Kaupunginosa 52 Veromiehen nimistötutkimus Timo Kallaluoto 5.6.2017 Seutulantie Hämeentie Hyryläntie ▲Sjöskogssten Elannon turvepehkurata 1934 Pyttsiberg 1844 Pyttis trackten 1761 Mohrängen 1913 Pyttistådet 1913 Ledängen 1777 Ladukiärr 1756 Landbokiärr Pitäjänkartta 1933. 1 Kuninkaan kartasto 1776 – 1805. Peruskartta 1958. 2 Kehä III Opaskartta 1974. LENTOKENTTÄ FLYGFÄLTET Helsinki – Vantaan lentoasema Helsingfors – Vanda flygplats Helsinki – Vantaa Airport KOIVUHAKA BJÖRKHAGEN Jumbo Opaskartta 2017. 3 Hyrylä Riipilä Seutula Ruotsinkylä Alikerava KeÒ Kk Keimola La ÑVo Pi Vo ÑVi La Rekola Pi La Piispankylä Kk Lapinkylä So Viinikkala Vero- Hakkila Ha Myllymäki Voutila miehen- Tikkurila So kylä Kirkon- Martinkylä Tolkin- kylä Kuninkaala Sotunki kylä Ylästö Ha Silvola Hakunila Hämeenkylä Pohjois- Kaarela Länsisalmi Vantaan vanha kyläjako. Ha = Hakunila, Ke = Keimola, Kk = Kirkonkylä, La = Lapinkylä, My = Myllymäki, Pi = Piispankylä, So = Sotunki, Vi = Viinikkala, Vo = Voutila. Riipilä Vallinoja Vieru- Leppä- Luhtaan- mäki korpi mäki Korso Joki- Seutula Metsola varsi Kiila Mikkola Nikinmäki Vestra Matari Asola Keimola Kivistö Lapin- Ilola Rekola kylä Päivä- Lentokenttä Koivukylä kumpu Ruskea- Havu- santa Simon- koski Kuninkaan- Piispan- kylä Hiekka- mäki Mylly- kylä Viinikkala Koivu- harju mäki Veromies haka Vier- Jokiniemi tola Tikku- Hakkila Itä-Hakkila Petikko Vantaan- Pakkala rila Sotunki Martin- laakso H:gin pit. Hakunila Askisto laakso Ylästö kirkonkylä Kuninkaala Varisto Tammisto Ojanko Hämeen- Myyrmäki kylä Vapaala Kaivoksela Vaarala Lin- Länsi- nai- Häme- Raja- salmi nen vaara kylä Länsi- mäki Vantaan uusi kaupunginosajako. Rajat seuraavat isoimpia teitä ja jokia. Alkukirjain osoittaa kaupunginosaa. 4 ( Esipuhe Nimistö on kulttuurihistoriallinen aarrearkku. Vanha nimi voi jäädä elämään, vaikka nimen aihe poistuu. Näin nimi kertoo paikan historiaa. loin laatia nimistöselvitystä Vantaan asema- Jotkut vanhimmat karttanimet olivat aivan liian kaavoituksen tarpeisiin vuonna 2002. Työ tuli epäselviä tulkittaviksi. Avälttämättömäksi, kun kaupungin nimistön- Tutkimus on kattava pienienkin lohkotilojen osalta suunnittelija jäi eläkkeelle. 1940-luvulle asti. Aluksi tavoitteena oli koota lukuisat hajanaiset Vuosiluvut viittaavat asiakirjoihin ja karttoihin. Jos lähteet yhtenäiseksi esitykseksi. Työ osoittautui muuta ei mainita, niin vuosiluku tarkoittaa nimen var- laajaksi ja kasvoi koko kaupungin nimistö- ja paikal- haisinta esiintymistä tutkimusaineistossa. Tämä voi lishistorialliseksi tutkimukseksi. olla karttaesiintyminen, nimistönkeruu, nimimaininta, Tutkimuksen perustana ovat kartat, asemakaavat, nimiehdotus, nimeäminen, kaavaluonnos tai vahvis- nimistönkeruut, tielautakunnan ja nimistötoimikun- tettu asemakaava. Katujen ja kylttien valmistumista nan pöytäkirjat ja rekisterit. Paljon nimistöä löytyy ei voinut enää ajoittaa. Rakennusten osalta vuosi- myös Vantaata käsittelevästä kirjallisuudesta. luku ilmoittaa valmistumisvuoden, arkkitehtikuvien Vantaan nimistöä ovat tutkineet muun muassa Väinö osalta suunnitteluvuoden. Solstrand 1939, Åke Granlund 1956, Ulpu Lehti Käytöstä poistuneet nimet on esitetty ensisijaisesti 1961-2002 ja Saulo Kepsu 2005, joka keskittyi kylien nykyisen nimen yhteydessä tai merkitty erikseen ja kantatalojen nimiin. *tähdellä. Suunnitellut nimet on esitetty suluissa. Nimistöä on kerätty Svenska litteratursällskapetiin Kirjaa voidaan käyttää yhdessä Vantaan kaupun- ja Kotimaisten kielten keskukseen 1900-luvulla. kikartan kanssa (kartta.vantaa.fi). Keruisssa on saatu samalla muistitietoa ja kansan- Näennäisesti selvitin nimistöä, todellisuudessa etymologioita, mikä ei aina pidä paikkaansa. Vantaan historiaa ja kehitystä. Täydellisyyteen asti Kävin aineiston läpi systemaattisesti ”yhdellä ei näin laajassa työssä voi päästä. kädellä”. Erityinen paino oli kartoilla ja arkistoilla, jotka ovat luotettavimmat lähteet. Pyrin selvittämään Vantaa 5.6.2017 myös etymologioita ja kirjasin nimiin liittyviä tarinoita. Myös kirjallisuudessa käytetään nimiä ja kerrotaan nimien taustoja ja paikkojen historiaa. Joitakin aiem- min esitettyjä etymologioita pystyin kumoamaan, joitakin vahvistamaan. Keskusteluissa toivottiin lähteiden ja tietojen täy- Timo Kallaluoto dellistä esittämistä. Toisaalta teosta oli tiivistettävä. Aluearkkitehti Tiivistämistä oli pakko tehdä erityisesti paljon tutkit- Vantaan kaupunkisuunnittelu tujen nimien osalta, mutta koko lähteistö on kirjattu. Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Pyrin myös huolehtimaan tekstin luettavuudesta ja ymmärrettävyydestä. Tutkimus käsittää vain nykyisen Vantaan kaupun- Sisällys gin alueen. Koska lähteet käsittivät yleensä koko Helsingin pitäjän ja Vantaan synty 6 kaupungin alueen, ei kaupunkia suppeampi tutki- Ensimmäiset asukkaat 6 musaluerajaus ollut mielekäs. Tämä teos sisältää Helsingin pitäjä 7 vain Veromiehen kaupunginosaa koskevan osuu- Helsingin kaupunki 8 den. Helsingin maalaiskunta 9 Nimistöä on seurattu 5.6.2017 asti. Hakusanojen Vantaan kaupunki 9 alla esiintyy tekstissä myös vanhoja nimimuotoja, Kylien nimet 10 muita läheisiä paikannimiä, rinnakkaisnimiä ja Veromiehenkylä 12 slanginimiä. Suullisissa nimimuodoissa ei ole käytet- Kirkonkylä 13 ty foneettisia merkkejä, koska niitä kaikkia ei löydy Kaupunginosa 52 Veromies 14 tietokoneohjelmasta, mutta ne erottuvat pienestä Lähteet 28 alkukirjaimesta. 5 Helsingin pitäjän ja Vantaan synty Hämäläiset ja ruotsalaiset Ensimmäiset asukkaat Nimistön perusteella suomalaisasutusta oli vanhastaan ” Huopalahdella ja siitä länteen sekä Sipoon itäosista itään, mutta tärkeä yhteys Hämeeseen – Vantaanjoen suu ja sen Seudulta tunnetaan runsaasti kivikautisia asuin- 7 alajuoksu – olivat joko ruotsalaisten tullessa asumattomia paikkoja ja joitakin pronssikautisia hautoja, tai mahdollinen asutus ja nimistö hävisivät kokonaan ruot- mutta sen jälkeen merkit asutuksesta häviävät. salaisten tullessa. Helsingin pitäjän nimi johtuu Ruotsista tulleista Ruotsin hallituksen kirjeessä 1639 mainitaan, että ruot- hälsinglandilaisista siirtolaisista. Seudulla asui salaiset saapuivat tänne ”voitokkaine aseineen”.8 Väkival- kuitenkin jo heitä ennen hämäläisiä. taisesta miehityksestä olisi todisteena lähinnä Vartiokylän linnavuori, jota on aiemmin luultu viikinkiaikaiseksi, mutta ajoitettiin kaivauksissa 1200-luvun lopulta 1300-luvulle.9 Myös paikannimi Linna (1540 Borg by) voi periytyä samal- ta ajalta, koska se esiintyy ruotsalais- ja suomalaisnimis- sihistorialliset löydöt osoittavat, että Suomeen tuli tön rajamaalla. Linnan eteläpuolella on myös rajapaikka, asukkaita heti, kun mannerjää vetäytyi. Vantaalta 1640 Tappermalm råå, joka ehkä voisi viitata taisteluun. Eon löytynyt runsaasti kivikautisia asuinpaikkoja mui- Myös rannikon Tavast-alkuiset paikannimet ja vuoden naisilta meren rannoilta. 1347 tuomiokirje, jolla hämäläiset menettivät Sundomin Siitepölytutkimusten perusteella maanviljelystä on ollut 1 ikivanhat kalavetensä ruotsalaisille, todistavat hämäläisten jo 900-luvulla Vuosaaressa. Samoin Suurelta Rantatieltä 10 2 nautinta-alueista ennen ruotsalaisten tuloa. on radiohiiliajoituksia 900-luvulta. Samoin lukuisat vanhat kylien, viljelysten ja maaston nimet ruotsinkielisilläkin seuduilla todistavat, että Uudella- maalla oli hämäläistä asutusta ennen ruotsalaisten tuloa.11 Hälsingland ■ Hämeenlinna Vantaan vanhoissa paikannimissä esiintyy hämäläisiä ja ruotsalaisia sanoja, mutta varsinais- ja itäsuomalaiset ■ Turku o Helsinge sanat puuttuvat täysin.12 Myös Helsingin pitäjän suoma- laismurre on ollut hämäläismurretta ja sen kielioppiin poh- ■ Uppsala 13 ■ Tukholma ■ Tallinna jautuu myös stadin slangi. Saulo Kepsun mukaan hämäläisnimet kertoisivat mui- naisesta eränkäynnistä. Tällaisia olisivat mm. Kalkusbacka (< Hattulan Kalkkola), Hurranberg (< Vihdin Hurra), Löy- Helsinge, Hälsingland ja 1200-luvun kaupungit. löisbackan (< Läyliäinen) ja Kormuniitty (< Lopen Kormun kylä).14 – Tuntuu oudolta, että Kalkkolan miehillä olisi ollut oma mäki Vestrassa ja Lopen miehillä oma niitty Hakuni- Helsingin nimeä on tutkittu paljon. lassa. Eri paikkoihin liittyy samoja sanoja siksi, että kieli oli Ericus Alrotin väitöskirjan (1722) mukaan Erik Pyhän yhteinen hämäläismurre ja käsitteet yhteisiä. Esimerkiksi aikana 1150 Ruotsin Gestrikelandista ja Hälsinglandista (Helsinglandista) siirrettiin 240 miehen siirtokunta Suo- Kalkusbacka johtuu sanasta kalkku ja kormu tarkoittaa meen ja se jäi vakinaisesti asumaan Uudellemaalle (Ny- paitsi isoa miestä, myös hiilimiilua. land). Sekä Sipoossa että Kirkkonummella on Gesterby Kepsun mukaan ruotsalaisten muutto on alkanut joskus (Sipoossa 1442 Gaestrighisby). Hälsinglandilaiset eli vuosien 1000 ja 1200 välillä, ensin Tenholaan, Karjaalle, helsingit (helsingerna) asettuivat Vantaanjoelle.3 Kirkkonummelle ja Pernajaan ja jatkui Uudellemaalle vielä Joen nimenä esiintyy 1351 Helsingaa, Helsinga, 1362 1300-luvulla. Pääväestö Uudellemaalle tuli Sveanmaal- ta.15 Heelsingha, 1371 Helsingha jne. koko 1400-luvun, mutta myös 1428 Helsingo ja 1498 Helsingåå. Nimen loppuosan Näyttää siltä, että Helsingin seudun ruotsalaisasutus olisi alkanut Vantaanjoen alajuoksulta tai Kirkonkylästä, ja aa on å, joki. Åke Granlund (1956) on osoittanut, että nimi tarkoittaa ’hälsinglandilaisten jokea’.4 levinnyt sieltä aiemmin hämäläisten asuttamille alueille. Itämeren rannoilla on useita Helsing-nimisiä paikkoja, Selvästi ruotsalaisten nimeämiä suomalaiskyliä ovat aina- joita Markku Kuisma (2013) on selvitellyt. Hänen mieles- kin Hämeenkylä ja Lapinkylä. tään ne liittyvät kapeikkoihin (hals = ’kaula’), kuten Gran- lund on yhtenä vaihtoehtona