DOCSLIB.ORG

Reijolan Peruspiiri

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

201 Reijolan peruspiiri Mejlans och Dal i södra delen av distriktet GREJUS hör till den traditionella innerstaden. Där ligger Helsingfors universitets centralsjukhus. I sydväst ligger den stora Mejlansparken, där ännu många av de gamla villorna från kring år 1900 finns kvar. I parkområdet ligger också republikens presidents tjänstebostad Talludden, statsministerns tjänstebostad Villa Bjälbo, och f.d. presidenten Urho Kekkonens residens Ekudden, som nu är museum. Fölisön gjordes till folkpark redan 1890, och är fortfarande ett populärt fritidsobjekt. Till delområdet Brunakärr hör ett i huvudsak på 1950-talet byggt höghusområde samt större delen Reijola on saanut nimensä Grejuksen tilan mukaan. Reijolan av Lill-Hoplax, ett färggrant peruspiirin eteläosa on perinteistä kantakaupunkia: bostadsområde för ca. 7 500 Mannerheimintietä ajava autoilija näkee Meilahden invånare kring Lilla Hoplaxviken. kaupunginosasta kuusikerroksisen kivimuurin ja Laaksosta Resten av Lill-Hoplax hör till vinottain katuun nähden Keskuspuiston laidalla seisovat distrikten Mejlans och Södra Haga. korkeat lamellitalot, jotka rakennettiin sodan jälkeistä asuntopulaa poistamaan. Pääosa Meilahden asuntoalueesta on kuitenkin rakennettu 1930-luvun kaupunki-ihanteen Meilahti and Laakso in the southern mukaisesti matalana ja pienipiirteisempänä sitä ympäröivien part of REIJOLA district feature a massiivisten kerrostalojen keskellä. Meilahden alueella on conventional urban structure. The Helsingin yliopistollisen keskussairaalaan laitokset. Helsinki University Central Hospital Merenrannassa leviää laajana puistona vanhaan Meilahden lies in this area. The large Meilahti kartanoon kuulunut alue, jossa on vielä jäljellä vuosisadan park lies by the sea to the vaihteessa rakennettuja huviloita. Alueella sijaitsevat myös southwest. The area still contains museona toimiva presidentin vanha virka-asunto Tamminiemi, most of the old villas from around uusi asunto Mäntyniemi ja pääministerin virka-asunto 1900. Mäntyniemi, the residence of Kesäranta. the President of the Republic, also lies in this park area, and so do the Seurasaari osoitettiin kansanpuistoksi uimarantoineen jo 1890 residence of the Prime Minister and ja myöhemmin saarelle perustettiin myös kuuluisa ulkomuseo. the residence of ex-president Urho Ruskeasuo on 1950-luvulla Keskuspuistoon rakennettu Kekkonen, the latter building asuntoalue, jossa on useita kouluja ja hevostallit. functioning today as a museum. The island of Seurasaari became a Pikku-Huopalahti on Helsingin uusimpia asuntoalueita. Värikäs national park in 1890, and is still a ja tiivis kantakaupunkia täydentävä, merenrantaa myötäilevä popular place for outings and alue ulottuu Etelä-Haagasta Meilahteen Paciuksenkadulle recreation. The sub-district of saakka, jonne on viime vuosina valmistunut myös toimistoja. Ruskeasuo comprises a housing Alueella asuu 7 500 asukasta. Pikku-Huopalahti kuuluu estate bordering Keskuspuisto osittain Meilahden, Ruskeasuon ja Etelä-Haagan osa-alueisiin. central park and built in the 1950s, Alueen viimeiset asuintalot valmistuvat Tilkan sotilassairaalan and part of Pikku-Huopalahti, a läheisyyteen. Myös Laakson osa-alueelle Lääkärinkadun colourful development for 7,500 alueelle suunnitellaan asuinkortteleita. inhabitants. The rest of Pikku- Huopalahti belongs to either Meilahti or Etelä-Haaga districts. 201 Reijolan peruspiiri © Copyright Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 041§/2003 © Genimap Oy, Lupa L6285/05 Asukastiheys h/km2 Asuntojen keskikoko m2 Asuntokuntien keskikoko Korkeakoulututkinto 15000 10 0 3,5 50 % 12000 80 3 40% 9000 60 2,5 30% 6000 40 2 20% 3000 20 1, 5 10 % 0 0 1 0% MIN PP KA MAX MIN PP KA MAX MIN PP KA MAX MIN PP KA MAX folktäthet bostädernas medelstorlek bostadshushållens medelstorlek andel högskoleutbildade population density mean size of dwellings mean size of dwelling households university level education Lapsia päivähoidossa Työttömyysaste Vuokra-asuntoja Väestön keski-ikä 20% 80% 50 80% 45 15 % 60% 60% 40 10 % 40% 40% 35 20% 20% 5% 30 0% 0% 0% 25 MIN PP KA MAX MIN PP KA MAX MIN PP KA MAX MIN PP KA MAX barn i dagvård arbetslöshetsgrad hyresbostäder befolkningens medelålder children in day care unemployment rate rented dwellings average age of population PP = Peruspiirin arvo MIN = Peruspiirien pienin arvo KA = Kaupungin peruspiirien keskiarvo MAX = Peruspiirien suurin arvo 201 Reijolan peruspiiri ALUEET Väestö 1.1.2005 Työpaikat 31.12.2003 ALUESUHDELUKUJA 1.1.2005 Områden District Lokala tätheter Area ratios Alue: Maapinta-ala km2: Asukkaat: Työpaikat: Asukkaita/km2: 3 477 150 Meilahti 2,12 6657 12304 Työpaikkoja/km2: 4 361 160 Ruskeasuo 1,48 6652 5041 Kerrosala/ha: 3 279 180 Laakso 0,74 1781 1583 Yhteensä: 4,34 15090 18928 IKÄRAKENNE 1.1.2005 Ålderstrukturen Age structure % 0-6v: 968 6,4 7-15v: 1 300 8,6 16-18v: 345 2,3 19-24v: 1 613 10,7 25-39v: 4 289 28,4 40-64v: 4 673 31 65+ v: 1 902 12,6 ÄIDINKIELI JA KANSALAISUUS 1.1.2005 Modersmål och nationalitet Mother tongue and nationality Suomenkieliset: 13 061 86,6 % PERHEET JA ASUNTOKUNNAT 1.1.2005 Ruotsinkieliset: 1 090 7,2 Familjer och bostadshushåll Muun kieliset: 939 6,2 Families and households Ulkomaalaiset: 677 4,5 Asuntokuntien lkm: 8 592 Ulkomaalaistaustaiset: 1 071 7,1 Asuntokuntien keskikoko: 1,73 H:gissä syntyneitä: 6 031 40,0 1-hengen asuntokuntia: 4 792 Perheiden lkm: 3 442 VÄESTÖNMUUTOKSET 2004 Lapsiperheiden lkm: 1 748 Befolkningsförändringar Vital statistics Perheiden keskikoko: 2,64 Syntyneet lkm: 191 12,6 / 1000 as. Kuolleet lkm: 110 7,2 Muutto alueelle lkm: 2 441 160,4 KOULUTUSASTE 31.12.2003 Muutto alueelta lkm: 2 552 167,7 Utbildningsgrad Level of education % 15v täytt lkm: 13 146 Asuntokannan ikä Huoneistotyypit Enint perusaste: 3 150 24 Keskiaste: 4 620 35,1 90% 50% Alin korkea-aste: 1 692 12,9 80% 70% 40% Korkeakoulututkinto: 3 684 28 60% Lukiota käyvät ja 50% 30% osuus16-18v:239 71,8 40% 30% 20% 20% 10% 10% TULOTASO 2003 0% 0% Inkomster Income 12345h+ Tulot/asukas € 21 779 -1959 2000- Tulot/työvoima € 29 420 1960-69 1970-79 1980-89 1990-99 Tulot/asuntokunta € 38 112 bostadsbeståndets ålder lägenhetstyper age of dwelling stock types of dwellings Väestö Asuntotuotanto ASUMISOLOT 31.12.2003 Boende Housing 3500 Asuntojen keskikoko m2: 54,9 20000 3000 Asumisväljyys m2/asukas: 31,8 15000 2500 Asumistiheys huonetta/hen 1,33 2000 10000 15 0 0 ASUNNOT 31.12.2003 5000 1000 Bostäder Dwellings % 0 500 Asuntoja yhteensä: 9 415 0 Pientaloasuntoja: 156 1,7 19 7 0 - 1980- 1990- 2000- Vuokra-asuntoja: 4 907 52,1 1986 1993 2000 2007 2014 19 7 9 1989 1999 Aravavuokra-asuntoja: 1 481 15,7 befolkning bostadsproduction population housing production 201 Reijolan peruspiiri Maankäyttö Työpaikat Kunnallisvaalit % % 70% 50 40 60% 40 30 50% 40% 30 20 30% 20 20% 10 10 10% SDP KOK VIHR RKP VASL MUUT Asunnot Toimitilat Liikenne Viheralue Muut Tuotanto Kauppa Liikenne Yrit.palvelu Yht.palvelut 0 0 0% markanvänding jobb kommunalval land use jobs municipal elections TOIMITILARAKENNUKSET 1.1.2005 TYÖTTÖMYYS 2004 Verksamhetslokaler Business premises kerrosala 1000 m2 % Arbetslöshet Unemployment % Toimitilarakennukset yhteensä: 729 Työttömyysaste: 7,1 Liikerakennukset: 100 13,7 Pitkäaikaistyöttömyys: 25,6 Julkiset rakennukset: 500 68,6 Nuorisotyöttömyys: 3,8 Teollisuus- ja varastorakennukset: 35 4,7 Työllisyysaste (2003): 72,0 Muut rakennukset: 94 12,9 LASTEN PÄIVÄHOITO 2004 PALVELUPISTEET 2005 Barndagvård Child day care lkm /100 lasta Serviceställen Service places lkm Päiväkoteja: 11 Kirjasto: 1 Lapsia päiväkotihoidossa yhteensä: 486 Terveysasema: 1 Kokopäivähoidossa: 441 54,8 Leikkipuisto: 1 Osapäivähoidossa: 45 5,6 Uimahalli: 0 Kunnallinen perhepäivähoito: Muu sisäliikuntatila: 39 Lapsia perhepäivähoidossa yhteensä: 23 Urheilukenttä: 0 Kirkko: 4 Kokopäivähoidossa: 23 2,9 Posti: 2 Osapäivähoidossa: 0 0 KELA:n toimisto: 1 Apteekki: 2 Lapsia koti/yks.hoidon tuen piirissä: 287 Alko: 1 Päivittäistavarakaupat: 7 KOULUT 2005 Muut vähittäiskaupat: 42 Skolor Schools kouluja oppilaita Ravintolat ja kahvilat: 63 Suomenkielinen ala-aste: 2 730 Suomenkielinen yläaste: 1 388 Ruotsinkielinen ala-aste: 1 0 ULKOILU 2005 Ruotsinkielinen yläaste: 0 0 Uterekreation Lukio: 3 350 Outdoor recreation Erikoiskoulut: 2 1 110 Puistoa, ha: 42 Suomenkielinen iltapäivähoito: 328 Metsää, ha: 235 Ruotsinkielinen iltapäivähoito: 0 Uimaranta, kpl: 2 KUNNALLISET TERVEYSPALVELUT 2004 Kommunal hälsovård Municipal health care lkm /asukas LIIKENNE 2000-05 Avohoitokäynnit yhteensä: 76 124 5 Trafic Traffic Perusterveydenhuolto:55 405 3,6 Jalankulkuonnettomuuksia 7 Erikoissairaanhoito: 20 719 1,4 keskim/vuosi: SOSIAALIPALVELUT 2004 Socilaservice Social welfare lkm /1000 Toimeentulotuen saajia: 1 412 93,6 Lastensuojelun asiakkaita, 0-17v:267 106,5 Perheneuvoloiden asiakkaat, 0-17v: 59 23,5.
Recommended publications
  • Lions Clubs International Club Membership Register

    Lions Clubs International Club Membership Register

    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
  • Omastadi Budgeting Game an Evaluation Framework for Working Towards More Inclusive Participation Through Design Games

    Omastadi Budgeting Game an Evaluation Framework for Working Towards More Inclusive Participation Through Design Games

    OmaStadi Budgeting Game An evaluation framework for working towards more inclusive participation through design games Andreas Wiberg Sode Master’s Thesis Aalto University Andreas Wiberg Sode OmaStadi Budgeting Game - An evaluation framework for working towards more inclusive participation through design games Master’s Thesis, Master of Arts Supervisor: Teemu Leinonen Advisors: Maria Jaatinen & Mikko Rask New Media Design and Production programme Department of Media School of Arts, Design and Architecture Aalto University, 2020 3 Abstract AUTHOR Andreas Wiberg Sode DEGREE PROGRAMME New Media Design TITLE OF THESIS OmaStadi Budgeting Game - An and Production evaluation framework for working towards more inclusive YEAR 2020 participation through design games NUMBER OF PAGES 102 + 22 DEPARTMENT Department of Media LANGUAGE English Today, the notion of participatory budgeting has been The impact of the game is analysed using five identified goals and implemented in more than 1500 cities worldwide. In Finland, the subsequently examined using three democratic criteria for evaluating City of Helsinki’s new participatory budgeting process, OmaStadi, participatory processes: participation (inclusion), political equality, opens up an annual budget of 4.4 million euros to implement and quality of deliberation. The evaluation results are then used to proposals suggested by citizens. For this process, the city has develop a broader evaluation framework with guidelines for how to developed a design game, the OmaStadi game, to facilitate these plan, implement, and analyse further evaluation of the OmaStadi proposals. The main goal of the game is to make participation game. in OmaStadi more inclusive. Therefore, it is designed to support qualities such as equal participation, improved discussion, creativity, The research findings indicate that the game seemingly supports citizen learning, and city perception.
  • Ruskeasuolla Tapahtuu 60

    Ruskeasuolla Tapahtuu 60

    Ruskeasuolla tapahtuu 60. vsk. Kevät 2013 Tuula Vanonen, m Ruskeasuo-Seura 60 vuotta ! rouva Ruskeasuo m Nouskari kutonen muistoissani s. 12 m Partiolaiselämää m CoolKrona - uusi maamerkki m Puiden suurkaupungin puut Kiinteistönhoitoa vuodesta 1950 Ruskeasuon oma huolto- ja isännöintiyritys onnittelee lämpimästi 60-vuotiasta Ruskeasuo-seuraa! Isännöintipalvelut Kiinteistönhuoltopalvelut Aluelämpö Raisiontie 4 00280 Helsinki (09) 477 3008, faksi (09) 454 6021 [email protected] www.rtloy.fi Pyydä nyt tarjous taloyhtiönne isännöinnistä ja kiinteistönhuollosta! Ruskeasuolla tapahtuu-lehti Lehti on riippumaton kaupunginosajulkaisu, joka ilmes- tyy kahdesti vuodessa. 60. vsk. Levikki n. 2000. Lehden julkaisu ja kustannus: Ruskeasuo-Seura ry Lehden toimitus ja taitto: Jyrki Erra Ilmoitushinnat: MV-ilmoitus Väri-ilmoitus Kansilehti 1/1 sivu 160 eur 190 eur Sisäsivut 1/1 sivu 130 eur 160 eur Sisäsivut 1/2 sivu 80 eur 105 eur Sisäsivut 1/4 sivu 55 eur 75 eur rivi-ilmoitus 20 eur 28 eur 4 Toimitukselta, Jyrki Erra 5 Puheenjohtajan palsta, Tuula Vanonen 7 Varapalsta, Jyrki Erra 9 Kevät saapui, Jyrki Erra 10 Seurakuntayhtymän Paraistentien asuntolahanke, Jyrki Erra 12 Tuula Vanonen, rouva Ruskeasuo, Riittasisko Räike 16 Kuka muistaa Tyyne-tädin, Mia Malm, Jyrki Erra 18 CoolKronasta uusi maamerkki Ruskeasuolle, Jyrki Erra 17 Ruskeasuo -puiden suurkaupunki, Petri Turunen 18 Ruskeasuo-Seuran perustamisesta 60 vuotta, Jyrki Erra 24 Sihteerin mietteitä, Maj Lis Maltela 28 Paciuksenkadun alikulku sujuvoittaa lenkkeilyä, Jyrki Erra 31 Kaksikymmentä vuotta
  • Analysing Residential Real Estate Investments in Helsinki

    Analysing Residential Real Estate Investments in Helsinki

    Aleksi Tapio Analysing residential real estate investments in Helsinki Metropolia University of Applied Sciences Bachelor of Business Administration European Business Administration Bachelor’s Thesis 29.04.2019 Abstract Author Aleksi Tapio Title Analysing residential real estate investments in Helsinki Number of Pages 35 pages + 2 appendices Date 29 April 2019 Degree Bachelor of Business Administration Degree Programme European Business Administration Instructor/Tutor Daryl Chapman, Senior Lecturer Real estate is a commonly used investment vehicle. However, due to residential real estate’s heterogeneous market, picking a good deal is hard and participating can be scary due to its capital intensiveness. The investor has to understand the market and know how to conduct and analysis. The paper addresses the fundamentals of investing in Helsinki under the Finnish legislation. Helsinki has grown as a city for the past years. Evaluating the city’s growth opportunities wields the investors with confidence on the cyclical real estate market. The market analysis will also show the differences between the locations within Helsinki, opening up potential for investors of many kind. When looking at the process of analysing, the research in this paper focuses the whole spectrum of it: which tools can be used to save time, how to correctly calculate returns and risks and what are the downfalls and benefits of the calculations. The methodology of hedging risks in real estate investing will cover the common fears such as rising interest rate, and will discuss the use of real estate as a hedge against inflation. The paper uses public data sources for comparative data analysis to find variables which affect the price, and draw conclusions according to the data.
  • 13 01 03 Tilastollinen Vuosikirj

    13 01 03 Tilastollinen Vuosikirj

    Tätä julkaisua myy Helsingin kaupungin tietokeskus Kirjasto, Siltasaarenkatu – A PL , Helsingin kaupunki Hinta euroa Denna publikation säljes av Helsingfors stads faktacentral Bibliotek, Broholmsgatan – A PB , Helsingfors stad Pris euro tieke_tvk12_kannet.indd 1 28.11.2012 19:49:52 tieke_tvk12_kannet.indd 2 28.11.2012 19:49:52 . vuosikerta ● årgång tieke_tvk12_nimio.indd 1 28.11.2012 19:50:57 Helsingin kaupunki, tietokeskus Helsingfors stad, faktacentralen City of Helsinki Urban Facts Osoite PL , Helsingin kaupunki (Siltasaarenkatu – A) Adress PB , Helsingfors stad (Broholmsgatan – A) Address P.O.Box , FI- City of Helsinki, Finland (Siltasaarenkatu – A) Puhelin Telefon Telephone + Telefax Julkaisutilaukset puh. Beställning av publikationer tfn Publications can be ordered tel. + Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. – A, puh. Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsg. – A, tfn Direct sales Urban Facts Library, Siltasaarenkatu – A, tel. + Tiedustelut Tilastot ja tietopalvelu Förfrågningar Statistik och informationstjänst Inquiries Statistics and information services Sini Askelo, puh. ● tfn , [email protected] Aila Perttilä, puh. ● tfn , [email protected] Telekopio , telefax + ISSN-L - ISSN - (Verkossa) ISSN - (Painettu) Kirjapaino Tryckeri Print WS Bookwell Oy, Porvoo tieke_tvk12_nimio.indd 2 28.11.2012 19:50:57 Sisältö Innehåll Contents Esipuhe .........................................................................................................................................................................................4
  • Helsingin Tila Ja Kehitys 2013

    Helsingin Tila Ja Kehitys 2013

    Helsingin tilatilajakehitys ja kehitys 2013 Julkaisija Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki p. 09 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tiedustelut Timo Cantell, p. 09 310 73362 Ari Jaakola, p. 09 310 43608 Helsingin tila ja kehitys 2013 Helsinki 2013 Hankkeen yhteistyöryhmä Manninen Asta, puheenjohtaja, tietokeskus Ca lonius Helena, terveyskeskus Karvinen Marko, talous- ja suunnittelukeskus Lukin Markus, ympäristökeskus Manninen Rikhard, kaupunkisuunnitteluvirasto Mäkinen Jussi, kaupunkisuunnitteluvirasto Sermilä Paula, opetusvirasto Simoila Riitta, terveyskeskus Vesanen Tuula, sosiaalivirasto Väistö Outi, terveyskeskus Tietokeskus: Askelo Sini, Cantell Timo, Haapamäki Elise, Jaakola Ari, Laine Markus, Rauniomaa Eija, Salorinne Minna ja Väliniemi-Laurson Jenni Toimitus Timo Cantell Markus Laine Eija Rauniomaa Minna Salorinne Jenni Väliniemi-Laurson Taitto Ulla Nummio Kansi Tarja Sundström-Alku Kansikuva Helsingin kaupungin aineistopankki/ Seppo Laakso Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2013 painettu ISBN 978-952-272-394-9 verkossa ISBN 978-952-272-395-6 Sisällys Lukijalle ..... ............................................. 7 Lyhyesti helsinkiläisistä, alueellisesta erilaistumisesta ja taloudesta ............................................... 9 1 Väestö ................................................. 21 1.1 Väestömäärän muutos ................................ 21 1.2 Väestö ikäryhmittäin .................................. 22 1.2.1 Päivähoitoikäisten määrä ja määrän kehitys ......... 22 1.2.2 Peruskouluikäiset lapset
  • Finland's Largest Entertainment Centre to Open in Vantaa

    Finland's Largest Entertainment Centre to Open in Vantaa

    ISSUE 33 (65) • 29 AUGUST – 4 SEPTEMBER 2008 • €3 • WWW.HELSINKITIMES.FI DOMESTIC NEWS BUSINESS SPORT LIFESTYLE CULTURE Dead Forestry HJK breaks Peace The world zones in compared Inter’s is in of art Baltic Sea in EU-27 undefeated run the air exchange page 5 page 10 page 13 page 14 page 15 Violence among pupils has increased at an alarming rate HEIDI LEHTONEN - HT early intervention are central to MICHAEL NAGLER – HT decreasing school bullying and vi- olence. It is important to increase BULLYING has become more com- knowledge about how we perceive mon in comprehensive schools. Sev- violence and what it means to youth, en per cent of girls and one tenth of parents and those who work among boys said that they are bullied at least young people,” Pietikäinen says. once a week. A fi fth of junior high The results of the Kiva Koulu school students on average have ex- (Nice school) programme, which was perienced physical threats during the developed at the University of Turku last year. Fights and threatening with with funding from the Ministry of violence have increased considerably Education, have appeared prom- among boys in comprehensive school. ising. In the experimental schools These results are revealed in a school which ran for a year, the proportion health survey conducted by STAKES, of children who were repeatedly bul- the National Research and Develop- lied as well as those who bullied oth- ment Centre for Welfare and Health. ers fell by about 40 per cent. Over 100,000 comprehensive school, Elisa Poskiparta of the Universi- vocational school and high school stu- ty of Turku, a senior researcher of the dents took part in the survey.
  • Master's Thesis Drivers of Residential Water Demand

    Master's Thesis Drivers of Residential Water Demand

    School of Civil Engineering, Institute of Water Resources and Supply Master’s Thesis Drivers of residential water demand – analysis and outlook of water utility consumption data Mareike Rohrdrommel Aalto University, P.O. BOX 11000, 00076 AALTO www.aalto.fi Abstract of master's thesis Author Mareike Rohrdrommel Title of thesis Drivers of Residential Water Demand - Analysis and Outlook of Water Utility Consumption Data Degree programme Environmental Engineering Major/minor Water- and Environmental Engineering Code R3005 Thesis supervisor Prof. Riku Vahala Thesis advisor Suvi Ahopelto Date 14.08.2017 Number of pages 87+21 Language English Abstract Previous research has identified certain factors to have an influence on residential water con- sumption e.g. water metering, price and pricing policies, income level, age of residents, and building age. Their significance varies between countries and by location within an individu- al country. There is no previously published research on this topic in Finland or other Nordic countries. Therefore, in this master´s thesis, an analysis of the common influencing factors on the resi- dential water consumption at the metropolitan region Helsinki between 2004-2014 is provid- ed, as well as predictions till 2040. The aim of this work is to evaluate the development of the residential consumption since 2004, and to identify influencing factors, which have a positive or negative influence on the consumption of the customers. The influencing factors were analysed and statistically evaluated using a mix method ap- proach with the provided consumption, population, and building information data. Block building type was identified to have the highest water consumption as well as the highest decrease in consumption during the observation period.
  • NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari

    NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari

    Master's Thesis Regional Studies Urban Geography NEW-BUILD GENTRIFICATION IN HELSINKI Anna Kajosaari 2015 Supervisor: Michael Gentile UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Faculty Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Author Anna Kajosaari Title New-build gentrification in Helsinki Subject Regional Studies Level Month and year Number of pages (including appendices) Master's thesis December 2015 126 pages Abstract This master's thesis discusses the applicability of the concept of new-build gentrification in the context of Helsinki. The aim is to offer new ways to structure the framework of socio-economic change in Helsinki through this theoretical perspective and to explore the suitability of the concept of new-build gentrification in a context where the construction of new housing is under strict municipal regulations. The conceptual understanding of gentrification has expanded since the term's coinage, and has been enlarged to encompass a variety of new actors, causalities and both physical and social outcomes. New-build gentrification on its behalf is one of the manifestations of the current, third-wave gentrification. Over the upcoming years Helsinki is expected to face growth varying from moderate to rapid increase of the population. The last decade has been characterized by the planning of extensive residential areas in the immediate vicinity of the Helsinki CBD and the seaside due to the relocation of inner city cargo shipping. Accompanied with characteristics of local housing policy and existing housing stock, these developments form the framework where the prerequisites for the existence of new-build gentrification are discussed.
  • Daniel Baldwin Hess Tiit Tammaru Editors Housing Estates in the Baltic Countries the Legacy of Central Planning in Estonia, Latvia and Lithuania the Urban Book Series

    Daniel Baldwin Hess Tiit Tammaru Editors Housing Estates in the Baltic Countries the Legacy of Central Planning in Estonia, Latvia and Lithuania the Urban Book Series

    The Urban Book Series Daniel Baldwin Hess Tiit Tammaru Editors Housing Estates in the Baltic Countries The Legacy of Central Planning in Estonia, Latvia and Lithuania The Urban Book Series Editorial Board Fatemeh Farnaz Arefian, Bartlett Development Planning Unit, University College London, London, UK Michael Batty, Centre for Advanced Spatial Analysis, University College London, London, UK Simin Davoudi, Planning & Landscape Department GURU, Newcastle University, Newcastle, UK Geoffrey DeVerteuil, School of Planning and Geography, Cardiff University, Cardiff, UK Andrew Kirby, New College, Arizona State University, Phoenix, AZ, USA Karl Kropf, Department of Planning, Headington Campus, Oxford Brookes University, Oxford, UK Karen Lucas, Institute for Transport Studies, University of Leeds, Leeds, UK Marco Maretto, DICATeA, Department of Civil and Environmental Engineering, University of Parma, Parma, Italy Fabian Neuhaus, Faculty of Environmental Design, University of Calgary, Calgary, AB, Canada Vitor Manuel Aráujo de Oliveira, Porto University, Porto, Portugal Christopher Silver, College of Design, University of Florida, Gainesville, FL, USA Giuseppe Strappa, Facoltà di Architettura, Sapienza University of Rome, Rome, Roma, Italy Igor Vojnovic, Department of Geography, Michigan State University, East Lansing, MI, USA Jeremy W. R. Whitehand, Earth & Environmental Sciences, University of Birmingham, Birmingham, UK The Urban Book Series is a resource for urban studies and geography research worldwide. It provides a unique and innovative resource for the latest developments in the field, nurturing a comprehensive and encompassing publication venue for urban studies, urban geography, planning and regional development. The series publishes peer-reviewed volumes related to urbanization, sustain- ability, urban environments, sustainable urbanism, governance, globalization, urban and sustainable development, spatial and area studies, urban management, transport systems, urban infrastructure, urban dynamics, green cities and urban landscapes.
  • Ortnamn I Kontakt I Helsingfors Finska Inslag I Bruket Av Gatunamn I Svenska Kontexter

    Ortnamn I Kontakt I Helsingfors Finska Inslag I Bruket Av Gatunamn I Svenska Kontexter

    NORDICA HELSINGIENSIA 45 Maria Vidberg Ortnamn i kontakt i Helsingfors Finska inslag i bruket av gatunamn i svenska kontexter Akademisk avhandling som med tillstånd av Humanistiska fakulteten vid Helsingfors universitet framläggs till offentlig granskning i sal 1 i Forsthuset, Unionsgatan 40, fredagen den 3 juni 2016 kl. 10. Nordica Finska, finskugriska och nordiska institutionen Helsingfors universitet 2016 © 2016 Maria Vidberg Denna bok är nummer 45 i serien Nordica Helsingiensia. Ansvarig utgivare: Nordica vid Finska, finskugriska och nordiska institutionen. Kontaktinformation: Nordica PB 24 FIN-00014 Helsingfors universitet ISSN 1795-4428 ISBN 978-951-51-2099-1 (hft.) ISBN 978-951-51-2100-4 (PDF) Tryck: Unigrafia, Helsingfors, 2016 Omslag: Allan Appelberg Maria Vidberg Helsingfors universitet Ortnamn i kontakt i Helsingfors. Finska inslag i bruket av gatunamn i svenska kontexter Sammandrag Denna studie fokuserar finska inslag i bruket av ortnamn i svenska kontexter i Helsingfors. Tyngdpunkten ligger på namnbruk och namnkännedom och materialet består av muntligt och skriftligt material. I undersökningarna används socioonomastiska, folkonomastiska och kontaktonomastiska metoder. Resultaten i studien av namnbruket visar att de finska inslagen i det svenska namnbruket i Helsingfors kan delas in i tre kategorier: 1) bruk av enbart finska namn, 2) bruk av hybridnamn och 3) parallellt bruk av svenska och finska namn. Studien gör skillnad på faktiskt och metaspråkligt namnbruk, beroende på om namnbrukarna i första hand använder namn eller pratar om namn. Undersökningen av helsingforsares namnkännedom bygger vidare på studierna av namnbruket och undersöker vilka resurser namnbrukare i Helsingfors utnyttjar när de behöver använda ett namn i en svensk kontext men till exempel enbart känner till det finska namnet.
  • Traffic Safety at Pedestrian Zebra Crossings

    Traffic Safety at Pedestrian Zebra Crossings

    TRAFFIC SAFETY AT PEDESTRIAN ZEBRA CROSSINGS Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 7B/2007 TRAFFIC SAFETY AT PEDESTRIAN ZEBRA CROSSINGS Long-term research and development programme for road safety LINTU-Reports 7B/2007 This report has been published only as an electronic version LINTU research programme Contact person: Leif Beilinson Ministry of Transport and Communications PO Box 31 00023 GOVERNMENT, Finland Tel. +358 9 16002 Coordinator: Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Ruoholahdenkatu 8 00180 HELSINKI, Finland Tel. +358 9 720 64264 ISBN 978-952-201-759-8 (electronic version) Helsinki 2007 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 21.12.2007 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Julkaisun laji Eero Pasanen Tutkimus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Toimeksiantaja Liikennesuunnitteluosasto LINTU-tutkimusohjelma Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Suojateiden turvallisuus - Traffic safety at pedestrian zebra crossings Tiivistelmä Suomalaiset autoilijat noudattavat suojateiden väistämissääntöjä selvästi huonommin kuin kuljettajat esi- merkiksi Englannissa, Saksassa tai Ruotsissa. Englannissa ja Saksassa merkitään suojateitä vain vähäliiken- teisille kaduille, mikä epäilemättä vähentää houkutusta sääntörikkomuksiin. Sen sijaan Ruotsissa suojatieti- heys on edelleen samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa, vaikka 1.5.2000 toteutettuun väistämissäännön täs- mennykseen liittyen noin 15 % suojateistä poistettiin. Ruotsissa autoilijoiden suojatiekäyttäytyminen koheni