VOIMA KÄYTTÖ & 3KRAFT / 2013 SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON DRIFT JULKAISU

Vaasanlaivat – vielä kerran! Peukut pystyyn Merenkurkun uutuudelle Wasa Expressille s20

Vasabåtarna - en gång till! Tummen upp för Kvarkentrafik och nya Wasa Express s22 SISÄLLYS 3 / 13

• Pääkirjoitus/chefredaktör…………………………………………… 3 • STTK:n hallitus: Veroratkaisuin tai eläkejärjestelmään puuttumalla ei rahoiteta ostovoimaa………………………………… 4 • STTK: Työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa ei edistytty………… 4 • Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan r aportti: Palkansaajien ostovoima supistuu………………………… 4 • Työurat ovat pidentyneet selvästi…………………………………… 4 • Sähkön käyttö nousi tammikuussa ja kulutus Ammatti ja tiedotuslehti 107. vuosikerta oli 2,0 prosenttia edellisvuotta suurempi…………………………… 5 Lastenkodinkuja 1 Tulevaisuuden koti saa sähköä auringosta ja autosta……………… • 6 00180 Helsinki Pajun poltto-ominaisuudet testissä Joensuussa……………………… puhelin (09) 5860 4815 • 7 faksi (09) 694 8798 • HVDC-konvertteriasema…………………………………………… 8 e-mail: [email protected] • Fingridiltä uusia investointeja sähköasemiin……………………… 9 Päätoimittaja • Steel structure contract for Ruukki for Leif Wikström Mälarenergi’s combined heat and power plant……………………… 9 puhelin (09) 5860 4810, GSM 050 3310 180 Ensimmäinen peltopylväs pystytetty Hyvinkäälle……………… • 10 Tilaukset, peruutukset • Metso toimittaa biomassavoimalaitoksen vihreän energian ja osoitteenmuutokset tuotantoon Vimmerby Energi & Miljölle Ruotsiin……………… Gunne Andersson 10 puhelin (09) 5860 4815, • AREVA on sitoutunut tekemään Olkiluoto 3:n faksi (09) 694 8798 valmiiksi mahdollisimman ripeästi ja turvallisesti……………… 11 e-mail: gunne.andersson@ konepaallystoliitto.fi • IMO:n pääsihteeri Sekimizu pitää Suomea edelläkävijänä……… 12 Ilmoitusmarkkinointi • Rikkisääntelytyöryhmän raportti julkaistu tänään OS-Media Oy Svavelarbetsgruppens rapport publicerades idag………………… 12 puhelin (09) 870 1968, Matkailujäänmurtaja Samposta pidetään hyvää huolta Kemissä… faksi (09) 870 1968 • 14 GSM 040 736 4670 • Muistelo ammattitoverista joka kuoli työtä tehdessään!………… 17 e-mail: [email protected] • Forssalainen Envor tekee Mariellan ja Aikakausilehtien Liiton jäsen XPRS:in ruokatähteistä biokaasua……………………………… 18 ISSN-0355-7081 • Nuoret aikuiset pärjäävät kaupungeissa ilman ajokorttia………… 19 Taitto / suunnittelu Marko Vuorio / MIKTOR • Peukut pystyyn Merenkurkun uutuudelle Wasa Expressille……… 20 Tummen upp för Kvarkentrafik och nya Wasa Express………… Painopaikka • 22 MIKTOR • Putkilinjojen läpivientien tiivistäminen………………………… 24 Mekaanikonkatu 19, 00880 HELSINKI • Wärtsilä wins repeat order from Messina Ilmestymis ja aineistopäivät 2013 for exhaust gas cleaning systems………………………………… 25 Nro Teemat Viim. var.pvm Ilm. pvm Golden Stena Weco invests in new tanker……………………… • 25 4 Sähkö ja automaatio 12.04.2013 14.05.2013 • Jäsenpalsta………………………………………………………… 26 5-6 Laiva-automaatio 20.05.2013 18.06.2013 7-8 Opiskelutoiminta 05.08.2013 03.09.2013 • Ammattihakemisto……………………………………………… 28 9 Energian tuotanto 09.09.2013 08.10.2013 • Jäsenpalsta………………………………………………………… 32 10 Vesi- ja ympäristötekniikka 14.10.2013 12.11.2013 • Jäsenyhdistykset / Medlemsföreninga…………………………… 34 11-12 Laivojen koneistot 15.11.2013 17.12.2013 • Jäsenpalsta………………………………………………………… 37

Kansien kuvat: Leif Wikström

2 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 PÄÄKIRJOITUS/CHEFREDAKTÖR

Suomalaisen merenkulkijan syrjintä uomen valtio tukee monin keinoin ja Nyt on kuitenkin noussut mustia pil- minen, jotta tätä kautta voi tulla uutta ylintä EU:n antamien suuntaviivojen mu- viä taivaalle, kun Bore varustamo syrjii ko- päällystöä tulevaisuudessa. kaisesti kotimaista merenkulkuelin- timaista työvoimaa kun täytetään vapaita Toisaalta Boren toimitusjohtaja on tä- Skeinoa. Tukia on erimuotoisia ja erisuurui- tehtäviä aluksilla. Tilalle otetaan esimerkiksi män toiminnan tukija ja siksi tällainen epä- sia, mutta kyseessä on sadoista miljoonista Virolaisia tai muita, vaikka alusten päällys- terve menettelytapa voi jatkua ja työnanta- euroista. Tärkein on varmaan tonnistove- tö on selkeästi esittänyt tehtävään henkilöitä jan luotettavuus tulee parhaiten esille, kun ro, mutta lisäksi on monia muita tukia jot- joita he tuntevat ja ovat olleet aluksella useita samainen toimitusjohtaja on myös Suomen ka antavat suomalaiselle tonnistolle vastaa- kertoja joko alemmassa tehtävässä tai sijai- Varustamoiden puheenjohtaja ja täten linja- van kilpailuaseman kuin muilla on. Vuosien sena. Tämä menettely on käsittämätön kun us on ilmeisesti koko varustamotoiminnan saatossa kotimaisen tonniston kilpailukyky miettii kaikkia niitä tukimiljoonia mitä va- malli? on näiden toimenpiteiden johdosta selkeästi rustamot saavat ja alusten päällystö on riittä- Kun tällainen syrjintä tapahtuu ylimmäl- parantunut ja sitä kuvaa ne lukuisat uudis- vän osaavaa, että heidän mielipiteensä pitäisi lä taholla, niin sitä on vaikeata kitkeä pois ja hankinnat ja vanhojen alusten siirtyminen painaa todella paljon. Kun vielä on tiedossa ilmeisesti tällaisen toiminnan seurauksena Suomen lipun alle. Siis vuosien saatossa on se tosiseikka, että varsinkin konepäällystöstä pitäisi jollakin menettelyllä poistaa tällainen aikaisempi alusten määrän lasku taittunut ja on pulaa ja tällä menettelyllä hidastetaan tai ansaitsematon valtion tuki! nousua on tullut tilalle. jopa estetään tarvittavan kokemuksen saa-

Diskriminering av finländska sjöfaranden

inska staten stöder på mångahanda som antingen fungerar på en lägre vakans el- sätt och enligt EU riktlinjer den in- ler blivit bekanta via vikariat. Det här verkar hemska sjöfarten. Det finns många betyda ringa och fast miljoner av understöd Folika stöd, vad storlek och ändamål beträf- kommer rederiet tillgodo så diskrimineras far, men det är fråga om hundratals miljoner den finländska arbetskraften. Fast man all- euro. Viktigaste är tonnageskatten, men det mänt vet att det råder maskinbefälsbrist, så finns ett flertal olika stödformer, som ger en hindras de behövande att få praktik, som på möjlighet att konkurrera på lika villkor i för- sikt försämrar förutsättningarna att få kun- hållande till andra stater. Under de senaste nigt högre befäl. åren har en tydlig trend med förbättrad kon- Det som är speciellt illa, är att Bores kurrenskraft kunnat skönjas och såväl nytt verkställande direktör stöder detta osunda tonnage som det att äldre tonnage har flag- förfarande och utan detta stöd skulle det gats in. Till största delen har denna positiva inte kunna fortgå. Och andra sidan så är trend varit beroende av dessa stödmiljoner denna direktör även ordförande för Rederi- som staten har lagstiftat om och gjort detta erna i Finland, så det är väl en linjedragning möjligt. Den finska flaggan har fått ett upp- inom hela den finländka sjöfarten som sving. på detta sett förverkligas? När denna Nu har mörka moln förmörkat himme- diskriminering av finländsk arbets- len, när Bore rederiet har inlett en diskrimi- kraft på detta sätt framkommer, så nering av finländska sjöfaranden, när lediga bör det ställas frågan, att om allt platser besätts. I stället för finländsk arbets- statliga stöd till berörda rederi kraft prioriterar man inom Bore främst Es- borde slopas på grund av denna ter samt andra, även fast det högsta befälet diskriminering? framför att det bör anställas personer de känner och vet att kan fungera i uppgiften,

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 3 STTK:n hallitus: Vero- Tulo- ja kustannuskehi- ratkaisuin tai eläkejär- tyksen selvitystoimikun- jestelmään puuttumalla nan raportti: Palkansaa- ei rahoiteta ostovoimaa jien ostovoima supistuu uomen talouden uu- ulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportin si kasvu, yritysten mukaan palkansaajien ostovoima supistuu tänä vuonna yh- kilpailukyvyn vah- den prosentin. Myös ensi vuodelle ennakoidaan ostovoi- Svistaminen ja uusien työ- Tmaan puolen prosentin pienenemistä. Edellisen kerran palkansaaji- paikkojen luominen edel- en ostovoima on supistunut 1990-luvun laman aikaan. lyttävät yhteisiä ponniste- – Maan hallituksen tulisi perua ensi vuodelle suunnitellut ansio- luja. Tänään kokoontuneen tuloverotuksen kiristykset, jotta palkansaajien ostovoima saataisiin STTK:n hallituksen mieles- turvattua, sanoo ekonomisti Seppo Nevalainen. tä Suomen on palattava ta- Raportissa mainitaan, että työllisyys on kehittynyt heikkoon ta- louskasvun uralle ja siksi nyt louskasvuun nähden yllättävän myönteisesti, mutta viime vuoden tarvitaan talous- ja työmarkkinapolitiikan vahvaa koordinaatiota. viimeisellä neljänneksellä työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Talou- Palkansaajien pärjäämisestä on kehnossakin taloustilanteessa den rakennemuutoksen vuoksi teolliset työpaikat ovat vähentyneet huolehdittava. Siksi mahdolliseen keskitettyyn työmarkkinaratkai- ja uusia työpaikkoja on syntynyt palvelualoille. Nevalainen toteaakin, suun on sisällytettävä palkankorotus ja työelämän laatua parantavia että nyt tarvitaan pitkän aikavälin kasvuohjelma, jolla luodaan uusia asioita. työpaikkoja yksityiselle sektorille. – Veroratkaisuin tai eläkejärjestelmään puuttumalla ei ostovoi- – Työllisyyden kehitystä tulisi nyt seurata tiiviisti ja valmistautua maa rahoiteta. tukemaan työllisyyttä kohdennetuilla elvytystoimilla mm. rakenta- STTK:n hallitus antoi tänään neuvottelijoilleen valtuudet käyn- miseen. nistää työmarkkinaneuvottelut ja toisti aiemmat tiukat reunaehdot Kilpailukyvyn heikentymisen taustalla on keskeisten teollisuus- niille. Palkankorotusten lisäksi on muun muassa kehitettävä irtisano- alojen, kuten ICT- ja metsäsektorin ongelmat. missuojaa ja edistettävä palkkatasa-arvoa. – Seuraavalla sopimuskierroksella on saatava palkansaajien osto- Maan hallituksen kehysriihi on 21. maaliskuuta. voima kasvuun. Se tukee kotimaista kysyntää ja työllisyyttä. Viennin – Jos neuvottelut eivät lähde vauhdilla liikkeelle, neuvottelut siir- ongelmat eivät johdu heikosta kilpailukyvystä, vaan riittämättömäs- tyvät syksyyn ja liittokohtaisiksi. tä kysynnästä. Kysynnän elpyminen riippuu puolestaan euro-alueen velkakriisin helpottamisesta, toteaa Nevalainen. STTK: Työmarkkinaosa- puolten neuvotteluissa Työurat ovat ei edistytty pidentyneet selvästi

hteisen tahtotilan puute työmarkkinaosapuolten välillä es- uomalaisten työurat ovat 2000-luvulla pidentyneet. Viime ti STTK:n hallituksen mukaan mahdollisuudet löytää työ- vuosikymmeninä kuitenkin myös eläkkeellä oloajat ovat kas- markkinajärjestöjen yhteisiä esityksiä maan hallitukselle vaneet. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden eläkkeellä oloajat Ypuolivälitarkistusta ja kehysriihtä varten. Spoikkeavat yllättävän vähän toisistaan. ”Elinkeinoelämän keskusliitto halusi ilmeisesti ajaa neuvotte- – Työurien pidentyminen on hyvä uutinen, mutta vanhuuseläk- lut karille”, arvioi STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää tänään keelläkin ollaan pidempään. Nykyistä pidemmät työurat ovat tar- STTK:n hallituksen kokouksen jälkeen. peen, jottei eläke jäisi liian pieneksi, Eläketurvakeskuksen tutkimus- Palkansaajakeskusjärjestöt jättivät hallituspuolueille omat esi- osaston osastopäällikkö Mikko Kautto sanoo. tyksensä työuraneuvotteluihin. Esitykset koskivat mm. työttömien Eläketurvakeskus mittasi suomalaisten toteutuneita työuria elä- työllistämistä, työaika-autonomian lisäämistä, perhevapaajärjestel- kevakuutetun työskentelyn perusteella. Vuonna 2011 toteutunut työ- män uudistamista, työterveyshuoltoa sekä osaamisen kehittämistä. ura oli keskimäärin 32,5 vuotta kaikista eläkkeelle siirtyneistä las- STTK:n hallitus on pettynyt työnantajien asenteisiin. Ne heiken- kettuna. tävät kykyä löytää ratkaisuja eri osapuolten kesken nykyisessä vai- keassa taloustilanteessa. ”Keskusteluyhteyden puute vaikuttaa myös tulevaan neuvottelu- kierrokseen. Vastakkainasettelu ei ole kenenkään etu. Lisäksi STTK korostaa, että Suomi tarvitsee hallitun kasvustrategian, ei talouskrii- sin varjolla pysyviä heikennyksiä palkansaajien turvaan”, Mäenpää totesi.

4 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 Sähkön käyttö nousi tammikuussa ja kulutus oli 2,0 prosenttia edellisvuotta suurempi Teollisuuden sähkönkulutus oli tammikuussa edellisten kuukausien tasolla, tai oli lievässä laskussa, mikä voi johtua kylmästä säästä.

Sähkön kuukausitilaston mukaan teollisuuden sähkönkulutus jäi edelli- sen kuukauden tasolle, mutta lämpötilakorjattuna kulutus laski hieman. Suomi on käyttänyt sähköä viimeisten 12 Koko Suomen sähkönkulutus nousi ja oli 2,0 prosenttia suurempi kuin kuukauden aikana 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisellä vastaavalla 12 kuukauden edellisenä vuonna tammikuussa. Muu kulutus kasvoi ja oli 3,1 % suu- jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt lie- rempi kuin viime vuonna tammikuussa. Tammikuussa sääkorjausta oli vään nousuun ja on viime kuukausina tuo- vähän, ja lämpötila oli lähes normaalilla tasolla, ja vain aavistuksen kyl- nut vuosikulutuksen edellisvuotta hieman mempi kuin edellinen vuosi. Olemme tilanteessa jossa sähkönkulutus korkeammalle tasolle. Teollisuuden sähkön- on kokonaiskulutuksen osalta nousemassa, mutta teollisuuden osalta kulutus on selkeästi muuttunut laskuun ja on vielä vaikeata ennustaa suuntausta. Muu kulutus on lähtenyt nou- viime kuukausina lasku on jatkunut. suun, mutta on riippuvainen ulkolämpötilasta. Suurimpia muuttujia ovat erillistuotannon voimakas nousu ja tuonnin lasku sekä tuulivoima on taas kasvussa.

Suomen sähköntuotanto ja miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen -kulutus tammikuussa 2012 kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 2 823 32,5 1,9 Ydinvoima 2 055 23,7 -0,2 Vesivoima 1 334 15,4 4,9 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym. 847 9,8 36,5 Tuulivoima 45 0,5 15,5 Nettotuonti 1 584 18,2 -10,1 Sähkön kokonaiskulutus 8 688 100,0 2 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 8 679 -1,3

Suomen sähköntuotanto ja -kulutus miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen viimeisten 12 kuukauden aikana, kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan tammikuu 2011 – joulukuu 2012 (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 22 897 26,8 -7,7 Ydinvoima 22 063 25,9 -1 Vesivoima 16 642 19,5 31,7 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym 5 957 7 -31,9 Tuulivoima 498 0,6 2,9 Nettotuonti 17 265 20,2 15,5 Sähkön kokonaiskulutus 85 322 100,0 1,7 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 85 403 0,3

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 5 TekstiTulevaisuuden ja kuva: Sähköteknisen Kaupan Liittokoti ry (STK) saa sähköä auringosta ja autosta

Parinkymmenen vuoden kuluttua rakennukset tuottavat uusiutuvaa energiaa auringosta, tuulesta sekä ilman ja maan lämmöstä. Ne varas- toivat osan siitä sähköautoon ja myyvät ylijäävän sähkön verkkoon. Näin ennakoi sähköistysalan yhteinen visio vuotta 2030.

uoraan sähköverkosta ladattavien au- Käyn paljon Helsingissä, jossa on julkisia la- Muutos on suuri, mutta mahdollinen jo ny- tojen määrä yli nelinkertaistui viime tauspisteitä sekä joissakin pysäköintiluolissa kytekniikalla. vuonna ja liikenteessä on jo yli 200 jopa maksuton latausmahdollisuus. Ensimmäinen vaatimus on, että talo on Saitoa sarjavalmisteista sähköautoa. Laajalla perusrakenteeltaan energiataloudellinen. yhteishankkeella pääkaupunkiseudusta teh- Talon ja auton toimiva liitto Matti Rakeen mukaan talon oltava niin tiivis, dään parhaillaan sähköautojen testiympä- että korvausilma tulee hallitusti niistä koh- ristöä, jossa kuntien ja yritysten työntekijät Sähköauto liittyy läheisesti asumiseen, sillä dista mistä pitääkin, minkä lisäksi tulee valita ajelevat suunnitelmien mukaan 400 sähkö- autot latautuvat yleensä kotipihassa ja lisää- energiatehokkaat ikkunat. Energiatehokkuu- autolla. vät osaltaan kodin sähkönkulutusta. Toisaal- den toisen perustan muodostaa ilmanvaihto Yksi heistä on uusien teknologioiden ta auto tulee toimimaan myös apulaisena, jo- ja etenkin tehokas lämmöntalteenotto, jol- johtaja Matti Rae Enstosta. Hänellä on ollut ka turvaa kodin sähkönsaannin katkojen ai- la saavutetaan merkittävä energiansäästö ja ladattava sähköauto normaalissa käytössä jo kana ja tasaa sähkön kulutuspiikkejä tuoden taataan puhdas ja raikas sisäilma. useamman kuukauden ajan. sitä kautta säästöjä. – Kokemukset ovat erittäin hyvät ja – Teknologia mahdollistaa, että sähkö- Älykäs ohjaus palvelee voin suositella tätä myös muille, jotka halu- auto muodostaa kaksisuuntaisen energiava- asukasta avat säästää energiaa ja ympäristöä. Kaikki raston. Pelkän lataamisen lisäksi sitä voidaan annetut lupaukset käyttömukavuudesta ja käyttää syöttämään sähköä. – Tulevaisuuden talot tuottavat itse energi- säästöistä ovat tähän mennessä toteutuneet. Visio ”Hyvinvointia sähköllä” esittää, et- aa, esimerkiksi sähköä aurinkopaneeleilla. – Valtaosa latauksesta eli noin 70 % ta- tä rakennukset tuottavat itse tarvitseman- Toinen tekniikka on aurinkolämpökeräin, pahtuu kotona, minkä lisäksi työpaikan py- sa energian uusiutuvista lähteistä ja jopa jolla tuotetaan lämmintä käyttövettä. Suo- säköintialueella Porvoossa on latauspiste. myyvät sähköä verkkoon muiden käyttöön. men olosuhteissa on arvioitu, että vuosita-

6 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 solla niillä voidaan tuottaa 30-40 % lämpi- tömästi työpaikan pihaan latauspisteelle. mästä käyttövedestä. Seisontajarru ja latausliittimen luukku toi- Paljon puhutaan myös lämpöpumpuis- mivat tietenkin sähköllä. Autosta noustuaan ta, joilla kerätään ilman tai maan sisältämää Matti Rae asettaa latausaseman kaapelin au- lämpöä. Nämä ovat sähköllä toimia laitteita, ton liittimeen ja siirtyy jatkamaan työpäivää joilla voidaan täydentää kodin lämmitystä. toimistolla. – Rakennuksen energiaratkaisu koostuu jatkossa useista eri tekniikoista, joita yhdis- Lisätietoja: tää älykäs ohjaus. Se huomioi asumisen eri Aineistoa ja kuvia aiheesta vapaa- Matti Rae, uusien teknologioiden tilanteet, kuten leipomisen, sauna- ja takkail- seen käyttöön: johtaja, Ensto Group, p. 0204 76 2603 lan tai poissaolon. Automatiikka tekee työn, www.hyvinvointiasähköllä.fi Tarja Hailikari, toimitusjohta- mutta asukas voi vaikuttaa siihen selkeän Radiohaastattelu äänitiedostona va- ja, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry käyttöliittymän kautta, Rae kuvailee. paaseen käyttöön: www.stkliitto.fi/ (STK), puh. 040 7358673 Ajomatkan aikana tehty haastattelu on viestinta/radio-ohjelmat www.stkliitto.fi päättymässä ja sähköauto kaartaa äänet- Pajun poltto-ominaisuudet testissä Joensuussa

oensuun lämpölaitoksella suoritettavassa polttokokeessa haetaan käytännön kokemuksia pajun käytöstä polttoaineena – pajun polt- Lisätietoja toa ei ole ennen kokeiltu Suomessa samassa kokoluokassa. Pa- Arvo Leinonen Projektipäällikkö, VTT Jjun poltto-ominaisuuksia on aiemmin selvitetty laboratorio-oloissa Puh. 040 582 9477 VTT:llä, ja alustavat tulokset ovat olleet varsin lupaavia. Joensuun lämpölaitoksen 30 MW:n kerrosleijukattilassa käytetään normaalisti metsähaketta ja puuteollisuuden sivutuotteita, kuten kuor- ta ja sahanpurua. Koejakson aikana poltetaan pajua seostettuna puu- teollisuuden sivutuotteiden kanssa. Tarkoituksena on tutkia laitoksen toimintaa pajuhakkeella sekä verrata toimintaa normaalin metsähak- keen käytöllä. Muissa maissa, kuten esimerkiksi Ruotsissa, pajun on koettu ole- van metsähaketta haasteellisempi polttoaine. Se voi aiheuttaa poltossa enemmän ongelmia, kuten tuhkan paakkuuntumista, kattilan likaan- tumista ja korroosiota. Pajulla on kuitenkin esimerkiksi ruokohelpeen verrattuna monia etuja, kuten helpompi käsiteltävyys, syötettävyys ja vähäisemmät ongelmat polttoprosessissa. Pajuhake toimitetaan voimalaitokselle Itä-Suomen yliopiston pa- juviljelmiltä Siikasalmesta. Pajua on korjattu energiapuun korjuuka- lustolla kaikkiaan noin 500 irtokuutiometriä, mikä poltetaan kokonai- suudessaan Joensuussa. Pajun koepoltto on osa tutkimushanketta, jonka tavoitteena on aktivoida pajun viljelyä Suomessa energiatarkoituksiin ja tutkia pa- juviljelmän käyttöä myös turvetuotantoalueen ja peltoalueen kuiva- tusvesien sekä jätevedenpuhdistamon prosessivesien puhdistuksessa. Biomassan tuottaminen yhdistettynä vesien puhdistukseen tekee pa- justa mielenkiintoisen energiapolttoaineen. Lisäksi energiapuusta voi olla tulevaisuudessa pulaa, joten metsähaketta muistuttava pajuhake soveltuisi yhdeksi vaihtoehdoksi. Pajuviljelmien pinta-ala Suomessa on tällä hetkellä noin 100 heh- taaria. Pajun viljelyä on mahdollista lisätä runsaasti kesantopelloilla ja turvetuotannon jälkikäytössä. Paju-hankkeessa on perustettu neljä uutta pajuviljelmää. Paju-hanke toteutetaan yhteistyössä VTT:n, Itä-Suomen yliopiston (UEF) ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän (PO- KE) kanssa. Hankkeen rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus ja mukana ovat myös Vapo Oy, Biowatti Oy ja Fortum Heat and Power Oy. Lehdistön edustajat voivat tutusta koeajoihin Fortumin Joensuun voimalaitoksella ke 20.2.2013. Tutustuminen edellyttää ilmoittautu- mista etukäteen Tommi Kauhaselle, puh. 050 454 7213.

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 7 HVDC-konvertteriasema

ABB:lle 110 miljoonan dollarin kauppa Liettu- an ja Puolan sähköverkkojen yhdistämiseen

BB on saanut 110 miljoonan dollarin HVDC-kon- vertteriasematilauksen liettualaiselta siirtoverkko- operaattorilta Litgrid AB:lta. 500 megawatin (MW) AHVDC-konvertteriasema (back-to-back) auttaa yhdistämään Liettuan 330 kilovoltin (kV) kantaverkon Puolan 400 kV kan- taverkkoon. Baltian maiden sähköverkkojen integrointi Man- ner-Euroopan sähköverkkoon edistää EU:n sähkömarkkinoi- den kehittämistä. Uusi LitPolLink HVDC-yhdysjohto paran- taa sähkönsiirron luotettavuutta ja turvallisuutta Baltian mai- den ja Euroopan välillä. Tällä hetkellä Liettuan sähköverkko on liitetty Latvian ja Viron sähköverkkoihin sekä Liettuan itäpuolella sijaitsevi- en maiden sähköverkkoihin. Lisäksi uusi yhteys tukee Nord- KP-VENTTIILITKP-VENTTIILIT Balt HVDC-yhteyttä Ruotsiin, jota ABB parhaillaan rakentaa. ABB suunnittelee, rakentaa, toimittaa ja asentaa konvert- teriaseman. Asema rakennetaan lähelle Alytusin kaupunkia Liettuassa ja sen odotetaan olevan toiminnassa vuonna 2015. 160 km pitkä 400 kV vaihtovirtayhteys tulee yhdistämään Aly- tuksessa sijaitsevan HVDC-aseman lähellä Elkin kaupunkia sijaitsevaan sähköasemaan Puolassa. ABB kehitti HVDC-teknologian lähes 60 vuotta sitten. Yhtiö on toimittanut noin 90 HVDC-hanketta ympäri maa- ilman. Toimitusten siirtokapasiteetti on yhteensä yli 95 000 MW.

3 B,

E-mail:E-mail: info@escteollisuus. info@escteollisuus. www.escteollisuus. www.escteollisuus.

8 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 Fingridiltä uusia investointeja sähköasemiin

Fingrid rakentaa uuden sähköaseman Naantaliin ja uudistaa Petäjäskos- kytkinlaitoksen, päämuuntajien ja reakto- ken sähköasemaa Pohjois-Suomessa. Molemmat investointipäätökset rilaitoksen rakentamisen tulevaisuudessa. liittyvät isoihin voimajohtoprojekteihin sekä kantaverkon mittavaan Hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat investointiohjelmaan. 9 miljoonaa euroa. Sähköaseman rakentaminen aloitetaan etäjäskosken aseman uusiminen on Kraftnät Åland keväällä 2013 ja asema valmistuu vuonna osa Lapin verkon kehittämissuunni- rakentaa merikaapelin 2015 rinnan naapuritontille rakennettavan telmaa. Sähköasemauudistus pitää si- Ahvenanmaalta Suomeen Kraftnät Ålandin konvertteriaseman kans- Psällään ikääntyneen ja rakenteeltaan epätar- sa. Ahvenanmaan kantaverkko-operaattori, koituksenmukaisen 220 kilovoltin kytkinlai- Naantalinsalmen uusi 110 kilovoltin sähkö- Kraftnät Åland Ab, rakentaa merikaapeliyh- toksen uusimisen ja lisäksi asemalle lisätään asema puolestaan mahdollistaa Ahvenan- teyden Manner-Suomeen. Kaapeli valmistuu toinen 400/220 kilovoltin muuntaja. maan ja Manner-Suomen välisen uuden tuotantokäyttöön vuoden 2015 lopulla. Siir- Investointi toteutetaan Lapin sähköver- tasasähkötekniikkaan perustuvan merikaa- toyhteys liitetään Fingridin kantaverkkoon kon käyttövarmuuden parantamiseksi, sillä peliyhteyden liittämisen. Asema korvaa tu- Naantalissa. alueen sähköverkko on muuttumassa ja Pe- levaisuudessa nykyisen Naantalin voimalai- täjäskosken asema on keskeinen kantaver- toksella sijaitsevan 110 kV kytkinlaitoksen, Lisätietoja: kon solmukohta Pohjois-Suomessa. Alueen joka on ikääntynyt eikä täytä enää kantaver- varatoimitusjohtaja Kari Kuusela, sähkönkulutus on kasvanut voimakkaasti kon käyttövarmuusvaatimuksia. puh. 030 395 5129 matkailu- ja asutuskeskuksissa, myös kai- Naantalin sähköasema rakennetaan noin rakentamispäällikkö Keijo Välimaa vostoiminnan sähkönkulutus on kasvussa. kilometrin päähän nykyisestä asemasta ole- puh. 030 395 5281/ Petäjäskosken Sähköaseman uudistamisen kokonais- massa olevan johtokadun varteen. Kytkin- sähköasema kustannukset ovat noin 16 miljoonaa euroa. laitoksen tilavarauksissa on huomioitu Tu- projektipäällikkö Jari Tiusanen, Uusi asema valmistuu vuonna 2015. run seudun sähköntuotannon ja -kulutuksen puh. 030 395 5146/ tulevat kasvutarpeet. Hankittu 11,2 hehtaa- Naantalin sähköasema rin asematontti mahdollistaa myös 400kV

Steel structure contract for Ruukki for Mälarenergi’s combined heat and power plant

çade panels at the Alajärvi plant in Finland. Ruukki is to deliver the steel The CHP plant will feature a mosaic façade For more information, frame and envelope structures for created by using Ruukki’s sandwich panels Mälarenergi’s new combined heat please contact: in different colours. The panels will give the Sami Eronen, SVP, Building and power (CHP) plant to be built building a cost-effective, impressive look. Projects, Ruukki Construction, at Västerås in Sweden. Ruukki’s “Long experience, close teamwork with tel. +358 20 592 5173 customer is Metso Corporation, the customer and clear, extensive total deliv- which is responsible for supplying ery are vital factors in successful demanding the world’s largest recoverable fuel power plant projects,” explains Sami Eronen, fired boiler for the project. The SVP Building Projects at Ruukki Construc- total value of Ruukki’s deliveries tion. for the project is around EUR 12 Ruukki’s part in deliveries for Mälaren- million. ergi’s incineration plant will last from the be- ginning of 2013 until the fourth quarter of uukki is responsible for delivery and the year. The power plant will be fired mainly installation of the steel frame, wall by recycled fuel made from municipal waste and roof structures, and hollow core and will also be capable of burning biofuel. Rslabs for the new building. The steel frame When completed, the power plant will meet for the building will be manufactured at Ru- the district heating needs of Västerås and ukki’s plant in Oborniki, Poland and the fa- Hallstahammar municipalities.

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 9 Ensimmäinen peltopylväs pystytetty Hyvinkäälle uomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on Pylvään jalustoja ympäröivät suojara- kenteilla Ulvilan ja Kristiinankaupungin vä- ottanut käyttöön uuden voimajohto- kenteet estävät mahdolliset törmäykset ja- lisellä voimajohtotyömaalla. pylväsmallin, niin sanotun peltopyl- lustaan. Peltopylvään lähellä voi työskennel- Peltopylväitä käytetään ensisijaisesti uu- Svään. Mallipylväs on pystytetty lähelle Hy- lä koneilla vapaammin kuin perinteisten ha- sien voimajohtojen rakentamiseen. Myös vinkään asuntomessualuetta. Uusi pylväs on rustettujen pylväiden läheisyydessä. Tavoit- vanhoille johdoille niitä voidaan pystyttää osa rakennettavaa Nurmijärven, Hyvinkään teena onkin rajoittaa maanviljelystä mahdol- johdon tai sen pylvään uusimisen yhteydessä. ja Hikiän välistä voimajohtoprojektia. Pelto- lisimman vähän. Monet maatalouskoneet pylvään suunnittelussa on pyritty minimoi- mahtuvat kulkemaan voimalinjan pituus- Palkittu pylväs maan maanviljelylle aiheutuvat haitat ja pa- suunnassa 7–10 metrin ja poikkisuunnassa rantamaan työturvallisuutta. 14 metrin aukosta pylvään jalkojen välistä Peltopylväsmalli on kehitetty yhteistyössä Fingrid vahvistaa suurjänniteverkkoa Pylvään perustuksena on kahdesta toi- muotoilutoimisto Muotohiomo Oy:n kanssa Etelä-Suomessa ja rakentaa uuden 400 kilo- siinsa liitettävästä kappaleesta koostuva be- ja sille myönnettiin viime kesäkuussa teolli- voltin voimajohdon Hyvinkäältä Hausjärven tonielementti. Kumpikin osa painaa kolme suuden muotoilun Fennia Prize 2012 Grand Hikiälle. Samalla uusitaan 1920-luvulla ra- tonnia. Nelijalkainen pylväs ankkuroidaan Prix -palkinto. Fingrid sai kiitosta muotoi- kennettu 110 kilovoltin kaksoisjohto, rauta- maahan 24 tonnin perustuksilla. Erillisiä lun hyödyntämisestä innovatiivisesti ja en- rouva, Hikiän ja Nurmijärven välillä sekä to- betonivalutöitä ei tarvita, vaan koko perus- nakkoluulottomasti osana välttämätöntä teutetaan Metsäkaltevan alueen voimajohto- taminen on elementtirakentamiseen verrat- infrastruktuuria. Palkittu peltopylväsmalli järjestelyt Hyvinkäällä. Taajaman läheisyys tavaa. on saamassa ”pikkuveljen”, sillä Fingrid on tuo muutoksia voimajohtorakentamiseen. – Hyvinkään pylväs on ensimmäinen suunnittelut vastaavantyyppistä toteutus- Hyvinkään pohjoispuolella käytetään kevyi- kappale uusista peltopylväistä. Jatkossa näi- ratkaisua 110 kilovoltin voimajohtolinjoille. tä kartioputkipylväitä ja lisäksi Hyvinkäälle tä pylväitä tullaan käyttämään kaikilla uusil- Peltopylväs löytyy osoitteesta Rantakul- pystytettiin ensimmäinen peltopylväs. Ura- la Fingridin 400 kV johtotyömailla sellaisilla mantie 134, Hyvinkää. koitsijana hankkeessa on Eltel Networks Oy. peltopaikoilla, mihin ne soveltuvat. Tällaisia Peltopylväs on korkeudeltaan samaa paikkoja on työmaasta riippuen 10:sta noin Lisätietoja: luokkaa kuin perinteinen 400 kilovoltin pyl- 60 kappaleeseen, kertoo varatoimitusjohtaja varatoimitusjohtaja Kari Kuusela, väs, jossa yläorsi nousee 31–35 metrin kor- Kari Kuusela Hyvinkäällä pylvään pystytys- puh. 040 502 7333 keuteen. paikalla. Seuraavat peltopylväät ovat jo ra-

Metso toimittaa biomassavoimalaitoksen vihreän energian tuotantoon Vimmerby Energi & Miljölle Ruotsiin etso toimittaa biomassavoima- neenaan lähiympäristöstä saatavia metsätäh- tuihin tilauksiin. laitoksen yhdistettyyn lämmön teitä kuten haketta ja kuorta. Vimmerby Energi & Miljö AB toimit- ja sähkön tuotantoon Vimmer- ”Valitsimme Metson toimittajaksemme, taa asiakkailleen uusiutuvilla energialähteillä Mby Energi & Miljö AB:lle (VEMAB) Ruotsiin. koska se pystyy toimittamaan luotettavan tuotettua sähköä ja lämpöä. Yhtiön toiminnot Vimmerbyn Tallholmeniin rakennettava lai- teollisen mittakaavan yhteistuotantolaitok- painottuvat Vimmerbyn ja Hultsfredin kun- tos varmistaa kilpailukykyisen kaukolämmön sen, joka vastaa erilaisia energiamuotoja kos- tiin. Vimmerby Energi & Miljö AB on Vim- tuotannon kunnan tarpeisiin ja pienentää keviin tarpeisiimme. Laitos on meille merkit- merbyn kunnan omistuksessa, ja sen toimin- CO2-päästöjä. Laitos otetaan käyttöön vuo- tävä investointi. Toivomme, että projekti jat- not on ISO 14001- ja ISO 9001 -sertifioitu. den 2014 lopulla. Tilauksen arvo on noin 25 kuu yhtä hyvin kuin se on alkanutkin ja että Metson massa-, paperi- ja voimantuotan- miljoonaa euroa. laitos on valmis lämmön ja sähkön tuotan- toammattilaiset ovat erikoistuneet prosessei- Metson toimitus sisältää leijukerrostek- toon syksyllä 2014”, toteaa Vimmerby Ener- hin, koneisiin, laitteisiin, palveluihin, paperi- nologiaan perustuvan voimalaitoksen. Au- gi & Miljö AB:n projektipäällikkö Mats-Len- konekudoksiin ja suodatinkankaisiin. Tarjon- tomaatiojärjestelmä perustuu Metso DNA nart Karlsson. tamme ja kokemuksemme kattavat prosessin -teknologiaan, ja lisäksi Metso toimittaa sa- ”Arvostamme suuresti VEMAB:n luot- koko elinkaaren: uudet tuotantolinjat, uudis- vukaasujen lauhdutusjärjestelmän. Toimituk- tamusta meihin. Projekti on alkanut onnis- tukset ja palvelut. seen sisältyy myös asennus, koulutus ja käyt- tuneesti ja hyvässä yhteistyössä VEMAB:n töönotto. kanssa. Tilaus on meille merkittävä, ja olem- Lisätietoja: Kattilalaitoksen lämpöteho on 26 MW ja me varmoja, että voimalaitos vastaa kaikkia Olli Elo, Director, Power Plants, sähköteho 7 MW. Savukaasujen lauhdutus- asiakkaan odotuksia”, sanoo Metson Voiman- Scandinavia and North East Europe, järjestelmän lämpöteho on 4,5 MW. Laitos tuotanto-liiketoimintalinjan myyntijohtaja Heat & Power, Power business line, pystyy toimittamaan kaukolämpöverkkoon Mikael Barkar. Metso, puh. +358 40 556 5504 ja paikalliselle teollisuudelle vettä eri lämpö- Pääosa tilauksesta sisältyy Metson Massa, Mikael Barkar, Director, Sales, tiloissa, ja lisäksi se toimittaa höyryä paikal- paperi ja voimantuotannon vuoden 2012 nel- Scandinavia and North East Europe, liselle panimolle. Tuotettu sähkö toimitetaan jännen vuosineljänneksen saatuihin tilauksiin Heat & Power, Power business line, valtakunnan verkkoon. Miehittämättömään ja automaatiojärjestelmä Automaation vuo- Metso, puh. +358 40 534 4607 käyttöön suunniteltu laitos käyttää polttoai- den 2012 neljännen vuosineljänneksen saa-

10 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 AREVA on sitoutunut tekemään Olkiluoto 3:n valmiiksi mahdollisimman ripeästi ja turvallisesti

astineena TVO:n ilmoitukseen Olki- luoto 3 –projektin aikataulusta, ARE- VA-Siemens-konsortio haluaa korostaa Vasiakkaansa vastuuta, jotta projektille saadaan aikaan toteuttamiskelpoinen aikataulu. AREVA-Siemens konsortio ja TVO havaitsi- vat jo joulukuussa 2011 yhdessä, että automaatio (Instrumentation & Control, I&C) on kriittinen tekijä projektin etenemisessä. Viime vuoden ai- kana konsortio on pyytänyt TVO:lta huomatta- vasti aktiivisempaa yhteistyötä, jotta automaati- ojärjestelmälle saadaan lopullinen viranomais- hyväksyntä. AREVA-Siemens-konsortion näkemyksen mukaan TVO ei ole huolehtinut riittävästi omis- ta velvollisuuksistaan, jotta projekti voisi edetä suunnitellusti. AREVA korostaa, että EPR™-reaktorin auto- maatiojärjestelmä tarjoaa merkittäviä turvalli- suusparannuksia ydinvoiman tuotantoon ja että se on jo saanut hyväksynnän sekä Ranskan että Iso-Britannian säteilyturvallisuusviranomaisilta. AREVAn pitkä kokemus kolmannen su- kupolven ydinreaktoreiden rakentamisessa on osoittanut, että saumaton yhteistyö asiakkaan kanssa on avaintekijä projektien onnistumises- sa. Kiinassa Taishan 1 ja 2 EPR™-projektit ete- nevät lähes kaksinkertaisella vauhdilla Olkiluoto 3:een verrattuna.

Kontaktit Virginie Moucquot-Laiho Suomen viestintäjohtaja, AREVA Puh. +358 44 324 4607 [email protected]

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 11 IMO:n pääsihteeri Sekimizu pitää Suomea edelläkävijänä ansainvälisen merenkulkujärjestö Samalla hän painotti, että koska muutokset Ministeri Kyllösen mukaan Suomen IMO:n pääsihteeri Koji Sekimizu tulevat voimaan yhteiskunnan vaatimuk- kannattaa nyt hyödyntää sitä, että olemme vierailee Suomessa 6.-9.3. Pääsih- sesta, yhteiskunnan täytyy osallistua taakan edelläkävijöitä. Kteeri Sekimizu ja liikenneministeri Merja kantamiseen. Merenkulkuelinkeino tarvit- – Suomessa on meriteollisuutta, ympä- Kyllönen keskustelivat tänään talvimeren- see nyt valtion tukea uusiin säännöksiin so- ristöteknologiaa ja sekä uusien polttoainei- kulusta ja IMO:n työstä arktisen merenku- peutumisessa. den osaamista, joita tullaan tarvitsemaan lun turvallisuuden edistämiseksi. Esillä olivat Pääsihteeri Sekimizun mukaan Suomi viimeistään silloin kun globaalit päästörajoi- myös merenkulun ympäristökysymykset ja on edelläkävijä sopeuttamistoimissa ja inno- tukset tulevat voimaan. Tämän päivän haas- tulevaisuuden polttoaineet, kuten nestey- vaatioiden hyödyntämisessä. Suomi on hyvä teet ovat meille tulevaisuudessa kilpailuetu, tetty maakaasu (LNG). Tapaamiseen osal- esimerkki siitä, kuinka yhteiskunta ja meren- korostaa Kyllönen. listuu myös Ahvenanmaan ministeri Roger kulkuala voivat yhdessä sopeutua muutok- Nordlund. seen, ja kuinka Suomen hallitus on tässä ti- Ministeri Kyllönen kertoi Suomen so- lanteessa aktiivisesti toiminut. peuttamistoimista, alusten ympäristötu- Sekimizu pitää Suomea ympäristöystä- kiohjelmasta ja siitä, että EU:n komissio on vällisen merenkulun johtavana maana ja toi- Lisätietoja: puoltanut Suomen valtion taloudellista tu- voi muiden maiden seuraavan perässä. Seki- erityisavustaja Sarianne Hartonen, kea varustamoille alusten ympäristöinves- mizun mukaan LNG on merenkulun tule- p. 0295 34 2325, 050 371 2294 tointien toteuttamiseksi. vaisuuden polttoaine. Hän piti ensimmäistä yksikön päällikkö, hallitusneuvos Pääsihteeri Sekimizu korosti vierailul- LNG-käyttöistä Viking Grace -matkustaja- Silja Ruokola, p. 0295 34 2367, laan, että IMO:n päätökset laivojen rikki- alusta erittäin hyvänä esimerkkinä suoma- 040 580 0894 päästöjen vähentämiseksi pitävät ja ne pan- laisesta innovatiivisuudesta. naan täytäntöön suunnitelmien mukaan. Rikkisääntelytyöryhmän Svavelarbetsgruppens raportti julkaistu tänään rapport publicerades idag

ansliapäällikkö Erkki Virtasen vetämän rikkisääntelytyö- anslichef Erkki Virtanen har lett en arbetsgrupp som utar- ryhmän toimenpideohjelma keinoista, joilla EU:n rikkidirek- betat ett åtgärdsprogram för hur EU:s svaveldirektivs nega- tiivin kielteiset vaikutukset maamme kilpailukyvylle voidaan tiva följder för Finlands konkurrensförmåga kan kompen- Kkompensoida, perustuu laajaan ja syvälle käyvä analyysiin. Kseras .Arbetsgruppens åtgärdsförslag grundar sig på en bred och Varustamoita koskevat työryhmän toimenpide-vaihtoehdot ovat ingående analys. sellaisia, että niillä aikaansaadaan sekä kauppalaivaston uusimista et- Arbetsgruppens åtgärdsalternativ som gäller rederierna är så- tä kustannusleikkauksia, joilla helpotetaan ympäristöinvestointeja jo dana, att de skulle leda till både en förnyelse av handelsflottan och olemassa oleviin aluksiin. kostnadsnedskärningar som skulle underlätta miljöinvesteringar på Varustamoiden kanta on sama kuin työryhmällä: yksi toimenpide befintliga fartyg. ei riitä vaan tarvitaan useamman tukimuodon yhdistelmää. Toimen- Rederierna delar arbetsgruppens bedömningar: en åtgärd är inte pideohjelmaan on sisällytettävä sekä lyhyen tähtäimen suoria tukia, tillfyllest utan det behövs en kombination av olika stödformer. Åt- joilla alusten kohoavat polttoainekustannukset ja ympäristöinves- gärdsprogrammet bör därför innehålla både kortsiktiga stödåtgärder tointeja helpotetaan ja pidemmän aikavälin keinoja, joilla vaikutetaan ägnade att kompensera fartygens ökande bränslekostnader och un- siihen, että Suomen ulkomaankaupan merikuljetuksiin on riittävästi derlätta miljöinvesteringarna och långsiktiga åtgärder, som leder till tarjoilla jäissäkulkevia ja ympäristöystävällisiä suomalaisia laivoja. att det finns tillräckligt med isgående och miljövänliga finska fartyg för Finlands utrikeshandels transportbehov.

Suomen Varustamot ry Rederierna i Finland rf Hans Ahlström Varatoimitusjohtaja vice verkställande direktör p. 040-7257110

12 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 Wärtsilä gets propulsion order for the first LNG powered ferry in North America ärtsilä, the marine industry’s cle emissions are negligible at almost zero All in all, Wärtsilä has now sold more than leading solutions and services percent. This level of environmental sustain- 2000 of its gas fuelled engines, which togeth- provider, has been awarded the ability even exceeds the emission reductions er have accumulated more than 7 million op- Wcontract to supply the gas powered propul- mandated by the strict local regulations. The erational running hours in both land-based sion machinery and corresponding gas stor- IMO has designated some U.S. and Cana- and marine applications. We are extreme- age and handling systems for a new passen- dian waters as an Emissions Control Area ly proud to be contributing in a meaning- ger ferry. The vessel has been ordered by Ca- (ECA). This is in line with the International ful way towards more sustainable shipping,” nadian operator Société des traversiers du Convention for the Prevention of Pollution says Aaron Bresnahan, Vice President, Québec (STQ), and will be the first North from Ships (MARPOL). The North Amer- Wärtsilä Ship Power, Sales. American ferry to be powered by liquefied ican ECA became enforceable in August ”I am very happy with the outcome of natural gas (LNG). The ship is being built 2012. the very demanding design and construc- by Fincantieri Cantieri Navali Italiani in Italy tion process for this new ship due to start and will be used on routes crossing the St. Long experience in gas service in Matane, Baie-Comeau and God- Lawrence River. The Wärtsilä contract was technology bout in 2015. At 130 meters long and with signed in October, 2012. The Wärtsilä equip- a capacity for 800 passengers and 180 cars, ment is due to be delivered in the autumn In addition to the four main power gener- the new ferry will be much larger and bet- 2013, and the vessel is scheduled for delivery ating sets, Wärtsilä will also supply its in- ter equipped than the ”Camille-Marcoux” by the end of 2014. novative LNGPac system. Designed and de- that it will replace. Its larger hold capacity The ferry is being built to comply with veloped by Wärtsilä, the LNGPac comprises will be suitable for all types of vehicles. The the stringent emission regulations applicable onboard LNG bunkering, storage tanks and crossing will be a more pleasant experience to its area of operation. With the Wärtsilä handling equipment, as well as the related for passengers,” comments Georges Farrah, 34 dual-fuel generating sets, which will pro- safety control and automation systems. The CEO of STQ. vide the main power generation, the strin- entire Wärtsilä propulsion solution is de- gent regulations will clearly be met. By op- signed with a focus on safety and simplicity. For further information erating on LNG, nitrogen oxide (NOx) emis- All engines can be seamlessly switched to please contact: sions are at least 85% below those specified marine diesel oil (MDO) operation, should Mr Johan Hansten in the current International Maritime Or- gas not be available, thus full redundancy Area Director, Sales ganisation (IMO) regulations, and the CO2 can be achieved. This ensures that the safety Wärtsilä Ship Power emissions are some 25% less than those of a factor is at the highest possible level. Tel. +358 40 552 5227 conventional marine engine running on die- ”Wärtsilä is the established global lead- [email protected] sel fuel. The sulphur oxide (SOx) and parti- er in dual-fuel and gas engine technologies.

CMA CGM deklarerar optionen för Midas

idas kontrakt med CMA CGM Miranda förlängning med Att göra dessa två förlängningar på da- var på 1+1 år med start från 30 Trasmed gens svaga marknad är mycket positivt. april 2012. Den 27 februari med- Mdelade CMA CGM att de ville utnyttja op- Även Acciona Trasmediterranea är nöjda tionen och förlänga avtalet med ett år, dvs och har utnyttjat sin första option och för- till april 2014. längt Mirandas befraktning till slutet av ju- Samtidigt kom vi överens om att befrak- ni. Trasmed har därefter ännu möjlighet att taren fick en ny option på ett år. Om den ut- förlänga avtalet till slutet av december 2013. nyttjas kör Midas alltså för CMA CGM till Mv Miranda går i Trasmeds trafik på Med- april 2015. Mv Midas går i CMA CGM:s tra- elhavet mellan Barcelona, Valencia, Palma För ytterligare fik i Karibien mellan Phillipsburg, Christian- och Ibiza. information, kontakta sted, San Juan, Charlotte Amalie, Basseterre, Goda nyheter och Trasmed motiverade Eva Mikkola-Karlström, telefon Point A Pitre och Gustavia. förlängningen på följande sätt 018-528282, www.godbyshipping.fi, Samarbetet med CMA CGM har löpt Chrtrs consider Owners and Owners www.cma-cgm.com eller www.tras- mycket bra och vi ser förlängningen som ett crew very professional, and the Vessel a mediterranea.es. tydligt tecken på att kunden är nöjd med be- good RoRo and these are the reasons why Med vänliga hälsningar sättning och fartyg. they wish to extend the contract.

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 13 Teksti Riitta Ahonen Matkailujäänmurtaja Kuvat Timo Lindholm Samposta pidetään hyvää huolta Kemissä

Entinen valtion Karhu-luokan jäänmurtaja Sampo on toiminut mat- kailujäänmurtajana Perämerellä jo 25 vuoden ajan. Erityisesti sähkö- ja konetekniikan suhteen on tehty huomattavan paljon työtä. Laivan usko- taan kestävän vielä pitkään.

onepäällikkö Mikko Mustonen tion palveluksessa 1960–1987. Aktiivipalve- aloitti työskentelyn 25 vuotta Pe- lu loppui keväällä 1987, kun Merenkulkuhal- rämerellä risteilleellä matkailujään- litus poisti sen käytöstä. Karhu-luokan alus- Kmurtaja Sampolla reilu vuosi sitten. Ensim- ten 17,4 metrin leveys ei enää riittänyt uu- mäinen risteilykausi Mustosella meni tree- sien kauppalaivojen avustamiseen. Murtaja natessa tulevaa työtä ja tutustuessa 1960 val- romutettiin, Karhu päätyi Neuvostoliittoon mistuneen jäänmurtajan tekniikkaan. ja Sampon uudeksi omistajaksi tuli Kemin – Konepäällikkö Martti Sakko, 1.kone- kaupunki 14.10.1987 tehdyllä kauppakirjalla. mestari Teuvo Juopperi sekä sähkömestari Kemin kaupungin rohkea ja rajoja rikkova Jukka Ylisuvanto ja konekorjausmies Asko idea osoittautui jatkossa toimivaksi. Juntunen esittelivät Sampoa ja tutustuttivat Kauppahinta oli miljoona markkaa, jota konehuoneen erilaisiin järjestelmiin, muun voi pitää sangen kohtuullisena ottaen huo- muassa voitelujärjestelmään. He opastivat mioon Sampon kunnon. kuuntelemaan koneen ääniä, haistelemaan hajuja ja tuntemaan oikeat tärinät. Vanhassa Sampon muodonmuutos laivassa on vähän automaatiota valvomassa, Turussa joten omat aistit ovat tärkeät, sanoo Mus- tonen. Samposta kuoriutui maailman ensimmäinen Vanhalla jäänmurtajalla työskentelevät matkailujäänmurtaja Aurajoen kuivatelakal- eivät voi luottaa siihen, kaikki on kunnos- la. Turun korjaustelakka Oy toteutti muutos- sa, jos hälytystä ei tule. Konemestarilta mil- työt, joissa laivan tekniikka käytiin perusteel- tei vaaditaan, että hän on aidosti kiinnostu- lisesti läpi, niin että kaikki oli varmasti kun- nut vanhoista laivoista ja niiden tekniikasta. nossa tulevaa tutkimus- ja risteilytoimintaa Juuri siitä syystä Mustonenkin tuli Sampolle varten. Kaksi keulapotkuria poistettiin, sillä töihin. tarkoituksena oli jatkossa kokeilla erilaisia Jäänmurtaja Sampo toimi Suomen val- irtokeuloja ja testata niiden jäänmurto-omi-

14 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 naisuuksia. Sampon ensimmäinen kapteeni Christian Grönvall on generaattoria, yhteisteholtaan noin 800kW. Tämän lisäksi on hätäge- muistellut, että kaupan päälliseksi saatiin vielä aika paljon varaosia- neraattori, jonka teho on noin 200 kW. Määrältään tämä laivan tuot- Sampohan oli viimeinen laiva, jossa sen tyyppisiä varaosia tarvittiin. taman sähkön kokonaistehomäärä vastaa noin vajaata puolta Kemin Vuosina 1964–1995 yli 50 laadukasta laivasisustusta suunnitel- kaupungin käyttämästä kesäaikaisesta sähköhuipusta, sanoo sähkö- lut sisustusarkkitehti Vuokko Laakso suunnitteli Sampolle uuden mestari Jukka Ylisuvanto. ilmeen samanlaisella pieteetillä kuin hän oli tehnyt kaikki muutkin Sampolla on laivoista tuttu, maasta erotettu sähköjärjestelmä, työnsä. jossa on normaali maissakin käytössä oleva 230V/400V vaihtojänni- Vain miehistön tilat, komentosilta ja konehuoneet jäivät alkupe- te, mutta nollajohdinta ei käytetä. Tämä aiheuttaa sen, että normaalit räiseen kuntoon. Sampo saapui Kemiin 3.3.1988 ja lähti heti kuuden kolmevaiheiset laitteet, kuten esimerkiksi suuret keittiökoneet eivät viikon tutkimusmatkalle. Ensimmäinen tilausristeily oli 15.4.1988. toimi sellaisenaan, vaan niiden täytyy olla niin sanottua marine-mal- Wärtsilän konkurssin myötä 1989 tutkimustoiminta loppui. lia, jossa tämä on otettu huomioon. Useimmat normaalit yksivaihei- Tutkimustoiminnasta saatavien tulojen ehtyminen oli vähällä kaa- set laitteet toimivat kylläkin normaalisti. taa Sampon toiminnan. Sampolla kävi risteilykausilla vuodes- Generaattorit ja potkurimoottorit ovat erinomaisessa kunnossa. ta 1988 vuoteen 1992 alle 3 000 matkailijaa eikä se riittänyt saa- Ne on puhdistettu erityisellä hiilidioksiditekniikalla kaksi kertaa vii- maan toimintaa kannattavaksi. Kemin kaupunki pelasti jäänmur- tajayhtiön konkurssilta ostamalla Sampon 1992 ja ottamalla yhtiön 4 451 000 markan velat vastattavakseen. Sampo siirtyi kaupan myö- tä Kemin satamalaitoksen hallintaan. Toiminta muuttui pian kan- nattavaksi ja risteilyvieraiden määrä nousi kaudella 1999–2000 jo yli 10 000:een. Tähän päivään mennessä Sampolla on käynyt vajaa 200 000 risteilyvierasta yli 50 maasta. Sampon omistaa nyt Kemin Satama Oy.

Sampo paranee vanhetessaan

Sampon potkureita pyörittävä järjestelmä koostuu kahdeksasta ta- savirtageneraattorista, joiden yhteenlaskettu teho on noin 6 000kW. Niitä pyörittää neljä Wärtsilä-Sulzer kaksitahtidieseliä. – Normaalia vaihtovirtaa eli käyttösähköä valmistaa kolme apu-

Sampon konehuoneen etuosa ja voiteluöljy- ja Pääkone numero 2 polttoaineseparaattori.

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 15 meisen kymmenen vuoden aikana ja uusintalakattu. Generaattorei- den suojat puretaan joka syksy, suoritetaan perusteellinen tarkistus ja puhdistus sekä tarvittava hiiliharjojen vaihto. Tällä tavalla varmis- tetaan laitteiden häiriötön toiminta risteilykauden aikana. – Tuntuukin todella siltä, että Sampo on vuosi vuodelta parempi. Hyvä kunto johtuu siitä, että laivan miehistöllä on Sampoon tietty suhde- se on kuin oma laiva. Koska varaosiakin tuntuu olevan saata- villa, en näe siten rajaa sille, kuinka pitkään Sampo pystyy vielä toi- mimaan, jatkaa Ylisuvanto.

Kevään merkki on kannella kävelevä konemies

10 vuotta nuorempiin laivoihin tuli jo elektroniikka mukaan. Sam- possa sitä ei vielä ole ja se tekee laivan kestäväksi ja toimintavarmak- si. Toukokuussa Sampolla on edessä kolmivuotistelakointi Naanta- lin korjaustelakalla. Samalla reissulla Sampo liittyy näyttelyalukseksi 17–26.5.2013 väliseksi ajaksi Forum Marinumin museoalusten jouk- koon. Samposta on pidetty Kemissä hyvää huolta- 53-vuotias rouva voi hyvin. – Henkilökuntaan kuuluu ahkeria ja työhönsä sitoutuneita ihmi- siä, jotka huoltavat laivaa joka kauden jälkeen ja rutiinitarkastuksia tehdään päivittäin. Viime helmikuu oli tosin niin vilkas, että aikaa huolloille ei jäänyt, sanoo Mustonen. Sampon vuosittainen ajomäärä on nykyisin 300 tuntia. Viime vuosina varaosia on saatu espanjalaiselta perhevalimolta. – Karhu-luokan murtaja on yhä töissä Venäjällä. Heillä on samat ongelmat varaosien löytämisen kanssa ja olenkin ollut yhteydessä Pääkone numero 2, sylinterikannet.

Kapteeni Petter Tähtinen aloitti työt Sampolla risteilykauden Konepäällikkö Mikko Mustonen (taustalla) käynnistää Sampon 2005–2006 alussa. yhdessä konekorjausmestari Asko Juntusen kanssa.

Sähkömestari Jukka Ylisuvanto tarkkailee valvontataulusta nap- Oppaiden esimies, tietoliikenneinsinööri Raffaello Tesi on ollut peja painamalla koneiston eri järjestelmien lämpötiloja- juuri radioamatööriharrastaja nuoruudesta saakka. Sampolta hän on nyt apukone 4:n voiteluöljyn lämpötilaa. saanut yhteyden mm. Australiaan, Japaniin ja Kuubaan.

16 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 heihin. Apu voi löytyä yllättävän läheltä. Viimeksi saimme tilattua huuhtelupumpun männän helman Myllyrannan konepajalta Kemis- tä. Uskon, että he ja muutkin konepajat auttavat meitä saamaan va- raosia tulevaisuudessakin. Puolen miljoonan euron peruskorjaus tehtiin 2010–2011. Seu- raava suurempi huolto tehdään 2020. Mustonen ja Ylisuvanto jakavat yli 50 maasta tulevien risteilyvie- raiden ”Once in lifetime” – elämystä ja kertovat heille auliisti laivan toiminnasta jokaisella risteilyllä. Miehistö käynnistää apukoneet kello 9.15 ja pääkoneen 11.30. Päiväristeilylle lähdetään kello 12. Sydäntal- ven tekniikan miehet viettävät konehuoneessa. Perämeren kevätau- rinkoa sentään päästään ihailemaan. – Kevään merkki on kannella kävelevä konemies, toteaa Mus- tonen.

Kirjoittaja Riitta Ahonen on kirjoittanut kirjan Sampo 25 vuotta matkailujäänmurtajana arktisilla vesillä, Kemin Matkailu Oy 2013 Muistelo ammattitoverista joka kuoli työtä tehdessään!

li 20 marraskuuta 1958. Sain kii- nulle mitään ottaessani puhelimella vastaan taa laiva, sillä meitä oli koneessa vain kolme reellisen puhelinviestin varusta- jobin. Näin Petteri minulle onnettomuuden miestä, Petteri minä ja moottorimies. Sillä molta, oli lähdettävä kiireesti Tur- minulle selosti. Laivan tullessa kohti Turkua, edessä oli syysmyrskyinen Itämeri, Englan- Okuun ja kyseessä oli 498 bruttovetoinen ms oli ollut pientä hiivaria, ja joku täkkimiehistä nin kanaali sekä piskajan lahti jonka kaut- Lillgard. Kun tulin laivalle, se oli pieni ahve- oli heittänyt pressun akkumulaattorien va- ta ajoimme Ranskan Bordeuxiin. Piskajalla nanmaalainen takatuuppari, moottorilaiva. rastotilasta tulleen raakkitorven, eli ilman- oli kovasti pahanlaista myrskyä, ja kun me- Ensiksi en löytänyt ketään konepuolen mie- vaihtotorven päälle, ilmeisesti suojatakseen nin syömään, sain kaikki irtokamat päälleni hiä, niinpä menin konehuoneeseen. Kun olin sitä lentäviltä vesipärskeiltä, ja sitten alkoi ta- messissä. Sitten hytissä meinasi käydä köpe- menossa ovesta, tuli siihen vihainen nuori- pahtua. I-perämies, eli försti oli tuonut ko- lösti, kun tuli niin paha aalto, joka raviste- mies joka huonolla suomenkielellä komensi nehuoneeseen shiifille, joka oli hyvä hitsari, li ja rytkytti pientä takatuupparia, että vaa- ”seis, seis, mihin sinä olet menossa”, ei sin- korjattavaksi jonkin särkyneen osan täkiltä. tekaapin ovi irtosi ja olin vähällä saada sen ne saa mennä. Minua hiukan huvitti, kun en Hän palasi välittömästi takaisin täkille. Sil- päälleni punkassa, mutta pääsin sen verran tiennyt tilanteen vakavuudesta. Sitten sain loin se oli tapahtunut, akkumulaattori säili- väistämään, ettei osunut. Pääsimme lopulta sanottua, ”etten ole sivullinen, tulen tänne öön oli latauksen aikana ilmeisesti kertynyt Bordeuxiin ja purkamaan lastia. Tietysti pi- konepäälliköksi”. Silloin nuorelle miehel- paineellista kaasua joka valui luukun kautta ti tuommoisen merimatkan jälkeen päästä le tuli hämmästynyt ilme ja hän pyyteli an- konehuoneeseen ja syttyi hitsauskipinästä. vähän leputtamaan ja ottaa pari kaljaa, että teeksi käytöstään, mutta hän ei tiennyt, että Sellaisella seurauksella, että luukku repesi olo vähän paranisi. No ei se ollut niin help- uusi konepäällikkö oli jo tullut ottamaan va- skotista ja lensi valtavalla voimalla päin si- poa kun ei ollut kuin suomen vanhaa rahaa, kanssin vastaan, edellisen kuoleman jälkeen. vuskottia, vieden shiifin pään mennessään joka ei meinannut kelvata missään. Ensim- Sitten menimme konehuoneeseen, joka oli joka murskautui pieniksi kappaleiksi. Lai- mäisessä pankissa, jossa kävin, sanottiin, et- kuin hirmumyrskyn jäljiltä. Turkkipellit yl- va oli edellisenä päivänä tullut satamaan ja tei tässä pankissa vaihdeta suomen valuttaa, häällä sikin sokin, työkalut ja muutkin tava- tietysti sinne oli rynnännyt heti useita lehti- menkää tuhon toiseen. Kävin toisessa vaan ei rat pitkin konehuonetta. Alas tullessa leida- miehiä, ynnä muita utelemaan tapahtunut- onnistunut sielläkään Vasta kolmannessa se rin oikealla puolella oli pieni työpöytä jota ta. Tästä johtui Petterin tressi kun tulin lai- onnistui huonolla kurssilla, mutta pääsinpä vastapäätä oli skotissa aukko, ehkä noin 0,5 vaan. Sain vielä tietää että shiiffi oli tehnyt lopultakin virvottavien juomien pariin. Mut- metriä kanttiinsa, siihen vahvasta teräksestä ennenkin paljon hitsauksia täkille siinä sa- ta sitten oli kotimatka edessä ja tietysti pe- tehty luukku oli työpöydällä, kiinnityssara- malla paikalla, ilman mitään vahinkoja, jo- rinteinen merijoulu, sehän kului normaalisti nat repeytyneenä irti. Verijälkiä oli kaikkialla ten raakitorven peittämisellä oli ollut kiis- syöden jouluruokia, pientä hartautta ja työtä ja pieniä aivonkappaleita oli lentänyt ympä- taton osuus onnettomuuteen. Kun olimme tehden, mitenkä muutoin? Tämän pääasialli- riinsä joita löysimme vielä useiden päivien- siivonneet paikat ja laiva saanut lastin ruu- sesti kirjoitin työnsä tehneelle ja sen äärestä kin jälkeen. Minä olin aivan äimänä, en oi- maansa, olimme valmiit lähtemään merelle. poisnukkuneelle ammattitoverille. Vaikka en kein pystynyt heti analysoimaan mitä oli voi- Onnettomuudesta ei sen enempää puhuttu, häntä koskaan nähnytkään, halusin vain täl- nut tapahtua. Sitten Petteri, se nuorimies ja tietysti jokainen omassa mielessään pui ta- lä pienellä tarinalla muistaa, että näinkin voi I-mestari, rupesi selvittämään tapahtunutta pahtunutta. Mutta töiden pitää jatkua, sehän lähtö tulla vaikkei sitä kukaan toivo. jota oli sattunut kun laiva oli tulossa Turun on elämisen ehto. Petteri oli hyvin vaitonai- satamaan, josta varustamo ei ilmoittanut mi- nen siitä asiasta ja meillähän oli täysi työ hoi- Jorma Kataja

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 17 Forssalainen Envor tekee Mariellan ja XPRS:in ruokatähteistä biokaasua Biojätteen keräys vähentänyt ruokahävikkiä Viking Linen laivoilla orssalaisen ympäristönhuoltoyritys Envor Goupin biojätteenke- Envorin suunnitelmissa on biokaasun räyspalvelu on onnistunut vähentämään huomattavasti Viking jalostus liikennekäyttöön Linen laivojen biojätteen määrää. FEnvor kerää biojätteet Viking Mariellalta ja XPRS:iltä laivojen tul- Envor tekee laivojen biojätteestä biokaasua forssalaisteollisuuden tar- lessa Helsingin satamaan ja kuljettaa ne Forssaan hyötykäytettäviksi. peisiin. Parhaillaan Envor on toteuttamassa biokaasun puhdistuspro- Jätteistä tehdään biokaasua. sessia, jonka avulla yhtiö aloittaa liikenteeseen sopivan biokaasun ja- Biojätteen määrä on Mariellalla ja XPRS:llä vähentynyt vuodessa lostuksen. kolmasosan. Kun laivoilla vuonna 2011 syntyi noin 220 grammaa bio- Biokaasun puhdistus on luonnollinen kehitysaskel Envorille, joka jätettä per matkustaja, tuli sitä vuonna 2012 enää noin 150 grammaa. on Suomen suurin biojätteen käsittelijä. Envorin tuottaman biokaasun – 70 gramman pudotus matkustajaa kohden on merkittävä vähen- määrä vastasi vuonna 2012 noin 3 500 000 litraa dieselöljyä liikenne- nys, sanoo Viking Linen ympäristökoordinaattori Susanna Airola. käyttöön muunnettuna. Envor Group Oy aloitti Viking Mariellan biojätteen keräyksen – Tavoitteena on, että loppuvuodesta meillä on valmiina tankka- vuonna 2010 ja XPRS:n vuonna 2009. Hävikin määrä on pudonnut, usasema, jonka kapasiteetti riittäisi kuuden ajoneuvon tankkaamiseen koska laivoilla pystytään erilliskeräyksen ansiosta paremmin seuraa- vuorokaudessa. Tällöin myös Vikingin biojätteen keräyksessä voidaan maan biojätemääriä ja puuttumaan syihin. alkaa hyödyntää päästötöntä biokaasua, Mika Laine kertoo. Viking Line kerää biojätteet erikseen talteen ja hyötykäytettäviksi Envorin suunnitelmissa on tulevaisuudessa avata Forssaan myös Mariellalta, XPRS:ltä ja uudelta Grace-laivalta. Sen biojätteestä teh- julkinen kaasuntankkauspiste. Suomessa kaasun käyttö kehittyy ja dään biokaasua Tukholman joukkoliikenteen busseihin. kaasukäyttöisten ajoneuvojen määrä kasvaa. Envorin kehittämä ja- Mariellan ja XPRS:n biojätemäärät ovat noin 20 prosenttia laivoilla lostusmalli tulee mahdollistamaan pienimuotoisten tankkausasemien syntyvästä kokonaisjätemäärästä. Biojätteen eli lähinnä ruokatähtei- määrän lisäämisen merkittävästi. den vähentämiseksi on tehty töitä jo usean vuoden ajan. Biojäteketju – On mahdollista, että meillä tuotettu biokaasu nesteytetään ja alkaa jo siitä, millaisia buffet-pöydän astiat ovat ja kuinka suuriin pa- voidaan hyödyntää Viking Linen laivojen polttoaineena. Näin buffet- loihin esimerkiksi kala on leikattu. pöydästä tähteeksi jääneet katkaravut muuttuisivat laivojen polttoai- – Tavoitteena on, että ihmiset eivät ottaisi liikaa ruokaa lautasil- neeksi. Se olisi todellista kierrätystä, Laine nauraa. leen, Susanna Airola sanoo. Viking Linella biojätteen keräys on yksi yhtiön ympäristöstrategian osista. Biojätteen käsittelyä ei vielä laivayhtiöiltä vaadita, mutta Viking Tiukan aikataulun räätälöity palvelu Line on halunnut olla asiassa etujoukoissa. – Biojätteen hyötykäyttö on todella hienoa toimintaa ja toivomme, Uusimmilla aluksille, kuten XPRS:llä ja Gracellä biojätteitä varten on että pystymme kehittämään erilliskeräystä myös muilla aluksillamme, rakennettu nykyaikainen biojätteiden erilliskeräysjärjestelmä. Aluksilla Susanna Airola Viking Lineltä sanoo. on keittiöissä ja pentterissä imupisteitä, joista ruoka menee jätemyllyn Toivotamme median tervetulleeksi tutustumaan Viking Linen kautta tankkiin, joka taas tyhjennetään imuautolla. biojätteen keräykseen laivoilla ja Envorin toimintaan Forssassa. Ju- Mariellan keittiössä biojätteet puolestaan kerätään useisiin 140 tunteko- ja muut yhteydenottopyynnöt alla mainituille henkilöille. litran vetoisiin astioihin, jotka niiden täytyttyä viedään autokannella olevaan kylmähuoneeseen. Envor Group hakee täydet jäteastiat ja tuo puhtaat tilalle aina laivan tullessa Helsinkiin. – Viking Line on hyvä esimerkki asiakkaasta, jolle Envor on rää- Lisätiedot: tälöinyt palvelun. Laivojen tiukan aikataulun takia toimintamme sa- Mika Laine tamissa on erityisen ripeää. Helsingin liikenne aiheuttaa myös omat Toimitusjohtaja Envor Group Oy haasteensa, mutta kertaakaan eivät ole astiat jääneet hakematta, sanoo p. 050 5566 786, [email protected] Envorin toimitusjohtaja Mika Laine. Luotettavat tuotteet voimalaitoksiin

Monivaiheiset höyryturbiinit Levylämmönsiirtimet 0,5 – 20 MW, yhdellä tai useammalla Magneettikytkin- ja lauhduttimet säädetyllä väliotolla ruuvipumput Tyhjiöpumput Sondex Tapiro Oy Ab Sinikellontie 10 A, 01300 Vantaa Puh. 09 755 981 [email protected] www.sondextapiro.fi

18 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 Nuoret aikuiset pärjäävät kaupungeissa ilman ajokorttia

un joukkoliikenne toimii hyvin, liik- jokainen kotiin jäävä henkilöauto vähentää – Kaikki duuni, mikä muistuttaa ener- kuminen sujuu ilman omaa autoa ja hiilidioksidipäästöjä. giansäästämisestä ja luonnonsuojelusta edis- ajokorttia. Erityisesti nuoret aikui- tää yhteistä hyvää. Se on työtä paremman Kset ovat löytäneet joukkoliikenteen eikä au- Älyä joukkoliikenteen yhteisön ja yhteiskunnan puolesta. tolla ole heille enää sellaista statusarvoa kuin lippujärjestelmiin ja vanhemmille sukupolville. kävelykatuja kaupunkeihin Liikkujan viikon Tukholmassa nuorten ajokortin hank- kampanja käyntiin kiminen on vähentynyt huomattavasti pa- Miettinen myöntää, että henkilöautolla on rantuneen joukkoliikennetarjonnan vuoksi. vielä statusarvoa länsimaisille miehille. Ima- Liikkujan viikkoa vietetään vasta syksyl- Trendi on ollut siinä määrin selvä, että on gokysymysten lisäksi autolla on toki käyttö- lä 16.–22. syyskuuta, mutta kampanja pyö- alettu puhua Tukholma-ilmiöstä. Vastaa- arvonsakin, varsinkin lapsiperheissä ja pie- rähtää käyntiin ja kampanjaan osallistuvissa va trendi on viime vuosina ollut nähtävissä nemmillä paikkakunnilla asuville. kunnissa tehdään monenlaista taustatyötä myös Suomessa erityisesti pääkaupunkiseu- – Mitä muusikoihin tulee, niin mehän järkevien arjen liikkumisvalintojen ja -mah- dulla. Tilastokeskuksen mukaan Helsingissä yleensä luotetaan taitaviin keikkabussien dollisuuksien hyväksi ympäri vuoden. ja Espoossa asuvista nuorista vuonna 2003 kuljettajiin. Joukkoliikenteessä olisi johdon- Viime vuonna osallistujakuntia oli en- ajokortin hankki heti 18 vuotta täytettyään mukaista, että samanlainen poletti toimisi nätysmäärä: 13. Virallisten kuntaosallistuji- 52 prosenttia, kun vuonna 2011 vastaava lu- kaikkialla. Jos Helsingistä saamani matka- en lisäksi yhdistykset ja järjestöt sekä yrityk- ku oli vain 43 prosenttia. Lisäksi autonomis- kortti kävisi myös Turussa ja Tampereella, set ovat tervetulleita mukaan kampanjaan tus on Uudellamaalla selvästi vähäisempää niin ilman muuta käyttäisin sitä. vapaamuotoisesti aktivoimaan suomalaisia kuin valtakunnallisesti. Autottomien asunto- Miettinen tunnustautuu myös kävelyka- fiksuun liikkumiseen. Liikenteen päästöt on kuntien osuus oli ylivoimaisesti suurin Hel- tujen kannattajaksi. Hänen entiseen kotikau- saatava pienemmiksi ja ilmastonmuutostah- singissä, jossa 54 prosenttia asuntokunnista punkiinsa Hämeenlinnaan saatiin aikanaan tia hidastettava. Kunnissa asukkaat voivat oli autottomia. kävelykatu vastustuksesta huolimatta. vaikuttaa tekemällä arjessaan viisaita kulku- – Pieni pätkä kävelykatua saatiin suuren tapavalintoja. Paleface jatkaa Liikkujan protestoinnin ja kalabaliikin rytmittämänä. Liikkujan viikon suojelija Paleface tunne- viikon suojelijana Autoton keskusta on selvä eurooppalainen taan Suomessa paitsi rap-artistina ja hipho- trendi. Toivon että Helsinkiin saataisiin lisää pin sanansaattajana myös yhteiskunnallise- Liikkujan viikon suojelijana vuonna 2013 jat- alueita, joissa ei autolla saa liikkua. na keskustelijana, joka sanoo tinkimättömän kava muusikko Karri Miettinen alias Pale- mielipiteensä aiheesta kuin aiheesta eikä face on huomannut saman ilmiön omassa Universaalia energiaa pelkää samalla sohaista muurahaispesään. ikäluokassaan. Kampanjaviikkoa Suomessa koordinoiva – Paljasjalkaisilla helsinkiläisillä ei enää Liikkujan viikko kehottaa ihmisiä ym- Motiva on valtion omistama asiantuntijayri- välttämättä ole ajokorttia. Kun joukkoliiken- päri Eurooppaa miettimään omien liikku- tys, joka kannustaa energian ja materiaalien nettä kehitetään viisaasti, niin ihmiset oival- misvalintojensa vaikutuksia ympäristöön ja tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. tavat kyllä, että sen käyttämisessä on järkeä. energiankulutukseen. Muusikko Miettinen Pelkästään länsimetron tulo parantaa jouk- taas laulaa tuoreella levyllään muun muas- koliikenteen houkuttelevuutta pääkaupun- sa universaalista energiasta. Mitä se oikein Lisätietoja: kiseudulla. Jengi pystyy helposti liikkumaan tarkoittaa? Sirpa Mustonen, puh. 050 370 6741, laajalla alueella muutenkin kuin omalla au- – Ihmisten välillä on näkymätöntä ener- [email protected], tolla, Miettinen sanoo. giaa, etenkin musiikki on sellaista. Laulussa- Motiva Oy Ilmaista joukkoliikennettä kannatta- ni universaali energia oikeastaan tarkoittaa Kaisa Kauhanen, puh.040 544 7879, va Miettinen on ilahtunut siitä, että valtion sitä, että vaikka ei ymmärtäisi jotain kieltä, [email protected], puolellakin on herätty, kun julkinen val- voi ymmärtää sävyt ja todelliset merkitykset Motiva Oy ta tukee joukkoliikennettä kuluvana vuon- ja viestit toisen puheessa. Kaikki kommu- na myöntämällä suurille kaupunkiseuduille nikaatio on lopulta samaa ja kaikki liike on joukkoliikennetukea reilut 10 miljoonaa eu- värähtelyä. Kaikki koostuu loppujen lopuksi roa. Valtionavustusta voi hyödyntää muun samasta materiaalista. muassa lippujen hintojen alentamiseen, joka Ihmisten välistä energiaa ei pidä säästel- vaatiikin valtion tuntuvaa osallistumista. Li- lä, mutta muuten yhteiskunnassa liikenne säksi esimerkiksi pääkaupunkiseudun kun- mukaan lukien energiansäästäminen ja ener- nat käyttävät tänä vuonna joukkoliikenne- giatehokkuus ovat tarpeen. Tästä Liikkujan tukeen 291 miljoonaa euroa. viikkoa koordinoiva Motiva ja kampanjan – Joukkoliikennetuki on tietoinen siirto suojelijaksi lupautunut Miettinen ovat yhtä päättäjiltä. Se kuulostaa hyvältä ja johdon- mieltä. mukaiselta tavalta käyttää julkista rahaa, sillä

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 19 Vaasanlaivat – vielä kerran! Peukut pystyyn Merenkurkun uutuudelle Wasa Expressille

940-luvulta saakka on ainakin kaksi- jasta kokivat välittömästi merisairautta, ruo- autolautoilla Botnia Express, Fenno Express, kymmentä matkustajalaiva- ja auto- kasalissa vesi hölskyi lattialla ja Holmögad- Polar Express ja Scania Express. Kun siir- lauttayritystä pyrkinyt liikennöintiin din lähettyvillä Pörtön kone sammui. On- rymme 70-luvulle ovat varustamon alukset 1Perämeren yli. Varsinkin rannikkoseudulla neksi miehistö löysi purjeen joka nostettiin ajanmukaiset ja niiden keski-ikä jää alle 20 Suomen puolella olivat kunnat osoittaneet ja matka jatkui näin kohti Uumajaa. Ennen vuoden. Heti 80-luvun alussa Wasa Express erityistä kiinnostusta kehittää lauttaliiken- perille tuloa Ruotsin tullialus tuli avuksi ja ja Botnia Express korvataan ajanmukaisilla nöintiä Suomesta Ruotsiin. Sen laajuutta hinasi laivan satamaan”. Paluumatka kuiten- ”Papenburgsisarilla” jotka olivat olleet Vi- voidaan ymmärtää maantieteellisenä ja his- kin onnistui hieman paremmin ja aikatau- king Linen 70-luvun liikenteessä, ja raken- toriallisena ilmiönä. Onhan kapeahko Me- lusta oltiin myöhässä vain pari tuntia, min- nettu Saksan Meyer Werft`illä 1970-luvun renkurkku jo vuosisatoja ollut tärkeä reitti ja kä jälkeen neitsytmatkaa juhlittiin Rantapa- alussa. Nämä uudet lautat pystyivät kuljet- samalla luonnollinen oikotie Itämeren poh- viljongissa, kertoi paikallislehti. Kymmenen tamaan jopa kaksi kertaisen määrän autoja joisrannikoiden ihmisten kesken. Vaihtoeh- vuotta myöhemmin oli tarvetta merkittä- verrattuna edellisiin. Vuonna 1979 päädyt- tona on ollut vain varsin pitkä maantieyh- vään lisärahoitukseen ja metsäkonserni En- tiin uuteen varustamonimeen: Vaasanlaivat teys pohjoisessa. so Gutzeit otti ohjakset käsiinsä varustamo- oy – Vasabåtarna Ab. toiminnassa (Merivienti oy/Finnlines). Uusi ”Pörtö” ja stop koneessa johto hankki 27 vuotta vanhan ruotsalaisen Lauttaturismi vahvassa matkustajahöyryn Ölandin omistukseensa, kasvussa Matkustajakuljetuksia olivat vielä 30-luvulla Korsholm III nimisenä sille hankittiin komea pitkälti hoitaneet ruotsalaisvarustamot. So- sivuluukku henkilöautokuljetuksia ajatellen! Vaasanlaivojen toiminta Ruotsinliikenteessä tavuosien jälkeen 1947 uskaltautui helsinki- Tämä ss Korsholm III aloitti liikennöinnin oli voittokulkuinen. Kun esimerkiksi 60-lu- läisvarustamo Suomi Shipping Oy aloitta- Uumajaan 15. joulukuuta 1958, 35 henkilö- vulla vuoden matkustajamäärät olivat n. maan liikenteen Vaasasta Uumajaan jo 50 auton kuljetuskapasiteetilla. Siksi tätä alus- 50.000 ne olivat 70-luvulla parhaimmillaan vuotiaan höyrylaiva Pörtön kanssa, ja sille ta pidetään(kuitenkin myös kyseenalaiste- vuositasolla 650.000 matkustajaa. Uskoa tu- annettiin nyt nimi ”Turisten” (Vasa-Umeå taan) maamme ensimmäisenä ”autolautta- lokselliseen tulevaisuuteen ei mikään hor- Ab) jonka ensimatkasta tuli niin pelottava, na” Ruotsinliikenteessä. Liikenteen kehitys juttanut ja useat optimistit veikkasivat jopa että sitä ei hevin unohdettu: – ”Matkustaja- oli hyvä ja oli koittanut uushankintojen ai- kahden miljoonan rajan saavutettavan Me- höyry lähti Vaasan satamasta 28. toukokuuta ka. Näin 1964 ostettiin ms Prinsessan Mar- renkurkun matkustajamäärissä ennen vuo- 1947 7 beaufortin myrskytuulessa . Useim- garetha Ruotsista. Laivastoa täydennettiin sisadan vaihtumista. Wasa Star joka vuok- mat kahdestakymmenestäviidestä matkusta- (Sessanlinjen, Göteborg) vielä matkustaja- rattiin Gotlandsbolaget`ilta oli iso panostus,

20 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 niin kokoluokassaan (2000 matkustajaa/5000 autoa) kuin mukavuuk- niin Color Linelle, Scandlinesille kuin Fred Olsen-risteilyvarustamol- siltaankin. Sen hankinta osoittautui kuitenkin virheeksi koska käyt- le. Uusi Wasa Express on 141 m pitkä ja se on tehty1500 matkusta- tökulut olivat suuret ja esim. aluksen ominaisuudet huonot ankaris- jalle/nyt rekisteröity 600 matkustajalle, 450 autoa mahtuu mukaan. sa jääolosuhteissa. Taloudellisilta ongelmilta ei vältytty ja tämä johti Enso Gutzeitin haluun myydä varustamotoiminnot. Ahvenanmaalai- Niin kirjoittaja kuin varmasti sella Sally-varustamolla (Rederi Ab Sally) oli vahva kasvuinnokkuus lukijanikin toivottavat varustamolle näinä vuosina ja 1982 se osti Vaasanlaivat oyn. Huomiota herättävä kaikkea hyvää – ja onnellisia oli Merenkurkkuliikenteeseen hankittu ent. Silja Linesin matkustaja- merimatkoja Wasa Expressille! autolautta Fennia. Sallyn suurehkot investoinnit myös Englannin ka- naalin liikenteeseen ja Karibian risteilyliikenteen valloitussuunnitel- Teksti: Bengt Karlsson mat (Comodore Cruise Line) osoittautuivat kuitenkin mahdottomik- si ja entisen suurvarustamon (tankkilaivat!) lopulliseksi kohtaloksi. Heti 1990-luvulla Silja Line-varustamo (Hki) lähtee myös poh- joisille vesille; Vaasanlaivoista luodaan Wasa Lines. Jäljellä olivatkin 1993 vain Wasa Queen (ex. Bore Star) ja Fennia. Matalasuhdanne ko- etteli maatamme ja myös ns. ”Estonia-efekti” rasitti. Seuraava haaste varustamotoiminnoille olikin sitten EU:n päätös verovapaan myyn- nin kieltämistä laivoilla 1999 alkaen. Kirjoittaja tiivistää 2000-luvun tähänastiset tapahtumat seuraavasti:

RG Line perustetaan 2001

Ja se ottaa liikenteen haltuunsa Silja Linen jälkeen. Fennia asetetaan liikenteeseen ja siitä tulee Casino Express 2001-2005. Vuonna 2005 ms RG I korvaa Casino Expressin ja liikenne Uumajaan hoidetaan pelkästään rahdin ehdoin. Vaasalainen Rabbe Lindholm, ”Pizzaku- ningas” joka perusti RG Linen kertoo konkurssiuhasta helmikuussa 2012 mutta jatkaa liikennöintiä.. Joulukuun viimeisenä päivänä 2012 todetaan että yritys on konkurssissa ja että uusi vastaperustettu va- rustamo Vaasanlaivat Oy jota hallinoivat kaupungit Vaasa ja Uuma- ja ovat päättäväisesti ryhtyneet toimiin jotta Merenkurkun liikenne ”synnytetään uuteen uskoon” aivan uudella matkustaja- autolautalle! Jotta liikennöinti toimisi, ei ainoastaan kuljetusvälineenä sen pitää pystyä tarjoamaan myös ajanvietettä, viihdettä ja teemaristeilyjä lai- valla. Näistä syistä varustamo osti matkustaja- autolautan ms Betan- curian Gotlandsbolagetilta. Se saapui Vaasaan koleana sunnuntai- iltana viime lokakuussa Espanjan Las Palmasista. Matka lämpimiltä vesiltä oli taittunut kymmenessä päivässä. ”Kyseessä pitää olla lautta joka on luontoystävällinen ja selviytyy vaikeissakin jääolosuhteissa” oli työryhmä Viestintäministerössä päättänyt alkusyksyllä 2012. Ko. aluksen hinta tulisi olla n. 85 miljoonaa euroa ja suunnitelmaan kuu- luu että EU maksaa siitä 40%, Suomi ja Ruotsi valtioina 20% ja Vaasan että Uumajan aluehallinnot yhdessä yhteensä 20% kuluista.

”Wasa Express” on lautta joka toteuttaa toiveet

Tämän vuoden alussa Betancurianista tuli Wasa Express, ja kovasti kunnostettuna ja siistiytyneenä komea lautta on aloittanut liiken- nöinnin Vaasasta Uumajaan – reitillä jolla perinteitä ja historian havi- naa riittää kosolti. Ms Wasa Express on rakennettu Helsingissä 1981 ja sai kasteessa nimen Travemunde minkä jälkeen se liikennöi reittiä Gedser/Tanska-Travemunde/Saksa. Vuonna 1988 ruotsalainen Got- landsbolaget osti lautan ja se vuokrattiin Sally-varustamolle nimellä Sally Star. Varustamo asetti sen Ramsgate-Dunkerque reitille. Silja Line (Wasa Line) asetti sen myöhemmin Vaasa-Uumaja reitille ja sitten olikin vuorossa olla mukana omassa Gotlandsbolagetin linja- verkostossa, Oskarhamn-Visby. 2000-luvulla se vuokrataan kuitenkin

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 21 Vasabåtarna - en gång till! Tummen upp för Kvarkentrafik och nya Wasa Express

Umeå. Sista biten bogserades Turisten av svenska tullens fartyg”. Återresan lär ha gått betydligt bätte och hon ankom Vasa endast några timmar försenad och jungfruturen avslutades med fest på Strandpaviljongen, noterade Vasabladet. Tio år senare tillför- des nödvändigt kapital då skogskoncernen Enso-Gutzeit tog över rederiverksamhe- ten (Merivienti oy/Finnlines) och anskaf- fade den 27 år gamla svenska postångaren Från slutet av1940-talet har det funnits när- “Pörtö” med stopp i maskin. Öland - som försågs med sidoport för bi- mare tjugo olika färje- eller passagerarfar- lar! Under namnet Korsholm III påbörjades tygsförbindelser i reguljär trafik över Bott- Passagerartransporterna hade t.ex. under trafiken till Umeå den 15 december 1958, niska viken. Framförallt i kustregionen på 30-talet i huvudsak skötts av svenska rede- med 35 personbilars lastkapacitet. Ss Kors- finska sidan visade kommunerna ett speciellt rier. Efter krigsåren 1947 vågade helsing- holm III anses därmed, med även avvikande intresse för utvecklande av färjetrafik mel- forsrederiet Suomi Shipping Ab inleda tra- åsikter, vara den första “bilfärjan” i Sverige- lan Finland-Sverige. Fenomenets omfattning fik mellan Vasa-Umeå med den 50 år gamla trafiken. Trafikutvecklingen var positiv och kan förklaras med geografiska och historiska ångaren ss Pörtö. Ångern fick namnet “Tu- det var dags för tonnageförnyelser och 1964 faktorer. Särskilt den smala Kvarken har re- risten” (Vasa-Umeå ab) och dess första pre- köptes bilfärjan ms Prinsessan Margaretha dan i århundraden varit en viktig resrutt och miärtur blev en mara för de ombordvarande från Sverige, omdöpt till Wasa Express. Flot- samtidigt en naturlig genväg mellan kust- som sent skall glömmas: –“ Passagerarånga- tan kompletterades (fr. Sessanlinjen, Göte- trakterna vid norra Östersjön, annars hade ren avgick den 28 maj i sju beaufort. De flesta borg) dessutom med passagerar- bilfärjorna man ju att välja den långa landsvägen runt av de 25 resenärerna blev sjösjuka, vattnet Botnia Express, Fenno Express, Polar Ex- Bottenviken. De senaste åren har det fun- skvalpade omkring på matsalsgolvet och ut- press och Scania Express. När rederiet går nits året-runt linjetrafik kvar endast mellan anför Holmögadd blev det stopp i maskin. in 70-talet är flottan tidsenlig med en med- Vasa och Umeå. Lyckligtvis hittade besättningen ett gam- elålder på mindre än 20 år. Vid ingången malt segel att hissa upp för fortsatt färd mot till 80-talet ersätts Wasa Express och Botnia Express med moderna “Papenburgare” från Viking Lines 70-talstrafik; byggda på Mey- ervarvet i Tyskland. De nyköpta bilfärjorna kunde transportera t.o.m dubbelt så många bilar som de tidigare. År 1979 bestämde man sig för ett nytt rederinamn: Vaasanlaivat Oy - Vasabåtarna Ab.

Färjeturismen i kraftig expansion.

Vasabåtarnas verksamhet i Sverigetrafik ha- de hela tiden en positiv utvecklig, när det i i början av 1960-talet transporterades ca 50.000 passagerare/år kom man redan på 1970-talet som bäst upp till 650.000 passa- gerare/år. Framtidstron var det inget fel på

22 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 och det fanns optimister som utsåg en framtid att till år 2000 i Kvar- kentrafik nå två miljoners strecket. Wasa Star som chartrades från Gotlandsbolaget var en stor satsning i kapacitet (2000 pass/500 bilar) och komfort, och instattes först på rutten Vasa-Sundsvall men var en felsatsning med sina höga drftskostnader, med ishinder vinter- tid var hon direkt olämplig. Nu drabbades dessutom rederiet av en ekonomisk kris som var direkt avgörande för att Enso-Gutzeit ville sälja Vasabåtarna. Det blev Sally-rederiet i Mariehamn som i sin expansionsiver 1982 tog över verksamheten. En uppmärksammad satsning för Kvarken var t.ex. köpet av Silja Lines ms Fennia. Sallys storsatningar med färjetrafik i Engelska kanalen plus planerade Ka- ribienkryssare (Comodore Cruise Line) blev det forna storrederiets (tankfartygen!) slutliga öde. Vasabåtarna hade även gjort namnbyte och går in i 1990-talet med Silja Line (Hfors) som huvudaktör i nya Wasa Lines. De färjor som 1993 fanns kvar i Bottniska var med Siljas logo försedda Wasa Queen (ex. Bore Star) och Fennia. Efter påföljande ekonomisk låg- konjuktur och den sk. “Estonia-effekten” minskade resandeström- men väsentligt blev nästa utmaning EUs beslut att avskaffa den skat- tefria försäljningen ombord 1999. Sammanfattar nu kort trafikut- vecklingen Vasa-Umeå på 2000-talet:

RG Line bildas 2001 och tar över trafiken efter Silja Line; Fennia sätts i trafik omdöpt till Casino Express 2001-2005. År 2005 sätts ms RG I i trafik och ersät- euro och planen är att EU skall stå för 40% av kostnaderna medan ter Casino Express. Kvarkentrafiken tjänar därefter i stort sätt enbart Finland och Sverige står för 20% .Vasa- och Umeåregionen engage- frakt. Vasabon Rabbe Lindholm, “Pizzakungen” som grundade RG mang är tillsammans 20%. Line medger konkurshot i februari 2012 men fortsätter verksam- heten. Den sista december 2012 är konkursen dock ett faktum och “Wasa Express” är färjan man nybildade rederiet Vasabåtarna Ab – grundat av städerna Vasa och förhoppningsfullt väntat på. Umeå - avser “nytända” Kvarkentrafiken med ny bil- och passage- rarfärja. För att kunna trafikera, inte enbart som en transportsträcka I januari detta år hade Betancuria blivit Wasa Express och ordent- utan även erbjuda passagerarna trivsam möjlighet till sysselsättning, ligt uppiffad påbörjat sin passagerar- och bilfärjetrafik mellan Vasa underhållning och tema-kryssningar, valde rederiet att inköpa färjan och Umeå – en rutt med traditioner och historiska anor. Ms Wasa ms Betancuria av Gotlandsbolaget. Hon anlände till Vasa en kylig Express byggdes i Helsinfors 1981 till ms Travemunde för trafik Ged- söndagskväll förra oktober efter en resa på dryga tio dygn från Las ser/Danmark och Travemunde/Tyskland. 1988 köper Gotlandsbo- Palmas. “Det skall vara en färja som är miljövänlig och som klarar laget färjan och chartras av Sally-rederiet som Sally Star, i trafik svåra isförhållanden” det slog en arbetsgrupp vid Kommunikations- Ramsgate-Dunkerque. Silja Line har henne i trafik på Vasa-Umeå ministeriet fast hösten 2012. Färjan beräknas kosta ca. 85 miljoner som Vasa Express och överförs sedan till Gotlandsbolagets trafik- nät Oskarshamn-Visby. Chartras på 2000-talet av Color Line, Scandlines och Fred Olsen. Nya Wasa Express är 141 m lång, gjord för 1500 passagerare/ nu registrerad för 600 passagerare och 450 bilar ryms ombord.

Skribenten med sina läsare tillönskar rederiet allt gott – och lyckliga sjöresor med Wasa Express!

Text: Bengt Karlsson

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 23 Putkilinjojen läpivientien tiivistäminen

aalin valintaan vaikuttavat lämpötila, kemi- alliset aineet , vuodon sieto ja ja muut asi- at, kuten säteilyn kesto vaatimus tai viran- omais- tms. määräykset, kuten esim. palo- määräykset. OPn tärkeää, ettei palokatkoksi tai palon suojaukseen käytettävästä tiivisteestä lähde myrkyllisiä kaasuja palotilanteessa. Esim. fluoriyhdisteiden (FKM/ PTFE tms) käyttä- minen palosuojauksessa aiheuttaa palotilan- teessa mahdollisen fluorikaasujen lähteen. Materiaalin valintaan vaikuttaa myös esim. radonin paikalla olo. Säteily vanhen- taa useita elastomeerejä, ja olisi suotavaa ot- taa se huomioon tiivistystä suunniteltaessa. Tiivistetyypin valintaan vaikuttaa tiive- ysvaatimus, asennettavuus ja ulkoiset asi- at, kuten ulkopuolisten osien lujuus. Han- ykyään on aika selviö, että putkien kalampi hallittavaksi on esim. putkilinjojen läpiviennit tulee tiivistää. Tiivistä- lämpölaajenemisesta johtuva liike. Tiivisteet mällä putkien poraukset voidaan eivät yleensä kanna kuormaa, mutta on mah- Npalokatkojen lisäksi tiivistää vettä, kaasuja, dollista optimoida tiivistekosketusta niin, et- säteilyä, lämpöä, ääntä ja tärinää. Yksinker- tä tiiviste sallii putkien liikkumisen. Tiivis- taisimmillaan kysymys voi olla perusveden te ei ole kuitenkaan kantolaakeri, vaan liike eristämisestä kaukolämpöputken ympäriltä aiheuttaa voimia, jotka tiivisteen tukeutu- ja hankalimmillaan analysoidaan ympäristöä misen pitää kestää. Mikäli putki liikkuu, on hyvinkin tarkkaan, jotta oikea tuote ja tiiveys mahdollista, että tiiviste lähtee liikkumaan saavutetaan. putken mukana. Näin ei tapahdu, mikäli tii- Käytännössä tiivisteitä läpiviennissä on viste puristuu selvästi enemmän suojaputkea kahta tyyppiä, massat ja läpivientitiivisteet. kuin sisäpuolista putkea vasten. Massojen hyviä puolia ovat mukautuvuus Todellista kaasutiiveyttä taasen on hyvin ympäristöön ja logistinen helppous.Haitta- esim. betonin kutistumisten jne takia. Mikäli vaikea saavuttaa linkitettävällä tiivisteellä, tai puolia ovat huonompi tiiveys ja asennuksen suojaputkea ei käytetä, vaan tiiviste asenne- jaetulla tiivisteellä. Näilläkin saavutetaan tii- hankaluus. Uretaanimassojen käyttö läpi- taan suoraan porattuun reikään, tulee tiivis- veys, jolla vuoto ei näy kuin nuuhkimalla. vienneissä on täysin tuomittavaa, sillä ure- tepaineen kuorma suoraan valulle. Varsin- Nykyisillä tuotteilla saavutetaan modu- taanivaahto ei tiivistä vettä, vaan toimii hyg- kin vanhemmissa perustuksissa voi olla jo- laarisesti merkittäviä etuja, ja samoilla tii- roskooppisena massana siirtäen kosteutta pa pieniä halkeamia, tiivisteen puristuksesta visteillä voidaan tiivistää useita eri linjoja esim. seinärakenteisiin. aiheutuva voima voi olla merkityksellinen. samassa suojaputkessa. Asennukset ja tuot- Vaikka nykyään voidaan putki helpoh- Tiivisteen valinnassa on kaksi päävalin- teiden toimivuus on jo nyt hyvällä tasolla, ja kosti keskittää suojaputkeen pitkienkin ve- taa, tiivisteen tyyppi ja materiaali. Materi- kehittyy koko ajan eteenpäin. tojen matkalta paikallaan eristettäväksi, tu- lee eristys massa suojata vesikosketukselta siihen soveltuvalla muhvilla tai suojalla. Joil- lakin eristemassoilla kovettuminen ja laajen- tuminen perustuvat ilmasta saatavaan kos- teuteen ja ne voivat laajentua vielä pitkien- kin aikojen kuluttua, vaikka kovettumisajat olisivatkin ohi. Huomioon otettavia asioita on monta. Itsestään selviä ovat kemialliset kestot, ko- ko, lämpötila ja paine. Tämän lisäksi tulee vielä paljon muutakin mietittävää, kuten esimerkiksi tärinät, lämpöliikkeet ja ulkoi- set voimat. Mikäli suojaputki on voitu asentaa jo ra- kennusvaiheessa, on tiivistäminen useim- miten melko lailla yksinkertainen asia. Mi- käli suojaputkia joudutaan asentamaan jo valmiiseen valuun, tulee usein hankaluuksia

24 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 Wärtsilä wins repeat order from Messina for exhaust gas cleaning systems ärtsilä, the marine industry’s leading solutions and ser- Juha Kytölä, Vice President, Environmental Solutions, Wärtsilä Ship vices provider, has been contracted by the Korean yard Power. STX Offshore & Shipbuilding, to supply exhaust gas Mr Enrico Allieri, Technical Director, Ignazio Messina, says: Wcleaning systems for four new Container Ro/Ro (ConRo) vessels be- ”This is a further step in ensuring that our fleet complies with the ing built for Ignazio Messina & Co, the Italy based ship owner and regulations. In fact, this time also the main engine’s exhaust is includ- operator. The contract was signed on February 1st and is entered in ed in the system supply. This order follows on from a contract with the February order book. Hamworthy back in 2010 to supply exhaust gas cleaning systems for Wärtsilä is the market leader in exhaust gas cleaning solutions the auxiliary engines and boiler for four new 45,000 dwt RoRo ves- for the shipping sector. This latest order will enable the new vessels sels, the first of which, the ”Jolly Diamante”, was successfully delivered to comply with both current and pending environmental legislation in 2011. The installation of Wärtsilä exhaust gas cleaning systems to relating to exhaust emissions. For ships sailing in European waters, control emissions is critical to our overall environmental objectives. the maximum sulphur content will be limited to 0.5% from 2020, We now have a competitive advantage in being able to comply with while a tighter limit of 0.1% will apply from 2015 to ships operating the 0.1 per cent sulphur regulations in EU ports while burning re- in ’sulphur emission control areas’ (SECAs), which include the North sidual fuel oil, and are now fully prepared for the future global IMO Sea, the Baltic Sea and the English Channel. The Wärtsilä systems and local EU requirements. These regulations will have a dramatic supplied under the terms of this order will clean both sulphur ox- impact on the industry.” ides (SOx) and particulate matter emissions from the main engines, auxiliary engines, and the boiler. Deliveries are scheduled to take For further information please contact: place during 2013 and 2014, and the vessels are to be delivered by Mr Sigurd Jenssen the shipyard to Ignazio Messina & Co during the second half of 2014. Director, Exhaust Gas Cleaning ”Our exhaust gas cleaning technology is well proven as being Environmental Solutions both reliable and effective in helping the industry comply with the Wärtsilä Ship Power increasingly stringent environmental regulations. The integration of Tel: + 47 90 14 06 11 Hamworthy’s expertise into the Wärtsilä portfolio has given us a [email protected] significant edge in meeting our customers’ needs in this area,” says Golden Stena Weco invests in new tanker

he shipping and chartering com- mainly in Asia. The acquisition is yet another pany Golden Stena Weco has inve- step in building up our joint venture”, says For more information, sted in a further product tanker. The Erik Hånell, President & CEO Stena Bulk. contact T9,000 dwt vessel, the Golden Avenue, will Golden Stena Weco is a joint venture Erik Hånell transport palm oil mainly in South east Asia. between Stena Weco and the Indonesian President & CEO Stena Bulk AB The tanker will sail primarily from Indo- palm oil producer Golden Agri Resources Phone: +46 31 855 002 nesia and Malaysia to India and China. (GAR). Golden Stena Weco currently ope- Mobile: +46 704 855 002 “The Golden Avenue, like her sister the rates five product tankers and has a staff of [email protected] Golden Adventure, is part of our jointly eight working with operation, chartering owned fleet and will be employed in tran- and trading in the joint office in Singapore. sporting Golden Agri’s palm oil cargoes,

Teknomalta saa tunnettuja laatutuotteita ja tuen niiden käyttöön tiivisteongelmissa. Myymme alkuperäiset Victaulic ja PSI tuotteet yms.

TEKNOMA OY Kiilaniityntie 1, 02920 Espoo WWW.teknoma.fi puh: 09-681021

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 25 JÄSENPALSTA

TURUN KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS – ÅBO MASKINBEFÄLSFÖRENING RY:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

hdistyksen 138. toimintavuonna kuu- SKL:n valio- ja neuvottelukunnissa yhdis- sen jäsenistä ja puheenjohtajasta, liittohalli- kausikokouksia on ollut vaali- ja vuo- tyksen jäsenistä ovat toimineet työvaliokun- tuksen palstasta Voima ja Käyttö –lehteen ja sikokousten lisäksi 7. Kokouksiin on nassa Jukka Lehtinen, Energia-alan neuvotte- sääntöjen 9 §:ään esitys vuosimaksusta eläke- Ykeskimäärin osallistunut 31 osanottajaa. lukunnassa Pauli Jokinen ja Osmo Jussila, me- läisjäsenille. Lisäksi keskusteltiin kokonais- Johtokunta on kokoontunut 11 kertaa. ripuolen neuvottelukunnassa Harri Piispanen palkkakokeilusta matkustaja-aluksilla. ja Ismo Waarna. Keskinäinen vakuutusyhtiö Turvan edus- Johtokunta on toimikaudella 2012 ollut tajat Jyri Isotupa ja Mika Nummelin olivat seuraava: Puheenjohtajana on toiminut Juk- SKL:n liittokokoukseen 21. – 22.4.2012 va- mukana kokouksessa kertoen mm. yli sa- ka Lehtinen (11), varapuheenjohtajana Har- littiin seuraavat liittokokousedustajat tässä tavuotiaan yrityksen toimintaperiaatteista ri Piispanen (7), sihteerinä Heimo Kumlan- järjestyksessä: Matti Akkanen, Harri Blom, ja yhteistyöstä ammatti liittojen kanssa. He der (11), rahastonhoitajana Ismo Sahlberg Hannu Hedman, Timo Helenius, Pauli Joki- kertoivat myös suomalaisten vakuuttavan (9), varsinaisina jäseninä Pauli Jokinen (9), nen, Heimo Kumlander, Rauno Palonen, Valt- omaisuuttaan erittäin hyvin, mutta henki- Rauno Palonen (10), Valtteri Rapo (2) ja Is- teri Rapo ja Ismo Waarna sekä varalle Ismo lövakuutuksista huolehditaan huonosti. He mo Waarna (1). Varajäseninä ovat toimineet Sahlberg, Jari Lahtinen, Pertti Heikelä, Boris myös kannustivat jäsenistöä aina silloin täl- Hannu Hedman (4) ja Matti Akkanen (3), jot- Ramstedt, Mikko Talvio, Pauli Antinoja, Juha- löin kartoittamaan onko vakuutusturva ajan ka myös osallistuvat johtokunnan kokouksiin ni Vaarala sekä Klaus Honkanen. tasalla, koska vakuutukset ja elämäntilanteet aina ilman kutsua. Lisäksi huvitoimikunnan vaihtuvat ja kertoivat, että kartoitus voidaan ”vetäjä” Jarmo Mäkinen (7) osallistuu kokouk- STTK:n hallitus on ollut varajäsenenä Jukka tehdä myös kotona. Kokouskahvien yhtey- siin. Muilla toimihenkilöillä on myös läsnäolo Lehtinen. STTK:n V-S aluetoimikunnassa dessä maistuivat Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. liittoa on edustanut Jukka Lehtinen. Turvan tarjoamat Runebergin tortut. Kokouksessa valittiin myös Konemestari Tilintarkastajat: Pertti Heikelä ja Harri MEKin valtuuskunnan varajäsenenä ja ME- Urho Penttilän säätiön hallitukseen erovuo- Blom, varalla Jarmo Mäkinen ja Arvo Piis- PAn hallituksessa on toiminut Harri Piispa- roisten tilalle uudet jäsenet. Säätiön puheen- panen. nen. johtajana toimi Rauno Palonen ja hallituksen Lisäksi useita yhdistyksen jäseniä on toi- on muodostanut yhdistyksen johtokunta. Toimihenkilöt ja toimikunnat: Jäsenkirju- minut SKL:n luottamusmiehinä. ri/lehtiasiamiehen tehtäviä on hoitanut sih- Maaliskuussa keskusteltiin laivojen sekamie- teeri, laiva-asiamiehenä on toiminut Harri OTTEITA hityssopimuksesta ja ei EU konemestarien ja Piispanen, kerhomestari/arkistonhoitajana KUUKAUSIKOKOUKSISTA perämiesten tulosta laivoille. Myös Finferries Rauno Palonen apunaan Heimo Kumlander lauttaliikenteen maantielauttojen ja Arctian ja lipunkantajien kokoonkutsujana puheen- Tammikuun kokouksessa hyväksyttiin joh- saaristovarustamon yhteysalustoimintojen johtaja Jukka Lehtinen. tokunnan esitys eläkeläismaksusta, jonka liit- yhdistämisestä Finferries – lauttapalvelut alle. Retkeily- ja huvitoimikunnan kokoonkut- tokokousedustajat laativat lopulliseen muo- Lisäksi keskusteltiin Satakunnan AMK:n sujana on toiminut Jarmo Mäkinen, huvitoi- toonsa kokouksen ohjeistuksen mukaisesti. Rauman merenkulun opetuksen tasosta ja ko- mikuntaa ei nimetty, vaan johtokunta toimii Vuosimaksun tulee ottaa huomioon vakuu- nemestarikoulutuksen lisäämistarpeesta. Mäkisen apuna. Opintokerhon vetäjänä on tusturvan muutos 70 -vuotiaille jäsenillä ja toiminut Jari Lahtinen. kunniajäsenyydet. Asiasta käytiin vilkas kes- Huhtikuussa pohdittiin Konepäällystöliiton Ikäveljet ovat kokoontuneet tiistaisin ve- kustelu, jossa tehtiin esitys, ettei jäsentä, joka tulevaisuutta, sen jälkeen, kun toimihenkilöt täjänä Pauli Luukkonen. ei halua liiton palveluja eroteta yhdistyksestä, toiminnanjohtaja ja järjestösihteeri sekä kas- Ompelukerho on lopettanut toimintansa. vaan jäsen voi edelleen käydä mm. yhdistyk- sanhoitaja jäävät lähiaikoina eläkkeelle. On Kuukausikokousten kahvituksista on vas- sen kerhoissa ja retkillä. suuri haaste löytää pätevät henkilöt näiden tannut Rauno Palonen, joka on edustanut yh- Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen tilalle. Toiminnanjohtajan tulisi mm. olla hyvä distystä myös Asunto Oy. Päivänhovin halli- uudistamisesta käytiin vilkasta keskustelua ja neuvottelija ja järjestösihteerin merenkulun tuksessa. Jarmo Mäkinen ja Reima Angerman kuultiin, että RVL:n jäsenet ovat tyytyväisiä tuntija, todettiin kokouksessa. ovat toimineet yhtiökokousedustajina. yhteistyöstä Pardian kanssa. Toukokuussa keskusteltiin STTK:n aluetoi- SKL:n liittohallituksessa puheenjohtajana Helmikuun kokouksen aluksi pidettiin hiljai- mikunnan koulutusryhmän valmistelemasta on toiminut Jukka Lehtinen. Jäseninä yhdis- nen hetki pois menneiden jäsenten muistoksi. koulutuspoliittisesta ohjelmasta, jossa MYR- tyksestä ovat olleet varsinaisena Harri Piis- Kokous oli yhdistyksen sääntömääräi- rin koulutusjaokseen kanssa viedään maa- panen ja varalla Janne Arko sekä Esa Nurmi. nen vuosikokous, jossa hyväksyttiin edellisen kunnallista koulutuspolitiikka eteenpäin ja Liittokokouksen jälkeen Harri Piispanen, Is- vuoden tilit, toimintakertomus ja tilivelvolli- mukana on myös konemestarikoulutus, jota mo Sahlberg sekä Ismo Waarna tässä järjes- sille myönnettiin vastuuvapaus. Kokouksessa pyritään saamaan takaisin Turun Ammatti- tyksessä. käytiin läpi yhdistyksen tekemät liittokokous- korkeakouluun. esitykset, joita olivat esitykset liittohallituk-

26 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 JÄSENPALSTA

Syyskuun kokouksessa keskusteltiin seka- Vaalikokouksen valinnat: Muuta toimintaa: miehityksestä ja mm. ”Filippiinien” koulutus- Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Huvitoimikunta järjesti seuraavaa toimin- tasosta ja lisäkoulutustarpeesta, jossa heille Jukka Lehtinen. Johtokunnan varsinaisista taa: tulee antaa koulutusta mm. suomalaisesta jä­senistä olivat erovuorossa Rauno Palonen, - Pietarin matkalla 27.4. – 1.5.2012 oli lainsäädännöstä. Konemestarien osalta koet- Waltteri Rapo ja Ismo Waarna, joista Rau- 43 osanottajaa tiin ongelmaksi myös korkeampien pätevyys- no Palonen ja Ismo Waarna luopuivat johto- - Turku Energian valvomoihin tutustut- kirjojen puuttuminen. kunnan jäsenyydestä. Erovuoroisista Waltteri tiin 8.3.2012 klo 17.00 Rapo valittiin seuraavalle kaksivuotiskaudelle - Saariston rengastie. Bussiretki Lokakuun kokouksessa keskusteltiin liitosta ja Rauno Palosen tilalle valittiin Hannu Hed- 6.7.2012 Ritvan matkojen kanssa tutus- ja yhdistyksistä. Esiin nousi ajatus yhteistyön man sekä Ismo Waarnan tilalle Reima Anger- tuttiin Turun saariston maisemiin saaris- lisäämisestä Paraisten yhdistyksen kanssa ja man. Johtokunnan varajäseniksi valittiin Ismo to-oppaan kanssa. toisaalta sääntöjen muuttaminen ja samalla Sahlberg ja Harri Blom. Kaikki henkilövalin- - 15.7.2012 olimme Vehmaan Wanha- yhdistys voisi virallisesti muuttua kaksikieli- nat olivat yksimielisiä. Vinkkilän kesäteatterissa, kävimme seksi, ns. Vaasan mallin mukaisesti. katsomassa vuoden 1912 tapahtumia jä- Johtokunta vuodelle 2013 kokonaisuudes- senemme Heikki Tirkkosen ollessa pää- Marraskuun kokouspäivänä järjestösihteeri saan on seuraava: osassa ja jossa myös vaimonsa Sirkka Reima Angerman vietti kolmikymmenvuoti- Puheenjohtajana Jukka Lehtinen, varsinaisina näytteli. sen työuransa juhlapäivää Turun yhdistyksen jäseninä Reima Angerman, Hannu Hedman, - Pyynikin kesäteatterissa kävi 51 jä- kokouksessa. Pauli Jokinen, Heimo Kumlander, Harri Piis- sentä 11.8.2012 katsomassa kotimaista Kuultiin katsaus vakuutusyhtiö Turvan panen ja Valtteri Rapo sekä varajäsenet Ismo musiikki-komediaa ”Kuuma kesä 85” ja Konepäällystöliiton jäsenten yhteistyöstä Sahlberg ja Harri Blom. Lisäksi huvitoimikun- - Mepalassa avasimme syyskauden ja molempien osapuolien kannalta katsoen nan ”vetäjällä” ja toimihenkilöillä on läsnäolo 8.9.2012 klo 14.00. Uimme, saunoimme tunnuslukuja toiminnan tuloksesta. ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. ja nautimme pientä purtavaa Alusten työsuhteen ehdot ja palkkatau- - Muistotilaisuus Meren Uhrit –muis- lukkojen noudattaminen vain alatasolla, kes- Tilintarkastajiksi/toiminnantarkastajiksi tomerkillä la 3.11.2012 klo 15.00. oltiin kustelutti kokousta. Samoin, kuin suoma- valittiin yksimielisesti Pertti Heikelä ja Matti taas joukolla. Järjestämisvuorossa oli laisten konemestarien saatavuus, kun niitä Akkanen, varalle valittiin Arvo Piispanen ja Luotsiliitto ei enää kerta kaikkiaan ole riittävästi ja suu- Jarmo Mäkinen. - pikkujoulujuhlaa vietimme 1.12.2012 ri määrä on lähiaikoina eläköitymässä, joten ravintola Verkahovissa, jossa oli 65 juhli- koulutusta tulee nopeasti lisätä ja neuvotella Toimihenkilöt ja toimikunnat: jaa joulupukin seurassa. Viihdyttäjinä toi- myös koulutuksen aloittamisesta Turussa. - Jäsenkirjurin tehtäviä hoitaa sihteeri. mivat Tutta Carpelan ja Merja Lehtinen. Tosin tänä päivänä tukijärjestelmät vai- - Laiva-asiamies on Harri Piispanen kuttavat hyvin nopeasti lipun valintaan ja - Kerhomestarin tehtäviä hoitaa Rauno Kerhotoiminta: päästömääräykset vaikeuttavat vain lisää eri- Palonen apunaan Heimo Kumlander. Syys-toukokuussa ikäveljet ovat kokoon- tyisesti suomalaista merenkulkua, joten me- - Lipunkantajien kokoonkutsujana toi- tuneet tiistaisin Pauli Luukkosen vetä- renkulun näkymät eivät myöskään ole hyvät mii puheenjoh­ taja.­ mänä. ja huonoa on myös se, ettei tällä hetkellä ole - Opintokerhon vetäjäksi valittiin Jari Opintokerhot eivät ole kokoontuneet ja rahteja. Näihin haasteisiin tulee konepäällys- Lahtinen. naisten kerho on lopettanut toimintansa. töliiton reagoida nopeasti ja tarmokkaasti, to- - Ikäveljien vetäjäksi valittiin Heimo tesi kokous. Kumlander apunaan Jarmo Mäkinen Jäsenasiaa: - Retkeily‑ ja huvitoimikuntaa ei valit- Yhdistyksen jäsenmäärä 31.12.2012 on Joulukuussa pidettiin yhdistyksen vaaliko- tu, vaan Jarmo Mäkisen jatkaa matkojen liiton antamien tietojen mukaan 453 jä- kous, jossa hyväksyttiin yhdistyksen talousar- retkien vastuuhenkilönä ja vastaa tapah- sentä. vio ja toimintasuunnitelma toimintakaudelle tumien käytännön järjestelyistä apunaan Uusia jäseniä on liittynyt 13 ja eronnut 7, 2013, valittiin yhdistykselle puheenjohtaja ja johtokunta. sekä kuollut 8 jäsentä. tarvittavat johtokunnan jäsenet sekä toimi- henkilöt ja toimikunnat. Kokouksessa todettiin, että johtokunnan jä- Johtokunta kiittää jäsenistöä aktiivisuudes- senet ja yhdistyksen toimihenkilöt ovat lah- ta sekä saamastaan luottamuksesta ja tuesta joittaneet vuoden 2012 palkkionsa huoneis- toivottaen menestyksekästä toimintavuotta ton korjauslainoihin. 2013.

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 27 AMMATTIHAKEMISTO Generaattorit ja sähkömoottorit Laivasähkötyö s. 31 Paineen- ja Höyrytykset ja kattilannuohoukset H&T-Höyrytys ja lämpötilanmittauslaitteita WIKA Finland s. 30 Tehdaspesu s. 28 Palovartiointia Easy Wash s. 31 Koneet ja laitteet Alfa Laval s. 30 Sukelluspalvelut Diving Group s. 30 Kopar s. 28 Rannikon Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh s. 29 Sukelluspalvelu Oy s. 31 Käyttövarmuutta teollisuudelle YIT s. 29 Sähköasennukset Laivasähkötyö s. 31 YIT s. 31 Tiivisteet Tiivistetekniikka s. 30 Laivadieseleiden huolto ja korjaus Marine Diesel Finland Oy s. 28 Tartek Oy s. 30 Laivaelektroniikka ja huolto AT-Marine s. 30 Roneco / Nordparts Oy s. 30 Laivakorjauksia ABB s. 31 Tulenkestäviä muurauksia Erikoismuuraus s. 28 JAP-Metalli s. 30 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe s. 28 Laivakone s. 31 Voimalaitos- ja prosessipolttimet JS Oy Pietarsaari s. 30 Laivatarvikkeita Tecmarin Ship Supply s. 31 Oilon Energy Oy s. 31 Lämpötekniset laitteet Viitos-metalli s. 31 Voimansiirtolaitteet Trans-Auto Marin Oy s. 31 Paineenalaiset tiivistykset FSC-Service s. 30 Öljy- ja kaasupolttimia Laivapoltin s. 30

• Airchime / Kahlenberg (USA) paineilmatyfonit • Autronica Fire & Security, Marine (Norja) laivojen palohälytys- , sammutusjärjestelmät ja testilaitteet • Color Light (Ruotsi) valonheittimet PL 117, 04301 TUUSULA, • Kongsberg Maritime As (Norja) lämpö- ja paineanturit (aik. Autronica), Lasse Niemelä puh. 040-548 7328, 050-376 7407 konehälytysjärjestelmät, navigointijärjestelmät • Martechnic Gmbh (Saksa) poltto- ja voiteluaineiden testilaitteet • Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englanti) elektroniset ääni- ja valohälyttimet • Wikrolux Oy (Suomi) turvavalaistus • oma tuotanto: Plansafe turvavalokeskukset, perinteiset sekä osoitteelliset järjestelmät • valopylvästaulut

Uranuksenkuja 10, 01480 VANTAA P. (09) 2709 0120, F. (09) 2709 0129 [email protected] www.autrosafe.fi

Ristikiventie 4, 04300 TUUSULA 0400-506 152, fax 09-273 3351 e-mail: [email protected]

Laivadieseleiden huolto ja korjaus

Täydelliset konehaalaukset CAT Authorized Marine Dealer KEMEL akselitiivisteet ja -laakerit in energy and power Vaihteiden ja potkurilaitteiden työt Koneiden linjaukset ja muovivalut Mekaaniset ja pneumaattiset tuhkankäsittelyjärjestelmät Raakaveden suodatuslaitteet ISO 9001 -sertifioitu Takolenkkiset kuljetinketjut www.marinediesel.fi Kopar Oy - Sepänkatu 2 - 39700 Parkano Eteläkaari 10, 21420 Lieto Elmomet Oy - Pyöräisentie 2 - 63500 Lehtimäki Site Teollisuus Oy - Keskustie 2 - 63500 Lehtimäki Puh 020 711 8220 Puh. 03 440 180 info@kopar.fi www.kopar.fi

28 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 AMMATTIHAKEMISTO

Ammattilaisemme paikallisesti lähellä

Projektipalvelut ja kunnossapitopalvelut • Putkistot • Kattilat • Säiliöt • Sähköautomaatiototeutuk- set • Teollisuuden ilmanvaihtoratkaisut • Kiinteistötekni- set järjestelmät ja turvaratkaisut • Infrastruktuuri •

yit.fi/teollisuus

Dirty job well done

Puhdistamme • Pilssit • Konehuoneet • Tuotanto- ja prosessilinjat • Säiliöiden sisä- ja ulkopuolet • Lämmönvaihtimet

Pesupalvelu Hans Langh Oy Alaskartano, 21500 Piikkiö | Puh. (02) 477 9400 | www.langh.fi

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 29 AT-Marine Oy Täyden palvelun talo merenkulkijoille ja telakoille Navigointilaitteet Konehuonelaitteet Tarjantie 5, 01400 Vantaa Puh. 050 558 2100 Radioasemat [email protected] www.laivapoltin.fi Säiliömittauslaitteet teollisuudelle Asiantuntija www.atmarine.fi paineen- ja lämpötilanmittauksessa VANTAA p. (09) 5494 2600 TURKU p. 0208 353400

WIKA Finland Oy Melkonkatu 24, 00210 Helsinki P. (09) 682 4920, F. (09) 682 49270 info@wika.fi , www.wika.fi

PUMPPUJEN TIIVISTEET

Sälinkääntie 12, 04600 Mäntsälä PUHELIN 0400-870 947 040-848 6510 [email protected]

TIIVISTEIDEN KORJAUS • Kaikkien pumppujen tiivisteet VARAOSATIIVISTEET • Kaikkiin pumppuihin • Nopea toimitusaika TARTEK OY www.tartek.fi Jyrsijäntie 3, 26820 RAUMA p. 02-8223 406 f. 02-8227 222

Prosessia pysäyttämättä Paineenalaiset FSC-tiivistykset Vuodesta 1977 Varoventtilien säätö ja käynninaikainen Koestus DENSITEST-menetelmällä Vuodesta 1985 Pl 31, 33901 TAMPERE Puh. (03) 254 0750, Fax. (03) 254 0751 www.fsc-service.fi [email protected]

30 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 Ammattihakemisto

Generaattorit ja sähkömoottorit Laivasähkötyö s. 31 lämpötilanmittauslaitteita WIKA Finland s. 30 Höyrytykset ja kattilannuohoukset H&T-Höyrytys ja Palovartiointia Easy Wash s. 31 Tehdaspesu s. 28 Satama- ja merihinaukset Alfons Håkans s. 31 Koneet ja laitteet Alfa Laval s. 30 Sukelluspalvelut Diving Group s. 30 Kopar s. 28 Rannikon Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh s. 29 Sukelluspalvelu Oy s. 31 Kunnossapitopalvelut KiL-VoitelutekniikkaABB s. Turboahtimet 31 Sähköasennukset Laivasähkötyö s. 31 KäyttövarmuuttaRannikon Sukelluspalveluteollisuudelle YIT Oy s. 29 Tiivisteet Tiivistetekniikka s. 30 LaivadieseleidenCoastal huoltoDiving ja Service korjaus Ltd Marine Diesel FinlandMyynti: Oy s.Tel. 31 010 221 1 Tartek Oy s. 30 LaivaelektroniikkaPikku-Hietanen, ja huolto Kotka AT-Marine s. 30Fax 010 222 6379 Puh. +358 Roneco20 155 8250 / Nordparts Oy s. 30 0400 751 399 Huolto: Tel. 010 222 6477 faksi +358 20 155 8259 Laivakorjauksia 0400 803 926 ABB s. 31 Tulenkestäviä muurauksia Erikoismuuraus s. 28 [email protected] JAP-Metalli s. 30 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe s. 28 www.sukelluspalvelu.fi Laivakone s. 31ABB Oy, Veden käsittely Suomen KL-Lämpö s. 31 Laivatarvikkeita Tecmarin Ship SupplyTurboahtimet s. 31 Voimalaitos- ja prosessipolttimet JS Oy Pietarsaari s. 30 Lämpötekniset• Öljy- ja laitteet kaasukäyttöiset Viitos-metalli s.Lyhtytie 31 20 Oilon Energy Oy s. 28 Paineenalaisethöyry- tiivistykset ja lämpökeskukset FSC-Service s. 30PL 20 Voimansiirtolaitteet Trans-Auto Marin Oy s. 31 Paineen-• Kattilalaitosten ja säiliöt 00751 HELSINKIÖljy- ja kaasupolttimia Laivapoltin s. 30 • Putkilämmönsiirtimet • Raskasöljykoneikot • Suunnittelu, valmistus, asennus ja käyttöönotto • koneiden ja moottoreiden VIITOS-METALLI OY huolto- ja asennustyöt Heinola • männän haalaukset - LST Webshop, varaosaostot 24/7 • putki- ja hitsaustyöt - LST Lights, konehuone- ja ulkokansivalaisimet • pumppujen huollot - Laivasähkömoottorit varastossa Tähtiniementie 1, 18100 HEINOLA - Kaapeliradat ja tarvikkeet - Laivasähköasennukset Puh. (03) 883 4601, (03) 883 4602 0207 631 570 • Airchime / Kahlenberg (USA) paineilmatyfonit - Sähkömoottori- ja generaattorihuolto www.viitos-metalli.fi 0400-501 763 • Autronica Fire & Security, Marine (Norja) [email protected] Faksi: 0207 631 571 - Sähkö-laivojen ja automaatiosuunnittelu palohälytys- , sammutusjärjestelmät ja testilaitteet • Color LightLAIVASÄHKÖTYÖ (Ruotsi) valonheittimet OY Uranuksenkuja 1 C, 01480 Vantaa Pyörrekuja 5 B, 04300 Tuusula, puh. (09) 568 22901, 050-376 7407 laivoihinRautatehtaankatu ja satamiin 22, 20200 Turku e-mail: [email protected] • KongsbergPuh. (02) Maritime 510 0300 As (Norja www.lst.fi) www.laivakone.fi www.shiptekno.fi lämpö- ja paineanturit (aik. Autronica), konehälytysjärjestelmät, navigointijärjestelmät • Martechnic Gmbh (Saksa) poltto- ja Twin Disc voiteluaineiden testilaitteet Merivaihteet ja irrotuskytkimet • Hawke Transit Systems (Espanja) kaapeleiden läpivientilaipat Hamilton Jet • Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englanti) Vesijetit elektroniset ääni- ja valohälyttimet • Wikrolux Oy (Suomi) Transfluid PALOVARTIOINTI - BRANDBEVAKNING turvavalaistus Nestekytkimet • Laaja sammutuskalusto, asiantunteva hen- Uranuksenkuja 4 b, 01480 VANTAA kilökunta, paloautot ja palopumput P. (09) 27090120, F. (09) 27090129 Reich • Omfattande brandutrustning, yrkeskunnig [email protected] www.autrosafe.fi Joustavat kytkimet Ristikiventipersonal,e 4, 04 3brandbilar00 TUU ochSU brandpumparLA 0400-506 152, fax 09-273 3351  09 - 684 258 60 www.transauto.fi PUHDISTUSTYÖT - RENGÖRINGSARBETEN e-mail: as• iaKorkeapainepesut,kaspalvelu@h ADRoyr jay. märkäimut.fi Teol- lisuus, laivat, säiliöt... Palosaneeraukset & JVT. • Högtryckstvättning, ADR och våtsugning. Industri, fartyg, cisterner... Brandsaneringar och RVR

LIETTEENKUIVAUS - SLAMTORKNING • Lietteen linkousta koko Suomessa Voimalaitos- ja • Slamcentrifugering i hela Finland prosessipolttimet Kopar • Laitetoimitukset • Vuosihuollot in energy and power • Käyttöönotto • Varaosat • Koulutus • Modernisoinnit Tuhkan käsittelyjärjestelmät (Elmomet) Raakaveden suodatuslaitteet OILON ENERGY OY Takolenkkiset kuljetinketjut Metsä-Pietilänkatu 1 ALANDIA EASY WASH AB PL 5, 15801 Lahti KoparLångkärrvägen Oy - Sepänkatu 14, 2 - 6576039700 Parkano ISKMO - Puh. (03) 440 180 - Fax (03) 440 1811 Puh. (03) 85 761 06-3218200,Elmomet Oy - Pyöräisentie 0500-166263, 2 - 63500 fax 06-3218201 Lehtimäki - Puh. 0207 599 930 - Fax (06) 527 1743 Fax (03) 857 6277 Sitewww.easywash.fi Teollisuus Oy - Keskustie [email protected] 44 B3 - 63100 Kuortane - Puh. (03) 440 180 - Fax (06) 487 2621 [email protected] [email protected] www.kopar.fi

28 JOULUKUU 2010 VOIMA & KÄYTTÖ

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 31 JÄSENPALSTA

VERKSAMHETSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2012.

Ålands Energi och Sjöfartstekniska Förening, ÅESF rf. Föreningen har nu avverkat 70 år totalt, och under sitt nuvaran- de namn ”Ålands Energi och sjöfartstekniska förening rf.” 17 år.

Under året har föreningens styrelse haft följande utseende: Ordförande: Hans Palin Vice ordf: Ole Ginman Suppleant: Gunnar Ekholm Första väggelementet lyfts på Arbetet med uppriktning av taks- Kassör: Tomas Strömberg Suppleant: Kaj Mattsson plats i Mars tolar Sekreterare: Magnus Eriksson

Ordinarie medlemmar i styrelsen: Suppleant: Karl-Erik Ahlqvist Hans Andersson Sture Eriksson Alf Österberg Kaj Laine G-A Wennström Exteriör Jan. 2013 Bygget delfinansieras av LEADER- Magnus Eriksson Börje Wiklund pengar från EU

Hans Palin har förutom ordförandeskapet också handhaft syss- lan som fartygsombudsman för Åland. Hans Palin har varit ordinarie ledamot av styrelsen för Fin- lands Maskinbefälsförbund. Dessutom representeras föreningen i olika organisationer. I maj målades huset av föreningens aktivaste medlemmar inom ”kultändarverksamheten”. Ålands arbetskraftsbyrå sjömansavdelningen: Traditionsenligt så deltog föreningen vid Ålands sjödagar där Karl-Erik Ahlqvist suppleant Hans Andersson. motorer förevisades och kördes. Vid förbundskongressen i Tavastehus i april representerades ÅTFC:s styrelse: föreningen av Hans Palin, Börje Wiklund, Kaj Laine, Sture Eriks- Hans Palin och Magnus Eriksson suppleanter Ole Ginman och son, Kaj Mattsson, och Alf Österberg. Christoffer Qvarnström. Under året så har Hotel Arkipelag fungerat som möteslokal för månadsmötena då gamla lokalen idag inhyses av bl.a. Ålands ÅFSO:s styrelse: landskapsregering trafikenhet. Att hitta en ny egen lokal har vi- Josef Håkans suppleant Gustav-Adolf Wennström. sat sig svårt då hyrorna blir oskäligt höga och det är brist på lämpliga lokaler. FTFC-Åland:s styrelse: Avtalet för landskapets frigående färjor ”sjösattes” i all hast Hans Palin. till semesterperiodens början, vilket medförde en hel del bekym- mer för de anställda då det ännu fanns oklarheter hur avtalet I branschrådet för utbildning inom sjöfart (maskin-/ och eltek- skulle tillämpas. Först sent på hösten blev det klart hur bl.a sjuk- nik) är Hans Palin ordinarie. skrivningar, semestrar och ledigheter skall hanteras. Bekymmer Under året har 9 ordinarie månadsmöten hållits, av vilka ett i kvarstår dock fortfarande, i synnerhet hur många vakter vissa av april och ett i november hållits tillsammans med Ålandskretsen båtarna skall ha. av Finlands Skeppsbefälsförbund. Under året så har det hållits två gemensamma möten med Dessutom har styrelsen sammanträtt 2 gånger. Ålandskretsen av Finlands Skeppsbefälsförbund, ett i april och Vid årsskiftet var 345 medlemmar anslutna, varav 187 verksam- ett i november. De traditionella bastukvällarna med studerande ma i yrkeslivet. vid Högskolan på Åland sjöfartsprogrammet hölls i oktober och Föreningen välkomnar Viking Linjens nya kryssare Viking november. Fem stipendier har tilldelats studerande, 3st i högsko- Grace och önskar henne lycka till. Maskinisterna ombord är mo- lan och 2st i gymnasiet. Nytt för i år var att stipendiemottagaren tiverade. Att en ny ”Grace” skall fungera problemfritt så beror skall vara finsk medborgare. det nästan alltid på ”gänget” under bildäck. Våra däcksvänner önskar vi också lycka till. Föreningens kassasituation är välskött och god. Under året som gått så har föreningens nya motormuseum börjat ta form, våren 2013 sker invigningen tillika som förening- Mariehamn den 12.02.2013 ens 70:de verksamhetsår kommer att uppmärksammas. Hans Palin ordförande Magnus Eriksson sekreterare

32 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 JÄSENPALSTA

KUOPION KONEPÄÄLLYSTÖ- RAUMAN YHDISTYS RY KONEPÄÄLLYSTÖ- 25.2.2013 YHDISTYS Tammikuun 24 p:nä 2013 TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksen 113:s toimintavuosi. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Kuukausikokouksiin kokoonnuttiin neljä kertaa, kokouksien ajoit- Päättynyt vuosi oli yhdistyksemme kahdeksaskymmenes- tuessa kevääseen ja syksyyn. kuudes. Toimintamme on ollut normaalia yhdistystoimintaa. Vuosikokous pidettiin Haapaniemen voimalaitoksella helmikuussa. Vuoden 2012 aikana yhdistys piti sääntömääräiset kuukau- Huhtikuussa yhdistys järjesti pilkkikisat Jälän järvellä Siilinjärvellä, sikokoukset, sekä Vaali- ja Vuosikokoukset. Ajankohtaisista johon osallistui tusinan verran jäseniä. asioista on keskusteltu ja vanhoja asioita on muisteltu. Vaalikokous pidettiin Kunnonpaikan rantasaunalla Siilinjärvellä, Vaalikokouksessa puheenjohtajana valittiin jatkamaan Anitta kokoukseen osallistui 12 yhdistyksen jäsentä. Samassa yhteydessä Heikura. vietimme pikkujoulua ruokailun ja saunomisen merkeissä. Johtokuntaan ovat toimikauden aikana kuuluneet puheen- Kokouksiin osallistui keskimäärin 10 henkilöä. johtajana Anitta Heikura, varapuheenjohtajana Raimo Jalo- Yhdistykseen liittyi 1 jäsen ja 1 jäsen erosi. Jäsenmäärä 31.12.2012 nen ja lisäksi varsinaisina jäseninä Seppo Blåfield, Jaakko oli 57. Nurmela, Raimo Raivio, Petteri Uutela ja Kari Sinikallas, sekä varajäseninä Tomi Vanne ja Mikko Aalto. Rahaston- Toimihenkilöinä toimivat: hoitajana on toiminut Petteri Uutela ja sihteerinä Kari Sini- Puheenjohtaja Mika Karttunen kallas. Toiminnantarkastajina ovat toimineet Tapani Takala Varapuheenjohtaja Ilkka Relander ja Esko Laihinen. Sihteeri Veijo Tolonen STTK:n paikallistoiminnassa ja STTK:n aluekokousedustaja- Rahastonhoitaja Merja Korhonen namme on toiminut Raimo Raivio ja varalla Seppo Blåfield. Vuosikokouksessa kokous myönsi tili- ja vastuu vapauden STTK:n aluetoimikunnassa edustajana oli Ilkka Relander. johtokunnalle, sekä rahastonhoitajalle toimikaudelta 2011. Johtokunnan varsinaiset jäsenet: Sami Koponen, Antti Karaiste, Kesällä oltiin 12.6 kesäteatterissa Raumalla Fåfangassa. Ilkka Relander, Pertti Heinonen, ja Sakari Raak. Syksyllä tehtiin Perheretki Turun Caribialle. Retkeen osallis- Varajäsenet: Merja Korhonen ja Ossi Pessa. tui noin 50 henkilöä. Retki osoittautui tänäkin vuonna mie- Yhdistyksen toiminta on jatkunut perinteisesti, luisaksi kylpemisen ja ruokailun merkeissä jäsenmäärä on pysynyt entisellään. Rauman Konepäällystöyhdistys kiittää Suomen Konepäällys- Veijo Tolonen, siht. töliittoa ja sen jäsenyhdistyksiä, sekä kaikkia toimintaan osal- listuneita kuluneesta toimikaudesta. Johtokunnan puolesta KESKI-SUOMEN Sihteeri K Sinikallas KONEMESTARIYHDISTYS Kuukausikokous ke 8.5.2013 klo 18.00 Ränssin Kievarissa SVENSKA MASKINBE- Kuikantie 340 Kokouksen jälkeen saunominen ja iltapala. FÄLSFÖRENINGEN Ilmoittautumiset: Hannu Orslahti p. 0400 540 493 tai 0400 861 208 I HELSINGFORS Pekka Raatikainen VÅRFEST Tervetuloa! Traditionell Vårfest med damer onsdagen den Johtokunta 8 Maj 2013 kl.19:00 Styrelsemöte 17:00 Månadsmöte 18:00 KUTSU Ingång från Fredrikstorget vid teater Takomo Helsingin Konemestariyhdistys ry:n Dörrsummer D51 PERINTEINEN KEVÄTJUHLA Yhdistyksen tiloissa lauantaina 27.04.2013 klo 17.00 alkaen. Luvassa mm. malja keväälle, perinteinen iltapala, sekä iloista yhdessäoloa. Ilmoittautumisia ottaa vastaan Kalevi Korhonen Puh. 050-3511940 tai [email protected] Tervetuloa! Kutsu on avec Johtokunta

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 33 NRO 05 HÄMEENLINNAN Varapuh.joht. Pasi Peräsaari KONEMESTARIYHDISTYS Hiskinkuja 4, 41160 Tikkakoski JÄSENYHDISTYKSET / (Perust. - Grund. 1945) Siht. Tapio Roiha Puh.joht. Markku Säynäjäkangas Keskustie 24 a 11, 40100 Jyväskylä MEDLEMSFÖRENINGAR Länsitie 25, 12240 Hikiä t. 040-845 6791 puh. t. 0107 551 267, Rah.hoit. Pekka Raatikainen GSM 050-550 4606. Sääksmäentie 10, 40520 Jyväskylä SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON Varapuh.joht. Lauri Päivänen puh. 0400-861 208 JÄSENYHDISTYKSET / Mäntytie 7, 12540 Launonen Kokoukset kuukauden toisena puh. k. 019-762 139 keskiviikkona klo 19.00 ravintola FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS Siht. Seppo Helminen Sohvissa. Aleksinkatu 8, 11130 Riihimäki MEDLEMSFÖRENINGAR puh. k. 0400-527 006 NRO 10 KOTKAN Rah.hoit. Risto Mukkala KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Hämeenkatu 13 B 20, (Perust. - Grund. 1923) NRO 01 ETELÄ-SAIMAAN Viceordf. Bo Wickholm 05800 Hyvinkää www.kotkaengineers.fi KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Lisebergsvägen 33, GSM 050-5300418 Puh.joht. Mikko Järvinen (Perust. - Grund. 1921) 01180 Kalkstrand Rauduskatu 21, 48770 Kotka Puh.joht. Tapani Hirvonen GSM 0400-670 745 NRO 07 KEMIN puh. k. 05-289 938, 040-564 6352 Iltaruskonkuja 5 Sekret. Henrik Eklund KONEMESTARIYHDISTYS Varapuh.joht. Antti Luostarinen 55120 Imatra, GSM 040-5401 385 Söderbyvägen 50, 10600 Ekenäs (Perust. - Grund. 1941) Käpylänkatu 2 A 12 Varapuh.joht. Markku Rautio tel. 050 4525688 Puh.joht. Tapio Huuska 48600 Kotka Yrjönkuja 5as19 53600 Lappeenranta [email protected] Heikinkuja 10, 94100 Kemi puh. 050 355 2038 GSM 040-543 8479 Kassör Leif Wikström puh. 010-466 1718 Siht./Rah.hoit. Jouko Pettinen Siht. Pekka Sievänen Brovägen 2 bst. 1, 02400 Kyrkslätt Varapuh.joht. Kalle Kostamo Rotinpää 39, 48300 Kotka Kalervonkatu 53, 53100 LPR tel. h. 09-296 2287, Perttusenkatu 25, 94600 Kemi puh. k. 05-228 5133, puh. k. 05-451 3106, 050-437 5649 tj. 09-5860 4810, 050-3310 180 puh. k. 016-262 586, 044-307 9425 Rah.hoit. Taito Mielonen Föreningens lokal Stora Roberts- Siht. Timo Kesti [email protected] Valto Käkelänkatu 8 as 11, 53130 gatan 36-40 D 51. OBS. Ingång via Seponkatu 30, 94830 Kemi Kokoukset talvikuukausien ensim- LPR, puh. k. 0400-294 140, Fredrikgstorget där summertelefon puh. 016-251 231 mäisen arkitorstaina klo 18.30, t. 0204 154 090, finns. Månadsmöten den första hegl- Rah.hoit. Marja-Leena Huuska kokouspaikka Kotkan Klubi. [email protected] fria onsdagen i månaden kl. 18.00, Heikinkuja 10, 94100 Kemi Kokoukset syys-toukokuun aikana, styrelsemöte kl 17.00. Juni, juli och puh. GSM 041-507 8442 NRO 11 KONEMESTARIT JA kuukauden kolmantena arkikeskiviik- augusti inga möten. Yhdistys kokoontuu erikseen ENERGIATEKNISET KME RY kona klo 18.00 Lappeenrannan ilmoitettuna aikana. (Perust. - Grund. 1958) Upseerikerho, Upseeritie 2, LPR NRO 04 HELSINGIN www.kme.fi KONEMESTARIYHDISTYS NRO 08 KESKI-POHJANMAAN Puh.joht. Pertti Roti NRO 02 HAMINAN (Perust. - Grund. 1869) KONEMESTARIYHDISTYS- Oppipojantie 13 A, 00640 Helsinki KONEMESTARIYHDISTYS Puh. joht. Kimmo Kojamo MELLERSTA ÖSTERBOTTENS Puh. t. 09 617 3041, (Perust. - Grund. 1947) Myötätuulenkuja 4 B 24 , 02330 Espoo MASKINMÄSTAREFÖRENING GSM 050 559 1637 Puh.joht. Juha Suomalainen puh. k. 040-747 9865, t. 044-762 3416 (Perust. - Grund. 1939) Varapuh.joht. Pekka Teittinen Humaljoenkatu 14, 49400 Hamina [email protected] Puh.joht. Lauri Mattila Puronvarsi 8 A, 02300 Espoo GSM 040-171 9161 Varapuh.joht. Paavo Tahvanainen Kihutie 15, 68630 Pietarsaari GSM 050 387 5622 [email protected] Laitatuulenkaari 28, 00850 Helsinki puh. k. 06-723 4538, Siht. Juha Uimonen Varapuh.joht. Niilo Siro puh. k. 09-698 7328, 040-584 1078 t. 040-849 9750 Pallastunturinkuja 7 E 15, 01280 Niinistöntie 16, 49660 Pyhältö [email protected] Varapuh.joht. Teuvo Pietilä Vantaa puh. k. 040-502 8131 Siht. Jari Luostarinen Ruusasmäki 4, 68660 Pietarsaari Puh. t. 09 471 88287, Siht./Rah.hoit. Juhani Jussilainen Tyynelänkuja 5 E 65, 00780 Helsinki puh. k. 06-723 5561, GSM 040 059 6015 Torpparinpolku 1, 49410 Poitsila puh. k. 050-310 3347, t. 09-617 3770 t. 0204 169 284, 040-585 2284 Varasiht. Taneli Varjus 040-554 5239 [email protected] Siht. Esa Sakari Jylhä Finnoontie 54 P 41, 02280 Espoo Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan Rah.hoit. Raimo Harju Kermatie 4, 67900 Kokkola GSM 040 709 5798 kirjeitse. Tulisuonkuja 1 B 9, 00930 Helsinki puh. k. 040-556 1667, Rah. hoit. Lasse Laaksonen puh. 050-356 2716 t. 040-779 8508 Ojaniityntie 1, 33340 Tampere NRO 03 SVENSKA [email protected] Rah.hoit. Pertti Nevala Puh. t. 040 739 3363 MASKINBEFÄLSFÖRENINGEN Kokoukset pidetään syys–touk- Kedontie 20 H 28, 68630 Pietar- GSM 045 678 9856 I HFORS okuun välisenä aikana (vaalikok- saari puh. k. 06-723 1859, Yhdistyksen sähköpostiosoitteet on (Perust. - Grund. 1909) ous joulukuussa ja vuosikokous t. 0204 169 757, 040-585 2757 [email protected]. Yhdistyks- Ordf. Bertil Bertula maaliskuussa) kuukauden ensim- en postiosoite on Ristolantie 10 A, Bränningsberget 11 B 13, mäisenä arkikeskiviikkona klo 19.00, NRO 09 KESKI-SUOMEN 00320 HELSINKI. Yhdistyksen yleisistä 02320 Esbo osoitteessa Tunturikatu 5 A 3, 00100 KONEMESTARIYHDISTYS kokouksista ilmoitetaan ensisijais- GSM privat 050-595 2384 Helsinki, puh 09-494 838. Mikäli em. (Perust. - Grund. 1947) esti Voima ja Käyttö –lehdessä ja [email protected] ajankohta on pyhä- tai aattopäivä, Puh.joht. Hannu Orslahti www.kme.fi. Mutta ellei se jostain pidetään kokous seuraavan viikon Kuikantie 322, 41140 Kuikka syystä ole mahdollista, kuukauden keskiviikkona. Tervetuloa. puh. 0400-540 493

34 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 ensimmäisen maanantain Helsingin ensimmäisene arkitiistaina klo 20.00. NRO 16 PARGAS Kuukausikokoukset pidetään talvi- Sanomissa. Ravintola Pruuvi, Mikkeli MASKINBEFÄLSFÖRENING kuukausina ensimmäisinä keskiviik- (Perust. - Grund. 1925) koina klo 19.00 hotelli Kalliohovin NRO 12 KUOPION NRO 15 OULUN www.pargasmaskinsbefal.fi kabinetissa. KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS KONEMESTARIYHDISTYS Ordf. Tage Johansson (Perust. - Grund. 1899) (Perust. - Grund. 1903) Skogsuddevägen 8, 21600 Pargas NRO 19 SAVONLINNAN www.kkpy.fi Puht. joht. Veikko Eerikkilä tel.hem. 044-458 0425, KONEMESTARIYHDISTYS Puh. joht. Ilkka Relander Nokelantie 55 A 1, 90150 Oulu 040-845 8042 (Perust. Grund. 1933) Lohkaretie 9 as 5, 70700 Kuopio GSM 044-330 0241 Viceordf. Jan-Erik Söderholm Puh.joht. Esa Pekkinen GSM 040-709 7323 [email protected] Skepparvägen 35, 21600 Pargas Aino Actén puistotie 2 A 1, Siht. Veijo Tolonen Siht. Ari Heinonen tel. 040 753 0554 57130 Savonlinna Vihurintie 7, 70780 Kuopio Hekkalahdentie 24, 90820 Kello Sekr. Berndt Karlsson puh. 0400 752 967 GSM 040-709 7336 puh. k. 040 551 4442 Tervsundsvägen 150, 21600 Pargas Varapuh.joht. Veijo Anttonen Rah.hoit. Merja Korhonen puh. t. 040 354 6047 tel. 02-4580 017, 040-7352182 Kangesvuokontie 21 C 27, Häntäahontie 33, 70800 Kuopio [email protected] [email protected] 57220 Savonlinna GSM 040-709 7198 Rah.hoit. Kai Väisänen puh. 015-278 339 Kuukausikokoukset talvikuukausina Villentie 5, 90850 Martinniemi NRO 17 PORIN Siht./rah.hoit. Juha Puurtinen erikseen ilmoitettuna aikana. GSM 0500-184 220 KONEMESTARIYHDISTYS Tottinkatu 2 B 16, [email protected] (Perust. - Grund. 1894) 57130 Savonlinna NRO 13 LAHDEN Teollisuusjaoston yhdysmies Puh.joht. Pasi Kaija puh 050-599 6541. KONEMESTARIYHDISTYS Hannu Pesonen Setäläntie 16, Kokoukset pidetään erikseen (Perust. - Grund. 1945) Toppilansaarentie 3 C 49 29200 Harjavalta ilmoitettavana ajankohtana. www.lahdenkonemestariyhdistys.fi 90500 Oulu puh. 050-389 1694 Puh.joht. Matti Harjula GSM 0400 372 882 [email protected] NRO 20 TAMPEREEN Kuokkamaantie 24 [email protected] Varapuh.joht. Jorma Elo KONEMESTARIT JA 15210 Lahti Kuukausikokoukset syys-toukokuun Kivenhakkaajankatu 33, 28130 Pori INSINÖÖRIT R.Y. puheenjohtaja@lahdenkone..* toinen arkimaanantai klo 18.30 Oulu puh. 050-586 3528, k. 02-6356792 (Perust. - Grund. 1937) Varapuh.joht. Mikko Anttila laivalla, Toppilan Satama. Siht. Mikko Jaakola Puh.joht. Pentti Aarnimetsä Polvikatu 4A8, 15170 Lahti Vaali- ja vuosikokouksista eri ilmoitus. Sahalaistenkatu 3 A, 28130 Pori Paavo Kolinkatu 10 A 9, 33720 Tampere puh. 045-671 7801 Raahen kerho [email protected] puh. 040-758 9869 [email protected] Puh.joht. Hannu Pesonen Rah.hoit. Timo Kuosmanen [email protected] Siht./ Rah.hoit. Juha Sinivaara Toppilansaarentie 3 C 49, Aittaluodonkatu 4 E 43, 28100 Pori Varapuh.joht. Martti Nupponen Viherlaaksontie 9, 15200 Lahti 90500 Oulu puh. 0400-439 995 Porrassalmenkuja 4 A 11, puh. k. 050-5541177 Puh. 0400-372 882 [email protected] 33410 Tampere sihteeri@lahdenkone..* [email protected] Laiva-asiamies Pertti Venttinen puh. 050-522 0730 Kuukausikokoukset tammi-toukokuun ja Siht./rah. hoit. Pentti Ala-Lehtimäki Hiekkapellontie 18, 28610 Pori Sihteeri Eero Kilpinen syys-joulukuun ensimmäisenä arkitors- Seminaarinkatu 9 A 23, 92100 Raahe puh 0400556345 Ahvenisjärventie 22 C 42, taina klo 19.00 Hotelli Cumuluksessa. puh. 040 504 5119 [email protected] 33720 Tampere Sähköpostiosoitteiden loppuosa on [email protected] Kokoukset tammi-toukokuun ja syys- puh. 050-545 5765 *@lahdenkonemestariyhdistys.fi Kajaanin kerho joulukuun aikana joka kuukauden [email protected] Puh.joht. Taisto Karvonen toisena keskiviikkona klo 18.30 Porin Rah.hoit. Veikko Lehtonen NRO 14 MIKKELIN Koivikoskenkatu 17 A 8, 87100 Klubilla, Etelärantakatu 10. Toukokuun Kangastie 1, 36220 Kangasala KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Kajaani, puh 0400-278 695 kuukausikokous pidetään perinteisesti puh. 040-734 3375 (Perust. - Grund. 1948) Varapuh.joht. Pentti Mäkeläinen BSF:n purjehduspaviljongilla. Vuosikok- Kuukausikokoukset pidetään erikseen Puh.joht. Seppo Piira Virkotie 5, 87200 Kajaani ous huhtikuussa ja vaalikokous ilmoitettavana ajankohtana. Suentassu 4, 50150 Mikkeli Puh. 050-358 2146 joulukuussa. puh. k. 015-177 523, t. 015-195 3808, Sihteeri Timo Myllyniemi NO 21 TURUN GSM 044-735 3726 [email protected] NRO 18 RAUMAN KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS [email protected] Rovaniemen kerho KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS (Perust.-Grund. 1874) Varapuh.joht. Osmo Blom Puh.joht. Reijo Rajala (Perus. - Grund. 1926) www.tkpy.fi Kölikaari 29 D 44, 50170 Mikkeli Kolpeneentie 41 C 4, 96440 Puh.joht. Anitta Heikura Puh.joht. Jukka Lehtinen GSM 040-564 4829, Rovaniemi Mäkitie 6 A 2, 26840 Kortela Somersojantie 13, 21220 Raisio Siht. Tapio Haverinen Puh. 040-591 3318 puh. 044-455 8040 puh. 050-557 3238 Aurakatu 5 H 59, 50190 Mikkeli Siht. Harri Juntunen [email protected] [email protected] puh. t. 015-195 3808 Karjatie 16, 96900 Saarenkylä Varapuh.joht. / rah.hoit. Varapuh.joht. Harri Piispanen GSM 044-735 3739 Rah.hoit. Tapio Kakkinen Petteri Uutela Kattarakatu 3, 21260 Raisio [email protected] Kellokastie 3 D 2, 96440 Rovaniemi Hakapolku 4, 27100 Eurajoki puh. 050-458 0796 Rah.hoit. Mika Manninen Puh. 050-583 8701 puh. 050-517 2271 [email protected] Mukulapolku 3, 50100 Mikkeli Laiva-asiamies Kai Väisänen [email protected] Siht./jäsenkirjuri Heimo Kumlander puh. t. 195 3898 Villentie 5, 9085 Martinniemi Siht. Mervi Fagerström Betaniankatu 2 as. 16, 20810 Turku GSM 044-735 3898 puh. 0500-184 220 Murtamontie 700, 27230 Rauma puh. 040-593 4021 [email protected] [email protected] puh. 044 533 8371 [email protected] Kuukausikokoukset tammi-, maalis-, [email protected] touko- syys- ja marraskuussa kuukauden

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 35 Rah.hoit. Ismo Sahlberg Varapuh.joht. Tommi Nilsson andra tisdagen i månaden kl. 19.30 i Siht. Seppo Luostarinen puh. 050-454 2437 Suomenlinna, C 52 A 1, Hotell Arkipelag. Inga möten juni, juli, Pajatie 14, 80710 Lehmo [email protected] oo19o Helsinki augusti. Rah.hoit. Jorma Taivainen Huoneistoasiat Rauno Palonen GSM 040-507 6454 Opotantie 5, 80230 Joensuu Varsojankatu 33, 20460 Turku Siht. Pekka Savikko NRO 26 KOKKOLANSEUDUN puh. 0400-661 680 puh. 040-552 5989 Varkkavuorenkatu 19 B 46, KONEMESTARIT R.Y. [email protected] 20320 Turku (Perust. - Grund. 1974) NRO 28 LUOTSIKUTTERIN- Huvitoimikunta Jarmo Mäkinen puh. 040-533 3822 Puh.joht. Tapio Järvinen KULJETTAJAT R.Y. Tikkumäenkuja 2 A 10, 20300 Turku Rah. hoit. Hannele Haaranen, Raksontie 18, - LOTSKUTTERFÖRARNA R.F. Puh. 050-512 3222 Kalliopohjantie 5 E 50, 04300 Tuusula 67700 Kokkola (Perust. - Grund. 1989) [email protected] puh. 0500-631 155 puh. GSM 050-334 3810 Puh.joht./ordf. Teemu Kouri Yhdistyksen kokoukset pidetään joka Turun kerho: Varapuh. joht. Kaj Siltanen Talonmäenkatu 14, 20810 Turku kuukauden ensimmäisenä arkitorstaina Puh.joht. Mauno Hasunen Kettufarmintie R5, 67700 Kokkola puh. t. 044-569 0065 (syys-toukokuu) klo 19.00 yhdistyksen Siltavoudinkatu 1 as 19, 21200 puh. GSM 050-454 9413, Varapuh. joht./viceordf. huoneistossa Puutarhakatu 7 a as. 2, Raisio k. 040-592 1335 Hannu Poskiparta 20100 Turku. Helmikuun kuukausiko- puh. 050 511 0077 Siht. Seppo Tuikka Niittykatu 3, 26650 Rauma kous on yhdistyksen vuosikokous ja Vaasankerho: Leppäkertunkatu 1 C 15, puh. 044 522 8130 joulukuun kokous on vaalikokous. Puh.joht. Åke Norrgård 67800 Kokkola siht./Rah.hoit. Ari Pöyhtäri Ikäveljet kokoontuvat joka tiistai Eriksgrånd 3, 64610 Övermark puh. GSM 050-454 9443 Lassentie 7, 68100 Himanka (syys-toukokuussa) klo 10.00 - 12.00. puh. k. 06-225 3695 Rah.hoit. Ari Frilund Yhdistyksen sähköposti on tkpy@tkpy. Siht. Pertti Toropainen Lappilantie 8, 67400 Kokkola NRO 30 fi ja kotisivut www.tkpy.fi. Rinnetie 5, 69400 Vaasa puh. GSM 050-454 9412 ENERGIAINSINÖÖRIT R.Y. Yhdistyksen tilinumero on Liedon puh. 06-325 9399 (Perust. - Grund. 1992) säästöpankki FI7543092120000134 Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan NRO 27 POHJOIS-KARJALAN Puh.joht./siht. Anssi Laaksonen (vuokrat, lahjoitukset yms., Voima ja Käyttö -lehdessä. KONEMESTARIYHDISTYS R.Y. Talpiakuja 6 F 33, ei osallistumismaksuja). (Perust. - Grund. 1987) 20610 Turku Huvitoimikunnan tilinumero, NRO 24 LOVIISAN Puh.joht. Erkki Laitinen puh. 050-313 8748 johon maksetaan kaikki osallistumis- VOIMALAITOSMESTARIT R.Y. Kärritie 27, 80400 Ylämylly [email protected]. maksut, on Liedon säästöpankki (Perust. Grund. 1974) puh. k. 013-852 044, t. 0104 511 Rah.hoit. Ruth Lähdeaho FI5443090010143618 Puh.joht. Pekka Vainio Varapuh. joht. Jukka Ahtonen Haagan urheilutie 15 A 1, Pohjolantie 46, 04230 Kerava Rauhan­katu 37 as 1, 80100 Joensuu 00400 Helsinki NRO 22 VAASAN puh. k. 040-483 8470 puh. 050-597 1920 KONEMESTARIYHDISTYS Varapuh.joht. Timo Järvimäki - VASA MASKINMÄSTARE- Reitsaarentie 41 FÖRENING 48910 Kotka (Perust. - Grund. 1911) p. 041-4366017 www.vaasankonemestarit.fi [email protected] Puh.joht./ordf. Timo Leppäkorpi Siht. Markku Sopanen puh. 050-530 3330 Kuovintie 2, 49220 Siltakylä Varapuh.joht./Viceordf. puh. 05-220 1776 Heimo Norrgård Rah. hoit. Pekka Tahvanainen puh. 0400-482 221 Runar Schildtintie 18, 07920 Loviisa Siht./sekr. rah. hoit./kassör puh. k. 019-509 035, t. 019-550 4112 Veli-Pekka Uitto puh. 050-540 5431 NRO 25 ÅLANDS ENERGI Laiva-asiamies Timo Leppäkorpi OCH SJÖFARTSTEKNISKA Kuukausikokoukset/månadsmöten, FÖRENING R.F. Kevät ja talvikauden kokoukset pidetään (Perust. - Grund. 1942) Ravintola BRANDO, Palosaarentie www.maskinisterna.ax 58, joka kuukauden ensimmäinen Ordf. Hans Palin arkitorstai, ellei toisin ilmoiteta. Vår Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn och vintermöten hålls på restaurang tel. h. 018-21 134, tj. 0400-330 455 BRANDO, Brändövägen 58, den första [email protected] helgfria torsdagen i månaden, ifall Viceord. Ole Ginman annat inte meddelas. Musterivägen 2, 22410 Godby tel. 0500-566 503 NRO 23 JULKISEN ALAN Sekr. Magnus Eriksson MERENKULKU-, ERIKOIS-, JA Högbackagatan 12, 22100 ENERGIATEKNISET JAME R.Y. Mariehamn (Perust. - Grund. 1950) tel. 018-23 032 www.jame.fi Kassör Thomas Strömberg Puh.joht. Heino Kovanen Granvägen 54, 22100 Mariehamn Vihertie 53 B, 01620 Vantaa tel. 018-15 572 GSM 040-541 1469 Om ej Strömberg är anträffbar, [email protected] kontakta Hans Palin. Månadsmöte den

36 VOIMA & KÄYTTÖ HUHTIKUU 2013 JÄSENPALSTA

Suomen Konepäällystöliitto - Toimisto tiedottaa Finlands Maskinbefälsförbund Byrån meddelar Meripäällystövälitys Sjöbefälsförmedlingen Lastenkodinkuja 1/Barnhemsgränd 1 Helsinki: Helsingfors: 00180 Helsinki/00180 Helsingfors puh. 029 504 0832 tel. 010 607 0227 faksi/fax (09) 694 8798 Haapaniemenkatu 4 B Aspnäsgatan 4 B 00530 Helsinki 00530 Helsingfors www.konepaallystoliitto.fi Turku: Åbo: puh. 010 604 3146 tel. 010 604 3146 Jäsenasiat - Medlemsärenden Linnakatu 52, 20100 Turku Slottsgatan 52, 20100 Åbo Gunne Andersson (09) 5860 4815 Maarianhamina: Mariehamn: Kassanhoitaja - Kassör (018) 25 000 (018) 25 000 Ålandsvägen 31 Ålandsvägen 31 Kaarina Kärkkäinen (09) 5860 4814 PB 60, 22101 Mariehamn PB 60, 22101 Mariehamn Toiminnanjohtaja - Verksamhetsledare Merikatselmusmies: Mönstringsförrättare: Leif Wikström puh. (09) 730 535 tel. (09) 730 535 Luotsikatu 3 Lotsgatan 3 puhelin (09) 5860 4810, GSM 050 3310 180 00160 Helsinki 00160 Helsingfors Järjestösihteeri - Förbundssekreterare Merimiespalvelutoimisto: Sjömansservicebyrån: Reima Angerman (09) 5860 4812, GSM 0400-417 757 puh. (09) 668 900 tel. (09) 668 900 - Merimiesklubi ja -hotelli - Sjömansklubb och -hotell Asiamiehet - Ombudsmän puh. (09) 668 900 25 tel. (09) 668 900 25 Sami Uolamo (09) 5860 4813, GSM 043-824 3099 Linnankatu 3 Slottsgatan 3 00160 Helsinki 00160 Helsingfors Päivi Saarinen (09) 5860 4811, GSM 040-525 7805 e-mail: [email protected] Merimieseläkekassa: Sjömanspensionkassan: puh. 010 633 990 tel. 010 633 990 [email protected] Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A 00120 Helsinki 00120 Helsingfors www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Kansaneläkelaitoksen Folkpensionanstaltens Helsingin toimisto byrå i Helsingfors Työttömyyskassa - Arbetslöshetskassan Merimiesasiat Sjömansärenden puh. (09) 777 01 tel. (09) 777 01 Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa – Et. Hesperiankatu 2 S. Hesperiagatan 2 Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa 00100 Helsinki 00100 Helsingfors PL 115, Lastenkodinkatu 5 B 00181 HELSINKI Puhelin (09) 6866 340 Telefax (09) 6866 3441 Sähköposti: [email protected] Internet: www.mmtk.fi Kassanjohtaja Anja Tikka (09) 6866 3442 Puhelinpäivystys ma-pe 9.00 – 11.00 Etuuskäsittelijät: Aija Olin (09) 6866 3443 Soile Lindgren (09) 6866 3444 Hanna Salmela (09) 6866 3446 Toimistosihteeri Jenni Laakso (09) 6866 340

Laiva-asiamiehet - Fartygsombudsmän Kotka Kemi Timo Laihonen Kari Kinnunen Muurainpolku 26, 48710 Karhula Jääsalo puh. k. (05) 260 4253, t. 0400-648 122 t. 040-5025757 Turku Oulu Harri Piispanen Kai Väisänen Kattarakatu 3, 21260 Raisio Villentie 5, 90850 Martinniemi puh. 050 458 0796 puh. 0500 184 220 [email protected] [email protected] Vaasa Mariehamn Timo Leppäkorpi Hans Palin, puh. 050-530 3330 Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn, puh. (018) 21 134, 0400-330 455 AMMATTITAIDOLLA: * teollisuusimuroinnit Pori * puhdistukset Pertti Venttinen * tulivartioinnit Hiekkapellontie 18, 28610 Pori puh. 0400-556 345, * aputyöt [email protected] PL14, 00501 Helsinki 0400 - 700 080, 09 - 8516 3860, fax 09 - 851 2009 [email protected], www.eptikonen.fi

APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 37 Tiedote merenkululle 1.3.2013

Tiedote merenkululle 1.3.2013 Aluksen miehitystä ja laivaväen pätevyyksiä koskeva lainsäädäntö on uudistettu Aluksen miehitystä ja laivaväen pätevyyksiä koskeva lainsäädäntö on

uudistettu Laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamisesta annettu laki (95/2013) ja aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä an- nettu valtioneuvoston asetus (166/2013) tulivat voimaan 1.3.2013. Laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamisesta Liikenteenannettu laki turvallisuusvirasto(95/2013) ja aluksenon 26.2.2013 miehityksestäanta nutja laivaväenlaivaväen pätevyydestä pätevyyksistä a n- määräyksennettu valtioneuvoston (TRAFI/23173/03.04.01.00/2012, asetus (166/2013) tulivat pätevyysmääräys) voimaan 1.3.2013.. Lisäksi sa- massa yhteydessä on julkaistu Liikenteen turvallisuusviraston samaan asiaan Liikenteen turvallisuusvirasto on 26.2.2013 antanut laivaväen pätevyyksistä liittyvää ohjeistusta (ohje meripalvelusta, ohjatusta harjoittelusta ja koulutuk- määräyksen (TRAFI/23173/03.04.01.00/2012, pätevyysmääräys). Lisäksi sa- sen hyväksymisestä (TRAFI/2920/03.04.01.01/2013), ohje laivaväen lisäpäte- massa yhteydessä on julkaistu Liikenteen turvallisuusviraston samaan asiaan vyyksistä (TRAFI/2921/03.04.01.01/2013) ja ohje pätevyyskirjojen uusimisesta liittyvää ohjeistusta (ohje meripalvelusta, ohjatusta harjoittelusta ja koulutuk- ja vaihtamisesta Manilan muutosten mukaisiksi (TRAFI/2922/03.04.01.01 sen hyväksymisestä (TRAFI/2920/03.04.01.01/2013), ohje laivaväen lisäpäte- /2013). vyyksistä (TRAFI/2921/03.04.01.01/2013) ja ohje pätevyyskirjojen uusimisesta jaLainsäädännön vaihtamisestauudistaminen Manilan muutosten liittyy pääasiassa mukaisiksi merenkulkijoiden(TRAFI/2922/03.04.01.0 koulutusta,1 /2013)pätevyyskirjoja. ja vahdinpitoa koskevan vuoden 1978 yleissopimuksen (STCW- yleissopimus) liitteen ja merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vah- Lainsäädännön uudistaminen liittyy pääasiassa merenkulkijoiden koulutusta, dinpitoa koskevan säännöstön (STCW-säännöstö) Manilassa 25.6.2010 hyväk- pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan vuoden 1978 yleissopimuksen (STCW- syttyihin muutoksiin (Manilan muutokset). yleissopimus) liitteen ja merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vah- Mdinpitoaääräys koskevansisältää säännöksiä säännöstönmeripalvelun (STCW-säännöstö) hyväksymisestä, Manilassa joidenkin 25.6.2010 pätevyy hyväk-s- kirjojensyttyihin myöntämiseksi muutoksiin (Manilaasetetuistan muutokset). vaatimuksista , siltä osin kun niitä ei ole miehitysasetuksessa, lisäpätevyystodistusten uusimisesta, kotimaanliikenteen Määräys sisältää säännöksiä meripalvelun hyväksymisestä, joidenkin pätevyys- lisäpätevyysvaatimuksista sekä Manilan muutosten siirtymäkauden järjestelyis- kirjojen myöntämiseksi asetetuista vaatimuksista, siltä osin kun niitä ei ole tä. Määräys tuli voimaan 1.3.2013. miehitysasetuksessa, lisäpätevyystodistusten uusimisesta, kotimaanliikenteen Ohjeissalisäpätevyysvaatimuksi on tarkempaa sttietoaa sekä lisäpätev Manilanyyksistä muutosten ja niiden siirtymäkauden uusimisesta, järjestelyi uudestas- yhdistetystätä. Määräys tullisäpätevyystodistuksesta,i voimaan 1.3.2013. yksityiskohtaisempaa tietoa pätevyys- kirjojen ja lisäpätevyyksien muuttamisesta Manilan muutosten mukaisiksi, sekä Ohjeissa on tarkempaa tietoa lisäpätevyyksistä ja niiden uusimisesta, uudesta meripalvelun hyväksymisestä. yhdistetystä lisäpätevyystodistuksesta, yksityiskohtaisempaa tietoa pätevyys- kirjojenLiikenteen ja lisäpätevyyksienturvallisuusvirasto muuttamisesta tulee myöhemmin Manilan julk muutostenaisemaan myös mukaisiksi, perehd sekäy- tykseenmeripalvelun liittyvän hyväksymisestä. ohjeen. Liikenteen turvallisuusvirasto tulee myöhemmin julkaisemaan myös perehdy- tykseen liittyvän ohjeen. Lisätietoja: ylitarkastaja Jukka Tuomaala, puh. 029 534 6466 tai jukka.tuomaala(at)trafi.fi Lisätietoja: ryhmäpällikkö Stella Wallenius, puh. 029 534 6472 tai stella.wallenius(at)trafi.fi ylitarkastaja Jukka Tuomaala, puh. 029 534 6466 tai jukka.tuomaala(at)trafi.fi ryhmäpällikkö Stella Wallenius, puh. 029 534 6472 tai stella.wallenius(at)trafi.fi

PL 320, 00101 Helsinki, puh. 029 534 5000, faksi 029 534 5095 • Y-tunnus 1031715-9

HUHTIKUU 2013 PL38 320, VOIMA 00101 &Helsinki, KÄYTTÖ puh. 029 534 5000, faksi 029 534 5095 • Y-tunnus 1031715-9 Informationsbrev till sjöfarten 1.3.2013 Informationsbrev till sjöfarten 1.3.2013

Lagstiftningen om fartygs bemanning och fartygspersonalens behörighet- erLagstiftningen har reviderats om fartygs bemanning och fartygspersonalens behörighet- er har revideratsLagen om ändring av lagen om fartygspersonal och säkerhetsorganisation för fartyg (95/2013) och statsrådets förordning om fartygs bemanning och fartygs- personalensLagen om ändring behörighet av lagen (166/2013)om fartygspersonal trädde i kraft och den säkerhetsorganisation 1 mars 2013. för fartyg (95/2013) och statsrådets förordning om fartygs bemanning och fartygs- personalensTrafiksäkerhetsverket behörighet har (166/2013) den 26 februari trädde 2013 i kraft utfärdat den 1 marsen föresk 2013.rift om far- tygspersonalens behörigheter (TRAFI/23173/03.04.01.00/2012, behörighets- Trafiksäkerhetsverketföreskriften). Samtidigt har utfärdades den 26 februari också tre 2013 anvisningar: utfärdat en en föresk anvisningrift om om fa r-sjö- tygspersonalenstjänstgöring, han behörigheterdledd praktik (TRAFI/23173/03.04.01.00/2012,och godkännannde av utbildning behörighets- föreskriften).(TRAFI/2920/03.04.01.0 Samtidigt utfärdades1/2013), en ocksåanvisning tre anvisningar: om fartygspersonalens en anvisning specialb om sjö-e- tjänstgöring,hörigheter (TRAFI/2921/03.04.01.01/2013) handledd praktik och godkännannde och en av anvisning utbildning om förnyande och byte(TRAFI/2920/03.04.01.0 av behörighetsbrev 1så/2013), att de enöverensstämmeranvisning om fartygspersonalensmed Manilaändringarna specialb e- (TRAFI/2922/03.04.01.01/2013).hörigheter (TRAFI/2921/03.04.01.01/2013) och en anvisning om förnyande och byte av behörighetsbrev så att de överensstämmer med Manilaändringarna (TRAFI/2922/03.04.01.01/2013).Revisionen av lagstiftningen hänger huvudsakligen samman med de i Manila den 25 juni 2010 antagna ändringarna (Manilaändringarna) i bilagan till 1978 års in- ternationellaRevisionen av konvention lagstiftningen om hängernormer huvudsakför sjöfolksligen utbildning,samman certifiering med de i Manila och vak dent- hållning25 juni 2010 (STCW antagna-konventionen) ändringarna och (Manilaändringarna)koden för sjöfolks utb i bilaganildning, tillcertifiering 1978 års och in- vakthållningternationella (STCWkonvention-koden). om normer för sjöfolks utbildning, certifiering och vakt- hållning (STCW-konventionen) och koden för sjöfolks utbildning, certifiering och vakthållningFöreskriften innehåller(STCW-koden). bestämmelser om godkännande av sjötjänstgöring, krav för godkännande av vissa behörighetsbrev i den mån kraven inte ingår i beman- ningsförordningen,Föreskriften innehåller förnyande bestämmelser av certifikat om godkännande över specialbehörighet, av sjötjänstgöring, krav på speckravi- albehörighetför godkännande i inrikes av vissa fart ochbehörighetsbrev arrangemangen i den under mån övergångsperioden kraven inte ingår i förbema Ma-n- nilaändringarna.ningsförordningen, Föreskriften förnyande träddeav certifikat i kraft överden 1specialbehörighet, mars 2013. krav på speci- albehörighet i inrikes fart och arrangemangen under övergångsperioden för Ma- nilaändringarna.Anvisningarna innehåller Föreskriften närmare trädde information i kraft den om 1 mars specialbehörigheterna 2013. och för- nyandet av dem, det nya kombinerade certifikatet över specialbehörigheter, mer detaljeradAnvisningarna information innehåller om närmare ändring informationav behörighetsbreven om specialbehörigheterna och certifikaten ochöver fö r- specialbehörighetnyandet av dem, detså attnya de kombinerade överensstämmer certifikatet med Manilaändringarna över specialbehörigheter, samt om mer godkännandedetaljerad information av sjötjänstgöring. om ändring av behörighetsbreven och certifikaten över specialbehörighet så att de överensstämmer med Manilaändringarna samt om godkännandeTrafiksäkerhetsverket av sjötjänstgöring. kommer senare även att publicera en anvisning om in- skolning. Trafiksäkerhetsverket kommer senare även att publicera en anvisning om in- skolning. Närmare upplysningar:

Närmareöverinspektör upplysningar: Jukka Tuomaala, tfn 029 534 6466, jukka.tuomaala(at)trafi.fi gruppcheföverinspektör Stella Jukka Wallenius, Tuomaala, tfn 029tfn 029534 5346472, 6466, stella.wallenius(at)trafi.fi jukka.tuomaala(at)trafi.fi gruppchef Stella Wallenius, tfn 029 534 6472, stella.wallenius(at)trafi.fi

PB 320, 00101 Helsingfors, tfn 029 534 5000, fax 029 534 5095 • FO-nummer 1031715-9

PB 320, 00101 Helsingfors, tfn 029 534 5000, fax 029 534 5095 • FO-nummer 1031715-9 APRIL 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 39