Hyvää Joulua

Valtiokonttori vetoaa – ei jätetä senttiäkään käyttämättä (sivu 2)

N:o 6/2016 n Tarkastettu levikki 46 239 n Joulukuun 21. päivänä 2016

Hyvää Joulua

Sotiemme Veteraanit keräyksen myyntituotteena on Suomi 100 -merkki.

Veteraanihaastattelussa Mauno Kangasniemi sivu 14 Juhlavuosi 2017 – mitä kuuluu sotaveteraanille sivu 16 Liedossa luotetaan sotaveteraaniyhdistykseen sivu 17 Korjausneuvojien palvelut maksuttomia sivut 17–18 Varkaudessa oli panssarikeskus sivu 26

Vorkuta – kuoleman leiri sivut 30–31 Aino Fagerlundin vaiherikas lapsuus Neuvostoliitossa sivut 32-33 Perinneyhdistysten esittely alkaa sivut 37-40 Hanko vapautui 75 vuotta sitten sivu 47

Sodasta rauhaan ja perinneaikaan – viisi sotaveteraania haastattelussa, sivut 36-37 2 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista

Pääkirjoitus I Helsingissä 21. joulukuuta 2016 Pidetään veteraaniasiat esillä Vi betonar veteranernas ärenden kuntavaaleissa i samband med kommunalvalet

Kunnallisvaa- Ensimmäiset maakuntavaalit järjes- Kommunalvalen ordnas 9:nde april. De Krigsveteranerna, deras närstående, lit järjestetään tetään 2018, monet kuntien valtuutetut nya fullmäktigena, styrelserna och nämn- stödpersoner och våra stödande medlem- 9. huhtikuuta. valitaan myös maakuntien luottamuseli- derna står inför stora förändringar. mar utgör en stor grupp röstberättigade. Uudet valtuus- miin. Från och med början av år 2019 leds Det finns bland oss närmare 20.000 ve- tot, hallituk- Sotaveteraanit, heidän läheisensä, tuki- social- och hälsovården av aderton oli- teraner och dessa har tusentals anhöriga; set ja lautakun- jansa ja kannattajajäsenemme on suuri ää- ka geografiskt definierade områden. Till makor/makar, änkor/änklingar , barn, nat ovat suur- nestäjäryhmä. Veteraaneja on joukossam- dess ansvarar för närvarande närmare barnbarn och barnbarnsbarn. Förbun- ten muutosten me lähes 20.000 ja heillä kymmeniä tu- 200 kommuner och kommunförbund för det har ca. 30.000 stödande medlemmar. edessä. hansia omaisia. Puolisoita, leskiä, lapsia, dessa tjänster. Med stöd av dessa röster kan vi säkerstäl- V u o d e n lastenlapsia ja lastenlastenlapsia. Liitolla Krigsveteranerna utgör en special- la en veteranvänlig förvaltning i Finlands 2019 alusta al- on noin 30.000 kannattajajäsentä. Turva- grupp bland åldringarna. Vi anser det kommuner. kaen kahdek- taan näillä äänillä Suomen kuntiin vete- mycket viktigt, att service för veteraner- Det är skäl att påminna kandidaterna, santoista sotealuetta johtaa sosiaali- ja ter- raanimyönteinen hallinto. na även i fortsättningen erbjuds i vetera- att krigsveteranernas medelålder nu är 92. veystoimia. Siihen asti palveluista vastaavat Ehdokkaille on syytä muistuttaa, että nens egen hemkommun. De åldrande ve- De fullmäktige som nu väljs är i prakti- nykyiset lähes 200 kuntaa ja kuntayhty- sotaveteraanien keski-ikä on 92. Nyt valit- teranerna behöver i allt högre grad rehabi- ken de sista, som på ett avgörande sätt kan mää. tavat valtuutetut ovat tosiasiassa viimeiset, litering och service i hemmiljö. I den egna påverka hur krigsveteranernas livsvillkor Sotaveteraanit ovat erityisryhmä ikäih- jotka voivat merkittävästi vaikuttaa sotave- hemkommunen känner man bäst till de- omhändertas i livets slutskede. misten joukossa. Pidämme erittäin tär- teraanien elämänehtoon asialliseen hoita- ras behov. Som ny ordförande har jag rest runt i keänä, että veteraanien palvelut tarjotaan miseen. Nomineringen av kandidater inför olika delar av landet och sammanträffat jatkossakin veteraanin omassa kotikun- Uutena puheenjohtajana olen liikku- kommunalvalet pågår som bäst. Cirka med en mängd krigsveteraner, påverkare i nassa. Ikääntyvät veteraanit tarvitsevat nut eri puolilla maatamme ja tavannut 35.000 personer ställer upp som kandida- veteranärenden, personer som stöder oss, entistä enemmän kuntoutusta ja kotipal- runsaasti sotaveteraaneja, veteraanivai- ter, och många av dem är nuvarande full- myndigheter, politiker och media. veluja. Omassa kotikunnassa heidän tar- kuttajia, tukijoitamme, viranomaisia, po- mäktigemedlemmar. Nu är det rätt tid- Krigsveteranerna och veteranarbetet peensa tunnetaan parhaiten. liitikkoja ja mediaa. punkt att ta kontakt med kandidaterna uppskattas storligen. Veteranernas ären- Kunnallisvaalin ehdokasasettelu on Sotaveteraaneja ja veteraanityötä ar- och diskutera med dem angående vetera- den behandlas på ett positivt sätt i samtal parhaillaan käynnissä. Ehdolle asettuu vostetaan suuresti. Veteraaniasiat ovat nernas behov. Vi kan i sanning påverka, och i media. Detta utgör en stadig grund jopa 35.000 henkilöä, monet nykyisiä val- myönteisesti esillä keskusteluissa ja medi- att till olika fullmäktige väljs personer i vårt arbete. tuutettuja. Nyt on oikea aika lähestyä eh- assa. Se on hyvä perusta työllemme. som är bekanta med och värdesätter vete- En god juletid och ett gott nytt år till- dokkaita ja keskustella heidän kanssaan Hyvää joulunseutua ja uutta vuotta ranernas sak. Det är orsak att i föreningar önskas oss alla! sotaveteraanien tarpeista. Voimme aidos- meille kaikille! och distrikt diskutera personvalen. ti vaikuttaa siihen, että valtuustoihin va- De första lanskapsvalen anordnas år Erkki Heikkinen litaan veteraanien asioita tuntevat ja ar- Erkki Heikkinen 2018. Många medlemmar i kommunfull- ordförande vostavat henkilöt. Henkilövalinnoista on puheenjohtaja mäktige inväljs också i landskapens för- Svensk översättning Anders Knip syytä keskustella yhdistyksissä ja piireissä. troendeorgan.

Ei jätetä senttiäkään käyttämättä

uomen itsenäisyyden Ensi vuonna valita eri kuntoutusmuotojen vä- S100-vuotisjuhlavuoden vuok- rintamaveteraanille tarpeen lillä; sekä laitoskuntoutus, päi- si rintamaveteraanien kuntou- mukaan väkuntoutus että avokuntoutus tuksen ja kotona asumista tuke- ovat vapaasti käytettävissä annet- vien palveluiden määrärahaa on Vuoden 2017 suuri muutos on se, tujen päivä- ja kertamäärien ra- huomattavasti lisätty. Valtiokont- että rintamaveteraanin palvelu- joissa (ks. www.valtiokonttori. tori pitää tärkeänä, että kunnat tarpeet kartoitetaan yhdessä hä- fi/veteraanit; sivusto julkaistaan ovat aktiivisesti yhteydessä rin- nen kanssaan, ellei sitä ole jo teh- vuoden vaihteessa). Tärkeintä on tamaveteraaneihin ja tarjoavat ty, ja palveluja voidaan nyt hank- ottaa huomioon rintamaveteraa- rintamaveteraaneille heidän tar- kia ilman lääkärin lausuntoa, nin tarpeet. peensa mukaiset kuntoutuspalve- täsmentää palvelupäällikkö Tii- lut sekä kotona asumista tukevat na Kyttälä. Teksti: Hans Ranta-aho ja palvelut, jotta määräraha tulee te- Kunnalla on jatkossa todel- Hannele Inkinen hokkaasti ja täysimääräisesti käy- Valtiokonttorissa veteraanien määrärahoja hoitavat (vas.) taloussihteeri la monipuoliset mahdollisuudet Kuva: Hannele Inkinen tetyksi rintamaveteraanien hy- Anne Sirén, palvelupäällikkö Tiina Kyttälä, apulaisjohtaja Hans Ranta- väksi. Palveluiden tulee pääsään- aho ja taloussihteeri Merja Längman. Mihin määrärahoja saa käyttää töisesti perustua palvelutarpeen kartoitukseen. kuussa) ja kotona asumista tuke- Rintamaveteraanien kuntou- Kuntoutus Kotona asumista Hallituksen ensi vuoden ta- vien palveluiden määrärahat ker- tusta hoitavat Valtiokonttorissa tukeviin palvelut lousarvioesityksessä eduskunnal- ran vuodessa tammikuussa. Kela taloussihteeri Merja Längman ja Mitä rintamaveteraanille? Mitä rintamaveteraanille? le veteraanikuntoutukseen on lähettää tammikuun aikana kun- kotona asumista tukevia palveluja varattu yhteensä 41,2 miljoonaa nissa asuvien rintamaveteraanien taloussihteeri Anne Sirén. 1. laitoskuntoutus/rintamavete- esim. siivoamista, ateriapalve- euroa. Suurin osa määrärahasta nimilistat kunnille. Heidän mielestään tehtävät raani ja aviopuoliso luja, kylvetyksiä, hiustenpesua, tullaan osoittamaan kotona asu- Valtiokonttori julkaisee joulu- ovat antoisia ja he viihtyvät erin- 2. päiväkuntoutus/rintamavete- vaatehuoltoa, asiointipalveluita, mista tukeviin palveluihin. Kun- kuussa kunnille tarkoitetun oh- omaisesti työssään, sillä yhteys raani ja aviopuoliso kotisairaanhoitoa, jalkahoitoa, toutukseen osoitetut määrära- jeen ”Rintamaveteraanien kun- rintamaveteraaneihin ja heidän 3. avokuntoutus ja jalkojen hoi- kynnysten poistoa, tukikaitei- hat pysyvät vuoden 2016 tasolla. toutuksen ja kotona asumista tu- omaisiinsa sekä kuntiin takaa- to/rintamaveteraani den asentamista, luiskia portaik- Määrärahojen käytöstä vastaavat kevien palveluiden järjestäminen vat vaihtelevan sisällön työpäi- 4. kotikuntoutus/rintamavete- koihin, rännien puhdistamista, kunnat tai kuntayhtymät. Mää- vuonna 2017”. Määrärahan käy- viin. Työ on myös hyvin itsenäis- raani polttopuita, lumitöitä, nurmi- rärahat jaetaan kunnissa asuvien tön joustavuutta on lisätty ja ta- tä. Sekä Merja että Anne ovat teh- 5. tuettu kotona kuntoutumi- kon leikkuuta, virkistysretkiä ja rintamaveteraanien lukumäärän voitteena on, että kunnat ovat neet työtä rintamaveteraanien nen: rintamaveteraanin akti- tuettua kotona kuntoutumista suhteessa. Kuntoutusmäärärahat proaktiivisia ja käyttävät tehok- hyväksi jo vuosia. vointia, esim. ulkoilua, ruu- maksetaan neljä kertaa vuodes- kaasti ja täysimääräisesti määrära- anlaittoa, omenahillojen ja sa (helmi-, touko-, elo- ja marras- hat rintamaveteraanien tarpeisiin. mehujen keittämistä jne. 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 3

Sotaveteraani-lehden kolumnistit vaihtuvat. Uutena kolumnistina aloittaa toimittaja, kirjailija Eve Hietamies. Sotaveteraani-lehti kiittää tällä erää päättäviä kolumnisteja Antti Tuuria ja Olli Kleemolaa vuosien kirjoittamistyöstä. Kolumnit

Kirjailija Ant- ti Tuuri toimii Kovaa porukkaa Sotaveteraani- lehden kolum- Kerroin aiemmassa kirjoituksessani, että ja jakelevan hyviä neuvoja parikymmentä mentä vuotta, ja viimeiset vuodet olivat nistina. pääsin viime maaliskuussa mukaan on- vuotta nuoremmille pojilleen ja viisikym- vaikeita monien vaivojen ja muistin hei- nittelemaan vanhaa ystävääni, Rukajärven mentä vuotta nuoremmille lapsenlapsil- kentymisen takia. veteraani Pentti Perttulia, kun hän täytti leen ja heidän lapsilleen, jotkut jo lapsen- Äitini, rintamatunnuksen saanut hän- 100 vuotta. lapsenlapsenlapsilleen. kin, käy jo yhdeksättäkymmenettäneljät- Sen jälkeen olen huomannut, että 100 Missä lienee pitkän, terveen elämän sa- tä vuottaan, mutta ei enää aja polkupyö- vuotta näyttää olevan monille sotaveteraa- laisuus? Voi sanoa Tuntemattoman Lahti- rällään kesäisin hakemaan lupiineja kuk- neille vain yksi kevyt välietappi, vuosipäivä sen sanoja hiukan mukaillen, ettei sitä vie- kamaljakkoon eikä lähde marttaystäviä vuosipäivien joukossa. Harva se päivä saa lä ole selvittänyt kapitalistinenkaan tiede. tapaamaan. Monet hänen ikätovereistaan Otava/Pertti NisonenKuva: sanomalehdistä lukea, että jossakin päin On jotenkin kadehdittavaa lukea näis- ovat jo muistamattomina hoitokodeis- maata taas joku veteraani juhlii sataa vuot- tä veteraaneista, joilla vielä samaan aikaan sa viettämässä elonpäiviään ja ihmettele- siitä kertomalla, ja silloin voi nähdä hänen taan, ja monet näyttävät olevan vielä häm- toimii ruumis ja järki; muisti pelaa, elä- mässä, keitä ovat nämä sukulaisiksi itse- kasvojensa aivan valaistuvan: - Niin, muis- mästyttävän hyvässä kunnossa. mänasenne on valoisa, muistot kultaan- ään väittävät pojanpojat ja tyttärentyttä- tan. Se oli silloin, kun minä olin lapsi. Ei, Samaan aikaan, kun tutkijat julkaise- tuneet. Pitkä elämä on tuonut mukanaan ret, jotka tulevat mummoa tervehtimään. se olikin silloin, kun sinä olit lapsi. vat kirjoja rintamalla järkkyneistä mielis- elämänviisautta eikä mieltä pahoiteta pik- Jotakin liikuttavaa ja hellyttävää muis- Vanhenemisen vaivoille on löydetty tä, siviilielämään sopeutumisvaikeuksis- kuasioista, kolotuksista ja vanhuuden mu- tamattomissa ihmisissä on; niin kuin ih- monta nimeä, alzheimer, dementia, par- ta monien sotavuosien kauhujen jälkeen, kanaan tuomista vaivoista. minen olisi asettunut rauhaan maailman kinson. Totuuden kirjoitti kuitenkin jo painajaisunista, jotka seurasivat veteraane- Harvemmin kuitenkin saa lukea heis- melskeistä, lepotilaan, jossa eivät pitkän Eino Leino: Kullakin on kellonsa pohjass’ ja kaikki sodanjälkeiset vuodet, nämä sa- tä, joilla voimat eivät ole riittäneet sataan elämän ikävät eivätkä iloisetkaan muistot sydämen. tavuotiaat näyttävät tekevän riuskasti lu- vuoteen saakka. Isäni oli sotaveteraani, enää nouse mieleen. Joskus jonkun vanhan mitöitä, ajelevan polkupyörällä tai autolla, mutta ei saanut täyteen kahdeksaakym- muiston voi palauttaa vanhuksen mieleen Antti Tuuri

Olli Kleemola toimii Sotave- On aika kiittää teraani-lehden kolumnistina. Hyvä Sotaveteraani–Krigsveteranen -leh- tyiksi ovat tulleet niin Suomen armeijan neihin on otettu myös aktiivisesti kantaa. den lukija, suurimman kapinan taustat, itäkarjalais- Keskustelua on käyty aina yhteisymmär- Tämä on tällä erää viimeinen kolum- poika Ivan Utkinin myöhemmät vaiheet ryksessä ja rakentavassa hengessä. Kaikki nini läheiseksi käyneessä Sotaveteraani- kuin veteraanien albumista löytyneessä va- ovat oivaltaneet asiamme olevan yhteinen. lehdessä. Vuoden 2017 alussa tapahtu- lokuvassa esiintyneen ”sukelluspuvun” toi- Käyty keskustelu kuuluu myös olennaise- van uudistuksen myötä siirryn kolumnis- mintaperiaate ja muut mysteerit. na osana sotaveteraanien meille nuorem- tin paikalta lehden lukijoiden joukkoon. Toiseksi viimeisessä kolumnissani pyy- mille polville jättämään perintöön: vete- On paikallaan lausua muutama kiitoksen sin lukijoita auttamaan kollegaani Riku raanipolven taistelu takasi meille Suomen, sana. Kauhasta Karhumäen sodanaikaisten olo- jossa lehdistönvapaus tarjoaa mahdollisuu- Olen toiminut Sotaveteraani-lehden jen tutkimuksessa. Tähänkin pyyntöön den käydä kriittistä ja kyseenalaistavaakin kolumnistina vuodesta 2013 ja tänä aikana oli reagoitu ahkerasti, ja Riku olikin posi- keskustelua lehtien palstoilla, mikä ei vali- Yhteistyöni Sotaveteraani-lehden kans- minulla on ollut ilo ja kunnia päästä koske- tiivisesti yllättynyt hänelle toimitetun ma- tettavasti kaikkialla ole mahdollista. sa jatkuu, vaikka kolumnistikauteni päät- tuksiin lukuisten lehden lukijoiden kans- teriaalin määrästä. Kiitokset kaikille apu- Niin kauan, kuin veteraaniasioista kiin- tyykin: kirjoittamiani artikkeleita voi jat- sa. Monissa kirjoituksissani olen pyytänyt aan ja tietoaan tarjonneille! nostuneet jaksavat olla yhtä lailla aktiivisia kossakin löytää lehden sivuilta. Omasta lukijoilta tietoa tai vinkkejä Suomen vii- Sotaveteraanilehden lukijakunta on yhteiskunnassamme ja tuoda oman mieli- puolestani toivotan kaikille lehden luki- me sotien historiaan liittyvien arvoitusten paitsi aktiivista, myös kriittistä. Olen saa- piteensä esille sivistyneen määrätietoisesti, joille rauhallista joulua ja hyvää satavuoti- ratkaisemiseksi. Sotaveteraanilehden luki- nut paljon palautetta: kiitos siitä, positii- voimme mielestäni katsoa levollisesti tule- sen Suomen juhlavuotta 2017! jakunta on poikkeuksetta reagoinut posi- visesta, motivoivasta ja kannustavasta tu- vaisuuteen: veteraanien perintö tulee säily- tiivisella tavalla avunpyyntöihin ja selvite- esta! Muutamiin kirjoittamiini kolum- mään. Olli Kleemola

Kolmas kerta Sunnuntaina, 12. lokakuuta 1941 Äänis- hevosta, jotka vetivät kärryllä kanuunaa. Ajatus tehdä vielä yksi tulkinta vah- linnan Kirovin torilla (myöh. Vapauden Kirkon aukiolla Puolustusvoimien soitto- vistui ohjaajan oman, 15-vuotiaan pojan tori) soi historian kirjojen mukaan Jääkä- kunta aloitteli ensimmäisiä säveliä Jääkä- kautta. Eräänä päivänä poika tuli koulusta rinmarssi, kun suomalaiset juhlivat kau- rinmarssista. kotiin. Hän oli lukenut Linnan Tuntema- pungin valtausta näyttävällä paraatilla. Sinä lauantaiaamuna vuoden 2016 Suo- tonta sotilasta ja sanoi: ”Isä. Tämä on tosi Joukkojen tarkastuksen suoritti Karja- menlinna oli muutettu vuoden 1941 Ää- hyvä kirja. Miksei tästä ole koskaan tehty lan armeijan komentaja, jalkaväenkenraali nislinnaksi ja saarella kuvattiin alussa elokuvaa”? Erik Heinrichs arvovaltaisine seurueineen, mainittua voitonparaatia. Kohtaus tulee Poika yllättyi kuullessaan, että elokuvia

johon kuuluivat muun muassa kenraali- Väinö Linnan romaaniin perustuvaan elo- on tehty jopa kaksi. Aku Louhimies vuo- Otava/Jouni Harala Kuva: majurit Hägglund, Talvela ja Lagus sekä kuvaan Tuntematon sotilas, joka saa ensi- rostaan tajusi, ettei tämän päivän nuoria eversti Tapola. Kenraalin puheen jälkeen iltansa lokakuussa 2017. kiinnosta enää Tuntemattoman sotilaan näille nuorille halutaan kertoa, ettei vuon- Karjalan armeijan pastori Kalervo Kurkia- Kun tieto elokuvasta julkistettiin ke- vanhat versiot. Nuorille ne ovat vain kak- na 2017 juhlittavaa itsenäisyyttä ole saatu la piti kenttäjumalanpalveluksen, ja juh- väällä, moni mietti hämmentyneenä, miksi ikivanhaa sotaelokuvaa, joista toinen on ilmaiseksi. Siitä jouduttiin aikanaan mak- la päättyi ohimarssiin. Päivä oli harmaa, si kuvata vielä kolmannen kerran Tunte- kaiken lisäksi mustavalkoinen ja toisesta samaan kova hinta, ja moni joutui maksa- maassa hieman lunta. maton sotilas? Eikö Edvin Laine tehnyt puuttuu melkein tyystin musiikki. maan sen hinnan hengellään. Harmaa oli myös se lokakuinen lauan- Linnan romaanista vaikuttavan elokuvan Louhimies ymmärsi, että tarvitaan vielä -”Ymmärtääkseen nykyisyyttä on hyvä taiaamu, kun lautta tömähti Helsingin vuonna 1955, ja Rauni Mollberg vielä toi- yksi, mutta siitä on tehtävä sellainen, että tuntea menneisyyttä”, elokuvaohjaaja Aku edustalla sijaitsevan Suomenlinnan laitu- sen vuonna 1985? Mitä uutta tämä versio se kerää myös nuoria katsojia. On laitetta- Louhimies totesi lehdistöjoukolle kuvaus- riin, toimittajista koottu joukko purkau- voisi enää tuoda Linnan romaaniin? va tietysti musiikkia ja väriä, mutta myös paikalla. – ”Ja siksi näistä asioista on hyvä tui ulos laivasta ja jähmettyi tuijottamaan. Pari vuotta sitten elokuvaohjaaja Aku samaistumiskohteita: päärooleihin tämän välillä muistuttaa”. Laiturin ohi marssi joukko sarkapukui- Louhimies havahtui huomaamaan, kuin- päivän nuorille tuttuja näyttelijöitä. sia Karjalan armeijan sotilaita teräskypä- ka nuoret ovat alkaneet etääntyä Suomen Uuden elokuvaversion taustalla on siis Eve Hietamies rissään olkapäillään Ukko-Pekka-kivää- sotahistoriasta. Toki koulu opettaa aihees- tekijöiden toive saada nuoret ensi syksy- Kirjoittaja on Apu-lehden toimittaja ja ri tai Suomi-konepistooli. Joukon jatkona ta, mutta Suomessa elää tällä hetkellä su- nä elokuvateattereihin näkemään ja ym- kirjailija. jurnutti sodan aikainen kuorma-auto ja kupolvi, joille Syvärit, Äänislinnat ja van- märtämään Väinö Linnan tekstin kaut- sen perässä kaksi liinaharjaista suomen- hat rajat eivät sano enää yhtään mitään. ta, mitä sota aikanaan oli. Ennen kaikkea 4 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista

Pääkirjoitus II Helsingissä 21. joulukuuta 2016 Edessä työntäyteinen vuosi Framför oss; ett arbetsdrygt år Tulevana vuon- on monia luontevia yhtymäkohtia. Sotave- Inkommande år har Krigsveteransam- bileumsdag 29.9.2017 kl. 11:00 utgör ett na Sotaveteraa- teraaniyhteisöjen käynnit maanpuolustus- funden mera att göra än tidigare. I vår på- imponerande bevis på hur vi ihågkom- niyhteisöillä järjestöjen ja koululaisten kanssa sanka- börjas i våra kommuner planeringen av mer de som försvarat frihet. Att besöka on aikaisempaa rihaudoilla liiton juhlapäivänä 29.9.2017 hur de av statsministern utlovade ansla- alla de 11.000 krigsveteranmedlemmar enemmän teh- klo 11.00 antavat isänmaan ja Sotavete- gen för hemvårdstjänster skall förverkli- som innehar eklövet veckan inför jubi- täviä. raaniliiton juhlavuonna vaikuttavan näy- gas. Självständighetens 100-årsjubileum leumsdagen kommer också att vara en Keväällä pää- tön itsenäisyyttä puolustaneiden muista- påvisas i program, vari krigsveteransam- åtgärd som väcker uppmärksamhet. Un- ministerin lu- misesta. manslutningarna utgör naturliga samar- der sammanträffandet med veteranen paaman kotipal- Kaikkien tunnuksen omaavien 11 000 betspartners. Vårt eget jubileumsår, Fin- tackar vi krigsveteranen för dennes upp- velumäärärahan sotaveteraanijäsenen tapaaminen juhla- lands Krigsveteranförbunds 60-års jubi- offringar för fäderneslandet, men samti- käytön suunnit- päivää edeltävällä viikolla on myös huo- leum kommer att vara förbundets sista digt har vi möjlighet att få information telu kunnissa on miota herättävä toimenpide. Veteraanin tioårsjubileum, vari ännu deltar rikligt angående densamme. Hur han orkar, alkamassa. Itsenäisyyden 100-vuotisjuh- tapaamisessa kiitämme sotaveteraania hä- med krigsveteraner. har han erhållit den service av kommu- lavuosi näyttäytyy ohjelmina, joissa sota- nen isänmaalleen tekemästä työstä, mut- Riksdagen fattar beslut angående nen som tilläggsanslagen förutsätter el- veteraaniyhteisöt ovat luontevia kumppa- ta samalla saamme mahdollisuuden kuul- hemvårdpaketets budjetanslag före jul. ler vilka andra önskemål denne kan ha? neita. Oma juhlavuotemme, Suomen Sota- la veteraania. Miten hän jaksaa, onko hän Strax därefter ger statskontoret direktiv Bägge dessa jubileumsårets åtgärder, be- veteraaniliiton 60-vuotisjuhlavuosi tulee saanut lisämäärärahan mukaisia palveluita åt kommunerna, hur anslagen kan an- söken vid hjältegravarna och att samman- olemaan liiton viimeinen suuri kymmen- kunnaltaan tai millaisia muita toiveita hä- vändas veteranerna till fromma. Krigs- träffa med de krigsveteraner som innehar vuotisjuhla, johon vielä osallistuu runsaas- nellä on? veteranförbundets och -distriktens repre- eklövet har godkänts som en del av Fin- ti sotaveteraaneja. Molemmat juhlavuoden toimemme, sentanter har under hösten tillsammans land 100-årsprogram. Eduskunta tekee kotipalvelupaketin sankarihaudalla käynnit ja tunnuksellis- med kommunernas representanter sam- Jag tackar alla för det arbete ni utfört määrärahapäätökset joulun alla. Heti sen ten jäsensotaveteraanien tapaaminen on manträffat med veteranerna, för att dessa krigsveteranerna, deras makor/makar jälkeen Valtiokonttori antaa kunnille oh- hyväksytty osaksi Suomi 100 -ohjelmaa. skulle erhålla de tjänster de behöver. Att och änkor/änklingar till fromma samt jeet, miten varoja veteraaneille voidaan Kiitän kaikkia sotaveteraanien, heidän skapa ett fungerande samarbete tillsam- för ett gott samarbete. käyttää. Sotaveteraaniliiton ja -piirien puolisoidensa ja leskiensä hyväksi teke- mans med varje kommun och kommun- Jag tillönskar krigsveteranerna, de- edustajat ovat syksyn aikana kuntien edus- mästänne työstä sekä hyvästä yhteistyöstä. förbund, som ordnar rehabilitering och ras makor/makar och änkor/änklingar tajien kanssa käsitelleet veteraanien koh- Toivotan sotaveteraaneille, heidän puo- service är nu vår viktigaste uppgift. samt alla stödande personer och vänner taamista, jotta veteraanit saisivat tarvitse- lisoilleen ja leskilleen sekä kaikille tuki- Projekten i anslutning till självstän- en God Jul och ett framgångsrikt Gott mansa palvelut. Toimivan yhteistyön luo- joille ja ystäville Hyvää Joulua ja menes- dighetens 100-årsjubileum och förbun- Nytt År. minen jokaiseen kuntoutusta ja palveluita tyksellistä Uutta Vuotta. dets 60-års jubileum har många naturliga järjestävään kuntaan tai kuntayhtymään beröringspunkter. Krigsveteransamfun- Markku Seppä on nyt tärkein tehtävämme. Markku Seppä dens besök vid hjältegravarna tillsam- Verksamhetsledare Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden Toiminnanjohtaja mans med landsförsvarsorganisationer- Svensk översättning: Anders Knip ja liiton 60-vuotisjuhlavuoden hankkeilla na och skoleleverna under förbundets ju-

Kunniamerkkejä Itsenäisyyspäivänä

otaveteraani-lehti julkaisee Vapaudenristin Ritarikun- Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen nan kunniamerkkien saajat sekä liiton esityksestä annet- Leijonan Ritarikunnan kunniamerkit tujen Suomen Leijonan ja Suomen Valkoisen Ruusun Ri- tarikunnanS kunniamerkkien saajat. SL R Sotaveteraaneille esitetyt SVR M1-kunniamerkit annetaan Kangaskortet Erkki Edvard, sotilasmestari, Ylivieska kansallisen veteraanipäivän aikaan. SVR Ar 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen Aula Kalevi Aleksanteri, johtaja, Helsinki Kajaste Risto Olavi, sosiaalijohtaja, Lahti Kiljunen Paavo Kalevi, Puheenjohtaja, kenraaliluutnantti, Espoo SL Ar 2. luokan Vapaudenristi Abdrahim Osman, liikkeenharjoittaja, Espoo Lantto Ilkka Antero, Kauppaneuvos, Oulu Lehtinen Arvo Johannes, metsätalousinsinööri, Jämsä Mikkonen Osmo Arto Johannes, Puheenjohtaja, eversti, Kouvola Olli Kosti Pekka Sakari, sotilasmestari, Kauhava Piispanen Matti Juhani, Hallitusneuvos, Helsinki Ruotsalainen Pertti Tapio, Hallintopäällikkö, eversti, Helsinki SVR MI kr Saloheimo Veijo Aksel, Professori, Joensuu Angerma Pia Helene, rouva, Helsinki Heikkilä Veikko Juhani, sähköasentaja, Loimaa 3. luokan Vapaudenristi Kallioinen Pirjo Eija Elina, toimistonhoitaja, Pori Knuuti Veli Jukka, Päätoimittaja, Espoo Kiukkonen Mirja Beda Anneli, erikoissairaanhoitaja, Helsinki Martiskainen Sampo Ilmari, Riskipäällikkö, Helsinki Kurko Eino Olavi, työnsuunnittelija, Hyvinkää Tallqvist Torsten Birger, Ylitarkastaja, Kirkkonummi Röyti Raija Sinikka, yo-merkonomi, Ruokolahti Sandberg Olavi Oskari, asennustarkastaja, Pori 4. luokan Vapaudenristi Ahtola Pekka Juhani, Ekonomi, Espoo SVR MI Hakulinen Esko Reima Olavi, Varapuheenjohtaja, Seinäjoki Lahtinen Anni Marjatta, emäntä, Kauhava Hollmén Sirkka-Liisa, Valtiotieteiden maisteri, Salo Minkkinen Martti Juho, metallisorvari, Kanada Pohjola Ilpo Antero, Start-up valmentaja, Liperi Nuppola Jaakko Kalervo, konduktööri, Kouvola Sotaveteraaniliiton valtuuston varapuheenjohta- Toivonen Pekka Vilhelm, Liikuntaneuvos, kapteeni, Jyväskylä Simula Eila Inkeri, toimistonhoitaja, Seinäjoki ja, Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin puheenjoh- Väresmaa Aila Sinikka, Sotilaskotisisar, Mikkeli taja ja Kouvolan Sotaveteraanien puheenjohtaja, eversti (evp) Arto Mikkoselle myönnettiin VR 2 kunniamerkki. 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 5

iisi on pieni määrä numeroita. Mutta Onnittelemme Vkun viidestä kirjaimesta muodostuu sana JOULU, asia alkaakin monimutkais- tua. Saima Nurmi 100 vuotta oulu on kuin suuri kellari, jossa joulu- Jmuistomme ovat säilössä. Monia vuosi- Saima Nurmi (o.s. Syvänen) syn- le Jämsään ja perheeseen syntyi kymmeniä ja siksi myös monenlaisia muis- tyi Kuhmoisten Harjunsalmella viisi poikaa. Ansiotyötä Saima toja; iloa ja itkua, häpeää ja syyllisyyttä, 8.9.1916. Syntymälahjaksi hän Nurmi teki Kaipolan tehtaan sii- väsymystä ja innostuksen värinää. sai ahkerat kädet ja niitä tarvit- voojana. Kova työ, liikunta ja po- tiin moneen työhön elämän ai- sitiivinen asenne ovat Nurmen SANA uo viisi kirjainta – JOULU – kana. Sisukkuutta tytöstä löytyi pitkän iän salaisuudet. Non tunneladattu sana. Ne riisipuu- pienestä pitäen, kun seitsenpäi- Nykyisin Saima Nurmi on rot, kinkut ja saunat. Mutta myös ne riidat ja sukujen erilaiset tavat. nen sisaruskatras jäi äidistään leski ja asuu palvelutalossa. Hän Ne ilot ja ne pelot. Onko joulu jouluinen, jos kaikki menee eri tavoin orvoksi. Nuoruudessaan hän on kuulunut Jämsän Sotavete- kuin toivoo? tapasi tulevan puolisonsa Tau- raanien naisjaostoon 1970-luvul- no Nurmen. Vihille pariskunta ta. Hän on yhdistyksen ensim- oisimmeko sallia itsellemme ja läheisillemme joulurauhan? Tänä meni ennen talvisodan syttymis- mäinen nainen, joka on yltänyt vuonna tällä tavoin. Jaksetaan näin. tä. Perhe-elämä alkoi sodan var- sadan vuoden ikään. V jossa. elpottaisiko, jos muistamme, että Jumala haluaa piipahtaa jou- Myöhemmin pariskunta ra- Teksti ja kuva: Päivi Ketolainen Hluumme, kaikenlaisiin jouluihimme? Hyvyydessään hipaista. kensi kodin Olkkolan kyläl- Meitä joulunviettäjiä on niin monenlaisia.

amaa ja pysyvää lienee vain Jumalan viesti armosta: Jumala ei vaa- Sdi jouluetikettiä eikä juhlapöytiä. Hänen viestinsä on häkellyttä- vän yksinkertainen: luottakaa siihen, että teille, juuri Sinulle, on syn- Aarne Huuhtanen 100 vuotta tynyt Vapahtaja. Siksi saa armahtaa itseään. Vapautua joulupelosta ja avautua armon auringon lämmölle. ”Olin varusmiespalveluksessa kanssa. Sellaiseen oli tarvetta uu- vuonna 1937 Lahdenpohjassa. disrakentamisen aikana. -Kyllä- Siunaus kanssasi, Pian jouduin linnoitustehtä- hän sitä monen mökin, navetan Irja Askola viin rajalle. Talvisodan sytty- ja piharakennusten parrut ja lau- Helsingin hiippakunnan piispa essä marraskuun lopulla 1939 dat sahattiin. Se oli kuitenkin minut määrättiin tammikuus- eräänlaista sivuelinkeinoa, kun sa 1940 Kollaan rintamalle, jos- samanaikaisesti rakennettiin sa oli tunnetusti kovat taistelut”. omaa taloa ja pellotkin raivat- Näin muisteli 100 vuotta 16.11. tiin puilta, kertaili asioita Aarne Kuolleita täyttänyt sotaveteraani Aarne Huuhtanen. Huuhtanen. Veteraani on tyytyväinen Ku- Elämä vakiintui myöhem- harannan hoitokodissa asumi- Jukka Lehtinen 1937-2016 min Juvan Suolahteen, jossa Aar- seen ja saamaansa palveluun. kotikunnassaan Hirvensalmella ne kehitteli sirkkelisahaustoi- monien tilaisuuksien ohjelmansuo- minnan yhdessä veljensä Paavon Teksti ja kuva: Antti Kilkki rittajana. Seurakunta sai hänestä mainion tuuraajan urkuihin ja kuo- rot erinomaisen laulajan. Hirvensalmelle muutettuaan hänestä tuli pitkäaikainen Suur- Olavi Eronen 95 vuotta Savon sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja. Monista sairauksistaan Viipurissa 1922 syntynyt Ola- Vuosina 1981-88 hän oli Suomen huolimatta hän jaksoi täysin rin- vi Eronen täyttää 95 vuotta Olympiakomitean jäsen. Näissä noin ja antaumuksella asettua pal- 14.2.2017 Haminassa. Ansiois- tehtävissään hän oli Suomen am- velemaan sotaveteraaneja ja heidän taan sotaveteraanityössä hänet pumajoukkueen mukana monis- puolisoitaan sekä leskiään. Hän toon kutsuttu Suomen Sotavete- sa MM-kisoissa ja olympialaissa. Tulisieluinen urheilutoimittaja della omistautui sielullaan sotaveteraaniliiton kunniajäseneksi sekä Veteraanityön Olavi aloitti ja sotaveteraanien ystävä ja ahke- raanityölle. Eräs hänen menestyk- Kymenlaakson Sotaveteraani- Haminan-Vehkalahden Sotave- ra palvelija Jukka Lehtinen kuo- sellisiä aloitteitaan oli piirin Joulu- piirin ja Haminan-Vehkalahden teraanien puheenjohtajana 1992. li Mikkelin keskussairaalassa 28. lehden julkaisun käynnistäminen. Sotaveteraanien kunniapuheen- Hän toimi Kymenlaakson Sota- syyskuuta. Hän kokosi aineiston ja johti hen- johtajaksi. veteraanipiirin puheenjohtajana Jukka syntyi Alastarolla kappa- kilökohtaisesti lehden toimittami- Olavi Eronen on talvi- ja jat- 13 vuotta ja Sotaveteraaniliiton laisen poikana tehden varsinaisen sen. Lehdestä muodostui piirille kosodan veteraani. Talvisotaan hallituksessa ja valtuustossa yh- elämäntyönsä sanomalehti Ilkan tärkeä tiedotuskanava ja myös yh- hän osallistui varusmiehenä JR teensä 16 vuotta. toimittajana. Hän jäi sairaseläk- teisyyttä lujittava side ja mikä tär- 11: ssä komppanian päällikön lä- Kunnallisissa ja seurakunnal- keelle 1990-luvun puolivälissä keintä, se oli ja on edelleen tärkeä hettinä. Jatkosodassa hän oli lä- lisissa luottamustehtävissä Olavi asuen viimeiset vuosikymmenet talouden tukija piirin toiminnalle. hes koko sodan ajan krh-joukku- Eronen on ollut eri luottamus- Etelä-Savossa Hirvensalmella. Vaikka sairaudet veivät voimia, een johtaja I/JR 4:ssä taistellen elimissä Valkealassa ja Haminas- Työikäisenä hän osallistui aktii- Jukka säilytti loppuun saakka iloi- kolmella kannaksella. sa yli 20 vuotta. Myös monet ur- minnan Olavi on kiinnostuk- visesti urheilun seuratyöhön mo- sen ja veikeän huumorin, joka vielä Aktiiviuransa Olavi Eronen heiluun, varsinkin ammuntaan sella seurannut tapahtumia ja nella saralla. Hän valmensi mm. viimeisinä aikoina mielen jo herkis- teki puolustusvoimissa. Palve- liittyvät yhdistykset ovat saaneet kuntonsa mukaan osallistunut nuorten viestijoukkueita aina tyessä aina välillä kuitenkin pilkah- luspaikkoina olivat Hämeenlin- tukea Olavin osaamisesta toi- etenkin veteraani- ja maanpuo- SM-tasolle saakka. Monipuolise- ti iloisesti esille. na, Hamina ja Valkealan Veka- mintaansa. lustustilaisuuksiin na urheilun tuntijana hänen eri- Sotaveteraanit puolisoineen ja ranjärvi, josta hän jäi eläkkeelle Olavi Eronen on palkittu mo- Merkkipäivänään Olavi on tyisalaansa oli paini, mutta omas- kaikki sotaveteraaniyhdistyksissä Karjalan Prikaatin esikuntapääl- nilla sodan ja rauhanajan kun- matkoilla. ta urheiluharrastuksestaan hänet toimivat sekä Jukan omaiset ja ystä- likön tehtävästä everstiluutnant- niamerkeillä ja kunniajäsenyyk- tunnettiin juniorivuosien lupaa- vät muistavat häntä lämmöllä. Hän tina 1977. Puolustusvoimissa hä- sillä. Kunniamerkeistä mai- Arto Mikkonen vana mäkihyppääjänä ja pikajuok- oli saanut hyvän henkisen perinnön net tunnettiin etevänä krh-kou- nittakoon Suomen Urheilun sijana. Toimittajakollegojen ker- vanhemmiltaan. Sankarihautajais- luttajana ja maailmanluokan kultainen ansioristi, 2. luokan toman mukaan jokainen lehden ten viisivuotiaasta rumpalista kas- kivääriampujana. vapaudenristi ja Sotaveteraanilii- lukija tiesi, mitä mieltä hän oli voi isänmaallinen kulttuuri- ja vete- Eläkevuodet ovat olleet ak- ton kultainen ansioristi. sekä urheilusta että yleensä yhteis- raanivaikuttaja. tiivisen toiminnan aikaa. Me- Kaikissa tehtävissään Olavi kunnan asioista. Hänen selkeät nestyksellisenä sotilasampujana Eronen on ollut esimerkillinen mielipiteensä näkyivät pakinoissa Kalevi Raatikainen kunnostautunut Eronen toimi ja pidetty niin aseveljien kuin ja kuuluivat toimistossa. Kirjoittaja on sotaveteraani ja Suomen Ampujainliitossa val- yhteistyökumppaneiden kesken. Lehtinen oli myös mainio mu- Suur-Savon sotaveteraanipiirin mennus- ja koulutuspäällikkönä. Jätettyään aktiivisen järjestötoi- siikkimies. Hän käytti lahjojaan kunniapuheenjohtaja 6 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista Joulutervehdykset Sotaveteraani Krigsveteranen -lehden lukijoille

Ensi vuonna juhlimme Suo- Näitä tunteita koti ja perhe an- men itsenäisyyden 100. juhla- toivat sodassa olleille. vuotta. Itsenäisyytemme ei olisi Itsenäisyyden juhlavuoden mahdollinen, jos te ette olisi tais- teemana on ”yhdessä.” Sotien ih- telleet maamme puolesta, kasvat- meet eivät olisi toteutuneet, ellei- taneet lapsianne ja tehneet työ- vät suomalaiset olisi yhdessä teh- tänne metsissä ja pelloilla, kau- neet työtä rintamilla ja kodeissa, pungeissa ja kylissä. miehinä ja naisina, sotilaina ja Tasavallan presidentin Sodassa kukaan ei ollut yksin. lottina. Jokainen oli osa jotakin suurem- Toivon, että nykysukupolvet tervehdys paa: joukko-osastoa tai ryhmää, oppivat teiltä yhdessä tekemisen mutta myös perhettä ja sukua. taidon. Tämä on erittäin ajan- Kunnioitetut veteraanit, maamme kunniakansalaiset Rintaman takana naiset tekivät kohtaista nyt, kun monet ristirii- työtä ja sotilaiden ajatukset viipyi- dat repivät maatamme ja jakavat Ensi vuonna Suomi saa kunnian juhlia maamme 100-vuotista it- vät kotona. Sotahistorioitsija Vil- ihmisiä eri leireihin. senäistä taivalta. Kun palaamme itsenäisyytemme alkuaikoihin le Kivimäki on kuvannut kodin Olen sanomattoman kiitolli- sekä sen ensimmäisiin vuosikymmeniin, muistamme, että itse- rvoisat ja rakkaat sotiem- merkitystä sotilaille seuraavasti: nen työstänne itsenäisen Suomen näisen Suomen hinta on ollut kova. me veteraanit hyväksi ja toivotan teille ja lähei- Sodistamme on ai- ”Mitä vaikeammat olosuhteet sillenne rauhallista joulunaikaa ja Ilman uhrauksianne isänmaamme eteen emme saisi viettää tu- Akaa jo yli 70 vuotta. Tästä huo- hyvää uutta vuotta 2017. sodan keskellä vallitsivat, sen tär- levaa juhlavuottamme. Aika on vain vahvistanut itsenäisyytem- limatta sota on edelleen peilinä keämpää sotilaiden oli tuntea, että me arvoa. edessämme. Näemme siitä itsem- elämässä on pysyviä, turvallisia Maria Lohela me – ja teidän työnne isänmaan merkityksiä, kantavia ihmissuh- puhemies Juhlan lisäksi ensi vuoteen sisältyy tärkeä viesti ja se on juhlavuo- puolesta. teita ja tulevaisuudenuskoa.” den teema: “Yhdessä”. Lähes satavuotias, itsenäinen suomalainen yhteiskunta tarvitsee nyt henkistä yhteenkuuluvuutta, yh- teistä tahtoa sekä lujaa uskoa tulevaisuuteen myös tulevalle vuo- sisadalle. Suomi siirtyy juhlavuoteen maana, joka on melkein kaikilla kansainvälisillä mittareilla mitattuna maailman kärkeä. ta kannetaan huolta. Veteraani- teraanien toimintakyvyn ja itse- Olemme esimerkiksi maailman vakain maa, mikä on näin hiu- ikäpolvilla on ollut tässä työssä näisen suoriutumisen vahvista- kan epävakaampana aikana todella merkittävä asia. avainrooli, ensin itsenäisyyden mista. Haluamme turvata kaikil- turvaajina, sitten jälleenrakenta- le sotainvalideille ja veteraaneille Te olette omalla työllänne ja asenteellanne näyttäneet, että vai- jina ja jatkossa vielä perinnetyös- tarpeenmukaiset kotona asumis- keatkin ajat ovat selätettävissä ja ylivoimaiset esteet ylitettävis- sä tärkeän tiedon siirtäjinä. Taka- ta tukevat palvelut. Valmistau- sä. Olette jättäneet vahvan perinnön meille jälkipolville, mistä nanne on koko yhteiskunnan kii- dumme parhaillaan Suomen it- voimme vain ottaa opiksi ja viedä maatamme eteenpäin. tollisuus ja arvostus. senäisyyden 100-vuotisjuhlavuo- Olemme tällä hallituskaudel- teen. Sen kunniaksi hallitus on Veteraanien ja lottien taka- la jatkaneet isojen, rakenteellis- päättänyt parantaa sotainvalidi- na on koko yhteiskuntam- ten uudistusten valmistelua. On en ja veteraanien asemaa erityi- me mittaamaton kiitolli- tärkeää uudistaa sosiaali- ja ter- sellä toimenpidekokonaisuudella suus sekä arvostus. Toivo- veydenhuollon rakenteita, sa- lisäämällä tuntuvasti määrärahaa tan teille - veteraaneille ja moin koko sosiaaliturvaa. Muu- veteraanietuuksiin. lotille, omaisillenne ja kai- ten emme pysty turvaamaan sitä Muistakaamme jo nyt jou- kille Sotaveteraani- lehden hyvinvoinnin perustaa, jonka te luna juhlavuotta - myös Sotave- lukijoille - rauhallista jou- sodan vaikeina vuosina varmis- teraaniliiton juhlavuotta kohti lunaikaa. Toivotan myös rvoisat Sotaveteraanit titte ja jonka eteen olette tehneet käydessämme, Suomen itsenäi- voimia ja terveyttä rakkaas- Suomen sotien jälkeen elämäntyönne. Sodan ajan kal- syyden puolesta suurimman taa- sa, kohta satavuotiaassa, yhteiskuntamme on käy- taisella vahvalla yksituumaisuu- kan kantaneiden veteraanien ja jo isänmaassamme. Anyt läpi kehityksen, jonka ansi- della onnistumme tässäkin uu- poisnukkuneiden uhrauksia. Toi- osta olemme saaneet nykyaikai- distustyössä. Palvelurakenneuu- votan teille, omaisillenne ja kaisen ja kansainvälisessä vertailussa distuksen iso lakipaketti tullaan kille Sotaveteraani-lehden luki- monilla mittareilla hyväksi arvi- viemään eduskunnan käsittelyyn joille Hyvää joulua sekä terveyttä Sauli Niinistö oidun yhteiskunnan perintönä ensi vuonna. ja voimia juhlavuodelle 2017. Tasavallan presidentti sodan ajan sukupolvilta. Meillä Hallitusohjelman tavoitteena on hyvä maa asua ja elää. Vah- on kehittää koko veteraanisuku- Pirkko Mattila vat rakenteet takaavat kaikille polven hyvinvointia. Osana sitä Sosiaali- ja terveysministeri perusturvan ja heikompiosaisis- pidän tärkeänä ikääntyneiden ve-

unnioitetut Sotaveteraa- keiset sukupolvet tunnemme tei- mukauduttava muutokseen. Puo- me puolesta suurimman taakan nit, tä kohtaan suurta kiitollisuutta ja lustusvoimien joukkojen määrä kantaneiden veteraanipolvien ja Viime aikojen turval- arvostusta. Saamme nykyhetken on nykyisellään aiempaa pienem- jo poisnukkuneiden uhrauksia. lisuudentunnettammeK haastavat haasteista huolimatta elää maa- pi, mutta joukot ovat kokonai- Hoivatkaa, kohta poissa on veljet, tapahtumat, kuten terroristi-is- ilman turvallisimmassa maassa, suudessaan suorituskykyisempiä muistakaa, heille kallis ol’ maa. kut Euroopassa, Ukrainan ja Syy- jossa kansalaisten hyvinvointi on kuin aiemmin. Aseellisten hyök- Kertokaa lasten lapsille lauluin, rian sodat sekä lisääntynyt soti- hyvin korkealla tasolla. käysten ennaltaehkäisyyn ja tar- himmetä ei muistot koskaan saa. laallinen toiminta Itämeren alu- Kunnioituksemme teitä koh- vittaessa hyökkäyksen torjuntaan Toivotan teille sotaveteraanit, eella ovat saattaneet synnyttää taan näkyy kansamme lujassa tarvitsemme sekä moderniin tek- omaisillenne ja kaikille muille tä- mielissämme huolestuneisuutta. maanpuolustustahdossa, jonka nologiaan perustuvia kärkikykyjä män lehden lukijoille rauhaisaa On hyvä kuitenkin muistaa, että vankan perustan yleinen asevel- että laajaa reserviä. Yhteistyöva- joulua sekä hyvää isänmaamme olemme historian saatossa sel- vollisuutemme luo. Tämän päi- raisuuden merkitys Suomen puo- alkavaa 100-vuotisjuhlavuotta. vinneet paljon pahemmista ajois- vän nuoret miehet ja vapaaehtoi- lustukselle on tänään suurempi ta ja kyenneet luomaan nykyiset naiset tuntevat suurta velvol- kuin koskaan. Kahdenvälinen ja sen hyvinvoinnin merkittävästi lisuudentuntoa jatkaa edellisten monenkeskinen puolustusyhteis- huonommista lähtökohdista. Te sukupolvien työtä Suomen itse- na naisten vapaaehtoiseen asepal- työ tukevat kotimaan puolustuk- veteraani-ikäpolvi olette olleet näisyyden ylläpitämiseksi, viime velukseen oli ennätysmäärä haki- semme kehittämistä. avainasemassa itsenäisyytemme kädessä myös aseellisesti. Tätä joita. Joulu on rauhan ja rauhoit- Kenraali Jarmo Lindberg turvaajina ja yhteiskuntamme velvollisuudentuntoa osoittaa Maailma ympärillämme tumisen aikaa. Jouluna on myös Puolustusvoimain komentaja jälleenrakentajina. Me sodanjäl- muun muassa se, että tänä vuon- muuttuu jatkuvasti, ja meidän on aikaa muistaa itsenäisyytem- 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 7

Joulutervehdykset Sotaveteraani Krigsveteranen -lehden lukijoille

komaton selviytymistarina. Sama si. Olette teoillanne ja työllänne luojaa kurjempi asumus tai mikä sukupolvi nosti työllään Suomen ansainneet koko kansakunnan kapaloita halvempi vaatetus? maailman hyvinvointivaltioiden kiitoksen. Maa, joka selvisi Tal- Niistä säteili kuitenkin jumaluu- kärkijoukkoon. visodasta, säilytti itsenäisyyten- tesi kirkkaus. Herra, kunnia ol- Itsenäisen Suomen täyttäes- sä, jälleenrakensi maan ja teki sii- koon Sinulle!” sä ensi vuonna 100 vuotta valtio- tä kovalla työllä modernin hyvin- 600-luvulla kirjoitetussa jou- neuvosto haluaa vielä kerran pa- vointivaltion, selviää tämänkin lun juhlahymnissä, troparissa, nostaa sotiemme veteraanien pal- päivän vaikeuksista. tietäjiä kuvataan ”tähtien palveli- veluihin. Veteraaniväestön arvostus joiksi”. Nuo idän maagit eivät ol- Keskiössä ovat sotainvalidi- kulkee läpi yhteiskunnan. Liit- leet noitia tai velhoja vaan tuon en ja veteraanien oikeus sellaisiin tonne täyttää itsenäisyytemme ajan tutkijoita ja etsijöitä. Ja ku- palveluihin, joilla turvataan vete- juhlavuoden syksyllä jo 60 vuot- ten troparissa kerrotaan, he tavat- raanivanhusten itsenäinen elämä ta. Kiitän teitä sotaveteraanit, sa- tuaan Jeesus-lapsen ”oppivat kuja kotona selviytyminen. Toteu- moin Suomen Sotaveteraaniliit- martamaan sinua, vanhurskau- tamme tämän kunniatehtävän toa, työstänne yhteisen isän- den Aurinkoa”. juhlavuoden teeman mukaisesti: maamme hyväksi. Jumala määräsi enkelinsä lä- unnioitetut sotiemme ve- yhdessä. Yhdessä kuntien ja ve- Toivotan teille, omaisillenne inä olen valo ja olen hettämään viestin ihmiseksi syn- teraanit teraanijärjestöjen kanssa. Näin ja kaikille Sotaveteraani-lehden tullut maailmaan tymisestään itämaan tietäjille Sotavuosiemme pe- voimme varmistaa palveluiden lukijoille rauhaisaa joulua sekä siksi, ettei yksikään, eikä kuninkaan hoviin. rintöK kertoo puhuttelevalla ta- saatavuuden niitä tarvitseville. voimia ja terveyttä tulevalle juh- ”Mjoka minuun uskoo, jäisi pimey- Se kertoo siitä, miten oikea tie- valla kansakunnan sitkeydestä ja Sotiemme veteraanien saavu- lavuodelle. teen” (Joh. 12:46). don valkeus avautuu kaikille niil- uhrautuvaisuudesta itsenäisyy- tukset ovat osa kansakuntamme Jumalan Poika kertoo itse jou- le, jotka ovat valmiita luopumaan teemme kohdistuneiden uhki- henkistä perintöä. Ne ovat luo- lun tärkeimmän viestin: Juma- maallisesta ja uskomaan taivaalli- en edessä. Sodasta selviytyminen neet perustan työlle, jota nuo- la syntyi ihmiseksi! Hän teki it- seen. on kansainvälisestikin katsottu- remmat ikäluokat ovat puoles- sensä tunnetuksi valona, joka ”il- ”Me tiedämme, että Jumalan na pienen pohjoisen kansan us- taan jatkaneet isänmaan hyväk- Juha Sipilä mestyi pakanoille ja kirkkaudeksi Poika on tullut ja antanut meil- kansallesi Israelille” (Luuk. 2: 31– le ymmärryksen, jotta tuntisim- 32). me hänet, joka on Todellinen” (1. Jumalallinen valo ensimmäi- Joh 5:20). senä jouluna kuvataan idän kir- Joulurauhaanne siunaten, kun, liekki lepattaa lasisuojan si- vain koska side näihin ihmisiin kon hymnirunoudessa kielikuvin sällä, ja ihminen, joka joskus oli on olemassa eikä sitä voi katkais- köyhyyden rikkautena. tärkeä, tulee osaksi tätä joulua. ta. Siihen ne ovat kokoontuneet ”Taivas antoi Sinulle lahjaksi Viivyn hetken, katson kyntti- niin kuin läheiset kokoontuvat pakanakansojen esikoiset, kun se lää ja muistan. Sitten lähden, jat- jouluna yhteen tai muistavat toi- ohjasi tähden avulla tietäjät sei- kan tätä joulua, joka on nyt. Hau- sensa. men äärelle Betlehemiin. Heitä tausmaalta joululle tulee erityi- Kaikilla haudoilla ei ole kynt- eivät hämmästyttäneet valtikat ei- Leo nen tausta. Se ei ole kuoleman tilää. Sitä katsoo jotenkin avutto- vätkä valtaistuimet vaan äärim- Karjalan ja koko Suomen varjo. Se on valo. Yksi valorihma, mana. Mitä on, jos ei ole ketään, mäinen köyhyys. Sillä mikä olisi arkkipiispa joka kytkee suurempaan koko- joka muistaa nyt tai elämän jäl- naisuuteen. On muutakin kuin keen. Se on köyhyyden karuin tämä hetki. muoto. Kylmää ja autiota on sel- laisella haudalla. * * * * * Voi toki olla, että näitäkin ih- Tällaisena jouluna, kun epä- misiä muistaen sytytetään kynt- Sotaveteraaniliiton toimisto varmuus ja arvaamattomuus le- tilä toisella hautausmaalla. Toi- vittäytyvät Euroopan ja maail- von niin. Muualle haudattujen on suljettu man ylle, mieleen voi hiipiä tun- muistokivellä on laaja kynttilöit- 24. – 31.12.2016 ynttilöiden valo ne, ettei tiedä, mihin täällä voi ten meri. Jouluaattona hauta- luottaa, ja edessä on tuntematon, Ajattelen erilleen joutuneit- usmaalla taivas näyttää epämääräisen uhkaava tulevai- ten, maasta muuttaneitten tai Myyntitoimisto on suljettu inventaarion laskeutuneenK maahan. Kynttilät suus. Tekee mieli suojautua, tur- maahan muuttaneitten kaipuu- vuoksi 2.-5.1.2017. tuikkivat kuin tähdet. Kun kul- vata omansa ja torjua kaikki uusi ta. Hajallaan maailmassa elävien jen niiden keskellä, tulee joului- ja vieras. keskinäistä kaipausta. Sen merk- Toimiston ollessa suljettuna voitte nen, juhlava ja peloton olo. Hau- Tällaisena jouluna on hyvä kinä sytytän mielessäni kyntti- tojen riveistä huokuu rauha ja katsoa erityisen tarkasti haudoil- län. Ettei toivo murenisi. tarvittaessa ottaa yhteyttä: kauneus. la tuikkivia kynttilälyhtyjä. Voi toiminnanjohtaja Markku Seppä, Hautausmaa saarnaa kuin erottaa, miten ne iskevät myhäil- * * * * * profeetta Jesaja joulun sanomaa: len silmää: jouluhan on sama yhä, Joulun hautausmaa julistaa ih- puh. 0400 921 332 ”Niille, jotka asuvat kuoleman ihminen on sama. Ei elämäänsä misten yhteenkuuluvuutta maa- sosiaalisihteeri Anni Grundström, varjon maassa, loistaa kirkkaus.” voi loppuun asti suojata, ei ku- ilmassa, joka heittää meidät irral- Tapa viedä kynttilöitä hau- kaan ole voinut. Olkaa rohkeita, leen. Kynttilöissä pilkahtaa Kris- puh. 040 822 3998 doille on syntynyt itsestään. Ei älkää vierasta pelätkö, älkää uutta tuksen syntymän tähti. ”Niille, sitä ole missään strategiapaperiin ja tulevaa pelätkö. jotka asuvat kuoleman varjon Henkilökunta toivottaa kaikille kirjattu eikä erikseen päätetty. Hautausmaan hiljainen, sana- maassa, loistaa kirkkaus.” Joulun sanoma vain on elämän ton saarna on sama kuin enke- rauhaisaa joulun aikaa ohjaamana saanut tällaisen kie- lillä paimenille: Älkää pelätkö. ja kiittää kuluneesta vuodesta. len. Katselen hautojen valoja. Jokai- sella on oma tarinansa. * * * * * Jokin kumpu on vielä tuore, Kari Mäkinen Kun sytytän kynttilän lähei- kiveä ei ole ehditty laittaa. Kynt- sen haudalla, tiedän, että täällä tilät tuntuvat palavan kiihkeäm- on ennenkin eletty. Menneitten min, niin kuin yrittäisivät peittää ihmisten jälki on meissä. Muis- elämän tyhjää paikkaa. Ensim- tissa he ovat edelleen olemassa. mäinen joulu ilman tätä ihmistä. Tulee sekin aika, että muisto Miten sen osaa olla, ja on vain ol- haalistuu, jälki himmenee, su- tava. Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton kupolvet vaihtuvat. Niin kaikil- Jollakin haudalla on kynttilöi- internet-sivut ja facebook. le tapahtuu. Historian kansoitta- den parvi. Joku kynttilä on las- vat muistista kadonneet ihmiset. kettu lämmöllä toisten kylkeen, www.sotaveteraanit.fi Mutta nyt vielä: raapaisen tuliti- joku laitettu ristiriitaisin mielin, https://www.facebook.com/sotaveteraaniliitto 8 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista Antoisaa keskustelua Rakas isä – siellä jossakin ja henkilövalintoja Siellä jossakin, josta en taaskaan tiedä, missä olet, kun et ole enää tässä maailmassa. Sen tiedän, että kerran olit fyysisesti täällä, missä minä nyt olen. Syvärillä, Syvärinjoella. Minä tulin tänne turistina valtuuston kokouksessa mieheni kanssa, (hänkin sotaveteraani, tosin nuorimpia heistä). Sinä ja aseveljesi tulitte tänne velvol- lisuudesta isänmaatanne kohtaan ja meidän, lastenne takia. Ahnehdin katseellani Syvärin joen vehmaita rantoja. Missä on Vaasenjoen suisto? Missä on Vaa- seni, se Syväri, jossa sinä silloin olit. Missä on se asema, josta lähetit pikku tyttärellesi mustavalkoisen valokuvan? Vissarion Belinskin kannella kanssamme seisovat vanhat sotaveteraanit vastaavat auliisti kysymyksiini. Katselen heidän uurteisia, elämää ja kuolemaa nähneitä kasvojaan ja tunnen jotakin, mitä voi kutsua kiitollisuudeksi. He antoivat niin paljon itsestään, vuosia elämästään. He, jotka antoivat koko elämänsä, ovat nyt siellä missä sinäkin, isä… siellä jossakin. Ja minä olen saanut niin paljon elämäntäyteisiä vuosia. Kanssamme kannella seisovat veteraanit ovat jakaneet joskus samoja tuntemuksia sinun kanssasi. Hekin olivat nuoria silloin. Heilläkin oli perhe, lapsia tai morsian kaukana kotona. Hekin ikävöivät rakkaitaan ja kirjoittivat kirjeitä koteihinsa, niin kuin sinä. Vaasenjoen suisto, paikka jossa Vaasenjoki yhtyy laveana virtaavaan Syvärinjokeen. Jos lähtisin ylä- virtaan, tulisin paikalle, jossa sinä olit ja kirjoitit kotiin ”kultaiset terveiset täältä kolkosta seudusta”. Kolkosta seudusta? Ei tämä näytä nyt lainkaan kolkolta. Vehreää, vihreää joen vartta. Sodat tekevät kolkoiksi kaikki seudut. Miksi sinä et puhunut enemmin tuntemuksistasi täällä? Miksen minä kysynyt enemmän? Mitä varten nyt näitä kyselen? Onko sillä enää mitään merkitystä? On katsottava eteenpäin. Ja kuitenkin… On kuin minulta olisi salattu jotain. Miksi ei minun sukupolvelleni puhuttu? Oliko se liian lähel- lä, liian kipeää? Ei saanut puhua? Saatettiinko sanoa: mitä menitte sinne? Pitikö vain vaieta, yrittää unohtaa? ( Kuinka sellaista voisi unohtaa?) Valtuuston kokouksessa äänestettiin hallituksen jäsenestä. Ääntenlas- Rauhan tultua rakensitte ruhjotun maan uudelleen meille, lapsillenne. Te teitte vielä senkin. Yri- kijat (vas.) Seppo Juhola ja Erkki Pulli tarkkaavaisina laskemassa ääniä. titte hukuttaa vammanne, traumanne ja kipeät muistonne työhön, raatamiseen. Jälleenrakensitte kieltäymyksin meille maan. Mutta pystyitkö sinä ja asetoverisi jälleenrakentamaan myös itsenne? En tiedä. Mutta sen tiedän, että olit ja tulet aina olemaan muistoissani rakas isäni ja – elämäni ensimmäi- altuusto kokoontui 7.11. ensimmäiseen liittokokouksen jälkei- nen mies, vaikka en aina tunnistanut sinua, isä-setä, kun tulit lomalle rintamalta. Enhän edes aivan seen kokoukseen Helsingissä. Valtuusto käsitteli sääntömääri- pienenä tiennyt, mitä sana isä merkitsee, en muuta kuin syliä ja käsiesi lämmintä kosketusta. En tien- set asiat ja kokouksessa valittiin hallituksen jäsenet erovuorois- nyt, mitä sana merkitsee muuta kuin isänikävää. Ja sana merkitsi pienenä minulle paikkaa, Vten tilalle. sota Syväri jossa miehet tekivät pikku leluja lapsilleen. Ja myöhemmin paikkaa, jossa tehtiin surua naisille, kun Valtuusto valitsi yksimielisesti liiton I varapuheenjohtajaksi Esko jonkun lapsuudenystäväni isä ei enää koskaan tullut takaisin. Sinä tulit. Sain pitää sinut vielä 20 vuot- Petäjän Etelä-Pohjanmaalta ja II varapuheenjohtajaksi Arto Mikko- ta, kunnes tuli sinun aikasi lähteä Suureen Tuntemattomaan - sinne jonnekin. sen Kymenlaaksosta. Itsenäisyyspäivänä sytytän kynttilän sinun kuvasi viereen monien muiden sota-ajan lasten tavoin. Hallituksen jäsenmääräksi hyväksyttiin puheenjohtaja, kuusi jä- Mutta en enää muista sinua sotilaspuvussasi. Muistini kuvassa sinä seisot rakentamasi oman kotimme sentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtaja Sakari Sip- kynnyksellä, katsot minua hiukan hymyillen ja silmiesi ’taivaanpilkut’ ovat yhtä siniset kuin hiukan pola esitteli ehdotukset erovuoroisten jäsenten tilalle. Esitetyt uudet virttynyt villapaita ylläsi. Ja sitten minä halaan sinua eikä mikään sota eikä kukaan pysty enää riistä- jäsenet olivat Jaakko Valtanen, Pirkko Karjalainen ja Eero Kaitai- mään sinua minun muistoni halauksesta - niin kauan kuin jotain muistan. nen. Keski-Pohjanmaan edustaja Matti Uusi-Rauva esitti hallituksen Miten etuoikeutettu olin, kun sain sinut takaisin! Olenko koskaan ymmärtänyt edes, miten etuoi- jäseneksi Reijo Sallista Pohjois-Pohjanmaalta. Reijo Sallinen ilmoit- keutettu? Pitikö minun tulla näin kauas, Syvärille nähdäkseni niin lähelle! ti, ettei ole käytettävissä hallituksen jäsenen tehtävään. Etelä-Karjalan Paikoin uskomattoman leveä Syvärin joki virtaa rauhallisena ja vehreän maan halki. Minun ei tar- edustaja Erkki Pulli esitti Eero Kaitaisen tilalle varsinaiseksi jäseneksi vitse pelätä, että joku ampuisi minut. Kun laskeuduimme mieheni kanssa rantaan, paikalle pelmahti Pekka Paateroa. Kokousedustajat äänestivät lippuäänestyksellä. Ää- venäläinen perhe ja riensivät uimaan. Kysyimme, oliko vesi’holotnaa’. He nauroivat, että ’kuumaa’ ja nestyksen tulos oli Eero Kaitainen 11 ääntä, Pekka Paatero 6 ääntä ja kutsuivat meitä mukaan veteen. He eivät voineet aavistaa, mitä tuo uiminen Syvärin joessa siinä hei- yksi tyhjä. dän kanssaan minulle merkitsi. Kokouksessa valittiin edustajat liiton hallinnon rakennetta pohti- Joki virtaa koko ajan eteenpäin, mutta sen uoman nimi on sama kuin silloin vuosikymmeniä sit- vaan työryhmään vuosiksi 2017−2018. Valtuuston edustajina ovat Sa- ten, Syvärin joki. Ranta on sama, joka kerrostuu aikojen kuluessa ja jatkuu rajattomana jokien ja me- kari Sippola, Esko Petäjä ja Arto Mikkonen. Hallitus nimeää omat jä- rienkin alla ihmisten laatimista rajaviivoista piittaamatta. senensä työryhmään ja työryhmä nimeää puheenjohtajan. Kun nousimme vedestä, poimin rannalta punertavan litteän kiven. Isä, minulla on pala Syväriä, Valtuuston valitsemana tositetarkastajana jatkaa Pentti Korpi- pienen kiven kokoinen pala Syväriä. Se on vain kivi, mutta se on yksi pala minun muistini palapelis- mies. sä. Kuvittelen niin, vaikka tiedän, että se on vain pala maata. Yksi pieni pala maapallomme rajatonta maata. Hallituksen varsinaiset ja varajäsenet ovat: Varsinainen jäsen 2017–2018 Varajäsen 2017–2018 Eila Ilenius-Poltto erään suomalaisen sotilaan tytär Jaakko Valtanen Olli Kivioja Pirkko Karjalainen Anne-Mari Väätäinen Eero Kaitainen Pekka Paatero

Hallituksen jäseninä jatkavat

Varsinainen jäsen 2016–2017 Varajäsen 2016–2017 Anja Arnkil Tarja Tapanainen Rauno Loukkola Reijo Inget Pertti Suominen Jorma Mikkonen

Uusi hallitus aloittaa työskentelynsä 1.1.2017.

Aamupäivällä keskusteluosuus Valtuuston puheenjohtaja Sakari Sippola korosti keskusteluosuuden olevan epävirallinen eikä keskusteltavista asioista tehdä kirjauksia pöytäkirjaan. Liiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen kiitti saamastaan kanna- tuksesta ja tuesta puheenjohtajavalinnan jälkeen. Hän toivoi kentän ajatuksia liiton toiminnasta toimintaympäristön muuttuessa. Veteraa- nijäsenten määrän pienentyessä myös yhdistykset ovat muutoksessa. Keskustelu oli hyvin vilkasta ja piirien ja yhdistysten erilaiset toimin- tamallit tulivat esille. Hallitus jatkaa asioiden selvittelyä.

Kuvassa (vas.) Unto Sahlström, kirjoittajan isä Viljam Ilenius ja tuntematon henkilö Vaasenissa Syvärillä. 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 9

Suomen Sotaveteraaniliiton Liiton viestintätoimikunta 2017 toimintasuunnitelman uuteen vaiheeseen iime keväänä liitto hallitus päätti, että tiivinen. Sillä on ollut vuosittain 5-7 ko- ydinkohdat Vvuoden 2017 alusta viestintätoimi- kousta ja se on antanut runsaasti ammat- kunta ja Sotaveteraani-lehden toimitusneu- tiosaamista liiton viestintään. otaveteraaniliiton ja sen jäsenyhdis- 2. Sotaveteraaniliiton vosto yhdistetään uudeksi toimikunnaksi. Viestintätoimikunnan puheenjohtaja tysten, sotaveteraanipiirien ja -yhdis- 60-vuotisjuhlavuoden toimet Sen tehtävänä on liiton viestinnän ohjaus Erkki Heikkinen kiitti viestintätoimi- tysten keskeisin tehtävä on sotavete- Jäsenyhdistykset tapaavat jokaisen rinta- monikanavaisuuden näkökulmasta. kunnan jäseniä ammattiavusta, jota toimi- Sraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä matunnuksen omaavan jäsensotaveteraa- Viestintätoimikunta on ollut hyvin ak- kunnan jäsenet ovat antaneet liitolle. tukeminen sekä edunvalvonta. nin liiton vuosipäivän 29.9.2017 lähellä. Joensuussa 8.6.2016 pidetyssä liitto- Sotaveteraanipiirit ja -yhdistykset yh- kokouksessa tehdyt yksimieliset linjauk- dessä kumppaniensa kanssa organisoivat set antavat suuntaviivat liiton ja sen jä- kunniakäynnin sankarihaudoilla koko senyhdistysten toimille. maassa 29.9.2017 klo 11.00. Rintamaveteraanien lukumäärä on Onnistunut liiton 60-vuotisjuhla vuoden 2017 alussa 17 500. Heistä on so- 29.9.2017 tainvalideja noin 2500. Veteraanien kes- Viestintätoimien kärkiteemat: Sotave- ki-ikä on 92 vuotta. Liiton jäsenyhdis- teraanit esiin, sotaveteraanien elinolot ja tyksiin kuuluu varsinaisia jäseniä 12 000 palvelutarpeet tietoisuuteen ja sotavete- ja puoliso- ja leskijäseniä 11 500. Kannat- raaniyhteisöjen vapaaehtoistyön tunne- tajajäsenten määrä on yli 30 000. tuksi tekeminen 1. Sotaveteraanien edunvalvonnan 3. Perinnetyön hallinnolliset ja tehostaminen kaikilla tasoilla toiminnalliset mallit Sotaveteraaniliitto kaikilla tasoillaan • Perinneyhdistysten toimintaohjelmat, edistää palveluista ja eduista tiedottamis- säännöt ja hallintorakenteet pohdittu ta jäsenistölleen, medialle ja päätöksente- valmiiksi vuoden 2018 liittokokousta Sotaveteraaniliiton viestintätoimikunta käsitteli marraskuun kokouksessa vaikuttamis- kijöille. varten ta kunnallisvaaleissa, liiton toimintasuunnitelman viestintätehtäviä sekä Sotaveteraani- Seurataan veteraanien saamia palve- • Perinneyhdistykset esitellään lehdessä brändiä. luita, kuntien käytäntöjä sekä määrära- ja internet-sivuilla. hojen käyttöä sekä niiden riittävyyttä • Kansallisen veteraanipäivän uusimuo- kaksi kertaa vuodessa. toisen vieton suunnittelu vuodelle Varmistetaan yhteistyössä liiton jäsen- 2018 Ritva Tuulos vuoden lotaksi yhdistysten ja kuntien vastaavien kanssa, • Perinnepäivän suunnittelun aloitta- että veteraanien kuntoutus- ja kotipalve- minen otta Svärd Säätiö on nimennyt vuoden lujen määrärahat, Sipilän lupaamat mää- • Hankitaan jäseniä erityisesti perinne- Llotaksi Ritva Tuuloksen (s. Aalto-Setä- rärahat, kohdistuvat veteraanien tarpei- ajalle. lä) Porista. Tuulos oli 15-vuotias koululainen den mukaisesti ja tulevat käytetyiksi. • Liitto ja piirit rakentavat yhteistyössä Rauman Lyseossa talvisodan syttyessä. Ikän- Päivitetään sotaveteraanipiirien toi- perinneajan järjestörakenteen. sä puolesta hän olisi voinut kuulua pikkulot- mijoiden kanssa kuntakentän yhteystie- tiin, mutta Raumalla ei ollut pikkulottatoi- dot, pidetään ne ajan tasalla ja viestitään mintaa. Sen sijaan vahva partioliike kokosi heille ajankohtaisia teemoja. nuoret, myös Ritva Tuuloksen avustamaan sotasairaalassa. Täytettyään 17 vuotta Tuu- los antoi lottalupauksen. Jatkosodan aikana Tuulos toimi sekä muonituslottana että ra- distilotan tehtävissä, jota varten hän oli suo- rittanut kahden kuukauden radiosähköttäjän kurssin Sorjan Lottaopistossa Karkussa. Lottatoimien ohella Ritva Tuulos opiskeli ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1943. Sotien jälkeen hän valmistui Helsingin Yliopistosta kotitalousopettajaksi. Ritva Tuulos on Porin lottaperinneyhdis- tyksen perustajajäsen ja oli aktiivinen puheenjohtaja 20 vuoden ajan. Hänen aikanaan jäsenmäärä kasvoi 500 jäseneen. Tuulos osallistuu edelleen kunniapuheenjohtajana yhdistyksen toimintaan. Ritva Tuulokselle on Ritva Tuulos on vuoden lotta. myönnetty kotitalousneuvoksen arvonimi.

Adressit onnitteluun ja osanottoon 12.50 e/kpl

Liitossa toimii myös adressien kirjoitus- ja Adressi nro A1 Adressi nro A2 Adressi nro A3 Adressi nro A5 Adressi nro A6 Adressi nro A7 Adressi nro A8 toimituspalvelu.

Tilaukset Sotaveteraaniliitosta Puh. (09) 6126 2015, (09) 6126 2016 [email protected] • [email protected] Verkkokauppa osoitteessa www.sotaveteraanit.fi 10 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista Liikkumisen tuen tarve kasvaa veteraanien Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi alkaa uomen itsenäisyyden sata- ikääntyessä vuotisjuhlavuodesta 2017 otiemme Veteraanit aloittaa san tai taksikuskin kanssa. Usein on tulossa kaikkien aikojen keräyksen, jolla kerätään va- liikkumisen vaikeudet hanka- suurinS kansallinen juhlavuosi. Se roja veteraanien taksimat- loittavat myös ruokailumahdol- on innostanut tuhannet suoma- koihin.S Tavoitteena on kerätä ra- lisuuksia, kun kauppaan tai lou- laiset rakentamaan juhlavuotta. haa 10 000 matkaan. Pienimmil- nasravintolaan ei enää pääse. Vuoden aikana järjestetään kym- lään veteraanin eläke on reilu 900 meniä tuhansia yhteisiä hetkiä ja euroa kuukaudessa. Uusi keräys avaa ja kertoo tilaisuuksia satavuotisuuden ni- Iän myötä kuljetusavun tar- tuen käyttökohteista missä. Myös ulkomailla tapah- ve kasvaa. Monilla veteraaneilla Sotiemme Veteraanit aloitti vuo- tuu: suomalaisuutta juhlitaan ei enää ole ajokorttia, joten apua den alkupuolella uudenlaiset ke- vähintään 70 maassa ja viidellä liikkumiseen tarvitaan. räykset, joiden tarkoituksena on mantereella. samalla avata ja konkretisoida ke- Mahdollisuus liikkumiseen rätyn rahan käyttökohteita. Kerä- Mukaan avoimella haulla tukee henkistä hyvinvointia yksissä kerrotaan, mihin veteraa- Suomi 100 -juhlavuoden ohjel- Reissu on veteraanille aina myös nit tarvitsevat apua. maa on rakennettu kaikille avoi- sosiaalinen tapahtuma, kun he – Samalla uudistamme tavan mella ohjelmahaulla. Juhlavuo- pääsevät välillä ulos liikkumaan viestiä Sotiemme Veteraanit -ke- den ohjelmaa toteuttavat yksittäi- ja rupattelemaan kaupan kas- räystuoton käytöstä, sillä ihmisiä set kansalaiset, järjestöt, kunnat, kiinnostaa yhä enemmän, mihin kaupungit, valtio, yritykset ja mo- Kokonaisuus täydentyy vielä Töölönlahdella ja YLEn kanavi- keräystuottoa käytetään, sanoo net muut yhteisöt. vuoden 2017 aikana. Uusia ohjel- en kautta koko Suomessa. Juh- veteraanijärjestöjen varainhan- Ohjelmassa on jo tässä vai- maehdotuksia on syksyn viikkoi- lavuosi huipentuu itsenäisyys- kinnan päällikkö Pia Mikkonen. heessa yli 2 000 hanketta, joista na virrannut kymmeniä viikossa, päivän alla joulukuussa 2017 it- moniin liittyy lukuisia yksittäi- ja mukaan voi hakea lokakuun senäisyyspäiväviikkoon, jolloin Sotiemme Veteraanit Suomi siä tilaisuuksia, tapahtumia, kon- 2017 loppuun saakka. satavuotisuutta juhlitaan joka 100 -merkki myyntiin sertteja, näytöksiä, seminaareja, Juhlavuosi alkaa uuden vuo- päivä eri tavoin. Sotiemme Veteraanit juhlista- kisoja, juhlia tai muita yhteisiä den aattona juhlahetkellä niin Suomi 100 -juhlavuoden vat 100-vuotiasta Suomea omalla hetkiä. Kokonaisuudessa on myös nuoremmille kuin vanhemmille- verkkosivut: http://suomifin- rintamerkillä. Merkin myynti on paljon uuden kehittämistä, hyviä kin Suomen ystäville Helsingin land100.fi/ aloitettu R-kioskeilla ja verkossa tekoja ja päätöksiä, lahjoja sata- www.vapaafri.fi vuotiaalle, talkoita, tutkimuksia Merkin avulla kerätään va- ja keskustelun herättämisiä. Use- roja veteraanien kuljetusapuun. at eri tahot, kuten yritykset aiko- Sotaveteraaniliitolla kaksi hanketta Sotiemme Veteraanit Suomi 100 vat muistaa päivänsankaria mer- Sotaveteraaniliiton 60-vuotisjuhlavuoteen liittyen liitolla on -merkin myyntihinta on viisi eu- kittävillä yhteiskunnallisilla te- tässä vaiheessa kaksi juhlavuoden ohjelmaan hyväksyttyä roa. Merkkien pakkaamisen hoi- oilla. hanketta. taa Niemikotisäätiö, joka tekee Juhlavuoden rakentaminen Tuusulalainen Matti Kulmala on työtä helsinkiläisten mielenter- laajalla avoimella haulla oli tietoi- • käynnit kaikilla sankarihaudoilla 29.9.2017 klo 11.00 myynyt 500 kpl Suomi 100 -merk- veyskuntoutujien hyväksi. Nauha nen valinta. Tämä on uutta mer- • jokaisen 10 000 tunnuksen omaavan jäsensotaveteraanin kejä. Matin mielestä merkkiä on ja pakkaus valmistetaan Suomes- kittävien tasavuosien juhlinnassa tapaaminen juhlapäivän lähellä helppo myydä. sa, kertoo Pia Mikkonen. Suomessa.

Vet_Suomi100_MT_188x145.indd 1 12.12.2016 15.02 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 11

Kotimaan multiin Viipurin kautta uomen ja Venäjän vuonna vainajayhdistyksen puheenjohta- paikaltaan, vaan täyttivät soti- S1992 solmiman valtiosopi- ja, eversti Pertti Suominen kiitti lasvalansa sen viimeistä kirjainta muksen perusteella on runsaan puheessaan kaikkia vapaaehtoisia myöten, totesi Pertti Suominen parinkymmenen vuoden kulues- etsijöitä, yhteistyökumppaneita ja puheessaan. sa tuotu kotimaan multiin viime tilaisuuden esiintyjiä. Hän ker- Vainajat siunasi matkaan kent- sotiemme taistelupaikoilta lähes toi myös, että useiden säilyneiden täpiispa emeritus Hannu Niska- 1200 suomalaisen sotilaan jään- tuntolevyjen perusteella nyt löy- nen. Kirkkoon kerääntyneen teet. Löydetyistä noin 340 on detyt olivat iältään 19 ja 39 vuo- saattajien joukon ja Sirpaleet- kyetty tunnistamaan. den väliltä. Valtaosa oli kaatunut kuoron laulettua yhdessä virren Suomalaisten etsijöiden ja So- Karjalan kannaksella ja muuta- Siunaa ja varjele meitä oli vuoros- tavainajien muiston vaalimis- mat Laatokan pohjoispuolella sa pienten arkkujen kantaminen yhdistyksen yhteistyö sekä ve- talvi- ja jatkosodan taisteluissa. odottavaan linja-autoon. Kirkon näläisten etsijäryhmien että vi- Uskon tulkitsevani meidän uruilla esitetty Narvan marssi ranomaisten kanssa on sujunut kaikkien tunteita, kun totean säesti sankarivainajien kotimat- hyvin. Lokakuun puolimaissa tuntevamme syvää kiitollisuutta kan alkamista. 2016 tuotiin Viipurista Suomeen siitä, että kansakuntamme kamp- 34 pientä valkoista arkkua, joissa paillessa itsenäisestä olemassa- Teksti ja kuva: Tero Tuomisto oli 44 suomalaisen sankarivaina- olostaan, meillä on ollut sanka- Kirjoittaja on jan jäänteitä. Viime vuosina yhä rivainajiemme kaltaisia miehiä. Rintamaveteraaniliiton useammat löydetyistä suomalai- Miehiä, jotka eivät ylivoiman- toiminnanjohtaja sista kaatuneista ovat olleet ve- kaan edessä väistyneet vartio- näläisten etsijäryhmien löytämiä. Niin nytkin, kahta lukuun ottamatta. Kuluvan syksyn noutomat- kaan sisältyi jokavuotisen vakiin- Ylöjärviläiset Jesse (4) ja Linnea (3) Tiinus lähettivät äi- tuneen muodon lisäksi muuta- din avustamina piirtämiään kortteja liiton kautta sota- kin. Matkalle osallistui omalla veteraaneille. Lapset halusivat kiittää sotaveteraaneja linja-autollaan myös pääkaupun- itsenäisyyspäivänä itsenäisestä isänmaasta. kiseudun sotaorpojen yhdistyksen ryhmä. Heidän Sirpaleet- kuoronsa lauloi jo ensimmäisel- lä pysähdyspaikalla, Säkkijärven kenttähautausmaalla. Muisto- Rosvopaistitapahtumien 2017 merkille laskivat kukkalaitteensa paikat ja ajat täsmentyivät sekä sotavainajayhdistyksen että sotaorpojen edustajat. arraskuussa ilmestyvässä 2.6. Oulunkylän Sankarivainajien kotiuttamis- MSotaveteraani-lehdessä esi- kuntoutussairaala tilaisuus Viipurissa Pietari-Paa- teltiin vuoden 2017 rosvopaisti- 8.6. Karjalan prikaati, valin kirkossa oli jälleen hillityn tapahtumien ajankohdat ja pai- Vekarajärvi arvokas, hartaan tunnelman sä- kat. Niihin on tullut täsmennyk- 15.6. Tuusula, Jäähalli, vyttämä. Kaukana kotoaan ol- siä. Alla on oikeat ajat ja paikat. Liikuntapuisto leet, taisteluissa kauan sitten kaa- 10.8. Kempele tuneet sotilaat olivat aloittamassa 11.5. Turku, messukeskus 17.8. Kuopio-halli paluumatkaa kotimaahansa, joka 18.5. Tampere, Pirkkahalli 24.8. Peurunka, ei ollut heitä unohtanut. 24.5. Härmän kuntokeskus Kuntoutumiskeskus Musiikkiohjelmaa tarjosivat 17.9. Muuksi, Viro sekä Viipurin ensimmäisen mu- siikkikoulun pieni yhtye että so- Pienet arkut kannettiin kirkosta linja-autoon. Vasemmalla Gunvor Pe- taorpojen Sirpaleet-kuoro. Sota- lander ja Alla Leena Myllylä kantamassa arkkua. Bokföringsbyrå-Tilitoimisto Veteraanin perintö -video valmistui DaCapo Ab Oy uolustusvoimat otti syksyn P2016 kutsunnoissa käyttöön Carola Kallinen videon, jossa on haastateltu kuut- 040-5937 533 ta sotaveteraania. Helsingissä vi- [email protected] deo esiteltiin medialle kutsunto- Storgårsgatan 5, 21600 Pargas jen yhteydessä 9. marraskuuta. Videosta on suomenkielinen ja ruotsinkielinen versio. Kumpikin video tekstitetään toisella koti- maisella kielellä sekä englanniksi. Videosta on valmistettu syksyn aikana dvd-versio, joka jaetaan aluetoimistoille. Video esitetään kaikissa kut- suntatilaisuuksissa veteraanin tervehdyksen jälkeen. Helsingin kutsuntojen yhteydessä olleessa Veteraanien perintö -vi- Video on katsottavissa oheises- deon julkistamistilaisuudessa olivat mukana (vas.) Mauno Tenhovirta ta linkistä Nurmijärveltä, Leif Markio Helsingistä, Maavoimien komentaja Seppo https://www.youtube.com/ Toivonen, Jaakko Estola ja Paul Voss Helsingistä. watch?v=hFtcERLYbDA Anna meidän auttaa Tarjoamme hyvää hoivaa, turvallista asumista ja mukavaa seuraa ikäih- misille, elämän eri tilanteisiin. Meillä on koteja ympäri Suomea. Asuk- kaidemme hyvinvoinnista huolehtimisen ohella haluamme tukea omaisten jaksamista arjessa. Tähän tarpeeseen tarjoamme lyhytaikaista asumista Oy Puhois Ab esimerkiksi omaishoitajan vapaiden ajaksi. Meillä käy palveluseteli! Kysy lisää: 010 4088 197 | [email protected] | www.esperi.fi 12 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista

Liiton neuvottelukunta Otto-Petteri Kinnunen ampui kovilla ideoi juhlavuotta ppilaan arkipäivä auk:n toi- vaativat oman rutiininsa, jotta O-P osaa sijoittaa sanansa Osella puolikkaalla kuluu ammunta onnistuisi oikeaan ai- Korian Sotilaskotiyhdistys täytti pääasiassa maastoharjoituksissa. kaan, paikkaan ja ripeästi. Myös 60 vuotta lokakuun lopussa. Yh- Heitin on ajettu asemaan, suun- maaston tähystäminen ja viestien distys toimii vuoroajoin Vekaran- nattu ja ammuttu. Harjoitus tois- vastaan ottaminen vaativat oman järven Sotilaskodissa. Oli juhlan tetaan usein, sillä oppilaat vaihta- tottumuksensa. Kun harjoituk- aika. Juhlaan haluttiin varusmie- vat tehtävää tuliasemassa. Heitti- set suoritettiin toisten aselajien hen näkökulma sotilaskotitoi- men johtaminen, suuntaaminen kanssa yhteistoiminnassa, saa- minnasta. O-P:n puhetaito tun- ja kranaatin putkeen asettaminen tiin paras oppi tilanteen kokonai- nettiin. Erään sotilaskotisisaren suudesta ja tehtävän luonteesta. kertoman mukaan kyynel nousi Näissä harjoituksissa käytettiin useamman sisaren silmäkulmaan kovia kranaatteja. Se oli mahdol- O-P:n puhuessa. lista puolustusvoiman ammunta- Jo ennen tätä tilaisuutta Otto- alueella Pahkajärvellä. Petteri oli saanut vuorokauden Ryhmänjohtajan on osattava kuntoisuusloman maanpuolus- myös koulun jälkeen opettaa tu- tustyön arvostuksesta. Tarkkaa levia alokkaita. Sitä varten oppi- sanamuotoa myönnölle O-P ei laat joutuivat kouluttamaan toisi- muistanut. Myös Elisabet Rehn aan erilaisilla rastitehtävillä. Vii- oli pyytänyt lupaa siteerata O- Jukka Paarma, Hannele Helkama-Rågård ja Hannes Berner kuuntelevat kolla 46 oli koulutushaarakoe. P:n aikaisempaa puhetta jossain ilahtuneena vuoden 2017 suunnitelmia. Koetehtävät oli sijoitet- tilaisuudessa. Mihin vielä ehtii tu maastoon. Kokeeseen kuu- puhujana alle kaksikymppinen otaveteraaniliiton neuvottelu- ja tuloshan nähdään ensi vuon- lui myös vesistön ylitys. Maasto- nuorimies varusmiesajan jälkeen? Skunta kokoontui 16. marras- na. Neuvottelukunta muodostuu marssin pituudeksi tuli reilut 50 Otto-Petteri ei mainosta it- kuuta Helsingissä. erialojen asiantuntijoista, joten km. Kokeen suorittaneet saivat seään. Nämä puhetilaisuudet ja Kokouksessa liiton puheen- heillä kaikilla on arvokkaita nä- vasempaan hihaansa koulutus- niiden kommentit ovat ”toimit- johtaja Erkki Heikkinen ja toi- kemyksiä kehitettäessä liiton toi- haaramerkin, krh:n kranaatin tajan” toisaalta kuulemia ja utele- minnanjohtaja Markku Seppä mintaa ja veteraanityöhön liitty- kuvan. Tällainen on auk:n II Jak- mia. O-P ei itse ole kertonut niis- kertoivat liiton lähivuosien linja- viä asiakokonaisuuksia. Heillä on so. Kurssi päättyy 18.12. Saapu- tä sanallakaan. uksista, toimintasuunnitelmasta myös vaikuttamismahdollisuuk- miserän I/16 alikersantit ja koke- ja talousarviosta vuodelle 2017. sia veteraanityön eteenpäin saat- laan kotiutuvat, ja kurssilta val- Teksti: Pertti Nieminen Liiton tuleva juhlavuosi ja sii- tamiseksi. Neuvottelukunnan mistuvat ryhmänjohtajat ottavat Kuva: Henri Hyyryläinen/ hen liittyvät tapahtumat viritti- puheenjohtaja Jukka Viinanen Otto-Petteri vie krh:n putken ase- vastaan I/17 alokkaat tammi- Puolustusvoimat vät vilkkaan keskustelun. ”Mitä kiittikin jäseniä heidän antamas- maan. kuun alussa. viemiseksi veteraaneille” tapaa- taan ajasta ja panostuksestaan ve- misten yhteydessä johti idearik- teraanityön hyväksi kaaseen keskusteluun aiheesta. Jääköön asia vielä kehiteltäväksi Anni Grundström Sosiaalisen median nurkkaus ällä kertaa keskustelua herät- Tti Rauni Järvilehdon video Heikki Karhu Sotavainajien muiston vaalimis- Rintamaveteraaniliiton yhdistyksen tilaisuudesta, jossa viime kesän etsinnöissä Karjalan toiminnanjohtajaksi kannaksella ja Laatokan Karja- lassa löydettyjen 44 suomalaisen intamaveteraaniliiton toi- sotilaan jäänteet lähtevät koti- Rminnanjohtajana 1.1.2017 matkalle Suomeen. Alla poimin- aloittaa järjestösihteeri Heikki toja Sotaveteraaniliiton FB-si- Karhu (56). vuilla esitetyistä kommenteista. Heikki Karhu on toiminut yli vuosikymmenen Rintamavete- 1. Aatos Peltoniemi: En tiennyt raaniliiton Nurmijärven ja Tam- poikasna leikkiessäin, minne pereen osastoissa sihteerinä, Uu- polkuni nuorna voi johtaa. En denmaan piirin sekä liiton tule- mä tiennyt et veli mun vierel- vaisuustyöryhmän sihteerinä. täin, sankarkuoleman kohtaa. Kentältä löydettyjä siunattiin ja haudattiin Lappeenrannassa 19.5.2013. Karhu on Kangasalan sotave- Sit en tiennyt, Isäni en, että Kadetit kantoivat pienet valkeat arkut Lappeenrannan kirkkomaahan. teraanien kannattajajäsen sekä kentälle jäisin kerran - voi kun Pirkanmaan sotaveteraanipiirin hetkeksi, hetkeksi käsille äidin, Siis kätesi risti, veljeni mun - että pääsivät kotimaan mul- keskisen yhteistoimintalueen pe- pääni laskea saisin - ees hetken olen vapaana Taivaassa Her- tiin. Levätkää rauhassa. rinneyhdyshenkilö. verran. En tiennyt et löytävät ran - voin äitinikin - siellä nah- 4. Kimmo Kimi Leskinen: Sini- Nykyinen toiminnanjohtaja minutkin - vievät siunattuun dä viel kerran... valkoinen viimeinen leposija Heikki Karhu aloittaa vuoden Tero Tuomisto siirtyy kirjoitta- maahan isäin. En tiennyt, ett 2. Pekka Maijala: Rauhanajan isänmaan puolesta. Hattu pois 2017 alussa Rintamaveteraanilii- maan merkittävää järjestöhisto- kunnian laukauksetkin ka- sotilaiden kanssa olen paljon- päästä ja asento napsahti tääl- ton toiminnanjohtajana. riikkia ja toimii Veteraani-lehden jahtais, vielä mullekin kajah- kin asioista keskustellut ja osa lä! päätoimittajana. tais kerran. En tiennyt, et vel- jopa osallistunut mutta yksi- 5. Mishca Valtola: Kunnia kuu- jet mut kotiin tuo - vaikka se kään sankarivainaja ei ole kon- luu heille jotka antoivat elä- viimeinen huokauksein olikin jakkilasia nostamalla ja hur- mänsä meidän vapauden puo- - kun silmäni suljin viimeisen mahenkisyydellä sieltä kotio leksi. Levätkää rauhassa, isän- kerran, alla rakkaan Karjalan tullut. Tunnen kyllä ihmisiä maan sankarit. kuun. En tiennyt et maa jolle jotka ovat heitä hakeneet. Ei- pääni laskin, olis vielä joskus vät muuten saa mitaleja. Olli Kleemola jonkun muun. En tiennyt. En. 3. Ilse Mäkelälammi: Hienoa 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 13

Kaupunkien Joulutervehdys Sotaveteraaneille

Haapaveden kaupunki

www.jyvaskyla.fi

Kannuksen kaupunki

Kuopion kaupunki

Logotunnus

VäritPaimion Vihreä PMS 368 (68c, 100y) Sininen PMS 300 (100c, 43m) Punainen PMS 032 (91m, 87y) Keltainen PMSkaupunki 109 (8m, 94y) Musta Musta 40% (taidekaupunki)

Suunnittelija Jussi Jäppinen Hiukkasen parempi

Uudenkaarlepyyn Viitasaaren Ylivieskan kaupunki kaupunki kaupunki 14 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista Kirjoittamalla helpompi sota – maaherra Mauno Kangasniemen sodat ja elämä

stun siististi ylläpidettyyn jolloin lukeneisuus oli harvempi- kuitenkin on perheelle, Kangas- Kohti parempia oksia tehtävien repertuaari on sen ver- omakotitaloon, jota ko- en etuoikeus ja sitä kautta sujuva niemi summaa hiljaa loppuun. Kangasniemi oli lukenut ennen ran pitkä, että palstatila ei niitä ristaa lasten ja lastenlapsi- kirjallinen ulostulo. sotia ja sotien aikanakin uutteras- riitä luettelemaan. Lyhyesti: ha- Aen ylioppilas- ja muut kuvat. Me- Täten armeijaura meni tou- Sota on monipuolinen ti. Sotien jälkeen ensimmäinen luttu mies joka suunnassa. nemme saman tien salin puolelle, kokuusta 1943 aina Kannaksen työmaa ponnistus tapahtui yhteiskun- Sotaveteraanina ja myös tä- missä ex-maaherra tarjoaa itseteh- suurtaisteluihin asti esikuntateh- Väliotsikko on suoraan Kangas- nallisessa korkeakoulussa, josta män teeman parissa touhutuessa tyä omenamehua. tävissä, jossa sujuvaa kirjoittajaa niemen suusta. Tällä hän viittaa tuli kunnallistutkinto. Työelämä Kangasniemellä on lyhyt ja yti- Pureudumme saman tien mo- tarvittiin. siihen, että sodassa tarvitaan yhtä vei osaavan miehen mukanaan mekäs vastaus sotaveteraanien nitoimimies Mauno Kangasnie- Ensimmäinen selkeä taistelu- ja toista tekijää. Omasta varus- ja 1950-luvulla tuli tutuksi niin huolenpidosta nyky-yhteiskun- men elon kaareen. kosketus, Ukko-Pekkaan tart- miespalveluksestani muistan ly- Kurikan kuin Vihdinkin kun- nassamme: Ensimetreillä käy selväksi, että tuminen, tapahtui vasta kesällä hyenlännän komppanian päälli- nansihteerin paikat. – Asiat ovat hyvin, Kangas- sotien pahimmat kauhut Kangas- 1944, kun ”Kannaksen katastro- kön, kapteeni Jukka Tirkkosen, Suomi oli köyhä, kuten Kan- niemi summaa järkähtämättö- niemi vältti lukeneisuudellaan. fi” alkoi Tali-Ihantalan suunnal- joka ilmoitti heti kättelyssä, että gasniemikin haastattelussa mai- mästi. Harkiten artikuloiden hän ker- la, kuten Kangasniemi asian ku- hän ei suvaitse minkäänlaista ali- nitsi ja opintotukea ei ollut. Sti- Vastaus jollain tasolla yllättää. too, kuinka hän oli viestikomp- vaa. arvioimista mihinkään suuntaan pendeillä mentiin, joista Kangas- Hieman vihjailin kysymyksessä- paniassa mukana kolmen kuu- Kangasniemi selvisi tästä rytä- eri tekijöiden välillä armeijassa. niemikin sai osansa. Kangasniemi ni, että saa haukkuakin, jos epä- kauden varusmiespalveluksen jäl- kästä haavoittumattomana, mut- Samalla viivalla hänelle olivat sai haaveensa toteutumaan ja yh- kohtia löytyy. Ei löytynyt. keen Lieksassa. Nuoren miehen ta kaksi hänen veljeään siirtyi niin keittäjät kuin upseerit. Ar- teiskuntatieteiden maisterin tit- Liekö ihan vain niin, että lukeneisuus ja kirjoittajan lahjat ajasta iäisyyteen sankarivainaji- meija marssii vatsallaan, tiesi jo teli oli plakkarissa vuonna 1957. Kangasniemi edustaa sitä suur- huomattiin aikaisessa vaiheessa, na. Kangasniemi pohtii veljiensä muuan Napoleonkin. Kunnansihteerin palkoista oli ta ikäluokkaa edeltävää sukupol- kun hän purki puhelinsanomia pa- poismenoja hiljalleen, että kovin Kangasniemen osa tuossa maa- jyvitetty osa parempaan tutkin- vea, joka näki kasvukipujen nuo- perille sujuvasti. kohtuuttomalta se tuntui, vaik- ilmanhistorian melskeessä oli toon. Elettiin aikaa ilman Kelan ren Suomen, Lapuan Liikkeen, Kangasniemi kertoo, kuinka ka, kuten hän heti perään toteaa, edellä mainittu esikuntatehtävä ateriatukia ja asumislisiä. 30-luvun laman, sotien melskeet, hänen komppaniansa muut mie- monissa perheissä oli kovimpia- suurimmaksi osaksi. Kynämiehiä- Tie ponnahti tämän jälkeen vaaran vuodet, sotakorvaukset, het eivät oikein meinanneet saada kin menetyksiä. kin tarvitaan, sen on maailman- auki Kauhajoen kunnanjohtajan taloudellisen nousun, suomettu- mitään paperille. Elettiin aikaa, – Ainutkertainen menetys se historia aukottomasti osoittanut. virassa, joissa vierähtivät vuodet misen, taistolaiset, Neuvostolii- 1957-1970. ton romahtamisen, EU:n ja sitä – Tulin valituksi yksimielises- kautta koko nykyaikaisen hyvin- ti, Kangasniemi muistelee hiljai- vointiyhteiskunnan. sella lämmöllä valintaansa. Tuossa kontekstissa ei viit- Kun 70-luku pyörähti käyn- si varmasti valittaa, jos jonkun tiin, Kangasniemi tuli valituksi elämäntapaopiskelijan ateriatu- Suomen kunnallisliittoon kun- ki tippuu 10 senttiä tai jos hoi- nallistalouden osastonjohtajak- tajamitoitus tipahtaa puoli kym- si. Kangasniemi nakkelee nimiä menystä vuodessa. Vuonna 1924 tuolta ajalta, joiden kanssa hän syntyneellä miehellä tuntuu ole- sai olla tekemissä sekä sen, että van asioiden suhteet kunnossa. jonkinlainen sote-uudistus oli sil- Meille suomalaisille, eritoten loinkin työn alla. Poliittinen aika nuorille Kangasniemi lisää, että ei vain ollut tuolloin kypsä Kan- hän toivoo sotaveteraanityön jat- gasniemen mukaan. Pohdimme kuvan sukupolvesta toiseen. Ettei yhdessä, että olemmeko nykyisin sotaveteraanien työ unohtuisi tu- niin p.a. på finska, että olemme levilta sukupolviltakaan. nyt sen kuilun edellä, mihin loik- Haastattelun päätteeksi ta- kaamme, ellemme ymmärrä ryh- pahtuu jotain liikuttavaakin. distäytyä taloudellisessa mielessä. Kangasniemi kertoo, että hänen Uran lopullinen kohokoh- vaimonsa menehtyi muutama ta tuli 1.1.1979 – silloisen Vaa- vuosi sitten syöpään. san läänin maaherran virka, jos- – Yritän opetella yksin elämis- ta Kangasniemi eläköityi vuonna tä, Kangasniemi summaa lop- 1992. puun, kun hyvästelen hänet etei- sessä haastattelun päätteeksi. Sotaveteraani, ex-maaherra ja järjestöaktiivi Mauno Kangasniemi - monien koitosten mies. Sotaveteraanien Jokin liikahti tuolloin sisällä- asiat ovat hyvin ni. En oikein osaa sanoa mikä. Kangasniemi on työtehtävien- sä lisäksi ollut haluttu mies luot- Teksti: Timo Ekman tamustehtävissä. SPR:n toiminta Kirjoittaja on vapaa toimittaja vei miestä monella tasolla muka- Kuvat: Timo Ekman ja Mauno naan vuosikaudet. Luottamus- Kangasniemen kokoelmat kuva: Heini Vanhanen kuva:

Jouluterveisin Suomen Ratsastajainliitto ry

Liity Mauno Kangasniemi Kolilla seuraan! www.ratsastus.fi 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 15

Jälleenrakennuksen aika -seminaari Lottamuseolla

uusulan Lottamuseolla jär- muonitettiin Työväen urheilulii- Hytösen aiheena oli Vaimot, äi- si kotitehtäviin. Maatiloilla naiset Dosentti Tuomas Tepora kä- Tjestettiin lauantaina 26. ton liittojuhlat ja myöhemmin dit ja työmuurahaiset – Naisten olivat tottuneet pärjäämään. So- sitteli aihetta Ahneita isäntiä ja marraskuuta jälleenrakennusai- Salpausselän kisojen muonitus ja monet roolit rauhaan paluun ai- dasta palaavat miehet joutuivat kiittämättömiä evakkoja – Tal- ka-seminaari. Alustuksissa kes- Helsingin olympialaisten muo- kana. Kirsi-Maria Hytösen mu- navettatöihin ja työt jaettiin sen visodan väestönsiirtojen histori- kityttiin jälleenrakennusajan nitus. Myös sotasyyllisyysoikeu- kaan sota oli merkinnyt naisille jälkeen. Työn ja avioliiton yhdis- aa. Sotapakolaisia oli sodan aika- muonittajaan Työmaahuol- denkäynnissä Työmaahuolto oli uusia tehtäviä. Sodan aikana puo- täminen oli hankalaa. Naimisiin na yhteensä viidennes kansasta. toon, naisten rooliin rauhan pa- muonittajana. let teollisuuden työvoimasta oli menon jälkeen tai ensimmäisen Maan Turva hankki 3000 asia- luun aikana ja talvisodan väes- Työmaahuolto laajeni voimak- naisia. Tehdastyössä naiset luo- lapsen jälkeen piti jäädä kotiin. miehen ja yhteensä 10 000 yhte- tösiirtojen historiaan. kaasti 1960-luvulla. Fazer hankki vuttivat paikkansa sodasta palaa- Vain naimattomat naiset olisivat yshenkilön kautta tietoja ihmis- Taloushistorian professo- sen omistukseensa 1970-luvulla. ville miehille. Osa siirtyi naiselli- saaneet olla työssä. Kuva vahvasta ten mielialoista. Tehtävänä oli ri Ilkka Nummela esitteli Työ- Tutkijatohtori Kirsi-Maria sempiin töihin ja suurin osa pala- naisesta on sota-ajalta. erityisesti raportoida epäkohdis- maahuollon syntymistä. Agraa- ta. rissa yhteiskunnassa elettiin pit- Erityisesti ortodoksievakkoja kään eväiden varassa. Muutokset nimiteltiin ryssiksi. Tuomas Te- alkoivat 1920-luvulla, jolloin poran mukaan Evakkoja kohdel- tuli ruokatunti. Tällöin 10 %:lla tiin huonommin Hämeessä, Uu- työpaikoista oli ruokala. Toisen dellamaalla, Varsinais-Suomessa maailmansodan jälkeen jo lähes ja Satakunnassa. Evakko saattoi puolessa. pitää isäntää ahneena ja isäntä Lottajärjestön kaukokatsei- evakkoa laiskana. Viranomaista- set naiset Maja Genetz ja Teller- hot, mm. lottajärjestö auttoi so- vo Hakkarainen tiedostivat, että peutumisessa. Talvisodan jälkeen Pohjois-Suomen jälleenrakennus pika-asutuslain perusteella muo- tarvitsee muonittamista kent- dostettiin tiloja kannakselta siir- täolosuhteissa ja sodasta palaa- tyneille. Osassa maata oli suuria ville lotille pitää saada töitä. Pe- vaikeuksia sopeutua uudisasuk- rustettiin Työmaahuolto, joka kaisiin ja ruotsinkielisellä alueella aloitti tie-, silta- ja ratatyömai- tiloja ei juurikaan muodostettu. den sekä Posti- ja lennätinlaitok- Tuomas Tepora toimii dosenttina Kirsi-Maria Hytönen toimii tutkija- Ilkka Nummela toimii professori- sen muonitukset. Vuonna 1946 Helsingin yliopistossa. tohtorina Jyväskylän yliopistossa. na Jyväskylän yliopistossa.

Suomen-poikien perinneyhdistyksellä seminaari uomen-poikien perinneyhdis- tantoa on edelleen löydettävissä osoitusten muodot. Oma vihko- teraanipiireissä alueelliset perin- Stys piti syksyn jäsentilaisuu- muun muassa youtubesta. semme ”Suomen-poikien muis- neyhdistykset. den Helsingissä 12. marraskuu- Anne-Riitta Isohella taustoit- tomerkit” antaa tälle työlle hyvät Suomen-poikien perinnettä ta. Runsas parikymmentä jäsentä ti Suomen-pojista kertovan teok- lähtökohdat. Saisimmeko vuo- kannattaa vaalia, koska ”kolman- sai kuunnella Hannu Karpon ja sensa Suomen-pojat, virolainen sien 1939-1945 muistomerkeille nen tien” valinneet ovat lunasta- Anne-Riitta Isohellan mielen- jääkäritarina syntyä ja siihen liit- sopivan huomion- tai kunnian- neet arvostetun paikkansa sotien kiintoisia tarinoita Suomen-poi- tyviä tapaamisia Suomen-poikien osoituksen Suomen itsenäisyy- 1939-45 veteraaneina. kien alkuajoilta neljännesvuosi- kanssa. Teoksen tausta-aineiston den 100-vuotisjuhlavuoden juh- sata sitten. Lopuksi keskusteltiin kokoaminen ja kriittinen käsit- lapäivinä? Mikäli läheltä löytyy Risto Haimila yhdistyksen toiminnan kehittä- tely yhdistyneenä päättäväiseen halukkaita käytännön toimijoita, Kirjoittaja on Suomen-poikien misestä ja perinnetyön muodois- toimintaan ovat tuottaneet mie- niin yhdistys aloittaa mielellään perinneyhdistyksen ta. lenkiintoisen ja ajankohtaisen keskustelun käytännön kysymyk- puheenjohtaja Karpo avasi mielenkiintoisel- historiateoksen täydentämään sistä. Yksi foorumi tälle toimin- la ja mukaansa tempaavalla ta- sotahistoriamme kokonaiskuvaa. nalle on jo syntymässä – sotave- valla myös toimittajan ja tuotta- Oma mielenkiintoinen tarinansa jan työhön liittyneitä haasteita oli hänen oman kiinnostuksensa Suomen-poikien ystävä Hannu Neuvosto-Virossa sekä Suomen- herääminen Suomen-poikiin ja Karpo kertoi seminaariväelle Suo- poikien avustamisen käynnis- sen vaikutus nuoren naisen elä- men-poikien alkuvaiheista. tymistä ja kehittymistä. Hänen män valintoihin, missä eräänä in- taltioimistaan Suomen-poikien noittajana toimi myös nyt jo edes- haastatteluista välittyy edelleen mennyt Suomen-poikien ystävä, le yhdistys luovutti standaarin- heidän vilpitön tahtonsa ja ihail- eversti Matti Lukkari. sa tunnustukseksi ja kiitokseksi tava rohkeutensa taistella maan- Seminaariin oli kutsuttu myös Suomen-poikien eteen tehdystä RAUHALLISTA sa itsenäisyyden puolesta valitse- Finnairin lentävän henkilöstön työstä. Suomen-poikien rosvo- mallaan kolmannella tiellä. Tuo- edustaja, Kalevi Rönnqvist, jol- paistitapahtumista on muodostunut perinne. Toivottavasti se kokoaa vielä veteraanejamme lä- JOULUA heisineen yhteiseen tilaisuuteen. Tuleva toiminta verkottumista ja yhteistyötä JA Perinneyhdistyksen tulevaisuu- den toimintamuotojen hahmot- taminen on käynnissä. Tässä avainsanoja ovat paikallinen ver- ONNELLISTA kottuminen, keskitetty mahdol- listaminen ja kehittyvä yhteistyö yli Suomenlahden. Suomen-poikien kunniaksi ja muistoksi pys- UUTTA VUOTTA! tytettyihin muistomerkkeihin liittyy aina tarina. Tuolle tari- nalle on löydettävä paikka alueen kotiseutuhistoriassa ja siitä muis- Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Risto Haimila luovutti yhdistyksen tuttaville muistomerkeille ja standaarin Anne-Riitta Isohellalle. -tauluille ylläpidon ja huomion- KOKOOMUS 16 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen sotaveteraani arjessa Juhlavuosi 2017 – mitä kuuluu veteraaneille? Seuraamme lehdessämme muutaman veteraanin elä- mää omalla paikkakunnalla ensi vuoden aikana; mitä Etelä-Pohjanmaa heille kuuluu ja miten palvelut ja kuntoutus toimivat ensi vuonna. Järjestömme sosiaalineuvojat tapaavat intamatunnuksen omaava on ollut vuosittain, viimeksi syk- la mennä nevalle enää isojen oji- heitä ja kirjaavat kuulumiset heidän luvallaan. Henkilö- RAatos on 90-vuotias leski. syllä 2016. Hän toivoo sinne pää- en vuoksi: Tein myös metsätöi- tietoja emme julkaise tässä vaiheessa. Hän asuu vuokralla rivitaloasun- syä edelleen vaikka parikin ker- tä. Vielä 85 vuoden iässä istutin nossa kuntansa yhdessä kylässä. taa vuodessa. Mukana on itse- 3000 puuntainta metsään. Nyt Keskustaan on matkaa 12 maksavana pitkäaikainen ystävä. ovat vähän harventuneet nämä Pirkanmaa km, jonne hän ajelee omalla au- Hän kertoo jalan olevan puutu- harrastukset”, hän kertoo. tollaan. Kotipaikkakunnalta on nut koko ajan, joten siihen hän Kodinhoitoapua hän ei tar- intamatunnuksen omaava Hän toivoo saavansa lou- seuraavaan pitäjään 45 km, jossa hoitoa tarvitsisi useinkin, mutta vitse siivouksen lisäksi ja lääk- R93-vuotias Aimo Pirkan- nassetelit vuodelle 2017. Hän on terveyskeskus ja keskussairaa- mitään ei ole löytynyt, joka aut- keet hän hoitaa itse. Saunominen maalta. Hän asuu yksin senio- esittää, että palveluiden vaih- laan on matkaa 100 km. taisi. onnistuu vielä kotona yksinkin, rikerrostalossa vuokralla. Hän toehtoihin lisättäisiin palve- Hänellä on käytössään lou- Entiset harrastukset ovat ol- mutta iän myötä voisi olla sauno- on aktiivinen osallistuja ja har- luseteli, jota voisi käyttää kult- nasseteleitä, joita hän käyttää leet juokseminen, yleisurheilu ja minen yksin vähän turvatonta, rastaa työväenopistossa puu- tuuripalveluihin, terveyspal- ruokailuun kunnan keskustassa. hiihto. Hän osallistui veteraani- pohtii Aatos. Naapurit ovat työs- ja metallitöitä ja voimistelua. veluihin sekä taksimatkoihin. Ruokailu toisten kanssa on myös en hiihtokisoihinkin vielä kol- säkävijöitä, joten heidän kans- Palvelumäärärahojen kaut- Samoin hänen mielestään liik- sosiaalinen tapahtuma. Lisäksi me vuotta sitten. Aatos osallistuu saan yhteydenpito on vähäistä. ta hän on saanut siivousapua. kumista ja osallistumista hel- hän saa siivousapua. Veteraaniyh- oman yhdistyksen veteraanien Hän toivoo palvelujen järjesty- Hän on käynyt päiväkuntou- pottaisi, jos yleisten kulkuvä- distys saa kiitosta säännöllisellä tapahtumiin omalla paikkakun- vän, jos kunto heikkenee. Ruoka- tuksessa 10 kertaa vuodessa. lineiden käyttö olisi valtakun- yhteydenpidolla; usein tulee pu- nalla sekä seutukuntien järjestä- puolelta toiveena on vuonna 2017 Aimo on tyytyväinen kuntou- nallisesti maksutonta. helu, ”miten minä voin”. Yhdis- miin kirkkopäiviin, rosvopais- kotiin asennettuna Menumaatti, tuksen sisältöön, mutta toivee- tykseltä hän saa myös hieronnan titilaisuuksiin, liittopäiville jne. joka helpottaisi ruokailua yksin na on, että kuntoutusta saisi ja jalkahoidon vuosittain. ”Ennen marjastin, sienestin, kä- asuessa. kaksi jaksoa vuodessa. Laitoskuntoutuksessa Aatos vin valokissa, mutta nyt en uskal- Lappi Kymenlaakso ariskunta, rintamatunnuksen ja heillä käy kaksi kertaa kuukau- otettava Ville aina mukaan, kos- intamapalvelustunnuk- listuu mielellään veteraaniker- Pomaava 92-vuotias Ville ja hä- dessa. ka häntä ei voi jättää yksin katoa- Rsen omaava 93-vuoti- hoon kuukausittain, kristillis- nen puolisonsa 90-vuotias Kerttu, Laitoskuntoutuksessa he ovat misriskin vuoksi. as Airi Marjut Kymenlaak- ten eläkeläisten tapaamisiin jolla on rintamapalvelustunnus. olleet neljä vuotta sitten. He ovat Lääkkeet vaimo jakaa molem- sosta. Hän on jäänyt leskeksi ja kansalaisopiston kerhoon. Villellä on diagnosoitu muistisai- käyneet avokuntoutuksessa ja jal- mille itse ja niitä on paljon. vuonna 1985 ja asuu omako- Hän saa matkat vaikeavam- raus ja Kerttu toimii omaishoita- kahoidoissa. Kuljetuspalveluja He toivoivat saavansa kotiin titalossa syrjäisellä maaseudul- maisten palveluina, mutta jana sairastamastaan syövästä ja he saavat yhdeksän edestakaista henkilön, joka kävisi 2-3 kertaa la nuorimman lapsensa kans- matkoista hän maksaa oma- muista sairauksista huolimatta. matkaa kuukaudessa ns. virkis- viikossa ja hoitaisi kaupassakäyn- sa. Talossa on kolme kerrosta, vastuut. Terveydenhuollon Hänen liikkumisensa on huima- tykseen. Kuljetuspalvelua ei saa tejä, roskien viennin, pyykinpe- keskuslämmitys ja kohtuul- kuljetuksiin liittyviin omavas- uksen ja jalkojen ongelmien vuok- käyttää terveydenhuollon matka- sua ym. ”Konehan sen pyykin liset mukavuudet. Paljon on tuuosuuksiin tullut roima ko- si ”hiihtämistä”. Aviomies on hy- kuluihin. He olivat kerran näin pesee, mutta pyykin kuivamaan myös portaita ja kynnyksiä ja rotus tuntuu hänen pienessä vässä fyysisessä kunnossa. Poika tehneet laboratoriokokeissa käy- laitto on ongelma, kun käsiä ei sauna on ulkorakennuksessa. eläkkeessään. Myös muut ve- huolehtii päivittäisistä asioista ja tyään ja saaneet vihaisen soiton, saa nostettua ylöspäin”. Tämä Elinympäristö on muuttunut, teraanitapahtumat ja juhlat tuo mm. ruuat, jotka he saavat pal- jossa oli heitä varoitettu väärin- apu olisi tarpeen pojan huolehti- linja-auto ei ole kulkenut vuo- asettavat lähtemiselle oman velumäärärahojen kautta. Siivoo- käytöstä. Kertun on kuitenkin misen lisäksi. sikymmeniin. ”Meitä vanhoja” kynnyksen, tilausbussin reitin on kylällä kaksi, voimme lähes lähellä asuville osallistuminen vilkutella toisillemme tupiem- on helpompaa, miettii Airi Helsinki me ikkunoista, mutta matka Marjut. Hän kertoo kuitenkin kotiemme välillä on pitkä kul- olevansa onnekas saadessaan ariskunta, rintamatunnuksen on jaettu lukollisiin, henkilökoh- Eino on saanut 10 kertaa avo- kea, kertoo Airi Marjut. oman ”vakiotaksin”. Tuttu Pomaava 95-vuotias Eino ja taisiin dosetteihin. Eino haluai- kuntoutusta vuosittain. Hilkal- Laitoskuntoutuksessa hän kuljettaja hakee ja tuo, katsoo, 92-vuotias Hilkka. He asuvat ri- si jakaa lääkkeet vielä itse, mutta la ei ole oikeutta avokuntoutuk- on ollut kaksi vuotta sitten. että kaikki tavarat huivista al- vitalossa, jossa asumista on helpo- käsien voimakas vapina on estee- seen. Laitoskuntoutuksessa he Nyt hän on saanut kotikun- kaen ovat mukana ja saattaa tettu esim. kynnysten poistolla. nä. Eino tarvitsee tukisukat, joi- ovat olleet useita vuosia sitten ja toutusta, jota hän kuvaa elä- kotiin tarvittaessa sisälle asti. Mies liikkuu pyörätuolin avulla den laittamisessa hän saa koti- päiväkuntoutukseen eivät Hil- mänsä kohokohdaksi. Fyysis- Hän toivoo edelleen saa- ja vaimo liikkuu erittäin huonos- hoidolta apua. Samoin he saavat kan voimat riitä, vaikka hän sin- ten hoitojen lisäksi tämä on vansa kotikuntoutusta ja ta- ti tukeutuen puolisonsa pyörä- kylvetysapua. Palvelut ovat heille ne mahdollisesti pääsisikin Ei- myös hänelle sosiaalinen koh- sa-arvoa kuljetuspalveluihin tuoliin. He selviävät kotona to- maksullisia. non kanssa. taaminen. Fysioterapeutin saa- ja kustannuksiin. Häntä huo- dellakin toinen toistansa tukien. Palvelumäärärahan turvin he He toivovat saavansa tarvit- minen kotiin 40 kilometrin lettaa peseytyminen: miten jos Pojan perhe auttaa kauppa-asi- ovat saanet pihan hoidossa kesäi- semiansa palveluja voidakseen päähän palvelupaikoista on ei enää lasten auttamanakaan oissa ja monessa muussa käytän- sin apua 10 tuntia sekä ikkunoi- jatkaa omassa kodissa asumista. kyllä vaatinut useamman pu- pääse ulkona sijaitsevaan sau- nön asiassa. Ruuan he laittavat den pesussa kaksi kertaa vuodes- Molemmat ovat kovin tyytyväi- helinsoiton ja sitkeyttä. naan. Miten saisi ystäväpalve- itse. sa. Talvisin heitä auttaa lumitöis- siä, kun ajatus ja muisti vielä toi- Kuljetuspalvelut ovat Airi lun matkankin taakse? Heillä käy kotipalvelu aamuin sä naapuri, joiden palveluista he mii kaikista vaikeuksista huoli- Marjutille tärkeitä. Hän osal- illoin antamassa lääkkeet, jotka maksavat erikseen. matta. 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 17

Kotiin vietävät palvelut Korjausavustuksia vapaaehtoisvoimin Liedossa asuntoihin 2017 uonna 2013 kunta otti yh- orjausavustuksia asuntojen en tarkemmista ehdoista kannat- Vteyttä Liedon Sotaveteraa- Kkorjauksiin on taas ensi vuon- taa soittaa Vanhustyön keskus- neihin kotiin vietäviin palveluina haussa. Korjausavustuksilla ei liiton korjausneuvojille. Korjaus- hin liittyen. Kunnalla oli rahaa ole enää hakuaikaa, vaan niitä voi neuvojat avustavat hakemusten käyttää, mutta sosiaalisektoril- hakea vuoden mittaan tarpeen il- tekemisessä ja hakemukset voi la ei ollut henkilöresursseja teh- metessä. Korjausavustuksia voivat ensi vuonna täyttää myös sähköi- tävän hoitamiseen. Käytäntö oli hakea kaikki yli 65-vuotiaat oman sen järjestelmän kautta. Korjaus- osoittanut vastaavan työn vaa- kotinsa muutostöihin, mutta ha- neuvontaa voi toki kysyä, vaikka tivan niin paljon resursseja, että kijan on täytettävä asetettavat ei hakisikaan korjausavustuksia. viranhaltijat eivät uskoneet pys- tulo- ja omaisuusrajat. Ohessa ovat kaikkien korjaus- tyvänsä sitä riittävän hyvin hoi- Normaalisti korjausavustusta neuvojien yhteystiedot. Korjaus- tamaan. Näin ollen kunta tiedus- voi saada 50 % korjausten kustan- neuvonta-asioissa auttaa myös teli, että löytyisikö yhdistyksestä nuksista, mutta erityisistä syistä korjausneuvonnan päällikkö Juk- hyvää ja luotettavaa henkilöä tä- avustus voi nousta 70%:iin. Tuki- ka Laakso, puh. 040 502 3807. hän vapaaehtoistehtävään. Paula Peltola lupautui ryh- tymään tähän talkootyöhön veteraanien hyväksi. Paula toimii Markku Heinonen luovuttaa Sotaveteraanien kultaisen ansiomerkin Veteraanietuudet 1.1.2017 alkaen yhdistyksen veteraaniyhteyshen- Paula Peltolalle. kilönä kunnan suuntaan ja on Rintamalisä 49,56 euroa/kk Valtion talousarviossa oleva muutenkin aktiivisesti mukana Usean veteraanin kohdalla huo- peutin kotona antama palvelu hy- Ylimääräisen rintamalisän määräraha ja sen maksaminen yhdistyksen toiminnassa. lehditaan myös ruohonleikkuus- väksytään maksettavaksi palvelu- täysi määrä 239,32/kk yksin asu- vuonna 2017 Työsarka alkoi kesäkuussa ta, pyykinpesusta ja silityksestä, rahoista. valle, avioliitossa asuvalle 207,07 Valtiokonttori maksaa kunnil- 2013. Ensin kartoitettiin kunnan aidan leikkauksesta, ikkunoiden Yhdistyskin on hyödyntänyt euroa/kk. le kuntoutusmäärärahaa kun- kanssa kaikki rintamatunnuksen pesusta ja mahdollisesti muista näitä veteraanien luona tehtäviä Veteraanilisä on 105,13 /kk toutuslain mukaisesti ennakko- omaavat veteraanit, joita silloin eteen tulevista palvelutarpeista. vierailuja. Niiden yhteydessä jae- (eläkettä saavan hoitotuki; perus- na neljännesvuosittain (helmi-, oli 65 henkilöä. Kesäkuussa 2014 Yhdistyksessämme on aktiivisia taan esimerkiksi joulutervehdys tuki 61,70 euroa, korotettu hoito- touko-, elo- ja marraskuussa) yhtä lukumäärä kasvoi vielä seitsemäl- työporukoita, joilta saadaan apua kaikille niille veteraaneille, jotka tuki 153,63 euroa, ylin hoitotuki suurina erinä. lä henkilöllä, kun Kelalta saatiin puutalkoisiin, rännien puhdis- eivät pääse mukaan veteraanien 324,85 euroa). Valtiokonttori maksaa kun- vihdoinkin tiedot lopuista rinta- tuksiin, tukikaiteiden kiinnityk- joulujuhlaan. Ulkomaalaisille vapaehtoi- nille kotona asumista tukevien matunnuksen omaavista veteraa- siin jne. Näillä pienilläkin töillä Monipuolisen veteraanityön sille rintamasotilaille myönnet- palveluiden määrärahan yhtenä neista. Kokonaismäärässä olivat voidaan helpottaa veteraanin ko- lisäksi Paula kuuluu Liedon seu- tävän rintama-avustuksen sum- eränä 31.1.2017. kuitenkin mukana myös sotain- tona asumista. rakunnan kirkkovaltuustoon, ma nousee. Kertasuorituksena Määrärahojen jako perustuu validit ja hoitolaitoksissa asuvat, Paula on aktiivisesti yrittänyt varajäsenenä kirkkoneuvostoon myönnettävä rintama-avustus kunnassa asuvien rintamavete- joten he eivät kuuluneet Paulalle. saada kotiin vietävien palvelujen sekä varajäsenenä kunnan van- nousee 540 eurosta 590 euroon. raanien lukumäärään, jotka ovat Näin ollen 43 tunnuksen omaa- piiriin parturin ja parranajon, hus- ja vammaisneuvostoon. Yh- Avustus voidaan myöntää Suo- oikeutettuja kuntoutukseen ja vaa veteraania kuului kotiin vie- mutta näitä ei ole voitu hyväksyä. teys seurakuntaan palvelee myös men sodissa vapaaehtoisina pal- kotona asumista tukeviin palve- tävien palveluiden piiriin. Toivotaan, että Sotaveteraaniliit- työtä veteraanien parissa. velleille ulkomaalaisille rintama- luihin. Aluksi pidettiin palaveri to veisi asiaa eteenpäin, sillä näi- Paula kertoo, että vapaaehtois- sotilaille, jotka asuvat Virossa, en- kunnan vastuullisten henkilöi- den palvelujen merkitys kasvaa työn tekeminen on hänelle sydä- tisen Neuvostoliiton alueella tai den kanssa. Siinä selvitettiin Pau- koko ajan. Paula pitää kunnan men asia. Erityisesti kotiin vie- Suomessa. Avustusta maksetta- lan vastuut ja valtuudet. Paula sai kanssa palavereja säännöllisesti tävien palvelujen koordinoijana neen noin 60 henkilölle ensi vuo- luvan tilata palveluja ja tavaroita selvittäen mitä kentälle kuuluu. hän varmistuu siitä, että valtion den aikana. veteraaneille kunnalle myönne- Kunta on erittäin tyytyväinen myöntämä raha tulee varmasti Takuueläke 760,26 euroa/kk. tyn rahan puitteissa. Rahatilan- Paulan tekemään työhön. käytettyä ja se kohdistuu tasapuo- (Kela 28.11.2016) teesta tulee kuitenkin raportoi- Vuonna 2017 kotiin vietävi- lisesti oikeille henkilöille todelli- da kuntaa kerran kuukaudessa. en palvelujen määräraha kasvaa seen tarpeeseen. Kartoitus alkoi käymällä jokai- kolminkertaiseksi. Liedossa ra- sen henkilön luona tutustumassa han käyttäminen ei tule olemaan Markku Heinonen ja selvittämässä, mitä palveluita ongelma, sillä vierailuilla kotona Kirjoittaja on Liedon kukin tarvitsee pystyäkseen asu- asuvien veteraanien luona on löy- sotaveteraanit ry:n maan pidempään kotonaan. Pau- tynyt riittävästi palvelukohteita. puheenjohtaja la teki jokaisesta oman sivun kir- Toivotaan myös, että fysiotera- janpitoonsa. Samalla hän tutustui henkilökohtaisesti jokaiseen veteraaniin ja näin luotiin mo- idg-tools.com lemmin puolin luottamus, mikä on työn hoitamisen kannalta erit- täin tärkeä. On helppo ottaa yh- teyttä, kun on tuttu henkilö hei- dän asioitaan hoitamassa, totesi moni veteraani. Kunnalta saatiin siivoussete- leitä sekä lounasseteleitä. Näitä jaetaan säännöllisin väliajoin tar- Berner Oy peen mukaan veteraaneille. Siivo- Helsinki ukseen käytetyt tunnit ja jaetut lounaslipukkeet hän kirjaa ylös ja on aina tilanteen tasalla. La- dattavat taksikortit otettiin käyt- töön ja annettiin niille veteraaneille, joilla ei ole enää ajokorttia, tai eivät muuten uskalla lähteä lii- kenteeseen omalla autollaan. Tä- män kortin avulla veteraani pystyy käymään kaupassa, pankissa, harrastuksissa tai vaikkapa kyläs- sä. Taksidata kertoo käytettävissä olevan rahan, ja kortille voidaan ladata lisää tarpeen mukaan. 18 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen sotaveteraani arjessa

VTKL:n 15 alueellista korjausneuvojaa avustavat sotainvalideja, veteraaneja ja muita ikääntyneitä ihmisiä asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa ja korjausavustusten hakemisessa. Kysy lisätietoja alueesi korjausneuvojalta tai katso nettisivuiltamme www.vtkl.fi/korjausneuvonta

Länsi-Uusimaa, Itä-Uusimaa, Varsinais-Suomi Vantaa Helsinki Korjausneuvoja Korjausneuvoja Korjausneuvoja Jani Malminen Timo Vänskä Pekka Martikainen 0500 908 660 050 449 3395 050 913 1452

[email protected] [email protected] [email protected]

Pirkka-Häme Päijät-Häme Etelä-Karjala, Korjausneuvoja Korjausneuvoja Kymenlaakso Voitto Niska Kari Tahvanainen Korjausneuvoja 0400 649 199 0500 494 766 Pekka Hulkkonen 050 593 1277

[email protected] [email protected] [email protected]

Satakunta Suur-Savo Pohjois-Karjala Korjausneuvoja Korjausneuvoja Korjausneuvoja Tiina Toivonen Ismo Kortman Lauri Takkunen 0400 852 727 0500 651 737 050 540 7035

[email protected] [email protected] [email protected]

Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo Kainuu Pohjanmaa Korjausneuvoja Korjausneuvoja Korjausneuvoja Pentti Heikkinen Tapio Karhu Harri Hietikko 0400 371 586 040 516 6738 0400 260 962

[email protected] [email protected] [email protected]

Sisä-Suomi Lappi Meri-Lappi Korjausneuvoja Korjausneuvoja Korjausneuvoja Jukka Lampi Ari Viippola Teuvo Junes 0400 162 494 050 590 3637 040 557 2550 (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Yli-Tornio)

[email protected] [email protected] [email protected]

Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki www.vtkl.fi 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 19

Eduskuntapuolueiden ryhmäjohtajat Pohjois-Savossa tavoitteena sopivat veteraanirahojen varmistamisesta yhteinen päätös duskuntaryhmien puheenjohtajat sopivat 29.11.2016, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnan tsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta on vuodelle 2017 valtio- Ebudjettimietintöön lisätään kirjaus, jolla varmistetaan veteraanikuntoutuksen määrärahojen riit- vallan lupaus määrärahojen turvin hoitaa kaikille veteraaneille tävyys. heidän tarpeitansa vastaavat kotipalvelut. Tämä on haaste kunnil- Eduskunnan käsittelyssä olevaan valtion ensi vuoden budjettiin sisältyy esitys, joka lisä veteraani- le.I en kotona asumista tukevia palveluja 20 miljoonalla eurolla. Itsenaisen Suomen tayttaessa 100 vuotta Pohjois-Savon Sotaveteraanipiirin neuvottelupäivillä 3.11. Kuopi- on tama eduskunnan ja valtiovallan lupaus hoitaa veteraaneille heidan tarpeensa mukaiset palvelut on kuntapäättäjät yhdessä palveluista vastaavien työntekijöiden kans- kotiin merkittava. sa ottivat haasteen vastaan. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on ilmaissut tyytyväisyytensä tähän palvelulupaukseen, Ajatus siitä, että palvelujen järjestäminen ja vastuu niistä pitäisi olla mutta samalla huolen siitä, riittääkö osoitettu resurssien lisäys varmasti palveluiden järjestämiseen. kaikille itsestään selvä. Neuvottelupäivillä todettiin kuitenkin, että on Tämän johdosta eduskuntapuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat sopineet, että val- hyvä kirjata asia myös sitovana tahtona kuntien talousarvioon. tiovarainvaliokunnan valmisteilla olevaan budjettimietintöön lisätään seuraava lausuma, jolla var- Tilaisuudessa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kan- mistetaan veteraanien rahoituksen riittävyys: tanen käytti puheenvuoron ja hän korosti, että tästä asiasta ei pitäisi ”Jos vuoden 2017 aikana seurantatiedot osoittaisivat veteraanien kotona asumista tukeviin palve- tulla poliittista kiistaa. Hän totesi, että kun miehet olivat rintamalla luihin ja kuntoutukseen varattujen märarahojen riittamattomyyden, eduskunta on itsenaisyyden isänmaan asialla, ei sielläkään jäsenkirjoja kyselty. Samalla tavalla pi- juhlavuonna valmis tarpeelliseen lisabudjetointiin.” tää veteraanien asia hoitaa edes vihdoin nyt – yksimielisesti, arvokkaasti ja päättäväisesti. Velka se on vanhakin velka! Uskallan sanoa, Lisätietoja: että me kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Rossin kans- Antti Kaikkonen, keskustan eduskuntaryhmä, 050 511 3160 sa vetoamme maakunnan kaikkiin valtuustoihin, että he ottaisivat Sampo Terho, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, 050 538 1674 omiin talousarvioihinsa vastaavat velvoittavat tukea koskevat kirjauk- Kalle Jokinen, kokoomuksen eduskuntaryhmä, 050 512 0128 set. Antti Lindtman, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, 040 577 6255 Kuopiossa asia kirjattiin talousarvioon valtuuston sitovana tahtona Krista Mikkonen, vihreä eduskuntaryhmä, 044 262 7881 näin: ” Valtio rahoittaa v. 2017 sotaveteraanien kotiapua selvästi aiem- Aino-Kaisa Pekonen, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, 050 512 0119 paa suuremmilla summilla. Perusturvan palveluohjaus varautuu huo- Stefan Wallin, ruotsalainen eduskuntaryhmä, 09 432 3011 lehtimaan toiminnan ko. resurssien täysimääräisestä ohjaamisesta ja Peter Östman, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, 050 512 1845 käytöstä veteraanien hyväksi”. Toivottavasti haaste otetaan vastaan myös muualla Suomessa. Sa- malla esitämme, että kotona asumista tukevien palvelujen toteutus ei saa jäädä kiinni määrärahasta. Jos vuoden 2017 aikana seurantatiedot osoittaisivat varatun määrärahan riittämättömyyden, eduskunnan tulee juhlavuonna olla valmis lisäbudjetointiin. Nyt on aika hoitaa asia parhaalla mahdollisella tavalla ja se voidaan tehdä yhteisellä päätök- Veteraanien kotipalvelu sellä ja tahdolla. Neuvottelupäivillä 3.11. mukana olleina vetoamme kaikkiin Poh- paranee ensi vuonna jois-Savon kaupunkeihin, kuntiin ja kuntayhtymiin tämän asian hoitamiseksi 2017 itsenäisyytemme juhlavuoden teeman mukaisesti yh- dessä. seen tuosta summasta on tullut 321 000 euroa, joka on käytetty Pekka Kantanen Antti Sarvela valtaosin veteraanien palveluse- Kuopion kaupunginhallituksen Iisalmen kaupunginhallituksen teleihin ja osittain apuvälinehan- puheenjohtaja puheenjohtaja kintoihin, jotka edesauttavat kotona selviytymistä. Ilmari Hartikainen Pekka Nykänen Mikäli valtion talousarvio- Siilinjärven kunnanhallituksen Leppävirran kunnanvaltuuston esitys hyväksytään tältä osin, ja puheenjohtaja puheenjohtaja valtio kolminkertaistaa nykyisen määrärahan, Kainuun osuus potista kasvaa noin 900 000 euroon. Käytännössä se tapahtuu vuoden ajan 100 000 euron mää- " niin, että palveluseteleistä rärahan. Leskiä palvelusetelitoi- Se merkitsee Reijo Ingetin suurelta osin luovutaan ja minnan piirissä on Kainuussa " mukaan huomattavaa pal- järjestetään palvelut van- noin 360, joista Kuhmossa 55. velujen järjestämistavan huspalveluiden kanssa uu- Reijo Inget sanoo, että Kai- Kuhmolainen Aili Hiekkalinna on hyvillään arviosta, jonka mukaan ve- muutosta ja palvelureper- della tavalla. nuussa käytiin kaikki veteraanit teraanien palvelut paranevat ensi vuonna. Hän on ostanut palveluse- tuaarin leventämistä. " ja heidän asiansa läpi viime vuon- teleillä siivouspalvelua. Hiekkalinnan tytär Marja-Leena Piirainen sa- " Palveluseteleillä veteraanit na, mutta kaikkia ei tavattu hen- noo, että he käyttävät laajenevia palveluja kokonaisvaltaisesti, mikäli Nyt tarvitaan palvelujen te- ovat voineet ostaa kotipalvelun kilökohtaisesti. Kainuussa niin sellainen mahdollisuus avautuu. hostamista ja suunnittelua, että tukipalveluja, kuten siivousta, lu- kuntayhtymän vanhustenhuol- saamme käytettyä tämän määrä- mitöitä, nurmikon leikkausta, ul- lon henkilökunta kuin monet Valtion lupaus kolminker- tä, että myös sodassa vahingoittu- rahan tehokkaasti, sillä valtio pe- koilutusta sekä asiointiapua. Kai- muutkin vanhusten parissa työs- taistaa rintamaveteraanien mattomien rintamaveteraanien rii käyttämättömät rahat takai- nuussa palvelusetelitoiminnan kentelevät tahot, myös yksityiset, kotipalveluun osoitettavat kotipalvelut pantaisiin parem- sin. Odotamme Valtiokonttorin piirissä on noin 350 veteraania, ovat vuosien varrella harjaantu- varat merkitsee toteu- malle tolalle. ohjeita rahoista, että pääsisimme joista Kuhmossa 50 veteraania. neet ottamaan veteraaniasiat esil- tuessaan huomattavaa Mikäli lupaus toteutuu, kai- käsiksi tähän työhön. Uuden käytännön mukaan jo- le ja hakemaan veteraaneille ja muutosta. killa rintamaveteraaneilla on jat- Kainuussa – Puolanka poislu- kaisen rintamaveteraanin tarvit- leskille yhdessä heidän kanssaan kossa mahdollisuus saada tar- kien – oli vuoden alussa 607 rin- semat kotipalvelut kartoitetaan näitä palveluja. Yhteistyötä vie- intamaveteraanien palve- peitaan vastaavat, maksuttomat tamaveteraania. Kuhmossa heitä henkilökohtaisesti. lä tehostamalla saadaan kaikkien luihin myönnetään ensi kotiin vietävät kunnalliset avo- oli 65 henkeä. Jotta kaikki saa- Henkilökohtaisen palvelu- veteraanien palvelutarpeet kar- vuonna huomattava li- palvelut, veteraaniasiamies Reijo daan mahdollisesti kasvavien pal- suunnitelman avulla veteraanien toitettua. Rsärahoitus, minkä ansiosta he Inget tulkitsee. velujen piiriin, on Kainuussa so- ei itse tarvitse enää huolehtia pää- Sen sijaan se, riittääkö nykyi- päässevät merkittävästi nykyis- Kainuussa veteraanien palve- vittu vanhuspalvelujen kanssa, osasta palveluita, vaan ne tulevat nen palvelutuotanto lisäänty- tä laajempien palvelujen piiriin. lua on toteutettu niin, että so- että palveluja ryhdytään tarjoa- automaattisesti. Joitakin edellä vään palvelujen toteuttamiseen, Lupauksen korkeammasta rahoi- tainvalidien kotipalvelut on hoi- maan yhdessä myös rintamavete- mainituista palveluista veteraanit on hyvä kysymys. Siihen odote- tuksesta antoi pääministeri Juha dettu vanhuspalvelujen vastuu- raaneille. edelleenkin hankkinevat palvelu- taan vastausta palvelukartoitus- Sipilä (kesk.) Oulussa huhtikuus- alueella ja rintamaveteraanien ja Ensiarvoisen tärkeää on, että seteleillä. ten myötä. sa pidetyn kansallisen veteraani- leskien asiat veteraaniasiamies- rintamaveteraanien palvelut saa- Veteraanien leskien palveluse- päivän juhlassa. toiminnan kautta. Jälkimmäisiin tetaan lopultakin samalle tasolle telitoimintaan on Kainuun so- Teksti ja kuva: Timo Kyllönen Lupaus on vastaus muun mu- valtio on osoittanut tänä vuon- sotainvalidien saamien palvelujen siaali- ja terveydenhuollon kun- Kirjoittaja on Kuhmolainen assa veteraanijärjestöjen vuosina valtakunnallisesti kymme- kanssa, Reijo Inget sanoo. tayhtymä varannut ilman mitään -lehden päätoimittaja en ajan esittämiin toiveisiin sii- nen miljoonaa euroa. Kainuu- lakisääteistä velvoitetta jo usean [email protected] 20 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen

Kuntien Joulutervehdys Sotaveteraaneille

Asikkalan kunta Askolan kunta Enontekiön kunta

Hailuodon Heinäveden Hämeenkyrön kunta kunta kunta

Ilmajoen kunta www.isokyro.fi

Joroisten Juuan kunta kunta

Kempeleen Kirkkonummen kunta kunta Kyrklätts kommun www.kimitoon.ﬁ | www.kemionsaari.ﬁ

Kyyjärven Leppävirran kunta kunta

LIPERIN KUNTA Lumijoen www.liperi.fi kunta 1.1 Tunnus

Mustasaaren kunta Nousiaisten Korsholm kommun kunta

Maskun kunnan tunnus muodostuu tekstilogosta, joidenPihtiputaan ympärille symboloi meren ja maan yhtymäkohtaa. Tunnus viestii dynaamisesta, kohoaa kaksi erikokoista kaarta. Tunnuksen muotoilussa on huomioitu vuorovaikutteisesta ja luonnonläheisestä kunnasta, joka pitää hyvää kolmen kunnan yhdistyminen uudeksi Maskuksi. Kaaret voi nähdä iloisena huolta kuntalaisistaan. Tunnuksen mittasuhteita ei saa muuttaa. Tunnus poutapilvenä, M-kirjaimena tai esimerkiksi kahtena yhteenkunta liittyvänä tulee toisintaa aina sähköisistä originaaleista. kätenä, jotka suojelevat kuntaa.Tunnuksen sinivihreä värimaailma

5/2009

Pyhtään kunta Pyhännän kunta Rautalammin kunta 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 21

Kuntien Joulutervehdys Sotaveteraaneille

Rautjärven Sysmän kunta SIILINJÄRVI kunta

Taipalsaaren kunta Tervolan kunta www.taipalsaari.fi www.tervola.fi

Tyrnävän kunta

Vehmaan kunta

Utajärven kunta www.vehmaa.fi Vetelin kunta

Vieremän kunta Vörå kommun Ypäjän kunta

Kristus syntyy - kiittäkää Riemullista Joulunaikaa ja Jumalan Siunaamaa Vuotta 2017

Helsingin ortodoksinen Ilomantsin ortodoksinen seurakunta seurakunta

Jyväskylän ortodoksinen Kajaanin ortodoksinen Kuopion seurakunta seurakunta ortodoksinen seurakunta

Lapin Nurmeksen Oulun ortodoksinen ortodoksinen seurakunta ortodoksinen seurakunta seurakunta

Taipaleen Turun Vaasan ortodoksinen seurakunta ortodoksinen seurakunta ortodoksinen seurakunta 22 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen

Sotaveteraaneja tervehtien ja Siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2017 toivottaen

Enontekiön seurakunta Euran seurakunta

Hangon Hankasalmen Evijärven seurakunta Forssan seurakunta seurakuntayhtymä seurakunta

Heinäveden Harjavallan seurakunta Hartolan seurakunta seurakunta

Herttoniemen Hyvinkään seurakunta, Hollolan seurakunta seurakunta Helsinki

Iin seurakunta Imatran seurakunta Inarin seurakunta Isojoen seurakunta

JANAKKALAN Joutsan SEURAKUNTA seurakunta

Jyväskylän seurakunta Kajaanin seurakunta Kalajoen seurakunta Kallion seurakunta, Helsinki

Kangasniemen Kangasalan seurakunta seurakunta Kannuksen seurakunta Karstulan seurakunta

Lähelläsi arjen Kauniaisten aherruksessa Kauhavan seurakunta suomalainen srk ja juhlan hetkellä Joulun rauhaa www.keravanseurakunta.fi

Kihniön seurakunta Kiteen seurakunta Hyvää joulua!www.konnevesi.fi/seurakunta Kuopion ev.lut.seurakunnat Kuortaneen seurakunta Kuusamon seurakunta Kyyjärven seurakunta

Lahden Kärkölän seurakunta Kärsämäen seurakunta Laihian seurakuntayhtymä seurakunta

Langinkosken Lapinlahden Lappajärven seurakunta Laitilan seurakunta seurakunta, seurakunta www.lappajarvenseurakunta.info Kotka 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 23

Sotaveteraaneja tervehtien ja Siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2017 toivottaen

Lempäälän seurakunta Lieksan seurakunta

Limingan seurakunta Liperin seurakunta Lumijoen seurakunta Luvian seurakunta

Malmin seurakunta, Warm Gray 9 C 207 C Muhoksen seurakunta Multian seurakunta Helsinki

23, 32, 34, 53 116, 105, 98 45 % Muonion seurakunta 10, 100, 30, 15Mynämäen161, 0, 87 seurakunta100 % Mäntsälän seurakunta Nakkilan seurakunta

CMYK RGB Harmaasävy 1-värinen (musta)

Hyvää Joulua ja Siunausta v. 2017 Nurmijärven Orimattilan seurakunta Oriveden seurakunta ja seurakunta Juupajoen kappeliseurakunta

Oulunkylän seurakunta, Oulaisten seurakunta Helsinki

Paavalin seurakunta, Pakilan seurakunta, Helsinki Helsinki Parkanon seurakunta Perhon seurakunta

Pielaveden Pihtiputaan seurakunta Pomarkun seurakunta seurakunta

Porin Teljän Pudasjärven seurakunta seurakunta Pyhtään seurakunta

Riihimäen seurakunta Pyhäjoen seurakunta Ranuan seurakunta Rautjärven seurakunta www.riihimaenseurakunta.fi

Saarijärven seurakunta, Kannonkosken, Rovaniemen seurakunta Ruokolahden seurakunta Ruoveden seurakunta Kivijärven ja Pylkönmäen kappeliseurakunnat

Sievin seurakunta Siikalatvan seurakunta

Sipoon seurakuntayhtymä Sibbo kyrkliga samfällighet Someron seurakunta Sotkamon seurakunta Sulkavan seurakunta 24 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen

Sotaveteraaneja tervehtien ja Siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2017 toivottaen

Suomussalmen Säkylä-Köyliön Sääksmäen seurakunta seurakunta seurakunta

Tampereen Tikkurilan seurakunta, Tammelan seurakunta Tervolan seurakunta ev.lut.seurakunnat Vantaa

Tohmajärven Toholammin Turun ja Kaarinan seurakunta seurakunta seurakuntayhtymä

Uudenkaupungin Rauhallista joulua ja Tyrnävän seurakunta siunausta vuodelle 20176 seurakunta

Vimpelin seurakunta Virtain seurakunta Vähänkyrön seurakunta Äänekosken seurakunta

Med Tack för gott samarbete. En Välsignad Jul!

önskarEn Välsignad Julhögtid och Ett Gott Nytt År 2017

Fridfull Jul! Om församlingens julandakter se Kyrkpressen, Borgåbladet Rauhallista Joulua! och www.borgaforsamlingar.fi

Hangö svenska Kimitoöns församling församling Kemiönsaaren seurakunta Liljendals församling

Mariehamn Vanda svenska församling församling Nykarleby församling Vanda kyrkliga samfällighet

Med önskan om en Pernå församling Vörå församling Pernajan seurakunta fridfull jul! Vöyrin seurakunta VASA SVENSKA FÖRSAMLING¤

Hyvää Joulua Sun Chemical Oy Cumasa Oy Sotaveteraaneille Aurasta! Espoo Espoo 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 25

Hovila Oy Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Bitrac Oy Espoo Espoo Espoosta! www.bitrac.fi

Puhdistus Helmi Oy Top Building Oy E. M. Pekkinen Oy Espoo Espoo Espoo

Maansiirtoliike Haminan Vesijohtoliike Kuljetus Simo Iitti Ky Matti Knaapi Oy Penttilä Oy Hartola Tammela Hamina

Hauhon Myllärit Oy Sähkö-Jussi Oy Hauho Helsinki

Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Söderkullan Kaivin Oy Lihatukku Heikin Liha Oy Helsingistä! Helsinki Helsinki

Arkkitehdit Q4 Oy OPR-Vakuus Oy Terramare Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Töölön Pianokeskus Oy Suomen Varustamot ry Kari Silvennoinen Ky Helsinki Helsinki Helsinki www.pianokeskus.fi www.silvennoinen.fi

Sähköpartio Oy Terästarvike Oy Rakennus Oy Isotalo Helsinki Helsinki Helsinki

Sähköinsinööritoimisto Urheiluopistosäätiö Tiori Kuljetus Oy Helsinki Helsinki Delta-KN Oy Helsinki

Olympiakylän Huolto Oy Saanio&Riekkola Oy OTE Oy Helsinki Helsinki Helsinki www.sroy.fi Isännöitsijätoimisto Helin ja Genoscoper Oy Arkkitehdit Mustonen Oy Soppela Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Metrofysio Oy Kytäjä Golf Oy LinnaSteel Oy Helsinki Hyvinkää Hämeenkoski

Maalausliike E. Heiskanen Oy Kuusitunturi Oy Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Hämeenlinnasta! Imatra Imatra www.e-heiskanen.fi

Charterbus R. Lundström Ky Disamed Oy Inarin Vuokra-asunnot Oy Inkoo Inkoo www.disamed.fi Metsäkoneurakointi Kuljetusapu Kimmo Taipale Oy Metsä-Karvinen Oy Jyväskylä Veljekset Eronen Ky Kontiolahti, Lehmo www.kuljetusjyvaskyla.fi Kiihtelysvaara

Suomen CNC-Koneistus Oy Topiron Ky Maajukka Oy Jyväskylä Laukaa Jyväskylä 26 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen sotahistoria Varkauden panssarikeskus kunnosti sotasaalispanssarivaunuja

otaveteraani-lehden marras- tiin T-26 vaunuista otetut tykit kuun numerossa kerrottiin, Vickerseihin. että ennen talvisotaa ostet- Marraskuussa 1941 saatiin tiinS 32 Vickers panssarivaunua taas apua Ruotsista, kun sieltä Englannista. Nämä hankittiin tuli suuri ryhmä asentajia, joka kuitenkin – ehkä säästäväisyys- enimmillään käsitti 62 miestä syistä – ilman aseistusta, istui- ja keskimäärin 30. Nämä työs- mia ja muuta ”sisustusta”. Näin kentelivät Varkaudessa vuo- ollen Suomella ei Talvisodan syt- den 1942 jouluun asti. Tulokse- tyessä ollut yhtään taisteluvalmi- na oli, että keväällä 1942 voitiin sta panssarivaunua. Kun sodan perustaa Panssariprikaati, jo- kahden ensimmäisen viikon ai- hon kuului lähes 200 panssari- kana oli mottitaisteluissa saatu ajoneuvoa. Samana kesänä muo- valtavat määrät panssarikalustoa dostettiin Panssariprikaatista, sotasaaliiksi, niin todettiin, että Jääkäriprikaatista, Tykistöpatte- Hämeenlinnan vanhalla korjaa- ristosta, Panssaritorjuntapatal- molla ei ollut edellytyksiä korjata joonasta ym. pienemmistä yksi- niitä. Pikaetsinnän jälkeen löytyi köistä Panssaridivisioona. Sak- Varkaudesta A. Ahlström Oy:n sasta saatiin 59 rynnäkkötykkiä Konepaja, joka 15.12.1939 muu- Stu-40 vuosina 1943-44, mutta A. Ahlströmin konepaja Varkaudessa 1940-luvulla. tettiin Panssarikorjaamoksi. Jo siitä huolimatta panssaridivisioo- seuraavana päivänä tuli korjatta- nan kalustosta oli 80 % sotasaa- vaksi panssariauto ja sen jälkeen lista kesällä 1944. Näillä aseilla jatkuvana virtana junalasteittain Panssaridivisioona kunnostautui erilaista panssarikalustoa. Karjalan Kannaksen kovissa tor- Suuri osa vaunuista oli T-26 juntataisteluissa. mallisia Vickers-kopioita, vain Kaikkiaan 500 kunnostetusta torni oli erilainen. Näistä parhaat panssariajoneuvosta oli 200 pans- otettiin korjattaviksi ja varaosia saritraktoreita, jotka menivät ty- saatiin rikkiammutuista tai muu- kistöyksiköille tykkien vetoka- ten huonokuntoisemmista vau- lustoksi. nuista. Osa varaosista kelpasi myös Syyskuun 1944 aselevon jäl- Vickerseihin, mutta lisätöitä aihe- keen Panssaridivisioona osal- utti se, että T-26 oli valmistettu listui vielä Lapin sotaan, mut- metrijärjestelmän mukaan, mutta ta vedettiin sieltä asteittain pois Vickersit tuumajärjestelmässä. marraskuussa ja lakkautettiin Ammattitaitoisia asentajia oli 4.12.1944. Samanaikaisesti Var- vain 12, mutta apumiehiä saa- kauden Panssarikeskus ajettiin tiin 51 miestä, jotka eri syistä ei- vähitellen alas ja sieltä kuljetet- vät kelvanneet asepalvelukseen. tiin 18.12.1944 mennessä pois Tammikuussa 1940 tuli avuksi 268 rautatievaunullista romuja ja pieni ryhmä ruotsalaisia asenta- se lakkautettiin 31.12.1944. Vii- jia, jotka kuitenkin lähtivät ko- den vuoden kovasta aherrukses- tiin Talvisodan päätyttyä. ta A. Ahlström sai konepajansa takaisin, mutta sen jälkeen kes- Sotasaaliskalustoa Kaasutehtaan varastoalueella kesällä 1941. Varkauteen tuotiin sotiemme ti vielä monta kuukautta ennen " aikana kaikkiaan 700 panssa- kuin kaikki romut saatiin pois. riajoneuvoa ja niistä 300 kor- Stig Holmström jattiin siellä ja muilla konepa- Kirjoittaja on varkautelainen joilla 200. sotaveteraani " Kuvat: Varkauden museo Kun jatkosota syttyi, voitiin perustaa täysin taisteluvalmis Panssaripataljoona, johon kuului noin 50 vaunua, joista yli puolet oli sotasaalista. Panssaripataljoonan Esikun- ta ja 2 komppaniaa (24 Vickersiä) oli jo tammikuussa 1940 siirretty Varkauteen ja kun keväällä 1942 myös Koulutuskeskus siirrettiin Hämeenlinnasta sinne, niin Var- kaudesta tuli Panssarikeskus. Varkauden keskuskorjaamon alihankkijoina toimivat mm. Tampereen Lentokonetehdas, Tampella, Lokomo, Porin Kone- paja ja Jyväskylän Tykkitehdas, missä jo keväällä 1940 asennet- Panssarikorjaamon arkipäivää.

Metallikoneistamo Erka Oy Kaarinan Suodatintekniikka Oy Järvenpää Kaarina E. Moilanen Ky Kajaani 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 27

Maakaukokuvaus jatkosodan aikana aukaisten kohteiden tark- Tähän ajatukseen perustu- armeijakunnissa, joiden esikunti- kailu on hyvin vanhaa peen Perkjärven leirikalustoon en tykistöosastoihin perustettiin rua. Korkeilta, sopivilta hankittiin 1930‑luvun alus- sodan kuluessa tykistötiedustelu- paikoiltaK tarkkasilmäiset varti- sa maastereokuvien mittauslaite toimistot (Tyk 3 tai Tyk 4). Näi- jat tähystelivät ja varoittivat mui- eli stereokomparaattori. Kauko- den eräänä tehtävänä oli kauko- ta mahdollisesta uhasta. Kiika- kuvauskokeita tehtiin Kannak- ja pyörö - eli panoraamakuvaus. rin keksimisen jälkeen valvon- sella kuvaamalla Mäkienmäel- Lisäksi toimistojen tehtävänä oli taulottuvuus kasvoi ja tarkentui tä ja Metsäpirtistä haarakiikarin tykistön tiedustelutietojen jaka- moninkertaiseksi. Vähitellen il- läpi kaukaisia, rajan takaisia koh- minen joukoille pikakarttoina tai maantuivat myös valovoimaiset teita. Osa kuvista onnistui, joskin vastaavina. Vuonna 1943 muo- hämärä- ja yökiikarit. kameran sovittaminen haarakii- dostettiin Päämajan tykistöosas- Valokuvaustekniikka 1800-lu- karin okulaariin oli ongelmallis- toon vastaava toimisto Tyk 4, joka vun loppupuolella toi aivan tuu- ta. Kokeet eivät johtaneet kalus- aseteitse sai ohjausta sekä materi- let kaukovalvontaan. Nyt oli tohankintoihin määrärahojen aalia Päämajan kuvaosastolta. Itse mahdollista tallentaa lasiselle va- niukkuuden vuoksi. asiassa tämä toimisto oli lopulta lokuvauslevylle ja sittemmin fil- Myös rajavalvontaan sovel- ”kahden herran” alainen. mille kiinnostavat tapahtumat lettiin kaukokuvausta. Karjalan kaukaisuudesta seikkaperäistä kannaksella seurattiin venäläis- Tykistökaukokuvaus oli eri- tutkimusta ja tiedottamista varten rajavartijoiden liikehdintää ja " tyisen tehokasta asemaso- ten. tarvittaessa kuvattiin kauko-ob- dan aikana. jektiiveilla rajavyöhykettä. Elo- " Maakaukokuvauksen ensi kuussa 1939 havaittiin valvonta- askeleet Suomessa kuvissa selviä merkkejä venäläis- Maakuvaukset sekä tieduste- Vapaussodan jälkeen virisi aja- ten uusista taisteluasemista aivan luilmakuvaukset palvelivat ty- Kaukokuvaus on käynnissä. tus armeijan omasta valokuvaus- rajan pinnassa. Kannaksen Sei- kistötiedustelua kaikissa oloissa organisaatiosta. Kuvien tarvetta västön majakan tornitasanteel- ja taistelulajeissa. Mainittakoon, esiintyi aluksi erityisesti oppai- ta kuvattiin useiden vuosien ajan että esimerkiksi Aunuksen kan- moittaa havainnot ja jopa jalkavä- oli teknisesti suunnilleen samalla den ja ohjesääntöjen teossa. Myös neuvostoliittolaisia sota-aluksia. naksella puolustuksessa ollut VI kimies kykeni pyytämään kuvien tasolla kuin meillä. Kaukokuva- ase- ja taisteluvälineitä oli kuvat- Armeijakunta sai sodan aikana merkintöjen mukaan torjunta- usryhmät olivat sikäläisten mit- tava puolelta, jos toiselta. Nuo- Maakauko- eli kaikkiaan yli 300 ilmakuvaus- tulta tietylle alueelle. tauspattereihin kuuluvia. ren armeijan ensimmäisiin tehtä- tykistökuvaus suoritusta vuosina 1941-1944. Mittauspatterien kaukotähys- viin ei tavallinen, lähinnä tapah- jatkosodan vuosina Maakaukokuvia otettiin useita tyspaikoilla valvottiin ja tallen- Kuvien kohtalo tumia tallentava valokuvaus vielä Talvisodan syttyessä puolustus- satoja, yksittäisten kuvien määrä nettiin vihollisen toimintoja hy- Maakaukokuvia ei ole säilynyt ar- kuulunut, sen tarve korostui ajan voimilla ei ollut lainkaan kauko- ylitti kolmen tuhannen otoksen vinkin kaukaa selustasta. VI Ar- kistoissa kovinkaan paljon. Ken- kuluessa. Monet tämän kaltaiset kuvauskalustoa eikä se olisi tuot- rajan. meijakunnan alueella otettiin ties eniten on tallessa VI Armei- kuvaustehtävät hoidettiin alkuai- tanut niissä valaistus- ja sääoloissa Jatkosodan aikana konstruoi- käyttöön yökuvaus, eli menetel- jakunnan otoksia, jotka ovat ny- koina amatöörityönä tilauksesta kunnollisia tuloksiakaan. Lisäksi tiin panoraamakuvausta varten mä, jossa kamera oli auki ja yön kyisin Sota-arkistossa. Karjalan tai jonkin kantahenkilökuntaan kuvausorganisaatiota ei ollut edes kotimainen alumiinirunkoinen aikana tapahtuvat vihollisen puo- Kannaksella taistelleen IV Ar- kuuluvan alan taitajan avulla. Sit- olemassa. Helmikuussa 1940 to- kameramalli /1944. Professori len valoilmiöt tallentuivat filmil- meijakunnan valokuva-aineisto ten salattavuusseikat putkahtivat sin yritettiin asiaa parantaa järjes- Yrjö Väisälä puolestaan rakensi le. Kameran asema oli mitattu ja kuvauslistoineen tuhottiin ve- esille. Linnoituksiin, kasarmeille tämällä Viipurissa siviilikalustol- pitkäpolttovälisen linssikaukoka- asteikot valmiina kehityksen jäl- täytymisen alkaessa kesäkuussa ja erilaisiin harjoituksiin sekä ko- la suppea kuvauskurssi, joka oli meran, jota kokeiltiin mm. Maas- keiseen tulkintaan. Stereokuva- 1944. Myös Aunuksen Ryhmän keiluihin ei voitu laskea siviiliku- loppujen lopuksi tehoton. elän kannaksella. Sarjatuotan- us tuotti useista kohteista kolmi- kuva-aineistoa on hävitetty kesäl- vaajia. Viimein Yleisesikunnan Välirauhan aikana kenttä- toon kamera ei ehtinyt. ulotteisia malleja, joita tutkimal- lä 1944. koulutusosastoon perustettiin tykistön järjestämillä komenta- la selvitettiin vastustajan aseman 6.10.1925 kuvatoimisto, jonka jakurssilla käsiteltiin kaukoku- Tykistökuvauksen sovellu- yksityiskohtia. Tietojen siirto to- Jyri Paulaharju tehtäväksi määrättiin aluksi ta- vausta ja samaan aikaan oli jo " tusmahdollisuuksia tutkit- pografisille kartoille tapahtui su- Kirjoittaja on tutkinut ja kehitellyt maakaukokuvausta toimiessaan vallinen valokuvaus, käsittäen ti- aloitettu saksalaisvalmisteisten tiin sodan aikana monella juvasti ns. liuskamenetelmää ja lannekuvausten ohella erilaisten kaukokuvauskalustojen ja kenttä- kuviovertailua käyttäen. Pääesikunnan ohjesääntöjen edellyttämien ku- laboratoriolaitteiden hankinnat. taholla. Saksasta saatiin hankittua Kuvakeskuksen johtajana. vien oton ja valmistamisen. " muutamia pitkäpolttovälisiä kau- Ennen yleisesikunnan joh- Jatkosodan syttyessä kau- Kenties pisimmälle pääsivät kokameroita, joita käytettiin me- Kanonerski-Werft = Kano- tamaa kuvaustoimintaa kenttä- " kokuvausta toteutettiin en- VI Armeijakunta ja Topografipa- nestyksellä mm. Syvärillä. Myös nerski-telakka tykistö oli lähtenyt liikkeelle jo simmäisenä Hangon Ryh- taljoona. tehdasvalmisteisia haarakiikari- 1920-luvun alussa aivan toisen- Tulenjohtopaikkojen pyörö- kameroita kokeiltiin. Pääosa ka- Tankanlangen = Tankki/ laisin tavoittein. mässä ja itärajalla VI Armei- kuvaukset ulotettiin lähes kai- lustosta oli Contax-mallistoa, tankkauslaitteisto jakunnassa. kille rintamasuunnille. Kuvauk- joukossa jokunen Leica-järjestel- Baltische Werft = Baltialai- Tykistön tarkastaja, " sia uusittiin tarvittaessa etulinjan mä. Saksalaisilta saatiin muuta- nen telakka Menettely, joka osoittautui tie- näkymien muuttuessa, viimeis- man kerran Leningradin etelä- " eversti Vilho Nenonen Alte Admiralität = Vanha tyissä tilanteissa tulokselliseksi, tään vuodenaikojen vaihtuessa. puolelta otettuja kaukokuvia tul- oli kiinnostunut maakauko- Amiraliteetti otettiin käyttöön pian kaikissa Pyörökuvien avulla oli helppo il- kintoineen, heillä kaukokuvaus kuvauksesta. " Hänen johdollaan tutkittiin mm. maakuvamittausten sovel- tuvuutta kohteiden määritykseen sekä yleiseen maaston valvon- taan. Tämä johti siihen, että Mit- tauspatterin ensimmäisinä vuosina 1920‑luvulla ajateltiin yksikön tehtäviin kuuluvan myös kaukokuvaus, josta olisi samalla tullut osa tykistön mittaustiedustelua. Nenonen katsoi maavalokuvauk- sen ja siihen liittyvän kuvamit- tauksen tärkeäksi tykistötiedus- telun alaksi. Hänen mielestään sodanajan ja rauhan ajan mittaus- joukkoon olisi pitänyt kuulua oma valokuvamittausyksikkö, fo- togrammetrinen patteri. Saksalaisten panoraamakuva. Saksalaisten ottama ja tulkitsema kaukokuva Leningradista 1942. 28 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen sotahistoria Lääkärin teloitusta seurasi oikeudenkäynti - kuolemanrangaistusten problematiikkaa

ataljoonanlääkärinä toi- käsi syytteet, eikä korkein oikeus Hänet vietiin kenttäsairaalaan epäillä hänen olleen täyttä ym- minut lääketieteen kan- nähnyt syytä muuttaa SYO:n Pikaoikeuden edellytykset selvyyden saamiseksi. Lähete tut- märrystä vailla. Oleellista tuo- didaatti Urpo Viinikka päätöstä. ovat kimuksiin mielisairaalaan oli jo mion kannalta olisikin ollut lää- teloitettiinP jatkosodan lopulla 1) syytetty on tehnyt kirjoitettu ja Viinikka sinne lu- kärin antama lausunto Viinikan 25.8.1944. Vain runsasta viikkoa Kolme kulmakiveä rikoksen, josta saattaa tulla vattu evakuoida, mutta asia rau- mielentilasta karkaamishetkellä. myöhemmin aseet rintamalla vai- 1. pikaoikeus kuolemanrangaistus ja kesi. Miksi häntä ei sinne kuiten- Puolustusta ja ristiriitaa kenivat. Sotaveteraani-lehdessä Oikeudessa puitiin sitä, oliko ol- 2) rikollinen on verekseltään kaan toimitettu ja miksi lähete 2/2016 kerrotaan tapauksesta. lut olemassa edellytystä käsitellä tavattu rikosta tekemässä oli papereista yliviivattu? Mies oli Seinäjoelta lähetetty pois Viinikan teloitus johti syk- tapausta pikaoikeudessa, koska sekä Koska mielentila ei ollut vakaa ja luokiteltu A II, joten hänet kat- syllä 1944 lesken toimesta kan- karkaamisesta oli kulunut jo 1,5 aiemminkaan, on pakko ihmetel- sottiin kenttäkelpoiseksi. Viinik- teluun eduskunnan oikeusasia- kuukautta. Tapaus oli poikkeuk- 3) rikollisen rankaisemisen lä, miksi Urpo Viinikka yhä edel- ka oli yrittänyt pikaoikeudessa miehelle. Lausunnot pyydettiin sellinen myös siksi, että muut pi- lykkäämisestä on pelättä- leen oli määrätty palvelemaan etu- perustella tämän merkinnän joh- divisioonan komentajalta, armei- kaoikeuksien langettamat kuo- vissä vaaraa sotakurille tai linjatehtäviin. Laivasto oli hänet tuneen siitä, että oli tullut käsky jakunnan esikunnasta, puolus- lemantuomiot oli pantu täytän- sotaväen turvallisuudelle. 1942 poistanut riveistään sopi- palauttaa hänet. tusvoimain pääesikunnan opera- töön viimeistään kahden viikon mattomana rintamapalvelukseen. Mitään syytä mielenhäiriöön tiiviselta osastolta ja komentoesi- kuluessa rikoksesta. Kranaattikauhu jatkui Karhu- ei katsottu olevan, koska vihol- kunnalta. Kaikki tahot edustivat Sotatuomari Multanen kertoi Kaikki kolme JSp:tä oli sijainnut mäessä 1943 niin voimakkaana, lisen tykistö- ja ilmatoiminta oli armeijaa. Kantelu ei johtanut toi- mieltyneensä pikaoikeusmenet- samalla kukkulalla 100-200 met- että 1.D:n ylilääkäri Himberg oli ollut upseerien mukaan laimeaa. menpiteisiin. telyyn, koska siinä komentaja jou- rin päässä toisistaan. Lääkärin 1943 harkinnut Viinikan saatta- Lääkäreiden kertomana ilmatoi- Syksyllä 1945 leski otti asian- tui ratkaisemaan, vaativatko tär- apu oli aina käytettävissä. Haa- mista pelkuruudestaan kenttäoi- minta oli ollut erittäin kiivasta. ajajansa kanssa yhteyttä sotavis- keät sotilaalliset syyt päätöksen voittuneita ei Viinikan poissa ol- keuden eteen. Miksi epäilys mie- Myös käsitykset haavoittuneiden kaalinvirastoon. Sotaylioikeuden välitöntä täytäntöönpanoa. Kent- lessa ollut tuotu runsaasti. lentilasta ei noussut tässäkään saamasta hoidosta karkaamisen sotaviskaali Sakari Sohlberg ryh- täoikeudessa sotatuomari joutui Miettinen hämmästeli itse- esille? seurauksena olivat upseereilla ja tyi ajamaan syytettä. tämän ratkaisemaan. kin myöhemmässä kannanotos- lääkäreillä ristiriitaisia. D:n komentaja Isakson määrä- saan, että kuinka niin ylimalkai- Huhua ja oletusta Katsottiin myös selvitetyn, Syytteet Sotaylioikeudessa si tapauksen käsiteltäväksi pika- seen lausuntoon oli ylipäätänsä Sodan jälkeen alettiin kertoa, että syytetty olisi teeskennellyt. III/JR 56:n komentajaa majuri oikeudessa kuultuaan Multaselta, tukeuduttu. Hän vastasi SYO:n että Viinikka olisi itse kirjoitta- Syyttäjä Asannin mukaan Viini- Lauri Miettistä syytettiin siitä, että se oli mahdollista. syytteisiin Turun Lääninvanki- nut ”itsensä hulluksi” ja mennyt kan seuraaja Oleg Gorbatowkin että hän oli Viinikan oikeuden- 7.D:n esikuntapäällikkö evl lasta, missä joutui olemaan 27 omalla lähetteellään sairaalaan. oli ollut paikalla, kun tämä simu- käyntiä varten antamassaan lau- K.A. Puhakka esitti SYO:lle, kuukautta pidätettynä asekät- Mitään asiaan viittaavaa ei käy loi vointiaan. Gorbatow itse ker- sunnossa liioitellut karkaamisen että pikaoikeusmenettely oli ol- kentäjutun yhteydessä. Vaikka ilmi alkuperäislähteistä. Heräsi toi tavanneensa Viinikan vasta seurauksia, mikä oli ratkaisevalla lut ainoa mahdollinen. Muussa syytteistä Miettistä kohtaan luo- myös epäilys, että esimiehet olisi- pikaoikeudessa, jonne hänet oli tavalla vaikuttanut tuomioon. tapauksessa olisi seuraavassa va- vuttiin, joutui hän kohtaamaan vat tunteneet kaunoja Viinikkaa käsketty toteamaan ruumis. Jär- 7.D:n vs komentajaa kenrl.maj. kavassa taistelutilanteessa aiheu- tapauksen myöhemminkin. Las- kohtaan. Hän oli kertonut näi- kytys oli ollut melkoinen, kun Selim Isaksonia syytettiin siitä, tunut joukoissa sellainen paniik- ta hoidossa käyttäessä oli kun- den vainoavan häntä ja sanoneen, hän huomasi ruumiin vielä elä- että tämä oli määrännyt jutun kä- ki, joka olisi johtanut divisioonan nanlääkäri tokaissut: ”Sinäkö se että haluaisivat ampua. vän ja olevan hänen kollegansa. siteltäväksi pikaoikeudessa, vaik- tuhoon. Jos esimiesasemassa ol- tapatit lääkärin?” Pikaoikeuden jäseniäkin kuu- ka sille ei ollut laillisia edellytyk- lutta ei olisi näin tuomittu, olisi- lusteltiin, koska syyttäjä esitti nä- Huipennus siä, koska karkaamisesta oli kulu- vat viimeisetkin edellytykset ku- 3. mielentila kemyksen, että tuomio olisi ollut Sotaviskaalin mukaan pikaoi- nut jo 1,5 kuukautta. rin säilymiseen poistuneet. Oliko Viinikka ollut teon tehdes- jo ennalta päätetty. Kapteeni Vil- keusmenettelylle ei ollut laillisia D:n sotatuomari, hovioikeu- Pikaoikeus tarkoitti lähes var- sään täyttä ymmärrystä vailla? Jo jo Hyppönen kertoi, että hän ja 2 edellytyksiä ja oli virhe ratkaista denneuvos Lauri Multasen kat- maa kuolemantuomiota. Kaikis- kiinni ottaneilla sotapoliiseilla muuta upseeria ilmoittautui di- juttu, kun näytti jopa ilmeiseltä, sottiin puheenjohtajana vaikut- ta 40 pikaoikeuteen joutuneesta oli ollut asiasta epäilyksensä, kos- visioonan esikunnassa, jolloin he että syytetty oli ollut tekohetkel- taneen siihen, että pikaoikeus syytetystä 36 tuomittiin kuole- ka toimittivat miehen sairaalaan saivat kuulla olevansa pikaoikeu- lä vailla täyttä ymmärrystä. Sohl- otti jutun käsiteltäväkseen pro- maan. eikä yksikköön. Sieltä hänet lähe- den jäseniä välittömästi alkavassa berg esitti Korkeimmalle oikeu- sessin edellytyksen puutteesta tettiin jatkotutkimuksiin ja hoi- oikeudenkäynnissä. delle tekemässään valituksessa, huolimatta ja oli ratkaissut jutun, 2. teon seuraukset toon Seinäjoelle. Kesken kaiken Kapteeni Klaus Waris, sittem- että määrätessään pikaoikeuskä- vaikka esitetty selvitys antoi syy- Viinikan tuomio perustui maj. mies vaadittiin palautettavaksi min professori ja Suomen Pan- sittelyn Isakson oli halunnut jo tä epäillä, että Viinikka oli ollut Miettisen 11.8.1944 antamaan yksikköönsä tuomittavaksi, kos- kin pääjohtaja kertoi 1945, että ennen oikeudenkäyntiä saada var- täyttä ymmärrystä vailla. ylimalkaiseen lausuntoon. Sen ka hänen epäiltiin hakeutuneen ennen oikeuden istuntoa asias- muuden siihen, että Viinikka tuo- Tapausta käsiteltiin vuosina mukaan teosta oli ollut erittäin hoitoon tekoaan peitelläkseen. ta ei ollut puhetta sotatuomarin mittaisiin kuolemaan. Loppulau- 1945-1947. Viinikan leski, jota haitalliset seuraukset haavoittu- Potilas palautettiin lisähuomau- kanssa. Lisäksi hänen mukaan- suntoonsa 1947 hän kirjoitti, että edusti lakimies, ajoi syytettä jyr- neiden hoidolle. Rykmentin kah- tuksella ”olisi ollut muutaman sa Viinikka oli esiintynyt tunte- ”tässä on kysymyksessä yksi Suomen kempään sävyyn, mutta luopui den muun pataljoonan lääkärin viikon levon tarpeessa”. ja kestäneen pikaoikeuskäsittelyn oikeuslaitoksen historiassa onneksi siitä 3.2.1947 yhtyen sotaviskaa- vuonna 1945 antamat lausun- Viinikan mieli järkkyi edel- ajan täysin rauhallisesti antamat- harvinaisista oikeusmurhista”. lin syytteeseen. Sotaylioikeus hyl- not antavat erilaisen kuvauksen. leen palautettuna rintamalla. ta käytöksellään mitään aihetta

Avioituessaan toukokuussa 1944 Ruth Viinikka oli 20-vuotias. Kolmen kuukauden kulut- Onnea ehti kestää vain muutaman päivän. Viinikka joutui rintamalle, eikä koskaan pa- tua hänestä tuli leski. lannut. 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 29

Pikaoikeuden pöytäkirjaan varoitukseksi muille. Pataljoo- menpiteisiin. Armeijan komen- on merkitty, että sotamies Mus- nankomentajana rykmentissä toi- toketju oli tehokas, mutta olivat- tonen kulki karkuretkellä Puu- minut Yrjö Keinonen, sittemmin ko komentoketjun renkaat vain kan mukana ja että myös hän oli kenraali ja puolustusvoimain ko- kumileimasimia? Päämajan lää- tullut polkupyörällä Loimolaan. mentaja, kertoo tapauksesta kir- kintätoimistossa Viinikan palau- Mustosen kuulustelemisesta ei jassaan 1944 taistellen takai- tuskäskyn allekirjoittanut psyki- mainita mitään, eikä hän ollut sin. Reaktio oli hyvin voimakas. atrian erikoislääkäri Rochier ei kumpikaan komppanianpäälli- Kaikkien mielissä alkoi kuohua. hänkään epäillyt Seinäjoen mie- kön nimeämästä toisesta karkuri- Puukka tunnettiin urheana mie- lisairasosaston potilaan mielen- ongelman suursyyllisestä. henä ja häntä ymmärrettiin. Nyt tilaa. Puukka poistui paikaltaan hermot olivat menneet ja mies va- Sotilaskarkurien teloituksilla toistamiseen ja jälkimmäisestä likoitunut uhriksi. tavoiteltiin kesällä 1944 pelotus- kerrasta 4.7.1944 katsottiin sota- Joukkueen varajohtaja ja pari vaikutusta. Niillä oli kuitenkin toimille olleen erittäin haitalli- miestä meni luutnantti Pesosen monessa tapauksessa haitallisia nen seuraus. Esitettiin, että syy- eteen ja he sanoivat kuoleman- vaikutuksia joukkojen mielialan tetyn menettely oli osaltaan ai- vakavina: ”Me lähdemme tappa- kannalta. Koska karkuruus ei heuttanut joukoissa täydellisen maan teloituksen aikaansaajat. yleensä ollut kovin harkittu ri- Sodan kasvot - Pentti Puukka siviilissä ja sodan kauhu kasvoillaan. paniikin. Asiaa ei tarkemmin eri- Sano vain sana niin me menem- kos, ei kuolemanrangaistuksen telty, koska ”siitä oli vaikea saada me”. Pesonen onnistui kuitenkin pelotusvaikutus voinut oikein to- tarkkaa selkoa”. Ketään todistajaa rauhoittamaan tilanteen. teutua. Kohtalotoveri kö siellä toimimaan, sillä hermot ei kuultu esitutkinnassa eikä oi- Menneestä ajasta on hyvä ko- ennakkotapauksena ovat heikossa kunnossa”. Lääkä- keudenkäynnissä. Yhteys Viinikkaan ettaa ymmärtää, miksi ihmiset Kesäkuun lopulla 1944 käytiin rinlausuntoa hänestä ei pyydet- Syyttäjä vaati ankarinta lain Kun Viinikan tapaus otettiin tar- ovat toimineet, kuten ovat teh- ankaria puolustustaisteluja ja kar- ty. säätämää rangaistusta, jotta sil- kemmin esille teloitusta seuran- neet. Samaa ymmärrystä tarvi- kuriongelma oli kova. Sotavä- Koska pikaoikeuden käsit- lä olisi vaikutus kurin ja järjes- neessa oikeudenkäynnissä vuosi- taan nykyaikanakin. en rikoslakia tiukentamalla 4.7. tely on lyhyt ja suppea, ei Pentti tyksen ylläpitämiseen joukoissa. na 1945-1947, nousi esille uusia eduskunta mahdollisti pikaoi- Puukan taustoihin perehdytty. Samaten hän katsoi, että jos syy- näkökulmia. Sotaylioikeudelle Eeva Tammi keuden langettaman kuoleman- Hänet oli palkittu kevättalvel- tetty tuomitaan vain vankeusran- esittämässään puolustuksessa di- Kirjoittaja on sotahistorioitsija ja tuomion. Ajatuksena oli, että la 1944 Vm 2:lla, mutta asial- gaistukseen, vaikuttaa se tuhoi- visioonan komentaja, kenrl.maj. opas sotahistoriallisilla matkoilla. hermonsa menettäneet toimite- la ei ollut enää mitään merkitys- sasti joukon mielialaan ja silloin Isakson vetosi siihen, että ”kun Kuvat: Eeva Tammen kokoelmat taan lääkärin hoitoon ilman tuo- tä muutaman kuukauden kulut- samanlaisia tapauksia tulee yhä miehistöä oli jo teloitettu, ei esi- mioistuinkäsittelyä. tua. Puukka oli 24-vuotias, kuten useasti. Pikaoikeuden jäsenet kat- miesasemassa olevaa voinut pääs- Kirjallisuutta: 7.D:n pikaoikeus sotatuoma- oli myös hänen kohtalotoverinsa soivat kuolemanrangaistuksen tää vähemmällä. Siinä olisi men- Kansallisarkiston asiakirjat ri Multasen johdolla langetti en- Viinikka. välttämättömäksi, jotta rangais- nyt uskottavuuteni komentajana Lindstedt Jukka: Kuolemaan tuo- simmäisen kuolemantuomion tuksella olisi tarpeeksi tehokas enkä olisi voinut enää johtaa divi- mitut - kuolemanrangaistukset 13.7. I/JR 8:n komentaja oli käs- Maanviljelijä Karjalan kan- vaikutus toisiin sotilaisiin. Vain sioonaa”. Korkeinta oikeutta var- Suomessa toisen maailmansodan ketty nimeämään kolme suu- " nakselta Räisälän pitäjästä sillä voitaisiin estää samanlaiset ten lyötiin vielä viimeinen ässä aikana Kivimäki Ville: Murtuneet mielet rinta syyllistä karkaamisongel- oli joutunut jättämään ko- karkaamiset. pöytään: ”Ellei Viinikkaa olisi te- maan. Kolme miestä kuulustel- Puukka tuomittiin sotaväen loitettu, olisivat seuraukset voineet - taistelu suomalaissotilaiden her- tiin. Kaksi heistä vakuutti, ettei tinsa ja perhe oli evakossa. rikoslain 71 §:n nojalla sotapel- johtaa koko divisioonan tuhoutu- moista 1939-1945 heillä ole koskaan ollut mitään Ainoa lapsi oli kuollut ke- kuruudesta kuolemanrangaistuk- miseen”. Keinonen Yrjö: Taistellen takaisin pakenemisen aikomustakaan ol- väällä 1944 vain viiden kuu- seen 13.7.1944 klo 4.30 aamulla Oikeus ei aina ole kohtuus lutkaan ja että he mielellään heti kauden ikäisenä. Mitä tämä ja tuomio pantiin viipymättä täy- palaavat yksikköönsä. Asiakir- kaikki oli voinut vaikuttaa täntöön. Kun lumipallo oli tönäisty liik- joihin on merkitty, että sotamies keelle vuoren laelta, vyöryi se vää- Pentti Puukka ”kysyttäessä selit- herkkään mieleen kovien Tyrmistyttävä reaktio jäämättä alas asti. D:n komenta- tää, että hän kyllä menee etulin- sotakokemusten lisäksi? D:n komentaja antoi käskyn saat- ja kertoi ryhtyneensä Viinikan jaan, mutta ei ole varma, pystyy- " taa teloitus joka miehen tietoon tapauksessa tarmokkaisiin toi-

”Pikkutietoutta kauniista Karjalasta” Ensimmäinen naisluostarimme Lintulassa Karjalan kannaksella arakas tilanomistaja F.P. oli myös insinöörin koulutus. Pa- son hautakammio, jossa oli myös tehty hautarakennelma avoinna tarissa toimi – köyhien lasten- Neronov lahjoitti vuonna laneen kirkon kivijalalle rakenne- paikka ruhtinaalle. Hautakam- pidettävine luukkuineen. kodin rakennuksen toisessa ker- 1894 maatilansa Kiven- tun pyhätön korkeutta kasvatet- mion sijoittaminen kirkkoraken- Lähteet mainitsevat, että kirk- roksessa – kotikirkko, jonka navanV Lintulassa naisluostaria tiin hirsirakennelmalla. nukseen aiheutti sen, että varsi- ko sekä hautakappeli olivat sisus- arkkipiispa Sergei vihki syys- varten, aluksi ilman luostarilai- Varoja uuden kirkon rakenta- nainen kirkkosali sanan kuuli- tetut varsin kodikkaasti. Kappe- kuussa 1911 ruhtinas Wladimi- toksen oikeuksia. Ne Lintula sai miseen lahjoitti ruhtinas I.N. Sal- joita varten oli sijoitettu kirkon lin ortodoksi-ikonit oli melkein rin kunniaksi. Myös tätä kirkkoa vuoden 1906 alussa. Luostarin tikov. Kirkon sisään pohjoispuo- keskiviivan ulkopuolelle oikean- kaikki maalattu bysanttilaiseen lämmitettiin uuneilla. kirkko valmistui vuonna 1895 leisen seinän viereen lattian alle puoleiseen laitaan. Hautakammi- tyyliin. Melkoinen osa ikoneista Kuten alussa mainittiin, koko ja vihittiin Pyhän Kolminaisuu- rakennettiin ruhtinaan puoli- on yläpuolella oli tammipuusta oli saatu kirkkoon Sortavalasta, luostari yhtä asuinrakennusta lu- den kunniaksi saman vuoden ke- kirkollisten esineiden varastosta. kuun ottamatta tuhoutui talviso- sällä. Kirkon vihkimisen suoritti Kirkossa oli neljä uunia ja kel- dan alkuvaiheissa. arkkipiispa Antoni. Luostari toi- lotapulissa viisi kelloa. Suurin mi talvisotaan asti Lintulassa, tu- niistä oli valettu Hatsinassa La- Anssi Vuorenmaa houtui sodan alkuvaiheessa ja jat- vrovin tehtaalla ja sen paino oli Kirjoittaja on helsinkiläinen koi sittemmin toimintaansa Hei- 279 kiloa, toinen valettiin Usat- sotahistorioitsija näveden Palokissa. shevin tehtaalla Valdaissa ja pai- Luostarin vuonna 1895 raken- noi 200 kiloa, kolmas valettiin Lähde: Vaienneet temppelit. Suo- nettu puinen kirkko paloi vuon- Lavrovin tehtaalla ja painoi 70 men Neuvostoliitolle luovutta- na 1916. Kirkko oli rakennettu kiloa. Neljännen ja viidennen kel- man alueen kirkot sanoin ja kuvin. kivijalalle, joka oli otettava huo- lon valantapaikat ja painot ovat Toim. Leo Pohjola. Kustannusliike mioon uutta kirkkoa rakennetta- lähteen mukaan tuntemattomat. Pohjola ja Kumpp. Jyväskylä 1953. essa. Palaneen kirkon sisustus oli Kellojen sijaintia ei tunneta, kos- hyvin yksinkertainen vailla hie- ka luostari jäi neuvostojoukoille nouksia. Uusi kirkko valmistui melkein heti talvisodan alettua. vuonna 1919 ja kirkon vihki ark- Mainitaan, että kirkon kalustuk- kipiispa Serafim Pyhä Kolminai- sesta ei saatu pelastetuksi mitään. suuden kunniaksi. Kirkon suun- Erikoista on, että Pyhän Ko- nitteli arkkitehti I.E. Bag, jolla Lintulan naisluostarin Pyhän Kolminaisuuden kirkko. minaisuuden kirkon lisäksi luos- 30 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen sotahistoria

Vorkutan leirin vartiosotilaiden susikoirat olivat valmiina raatelemaan vankeja verisellä taval- Pistimen käyttöharjoituksia. Ennen Vorkutan hiilikaivosalueen kapinan murskaamista la. Koiria pidettiin nälässä niiden aggressiivisuuden lisäämiseksi. Kuva: Jukka Rislakin arkisto. harjoituksia näytettiin vangeille. Kuva: Jukka Rislakin arkisto. Vorkuta oli kuoleman pakkotyöleiri

Suomen Merivoimien Kaukopartio-osasto Martti- sen 5. maaliskuuta Malmin lento- kylmässä vankivaunussa. Kuol- tuntia matkamarsseineen. Työ- kersantti Veikko Piiparinen nan radistina palvellut Piiparinen kentällä käsiraudoissa NKVD:n leet heitettiin junasta radan var- vuoron jälkeen vaatteita ei vaih- selvisi hengissä Vorkutan oli ollut tapaamassa morsiantaan salaisen poliisin venäläiselle ma- teen. dettu. Työpuku oli myös yöpuku. hiilikaivoshelvetistä, mikä Helsingissä ja palaamassa Turun jurille ja vartiomiehille. Matka Leningradista oli kes- Työ kaivoksilla oli alkeellista. oli yksi Neuvostoliiton suu- laivastoasemalle, kun Liikkuvan Piiparisen kuulustelut alkoivat tänyt runsaat kaksi viikkoa, kun Hiilikerrokset olivat usein vain rimmista pakkotyöleireistä. poliisin junapartio pidätti hänet. heti salaisen poliisin Leningradin juna pysähtyi vähän ennen jou- 80 senttiä korkeita. Vangit ryö- Vankeja kuoli päivittäin Miehen nimi oli Valvontakomis- alueen päämajassa Bolshoi Do- lua Vorkutaan. Hiilikaivosalue si- mivät matalissa kerrostumissa ja nälkään, kylmään, kaivos- sion luovutettavien listalla. missa, Isossa talossa. Kuulustel- jaitsee ankarassa ilmastossa tund- louhivat hiiltä. Vankeja menehtyi ten sortumiin tai vartijoi- Junamatka Helsingistä Tur- tava riisuttiin ensin alastomaksi. ralla, 160 kilometriä napapiirin päivittäin. den luoteihin. kuun tammikuun lopussa 1947 Vaatteet tutkittiin tarkasti ja pai- pohjoispuolella. Lumi peittää Piiparinen jäi lokakuussa 1948 johti hänet pakkotyöleirille hii- ta katsottiin valoa vasten. maan monena vuonna elokuus- räjäytyksen jälkeen sortuman likaivoksiin Vorkutaan Komin Kuulustelijat tiukkasivat, oli- ta kesäkuuhun. Kovimmat pak- alle. Häneltä murtui vasen jalka eikko Piiparinen uskoi, tasavaltaan Uralvuorten poh- ko Piiparinen amerikkalaisten kaset ovat yli -50 astetta ja iki- ja useita kylkiluita sekä yläleuan että elämä oli vakiintunut joispäähän. Piipariselta kului 42 vai englantilaisten vakooja. Kuu- roudan paksuus on 30 metriä. hampaat katkesivat. Piiparinen jatkosodan jälkeen. Hän vuotta ennen kuin hän pidätyk- lustelijoilla oli horjumaton käsi- Neuvostoliiton suurimmista toipui vammoistaan ja hän palasi oliV miinanraivaustehtävissä Suo- sensä jälkeen näki Helsingin. tys, että kun mies on tuotu Isoon vankileireistä tuotti ki- kaivostöihin. Vorkuta menlahdella ja morsian oli löy- taloon, he kyllä löytävät syyn sii- vihiiltä, Norilsk nikkeliä ja Ko- tynyt Helsingistä. Jatkosodan Sotaoikeudessa 15 vuotta hen. Kuolemantuomion uhka lei- lyma kultaa. Vorkutan leirien eri- Elämässä kaivos ja parakin päättymisestä oli kulunut lähes vankeutta jui ilmassa kaiken aikaa. koispiirre oli monikansallisuus. laveri kaksi ja puoli vuotta. Punainen Valpo luovutti Piipari- Piiparinen suljettiin selliin, Vankien joukossa oli venäläisiä, NKVD hallitsi pakkotyöleire- joka oli 80 senttiä leveä, 180 sent- ukrainalaisia, gruusialaisia, lat- jä, joissa vangit tapettiin hitaasti tiä pitkä ja neljä metriä korkea. vialaisia, liettualaisia, puolalaisia, nälkään. Ensin lähtivät mahdol- Vangin oli pidettävä kasvot koko saksalaisia, suomalaisia ja virolai- liset läskit, sitten lihakset ja ih- ajan oveen päin eikä kasvoja saa- sia. Monet oli tuomittu vakoili- minen oli kasa törröttäviä luita. nut peittää. Kuulustelut tapah- joina ja Amerikan asiamiehinä. Kaikki eivät kestäneet sitä. Aske- tuivat yleensä yöaikaan. Vanki- Piiparisen vankitovereina oli leen poikkeama marssirivistöstä lassa Piiparisen paino putosi 44 pappeja, upseereita, professoreja, katsottiin pakoyritykseksi ja var- kiloon. opettajia, taiteilijoita, Neuvosto- tijat ampuivat vangin. Neljän kuukauden kovakou- liiton sankari, elokuvaohjaaja ja Vangit oli majoitettu olkikat- raisten kuulustelujen jälkeen hä- myös kommunistipuolueen jäse- toisiin parakkeihin, joissa oli ker- net vietiin sotaoikeuteen. Syyttä- niä. Joukossa oli myös tavallisia roslaverit. Parakin molemmissa jä vaati hänelle rangaistusta aseel- rikollisia. päissä oli kamiina. Vangin elä- lisesta taistelusta Neuvostoliittoa mässä oli vain kaivos ja parakin vastaan. Tuomarina toiminut Työpäivä 15 tuntia laveri. eversti ei pitkään harkinnut asiaa, matkamarsseineen Vankien nimet korvattiin kir- kun hän tuomitsi Piipariselle 15 Vorkutan kaivoksissa työviikko jaimilla ja numeroilla. Veikko Pii- vuoden vankeustuomion. Oikeu- oli 7-päiväinen. Hiiltä louhittiin parinen oli vanki T 656. Merkki dessa oli läsnä vain tuomari, syyt- kolmessa vuorossa. Päivävuoro oli ommeltu 10 senttiä korkein täjä ja Piiparinen. alkoi klo 8 aamulla, mutta herä- kirjaimin takin selkään ja hihaan tys oli jo klo 4. Aamiainen kä- sekä housun lahkeeseen. Paikal- Kuolleet radan varteen sitti kaurapuuron ja päivän leipä- laolovastaus piti antaa vankinu- Piiparinen siirrettiin lokakuus- annoksen. Vangit saivat päivällä merolla sekä ilmoittaa rangaistus- sa Isosta talosta Kretskyn vanki- puuroa ja keiton, jossa oli hapan- pykälän numero ja tuomion päät- laan, jossa yhdessä sellissä oli neli- kaalia, auringonkukkaöljyä ja tymispäivä. senkymmentä vankia. Joulukuun pätkä suolaturskaa. alkupuolella vankeja lastattiin ju- Jos hiiltä louhittiin riittävä Stalinin kuolema toi naan. Yhteen kuuden matkusta- tonnimäärä vankia kohden päi- vapauden jan osastoon pakattiin parikym- vässä, leipäannos oli 1 200 gram- Neuvostoliiton johtaja Josif Sta- mentä vankia. Osa vangeista mat- maa. Jos normi ei täyttynyt, leipä- lin kuoli maaliskuussa 1953. kusti penkkien alla. annos putosi 600 grammaan. NKVD:n johtaja Lavrenti Berija Ruokalista oli koko ajan sama, Vankien piti olla leirin portil- teloitettiin pian Stalinin kuole- 300 grammaa savimaista kaura- la aamulla klo 6. Aseistetut varti- man jälkeen ja vapautettiin kaik- leipää ja suolakampela päivässä. jat marssittivat vangit kaivoksel- ki ne vangit, jotka olivat suorit- Kun juna pysähtyi, vangit saivat le klo 7.30 ja työpaikalla piti olla taneet puolet heille langetetusta Neuvostoliiton salaisen poliisin vankityrmissä käytettiin muistin virkis- vettä. Vessaan pääsi kaksi kertaa klo 8. Kun työvuoro päättyi klo rangaistuksesta. tämiseen muun muassa kuvassa näkyvää riipputakkia. Ihminen hilattiin päivässä. 16, vangit olivat leirillä vasta klo Piiparinen vapautui Vorkutas- roikkumaan käsistään sen varassa. Kaikki eivät kestäneet matkaa 19 – 20. Työpäivän pituus oli 15 ta lokakuussa 1955. Hän sai leirin 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 31

Lentokapteeni Heikki Kalajan tarina

6. syyskuuta 1941 klo 16.20 niakäynnin Kalajan haudalle Il- lentäjäkerho. Siinä on reilut sata katosi Lentolaivue 10:n mavoimien vainajien muistopäi- jäsentä, purje-, liikenne- ja soti- Hurricane HC-458 Itä- vänä 7.9. Muistopäivän juuret laslentäjiä. Laivueen yhtenä teh- Karjalassa1 Rukajärven suunnal- juontuvat 96 vuoden taakse, kun tävänä on siirtää eteläkarjalainen la ohjaajan kapteeni Heikki Ka- vuonna 1920 kolme Suomen Il- ilmailuperinne sukupolvelta toi- lajan saadessa surmansa. Kaptee- mavoimien lentäjää menehtyi selle. Laivueen komentajana toi- ni Kalaja, 1.lentueen päällikkö siirtolennolla tapahtuneessa len- mii Sakari Hatara. (31v) lähti Tiiksjärven lentotuki- to-onnettomuudessa Alpeilla. kohdasta tiedustelu- ja maataiste- Laivue Etelä-Karjala on Lappeen- Teksti: Pertti Halinen lulennolle Rukajärveltä Kotsko- rannassa vuonna 2008 perustettu maan johtavan maantien suun- nalle ja katosi tuntemattomalla tavalla Honkajärven itäpuolella. Laivue suoritti lentoja 14.Divisi- oonan hyväksi. Myöhemmin saatujen sota- Kuvassa Veikko Piiparinen Helsingissä 30.1.2002. Piiparinen tiesi kuo- vankitietojen mukaan Kalaja oli levansa. Se tapahtui vajaan kahden kuukauden kuluttua 28.3.2002. vihollisen kolonnaa vastaan hyö- kätessään törmännyt puihin ja syöksynyt metsään. Myös maasta oli tulitettu konetta. Kapteeni Heikki Kalaja on haudattu Lap- peenrannan vanhalle hautausmaalle. toimistosta junalipun Arkange- Hän kuoli ennen haastattelua. Heikki Kalaja sai lentokou- lin eteläpuolella olevaan Kotlak- Kirjoitus perustuu Olavi Lem- lutuksen vuosina 1930-31 ja seen, jonne oli ainoa 1 700 kilo- pisen syyskuussa ilmestyneeseen hyväksyttiin Kadettikouluun metriä pitkä rautatieyhteys Vor- teokseen Rautaesiripun takana, 31.5.31. Hän palveli vänrikkinä kutasta. jossa kuvataan Vorkutan vanki- mm. Erillisessä merilentolaivu- Piiparinen määrättiin asu- leirin elämää ja Viron vapautu- eessa ja 9.10.39 hänet määrättiin maan Tallinnaan, jossa hänellä mista Piiparisen kertomana. luutnanttina Lentolaivue 10:n alkoi uusi vaihe elämässä. Hän 2.lentueen päälliköksi. Ylennys pääsi toukokuussa 1989 ensim- Manu Paajanen kapteeniksi tapahtui 15.2.40. mäisen kerran käymään Suomes- Kirjoittaja on kirjailija-toimittaja ja hänet siirrettiin Lentolaivue sa. Hän toimi miliisieversti Hel- 30:een, sen 1.lentueen päällikök- lat Rumvoltin tulkkina. si. Kalajan Hurricane-lentue alis- Piiparinen palkattiin Suomen Veikko Verner Piiparinen tettiin 1.7.41 Lentolaivue 32:lle. poliisin tulkiksi Suomen ja Bal- Syntymäpaikka: Vuolee Hänet määrättiin uuden Lento- tian maiden poliisien yhteistyö- laivue 10:n 1.lentueen päällikök- projekteissa. Hänen seuraajanaan Syntymäaika: 27.12.1923 si 18.8.41. ja hän siirtyi kolmella tulkkina toimi Neuvostoliiton Palveli jatkosodassa Pääma- HC-koneella Tiiksjärvelle. Ka- sotilastiedustelun GRU:n eversti- jan 4. Er. Tiedustelupataljoo- laja kuuluu myös niiden harvo- luutnantti Tiit Talli. nan 3. komppaniassa (osasto jen joukkoon, joka saavutti Suo- Talli kertoi suomalaiselle yli- Martina) 1942-1944 radistina. messa Hurricanella ilmavoiton, Hurricane-lentueen kone HC-458 kesällä 1941. Koneen edessä on len- komisariolle toimineensa tulkki- Miinanraivauksessa (1. hän ampui alas Kotkan lähistöl- tueen päällikkö, kapteeni Heikki Kalaja. na neuvottelussa, jossa suomalai- Raivaajaosasto, 1. laivue, tyk- lä 4.7.41 klo 10.50 vihollisen SB- set ja neuvostoliittolaiset käsit- kivene Karjala) 1945-1947 pommikoneen. telivät yhteisiä sotaharjoituksia. Hän sai Moskovassa GRU:lta us- Merisotakoulun viesti- ja Tapaus talvisodan ajalta komattoman tehtävän. Hänen merenkulun aliupseerikurssi Lentolaivue joutui 10:n 2.len- piti tehdä kaikkensa, ettei sota- 1946 tueen Fokker C.X. FK-80 pom- Luotettavaa rakennuspalvelua Uudellamaalla vuodesta 1972 erikoisalana teollisuus-, liike- ja julkinen rakentaminen harjoituksista tulisi mitään. Kuoli 28.3.2002 mituslennolla Kannaksella il- Eräs suomalainen lehti tarjo- mataisteluun vihollishävittäji- Haudattu Suomen-poikien si Tallin kertomuksesta 10 000 en kanssa 23. joulukuuta 1939. hauta-alueelle Tallinnan markkaa, mutta Talli ei ehtinyt Tähystäjä Vänrikki Niilo Lin- Metsäkalmistossa. kertoa eikä saada palkkiotaan. tunen (24) sai surmansa, mutta vaikeasti haavoittunut ohjaa- Sementtitehtaankatu 2, 04260 KERAVA puh. (09) 2747 260 Fax (09) 2747 2690 ja, luutnantti Heikki Kalaja (29) selviytyi vaurioituneella koneel- laan takaisin Lappeenrannan tu- kikohtaan. Pommitettuaan vihollisen tykistöasemia Kalaja ja Lintunen saivat paluulennolla Perkjärven seudulla kolmisen- kymmentä hävittäjää kimppuun- sa. Rajuista väistöliikkeistä huolimatta tuli koneeseen jatkuvasti osumia ja Lintunen sai surmansa. Hetken kuluttua Kalaja haavoittui vaikeasti lonkkaansa, mutta onnistui irrottautumaan jyrkäl- lä syöksyllä ahdistajistaan. Täl- löin Lintunen, jonka syöksyvyöt olivat ammuttu poikki, lensi pois koneesta ja putosi vihollisen puolelle. Kalaja kykeni haavoittumi- sestaan huolimatta lentämään Lyhyet katkonuolet osoittavat Piiparista kuljettaneen lentokoneen rei- Lappeenrantaan, jossa todettiin tin Helsingin Malmilta Leningradiin. Pitkät katkonuolet näyttävät mat- koneen saaneen toistasataa osu- kaa rautateitse kohti Vorkutan vankileiriä. Yhtenäinen nuoli kertoo pa- maa. luusta vuonna 1956, joka ei päättynytkään Helsinkiin, vaan Tallinnaan. Laivue Etelä-Karjala teki kun- 32 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen sotahistoria Aino Fagerlundin vaiherikas lapsuus Neuvostoliitossa ja tulo Suomeen

uopion keskustassa asuva kauppa, sauna ja sairastupa lääkä- Metsätöissä oli paljon myös Aino Fagerlund os. Tuu- reineen. Ainon äiti oli töissä las- amerikansuomalaisia ja saksalai- rinki syntyi Neuvostolii- tentarhassa. Täällä perhe piti si- sia. Aino asui yhden Olga-mum- tonK Vienan Karjalassa, Tsuupan kaa ja myös kiliä, koska Einolle mon kylässä 1927. Hänen isänsä vuori- piti antaa kilin maitoa riisitaudin luona ja kävi kansakoulun nel- insinööri Kalle Tuurinki tuli Vii- hoitamiseksi. Puisessa talossa oli jättä luokkaa Voznesenjan kyläs- puriin Saksasta ennen Venäjän yhteinen keittiö, jonne kokoon- sä. Aino sai tavata äitinsä kerran vallankumousta ja siirtyi synty- nuttiin pitämään iltaa. Alko- kuussa. Eino-veli kuoli talvella vän neuvostovallan puolelle vuo- holin nautinta oli runsasta sekä 1939 sairastettuaan synnynnäis- den 1917 aikoihin. miesten että naisten keskuudessa. tä puutostautia. Talvet Aino kävi Ainon äiti Irja os. Malinen oli Kaupasta sai peruselintarvikkei- koulua ja kesät hän oli metsätyö- kotoisin Uhtualta Vienan Karja- den lisäksi viinaa. Venäläiset lau- maan parakeilla äitinsä luona. lasta. Hänen isänsä omisti suuren lut olivat suosittuja ja niiden tah- Syksyllä 1941 sodan äänet al- maatilan ennen vallankumousta. tiin tanssittiin keittiössä. Aino koivat kuulua kylään. Venäläiset Tsuupan kylä sai alkunsa piti enemmän ukrainalaisista ja yrittivät evakuoida kansalaisiaan vuonna 1916 Muurmannin rau- venäläisistä kuin suomalaisista, Äänisjärven yli. tatien asemana ja pienenä laivasa- koska edelliset olivat vilkkaita ja tamana. Se sijaitsee kapean noin välittömiä. Venäläiset olivat Ai- Heitä kuormattiin proo 30 km pitkän vuonomaisen lah- Kuopiossa asuva rintamapalvelutunnuksen omaava Aino Fagerlund non mielestä myös sydämellisiä " muihin ja yhteen proomuun den päässä Vienanmerestä. muistaa hyvin lapsuusaikansa Neuvostoliitossa. Aino kuvattuna Kuo- ja ystävällisiä. Tunteitaan he eivät olisi pitänyt Ainonkin Kalle Tuurinki työskente- pion Klubilla syksyllä 2016. peitelleet, oli suru tai ilo. li Tsuupan kaivos- ja rikastamo- äitinsä kanssa mennä, kombinaatissa. Se oli 1920-luvul- syntyi. Täälläkin sika oli kotieläi- sa suomalaisesta nationalismista Stalinin eristämispolitiikan mutta siihen ei kuitenkaan ta alkaen aina toiseen maailman- menä talon takapihalla. Talossa tehtiin neuvostopatriotismin vas- " alettua se näkyi Oneliassa enää mahtunut. sotaan NL:n suurin muskoviitin, oli yhteinen keittiö, jossa tuttava- takohta. Suomalaisten syksyllä siinä, että öisin katosi mie- " maasälvän ja pegmatiitin tuotta- perheet tapasivat ja juttelivat. 1935 tapahtunutta syrjäyttämis- Jonkin matkan päässä rannasta ja. Äiti oli kahden lapsen kanssa tä seurasi vuoteen 1937 jatkunut hiä ja naisiakin, eikä kukaan proomu äkkiä upposi ja kymme- kotona. Vapaa-aikana hän näytte- Yhdysvalloista muutti kansallisuuspolitiikan vaihe, jota tietänyt, minne he olivat niä ellei satakunta ihmistä hukkui li suupan työläisteatterissa. " 1930-luvulla NL:n ”ihan- voidaan kutsua venäläiseksi kar- joutuneet. Äänisen aaltoihin. Se oli pelastus Ainon Eino-veli oli seitsemän neyhteiskuntaan” 6000 jalaistamiseksi. Suomea alettiin " kahdelle ihmiselle, mutta tuho vuotta nuorempi. Tsuupassa per- arvioida NL:n ulkoministeriössä Tämä aiheutti voimakasta pel- monille muille. Sodan melskeen he asui kaivoskombinaatin oma- amerikansuomalaista, jois- ja puna-armeijassa potentiaalise- koa jäljellä olevien keskuudessa ja lähestyessä metsätyömaa lopetet- kotitalossa. Ruoka oli yksinker- ta terrori tuhosi yli 1000. na vihollismaana ja suomalaisia lapset itkivät öisin. Asukkaiden tiin, johtajat ja vartijat katosivat. taista perusruokaa läskisoosei- Lisäksi suoraan Suomesta sekä muita vähemmistökansoja joukossa ilmeisesti oli salaisen po- Äiti ja Aino olivat edelleen parak- neen ja perunoineen. siirtyneistä tai loikanneista ryhdyttiin pitämään mahdolli- liisin tai NKVD:n väkeä. kikylässä. Kun taistelujen ääni al- noin 30 000 suomalaisesta sena viidentenä kolonnana mah- Ensin vangittiin miehet ja po- koi kuulua lähempää, he pakeni- Kontupohjasta Onelian dollisessa tulevassa sodassa. Siitä jat, sitten alkoivat ilman lapsia vat metsään piiloon odottamaan, internointisaarelle tapettiin yli 7500. seurasivat raja-alueiden massiivi- olevat naiset hävitä. Ainon mie- mitä tapahtuu. Ääniselle " set puhdistusoperaatiot sekä en- lessä oli aina pelko milloin on Taistelujen äänet vaikenivat Perhe muutti 1931 Kontupohjan Vuosina 1932–34 Kontupoh- tisten ja mahdollisten puolueop- äidin vuoro. Illalla nukkumaan vähitellen ja he palasivat Olgan kaupunkiin kaksikerroksiseen ta- jaan tuli joitain amerikkalaisia position jäsenten vangitsemiset. mennessä juteltiin, että ”kenen- kotiin Ostrosinan kylään, joka oli loon. Isä jatkoi työskentelyä Tsuu- perheitä loistoautot, huonekalu- Kontupohjan suomalaiset kähän vuoro on ensi yönä”. Voznesenjasta muutama kilomet- passa, josta hän silloin tällöin tuli ja ja omaisuutta mukanaan. He pakkosiirrettiin 1934 vajaan Päivällä oli turvallisemman ri pohjoiseen järven rannalla. Sit- tapaamaan perhettään. aloittivat siellä aktiivisen elinkei- kahden kilometrin pituiselle ja tuntuista ja lapset leikkivät, kuten ulkoa alkoi kuulua suomen- Itä-Karjalaan muuttaneet suo- noelämän kehittämisen perusta- muutaman sadan metrin levyi- ten yleensä leikkivät missä ta- kielistä puhetta. Äiti lähti ulos, malaiset ja amerikansuomalaiset en muun muassa kauppoja ja pal- selle Äänisjärven Onelian saarel- hansa. Aino kävi venäjänkielistä vaikka tytär pani vastaan. Suoma- rakensivat 1920 ja 1930-luvuilla veluliikkeitä. le (Peurasaari). Kalle-isä tuli per- koulua suorittaen saarella kaksi laiset sotilaat ottivat heidät ystä- Kontupohjasta kaupungin. Vi- Ei mennyt kuin pari vuot- heen mukana Oneliaan, mutta luokkaa. Hän oppi nopeasti ve- vällisesti vastaan ja antoivat heille rallisesti Kontupohjasta tuli kau- ta, niin autot oli takavarikoitu ja hänen piti lähteä heti Tsuupaan näjän kielen. Saarella oli kalkki- syötävää. Sitten sotilaat jatkoivat punki 1938. Suurin työnantaja kaupat lakkautettu sekä amerik- kaivostöihin. Hän oli kertonut kivilouhos luolineen, jossa mie- matkaa ja Tuuringit menivät ky- oli jo vuonna 1928 toimintansa kalaiset hävinneet jonnekin, il- ennen lähtöään, että hän yrittää hiä oli töissä kivenlouhijoina. lälle, jossa oli melkoisesti sekalais- aloittanut paperitehdas. Stalinin meisesti Kontupohjan suureen päästä pois maasta menemällä Lapset menivät sinne usein leik- ta väkeä. Heitä venäläiset eivät ol- vainoissa 1935-37 Kontupohjas- paperitehtaaseen sekä tieraken- Muurmanskiin ja sieltä rajan yli kimään piilosta. Syksyisin perhe leet ehtineet evakuoida järven yli. sa vangittiin 11 000 suomalaista. nus- ja metsätyömaille, omaisuu- Norjaan. Tarkoitus oli, että hän keräsi marjoja, sieniä ja nokkosia. Kylään ilmestyi metsästä yhtäk- Aino aloitti koulunkäynnin desta riisuttuina onnettomina ih- pääsisi Suomeen ja yrittäisi sieltä Jokaisella perheellä oli oma kasvi- kiä suuri joukko venäläisiä sotilai- Kontupohjassa suomenkielisen misinä. He olivat tulleet Venäjäl- käsin saada perheensä Suomeen. maansa. Aino muistaa Oneliassa ta uupuneina ja nälissään. He oli- opettajan johdolla. Aineina olivat le propagandan houkuttelemina Suunnitelma oli syntynyt Stali- asumisen lapsuutensa onnellisim- vat jääneet suomalaisten mottiin. lukeminen, kaunokirjoitus, laske- ja menneet tietämättömyyttään nin vainojen alkamisen vuoksi. pana aikana huolimatta ulkoisen Vaikka miehillä ei enää ollut asei- minen, yleinen historia ja NL:n kommunismin ansaan. elämisen uhkista ja vaaroista. Ne ta, tilanne oli pelottava. historia. Koulussa ei kerrottu Amerikansuomalaista sukua Syvälle Ainon mieleen on eivät koskettaneet juurikaan lap- Suomalaiset huoltoportaan kommunismista, mutta ulkopuo- olleen ja Petroskoissa asuneen tut- " jäänyt, kun isä reppu jo se- sia vaan aikuisia. Useimmat äidit miehet antoivat Irjalle jauho- lella siitä keskusteltiin. Stalinista kija Mayme Sevanderin mukaan lässä hellästi hyvästeli sai- kuitenkin jätettiin rauhaan. ja. Venäläiset lentokoneet ilmes- ja Molotovista oli silloin tällöin heidän värväämisensä NL:oon tyivät Äänisen päältä ja tulittivat puhetta koululaisten keskuudes- oli hyvin organisoitua toimintaa raalloista Eino- poikaansa. Suomalaisten helmaan Ostrosinan kylää. Äidin ja tyttä- sa. Stalinhan oli ”Isä Aurinkoi- ja ainutlaatuinen ilmiö. Toimin- " Vuonna 1938 Irja-äiti, Aino ja ren piti nopeasti mennä suojaan nen”. Uskontoa ei koulussa ope- taa johdettiin NL:sta. Sitä varten Ne olivat viimeiset jäähyväi- Eino siirrettiin Syvärinniskaan, tienvarren ojaan. Onneksi he ei- tettu. Ensimmäinen luokka tuli New Yorkiin ja Kanadan Toron- set. Venäläiset sotilaat ampuivat jossa he aluksi asuivat luostarissa, vät saaneet osumaa, mutta soraa käydyksi hyvin arvosanoin. Aino toon oli perustettu Karjalan Tek- Kallen Paatsjoella maiden rajal- mutta jonkin ajan päästä heidät ja multaa lensi päälle. Lähellä ollut oli mukana pioneerien toimin- nillisen Avun Keskus. la 1934. Hänen viimeinen lepo- laitettiin asumattomaan korpeen lentokenttä taisi olla varsinainen nassa. Sen tavoitteena oli kasvat- Yhdysvalloissa 1930-luvun paikkansa on Muurmanskissa. rakennettuun parakkikylään. Äi- maalialue. taa aktiivisia ja neuvostoaatteel- lama osaltaan auttoi päättämään Äiti ja hänen kaksi lastaan din osaksi tulivat metsätyöt met- Ostrosinassa asuva Olga- le uskollisia neuvostokansalaisia NL:oon lähtemistä. Kansallisten sijoitettiin kaksikerroksiseen sätyöprikaatin mukana. Alue oli mummo, iäkäs leskirouva, antoi marksismi – leninismi – stali- identiteettien moninaisuutta ryh- asuintaloon useiden muiden per- 1920-luvulla ollut vepsäläisten heille eron hetkellä samovaarin. nismi -hengessä. Aino muistaa dyttiin korvaamaan yhtenäisel- heiden kanssa. Asumista varten etnistä asuinaluetta, joka alun pe- Olga venäläisenä otettiin omaan olleensa mukana pikkupioneeri- lä neuvostokansalaisen yläidenti- oli vain yksi huone. Kerrokses- rin oli muodostanut Äänisenran- joukkoonsa ja niin heidän tiensä en vappumarssilla. teetillä, jolloin ns. heimojuurien sa asui seitsemän suomalaisper- nan ja Syvärin eteläpuolella asu- erosivat. Ainon tärkeä tuki ja apu, Asuinkerrostalossa asui muita kitkeminen vaihtui 1930-luvun hettä. Perheillä oli useita lapsia. neiden vepsäläisten kohtaamis- ja Olga, lienee viety muiden venä- suomalaisia ja perheystävyyksiä neuvostopatriotismiksi. Karjalas- Saarella oli koulu, lastentarha, kauppapaikan. läisten kanssa joko Äänislinnan 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 33

Lapin sodan joulu

tai Syvärin vankileirille ja jossa Koulussa oli laulun opettajana sattui olemaan toiseksi viimei- hän todennäköisesti oli kuollut- savolaissyntyinen Ahti Sonni- nen Äänilinnasta lähtenyt. Juna kin. Olga oli ainut henkilö, joka nen, kuuluisa säveltäjä. Sonninen oli täpötäysi, mutta heille järjes- koko Neuvostoliitossa elämisen palveli Äänislinnassa siviilipalve- tettiin paikat postivaunuun. Jo- aikana oli puhunut Ainolle Ju- lutehtävissä karjalaisen kansan- ensuusta jatkettiin Kuopioon ju- malasta. runouden ja -sävelmien keruun hannusaattona. ollessa hänen harrastuksenaan ja Vapaus oli koittanut Irjalle ja Työtä ja opiskelua myöhemmin sotilasjohdon anta- Ainolle, mutta uudessa kotimaas- Äänislinnassa mana tehtävänä. Hän oli opetta- sa valtiollinen poliisi, ns. punai- Suomalaiset ottivat Tuuringit jana ja johti työnsä ohessa kuoroja nen Valpo, piti heitä vielä valvon- mukaansa ja matka kohti Äänis- ja orkesteria sekä perusti musiik- takohteinaan ja pelossa aina vuo- linnaa alkoi. Aino toimi tulkki- kiopiston vallattuun kaupunkiin. teen 1948, jolloin tuo vihattu na, kun venäläisiä ja ukrainalaisia Ainolla oli hyvä lauluääni. Ää- poliisi lakkautettiin. oli mukana kuljetuksissa. nislinnassa kuultiin Markus-se- Irja-äidin ja Ainon elämä Neu- Suomalaisten johtamassa dän tunteja ja niinpä kerran Aino vostokarjalassa oli tarkkaan rajat- JR 60:n pastori A.Lehtinen pitämässä jumalanpalvelusta Maaselässä evakkojoukossa oli hanurinsoit- lauloi radiossa ja lähetti terveisiä tua ja valvottua Stalinin kansal- Jouluaattona 1943 eräässä tukikohdassa. taja. Musiikin tahdissa alettiin Suomen lapsille. lisuuspolitiikan alettua 1930-lu- tanssia ja niin Ainokin 14-vuoti- Pastori Taito Lumme (1903– vun alkupuolelta aina vuoteen enäläisten suurhyökkä- Lapin sota oli siitä erikoinen, aana ja kotikutoista balettia har- 1984) kastoi Ainon Äänislin- 1941, kaikkiaan noin 10 vuotta. yksen alettua kesäkuussa ettei sitä virallisesti julistettu al- rastaneena tanssi suomalaisten nassa evankelisluterilaisen kir- Elämään kuuluivat pakkosiirrot, 1944 myös me Syvärillä kaneeksi. Suomi oli pakkoraossa, sotilaiden kanssa. kon jäseneksi 22.2.1942. Lumme äidin pakkotyö ja pelko, joka hui- olleetV jouduimme perääntymään joko ajaa saksalaiset pois, Venäjän Äänislinnassa Tuuringit saivat oli sodan jälkeen Lapuan seura- pentui Onelian karulla kaivos- pääpuolustuslinjalle, joka sijait- miehitys oli se toinen vaihtoehto. pienen asunnon kaksikerroksi- kunnan kappalainen. Kummiksi saarella kahden vuoden aikana. si Pitkärannan pitäjässä. Rau- Kohta saksalaista vankia viedään sessa puutalossa Dserzinskinkatu tuli Lahden yhteiskoulun johtaja- Isä ammuttiin Norjan rajalle. ha saatiin aikaan Venäjän kanssa taaksepäin, ovat ihmeissään, mitä 22:ssa. Paikka oli kaupungin kes- tar Elli von Hertzen. Oppikou- Kaikesta huolimatta Aino pi- 4.9.1944. Heti rauhan teon jäl- pahaa olemme tehneet. Niin mitä kustassa lähellä Otto Ville Kuusi- lun loputtua Aino pääsi käymään tää saarella elettyä aikaa lapsuu- keen meitä alettiin lastata junaan pahaa? Olivat olleet ratkaisevas- sen hallitusrakennusta. kummitädin luona Taavetin Ki- tensa onnellisimpana ja kun hän tykkeinemme. Meillä oli tiedossa sa asemassa Kannaksella suoma- Venäläiset, ukrainalaiset ja vijärvellä. pääsi Suomeen kesällä 1944, oli vain vaillinaiset rauhanehdot, no laisten apuna, etteivät venäläiset muut kuin Suomen sukua ole- Aino lauloi Hertzenin sisa- hänen lapsuusaikansa ohi, kun selvisihän tuo sitten, menemme päässeet läpi. Venäjä vaati, että vat siviilit suljettiin Äänislinnas- ren syntymäpäiväjuhlan kunni- hän oli jo 17-vuotias nuori nai- ajamaan saksalaisia pois Lapista. kaikki vangiksi saadut saksalaiset sa vankileireihin, jotka muodos- aksi muutamia karjalaisia lauluja. nen. Hänen lapsuuselämänsä on Muonio vallattiin 28.-30. lo- tulee luovuttaa heille. tivat omia kortteleitaan. Irja-äiti Hän oli niin suosittu, että hänet ollut erikoinen seikkailu vaarojen kakuuta, johon me ehdittiin. Oli Saimme joulun viettää suh- oli töissä upseerikeittiöllä Kuu- kutsuttiin Yleisradioon Helsin- maassa. Hän kiteyttää elämänsä erittäin masentavaa, kun alkoi teellisen rauhassa, heitinammuk- sisen palatsissa. Aino oli kesäisin kiin laulamaan. Lauluihin kun lauseella: ”Olen syntynyt onnel- tykkien jyrinä kuulia lähestyes- set jäivät 200-300 metriä lyhyik- töissä VAKO:n kirjakaupassa ja ei ollut nuotteja, niin Aino lau- listen tähtien alla, kaikesta huo- sämme Muoniota, voi ei, taasko! si. Minun kohdallani tämä oli iltaisin kioskilla. Hän kävi myös loi muutamia säkeitä ja säveltäjä limatta.” Marraskuun alussa oli venäläisil- vasta toinen sotajoulu, kun mo- keittiöllä auttamassa äitiään. Ää- Taneli Kuusisto kirjoitti korva- Onnea on todella tarvittu sel- tä tullut määräys, kaikki ikäluo- nen kohdalla sotien aikaan eri so- nislinnassa Tuuringit tutustuivat kuulemalta lauluihin sanat. Sit- viytyäkseen neuvostokurimuk- kat on kotiutettava, vain vakinai- dissa voi olla viisikin. On ehkä Siperian vankileiriltä pelastunei- ten Aino lauloi radiossa Kuusis- sesta länsimaisen demokratian nen armeija, eli 1925 syntyneet, harvinaista, kun isä ja poika ovat siin Leena ja Kalle Rissaseen, ton säestämänä. syliin. johon kuuluin, sai jäädä. Kaikki samassa sodassa ja vielä samalla jotka olivat kotoisin Siilinjärven vastuu jäi meille nuorille pojille. rintamalohkolla, näin oli minun Pöljän kylästä. Leena palveli lot- Viime tipassa Suomeen Juhani Susineva Tuo talvi 1944-1945 oli kova kohdallani kolmen kuukauden tana ja Kalle oli armeijan leivissä Äänislinnassa Aino oli päässyt Kirjoittaja on filosofian tohtori, pakkastalvi, jouluna oli jo 30 as- ajan. upseerina. töihin postiin lähetiksi kevääl- everstiluutnantti evp. tetta pakkasta, joka sitten kipusi Lappi tuhottiin täydellisesti, Aino suoritti keskikoulua vas- lä 1942. Siellä hän tutustui kuo- lähelle 50 astetta. Meillä oli kak- pieninkin tien alittava rumpu oli taavat kurssit 1942–43. Kou- piolaiseen postinjohtajaan Reijo si risaista telttaa, jotka laitoimme varmasti räjäytetty. Evakossa ol- lussa oli oppilaina lapsia ympä- Väisäseen. Neuvostojoukkojen päällekkäin. Jalat paloi kamii- leet lappilaiset pääsivät takaisin ri Itä-Karjalaa. Heistä monesta hyökkäyksen alkaessa kesäkuus- naan ja pää jäätyi telttakankaa- aloittamaan kaiken alusta. Mie- tuli Ainon kirjeenvaihtokavereita sa 1944 Väisänen järjesti Irjalle seen. Tuo tunturikoivu palaa tuo- lestäni Lappi oli tuhoon tuomit- monien vuosien ajaksi, myös Suo- ja Ainolle matkaliput ja komen- reenakin, kun saa syttymään. Vesi tu, jos eivät saksalaiset olisi tu- meen pääsyn jälkeen. nustodistukset Kuopioon. Juna lämpeni pakissa kamiinan päällä, honneet, niin sitten venäläiset. teevesi. Jokaista paleli. Huolto ei Me nuoret olimme väsynei- toiminut. Keräsimme perunalas- tä levon ja ruoan puutteesta, jou- tuja saksalaisten jätteistä, joita semme alkoi olla äärimmilleen keitimme. Saimme aattona joulu- viritetty. Purimme telttamme puuroa, jostakin jauhoista tehtyä, jatkaaksemme saksalaisten ta- joka oli joskus ollut lämminkin. kaa-ajoa, täyttääksemme itäisen Yritimme jotakin joululaulua, ei naapurimme määräyksen ja säi- se oikein onnistunut. Vain har- lyttääksemme Suomen itsenäi- va tuona jouluna tiesi, että nuoret syyden. Oli Herramme Jeesuksen pojat käyvät vielä sotaa Suomes- Kristuksen syntymäpäivän, jou- sa erittäin ankarissa olosuhteis- lupäivän aamu vuonna 1944. sa. Me olimme siellä Lapissa täyt- tääksemme osaltamme Venäjän Viljo Pitkänen Suomelle antamat rauhanehdot.

www.HHnet.ﬁ

Aino asuintalonsa seinustalla, Dzeržinskinkatu 22, Petroskoi kesällä 1942. 34 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen sotahistoria Lehtinen ja Hokkanen, samaa mieltä - tunnelmia kansankunnan sijaiskärsijöistä

einäjoen Kirkonkrannin au- Kaleva Kekkosella pyyhitään lat- ditoriosali oli täynnä 1. mar- tiaa siltä osin, että hänet näyte- raskuuta, kun alkoi Las- tään kovinkin oma-aloitteisena seS Lehtisen tarinatuokio ”sota- sotasyyllisyysoikeudenkäynnin syyllisyysoikeudenkäynti vuosina alullepanijana. 1945-1946”, jolloin 8 henkilöä tuomittiin syyllisenä jatkosotaan. Lehtisen perusteema oli Tulin pelipaikalle varttia en- seuraava: nen tapahtuman alkua. Näin so- Suomessa elää vahva käsitys sii- tilaskotisisarien pitämässä kah- tä, että silloinen Neuvostoliitto vitustilaisuudessa Lasse Lehtisen painosti Suomen taannehtivaan ja Ilkan emerituspäätoimittaja lainsäädäntöön ja täten oikeus- Kari Hokkasen samassa pöydäs- käytäntöömme sopimattomaan sä. Oletin, että vapaassa keskus- oikeuskäytäntöön, missä reilu telussa paukkuu täysillä näiden puolen tusinaa jatkosodan tiimel- kahden savolaistaustaisen tohto- lyksissä ollutta hallituksen kärki- rismiesten välillä. Pitkän linjan nimeä sekä siellä täällä aikanaan K-linjalaiselta sekä vakaumuksel- vaikuttanutta virkamiestä laitet- liselta tannerlaiselta ei oikein voitiin Katajanokan vankilaan istu- nut muuta odottaa. maan sotaan syyllisinä, tai, ku- Taustalla oli Lehtisen sekä hä- ten Lehtinen hyvin muuan eufe- nen historioitsijakollegansa Han- mismin toi esille: rauhan estäjinä Lasse Lehtinen (vas.) luennoi ja tarinaillan isäntä Heikki Koivisto kuuntelee vierellä. nu Rautkallion yhteisteos Kan- (viitaten vuonna 1942 NL:n eh- sakunnan sijaiskärsijät – Sota- dottamaan rauhansopimukseen). tiedä, mitä menneisyydessä saat- missä Kekkonen oikeutti sotaa Hokkasen reaktio alle sekun- syyllisyys uudelleen arvioituna Kun Lehtinen pohjusti, mitä taa tapahtua”. Viitaten toki sii- ihan vain siten, että ”ryssää siellä nissa: ”Enkä ole ainut”. (WSOY, 2005), missä monelle historiantutkimus on, hän nau- hen, että uudet lähteet tuovat uu- vain tapetaan”. Hokkanen kuitenkin jatkoi monumentiksi nousseella Urho ratti yleisöä toteamuksella ”ettei sia näkökulmia. Alkoi pitkä asioiminen Neu- kysymyksellä, että miksi Tanner Väkisinkin tuli mieleen Lehti- vostoliiton tiedustelu-upseeri- jatkoi demareissa vielä vankeus- sen toisen historiallisen teoksen, en kanssa, mikä jatkui aina pre- rangaistuksen jälkeen? hänen väitöskirjansa esipuheesta sidenttikauden loppumetreille Lehtinen viipaloi Tannerin katkelma: ”Jumalakaan ei pysty saakka. elämän kahteen jaksoon vastauk- muuttamaan menneisyyttä, sii- sessaan: hen tarvitaan historioitsija”. Avoimia kysymyksiä Ennen ja jälkeen sotien sekä Koko kuva ei ole aivan täysin vie- heti pian vankeusrangaistuk- ”Katsoimme olevamme läkään auki Lehtisen mukaan. sen jälkeen Tanner oli suosittu pakotetut...” KGB:n ja NKP:n arkistot ovat koko kansan keskuudessa ja tär- Lehtisen tunnin mittainen esi- Putinin aikakaudella olleet sulje- keä avaintekijä siinä, että sen ajan telmä perustui diaesitykseen, jota tut vieraan maan tutkijoilta. SDP ei luisunut liiaksi vasemmal- hän pohjusti omalla luennollaan. Sotiemme ylipäällikön C.G. le ja silloisen SKDL:n syliin, mitä Lehtinen osoitti dioin ja poh- E. Mannerheimin säästö oli yksi Lehtinen kuvaili ”demareiden justuksineen Urho Kaleva Kek- avoin kysymys, vaikka vasen laita vastaanottokeskuksena”. kosen olleen kovinkin oma-aloit- halusi ehkä vanhoista vapausso- Myöhemmät vuodet eivät ol- teinen sotasyyllisten oikeuteen dan aikaisista kaunoistakin ”lah- leet Tannerille enää suotuisia, asettamisessa. Esille tuli mm. so- tarikenraalia” tilille. sillä kansakunta oli omaksunut dan jälkeen ahkera asioiminen Lehtinen arveli, että Stalinilla uuden asennon nimeltä suomet- neuvostoliittolaisten kanssa sekä oli sen verran pelisilmää, että hä- tuminen ja Paasikivi-Kekkosen- hämmästyttävän tarkka sotasyyl- nen tuomitsemisensa olisi luonut linja, mihin vanha Tanner ei tai- ARKKITEHTITOIMISTO lisyysoikeudenkäynnin kuvaus liian suuren henkisen vastarin- punut. Tannerista ajoi aika ohitse OSS-tiedustelupalvelun Wilho nan. Paasikivi oli mm. aiemmin ja hänestä tuli persona non grata. NURMINEN ANTILA & CO OY Tikanderille. varoitellut siitä, että sotasyylli- Lehtinen osoitti mm. J.K. Paa- syysoikeudenkäynti luo marttyy- Kommentti VAASANPUISTIKKO 18 65100 VAASA puh 06 317 8561 RATAKATU 5 A 10 00120 HELSINKI puh 09 648 786 sikiven pohtineen jatkosodan reja ja henkistä vastarintaa, joka Lehtisen iskevää tyyliä oli miel- http://www.arktsto-nurminen. vaasa@arktsto-nurminen. helsinki@arktsto-nurminen. aikaisen tasavallan presidentin on Neuvostoliitolle haitaksi. lyttävä kuunnella. Yleisön huo- Risto Rytin ja kumppaneiden Valvontakomission pelätyn mion saa pysymään yllättävän armahtamisen aikana päiväkir- nokkamiehen Andrei Zdanovin pirteänä, kun lohkaisee välillä jo- jalleen, että sotasyyllisyysoikeu- rooli jäi myös askarruttamaan. tain mojovaa. Ja sen taidon Leh- denkäynti oli jonkin verran suo- Hän lähetti Josif Stalinille useita tinen osaa. malaisten oma illuusio siitä, mitä kirjeitä, joissa pyysi toimintaoh- Kuitenkin pisti miettimään Koy Ideapark Ab koettiin olevan pakotettuja teke- jeita sotasyyllisyysoikeudenkäyn- yleisön ikäjakauma. Olin valehte- mään. tiin, mutta jäi vastauksia vaille. lematta nuorin paneeliin osallis- Ideaparkinkatu 4 Paasikivi oli ennen sotasyylli- Liekö ennalta käsikirjoitet- tuja ja täytän 40. Mediaani taisi syysoikeudenkäyntiä jyrkästi vas- tu näytelmä jo sen verran valmis, olla 60 vuoden tienoilla. 37570 Lempäälä tustanut taannehtivaa lakia, mut- että Stalin ei vaivautunut vastaa- Näinkin tuulisina ja epäva- ta Kekkonen sai lopulta hänet tai- maan, koska tiesi lopputuloksen, kaina aikoina, kun suurvaltapo- vuteltua puolelleen. Poliittinen kävi mielessäni Lehtisen luennon litiikka näyttää oudoimpia puoli- sotakorvaus pantiin täytäntöön, aikana. aan ja netti on pullollaan vaihto- kuten Lehtinen asian ilmaisi. Kari Hokkasen puheenvuo- ehtototuuksia, joiden totuusarvo ron aikana vakava teema sai hie- on jonkin litteän maapallon ja Poliittinen kameleontti man kevennystä. Hokkanen ker- luomisopin tienoilla, ovat punni- Kekkonen oli tehnyt jatkosodan toi, että hänen saapuessaan pai- tut puheenvuorot kullan arvoisia. puolivälissä aatteellisen täyskään- kalle Lehtinen oli tokaissut, että Historian ja yhteiskuntaopin nöksen istuessaan Pohjanhovissa virallinen vastaväittelijä saapui opettajille voisi heittää haasteen iltaa sen ajan päättäjien seurassa. paikalle. peruskoulujen ja lukioiden suun- Sota on hävitty Saksan rinnalla, Omaksi yllätyksekseni Hok- taan. Kekkonen päätteli. kanen kuitenkin kehui luentoa Tästä lähti Kekkosen muo- tasapuoliseksi ja monipuoliseksi, Timo Ekman donmuutos. Taakse jäivät Pekka josta ei löytänyt virheitä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja Peitsi -nimimerkillä kirjoitetut Tähän Lehtinen: ”Alat vanhe- artikkelit Suomen Kuvalehteen, ta.” 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 35

Hyvinvointia, kuntoutusta ja hoivaa

www.kitinkannus.fi • puh. 044-575 4523 • [email protected]

LOTTAMUSEO

LOT TA KUNTOUTUSTA SVÄRD VUOKRA-ASUNTOJA SÄÄT I Ö AVUSTUSTOIMINTAA Elää tätä päivää, ajan hengessä. www.lottasaatio. www.lottamuseo.

Apua ja tukea arkielämään Dila tarjoaa monipuolisesti apua, tukea ja turvaa ikääntyville ihmisille. Palveluihimme kuuluvat mm. asumis-, kotihoito- ja kuntoutuspalvelut. Katso lisää: www.dila.fi

TToivotammeoivotamme a asiakkaillesiakkaille jjaa yyhteistyökumppaneillehteistyökumppaneille RRauhallistaauhallista JJouluaoulua jjaa HHyvääyvää U Uuttautta VVuottauotta 22017!016!

Hyvän elämän puolesta Sotainvalidien Veljesliitto Avustajatoiminta

Diakonialaitos Lahti • Vuorikatu 4, 3. krs, 15110 Lahti • www.dila.fi

Kaunialan Sairaala

toivottaa Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017!

Valtio on myöntänyt kunnille vuodelle 2017 lisämäärärahaa veteraaneille kotiin vietäviin palveluihin. KotiKaunialasta saat palvelut suoraan kotiisi: kotihoiva, kodinhoito, kotikuntoutus, neuvontapalvelut ja PalveluTV.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: Soile Tornberg, sairaanhoitaja, palveluneuvoja Jag betjänär också på svenska Puh. 044 906 1600 [email protected] www.kauniala.fi 36 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen PERINNE

Haastattelu: Marja Kivilompolo, mukana myös toiminnanjohtajat Markku Seppä Suomen Sotaveteraaniliitosta ja Tero Tuomisto Rintamaveteraaniliitosta.

Vappu Seppänen, 95, Sulo Leivo, 92, Kauno Viljaniemi, 92, Yrjö Torikka, 91, Vilho Leino, 92, Sotaveteraaniliitto Rintamaveteraaniliitto Sotainvalidien Veljesliitto Sotaveteraaniliitto Sotainvalidien Veljesliitto Olin vajaat 19-vuotias, kun sota Sodasta voidaan kertoa monel- Mieliala riveissä on muuttunut Maanpuolustus ei ole pelkästään Kun YYA-sopimus oli voimassa, alkoi ja aloin lotaksi. Olin nella tavalla. Rivisotilaan arkipäivä- niin paljon, ettei enää tule nega- sotilaallista vaan kansakunnan se vaikutti joka paikkaan. Hyvä jä vuotta muonituslottana. Ei hän ei ollut mitään sankaritari- tiivista arvostelua, vaan kaikki pitää kehittyä sisäisesti ja vau- kun ei määrännyt, mitä saadaan kaikkialla voinut sanoa olleen- naa, vaan se oli hyvin epämiellyt- ovat sen puolesta, mitä veteraanit rautta pitää lisätä. Resurssit ovat syödä. sa rintamalla, monta vuotta piti tävää: oli kylmää, kuraa ja vilua. ovat ja mitä tekevät. Nyt ovat asi- pienet: joudutaan priorisoimaan, olla hiljaa. Nyt nuoriso on kiin- at mukavasti. että rakennetaanko nyt kouluja nostunut näistä asioista ja niistä vai sairaaloita vai vanhainkoteja. on mukava puhua. Enää lottia ei paheksuta ja moitita.

Sodasta rauhaan ja perinneaikaan

Sotiemme veteraanien Hiljaisuuteen pakottaneen kuten Torikka sen muotoili. So- miehet ja naiset, kokevat, että hei- lyy. Mitä keskustelijat ajattelevat, sekä koko sotasukupolven tiukan ilmapiirin syntyyn näh- tainvalidien Veljesliitto oli ainoa, tä arvostetaan. mitä he soisivat tulevien sukupol- kokemuksia ja tekoja arvos- dään useita syitä: YYA-sopimus, joka sai jatkaa toimintaansa ja se vien muistavan? sodan vaikutusten näkeminen, mm. järjesti keräyksiä jäsentensä Kunniakansalaiseksi – Toivon, että heitä muistutet- tetaan maassamme. Tuttu, nuorten tarve kapinoida vanhem- auttamiseksi. Auttamisen Torik- Nykyään sodan käyneitä arvos- taisiin siitä, että veteraanien an- päivä päivältä ajankohtai- piaan vastaan. ka näkee yhtenä merkittävänä te- tetaan ja kunnioitetaan yleises- siosta meillä on vapaa isänmaa. sempi aihe on se, kuinka – Noin kymmenen vuotta so- kijänä ilmapiirin vapautumiseen. ti. Jokaisella läsnäolijalla on ko- Kun järjestetään veteraanihenki- heitä, heidän tekojaan ja dan loppumisesta tuli aalto, että – Ruvettiin miettimään, että kemuksia sota-ajasta kiinnostu- siä muistotilaisuuksia, niin kou- perinteitään tullaan muis- lapset kapinoivat vanhempiensa maassa ei ole tarpeeksi asuntoja. neista nuorista, ja muutama on lumaailma voisi osallistua vähän tamaan sitten, kun heitä ei aatetta vastaan – sehän voi olla Syntyi asuntoyhdistyksiä ja vete- käynyt kouluissakin puhumassa runsaammin. Muistomerkeistä enää ole. normaali kasvuprosessikin. Sitä raaneille alettiin puuhata omia omasta sota-ajastaan. Muutos on tulisi pitää huolta ja niiden ym- lietsoi voimistunut sähköinen taloja. Tämä levisi koko maahan tervetullutta. pärille laadittaisiin jonkinlaista Rauhan puolustajat tiedotus. Joka paikassa laulettiin ja asuntoasiasta saatiin väline, jol- – Mieliala riveissä on muut- tarinaa siitä, mistä muistomerkit Marraskuussa Lahdessa kokoon- vallankumouslauluja. Se painoi la voitiin auttaa veteraanien oloja tunut niin paljon, että enää ei kertovat, Sulo Leivo miettii. tui Vanhan Herran palvelutalos- hiljaiseksi kansan suuren enem- ilman, että Valvontakomissio lei- tule negatiivista arvostelua, vaan Nopeasti kehittyvässä teknii- sa saman pöydän ääreen vuosisa- mistön, joka varmaan tunsi si- masi sen fasistiseksi toiminnak- kaikki ovat veteraanien asian kassa nähdään paljon mahdol- tojen verran kokemusta, kun jo- sällään, että kyllä nuo (sodan ko- si. Mielestäni se oli hyvä kipinä puolesta. Nyt asiat ovat mukavas- lisuuksia muistitiedon keräämi- kaisesta veteraanijärjestöstä kaksi keneet) kaverit ja heidän nuoret koko veteraaniaatteelle, Torikka ti, Kauno Viljaniemi toteaa. seen ja netistä löytyykin lukuisia jäsentä osallistui epäviralliseen ta- perheensä tarvitsisivat apua, Yrjö sanoo. Esille nostetaan myös vete- veteraanien kertomuksia videoi- paamiseen keskustelemaan siitä, Torikka pohtii. Tilanteessa oli kuitenkin on- raanijärjestöjen merkitys, sillä tuna. Asia, mitä sodan kokeneet miten he haluaisivat, että heidän – Nuorison sota-ajan kieltei- gelma, sillä maanhankintalaki ne ovat toiminnallaan ja kansan erityisesti korostavat, on rauha ja sukupolvensa perintö jatkuisi. syyden ymmärtää ehkä siltäkin edellytti hakijan olevan naimi- myötämielisellä vaikutuksella siitä kiinni pitäminen, mutta var- Nykypäivän veteraanipolvea pohjalta, että kun sodan käyneet sissa. Torikka muistuttaa, että painostaneet valtiovaltaa vete- masti pakon edessä tulevaisuu- pidetään yleisesti suuressa arvos- ukot kokoontuivat, niin ne pu- sodasta palasi iso joukko poika- raaneja koskevien eläkkeiden ja dessakin tehdään, mitä täytyy. sa, eikä se tunne puoluerajoja tai huivat aina sodasta ja rupesivat miehiä eivätkä he päässeet uuteen muiden etuuksien syntyyn. Har- – Koko silloisen henkisen il- väriä, vaan suomalaiset ovat pit- ”hyökkäämään”. Lapset kylläs- asunnon mahdollistaneeseen millisena he kokevat, että kaikki mapiirin siirtäminen tähän päi- kälti yhtä mieltä siitä, että vete- tyivät niiden sota-aikaisiin pu- etuuteen käsiksi ennen kuin Ara- veteraanit eivät ehtineet nähdä vään. Silloin koettiin, että ollaan raanisukupolvi ansaitsee kunni- heisiin, ja kun ne eivät mistään va-lainsäädäntö laukaisi tilanteen nykyistä arvostusta. itsenäisessä Suomessa ja meillä on oituksen ja heitä kuunnellaan. muusta osanneet puhua, Sulo vuonna 1949. – Nyt jo pikkuisen ällöt- vapaa valta kehittää maata. Ja jos Aina ei ole ollut näin. Leivo miettii. Veteraanitoiminta alkoi va- tää puheet kunniakansalaisista, huonosti käy, niin meille suoje- – Työskentelin sotakorvauste- Lahden Rintamaveteraanipii- kiintua ja lakkautettujen järjes- emme me sen enempää tehneet luskuntapojille ainakin oli itses- ollisuuden palveluksessa Turussa rin puheenjohtaja ja rauhantur- töjen tilalle syntyi uusia. Omien kuin muutkaan. Se hyvinvointi tään selvää, että sitten pannaan 1950-luvulla. Siellä oli muutama vaaja Reijo Juvonen, 59 tunnis- parissa kokoontuminen oli voi- mitä nyt on jaettu – ei sitä niinä hanttiin, Torikka pohtii. sotainvalidimies ja kyllä heillä oli taa ilmapiirin kouluvuosiltaan, maannuttavaa. hiljaisina aikoina voinut kuvitel- Hän ei tarkoita pelkästään vaikeaa olla. Heiltä kysyttiin, että mutta ei kotoaan tai kaveriporu- – Liityin sotainvalidien ja sota- lakaan, että tällaiseen päästään. isänmaallisuutta vaan myös kan- mitäs menitte sinne tappelemaan, kastaan, jossa veteraanien työ on veteraanien yhdistyksiin 1970-lu- Käy sääliksi edesmenneitä veljiä san yhtenäisyyttä ja sitä, että maa Vilho Leino muistelee. aina saanut kiitosta. vun taitteessa ja sieltä pikkuhil- ja siskoja, jotka eivät tästä pääs- koetaan puolustamisen arvoise- – Tässä saattoi osittain vaikut- jaa juttu levisi. Tutustuimme toi- seet osallisiksi, Torikka sanoo. na. Pitkään oltiin hiljaa taa myös se, että lapset näkivät siimme ja katsottiin kenen kanssa – Maanpuolustusta ei pidä aja- Kaikki nyökyttelevät totisena kotona, mitä se sota on vanhem- voi mistäkin puhua. Siitä se alkoi Vaalittavat arvot tella pelkästään sotilaallisena asi- kun kysyn, ovatko kaikki kuul- mille tehnyt, Juvonen sanoo. mukavasti mennä ja 1980-luvul- Nyt eletään sitä aikaa, kun vete- ana. Kansakunnan pitää kehittyä leet tuon saman kommentin, ”mi- la olivat jo murrosajat ohi, Vilho raanijärjestöissä sekä niiden yh- sisäisesti ja vaurautta pitää lisätä, täs läksitte”. Ilmapiiri vapautuu Leino kertoo. teisesti perustamassa Tammen- jotta on mitä puolustaa, Torikka – Alkuun oli vaikeaa. Ei joka Rintamamiehet yhdistänyt Ase- Lotatkin järjestäytyivät, eivät- lehvän Perinneliitossa pohditaan jatkaa. paikassa voinut kertoa olleen- veljien Liitto lakkautettiin mui- kä hekään enää kohdanneet pa- kuumeisesti, mitkä ovat niitä vesa rintamalla. Monta vuotta piti den Valvontakomission fasisti- heksuntaa, kun kertoivat olleen- teraanipolven asioita ja kokemuk- Yhteiseksi hyväksi olla hiljaa, neljä vuotta muonitus- siksi tai sotilaallisiksi katsomien sa lottina maata puolustamassa. sia, joiden tulisi siirtyä tulevil- Jotta yhteiskuntaa ja omaa maa- lottana ollut Vappu Seppänen järjestöjen tavoin, ja tärkeältä ys- Tänään tilanne on aivan toisen- lekin sukupolville ja sitä, mitkä taan haluaa puolustaa, se pitää sanoo. tävyysverkostolta putosi pohja, lainen ja elossa olevat veteraanit, ovat ne keinot, joilla perinne säi- kokea hyvänä. 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 37

Sotaveteraani-lehti esittelee alueelliset perinneyhdistykset ja niiden yhdistyskohtaisen suunnittelutilanteen. Neljän ensimmäisen esittely on joulukuussa 2016 ilmestyvässä numerossa. Vuoden 2017 numeroissa esitellään muut perinneyhdistykset. Perinneaikakauden valmistelut etenevät pääkaupunkiseudulla Perinnetyön merkitys Perinneaikaan siirtyminen Veteraanit jättävät aikakaudes- vaatii valmisteluja taan lukemattomia merkkejä; Perinneaikaan siirtymisen suun- patsaita ja muistokiviä, teiden ja nittelua ja valmistelua on pää- puistojen nimiä, rakennelmia, kaupunkiseudulla, kuten koko lippuja ja viirejä. Jälkeen jää myös maassamme tehty jo noin viitisen lauluja, kirjallisuutta, museoita vuotta. Valmistelua on johtanut ja kokoelmia, perinnehuoneita ja ja koordinoinut Sotaveteraaniliit- Reijo Juvonen, 59, paljon muuta. Aineellisten asioi- to yhteistyössä Tammenlehvän Rintamaveteraaniliitto den lisäksi on muistettava myös Perinneliiton kanssa. Veteraani- Yleinen asevelvollisuus yhdistää henkinen perintö. Veteraanipe- järjestöt velvoittivat perustaes- kansaa ja armeijaa. Varusmies- rinnön säilyttäminen on tärke- saan Tammenlehvän Perinnelii- palveluksessa on miehiä Syyri- ää, jotta tieto veteraanien työs- ton hoitamaan ja vaalimaan Suo- asta ja Kongosta, Suomen kan- tä ja uhrauksista siirtyy tulevil- men vuosina 1939-1945 käymien salaisia, ja he kokevat olevansa le sukupolville. On muistettava sotien ja niiden veteraanien pe- tasa-arvoisia armeijassa. Armei- myös kotirintama, jossa kaikki rinteitä. Tarkoituksena on löy- jassa ei ole väliä, minkä värinen tunsivat ja kokivat sodan vaiku- tää sellaiset veteraaniperinteen on. tukset elämässään ja joka toimin- henkiset ja aineelliset ilmenemis- nallaan mahdollisti joukkojem- muodot, jotka suomalaisen yh- Pääkaupunkiseudun Veteraaniperinteen alueneuvottelukunta perus- me urotyöt. Kotiseuturakkaus ja teiskunnan kannalta ovat tärkei- tettiin 22.11.2016 ohjaamaan ja koordinoimaan pääkaupunkiseudun isänmaallisuus, oikeudenmukai- tä ja muistettavia vielä vuosikym- veteraaniperinnettä. Kuvassa TaPe:n jäsenjärjestöjen alueellisten yhdis- suuden ja velvollisuuden tunnot menienkin kuluttua sekä löytää tysten edustajat perustamiskirjan allekirjoitustilaisuudessa. sekä vahva yhteisöllisyyden ja yh- tälle perinteelle jatkuvuutta yllä- teisvastuun kokemus ja ylläpito pitävät vastuunkantajat. naisten ja kotirintaman tärkeys molempina iltoina 25 henkilöä ja on kaikkien suomalaisten ja koko Pääkaupunkiseudulla on toi- muistetaan eikä äidinkieli rajaa kurssia pidettiin onnistuneena. yhteiskunnan asia. Perinnetyöllä minut vuodesta 2011 Helsingin ketään pois. Veteraanijärjestöjen vahvistetaan kansakunnan itse- Seudun Sotaveteraanipiirin joh- lisäksi edustettuna ovat sotilas- Tukitoiminta säilyy – Meidän hyvä yhteiskuntam- tuntoa ja autetaan nykyisiä ja tu- tamana perinnetyöryhmä. Työ- pojat ja pikkulotat, Lottaperin- tärkeimpänä tehtävänä me ei ole itsestäänselvyys, vaan levia sukupolvia ymmärtämään ryhmä on korostanut alusta alka- neyhdistys, reserviläisjärjestöt, pitkälle 2020-luvulle sen eteen täytyy tehdä jokaisen Suomen itsenäisyyden puolesta en työnsä laaja-alaisuutta. Kaikki rauhanturvaajat, Naisten Valmi- Väkirikkaalla pääkaupunki- sukupolven omat tehtävänsä, käydyn taistelun merkitys. veteraanijärjestöt ovat mukana, usliitto sekä sotilaskoti, varus- seudulla tulee kanssamme elä- Sulo Leivo kiteyttää. kunta, kunnat ja seurakunnat. mään sotiemme veteraaneja, hei- Kansallisen veteraanipäivän Perinnetyötä varten ei perus- dän puolisoitaan ja leskiään – tilanne herättää myös keskuste- teta uusia organisaatioita. Hel- kunniakansalaisiamme pitkälle lua, sillä veteraanien määrän vä- singin Seudun Sotaveteraanipiiri 2020-luvulle. Tässä mielessä seu- hetessä muutoksen ymmärretään muuntuu aikanaan pääkaupun- tu poikkeaa muusta osaa Suomea. olevan jossakin vaiheessa tar- kiseudun alueelliseksi perinneyh- Näin ollen myös piirin muut- peen. Päivä halutaan yhä pitää distykseksi. Yhdistykselle tulee tuminen perinneyhdistykseksi merkittävänä kansallisena juhla- Helsinkiin, Espooseen ja Van- tapahtuu vasta vuosien kuluttua, päivänä, sillä se muistuttaa sodan taalle omat paikalliset kerhot. ehkä myöhemmin kuin muualla päättymisestä ja rauhan alkami- Kerhot tekevät toimialueellaan valtakunnassa. Onkin syytä ko- sesta maassamme. perinnetyötä yhteistyössä mui- rostaa, että piirin ja muiden ve- – Kun ensimmäinen pääjuh- den paikallisten toimijoiden teraanijärjestöjen tärkein tehtävä la Lahdessa järjestettiin, niin 10 kanssa. Keskeisiä toimijoita ovat on nyt ja tulevina vuosina jatkaa 000 vieraasta noin 9 500 oli vete- jatkossakin alueen kaupungit ja aktiivista tukitoimintaa sotiem- raaneja. Nyt 2 000 vieraasta pari- seurakunnat. me veteraanien, heidän puolisoi- sataa on veteraaneja, ei enempää, Sotiemme ja veteraaniemme densa ja leskiensä hyväksi niin Sotaveteraaniliiton toiminnan- perinteisiin sekä maanpuolustuk- kauan kuin he tukea tarvitsevat. johtaja Markku Seppä sanoo. seen liittyvää arvokasta työtä te- Veteraaniajassa elämme kuiten- Pääjuhlan rinnalle ja ehkä kevät hyvin monet yhdistykset kin jo ehtoovuosia, joten saman- jopa ohikin nousevat maakunnis- Piirin perinnetyöryhmä on laaja-alainen, jossa on huomioitu hyvin kie- ja toimijat. Jotta tässä tärkeässä aikaisesti on valmisteltava pe- sa vietettävät juhlat, jotka kerää- likysymykset, naiset sekä kotirintama. työssä onnistutaan myös tulevi- rinnetyötä yhdessä Tammenleh- vät yhteensä kymmeniä tuhansia na vuosikymmeninä, on tärke- vän Perinneliiton jäsenyhteisöjen ihmisiä. Se kertoo arvostuksesta ää, että perinneyhdistystä ohjaa kanssa. ja kiinnostuksesta. Niihin vas- ja koordinoi pääkaupunkiseudun Veteraanien tukitoimintaa taaminen ja oikeiden välineiden veteraaniperinteen alueneuvotte- tukevan nykyisenkaltaisen ve- kautta on nyt ajankohtaista. Yh- lukunta. Neuvottelukuntaan on teraanikeräyksen jatkamista pi- dessä ja erikseen järjestöt tekevät sitoutettu kaikki Tammenleh- detään tärkeänä vielä tulevina parhaansa, jotta arvokas kokemus vän Perinneliiton pääkaupunki- vuosinakin. Varsinaista perin- ja asenne eivät katoa viimeisten seudulla toimivat jäsenyhdistyk- neaikaan tarvittavaa rahoitusta veteraanien myötä. set. Neuvottelukunta kokoontuu ei ole pääkaupunkiseudun työ- vuosittain ja johtaa sekä koor- ryhmässä vielä käsitelty. Suuris- Teksti: Marja Kivilompolo dinoi veteraaniperinteeseen liit- ta rahasummista ei ole tässä asi- Kuvat: Markku Seppä tyvien tapahtumien järjestelyi- assa kysymys. Tärkeää on, että tä sekä vastuita yhteistyössä alu- pääkaupunkiseudun kaupungit een kaupunkien ja seurakuntien ja seurakunnat ovat jatkossakin kanssa. Alueneuvottelukunnan mukana veteraaniperinteen yllä- muodostamiseen liittyvät ensim- pidossa. mäiset kokoukset on pidetty ja neuvottelukunnan perustamis- Teksti: Timo Lehtonen, Suunnitelma, miten pääkaupunkiseudulla siirrytään veteraaniajasta kokous pidettiin 22.11.2016. Rauno Loukkola perinneaikaan. Alueneuvottelukunnan toimintaan ovat sitoutuneet Perinnetyöryhmä on järjes- Timo Lehtonen on piirin kaikki Tammenlehvän Perinneliiton jäsenjärjestöjen alueelliset toimi- tänyt yhteistyössä Maanpuolus- perinneyhteyshenkilö ja Rauno jat. Piiri muuntuu perinneyhdistykseksi ja piirin jäsenyhdistykset pe- tuskoulutusyhdistys ry:n kanssa Loukkola piirin toiminnanjohtaja rinneyhdistyksen kerhoiksi. Lisäksi perustetaan ruotsinkielinen kerho, kaksi iltaa kestäneen Veteraani- Kuvat: Rauno Loukkola joka toimii koko pääkaupunkiseudun alueella. perinteen kurssin. Osallistujia oli 38 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen PERINNE Hämeenlinnan seudun perinneyhdistys

Yhdistyksen tarkoitus Perinneyhdistyksen tarkoituksena on vaalia sotiemme 1939-1945 rintamalla olleiden veteraanien ja laajemmin myös kotirintamal- la työskennelleiden perinnetyö- tä. Perinteen vaaliminen koskee koko Tammenlehvän sukupolvea. Näin sodan sukupolven hen- kilöt muodostavat yhteisen pe- rinnetyön kentän, johon kaikki ao. järjestöt ovat tervetulleita. Hämeenlinnan seudun perinneyhdistys toimii kiinteässä yh- teistyössä Lounais-Hämeen perinneyhdistyksen kanssa. Sukupolvet kohtasivat muistohiihdossa. Sotaveteraanit lumipuvuissa Hattulan-Tyrvännön veteraanikuoro esiintyy myös veteraanien siu- Yhdistyksen toimialueena on (vas.) Erkki Lätti, Forssa, Vihtori Näräkkä, Humppila, Tauno Mustonen naustilaisuuksissa. Hämeenlinnan kaupunki, Hat- Hauho ja Lauri Hemmi Hämeenlinna. tulan ja Janakkalan kunta. Perinneyhdistyksen kunnia- jäseninä ovat vielä jäljellä olevat senet. Eri yhteisöt ja yhdistykset, nassamme koko Tammenlehvän vista suuremmista tapahtumista. aseveli-illat, konsertit. Kannat- sodissamme 1939-45 taistelleet kunnat ja seurakunnat jatkanevat sukupolven, vauvasta vaariin, pe- Esimerkiksi panssaridivisioonan tajajäsenet, veteraaneja tukeneet miehet ja naiset. Kumppaneina toiminnan tukemista kuten vete- rinnetyötä. 75-vuotisjuhlissa 28.6.2017 on yhdistykset ja yhteisöt ja lahjoi- toimivat sotainvalidit ja Lotto- raaniaikanakin. Tammenlehvän Perinnelii- mukana maanpuolustus/vete- tukset muodostavat taloudellisen perinneyhdistys, joilla on myös Yhdistykseen kuuluu Tam- ton jäsenjärjestöistä perustettiin raanijärjestöt omine toimintoi- pohjan. Perinnetyö tarvitsee teki- omaa perinnetyötä. Varsinaisiksi menlehvän Perinneliiton jäsen- neuvottelukunta. Se koordi- neen. jöitä, ei ensisijaisesti rahaa. jäseniksi toivomme nykyiset ve- järjestöjen vuosien 1939-1945 pe- noi perinneajan työtä. Se vastaa Perinneyhdistyksen yhteys- teraanijärjestöjen kannattajajä- rinnetyö. Korostamme toimin- myös seutukunnalla toteutetta- Toiminta henkilöitä: Tällä hetkellä toiminta on pääasi- Olli Heiskanen, assa suunnattu lapsiin ja nuoriin. [email protected] Vuonna 2017 järjestetään Suomi Esko Aaltonen, 100 vuotta -teemalla veteraaneil- [email protected] le, lapsille ja varusmiehille yhtei- Pertti von Hertzen, nen Suomi 100 vuotta -hiihto, [email protected] joka on jatkoa talvisodan muisto- Seppo Kopra, Sotaveteraaniliiton hiihdoille. [email protected] Lukiolaisille järjestetään jatkoa Isänmaan vaiheita -luentosar- Alueemme veteraanien seinäkalenteri jalle. Aikaisemmat olivat Jatko- toivomus sodan päättyminen sekä Kylmä Tammenlehvän sukupolveen sota ja Suomi. Tilaisuuksissa ovat kuuluvat muutkin kuin sodis- mukana veteraanien edustajat. samme 1939-45 taistelleet. Perinnetyön virallinen liik- Näin joulun lähestyessä ha- keellelähtö tapahtuu juhlakon- luamme me perinnetyön tekijät sertissa Hattulan kunnan Jutei- kiittää sodan sukupolvea seuraa- nikeskuksessa 2.4.2017 alkaen vin sanoin: 2017 klo 15.00. Tähän tilaisuuteen Sotiemme veteraanit pelastivat kutsutaan kaikki veteraanit kun- vuosina 1939–1945 Suomen itse- Lähetä lämmin joulutervehdys niavieraiksi. näisyyden. Sodan jälkeen he mak- Alueemme eri sotaveteraani- soivat suuret sotakorvaukset, ra- Suomen Sotaveteraaniliiton joulukorteilla. yhdistykset päättivät 26. loka- kensivat Suomen uudelleen, kas- kuuta 2016 perinneaikaan siirty- vattivat seuraavan sukupolven, misestä. Varsinainen perinneyh- hoitivat puolisonsa ja lapsensa, distystoiminta aloitetaan 2018. antoivat meille esimerkin hyvästä Sotaveteraaniyhdistykset ja pe- elämästä. Tällä hetkellä sotiemme rinneyhdistys kulkevat yhdessä veteraaneja, miehiä ja naisia on jäl- vuoteen 2020. jellä 18 000. Heidän keski-ikänsä Perinneyhdistyksen tärkein on yli 92 vuotta. Veteraanimme tehtävä on huolehtia viimeisistä turvasivat maamme tulevaisuu- veteraaneista, heidän puolisois- den 75 vuotta sitten. Tänään he taan ja leskistään. Toisena tehtä- luovuttavat meille viestikapulan vänä on varsinainen perinnetyö. kuljetettavaksi pitkälle tulevai- e Perinnetyö tullaan toteutta- suuteen, niin kauan, kun on Suo- 10 maan siten, että emoyhdistykse- mi-niminen maa ja suomalaiset. + postikulut nä toimii Hämeenlinnan seudun Veteraanien toivomus on, ettem- sotaveteraaniyhdistys, joka aika- me pudota tätä kapulaa. naan jatkaa perinneyhdistyksenä. Rauhallista Joulua ja Hyvää It- Muut alueen veteraaniyhdistyk- senäisyytemme Juhlavuotta 2017 set liittyvät veteraanien harvetes- Perinnetyön tekijät, Hämeen- sa osastoina perinneyhdistykseen. linnan seutu

Talous Seppo Kopra Rahoitus hoidetaan yhdessä vete- Kirjoittaja on Hämeenlinnan raanijärjestöjen kanssa. Tapahtu- seudun perinneyhdistyksen Tiedustelut ja tilaukset: mien järjestämiseen on löytynyt yhteyshenkilö Puh. 09 6126 2015 tai 09 6126 2016 sponsoreita. Varsinaisia veteraaneille suunnattuja rahoja ei käy- Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraanit.fi tetä. Varsinaisena perinneaikakau- TYÖMME TUKEMISEKSI tena rahoitus järjestetään erilaisilla yleisötapahtumilla esim. 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 39

Sotaveteraaniajasta perinneaikaan Kouvolassa

lämme muutoksen aikaa, osa-alueeseen Etelä- ja Pohjois- rinnetietoutta. Arvokasta tässä joka aiheuttaa paljon haas- Kymenlaaksoon. Iitin kunta on toiminnassa on ollut myös se, että Kymenlaakso teita meille sotiemme jäl- ollut mukana vahvasti Kouvolan matkoja on kohdistettu myös op- keenE syntyneille sukupolville, ve- kanssa. Voidaankin lähitulevai- pilaitoksille. teraanien lapsille, jotka ovat nyt suudessa miettiä, että onko mei- harmaapäitä ja ajattelevat, kuinka dän nimettävä alueemme Poh- Työneuvottelu/ täyttää tuo kansallinen kunnia- jois-Kymenlaakson perinneyh- Perinnetoimikunta velvoite. Miten hoidamme vete- distykseksi. Keskustelu siitä, että Kouvolassa 17.10.2016 pidet- raanien perinnön elävänä ja huo- tavoitellaanko Kymenlaaksossa tiin neuvottelu, johon kutsut- lehdimme niistä arvoista, jotka maakuntakohtaista perinneyh- tiin mukaan Sotaveteraanipiirin sotiemme veteraanit ovat meille distysaluetta, ei mielestäni nyt puheenjohtajan Arto Mikko- antaneet? Nämä arvot ovat kirjoi- ole ajankohtaista. Kuntajako ei sen ja toiminnanjohtajan Toi- tettu Suomen Sotaveteraaniliiton sinänsä kuulu sotaveteraanityö- vo Hartikaisen lisäksi alueem- arvoiksi ja ovat: Isänmaan rakka- hön, mutta olemme nyt siirty- me maanpuolustustyössä olevien us, veteraanisukupolven kunnioi- mässä aikakauteen, jolloin se as- järjestöjen aktiivisia toimijoita. tus ja pitkäjännitteinen sitoutu- tuu lähemmäksi työtämme. Ki- Paikalla oli Rintamaveteraani- minen ja yhteisöllisyys. puilua maakunnan ja kuntien en Kymen piirin puheenjohta- sisällä on nähtävissä enkä haluaisi ja Pentti Hämäläinen, Lottape- Perinneajan suunnittelu sen tulevan vaikeuttamaan hyvin rinneyhdistyksen puheenjohtaja Kouvolassa alkanutta perinnetyötämme. Kaija Vesala, Reserviläispiirien Kouvolan alueen suunnittelua hel- Perinnetyöstä ja sen rakenta- toiminnanjohtaja Jorma Uski ja pottaa Kymenlaakson Sotavete- misesta on neuvoteltu Kouvolan Sotaveteraanipiirin perinnevas- raanipiirin erinomainen ja hyvin kaupungin johdon ja seurakun- taava Eero Mattila. Lisäksi pai- johdettu veteraanityö. Meillä ei nan kanssa. Sitoutumisen vält- kalla olivat myös veljekset Paa- Kymenlaaksoon suunniteltu aluejako ole sotaveteraania jätetty. Toisaal- tämättömyys on ymmärretty ja vo ja Matti Mikkonen, jotka ta apuna ovat olleet myös Kouvo- molemmat ovat avoimesti muka- ovat monissa maanpuolustusjär- keänä, että hyvät perinteet ole- jestöt, veteraani- ja perinnetyö, lan sotilasorganisaatiot Karjalan na. Kaupungin kanssa on etsitty jestöissä mukana. Sotainvalidien valla sotaveteraanikeräyksellä on tukityö ja yhteistyökumppanit, prikaati ja Utin jääkärirykment- sopivaa perinnetilaa, johon kaik- Veljesliittoa edusti puheenjohta- jatkoa myös tulevaisuudessa. Täs- suhdetoiminta ja viestintä, perin- ti, jotka omalta osaltaan ovat ol- ki materiaali voitaisiin sijoittaa ja ja Kari Hietanen ja Iitin kuntaa tä toivon käytävän linjauskeskus- teen jakaminen, yhdistyksen ta- leet tukipilarina veteraanityössä ja johon voitaisiin myös keskittää perinnevastaava Esa Anttas. telua myös Sotaveteraaniliitossa. lous. ovat lupautuneet auttamaan myös muuta perinnetoimintaa. Useat Neuvottelussa valittiin kuu- Oleellinen ja aivan ensimmäi- Ajatuksena on, että jatkosuun- perinnetyössä jatkossa. maanpuolustusjärjestöt ja yksi- den hengen toimikunta, jonka nen tehtävä on laatia tulevan pe- nittelussa jakaudutaan työryh- Perinnetyötä maakuntata- tyiset henkilöt ovat olleet järjes- tehtävänä on organisoida perin- rinneyhdistyksen toimintasuun- miin, jotka ottavat vastuulleen solla on tehty yhdessä Kotkan tämässä matkoja sotiemme tais- netyötä yhdessä perinnevastaavi- nitelma, joka on tarkoitus saada tehtävien töiden eri osa-alueet. ja Haminan seudun kanssa. Ky- telupaikoille. Tämä on lisännyt en kanssa. valmiiksi jo ensi vuoden alussa. menlaakso jakautuu kahteen alueellamme huomattavasti pe- Toimintasuunnitelmaan on tar- Antti Laherto Perinnetoimikunnan koitus kirjata mm. seuraavaa: Kirjoittaja on Kouvolan alueen jatkotehtävät alueen perustiedot, toimivat jär- perinneyhteyshenkilö Neuvottelussamme linjattiin, että toimikunnan perustehtä- vänä on valmistella perinnetoimintaa alueellamme niin, että Kouvolassa oltaisiin valmiita siirtymään yhdistystoimintaan vuonna 2018. Tämä tavoite to- teutuakseen vaatii perustietojen täydentämistä, vaikka Kouvolas- sa ja Iitissä muistomerkkien sekä patsaiden dokumentointi on tehty hyvin. Toiminta on jaettava eri osa-alueisiin työn selkeyttämi- seksi ja näitä ovat: viestintä, sota- veteraanityön tukeminen silloin, Työneuvottelun osanottajat: Paavo Mikkonen, Kaija Vesala, Arto Mikko- kun sitä pyydetään, toiminnan nen, Pentti Hämäläinen, Matti Mikkonen, Toivo Hartikainen, Esa Anttas, tiivistäminen muiden yhteistyö- Kari Hietanen ja Antti Laherto. Kuvasta puuttuvat Jorma Uski ja kame- kumppaneiden kanssa, yhdistyk- Toimikunta vas. Esa Anttas, Antti Laherto, Matti Mikkonen, Kaija Vesala, ran takana oleva Eero Mattila. sen säännöt ja talous. Pidän tär- Pentti Hämäläinen, Kari Hietanen, Jorma Uski

• sähkökäyttöinen - ei hajua, ei melua! • nopeus 12 km/h tai 25 km/h LEIJONA-SKOOTTERIT • et tarvitse ajokorttia - ei rekisteröintiä • kokoonpano ja laadunvalvonta Turussa Testaa Skand Leijona • toimitus Turusta koko Suomeen sähköskootteria • saatavilla täysi talvivarustelu! • värivaihtoehtona myös metallinsininen 10 päivää! • 2 vuoden takuu, kattava huoltoverkosto • lue lisää netistä: www.skandleijona.fi Skand Leijonalla ajat ilman ajokorttia, • hinta alk. 1990€ tai 99€ / kk myös kävely- ja pyöräteillä. Tilaa ilmaiseksi 10 päiväksi testattavaksi kotiympäristöösi. Soita ja tilaa ilmainen esite!

02 480 9060 (pvm) 40 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen PERINNE Pohjois-Karjalaan maakunnallinen perinneyhdistys

ohjois-Karjalan Sotavete- lisen, veteraanien tahtoa kunni- neyhdistys. Yhdistys päätettiin raanipiirin vuosikokous oittavan päätöksen muodostaa perustaa Pohjois-Karjalan Sota- teki vuonna 2014 yksimie- maakuntaan aikanaan yksi perin- veteraanipiirin pohjalle. Toisena P vaihtoehtona oli Joensuun, Pieli- sen ja Keski-Karjalan seutukuntien muodostamat erilliset yhdistykset. Yhden yhdistyksen mallin selkeinä etuna katsottiin olevan keskitetyn johtamisen ja sen, että näin perinnetyö on tasapuolista ja -laatuista koko maakunnassa. Malli edellyttää kuitenkin vah- vaa, koko maakunnan kattavaa hallintoa sekä tehokkaita käytän- nön perinnetyön toteuttamisesta vastaavia kerhoja kaikissa kunnissa. Pohjois-Karjalan Rintamave- teraanipiiri ry:n kanssa sovittiin, että perinneyhdistys perustetaan yhdessä. Samalla Sotainvalidien Pohjois-Karjalan Perinneyhdis- tyksen kanssa sovittiin tiiviistä yhteistyöstä. Piirin sääntöjen uu- distaminen vastaamaan tulevan perinneaikakauden vaatimuksia Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Jorma Mikkonen aloitettiin mallisääntöjen pohjal- (vas.) ja Joensuun yhdistyksen puheenjohtaja, sotaveteraani Paavo ta syksyllä 2014. Uudet säännöt Saviaro ovat tyytyväisiä yhden yhdistyksen mallista. vahvistettiin vuonna 2015. telemaan hallituksen, alueelli- yhdistämistä 2020-luvulla tulisi Työryhmät valmistelivat sen neuvottelukunnan ja kerho- harkita. Yhteistyökumppaneis- peruslinjat jen perustamista. Tammenlehvän tamme ainakin Puolustusvoimi- Perinneaikakauden valmistelu- Perinneliiton jäsenjärjestöt maa- en ja Rajavartiolaitoksen yksiköt ja on tehnyt piirin puheenjohta- kunnassa tulevat muodosta- on tärkeää sitouttaa tukemaan jan Jorma Mikkosen ja piirihal- maan neuvottelukunnan run- tulevaa muutosta. lituksen valtuuttama työryhmä. gon. Tavoitteena on, että kun Kahden viimeisen vuoden ai- Pohjois-Karjalan maakunta, 304 km yhteistä rajaa Venäjän kanssa, kä- Siihen ovat kuuluneet Tammen- Tammenlehvän Perinneliitto kana yhdistyksissämme on tehty sittää kolme seutukuntaa ja 13 kuntaa, joiden yhteispinta-ala on 21 583 lehvän Perinneliiton ja Sotavete- järjestää Joensuussa seminaarin materiaalin inventaariot, järjes- km2. Maakunnan asukasluku on 164 343. raanipiirin perinneyhteyshenki- loppusyksyllä 2017, keskeiset pe- telty arkistoja, koottu kuva-albu- lönä eversti evp Jouni Mattila, rinneyhdistykseen ja –aikakau- meja ja laadittu historiankirjo- toiminnanjohtaja Seija Karttu- teen liittyvät päätökset on tehty ja/vastaavia sekä valmistauduttu nen ja perinneyhdistyksen yhte- ja epäselvät kysymykset on rat- muutenkin tulevaan muutok- yshenkilönä Hannu P. Marti- kaistu. seen. Niistä tärkeimpiä asioita kainen. Tulevaa hallintoa val- ovat olleet perinnemateriaalin Raine Narvan suositut luennot mistelemaan on kuukausi sitten Kuntatason suunnittelu säilyttämisestä ja lähivuosien yh- tammikuussa 2017 perustettu ”rakennetyöryhmä”, keskiöön teistoiminnasta sopiminen kun- johon kuuluu neljä sekä sotavete- Perinnetyön käynnistymisen ja nissa olevien eri toimijoiden kans- ”Majewskin yllätyshyökkäys raani- että rintamaveteraanipiirin jatkuvuuden kannalta pidetään sa. Yhdistyksiltä on suunniteltu valitsemaa jäsentä. He valmistele- tärkeänä kuntiin perustettavien kerättävän myös arvokasta ma- Muurmannin radalle 1942” vat ensi vuoden kevätkokouksille kerhojen toimintaedellytyksiä ja teriaalia yhden ”Sotiemme vete- päätettäväksi ”kolmiportaisen” - niiden henkilöstövalintoja. Nii- raanien perinnehuoneen verran” 14.1.2017 klo 18.00 Iisalmen Rukajärvi-keskus, Hotelli Iisalmen puheenjohtaja/perinneyhdistyk- hin tulee saada ainakin keskeis- Joensuun seutukunnalle perus- Seurahuone, Savonkatu 24, 74100 Iisalmi sen hallitus-alueellinen neuvot- ten toimijoiden, kuten kunnan ja tettavaan maanpuolustustaloon. 19.1.2017 klo 13.00 Varsinais-Suomen Sotilaspojat, Heikkilän telukunta-kerho -hallintomal- seurakunnan, reserviläisten, kil- Näillä kuvatuilla valmisteluilla ja kasarmin sotilaskoti, Rykmentintie 15, 20810 Turku lin tehtävänkuvauksineen. He tojen, koulujen ja kotiseutuyhdis- toimenpiteillä Pohjois-Karjalassa 20.1.2017 klo 17.00 Viikaisten koulun auditorio, Viikaistenkatu 3, laativat myös nimiesityksen pe- tysten edustajia. Näin varmiste- on valmius aloittaa perinneyhdis- 23500 Uusikaupunki. rustettavalle yhdistykselle sekä taan, että käytännön perinnetyö tystoiminta 2019-2020. 22.1.2017 klo 13.00 Päämajatalo, juhlasali - Käynti Päämajamuse- hahmotelman varainhankinnan toteutuu liittojen, piirien ja uu- on ovesta. Osoite: Päämajankuja 1-3, 50100 Mikkeli toteuttamisesta. Perinteisten veden perinneyhdistyksen määrit- Jouni Mattila 25.1.2017 klo 18.00 Kouvolan kansalaisopiston auditorio, Sal- teraanikeräysten tulee kuitenkin tämällä tavalla. Reserviläisjärjes- Kirjoittaja on eversti pausselänkatu 38, 45100 Kouvola jatkua maakunnassa, esimerkiksi töt ovat esittäneet halukkuuten- (evp), Pohjois-Karjalan Lisätietoa: www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi - www. reserviläisjärjestöjen avustamana, sa ottaa muita enemmän vastuuta Sotaveteraanipiirin rukajarvikeskus.fi viimeiseen iltahuutoon saakka. perustetavissa kerhoissa. Samalla perinneyhteyshenkilö Heti kun molemmat piirit reserviläis- ja veteraanijärjestöjen ja reserviläisjärjestöjen ovat vahvistaneet tulevan hal- toiminnanjohtajien yhteistyötä toiminnanjohtaja Pohjois- lintomallin, ryhdytään valmis- tulee lisätä. Kyseisten tehtävien Karjalassa

HYVÄÄ JOULUA!

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto– Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto– Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty Meillä tehdään työelämän mestareita Paleltuneita ja väsyneitä miehiä palaa takaisin Särkijärvelle JYTYLIITTO.FI 23.1.1942. Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 41

Sotaveteraani nimeltä suomenhevonen

ika jäisissä tunnelmis- sympaattisella seppeleellä oli tuo- ole patsasta suomenhevoselle. sa osoitti puolen tusinaa ta pyyteetöntä juhtaa muistanut Välimaalla oli myös puhe val- hevosharrastajaa kunni- Ssesy ry., Seinäjoen seudun Eläin- mistettuna, mutta sääolojen ja vä- Aaa Equus caballukselle 6.12.2016 suojeluyhdistys ry. häisen osallistujamäärän vuoksi Seinäjoen Törnävän kartanon Niin ne oli ne likat jotka kävi se jäi pitämättä. kupeessa. Eli siis hevoselle, suo- täs, tokaistiin toisen seppeleen Välimaan puheessa on kuiten- meksi sanottuna ja rotuna tar- tuojia tapahtumien järjestäjien kin Sotaveteraani-lehden lukijoil- kemmin sanottuna suomenhevo- osalta. le sopiva sitaatti: nen. Suomenhevonen yhdistää mo- ”Hevonen oli tärkein kulkuvä- Tapahtumassa seppeleenlaski- nia tahoja täällä Etelä-Pohjan- line puolustusvoimissa niin rau- jana ja kunniavartiossa oli Poh- maalla. han kuin sodan aikana. Hevosel- janmaan Hevosenomistajat ry:n la kuljetettiin muonat ja ampu- puolesta suomenhevosten pa- Tunnelmia Aisakellosta matarvikkeet Rintamalinjalle. Ei rissa pitkään toiminut Kaler- Jatkot oli järjestetty Seinäjoen kysytty hevoselta. halusiko se täl- vo Välimaa, Rakuunakilta ry:n raviradan kupeessa olevaan kah- laiseen tehtävään, vaan hevonen Etelä-Pohjanmaan Eskadroonan vioon ja lounaspaikkaan, Aisa- toteutti nöyrästi työnsä sisukkaasti puheenjohtaja. Mukana kun- kelloon. Välimaan seurassa oli loppuun saakka”. niavartiossa oli myös Jari Ojala, kaksi tapahtuneeseen osaa otta- Kalervo Välimaan puhe on Rakuunakilta ry Etelä-Pohjan- nutta miestä naapurimaakunnas- kokonaisuudessaan luettavissa maan Eskadroonan sihteeri. ta Pohjanmaalta. http://sotaveteraanit.fi/sotave- Kunniavartiossa olivat Kalervo Välimaa ja Jari Ojala. Jäätävä ilma ja muut syyt oli- Suomenhevosta kunnioitta- teraani-lehti/ sekä lehden Face- vat typistäneet tilaisuuden pie- van tapahtuman alkuperäinen book-sivuilta https://www.face- Juttua työstäessäni, muistin äi- Lopulta se oli päässyt irti talut- nen piirin tapahtumaksi. Paikal- isä, John Ahlskog, kertoi että ta- book.com/sotaveteraaniliitto tini erään muistelman sotavuosi- tajiltaan ja juossut suoraan kym- le saapui myös Laura Pajulam- pahtuma oli järjestyksessään 15. en jälkeisestä ajasta, jonka hän oli meniä kilometrejä suoraan koti- mi lapsiensa Nora ja Kristian Ahlskog kertoi, että tätä tapah- Kommentti kuullut kiertävänä tarinana nuo- pilttuun ovelle. Autio kanssa. Pajulammi on itse tumaa tukevaksi tahoksi on saa- Jututin äitiäni usein mennen rempana. Suomenhevosia vietiin Eläin, joka protestoi näin sel- hevostallin pitäjä Seinäjoen Äm- tu nykyisin myös Suomenhevos- maailman kuvioista jo alakoulu- kysymättä rintamalle palvele- västi ja pitkällä muistilla ihmis- mälänkylästä. Pajulammi kertoi, liitto ry. Ahlskogin mukana oli ikäisenä. Kyllä kannatti loputon maan talvisodasta lähtien, kuten ten hullutuksia vastaan, on eh- että hän on ottanut tavaksi tuoda tullut myös kunnioittamaan ti- tiedonjanoni. Kalervo Välimaa Välimaakin puheessaan mainit- dottomasti viisaampi kuin ihmi- aina, kun mahdollista kynttilän laisuutta Alf Burman, puheen- tokaisi haastattelumme lopuksi see. Muuan suomenhevonen oli nen, Homo sapiens. suomenhevospatsaalle. johtaja Korsholm Krigsveteraner Aisakellossa, että hän pitää suo- ollut Seinäjoen rautatieasemal- Pohjanmaan hevosenomis- rf:tä. Tapahtuma on ainoa luok- menhevosta viisaampana kuin la aivan pitelemättömässä tilan- Timo Ekman tajat ry:n lisäksi omalla pienellä kaansa, sillä toisaalla Suomessa ei ihmistä. teessa palatessaan jatkosodasta. Kirjoittaja on vapaa toimittaja

Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta!

www.millog.fi 42 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen kentältä

Yhteistyö kuntien kanssa korostuu Pohjois-Pohjanmaalla piirin 50-vuotisjuhla eteraanien herääminen on 21 ja niissä noin 800 veteraa- johtaja Erkki Heikkinen puut- vien kunnallisten avopalvelujen Voman arvonsa ja yhteiskun- nijäsentä sekä noin 1800 kannat- tui juhlapuheessaan lupaukseen, kustannuksiin tuntuvan lisäpa- nallisen asemansa tiedostami- tajajäsentä”, Sallinen totesi. jonka pääministeri Juha Sipilä noksen ensi vuoden alusta luki- seen johti sotaveteraanien järjes- Piiritasolla erityisen tärkeäksi antoi Kansallisen veteraanipäi- en”. täytymiseen puoli vuosisataa sit- on muodostunut yhteistyö alue- vän pääjuhlassa Oulussa viime Pääministerin julkinen lupa- ten. Joukko jämeriä, arvostettuja hallinnon ja kuntien suuntaan. huhtikuussa: ”Hallitus haluaa us näyttää nyt Heikkisen mu- Pohjois-Pohjanmaan veteraane- Sallinen sanoi tämän korostuvan turvata sen, että kaikilla rinta- kaan toteutuvan, kun valtion ensi ja perusti oman piirijärjestön tu- erityisesti ensi vuonna, kun hal- maveteraaneilla on mahdollisuus vuoden budjettiesityksessä on 20 Piirin puheenjohtaja Reijo Salli- kemaan alueensa sotaveteraani- litus ja eduskunta ovat lisäämäs- saada tarpeitaan vastaavat, mak- miljoonan euron korotus kotipal- nen toivotti väen tervetulleeksi yhdistysten toimintaa. Pohjois- sä veteraanien tukemista kotona suttomat, kotiin vietävät kunnal- veluihin. Kaikkiaan veteraaneil- juhlaan. Pohjanmaan sotaveteraanipiirin asumiseen. liset avopalvelut. Hallitus varau- le suunnataan varoja 41,3 miljoo- puheenjohtaja Reijo Sallinen Sotaveteraaniliiton puheen- tuu kohdistamaan kotiin vietä- naa euroa. Tosin kuntoutusmää- toivoi kunnilta aktiivisuutta sota- kuvaili piirin 50-vuotisjuhlan rärajoja leikataan kahdeksalla veteraaneille tarkoitettujen varo- avaussanoissa alkuvaiheita ajan- miljoonalla, joka nykyisellä käy- jen käyttämisessä. Puolustusvoi- kohtana, jolloin yleinen ilmapiiri töllä riittää vain puolen vuoden mien tervehdyksen lausui eversti- oli nuoren radikaalin sukupolven ajalle. luutnantti Kimmo Rajala. Hän takia vielä veteraanien taistelua, ”Nyt veteraanien pitää itse vakuutti sotiemme veteraanien sodista selviytymistä ja itsenäi- anoa kunnalta kuntoutusta ja työn olevan yhä henkisenä pe- syyden säilyttämistä vähättelevä. palveluita. Tämä asia pitää muut- rustana puolustusvoimissamme. Ensimmäiseksi piirin pu- taa. Kunnasta pitää olla yhteydes- Oulun hiippakunnan ja piispan heenjohtajaksi valittiin Manner- sä veteraaniin, ei toisin päin", ko- tervehdyksen toi kappalainen heim-ristin ritari Arvo Mörö. rosti Heikkinen. Lauri Kujala. Pisimmän kauden, vuodet 1990- Juhlatilaisuuteen Oulun kes- Juhlassa julkistettiin histo- 2015 on puheenjohtajana toimi- kustan seurakuntataloon oli ko- riikkiteos Pohjois-Pohjanmaan nut Aaro Strömmer, sittemmin koontunut salin täydeltä maa- sotaveteraanipiiri 1966-2016. myös Sotaveteraaniliiton pitkäai- kunnan veteraaniväkeä ja Juhlapaikalta lähetettiin seppel- kainen puheenjohtaja, nykyinen yhteistyökumppaneita. Pohjois- partio sankarihaudoille piirin va- liiton ja piirin kunniapuheenjoh- Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri aloitti 50-vuotisjuhlansa Ou- Suomen aluehallintoviraston yli- rapuheenjohtajan, Paavo Pikku- taja. lussa ystäviensä ja tukijoittensa suuren joukon kanssa yhdessä laule- johtaja Terttu Savolainen vä- ahon lausumin saatesanoin. ”Suurin työ tehdään veteraa- tulla Sillanpään marssilaululla. Juhla pidettiin 29. lokakuuta keskustan litti valtiovallan tervehdyksen niyhdistyksissä, joita piirissämme seurakuntatalossa Oulussa. puheenvuorossaan. Savolainen Teksti ja kuvat: Pekka Koivisto

Sotaveteraani Heikki Lirberg Savonlinnan veteraanijuhlassa: Veteraanihengestä yhteistoimintaan Sodassa taisteltiin myös suomen kielen puolesta amina – Vehkalahden So- vehdyksensä Suomen Sotavete- avonlinnan Seudun Sotave- Petri Hulkko. Hän painotti pu- sukunimesi, kun olimme juuri op- Htaveteraanit ry viettivät raaniliiton puheenjohtaja Erkki Steraanit ry:n 50-vuotisjuhlaa heessaan muun muassa sitä, että pineet sinun suomalaisen nimesi, yhdistyksensä 50-vuotisjuhlaa Heikkinen, Ruk:n johtaja evers- juhlittiin arvokkaasti ja lämmin- ilman sotaveteraanien ja sanka- hän nauraa kahvikupin äärellä. 11.11.2016 RUK:n Maneesis- ti Markku Hutka, Haminan henkisesti 15. lokakuuta. Juhla- rivainajien panosta ei Suomessa Tervehdyksessään Heikki Lir- sa. Juhla keräsi monisatapäisen seurakunnan pastori Kari Rauti- puheen piti maavoimien operaa- juhlittaisi ensi vuonna 100 vuot- berg mm. totesi, että Suomen so- joukon veteraaneja, veteraanien ainen sekä Haminan kaupungin tiopäällikkö, prikaatikenraali ta täyttävää Suomea. dista puhuttaessa vähemmäl- omaisia, yhdistyksen kannatus- johtaja Hannu Muhonen. Veteraanijuhlan yksi varmas- le huomiolle on jäänyt se seikka, jäseniä ja veteraanien ystäviä. Pu- Suomen Sotaveteraaniliiton ti mieleenpainuvimpia hetkiä oli, että Suomen maa-alueen puolus- heenjohtaja Aimo Kiukas totesi- puheenjohtaja Erkki Heikkinen kun 96-vuotias Heikki Lirberg tamisen lisäksi suomalaiset soti- kin avajaissanoissaan Haminan ja Kymenlaakson sotaveteraani- astui puhujapönttöön tuomaan laat myös taistelivat suomen kie- olevan paikkakunta, jossa vete- piirin puheenjohtaja Arto Mik- oman tervehdyksensä juhlivalle len säilymisen puolesta. raaneja arvostetaan ja heidän saa- konen luovuttivat liiton kultai- yhdistykselle. Suomen kieli on hyvin kaunis vutuksilleen osataan antaa niille sen ansioristin Aimo Kiukkaal- Tervehdys juhlayleisö. Tässä kieli, hän korosti. kuuluva arvo. Samalla puheenjoh- le sekä liiton ansioristin Kalevi on todellakin Mikko Liirin poi- Hän myös siteerasi Aleksis taja kohdisti kiitoksensa myös yh- Vallitulle. Lisäksi juhliva yhdis- ka, syntyisin savonlinnalainen, Kiven ja Yrjö Jylhän runoja sekä distyksen tukijoille ja sen toimin- tys palkitsi jäseniään ja yhteistyö- hän aloitti tervehdyksensä. Vänrikki Stoolin tarinoiden Pil- nan puuhamiehille ja -naisille. kumppaneitaan liiton veteraani- Heikki Lirberg on alun pe- ven veikkoa kehuessaan suomen Juhlapuheen piti kunnallis- mitalein sekä yhdistyksen pöytä- rin sukunimeltään Liiri. Hänen kielen kauneutta. Lirberg opiskeli neuvos Kauko Suurnäkki, itse- standaarein. isänsä tuntevat varmasti monet lääkäriksi Helsingin yliopistossa kin veteraani. Hän loi katsauksen Juhlan musiikista vastasivat vanhemmat savonlinnalaiset, sil- ja kirurgiksi hän erikoistui Ruot- niihin viime sotiemme vaikeisiin Juhani Leinosen johdolla Etelä- lä hän oli lyseon matematiikan sin vuosinaan. Lirberg on kuulu- aikoihin, jotka loivat perustan Kymenlaakson Veteraanikuoro ja opettaja. Kirurgi Heikki Lirberg nut vuosikymmeniä Sotaveteraa- veteraanihengelle ja myöhem- Haminan Soittokunta. on asunut yli 60 vuotta Ruotsis- niliiton Ruotsin piiriin. min myös veteraanien yhdistys- sa. Aluksi hän muutti Haaparan- Ruotsiin muutti töitten peräs- toiminnalle. Juhlaan toivat ter- Teksti ja kuva: Matti Sahala Savonlinnalaissyntyinen sotave- taan, jonka jälkeen hän on asunut sä sotien jälkeen noin 3 000 sota- teraani Heikki Lirberg (vas.) on eri puolilla Ruotsia. Sukunimen- veteraania. Nykyisin jäseniä on asunut yli 60 vuotta Ruotsissa. Ku- sä hän muutti Lirbergiksi niihin yhdistyksissä 300. vassa hän on yhdessä Savonlin- aikoihin, kun hänen kolme tytär- Heikki Lirberg täytti marras- nan Seudun Sotaveteraanit ry:n tään menivät kouluun. kuun 26. päivä 97 vuotta. puheenjohtajan Jaakko Lindellin Naapurini kyllä silloin tuuma- kanssa. sivat minulle, että miksi muutit Teksti ja kuva: Kari Tegelberg

Levin Huoneistolomat Oy Levi www.levinhuoneistolomat.fi Veteraanikuoro esittää yhdessä Neuvottoman koulun 3. luokan oppi- laiden kanssa kappaleen Veteraanin iltahuuto. 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 43

Etelä-Karjalassa juhlittiin viisikymppisiä Lievestuoreella tuplajuhlat Rautjärvi avasi puolivuosisataisten juhlinnan ievestuoreen Sotaveteraanit la on mahdollistettu yhdistyksen Lja sen Naisjaosto viettivät yh- virkistys- ja retkeilytoimia. iirin toiseksi vanhin yhdistys lapuheen muistuttaen monista teistä juhlaa yhdistyksen 50-vuo- Kyläyhdistyksen oma vete- PRautjärven Sotaveteraanit ry sodista, joita Suomi on joutunut tisen ja naisjaoston 45-vuotisen raanikuoro esitti sota-ajan lauluja juhli ns. pikku pappilassa syys- käymään vuosisatojen ajan, mut- toiminnan merkeissä. Kirkko- Markku Leppäsen säestyksellä. kuun alussa pari kuukautta en- ta aina selvinnyt. saliin kokoontui 2. marraskuuta Juhlassa luovutettiin sotavete- nen virallista vuosipäiväänsä. Pu- Piirin puheenjohtaja Erkki juhlaväkeä salin täydeltä. raanien ansioristejä sekä kultaisia heenjohtaja Kalervo Waris ker- Pulli luovutti juhlivalle yhdis- Lievestuoreen Sotaveteraani- ja hopeisia ansiomerkkejä. Kul- toi yhdistyksen toiminnasta sen tykselle piirin uunituoreen histo- en sihteeri Raimo Hintikka ker- taisen ansiomerkin saivat: Pek- alkuajoista lähtein. Juhlapuhuja, riikin. toi yhdistyksen ja sen naisjaoston ka Auvinen, Rauha Kankainen, 78-vuotias valtioneuvos Mikko toiminnasta vuosikymmenien ai- Anneli Klemetti, Arja Otsa- Pesälä piti vaikuttavan puheen Juhlakausi huipentui kana. Yhdistys on suunnitellut la, Ensio Puhakka, Seppo Put- eikä tarvinnut muistilappua pu- isänpäivänä purkautuvansa ja liittyvänsä hal- tonen, Jukka Seppänen ja Lea heensa tueksi. Pesälä nosti sodan Etelä-Karjalan Sotaveteraanipii- linnollisesti Laukaaseen, mut- Sundvall. Hopeisen ansiomerkin käyneen sukupolven suureksi saa- ri ja Lappeenrannan Sotaveteraa- Juhlapuheen pitäjä kenraali Gus- ta jatkavansa omien veteraanien- saivat: Markku Kovanen, Rit- vutukseksi sodan jälkeisen Suo- nit ry juhlivat viisikymppisiään tav Hägglund. sa rinnalla viimeiseen mieheen. va Manninen, Martta Manni- men jälleenrakentamisen ja yh- yhdessä. Juhlapaikaksi oli valit- Naisjaostoa vuosikymmeniä joh- nen, Pirkko Meriläinen, Marja- teishengen, mistä moni nuorempi tu maineikas ja perinteinen So- tanut Raija Kähkölä totesi heil- Leena Puttonen ja Helmi Pusa. voisi ottaa oppia. Erityisesti Pesä- tilaskoti, jonka kohtalona on sul- lä olleen aina hyvä yhteishenki. Helsingin pään kömmähdyksistä lä kehui rautjärveläisiä sotavete- keutua ensi vuoden aikana. Juh- Naisten panoksesta voi maini- johtuen Sotaveteraaniliiton uu- raaneja. - Kollaa kesti, koska raut- lapäivä aloitettiin Rakuunamäen ta havuseppeleet haudoille, jotka den mitalin luovuttaminen kah- järveläiset eivät juosseet karkuun. vieressä sijaitsevassa Lappeenran- naisjaosto on tehnyt 30 vuoden deksalle ansioituneelle henkilölle Maineikas tarkka-ampuja nan kirkossa, joka alun perin on ajan. Erilaisella varainhankinnal- siirtyi myöhempään aikaan. Simo Häyhä oli Rautjärveltä ja rakennettu ortodoksikirkoksi. on myös esillä Kollaa-museossa Emerituspiispa Voitto Huotari Rautjärven Miettilässä. saarnasi. Samuli Kurkaa lähetti seppelpartion, jossa olivat sotave- Luumäki jatkoi .. teraanit Veli Merenmies Imat- Marraskuun alussa oli Luumä- ralta, Olavi Ukkola Lappeen- en Sotaveteraanien vuoro juhlia rannasta ja Wallisirkkujen par- pyöreitä vuosiaan. tiolainen. Puheenjohtaja Antero Osma Rakuunaruokalassa syötiin kertoi yhdistyksen historiasta ja perinteinen karjalainen lounas saavutuksista. Yhdistys on mm. karjalanpaisteineen ja sienisalaat- saanut aikaan kaksi veteraanita- teineen, jonka jälkeen siirryttiin loa ja ollut aktiivisena seniorita- päiväjuhlaan Sotilaskotiin. Juh- lon hankkimisessa. Hän antoi lapuhujana oli kenraali Gustav Mezzosopraano Niina Keitelin kunniaa myös vireälle naisjaostol- Hägglund, joka kohautti koko herkkä esitys sykähdytti. le. Piirin perinneyhteyshenkilö Suomea mainitsemalla Etelä-Sai- Yhdistyksen 50-vuotisjuhlan jälkeen kokoontuivat palkitut kahvitilai- eversti Seppo Pesonen piti juh- maan lehtihaastattelussa, että suuteen, jossa ensimmäiset Sotaveteraaniliiton mitalit luovutettiin Ukraina tulisi jakaa kahtia. Tosin (vas.) Keijo Holma, Esko Vekki, Hannu Kiiveri, Kaija Hihnala, Arvo Lemi- kenraali tämän tiesi, koskapa sa- nen, Jorma Jolanki, Sakari Jousenkylä ja Raimo Hänninen. noikin, että turpiin tulee tämän Kuva: Esko Ylönen takia. Mezzosopraano Niina Kei- tel toi myös juhlaan kansainväli- sen tuulahduksen. Piirin varapuheenjohtaja, sotaveteraani ja kotiseutuneuvos Pertti Vuori esitteli piirin historiikin, joka on saanut osuvan ni- men ”Veteraania ei jätetty”. Juh- lan päätteeksi kajautettiin vie- lä Karjalaisten laulu ja nautittiin leivoskahvit sotilaskotisisarten tarjoilemina. Tilaisuuden järjestelyissä auttoi Maasotakoulu ja musiikista vastasi Rakuunasoittokunta.

Omaa yhdistystään juhlimaan oli saapunut monta veteraania, puolisoa Kuvat: Paavo Pulli Ansioristin saaneet (vas.) Pentti Jääskeläinen, Aimo Leminen ja Matti ja leskeä. Kuva: Hannu Ilves Teksti: Raili Leino Jalkanen. Kuva: Esko Ylönen

Oy Kati Ab Kalajoki Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Ourex Oy www.oykatiab.com Rautiosta! Kangasala

Moottorikoneistamo Kuljetuspalvelu Vatilala Oy Pohjaset Oy Kangasala Keminmaa R-Koneistus Oy Kerava Kokkolan Traktorihuolto Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Keuruulta! Sillanpää Oy Kokkola 44 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen kentältä

Karhula-Kymin Sotaveteraanit 50 vuoden ikään Savitaipaleen Sotaveteraanit ry arhula-Kymin Sotaveteraani- on aina saanut tukea, kun sitä on jatkavansa veteraanien saavutta- 50 vuotta Kyhdistyksen 50-vuotisjuhlaa pyydetty. maa itsenäisyyden puolustamis- vietettiin Karhulassa Sammon-ta- Juhlassa esiintyneet nuoret, ta ja hyvinvoinnin saavutuksia. lossa 20.11.2016. Kymenlaaksoon musiikintaitaja Essi Höglund ja Paikalliset tukijat, kaupungin, perustettiin 1966-1997 puolen- tervehdyksen esittäjä Karhulan seurakunnan ja muut yhteistyö- toista vuoden aikana yhteensä 14 lukion oppilas Mikko Ahola sai- kumppanit toivat omat terveh- yhdistystä. Karhula-Kymi oli pii- vat raikuvat suosionosoitukset. dyksensä. rin kuudenneksi vanhin. Yhdistys Tällä tavoin nuoret tulivat hyvin perustettiin 17.11.1966. Juhlapu- esille ja vakuuttivat arvostavan- Teksti: Toivo Hartikainen heen piti liiton toiminnanjohtaja sa veteraanien työtä. He sanoivat Kuva: Markus Männistö Markku Seppä tuoden samalla liiton tervehdyksen. Juhlapuhees- sa tuotiin esille veteraanien saavutuksia, perinteen siirtoon valmis- tautumista ja erilaisten valtiolta ja kunnilta saatavien palveluiden monipuolista saatavuutta sekä niiden tuomista veteraaneille ilman hakutoimenpiteitä. Kenraaliluutnantti Matti Kopra kiitti juhlapuheessaan veteraaneja ar- Juhlaohjelma aloitettiin sep- vokkaasta työstä maamme hyväksi. pelpartion lähettämisellä Pari- kan sankarihaudoille Narvan äsmälleen 50 vuotta perus- vijoukkojen liikekannallepanon marssin sävelin. Juhlassa esiintyi Ttamisesta, 8. marraskuuta nopeuden tärkeyttä yllättävis- Karhulan Mieslaulu ja Karhu- 2016, Savitaipaleen Sotaveteraa- sä kriisitilanteissa. ”Olisi luotava lan Läntinen Soittokunta. Yh- nit ry s kokoontui viettämään pe- reservistä nopeasti aseisiin saata- distyksen puheenjohtaja Hannu rustamisensa puolivuosisataista via pieniä kärkijoukkoja ja samal- Valjus kiitti avauspuheenvuoros- juhlaa. la kuitenkin luotettava enemmän sa kaupunkia, seurakuntaa, re- Varsinainen juhlapaikka oli koulutuksensa loppuvaiheessa serviläisjärjestöjä, Lions klubeja Yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Valjus ja Maija-Liisa Kivinen vastaan- Savitaipaleen koulukeskuksessa, luotaviin varusmiesyksiköihin, sekä Rauhanturvaajia. Yhdistys ottavat juhlavieraita. Kättelyvuorossa on Veli Leisti. jossa kunniapaikalle ensimmäi- jotka hädän tullen saadaan no- seen riviin ohjattiin kaikki juh- peasti tositoimiin hankkimaan laan saapuneet kahdeksan sotave- aikaa reservin laajemmalle liike- teraania. kannallepanolle”, painotti hän. Lämminhenkinen 50-vuotisjuhla Ruovedellä Juhlan ohjelma koostui musii- Puheensa lopussa Kopra sanoi: kista, josta vastasi Rakuunasoitto- ”Kun seuraa tämän päivän varus- uoveden Sotaveteraanit ry distyksen kuin koko veteraa- Penttilä, jonka isänäiti on lotta, kunta, puheista, tervehdyksistä ja miehiä, voin vakuuttaa teille ar- Rjuhli 50 vuottaan seurakun- nijärjestön tärkein tehtävä on runoja lausuivat sotaorpo Raili yhdistyksen 50-vuotishistoriikin voisat kuulijat ja ennen kaikkea tatalo Aatoksessa salintäytei- huolehtia sotaveteraanien ja hei- Niemelä ja sotapoika Eino Paa- esittelystä. Lasten laulutervehdyk- veteraanit, että maan tulevaisuus sen juhlayleisön läsnä ollessa dän leskiensä eduista ja palve- nanen. Ruoveden kunnan ter- sen toi 20-jäseninen Metku-kuo- on kyllä hyvissä käsissä.” 4.9.2016. Juhla aloitettiin juma- luista. Hänestä valtiovalta onkin vehdyksen toi kunnanhallituk- ro johtajanaan musiikin opettaja lanpalveluksella Ruoveden Sofia ymmärtänyt, että sotaveteraani- sen puheenjohtaja Juha-Pekka Kirsi Sinkko. Yksinlaulua esitti Etelä-Karjalan Sotaveteraani- Magdalenan kirkossa ja laskemal- en hoidon tarve kasvaa jatkuvas- Lehminiemi ja seurakunnan musiikin lehtori Sanna Pulkki- piirin veljespappi Antti Vanha- la kukat entisten puheenjohtajien ti ikääntymisen myötä. Juhlan tervehdyksen rovasti Samppa nen ja kuorolaulua Savitaipaleen nen piti loppuhartauden. Pieni haudoille sekä havuseppele san- juontanut Raimo Salminen ker- Asunta. Pirkanmaan sotavete- Ukkokerhon Ukkokuoro johtaja- kaiku tästä juhlasta saattoi kan- karihaudalle. toi, kuinka helmikuussa 1966 pe- raanipiirin tervehdyksen esit- naan Kalevi Markku. tautua yhdistyksen perustajajä- Tervehdyssanat lausui yhdis- rustettuun yhdistykseen liityttiin ti puheenjohtaja Pasi Alho, joka Tervetulosanat lausui Pent- senten hautakummuille, jotka tyksen puheenjohtaja Timo Ik- nopeasti. kiitti Ruoveden käyttäneen val- ti Pylkkö. Juhlapuheen piti ken- ohut lumikerros oli kietonut suo- kala. Hänen mielestään niin yh- Juhlassa pianoa soitti Lotta tiolta saamansa avustukset täysi- raaliluutnantti Matti Kopra, jaavaan vaippaansa. määräisesti veteraanien ja näiden joka korosti yleisen asevelvolli- leskien hyväksi. suuden keskeistä merkitystä koko Teksti: Pentti Pylkkö Juhlapuhujana oli kenraali- maan puolustamiseksi ja reser- Kuva: Raili Leino majuri evp. Kalervo Sipi. Hänen puheestaan välittyi syvä kunnioi- tus kunniakansalaisiamme kohtaan. Hän myönsi, ettei ole jou- Iltapäivähetken perinne jatkuu tunut tuijottamaan kuolemaa silmiin kiväärin tähtäimen läpi. - ovaniemen Sotaveteraanit sen tarjoilujaosto Sylvi Kähkösen Otan nöyränä lakin päästä teidän Rkokoontuu joka toinen tiistai johdolla hoitaa kahvittelun jär- edessänne, jotka olette joutuneet ”iltapäivähetkeen” Rovaniemen jestelyt. Tilaisuus päätetään lau- tämän kokemaan, hän sanoi. kaupungin tiloissa. Iltapäivähet- lamalla yhdessä seisaaltaan Vete- Juhlassa ojennettiin Sotavete- ken ohjelmaan sisältyy paljon yh- raanin iltahuuto. raaniliiton kultainen ansioristi teislaulua, esitelmä/alustus, kah- Liisa Kangaspusulle. Piirin ho- vittelu ja arpajaiset. Yhdistyk- Teksti ja kuva: Heikki Haapala peisen ansiomerkin saivat Erkki Kangaspeska, Tapio Kähkönen, Timo Ikkala, Raimo Salminen ja Erkki Siitonen. Eturivissä kenraalimajuri Kalervo Sipi ja Pirkanmaan sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Pasi Alho puolisoineen. Toisessa rivissä vas. sotave- Teksti ja kuva: Sauli Latvala, teraani Urpo Kulmala, yhdistyksen kunniajäsen Maiju Maunu, sotave- Ruoveden Sotaveteraanit ry:n teraanit Yrjö Soranummi ja Pauli Poutanen sekä oikealla Seija Ikkala. sihteeri

KTA-Yhtiöt Oy Iltapäiväkokoontumisessa 18.10. Lapin Kuntoutus Oy:n toimitusjohta- Espoo ja Eija Räihä kertoi Veljessairaskodin nykytilanteesta ja sen Veljestuvas- sa tehdyistä muutoksista ja korjauksista. Paikalla oli kuuntelemassa 58 yhdistyksen varsinaisia ja kannattajajäseniä. 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 45

Sotaveteraanipiirien Lopen sotaveteraanit 50 vuotta Yhdistyksessä oli parhaimmil- joululehtien kertomaa laan jäseniä 150. Juhlapuheessaan everstiluut- Perinteiseen tapaan joulu- kävitte kertomassa meille sota- vanhempansakaan paljon sodista nantti Matti Savonjousi muiste- lehdet tarjoavat runsaasti ajasta ja kokemuksistanne. Kiitos, jutelleet. Mummi joskus kertoi, li loppilaisten raskasta sotatietä. kiinnostavaa tietoa, mutta kun puolustitte Suomea”, kirjoitti kuinka talvella ulkoillessa piti Lopen miehet kuuluivat JR 3:een, myös koskettavia kerto- viidesluokkalainen Hanna-Leena pukea talvivaatteiden päälle val- jota komensi juhlapuhujan isä, muksia ja ”oman kynän” kiitoskirjeessään veteraanivierai- koinen lakana, ettei sotakoneis- eversti Kai Savonjousi. Eversti Sa- satoa. Paljon kertoo myös lun jälkeen. Talkoohengen tar- ta havaittu kadulla kulkeneita. vonjousi piti divisioonansa mie- lehtien runsas kuvitus. tuttama joululehden ilmoitus- Se tuntui ajatuksena kovin kum- hille Viipurinlahdella puheen, Joululehtien merkitys sekä hankkija Aarne Karppinen on malliselta. Hotelli- ja Kuntoutus- jossa hän mm sanoi: ” Tästä ei sit- piirien että yhdistysten toiminut tehtävässä jo 15 vuotta. keskus Herttuan ulkonäyttely ten peräännytä, ei nimittäin voi- taloudelle on suuri. Hän toteaa, että auliutta veteraa- uudistuu Suomen satavuotisjuh- da. Siellä on seuraavassa linjassa nityön tukemiseen yritysmaail- lavuoden kunniaksi. Sotahistori- äitimme, siskomme, lapsemme ja massa riittää. ”Hyvää kuuluu” – allinen luontopolku sijaitsee au- vanhempamme, koko avoin Suo- mentaliteetilla on helppo lähes- tenttisella alueella Salpalinjan men sydän”. tyä ilmoittajia. välittömässä läheisyydessä. Kävi- Lopen kunnan tervehdyk- jöillä on mahdollisuus reitin var- sen toi valtuuston puheenjohta- Tilaisuuden vanhin osallistuja oli rella oppia Suomen historiasta, ja, kansanedustaja Timo Heino- 101-vuotias talvi- ja jatkosodan Salpalinjasta, tykkien historiasta nen. Anja Jaakkola esitti lausun- veteraani Aimo Pekkala. ja käyttötarkoituksista sekä tie- taa ja monipuolisesta musiikista tysti ympäröivästä luonnosta. open Sotaveteraanit ry vietti vastasivat mm. Lopen Mieslaula- L50-vuotisjuhliaan 16.10.2016 jat johtajanaan Petri Lindberg Lopen koulukeskuksen Loppisa- ja Lopen puhallinorkesteri Matti lissa. Yhdistyksen puheenjohta- Hanhiojan johdolla. ja Antti Koskimäki kertoi ter- Uudenmaan Sotaveteraanipii- vetuliaispuheessaan siitä, kuinka rin puheenjohtaja Olavi Kurko 36 loppilaista veteraania kokoon- toi Sotaveteraaniliiton kiitokset tui 15.4.1966 perustamaan omaa Lopen Sotaveteraaniyhdistyksel- yhdistystä. Erityisesti veteraane- le ja sen jäsenille työstä, jota nämä ja huolettivat heikkoon asemaan ovat tehneet sotiemme veteraani- Lahden Jouluviesti kertoo artik- joutuneet rintamatoverit. Edel- en hyväksi. kelissaan radiotoiminnasta sodis- leen yhdistyksen perustehtävänä samme. Talvisodan aikana koon huolenpito veteraaneista, hei- Teksti: Jouko Kaivonurmi keiltiin linja-autoihin asennettu- Yli yhdeksänkymppinen sotave- dän puolisoistaan ja leskistään. Kuva: Kare Asp ja radiolähettimiä, joiden kautta teraani Timo Äimänen kertoo voitiin lähettää haastatteluja rin- kirjoituksessaan kokemuksis- tamalta Yleisradion välityksellä taan vaimonsa omaishoitajana. Suomen kansalle. Aunuksen ra- Omaishoitajuus toi elämääni uu- Lappajärven kunta muistaa dio aloitti jo syyskuussa 1941 veden sisällön; tuntui kuin minulla ”Aseveljet. Kaukana kodeistam- näjänkielisten lähetysten suun- olisi alkanut uusi asevelvollisuus- me, joita jokainen varmaan nyt sotaveteraaneja taamisen vihollisen joukoille. Lä- aika, hän toteaa. Äimänen kiittää jouluna muistelee vielä lämpi- hetysten kuuluttajina käytettiin hoitajille järjestettyjä omaishoita- mämmin kuin muulloin, vie- venäläisiä sotavankeja. Lahden jakursseja, vaikka joutuikin mo- tämme vuoden suurinta juhlaa Sotilaskotiyhdistyksen toiminta net asiat opettelemaan kantapään Aunuksen perukoilla. Jokainen sota-aikana oli varsin työntäyteis- kautta. Hyvän ystävän olemas- meistä tietää, miksi olemme tul- tä. Normaalin sotilaskotityön li- saolo ja vertaistuki on omaishoi- leet tänne. Sota vaatii uhreja ja säksi työmuotoihin kuului myös tajalle elintärkeää, hän korostaa kärsimyksiä, mutta meillä ei ole osallistuminen kaatuneitten hau- Satakunnan Sotaveteraanissa valinnanvaraa. Me olemme kes- taustilaisuuksiin. Sotilaskotisi- julkaistussa tarinassaan. Ajatus täneet tähän asti ja kestämme saret veivät myös jokaisen sanka- rautatievirkamiehille annettavas- edelleen”. Näin kirjoitti patteris- rivainajan perheelle presidentti ta sotilaskoulutuksesta realisoi- ton komentaja, majuri Eino Sorsa Kyösti Kallion muistorahaston tui 1935, kun ensimmäiset kolme joulutervehdyksessään 1941, jota suruadressin. asemakomendanttikurssia järjes- siteerataan Varsinais-Suomen tettiin rautateillä palveleville up- lehdessä. Loma-asioiden pohdin- seereille. Käytännössä ne tarkoit- ta oli yksi yleisimpiä kenttäpostin tivat kertausharjoitusten suorit- kantaman kirjeenvaihdon aihei- tamista erikoiskurssin muodossa ta. Lomakysymykseen vaikutti ja toteutettiin Autopataljoonan tärkeimpänä luonnollisesti tais- Lappajärven kunta on vuosia muistanut Lappajärven sotaveteraaneja kasarmilla Helsingissä. telutilanne ja pahimpaan aikaan ja -invalideja järjestämällä heille joulujuhlan. Perinteisesti mukana on esimerkiksi kesällä 1944 oli täysi kunnan väki. Kuvassa vas. on kunnanjohtaja Tuomo Leppiniemi, vapaa- lomakielto. Perheellisten miesten aikasihteeri Perttu Hautala ja hallintojohtaja Päivi Huhtala. lomatilanne oli naimattomam- Kuva: Esko Petäjä pia parempi. Osasyynä tähän oli se, että vaikka vaimoa ja lapsia ei ollutkaan, mies saattoi olla vanhempiensa ja nuorempien sisarus- tensa ainoa elättäjä.

”Tämän joulun alla toivon, että olisimme yhdessä. Kysyisimme Aino-Ester Niemelä kirjoittaa naapurin kuulumiset tai veisim- sotaveteraanien kouluvierailuis- me tervehdyksen vaikka yksinäi- ta Pohjois-Savon Jouluviestissä. selle vanhukselle, pitäisimme yh- Vähitellen sotaveteraanit oival- dessä huolta toisistamme. Yhdessä sivat, että oli tullut aika kertoa voisimme olla enemmän”. Tällai- avoimesti lapsille ja nousevalle sen toiveen esittää kunnanjohta- nuorisolle sota-ajan oloista ja sel- Veteraanien kertomuksia ja tietoa ja Hanna Helaste Pohjois-Savon viytymisestä vaikeissakin tilan- sotatapahtumista kaipailee Meri lehdessä. teissa. Veteraanit ovat olleet ko- Pulkkinen Suur-Savon joulu- vin toivottuja ja odotettuja vie- lehdessä otsikolla ”Himmene- Marja Riukka raita kouluissa. ”Oli kiva, kun vätkö muistot?” Eivät hänen iso- 46 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen kentältä

Helsingin Sotaveteraanikuoro toiminut 30 vuotta Mainilan laukausten kuulija ja otaveteraanikuoron perusta- talvisodan veteraani on poissa Sva kokous pidettiin Helsingis- sä 21. tammikuuta 1987. Kuoroa rimattilan ehkä viimeinen vostoliittolaiset ampuivat itse johti alkuvaiheessa Erik Aho- Otalvisodan veteraani Frans Inkerinmaalla, Mainilan kyläs- nius, mutta syksyllä 1987 lau- Aulin sai kutsun viimeiseen il- sä seitsemän tykin ja heittimen lunjohtajaksi valittiin Erkki So- tahuutoon lokakuussa. Hän oli laukausta 26.11.1939 klo 14.30- vijärvi. Vuosi 1988 oli ”tähtihet- syntynyt Kivennavalla vuonna 15.05. He syyttivät suomalaisia kien vuosi”, sillä kuoro esiintyi 1920. Aulin palveli Jääkäripatal- ammunnasta. Molotov lähetti helmikuussa presidentti Risto joonassa rajan pinnassa. Aulin asiasta usemmankin nootin Suo- Rytin syntymän 100-vuotismuis- kuuli Mainilan laukaukset ja oli men Moskovan suurlähettiläälle. totilaisuudessa ja saman vuoden rajalla talvisodan alkaessa. Hän Suurlähettiläs vastasi hallituksen Kansallisena veteraanipäivänä kirjoitti sotakokemuksistaan valtuuttamana. Ne tyrmättiin. (27.4.) kuoro lauloi presidentti muistelmakirjan. Viimeiseen ei edes vastattu. He Mauno Koivistolle ja rouva Tel- Siunauksen toimitti pastori sanoivat irti hyökkäämättömyys- Outi Vainio. lervo Koivistolle presidentin lin- Helsingin Sotaveteraanikuoro juhlii 30-vuotista taivaltaan sunnuntai- Orimattilan Sota- sopimuksen 28.11. ja diplomaat- nassa. Kuoron koko oli suurim- na tammikuun 22. päivänä 2017 Temppeliaukion kirkossa pidettäväs- veteraanit laskivat havuristin ja tisuhteet 29.11.1939. Suomalai- millaan vuonna 1990, jolloin sä musiikkitilaisuudessa. sotainvalidit havuseppeleen. silla ei ollut tykistöä edes niin kuoron jäsenmääräksi kirjattiin lähellä rajaa, jolla olisi voitu am- peräti 107 laulajaa. Mitkä Mainilan laukaukset? pua rajan yli. Suomen rajavartios- Vuonna 1991 kuoron uudek- gin Sotaveteraanikuoro on teh- ta, vanhimman laulajan ollessa Neuvostoliitto kutsui Suomen to kirjasi näkemänsä ja kuule- si laulunjohtajaksi valittiin Arvo nyt varsin runsaasti ulkomai- 103-vuotias, laulun intoa se ei ole edustajat syksyllä 1939 neuvot- mansa pöytäkirjaan. Venäläiset ja Kuikka, jonka aikana kuoron sia esiintymismatkoja, jotka ovat vähentänyt. Päinvastoin - kuoro teluun Moskovaan koskien alue- myös presidentti Jeltsin on vuon- ohjelmistossa tapahtui selkeä lin- suuntautuneet Tukholmaan, kokoontuu edelleen viikkoharjoi- luovutuksia rajan pinnasta ja na 1998 tunnustanut teon valeis- janmuutos. Perinteisten mies- Kööpenhaminaan, Budapestiin, tuksiinsa, joista on tullut merkit- Suomenlahden saarien luovut- kuksi tarkoituksella saada syy so- kuorolaulujen rinnalle tulivat so- Espanjan Fuengirolaan, Lenin- tävä ”henkireikä” laulajille. Arvo tamista. Neuvottelut katkesi- dan aloittamiseen. danaikaiset laulut, joissa on sekä gradiin ja Floridaan. 1990-lu- Kuikan jälkeen sotaveteraani- vat. Paasikivi ja muut neuvotte- vakavaa että viihteellistä. Pohjim- vun lopulla kuoro esiintyi vielä kuoroa on johtanut Reijo Paja- lijat palasivat Suomeen marras- Teksti ja kuva: Pertti Laaksonen maisina syinä ohjelmiston laajen- Israelissa, Lontoossa, USA:ssa ja mo. kuun lopulla. Neuvostoliitto etsi Orimattilan Sotaveteraanit ry:n tamiseen olivat kuoron runsaat Kanadassa. Helsingin Sotavete- Kuoron 30-vuotiskonsertis- syytä sodan aloittamiseksi. Neu- sihteeri esiintymiset, joista mainittakoon raanikuoron toiminta on talti- sa esiintyy myös Espoon Sotave- juhlakonsertit, Kansallisen ve- oitunut myös usealle videolle ja teraanikuoro Kai Vahtolan joh- teraanipäivän esiintymiset, itse- CD:lle, joista viimeisin ”Jumala dolla, Katri Paukkunen, laulu ja näisyyspäivän aaton juhla Temp- ompi linnamme” sisältää 24 sota- Tapio Tiitu, urut. Kuoron histo- peliaukion kirkossa, muut kirk- aikana rintamalla laulettua virttä riikin esittää varatuomari Heik- koesiintymiset, kevätkonsertit, vuoden 1938 virsikirjan, ns. talvi- ki Mälkki. esiintymiset Kaunialan sota- sodan virsikirjan mukaisesti. vammasairaalassa ja Oulunkylän Sotaveteraanikuorolaisten Reijo Pajamo kuntoutuslaitoksessa sekä esiin- ikääntyessä ja laulajarivien har- Kirjoittaja on professori ja tymiset sotaveteraanien omissa vetessa kuoro on vähentänyt jul- Helsingin juhlatilaisuuksissa. kisia esiintymisiään. Vaikka kuo- Sotaveteraanikuoron johtaja Vuodesta 1988 alkaen Helsin- rolaisten keski-ikä on jo 92 vuot-

Tataariveteraanit toimivat Helsingissä

alvisodan syttyessä Suomen kotiutunut Abdrahim haavoittui mille sukupolville konkreetti- Pastori Outi Vainio siunasi sotaveteraani Frans Aulinin. TIslam-seurakunnan jäsen- 23.8.1941 Suur-Perossa. sesti. Seurakuntasalin aulassa on määrä oli vajaa tuhat henkeä. Tal- Abdrahim liittyi seurakun- Pro Patria -taulu, johon on kai- vi- ja jatkosodassa Suomen armei- nan sotaveteraanitoimikuntaan verrettu sodissa kaatuneen 10 ta- jassa palveli 156 yhteisön jäsentä, 1990 ja puheenjohtajana hän on taariveljen nimet. Toisaalla on joista 10 kaatui ja 13 haavoittui. ollut vuodesta 1997 alkaen. Ve- kunniataulu, johon on kaiverret- Islam-seurakunnan naisista otti teraanien perinnetyö on hänel- tu kaikkien sotaan osallistuneen Veteraaneille, puolisoille sotiin osaa lisäksi 17 lottaa. le sydämen asia. Hän on toimi- 173 veteraanin nimet. Vuonna 1987 Suomen itsenäi- nut Punamustarykmentin perin- ja leskille apua kotiin syyden 70. juhlavuonna seura- neyhdistyksen hallituksessa lähes Teksti: Rauno Loukkola kunta perusti sotaveteraanirahas- 20 vuotta. Kuva: Ramil Belyaev, Nuorisoasiainkeskuksen Itä-Hel- ton. Samalla asetettiin sotavete- Suomen Islam-seurakunnan seurakunnan imaami singin osaston kanssa. Yhteistyöl- raanitoimikunta koordinoimaan toimitiloissa veteraaniemme uro- lä on haettu nuorista veteraani- ja johtamaan veteraanitoiminto- työt ja arvostus näkyvät nuorem- en avustamisesta kiinnostuneita. ja. Sotaveteraanitoimikunta liit- Avustajaryhmään valikoituneet tyi 1990-luvun puolessa välissä nuoret puhuvat moitteetonta Keski-Helsingin Sotaveteraanit suomen kieltä ja ovat halukkaita ry:n kerhoksi. Nyt sotaveteraa- ja innostuneita avustamaan vete- nitoimikunta kuuluu Helsingin raaneja, puolisoita ja leskiä. Toi- Seudun Sotaveteraanipiiriin, jon- minnasta on saatu ensimmäisen ka henkilöjäsenenä huomattava kuukauden jälkeen hyvää palau- osa elossa olevista tataariveteraa- tetta. neista on. Kyseeseen tulee Sunnuntaina 6.11.2017 Suo- - ulkoiluapu men Islam-seurakunnan järjestä- - kaupassakäyntiapu mässä juhlassa piiri palkitsi seu- - asiointiapu rakunnan sotaveteraanikerhon - seurustelu nykyisen puheenjohtajan Osman - pienimuotoiset pihatyöt Abdrahim Suomen Sotaveteraa- Aisha Yusuf (vasemmalla) ja Adna Usein toistuvissa avustusteh- niliiton kultaisella ansioristillä. Egeh avustavat Laila Kotirantaa ul- tävissä pyritään osoittamaan aina Abdrahim osallistui jatkosotaan koilussa ja kaupankäynnissä. sama avustaja. Apu on veteraanil- ja hänen joukko-osastojaan olivat Pro Patria -taulun vieressä vasemmalta Osman Abdrahim, piirin pu- le maksutonta. Jos tarvitset apua, mm. Jalkaväkirykmentti 12, Jal- heenjohtaja Pertti Laatikainen, toiminnanjohtaja Rauno Loukkola, Pu- elsingin Seudun Sotavete- soita rohkeasti piirin toimistoon kaväkirykmentti 4 ja Päämajan namustarykmentin perinneyhdistyksen hallituksen jäsen Heikki Lind- Hraanipiiri on käynnistänyt 050 441 4703 tai 050 441 4704. Tiedusteluosasto 2. Kersanttina bohm ja Suomen Islam-seurakunnan puheenjohtaja Atik Ali. yhteistyön Helsingin kaupungin 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 47

Ruokolahden vuoro järjestää ”Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto” kirkkopyhä äin joulun lähestyessä palaa tamies pyysi alikersanttia huu- poltellen, joulua viettävä suoma- Nmieleeni edesmenneen op- tamaan muutaman kymmenen lainen ja ateistisen maan sotilas, unsaslukuisesti saavuttiin kosodan sankarivainajien muis- pi-isäni ja ystäväni, sotakamreeri metrin päässä olevaan viholli- poltellen tupakkansa loppuun, ja Rjälleen elokuussa ympäri Ete- tomerkille. Siellä pidettiin vielä Erkki Vitikaisen muistelema so- sen asemaan: Noustaan penkal- laskeutuivat poteroihinsa. Vaik- lä-Karjalaa Ruokolahdelle, jon- lyhyt hartaus, niin kuin Ruoko- tajoulu. Erkki ei muistanut oliko le ja poltetaan rauhan savut. Ali- ka linjan molemmin puolin oli ka kirkonmäki on monille tuttu. lahdella on tapana. jouluyö -42 vai -43, mutta näin kersantti huusi. Vastaus tuli heti: useita miehiä ”vihaamassa toisi- Maalasihan Albert Edelfelt tääl- Ruokailuun ja päiväjuhlaan hän kertoi. Nouse sinä ensin. Uhkarohkea so- aan”, kukaan ei ampunut. lä yhden pääteoksistaan ”Ruoko- siirryttiin muutaman kilometrin Olin vuorollani vartiossa jou- tamies nousi penkalle seisomaan Maassa rauha ja ihmisillä hyvä lahden eukkoja kirkonmäellä”. päähän Jaakkiman kristilliselle luyönä. Viereisessä poterossa kyy- ja sytytti tupakan. Hetken kulut- tahto - oli jouluyö. Messun aloitti ristisaatto. Päivän opistolle. Juhlalounaan jälkeen rötti vasta linjaan tullut nuori tua linjan toisen puolen montus- evankeliumi lähimmäisenrak- siirryttiin juhlasaliin. sotamies opastajanaan venäjän- ta kiipesi penkalle sotilas ja sy- Pertti Nieminen kaudesta sopi hyvin veteraanien kielen taitoinen alikersantti. So- tytti tupakan. Siinä he seisoivat kirkkopyhään. Messun jälkeen Teksti ja kuva: Raili Leino seppelpartio laski seppeleensä jat- Veteraanitammi symboloi voimaa appeenrannan Sotaveteraa- Lnit ry:n aloitteesta istutettiin Lepolan hautausmaalle veteraanitammi. Samaisessa aloit- teessa toivottiin, että nimetön veteraanihauta-alue nimettäisiin Veteraanilehdoksi. Alueen maa- merkkinä toimii valaistu, mustas- ta graniitista valmistettu muisto- paasi, jossa on veteraanien hopeisen tammenlehvän lisäksi teksti ”SOTIEMME VETERAANIT 1939-1945”. Tammi istutettiin sen läheisyyteen. Tammi symbo- Seppelpartio lähdössä, vas. sotainvalidi Pentti Pulkkinen, lotta Helli loi voimaa, jota veteraanit osoit- Halonen, partiolainen Samu Ravantti, sotilaspoika Erkki Luukkonen ja tivat sodissa. Istutustilaisuudessa lotta Ester Hämäläinen. Ruokolahdella lasketaan seppeleet kahdelle olivat läsnä muutkin veteraanijär- muistomerkille. Kirkkopihassa on yli kahdensadan jatkosodan sanka- jestöt. rivainajan hautapaikka ja vastapäisellä vanhalla hautausmaalla talvi- Teksti ja kuva: Raili Leino sodan sankarihauta, jossa lepää 90 sankarivainajaa. Molemmat muistomerkit ovat taiteilija Ilmari Virkkalan suunnittelemat. Ensimmäisenä lapioi taimen juurelle multaa Kauko Kauppi.

Hangossa vietettiin itsenäisyyspäivää tavallista juhlavammin

oulukuun 4. päivä 1941 ei ollut mikä Sitten seurasi paraatikatselmus. Pe- kunnista koottujen ruotsinkielisten re- Jtahansa päivä Hangon kaupun- rusjoukon muodostivat Uudenmaan serviläisten lisäksi siis myös noin 800 gin pitkässä historiassa. Ei myöskään prikaatin asevelvolliset ja sitä komensi miehen suuruinen ruotsalainen vapaa- 6.12.2016 ollut ihan tavallinen itse- komentaja Jörgen Engroos. Paraatia ehtoispataljoona. näisyyspäivä. Tuona päivänä vietettiin oli vastaanottamassa hankolainen so- Todellista historian siipien havinaa maamme 99. itsenäisyyspäivää Han- taveteraani Ragnar Holmström, kau- oli ilmassa, kun sen vaiheista kertoi gossa tavallista juhlavammin. Teemana punginjohtaja Denis Strandell ja pri- everstiluutnantti Anders Grafström. oli kaupungin 75 vuotta sitten tapah- kaatin komentaja, kommodori Kjell Hänen isänsä oli toiminut komppani- tunut vapautuminen neuvostomiehi- Törner. Holmström oli aikanaan tais- an päällikkönä tuossa pataljoonassa ja tyksestä. Suomi oli joutunut talvisodan tellut juuri Hangon rintamalla. Grafström kertoi hänen muistoistaan. rauhassa vuokraamaan Hankoniemen Kaupungintalon juhlasalissa pide- Samalla Grafström esitti juhlayleisölle alueen Neuvostoliitolle sotilastukikoh- tyssä kaksikielisessä juhlassa kuultiin myös ruotsalaisten vapaaehtoisten pe- daksi 30 vuodeksi. monenlaisia musiikkiesityksiä ja ter- rinneyhdistyksen Svenska Finlandsf- Itsenäisyyspäivän vietto alkoi juma- vehdyksiä. Kaupungin puolesta ter- rivilligas Minnesföreningen’in terveh- lanpalveluksella ja sitä seurasi seppelei- vehdyssanat esitti valtuuston puheen- dyksen. den lasku sankarihaudoille. Sitä ennen johtaja Sture Söderholm, puolustus- Melkein koko päivän kestäneet juh- nostettiin lippu salkoon kahdessakin voimien tervehdyksen esitti puolestaan lallisuudet kahvituksineen keräsivät paikassa ja noudatettiin samalla jou- kommodori Törner. sankan yleisöjoukon. Se oli näkemään- lukuun 4. päivän 1941 kaavaa. Silloin Juhlapuheen piti sotahistorioitsija sä ja kuulemaansa tyytyväinen. kaupungin vapauttamisen kunniaksi Carl-Fredrik Geust. Siinä hän loi kat- lipun nostivat sekä ruotsalaisten vapaa- sauksen Hangon sotatapahtumiin ja Teksti: Esko Vuorisjärvi ehtoisten muodostaman pataljoonan asetti ne laajempaan, koko sotaa koske- Kuva: Petra Vuorisjärvi Kaupunginjohtaja Denis Strandell (vas.) ja sotave- miehet että suomalaisten taistelujouk- vaan kehykseen. Hangossa taisteli suo- teraani Ragnar Holmström. kojen edustajat. malaisten, pääosin Länsi-Uudenmaan

IB Race&Mec Konnekuljetus Oy Kokkola Konnevesi

Kymen Teollisuuskoneistus Oy Kallantie 11 Kouvola Puh 017 364 2211 48 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen

Kirjat Rannikkolinnakkeet suojasivat Suomen itsenäisyyden säilymisen ratkaisivat tsaarin Pietaria talvisodan taistelijat ja - onni Enqvist Ove ja Pakola Jo- Mikä näiden monivaiheisten lin- Kimmo Rentola: Stalin ja 1939, 1944 ja 1948 yhteen ja tar- se sitten palveli kuitenkin Suomen hanna (toim.): Suomenlahti noitustöiden merkitys loppujen lo- Suomen kohtalo 1939-1944- kastella Suomen kohtaloa noin kol- etua Stalinin seuraajien kanssa, aina Pietarin suojana, Docendo puksi oli, sitä emme saa koskaan tie- 1948-1950, ISNB 978-951-1- mena kriittisenä ajankohtana Stali- Neuvostoliiton hajoamiseen saak- Jyväskylä 2016 tää. Sota ratkaistiin aivan muualla, 27538-1, Otava, Keuruu 2016, nin silmin on tervetullut ja jännit- ka. ja rakennetut laitteet ja kalusto jäi- 240 s. tävä näkökulma. Kirjassa on toki Yksi tekijä jää Rentolan tutki- Yli 300-sivuinen kovakantinen, hy- vät pääosin täysin käyttämättä. uuttakin tietoa Stalinin ratkaisu- muksessa kiistattomaksi. Stalin vin taitettu, hienoja karttoja ja au- Hyvin mielenkiintoista antia Talvisodan rauhasta, jatkosodan jen taustoista perustuen venäläisiin otti huomioon kaikissa talvisodan tenttisia valokuvia tarjoava suuri- ovat kirjan Viron Suomen puoleis- rauhasta, kevään 1948 yya-sopi- tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen jälkeisissä ratkaisuissaan sen sodan kokoinen kirja herättää heti käteen ta rannikkoa, Suomen luovutettua muksesta ja kaappausuhasta on kir- lähteisiin. Se lienee monelle jo en- opetukset. Suomi olisi kaikissa so- otettaessa kunnioitusta perintei- Karjalan kannasta sekä Venäjän joitettu monta kirjaa ja tutkimusta. tuudestaan tuttua, että Stalinin ja tilaallisissa konflikteissa vakavas- siä painettuja kirjoja harrastavassa puoleista Suomenlahden eteläran- Vuosi 1950 liitettynä vielä samaan Neuvostoliiton Suomea koskeviin ti varteenotettava vastustaja. Sitä sotahistorian tutkijassa. Siinä val- nikkoa koskevat osiot. Viron puo- sarjaan on useimmille outo kyt- ratkaisuihin vaikuttivat maailma- Rentola ei erikseen sano - koska asia miiksi subjektiivinen lähtökohta lella Naissaari on avautunut erittäin kentä ja vähäiseen osaan se jää prof. poliittiset tapahtumat. Ne osuivat on sanomattakin selvä - että talviso- tälle kirja-arvioinnille. mielenkiintoiseksi matkailukoh- Kimmo Rentolan uusimmassa kir- Suomen kannalta onnekkaasti sel- dan ja jatkosodan taistelijat takasi- Ove Enqvist ja Johanna Pakola teeksi, ja rannikkotykistöväki suun- jassakin, vaikka kirjan nimeen se laisiin hetkiin, että Stalinin oli pak- vat Suomen itsenäisyyden. tämän kirjan toimittajina ja myös taa ensi kesäkuun retkensä Inoon, on päässytkin. Kysymyksessä oli alko tehdä nopeasti päätöksiä juuri Kirjaa “Stalin ja Suomen kohta- artikkelien kirjoittajina ovat kovan Krasnaja Gorkaan (Yhinmäki) ja kaneen Korean sodan aiheuttama sen hetken tilanteen valossa saavut- lo” lukee kuin parasta jännitysnäy- luokan ”taistelijapari”! Kronstadtiin. levottomuus tulevasta maailman- taakseen edes osan niistä tavoitteis- telmää. Tekstin kruunaa vähän sar- Ove Enqvist on rannikkotykis- Itsenäistynyt Suomi ja sen veljes- poliittisesta kehityksestä. Neuvos- ta, joita oli päämääräkseen asetta- kasmiin taipuva tyylilaji. Se on pai- tön ja rannikkopuolustuksen his- kansa Viro saivat entiseltä isännäl- toliiton yksinvaltias Josif Stalin ei nut. kallaan, kun käsitellään Stalinin torian tutkija. Yleisesikuntako- tään Venäjän ”huomenlahjana” osin osannut oikein päättää, miten suh- Rentola kirjoittaa, että yya-so- omaksumaa kuvaa Suomesta. mentajan ura ja kokemus, väitös so- keskeneräisen mutta hyvin kehittä- tautua Suomeen. Sen hän näki yh- pimus, joka oli Suomen kanssa “ke- tatieteissä, vuosikausien toiminta miskelpoisen rannikkopuolustus- dessä vaiheessa jopa liittolaisenaan, vyempi” kuin muiden Neuvosto- Esko Vuorisjärvi rannikkotykistön perinnetyössä, järjestelmän. On aivan ilmeistä, että jos sota Euroopassakin vielä puh- liiton länsinaapureiden kanssa, oli Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori siinä hänen ansioluetteloaan. Ah- yksi Neuvostoliittoa, imperialisti- keaisi. tehty vain väliaikaiseksi ja Stalin ja sotahistorioitsija kera työskentely tietokirjailijana ja sen tsaarin Venäjän perillistä häirin- Rentolan oivallus kytkeä vuodet aikoi “iskeä” myöhemmin. Hyvin toimittajana on tuottanut yli kak- neistä tekijöistä olivatkin Suomen sikymmentä Suomen rannikkopuo- ja Viron suunnitelmat sulkea Suo- lustukseen liittyvää teosta. menlahti Hangon ja Osmussaaren Johanna Pakola on tietokirjai- sekä Mäkiluodon ja Naissaaren/Ae- lija ja tutkija. Hän on kirjoittanut gnan rannikkotykistöllä ja miinoit- Suuren isänmaallisen sodan jälkikäteen luotu käsikirjoitus toistakymmentä rannikkolinnak- teilla. Vaikka Pietarin ”perillinen” Irincheev, Bair: Kannaksen hän ei liene mitään ihmettelemistä. rin Operaation” jälkeen jatkokäs- keiden, majakkasaarten, merenku- Leningrad ei enää ollut Neuvosto- suurtaistelut kesällä 1944 Tämmöistähän kriittinen tutkiske- kynsä saanut puna-armeija ei pääs- lun ja saariston historiaa käsittele- liiton pääkaupunki, sen turvallisuus lija on havaitsevinaan omaa sotahis- sytkään Viipurista suoraan länteen. vää kirjaa. On perehtynyt erityisesti huolestutti. Taustalla oli kuitenkin venäläisin silmin, Minerva toriaammekin selaillessaan. Irincheevin käyttämä nimi ”tiedus- linnake- ja majakkasaarten kult- suurempi kysymys jo kaukaa men- Kustannus Oy, 2016 Kirjoittajan olisi selvästi ollut teluhyökkäys” on huono selitys pu- tuurihistoriaan ja rannikkolinnak- neisyydestä: kysymys Itämeren her- Heti alkuun suosittelen kaikille syytä vähentää kuvausta suoma- na-armeijan epäonnistumiselle Ki- keisiin. Ansaitsee hatunnoston tie- ruudesta. Ja taas siellä kummitteli Suomen kohtalon kriittisestä vai- laisen osapuolen toiminnasta, kun visillan salmen ylityksessä. Tien- tysti ihan sukupuoleen katsomatta, vihollisena Saksa! Eikä ihan syyttä, heesta, Kannaksen 1944 suurtais- kerran kirjan nimikin viittaa ”venä- haaran taistelun nimellä kulkevasta mutta herättää kieltämättä mielen- kuten me jälkiviisaat tiedämme. teluista kiinnostuneille tämän kir- läiseen” näkökulmaan. Suomalais- 22.-25.6.44 kulminoituneesta kah- kiinnon. Mistä on lähtöisin tämän jan lukemista. Kirjan kirjoittaja on ten toimintaa kuvaavissa osuuksissa den puna-armeijan divisioonan yri- luokan mielenkiinto ja sen tuotta- Summa summarum tunnettu ja tunnustettu venäläinen hän ei ole parhaimmillaan. Petty- tyksestä tuli meidän ensimmäinen ma työpanos? Kaiken kaikkiaan tässä on kysees- sotahistorian tutkija, tuottelias kir- myksen tuottaa myös kirjan keskel- selvä torjuntavoittomme. Siihen, Entä muut kirjoittajat? Asial- sä hyvin merkittävä tietokirja. Se jailija ja matkaopas sotahistorialli- le sijoitettu kuvitus, joka ei tässä Kivisillan salmeen, jota Irincheev la on ollut jo esiteltyjen lisäksi, jot- ei ole mikään ”kiehtova lukuko- silla matkoilla lähinnä juuri Karja- kirjassa liity tekstiin mitenkään. jostain syystä kutsuu toistuvasti ka toimitustyön ohella ovat myös kemus”, koska sitä varmaan harva lan kannaksella. Suurin osa kuvista on kaikkien saa- ”Saimaan kanavaksi”, pysähtyi pu- merkittäviä kirjoittajia, kaikkiaan jaksaa kerralla lukea läpi. Ennem- Jo esipuheessaan kirjoittaja va- tavilla olevia, yhdentekeviä SA-ku- na-armeijan hyökkäys lopullisesti. 14 muuta oman alansa kirjoittajaa, minkin siihen kannattaa paneutua litettavasti tunnustautuu Venäjän via. Harvat Puna-armeijan kuvat Siis lopullisesti! joista kaksi on venäläisiä ja yksi vi- jaksoittain ja aihepiireittäin huo- nykyisen, ”virallisen” sotahistoria- ovat enimmäkseen muista yhteyk- Tämän ensimmäisen selkeän rolainen. Ove Enqvist on itse tuot- lellisesti. Kirjan hyvä sisällysluet- tulkinnan airueeksi. Neuvostolii- sistä tuttuja. Tässä ihmettely koh- torjuntavoittomme jälkeinen his- tanut lähes neljänneksen. telo auttaa lukijaa orientoitumises- ton tarkoitus ei sen mukaan suin- distuu lähinnä kustantajan suun- toria onkin sitten vertahyytävää Kirja avaa lukijalle 1. maailman- sa. Sitten se toivottavasti palvelee kaan ollut valloittaa Suomea 1944! taan. Miksi mentiin rima näin ma- tarinaa, siis puna-armeijan näkö- sotaa edeltävät tsaarin Venäjän var- omistajaansa arvoisellansa paikalla Tämä lienee osa ”Suuren Isänmaal- talalla? Blair Irincheevillä kun olisi kulmasta. Alkavassa Tali-Ihanta- sin sekavat ja monivaiheiset toimet hyllyssä pidettävänä hakuteoksena, lisen Sodan” jälkikäteen luotua kä- tunnetusti ollut mahdollisuus tar- lan suurtaistelussa ei mikään oi- pääkaupunkinsa Pietarin puolusta- jonka voi sieltä ottaa tarkempaan sikirjoitusta. Siihen koskeminen jota kirjaan runsaasti mielenkiin- kein sujunut annettujen selkeiden miseksi. Rahaa näihin hankkeisiin, tutkiskeluun, tilanteen mukaan. lienee nykyään Venäjällä lähes kri- toista puna-armeijan kuva-aineis- käskyjen mukaisesti, ja Irincheevin joista suurin osa näyttää jääneen minalisoitu. toa. Siis sotaa ”venäläisin silmin”. raportoimat tappioluvut ovat kar- keskeneräisiksi sodan sytyttyä, on Göran Lindgren Bair Irincheevin kirja herättää Armeijamme päätehtävä Kan- meita. Sama jatkuu Äyräpäässä ja täytynyt kulua käsittämättömiä Kirjoittaja on sotahistorian hyvin ristiriitaisia tunteita. Se on naksella 1944 oli pääpuolustus- Vuosalmella. Puna-armeija hakkaa määriä! Työt jatkuivat sodan sytyt- harrastajatutkija ja opas erinomainen uusi pala siihen ”pe- linjan ja sen tukilinjan, VT-linjan päätä seinään tappioista piittaamat- tyä vielä pitkään ja jälkeäkin syntyi. sotahistoriallisilla retkillä. liin”, jossa koetamme yhdessä ve- pettämisen jälkeen joukkojen ve- ta. Mutta kun ei! Ei tästä edemmäs! näläisten tutkijoiden kanssa hah- täminen mahdollisimman taiste- Jostain on viimein löydetty ne aseet mottaa, mitä Karjalan kannaksella lukuntoisina vihollista viivyttäen ja se peräänantamattomuus, jolla vi- 1944 todella tapahtui. On se vaan ja kuluttaen Kannaksen viimeisel- hollisen tunkeutuminen maaham- niin, että ”näkökulma härkään le puolustuslinjalle, VKT-linjalle. me pysäytetään Kannaksella. Ja sen muuttuu kummasti, kun siirtyy Se kyllä onneksemme onnistui var- jälkeen Laatokan Karjalassa ja Ilo- katsomosta härkätaistelun areenal- sin hyvin. Irincheevin raportoimat mantsissa. Torjuntavoitto avaa osal- le”! On erittäin terveellistä harjoit- puna-armeijan tappioluvut jo en- taan meille tien rauhaan, ja itsenäi- taa tällaista näkökulman vaihtoa! nen ratkaisutaisteluja vahvistavat syys säilyy. Vastapuolen toiminnan ymmärtä- tämän. Viimeiseen taistoon käyvä mistä ei tarvitse kavahtaa, koska sen puna-armeija ei juhannuksen 1944 Göran Lindgren ei tarvitse merkitä sen hyväksymis- alla ollut enää ollenkaan parhaassa Kirjoittaja on sotahistorian tä. terässään, vaikka voimaa vielä riit- Kirjassa on lukuisia kohtia, jois- tikin. harrastajatutkija ja opas sa harrastajatutkijakin löytää selviä Kun vereksiä suomalaisia jouk- sotahistoriallisilla retkillä. virheitä, epätarkkuuksista puhu- koja sitten alettiin saada lisää Kan- mattakaan. Yleinen tendenssi näyt- nakselle, voimasuhteet muuttuivat, tää olevan, että vihollinen kuvailee niin määrällisesti kuin laadullises- suomalaisten vastarinnan raivok- tikin. Puolustuksemme alkoi pitää kaaksi, linnoitteet järeiksi ja omat Viipurin katastrofaalisen menetyk- tappiot vähäisiksi. Mutta siinä- sen jälkeen. Onnistuneen ”Viipu- 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 49

”Kunnioita mennyttä ja usko tulevaisuuteen!”

Soilikki Suoranta, Lottatoi- Heillä oli paljon erilaisia työteh- Vaasan Lottaperinneyhdistys ry Siinä on paljon valokuvia ja myös mintaa Vaasassa vuosina täviä: muonitusta, toimistotyötä, - Lottatraditionsföreningen i Vasa täydelliset jäsenluettelot Vaasan 1919-1945, Vaasan Lottape- ilmavalvontaa, keräyksiä... Lotat rf. perustettiin 19.9.2001. Kirja suomen- ja ruotsinkielisistä lotis- rinneyhdistys ry 2016 huolehtivat kuolevista ja järjestivät Vaasan lotista on tärkeä dokument- ta. Kirja ”Lottatoimintaa Vaasas- heidän viimeisen matkansa kotiseu- ti ennen kaikkea siltä ajalta, jolloin sa vuosina 1919-1945” kertoo lotti- Lotta-liike, jonka nimi ”Lot- dun sankarihautaan. maamme tulevaisuus oli uhattuna. emme uhrautuvasta kamppailusta ta Svärd” on peräisin Vänrik- Eikä lottiakaan armahdettu. Lä- Kirjassa 24 lottaa kertoo kokemuk- isänmaan hyväksi ja on arvokas tuki Stoolin tarinoista, perustettiin hes 700 uhrasi elämänsä isänmaan- sistaan, mutta voimme myös tutus- levaa tutkimusta ajatellen sekä kii- 12.9.1921, mutta jo vapaussodan sa puolesta, mutta heidän väsymät- tua lottien historiaan, toiminnasta tos lotille. aikana monet naiset osallistuivat tömien uurastustensa ansiosta 100 kertoviin pöytäkirjoihin ja pikku- Kirjaa voi tilata Vaasan Lottape- suojeluskuntien toimintaan, hoiti- 000 miestä vapautui rintamalle lottien toimintaan. Nils-Erik Ny- rinneyhdistyksestä: t.harjunpaa@ vat haavoittuneita, salakuljettivat puolustamaan synnyinmaata. Suu- kvist kertoo pommituksista talvi- netikka.fi, puh. 050 511 7284. aseita ym. rimmillaan Lotta Svärd -järjestöön sodan aikana (ote ”Vaasa 105 Vasa” Hinta 30 € + postituskulut. Lehdet kirjoittivat 1920 ja 1930 kuului n. 240 000 naista, joista -kirjasta) ja Tuulikki Vuorinen ku- -luvuilla Lotta Svärd -järjestön toi- 1 480 Vaasassa. Sotien jälkeen lak- vailee sotasairaalan toimintaa. Tuula Harjunpää minnasta, mutta talvi- ja jatko- kautettiin suojeluskunnat ja Lotta Kaksikielisen kirjan tiedot on Vaasan Sotaveteraanipiirin sodissa lotat saivat tulikasteensa. Svärd 23.11.1944. koottu saatavissa olevista lähteistä. toiminnanjohtaja

Sotaleskien ja -orpojen historia kirjaksi Kaatuneitten Omaisten Liitto Liitto perustettiin 1946 autta- päiviin saakka. Talvisodan jälkeen kasti. Liiton perinteinen, vuosittain holm. Hän toimi puheenjohtajana 70 vuotta, Hannu Välimäki maan sodassa omaisensa menettä- sotaleskien avustustoimintaa hoiti järjestettävä tapahtuma on Valta- vuosina 1946-1982. – Jarkko Kemppi, ISBN 978- neiden ja varsinkin heikossa ase- merkittävästi Suomen Aseveljien kunnalliset Hengelliset ja Kulttuu- Kirjan tilaustiedot: 952-301-079-6, 303 sivua, ku- massa olleiden 30 000 sotalesken liitto. ripäivät. Päiviä on järjestetty vuo- Kaatuneitten Omaisten Liitto vitettu. Bookwell Oy, Porvoo sosiaalista ja taloudellista tilan- Historiikissa on selvitys sotales- desta 1957 lähtien. ry: puh. 09 8562 0061, pirjo.tolva- netta. Vuosikymmenien saatossa kien eläkkeistä ja eduista sekä eri Liiton historian merkittävimpiä [email protected] 2016. liitto on huolehtinut mm. sotales- aikoina olleista avustusmuodosta vaiheita oli sotaorpojen mukaantu- Kirjan hinta: 30,- + postitusku- Kaatuneitten Omaisten Liitto jul- kien edunvalvonnasta, koulutuk- ja avustajista. Liiton järjestötyötä, lo toimintaan 2000-luvulla. lut 5,70. kaisi historiateoksen liiton 70-vuo- sesta, kurssittamisesta, virkistyk- tiedottamista, varainhankintaa ja Liiton pitkäaikaisin puheenjoh- tisesta toiminnasta. sestä ja kuntoutuksesta aina nyky- niiden onnistumisia kuvataan tar- taja oli valtioneuvos K.A. Fager- Kolmelta veteraaniyhdistykseltä yhteinen historiikki Sotavuosien yhteishenki veteraanien järjestötyöstä ja jälleen- jolloin Ilomantsissa käydyt itsenäi- kentelivät yhteisvoimin ja vapaaeh- joista otetuilla lainauksilla. Ottei- jatkuu Ilomantsissa rakentamisesta Ilomantsissa. Kir- syystaistelut olivat vähäisiä, mut- toisesti auttaakseen vaikeammassa ta on otettu sotakirjeistä, -päiväkir- jan on kirjoittanut ilomantsilainen ta muualla maassamme käytyihin tilassa olevia veteraaniveljiä ja -si- joista ja eri tilaisuuksissa pidetyistä Kolmen ilomantsilaisen veteraani- Jorma Ikonen joka alkutekstissään taisteluihin osallistuttiin runsain saria. Myöskään naisten uhrauk- puheista ja kuvauksista. Kirjassa yhdistyksen kustantama teos ”Tei- kertoo työn olleen hänelle opettava joukoin. Talvisodan raakuuden sia ja saavutuksia ei kirjan sivuilta on kerrottu myös viiden sodan käy- dän nyt vuoronne on” - kertoo ja liikuttavakin kokemus. Ilomantsi koki sodan ensimmäi- ole unohdettu. Veteraanityö jatkuu neen ilomantsilaisen elämänker- itäisen rajakuntamme Ilomantsin Kirjan alkuosassa kuvataan it- sestä päivästä alkaen. Raskaan edelleen laajalla rintamalla. Vete- ta, joukossa mm. tanskalaisessa so- sotahistoriasta, sodan jälkeisestä senäisyytemme aikakautta 1917, rauhan ehdoissa Ilomantsi menet- raanit ovat jaksaneet oman järjes- tasairaalassa kuolleen lotta Hanna ti kolmanneksen pinta-alastaan ja tötyönsä lisäksi osallistua näkyväl- Ikosen ja ilomantsilaisen Manner- punakynällä karttoihin vedetty ra- lä tavalla Ilomantsin jälleenraken- heimin-ristin ritari Onni Määttä- jalinja vaihteli tulkitsijan mukaan tamiseen erityisesti kunnallisessa sen elämänkaaret. jopa kolme kilometriä. Jatkosota päätöksenteossa ja sen rinnalla. Kirjan kuvituksesta on pääosin oli ilomantsilaisille erittäin raskas Kirjassa kuvataan kaikkien kol- vastannut ilomantsilainen Matti ja kulminoituu oman Ilomantsin men veteraanijärjestön yhteenlas- Kallio. alueen suurtaisteluun. kettua 175 vuoden toiminta-aikaa Kirjassa on 192 sivua. Teoksen Kirjan henkilöhistoria kertoo yhdessä ja erikseen. Naisjärjestö- lopussa olevan lähdeaineiston laa- ilomantsilaisista, joista osa joutui jen arvokasta toimintaa ei ole myös- juus ja henkilöhakemistoon kirja- lähtemään sodan jaloista jopa kol- kään unohdettu. Kevyempää ker- tut yli 500 nimeä kertovat kirjoit- melle evakkomatkalle. Teos sisäl- rontaa ovat järjestöjen sodanjäl- tajan huolellisesta paneutumisesta tää mm. sotilaan päiväkirjakuvauk- keiset tapahtumat kokouksineen, teoksen tausta-aineistoon. Työs- sen ilomantsilaisten evakkoon läh- tapahtumineen ja matkoineen. Jär- sään hän on onnistunut. Kirja on döstä talvisodan syttyessä, kuinka jestöjen moninaista yhteistyötä on kerronnaltaan sujuvaa ja aukotonta omat kodit pantiin palaamaan ja kuvattu runsaaksi. Poikkeuksel- ja näin myös lukijansa mukaan tem- vauhkoontunutta karjaa koottiin lista järjestöjen yhteenkuuluvuutta paavaa. lähiseutujen metsistä. kuvaa hyvin se, että ne olivat yhteis- Kirjaa on saatavana Ilomantsin Sodanjälkeistä elämää Ilomant- tuumin ajamassa maamme eri vete- kirjakaupasta, puh. 013 881 844 tai sissa voidaan tulkita yhtenäisyyden raanijärjestöjen yhdistymistä, jos- [email protected] ajaksi. Kolme veteraanijärjestöä, kin siihen ei vielä ollut valmiutta. Kirjan kirjoittaja Jorma Ikonen joulukuun alussa Ilomantsissa järjeste- Ilomantsin Sotaveteraanit, Sotain- Kirjan yleissisältöä on herkällä Teksti: Risto Alanko tyssä historiikin julkistamistilaisuudessa validit ja Rintamaveteraanit työs- tavalla sävytetty suorilla eri asiakir- Kuva: Matti Kallio

Rakkaus, läheisyys ja ilo kannattelevat Veikko Leivo: Pyhärannasta vissä, aliupseerikoulussa, upseeri- määrätietoisella työllä ja neuvok- maailmalle, ISNB 978-952- koulussa, Lapin sodassa ja lopuksi kuudella edennyt arvostettuun ase- Rovaniemen sotavateraaniyhdistys 93-7767-1, Saarijärven Offset varusmiespalveluksessa. Myös asemaan. 2016, 337 sivua. kätkentä saa pienen sivujuonteen. Kirjan lopussa Veikko Leivo toivottaa kaikille jäsenilleen Kirjan merkittävin osuus on per- summaa: Isänmaastani Suomes- Pyhärannassa syntynyt Veikko Lei- heen, työelämän ja uran esittelyä ja ta olen ajatellut koko elämäni, että vo kertoo kirjassa sukunsa tarinaa käsittelyä sekä Veikko Leivolle mie- niin kauan kuin pieni Suomen kan- ja tukijoilleen hyvää Joulua isovanhemmistaan lähtien. Kirja luisan varallisuuden kartuttamisen sa asuu niemellään yhtenäisenä, kuljettaa lapsuuden ja nuoruuden analysointia. niin kauan säilytämme itsenäisyy- ja onnellista läpi höysteenä hyvät jutut ja yksi- Veikko Leivon läheisille kirja luo temme. tyiskohdat. Sota-aikaa Veikko Lei- erinomaisen kuvan sotaveteraanis- Suomi 100 v juhlavuotta 2017! vo kuvaa alokkaana, rintamatehtä- ta, joka vaatimattomista oloista on 50 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen

Rakennusliike Varte Oy KORIAN PÖLKKY Kouvola PK-Insinööritoimisto Oy Kouvola

Kymenlaakson Jäte Oy GC Guaranty Cranes Oy Autosalpa Oy Kouvola

Insinööritoimisto Betola Oy Kuopion Talokeskus Oy Kuopio Kuopio Makeplan Oy Kuopio Rakennussuunittelutoimisto Kuljetusliike Ipa-Pesu Oy Sormunen&Timonen Oy Kari Pohjolainen Ky Lahti Kuopio Syväniemi Koneurakointi www.karirakenne.fi HL-Elec Oy Jorma Lääveri T:mi Lahti Nastola

Taloushallinta Leiska Oy Lai-Teräs Mäkinen Ky Kasit Oy Laihia Lahti Laihia www.laiteras.fi Automaalaamo Kuorma-autohuolto Conexpress Oy Jukka&Hytti Oy M. Pasanen Ky Lappeenranta Lappeenranta Rauha

Hyvää Jouluu Sotaveteraaneille Putkiliike P. Nuora Oy AH-Rakenne Häyrinen Ky Lappeesta! Lempäälä Loviisa

Automaalaamo J. Kaitainen Ky Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Miehikkälä Ilkka Pesonen Ky Mynämäeltä! Mikkeli

Octomeca Oy MH-Metalli Heikkonen Ky Laattatyö Wikman Oy Naantali Nokia Nokia

Hinaus&Kuljetus AM-Suunnittelu Oy Kuljetus A. Taponen Oy Nokia Pusula R. Oksman Oy Nurmijärvi

Comarcon Oy Felox Finland Oy Nurmijärvi Oulu

OMP Konepaja Oy Virtasen Maalitehdas Oy Työkuja 5, 21600 Parainen Oulu puh. 02-454 4500

Naficon Liitin Oy Urakoitsija Kari Mynttinen Oy Johnson Metall Ab Nauvo Perniö Pirkkala

Kuninkaantien Liikenne Oy Porvoo Vartioliike Edström Oy Ab Jeti-Sähkö Ky Perinteitä kunnioittaen! Porvoo Porvoo www.kuninkaan.fi

NC-Taso Oy Kuljetusliike Timo Tuominen Pyhäsalmi Pälkäne 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 51

Kirjat ”sillä jos sinä tunnustat Valokuva sodassa suullasi Jeesuksen Herraksi Neuvostosotilaat, neuvos- tolaiset sotavangit. Valokuva toimi Kirja on kurkistus sodan realis- ja uskot sydämmessäsi, toväestö ja neuvostomaa myös aseena: Neuvostoliittoa esitte- miin. Suurelle osaa kansasta kuvat suomalaisissa ja saksalaisissa levillä erityisillä propagandakuvilla ovat ennen näkemättömiä. Kuvien että Jumala on hänet sotavalokuvissa 1941 – 1945, muokattiin asenteita sodankäynnil- karuus on tehokas muistutus sodan Olli Kleemola / Sigillum, le edulliseksi. kauheuksista. Voi veikata, että ku- Valokuva sodassa -kirja avaa nä- via tullaan käyttämään tänäänkin kuolleista herättänyt, ISBN 978-952-7220-00-9, Ota- kymän sotavalokuvien Neuvosto- propagandistisissa tarkoituksissa van kirjapaino, Keuruu 2016, liittoon. Millainen – tietoisesti teh- mm. sosiaalisessa mediassa. Kirjan niin sinä pelastut” Sidottu , 335 s., 150 kuvaa. ty ja tahattomasti taltioitu – mie- kirjoittaja valmistautukoon keskus- likuva Neuvostoliitosta paljastuu teluun. Sekä kansallissosialistinen Saksa yksityisistä ja propagandakäyttöön Kirjaa on saatavana kustantajal- Room. 10:9 että Suomi kävivät vuodesta 1941 otetuista valokuvista? Millaista sata: [email protected] tai puh. 050 alkaen sotaa Neuvostoliittoa vas- nomaa kuvilla pyrittiin välittämään, 365 9955 sekä Sotaveteraaniliitos- taan. Sotilaat tallensivat sotaretken- ja miten se muuttui sodan kestäessä? ta, puh. 09 6126 2016. Kirjan hinta sä aikana kokemaansa ja näkemäänsä Mikä sai sotilaat ja propagandaku- on 39,90 €. valokuviin, joiden aiheiksi päätyivät vaajat kuvaamaan tiettyjä aiheita, eksoottiseksi mielletyn Neuvosto- ja mitä aiheita ei taltioitu? Millaiset Antti Matilainen liiton eri alueiden näkymät, paikalli- kuvat pääsivät julkisuuteen ja mitkä Kirjoittaja on Sotaveteraaniliiton set ihmiset, elinolot ja neuvostoliit- jäivät sensuurin haaviin? viestintätoimikunnan jäsen

Uusi teos suomalaisesta radiotiedustelusta Sanomansieppaajia ja koo- Ruotsiin siirtyi tuolloin myös laisen matkustajakoneen Suomen- dinmurtajia: Suomen radio- suomalaisen radiotiedustelun suuri lahdella. Kone oli tulossa Tallin- tiedustelu sodassa nimi, Reino Hallamaa, joka siirtyi nasta Helsinkiin. Lehtonen, Lauri – Liene, Timo Ruotsista edelleen Ranskaan ja siel- Syitä koneen alas ampumiseen – Manninen, Ohto: Sanoman- tä edelleen Espanjaan, jossa hän sit- on arvuuteltu vuosikymmenten temmin myös kuoli. ajan. Erään teorian mukaan kone sieppaajia ja koodinmurtajia: Suomalainen radiotiedustelu ammuttiin alas sen vuoksi, että sen Suomen radiotiedustelu so- onnistui varsin hyvin sekä talvi- epäiltiin kuljettaneen Viron tasa- dassa. Docendo 2016. ISBN: sodassa että jatkosodan hyökkäys- vallan viimeistä presidenttiä Kons- 978 – 952 – 291 – 287 -9. vaiheen aikana: vihollisen liikkeet tantin Pätsiä pakoon länteen. Toi- 359 s. ja aikeet saatiin ajoissa selville – ja nen teoria on ollut se, että koneessa varsin hyvin. Sen sijaan kesän 1944 olisi ollut arvokasta diplomaatti- Suomalaisesta radiotiedustelusta osalta ei voi sanoa samaa. Tämä ei postia. viime sotien aikana on kirjoitettu kuitenkaan johtunut suomalaisen Uudesta kirjasta selviää, että muutamia teoksia. Uusin on tänä radiotiedustelun laadun heikke- suomalainen radiotiedustelu sai ai- vuonna ilmestynyt kolmen kirjoit- nemisestä vaan sitä, että venäläiset kanaan selville sen, että ainakaan tajan yhdessä kokoama teos, joka on pitivät yllä jokseenkin täydellistä viimeksi mainitusta syystä ei ol- varsin seikkaperäinen ja kattava. radiohiljaisuutta ennen suurhyök- lut kysymys. – Pudonneen koneen Teosta on kirjoitettu kauan, ja käyksensä alkamista. luokse tullut neuvostoliittolainen lähdeaineistoa on etsitty eri pai- Eräs mielenkiintoinen yksityis- sukellusvene löysi kylläkin koneen koista. – Juuri lähdeaineiston puut- kohta on matkustajakone Kale- hylystä postia, mutta se tuli heille tuminen on aiemmin ollut tämän van alas ampuminen kesällä 1940. täytenä yllätyksenä. tutkimusaiheen ongelma, sillä so- – Vaikka oli rauha eli niin sanottu tien jälkeen suurin osa tiedustelu- välirauha, jota kesti maaliskuusta Kaarle Sulamaa aineistosta joko tuhottiin tai vietiin 1940 kesäkuuhun 1941, Neuvosto- Kirjoittaja on VTT ja Autojen varaosat, lisävarusteet, kemikaalit ja työkalut Ruotsiin. liitto ampui alas tavallisen suoma- historiantutkija

Soilikki Suoranta, Lottaverksamhet i Vasa under åren 1919-1945 ”Håll det gångna i helgd och tro på Lotta Svärd 23.11.1944. der sig på tillgängligt material och framtiden!”, Lottatraditionsföre- Vaasan Lottaperinneyhdistys ry är försedd med många fotografier. ningen i Vasa 2016 – Lottatraditionsföreningen i Vasa Det finns fullständiga förteckning- Lotta-rörelsen som fick sitt rf grundades 19.9.2001. Boken om ar över de finsk- och svenskspråki- namn från Fänrik Ståls ”Lotta Vasa lottorna är ett viktigt doku- ga Vasa lottorna. Boken ”Lottaverk- Svärd” grundades 12.9.1921, men ment framför allt från den tid då samhet i Vasa under åren 1919-1945 redan under frihetskriget var det landets framtid stod på spel. I bo- berättar om lottornas ovärdeliga in- många kvinnor som stödde skydds- ken berättar 24 lottor om sina upp- satser för vårt land och är ett värde- kårerna, vårdade sårade, smugglade levelser, men vi får också bekanta fullt bidrag till framtida forskning vapen m.m. Under 1920 och 1930 oss med den historiska bakgrun- och ett tack. -talen skrev tidningarna om Lotta den, protokoll över verksamheten, Boken kan beställas från Lot- Svärd -organisationens verksamhet. ett utdrag ur Nils-Erik Nykvists tatraditionsföreningen i Vasa: Under vinter- och fortsättningskri- bok ”Vaasa 105 Vasa” (bombning- [email protected], gen stod lottorna inför sitt eldprov. arna). Ett särskilt kapitel berättar tfn 050 511 7284. Pris 30 € + pos- De handhade ett stort antal arbets- om krigssjukhuset åren 1939-1944 tavgift. uppgifter: fältköks-, kansli-, luftbe- (15 avdelningar i Vasa). vaknings-, insamlings- m.m. upp- Boken som är tvåspråkig stö- Tuula Harjunpää drag. De tog hand om de döende och ordnade för deras sista färd till hembygdens hjältegrav. Inte heller lottorna förskonades. Nästan 700 offrade sitt liv, men ge- nom deras oförtröttliga arbete kun- de 100 000 män avdelas till strids- uppgifter i kampen för fosterlan- det. Som mest hörde cirka 240 000 kvinnor till Lotta Svärd -organisa- tionen, varav 1 480 i Vasa. Efter kri- gen upplöstes skyddskårerna och 52 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen

Lukijoilta-palstalle lähetettyjen kirjoitusten enimmäispituus n. 2 500 merkkiä. Lukijoilta

Vastine Esko Vuorisjärven kirja-arvioon Filosofian tohtori Esko Vuoris- vuonna, että Saksasta on tehtävä hen käsitykseen, että ryssä ei siellä symys on, miten Hitler olisi to- Suomi sai talvisodan rauhassa järven mukaan (Sotaveteraani neljässä vuodessa ulkomaista riip- nyt mellastaisikaan”. teuttanut tavoitteensa, jos puna- Petsamon takaisin, mutta Vuo- 5/2016) Otava julkaisee sellaisia pumaton kaikissa sotataloudel- Vuorisjärvi edustaa kiveen ha- armeija olisi miehittänyt Suomen risjärven mukaan Saksalla ei ol- mielikuvituksen tuotteita kuin lisissa raaka-aineissa. Saksa vaati kattua tulkintaa, että Suomi oli talvisodassa, ja maailman tunne- lut sen asian kanssa mitään teke- tietokirjani Talvisodan salainen toistuvasti jalansijaa Petsamosta merkityksetön maa Saksalle en- tuista nikkelivaroista yli 90 pro- mistä. Tohtorin viiltävä analyysi strategia. kalastuksen varjolla uhaten, että nen maailmansotaa. Tällä Suo- senttia olisi ollut Brittiläisen kan- on, että Hitlerillä oli vain hyvää Vuorisjärven mukaan Saksa se voi sopia Neuvostoliiton kans- men sotavuosien historian kes- sainyhteisön ja Neuvostoliiton tuuria. tavoitteli Petsamon nikkeliä vassa. Saksa vauhditti jopa kristalli- keisimmällä tulkinnalla ei ole kontrollissa. Selitykseksi ei kel- ta toisen maailmansodan puhjet- yön juutalaisvainoilla intressiään mitään tekemistä todellisuuden paa, että tahtopoliitikko oli luo- Antti Hietalahti tua. Niinköhän? nikkeliin. Näin siksi, että Kana- kanssa. En kuitenkaan väitä ala- punut tavoitteestaan. filosofian maisteri Petsamon raaka-ainevaroista dan nikkeli oli kompensoitavissa tyylisesti, että Vuorisjärven väi- Vastaus on: Hitler ei olisi voi- ensimmäisen suursodan aikana sotatilanteessa vain Petsamosta. töskirja on mielikuvituksen tuonut tehdä ensimmäistäkään pää- Koska Antti Hietalahden kirjas- kiinnostunut kenraali Erich Lu- Suomalais-saksalaista kalas- tetta, mutta kun se lepää täysin töstä Barbarossasta, saati ryhtyä sa viitataan moneen kertaan Ilk- dendorff ohjeisti vuonna 1935 tusyhteistyötä Petsamossa juna- pettävällä perustalla, itse tutki- toteuttamaan sitä, ellei ollut var- ka Nummelan ja Esko Vuorisjär- Saksaa varmistamaan käyttöön- illut K.N. Rantakari kirjoitti tal- mustuloskin on pahoin pielessä. muutta Suomen nikkelitoimituk- ven Petsamon nikkelin merkitys- sä sotataloudelliset raaka-aineet visodan aikana Berliinistä: ”Jos Saksalaisen historiantutki- sista Petsamosta. Ei ole veteraa- tä koskeviin tutkimustuloksiin, naapurimaista tai varmuudel- me olisimme saaneet solmituksi muksen mukaan Hitlerin perim- nien kunnian häpäisemistä, kun kysyin heiltä kannanottoa edellä la meritse saavutettavista maista. esim. Petsamossa saksalaisten ka- mäisin tavoite oli Saksa-johtoisen todetaan, että Saksan intressi yh- olevaan Hietalahden kirjoituk- Vinkki oli selvä Saksan nikkeli- lastus- ym. yhtiöiden kanssa sel- eurooppalaisen suurtalousalueen täältä ja Suomen mahdollinen tur- seen. huollon ollessa lähes kokonaan laisia sopimuksia, joita saksalai- muodostaminen mukaan luettu- vautuminen länsimaihin toisaalta Kanadan tuonnin varassa. set olisivat pitäneet tärkeinä, niin na Neuvostoliiton työntäminen selittävät puna-armeijan vaatimat- Markku Seppä Adolf Hitler julisti seuraavana täytyy minun uudestaan tulla sii- itään. Perustavaa laatua oleva ky- toman menestyksen talvisodassa. päätoimittaja

Tosiasioita Petsamon nikkelin merkityksestä Natsi-Saksalle Filosofian maisteri Antti Hieta- sia riippuvuussuhteita kuin niil- si-Saksan totalitaarisuudesta, eri- varsinkin Saksan osalta. Kerto- kohti loppua on vaikea jakaa ko- lahden teos ”Talvisodan salainen lä hänen mukaansa oli. Siksi kat- tyisesti arkipäivän talouden ky- musta viedään monin paikoin konaan, koska kirjassa on alusta strategia, Nikkelillä Saksan rin- somme, että on paikallaan kom- symyksissä. On lisäksi hyvä pitää eteenpäin oletusten ja ennakko- alkaen fiktiota tukemassa Hie- nalle (Otava 2016)” sisältää uu- mentoida työtä lyhyesti ja kovasti mielessä, mitä aikansa johtaviin käsitysten varassa. Esimerkiksi talahden kehittelemää tulkintaa den tulkinnan talvisodasta. Hie- tarkkaan yksityiskohtiin mene- saksalaisiin taloushistorian tut- hän väittää (s. 59) suomalaisten maailmanmenosta. Siihen sopi- talahden mukaan Petsamon nik- mättä. kijoihin lukeutunut Wolfram huijanneen norjalaista Eystein vat huonosti Saksan ja Neuvosto- keli sitoi Suomen ja natsi-Saksan Hietalahti näkee työssään Fischer on vapaasti suomennet- Bergiä, joka laati 1932 nikke- liiton väliset sopimukset nikke- suunnitelmat yhteen. Hietalah- Natsi-Saksan keskitetysti johde- tuna sanonut natsien talouspo- lialalle tuolloin tulossa olleelle IG likaupoista talvisodan vaiheilla. den tulkinta nikkelikysymykses- tuksi ja kokonaisvaltaisesti poliit- litiikasta: ”Kansallissosialistisen Farbenille selvityksen maailman Niistä on ollut saatavilla julkais- tä on uusi ja raikas. tisen johtonsa tahdon mukaises- ajan paradokseihin kuului, että nikkelivaroista. Selvitys luulta- tua tietoa jo vuosikymmeniä. Hietalahti on työssään johti toimineena valtiona. Vastasiko valtionjohdolla ei ollut mitään vasti perustui julkaistuihin tie- Nikkelikysymyksen todellisen donmukainen valitsemallaan näkemys todellisuutta? Erityises- järjestelmällistä näkemystä kes- toihin, kuten esimerkiksi Geolo- merkityksen arvioimiseen näy- tiellä ja hän on tehnyt paljon työ- ti Saksassa on parin viime vuo- keisimmäksi mieltämästään ta- gisen toimikunnan painettuihin tön hankkiminen ja tosiasioiden tä selvittääkseen aihettaan, myös sikymmenen aikana ilmestynyt loudesta. Sen sijaan valtionjohto kertomuksiin. Berg arvioi niiden varassa toimiminen lienevät edel- arkistoissa. Kirjassaan hän viittaa runsaasti Natsi-Saksan talout- kokeili 12 vuotta ilman erityistä perusteella löydön merkitykset- leen kannatettavia toimintatapo- usein meihin ja tutkimuksiimme ta koskevaa tutkimusta, jossa on järjestelmää tai ylipäätänsä mieltä tömäksi. Kenelläkään ei siinä vai- ja. nikkelistä. Hietalahti lukee syn- tarkasteltu tutkimuskohdetta (Fischer 1968, 77) ”. heessa ollut löydöksestä saman- neiksemme sen, että emme ole kriittisen analyyttisesti ja ilman Historiantutkimuksen kan- laista tietoa kuin vasta vuosi pari Ilkka Nummela nähneet kaikkia saksalaistoimia ennakkokäsityksiä kansallisso- nalta katsottuna Hietalahden myöhemmin. Taloushistorian prof. Petsamon (ja Nivalan) nikkeli- sialismin kaikkialle ulottunees- työ ei ole kannesta kanteen tutki- Kirjasta Helsingin Sanomiin Jyväskylä kysymyksessä osana natsien laa- ta totalitaarisesta otteesta. Hie- musta, koska sitä ei sidota aikai- kirjoittaneen Vesa Karosen mu- Esko Vuorisjärvi jempia tavoitteita ja moittii mei- talahden teos on toista maata. sempaan tutkimukseen ja koska kaan Hietalahti ”riehaantuu lop- VTT (poliittinen historia) tä siitä, että emme ole töissämme Uudemmassa tutkimuksessa on väitteiltä puuttuu monessa koh- pua kohti vähän liikaa”. Näke- Helsinki nähneet asioilla olleen samanlai- toistuvasti epäilty käsitystä Nat- taa lähteisiin perustuva näyttö, mystä esityksen muuttumisesta

Veteraanipäivän toinen tarina Markku Seppä kirjoitti 5/2016 set tappiotilassa lähtivät Norjan lehdessä kansallisesta veteraani- Lapista ja veivät Suomessa olleet päivästä, jota on vietetty vuodes- saman tien. Viimeinen taistelu ta 1987 alkaen. Suomen Lapissa käytiin Palojo- Veteraanipäivällä on toinen- en suussa 10.11.1944. Sen jälkeen kin tarina, joka nuorempien ikä- Suomen armeija demobilisoitiin luokkien on hyvä tietää. Sotien ja Lappiin jäi vain 1925 synty- päättymisen jälkeen veteraanit nyt ikäluokka asevelvollisuuttaan valitsivat muistopäiväksi maalis- suorittamaan. Sen huoltokin oli kuun 13. päivän, talvisodan päät- paljon Ruotsilta saadun avun va- Oikaisu tymispäivän. Tämä oli muisto- rassa. Sotaveteraani-lehden 5/2016 si- päivä 1980-luvulle asti, jolloin Nykyinen veteraanipäivä 27.4. vun 25 kuvateksteihin oli tullut heräsi ajatus valtion mukaan tuon muistutus ikävällä tavalla Luotettavaa tietoa terveydestä ja pari virhettä. losta päivän juhlallisuuksiin. 1980-luvun suomettumisesta. sairauksista kaikille suomalaisille. Hiihtomestaruuskilpailujen Pyyntöön suostuttiin, mutta suo- Parempi olisi unohtaa se ja muut- ohjelmalehtinen ja mäkihypyn mettunut eduskunta vaati, että taa takaisin 13:nteen maaliskuu- seuraajat: Kuva on Tyrvään seu- päivä on muutettava. Talvisota ta. Silloin on annettu 100-vuo- dun museosta, ei Tyrnävän seu- haluttiin unohtaa. Näin päädyt- tisen itsenäisyyden ajan suurin dun museosta. tiin nykyiseen 27.4. päivään, mut- uhraus vapautemme puolesta. Suodenniemen sk-voimisteli- ta silläkin on oma tarinansa. Talvisotaa ei voi unohtaa Suomen joita: toinen voimistelija vas. on Lapissa ei käyty 27.4.1945 mi- historiasta. Viljo Juusela, ei Lauri Uusitalo. tään taisteluita, eikä solmittu Sotaveteraani-lehden toimitus rauhansopimusta. Silloin 1941 Arvo Heininen pahoittelee virhettä. Norjan miehittäneet saksalai- jatkosodan veteraani, Tampere 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 53

Poimintoja Suomen Sotaveteraani 6/1966 lehdestä

Sotaveteraani-lehti 1.12.1966. Tämä numero il- Talkootyö Kuhmalahdella on jo tuttua van- mestyi erikoisena Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen hastaan, eikä tämä esi-isien naapuriapu ole unoh- Sanakilpa Sotaveteraanipiirien esittelynumerona. tunut. Asuinrakennus jäi perheenpään kuoltua Liittovaltuusto kokouksessaan 25.11.1966 hy- keskeneräiseksi. Talkooväen joukossa oli muuta- Lehdessä 5.2016 kilpailusanamme oli ”Talviaika”. Hyväk- väksyi yksimielisesti suunnitelman liiton lipuksi. ma ammattikirvesmies ja-muurari, niin ikään säh- syttyjä sanoja löytyi 48 kpl, jotka ovat alla olevassa luette- Lippu tulee olemaan kootaan 1 x 1.65, jonka kes- köyhtiön johtaja, osuuskaupan johtaja ja monta lossa: kiosaan sijoitetaan heraldisten vaatimusten mu- muuta eri ammattimiestä, Alku näytti niin lupaa- kaisesti liiton merkki sekä lipun yläosaan lippu- valta, ettei ole epäilystäkään, etteikö perhe pääse Aika, aita, akti, alvi, (4) tangon viereen piirin tai asianomaisen kunnan lämpimään uuteen kotiin talveksi. kaali, kaava, kala, kali, kiila, kili, kilta, kita, kivi, klaava, vaakuna. Ruovedellä veteraanit rakensivat talkoilla taloa klaavi (11) ______sotainvalidille, joka menetti entisen tupansa tuli- Laaka, laaki, laava, laita, laiva, laki, lata, lati, latva, lava, lii- palossa. Työtä olisi paljon, tuettavia monia, innos- ka, lika, liki, (13) Yhdistystoiminta vilkasta tuneista työntekijöistä vain tahtoo olla puutetta Taala, taika, taival, takila, tali, talvi, tavi, tikli, tila, tili, (10) Erittäin ilahduttavaa on, että myös naiset ovat in- niin kuin yleensä yhdistystoiminnassa. Koetam- Vaaka, vaali, vala, valta, vati, viila, viita, vika, vita, vitka (10) nolla ryhtyneet toimintaan. Naisten järjestäyty- me toimia pikkuhiljaa täällä ”alhaalla” ja odotam- misen kärkenä kulkee Etelä-Pohjanmaan Sotave- me, että jotain ratkaisevaa tapahtuu tuolla ”ylhääl- Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kolme Sotavete- teraanipiiri. jossa naisjaostoja on tällä hetkellä ja lä” esim. eduskunnassa, kirjoitti Olavi Hernesnie- raanikalenteria 2017. Palkinnon saavat Kaija Nieminen, jossa on myöskin naispiiritoimikunta. mi Ruoveden vireästä veljesaputoiminnasta Kausala, Veikko Parikka, Loimaa ja Airi Tohni, Töysä. ______Seuraava kilpailusanamme on ”LUMIKIDE”. Lähettä- kää vastauksenne perjantaihin 27.1. mennessä kirjeessä tai Avustustoiminta on ollut hyvin monipuolista Vanajan kunnan siirtyminen historiaan postikortilla: PL 600, 00521 HELSINKI tai sähköpostilla 11-lapsinen perhe asuu Tampereen Takahuhdis- Vanajan kunnasta suurin osa alueellisesti ja väes- osoitteeseen [email protected]. Vastaukseen sa huoneen ja keittiön asunnossa, jossa tilaa on 30 töllisesti liitetään Hämeenlinnaan, lopun kunnan kirjoitetaan lähettäjän nimi ja osoite, kirjekuoreen lisäksi m2. Tampereen Sotaveteraanien huoltoyhdistyk- ja väestön jakautuessa Janakkalan, Rengon ja Hat- ”Sanakilpa”. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kol- sen toiminnanjohtaja Sakari Sointu vei yhdistyk- tulan kuntien kesken 1.1.1976. me DVD-levyä ”Suomen Puolesta. Taistelu itsenäisyydestä sen lahjana kahdeksan paria kumijalkineita. 1939-1945”. Nokian Sotaveteraanit hankkivat kattohuovan Anni Grundström karjanrakennukseen sotaveteraaniveljen raken- nuksille.

Joulukuun krypto 54 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen

Rakentajat Saarikko Oy Raahen seudun Pälkäne asuntosäätiö RSA www.isokaanta.com www.rakentajatsaarikko.fi Raahe

S-Taroil Oy RTK Palvelu Oy HF- Autohuolto Oy Raisio Rauma Riihimäki

Metsä-Koskela Oy Rakennusliike T. Rauman Oy Pensi Rescue Oy Ruovesi Salo Sastamala

Dragon Mining Oy Matima Oy Kaivu ja Kuljetus Terävä Oy Savonlinna Sastamala Sastamala www.teravaoy.fi

KoneNeliö Oy KP-ServicePartner Oy Jataku Oy Siilinjärvi Siilinjärvi Siilinjärvi

Sora ja Murskeet www.tunturiauto.fi Kourla Oy Someron Laatta-asennus Oy Somero Somerniemi, puh. 0400-635 797

Ugly Boy Lean Ware Oy H. Liljeroos Oy Tampere Tammela Tampere www.leanware.fi

Arkkitehtiruutu Oy France-Moteur Oy Maanrakennus Möller Tampere Viljakkala

Ylö-Muovi Ky Tolppa Oy Tampere Rakennus Jari Kupiainen Oy Tampere -kylpytynnyreitä- Tampere www.ylo-muovi.fi

Livingood Oy Juvenes-Yhtiöt Oy Sukkamestarit Oy Tampere Tampere Tampere

Piharakentajat Korja-Kumi Oy Kuljetinsähkö Tampere Oy Tampere Tampere Juha Moijanen Ky Tampere

Remmitalo Virolainen Oy Matti Tamsi Oy TTK Oy Teuva Turku Tampere www.tamsin.fi www.ttkoy.fi

Directio Oy Paketo Oy Geomachine Oy Turku Tuusula Tuusula

Rautarakenne S. Lipponen Oy PR-Logisticar Oy www.valovirta.fi Vantaa Kalanti www.logisticar.fi

Powernet Oy www.alco.fi Varkauden Puu Oy Vantaa Varkaus

Skog Racing Service Oy Vihdin PR Rakennus Oy Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Vihti Vihdistä! 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen 55

Krypton ratkaisu

KHT-yhteisö www.bdo.fi

Hyvää Joulua Sotaveteraaneille Via Feenix Oy Kalevi Seppälä Viinijärveltä! Virrat Virrat

Eristepalvelu Juvatec Oy T:mi Rautakoski Joonas Moilanen&Kamppinen Oy Ylitornio Ylivieska Ylistaro

Rakennus ja Remontti BOXIA OY Pasi Koivunen Ylöjärvi, puh.03-325 5500 Ylöjärvi www.boxia.fi

Campnou Oy SAITOP OY Ähtäri Koski TL

Lehden tilaukset ja hinnat Lehti CD-levynä Sotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sotaveteraani-lehden liiton Sotaveteraani-lehden pääsisältö on kuunneltavissa CD-levynä toimistosta puh. (09) 6126 2015 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran (ns. Daisy-äänite), jonka vuosikerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa hinta on 15 euroa. ja muille 17 euroa. Näkövammaisten Keskusliitto lainaa kuunteluun Julkaisija Irtonumero maksaa 4 euroa. tarkoitettuja Daisy-soittimia. CD-levyjä voi tilata Sotaveteraaniliiton Suomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands myyntitoimistosta: PL 600, 00521 Helsinki, puh. (09) 6126 2015, Krigsveteranförbund rf Toimitusneuvosto sähköposti [email protected] Puheenjohtaja Kari Mänty Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Jäsenet: Anni Grundström, Erkki Heikkinen, Antti Henttonen, Raili Leino, Ilmoitusmyynti Göran Lindgren, Pertti Nieminen, Panu Pokkinen, Markku Seppä, T:mi Veli Matti Wilska Päätoimittaja Markku Seppä Aarno Strömmer, Eeva Tammi, Finn-Göran Wennström, sihteeri Marja Riukka Kiipolantie 2 59100 Parikkala Toimitus Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta. Isto Valkeapää Kellosilta 4 C puh. 040 735 7571 00520 Helsinki Ilmestyminen 2017 puh. päätoimittaja (09) 6126 2012 1/17: 22. helmikuuta • 4/17: 20. syyskuuta Taitto sähköposti [email protected] 2/17: 26. huhtikuuta • 5/17: 1. marraskuuta Taittotalo PrintOne tai [email protected] 3/17: 14. kesäkuuta • 6/17: 20. joulukuuta Vehkalahdentie 12 A faksi (09) 6126 2020 00950 Helsinki internet www.sotaveteraaniliitto.fi Ilmoitushinnat puh. 050 320 8972 1,60 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista sähköposti [email protected] Osoitteenmuutokset ja lehden peruutukset sovitaan erikseen. Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteenmuutoksista omaan Painopaikka yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, Lehtisepät Oy PL 600 ISSN 0782-8543 00521 Helsinki puh. (09) 6126 2015 sähköposti [email protected] 56 6/16 joulukuun 21. päivänä 2016 | sotaveteraani • krigsveteranen

Suomen Suurin Kyläkauppa toivottaa Rauhaisaa Joulua &

SUOMEN SUURIN KYLÄKAUPPA VELJEKSETOnnea KESKINEN OY Vuodelle 2017 OnnenTie 7, 63610 Tuuri | puh. 010 770 7000 | www.tuuri.fi