SOUDA, SOUDA SINISORSA LASTEN OMA SIBELIUS-LEVY 1 Vesipisaroita Yoshiko Arai, Viulu • Seppo Kimanen, Sello 2 Valse, Op

SOUDA, SOUDA SINISORSA LASTEN OMA SIBELIUS-LEVY 1 Vesipisaroita Yoshiko Arai, viulu • Seppo Kimanen, sello 2 Valse, op. 34/1 1:45 3 Reconnaissance, op. 34/9 0:42 4 Souvenir, op. 34/10 1:40 Olli Mustonen, piano 1 5 Rondino, op. 81/2 1:58 6 Romance, op. 78/2 3:01 Pekka Kuusisto, viulu • Raija Kerppo, piano 7 Koulutie (san. V.A. Koskenniemi) 3:17 Jubilate, Astrid Riska 8 Soi kunniaksi Luojan (san. A.V. Koskimies) 2:41 9 Finlandia-hymni (san. V.A. Koskenniemi) 2:08 Tapiolan kuoro, Erkki Pohjola Tapiola Sinfonietta, Jorma Panula 10 Etude, op. 76/2 1:12 11 Elegiaco, op. 76/10 1:37 12 Arabesque, op. 76/9 0:53 13 Harlequinade, op. 76/13 1:12 14 Piece enfantine, op. 76/8 0:42 Olli Mustonen, piano

11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 1 66.2.2006.2.2006 13:31:0213:31:02 15 Lastu lainehilla , op. 17/7 (san. Ilmari Kianto) 1:14 16 Souda, souda sinisorsa (san. A.V. Forsman-Koskimies) 1:16 Jorma Hynninen, baritoni Tampere Filharmonia, Leif Segerstam 17 Entr’acte (näyttämömusiikista Pelleas & Melisande, op. 46) 2:20 Tapiola Sinfonietta, Tuomas Ollila 2 Viisi osaa Myrsky-sarjasta nro. 2, op. 109/3 18 Nymﬁ en tanssi 1:52 19 Laulu nro 1 0:56 20 Laulu nro 2 1:12 21 Miranda 1:52 22 Najadit 1:26 23 Nocturne (näyttämömusiikista Belsazarin pidot, op. 51) 4:23 Kaksi osaa Karelia-sarjasta, op. 11 24 Intermezzo 4:10 25 Alla marcia 4:30 26 Lemminkäisen kotiinpaluu (Lemminkäis-sarjasta, op. 22) 6:20 Helsingin kaupunginorkesteri, Leif Segerstam

[56:00]

11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 2 66.2.2006.2.2006 13:31:1613:31:16 Jean Sibelius, eli ystävien kesken Janne, on historian merkittävin suomalainen säveltäjä. Hän syntyi Hämeenlinnassa joulukuun 8. päi- vänä vuonna 1865, eli aikana jolloin Suomi oli vielä osa Venäjää. Janne kävi koulunsa 3 Hämeenlinnassa kunnes kirjoitettuaan yliop- pilaaksi siirtyi Helsinkiin, jossa hän opiskeli musiikkia silloisessa Helsingin musiikkiopis- tossa. Janne täydensi musiikkiopintojaan vielä Berliinissä ja Wienissä. Suomen kansalli- suusaatteen nostaessa päätään 1890-luvulla taiteet, erityisesti Jannen Kalevala-aiheiset sävellykset, olivat tärkeässä asemassa vah- vistamassa kansakunnan itsetuntoa. Janne muutti vuonna 1904 perheensä kanssa Järvenpäähän omaan taloon, Ainolaan, jossa hän sävelsi suurimmat mestariteoksensa. Hän Sibeliuksen perhe asui Ainolassa koko lopun elämänsä eli vuo- muutti syksyllä 1904 Helsingistä teen 1957 saakka. Ainolaan (1915).

11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 3 66.2.2006.2.2006 13:31:2613:31:26 4

11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 4 66.2.2006.2.2006 13:31:3013:31:30 5

11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 5 66.2.2006.2.2006 13:31:3213:31:32 JanneJann tarkkailitarta lapsena aina kiinteästi mitä hänenhäännen ympärillään tapahtui, ja nämä tapahtumatt papahpahtuh mmataat muuttuivatmuuuttuivatuuuuttuivauttuivatuttuivauttuututtuivt uivvaatt hänenh päässään musiikiksi.muusiikikksi.kssi HHänään yhdyhyyhdistihdisddissti esim. metsän tuok- sujsujajaja ja linlinnunlinnunnnunnnununnunnl laululalaulua eri sointuihin ja soit- timiin.titimimmiiinnn.nJ Jannen JanJJa ensimmäinen sävellys onkin 6 syntynytsyntynsysyntynyyyntynnnytt yympäröivän maailman äänistä. TeosTTeeoeosns nimenimnimeltäänmmeel n VVesVesipisaroitaes syntyi hänen ollessaanllessaan ehkäkä noinn 110-vuotias. Vaikka Janneanannnnennee aikuisenaa enan tekii ppipitempiäkin kappaleita, jopaa sesseitseseitsemänänn suusuurenuure orkesterin sinfoniaa ja kauniinkaunniinn n vviulukonserton,on sävelsi hän aina vvälillää tällaisiatätä sadunomaisiasadad kuvia. JannenJJaJanan enn ensimensimmäinensi oma soitin oli piano jaa hän tunttunnelmoiu aina mielellään pianon ääressää pukiepukienp kiee mielensä juolahduksia säve- Aino ja Jean Sibelius liksi.iksi.ksi. MMyöMyöhemminMyöhemmin, ollessaan jo arvostettu kolmen nuorimman tyttärensä kanssa säveltäjä,äveävvee näitäääiäitit pikkupikkukappaleita julkaistiin Ainolan olohuoneessa (1915). mmumuidenkindenkinenkin ihmistenmim ssoitettavaksi. Keinahte-

11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 6 66.2.2006.2.2006 13:31:3413:31:34 leva Valssi sopii vaikka tanssittavaksi. Jannen äidinkieli oli ruotsi, mutta hän Vähän yli kymmenvuotiaana Janne tutustui oppi koulussa nopeasti myös suomen kie- myös viuluun ja tästä soittimesta tuli hänen len. Yksinlauluissaan hän useimmiten käytti suuri rakkautensa. Huolimatta siitä, että hän ruotsinkielisiä tekstejä. Lastu lainehilla ja lopulta keskittyi säveltämiseen, ei hän soitin- Souda, souda sinisorsa ovat hänen harvoja 7 taan unohtanut, vaan kirjoitti sille jatkuvasti suomenkielisiä laulujaan ja niissä Jannen kiitollista soitettavaa. Leikkisä Rondino sekä rakkaus Suomen luontoon on selkeästi kauniisti laulava Romanssi ovat hänen rakas- kuultavissa. tetuimpia viulusävellyksiään. Teatteri oli myös Jannen sydäntä lähellä ja ”Olen unessa useasti, sinun kaduillas hän sävelsi musiikkia moneen näyttämöesi- koulutie. Kotiportilta kouluun asti, minun tykseen. Eloisan vikkelä Entr’acte eli väliai- askeleeni vie.” Ei Janne kuitenkaan unissaan kamusiikki on sävelletty näytelmään Pelleas kouluun kävellyt vaan sävelsi suositun kuo- ja Melisande. Kuusikymmenvuotiaana hän rolaulun runoilija Koskenniemen tekstiin, sävelsi laajimman näyttämömusiikkinsa eng- jossa nähdään unta kouluajoista. Finlandia- lantilaisen kirjailijan William Shakespearen hymni sekä virsikirjasta tuttu Soi kunniaksi näytelmään Myrsky. Haaksirikkoutuneista Luojan ovat yhtä suomalaisia kuin sauna ja kertovassa tarinassa vilisee hirviöitä, meren- ruisleipä. Finlandia-hymni oli alkuaan osa neitoja, ilman hengettäriä ja muita kiehtovia suosittua samannimistä orkesteriteosta. olentoja ihan tavallisten ihmisten lisäksi.

11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 7 66.2.2006.2.2006 13:31:3913:31:39 Taikavoimillakin on osuutensa tarinassa, sanat, mutta totesi aina lopulta, ettei se ole joka onneksi lopulta päättyy onnellisesti. hänen alaansa. Yksi näistä oopperasuun- Nocturne eli yömusiikki on musiikista nitelmista oli nimeltään Veneen luominen. näytelmään Belsazarin pidot. Taitavat hui- Vaikka siitä ei oopperaa syntynytkään, niin listit esittävät mielellään kappaleen upeaa, jotain kuitenkin: osa musiikista nimittäin unenomaista huilusooloa. kulkeutui Jannen toiseen sävellykseen 8 Karelia eli Karjala on itäistä Suomea. Kalevalan nuoren sankarin Lemminkäisen Jannen nuoruudessa tuo alue oli suuressa vaiheista kertovaan neliosaiseen Lem- muodissa ja häneltä pyydettiin tuolloin minkäis-sarjaan. Sarjan viimeinen osa on musiikkia Karjalan historiasta kertovaan nimeltään Lemminkäisen kotiinpaluu, jossa pieneen esitykseen. Intermezzo eli välisoitto tämä hurjapää karauttaa tukka hulmuten kuvasi näytelmässä Liettuan herttuan Nari- hevosellaan takaisin kotikonnuilleen seikkai- montin veronkantoa Käkisalmen läänissä. luistansa kertomaan. Ruotsalaisten sotaherran Pontus de la Gar- dien olo Käkisalmen edustalla sai puoles- Jaakko Haapaniemi taan musiikikseen reippaan marssisävelmän, Alla Marcian. Janne ajatteli usein säveltää myös oop- peroita, eli näytelmiä joissa lauletaan kaikki

11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 8 66.2.2006.2.2006 13:31:4013:31:40 9

Jean Sibelius ja vanhin tytär Eva 1800- ja 1900-luvun vaihteessa.

11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 9 66.2.2006.2.2006 13:31:4313:31:43 Jean Sibelius, eller Janne som vännernana kallkall-ka sedan att skriva sina största verk. Där bodde lade honom för, ärr histhistoriensenssme mestmeest betydandebetydabetetetydtydaande hhan livet ut, dvs. fram till år 1957. fi nländske tonsättare.taare.e. HHaHann föddesfööddöddeese iiT Tavas-Tavaavass SomSom barnbaarn iiaiakiakttog Janne alltid med stort tehus den 8 decemberberbe 1865,18665665,, dvsdvvs underundeder en intresseiintreeessessessese sin ssiinn omoomgivning och mycket av det tid då Finland ännunnunnnuu varvvar etteetttt storfurststorfurstendömesstotoorffurstendömet somsoomm skeskedskskeddskeddeeddedde omkring honom förvandlades till under den ryske tsaren.saren.sarearrren.n. JJanne annenne gicgickg ck i skolas i mmumusmusik i hans huvud. Han kunde t.ex. asso- 10 Tavastehus och efterr studentexamenstudenstudstudentexamen fl yttadeytyttaadadeded ciera skogens dofter och fågelsång med olika han till Helsingfors,rs, därdä hah han bör bbörjabörjbörjadee studerastududderereraera hharmonieron och instrument. Jannes första musik vid dåvarandeanandende Helsingforsg musikinstitut.usikinstitut.tutt kkompositionmposittion kom till just utgående från ljud Senare kompletteraderaradea Jannee sinin musikaliskasik ska i miljön omomkringmk honom. Han var kanske utbildning i Berlin ochchh Wien.WienWieeenn Det nationellaatiotio ellae 10 årr gamgammal,mmmam då han komponerade Vatten- medvetandet blev allt kraftigareaftigare på 1890-talet1890-ta1890-tal90 let ddrdropparparpaar. SSenare som vuxen skrev Janne också och konsten kom där att spspelap en viktig rroroll. en hel dedel längre stycken, bl.a. sju symfonier Speciellt Jannes kompositionerpo medm Kalevala-Kalevvvala-aa- förr stostor orkester och en vacker violinkonsert, motiv kom att förstärkaörstärkakaa nationens sjsjälvksjälvkäsjälvkänslajälvkälv änslans men då och då komponerade han också på ett avgörandee sätt. År 1904 fl yttayttadedde Jann JaJanne senare sådana här korta sagolika bilder. med familj till Träskändaräskända (på((på fi nskaa JJärvenpää),npää), Jannes första instrument var pianot. Han 38 km norr om Helsingfors.elsingfors.lsingfors.. I ssin vvillallaa sosomom hanhaann satsatta ofta ocho improviserade vid tangenterna kallade för Ainola (efterrs sin frufr Aino)inono) komkko hanhhan ochh lätllää sinaa infall få en klingande gestalt.

11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 1100 66.2.2006.2.2006 13:31:4413:31:44 Senare, dåå han redanedan var enn uppskattauppuppskattadupppsskakaatattad ton- justjustst om någonnågågon sosomom ddrdrömmermmmmmermemer oom sin skoltid. sättare, börjadeörjaderjaderjjaadee mann geg utu de härh småsmmå styck-stycstycktyyckk FinlandiahymnenFinlandiahymnnlanllandididdiahymymmnen och psalmenpsalmpsalme LjudLj högt ena så att ocksåoccksksåså andradrdra fifick ckc tillfällelle aatatttt spela duu psalmpsalm att lovalovaa är likaika fi nskaka som sauna dem. Den gungandengandengandede ValsenValsenenn ärär ettt styckestycke ssosomm och rågbröd.rågåggbröd.bröd. DenD nns s.k.s.s FinlandiahymnenFinlandiahymFinFinlandiahymy är man faktiskt nästanan kundekundendenddeeeda d dansdansadaaansannsasaa tilltill.ti ursprungligenursprunngligennggligegligennen ene deldeel aav ettettt populpopuläppoppopopulärtp lärtt sstycke Då Janne var litet över 1000årg årr gammal,ggagammgamgammaammmmammalall för orkesterorkeesteresterst somsomommh heterhhete he er justj FinlandiaFiFinlandFinlaFinlanlaandi . 11 fi ck han också lära sig spela violin ochchh ddetett JannesJannes modersmålmom dersmåsmå vvar svenska,svens men i instrumentet blev hans stora kärlek.rlerlek.rlekk.. TrTrotsTro skolansskkolanko lärde han sigg snabsnabbtnabbt oocockså fi nska. att han senare i livet mest syssladeslades dee medd ataatttt I ssina såsånger anväanvändeänändedh hanan sigs g mestm av komponera, glömdemde han aldrigg violinen,vioolinen, svenska texter.xter.xt Lastuastu lalainehilla (Sp(Spå(Spånan utan skrev oftaa tacksamtataccksam musikm förör sitt eget på böljorna)öljo a)) och Souda,uda, souda sinissinisorsais instrument. Det lekfullale RondinoRon och den (Simmammama and frånfr blåab fjärdar) hör tillt de få skönt sjungandeande Romansennsens hör till hansnss sångerger som hann komponeradekom tilltil fi nsk text. mest älskade vioviolinstycken.ololinstyckenlinstyckenk I demem hör man tydligtddligtl gtg Janness kärlekk till den ”Ofta går jag i drömmenddrömmem längsgss skolvägensvävägäg fi nsnsknska naturen. gator. Från hemmetsets port till skolanola fförörö minmina TeaternTe ttd stod också JanneJ nära om hjärtat steg.” Janne vandrarrar inte i drömmenen längsängs ocho han skrev scenmusiksikik till månmånga pjäser. sin barndoms stigar, utautan här är det frågafrååga om Det livfulla och raskraskaaska Entr¹acteactc (mellanakts-(mm en körsång som han komponeratomponmponpo till en textextextxt musik) komponeradesomponeradesmponerades till skskådespeskådespelet Pel- av poeten Koskenniemi, varss dikt dik handlarandlaandlar léas och MélisandeM . Sextiotioio år gammalgammm skrev

11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 1111 66.2.2006.2.2006 13:31:5113:31:51 han sin mest omfattande scenmusik till Narimont, hertigen av Litauen, drev in sina Shakespeares skådespel Stormen. Det är en skatter i Kexholms län. Svenskarnas krigs- berättelse om ett skeppsbrått där det vimlar herre Pontus de la Gardies närvaro utanför av monster, sjöjungfrur, luftens andar och Kexholm fi ck en hurtig marschmelodi som andra fascinerande varelser – och natur- sin musikaliska motsvarighet, Alla marcia. ligtvis alldeles vanliga människor. Magiska Janne hade ofta lust att komponera krafter är i farten i händelseförloppet som operor, dvs pjäser där alla repliker sjungs, 12 ändå till sist får ett lyckligt slut. men han fi ck till slut erkänna att det inte Nocturne eller nattmusik är hämtat ur var hans område. En av dessa operaplaner scenmusiken till skådespelet Belsazars gäs- hette Båtens skapelse. Det blev nu ingen tabud. Skickliga fl öjtister brukar tycka om opera utan i stället någonting helt annat. En att spela styckets snygga, drömska fl öjtsolo. del av musiken kom till användning i en av Karelia eller Karelen är en del av östra Jannes kompositioner, som handlar om den Finland. Då Janne var ung, intresserade sig unge Kalevalahjälten Lemminkäinen. Det blev många just för den delen av landet, p g a en svit i fyra satser, Lemminkäinensviten. Den dess folkkultur, musik och diktning, och sista satsen heter Lemminkäinen drager hemåt han blev ombedd att skriva musik för en och där rider den vilde våghalsen med håret på liten teaterföreställning som handlade om ända hemåt för att berätta om sina äventyr. Karelens historia. Intermezzo eller mellan- Jaakko Haapaniemi spel var ursprungligen en beskrivning av hur Översättning: Jan Granberg

11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 1122 66.2.2006.2.2006 13:31:5913:31:59 13

Alkuperäiset levytykset:ykyksekset: 1, 5–7, 10–14, 16 © Fennica Gehrman Oy 1 ൿ 1995 ODE 850-22 2–4, 8, 9, 15, 17, 24–26 © Breitkopf & Härtel 2–4, 10–14 ൿ 2002 ODEDE 1014-24-22 18–22 Edition Wilhelm Hansen 5, 6 ൿ 1997 ODE 901-2 23 © Lienau 7 ൿ 1992 ODE 805-2 8, 9 ൿ 1992 ODE 785-25-25 2 Tämä kokoelma ൿ 2006 Ondine Oy 15, 16 ൿ 1994 ODEE 8823-23-2- Fredrikinkatu 77 A 2 17 ൿ 2000 ODE 952-2522-2 FI-00100 Helsinki 18–22 ൿ 1998 ODEE 914-22 Tel. +358 9 434 2210 23–25 ൿ 1996 ODEE 878-2 Fax +358 9 493 956 26 ൿ 1999 ODE 852-22-22 e-mail ondine@ondine.ﬁ Kannen ja vihkosen kuvat: OtavaOtaavv www.ondine.net Graaﬁ nen suunnittelu: CheriCh TammTaTamminenmineinnnene Vastaava tuottaja: Reijo Kiilunenun

11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 1133 66.2.2006.2.2006 13:31:5913:31:59 11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 1144 66.2.2006.2.2006 13:32:0313:32:03