DOCSLIB.ORG

SOUDA, SOUDA SINISORSA LASTEN OMA SIBELIUS-LEVY 1 Vesipisaroita Yoshiko Arai, Viulu • Seppo Kimanen, Sello 2 Valse, Op

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
SOUDA, SOUDA SINISORSA LASTEN OMA SIBELIUS-LEVY 1 Vesipisaroita Yoshiko Arai, Viulu • Seppo Kimanen, Sello 2 Valse, Op SOUDA, SOUDA SINISORSA LASTEN OMA SIBELIUS-LEVY 1 Vesipisaroita Yoshiko Arai, viulu • Seppo Kimanen, sello 2 Valse, op. 34/1 1:45 3 Reconnaissance, op. 34/9 0:42 4 Souvenir, op. 34/10 1:40 Olli Mustonen, piano 1 5 Rondino, op. 81/2 1:58 6 Romance, op. 78/2 3:01 Pekka Kuusisto, viulu • Raija Kerppo, piano 7 Koulutie (san. V.A. Koskenniemi) 3:17 Jubilate, Astrid Riska 8 Soi kunniaksi Luojan (san. A.V. Koskimies) 2:41 9 Finlandia-hymni (san. V.A. Koskenniemi) 2:08 Tapiolan kuoro, Erkki Pohjola Tapiola Sinfonietta, Jorma Panula 10 Etude, op. 76/2 1:12 11 Elegiaco, op. 76/10 1:37 12 Arabesque, op. 76/9 0:53 13 Harlequinade, op. 76/13 1:12 14 Piece enfantine, op. 76/8 0:42 Olli Mustonen, piano 11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 1 66.2.2006.2.2006 113:31:023:31:02 15 Lastu lainehilla , op. 17/7 (san. Ilmari Kianto) 1:14 16 Souda, souda sinisorsa (san. A.V. Forsman-Koskimies) 1:16 Jorma Hynninen, baritoni Tampere Filharmonia, Leif Segerstam 17 Entr’acte (näyttämömusiikista Pelleas & Melisande, op. 46) 2:20 Tapiola Sinfonietta, Tuomas Ollila 2 Viisi osaa Myrsky-sarjasta nro. 2, op. 109/3 18 Nymfi en tanssi 1:52 19 Laulu nro 1 0:56 20 Laulu nro 2 1:12 21 Miranda 1:52 22 Najadit 1:26 23 Nocturne (näyttämömusiikista Belsazarin pidot, op. 51) 4:23 Kaksi osaa Karelia-sarjasta, op. 11 24 Intermezzo 4:10 25 Alla marcia 4:30 26 Lemminkäisen kotiinpaluu (Lemminkäis-sarjasta, op. 22) 6:20 Helsingin kaupunginorkesteri, Leif Segerstam [56:00] 11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 2 66.2.2006.2.2006 113:31:163:31:16 Jean Sibelius, eli ystävien kesken Janne, on historian merkittävin suomalainen säveltäjä. Hän syntyi Hämeenlinnassa joulukuun 8. päi- vänä vuonna 1865, eli aikana jolloin Suomi oli vielä osa Venäjää. Janne kävi koulunsa 3 Hämeenlinnassa kunnes kirjoitettuaan yliop- pilaaksi siirtyi Helsinkiin, jossa hän opiskeli musiikkia silloisessa Helsingin musiikkiopis- tossa. Janne täydensi musiikkiopintojaan vielä Berliinissä ja Wienissä. Suomen kansalli- suusaatteen nostaessa päätään 1890-luvulla taiteet, erityisesti Jannen Kalevala-aiheiset sävellykset, olivat tärkeässä asemassa vah- vistamassa kansakunnan itsetuntoa. Janne muutti vuonna 1904 perheensä kanssa Järvenpäähän omaan taloon, Ainolaan, jossa hän sävelsi suurimmat mestariteoksensa. Hän Sibeliuksen perhe asui Ainolassa koko lopun elämänsä eli vuo- muutti syksyllä 1904 Helsingistä teen 1957 saakka. Ainolaan (1915). 11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 3 66.2.2006.2.2006 113:31:263:31:26 4 11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 4 66.2.2006.2.2006 113:31:303:31:30 5 11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 5 66.2.2006.2.2006 113:31:323:31:32 JanneJann tarkkailitarta lapsena aina kiinteästi mitä hänenhäännen ympärillään tapahtui, ja nämä tapahtumatt papahpahtuh mmataat muuttuivatmuuuttuivatuuuuttuivauttuivatuttuivauttuututtuivt uivvaatt hänenh päässään musiikiksi.muusiikikksi.kssi HänHään yhdistiyhdyhyhdisddissti esim. metsän tuok- sujasujjaja ja linnunlinlinnunnnunnnununnunnl laululalaulua eri sointuihin ja soit- timiin.titimimmiiinnn.nJ Jannen JanJaJ ensimmäinen sävellys onkin 6 syntynytsyntynsysyntynyyyntynnnytt yympäröivän maailman äänistä. TeosTTeeoeosns nimeltäännimenimmmeel n VesipisaroitaVVeses syntyi hänen ollessaanllessaan ehkäkä noinn 10-vuotias.1 Vaikka Janneanannnnennee aikuisenaa enan tekii ppipitempiäkin kappaleita, jopaa seitsemänseitsesse änn suusuurenuure orkesterin sinfoniaa ja kauniinkaunniinn n vviulukonserton,on sävelsi hän aina välilläv ä tällaisiatätä sadunomaisiasadad kuvia. JannenJJaJanan enn ensimmäinenensimsi oma soitin oli piano jaa hän tunnelmoituntu aina mielellään pianon ääressää pukienppukiekiee mielensä juolahduksia säve- Aino ja Jean Sibelius liksi.iksi.ksi. Myöhemmin,MyöMMyöhemmin ollessaan jo arvostettu kolmen nuorimman tyttärensä kanssa säveltäjä,äveävvee näitäääiäitit pikkupikkukappaleita julkaistiin Ainolan olohuoneessa (1915). muidenkinmmu denkinenkin ihmistenmim soitettavaksi.s Keinahte- 11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 6 66.2.2006.2.2006 113:31:343:31:34 leva Valssi sopii vaikka tanssittavaksi. Jannen äidinkieli oli ruotsi, mutta hän Vähän yli kymmenvuotiaana Janne tutustui oppi koulussa nopeasti myös suomen kie- myös viuluun ja tästä soittimesta tuli hänen len. Yksinlauluissaan hän useimmiten käytti suuri rakkautensa. Huolimatta siitä, että hän ruotsinkielisiä tekstejä. Lastu lainehilla ja lopulta keskittyi säveltämiseen, ei hän soitin- Souda, souda sinisorsa ovat hänen harvoja 7 taan unohtanut, vaan kirjoitti sille jatkuvasti suomenkielisiä laulujaan ja niissä Jannen kiitollista soitettavaa. Leikkisä Rondino sekä rakkaus Suomen luontoon on selkeästi kauniisti laulava Romanssi ovat hänen rakas- kuultavissa. tetuimpia viulusävellyksiään. Teatteri oli myös Jannen sydäntä lähellä ja ”Olen unessa useasti, sinun kaduillas hän sävelsi musiikkia moneen näyttämöesi- koulutie. Kotiportilta kouluun asti, minun tykseen. Eloisan vikkelä Entr’acte eli väliai- askeleeni vie.” Ei Janne kuitenkaan unissaan kamusiikki on sävelletty näytelmään Pelleas kouluun kävellyt vaan sävelsi suositun kuo- ja Melisande. Kuusikymmenvuotiaana hän rolaulun runoilija Koskenniemen tekstiin, sävelsi laajimman näyttämömusiikkinsa eng- jossa nähdään unta kouluajoista. Finlandia- lantilaisen kirjailijan William Shakespearen hymni sekä virsikirjasta tuttu Soi kunniaksi näytelmään Myrsky. Haaksirikkoutuneista Luojan ovat yhtä suomalaisia kuin sauna ja kertovassa tarinassa vilisee hirviöitä, meren- ruisleipä. Finlandia-hymni oli alkuaan osa neitoja, ilman hengettäriä ja muita kiehtovia suosittua samannimistä orkesteriteosta. olentoja ihan tavallisten ihmisten lisäksi. 11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 7 66.2.2006.2.2006 113:31:393:31:39 Taikavoimillakin on osuutensa tarinassa, sanat, mutta totesi aina lopulta, ettei se ole joka onneksi lopulta päättyy onnellisesti. hänen alaansa. Yksi näistä oopperasuun- Nocturne eli yömusiikki on musiikista nitelmista oli nimeltään Veneen luominen. näytelmään Belsazarin pidot. Taitavat hui- Vaikka siitä ei oopperaa syntynytkään, niin listit esittävät mielellään kappaleen upeaa, jotain kuitenkin: osa musiikista nimittäin unenomaista huilusooloa. kulkeutui Jannen toiseen sävellykseen 8 Karelia eli Karjala on itäistä Suomea. Kalevalan nuoren sankarin Lemminkäisen Jannen nuoruudessa tuo alue oli suuressa vaiheista kertovaan neliosaiseen Lem- muodissa ja häneltä pyydettiin tuolloin minkäis-sarjaan. Sarjan viimeinen osa on musiikkia Karjalan historiasta kertovaan nimeltään Lemminkäisen kotiinpaluu, jossa pieneen esitykseen. Intermezzo eli välisoitto tämä hurjapää karauttaa tukka hulmuten kuvasi näytelmässä Liettuan herttuan Nari- hevosellaan takaisin kotikonnuilleen seikkai- montin veronkantoa Käkisalmen läänissä. luistansa kertomaan. Ruotsalaisten sotaherran Pontus de la Gar- dien olo Käkisalmen edustalla sai puoles- Jaakko Haapaniemi taan musiikikseen reippaan marssisävelmän, Alla Marcian. Janne ajatteli usein säveltää myös oop- peroita, eli näytelmiä joissa lauletaan kaikki 11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 8 66.2.2006.2.2006 113:31:403:31:40 9 Jean Sibelius ja vanhin tytär Eva 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. 11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 9 66.2.2006.2.2006 113:31:433:31:43 Jean Sibelius, eller Janne som vännernana kall-kallka sedan att skriva sina största verk. Där bodde lade honom för, ärr histhistoriensenssme mestmeest betydandebetydabetetetydtydaande hanh livet ut, dvs. fram till år 1957. fi nländske tonsättare.taare.e. HHaHann föddesfööddöddeese iiT Tavas-Tavaavass SomSom barnbaarn iakttogiaiaki Janne alltid med stort tehus den 8 decemberberbe 1865,18665665,, dvsdvvs underundeder en intresseiintreeessessessese sinsi sinn omoomgivning och mycket av det tid då Finland ännunnunnnuu vvarvar ettetettt storfurststorfurstendömesstotoorffurstendömet somsoomm skeddeskeddskeskedskeddedde omkring honom förvandlades till under den ryske tsaren.saren.sarearrren.n. Janne Jannenne gick gicg ck i skolas i musikmmumus i hans huvud. Han kunde t.ex. asso- 10 Tavastehus och efterr studentexamenstudstudenstudentexamen fl yttadeyytttaadadeded ciera skogens dofter och fågelsång med olika han till Helsingfors,rs, därdä hahhan bbör börjabörjadebörj e studerastududderereraera harmonierh on och instrument. Jannes första musik vid dåvarandeanandende Helsingforsg musikinstitut.usikinstitut.tutt kompositionk mposittion kom till just utgående från ljud Senare kompletteraderaradea Jannee sinin musikaliskasik ska i miljön omomkringmk honom. Han var kanske utbildning i Berlin ochchh Wien.WienWieeenn Det nationellaatiotio ellae 10 årr gamgammal,mmmam då han komponerade Vatten- medvetandet blev allt kraftigareaftigare på 1890-talet1890-ta1890-tal90 let dropparddr parpaar. SSenare som vuxen skrev Janne också och konsten kom där att spelaspp en viktig roll.rro en hel delde längre stycken, bl.a. sju symfonier Speciellt Jannes kompositionerpo medm Kalevala-Kalevvvala-aa- förr storsto orkester och en vacker violinkonsert, motiv kom att förstärkaörstärkakaa nationens självkänslasjsjälvksjälvkäjälvkälv änslans men då och då komponerade han också på ett avgörandee sätt. År 1904 fl yttadeyttadde JanneJann Ja senare sådana här korta sagolika bilder. med familj till Träskändaräskända (på((på fi nskaa Järvenpää),J npää), Jannes första instrument var pianot. Han 38 km norr om Helsingfors.elsingfors.lsingfors.. I sins villav llaa somsoom hanhaann sattsata ofta ocho improviserade vid tangenterna kallade för Ainola (efterrs sin frufr Aino)inono) komkko hanhhan ochh lätlälä sinaa infall få en klingande gestalt. 11083_Booklet.indd083_Booklet.indd 1100 66.2.2006.2.2006 113:31:443:31:44 Senare, dåå han redanedan
Load more

Recommended publications
  • Revista Música Em Contexto 27-11-2009 - N3 2009.Indd 27 29/11/2009 12:26:28 28 Música Em Contexto Knust, M
    The diSSemiNatioN OF the ‘GeSamtkUNSTWerk’ aroUND 1900 – A SUrveY Martin Knust University of Stockholm, Suécia [email protected] Abstract: The article explores the reception of Richard Wagner’s work (1813-1883) and especially the concept of the ‘Gesamtkuns- twerk’ within the European context around 1900, in Germany and Austria as well as in France, Italy and Nordic Countries such as Sweden and Finland. It also discusses the relationships between Wagner and Brazil especially those established with D. Pedro II, as well as the Wagnerian reception within the Latin-American context. Keywords: Music reception; Richard Wagner; ‘Gesamtkunstwerk’; D. Pedro II; Brazil. A disseminação do ‘Gesamtkunstwerk’ à volta de 1900 – um panorama. Resumo: O artigo explora a recepção da obra de Richard Wagner (1813-1883) e especialmente do conceito do ‘Gesamtkunstwerk’ no contexto Europeu à volta de 1900, seja na Alemanha e Áustria como na França, Itália e nos Países Nórdicos Suécia e Finlândia. Considera ainda as relações entre Wagner e Brasil especialmente aquelas estabelecidas por e com D. Pedro II, e da recepção Wag- neriana no contexto latino-americano. Palavras-chave: Recepção musical; Richard Wagner; ‘Gesa- mtkunstwerk’; D. Pedro II; Brazil. Revista do Programa de Pós-Graduação em Música da Universidade de Brasília Ano III, v. 1, dezembro de 2009 Revista Música em contexto 27-11-2009 - N3 2009.indd 27 29/11/2009 12:26:28 28 Música em Contexto Knust, M. The dissemination of the ‘gesamtkunstwerk’... Música em contexto, Brasília, n. 1, 2008, p. 27-51 The term ‘Gesamtkunstwerk’ is related to the name and work of Richard Wagner (1813–1883).
    [Show full text]
  • SIBELIUS SOCIETY NEWSLETTER No
    UNITED KINGDOM SIBELIUS SOCIETY NEWSLETTER No. 76 United Kingdom Sibelius Society Newsletter - Issue 76 (January 2015) - C ontent S - Page Editorial ....................................................................................... 3 News and Views .......................................................................... 5 Original Sibelius. Festival Review by Edward Clark .................. 6 Sibelius and Bruckner by Peter Frankland .................................. 10 The Piano Music of Jean Sibelius by Rudi Eastwood .................. 16 Why do we like Sibelius? by Edward Clark ................................ 19 Arthur Butterworth by Edward Clark .......................................... 20 A memoir of Tauno Hannikainen by Arthur Butterworth ............ 25 2014 Proms – Review by Edward Clark ...................................... 27 Sibelius. Thoughts by Fenella Humphries ................................... 30 The Backman Trio. Concert and CD review by Edward Clark ... 32 Finlandia. Commentary by David Bunney ................................... 33 The modernity of Sibelius by Edward Clark ............................... 36 Sibelius and his Violin Concerto by Edward Clark ..................... 38 The United Kingdom Sibelius Society would like to thank its corporate members for their generous support: ............................................................................................... BB-Shipping (Greenwich) Ltd Transfennica (UK) Ltd Music Sales Ltd Skandinaviska Enskilda Banken Breitkopf & Härtel - 2 - Editorial
    [Show full text]
  • Yhtenäistetty Jean Sibelius Teosten Yhtenäistettyjen Nimekkeiden Ohjeluettelo
    Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja 115 Yhtenäistetty Jean Sibelius Teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo Heikki Poroila Suomen musiikkikirjastoyhdistys Helsinki 2012 Julkaisija: Suomen musiikkikirjastoyhdistys Layout Heikki Poroila Kuva Akseli Gallén-Kallela © Heikki Poroila 2012 Neljäs tarkistettu laitos (verkkoversio 2.2) kesäkuu 2015. Suomen kirjastosäätiö on tukenut tämän verkkojulkaisun valmistamista. 01.4 Poroila, Heikki Yhtenäistetty Jean Sibelius : Teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo. - Neljäs tarkistettu laitos. – Helsinki : Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2012. – 75 s. : kuv. – (Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja, ISSN 0784-0322 ; 115). – ISBN 952- 5363-14-7. ISBN 952-5363-14-7 (PDF) Yhtenäistetty Jean Sibelius 2 Lukijalle Tällä Sibelius-luettelolla on ollut kaksi varhaisempaa paperille painettua olomuotoa. Ensimmäinen versio ilmestyi jo vuonna 1989 tilanteessa, jossa kansallissäveltäjämme tuotannon perusteellinen tutkimus ja kunnollisen teosluettelon valmistaminen oli paradoksaalisesti vasta käynnistynyt. Ohje- luetteloa kootessani tiesin monien asioiden tulevaisuudessa muuttuvan, mutta perusluettelon tarvetta ei voinut kiistää. Kun toinen, korjattu painos vuonna 1996 ilmestyi, ratkaiseva askel tutkimuspuo- lella oli jo otettu. Fabian Dahlström oli saanut teosluettelonsa niin pitkälle, että oli kyennyt nume- roimaan opusnumerottomat teokset JS-koodilla. Tämä oli jo riittävä syy uuden laitoksen valmista- miseen, mutta samalla päästiin korjaamaan lukuisia virheitä ja epäjohdonmukaisia
    [Show full text]
  • 6.12. Klo 15.00 Musiikkitalo Klaus Mäkelä Kari Kriikku
    6.12. klo 15.00 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAKONSERTTI Musiikkitalo Klaus Mäkelä kapellimestari Kari Kriikku klarinetti Leevi Madetoja: Kullervo op. 15 15 min Jouni Kaipainen: Carpe diem! op. 38 26 min 1. 2. VÄLIAIKA 20 min Jean Sibelius: Lemminkäinen, neljä legendaa op. 22 48 min 1. Lemminkäinen ja saaren neidot 2. Tuonelan joutsen 3. Lemminkäinen Tuonelassa 4. Lemminkäinen palaa kotitienoille Konsertissa soittaa neljä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opiskelijaa, jotka on valittu opiskelemaan Musiikkitalon orkes- teriakatemiaan: Beata Kavander, 2-viulu, Liisa Orava, altto- viulu, Otto-Aaron Takala, sello ja Saga Söderström, käyrätorvi. Musiikkitalon Orkesteriakatemia on Helsingin kaupungi- norkesterin, RSO:n ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vuonna 2015 käynnistynyt yhteistyömalli, jonka tavoitteena on yhä korkeatasoisempi, työelämälähtöisempi ja kansainvä- lisempi koulutus. Väliaika noin klo 15.55. Konsertti päättyy noin klo 17.25. Suora lähetys Yle Areenassa ja Yle Teemalla. MUISTITHAN SULKEA MATKAPUHELIMESI! Valokuvaaminen, videoiminen ja äänittäminen konsertin aikana kielletty. Leevi Madetoja: Kullervo op. 15 Kun Leevi Madetoja (1887–1947) ryh- linen elementti jää aiheeseen nähden yllät- tyi säveltämään sinfonista runoa Kullervo tävänkin pieneen rooliin. (1913), hän oli Filip von Schantzin, Robert Sinfonisena runona Kullervo ei rakennu Kajanuksen ja Sibeliuksen jälkeen neljäs draamalliseksi kertomukseksi vaan pikem- suomalainen säveltäjä, joka otti Kalevalan minkin maalaa sankaristaan tunnevoimai- traagisen sankarin orkesteriteoksensa ai- sen luonnekuvan. Keskeisessä asemassa heeksi. Silti hän on voinut lähestyä aihet- on heti alussa vasten jousten tremoloa ta jokseenkin puhtaalta pöydältä. Von kuultava käyrätorvien signaalimainen mot- Schantzin alkusoittoa vuodelta 1860 hän toaihe, ja vaskilla on muutoinkin tärkeä tuskin tunsi, eikä Kajanuksen Kullervon su- rooli musiikkia eteenpäin piiskaavana voi- rumarssikaan (1881) välttämättä ollut hä- mana. Mottoaiheen lisäksi Madetoja esit- nelle tuttu.
    [Show full text]
  • Download Booklet
    BIS-CD-825STEREO lE pl Totalptaying time:62,27 SIBELIUS, Johan (Jean)Julius Christian (1865-re57) Works for Mixed Choir a cappella E Rakastava,op.l4(1894/c. 1898)(Texr:Kanrelerarl:173.1:t74&I:122)cazus 6',54 Mezzo-sopranosolo: Monica Groop; Baritonesolo: Sauli Tiilikainen tr Soitapas, soria likka (?1894)(Texr: Kanrelettrll:238) (Mis) 1,23 Tenorsolo:TomNyman @ tr Ensam i dunkla skogarnas famn 1trsa; (Text:Emil von eu anten)Ga.e, z',31 tr Aamusumussa (1898)(Text: J.H. Erklo) rra:err 1'38 tr Till Th6rise Hahl (tsoz) (Text:Nils Wasastjema)rlrore.l 2',09 tr Den 25 Oktober 1902: Till Th6rbse Hahl (rsoz)(Text: Nils wasastierna) rpazert 2,07 tr Ej med klagan ltlost (Tcxt:Johan Ludvig Runeberg) ra:er1 1'19 Two Songs, Op.65 (BreilkopJ&Hatu, 7'06 tr a. Miin frin sliittenoch havet (1911)(Text: Emst V Knape) 1'40 Llt b. KelloslivelKallion kirkossa(1912) (Text: Heikki Klemeui) 2',r'7 @ Driimmarna (1917)(Texr: Jonatan Reurer) (razer) r'27 E Koulutie { Iq24) (Texl:V.A. Ko,kenniemi) ,rarer, 4',41 @ Skolsing (192-5)(Text: Nino Runeoergl 1r'o:n"7 l'02 ) Den tr hiiga himfen, Op.l07 l926,t27)(Text: SimoKorpela,trans.JacobTegengren) rsuu"o, 2143 tr Joululaulu (1929) (Text: VL Forsman) @vanketis4utufl,inenfidisns) 2'00 tr Juhlamarssi (1894/96)(Text: Kasim.ir Lei no) E@et) 4'02 @ Tyiikansan marssi (1896)(Texr: J.ll.{. Erkko) dcea 2',lg tr Uusmaalaisten laulu (1912)(Texr Kaarlo Terhi) rrazerr z',15 @ Finlandia Hymn 1an 1948) (Text:'y'.A.Koskenniemi) Grcilkopf&Hdnet) 2',04 Six Songsfrom Op.18 11'56 @ No.
    [Show full text]
  • Bruckner, the Teacher
    ISSN 1759-1201 VOLUME NINETEEN, NUMBER THREE, NOVEMBER 2015 www.brucknerjournal.co.uk In this issue: Wanted: New Editor page 2 Bruckner, the teacher. Nearly all his adult life, Bruckner was a teacher, whether in his early The Piano Music of Anton Bruckner: Context and Overview career as a schoolteacher, or later giving private lessons, or teaching by Klaus Petermayr page 3 harmony and counterpoint at the Conservatory and University. It was his primary source of income, and he had some famous pupils. By all Anton Bruckner - Holy Minimalist accounts they got on well together: he could be an entertaining teacher. by James McCullough page 10 I think there are some things he can teach us too. Why the Finale of the Ninth Works His was such an idiosyncratic way of doing things that few composers (with reference to the SPCM version) have been able to consciously use his music-making as a pattern for their by John Leonard page 14 own. But perhaps we listeners and performers can learn something from Bruckner’s life, that successful endeavour is not necessarily rewarded by Sibelius and Bruckner - Kindred Spirits by Peter Frankland page 19 public esteem, that it is the result of persistence against the odds, doing things as your best judgement tells you they should be, regardless of Two Commentaries: God or Mountains disasters and the pungent criticisms of others. Though if some young friend – Bruckner & Delius has a cymbal clash of an idea, it’s not necessarily to be rejected! by Wilfred Mellers page 21 But there are lessons to be learned from playing and listening to the Bruckner at the Lucerne Festival music itself.
    [Show full text]
  • IN SHORT in 1893 He Embarked on a Kalevala-Inspired Opera, Veneen Luominen (The Building of the Born: December 8, 1865, in Tavastehus Boat)
    Lemminkäinen and the Maidens of the Island, Op. 22, No. 1 Jean Sibelius n the 1890s Jean Sibelius emerged as the miere of its four movements. Lemminkäinen Ileading composer of Finnish nationalism, and the Maidens of the Island was placed at the the figure who would most persuasively beginning of the set; it was followed by The capture in sound the substance and spirit Swan of Tuonela. Lemminkäinen in Tuonela, of his nation’s history and mythology and and Lemminkäinen’s Return. Revisions and transmit them to the world outside. Fin- re-orderings ensued in 1897 and later, with land’s folk heritage had been largely cod- Lemminkäinen and the Maidens of the Island ified during the 19th century, especially not reaching its final form until 1939. through the publication of the Kalevala Of the four movements, The Swan of Tuo- (Land of the Heroes), the Finnish national nela and Lemminkäinen’s Return are the most epic that Elias Lönnrot compiled from an- frequently programmed. A negative review from cient myths; he published his collection one critic at the suite’s unveiling made the com- in 1835 and expanded it for a new edition poser very touchy about these tone poems, and in 1849. Finns inspired by these writings he did not allow the other two movements to be turned their attention to the remote ex- played again until 1935. Cecil Gray, in his 1931 panses of Karelia, in eastern Finland near Sibelius biography, was among those left won- the White Sea, where traditional poetic dering what they sounded like: forms were still surviving.
    [Show full text]
  • Vorwort Zu PB 5358
    PB 5358 Vorwort.qxp 15.10.2009 16:44 Seite III III Vorwort Anfang der 1890er Jahre geriet Jean Sibelius unter den Einfluss der Obwohl Sibelius sich schon einen Namen als Komponist von großen Or- „neudeutschen“ Schule. Nach dem Besuch von Wagner-Aufführungen chesterwerken gemacht hatte, vor allem durch Kullervo und Lemminkäi- während seiner Studienjahre 1889–1891 in Berlin und Wien plante er nen, wurde sein erster Auftritt als Symphoniker – und damit in der 1893/94 die Komposition einer Oper. Diese Oper mit dem Titel Veneen Nachfolge Beethovens – mit besonderem Nachdruck beachtet. luominen [Die Erschaffung des Bootes] sollte auf dem finnischen Natio- Anfang 1900 bereitete sich das Orchester der Philharmonischen Gesell- nalepos Kalevala basieren. Der Opernplan wurde nicht realisiert, Sibelius schaft Helsinki auf die Reise zur Pariser Weltausstellung vor, und verwendete aber daraus musikalisches Material in den vier Lemminkäi- Sibelius kam auf die Symphonie zurück. Den biografischen Quellen ist nen-Legenden op. 22 (1. Fassung 1895 abgeschlossen), dem groß ange- wenig über die Umarbeitung zu entnehmen, die Sibelius im Frühjahr legten Orchesterwerk, das der 1. Symphonie unmittelbar vorausging. 1900 vornahm. Das Autograph legt nahe, dass Sibelius bei verschiede- Die 1. Symphonie war das erste Orchesterwerk von Sibelius, das ohne nen Gelegenheiten daran arbeitete. Die vielen Unterschiede zwischen beschreibenden oder programmatischen Titel veröffentlicht wurde. Autograph und Erstausgabe lassen vermuten, dass die endgültige Fas- Dennoch plante Sibelius wohl noch Anfang 1898 eine Programmsym- sung möglicherweise erst nach den Aufführungen in Paris und vor oder phonie. In einem Skizzenbuch befinden sich Stichworte (in Schwedisch) während der Druckvorbereitungen entstand. zu den programmatischen Vorstellungen einer Symphonie in drei oder Vor der Reise nach Paris spielte das Orchester am 1.
    [Show full text]
  • The Sibelius Edition Tone Poems
    THE SIBELIUS EDITION TONE POEMS BIS-CD-1900 / 02 BIS-CD-1900/02 Box1M3c:booklet 3/6/07 09:25 Page 2 SIBELIUS, Johan (Jean) Christian Julius (1865–1957) Tone Poems BIS-CD-1900/02 Box1M3c:booklet 3/6/07 09:25 Page 3 DISC 1 82'27 1 En saga, Op. 9 21'51 Tone Poem for Large Orchestra 1892 – original version (Manuscript/Breitkopf & Härtel) Andante assai – Largamente – Allegro – Molto moderato –Allegro – Tranquillo from Lemminkäinen Suite, Op. 22 (Four Legends from the Kalevala) 2 I. Lemminkäinen and the Maidens of the Island 14'24 1896 – original version (?) (Manuscript / Breitkopf & Härtel) Allegro assai – Allegro 3 II. Lemminkäinen in Tuonela 22'07 1896 version – reconstruction based on the performing edition by Colin Davis (2004) (Manuscript) Largamente – Molto lento – Largamente 4 IV. Lemminkäinen’s Return 11'23 1896 – original version (?) (Manuscript / Breitkopf & Härtel) Allegro con fuoco – Molto vivace 5 IV. Lemminkäinen’s Return 11'50 1896, rev. 1897 – intermediate version (?) (Manuscript / Breitkopf & Härtel) Allegro con fuoco – Molto vivace – [Quasi presto/ Vivacissimo] 3 BIS-CD-1900/02 Box1M3c:booklet 3/6/07 09:25 Page 4 DISC 2 76'49 1 Improvisation/Spring Song [Op. 16] 9'18 Preliminary version of Spring Song · 1894 (Breitkopf & Härtel) Moderato e molto sostenuto 2 The Wood-Nymph, Op. 15 21'37 Ballad for Orchestra · 1894/95 (Breitkopf & Härtel) Alla marcia – Vivace assai – Molto vivace – Tempo I – Moderato – Molto lento Ilkka Pälli cello 3 En saga, Op. 9 18'03 Tone Poem for Large Orchestra 1892, rev. 1902 – final version (Breitkopf & Härtel) Moderato assai – Allegro – Lento assai – Allegro molto – Moderato e tranquillo 4 Cassazione, Op.
    [Show full text]
  • Epic Time and Narrativity in Jean Sibelius's Lemminkäinen Suite
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Carolina Digital Repository Epic Time and Narrativity in Jean Sibelius’s Lemminkäinen Suite Allison Portnow A thesis submitted to the faculty of the University of North Carolina at Chapel Hill in partial fulfillment of the requirements for the degree of Master of Arts in Musicology in the Department of Music. Chapel Hill 2007 Approved By Advisor: Jon Finson Reader: Annegret Fauser Reader: Mark Evan Bonds Abstract Allison Portnow: Epic Time and Narrativity in Jean Sibelius’s Lemminkäinen Suite (Under the direction of Jon Finson) Jean Sibelius’s compositions, like those of many artists in the nineteenth and early twentieth centuries, became inseparable from discourses of aesthetics and politics. The 1895 Lemminkäinen Suite (Op. 22, no. 1–4) is a work often associated with such trends: the four-movement tone poem is based on the Kalevala, a Finnish epic poem intimately tied to artistic and nationalist sentiments in Finland. Situating the Suite within the aesthetic/political movement known as Karelianism and parallel to the Kalevala as literature, I explore the musical gestures Sibelius employs that create a musical narrative reflecting its poetic source in subject, form, and mode. In analyzing the Suite’s uniquely “epic” nature, I approach the musical narrative semiologically by examining musical “topoi” within their larger formal settings. I conclude my narratological examination by focusing on musical time in the work, an element that, in encouraging a perception of expansive temporality, plays an important role in the construction of the musical epic.
    [Show full text]
  • Sibelius Happening
    SIBELIUS HAPPENING ZO 16.03.08 11.30 > 21.30 UUR een samenwerking van deSingel en deFilharmonie genieten de steun van de Vlaamse Gemeenschap, de stad en de provincie Antwerpen sponsors van deSingel zijn sponsors van deFilharmonie zijn de Sibelius Happening wordt gesteund door het Fins Cultureel Instituut deSingel internationale Kunstcampus Desguinlei 25 B-2018 Antwerpen T +32 (0)3 248 28 28 [email protected] www.desingel.be aanvang 11.30 uur vermoedelijk einde 21.30 uur alle concerten Blauwe Zaal teksten programmaboek Tom Janssens coördinatie programmaboek deSingel vertaling liedteksten deSingel, Lisette Keustermans gelieve uw GSM uit te schakelen! Cd’s Bij elk concert worden cd’s te koop aangeboden door ’t KLAverVIER, Kasteeldreef 6, Schilde, 03 384 29 70 www.tklavervier.be Op twee locaties kunt u doorlopend iets drinken: de Foyer en de Vestiaire. Op twee locaties kunt u iets eten: Foyer doorlopend open van 11.00 uur tot 22.00 uur > van 12.00 uur tot 14.00 uur broodjes, soep, slaatjes, diverse dranken > van 19.00 uur tot 20.30 uur broodjes, soep, diverse dranken Refter Conservatorium (self service restaurant) > van 12.00 uur tot 14.00 uur lasagne met salade, diverse dranken 11.30 uur Blauwe Zaal 16.1 uur Blauwe Zaal DEFILHARMONIE olv. JORMA PANULA TEMPERA StRING QUARTET MIKHAIL OVRUTSKY viool Strijkkwartet in Es, JS18 18’ Finlandia, opus 26 9’ > Allegro 6 Humoresques > Andante molto voor viool en orkest, opus 87 en 89 21’ > Scherzo. Allegretto Pohjola’s dochter, opus 9 13’ > Vivace Strijkkwartet in d, opus 6, ‘Voces intimae’ 30’ 12.20
    [Show full text]
  • Vorspann Layout 1
    V Introduction References to the Luonnotar legend of the first rune of the Kalevala Sibelius to conduct the premiere of the work, but the composer or the figure of Luonnotar, the female “spirit of nature,” appeared refused to travel to England, invoking his hurry in completing in Sibelius’s compositional plans from the early 1890s. First, in “a pantomime” (i.e. Scaramouche, Op. 71).5 1893–1894, the figure was included in his drafted synopsis for the Apart from the references to Luonnotar in Sibelius’s correspon- opera plan “Veneen luominen” (“The Creation of the Boat”). In dence with Ackté, very little is known about the compositional the synopsis, which was loosely based on the Kalevala, Luonnotar process of the work. The whereabouts of any sketches which could emerges in the fourth act of the opera as the unobtainable object shed light on the genesis of the work remain unknown. Also, there of love of the miserable hero, Väinämöinen. Later in the 1890s and are only scanty references to the work in Sibelius’s diary. The only early 1900s, the name Luonnotar also appears on Sibelius’s sketch diary entries referring to Luonnotar are on 17 July and 1 August, pages, indicating that after burying the opera plan he had further and the orchestral score was completed by 24 August: “Luonnotar, ideas of using the figure in his compositional plans. tone poem for soprano and orchestra Op. 70, dedicated to Aino The most revealing indications of the plans date from 1905 and Ackté, who will sing it on 10 Sept.
    [Show full text]