JEAN SIBELIUS AKSELI GALLEN-KALLELA JEAN SIBELIUS AKSELI GALLEN-KALLELA INSPIRED BY

MUSIC AND ART INSPIRED BY KALEVALA ONDINE JEAN SIBELIUS & AKSELI GALLEN-KALLELA ODE 1052-2 9:56 6:20 9:44 3:16 19:21 13:30 [62:42] , the Finnish national epic. the Finnish , Kalevala 1990–1996 2004 ൿ ൿ Pohjola’s Daughter Pohjola’s Return Lemminkäinen’s Song to Lemminkäinen Tapiola Helsinki Philharmonic Orchestra, Leif Segerstam Helsinki Philharmonic Orchestra, Eri Klas and Orchestra, National Opera Chorus Finnish Tampere Philharmonic Orchestra, Tuomas Ollila Tuomas Philharmonic Orchestra, Tampere Leif Segerstam Helsinki Philharmonic Orchestra,

Composer Jean Sibelius (1865-1957) and artist Akseli Gallen-Kallela and artist (1865-1957) Sibelius Jean Composer arts. Finnish in the history of the are major figures (1865–1931) the works inspired by Both created of Gallen-Kallela’s by Sibelius and images music Kalevala disc features This artworks. best-known Kalevala 1 2 Tuonela of Swan The 3 4 Song Väinö’s 5 6

Jean Sibelius Manufactured in Austria. Unauthorised copying, hiring, lending, public lending, hiring, Unauthorised copying, Austria. Manufactured in performance and broadcasting of this record prohibited. Previously released Compilation This Helsinki • www.ondine.net Ondine Inc., & Härtel (2-6) Breitkopf © Lienau (1), 3572 LC DDD ODE1052-2 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 1

Music & Art INSPIRED BY Kalevala JEAN SIBELIUS AKSELI GALLEN-KALLELA 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 2

Runo I: “Thus I hear it spoken...” Illustration for the Great Kalevala 2 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 3

Jean Sibelius

1 Pohjola’s Daughter 13:30 Tampere Philharmonic Orchestra, Tuomas Ollila

2 The Swan of Tuonela 9:56 3 Lemminkäinen’s Return 6:20 Helsinki Philharmonic Orchestra, Leif Segerstam

4 Väinö’s Song 9:44 5 Song to Lemminkäinen 3:16 Finnish National Opera Chorus and Orchestra, Eri Klas

6 Tapiola 19:21 Helsinki Philharmonic Orchestra, Leif Segerstam

[62:42] 3 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 4

The Kalevala – How Music and Nationalism Met and Mingled

äinämöinen the wizard, Lemminkäinen 1840s that the Kalevala emerged. A short early version the death-defying adventurer and was published in 1835 and the considerably expanded Aino the young maiden who drowned final version in 1849. Today, the Kalevala has been herself rather than marry Väinämöinen. translated into more than 45 languages. These are some of the main The poetry of the Kalevala is in trochaic tetrameter, Vcharacters of the Kalevala, Finland’s national epic. an infectious rhythm. No wonder then that it has The poems of the Kalevala evolved over the course inspired composers, poets and artists over the years, of some two thousand years, and the oral tradition and even filmmakers and graphic novelists in our days. continued unbroken in Karelia, the region between The excitement sparked by the Kalevala was at its eastern Finland and Russia, until the early 20th highest in the 1890s. Artists in various fields took up century. The runo singers who passed the tradition themes from the epic to create artworks, among the down from generation to generation were important most important of which are those by composer Jean people in their communities; some of them, it is Sibelius and painter Akseli Gallen-Kallela. The 1890s believed, were shamans and healers too. have come to be known as the ‘Golden Age of Finnish The extensive stock of folk poetry that underlies the art’; the nationalist art movement is described Kalevala does not constitute a single uniform variously as Kalevala Romanticism and Karelianism. narrative. It was not until Elias Lönnrot, a physician Karelianism involved a political agenda too. From and a tireless collector of folk poetry, fashioned his 1809 to 1917, Finland was a Grand Duchy in the Russian collected material into a coherent tale in the 1830s and Empire and enjoyed, for historical reasons, an 4 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 5

The Departure of Väinämöinen 5 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 6

Runo III: “Väinämöinen, ancient minstrel...” Illustration for the Great Kalevala

6 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 7

exceptionally high degree of autonomy. When the Russian Government began to encroach on these traditional rights in the 1890s, resistance erupted. Artists reacted to the situation by focusing on national Finnish features in their work. The Kalevala provided an excellent basis for this. Not that the Kalevala was easy to tackle by any means. Jean Sibelius and Akseli Gallen-Kallela were not the first artists to delve into the epic. Gallen- Kallela’s predecessors in fine arts were sculptor Erik Cainberg and painter R.W. Ekman. Cainberg borrowed his visualization of Väinämöinen from ancient Greek sculpture, while Ekman’s Kalevala paintings were too genteel to seem genuinely Finnish. In music, Sibelius’s work on the subject was preceded by Filip von Schantz's Kullervo Overture (1860) and Robert Kajanus’s orchestral work Kullervon kuolema (Death of Kullervo, 1880) and tone poem Aino (premiered 1885). In fact, Robert Kajanus was one of those who pointed Sibelius towards the Kalevala. Writers enthusiastically took up the metre of the Kalevala. However, even as late as in 1886 author Juhani Aho observed that he did not have enough patriotic vim to “go to Russian Karelia or Lapland or Estonia or to other Finnic peoples to collect poetry or to rummage through ethnic rags and tags”. Aho changed his tune, though, when he became involved in founding Päivälehti, the newspaper of the new ‘Young Finns’ party in 1890 and outlining a specific agenda for Karelianism in the arts. Jean Sibelius in Berlin (1889/1990) 7 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 8

8 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 9

By the River of Tuonela 9 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 10

Nationalism and patriotism generated a new kind of Kämp because it was agreed to be “ugly”. Sibelius later solidarity which manifested itself in a number of ways, received an itemized bill where the list of drinks including lengthy informal social club meetings joined consumed was followed by “one (1) tiled stove”. by artists from various fields. The most notorious of Professor Erik Tawaststjerna, Sibelius’s biographer, these were the Symposion meetings at the Kämp said that at that time the music and writings of Richard restaurant (1892-1895), involving what was then the Wagner caused Sibelius to contemplate the creation of crème de la crème in Finnish art: composer Jean a comprehensive artwork, a Gesamtkunstwerk. In a Sibelius, painter Akseli Gallen-Kallela, author and letter to poet J.H. Erkko dated 1893, Sibelius rebelled publisher Eero Erkko, composer and conductor Robert against absolute music much like Wagner, saying: Kajanus and author Juhani Aho, among others. “Music can only attain its true strength when guided by There are plenty of colourful anecdotes about the a poetic purpose. In other words, when music and Symposion meetings. The artistic geniuses spent words unite.” In the same letter, Sibelius asked Erkko to inordinately long periods of time talking about adapt the content of the 8th and 16th runo (canto) of everything under the sun; at times the participants the Kalevala into a shape suitable for setting to music. succumbed to fatigue, only to soar to dizzying esoteric Sibelius’s first Kalevala composition, the tone poem heights in the next moment. Kullervo, was completed in 1892. Sibelius had gone to The point of the sessions at the Kämp was not so Karelia and met runo singer Larin Paraske in the same much the creation of something new as the year, and he had been greatly inspired. Still under the synthesizing of problems, in other words a sort of influence of Wagner, he planned to write an opera group therapy or mutual confidence-building exercises entitled Veneen luominen (The Building of the Boat), to strengthen the artists’ faith in their work and to but he soon became critical of Wagner and began to help them combat the demons that faced each of them favour a newer genre propagated by Liszt, the tone in the solitude of their studies or studios. poem. Sibelius recycled material from the opera project Jean Sibelius later dispelled some of the wildest in the Lemminkäinen Suite (1893-95/97/1900), whose tales about the sessions at the Kämp by observing that second movement, Tuonelan joutsen (Swan of there was really no reason for partaking of the Tuonela), was to have been the overture to the opera. offerings of Bacchus to excess, since the presence of These works were followed by Pohjolan tytär (Pohjola’s so many soul mates was inspiring enough. However, it Daughter, 1906) and Tapiola (1926), among others. was scarcely pure inspiration that one night prompted Contemporary reports reveal that the works of the brotherhood to dismantle the fireplace at the Gallen-Kallela had a profound impact on Sibelius. 10 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 11

Kullervo Herding His Wild Cattle 11 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 12

Joukahainen’s Revenge 12 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 13

Sibelius frequently visited the studio of his painter and the conventional restraints of society. friend but might leave abruptly when a flood of For Sibelius, too, the natural environment was a musical ideas forced him to return to his own desk. symbol of freedom. The overture to the Karelia Suite One of the high points of National Romantic art in bears these lines written by Sibelius: “A soul seeking Finland was the pavilion designed by architect Eliel Karelia. / Seeking, not finding. / Anguish is Saarinen for the Paris World Fair in 1900. Gallen- overpowering. / Throws himself down, trying to kill Kallela painted the ceiling frescoes of the pavilion, joy. / Baccanal. / Retreats to solitude to a remote based on topics from the Kalevala. The pavilion was forest lake. Evening. A solitary water fowl sings dismantled after the World Fair, but the sketches for mournfully.” The word ‘Karelia’ has been struck and the frescoes have been preserved. In 1928, Gallen- replaced with ‘happiness’. This might serve as an Kallela largely recreated them in the ceiling frescoes encapsulation of Karelianism. The art did not blossom of the vestibule of the National Museum. Gallen- because of an external agenda but because of all these Kallela had also won a competition for illustrating the elements merging into the artist’s inner self, his entire Kalevala back in 1891, but the work remained personal idiom. unfinished at Gallen-Kallela’s death in 1931. There were other linking factors between the arts Markku Valkonen besides nationalism, Karelianism and the Kalevala. Art Translation: Jaakko Mäntyjärvi historian Salme Sarajas-Korte has explored the significance of the symbolism of the swan, typical for the art of the period. The swan plays an important role in the work of both Gallen-Kallela and Sibelius. Gallen-Kallela’s art can also be seen to incorporate the German Eros philosophy, which appears in the symbolic guise of red and black swans. The swans appear in the various versions of Lemminkäisen äiti (Lemminkäinen’s Mother) and in Tapiolan immet (Maidens of Tapiola). In the latter, one of the maidens embraces a bright red swan: here, the Kalevala became transmuted from a national topic to the more universal struggle of an individual between freedom 13 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 14

The Aino Triptych 14 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 15

15 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 16

The Forging of the Sampo 16 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 17

Kalevala – kansallisuusaatteen ja taiteiden leikkauspiste

ietäjä Väinämöinen, kuolemaa uhmaa- tosin ensimmäinen, suppeampi versio oli ilmestynyt jo va Lemminkäinen sekä sekä nuori nei- 1835. Nykyään Kalevala on käännetty jo yli 45 kielelle. to Aino, joka mieluummin hukuttautui Kalevalan säkeet ovat mitallisia ja niissä on vetävä kuin suostui vanhan Väinämöisen poljento. Ei siis ole ihme, että Kalevala on innostanut kosintaan. Tässä keskeisiä Suomen säveltäjiä, runoilijoita ja kuvataiteilijoita, nykyaika on kansalliseepoksenT Kalevalan hahmoja. tuonut mukanaan myös elokuvan ja sarjakuvan. Kalevalan runot syntyivät parin vuosituhannen Kalevalan synnyttämä innostus oli vahvimmillaan kuluessa ja niitä laulettiin 1900-luvun alkuun asti Itä- 1890-luvulla. Taiteilijat tarttuivat eepoksen tarjoamiin Suomen ja Venäjän välisellä alueella Karjalassa. Kale- aiheisiin ja loivat Kalevala-aiheisia teoksia, joista eräi- valan runolaulut siirtyivät suullisena perinteenä suku- tä keskeisimpiä ovat Jean Sibeliuksen sävellykset ja polvelta toiselle ja runolauluja esittävät ihmiset olivat Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheiset maalaukset. tavallisesti merkittäviä yhteisönsä jäseniä. Useilla 1890-lukua onkin nimitetty taiteen historiassa Kaleva- uskotaan olleen jopa shamaanin ja parantajan kykyjä. la-romantiikan ja karelianismin aikakaudeksi, usein Kalevalan pohjana ollut laaja runolauluperinne ei myös antiikin esikuvan mukaan Kultakaudeksi. muodostanut alunperin yhtenäistä tarinaa. Vasta Elias Karelianismia voi selittää myös poliittisin syin. Venä- Lönnrot, lääkäri ja kansanrunouden väsymätön kerää- jän keisarikuntaan vuoteen 1917 asti kuulunut Suomi jä, sommitteli lukuisilta eri runolaulajilta kokoamansa nautti perinteisesti runsaasti autonomisia oikeuksia. säkeet yhtenäisen juonen sitomaksi kertomukseksi Kun Venäjä ryhtyi 1890-luvulla kaventamaan näitä 1830- ja 1840-luvuilla. Kalevala ilmestyi vuonna 1849, oikeuksia tämä aiheutti vastustusta. Taiteilijat reagoi- 17 1052 booklet 23.4.2004 14:03 Page 18

The Boat’s Lament 18 1052 booklet 23.4.2004 14:04 Page 19

19 1052 booklet 23.4.2004 14:04 Page 20

The Fratricide 20 1052 booklet 23.4.2004 14:04 Page 21

vat tilanteeseen korostamalla työnsä kansallisia, suo- 1895). Kämpissä toisiaan tapasivat silloiset taiteen kes- malaisia piirteitä. Kalevala tarjosi tähän tilanteeseen kushahmot, mm. säveltäjä Jean Sibelius, taidemaalari hyvän lähtökohdan. Akseli Gallen-Kallela, kirjailija ja kustantaja Eero Erk- Kalevala ei ollut helppo aihe. Jean Sibelius ja Akseli ko, säveltäjä ja kapellimestari Robert Kajanus sekä kir- Gallen-Kallela eivät olleet ensimmäisiä Kalevalaan tart- jailija Juhani Aho. tuneita taiteilijoita. Kuvataiteen puolella Gallenia edel- Symposioneista elää yhä värikkäitä tarinoita. Eri tai- sivät kuvanveistäjä Erik Cainberg sekä taidemaalari teenlajien komeetat istuivat lasien äärellä puhumassa R.W. Ekman. Cainberg oli lainannut Väinämöishahmon- maailmaa halki, välillä pitkäksi venähtäneet istunnot sa antiikin Kreikan kuvanveistosta ja Ekmanin Kaleva- väsyttivät osallistujat, välillä lennettiin taas hengen la-tuotanto näytti liian kiiltokuvamaiselta tuntuakseen korkeuksiin. aidosti suomalaiselta. Musiikin puolella Sibeliusta oli Kämpin istunnoissa ei niinkään luotu uutta vaan edeltänyt Filip von Schantzin Kullervo-alkusoitto (1860) vedettiin ‘probleemien’ lankoja yhteen, vahvistettiin sekä Robert Kajanuksen orkesteriteos Kullervon Kuole- omaa ja keskinäistä uskoa työn alla oleviin kokeilui- ma (1880) ja sinfoninen runo Aino, joka kantaesitettiin hin. Niiden kanssa kukin taiteilija painiskeli työhuo- vuonna 1885. Robert Kajanus oli yksi keskeisistä virik- neensa tai ateljeensa hiljaisuudessa. keen antajista kun Sibelius tarttui Kalevala-aiheeseen. Jean Sibelius on torjunut hurjimpia mielikuvia Käm- Kirjailijat riimittelivät myös kalevalamitalla. Kuiten- pin istunnoista toteamalla, ettei Baccuksen antiminen kin esimerkiksi Juhani Aho totesi vielä 1886 ettei ylenmääräiseen käyttöön ollut syytä, sillä sukulaissie- hänellä ollut kylliksi isänmaallista innostusta lähteä lujen yhdessäolo inspiroi muutenkin. Pelkästä inspi- “Venäjän-Karjalaan tai Lappiin tai Viroon tai muiden raatiosta tuskin kuitenkaan oli kyse kun taiteilijaseu- suomensukuisten kansojen luo runoja keräämään tai rue yhtenä yönä purki Kämpin “ruman” takan. Sibelius kansatieteellisiä riepuja ja rättejä penkomaan”. Juhani sai tästä laskun, jossa luki juomien lisäksi “ett stycke Ahonkin mieli muuttui kun hän oli perustamassa ugn”, yksi kappale uuneja. uuden puolueen, Nuorsuomalaisten äänenkannattajaa Sibeliuksen elämäkerran kirjoittanut professori Erik Päivälehteä. Lehti muotoili vuonna 1890 selväpiirtei- Tawaststjerna on todennut, että näinä vuosina Richard sen ohjelman taiteiden karelianismille. Wagnerin musiikki ja teoreettiset kirjoitukset saivat Suomalaisuusaate ja isänmaallisuus loivat uutta Jean Sibeliuksen pohtimaan yhdystaideteoksen yhteishenkeä, joka ilmeni myös eri alojen taiteilijoiden (Gesamtkunstwerk) luomista. Kirjeessään runoilija J.H. vapaamuotoisina illanistujaisina. Näistä kuuluisimpia Erkolle vuonna 1893 Sibelius kapinoi Wagnerin tapaan ovat ravintola Kämpin Symposion-istunnot (1892- absoluuttista musiikkia vastaan ja totesi: “Sävelet pää- 21 1052 booklet 23.4.2004 14:04 Page 22

sevät oikeaan voimaansa vasta silloin kun niitä ohjaa runollinen tarkoitus. Toisin sanoen kun sana ja sävel yhdistyy.” Samassa kirjeessä Sibelius pyysi Erkkoa muokkaamaan Kalevalan 8. ja 16. runon sisällön sävel- lyskelpoiseksi tekstiksi. Sibeliuksen ensimmäinen Kalevala-aiheinen sävellys, sinfoninen runo Kullervo valmistui 1892. Samana vuonna Sibelius oli käynyt Karjalassa ja tavannut runonlaulaja Larin Parasken, mikä innoitti säveltäjää suuresti. Sibelius myös suunnitteli ihailemansa Wagnerin hengessä ooppe- raa Veneen luominen, mutta säveltäjä omaksui pian kriit- tisen asenteen Wagneriin ja suuntautui Lisztin edusta- maan uussaksalaiseen sinfoniseen runoon. Sibelius käytti oopperan materiaalia Lemminkäis-sarjassa (1893- 95/97/1900), jonka toinen osa Tuonelan joutsen oli alun- perin tarkoitettu oopperan alkusoitoksi. Näitä teoksia seurasivat mm. Pohjolan Tytär (1906) ja Tapiola (1926). Aikalaiset ovat kertoneet, että Gallenin teokset vai- kuttivat syvästi Jean Sibeliukseen. Säveltäjän vierailut taiteilijaystävän ateljeessa saattoivat loppua äkisti, kun uudet ideat alkoivat poltella Sibeliusta niin, että tämän oli päästävä nopeasti oman työpöytänsä ääreen. Kansallisromanttisen taiteen eräs kulminaatiopiste oli arkkitehti Eliel Saarisen vuoden 1900 Pariisin maail- mannäyttelyyn suunnittelema paviljonki, johon Gal- len-Kallela maalasi Kalevala-aiheiset kattofreskot. Paviljonki purettiin näyttelyn jälkeen, mutta freskojen luonnokset ovat säilyneet. Vuonna 1928 Gallen-Kallela käytti samoja aiheita Kansallismuseon eteishallin kat- Kullervo Cursing tofreskoissa. Gallen-Kallela oli myös voittanut jo 22 1052 booklet 23.4.2004 14:04 Page 23

vuonna 1891 järjestetyn Kalevalan kuvituskilpailun. Kalevalan kuvitustyö jäi kuitenkin kesken kun Gallen- Kallela kuoli 1931. Kansallisuusatteen, karelianismin ja Kalevalan lisäksi taiteilla oli myös yhteisiä aineksia. Taidehistorioitsija Salme Sarajas-Korte on lähestynyt aihetta ajan taiteelle tyypillisen joutsen-symboliikan kautta. Joutsen-aihe esiintyy sekä Gallen-Kallelan että Sibeliuksen taiteessa. Gallenin taiteen taustalla on myös saksalainen Eros- filosofia. Gallen puki tämän punaisten ja mustien jout- senten symboliseen hahmoon. Joutsenet soutavat niin Lemminkäisen äidin eri versioissa kuin Tapiolan immet -teoksessa. Tapiolan immissä yksi neidoista syleilee kirkkaanpunaista joutsenta: kalevalaisuus oli muuttu- nut kansallisesta ohjelmasta yksilön kamppailuksi vapauden ja yhteiskunnan sovinnaissääntöjen kanssa. Myös Sibeliukselle luonto symboloi vapautta. Kare- lia-sarjan alkusoitto sai Sibeliuksen kirjaamaan nuotti- paperille seuraavat säkeet: “Kareliaa etsivä sielu./ Etsii eikä löydä. / Tila käy tuskastuttavaksi./ Heittäytyy ja koettaa tappaa ilon./ Baccanal./ Menee yksinäisyyteen kaukaisen metsäjärven luo. On ilta. Yksinäinen vesilin- tu laulaa surullisesti.” Sana “Karelia” on pyyhitty yli ja tilalle Sibelius on kirjoittanut “Onnea”. Tässä on ehkä paras kiteytys koko karelianismille. Taide ei noussut lentoon ulkokohtaisen ohjelman kautta vaan vasta kun kaikki ainekset olivat sulautuneet osaksi taiteilijan sisintä, omaa ilmaisua.

Markku Valkonen 23 1052 booklet 23.4.2004 14:04 Page 24

Paintings by Akseli Gallen-Kallela

Cover Sammon puolustus (The Defence of the Sampo) 1896, Page 11 Kullervo petokarjoineen 122x125, tempera (Turku Art Museum) (Kullervo Herding His Wild Cattle) 1917, 71,5x70, watercolour (Finnish National Gallery Ateneum) Inside Cover Ilmarinen kyntää kyisen pellon (Ilmarinen Ploughing the Viper-Field) Page 12 Joukahaisen kosto (Joukahainen’s Revenge) 1897, Study for a fresco in the cupola of the Finnish pavilion 125x130, tempera (Turku Art Museum) at the Paris World Fair 1899, 145x152, gouache, paper, canvas for middle portion Pages 14–15 Aino triptyykki (The Aino Triptych) 1891, (vault) and edges (Finnish National Gallery Ateneum) middle panel 154x154, side panels 154x77, oil on canvas (Finnish National Gallery Ateneum) Booklet Cover Lemminkäisen äiti (Lemminkäinen’s Mother) 1897, 85x118, tempera (Finnish National Gallery Ateneum) Page 16 Sammon taonta (The Forging of the Sampo) 1893, 200x151, oil painting (Finnish National Gallery Ateneum) Page 2 Runo I: “Thus I hear it spoken...” Illustration for the Great Kalevala 1925-1931. Pages 18–19 Purren valitus (The Boat’s Lament) 1907, Unpublished. 41.5x66, watercolour (Gallen-Kallela Museum) 157x235, oil painting (Nordea Bank)

Page 5 Väinämöisen lähtö (The Departure of Väinämöinen) Page 20 Velisurmaaja (The Fratricide) 1897, 1896–1906, 128x120,5, tempera (Hämeenlinna Art Museum) 65x55, tempera (Finnish National Gallery Ateneum)

Page 6 Runo III: “Väinämöinen, ancient minstrel...” Page 22 Kullervon kirous (Kullervo Cursing) 1899, Illustration for the Great Kalevala 1925-1931. 186x105, oil painting (Finnish National Gallery Ateneum) Unpublished. 41.5x66, watercolour (Gallen-Kallela Museum) Page 24 Kullervon sotaanlähtö (Kullervo Departs for the War) Pages 8-9 Tuonelan virralla (By the River of Tuonela) Study for a fresco 1901, 89x127, tempera Study for a fresco in the Jusélius mausoleum 1902 (Finnish National Gallery Ateneum) The completed frescos (150x300) were destroyed The completed fresco (355x687) is at the Old Student in a fire in 1931. House in Helsinki 77x145.5, tempera (Finnish National Gallery Ateneum) Photos: Douglas Sivén 24 1052 booklet 23.4.2004 14:04 Page 25

Akseli Gallen-Kallela and his Kalevala frescos in the National Museum of Finland 25 1052 booklet 23.4.2004 14:04 Page 26

Väinön virsi The Song of Väinö (Kalevala, runo 43: 385-434) transl. W. F. Kirkby Vaka, vanha Väinämöinen, Väinämöinen old and steadfast, itse maalle mentyänsä Went back likewise to his country, löyti Sammon muruja, But he took the Sampo’s fragments, kirjokannen kappaleita, And the fragments of the cover, löyti Sammon muruja, From the lakeshore where he found them, kirjokannen kappaleita. From the fine sand of the margin. Vaka, vanha Väinämöinen, löyti Sammon muruja, rannalta merelliseltä, hienoiselta hietiköltä, rannalta merelliseltä, hienoiselta hietiköltä. Saattoi Sammon muruset, And he sowed the Sampo’s fragments, kirjokannen kappalehet, And the pieces of the cover, nenähän utuisen niemen, Out upon the jutting headland, päähän saaren terhenisen On the misty island’s summit, kasvamahan, karttumahan, That they there might glow and flourish, saamahan, satoamahan, Might increase and yielded their produce, oluiksi, ohraisiksi, As the ale obtained from barley, leiviksi rukihisiksi. As the bread that rye is yielding. Siinä vanha Väinämöinen Then the aged Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki: Spoke aloud the words which follow: Anna Luoja, suo Jumala, “Grant, O Jumala, Creator, anna onni ollaksemme, That we know may live in comfort, hyvin aina elääksemme, And be joyous all our lifetime, kunnialla kuollaksemme And thereafter die in honour, Suomenmaassa suloisessa, In our pleasant land of Suomi, kaunihissa Karjalassa! And in beautiful Carelia. 26 1052 booklet 23.4.2004 14:04 Page 27

Varjele vakainen Luoja, “Keep us, O thou great creator, kaitse kaunoinen Jumala Guard us Jumala, most gracious, miesten mieli juotehista, From the men to us unfriendly, akkojen ajatuksista; And from that old woman’s malice. kaa’a maalliset katehet, Guard us from terrestial evils, ve’elliset velhot voita! And the spells of water-sorcerers. Ole puolla poikiesi, “O protect thy sons for ever, aina lastesi apuna, May’st thou always aid thy children, aina yöllisnä tukena, Guard them always in the night-time, päivällisnä vartiana, And protect them in the daytime, vihoin päivän paistamatta, Lest the sun should cease from shining, vihoin kuun kumottamatta, Lest the moon should cease from beaming, vihoin tuulen tuulematta, Lest the winds should cease from blowing, vihoin saamatta satehen, Lest the rain should cease from falling, pakkasen panelematta, Lest the Frost should come and freeze us, kovan ilman koskematta! And the evil weather harm us. Aita rautainen rakenna, “Build thou up a fence of iron, kivilinna liitättele And of stone a castle build us, ympäri minun eloni, Round the spot where I am dwelling, kahen puolen kansoani And round both sides of my people. maasta saaen taivosehen, Build it up from earth to heaven, taivosesta maahan asti Build it up down to earth from heaven, asukseni, ainokseni, As my own, my lifelong dwelling, tuekseni, turvakseni. Jottei liika liioin söisi, That the proud may not devour us, vastus viljalta vitaisi! And they may not spoil our harvests, Jottei liika liioin söisi, In the course of all our lifetime, vastus viljalta vitaisi When the golden moon is shining”. sinä ilmoisna ikänä, kuuna kullan valkeana!

27 1052 booklet 23.4.2004 14:04 Page 28

Laulu Lemminkäiselle Song to Lemminkäinen (Yrjö Weijola) transl. John Skinner Lähtee nuori Lemminkäinen Young Lemminkäinen leaves lemmen kultakummun luo, for the gold hill of his love, lemmen haltijattarelle uhriks’ To his love’s guardian sydämensä tuo. he brings his sacrificial heart. Suonissansa uhritulta polttaa lempi When the sacrifice is in his veins, nuoruuden. love burns his youth, Uhrilehto, lemmenlehto, ompi luonto The sacrificial grove, love’s grove is the keväinen. landscape of spring. Oi, on pyhitetty lemmenlehto! Oh, the grove of love is sacred, Oi, on elämän nuoruus! it is the youth of my life! Terve Lemminkäinen! Hail Lemminkäinen! Listen, Kuule, elämäsi laulaa sulle. your life sings to you. Nyt valkorinnat koivut loistaa, Now the white breasted birches shine, taas nuortuu maa ja maire metsä and earth grows young again, kirkastuu, The honeyed forest clears, spring land- kevätluonto virkoaa scapes reawakens ja kaunihimmin puhto taivas taas And sky most fair and clear reflects heijastaa. once more. Ja aamu koivukummun taakse luo And morning beyond the birch hill ruskon maan, makes red earth, ja valkorintain puiden rungot se peittää And coats with cold white-breasted tree kullallaan, trunks, ja puiden oksiin aamunkoitto luo And on the branches first light hangs its aarteitaan. treasures.

28 1052 booklet 23.4.2004 14:04 Page 29

Mut aamun nousten laulun kaihon taas But as day dawns the birds revive their linnut saa yearning song, ja laulun kilvan kaikuilee ilon lyöden And vie together in their joy resounding. raikuaa. Now only youth receives love’s dawling Nyt lemmen taikavoimaa koittaa vaan magic power. nuoruus saa. Lähtee nuori Lemminkäinen Young Lemminkäinen leaves lemmen kultakummun luo, for the gold hill of his love, lemmen haltijattarelle uhriks’ To his love’s guardian of love sydämensä tuo. he brings his sacrificial heart. Suonissansa uhritulta polttaa lempi When the sacrifice is in his veins, nuoruuden. love burns his youth. Uhrilehto, lemmenlehto ompi luonto The sacrificial grove, love’s grove is the keväinen. landscape of spring. Oi, on pyhitetty lemmenlehto! Oh, the grove of love is sacred, Oi, on elämäni nuoruus! it is the youth of my life! Terve Lemminkäinen! Hail Lemminkäinen! Hail O Lemminkäinen! Hail, oh hail! Oh it is the youth of my life!

29 1052 booklet 23.4.2004 14:04 Page 30

Kullervo Departs for the War 30 1052 booklet 23.4.2004 14:04 Page 31

Original recordings: 1 1996 ODE 871-2 2, 3 & 6 1996 ODE 852-2 4 & 5 1990 ODE 754-2 Booklet photos: Douglas Sivén, Otava Photo Archives (Sibelius) Cover and inlay design: Cheri Tamminen Booklet Editor: Virve Zenkner Executive Producer: Reijo Kiilunen

1 © Lienau 2-6 © Breitkopf & Härtel

This compilation 2004 Ondine Inc. Fredrikinkatu 77 A 2 FIN-00100 Helsinki Tel. +358 9 434 2210 Fax +358 9 493 956 e-mail [email protected] www.ondine.net 31 JEAN SIBELIUS AKSELI GALLEN-KALLELA JEAN SIBELIUS AKSELI GALLEN-KALLELA INSPIRED BY

MUSIC AND ART INSPIRED BY KALEVALA ONDINE JEAN SIBELIUS & AKSELI GALLEN-KALLELA ODE 1052-2 9:56 6:20 9:44 3:16 19:21 13:30 [62:42] , the Finnish national epic. the Finnish , Kalevala 1990–1996 2004 ൿ ൿ Pohjola’s Daughter Pohjola’s Return Lemminkäinen’s Song to Lemminkäinen Tapiola Helsinki Philharmonic Orchestra, Leif Segerstam Helsinki Philharmonic Orchestra, Eri Klas and Orchestra, National Opera Chorus Finnish Helsinki Philharmonic Orchestra, Leif Segerstam Helsinki Philharmonic Orchestra, Tampere Philharmonic Orchestra, Tuomas Ollila Tuomas Philharmonic Orchestra, Tampere

Composer Jean Sibelius (1865-1957) and artist Akseli Gallen-Kallela and artist (1865-1957) Sibelius Jean Composer arts. Finnish in the history of the are major figures (1865–1931) the works inspired by Both created of Gallen-Kallela’s by Sibelius and images music Kalevala disc features This artworks. Kalevala best-known 1 2 Tuonela of Swan The 3 4 Song Väinö’s 5 6

Jean Sibelius Ondine Inc., Helsinki • www.ondine.net Ondine Inc., & Härtel (2-6) Breitkopf © Lienau (1), Manufactured in Austria. Unauthorised copying, hiring, lending, public lending, hiring, Unauthorised copying, Austria. Manufactured in performance and broadcasting of this record prohibited. Previously released Compilation This 3572 LC DDD ODE1052-2