DOCSLIB.ORG

6.12. Klo 15.00 Musiikkitalo Klaus Mäkelä Kari Kriikku

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
6.12. Klo 15.00 Musiikkitalo Klaus Mäkelä Kari Kriikku 6.12. klo 15.00 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAKONSERTTI Musiikkitalo Klaus Mäkelä kapellimestari Kari Kriikku klarinetti Leevi Madetoja: Kullervo op. 15 15 min Jouni Kaipainen: Carpe diem! op. 38 26 min 1. 2. VÄLIAIKA 20 min Jean Sibelius: Lemminkäinen, neljä legendaa op. 22 48 min 1. Lemminkäinen ja saaren neidot 2. Tuonelan joutsen 3. Lemminkäinen Tuonelassa 4. Lemminkäinen palaa kotitienoille Konsertissa soittaa neljä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opiskelijaa, jotka on valittu opiskelemaan Musiikkitalon orkes- teriakatemiaan: Beata Kavander, 2-viulu, Liisa Orava, altto- viulu, Otto-Aaron Takala, sello ja Saga Söderström, käyrätorvi. Musiikkitalon Orkesteriakatemia on Helsingin kaupungi- norkesterin, RSO:n ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vuonna 2015 käynnistynyt yhteistyömalli, jonka tavoitteena on yhä korkeatasoisempi, työelämälähtöisempi ja kansainvä- lisempi koulutus. Väliaika noin klo 15.55. Konsertti päättyy noin klo 17.25. Suora lähetys Yle Areenassa ja Yle Teemalla. MUISTITHAN SULKEA MATKAPUHELIMESI! Valokuvaaminen, videoiminen ja äänittäminen konsertin aikana kielletty. Leevi Madetoja: Kullervo op. 15 Kun Leevi Madetoja (1887–1947) ryh- linen elementti jää aiheeseen nähden yllät- tyi säveltämään sinfonista runoa Kullervo tävänkin pieneen rooliin. (1913), hän oli Filip von Schantzin, Robert Sinfonisena runona Kullervo ei rakennu Kajanuksen ja Sibeliuksen jälkeen neljäs draamalliseksi kertomukseksi vaan pikem- suomalainen säveltäjä, joka otti Kalevalan minkin maalaa sankaristaan tunnevoimai- traagisen sankarin orkesteriteoksensa ai- sen luonnekuvan. Keskeisessä asemassa heeksi. Silti hän on voinut lähestyä aihet- on heti alussa vasten jousten tremoloa ta jokseenkin puhtaalta pöydältä. Von kuultava käyrätorvien signaalimainen mot- Schantzin alkusoittoa vuodelta 1860 hän toaihe, ja vaskilla on muutoinkin tärkeä tuskin tunsi, eikä Kajanuksen Kullervon su- rooli musiikkia eteenpäin piiskaavana voi- rumarssikaan (1881) välttämättä ollut hä- mana. Mottoaiheen lisäksi Madetoja esit- nelle tuttu. Sibeliuksen Kullervo-sinfonia telee joukon lyhyitä aihelmia, joista raken- oli puolestaan jo ehtinyt muuttua osaksi tuu kuohuvan jännitteinen, vain lyyrisessä myyttistä lähihistoriaa, sillä vuoden 1893 suvantovaiheessa hetkeksi tasaantuva ko- jälkeen Sibelius oli vetänyt teoksen pois konaisuus. Nielsenin tai Mahlerin teoksis- julkisuudesta. ta tutulla tavalla teos päättyy eri sävellajis- Laajemmassa Kalevala-aiheisen musiikin sa (e-molli) kuin missä oli alkanut (h-molli). kontekstissa vertailukohdan Madetojalle 3 asettivat lähinnä muutamat Sibeliuksen teokset, ennen muuta Tuonelan jout- sen, Lemminkäinen palaa kotitienoille sekä Pohjolan tytär, ja vaikka niiden asetta- ma haaste ei ollut määrällisesti suuri, se oli laadullisesti musertava. Kullervo jäikin Madetojan ainoaksi Kalevalan innoittamak- si orkesteriteokseksi, mutta muutamia kale- valaisia vokaali-orkesteriteoksia hän sävelsi. Kullervo valmistui suhteellisen varhaises- sa vaiheessa Madetojan uralla. Takana oli- vat hänen orkesteriteoksistaan Sinfoninen sarja, Konserttialkusoitto ja Tanssinäky, mutta ensimmäinen hänen kolmesta sin- foniastaan odotti vielä reilun parin vuoden päässä tulevaisuudessa. Kullervo ei olekaan tyylillisesti vielä täysin itsenäinen, ja vaikka siinä on eleitä, jotka viittaavat hänen sin- fonioihinsa, sen Madetojalle harvinaisessa romanttis-pateettisessa uhmassa voi ais- tia Tšaikovskin vaikutusta aina muutamia tunnusomaisia melodis-harmonisia kään- teitä myöten. Sen sijaan suomalaiskansal- Jouni Kaipainen: Klarinettikonsertto Carpe diem! op. 38 "Klarinettikonserttoni Carpe diem! on hitaan osan ja nopean finaalin tauotto- eräässä mielessä protesti sitä ilmiötä vas- maksi yhdistelmäksi. taan, että ei ainoastaan musiikissa vaan "Carpe diem!", tartu hetkeen, on laina an- kaikkea nykytaidetta hallitsevat minun tiikin roomalaisen runoilijan Horatiuksen mielestäni voimakkaat negatiiviset tun- oodista ja kuvaa paitsi konserttoa yleensä teet. […] Myönnän, että elämme vaikeita jo sen avausta, jossa klarinetti ottaa heti aikoja. Tässä tilanteessa on kuitenkin tär- ohjat käsiinsä eloisasti kieppuvilla, elämä- keämpää korostaa elämää ylläpitäviä po- niloa pursuavilla kuvioillaan. Osa rakentuu sitiivisia tunnekategorioita. Maailmaa ei sonaattimuodon tapaan kahden vastakkai- pidä pelätä. Pitää tarttua hetkeen.” sen elementin, rytmisesti sykkivän "päätee- Näin kuvaili Jouni Kaipainen (1956–2015) man" ja klarinetin multifonien haurastaman klarinettikonserttonsa (1990) henkistä koraalimaisen "sivuteeman" varaan. taustaa haastattelussa ennen Esa-Pekka Toinen osa alkaa tuskaisella purkauk- Salosen johtamaa kantaesitystä Helsingin sella, kuin korostaakseen, että vaikka elä- juhlaviikoilla syyskuussa 1990, jolloin Kari mänilo ja hetkeen tarttuminen ovat kon- 4 Kriikku oli solistina. Teos ei ollut irtiotto serton ydintä, niiden todellinen merkitys vain siitä ahdistavasta tunnemaailmas- paljastuu vasta, kun niitä peilaa vasten ta, jonka Kaipainen koki hallitsevan tuon tuskaisampia tuntoja. Orkesterin pur- ajan taidetta, vaan myös hänen omasta kaukset ja klarinetin hiljainen itsetutkiske- varhaistuotannostaan. Se oli välittävä ni- lu vuorottelevat, kunnes intensiteetiltään vel siirryttäessä hänen aiempien teosten- tihentyvä silta vie angstin kahleista vapau- sa karheanmodernista ekspressionismis- tuvaan, rytmisesti lennokkaaseen ja säih- ta 1990-luvun klassistisempaan ilmaisuun; kyvän taiturilliseen finaaliin. ero tulee selväksi vertaamalla esimerkik- si hänen kahta ensimmäistä sinfoniaansa (1985,1994), joiden puoliväliin Carpe diem! sekä ajallisesti että tyylillisesti sijoittuu. Carpe diem! oli Kaipaisen ensimmäinen konsertto. Kohtaaminen hänelle uuden teoslajin kanssa osoittautui menestyk- sekkääksi, ja konsertoista tuli yksi hänen tuotantonsa keskeisistä juonteista nel- jän sinfonian ja seitsemän jousikvarte- ton rinnalla. Taiturillinen klarinettiosuus syntyi yhteistyössä Kari Kriikun kanssa ja vie soittimen sekä ilmaisullisesti että tek- nisesti äärirajoilleen. Teoksessa on kaksi merkittyä osaa, mutta rakenne on kolmi- vaiheinen, sillä jälkimmäinen osa rakentuu Jean Sibelius: Lemminkäinen, neljä legendaa Kalevalasta op. 22 "Uskon että musiikki yksinänsä, se on ab- lopun symbolismin tuntoja, ei vähiten soluuttinen musiikki, ei voi tyydyttää. Se Tuonelan joutsenessa; kesän 1894 mer- herättää kyllä tunteita ja mielentiloja mut- kittäviin kokemuksiin kuuluivat Wagnerin ta aina jääpi jotain ei tyydytettyä sieluum- oopperoiden rinnalla myös Münchenissä me, sitä aina kysyy 'minkätähden tämä'. – nähdyt sveitsiläisen symbolistimaalarin Musiikki on kuin vaimo, sen täytyy tulla Arnold Böcklinin teokset. miehestä raskaaksi. Tämä mies on Poësis." Neliosaisessa muodossaan Jean Sibeliuksen (1865–1957) pohdin- Lemminkäinen rakentuu lähes sinfoniseksi nat runoilija J. H. Erkolle ovat heinäkuul- kokonaisuudeksi. Avausosa Lemminkäinen ta 1893, jolloin hän oli alkanut hahmotel- ja saaren neidot hahmottuu sonaattimuo- la kalevalaista oopperaa Veneen luominen. don tapaan ja ilmentää nautiskelevasti ve- Sanojen takaa kuultavat lähes sitaatin- nyvine kaarroksineen Lemminkäistä eroot- omaisina Wagnerin Oper und Drama -kir- tisen huuman vallassa. Kokonaisuuden jan ajatukset, mutta juuri syvempi tutus- hitaana osana on Tuonelan joutsen, jonka tuminen tämän teoksiin Bayreuthissa ja hivelevissä jousisoinneissa ja englannin- Münchenissä kesällä 1894 sekä niiden ai- torven jalopiirteisesti kaartuvassa soolos- 5 heuttama luova kriisi saivat Sibeliuksen sa piirtyy kuva kalevalaisessa Tuonen mus- luopumaan omasta oopperahankkeesta. tassa joessa uiskentelevasta myyttisestä Kun Veneen luominen oli ajanut karille, joutsenesta. Sibelius kääntyi Lisztin sinfonisten runojen Lemminkäinen Tuonelassa sukeltaa innoittamana ohjelmalliseen orkesterimu- kuoleman maailmaan, mutta hauraas- siikkiin. Tuhoutuneen oopperan raunioille sa välitaitteessa soi Lemminkäisen äi- syntyi pääosin vuoden 1895 aikana sävellet- din rakkaus, kun hän hakee poikaansa ty Lemminkäinen, neljä legendaa Kalevalasta. Tuonelasta. Lemminkäinen palaa kotitie- Lemminkäisen kantaesitys huhtikuussa noille rakentaa lyhyitä aihelmia muuntele- 1896 sai enimmäkseen myönteisen vas- malla väkevän kuvan Lemminkäisestä elä- taanoton, mutta Sibelius ei ollut teokseen mäntäyteisenä, voitokkaana sankarina. täysin tyytyväinen ja teki uusitun version Kimmo Korhonen 1897. Kriitikko Karl Flodinin murska-arvion jälkeen Sibelius jätti teoksesta vain osat Tuonelan joutsen ja Lemminkäinen pa- laa kotitienoille julkisuuteen, ja ne saivat lopullisen muotonsa vuonna 1900. Kaksi muuta osaa Sibelius viimeisteli nykyisin tunnettuun asuunsa vasta 1939. Lemminkäisessä Sibelius loi vaikutta- van synteesin kansallisesta aiheesta ja post-wagneriaanisesta myöhäisroman- tiikasta. Samalla mukana on 1800-luvun KLAUS MÄKELÄ KARI KRIIKKU ”Konsertissa voi tietenkin olla monia koho- Klarinetisti Kari Kriikku kuuluu Suomen kohtia, mutta aivan erityisiä ovat minulle kansainvälisesti menestyneimpiin ja ar- sellaiset tilanteet, joissa tuntuu, että koko vostetuimpiin instrumentalisteihin. Hän orkesteri kollektiivisesti heittäytyy sellai- on esiintynyt solistina eri puolilla maail- seen tilaan, jota ei oltu harjoiteltu.” maa monissa aikamme huippuorkeste- Näin on kertonut huikeaa kansainvälis- reissa kuten New Yorkin filharmonikoissa, tä kapellimestariuraa luova Klaus Mäkelä Amsterdamin Concergebouw-orkesterissa (s. 1996). Hän on tällä hetkellä Ruotsin ja Milanon La Scalassa. Hän esiintyy aktii- radion sinfoniaorkesterin päävierailija ja visesti myös kamarimuusikkona. Tapiola Sinfoniettan
Load more

Recommended publications
  • Revista Música Em Contexto 27-11-2009 - N3 2009.Indd 27 29/11/2009 12:26:28 28 Música Em Contexto Knust, M
    The diSSemiNatioN OF the ‘GeSamtkUNSTWerk’ aroUND 1900 – A SUrveY Martin Knust University of Stockholm, Suécia [email protected] Abstract: The article explores the reception of Richard Wagner’s work (1813-1883) and especially the concept of the ‘Gesamtkuns- twerk’ within the European context around 1900, in Germany and Austria as well as in France, Italy and Nordic Countries such as Sweden and Finland. It also discusses the relationships between Wagner and Brazil especially those established with D. Pedro II, as well as the Wagnerian reception within the Latin-American context. Keywords: Music reception; Richard Wagner; ‘Gesamtkunstwerk’; D. Pedro II; Brazil. A disseminação do ‘Gesamtkunstwerk’ à volta de 1900 – um panorama. Resumo: O artigo explora a recepção da obra de Richard Wagner (1813-1883) e especialmente do conceito do ‘Gesamtkunstwerk’ no contexto Europeu à volta de 1900, seja na Alemanha e Áustria como na França, Itália e nos Países Nórdicos Suécia e Finlândia. Considera ainda as relações entre Wagner e Brasil especialmente aquelas estabelecidas por e com D. Pedro II, e da recepção Wag- neriana no contexto latino-americano. Palavras-chave: Recepção musical; Richard Wagner; ‘Gesa- mtkunstwerk’; D. Pedro II; Brazil. Revista do Programa de Pós-Graduação em Música da Universidade de Brasília Ano III, v. 1, dezembro de 2009 Revista Música em contexto 27-11-2009 - N3 2009.indd 27 29/11/2009 12:26:28 28 Música em Contexto Knust, M. The dissemination of the ‘gesamtkunstwerk’... Música em contexto, Brasília, n. 1, 2008, p. 27-51 The term ‘Gesamtkunstwerk’ is related to the name and work of Richard Wagner (1813–1883).
    [Show full text]
  • SIBELIUS SOCIETY NEWSLETTER No
    UNITED KINGDOM SIBELIUS SOCIETY NEWSLETTER No. 76 United Kingdom Sibelius Society Newsletter - Issue 76 (January 2015) - C ontent S - Page Editorial ....................................................................................... 3 News and Views .......................................................................... 5 Original Sibelius. Festival Review by Edward Clark .................. 6 Sibelius and Bruckner by Peter Frankland .................................. 10 The Piano Music of Jean Sibelius by Rudi Eastwood .................. 16 Why do we like Sibelius? by Edward Clark ................................ 19 Arthur Butterworth by Edward Clark .......................................... 20 A memoir of Tauno Hannikainen by Arthur Butterworth ............ 25 2014 Proms – Review by Edward Clark ...................................... 27 Sibelius. Thoughts by Fenella Humphries ................................... 30 The Backman Trio. Concert and CD review by Edward Clark ... 32 Finlandia. Commentary by David Bunney ................................... 33 The modernity of Sibelius by Edward Clark ............................... 36 Sibelius and his Violin Concerto by Edward Clark ..................... 38 The United Kingdom Sibelius Society would like to thank its corporate members for their generous support: ............................................................................................... BB-Shipping (Greenwich) Ltd Transfennica (UK) Ltd Music Sales Ltd Skandinaviska Enskilda Banken Breitkopf & Härtel - 2 - Editorial
    [Show full text]
  • Yhtenäistetty Jean Sibelius Teosten Yhtenäistettyjen Nimekkeiden Ohjeluettelo
    Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja 115 Yhtenäistetty Jean Sibelius Teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo Heikki Poroila Suomen musiikkikirjastoyhdistys Helsinki 2012 Julkaisija: Suomen musiikkikirjastoyhdistys Layout Heikki Poroila Kuva Akseli Gallén-Kallela © Heikki Poroila 2012 Neljäs tarkistettu laitos (verkkoversio 2.2) kesäkuu 2015. Suomen kirjastosäätiö on tukenut tämän verkkojulkaisun valmistamista. 01.4 Poroila, Heikki Yhtenäistetty Jean Sibelius : Teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo. - Neljäs tarkistettu laitos. – Helsinki : Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2012. – 75 s. : kuv. – (Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja, ISSN 0784-0322 ; 115). – ISBN 952- 5363-14-7. ISBN 952-5363-14-7 (PDF) Yhtenäistetty Jean Sibelius 2 Lukijalle Tällä Sibelius-luettelolla on ollut kaksi varhaisempaa paperille painettua olomuotoa. Ensimmäinen versio ilmestyi jo vuonna 1989 tilanteessa, jossa kansallissäveltäjämme tuotannon perusteellinen tutkimus ja kunnollisen teosluettelon valmistaminen oli paradoksaalisesti vasta käynnistynyt. Ohje- luetteloa kootessani tiesin monien asioiden tulevaisuudessa muuttuvan, mutta perusluettelon tarvetta ei voinut kiistää. Kun toinen, korjattu painos vuonna 1996 ilmestyi, ratkaiseva askel tutkimuspuo- lella oli jo otettu. Fabian Dahlström oli saanut teosluettelonsa niin pitkälle, että oli kyennyt nume- roimaan opusnumerottomat teokset JS-koodilla. Tämä oli jo riittävä syy uuden laitoksen valmista- miseen, mutta samalla päästiin korjaamaan lukuisia virheitä ja epäjohdonmukaisia
    [Show full text]
  • Download Booklet
    BIS-CD-825STEREO lE pl Totalptaying time:62,27 SIBELIUS, Johan (Jean)Julius Christian (1865-re57) Works for Mixed Choir a cappella E Rakastava,op.l4(1894/c. 1898)(Texr:Kanrelerarl:173.1:t74&I:122)cazus 6',54 Mezzo-sopranosolo: Monica Groop; Baritonesolo: Sauli Tiilikainen tr Soitapas, soria likka (?1894)(Texr: Kanrelettrll:238) (Mis) 1,23 Tenorsolo:TomNyman @ tr Ensam i dunkla skogarnas famn 1trsa; (Text:Emil von eu anten)Ga.e, z',31 tr Aamusumussa (1898)(Text: J.H. Erklo) rra:err 1'38 tr Till Th6rise Hahl (tsoz) (Text:Nils Wasastjema)rlrore.l 2',09 tr Den 25 Oktober 1902: Till Th6rbse Hahl (rsoz)(Text: Nils wasastierna) rpazert 2,07 tr Ej med klagan ltlost (Tcxt:Johan Ludvig Runeberg) ra:er1 1'19 Two Songs, Op.65 (BreilkopJ&Hatu, 7'06 tr a. Miin frin sliittenoch havet (1911)(Text: Emst V Knape) 1'40 Llt b. KelloslivelKallion kirkossa(1912) (Text: Heikki Klemeui) 2',r'7 @ Driimmarna (1917)(Texr: Jonatan Reurer) (razer) r'27 E Koulutie { Iq24) (Texl:V.A. Ko,kenniemi) ,rarer, 4',41 @ Skolsing (192-5)(Text: Nino Runeoergl 1r'o:n"7 l'02 ) Den tr hiiga himfen, Op.l07 l926,t27)(Text: SimoKorpela,trans.JacobTegengren) rsuu"o, 2143 tr Joululaulu (1929) (Text: VL Forsman) @vanketis4utufl,inenfidisns) 2'00 tr Juhlamarssi (1894/96)(Text: Kasim.ir Lei no) E@et) 4'02 @ Tyiikansan marssi (1896)(Texr: J.ll.{. Erkko) dcea 2',lg tr Uusmaalaisten laulu (1912)(Texr Kaarlo Terhi) rrazerr z',15 @ Finlandia Hymn 1an 1948) (Text:'y'.A.Koskenniemi) Grcilkopf&Hdnet) 2',04 Six Songsfrom Op.18 11'56 @ No.
    [Show full text]
  • Bruckner, the Teacher
    ISSN 1759-1201 VOLUME NINETEEN, NUMBER THREE, NOVEMBER 2015 www.brucknerjournal.co.uk In this issue: Wanted: New Editor page 2 Bruckner, the teacher. Nearly all his adult life, Bruckner was a teacher, whether in his early The Piano Music of Anton Bruckner: Context and Overview career as a schoolteacher, or later giving private lessons, or teaching by Klaus Petermayr page 3 harmony and counterpoint at the Conservatory and University. It was his primary source of income, and he had some famous pupils. By all Anton Bruckner - Holy Minimalist accounts they got on well together: he could be an entertaining teacher. by James McCullough page 10 I think there are some things he can teach us too. Why the Finale of the Ninth Works His was such an idiosyncratic way of doing things that few composers (with reference to the SPCM version) have been able to consciously use his music-making as a pattern for their by John Leonard page 14 own. But perhaps we listeners and performers can learn something from Bruckner’s life, that successful endeavour is not necessarily rewarded by Sibelius and Bruckner - Kindred Spirits by Peter Frankland page 19 public esteem, that it is the result of persistence against the odds, doing things as your best judgement tells you they should be, regardless of Two Commentaries: God or Mountains disasters and the pungent criticisms of others. Though if some young friend – Bruckner & Delius has a cymbal clash of an idea, it’s not necessarily to be rejected! by Wilfred Mellers page 21 But there are lessons to be learned from playing and listening to the Bruckner at the Lucerne Festival music itself.
    [Show full text]
  • IN SHORT in 1893 He Embarked on a Kalevala-Inspired Opera, Veneen Luominen (The Building of the Born: December 8, 1865, in Tavastehus Boat)
    Lemminkäinen and the Maidens of the Island, Op. 22, No. 1 Jean Sibelius n the 1890s Jean Sibelius emerged as the miere of its four movements. Lemminkäinen Ileading composer of Finnish nationalism, and the Maidens of the Island was placed at the the figure who would most persuasively beginning of the set; it was followed by The capture in sound the substance and spirit Swan of Tuonela. Lemminkäinen in Tuonela, of his nation’s history and mythology and and Lemminkäinen’s Return. Revisions and transmit them to the world outside. Fin- re-orderings ensued in 1897 and later, with land’s folk heritage had been largely cod- Lemminkäinen and the Maidens of the Island ified during the 19th century, especially not reaching its final form until 1939. through the publication of the Kalevala Of the four movements, The Swan of Tuo- (Land of the Heroes), the Finnish national nela and Lemminkäinen’s Return are the most epic that Elias Lönnrot compiled from an- frequently programmed. A negative review from cient myths; he published his collection one critic at the suite’s unveiling made the com- in 1835 and expanded it for a new edition poser very touchy about these tone poems, and in 1849. Finns inspired by these writings he did not allow the other two movements to be turned their attention to the remote ex- played again until 1935. Cecil Gray, in his 1931 panses of Karelia, in eastern Finland near Sibelius biography, was among those left won- the White Sea, where traditional poetic dering what they sounded like: forms were still surviving.
    [Show full text]
  • Vorwort Zu PB 5358
    PB 5358 Vorwort.qxp 15.10.2009 16:44 Seite III III Vorwort Anfang der 1890er Jahre geriet Jean Sibelius unter den Einfluss der Obwohl Sibelius sich schon einen Namen als Komponist von großen Or- „neudeutschen“ Schule. Nach dem Besuch von Wagner-Aufführungen chesterwerken gemacht hatte, vor allem durch Kullervo und Lemminkäi- während seiner Studienjahre 1889–1891 in Berlin und Wien plante er nen, wurde sein erster Auftritt als Symphoniker – und damit in der 1893/94 die Komposition einer Oper. Diese Oper mit dem Titel Veneen Nachfolge Beethovens – mit besonderem Nachdruck beachtet. luominen [Die Erschaffung des Bootes] sollte auf dem finnischen Natio- Anfang 1900 bereitete sich das Orchester der Philharmonischen Gesell- nalepos Kalevala basieren. Der Opernplan wurde nicht realisiert, Sibelius schaft Helsinki auf die Reise zur Pariser Weltausstellung vor, und verwendete aber daraus musikalisches Material in den vier Lemminkäi- Sibelius kam auf die Symphonie zurück. Den biografischen Quellen ist nen-Legenden op. 22 (1. Fassung 1895 abgeschlossen), dem groß ange- wenig über die Umarbeitung zu entnehmen, die Sibelius im Frühjahr legten Orchesterwerk, das der 1. Symphonie unmittelbar vorausging. 1900 vornahm. Das Autograph legt nahe, dass Sibelius bei verschiede- Die 1. Symphonie war das erste Orchesterwerk von Sibelius, das ohne nen Gelegenheiten daran arbeitete. Die vielen Unterschiede zwischen beschreibenden oder programmatischen Titel veröffentlicht wurde. Autograph und Erstausgabe lassen vermuten, dass die endgültige Fas- Dennoch plante Sibelius wohl noch Anfang 1898 eine Programmsym- sung möglicherweise erst nach den Aufführungen in Paris und vor oder phonie. In einem Skizzenbuch befinden sich Stichworte (in Schwedisch) während der Druckvorbereitungen entstand. zu den programmatischen Vorstellungen einer Symphonie in drei oder Vor der Reise nach Paris spielte das Orchester am 1.
    [Show full text]
  • The Sibelius Edition Tone Poems
    THE SIBELIUS EDITION TONE POEMS BIS-CD-1900 / 02 BIS-CD-1900/02 Box1M3c:booklet 3/6/07 09:25 Page 2 SIBELIUS, Johan (Jean) Christian Julius (1865–1957) Tone Poems BIS-CD-1900/02 Box1M3c:booklet 3/6/07 09:25 Page 3 DISC 1 82'27 1 En saga, Op. 9 21'51 Tone Poem for Large Orchestra 1892 – original version (Manuscript/Breitkopf & Härtel) Andante assai – Largamente – Allegro – Molto moderato –Allegro – Tranquillo from Lemminkäinen Suite, Op. 22 (Four Legends from the Kalevala) 2 I. Lemminkäinen and the Maidens of the Island 14'24 1896 – original version (?) (Manuscript / Breitkopf & Härtel) Allegro assai – Allegro 3 II. Lemminkäinen in Tuonela 22'07 1896 version – reconstruction based on the performing edition by Colin Davis (2004) (Manuscript) Largamente – Molto lento – Largamente 4 IV. Lemminkäinen’s Return 11'23 1896 – original version (?) (Manuscript / Breitkopf & Härtel) Allegro con fuoco – Molto vivace 5 IV. Lemminkäinen’s Return 11'50 1896, rev. 1897 – intermediate version (?) (Manuscript / Breitkopf & Härtel) Allegro con fuoco – Molto vivace – [Quasi presto/ Vivacissimo] 3 BIS-CD-1900/02 Box1M3c:booklet 3/6/07 09:25 Page 4 DISC 2 76'49 1 Improvisation/Spring Song [Op. 16] 9'18 Preliminary version of Spring Song · 1894 (Breitkopf & Härtel) Moderato e molto sostenuto 2 The Wood-Nymph, Op. 15 21'37 Ballad for Orchestra · 1894/95 (Breitkopf & Härtel) Alla marcia – Vivace assai – Molto vivace – Tempo I – Moderato – Molto lento Ilkka Pälli cello 3 En saga, Op. 9 18'03 Tone Poem for Large Orchestra 1892, rev. 1902 – final version (Breitkopf & Härtel) Moderato assai – Allegro – Lento assai – Allegro molto – Moderato e tranquillo 4 Cassazione, Op.
    [Show full text]
  • Epic Time and Narrativity in Jean Sibelius's Lemminkäinen Suite
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Carolina Digital Repository Epic Time and Narrativity in Jean Sibelius’s Lemminkäinen Suite Allison Portnow A thesis submitted to the faculty of the University of North Carolina at Chapel Hill in partial fulfillment of the requirements for the degree of Master of Arts in Musicology in the Department of Music. Chapel Hill 2007 Approved By Advisor: Jon Finson Reader: Annegret Fauser Reader: Mark Evan Bonds Abstract Allison Portnow: Epic Time and Narrativity in Jean Sibelius’s Lemminkäinen Suite (Under the direction of Jon Finson) Jean Sibelius’s compositions, like those of many artists in the nineteenth and early twentieth centuries, became inseparable from discourses of aesthetics and politics. The 1895 Lemminkäinen Suite (Op. 22, no. 1–4) is a work often associated with such trends: the four-movement tone poem is based on the Kalevala, a Finnish epic poem intimately tied to artistic and nationalist sentiments in Finland. Situating the Suite within the aesthetic/political movement known as Karelianism and parallel to the Kalevala as literature, I explore the musical gestures Sibelius employs that create a musical narrative reflecting its poetic source in subject, form, and mode. In analyzing the Suite’s uniquely “epic” nature, I approach the musical narrative semiologically by examining musical “topoi” within their larger formal settings. I conclude my narratological examination by focusing on musical time in the work, an element that, in encouraging a perception of expansive temporality, plays an important role in the construction of the musical epic.
    [Show full text]
  • Sibelius Happening
    SIBELIUS HAPPENING ZO 16.03.08 11.30 > 21.30 UUR een samenwerking van deSingel en deFilharmonie genieten de steun van de Vlaamse Gemeenschap, de stad en de provincie Antwerpen sponsors van deSingel zijn sponsors van deFilharmonie zijn de Sibelius Happening wordt gesteund door het Fins Cultureel Instituut deSingel internationale Kunstcampus Desguinlei 25 B-2018 Antwerpen T +32 (0)3 248 28 28 [email protected] www.desingel.be aanvang 11.30 uur vermoedelijk einde 21.30 uur alle concerten Blauwe Zaal teksten programmaboek Tom Janssens coördinatie programmaboek deSingel vertaling liedteksten deSingel, Lisette Keustermans gelieve uw GSM uit te schakelen! Cd’s Bij elk concert worden cd’s te koop aangeboden door ’t KLAverVIER, Kasteeldreef 6, Schilde, 03 384 29 70 www.tklavervier.be Op twee locaties kunt u doorlopend iets drinken: de Foyer en de Vestiaire. Op twee locaties kunt u iets eten: Foyer doorlopend open van 11.00 uur tot 22.00 uur > van 12.00 uur tot 14.00 uur broodjes, soep, slaatjes, diverse dranken > van 19.00 uur tot 20.30 uur broodjes, soep, diverse dranken Refter Conservatorium (self service restaurant) > van 12.00 uur tot 14.00 uur lasagne met salade, diverse dranken 11.30 uur Blauwe Zaal 16.1 uur Blauwe Zaal DEFILHARMONIE olv. JORMA PANULA TEMPERA StRING QUARTET MIKHAIL OVRUTSKY viool Strijkkwartet in Es, JS18 18’ Finlandia, opus 26 9’ > Allegro 6 Humoresques > Andante molto voor viool en orkest, opus 87 en 89 21’ > Scherzo. Allegretto Pohjola’s dochter, opus 9 13’ > Vivace Strijkkwartet in d, opus 6, ‘Voces intimae’ 30’ 12.20
    [Show full text]
  • Vorspann Layout 1
    V Introduction References to the Luonnotar legend of the first rune of the Kalevala Sibelius to conduct the premiere of the work, but the composer or the figure of Luonnotar, the female “spirit of nature,” appeared refused to travel to England, invoking his hurry in completing in Sibelius’s compositional plans from the early 1890s. First, in “a pantomime” (i.e. Scaramouche, Op. 71).5 1893–1894, the figure was included in his drafted synopsis for the Apart from the references to Luonnotar in Sibelius’s correspon- opera plan “Veneen luominen” (“The Creation of the Boat”). In dence with Ackté, very little is known about the compositional the synopsis, which was loosely based on the Kalevala, Luonnotar process of the work. The whereabouts of any sketches which could emerges in the fourth act of the opera as the unobtainable object shed light on the genesis of the work remain unknown. Also, there of love of the miserable hero, Väinämöinen. Later in the 1890s and are only scanty references to the work in Sibelius’s diary. The only early 1900s, the name Luonnotar also appears on Sibelius’s sketch diary entries referring to Luonnotar are on 17 July and 1 August, pages, indicating that after burying the opera plan he had further and the orchestral score was completed by 24 August: “Luonnotar, ideas of using the figure in his compositional plans. tone poem for soprano and orchestra Op. 70, dedicated to Aino The most revealing indications of the plans date from 1905 and Ackté, who will sing it on 10 Sept.
    [Show full text]
  • The Sibelius Edition Voice & Orchestra
    THE SIBELIUS EDITION VOICE & ORCHESTRA BIS-CD-1906 / 08 BIS-CD-1906/08 Box 3:booklet 17/10/07 16:36 Page 2 SIBELIUS, Johan (Jean) Christian Julius (1865–1957) Voice and Orchestra BIS-CD-1906/08 Box 3:booklet 17/10/07 16:36 Page 3 DISC 1 [80'46] Kullervo, Op. 7 80'34 for soloists, male-voice choir and orchestra (text: Kalevala, see page 102) · 1892 (Breitkopf & Härtel) 1 I. Introduction 12'50 Allegro moderato 2 II. Kullervo’s Youth 19'18 Grave 3 III. Kullervo and his Sister 25'27 Allegro vivace 4 IV. Kullervo Goes to War 10'04 Alla marcia [Allegro molto] – Vivace – Presto 5 V. Kullervo’s Death 12'22 Andante Lilli Paasikivi mezzo-soprano [3] Raimo Laukka baritone [3] YL Male Voice Choir Matti Hyökki chorus master [3, 5] Lahti Symphony Orchestra (Sinfonia Lahti) Osmo Vänskä conductor In 1982 the Sibelius family donated a major collection of manuscripts to Helsinki University Library (HUL, now the National Library of Finland). Many of these works are now known by JS numbers, referring to the alpha betical list of Jean Sibelius’s compositions without opus number used in Fabian Dahlström’s Jean Sibelius: Thematisch-bibliographisches Verzeichnis seiner Werke (Breitkopf & Härtel 2003). 3 BIS-CD-1906/08 Box 3:booklet 17/10/07 16:36 Page 4 DISC 2 [79'05] [Two Chorales] for mixed choir and orchestra · 1889 (Manuscript · HUL 1260 & 1263) 4'53 1 Herr du bist ein Fels (Lord, you are a rock) (p. 108) 1'41 2 Herr erzeige uns deine Gnade (Lord, show us your mercy) ( p.
    [Show full text]