajoivat poikkeusreittejä viikonloppuna 15.- ta 4X raitiovaunuun Töölön tullin luona. 24 pysäkki - Arkadiankatu - Runeberginkatu 17.6. Kauppatorilla tehtävän raitiokiskojen Bussi 4X käytti Mannerheimintiellä - Ruusulankatu - Sibeliuksenkatu - Manner- uusimistyön vuoksi. 3B ja 3T ajoivat perjan- keskustan ajosuunnan bussipysäkkiä “Töö- heimintie/Ooppera. taista 15.6. klo 18 lauantaihin 16.6. klo 10 lön tulli”. Matkustajat pääsivät bussin 4X Ratapihantien ja Asemapäällikönkadun asti Mannerheimintieltä Bulevardin ja Teh- kyytiin myös Tukholmankadun raitiovaunu risteyksessä rakennettiin uutta rataa raitio- taankadun kautta linjan 1A päätepysäkille pysäkiltä. linjalle 9. Työ alkoi risteysalueella perjan- Pursimiehenkadulle. Sieltä ne ajoivat samaa Linja ajoi kaikkien reitin varren rai- taina 27.7. klo 19 ja risteys valmistui maa- reittiä takaisin Mannerheimintielle ja omil- tiovaunupysäkkien kautta Töölön tullista nantaina 30.7. klo 5.30 mennessä. Risteyk- le reiteilleen. Munkkiniemen päätepysäkille. Keskustaan sen kautta liikennöivät raitiolinjat 7A ja 7B Ajamatta jäävää Eiran reittiosuutta kor- päin linja kiersi Mannerheimintien pääte sekä useat bussilinjat käyttivät tuona aikana vaava bussi 3X liikennöi reittiä Fredrikin- pysäkille Topeliuksenkadun kautta. Raitio- poikkeusreittejä. katu - Laivurinkatu - Tehtaankatu - Laiva- linjan 4 pysäkki “Töölön tulli” Tukholman- Raitiolinjat 7A ja 7B ajoivat molemmat sillankatu - Eteläranta - Kauppatori perjan- kadulla keskustan ajosuunnassa jäi pois käy- perjantaina 27.7. klo 19 lähtien liikenteen taina klo 18 - 01.40 ja lauantaina klo 05.50 töstä. Bussi 4X liikennöi noin 10 minuutin päättymiseen saakka poikkeusreittiä Kuu- - n. klo 10.10. vuorovälein. sitien, keskustan ja Käpylän väliä. Keskus- Kiskotyö valmistui maanantaina klo Poikkeusliikennejärjestely uusittiin seu- tassa vaunut ajoivat omalla reitillään. Reit- 05.30 mennessä. raavalla viikolla tiistain ja keskiviikon vä- tikadut: Mannerheimintie - Aleksanterinkatu Kiskojen uusimistyöt Pikku Huopalah- lisenä yönä 10. - 11.7. noin kello 24 alkaen - Snellmaninkatu - Liisankatu - Siltasaaren- dessa alkoivat maanantaina 2.7. Raitiolinjaa liikennöintipäivän päättymiseen saakka. katu - Hämeentie - Mäkelänkatu - Pohjolan- 10 korvattiin ajoittain bussilinjalla 10X. Vesi- ja sprinkleriliittymien kaivutyö Tukholmankadulla vei raitiolinjat 4 ja 4T poikkeusreitille lauantaina 7.7. kello 18 alkaen aina sunnuntaihin 8.7. yöliikenteen loppuun saakka. Keskustasta Munkkiniemeen ajaessaan raitiolinjat 4 ja 4T eivät kääntyneet Tukhol- mankadulle vaan jatkoivat Mannerheimin- tietä eteenpäin Kuusitien kääntöpaikalle. Poikkeusliikenteen ajan nelosten reittiosuus Töölön tullin ja Munkkiniemen välillä korvattiin bussilla 4X. Munkkiniemeen mat-

Manne-vaunuja on näkynyt pitkin kesää myös linjalla 1A. Tässä HKL 154 Käpyläs- sä. Kuva Juhana Nordlund 10.7.2007, Hel- sinki.

3/2007 25 3B:n ja 3T:n vaunujen määränpäätekstei- hin ilmestyi Kaivopuisto Brunnsparken enti- sen Eira Eira sijaan. Kuva Juhana Nordlund 26.8.2007, Helsinki.

aikoina. Bussi ajaa Lahdenväylän ja Kustaa Vaasan tien kautta. Linjan 68 reitti Viikissä piteni Metsänhoitajankadun pysäkille Lato- kartanonkaarella ja linjan 57 päätepysäkki siirtyi Viikin biokeskukselta Latokartanon- kaarelle Agronominkadun pysäkille. - Uusi linja 90B, Vuosaari(M) - Vuosaa- ren satama, alkoi liikennöidä arkisin ruuhka-aikoina. - Linjat 67X ja 94B palasivat kesätauolta liikenteeseen 13.8. - Linjan 97 reitti siirtyi Kauppakarta- nonkadulta ja Rusthollarintieltä Vartioky- katu - Pohjolanaukio/linjan 1 päätepysäkki - Ruusulankatu - Sibeliuksenkatu - Manner- län puolelle Turunlinnantielle ja Vanhan- - Pohjolankatu - Mäkelänkatu - Hämeentie heimintie/Ooppera. linnantielle. - Siltasaarenkatu - Liisankatu - Snellmanin- Bussit 16 ja 80N ajoivat Kulosaaressa - Linjan 85 koululaislähdöt on ajettu taas katu - Aleksanterinkatu - Mannerheimintie poikkeusreittiä lauantai-illasta 4.8. klo 21 14.8. alkaen. - Kuusitie. alkaen sunnuntaiaamuun 5.8. klo 9, koska Suomenlinnan lauttaliikenteessä sekä Perjantai-iltana osan Pasilan reittiosuu- Kulosaaren sillalle johtava ramppi suljettiin Kauppatorin että Katajanokan lauttojen ai- desta korvasi bussilinja 7X. Bussi ajoi per- metrosillan korjauksiin liittyvän vaihdetyön kataulut muuttuivat 1.9.2007. Aikataulut jantaina klo 19 - 23.45 reittiä Pasilansilta/ vuoksi. Poikkeusjärjestelyt koskivat keskus- tahdistettiin keskenään yhteyksien paran- Pasilan asema - Ratapihantie - Savonkatu tan suuntaan ajavia busseja. tamiseksi. - Nordenskiöldinkatu - Reijolankatu - Man- Syysliikenne Helsingissä alkoi 12.8. Itäisen Helsingin yölinjasto uudistui. nerheimintie - Tukholmankatu - Topeliuk- Helsingin bussiliikenne linjaa 11 lukuun Itäisen Helsingin yölinjojen reitit muuttui- senkatu - Mannerheimintie - Reijolankatu - ottamatta sekä raitiolinjat 4, 4T ja 10 siir- vat kattavammiksi syysliikenteen alkaessa Nordenskiöldinkatu - Veturitie - Pasilankatu tyvät syysaikatauluihin sunnuntaina 12.8. 12.8. Neljällä linjalla vaihtui reitin lisäksi - Pasilanraitio - Kyllikinportti - Pasilankatu Muut raitiolinjat ja bussi 11 siirtyivät syys- myös päätepysäkki. Aamuyön linjojen 03N, - Pasilansilta/Pasilan asema. aikaan 27.8. Palvelulinjojen syysliikenne 04N ja 07N sekä linjojen 80N ja 93N liiken- Lauantaina ja sunnuntaina linja 7B lii- alkoi 13.8. nöinti loppui, ja ne korvattiin uudistuneil- kennöi normaalireitillään. Sen sijaan linja Syysliikenteeseen siirtymisen yhteydes- la yölinjoilla. Uutena yölinjana aloitti 96N, 7A ajoi poikkeusreittiä Snellmaninkatu - sä tapahtui myös muita muutoksia: Rautatientori - Porslahdentie, joka liikennöi Aleksanterinkatu - Mannerheimintie - Nor- - Uusi linja 52V, Viikki - Oulunkylä myös viikonloppuisin aamuyöllä. denskiöldinkatu - Viipurinkatu - Porvoon- - Munkkiniemi, alkoi liikennöidä arkisin Uudistus lisäsi aamuyön liikenteen tar- katu - Läntinen Brahenkatu - Helsinginkatu ruuhka-aikoina. jontaa itäisessä Helsingissä, kun pitkiä kier- - Hämeentie - Siltasaarenkatu - Liisankatu - Uusi linja 68X, Rautatientori - Latokar- roksia ajaneet vanhat aamuyön linjat on - Snellmaninkatu. tano, alkoi liikennöidä 13.8. arkisin ruuhka- korvattu usealla lyhyemmän reitin linjalla. Raitiolinjat 3B ja 3T ajoivat poikkeus- reittiä tiistaina 31.7. klo 22 alkaen yöliiken- teen päättymiseen asti. Runeberginkadun sijasta molemmat ajoivat Oopperan ja Lasi palatsin välisen osuuden Mannerheimintietä. Poikkeusjärjestely johtui Arkadiankadun ja Fredrikinkadun kulmassa tehtävistä kaivu- töistä. Ajamatta jäänyttä osuutta korvaava bussi 3X liikennöi noin klo 22 - 1.30 reittiä Man- nerheimintie/Ooppera - Runeberginkatu - Eteläinen Rautatiekatu - Arkadiankatu - Pos- tikatu - Kaivokatu - Mannerheimintie/linjan 24 pysäkki - Arkadiankatu - Runeberginkatu

Raitioliikennemuseo oli auki viimeistä kertaa sunnuntaina 2.9.2007. Kuva Juhana Nordlund 2.9.2007, Helsinki.

26 3/2007 Syysliikenteen alusta itäisessä Helsingissä tonille lähdettiin Paavon Nurmen patsaalta jen liikennöinnin. Linjalle 738 tuli K-vuoro- ajaa kahdeksan yölinjaa, joista kuudella on Olympiastadionilta kello 15. Liikenne vii- ja jotka kulkevat muuten samaa reittiä kuin tavallisen yöliikenteen lisäksi myös aamu- västyi juoksun alussa erityisesti raitiolin- 738 paitsi Korson liittymästä alas ja siitä ...- yön liikennettä viikonloppuisin. Samalla joilla 4, 4T, 10, 7A ja 7B sekä muilla Man- Sipoontie - Lahdentie - Keravantie-... kysei- yöliikenteen piiriin tuli uusia alueita, kuten nerheimintietä pitkin liikennöivillä linjoilla. set vuorot korvaavat Jokivarresta poistuneet Herttoniemenranta ja Aurinkolahti, jotka sai- Juoksu hidasti liikennettä myös Eirassa sekä linjan 5 vuorot ja samalla luo suoran yhtey- vat sekä tavallisen yöliikenteen että viikon- Lauttasaaressa. den Helsingistä Pohjois Nikinmäkeen ja Ke- loppujen aamuyön liikenteen. Raitiolinjat 3B ja 3T eivät ajaneet Kaup- ravan Jokivarteen. Itäisen Helsingin yölinjat 12.8. alkaen patorin ja Eiran kautta noin klo 15.50 - 18. 3T poikkeusreitillä iltaisin 20.- 23.8. 85N, Rautatientori - Herttoniemenranta - 30. Raitiolinja 3T ajoi maanantaista 20.8. tors- Yliskylä - Laajasalo - Jollas. Linja liikennöi 3B ajoi Aleksanterinkadulta Kanavaka- taihin 23.8. klo 19 alkaen suoraan Manner- viikonloppuisin myös aamuyöllä. dulle ja Merisotilaantorille, josta se palasi heimintietä välillä Lasipalatsi - Ooppera. 86N, Rautatientori - Kulosaari - Hertto- samaa reittiä Mannerheimintielle ja jatkoi Reittiosuuksia Arkadiankadulla ja Runeber- niemenranta - Santahamina 90N, Rautatie- omalle reitilleen. ginkadulla ei ajettu. Poikkeusreitti oli voi- ntori - Länsi-Herttoniemi - Itäkeskus - Vuo- 3T ajoi Mannerheimintietä Bulevardil- massa joka ilta klo 19 alkaen linjan 3T lii- saari (Kallvikintie) Linja liikennöi viikon- le ja edelleen Yrjönkadulle, josta se palasi kenteen päättymiseen saakka. loppuisin myös aamuyöllä. Mannerheimintielle ja jatkoi omaa reittiään Poikkeusreitti johtui Kampin raitioradan 92N, Rautatientori - Myllypuro - Kur- Töölöön. rakentamiseen liittyvästä kaivutyöstä. Rai- kimäki - Kivikko - Keinutie Linja liikennöi Kolmosten poisjäävän reittiosuuden kor- tiolinja 3B liikennöi normaalisti. viikonloppuisin myös aamuyöllä. vasi noin klo 15.30 - 18.30 bussi 3X. 3X Lisäliikennettä Taiteiden yönä 24.8. 94N, Rautatientori - Roihuvuori - Itäkes- lähtee Lasipalatsilta linjan 24 pysäkiltä ja Taiteiden yönä perjantaina 24.8. liikennöi- kus - Kontulankaari Linja liikennöi viikon- ajoi reittiä Mannerheimintie - Bulevardi - vät raitiolinjat 6 ja 10 normaalilla reitillään loppuisin myös aamuyöllä. Fredrikinkatu - Tehtaankatu ja kääntyi ta- noin tuntia tavanomaista pidempään, jonka 95N, Rautatientori - Tammisalo - Roi- kaisin Neitsytpolun kohdalta (Pietarinkadun jälkeen lisäraitiovaunulinjat 6X ja 10X jat- huvuori - Marjaniemi - Vartiokylä - Länsi- ja Raatimiehenkadun kautta). Linja käytti koivat liikennettä noin kello 03 asti. mäki Lasipalatsilla linjan 24 bussipysäkkiä ja 6X ajoi väliä Senaatintori - Paavalin 97N, Rautatientori - Itäkeskus - Puotila muualla kolmosten ratikkapysäkkejä. kirkko ja - Mellunmäki - Vesala - Kotikonnuntie Linja Raitiolinja 6 ei ajanut Hietalahteen asti, 10X väliä Yrjönkatu (Erottaja) - Kuu- liikennöi viikonloppuisin myös aamuyöllä. vaan päätepysäkki oli Yrjönkadulla noin klo sitie. Uusi linja 96N 16.10-18.40. Molemmat linjat liikennöivät noin 10 96N, Rautatientori - Itäkeskus (Kauppa- Keravan muutokset: Linjalta 5 poistui minuutin välein. kartanonkatu) - Meri-Rastila - Aurinkolahti jokivarren käynnit (Keravan ja Vantaan raja 6X ajoi Senaatintorilta Aleksanterin - Porslahdentie. Linja liikennöi viikonlop- vanhalla Lahdentiellä). Linjan 8 päätepysäk- katua Mannerheimintielle, Rautatieaseman puisin myös aamuyöllä. ki siirtyi Virosta Virrenkulman uudelle asuin ohi Hakaniemeen ja edelleen Porthanin Helsinki City Marathon vei keskustan alueelle (Kytömaata vastapäätä radan toisel- kadun ja Läntisen Brahenkadun kautta linjoja poikkeusreiteille lauantaina 18.8. la puolella), lisäksi linjalle tuli kutsuosuus Sturenkadulle. Paavalin kirkolta 6X palasi Liikenne viivästyy erityisesti Mannerhei- Kuusisaaren kaupungin osaan joka sijaitsee Hämeentietä Hakaniemeen ja Kruununhaan mintiellä Keravan ja Sipoon rajalla Porvoonkadun kautta Senaatintorille. Viimeinen linjan 6X Raitiolinjat 3B, 3T ja 6 sekä useat kes- pohjoispuolella. lähtö oli Senaatintorilta kello 02.06. kustan bussilinjoista ajoivat poikkeusreit- Keravan sisäisten linjojen liikennöitsijä Linjan 10X viimeinen lähtö Yrjönkadul- tejä Helsinki City Marathonin aikana lau- vaihtui kun 12.08.2007 Etelä-Suomen lin- ta Kuusitielle oli kello 02.37. antaina 18. elokuuta klo 15 jälkeen. Mara- jaliikenne/Savonlinja aloitti kyseisten linjo-

Vihdin Otalammelta on löytynyt entinen HKL:n perävaunu 730. Lohjalta on löytynyt Hietalahden laivatelakan vuonna 1919 valmistama Kaipio Oy:n vuonna 1945 valmistama vaunu poistettiin käytöstä avoperävaunu HRO 233 / HKL 550. Vaunu oli 1970-luvulle asti Hevos- 1973. Kuva Jorma Rauhala 31.5.2007. salmen sillan kupeessa huvimajana. Kuva Daniel Federley 5.9.2006.

3/2007 27 Raitiolinja 7A ajoi poikkeusreittiä per- ti, ja kyydissä olleet matkustajat kaatuilivat. Kauppakeskuksen puoleinen metron si- jantaista 24.8. klo 18 alkaen sunnuntaihin lii- Nopeusrajoitukset olivat paikalla koko kesän säänkäynti suljettiin 3.9. Peruskorjaus val- kenteen päättymiseen asti. Linja ajoi Eläin- poikkeusliikenteen ajan. mistunee helmikuun lopussa 2008. Tämän tarhan pysäkiltä Nordenskiöldinkadulta Vii- Metrovanun 150 matka kohti pohjoista ajan matkustajien on kuljettava metroon Itä- purinkadun, Läntisen Brahenkadun ja Hel- alkoi 19.6. aamupäivällä. keskuksen bussiterminaalin puolelta päälip- singinkadun kautta Hämeentielle ja edelleen Metro siirtyi sunnuntaina 5.8. syysai- puhallin kautta. Peruskorjauksessa paranne- omalle reitilleen. 7A:n reittiosuus Pasilassa kataluihin, jotka ovat samat kuin viime ketaan kulkua laiturialueen ja kauppakeskuk- ja Mäkelänkadulla jäi ajamatta. Poikkeus- väänä. Siltakorjauksista johtunut poikkeus- sen välillä. Portaikossa tällä hetkellä olevat reitti johtui raitiolinjan 9 kiskojen rakenta- liikenne siis päättyi ja Mellunmäen suunnan betoniportaat ja yksi liukuporras puretaan ja mistyöstä Pasilassa. Raitiolinja 7B liikennöi matkustajat pääsevät taas vaihdotta perille. niiden tilalle rakennetaan kolme uutta liu- normaalisti. Vuosaari on vuoden 2007 metroasema. kuporrasta. Myös viereinen hissi sekä tilan Raitiolinjat 1, 1A, 3B, 3T, 6, 7A, 7B ja Metroliikenteen ammattilaiset eli kuljettajat pintamateriaaleja uusitaan. 8 siirtyivät syysaikatauluihin maanantaina saivat valita mieleisensä metron 25-vuotis- Kohteen pääurakoitsijana toimii Raken- 27.8. Linjojen 3B ja 3T linjannimessä Eira juhlan kunniaksi. Kaiken kaikkiaan 59 kul- nuspartio Oy. korvautui Kaivopuistolla (ruots. Brunns jettajaa äänesti ja Vuosaari sai selvästi eni- Metrovaunun M135 matka kohti poh- parken). ten eli 19 ääntä. joista alkoi Kuljetus K. Rissanen Oy:n kyy- Linjan 3T käyttämä pysäkki “Kauppa- Avara, tilava, valoisa, tyylikäs, siisti, dillä 17.8. hieman ennen kello kymmentä. korkeakoulut” Arkadiankadun ja Runeber- selkeä, lasipinnat antavat hienon ulkoasun: Metro ajoi kymmenen minuutin välein ginkadun kulmassa poistui käytöstä maa- muun muassa näin perustelivat kuljettajat 25. - 26.8. Poikkeusliikenne alkoi lauantai- nantaina 3.9. ratatöiden vuoksi. Poikkeusjär- valintaansa. iltana ja jatkui koko sunnuntain. Metro ajoi jestely on voimassa toistaiseksi. Keskustan Vuosaaren asema otettiin käyttöön sa- lauantai-illasta 25.8. klo 21.30 alkaen sun- suuntaan ajavan linjan 3B:n pysäkki samassa maan aikaan Rastilan ja Puotilan kanssa nuntain 26.8. liikenteen loppuun kymme- kohdassa on käytössä normaalisti. 31.8.1998. Metrolinjan itäisimmän aseman nen minuutin välein Kulosaaren metrosil- kautta kulkee viimeisimmän tilaston mu- lan korjausten vuoksi. Liikenne myös hidas- METRO kaan arkisin n. 29 000 matkustajaa päiväs- teli, koska junat ajoivat siltatöiden kohdalla Helsingin metro täyttää tänä vuonna 25 vuot- sä, jolla asema sijoittuu käyttäjätilastoissa vain yhtä raidetta. ta. Aiheesta oma kirjoitus tässä lehdessä. kuudenneksi. Junat ajoivat Ruoholahden ja Vuosaaren Kulosaareen asennettiin metron pohjoi- Aseman kokonaispinta-ala on 4 394 m2. väliä. Itäkeskuksen ja Mellunmäen välillä oli selle linjaraiteelle nopeusnäyttö, joka näyttää Laiturin pituus on 135 metriä kuten muilla- erillinen metroliikenne, joten Mellunmäen kuljettajalle junan nopeuden. Nopeusnäytön kin metroasemilla ja laiturihallin kokonaisle- suunnalla matkustavien oli vaihdettava poik- jälkeen rataan on myös asennettu nopeuden- veys 22 metriä. Arkkitehtisuunnittelu on ark- keusliikenteen ajan Itäkeskuksessa junaa. valvontapiste, joka suorittaa pakkojarrutuk- kitehtitoimisto Esa Piironen Oy:n käsialaa. sen junan ajaessa liian kovaa. Nopeusnäytön Itäkeskuksen metroaseman remontti al- KALUSTOASIAA kohdalla oli 30 km/h nopeusrajoitus ja vä- kaa. Itäkeskuksen metroaseman ja kauppa- Kun valmiista standardivaunuista ei ole tah- liaikaisen vaihteen ylitys oli sallittu ainoas- keskuksen välinen portaikko ja parkkihallin tonut löytyä Helsingin rataverkolle sopivia taan nopeudella 25 km/h. luiska peruskorjataan syksyn 2007 ja seuraa- vaunuja, on liikennelaitoksella lähdetty poh- Näyttö ja nopeudenvalvontapiste asen- van talven aikana. timaan oman, Helsingin oloihin suunnitellun nettiin Kulosaareen pian 4.6. sattuneen yli- Metroaseman remontti aloitetaan laitu- raitiovaunutyypin kehittämistä. Ideatasolta nopeustapauksen jälkeen, jossa metrojuna ritasolta parkkihalliin johtavan jalankulku- liikkeelle lähtenyt hanke on edennyt jo alku- ajoi vaihteeseen ylinopeudella. Tapaus pää- luiskan korjauksesta. Käynti parkkihalliin vaihetta pidemmälle. Erilaisia ratkaisuja on tyi otsikoihin, sillä juna heilahti voimakkaas- suljettiin 15.8.

Perävaunun HKL 505 korjaustyöt ovat edelleen kesken Tallinnas- HKL 9 saapui Tallinnasta Helsinkiin kesäkuussa. Vaunua on viimeis- sa. Kuva Juhana Nordlund 27.6.2007, Tallinna, Viro. telty kesän kuluessa. Kuva Juhana Nordlund 20.7.2007, Helsinki

28 3/2007 voitu karsia pois ja muutamia yksityiskohtia on mietitty ja piirretty hyvinkin pitkälle. Tällä hetkellä piirustuspöydällä on kak- sinivelinen, kolmiosainen, 26,5 metriä pitkä ja leveimmältä kohdaltaan 2,4 m leveä vaunu. Vaunuun saadaan sijoitettua neljä istuinta rinnakkain, ja tilaa jää vielä 50 cm leveälle käytävälle. Vaunussa on neljä kääntyvää teliä, jotka ovat periaatteessa samanlaiset kuin nykyis- ten korkeiden nivelratikoiden telit oikeine akselineen. Telit on sijoitettu niin, että B- vaunussa on kaksi teliä ja A- ja C-vaunujen päissä yksi teli. Teliratkaisun avulla vältetään Varioita vaivaavat runkomurtumat ja tärinä. Akselit edellyttävät akselin kohdalla jonkin verran korkeampaa lattiaa kuin Variossa on, joten vaunussa on pienet luiskat käytävillä telien kohdalla, samaan tapaan kuin busseis- sakin. Kuitenkin vaunu on täysin portaaton eli 100% matalalattia. Vaunu mahdollistaa myös kuljettajarahastuksen. SRS, HKL ja HelB esittelivät yhdessä Suunnittelussa on otettu Varioiden eri- vanhaa kalustoa Helsingin Kauppatoril- HAVAINTOJA LIIKENTEESTÄ laiset ongelmat huomioon, ja ainakin piirus- la 29.7.2007. Kuva Juhana Nordlund, Hel- Manne 152 sunnuntaina 8.7. linjalla 7B; lie- tuspöydällä vaunu selviää niin jyrkistä kaar- sinki. nee ensimmäinen kerta ko. vaunutyyppi ko. teista, S-mutkista, notkelmista kuin harjan- linjalla sunnuntaina. teistakin. Tilaa vaunu ei vie kääntyessään 18.7. aamulla linjalla 7A Mannet 153 ja nykyisiä nivelratikoita enempää, joten se ei 154. Linjalla 7B oli samaan aikaan manne edellytä muutoksia rataverkkoon. 152. Suunnittelutyö on edelleen kesken. Täs- Helsingin Bussiliikenne Oy Volvo Lauantaina 16.6. oli Tammelundin lii- sä vaiheessa ei ole vielä päätöksiä siitä, ede- 8700LE –teliautot nrot 722 – 724 ilmestyivät kenteen diesel-Mersu 21 joutunut ajoon. täänkö hankkeessa prototyyppivaunuun saa- liikenteeseen elokuussa . Ne ovat liki ident- Nimittäin klo 16.40 aikoihin Hernesaareen tikka sarjatuotantoon asti. tisiä verrattuna autoihin 701 – 706. Autojen päin matkannut kaasu-Mersu 9 linjalla 16 Variotram-matalalattiavaunujen (Vario 701 – 706 nimikkolinjat ovat seuraavat: 701 vaihdettiin Hakaniementorilla 21:een. Taka- tram, HKL 201 – 240) peruskorjaukset Sak- / 65A, 702 / 65A, 703 / 66(A), 704 / 65A, kilpeen oli unohtunut 55 linjanumero. sassa ovat jatkuneet suunnitellusti. Periaat- 705 / 66(A) ja 706 / 66(A). Uudempia näkee Havainto Aurinkotuulenkadulta 12.7. klo teessa joka viikko Saksasta on palannut ta- myös Espoon puolella. 14.05: HelB 9514 (Scania MaxCi) Vuosaa- kaisin yksi lattiasta kattoon remontoitu vau- Raitiovaunujen matalalattiaisen väliosan ren palvelulinjalla P7C. Pistematriisinäytös- nu ja uusi on lähetetty tilalle. Koko sarja on valmistaja valittu. Nivelraitiovaunuihin li- sä P7C, lisäksi etulasissa peltikilpi. P7C:llä nyt käynyt Saksassa suurremontissa. Kolmi- sättävän matalalattiaisen väliosan korin val- on aika ajoin käytetty normaalikokoisia lin- senkymmentä vaunua on läpikäynyt jo käyt- mistajaksi on valittu saksalainen Verkehrs ja-autoja (toim. huom.) töönottotarkastuksen ja palannut liikentee- Industrie Systeme GmbH (VIS). VIS:ltä ti- Keskiviikkona 18.7 HelB:n Helsingin seen. Ne eivät vielä tässä vaiheessa kuiten- lataan myös väliosan täydellinen varuste- linjalla 67 telibussi, nimittäin auto no. 704. kaan liiku aivan kaikki samanaikaisesti. lu, joka sisältää sisustuksen ja sähköasen- Karia / Strömberg HKL 9 saapui Tallin- nukset. LÄHIJUNA nasta Helsinkiin 7.6.2007. Kilpailutuksessa VIS:n antama yhteis- Sm2-saneeraukset jatkuvat. Sm2 6081 sekä Manne-vaunut sijoitettiin kesän alus- tarjous kummastakin hankinnasta oli edulli- Eioc 6281 ovat valmistuneet täyskorjaukses- ta lähtien pääosin linjoille 7A ja 7B. Tarvit sin. Yhdistettäessä hankinnat saadaan hinta- ta VR:n Hyvinkään konepajalta kesäkuussa taessa niitä on liikkunut myös 1A:n ruuhka- edun lisäksi säästöjä valvontakustannuksissa 2007. Myöhemmin kesällä valmistui 6087 vuoroissa. Linjojen 6 ja 8 keskinäisen kier- ja helpotetaan projektinohjausta. + 6287. Nyt saneerattuja ovat ainakin 6051, rätyksen takia Manneja ei enää nähdä Ara- VIS on toteuttanut myös jo liikenteessä 6053, 6054, 6061 – 6063, 6065 – 6079, bianrannan linjalla. Kesällä Manneja liikkui olevan, koevaunuun tehdyn matalalattiaisen 6081, 6087 sekä 6100. Lisäksi 6057:n sisä- seiskojen kokopäivävuoroissa, syksymmällä väliosan. Väliosa on suunniteltu HKL:n ja tilat vastaavat saneerattua täysin (moottori- lähinnä ruuhkissa. mekaniikan suunnittelupalveluja tarjoavan vaunun osalta). NrII:ien täyskorjaukset ovat jatkuneet Citecin yhteistyönä. Vaunu (HKL 80) on ol- Pääkaupunkiseudun lähijunat palasivat suunnitelmien mukaisesti. Viimeisimpinä lut liikenteessä alkuvuodesta 2007 ja siitä talviaikatauluihin 12.8. alkaen. Arkisin Hel- liikenteeseen ovat tulleet 87 ja 94. Viimei- saadut kokemukset ja matkustajapalautteet singin ja Lahden välille tuli yksitoista uutta senä kakkossarjalaisena täyskorjaukseen ovat olleet myönteisiä. Matalalattiainen vä- junavuoroa ja viikonloppuisin kahdeksan- otettiin vaunu HKL 92. Näin ollen nauha- liosa lisätään lähivuosina kaikkiin 42:een toista vuoroa. Kaikkiaan Z-junavuoroja on kilpisten NrII:ien aika on ohi. 1980-luvulla rakennettuun nivelraitiovau- Helsinki-Lahti välillä arkisin 35 ja sunnun- nuun (sarja NrII). taisin 34.

3/2007 29 Entinen helsinkiläinen, TuKL 781 linjalla 2A Turun Kauppatorilla 4.10.1976. Kuva Jarmo Pyytövaara

Z-junat liikennöivät 12. elokuuta alkaen päivittäin niin arkena kuin viikonloppunakin joka tunti molempiin suuntiin. Ensimmäinen lähtö Helsingistä on klo 6.39 ja viimeinen klo 22.39, eli Helsingistä Lahteen lähtevät junat aina 39 minuuttia yli tasatunnin. Lah- desta lähtee ensimmäinen Z-juna klo 5.43 korttineuvontaa, arpajaisia ja musiikkiesi- lainkaan. Linja 6 on siinä jatkettu Hietalah- (ei sunnuntaisin) ja sen jälkeen klo 6.17 al- tyksiä. desta Jätkäsaaren keskustaan ja edelleen Vä- kaen tunneittain klo 22.17 asti. Oikoradal- limerenkatua ja Atlantinkatua pitkin alueen la liikennöi edelleen myös Helsingistä klo ULKOMAAT eteläosaan. Linja 8 on jatkettu Salmisaares- 16.27 lähtevä veturivetoinen juna, joka ei Tallinnaan on mennyt kesän aikana 40 Sca- ta Jätkäsaaren keskustaan ja sieltä edelleen kuitenkaan pysähdy Keravalla. nia K270 OmniLinkiä. Tallinnan liiken- satamaan. Linja 9 kulkee rautatieasemalta E-junat ovat jatkaneet Kauklahteen 13.8. ne vahvistui myös uusilla Solaris-johdin Kampin kautta suoraan satamaan ja jatkaa alkaen. YTV päätti siirtää junien määräase- autoilla. sieltä Jätkäsaaren keskustaan ja edelleen man Espoon keskuksesta Kauklahteen. E- Crusellinsillan kautta Ruoholahden metro- junat liikennöivät maanantaista lauantaihin. MUUTA asemalle. Linja 10 ulottuu tässä vaihtoeh- Viimeinen Espooseen jäävien E-junien lii- Joukkoliikennelautakunta päätti 20.6., että dossa Kirurgille. S-vaihtoehdossa on esitetty kennöintipäivä oli lauantai 11.8. Jätkäsaaren tavoitelinjaston valmistelua jat- lisäksi Salmisaarenrannan työpaikka-alueen YTV järjesti Kauklahden asemalla maa- ketaan vaihtoehtojen 2-S ja 2 mukaan. Vaih- liikenteen järjestäminen. nantaina 13.8. uudistusten kunniaksi yleisö- toehto 2 on metroliityntää tukeva raitiolii- Mechelininkadulla rakennetaan raitio- tapahtuman. Aamulla klo 7-9 ja iltapäivällä kennevaihtoehto, jossa Jätkäsaareen ajaa vaunukaistat välille Marian sairaala - Per- klo 15–18 oli tarjolla aikataulu- ja matka- kolme raitiolinjaa eikä bussiliikennettä ole honkatu. Samassa yhteydessä pysäkkien pai-

KIRJAUUTUUS! Kuva- ja tietoteos, joka sisältää kaiken olennaisen Helsingin sinisistä busseista vuosilta 1936 - 1967. Kirjoittajina Jukka Hannikainen, Pertti Leinomäki ja Reima Tylli. Sidottu, kovakantinen teos, koko 210 x 297 mm, laajuus 224 sivua. Yli 350 valokuvaa sekä piirroksia, karttoja, taulukoita ... Ilmestyy lokakuussa. ISBN 978-952-99586-3-4

Hinta 49 euroa + toimituskulut Ennakkohinta 5.10.2007 saakka 45 euroa + toimituskulut

Tilaukset ja tiedustelut: Kustantaja Laaksonen Tilaa heti! 040 738 2716 [email protected] www.kustantajalaaksonen.fi Uutuus! SUOMEN SUOMALAINEN KISKOLIIKENNEKALENTERI 2008 LINJA-AUTOKALENTERI 2008 Ilmestynyt jälleen, jo 16. vuosikerta. Kuvat Markku Seinäkalenteri, jossa Kimmo Pyrhösen hienot kuvat. Nummelinin taattua laatua. Kalenterissa nimipäivät. Aukeaman koko 297 x 420 mm. Kalenterissa nimipäivät. Hinta 10 euroa + toimituskulut Hinta 10 euroa + toimituskulut

30 3/2007 Tallinna Autobussikoondis sai kesäkuun kuluessa käyttöönsä 40 kpl Scania K270 OmniLink -kaupunkiautoja. 1980-luvun al- kupuolen kalustoa poistui vastaava määrä. Kuva Juhana Nordlund 27.6.2007, Tallin- na, Viro.

kat muuttuvat osin ja autokaistojen määrä kasvaa. Työt alkavat Rautatiekatujen ja Meche- lininkadun risteyksestä näillä näkymin tam- mikuussa 2008 ja jatkuvat vuoden loppuun asti. Joukkoliikennelautakunta, päätöksiä 25.6.: Joukkoliikennelautakunta valitsi yk- simielisesti HKL-Raitioliikenteen yksikön johtajan virkaan DI Pekka Sirviön 1.9.2007 alkaen. Joukkoliikennelautakunnan päätöksiä 9.8.: 5 ESITYS HKL:N VUODEN 2008 TALOUSARVIOKSI JA VUOSIEN 2008- 2010 TALOUSSUUNNITELMAKSI ... Liikenteen lisäyksistä merkittävin on raitiolinja 9 liikenteen käynnistäminen elokuussa 2008. ... Investointisuunnitelman 2009-2010 suurin yksittäinen investointi on länsimet- ron Helsingin osuuden rakentaminen. Muita suuria investointikuluja suunnitelmakaudel- KIITOKSET Takakannen yläkuva: la ovat metron käytönohjaus- ja kulunval- Tällä kertaa avustukset tulivat seuraavil- Metrojuna on jättänyt Vuosaaren taak- seen vaunuparin 167-168 johdolla. Toiseen vontajärjestelmän uusiminen, uudet raitio- ta, joille kiitokset: suuntaan ajavalle junalle on turvattu kul- ja metrovaunut sekä matalaväliosan raken- kutie aseman ykköslaituriin. Kuva Juhana taminen nivelraitiovaunuihin. Daniel Federley Hietaranta, 11.2.2007. Tom Heino SEURAAVA NUMERO Arto Hellman Alakuva: M100-sarjan metro on juuri ylittänyt Vartio- Lehti 4 / 2007 ilmestynee joulukuussa Tauno-Juhani Lappi kylänlahden ja on saapumassa Rastilaan 2007. Materiaali toimitukseen tulee jättää Juhana Nordlund ylittäen Helsingin metron ainoat kääntyvä- 10.11.2007 mennessä, uutisia Päätepysäkille Jorma Rauhala kärkiset vaihteet. Kuva Juhana Hietaranta, voi toimittaa 20.11. saakka. Kimmo Säteri 10.9.2006.

3/2007 31 SRS PL 234 00531 Helsinki

32 3/2007