Sotilasvamma-Asiat Kunniamerkkejä Yli 400 Henkilölle Sivut 8–9 Arvot

N:o 6/2006 n Tarkastettu levikki 68 225 n Joulukuun 13. päivänä 2006

Sotilasvamma-asiat muutoksessa sivut 12–13

Kunniamerkkejä yli 400 henkilölle sivut 8–9

Arvot arvioitavina Tammenlehvän Perinneliiton seminaarissa sivu 15

Juhlava itsenäisyyspäivän paraati Jyväskylässä

Ohimarssin vastaanotti kenraalimajuri Ilkka Aspara seuras- saan Keski-Suomen sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Kale- vi Pulkkinen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Henna Virkkunen. (sivu 3 ).

Valtuusto hyväksyi toimintasuunnitelman sivut 5, 10–11 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 | sotaveteraani • krigsveteranen

Helsingissä 13. joulukuuta 2006 Veteraanien tukitoimintaa Kaksinkertainen juhlavuosi laajennettava

Ensi vuonna Suomen itsenäisyys täyttää 20.6.1944 ei kadonnut suinkaan yli 400, Valtion rintamaveteraaneille osoitta- nien kuntoutusta tulee muuttaa niin, 90 ja Suomen Sotaveteraaniliitto 50 vuot- vaan alle sata suomalaista. Virhe oli kulma tuki on kanavoitu lähinnä rinta- että toimilla tuetaan juuri niitä koto- ta. On siis kaksinkertainen juhlavuosi. keutunut läpi vuosikymmenien teokses- malisän, ylimääräisen rintamalisän ja na selviytymisen osa-alueita, joihin Itsenäisyysjuhlia sävyttänee jo suu- ta toiseen kenenkään tarkistamatta sitä. kuntoutuksen kautta. Rintamalisällä veteraani tarvitsee tukea. ren satavuotisjuhlan odotus. Toisaalta on Huhtiniemi-keskustelussa on häm- on saajalleen melko pieni taloudelli- Suomen veteraaniliittojen valtuus- kulunut tasan sata vuotta ensimmäisistä mästyttänyt se, että tieto kuolemanran- nen merkitys. Ylimääräinen rintama- kunta on jo kahtena vuonna esittänyt eduskuntavaaleista. Vaikka punaisen vii- gaistuksesta on ollut monille uutinen. lisä kohdistuu työeläkettä vailla ole- rintamaveteraanien kuntoutukseen van vetäminen tuotti myös pettymyksiä, Kuitenkin esimerkiksi Tuntemattomas- ville tai vähäisen työeläkkeen omaa- muutoksia. Veteraani tulee kutsua kansanvaltaan siirtyminen vahvisti it- sa sotilaassa kuvataan täysin laillinen te- ville. Heille ylimääräinen rintamalisä vuosittaiseen terveydentilan tarkas- senäistymisen edellytyksiä. Ja auttoi sen loitus jo loppuvuodesta 1941. Tuomioi- on merkittävä tulonlisä. Rintamalisi- tukseen ja kuntoutustarpeen arvi- varmistamista sodissamme. den vaikutuksesta keskusteltiin jo sotien maksaminen perustuu lakiin. ointiin. Samalla veteraanille tehdään Veteraanit varmaan kokevat, että en aikana ja tätä voi edelleen pohtia. On Vuonna 1977 alkanut rintamave- kuntoutussuunnitelma, jossa määri- oman liiton puolivuosisataisuuden kuitenkin ymmärrettävä tilanne, jossa teraanien kuntoutus on vuosien var- tellään kuntoutusmuoto ja ajankoh- muisteleminen on heidän joukkonsa päättäjät olivat. rella laajentunut niin, että nykyisillä ta sekä suunnitelma jatkoseurannal- ehkä viimeinen suuri juhla. Moni pystyy ”Salattujen” TK-kuvien julkistami- varoilla voidaan vuosittain kuntout- le. Avokuntoutuksen jaksottaminen tosin osallistumaan vielä talvisodan 75- nen tuskin kertoi veteraaneille uutta. taa kaikki halukkaat, mikäli kunta on sekä toimintaterapeuttien ja muiden ja itsenäisyyden satavuotisjuhlaankin. He tietävät sodan kauhut. Niistä on syy- järjestänyt kuntoutuksen monipuoli- sosiaali- ja terveydenhuollon ammat- Ensi vuonna on joka tapauksessa syytä tä muistuttaa nousevia sukupolvia. Oli- sesti. tihenkilöiden palveluiden laajentami- ja tilaisuus näyttää, että veteraaneja on si kuitenkin suojattava niin omien kuin Veteraanien ikääntyessä aikaisem- nen parantaa kuntoutuksen vaikutta- edelleen paljon. Liiton historiateos ker- vieraiden intimiteettiä. Näin ei nyt kai- min hyviksi havaitut menettelytavat vuutta. too yhteistoiminnan saavutuksista. kin osin tehty. tarvitsevat pikaisesti muutoksia. Ve- Ehdotettu menettely ei poista lai- Ruotsissa puolestaan muuan histori- teraanin tulee edelleen hakea kuntou- toskuntoutukseen haluavilta vete- Historiasta keskustellaan an harrastelija toisti arvostetuilla aree- tukseen ja monin paikoin vaihtoehto- raaneilta mahdollisuutta valita sitä, Sodistamme on keskusteltu viime ai- noilla neuvostopropagandaa haluamat- na on vain laitoskuntoutus. mutta antaa eniten tukea tarvitsevil- koina paljon. Eräät teesit ovat saattaneet ta ymmärtää pienen kansan asemaa Lokakuun lopussa valtiokontto- le kevyempää avokuntoutusta sekä hämmentää veteraaneja, jotka ovat kuvi- suursodan puristuksessa. Sota-ajan vai- ri järjesti seminaarin, jossa pohdit- mahdollisuuden saada tarvitsemiaan telleet rienauksen jääneen jo taakse. Ku- heistamme on siis jatkuvasti kerrotta- tiin veteraaniaikakauden haasteita. palveluita. vaa menneisyydestä päivitetään kuiten- va objektiivisesti niin ulkomailla kuin Seminaarissa esiteltiin myös viimei- kin jatkuvasti ja jokainen sukupolvi kir- Suomessa. Tässä auttaa uusi elokuva Ta- simpiä geriatrian tutkimustuloksia. Markku Seppä joittaa historian uudelleen. lin-Ihantalan taistelusta. Valtiokonttorin, kuntaliiton ja sosi- Väitteistä ei kannata provosoitua. Sen Veteraanit tietävät, minkä puolesta he aali- ja terveysministeriön edustajien sijaan on kysyttävä, mihin ne perustuvat. taistelivat. Tätä tietoisuutta on levitettä- puheenvuoroista välittyi huoli nyky- Löyhät teesit kaatuvat avoimessa keskus- vä väsymättä. tilanteesta. Nykyisenlaisella rintama- telussa, uudet tosiasiat on tunnustettava. veteraanien kuntoutuksella ei riittä- Hyvä esimerkki lähdekritiikin tar- Jyrki Vesikansa västi vastata veteraanien kotona sel- peellisuudesta oli Ilta-Sanomien pal- Sotaveteraani-lehden viytymiseen liittyviin haasteisiin. jastus siitä, että Viipurin taistelussa toimitusneuvoston jäsen Keski-iältään 85-vuotiaiden veteraa-

Rintamaveteraaniasian Veteraanivastuu neuvottelukunta asetettiin aloittaa toimintansa

altioneuvosto asetti sosi- johtajaksi linjajohtaja Marja-Liisa to (Kaija Kallinen), suunnittelija otiemme veteraa- nalla hankittujen varojen aali- ja terveysministeri- Taipale valtiokonttorista (Veikko Raimo Tuomainen, Vihreä Liit- nit 2007 keräykses- kirjanpito ja rahaliikenne ön esittelystä rintamave- Havo). Neuvottelukunnan sihteeri to Tiina Kivinen), puoluesihteeri sä mukana olevat hoidetaan Veteraanivas- Vteraaniasian neuvottelukunnan on ylitarkastaja Hanna Hyfors. Annika Kokko, Suomen Kristillis- Sjärjestöt Sotainvalidien tuun toimesta eikä Suomen kolmivuotiskaudeksi (1.10.2006– Neuvottelukunnan jäseniksi va- demokraatit (Jouko Jääskeläinen), Veljesliitto, Suomen So- Sotaveteraaniliiton kautta 30.9.2009). littiin seuraavat henkilöt: Budjet- kansanedustaja Pehr Löv, Ruot- taveteraaniliitto, Rinta- kuten vuonna 2006. Neuvottelukunta tekee mm. esi- tineuvos Helena Tarkka, valtiova- salainen Kansanpuolue (Bob Bi- maveteraaniliitto, Rinta- Yhdistyksen puheen- tyksiä ja aloitteita rintamaveteraa- rainministeriö (Tuomas Sukselai- audet), puheenjohtaja Onni Tolja- manaisten Liitto ja Kaa- johtajana on loppuvuoden nien elinolojen, toimeentuloturvan, nen), kehityspäällikkö Sirkka-Liisa mo Rintamaveteraaniliitto (Reino tuneitten Omaisten Liitto 2006 ollut Sotaveteraanilii- sosiaaliturvan, terveydenhoidon, Karhunen, Suomen Kuntaliitto Toivio), puheenjohtaja Veli Matti ovat perustaneet Veteraa- ton puheenjohtaja Aarno sairaanhoidon ja kuntoutuksen ke- (Eevaliisa Virnes), kansanedusta- Huittinen, Sotainvalidien Veljes- nivastuu -nimisen yhdis- Strömmer. Kaikilla va- hittämiseksi. Samalla se toimii yh- ja Jukka Vihriälä, Suomen Kes- liitto (Juhani Saari), puheenjohta- tyksen hallinnoimaan yh- rainhankinnassa mukana dyssiteenä ja neuvottelevana eli- kusta (Riikka Moilanen-Savo- ja Kaarina Peltola, Rintamanais- teistä varainhankintaa. olevilla liitoilla on edustaja menä rintamaveteraanien, viran- lainen), toiminnanjohtaja Pertti ten Liitto (Helvi Hyrynkangas), Alueelliset keräyspiirit jat- hallituksessa. Yhdistyksen omaisten ja järjestöjen välillä. Paakkinen, Suomen Sosialidemo- puheenjohtaja Aarno Strömmer, kavat toimintaansa vuo- varainhankkijana jatkaa Neuvottelukunnan puheen- kraattinen puolue (Kaija Haaja- Suomen Sotaveteraaniliitto (Mark- den 2006 tapaan. Silja Lehti. Yhdistys pitää johtajaksi valittiin kehitysjohtaja nen), kansanedustaja Paula Risik- ku Seppä). Asiantuntijajäsen on Yhdistys aloittaa var- joulukuussa ylimääräisen Klaus Halla sosiaali- ja terveysmi- ko, Kansallinen Kokoomus (Eero toiminnanjohtaja Leena Mankki- sinaisen toimintansa vuosikokouksen. nisteriöstä (henkilökohtainen va- Akaan-Penttilä), kansanedustaja nen, Kaatuneitten Omaisten Liitto 1.1.2007. Rahankeräyksel- rajäsen Juha Rossi) ja varapuheen- Erkki Virtanen, Vasemmistoliit- (Mauri Niskakoski). lä ja muulla varainhankin- 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 | sotaveteraani • krigsveteranen

Kunniamerkkejä Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen itsenäisyyspäivänä paraati Jyväskylässä

asavallan president- rimerkki myönnettiin Rinta- kuuluva Suomen komppania. ti myönsi itsenäisyys- maveteraaniliiton toimitus- Myös uusista maakuntajoukois- päivänä ansioituneille johtajalle Reino Toiviolle. ta keskisuomalaisia oli paraatissa Tsuomalasille kunniamerkkejä. Suomen Valkoisen Ruu- yhden komppanian vahvuus. Sa- Julkaisemme Vapaudenristin sun ja Suomen Leijonan Ri- moin vapaaehtoisten maanpuo- Ritarikunnan kunniamerkin tarikunnan kunniamerkki lustusjärjestöjen edustajia oli nel- saaneiden nimet sekä muis- myönnettiin Sotaveteraanilii- jä osastoa mukana. Eri puolustus- ta ritarikunnista Sotaveteraa- ton ehdotuksesta 418 sotiem- haarojen jalan marssivat osat oli niliiton ehdotuksesta kunnia- me veteraanille tai veteraani- ryhmitetty omiksi lippukomp- merkin saaneiden nimet. järjestöissä toimineelle henki- panioiksi maavoimista, merivoi- Vapaudenristin Ritarikun- lölle. mista ja ilmavoimista. Näyttävin nan 1. luokan kunniamerk- joukko oli kuitenkin valkoisiin ki rintatähtineen myönnet- 1. luokan Vapaudenristi lumipukuihin sonnustautunut ve- tiin valtiosihteeri Pertti Tors- rintatähtineen teraanijärjestöjen lippulinna, joka tilalle ja maanviljelysneuvos Torstila Pertti Juhani, Ryhdikkäät lumipukuiset reserviläiset kantoivat veteraanijärjestö- tuli edessä heti valtiolipun ja jää- Taisto Tähkämaalle. Pertti valtiosihteeri, Helsinki jen 44 lippua. kärilipun perässä. Siinä marssi li- Torstila toimi aikaisemmin Tähkämaa Taisto Toivo punkantajina 44 ryhdikästä reser- suurlähettiläänä Tukholmas- Johannes, maanviljelysneu- tsenäisyyspäivän valtakun- muksensa puolesta kaatuneiden viläistä. Toinen väriläiskä olivat sa ja oli merkittävästi muka- vos, Piikkiö nallinen paraati kalusto- muistomerkille. erikoisjoukkoihin kuuluvat Utin na Ruotsissa asuvien sotiem- näyttelyineen järjestettiin Katselmuksen jälkeen pi- Jääkärirykmentin punabarettiset me veteraanien tukitoimin- 2. luokan Vapaudenristi I6.12. Jyväskylässä. Perintei- tämässään puheessa Läntisen laskuvarjojääkärit. Ilmavoimien nassa. Taisto Tähkämaa on Tukiainen Turo Kaarlo Jalma- sen ohjelman mukaan kaupun- Maanpuolustusalueen komenta- neljän Hornetin ja neljän Vinkan keskeinen vaikuttaja monissa ri, varatuomari, Kauniainen gin keskustassa pidettyyn juh- ja, kenraalimajuri Ilkka Aspa- sekä maavoimien Hughes-heli- hankkeissa mm. Tali-Ihantala latapahtumaan osallistui noin ra kiitti lämpimästi paraatissa kopterien ylilento osui sekunnil- muistomerkin ja muistojuh- 3. luokan Vapaudenristi 1400 henkilöä ja 100 ajoneuvoa. kunniavieraana olleita sotavete- leen vastaanottajan kohdalle salan aikaansaamisessa sekä JR Havia Väinö Tapani, Yleisöä tilaisuudet kokosivat raaneja maamme itsenäisyydes- malla kun vastaavan joukon jalan 35 killan toiminnassa. professori, Muurla yli 10 000. Sateisessa aamuhä- tä sekä hyvinvoinnin perustan marssiva osasto oli paikalla. Antti Jänkälä on Rintama- Hurri Heikki Johannes, märässä klo 09.00 oli lipunnos- luomisesta. Veteraaneja oli ko- Sadasta ajoneuvosta valta- veteraaniliiton Lapin piirin metsäteknikko, Huittinen to ja seppeleenlasku talvisodan koontunut paikan päälle lähes osa oli pyörillä liikkuvia. Katu- puheenjohtaja ja Sulo Leivo Jänkälä Antti Vilho, muistomerkki Taipaleen pat- 100 henkilöä. jen säästämiseksi telavetoisista Rintamaveteraaniliiton val- maanviljelijä, Rovaniemi saalle kirkkopuistossa. Samalla Ensiesiintymisen paraatissa taisteluajoneuvoista mukana oli tuuston puheenjohtaja. Leivo Sulo Ensio, lähetettiin seppelepartiot San- teki muun muassa Porin Prikaa- vain mallikappaleet. Armas Ilvo on pitkäaikai- toimitusjohtaja, Lahti karipatsaalle, Karjalaan jäänei- tin lipun takana marssinut EU:n nen Simon Sotaveteraanien Ylitalo Arvo, opettaja, den muistomerkille ja vakau- nopean toiminnan joukkoihin Teksti ja kuvat: Kalevi Reiman puheenjohtaja, Lapin Sotave- Sodankylä teraanipiirin hallituksen, liiton valtuuston jäsen ja mo- 4. luokan Vapaudenristi nikertainen veteraanihiihdon Ilvo Armas Eemil, Suomen itsenäisyyspäivän maailmanmestari. ylikonstaapeli, Simo Suomen Valkoisen Ruusun Nieminen Veli Olavi, Ritarikunnan 1. luokan rita- rehtori, Punkalaidun juhla Tallinnassa uomen-pojat järjestivät mer korosti juhlapuheessaan jo rinneyhdistyksen toteuttaman Suomen itsenäisyyspäivän vuosia kestänyttä merkityksel- rahankeräyksen tuoton, 25 000 juhlan Tallinnassa 2. jou- listä yhteistyötä Suomen-poi- euroa muistomerkkien ja hau- Slukuuta. Sadan hengen ystävien kien kanssa. Sotilasasiamies tausmaan hoitoon luovutti Uno ja ”kylällisten” joukko kokoon- Risto Haimila välitti puolus- Järvelalle varapuheenjohtaja tui Virosta ja Suomesta viet- tusvoimain komentajan, ami- Nyyrikki Kurkivuori. Suomen tämään juhlaa yhdessä. Liiton raali Juhani Kaskealan terveh- Viro-yhdistysten liiton terveh- puheenjohtaja Aarno Ström- dyksen. Suomen-poikien Pe- dyksen toi varapuheenjohtaja Liisa Löyttyniemi. Tampereen mieskuoron kvartetti esiintyi juhlassa ja moneen kertaan illan aikana. Aarno Strömmer kutsuttiin Suomen Sotaveteraanien Vi- ron yhdistyksen kunniajäseneksi ja toiminnanjohtaja Markku Se- pälle myönnettiin Viron Puolus- tusvoimien 3. luokan ansioristi. Metsäkalmistolla paloivat kynttilät kaikilla Suomen-poikien haudoilla. Seppeleen muistomerkille laskivat mm. suurlä- hettiläs Jaakko Kalela ja Viron puolustusvoimien edustajat. Pi- menevässä illassa mielet herkisti Tampereen mieslaulajien esit- tämänä ”Oi, kallis Suomenmaa”. Suomen Sotaveteraanien Viron yhdistyksen puheenjohtaja Uno Jär- Tilaisuus päättyi juhlaillalliseen Armas Ilvo vela ja Sven Ise luovuttivat Markku Sepälle myönnetyn ansioristin. hotellin ravintolassa. 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 Joulutervehdykset Sotaveteraani-Krigsveteranen-lehden lukijoille että nykyisen kaltainen hyvin- Vuosikymmenet ovat osoit- vointi on voitu rakentaa. Suomi taneet Suomen valinnat oikeik- on kansainvälisesti arvostet- si. Olkoon veteraani-ikäpol- tu. Euroopan unionin puheen- vien peräänantamattomuus ja johtajuusvastuumme on jäl- kauaskatseisuus pohjana työl- leen korostanut eurooppalais- le ja päätöksille, joilla turva- TASAVALLAN PRESIDENTIN ta rooliamme. Tunsin suurta taan suomalaisen yhteiskun- TERVEHDYS kiitollisuutta, kun sain vierail- nan vahvuudet yhä kovenevas- la lokakuun lopulla Kaunialan sa kansainvälisessä kilpailussa. Esitän kaikille SOTAVETERAANI sotavammasairaalassa kesken Jouluna muistamme lämmöllä TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS – KRIGSVETERANEN -lehden lukijoille EU-puheenjohtajakauden kii- itsenäisyytemme puolesta suu- parhaan tervehdykseni sekä toivotan reitä. Ilman veteraanien työ- rimman taakan kantaneiden heille perheineen hyvää joulua ja Esitän kaikille SOTAVETERAANI – KRIGSVETERANEN -lehden lukijoille tä asemamme Euroopassa olisi veteraanipolvien ja jo poisnuk- parhaan tervehonnellistadykseni se kuuttaä toi vvuottaotan h e2007.ille perheineen hyvää joulua ja tänään aivan toinen. kuneiden uhrauksia. onnellista uutta vuotta 2007. Itsenäinen Suomi täyttää ensi Valtiovalta arvostaa veteraa- Toivotan sotaveteraaneil- vuonna yhdeksän vuosikym- nien työn korkealle. Osana sitä le, omaisillenne ja kaikille tä- mentä. Myös Suomen Sota- ovat sotainvalidien ja sotavete- män lehden lukijoille rauhaisaa veteraaniliitolla on edessään raanien sosiaaliturvaan varatut joulua, terveyttä ja voimia al- REPUBLIKENS PRESIDENTS HÄLSNING merkkivuosi, kun takananne erityismäärärahat valtion bud- kavalle Suomen itsenäisyyden on kohta viisi toiminnan vuo- jetissa, tänä vuonna kaikkiaan juhlavuodelle. Toivotan myös sikymmentä. noin 430 miljoonaa euroa. Itse- liitollenne hyvää alkavaa juh- Jag framför härmed min hjärtliga hälsning till alla läsare av SOTAVETERAAOlemmeNI kulkeneet pitkän näisyyden juhlavuonna paino- lavuotta. – KRIGSVETERANEN och tillönskar dem och deras anhöriga en god jul och ett gott nytt år 2007. tien; nyt olemme yksi maail- tamme erityisesti veteraanivä- man vauraista kansakunnista. estön itsenäistä selviytymistä Matti Vanhanen Tarja Halonen Sotien veteraanien ja teitä tuke- omassa kodissaan mahdolli- Pääministeri Tasavallan presidentti neen kotirintaman ansiota on, simman pitkään.

vauraudelle ja hyvinvoinnille. me avoimesti osoittamaan teil- tamme perusarvojen puolesta. Tarja HaNykypäivänlonen Suomi ei kuiten- le kiitollisuutemme. Nyky- Näitä arvoja olemme edelleen Tasavallan presidentti Republikenskaanpresi d olisient mahdollinen ilman ajan nuoriso on ehkä kriittistä, valmiit puolustamaan. teidän sukupolvenne panos- mutta se antaa varauksettoman Valmistaudumme taas jou- ta isänmaan puolustuksessa ja tunnustuksen raskaat vaiheet lun viettoon. Vuosi on jälleen jälleenrakennuksessa. kokeneelle sukupolvelle. Nuo- vierähtänyt, ja ehkä moni ase- Historiallinen näkökulma luo ret ovat erittäin kiinnostuneita veljenne on taas poistunut jou- perustan vahvan demokraattisen yli 60 vuoden takaisista tapah- kostamme. Kun rauhoitumme perinteemme ymmärtämiselle. tumista. Kyse ei ole vain histori- juhlan viettoon, ajatuksemme Meillä on ollut ja on luja tahto asta vaan kokonaisen arvomaa- viivähtävät jälleen itsenäisyy- puolustaa perusoikeuksiamme. ilman ja yhteisten kokemusten temme puolesta kalleimman Perustuslakimme mukaan jo- siirtämisestä eteenpäin. uhrin antaneiden ja heidän kainen Suomen kansalainen on Monet teistä ovat nähneet omaistensa luona. velvollinen osallistumaan isän- maamme vaikeimmat vuodet, Puolustusvoimien puoles- Demokratian periaatteet ovat maan puolustamiseen. Siihen mutta myös tiemme nykyiseen ta tervehdin sotaveteraaneja juurtuneet syvälle kansanluon- nojaa yleinen asevelvollisuus. menestykseen. Kun huumaan- ja heidän läheisiään. Toivotan Taistelu Suomen itsenäisyy- teeseemme. Tasa-arvo, oikeu- Suomen puolustus on uskotta- numme nopeista ja syvistä kaikille lukijoille rauhallista destä oli raskas koettelemus denmukaisuus ja ihmisoikeuk- vasti järjestettävissä vain yleisen muutoksista, emme saisi unoh- joulua ja terveyttä uudelle vuo- kansallemme ja sodassa kaa- sien kunnioittaminen ovat luo- asevelvollisuuden pohjalta riip- taa yhteishengen ja yhteisvas- delle. tuneet sekä heidän perheen- neet edellytykset kansamme pumatta maamme turvallisuus- tuun merkitystä. Kaveria ei jä- sä maksoivat siitä kovimman korkealle koulutus- ja sivistys- poliittisista ratkaisuista. tetä. Emme ole ketään vastaan, Juhani Kaskeala hinnan. Päättäväiset suoma- tasolle ja sen myötä aineelliselle Onneksi tänään pystym- mutta ehdottomasti yhteiskun- Puolustusvoimain komentaja laiset taistelivat, jotta seuraavat sukupolvet saisivat elää vapaasti itsenäisessä ja hyvin- jolloin joulua vietettiin yhdessä hautajaisissa. Sehän on oike- tä. Maan matkalaisina olem- voivassa Suomessa. On erit- omien vanhempien ja sisarus- astaan vanha pyhiinvaeltajien me pyhiinvaeltajia, toiviotiellä. täin tärkeää, että vaalimme ten kanssa. Toinen muistelee laulu, josta on tullut jouluun Joulun lapsen, Vapahtajan ih- sodan ajan henkistä perintöä niitä herkkiä jouluja jolloin jou- kuuluva virsi. meellinen syntymä, on tarkoi- ja siirrämme sen tulevien su- duttiin olemaan erossa omai- Jouluvirren sanat siitä, että tettu meille ilouutiseksi. Hänen kupolvien voimavaraksi. Si- sista. Sellaisiahan olivat sodan miespolvet vaipuvat unholaan, vuokseen voimme laulaa: Tai- sukas yhtenäinen kansakunta joulut. Moni meistä muistelee tuntuukin erityisen läheiseltä vasta kohden matka vie. selviytyy kyllä globaalin kil- poismenneitä rakkaita ja niitä jouluna. Vaikka jonkun mieles- Kiitävi aika, vierähtävät pailun asettamista haasteista. jouluja, jolloin viimeistä kertaa tä elämän rajallisuuden, mies- vuodet, miespolvet vaipuvat un- Viime sodissa syntynees- oltiin yhdessä. polvien vaihtumisen muistele- holaan. Kirkasna aina sielujen sä konsensushengessä on ra- Muistot, hautausmaan kynt- minen on kaukana joulun ilosta, laulun taivainen sointu säilyy kennettu moderni hyvinvoin- tilät ja tutut joululaulut her- olen sitä mieltä, että juuri joulun vaan. tivaltio, jossa ketään ei jätetä kistävät mielen tajuamaan ajan sanoma tekee vuosien vierähtä- Toivotan kunnioitetuille sota- heitteille. Turvaamalla riittä- kulun. Kiitävi aika, vierähtä- misestäkin lohdullisen asian. veteraaneille ja kaikille Sotave- vät sosiaalietuudet ja huoleh- Joulun juhla ja jo sen lähesty- vät vuodet. Olen pannut mer- Joulun lapsen syntymästä ja teraani-Krigsveteranen -lehden timalla kuntoutuspalveluista minenkin tuovat mieleemme kille, että jouluvirtemme Maa Jumalan lähettämästä rauhan lukijoille Jumalan, Kaikkivalti- nuoremmat sukupolvet osoit- muistojen helminauhan. Mer- on niin kaunis on tullut useil- viestistä kertova joulun ilosa- aan siunaamaa joulua 2006. tavat kiitollisuuttaan ja kun- killisesti mieli herkistyy juh- le sotaveteraaneille rakkaaksi. noma, merkitsee juuri sitä, että nioitustaan sotiemme vete- lan edellä. Jonkun päällimmäi- He ja heidän omaisensa usein matkamme täällä ei ole kul- Jukka Paarma raaneja kohtaan. Kansakun- set muistot liittyvät lapsuuteen, toivovat sitä laulettavaksi myös kua kohti kolkkoa loppupistet- Turun ja Suomen arkkipiispa nalla onkin oltava valmius 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 Joulutervehdykset Sotaveteraani-Krigsveteranen-lehden lukijoille Valtuustolla syyskokous huollon ja vanhustenhuol- temme puolesta suurimman uomen Sotaveteraanilii- heenjohtaja Aarno Strömmer lon uudistukset ovat auttaneet taakan kantaneiden sotavete- ton valtuusto, joka käyt- palautti mieleen merkittäviä ta- myös veteraaniväestön palve- raanipolvien ja jo poisnukku- tää ylintä päätösvaltaa pahtumia kuluneelta vuodelta. lujen saantia. Veteraanien eri- neiden uhrauksia. Toivotan Sliittokokousten välisenä ai- Mainiten niistä Kansallisen ve- tyisetuuksia on kohennettu sotaveteraaneille, omaisille ja kana, piti syyskokouksensa teraanipäivän Hämeenlinnas- valtioneuvoston vuoden 2004 kaikille tämän lehden lukijoille 10. marraskuuta. Kokoukses- sa, kunniapuheenjohtaja Simo veteraanipoliittisten linjausten hyvää joulua, terveyttä ja voi- sa vahvistettiin liiton toimin- Kärävän menehtymisen 6. tou- pohjalta. Niiden myötä osoitet- mia alkavalle vuodelle, joka on tasuunnitelma ja talousarvio kokuuta ja Mikkelissä pidetyn tiin lisävoimavaroja sotainvali- myös Suomen Sotaveteraanilii- vuodelle 2007 sekä valittiin liittokokouksen. Valtuuston jä- dien ja veteraanien sosiaalitur- tolle juhlavuosi. hallituksen jäsenet ja varajä- senten puheenvuoroissa kovaan. Veteraanikuntoutus voi senet erovuoroisten tilalle. Hal- rostui etuustavoitteiden osalta tukea itsenäistä selviytymistä, Tuula Haatainen lituksen I varapuheenjohtajaksi kuntoutuksen monipuolista- kun sitä samalla uudistetaan Sosiaali- ja terveysministeri valittiin Antti J. Näsi Turusta minen ja käytäntöjen yhtenäis- vastaamaan vanhenevan vete- ja II varapuheenjohtajaksi Hol- täminen. Kunniapuheenjohtaja Veteraanisukupolvi on ollut ki- raaniväestön ikää. ger Strandberg Vaasasta Gunnar Laatio esitti valtuus- vijalka, johon Suomen itsenäi- Itsenäisyyden juhlavuosi tuo Valtuuston puheenjohtajana tolle tervehdyksensä. syyden varmistaminen ja jäl- mukanaan kohennuksia sekä toimii Aarno Lampi. Liiton pu- leenrakentaminen on nojannut. veteraanien erityisetuuksiin Tänä päivänä sodat läpi eläneet että vanhusväestön sosiaali- ja ikäluokat ovat saavuttaneet elä- terveyspalveluihin. Sosiaali- ja mänvaiheen, jolloin tarvitaan terveysministeriön taholta toi- hoivaa ja apua yhä enemmän. vomme, että voimme siten hel- Oikeilla toimilla voidaan tukea pottaa veteraaniväestön selviy- kotona selviytymistä niin pit- tymistä arjessa. kään kuin mahdollista. Jouluna meidän on hyvä py- Viime vuosien terveyden- sähtyä muistamaan itsenäisyy-

hoitaa kunniavelka loppuun taa kirkkokansalle ”Rauha ol- saakka. koon teille kaikille” usein eri Vuonna 2007 sotainvalidi- tilanteissa. Sanat merkitsevät, en jaksottaisen laitoshoidon että kirkkokansa eläisi juma- haitta-asteraja alenee 25 pro- lanpalveluksessa juuri tuossa sentista 20 prosenttiin, joten hetkessä ja tilanteessa vapaana entistä useammat pääsevät vääristä asioista ja ajatuksista, Valtuusto kokouspöydän ääressä Helsingissä. hoidon piiriin. Myös sotain- rauhassa rukoillen, osallistu- validien puolisoiden ja leskien ja ymmärtäen, mitä palve- en kuntoutusta lisätään. Vii- luksessa tapahtuu. Toivotuksen Liiton hallitus me vuosina tehdyt tervey- mukaan jokaisen ihmisen tuli- Valtuuston puheenjohtaja Lampi Aarno denhuollon uudistukset sekä si elää tuolloin rauhassa omana Hallituksen puheenjohtaja Strömmer Aarno monet vanhustenhuoltoa kos- itsenään, omalla paikallaan Ju- keneet uudistukset ja määrä- malan puoleen kääntyneenä. Hallituksen jäsenet rahojen lisäykset ovat hyödyt- Ihminen kaipaa rauhaa. Sota- Athos-vuorella elävä ark- Ahtila Tauno Ruotsi täneet myös veteraaniväestöä. veteraanit sen erityisesti tietä- kimandriitta Vasileios kertoo Annala Mikko Keski-Pohjanmaa Kun muistelemme maam- vät. Haluamme elää rauhassa kirjasessaan seuraavasta ta- Eronen Olavi Kymenlaakso me vaikeita aikoja, on myös niin omassa kodissamme kuin pauksesta. Luostarissa vieraili Heikkilä Pekka J Lappi syytä kiinnittää huomiota ih- maassamme ja maailmallakin. mies, joka sanoi harmistunee- Hurme Vuokko Naisjärjestö misiin, jotka elävät huonom- Ajattelemme, että rauhassa elä- na tapaamalleen munkille: ”Te Karttunen Olavi Pohjois-Savo missa olosuhteissa kuin me. en voimme ja edistymme pa- ette tee täällä mitään.” Munkki Laamanen Pentti Helsinki Emme voi kääntää selkääm- remmin kuin taistellen joitten- vastasi tälle: ”Totta, emme tee Liinamaa Jalo E Etelä-Pohjanmaa me maailman kärsimyksille, kin asioitten puolesta tai niitä mitään. Pidämme vain yllä tätä Sinervo Oiva Varsinais-Suomi vaan meidän on kannettava vastaan. Rauha on meistä vas- paikkaa.” Mies lähti pois ihme- Uusitalo Mauno Lahti vastuumme ja toimittava ak- toinkäymisten, ristiriitojen, epä- tellen munkin suorasukaista Wennström Finn-Göran Södra tiivisesti oikeudenmukaisem- oikeudenmukaisuuden, sodan, vastausta. Hän ei tajunnut vas- Viitanen Matti Pirkanmaa man ja rauhanomaisemman huonon omantunnon vasta- tauksessa piilevää viisautta. maailman puolesta. kohta. Rauhassa lepäämme, ke- Ihmiset, jotka pitävät yllä vain Varajäsenet Toivotan kaikille Sotave- räämme voimia arjen koitoksiin omaa paikkaansa, elävät rau- Isännäinen Risto Keski-Suomi teraani-lehden lukijoille rau- ja kuten usein sanotaan rauhas- hassa. He eivät kulje ympäriin- Kallio Veikko Kanada hallista joulua ja hyvää uutta sa ”ajattelemme muita asioita”. sä etsimässä ”omaa paikkaansa” Lohjama Irja Naisjärjestö vuotta 2007! Rauha tuntuu meistä levolta. tässä maailmassa, he eivät etsi Lösönen Olavi Pohjois-Karjala On tulossa joulu, Kristuksen rauhaa ulkopuolisista lähteistä. Miesmaa Simo Pohjois-Pohjanmaa Paavo Lipponen syntymäjuhla, Rauhan Juhla. Jospa mekin tulevana juhlana Penttilä Juhani Kanta-Häme Eduskunnan puhemies Sen tulisi merkitä mahdolli- pitäisimme paikkamme, kristi- Pulli Erkki Etelä-Karjala suutta ajatella rauhassa ”muita tyt kristittyinä, joulun jouluna, Raatikainen Kalevi Suur-Savo asioita”, vastaanottaa Rauhan Kristuksen syntymäjuhlan Kris- Talvela Heikki Uusimaa Jumala, ihmisluonnon pääl- tuksen syntymäjuhlana. Tähkäpää Seppo Kainuu leen ottanut Kristus. Nykyajan Kristus syntyy - kiittäkää! Vilponiemi Väinö Satakunta monien projektien maailmas- Toivotan siunausta Jouluun- Wolff Carl Custaf Södra sa tämä ei ole helppoa, mutta ei ne, Kristuksen Syntymäjuh- kuitenkaan mahdotonta. laan. Kirkkomme jumalanpalve- luksissa pappi tai piispa toivot- Arkkipiispa Leo 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Onnittelemme Väinö Lindén 100 vuotta

Sotaveteraani Väinö Lindén täyttää 100 vuotta synnyin- paikkakunnallaan Kuusan- RAUHAN ASIALLA SANA koskella 29. tammikuuta. Hän valmistui rakennusmestariksi Helsingissä 1932 aloittaen työ- okakuun lopussa kuoli Tampereella hyvä yhteiskuntajärjestys säilyisi ja jotta meillä oli- uransa Kymi Oy:n Voikkaan Lnaapurini ja ystäväni, tuomiorovasti Pertti si vapaus ajatella, uskoa ja puhua. Kiitos teille, tehtaalla ja päättäen uransa 47 Ranta vietettyään pari kuukautta aikaisemmin veteraanit, että taistelitte. Paljon menetimme, vuotta myöhemmin yliraken- 90-vuotispäiväänsä. Loppuun asti hän sai elää mutta tärkein saavutettiin. Isänmaa säilyi va- nusmestarina. sekä fyysisesti että henkisesti varsin vireänä. paana Viipurin menettämisestä huolimatta. Väinö elää Pilkanmaan Ah- Hän oli innokkaasti mukana veteraanijärjestöjen Talin-Ihantalan linja kesti, mutta vain suurin venkadulla yksin omakotitalos- toiminnassa. Pertti Ranta oli sodassa sekä jouk- uhrauksin. sa, laittaa itse ruokansa, siivoaa kueenjohtajana että sotilaspastorina. Hän oli sen inut oli kutsuttu Kaatuneitten omais- ja tekee vähäisemmät lumityöt- osaston pappi, joka tuotiin kesäkuun 19. päivä- Mten vuotuiseen juhlaan. Aprikoin etu- kin. Kotiavustaja käy kaksi ker- Satavuotias veteraani toivoo nä 1940 puolustamaan Viipuria täysin toivotto- käteen, vieläkö tällaiseen tilaisuuteen tullaan. taa viikossa toimittaen kauppa- yksinäisyyteensä vierailuja. massa tilanteessa ja jota on komentajaa myöten Vastaus oli aivan täysi Tampereen yliopis- asiat. Merkkipäiväänsä Väinö viettää syytetty liian helposta vetäytymisestä. Tätä koh- ton juhlasali. Jonkin verran näkyi sotaleski- Kuulolaitteet, televisio sekä läheistensä parissa. telua prikaatin pappi piti kohtuuttomana. Viime en kantamia sururistejä. Enimmät heistä ovat sanoma- ja viikkolehdet pitävät hetkillä hän johdatteli prikaatin komentajaa Pu- kuitenkin jo ajan rajan takana. Valtaosa ylei- teräsmiehen ”päivässä kiinni”. Erkki Vitikainen naisenlähteentorin varrella olleesta esikunnas- söstä oli sotaorpoja. Näiden asia on ollut pit- ta kohti Linnansiltaa samanaikaisesti, kun torin kän ajan ikään kuin piilossa. Tajusin siinä ja toiselle laidalla oli jo ilmestynyt vihollisen pans- sen jälkeen näiden kohtalosta kertovien kirjo- sarivaunuja. Viipurin linnan tornista laskettiin jen lukemisesta, että se on ryhmä, joka on jou- Olavi Eronen 85 vuotta samoilla hetkillä 20.6. Suomen lippu. Se uskot- tunut antamaan suuren uhrin. Isättöminä ja tiin sotilaspastori Pertti Rannan haltuun kulje- usein varsin köyhissä olosuhteissa kasvaneina tettavaksi hänen polkupyörällään vapaana säi- he ovat kuitenkin ponnistelleet eteenpäin tä- pialaisissa 1952 hän oli soihdun lyneeseen Suomeen. Se oli elämän loppuun asti män isänmaan hyväksi. On oikein, että hei- kantajana ja kilpailutoimitsija- Pertti Rannalle symbolisesti tärkeä tehtävä. dät edes nyt, kuuden vuosikymmenen jälkeen na. Suomen Olympiakomitean korotetaan veteraanien tavoin kunniakansa- jäsen hän oli 1981—1988 ja nel- uluneen syksyn aikana olen kokenut kaksi laisiksi. jä vuotta valmennusvaliokun- Kmuutakin sellaista elämystä, jotka ovat jää- nan puheenjohtaja. neet syvästi mieleen ja jotka liittyvät veteraani- ämä kirjoitus tulee joulunumeroon. Olen- Sotaveteraanityöhön Ola- en kokemuksiin. Toinen niistä oli käynti Puo- Tko puhunut joulun asian vierestä? vi Eronen on osallistunut 1979 lassa Auschwitzin keskitysleirissä. Kaikista sur- lähtien. Hamina–Vehkalahden matuista juutalaisista lähes puolet eli noin 1,5 n ole. Kun muistelemme sotaa, samalla Sotaveteraanien puheenjohta- miljoonaa, surmattiin siellä ja sen läheisyydes- Emyös kiitämme Jumalaa siitä, että olem- jaksi hänet valittiin 1993 ja Ky- sä olevassa Birkenaussa. Ei voi muuta kuin ihme saaneet elää valtiona rauhassa jo pitkään. menlaakson Sotaveteraanipii- metellä: Miten on mahdollista, että keskellä Eu- “Maassa rauha!” Se on elämän sisällöistä kaik- rin puheenjohtajaksi 1997, joi- rooppaa, vanhan sivistysvaltion toimesta voi- kein tärkeimpiä. “Ihmisillä hyvä tahto”. Sii- ta tehtäviä hän hoitaa edelleen. daan tehdä tällaista? Täysin mieletön viha ja nä on olennainen osa elämän onnellisuudes- Viipurissa syntynyt Kymen- Sotaveteraaniliiton valtuuston pelosta johtunut kaikkeen alistuva käskyjen totta. “Kunnia Jumalalle”. Sen tunnustaminen laakson Sotaveteraanipiirin jäsenenä Eronen oli 1995–1998. teleminen ovat olleet kaiken pohjana. Jos missä, ja toteuttaminen on kaiken muunkin pohja- puheenjohtaja Olavi Eronen Siitä lähtien hän on ollut kaksi- niin siellä tajuaa sodan mielettömyyden. Siihen na. Siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa jo- täyttää 85 vuotta 14. helmi- vuotiskausittain vuoroin liiton mielettömyyteen meidätkin pakotettiin toisen kaiselle. kuuta Haminassa. Talvisodassa hallituksen jäsen ja varajäsen, diktaattorin vallanhimon tähden. Taistelimme, hän toimi JR 11:ssa komppani- 2003—2004 varapuheenjohta- jotta meitä ei tuhottaisi, jotta demokraattinen Paavo Kortekangas anpäällikön taistelulähettinä jana. Sotaveteraaniliiton kul- osallistuen Länsi-Kannaksen taisen ansioristin hän sai 2004. ja Viipurinlahden taisteluihin. Eroselle on myönnetty mm. Vänrikkinä Eronen jäi puolus- seuraavat kunniamerkit: VR 2 Anssi Vuorenmaan tusvoimien palvelukseen. Vuo- (ra), VR 3, VR 4 tlk, VR 4 (kak- desta 1943 Eronen toimi krh- si kertaa), VM 2, SL R I lk., Suo- ”Ratkaisun hetkiä” ilmestyi joukkueen johtajana I/JR 4:ssä men Urheilun kultainen ansio- taistellen kolmella kannaksel- risti ja Suomen Olympiakomi- Valitut Palat Oy:ltä ilmestyi marraskuussa Anssi Vuorenmaan la. tean ansiomitali. teos Ratkaisun hetkiä. Kirjan satakunta artikkelia on koottu So- Viisi vuotta Vapo:ssa toi- Merkkipäivänään Olavi Ero- taveteraani -lehdessä 1991–2006 julkaistuista Vuorenmaan kir- mittuaan hän palasi puolus- sella on vastaanotto Haminan joituksista. Kirjoittaja korostaa teoksen nimen osoittavan, ettei tusvoimien palvelukseen, josta Varuskuntakerholla klo 14–18. kyseessä ole yksityiskohtainen sotahistoriallinen tutkimus vaan jäi eläkkeelle 1982 everstiluut- Mahdolliset muistamiset sarja tapahtumia 1939–1945 käymiemme sotien ajalta. Kirjoituk- nanttina Karjalan prikaatin hän toivoo Haminan–Vehka- set ovat ajanmukaisessa järjestyksessä. esikuntapäällikön tehtävästä. lahden Sotaveteraanit ry:n tilil- 381-sivuisen Ratkaisun hetkiä -teoksen kuvitus elävöittää kus- Erosen ampumaharrastuk- le EKSP 410870–24527. sakin artikkelissa tapahtumien kerrontaa ja taitto on lukijan kan- seen liittyvistä saavutuksis- nalta mutkaton. ta mainittavimpia ovat jouk- Erkki Vitikainen Kirjan ensimmäinen painos hupeni jo ennakkotilaajille. Teon kuekulta ja henkilökohtainen alla olevaa toista painosta on saatavissa tammikuun alusta. Sitä pronssimitali Kansainvälisen voi tilata ennakkoon Valitut Palat Oy:n asiakaspalvelusta puh. Sotilasurheiluliiton mestaruus- 01066778 hintaan 45,90 €. kilpailuissa. Helsingin olym- 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Uusia toiminnanjohtajia Kuolleita Olavi Kujansuu 1924—2006

Parkanon Sotaveteraanit ry:n Sotaveteraaneissa hän toimi toimi veteraanien kuntoutuk- kunniapuheenjohtaja Olavi 1984—2004. Pirkanmaan Sota- sen parantamiseksi. Henkilö- Kujansuu menehtyi äkilliseen veteraanipiirin hallituksen jä- kohtaisesti hän pyrki paranta- sairauteen 18. lokakuuta Tam- senenä hän toimi 1989—2003, maan heikompiosaisten vete- pereen yliopistollisessa sairaa- josta ajasta varapuheenjohtaja- raanien elinoloja. lassa. na 1994 lähtien. Suomen Sota- Olavi Kujansuulle myön- Hän oli syntynyt Parkanossa veteraaniliiton valtuuston jäsen nettiin ansioistaan mm. SL R, 1. syyskuuta 1924 ja otti osaa hän oli 1990—1998. MLL:n kultainen ansiomerk- jatkosotaan ilmavoimissa. Kujansuu piti tärkeänä, että ki, Osuuspankkijärjestön kul- Sotaveteraanien asiat oli- sotakokemukset välittyvät nuo- tainen ansiomerkki ja Suomen Varsinais-Suomen Suur-Savon Sotaveteraani- vat lähellä hänen sydäntään. risolle. ”Veteraanit ovat parhai- Sotaveteraaniliiton kultainen Sotaveteraanipiirin piirin toiminnanjohtajana Hän oli perustamassa Kar- ta rauhantekijöitä, sillä he tietä- ansioristi. toiminnanjohtajaksi on on 1.11.2006 lukien aloit- vian sotaveteraaniyhdistystä vät mitä sota on”, hän totesi 75- 1. joulukuuta 2006 alkaen tanut Pertti Pulkkinen. 1965, toimien varapuheenjoh- vuotishaastattelussaan. Matti Niemi valittu merkonomi Pulkkinen on 48-vuotias tajana vuoteen 1974. Parkanon Erityisen ansiokkaasti hän Osmo Suominen (46). opistoupseeri, joka tällä hetkellä työskentelee Mik- kelin Sotilasläänin Esikun- nassa toimialapäällikkönä. Toivo Saarilahti 1918—2006

Teologian tohtori, rovasti Toi- teraanien hengellisissä tilai- kuoleman kohtaamisessa saa- vo Saarilahti kuoli sairauden suuksissa ja hänelle oli mieluis- tua ja koeteltua rintamakristil- uuvuttamana Terhokodissa 7. ta saada olla yhdessä veteraa- lisyyttä, jota ilmaisua hän oli Oikaisu marraskuuta. Hän oli lähetys- nien kanssa. Hän oli mukana valmis rohkeasti ja varaukset- perheen poika ja oli syntynyt Suomen Sotaveteraaniliiton ta käyttämään. Kaikessa palve- Lehtemme viime numeron (5/06) sivulla 32 olleessa Kiinassa Chantehissa 2.3.1918. hengellisessä toimikunnassa luksessaan Toivo Saarilahti oli Uudenmaan rakuunarykmentin (URR) muistoreliefiä Ylioppilaaksi hän tuli Helsin- ja sen puheenjohtajana vuosi- tiedemiehen tapaan perusteel- koskevassa uutisessa painovirhe oli sekoittanut gin suomalaisesta normaalily- na 1993—95 sekä Veteraanijär- linen ja luotettava. Hänen ko- rykmentin vuosiluvut. seosta 1938. Sotien aikana hän jestöjen hengellisen työn neu- kousvalmistelunsa olivat läpi URR oli sijoitettuna Helsinkiin 1918–1921. Ryk- toimi II/KTR 7:n pappina Syvä- vottelukunnan jäsen vuosina mietittyjä ja kokouksen osanot- mentti siirrettiin Lappeenrantaan osaksi perustet- rillä sekä JR 7:n ja JR 49:n pap- 1991—2000. tajia palvelevia. Olemukseltaan tua Ratsuväkiprikaatia tammikuussa 1921. pina Kannaksen suurten tor- Toivo Saarilahti antoi liit- hän oli nöyrä ja vaatimaton. Jos Pahoittelemme tapahtunutta. juntataisteluiden aikana. Soti- tomme hengelliseen toimin- työn tekijältä sitä vaaditaan, ku- lasarvoltaan hän oli luutnantti. taan merkittävän panoksen. ten Raamattu sanoo, ”että hänet Rintamapappeuden ohella Hänet tunnettiin toiminnassa havaitaan uskolliseksi”, Toivo Toivo Saarilahti harjoitti teolo- ”alusta alkaen” mukana olleena Saarilahti oli aseveljiensä hen- gisia opintoja valmistuen 1944 Otso Kiannon työparina. Hän gelliseen palvelemiseen pantu- papiksi. Kiinassa hän oli lä- muokkasi ja säilytti voimak- na yksi uskollisimmista. Sotainvalidien Veljesliitto ry:n hetystyössä 1949—51 ja jatkoi kaasti perinnettä, joka kiinnit- Muistamme kiitollisin ja siu- SÄVELLYSKILPAILU opiskeluja USA:ssa Yalen yli- tyi veteraanien kirkkopyhien ja naavin ajatuksin tohtori Toivo opistossa 1952—53. Teologi- kirkkopäivien järjestämiseen ja Saarilahden palvelusvirkaa liit- Vuonna 1944 ensimmäisen Sotainvalidien viikon ava- an tohtoriksi hän väitteli 1960. viettämiseen. Se oli rintamal- tomme hengellisessä työssä. Väitöskirja käsitteli Suomen ta saakka periytyvää, yhdes- usjuhlaan Yrjö Jylhä teki runon nimeltä ”Marttyyrien Lähetysseuran Kiinan työn sä joukkojen kanssa yhteisessä Timo Kökkö päivä”. historiaa vuosina 1901—26. Sotainvalidien Veljesliitto on järjestänyt sävellyskil- Muista julkaisuista mainitta- pailun, jossa tehtävänä oli tämän runon säveltäminen koon Suomen Lähetysseuran mieskuorolle. Kilpailuun tuli 73 nimimerkillä varus- kotimaan työn historia vuosina Liiton toimisto on suljettu tettua sävellystä. Tuomaristo, jonka puheenjohtajana 1895—1913. 27.12.2006 – 1.1.2007 välisen ajan Toivo Saarilahti toimi sodan henkilökunnan vuosilomien vuoksi. oli Matti Hyökki ja jäseninä Seppo Murto, Matti Hara jälkeen useissa seurakuntavi- Liiton myyntitoimisto on suljettu ja sihteerinä Uolevi Lassander luonnehti kilpailun roissa ja vuosina 1953—1965 2.1 – 5.1 välisen ajan tasoa kiitettävän korkeaksi. Kilpailun palkinnot jaettiin Suomen Lähetysseuran palve- Sotainvalidien Veljesliiton keskustoimistossa tiistaina luksessa Suomessa ja ulkomail- inventaariotoimien vuoksi. 21.11.2006. la. Lempäälän kirkkoherrana hän oli 1967—70 ja Helsingin Tarvittaessa voitte olla yhteydessä: Johanneksen kirkkoherrana toiminnanjohtaja Markku Seppä, palkinto 3 000 euroa nimimerkki 1972—83. puhelin 0400 921 332 ”Uuno Joutsen” - Juha Holma Toivo Saarilahti oli laajal- sosiaalisihteeri Anni Grundström, Lunastettavat sävellykset á 1 000 euroa: ti maailmaa nähnyt ja syväl- nimimerkki säveltäjä lisen akateemisen sivistyksen puhelin 040 8223998 ”Fötsi Föö” - Markku Viitasaari hankkinut teologi ja historian tutkija. Perimmältään hän oli ”Mies kuoro” - Vitaly Chapkovich ikäpolvensa yksi Suomen puo- ”Valkoinen lilja” - Lauri Kilpiö lesta elämänsä uhriksi asetta- Tunnustusmaininta ilman palkintoa: nut isänmaan mies, veteraani nimerkki ”Jakire” sekä ja aseveljiensä pappi. Hän oli Henkilökunta toivottaa kaikille rauhaisaa ”Johannes” - Leri Leskinen/Jussi Chydenius usein kutsuttu puhuja sotave- joulua, voimia ja terveyttä vuodelle 2007. 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Sotaveteraaniliiton ehdotuksesta myönnetyt kunniamerkit 6.12.2006

SVR R1 jä, Nivala, Anttila, Aino Annik- tehdastyöläinen, Nivala, Hemilä, nari kauppias, Rantsila, Kangas vieska, Kotiniemi, Kirsti Heli- Isännäinen, Risto Antero maan- ki emäntä, Hamina, Arola, Ester Erkki Johannes autonkuljettaja, Veli Aimo pienviljelijä, Rantsi- nä emäntä, Kiukainen, Kotka, viljelijä, Jämsä, myyjä, Kitee, Arvio Alli Johan- Pirkkala, Herberts, Arne Hel- la, Kangas, Aune Eliisa emän- Veikko Vilhelm metsätyönjoh- Oka, Martti Juhani professori, na rouva, Oulainen, Avikainen, mer församlingspastor, Musta- tä, Ylivieska, Kangasvieri, Aimo taja, Oulainen, Kotkanen, Eino Jyväskylä. Reino Kalevi maanviljelijä, Jo- saari, Hiironen, Rauni Olavi ta- Johan Henrik maanviljelijä, To- Matti maanviljelijä, Laihia, Kui- roinen, lonmies, Korpilahti, Hilli, Matti holampi, Kankuri, Arvo Matias tunen, Hilma Esteri apuhoitaja, SVR Ar Blomberg, Per-Erik Haraldsson Aukusti autoilija, Köyliö, Hir- työnjohtaja, Forssa, Kanninen, Ylivieska, Kuivas, Martti Vil- Aaltonen, Kaino Johannes ap- lektor, Esbo, Borgström, Sven vonen, Aarne Einari liikkeen- Olavi Fridolf rakennuspuusep- helm liikkeenharjoittaja, Kemi, teekkari, Jalasjärvi, Helmer byggmästare, Sibbo, harjoittaja, Kitee, Hjortell, John pä, Sumiainen, Karhunen, Lilli Kujala, Kalevi maanviljelijä, Kalkela, Paavo talousneuvos, Dahlqvist, Jarl Gunnar jordbru- Ingvald jordbrukare, Mustasaa- Synnöve toimistopäällikkö, Jy- Pelkosenniemi, Kukkaro, Erk- Elimäki, kare, Mustasaari, ri, Hoffrén, Osvald jordbrukare, väskylä, Karjalainen, Anna Siviä ki Jalmari maanviljelijä, Lap- Soikkeli, Svante Kalevi tiemes- Eerikäinen, Aito Antti kirves- Liljendal, Honkala, Antti Ema- emäntä, Anjalankoski, Karlsson, peenranta, Kukko, Pauli Kristi- tari, Asikkala, Sointula, Terttu mies, Jokioinen, Eklund, Björn nuel kirvesmies, Nivala, Hon- Birger Johannes byggnadsarbe- an peruskoulunopettaja, Kajaa- Kaisa sairaanhoitaja, Nurmo. Bernhard handelstekniker, Bor- kala, Joonas puutarhuri, Nivala, tare, Borgå, Karlsson, Jan-Erik ni, Kukkonen, Veikko Johannes gå, Ekonen, Pentti Reino Johan Honkanen, Jalmari rakennus- sjökapten, Helsingfors, Karttu- metsuri, Viitasaari, Kulju, Mai- SL Ar rautatieläinen, Jyväskylä, Ek- mestari, Jyväskylä, Honkanen, nen, Elias Lauri Heimo kauppi- re Anna kahvilanhoitaja, Jyväs- Hannula, Elmer Antero maan- ström, Erik Edvard spårvagns- Oiva Kalervo kirvesmies, Kor- as, Joroinen, Kauhanen, Kaarlo kylä, Kumpumäki, Niilo Matti viljelijä, Turku, Hutka, Erkki Il- förare, Helsingfors, Eskanen, pilahti, Hovi, Valto Olavi työ- dipl.insinööri, Joroinen, Kaura- maanviljelijä, Nivala, Kuronen, mari maanviljelijä, Jokioinen, Asseri Ernest kirvesmies, Kiu- mies, Ylämaa, Hurnasti Lau- nen, Erkki Esko metsätyömies, Veikko August kirvesmies, Jo- Lehtonen, Aino Helmi herastuo- kainen, Eskola, Nanny Marjaa- no Ilmari autoilija, Oulainen, Renko, Kemppainen, Kalle Os- roinen, Kuukkanen, Toivo Ilma- mari, Järvenpää, na emäntä, Nivala, Eskola, Vie- Husman, Karl Martin affärs- kari maanviljelijä, Hyrynsalmi, ri ruutimassankeittäjä, Laukaa, Rimpinen, Yrjö Antero sähkö- no Valtter maanviljelijä, Kiukai- föreståndare, Liljendal, Hylki- Kemppainen, Tauno Matias au- Kuulas, Esko Eelis sotaveteraa- asentaja, Harjavalta. nen, Finström, Ernst Wilhelm lä, Veikko Matias maanviljelijä, toilija, Kajaani, Keränen, Ruu- ni, Pirkkala, Kuurala, Johannes vaktmästare, Helsingfors, Reisjärvi, Hynninen, Eino met- rikki metsätyönjohtaja, Suo- maanviljelijä, Kitee, Kuusinen, SVR M1 kr Flinkman, Tauno Alfred auton- suri, Joroinen, Hytönen, Väinö mussalmi, Keskinen, Aarre Leo Viljam maanviljelijä, Korpi- Aaltonen, Kaarlo Verner trakto- kuljettaja, Korpilahti, Florström, maanviljelijä, Konnevesi, Hyvö- Olavi LVI asentaja, Laukaa, Kes- lahti, Kuutti, Pentti Ensio työn- rinkuljettaja, Jokioinen, Ahven- Kaija Kerttu lääkintälotta, Van- nen Asta Inkeri emäntä, Haapa- kisaari, Eino Ilmari maanvilje- johtaja, Laukaa, Köykkä, Toivo ainen, Aake kirvesmies, Pelko- taa, Fonselius, Ulf Henrik, Åbo, vesi, Häkkinen, Kauko Hjalmar lijä, Lappeenranta, Kesseli, Väi- Eerik maanviljelijä, Laihia, senniemi, Forsman, Ragnar Harald bygg- kirjaltaja, Tuusula, Hämäläinen, nö maanviljelijä, Nivala, Keto, Laine, Antti Johannes autoilija, Duldin, Nikolai maanviljelijä, nadsarbetare, Mustasaari, Fiira emäntä, Joroinen, Hämä- Martti Johannes maanviljelijä, Kiukainen, Laine, Niilo Eina- Luvia, Grundström, Marta Helena pri- läinen, Veikko Albin Johannes Toholampi, Ketvel, Urho Johan- ri kirvesmies, Kiukainen, Lai- Herranen, Pentti Antero sata- vatföretagare, Borgå, maanviljelijä, Joroinen, Härkö- nes hum.kand. Tuusula, Kiistala, tinen, Aino Tuulikki kotiäiti, mavalvoja, Kotka, Hynynen, Haapala, Signe Anna-Liisa kä- nen Arvo Oskari kauppias, Ka- Aino Eufemia postivirkailija, Es- Keuruu, Lamminen, Risto Frans Senja Sanelma emäntä, Sysmä, tilö, Nivala, Haapio, Heikki Ka- jaani, Hölttä, Yrjö Kalevi huolto- poo, Kilo, Viljo Olavi maanvilje- Johannes kirvesmies, Kiukai- Järvinen, Veikko Kalervo puhe- levi maanviljelijä, Kiukainen, päällikkö, Lahti, Ihalainen, Aili lijä, Lappeenranta, Kinnunen, nen, Lampinen, Heikki Pellervo linmestari, Kuhmoinen, Haapsaari, Armas maanviljelijä, emäntä, Joroinen, Eino Jalmari maanviljelijä, Kor- maanviljelijä, Sumiainen, Lanu, Murto, Vilho Armas tavaran Nousiainen, Haataja, Veikko Jo- Iiponen, Lauri Malakias maan- pilahti, Kinnunen, Helge Olavi Iris Edith osastonhoitaja, Espoo, vastaanottaja, Pori, hannes sotaveteraani, Pirkkala, viljelijä, Oulainen, Ilkko, Reino maanviljelijä, Joroinen, Kinnu- Laukka, Yrjö Olavi maanviljelijä, Palola, Paavo Olavi maanviljeli- Haavasoja, Armas Heikki Sakari maanviljelijä, Kajaani, Ilonen, nen, Helvi Esteri emäntä, Kivi- Nivala, Laurila, Inkeri emäntä, jä, Lohtaja, konepuuseppä, Kiukainen, Haa- Tauno Johannes konduktööri, järvi, Kinnnunen, Kalle Iisak- Tarvasjoki, Lehikoinen, Kaarin Sauramäki, Martti Olavi työn- visto, Eino Richard pienviljelijä, Kouvola, Immonen, Valtter Ju- ki maanviljelijä, Suomussalmi, Annikki emäntä, Juuka, Lehti- johtaja, Soini, Seppälä, Eino Os- Ilmajoki, Hakala, Matias Eino hana maatyömies, Joroinen, Kinnunen, Toivo Olavi maanvil- mäki, Vuokko Helinä postivir- kari maanviljelijä, Kärkölä työnjohtaja, Ylivieska, Hakala, Jaakola, Jouko Aatami maan- jelijä, Viitasaari, Kivikko, Matti kailija, Mouhijärvi, Lehtinen, Pauli maanviljelijä, Kiukainen, viljelijä, Ylivieska, Jansson, Bror maanviljelijä, Miehikkälä, Kivi- Kaino Olavi maanviljelijä, Tar- Hakula, Yrjö varastomies, Ni- Harry jordbrukare, Sibbo, Joki- rinta, Jalo maanviljelijä, Niva- vasjoki, Lehtola, Tauno Johan- SVR M1 vala, Hanhinen, Karin Helena nen, Sulo Paavali metsuri, Korpi- la, Kivistö, Onni Jaakoppi liik- nes maanviljelijä, Jurva, Lehto- Aaltio, Erkki Johannes maanvil- osastosihteeri, Imatra, Hannu- lahti, Jokinen, Taimi Anna-Liisa keenharjoittaja, Kurikka, Knuu- nen, Lauri, Aatos eläkeläinen, jelijä, Keuruu, Aaltosalo, Veik- la, Toivo maanviljelijä, Nivala, maanviljelijä, Renko, Juhanen, ti, Kaino Impi emäntä, Nivala, Suolahti, Lehtonen, Paavo Her- ko korjaamopäällikkö, Nivala, Hantula, Yrjö Eino maanvilje- Aune Anna osastonhoitaja, Por- Knuuti, Kustaa Eliel maanvilje- man konepuuseppä, Jokioinen, Ahlholm, Per-Ole Herman tek- lijä, Nivala, Harjula, Alli Inkeri voo, Junttila, Aili Maria emäntä, lijä, Nivala, Koikkalainen, Pau- Lehtonen, Veikko Olavi sähkö- niker, Helsingfors, Aho, Heik- emäntä, Hamina, Haro, Reino Nivala, Juvonen, Helvi Kyllikki li Olavi maanviljelijä, Joroinen, asentaja, Jokioinen, Leinonen, ki Anton työpäällikkö, Kouvola, Olavi työkalutarkastaja, Jyväs- puhelinvälittäjä, Joroinen, Järn- Kontio, Tyyne Maria parturi, Veikko Eljas autoilija, Kajaani, Aho, Ville Johannes maanvilje- kylä, Hautalahti, Reino Johannes bäck, Kalervo Matias maanvil- Ylivieska, Koponen, Eemil Juha- Leppänen, Elmi Maria ompelija, lijä, Nivala, Ahokki, Ida Vieno maanviljelijä, Nivala, Heikkilä jelijä, Toholampi, Järvelä, Erkki na maanviljelijä, Viitasaari, Ko- Jyväskylä, Leppänen, Ilmi An- liikeapulainen, Hanko, Ahola Vieno Maria maatilan emäntä, Mikael maanviljelijä, Ylivieska, ponen, Keijo Matti toimitusjoh- nikki siivooja, Kivijärvi, Liima- Niilo Oskari palokersantti, Kii- Oulainen, Heikkilä, Ilmo Har- Järvinen, Eino Iisak rakennus- taja, Lapinlahti, Koponen, Tau- tainen Olga emäntä, Piippola, minki, Ahola, Yrjö Armas ra- ras autoilija, Nousiainen, Heik- työmies, Kiukainen, no Kustaa merkkaaja, Joroinen, Lindberg, Heimo Armas työn- tatyöntekijä, Nivala, Ahomä- kilä, Väinö maanviljelijä, Mie- Kaarela, Vilho Aleksanteri asen- Korhola, Antti Veikko johtaja, johtaja, Nakkila, Linjamäki, ki, Aino Hellen emäntä, Nivala, hikkälä, Heikkinen, Viljo Ver- taja, Raahe, Kaarlela, Katri Mir- Savitaipale, Korhonen, Heikki Paavo Johannes työnjohtaja, La- Ahonen, Heikki Kalervo yrittä- ner maanviljelijä, Korpilahti, jam opettaja, Nivala, Kaarlen- August, työnjohtaja, Viitasaa- pua, Linna Kaarlo Iisak maan- jä, Korpilahti, Ahonen, Pentti Heimonen, Jalo Toivo raitio- kaski, Frans Mikael, maan- ri, Korpi, Tapio maanviljelijä, viljelijä, Rantsila, Liukku, Mart- Päiviö rakennusmies, Korpilah- tievaununkuljettaja, Viitasaari, viljelijä, Nivala, Kaarto, Soini Viitasaari, Kortman, Naugarth ti Armas maanviljelijä, Laihia, ti, Ahonen, Voitto Matias sorva- Heimonen, Mauri Johannes kir- Johannes maanviljelijä, Nivala, Bernhard servicechef, Helsing- Loukasmäki, Saima Sofia emän- ri, Keuruu, Ainasoja, Aili Tuu- vesmies, Viitasaari, Heino, Kal- Kaasinen, Riitta Elisabeth rou- fors, Kosk Nils Albert diplome- tä, Nivala, Luhtasela, Eino Evald likki vaatevaraston hoitaja, Ni- le Kalervo linja-autonkuljetta- va, Lieksa, Kaivola, Pauli Adiel konom, Helsingfors, Koskela, työmies, Renko, Luomala, Paavo vala, Aksila, Kaarlo Johannes ja, Lammi, Heino, Viljo Vihtori maanviljelijä, Lammi, Kakku- Keijo Aito Uolevi maanviljeli- Armas maanviljelijä, Reisjärvi, maanviljelijä, Nivala, Ali-Pent- maanviljelijä, Elimäki, Heiska- ri, Viljo puuseppä, Jurva, Kala- jä, Toholampi, Koskela, Toivo Lytz, Nils Bruno myyntipäällik- tilä, Kerttu emäntä, Renko, Al- nen, Aulis Veli maanviljelijä, Jo- vainen, Onni Olavi maanvilje- Iisakki maanviljelijä Ilmajoki, kö, Seinäjoki, Lyytikkä, Tenho pua, Kauko Kalervo maanviljeli- roinen, Helavirta, Jaakko August lijä, Kivijärvi, Kangas Toivo Ei- Koski, Saima Inkeri rouva, Yli- maanviljelijä, Korpilahti, Lyy- 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

tikäinen, Eino Martti maanvil- Tauno Mikael kirvesmies, Yli- ta emäntä, Lieksa, Rinne, Helmi Matias autoilija, Nivala, Suho- väskylä, Vakkila, Onni Anton jelijä, Siilinjärvi, Lyytinen, Ka- vieska, Ollikainen, Onni Mati- Amanda yrittäjä, Laitila, Rissa- nen, Pauli Olavi maatalousyrit- maanviljelijä, Lappeenranta, levi Kauko varastonhoitaja, Sii- as maanviljelijä, Keuruu, Ollik- nen, Toivo Andreas kirvesmies, täjä, Joroinen, Suhonen, Toi- Valtokivi, Heikki Asser maanvil- linjärvi, Lönnroth, Erik Reguel ka, Urpo Olavi kelloseppä, Hä- Kaavi, Romppainen, Onni Sulo ni Kyllikki emäntä, Ylivieska, jelijä, Kiukainen, Valtonen, Leo spårvagnsförare, Helsingfors, meenlinna, maanviljelijä, Suomussalmi, Sukari, Hilkka Maria emäntä, Kalervo rakennusmies, Jämsän- Löytynoja, Anna-Liisa emäntä, Paananen, Natanael rautatieläi- Roos, Kaino Samuel urakoitsi- Laitila, Summanen, Arvo Olavi koski, Vaskelainen, Martta maa- Ylivieska, nen, Raahe, Paatelainen, Kalle ja, Laitila, Rosenberg Nils Au- maanviljelijä, Taipalsaari, Suo- talousyrittäjä, Joroinen, Vaske- Mahalakoivu, Helmi Kaarina Ilmari kirvesmies, Laukaa, Paa- gust övermejerist, Pargas, Ro- kas, Pauli Toivo maanviljelijä, lainen, Viljo Mikael maatalous- emäntä, Miehikkälä, Malkamo, vilainen, Mikko maanviljelijä, sendahl, Jaakko Ilmari muura- Korpilahti, Suominen, Jaakko yrittäjä, Joroinen, Vauhkala, Urho liikemies, Ylivieska, Mal- Kiukainen, Paavola Mikko Il- ri, Kiukainen, Ruha, Eino Aatos Ilmari maanviljelijä, Kiukainen, Reino Aukusti tiilenpolttaja, kamäki, Aune Inkeri perhepäi- mari maanviljelijä, Haapavesi, maanviljelijä, Ähtäri, Ruoho- Suurnäkki Sakari Vilho maan- Ylivieska, Vedenpää, Matti Esa vähoitaja, Ylivieska, Manninen, Paavola, Alpo Viljami maanvil- nen, Kauko Elias maanviljelijä, viljelijä, Hamina, Säteri, Anna maanviljelijä, Reisjärvi, Venno, Vilho Aukusti asetarkastaja, Jy- jelysteknikko, Vantaa, Pakari- Kiukainen, Ruotsalainen, Leo Henrikka radistilotta, Vantaa, Eino Jalmari maanviljelijä, Kiu- väskylä, Marttila, Veikko maan- nen, Mauri tehdastyömies, Eno, Pietari puhelinmestari, Muonio, Tahvanainen, Kaija Kainomieli kainen, Ventovuori Helvi Toini viljelijä, Jurva, Mattila Pent- Palismaa, Antti poromies, Enon- Rutanen, Yrjö Adam maanvil- liikkeenharjoittaja, Korpilahti, pukuompelija, Kouvola, Venä- ti Allan asemamies, Kiukainen, tekiö, Palomäki, Veikko Aukusti jelijä, Ylivieska, Ryynänen, Toi- Takala, Rauha Katariina kirjan- läinen, Tauno Anton työmies, Mattila, Ellen Maria emäntä, maanviljelijä, Lapua, Pehkonen, vo Armas maanviljelijä, Juuka, pitäjä, Ylivieska, Takalo, Kauko Anjalankoski, Vesterinen, Paavo Laitila, Mattila, Hilkka Hanne- Feeliks Antero maanviljelijä, Ni- Räsänen, Kauko Leonard talon- Rafael yksityisyrittäjä, Muonio, Kalervo rakennusmestari, Kor- le terveydenhoitaja, Toholampi, vala, Pehkonen, Reino Johannes mies, Juankoski, Räty, Vieno Ul- Takalo, Toivo Mikael maanvil- pilahti, Vihko, Holger esimies, Mattila, Yrjö Johannes auton- maanviljelijä, Nivala, Pekkala, jas kauppias, Eno, jelijä, Nivala, Talonpoika, Tauno Helsinki, Viinikka, Pekka Tapio kuljettaja, Kiukainen, Maunula, Alpo Antero uittoesimies, Ka- Saarikoski, Yrjö Juhani maan- Viljo maanviljelijä, Lappeenran- maanviljelijä, Keuruu, Viitala, Väinö Ilmari maanviljelijä, To- jaani, Pelo, Laina Maria osas- viljelijä, Lapua, Saarimäki, Pent- ta, Talvensaari, Väinö myymä- Einari maanviljelijä, Nivala, Vii- holampi, Mehtälä, Armas Leo- tonhoitaja, Nivala, Peltola, Vilho ti Veikko maanviljelijä, Savitai- länhoitaja Pelkosenniemi, Tan- tanen, Teuvo Ensio sähköasen- nard pienviljelijä, Nivala, Meh- Einari maanviljelijä Toholampi, pale, Saarinen, Eino diplomi- hola, Martti Olavi konemesta- taja, Jyväskylä, Wikström Mar- tälä, Unto Ilmari kirvesmies, Penttilä, Eino Vilhelm, raken- insinööri, Jyväskylä, Saarinen, ri, Hamina, Tarkkonen, Vilho garetha kontorist, Borgå, Vilén, Nivala, Mehtälä, Veikko Mika- nusmestari, Tarvasjoki, Perä- Eino Evert autonkuljettaja, Kor- Veikko maanviljelijä, Viitasaari, Heikki Ernest maanviljelijä, el kauppias, Nivala, Meskanen, aho, Kerttu emäntä, Nivala, Pie- pilahti, Sairo, Pentti Olavi opet- Terho, Matti Mikael maanvilje- Nakkila, Vilhunen, Vilho Ma- Eino Johannes työnjohtaja, Jy- tikäinen, Sirkka Riikka sairaan- taja, Korpilahti, Saksa Alli Elisa- lijä, Tammela, Tervo Johannes tias maanviljelijä, Nivala, Vir- väskylä, Meskanen, Lempi lait- hoitaja, Vantaa, Pietilä, Martti bet merkonomi, Hamina, Salmi- Aappraham maanviljelijä, Rant- ta, Aune Aleksandra opettaja, osapulainen, Joroinen, Mikkelä, Fredrik, maanviljelijä, Ylivies- nen Helvi Mirjami konttoristi, sila, Timonen, Mauri Hannes Kiukainen, Vuokila Kerttu Jo- Toivo trukinkuljettaja, Anjalan- ka, Pihlajaniemi, Vilho Jaakob Raahe, Salminen, Taisto Kus- maanviljelijä, Nurmes, Timperi, hanna kätilö, Pudasjärvi, Vuol- koski, Murtomaa, Rauha Aman- maanviljelijä, Nivala, Pikka, taa satamavalvoja, Kotka, Salo, Väinö autoilija, Hamina, Toikka le-Apiala, Sirkka Mailis Kaarina da opettaja, Kiukainen, Myllylä, Heino Johannes sekatyömies, Toivo Joeli piiriedustaja, Lapua, Kauko Johannes autoilija, Ha- käsityönopettaja, Juuka, Vuore- Eino Johannes työmies, Nivala, Nivala, Pinola, Antti Johannes Salo, Tyyne siivooja, Nousiainen, mina, Toiva, Pekka sotaveteraa- la, Heikki Eevert maanviljelijä, Mäkelä, Asser Efraim seurakun- maanviljelijä, Ylivieska, Pohto- Santaharju, Hulda Katariina, ni, Pirkkala, Toivanen Veli Mat- Nivala, Vuorenmaa Siiri Kaa- tamestari, Viitasaari, Mäkinen, la, Katri liikkeenharjoittaja, Lai- rintamalotta, Vantaa, Santonen, ti kirvesmies, Siilinjärvi, Toiva- rina emäntä, Haapavesi, Vähä- Aimo Alvar metsätyönjohtaja, tila, Pokela, Erkki Johannes tuk- Anto Osmo liikkeenharjoittaja, nen, Linda Lahja emäntä, Kitee, aho, Tyyne emäntä, Nivala, Vä- Nivala, Mäkinen, Toivo Albert kumyyjä, Kerava, Pollari, Matti Kiukainen, Saravesi Tauno Jo- Toivonen Heimo Tapio huolto- häkangas, Matti maanviljelijä kirvesmies, Pirkkala, Mälsor, maanviljelijä, Alajärvi, Puhak- hannes maanviljelijä, Siilinjär- mestari, Kuusankoski, Toivo- Ylivieska, Vähäsöyrinki, Väi- Robert Johannes jordbrukare, ka, Terttu Anna-Liisa emäntä, vi, Sarilampi Terttu Irene tuo- nen Rauni Kyllikki sihteeri, Suo- nö Ilmari maanviljelijä, Nivala, Mustasaari, Mäntylä, Esko Erik Anjalankoski, Pulkkanen, Leo te-esittelijä, Kouvola, Sarja, Vil- mussalmi, Tolonen Johannes, Välikauppi, Reino Kalevi kun- kirvesmies, Kiukainen, Mänty- Kullervo muurari, Sumiainen, ho Armas maanviljelijä, Nivala, maanviljelijä, Rantsila, Tolva- nossapitotyöntekijä, Lappeen- lä, Rauha Orvokki emäntä, Ni- Pulkkinen, Eino Pekka maan- Sarjas, Matti Olavi, vakuutus- nen, Eino Ossian insinööri Ke- ranta, Välimäki, Eeli Johannes vala, viljelijä, Kiihtelysvaara, Pulk- tarkastaja, Viitasaari, Sartolah- rava, Tolvanen, Sanni Mirjami työmies, Nivala, Välimäki, Vil- Naumanen, Erkki Kaino maan- kinen, Esko satamatyönjohta- ti Unto Armas Olavi opettaja, tehdastyöläinen, Anjalankoski, ho Abel maanviljelijä, Jalasjärvi, viljelijä, Joroinen, Nevalainen, ja, Hamina, Pulkkinen, Ludvig Jyväskylä, Sarvilahti, Laila rou- Tommila, Ilkka Evert maanvil- Wörgren, Erik Ruben jordbru- Helga Cesilia meijeriapulainen, kirvesmies, Korpilahti, Puon- va, Hamina, Savolainen, Mikko jelijä, Kiukainen, Topelius, Eino kare, Mustasaari, Juuka, Niemi Olavi Mikael kel- ti, Elli rouva, Hamina, Puuru- maanviljelijä, Konnevesi, Schrö- Vihtori kauppias, Laukaa, Tork- Ylennysmäki, Eino Olavi maan- loseppä, Oulainen, Niemi, Eino la, Aimo kirvesmies, Reisjärvi, der, Runar snickare, Liljendal, keli, Kauko Kalervo maanviljeli- viljelijä, Petäjävesi, Ylinen, Sa- Iisak rakennusmies, Kiukai- Pylväs, Onni Mikael maanvilje- Selin, Karl Olof myyntipääl- jä, Kiukainen, Tuomainen, Eeva kari Iisakki maanviljelijä, Seinä- nen, Niemi, Esko Vihtor maan- lijä, Ylivieska, Pynnönen, Heik- likkö, Jyväskylä, Seppä, Tauno meijeriapulainen, Hamina, Tuo- joki, Ylitalo Veikko Olavi, pien- viljelijä, Kiukainen, Niemi, Paa- ki maanviljelijä, Laukaa, Pysä- Benjamin eläkeläinen, Suolahti, mi, Sulo Matti puutarhuri, Ka- viljelijä, Merijärvi, Yläsuo, Esko vo Heikki osastonjohtaja, Es- ys, August maanviljelijä, Nivala, Seppälä, Vieno Valdemar meije- jaani, Tuominen, Veikko Kas- Väinö Johannes, talonmies, Kiu- poo, Niemimäki, Erkki Ilmari Pysäys, Toivo Ilmari maanvil- rityöntekijä, Anjalankoski, Setä- peri huonekaluhioja Kiukainen, kainen. maanviljelijä, Nivala, Nieminen, jelijä, Nivala, Päivärinta, Paa- lä, Reino Johannes konemestari, Tuovinen, Pauli Emil maata- Olga Oili osastonhoitaja, Liek- vo Ilmari sähköasentaja, Nivala, Pirkkala, Sihvola, Reino puusep- lousyrittäjä, Joroinen, Turkia, sa, Nietula, Arvo Johannes au- Pöyhönen, Aili Mirjam maata- pä, Anjalankoski, Siirilä, Heikki Toivo Ilmari suntio, Lappeen- toilija, Nivala, Nikkinen, Erkki lousyrittäjä, Joroinen, Juhani kemisti, Nurmijärvi, Si- ranta, Turpeinen, Heikki Matias Olavi maanviljelijä, Taipalsaari, Raitanen, Hilja Kaarina liik- kala, Onni maanviljelijä, Nivala, maanviljelijä, Viitasaari, Turpei- Nikkola, Antti maanviljelijä, La- keenharjoittaja, Järvenpää, Ra- Sikamaa, Niilo Henrik työmies, nen, Pekka Elias, maanviljelijä, pua, Nikku, Uuno Kalevi maan- janiemi, Amanda Sofia emän- Nivala, Siltala Väinö Jaakko Kivijärvi, Turunen, Pentti Ola- viljelijä, Lappeenranta, Niska- tä, Nivala, Rantala, Ernst Valter maanviljelijä, Vihanti, Simola, vi maanviljelijä, Joroinen, Tyr- kangas Kauno Matias kirves- jordbrukare, Liljendal, Ranta- Viljo Alvar maanviljelijä, Kor- väinen, Armas Vilhelm maan- mies, Merijärvi, Niskanen, Valte nen, Kauko Alvar työmies, Kor- pilahti, Sinkko, Johannes Jussi viljelijä, Joroinen, Törönen, Yrjö maanviljelijä, Reisjärvi, Nivamä- pilahti, Rantanen, Pauli Emil maanviljelijä, Harjavalta, Sipi- Kaarlo maanviljelijä, Miehikkä- ki, Martti Olavi kuljetuspäällik- kauppias, Korpilahti, Rapo, Lai- lä, Aimo Jaakko Armas kontto- lä, kö, Laitila, Nygård, Leino Ilmari mi Marjatta emäntä, Nivala, rinjohtaja, Somero, Sipilä, Anna Uola, Ester Hellikki emäntä, Lai- kivityömies, Ylivieska, Nyholm, Rauhamäki, Veikko Tapio liik- emäntä, Nivala, Siponen, Onni tila, Urjo, Karl Johan maanvilje- Ea Erika farmaseut, Borgå, keenharjoittaja, Elimäki, Rau- Ilmari maanviljelijä, Kitee, Sip- lijä, Joroinen, Uusitalo, Heikki Ohtamaa, Arvo Johannes muu- tio, Airi Terttu kotiavustaja, Jo- pola Sylvi Elina kukkakauppias, Benjam maanviljelijä, Nivala, rari, Nivala, Ohtamaa, Saara In- roinen, Rautio, Suoma Helena Kouvola, Sorsa, Onni Johannes Uusitalo, Otto August maanvil- keri emäntä, Nivala, Ohtamaa, ravintolanhoitaja, Kemi, Rehn- maanviljelijä, Korpilahti, Sota- jelijä, Nivala, Tauno Uolevi kirvesmies, Niva- ström, Raoul Bengt Arvid jord- la, Jenny Helena emäntä, Nivala, Vainio, Arvo Mikael liikkeen- la, Ojanen, Erkki Olavi raken- brukare, Liljendal, Repo, Yrjö Starck, Helge Emil kyrkovakt- harjoittaja, Hämeenlinna, Vai- nustyömies, Kuru, Ojanperä, mylläri, Nivala, Riikonen, Mart- mästare, Pernå, Stenroth, Oiva niomäki, Olavi teknikko, Jy- 10 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Suomen Sotaveteraaniliiton toimintasuunnitelma 2007 1. LÄHTÖKOHTIA JA Järjestötoiminnan tueksi pe- mistoimissa otetaan huomioon 2.2. Etuustavoitteet * Rintamaveteraanien omais YLEISNÄKYMIÄ rustettujen tukiyhteisöjen ja näkemyksiä ja ehdotuksia, joi- vuodelle 2008 hoitajina toimivien puolisoiden Rintamaveteraanien luku- tuki- ja kannattajajäsenten toi- ta sisältyy ikääntyneiden vete- Ensi vuoden aikana käsiteltä- tukipalveluiden turvaaminen määrä on vuoden 2007 alussa mintaa edistetään ja vahviste- raanien itsenäistä selviytymistä vää valtion vuoden 2008 ta- 84 000. Heistä on sotainvali- taan. koskeviin kokeilu- ja tutkimus- lousarviota laadittaessa Suo- * Heimoveteraanien rinta- deja 14 000. Veteraanien keski- Liiton toiminnan ja raken- hankkeiden loppuraportteihin men Sotaveteraaniliitto asettaa ma-avustuksiin sekä laitos- ja ikä on 85 vuotta. Veteraanien teen kehittämistyötä jatketaan. ja niihin liittyviin STM:n oh- seuraavat keskeiset tavoitteet: avokuntoutukseen tarvittavi- lukumäärän pienentyessä myös Mikkelissä 2006 pidetyssä liit- jeistuksiin sekä liiton omaan en määrärahojen jatkuvuuden liiton jäsenyhdistyksiin kuulu- tokokouksessa hyväksyttiin lii- sosiaalipoliittiseen ohjelmaan. * Vuosittaisen kuntoutuksen turvaaminen vien varsinaisten jäsenten mää- ton tarkennettu tulevaisuus- Liitto seuraa geriatrisen kun- järjestäminen monipuolise- rä vähenee. Vuoden alussa yh- suunnitelma ja liitolle uudet toutuksen kehittämishanketta na laitos- ja avokuntoutuksena Liitto pitää tärkeänä, että il- distysten varsinaisten jäsenten säännöt. Vuoden 2007 aikana ja pyrkii vaikuttamaan siihen, kaikille sotiemme veteraaneille man rintamatunnuksia olevi- lukumäärä on 46 000 ja kan- toteutetaan sääntömuutoksia että sen suositukset ja kehittä- ja sen tarvitseman rahoituksen en, sotaan liittyvissä tehtävis- nattajajäsenten yli 25 000. yhdistyksissä ja piireissä mal- misehdotukset otetaan huomi- turvaaminen valtion talous- sä palvelleiden kuntoutusta ja Veteraanien ikääntyminen lisääntöjen pohjalta. Toimen- oon veteraanikuntoutuksessa. arviossa. Veteraani kutsutaan muitakin etuuksia kehitetään ja siitä johtuva vaikeus selviy- piteellä muutetaan jäsenyhdis- Näiden pohjalta tulee kuntou- vuosittaiseen terveydentilan tarvetta vastaavasti pitäen läh- tyä itsenäisesti vaativat tehok- tysten säännöt vastaamaan lii- tustoimintaa kehittää koko- tarkastukseen ja kuntoutustar- tökohtana sitä, että etuuden kaita toimia rintamaveteraa- ton sääntöjä. naisvaltaisesti, jatkuvana ja yk- peen arviointiin. Tässä yhtey- myöntäminen perustuu viran- nien sekä heidän omaishoita- silöllisesti suunniteltuna fyy- dessä tehdään kuntoutussuun- omaisen antamaan palveluto- jiensa elinolojen sekä kunnon, 2. VETERAANIEN sisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia nitelma, jossa määritellään distukseen. terveyden ja vireyden turvaa- ERITYISETUUDET näkökohtia silmällä pitäen. Sa- kuntoutusmuoto ja ajankoh- miseksi. Sotaveteraaniliiton malla tulee kiinnittää huomiota sekä avokuntoutuksessa sen 3. JÄRJESTÖTOIMINTA vuonna 2004 käynnistämä, so- 2.1. Yleistä ta myös kotipalveluiden ja -hoi- sisältö ja kuntoutuksen jaksot- Liitto jatkaa järjestötoimintaa taveteraanipiirien sosiaalineu- Veteraanien erityisetuudet pe- don tuen kehittämiseen sekä taminen sekä suunnitelma jat- vakiintunein toimintamuo- vojahanke laajennetaan koske- rustuvat valtion talousarviossa omaishoitajatyön tukemiseen. koseurannalle. Samalla tar- doin. Monien tehtävien hoi- maan kaikkia sotiemme vete- oleviin määrärahoihin. Niillä Valtioneuvoston linjaus- kastetaan muut hänen kotona taminen siirtyy kannattajajä- raaneja. Hankkeelle on anottu tähdätään veteraanien ja hei- ten mukaan rintamaveteraani- selviytymiseen liittyvät asiat. senille, jotka aikanaan tulevat avustusta raha-automaatti- dän omaishoitajiensa elinolo- en kuntoutukseen osoitettiin Avokuntoutuksen käyntikerto- huolehtimaan veteraaniaika- yhdistykseltä vuosille 2007— jen monipuoliseen turvaami- vuonna 2005 47,8 milj. euroa, ja jaksottamalla sekä lisäämällä kauden loppuvaiheen tehtävis- 2009. Toimintaa on tarkoitus seen ja kehittämiseen. talousarvioesityksen mukaan toimintaterapeuttien ja muiden tä sekä vaalivat sotaveteraa- laajentaa yhdistystasolle. Täl- Liitto pyrkii etuustavoitteis- vuonna 2006 42,3 milj. euroa sosiaali- ja terveydenhuollon niperinnettä. Järjestötoimin- löin veteraaneilla olisi yhteys- sa veteraaniliittojen kanssa yh- sekä vuonna 2007 38,3 milj. eu- ammattihenkilöiden palvelu- nassa painotetaan toimintaan henkilö, jonka puoleen he voi- teisiin kannanottoihin, jotka roa. Määrärahan lasku ja ylei- ja parannetaan kuntoutuksen mukaan tulevien kannattajajä- sivat pulmissaan kääntyä. esitetään rintamaveteraaniasi- nen kustannusten nousu uh- vaikuttavuutta. Vuotuistarkas- senten perehdyttämistä tehtä- Kotimaassa ja maan rajojen ain neuvottelukunnalle (RINE) kaavat rintamaveteraanien tuksen kustannukset sisällyte- viinsä koulutuksella. ulkopuolella ylläpidetään sel- otettaviksi huomioon valmis- vuosittaisen kuntoutusmahdol- tään kuntoutusmäärärahaan. laista järjestötoimintaa, joka teltaessa sosiaali- ja terveysmi- lisuuden toteutumista. Monis- Vuoden 2007 toimintaa tarjoaa veteraaneille ja heidän nisteriön (STM) sekä ympäris- sa kunnissa on jo loppusyksyyn * Kotona asumista edistävien ja tapahtumia: omaisilleen sekä veteraanityön töministeriön (YM) ehdotuksia 2006 mennessä käytetty kaik- palveluiden lisääminen ja tar- tukijoille mielekästä sisältöä valtion talousarvion veteraani- ki kuntoutukseen varatut rahat vittavan tuen hankkiminen sii- 41. sotaveteraaniviikko sekä arkeen että juhlaan. määrärahoiksi ja laeiksi. Nii- eikä jonossa olevien veteraanien hen. Kotikuntoutuksen sisällön - avausjuhla on 10. maalis- Veteraanijärjestöjen yhteis- den perusteita selvitetään myös kuntoutus toteudu vuosittain. laajentaminen siten, että sen eri kuuta Hyvinkäällä. työtä jatketaan Suomen vete- eduskuntaryhmille ja eduskun- Jotta ikääntyvä veteraani voi- keinoin voidaan tukea veteraa- - päätösjuhla on 18. maalis- raaniliittojen valtuuskunnassa nan valiokunnissa. si halutessaan asua ja elää mah- nien arkipäivässä selviytymistä. kuuta Tampereella. VEVA:ssa sovittujen päämää- Liiton yleistavoitteena dollisimman pitkään omassa rien saavuttamiseksi. Liitol- etuusasioissa on saada aikaan kodissaan, hän tarvitsee sään- * Veteraanien asuntojen kor- Järjestöviikollaan liitto ja sen la on edustajansa Tammenleh- ratkaisut, jotka antavat rinta- nöllistä, määrävälein tapahtu- jausneuvontaan ja peruskorja- jäsenyhteisöt korostavat talvi- vän Perinneliiton hallinnossa. maveteraaneille ja muille viime vaa kuntoutusta, kotiin saatavia uksiin tarvittavien varojen säi- sodan merkitystä sekä kertovat Liitto osallistuu Sotavainajien sotiimme osallistuneille hyvät palveluita sekä muita kotona lyttäminen valtion talousarvi- päämääristään ja toiminnastaan. muiston vaalimisyhdistyksen elinolot vanhuusvuosiksi. Liit- selviytymistä edistäviä toimia. ossa Tilaisuuksiin kutsutaan veteraa- työhön sen hallinnossa. to pitää tärkeänä, että kehittä- nien lisäksi myös tukijoita.

san väliset järjestelyt, jotka joh- Kansallisarkisto tutkii inkeriläisten luovutukset tivat inkeriläisten siirtämiseen Suomeen, inkeriläisten aseman nkeriläisten palauttaminen eilta yli 60 000 inkeriläistä. sia ja sotavankikuolemia tut- myönsi syyskuussa 2006 Kan- järjestäminen Suomessa sekä jatkosodan jälkeen Neu- Heistä palautettiin sodan jäl- kivan hankkeen ulkopuolelle. sallisarkiston tutkimusjohta- Neuvostoliittoon palauttami- vostoliittoon on yksi niistä keen rauhansopimuksen pe- Tämä johtui siitä, että professo- jana toimivalle dosentti Lars nen syksyllä 1944. Tärkeän Ikysymyksistä, joihin Suomen rusteella Neuvostoliittoon noin ri Heikki Ylikangas oli valtio- Westerlundille 230 000 euron osan muodostaa myös tutki- sota-ajan historian tutkimuk- 55 000. Osa onnistui jäämään neuvoston kanslialle 16.1.2004 määrärahan inkeriläiskysy- mus, joka kohdistuu inkeriläis- sessa on kiinnitetty vain vä- maahan tai pakenemaan Ruot- jättämässään selvityksessä esit- myksen tutkimiseksi. Hanke ten vaiheiden selvittämiseen hän huomiota. Asia on tiedetty siin. Palautetut sijoitettiin eri tänyt erillisen hankkeen perus- käynnistyy vuoden 2007 alus- Neuvostoliitossa palauttamisen tärkeäksi, mutta se oli pitkään puolille Neuvostoliittoa. Inke- tamista inkeriläisten luovutus- sa ja kestää vuoden 2009 lop- jälkeen. arka kysymys. Suomen Akate- rinmaalle he pääsivät palaa- ten ja heidän myöhempien vai- puun. Hankkeen tutkijaksi on Kansallisarkisto käyttää tut- mian tuella inkeriläisluovutuk- maan vasta 1970-luvulla. heittensa tutkimiseksi. Syynä palkattu filosofian tohtori Toi- kimuksessa Suomen, Saksan, sia käsittelevä perustutkimus Inkeriläisten luovutukset ra- hankkeiden eriyttämiseen oli vo Flink, joka on inkeriläinen Baltian ja Venäjän arkistoissa on käynnistymässä Kansallis- jattiin valtioneuvoston kansli- ennen muuta inkeriläisten suu- taustaltaan. olevia asiakirjoja. Tarkoitukse- arkistossa vuoden 2007 alussa. an rahoituksella kesällä 2004 ri määrä. Tutkimuksessa pyritään en- na on saada tietoa myös inke- Suomeen siirtyi jatkosodan Kansallisarkistossa käynnisty- Suomen Akatemian kulttuu- nen muuta selvittämään yksi- riläisiltä itseltään. Monilla Suo- aikana Saksan valtaamilta alu- neen sota-ajan ihmisluovutuk- rin ja yhteiskunnan toimikunta tyiskohtaisesti Suomen ja Sak- meen palanneilla on hallus- 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 11

21. Kansallinen veteraanipäivä (paikka avoin) telman mukaisesti piirit laativat na saada niistä mahdollisim- päiväkäskyn toimittamises- - valtakunnallinen pääti- - ilma-aseammuntakisa ko- raportin alueensa jäsenyhdis- man hyödylliset. Internet tie- ta sotien jälkeen rakennettui- laisuus on 27. huhtikuuta tirataotteluna (Keski-Suo- tysten lähivuosien suunnitel- dotuksen sisältöä suunnataan hin kirkkoihin. Liitto osallis- Helsingissä. men Sotaveteraanipiiri) mista sekä sääntömuutosten veteraanien läheisille, työssään tuu Syväriltä Kannakselle elo- edistymisestä. veteraaniasioita hoitaville sekä kuvien Tuki ry:n toimintaan ja Liitto on mukana kansalli- Kisojen järjestelyvastuu on veteraanityötä tekeville. elokuvien tarvitsemien varojen sen veteraanipäivän suunnit- sotaveteraanipiireillä. Kisatoi- 5. SOTAVETERAANILIITON Liitto julkaisee syksyllä So- keruun edistämiseen sekä vete- telussa ja seuraamisessa osal- mintaa ohjaa liitossa liikunta- 50-VUOTISJUHLAVUOSI taveteraanikalenterin 2008. raaniaikakautta koskevan yh- listumalla päätoimikunnan ja kisatoimikunta. 2007 teisen historiateoksen aikaan- toimintaan sekä osallistumal- Liiton liikunta- ja kisatoi- Sotaveteraaniliiton 50-vuotis- 7. YHTEYDET SIIRTOLAIS- saamiseen. la järjestelytoimikunnan työs- mikunta järjestää tapaamisen, juhlavuoden tapahtumia sekä VETERAANEIHIN JA kentelyyn. jossa käsitellään eri kisalajien liiton 50-vuotishistoriakir- ULKOMAALAISIIN 9. KANSAINVÄLINEN tulevaisuudensuunnitelmia. jaa suunnittelevat toimikun- VAPAAEHTOISIIN YHTEISTYÖ Alueelliset kirkkopäivät nat jatkavat työtään. Juhlavuo- Liitto jatkaa yhteistyötä suoma- Liitto jatkaa kansainvälistä yh- - 23.5. Espoossa Järjestötyön tavoitteita: den toimien tavoitteena on laa- laisten sotaveteraanien muissa teistyötä Maailman Veteraani- - 30.5. Oulussa Sotaveteraanipiirien yhteydes- jan ja myönteisen julkisuuden maissa perustamien yhteisöjen järjestön (MVJ, WVF) jäsenenä - 13.9. Kuopiossa sä toimivien sosiaalineuvojien saaminen sotiemme veteraani- kanssa sekä pitää yhteyttä vii- sekä osallistuu myös kahden- valmiuksia ja muita sotavete- en, Sotaveteraaniliiton, sen jä- me sodissa puolustusvoimis- keskiseen yhteistyöhön lähinnä Liitto osallistuu veteraa- raanien itsenäistä selviytymistä senyhdistysten ja Naisjärjestön samme palvelleisiin, erityisesti naapurimaiden veteraanijärjes- niliittojen yhteisten alueellisten tukevia hankkeita edistetään. työlle, varojen hankkiminen, Viron, Inkerin ja rajantakaisen töjen kanssa. kirkkopäivien järjestämiseen. Veteraanijärjestöjen raha-au- sotaveteraanien huomioiminen Karjalan sekä Ruotsin vapaa- Liiton hengellinen toimikun- tomaattiyhdistykseltä anoman ja palkitseminen, kannattajajä- ehtoisiin ja heidän yhteisöi- 10. TALOUS ta jatkaa hengellisen työn suun- avustuksen turvin toimintaa sentoiminnan ja liiton tulevai- hinsä. Tarvittaessa liitto välit- Liitto pitää taloutensa edelleen nittelua ja ohjausta. Hengelli- laajennetaan koskemaan koko suussuunnitelman esittely. tää ja hankkii tukea ja opastaa vakaana ja suunnittelee sitä sen työn virikepäivät järjeste- maata ja kaikkia sotiemme ve- etuusasioissa sekä toimii hei- pitkälle tähtäävästi siten, että tään Kouvolassa 14.-15.4.2007. teraaneja. 6. TIEDOTUSTOIMINTA dän hyväkseen Suomen viran- se voi lähivuosina tukea kent- Liiton jäsenyhdistyksissä Sotaveteraani—Krigsveteranen omaisissa. tää. Liitto pitää toimintakulun- Neuvottelupäivät sekä liitossa on vuoden 2007 -lehteä julkaistaan toiminta- sa kurissa, lehden tilausmak- - sotaveteraanipiirien pu- loppuun mennessä 27 000 kan- vuonna kuusi numeroa. Lehden 8. KOTIMAINEN sun pienenä, tukee jäsenpiire- heenjohtajille ja toimin- nattajajäsentä. Liiton kannatta- avustajakuntaa vahvistetaan YHTEISTYÖ jä ja niiden kautta yhdistyksiä nanjohtajille järjestetään jajäsenet muodostavat tukiren- niin, että jokaisessa sotavete- Liitto toimii kiinteässä yhteistoiminta- ja hankeavustuksin perinteiset neuvottelupäi- kaan liitolle. raanipiirissä on ammattitaitoi- työssä Suomen Sotaveteraa- sekä turvaa suunnitelmien mu- vät syyskuussa. Strömmerin työryhmän sesti toimiva yhteyshenkilö. niliiton Naisjärjestön ja Sotave- kaisen toiminnan talousperus- - piirien toiminnanjohtajille mukaiset suositukset ja muut Avustajille järjestetään tarvit- teraanien tukija perinnesääti- tan lahjoituksin, avustuksin järjestetään neuvotteluti- yhteistyöasiat käsitellään so- taessa koulutusta, jossa pereh- ön kanssa. sekä myynti- ja ilmoitustuloil- laisuus tammikuussa. taveteraanipiirien ja naistoi- dytään lehden tekstien kirjoit- Liitto jatkaa rakentavaa yh- la. Liitto on mukana Sotiem- mikuntien sekä sotaveteraa- tamiseen ja muihin toimitta- teistyötä muiden veteraanijär- me veteraanit 2007 varainhan- Kisatoiminta niyhdistysten ja naisjaostojen miseen liittyviin asioihin. jestöjen ja liiton tavoitteita tu- kintahankkeessa. Vuoden 2007 - hiihtokisat 1.3. Alavudella edustajien välisin, vähintään Ulkoisessa tiedottamises- kevien mm. maanpuolustusyh- alusta siirretään sotiemme ve- (Etelä-Pohjanmaan Sotave- vuosittain käytävissä keskuste- sa painopistealueena ovat so- teisöjen sekä säätiöiden kanssa. teraanien varainhankinta veteraanipiiri) luissa. taveteraanien elinolosuhteita, Veteraaniliittojen yhteistoi- teraanijärjestöjen perustamalle - keilakisa 12.4 Helsingissä Liitto edistää yhdessä sota- järjestötoimintaa, veteraanien minta keskittyy Suomen vete- Veteraanivastuu ry:lle. (Helsingin seudun Sotave- veteraanipiirien kanssa sotave- perinnetyötä, järjestön varain- raaniliittojen valtuuskuntaan Liitto ei peri jäsenmaksua. teraanipiiri) teraaniyhdistysten hallintoon hankintaa ja kannattajajäsen- VEVA:an, jonka puheenjoh- Lehtimaksu on 3,7 euroa. - pilkkikisat 3.4 Kiteellä mukaan tulevien kannattajajä- ten toimintaa käsittelevät ai- tajana liiton puheenjohtaja on Kirjanpitoa ja laskentatoin- (PohjoisKarjalan Sotavete- senten perehdyttämistä koulu- healueet. vuorollaan. Liitto toimii aktii- ta hoidetaan ajanmukaisin me- raanipiiri) tuksella. Sotaveteraanipiireille ja -yh- visesti Tammenlehvän perin- netelmin pitäen silmällä tehok- - lentopallokisat 22.5. Lah- distyksille suunnattua sisäistä neliiton—Traditionsförbundet kuutta ja taloudellisuutta. dessa (Lahden Sotaveteraa- 4. LIITON TOIMINNAN tiedotustoimintaa toteutetaan Eklövet ry:n toiminnan ohjaa- nipiiri) JA RAKENTEEN suunnitelmallisesti mm. toi- misessa. Helsingissä 22.9.2006 - golfturnaus elokuu Mikke- KEHITTÄMINEN mittamalla ToimintaVINKKI - Liitolla on toiminta- ja to- lissä (Suur-Savon Sotavete- Mikkelissä 2006 pidetyssä liit- tiedote sekä piiritiedotteita. teutusvastuu yhteistyössä mui- Hallitus raanipiiri) tokokouksessa hyväksytyn tar- Liiton internet-sivujen uuden veteraanijärjestöjen kanssa - shakkiturnaus syyskuussa kennetun tulevaisuussuunni- distamista jatketaan tavoittee- Suomen äideille 1942 annetun

saan asiakirjoja, valokuvia ja muistelmia, jotka tukevat tär- keällä tavalla kokonaiskuvan SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA muodostumista. Tietoa toivo- DUODECIM taan saatavan myös niiltä suomalaisilta, jotka sodan aikana Helsinki olivat tekemisissä inkeriläisten tai inkeriläiskysymyksen jär- jestelyjen kanssa. Tietoja voi toimittaa Kansallisarkistoon kirjeitse, sähköpostilla tai pu- helimitse (Kansallisarkisto, PL 258, 00171 Helsinki. Puh. (09) Kuljetinalan mestarit 228 521, sähköposti: kansallis- [email protected]). Raumalta Nortamonkatu 34, 26100 Rauma Puh. 837 741 Fax 822 3801 Jussi Nuorteva [email protected] www.raumaster.fi 12 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Sotilasvamma-asiat muutoksessa

altiokonttori järjesti ikääntyvien toimintakykyisyy- heenjohtaja Ahti Karttunen. tyneiden ihmisten toiminta- sen määrärahoja on jatkossa seminaarin Helsingis- den ylläpitämisestä. Sairas- ja veljeskodit ovat osaa- kyvyn edistämistä, elinympä- voitava joustavasti käyttää ko- sä 31. lokakuuta. Ti- miskeskuksia, joissa yhdentyy ristön kehittämistä tukemaan tona asumisen tukemiseen. Vlaisuuteen oli kutsuttu sosiaa- VEVA:lla selkeät laitoshoito, kuntoutus, neu- itsenäistä selviytymistä, asian- Kuntien on annettava val- li- ja terveysministeriön, kun- tavoitteet vontapalvelut, avustajatoimin- mukaisen hoidon ja hoivan jär- tioneuvostolle viimeistään taliiton, kuntoutuslaitosten ja Sotainvalidien Veljesliiton pää- ta ja järjestöyhteistyö. Hän to- jestämistä ja oikeudenmukai- 30.6.2007 selvitys ja toimeen- valtakunnallisten veteraanijär- sihteeri Juhani Saari käytti ve- tesi kuntien ostavan sotainva- sen toimeentulon takaamista. panosuunnitelma siitä, miten jestöjen edustajat. teraaniliittojen valtuuskunnan lidi- ja veteraanipalveluja jopa Tavoitteena on eri toimijata- kunta käytännössä toteuttaa ja Seminaarissa käsiteltiin mo- (VeVa:n) puheenvuoron. Vete- kalliimmalla hinnalla muual- hoja yhdistävä katto-ohjelma, huolehtii perusterveydenhuol- nipuolisesti sotainvalidien ja raaniliittojen lähivuosien lain- ta kuin sairaskodeista. Valtio- jossa järjestöjen osuus on mer- losta ja siihen kiinteästi liitty- rintamaveteraanien kuntou- säädäntö- ja budjettitavoitteissa konttori valvoo sairas- ja vel- kittävä omaehtoista kuntoa yl- vistä sosiaalitoimentehtävistä tukseen liittyviä asioita sekä lä- on ensimmäisenä se, että rinta- jeskotien toimintaa ja laatua. läpitävän toiminnan järjestä- vuosina 2007—2012. hivuosien tulevaisuussuunnit- maveteraanien kuntoutuksen Niinpä hän esittikin kysymyk- misessä ja sosiaalisten vuoro- telua. on oltava Valtioneuvoston 2004 sen siitä, kuka valvoo yksityi- vaikutus-suhteiden luomisessa Valtiokonttori linjauksen mukaisesti vuo- set ja muut kuntoutuspalveluja ja ylläpitämisessä. Ikääntyvien veteraanien tukena Kuntoutuksen haasteet sittaista ja sen tulee perustua tarjoavat yksiköt. Hänen mie- ihmisten henkistä hyvinvointia Valtiokonttorin toimialajohta- Professori Kaisu Pitkälä vas- terveydentilan tarkastukseen. lestään yhteistyön yksi suurim- tulee edistää valtakunnallisten ja Timo Laitinen esittikin pää- tasi kysymykseen miten ikään- Kuntoutuksessa tulee säilyt- mista tavoitteista on taata hyvä mielenterveysohjelmien kaut- töspuheenvuorossaan kysy- tyneiden kuntoutusta tulisi ke- tää yksilöllisyys ja kuntoutus- ja monipuolinen hoito kaikille ta ja esteetön elinympäristö ja myksen siitä, että Valtiokont- hittää. Veteraanikuntoutuksel- suunnitelmaan perustuen sii- sotainvalideille ja veteraaneille teknologian mahdollisuudet on tori yhdessä seminaarissa läsnä la on pitkät perinteet. Nykyään hen tulisi voida sisällyttää koti- niin kauan kun he sitä tarvit- huomioitava vanhustyön koko- olleiden tahojen kanssa tekisi yli 85 prosenttia ikääntyneiden sairaanhoitajan, lähihoitajan ja sevat. naisvaltaisessa suunnittelussa. muistion kunnille, jossa paino- kuntoutuksesta tapahtuu so- kodinhoitajan antamia palvelu- Suomen Kuntoutuslaitokset Sotainvalidihuollon uudista- tettaisiin sotainvalidi- ja vete- tainvalidi- ja veteraanikuntou- ja. Hän korosti myös RAY:n toi- ry:n puheenjohtaja Marjatta misessa painotus tulee olemaan raaniasioiden mukaan ottamis- tuksen kautta. minta-avustuksen jatkumisen Teliranta esitti huolestumisen lievävammaisten kuntapalve- ta kyseiseen suunnitelmaan. Kuntoutuskäsite pitäisi laa- merkitystä, koska se on vete- avokuntoutuksen kokonaisuu- luissa sekä avopalveluiden hait- Hän totesi myös, että Valtio- jentaa käsittämään muutakin raaniliitoille veteraanihuollon den vastuusta. Kuntoutuslai- ta-asterajoissa. Veteraanihuol- konttori ei pysty, ei osaa eikä kuin fysioterapiaa. Kuntoutus- turvaamisen edellytys. Sotain- toksissa toimintamallit on to- lon puolelta hän korosti kun- saa yksin ratkaista sotainvali- tarvetta tulisi tarkastella fyy- validien puolella prosenttikyn- dettu hyviksi ja niitä kehitetään toutuksen monipuolistamista di- ja veteraaniasioiden hoita- sisen sairauden tai toiminta- nysten poistaminen tai aina- koko ajan ottaen huomioon yk- ja ohjeistuksen saamista jous- miseen liittyviä tulevaisuuden kyvyn, mutta myös yksinäi- kin vaiheittainen lieventämi- silöllisyys. Myös kuntien kans- tavammaksi. Yhteyttä kunnal- kysymyksiä. Täydellinen yh- syyden, alakulon ja dementian nen erityisesti laitoshoidon ja sa tehtävää yhteistyötä on lisät- liseen sosiaali- ja terveyden- teen sovittamien lienee kuiten- näkökulmista. Hänen mieles- avopalvelujen osalta on kirjattu ty. Erilaisten kuntoutuslinjojen huoltoon/vanhustenhuoltoon kin mahdotonta mutta kaikki- tään ”säilövä” lyhytaikainenkin tavoitteisiin. Tämä vähentäisi aikaansaamista ja kehittämistä on kehitettävä. Kuntoutusmuo- en on muistettava, että komp- hoitojakso on tuhoisa ikäänty- painetta nykyisiin prosenttien hän piti laitosten toiminnan- don valinnassa ratkaisevaa on romissien kohteena on aina välle ihmiselle ja ns. kuntoutta- oikaisuhakemuksiin. Tärkeää kannalta merkittävinä lähitu- veteraanin terveydentila, toi- yksi ihminen, sotainvalidi tai va työote vanhusten hoidossa olisi, että kaikille pitäisi taata levaisuudessa. mintayksikön toiminnan laatu –veteraani. jää usein pelkäksi teoriaksi. samanarvoiset etuudet asuin- ja maantieteelliset olosuhteet. Seminaarissa läsnä olleel- Moniammatillisuus kuntou- paikasta riippumatta. Sosiaali- ja Kuntoutuksen tulee perustua le jäi sellainen vaikutelma, että tuksessa on haasteellista. Vete- terveysministeriön vuosittaisuuteen ja suunnitel- sotainvalidi- ja veteraaniasiat raanikuntoutuksen kautta saa- Kuntoutuksen linjaukset mallisuuteen. Puheenvuoronsa ovat myös päättäjätasolla vah- vutettua asiantuntemusta ei toteuttajien Kehitysjohtaja Klaus Halla esit- lopuksi hän totesi kiireisimpien voissa ja ymmärtävissä käsissä. kannata hukata. Kuntoutus on puheenvuorot teli STM:n strategiset linjaukset jo jakavan veteraanikuntoutus- Työhön liittyvät tulevaisuuden tärkeimpiä interventioita myös Hoito- ja kuntoutuslaitosten vuoteen 2015. Vanhuspoliitti- määrärahoja vaikka veteraani- suunnitelmat antoivat haastei- tulevaisuudessa puhuttaessa liiton puheenvuoron käytti pu- set linjaukset korostavat ikään- kuntoutus jatkuu varmasti 10- ta mutta myös vahvaa tukea 15 vuotta eteenpäin. järjestöille ja niiden tekemäl- le työlle. Meidän on kuulta- Kunnat yhteistyöhön va herkällä korvalla veteraani- Kehityspäällikkö Sirkka-Liisa en muuttuvia tarpeita ja muu- Karhunen Kuntaliitosta ker- tokset on saatava yhteistyöllä toi kunta- ja palvelurakenteen integroiduksi veteraanien lä- muutoksesta. Tavoitteena on hiympäristöön. Kuntoutuksen elinvoimainen, toimintaky- on rakennuttava yksilölliseen kyinen ja eheä kuntarakenne. suunnitelmaan, joka lähtee ve- Kuntarakennetta vahvistetaan teraanin omista tarpeista eikä yhdistämällä kuntia ja liittä- virkamiehen päätöksestä. Ku- mällä osia kunnista toisiinsa. ten keskusteluissa todettiin, sit- Yhteistoiminnan vahvistami- ten kun vanhenevan veteraanin seksi kunnat voivat perustaa toimintakyky ei riitä enää kun- yhteistoiminta-alueita. toutuksesta ja tuesta huolimat- Ikärakenteen muutos vai- ta kotona asumiseen, on hänel- kuttaa koko yhteiskuntaan laa- le varmistettava inhimillinen ja jasti. Palvelujen saanti ja laa- luotettava laitoshoitopaikka. tu on turvattava ja henkilöstön riittävyys ja osaaminen taat- Anni Grundström tava. Tämä kaikki edellyttää myös vanhustyössä asenteellis- ta muokkausta, että alan veto- voima työntekijöihin pystytään säilyttämään. Kotiin annetta- via palveluja on edelleen kehi- Seminaarin osanottajat jakoivat näkemyksiä ja kokemuksia rintamaveteraanien kuntoutuksesta. tettävä ja veteraanikuntoutuk- 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 13

Vapaaehtoistyötä parhaimmillaan

osiaalineuvojat kautta Riittääkö heidän aikansa ja Lotta Svärd Säätiö sen saamiseksi tulee säätiölle seen terveydenhoitoon ja sai- koko Suomen kokoontui- voimansa kaikkeen tähän? Me avustaa ja tukee lottia toimittaa seuraavat asiapaperit: raskuluihin. Hakemus toimivat Helsinkiin yhteiseen tarvitsemme yhdistyksiin hei- Päivässä oli mukana Vanamo (1) vapaamuotoinen hakemus tetaan säätiölle kuten edellä, Styökokoukseen marraskuun dän avukseen lisää henkilöitä, Määttä Lotta Svärd Säätiöstä. jossa tulee ilmetä minkälaisis- mutta hakemuksessa tulee il- alussa. jotka ovat valmiit työtä teettä- Hän vastasi meille usein esitet- sa tehtävissä, missä ja kuinka metä avustuksen käyttötarkoi- He toimivat piiriensä alueil- vään mutta antoisaan yhteis- tyyn kysymykseen lottien kun- kauan on toiminut lottana, (2) tus ja kustannusarvio sekä jäl- la sangen monipuolisesti. Neu- työhön. toutustoiminnasta ja muus- jäljennös mahdollisesta rinta- jennös verotodistuksesta. vonnan ja ohjauksen tarve on Vapaaehtoisessa työssä ko- ta avustamisesta. Lottapalve- mapalvelustunnuksesta ja (3) Säätiön osoite on Lotta Svärd lisääntynyt niin veteraanien, rostuu yhteisten tapaamisten luksessa toimineilla naisilla on lääkärintodistus (B-lausunto). Säätiö, Mannerheimintie 93 A, heidän omaistensa kuin myös merkitys. On oltava tunne sii- mahdollisuus saada Lotta Svärd Kuntoutukset myöntää sääti- 00270 Helsinki. muiden lähiyhteisöjen keskuu- tä, että kuuluu yhteisöön ja saa Säätiön kautta ilmaista kun- ön kuntoutustoimikunta. Lo- dessa. apua ja tukea itsekin silloin, toutusta. Kuntoutus on avo- tai tat voivat hakea säätiöltä myös Anni Grundström Vapaaehtoistyö ei voi kuiten- kun sitä tuntee tarvitsevansa. laitoskuntoutusta. Kuntoutuk- raha-avustusta henkilökohtai- kaan olla kokopäivätyötä. Niin- Kaikkiin kysymyksiin ei voi pä heillä useimmilla onkin ns. tietää vastausta eikä varmasti puhelinaika tai heidät tavoittaa kaikkiin sitä edes ole olemas- tiettynä päivänä piirin toimis- sa. Joskus tarvitaan vain kuu- tossa. He liikkuvat myös yhdis- lijaa yksinäisyyden lisääntyessä tysten tapaamisissa kertomassa ikääntyneiden veteraanien kes- ajankohtaisista asioista. kuudessa. Päivän aikana keskustel- Neuvonta- ja ohjaus on var- tiin paljon siitä, miten erilaisia moissa käsissä. Sitä hoitaa 15 kuntakäytännöt ovat. Kunnan veteraanityöhön sitoutunut- nimeämiä veteraaniasiamie- ta vapaaehtoista ammattilais- hiä on jossakin vaikea tavoittaa ta. He ovat valmiit jakamaan eikä kaikissa kunnissa ole edes näkemyksiään ja kokemuksi- tietoa veteraanien määristä. On aan. Ja jos jollakin kannattaja- tietysti kuntia, joissa asiat on jäsenellä, joka tätä lukee, herää hoidettu erittäin hyvin. Ehkä mielenkiinto oman alueen vete- tässä on yksi iso ja tärkeä tehtä- raaniasioiden hoitamiseen, ota vä, edistää veteraanien tasa-ar- yhteyttä. Tarvitsemme jouk- voisuutta etuuksien ja asioiden koomme juuri sinua! hoitamisen suhteen. Saman pöydän äärelle kokoonnutaan kaksi kertaa vuodessa ja yhteistä asiaa riittää.

Apua ja tukea elämän vastoinkäymisiin

Sotavahinkosäätiö (89 000 euroa vuonna 2006) ja Eileen tusta myönnetään perustelluin Asunnonkorjausneuvojan le kirje ja myönnetyt avustuk- Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiö (80 syin myös yksityisesti suoritet- lausunto tarvitaan kaikissa set maksetaan hakemuksessa 000 euroa vuonna 2006) ovat merkittävämmät säätiöt, tuihin toimenpiteisiin, kuten asuntoja koskevissa hakemuk- ilmoitetulle tilille. Tarkempia jotka myöntävät tukea liitolle edelleen jaettavaksi hake- esim. sydämen ohitusleikkauk- sissa. Lausunto on maksuton. tietoja saa sotaveteraaniyhdis- musten perusteella. Myöntämisperusteet on hyväksytty seen ja kaihileikkauksiin. Yli 7 000 euroa olevista korja- tyksestä tai sosiaalineuvojilta. molempien säätiöiden edustajien kanssa. Kumpikaan Hammashoidon omavas- uskustannuksista on oltava ra- Sotiemme veteraanit keräyk- säätiöistä ei myönnä avustuksia suoraan hakijoille, vaan tuuosuuksiin myönnetään tu- hoitussuunnitelma. sen tuotosta haettavista avus- hakemukset käsitellään vain liiton kautta. kea samoin perustein kuin Avustusta ei myönnetä tuksista sotaveteraanipiirit ja edellisiin. - Sotainvalideille, joilla vam- –yhdistykset tiedottavat tar- äsmätukena myönnet- nen täyttäminen liitteineen no- Silmälasien korvauskysy- ma-aste on 10 % tai yli kemmin jäsenille lähetettävissä tävät avustukset on tar- peuttaa käsittelyä sekä ehkäisee myksissä otetaan ensisijaises- - kuntoutukseen eikä jalka- jäsentiedotteissa. koitettu pienituloisille, epäselvyyksiä tietojen käsitte- ti huomioon lasien erityistarve. hoitoihin Sotavahinkosäätiö on esitel- Tensisijaisesti ylimääräistä rin- lyssä. Lomakkeen voi täyttää Kotona selviytymistä tuke- - asunto-osakeyhtiössä tehtä- ty lehdessämme aikaisemmin. tamalisää saaville, tunnuksen hakija itse tai sotaveteraaniyh- viin apuvälineisiin myönne- viin peruskorjauksiin, jotka Eileen Starckjohann ja Thel- omaaville miehille ja naisil- distyksen edustaja. Sotavete- tään avustusta silloin, kun niitä rahoitetaan taloyhtiön lai- ma Starckjohann-Bruun säätiö le. Myös veteraanien lesket ja raanipiiri käsittelee hakemuk- ei ole saatavissa esim. terveys- nalla ja maksetaan rahoi- on myöntänyt vuonna 2006 en- puolisot voivat saada avustusta. set, jonka jälkeen ne lähetetään keskuksen kautta. tusvastikkeessa. Vakuutus- simmäisen kerran tukea liiton Hakijan täytyy olla liiton jäsen- Sotaveteraaniliittoon. Tulorajat Asuntoremonttien osalta ten piiriin kuuluvia vahin- kautta jaettavina avustuksina. yhdistyksen jäsen. Puolisoille ja on noin 1 000 euroa kuukau- keskeinen tavoite on tukea sel- kojen omavastuita ei korvata Säätiön puheenjohtaja Kirsti leskille, mikäli he eivät ole jäse- dessa bruttona. Hakemusten laisia välttämättömiä pienimuo- - vanhainkodin tai terveys- von Fieandt kirjoittaa artikke- niä, tehdään päätökset tarve- käsittely kestää 2-3 kuukautta toisia hankkeita, jotka tukevat keskusten vuodeosastojen lissaan säätiön perustajista sen harkinnan perusteella. siitä, kun ne on jätetty yhdis- itsenäistä ja omatoimista koto- hoitomaksuihin eikä koti- vaiheista ja avustuskohteista. Hakulomakkeita on saata- tykselle. na selviämistä. Näitä ovat asun- palvelumaksuihin Suomen Sotaveteraaniliit- vissa oman alueen sotaveteraa- nossa tehtävät turvakaiteet, pe- - öljy- eikä sähkölämmityk- to kiittää kaikkien avustuksen niyhdistyksestä. Avustuskohteet sutilojen muutokset, portaikot ja sestä aiheutuviin lämmitys- saajien puolesta molempia sää- Hakemuksen liitteenä on ol- Lääke- ja sairauskulujen oma- muut vastaavat remontit. Avus- kuluihin tiöitä. tava tuloselvitys. Kelan todistus vastuuosuuksiin hakija hakee tuksen myöntämisessä edellyte- - elektronisiin kodinturva- maksettavasta ylimääräises- korvaukset ensin Kelan kautta. tään, että remontti on tehty tai laitteisiin. Anni Grundström tä rintamalisästä tai verotodis- Avustusta myönnetään osuu- työn käynnistys on varmistettu, Myönnettävät avustukset tus edelliseltä vuodelta. Hake- teen, joka on jäänyt itse mak- jolloin korvataan vain toteutu- vaihtelevat 200 – 700 euroon muksessa on esitettävä selvitys settavaksi. Hakemuksessa on neita kustannuksia. Remontti- riippuen kustannuksista. avustuksen käytöstä ja kuitit toivottavaa mainita sairaudes- hakemuksessa on tultava esille Kaikki hakemukset käsitel- maksetuista kustannuksista. ta josta hoidon tarve ja lääke- myös muut rahoitusmuodot, jos lään luottamuksellisesti. Pää- Lomakkeen asianmukai- kulut ovat aiheutuneet. Avus- niitä on myönnetty. töksestä lähetetään hakijal- 14 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Eileen Starckjohann ja Thelma Palautetta Sotaveteraani- Starckjohann-Bruun säätiö lehden toimitusneuvostolta

unnettua viipurilais- tysstudio laitteistoineen. teräskaupan piiristä autokaupan ta rautakauppiassukua Säätiö antaa kaiken tuken- ja teknisen tukkukaupan aloille. edustavat sisarukset Ei- sa yhteistyökumppaneina toi- Starckjohann-yhtiöt ovat sit- Tleen Starckjohann ja Thelma mivien järjestöjen ja yhteisöjen temmin siirtyneet suvulta ul- Starckjohann-Bruun perustivat kautta. Suoria avustuksia yk- komaiseen omistukseen. kumpikin 1990-luvulla oman sityishenkilöille ei myönnetä. säätiönsä avustamaan sodista Valitut avustuskohteet säilyvät Säätiön perustajasisaret: kärsimään joutuneita. Nämä samoina vuodesta toiseen. Täl- Eileen Starckjohann, kielten tarkoitukseltaan lähes saman- lä pyritään helpottamaan sää- maisteri, työskenteli Akatee- sisältöiset säätiöt yhdistyivät tiöltä tukea saavien yhteistyö- misessa Kirjakaupassa, jat- Eileen Starckjohann ja Thelma kumppanien vuosittaista toi- kosodan aikana Päämajassa Starckjohann-Bruun säätiök- minnan suunnittelua. Samalla Mikkelissä marsalkka Man- si vuonna 2001. Samalla avus- säätiön on helpompi varmistaa nerheimin adjutanttien yksi- tustoimintaa ryhdyttiin laajen- avustusvarojen huolellinen ja tyissihteerinä ja sodan jälkeen Sotaveteraani-lehden toimitusneuvostoa koolla. tamaan. sopimuksen mukainen käyttö. ulkoasianministeriön palve- Tämän yleishyödyllisen sää- Suomen Sotaveteraaniliit- luksessa. Hän kuoli Helsingissä tiön toiminnan lähtökohtana to tuli Starckjohann-säätiön vuonna 1989. otaveteraani-lehden toi- tähän oli antanut lehti 3/2006, ovat perustajasisarusten isän- avustuskohteeksi vuonna 2006 Thelma Starckjohann-Bruun mitusneuvosto antoi Hel- jossa tuotiin esiin Suomen ty- maalliset elämänarvot. Avus- ja sai 80.000 € avustuksen. So- puolestaan kouluttautui sihtee- singissä 1. marraskuuta kistömuseon ottavan vastaan tustoiminnan pääkohteena taveteraaniliitosta muodostui riksi. Sotien aikana hän toimi Spalautetta viimeisimmistä leh- sotiemme veteraanien kunnia- ovat alusta asti olleet sotien ve- heti säätiön suurin yksittäinen sekä rintamalottana että Tuk- distä ja esitti toimituksellisia merkkejä. Tätä pidettiin esi- teraanit ja muut sodista kärsi- avustuskohde. Veteraanityö- holmassa Suomen sotilasasia- ideoitaan ja mielipiteitään. merkkinä siitä miten veteraa- mään joutuneet. hön sen eri muodoissa jaettiin miehen sihteerinä. 1950-luvulla Toimitusteknisten ja tait- neille voidaan tarjota mahdol- Veteraanijärjestöjä ja –yhdis- tänä vuonna avustuksia hie- hän työskenteli isänsä Peterin toon liittyvien seikkojen ohella lisuus sopivaksi katsomallaan tyksiä on huomioitu tukemalla man yli 190.000 €. monipuolisesti kielitaitoise- aihepiireistä nousi esille sota- hetkellä luovuttaa kunnia- erityisesti niiden harjoittamaa na sihteerinä Starckjohannin veteraaniperinne, jonka häviä- merkkinsä henkilö- ym. tietoi- kuntoutus- ja virkistystoimin- Starckjohannin Helsingin konttorissa. Hän oli misen ehkäisemistä palvelevaa neen arvonmukaisesti säilytet- taa. Espoolainen sotaveteraa- rautakauppahuoneen myös pitkäaikainen Oy Starck- informaatiota haluttiin jatket- täväksi. Tämän ja muiden vas- nien asuttama Kuusikoti on historiaa: johann & Co. Ab:n hallituksen tavan entistä näkyvämmin. Tu- taavien eteen tulevien tietojen pitkään ollut säätiön nimikko- Saksalainen Peter Starckjohann jäsen. Thelma Bruun asuu Hel- houtumisvaarassa olevista ää- saattamista laajempaan tietoi- avustuskohde. Samoin on sota- vanhempi perusti rautakaupan singissä ja on säätiön kunnia- nitallenteista veteraanihaastat- suuteen pidettiin tähdellisenä. leskien virkistystoimintaa tuet- Viipuriin vuonna 1868. Menes- puheenjohtaja. teluineen kannettiin erityistä Tykistömuseon yhteystiedot: tu useita vuosia. Virossa asuvat tyneen yrityksen otti vuorol- huolta. Veteraani- sekä maan- Suomen Tykistömuseo, Lin- sotaveteraanit ”Suomen- pojat” laan johdettavakseen 1920-lu- Säätiön hallitus: puolustusjärjestöjen ja Tam- nankasarmi, 13100 Hämeen- ja heidän leskensä ovat saaneet vun lopulla Peter Starckjohann kunniapuheenjohtaja menlehvän Perinneliiton yh- linna, puh. (03) 682 4600, säh- säätiön tukea pitkään. Myös nuorempi. Hän oli Eileenin ja rouva Thelma Bruun teistyöideoita tahdottiin nos- köposti: tykistömuseo@virpi. Karjalassa asuvien veteraanien Thelman isä, ”Pekko-herrak- puh.joht. maat.metsät.maist. tettavaksi esiin. net talonkorjaushankkeita on ra- si” kutsuttu. Hän luotsasi kaup- Kirsti von Fieandt Erityistä huolta kannettiin hoitettu. pahuoneen läpi vaikeiden so- varapuh.joht. sisustusarkkiteh- sotiemme veteraanien kunnia- Markku Rämö Veteraanityön lisäksi sää- tavuosien, muutti pääkontto- ti Hannele Helkama-Rågård merkkien sekä sodanaikaisten tiö on tukenut opiskelevia rin Viipurista Lahteen ja piti hovioikeudenlaamanni Kristii- joukko-osastojen, aselajien ja nuoria jakamalla stipende- ohjia käsissään aina 1970-lu- na Martimo muiden arvokkaiden merkkien jä Pohjois-Karjalan ammat- vulle saakka. Pekko Starckjo- lääket. ja kir. tri Kalevi Somer hukkaantumisesta tietymättö- tikorkeakoulun opiskelijoil- hannin aikana Starckjohannin Säätiön asiamies: miin kirpputorien ja muiden le. Näkövammaisia on autettu rautakauppoja oli yhdeksässä oik. kand. Henrik von Fieandt käsien kautta sitä mukaa kun kustantamalla helsinkiläiseen kaupungissa ja toiminta oli laa- kutsu iltahuutoon vuorollaan Iris-toimintakeskukseen ääni- jentunut alkuperäisen rauta- ja Kirsti von Fieandt saavuttaa veteraanit. Herätteen Sotaveteraani-lehden avustajia koulutuksessa otaveteraani-lehden avus- Markku Seppä evästi kuuli- tajille Helsingissä 15. joita todeten alueellisten juttu- marraskuuta järjestetys- jen julkaisukynnyksen olevan Ssä koulutustilaisuudessa luen- matalampi, jos niihin on liitet- noivat Jyrki Vesikansa ja Ant- tävissä valtakunnallisesti kiinti Henttonen. Vesikansa kertoi nostavia aiheita. Hän valotti miten jutusta voi saada elävän myös liiton 50-vuotistapahtu- ja luettavan. Hän havainnollis- mia ja siihen liittyviä teemoja ti aihettaan esimerkkitapauk- lehden ensi vuoden numerois- sin vertaamalla toimitukseen sa. sellaisinaan tulleita juttuja ja Lehden avustajan tehtävien niistä lyhentämiään versioita. kehittämisestä virinneessä kes- Antti Henttonen toi esiin nä- kustelussa kouluttajien ja avus- kökohtia ja ehdotuksia sotave- tajien välillä käytiin läpi lukui- teraanilukijan silmin, lähtien sia käytännöllisiä kysymyksiä liikkeelle lehden syntyhistori- niin sopivista aiheista kuin to- asta. teuttamistavoista. Jyrki Vesikansa opastaa Sotaveteraani-lehden avustajia luettavan jutunteon keinoista. 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 15

Arvot arvioitavina Tammenlehvän seminaarissa

tuksena sekä kunnioituksena vastaan, eivätkä kaikki käperry ja luottamuksena esimiesten itseen. Yksilö voi olla tuotteli- ja miehistön välillä. Kotirinta- as monin tavoin sitoutumal- man panos yhteiskuntaa yllä- la toimimaan muiden puolesta pitävänä ja kannustavana voi- ammatissa ja yksityiselämäs- mana oli erittäin merkityksel- sä. Tutkimusten mukaan täl- linen. laisten keski-ikäisten kansa- laisten määrä on viime vuosina Myönteinen kasvanut. Ehkä suomalaisuut- suomalaisuus sittenkin ta sittenkin on olemassa myös elossa… myönteisenä toisista kiinnipi- Dosentti Tommi Hoikkala tävänä kudosten verkkona. Nuorisotutkimusseurasta näki nuorten arvomaailman kes- Isänmaallisuus, keisenä piirteenä elämänkulun uhrautuvaisuus ja yksilöllistymisen maailmas- solidaarisuus sa. Nuoret muuttavat Suomes- Pia Olsson Helsingin yliopis- sa kotoa keskimäärin noin 20- ton kulttuurien tutkimuksen vuotiaina, 1960-luvun alussa laitokselta totesi veteraani- nuoret lähtivät varsin yleisesti sukupolven arvoista käydyissä kansalaiskoulun käytyään pois keskusteluissa isänmaallisuu- Seminaarin puheenjohtaja, opetusneuvos Raili Malmberg, alustajat professori Esko Salminen ja tut- kotoa suoraan töihin 14–15- den, uhrautuvaisuuden ja so- kimuspäällikkö Sari Roth sekä asiamies Pertti Suominen vastasivat yleisön kysymyksiin. Kuva: Pentti Koskivuori. vuotiaina. Perheenperustami- lidaarisuuden nousseen tavoi- nen ja lasten saaminen tapahtui teltaviksi toimintamalleiksi. nykyistä paljon nuorempana. Tärkeää hänestä olisi selvittää Tammenlehvän Perin- Valistus, tiedottaminen, ti. Propaganda- ja valistustyön Aikaisemmat sidonnaisuu- myös näiden arvojen muodos- neliiton Helsingissä 16. propaganda taso alkoi kohota sodan kään- det eivät kiinnitä samaan paik- tumisen taustalla olevat proses- marraskuuta järjestämässä Aiheessaan Armeijan valistus- tyessä samalla kohti loppuaan kaan kuten ennen. Kaikki on sit. Tutkittaessa veteraanisuku- seminaarissa punnittiin työ talvi- ja jatkosodassa – ar- 1943–1944. Kenttälehtien mer- mobiilia, kaikilla on kiire. Ke- polven arvoja on määriteltävä arvoja neljän luennoitsijan vot kentällä professori Esko kitys kasvoi asemasodan alusta vyen käyttöjulkisuuden lehti- tutkimmeko heidän arvojaan esitelmien pohjalta. Salminen muistutti ensimmäi- lähtien. Venäläisten suurhyök- en perusteella monella näyt- 60 vuotta sitten vai nykypäivä- sen maailmansodan 1914–1918 käyksen seurauksena kesällä tää aito yksilöityminen jääneen nä. Kummassakin tapaukses- duskunnan puhemies ja tuoneen psykologisen sodan- 1944 kaikki voimat oli vedet- kesken. Tietoverkkojen ja po- sa on huomioitava niiden ker- Tammenlehvän perin- käynnin nykyaikaisessa mie- tävä taistelutehtäviin. Papiston pulaarikulttuurin kautta avau- rostuneisuus: ne voivat olla pe- neliiton neuvottelukun- lessä taistelukentille. Suomessa rooli korostui. tuu globaali kuvio, jonka vaih- rintöä sotavuosilta, mutta myös Enan puheenjohtaja Paavo Lip- henkisen sodankäynnin perus- toehtojen kirjon moninaisuutta tätä aikaisemman tai myöhäi- ponen avasi kokouksen muis- tana oli suojeluskuntien 1920- Arvot tutkimuksen kukaan ei hallitse. Muuttoliike semmän elämänhistorian vai- tellen liiton perustamista 2003 luvulta lähtien harjoittama va- valossa sosiaalisine muutoksineen na- kutusta. kolmen presidentin läsnä olles- listustyö eli joukkojen kasva- Tutkimuspäällikkö Sari Roth kertaa yhteisöjen toimivuut- *** sa. Veteraanijärjestöjen edustus- ja opetustoiminta. Taloustutkimus Oy:stä esitte- ta, perhe on heikko avioero- Esityksiä seurasi lukuisia ky- tajaa Aarno Lampea hän kiit- Ankaran upseeripulan takia li veteraanisukupolven arvojen Suomessa. On saatu aikaan symyksiä ja kommentteja, joi- teli uraauurtavasta työstä lii- YH:n aikana valistushenkilös- ja kahden syys- ja lokakuussa omanlainen eliitti, uudenlainen hin luennoitsijat vastasivat. ton tehtävien viitoittamisessa. töä ei saatu riittävästi. Syksyl- 2006 tehdyn haastattelun va- köyhälistö ja huimat varakkuu- Aarno Lampi esitteli pää- Monen osa-alueen perinnetyön lä 1939 valistushenkilöstön so- lossa. Ensimmäisessä keski- serot. Pysyäksemme markki- tössanoissaan Päämajan valis- keräämiseen ja säilyttämiseen danaikaiset tehtävät kiteytyivät tyttiin pääasiassa pääkaupun- noilla ja kilpailukykyisinä on tus- ja tiedotuskomppanian ar- tarvitaan nuorten vapaaehtois- miehistön mielialojen hoitoon kiseudulla asuvan kahdeksan oltava joustavia, muutosalttiita votavoitteita 1941 luettelevasta ten rekrytointia, hän muistutti. ja tarkkailuun, viihdytystoi- lotan ja 22 sotiemme veteraa- ja halukkaita elinikäiseen op- asiakirjasta: rehtiys, vaatimat- Eduskunnan 100-vuotisjuh- mintaan, juhlatilaisuuksiin ja nin syvähaastatteluun. Toiseen pimiseen. tomuus, luontainen isänmaal- laa Lipponen sanoi voitavan jos mahdollista, oman joukko- haastatteluun poimittiin 30 Onneksi EVA:n arvotutki- lisuus, huumorintaju, sisu, roh- viettää hyvällä itsetunnolla. osastolehden toimittamiseen. haastateltavaa veteraanijärjes- muksen mukaan suomalaiset keus, yksimielisyys, puolustus- – Suomessa miehet ja naiset Propagandalla, tiedottamisel- tökohtaisista nimilistoista. ovat penseitä markkinafun- tahto. saivat alusta lähtien yhtäläisen la ja valistuksella tarkoitettiin Keskeisinä kantavina ar- damentalistien vaatimuksille. äänioikeuden ja oikeuden aset- toisen maailmansodan aikana voina haastatellut mainitsivat Keski-ikäisen eräs kehitysteh- Markku Rämö tua ehdokkaaksi parlament- sotilaallista propagandaa. Näi- isänmaallisuuden, oikeuden- tävä on taistella luutuneisuutta tiin. Naisille tämä oikeus suo- tä käsitteitä kutsuttiin henki- mukaisuuden, velvollisuuden ja tiin ensimmäisenä maana maa- seksi taistelutoiminnaksi, jota kunnian sekä yhteisöllisyyden. ilmassa. Tsaarille näin pitkälle pidettiin maa-, meri-, ja ilma- Samat arvot kantoivat myös so- menevä kansanvalta sai riittää, voimiin verrattavana neljänte- dan jälkeen. Monet kertoivat eikä hän enää hyväksynyt sen nä puolustushaarana. Talvi- ja arvojensa vahvistuneen sotien ulottamista kunnalliseen de- jatkosodan aikana Päämajan ja jälleenrakentamisen aikana. ”sillä jos sinä tunnustat mokratiaan. ja armeijan tiedotustoimin- Isänmaallisuus on haastatel- suullasi Jeesuksen Herraksi – Jos kunnallinen demokra- nan uudelleen järjestelyssä pe- taville elämänmittainen syvä tia olisi hyväksytty, uskon ettei rustettiin Saksan propaganda- arvo. Sen nostattaviksi tahoik- ja uskot sydämmessäsi, kansalaissotaa olisi syttynyt – komppanioiden mallin mukai- si koettiin kodit, koulut opetta- siinä olisimme oppineet yhteis- set tiedotuskomppaniat, joiden jineen, suojeluskuntatoiminta että Jumala on hänet työhön. Kansakunnan ehey- tehtävä oli rintamasodan ku- poikaosastoineen, Lotta Svärd tyminen tapahtui demokrati- vaaminen tiedotusvälineille. ja pikkulotat sekä kansainväli- kuolleista herättänyt, an puitteissa, jota ilman emme Jatkosota nimettiin valtion syys. niin sinä pelastut” olisi selvinneet, vaan olisimme ja Päämajan taholta talvisodan Sodassa yhteisöllisyys ilme- tulleet satelliitiksi muiden sa- mallin mukaan puolustusso- ni aseveljeytenä, lottien keski- telliittien joukkoon, Lipponen daksi. Tämä ei selittänyt jatko- näisenä yhteishenkenä, suku- Room. 10:9 totesi. sodan päämäärää tyhjentäväs- puolten keskinäisenä kunnioi- 16 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Sotaveteraaneja tervehtien ja siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2007 toivottaen

Akaan ja Kylmäkosken seurakuntayhtymä Alavieskan srk Anjalankosken srk Askolan srk

Elimäen srk Enon srk Enonkosken srk Enontekiön srk

Espoonlahden srk, Espoon tuomiokirkko- Haapajärven srk Hailuodon srk seurakunta Espoo

Hakavuoren srk, Hangon Halikon srk Haminan - Vehkalahden Helsinki srk seurakuntayhtymä

Hankasalmen srk Harjavallan srk Hartolan srk Hattulan srk

Helsingin Haukiputaan srk Hausjärven srk Heinäveden srk seurakuntayhtymä

Herttoniemen srk, Hollolan srk Huittisten srk Hyvinkään srk Helsinki

Hämeenlinna - Vanajan Hämeenkosken srk srk Iin srk Iisalmen srk

Ikaalisten srk Ilomantsin srk Imatran srk Inarin srk

Jaalan srk Jalasjärven srk Janakkalan srk Joensuun seurakunnat

Joroisten srk Juankosken srk Jurvan srk Juupajoen srk

Jyväskylän kaupunkiseurakunta Jämijärven srk Jämsän srk Jämsänkosken srk 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 17

Sotaveteraaneja tervehtien ja siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2007 toivottaen

Kalajoen Kajaanin srk seurakuntayhtymä Kalvolan srk Kangasalan srk

Kankaanpään srk Kannuksen srk Karstulan srk Kauhavan srk

Joulurauhaa, Kansakunnan peruskallio on Keiteleen srk Kemijärven srk veteraanipolven työssä. Kempeleen srk Kemin srk

Keravan srk Kiikan srk Kiimingin srk Kontiolahden srk

Kristiinankaupungin Kotka-Kymin Korpilahden srk Kortesjärven srk Suomalainen seurakuntayhtymä seurakunta

Kuopion ev.lut. Kulosaaren srk, Kuortaneen srk Kuusamon srk Helsinki seurakunnat

Kyyjärven srk Käpylän srk, Kuusankosken srk Helsinki Kärkölän srk

Lahden Laihian srk Lammin srk Kärsämäen srk seurakuntayhtymä

Lapinjärven Langinkosken srk seurakuntayhtymä Lapinlahden srk Lappajärven srk

Lappeenrannan Lapuan Laukaan srk Lehtimäen srk seurakuntayhtymä tuomiokirkkoseurakunta

Lempäälän srk Lemu-Askaisten srk Lestijärven srk Liedon srk

Lieksan srk Limingan srk Liperin srk Lohtajan srk 18 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Sotaveteraaneja tervehtien ja siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2007 toivottaen

Lopen srk Lumijoen srk Luopioisten srk Luvian srk

Längelmäen srk Malmin srk, Mellunkylän srk, Mikkelin Hesinki Helsinki seurakuntayhtymä

Mouhijärven srk Muhoksen srk Multian srk Munkkivuoren srk, Helsinki

Muuramen srk Mynämäen srk Mäntsälän srk Naantalin srk

Nakkilan srk Nastolan srk Nivalan srk Nokian srk

Oulun ev.lut.seurakunnat: Nurmijärven srk Orimattilan srk Oulaisten srk Tuomiokirkko srk, Oulujoen srk, Tuiran srk, Karjasillan srk

Paavalin srk, Padasjoen srk Paimion srk Helsinki Pelkosenniemen srk

Pellon srk Perhon ev.lut. srk Perniön srk Perttelin srk

Peräseinäjoen Pieksämäen Pietarsaaren Pertunmaan srk Kappeliseurakunta maaseurakunta Suomalainen srk

Pitäjänmäen srk, Pomarkun srk Porvoon Pihtiputaan srk Helsinki Suomalainen srk

Posion srk Pudasjärven srk Pukkilan srk Punkaharjun srk

Punkalaitumen srk Puumalan srk Pyhtään srk Pyhäjoen srk 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 19

Sotaveteraaneja tervehtien ja siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2007 toivottaen

Pyhärannan srk Pyhäselän srk Pylkönmäen srk Pälkäneen srk

Raahen Rantsilan srk Pöytyän srk seurakuntayhtymä Ranuan srk

Rautjärven srk Rekolan srk, Rauman srk Reisjärven srk Vantaa

Ristijärven srk Roihuvuoren srk, Rengon srk Riihimäen srk Helsinki

Rovaniemen srk Ruokolahden srk Ruoveden srk Saarijärven srk

Sallan srk Sammatin srk Sievin srk Siikajoen srk

Sipoon seurakuntayhtymä, Someron ja Siilinjärven srk Sibbo kyrkliga Somerniemen Sulkavan srk samfällighet seurakunnat

Sumiaisten Suomussalmen srk Sysmän srk Säkylän srk Kappeliseurakunta

Taipalsaaren srk Tampereen Taivalkosken srk Tammelan srk ev.lut.seurakunnat

Teljän srk, Tapiolan srk, Tarvasjoen srk Tervolan srk Espoo Pori

Turun ja Kaarinan Tuusniemen srk Tohmajärven srk seurakuntayhtymä Tuusulan srk

Tyrnävän srk Töölön srk, Urjalan srk Vaara-Karjalan srk Helsinki 20 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Aunuksen valtaus Äänistä myöten Vaikeaa oli Vosnenjassakin syksyllä 1941!

yksyllä 1941 oli selvää, Ylimenovalmisteluja heti hyökätä yli Syvärin. Tilan- taa Pion.P 35:n kalustolla ruu- rytettyään vallata Vosnesen- että eteläinen Aunus oli Svenssonin joukot lähtivät liik- ne oli vaikea: neuvostokoneet hilla ja syöksyveneillä muuta- jan pohjoinen pääkylä. Puha- vallattu. Hyökkäykseen keelle Äänisen rantatien suun- iskivät konekivääreineen yh- ma kilometri Syväriä alaspäin. kan perässä seuranneen Enber- SÄäniselle liittyen eversti An- nassa etelään. Taisteluja käy- tenä nauhana pohjoisrannalle, Aamulla 4. lokakuuta Kuistio gin tuli edetä suurin piirtein tero Svenssonin 7. Divisioona tiin vaihtelevalla menestyksellä Ääniseltä ampui alueelle muu- antoi Puhakalle käskyn ylime- etelään ja vallata Vosnesenjan eteni syyskuun loppuun men- Petäjäselässä, Soksussa, Sout- tama tykkivene ja jokunen ko- nosta alkaen aamuyöllä 5. lo- eteläisempi kylä. ”Pinnan” tuli nessä koko ajan etulinjassa en- järvellä, Kalajoella ja Kalliossa nekivääri tulitti vastarannalta. kakuuta kello 03.00. Ylimeno suojata joukkojen oikea sivusta sin Värtsilästä Sortavalaan ja neuvostojoukkojen viivyttäes- Puhakka käski Syvärin ylime- oli tarkoitus suorittaa ilman vyöryttämällä venäläisten puo- osallistui sitten Pyhäjärven sä kohti Syväriä ja Vosnesenjaa. non suoritettavaksi jokunen ki- raskaiden aseiden tulivalmis- lustusasemat Syvärin rantaa motin kukistamiseen Petros- Kärjessä eteni liki koko ajan lometri Syväriä alavirtaan. Kun telua yllätykseen pääsemisek- pitkin noin kolme kilometriä koin ja Aunuksen kaupungin kapteeni Eino Puhakan III/JR sinne ei ollut tietä, ylimenoka- si. Pioneerit toimittivat ruuhet länteen. Pataljoona Hahtelan puolivälissä. Divisioona oli 51 sekä luutnantti Yrjö Keino- lusto olisi pitänyt uittaa sinne ja syöksyveneet ylimenopaikan tuli varmistaa Syvärin ranta kärsinyt tappioita ja oli väsy- sen PPK eli ”Pinna” Puhakal- Vosnesenjasta pimeän suojas- läheisyyteen ja ilmoittivat, että eli sillanpää aina joen niskalle nyt. Viimeiset mehut sotilais- le alistettuna. Koko toimintaa sa, ja se ei olisi voinut tapah- yhteen kuljetuserään mahtui- asti. ta valuivat uhkaavasti korpeen johti JR 9:n komentaja, evers- tua huomaamatta. Ei ihme, että si komppania konekivääreil- Kellon lähestyessä käskettyä vaelluksella tiettömän korven ti August Kuistio. Näiden pe- Keinonen epäröi. lä vahvennettuna ja että erän aikaa tapahtui yllätys: ensim- läpi Pyhäjärveltä Vasojärven, rässä matkasivat Syvärille luut- Kaikki kuitenkin muut- ylikuljetus kestäisi noin puoli mäiseen portaaseen määrät- Kaskanan ja Tarsepolin – soti- nantti Väinö Hiedan Pioneeri- tui, sillä Kuistion JR 9 oli saa- tuntia. ty luutnantti Rossin 9. komp- laat sanoivat ”Paskanan ja Per- pataljoona 35 sekä kaksi KTR pumassa Syvärille. Joukois- Aamuyöllä 5. lokakuuta pania ei noussutkaan ruuhiin. sepolin” – kautta Äänisen ran- 2:n patteristoa, kapteeni Aarno ta muodostettiin Taisteluosas- kaikki oli päällisin puolin val- Suuri osa miehistä jäi ryhmi- tamille kalusto mukana kanta- Laurikaisen 1 Psto ja kapteeni to Kuistio, ja ylimenopaikaksi miina ylimenoa varten: Tst.Os. tysalueelle ja vain muutama en ja hevosilla. Reino Penttisen III Psto. valittiin kapteeni Puhakan tie- Kuistio – kapteeni Puhakan III/ mies seurasi johtajiaan. Jottei VI Armeijakunnan komen- Joukkojen lähestyessä Syvä- dustelema alue alavirtaan, jon- JR 51, kapteeni Väinö Hahtelan aikaa kuluisi liikaa eikä päi- taja kenraalimajuri Paavo Tal- riä ei oikein tiedetty siitä mi- ne oli rakennettava tie ylimeno- I/JR 9, majuri Erik Enbergin vä ehtisi vaaleta, Puhakka käs- vela oli kiinnittänyt huomion- tään. Kun joukot sitten näki- kaluston ja huollon kuljetuksia III/JR 9, luutnantti Keinosen ki luutnantti Soinisen 8.K:n sa ensi sijassa Petroskoin val- vät rasittavien siirtymismars- varten. Syvärin yli ei ollut siltaa ”Pinna”, kranaatinheitinkomp- eteen. Sekään ei lähtenyt vesil- taamiseen. Mutta kun Syväri sien jälkeen Syvärin leveän näillä tienoin. pania, osia tykkikomppaniasta le, vain muutama mies oli val- oli jo pari viikkoa aikaisemmin uoman ja sanottiin, että tuosta sekä kapteeni Penttisen III pat- miina ylitykseen. ylitetty voimalaitoksen koh- yli, se vaikutti jopa painajaisen Ensimmäinen ylimeno teristosta. Reserviksi oli varat- Yllättyneenä Puhakka ko- dalla sekä Syvärin kaupungin tavoin yliväsyneeseen ja hei- epäonnistuu tu majuri Matti Aarnion II/JR kosi päälliköt puhutteluun- kohdalla, tuli ajankohtaiseksi kosta huollosta kärsineeseen Kapteeni Puhakka sai käskyn 9, joka oli saapumassa Syväril- sa aamulla kello 10 tienoissa. työntää puolustuksemme itäi- joukkoon. Ongelmaksi muo- ylimenosta, ensimmäisenä hä- le. Eversti Kuistio esikuntineen Päälliköt kertoivat komentajal- sessä Aunuksessa Syvärille, ku- dostuivatkin ehkä katteetto- nen oma pataljoonansa; yritys siirtyi myös lähemmäksi yli- le omat käsityksensä ylimenon ten oli suunniteltukin. Svens- mat lupaukset levosta Syvärillä, olisi pataljoonan ensimmäinen menoaluetta. epäonnistumisesta: väsymys, sonin joukot olivat saaneet hiu- joita asioista ja suunnitelmista ylimenohyökkäys koko sotaret- Kuistion käskyn mukaan pa- olosuhteista johtunut heik- kan huilata Äänisen rantamilla tietämätön päällystö oli mie- ken ajalta. Illalla 2. lokakuuta taljoonien oli vallattava Syvärin ko muonitus ja tietysti perin- Petroskoin eteläpuolelle. Tosin hilleen luvannut. Puhakka kokosi yksikönpääl- etelärannalla Vosnesenjan asu- teinen vesistökammo pimeällä heikko huolto vaikeutti oloja. Ensimmäisenä pääsi Syvä- likkönsä ja antoi ohjeet maas- tusalue kylineen. Puhakan teh- tuntemattomilla vesillä. Kuis- Talvela antoi hyökkäyskäs- rille Vosnesenjan kohdalla Kei- tontiedustelusta seuraavana tävänä oli heti ylimenon tapah- tio ilmoitti asiasta Svenssonille kyn Svenssonille 2.lokakuu- nosen ”Pinna”. Kapteeni Pu- päivänä. Tiedustelussa selvisi, duttua kääntyä vasemmalle ja ja tämä käski keskeyttää ylime- ta. Talvelan tarkoituksena oli hakka antoi Keinoselle käskyn että ylimeno olisi paras toteut- jokivarren puolustuksen vyö- noaikeet ja eristää Puhakan pa- vallata sillanpää Syvärin ete- taljoona sekä aloittaa alustavat läpuolelta ja hän sai siihen lu- kuulustelut. Divisioona tuli- van Karjalan Armeijan komen- si myöhemmin jatkamaan tut- tajalta, kenraaliluutnantti Erik kimuksia. Pataljoona Puhakka Heinrichsiltä. koottiin taemmaksi. Pataljoo- Herää kysymys, miksi halut- nan hiippareita sotapoliisit kotiin sillanpää Syvärin eteläpuo- kosivat jopa rykmentin komen- lelta? Eivätkö puolustusasemat topaikan tasalta. Svensson piti olisi saatu lujemmiksi pohjois- tapahtumaa miesten arkuutena rannalla? Mutta sotatoimissa on lähteä pimeällä ylimenohyök- varsin usein niin, että hyökkä- käykseen. yksessä sen jatkomahdollisuu- Kuistio selvitti aamupäiväl- det määrittävät tavoitteiden va- lä Svenssonille kieltäytymisten linnan. Vesistölinjalla hyökkä- syitä. Miehiä tentattaessa oli yksen jatkomahdollisuudet ovat tullut selväksi, että miehet oli- parhaimmat, kun hyökätään ve- vat jo useita vuorokausia kär- sistön yli ja vallataan tarvittava sineet milteipä nälkää ja vasta sillanpää Se on puolustustais- vuorokausi ennen ylimenoa pa- telullekin edullista silloin, kun taljoona oli saanut jonkin ver- oma ranta on vaikeammin puo- ran lämmintä ruokaa. Edelleen lustettavissa kuin vastaranta. pataljoona oli väsynyt tietöistä, Usein on myös niin, että sillan- pitkistä marsseista ja taisteluis- pää estää vihollista yrittämäs- sa syntyneet tappiot painoivat tä oman sillanpään valtaamis- raskaina mieliä. Mistään varsi- ta puolustajan puolelta. Näyttää naisesta kapinasta siis ei näyt- kuitenkin siltä, että ainakin jos- tänyt olleen kyse. Mutta var- kus kyse on ollut arvovaltasyistä Kuormattu ruuhi irtoamassa Syvärin pohjoisrannalta ja tyhjä palaamassa noutamaan seuraavaa maankin kapteeni Puhakka tai pelkästään tavan vuoksi. erää (Sota-arkisto) miehineen tunsi häpeää tapah- 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 21 tuneesta. päivää ja voimakkaan tulival- Uusi yritys Syvärin ylittä- mistelun turvin sekä vahvan miseksi päätettiin suorittaa savuverhon suojassa. Miehet seuraavana yönä, ja sitä varten näkivät maastoon. Heille oli Syvärille saapui mm. savutus- selvitetty kaikki mitä ylime- joukkue. Iltapäivällä Kuistio non suojaksi on voitu tehdä, ja antoi käskyn operaation aloitta- se teki vaikutuksensa. Miehet misesta. Tärkein muutos muu- nousivat yhtenä miehenä ruu- ten liki samanlaiseen käskyyn, hiin ja syöksyveneisiin. Vajaas- jonka Puhakka oli saanut, oli sa tunnissa pioneerit heittivät se, että Puhakan pataljoona pataljoona Hahtelan ja ”Pin- pantiin tietöihin ja Hahtelan I/ nan” yli. Hahtela loi nopeasti JR 9 ylittäisi kärkipataljoonana sillanpään ja aloitti sen laajen- Syvärin. Muuten ryhmitys oli tamisen. Vain ensimmäisenä entisenlainen. Syvärille saapui ylikuljetettu osasto kohtasi vas- luutnantti Halmeen johtama tarannalla vähäistä vastarintaa, 3./ Linnoituspataljoona 8 teh- joka murrettiin helposti. On tävänään ryhmittyä konetuli- kerrottu, että ylimeno suoritet- aseineen puolustukseen ja tuli- tiin neuvostoliittolaisten ruo- tukiportaaksi Syvärin pohjois- katunnin aikana, sillä korsuista rannalle aina Ääniseen saakka. tavattiin kiehumassa olleita ka- Neuvostojoukkojen bunkkeri Syvärin eteläpuolella kuvattuna lokakuun lopulla. (SA-kuva) Päivän aikana tähystys totesi lakeittoastioita. Todettakoon, vastarannalla useita neuvosto- että kaloja oli syöty myös suo- bunkkereita, mutta kun tykki- malaisten puolella, sillä vedessä pohjoiseen pääkylään, mis- puolustautuen niissä ankarasti. nyt rannan suunnassa länteen miehillä ei ollut taskulamppu- räjähtäneet kranaatit olivat tap- sä venäläisten lujat bunkkerit Ennen puoltayötä 6/7. lokakuu- ja murtanut venäläisten vähäi- ja, niiden tulittaminen pimeäl- paneet tai tainnuttaneet suuren vallattiin helposti, sillä ne oli- ta Vosnesenja oli vallattu ja ve- sen vastarinnan tavoitteeseen- lä ei käynyt päinsä. joukon kaloja, joita sitten mo- vat paikoin osittain miehittä- näläisten useat vastaiskut tor- sa asti. Majuri Enbergin patal- lemmin puolin oli kerätty pa- mättömät. Mutta itse kylässä juttu jalkaväen ja tykistön tu- joona suuntasi hyökkäyksensä Toinenkin ylimeno rempiin suihin, mikäli se oli ol- taisteltiin ankarasti, sillä ve- lella. etelään ja murskasi venäläis- epäonnistuu lut tulituksessa mahdollista. näläiset olivat miehittäneet ra- Vosnesenjan taistelun aika- ten vastarinnan Gorinan kyläs- Kuistio antoi käskyn ylime- Joen etelärannalla pataljoo- kennusten kivijalat, kiviraken- na Keinosen ”Pinna” oli Sy- sä ja saavutti illalla tavoitteen- nosta illalla 5. lokakuuta mää- na Hahtela eteni Vosnesenjan nukset, lautatapulit yms. paikat värin ylitettyään vyöryttäyty- sa Vosnesenjan asutuskeskuk- räten sen aloitettavaksi kello sen eteläisen kylän. Hyökkäys 24.00 jälleen ilman tulivalmis- jatkui kohti Ostaa ja Barania, telua yllätykseen pääsemiseksi. jotka vallattiin 8.–9. lokakuuta. Joukot aloittivat hyvissä ajoin Samoihin aikoihin 7. D:n muut siirtymisen hyökkäysvalmius- joukot olivat lähestymässä Sy- asemiin ylimenopaikan taakse väriiä Rovskojen niemen alu- metsän suojaan. eella ylittäen joen 10. lokakuuta Määräaikana näytti taas jatkaen etenemistään Plotinon kaikki olevan kunnossa: komp- ja Homorovitsin suuntiin. paniat olivat valmiit nousemaan pioneerien ruuhiin ja Anssi Vuorenmaa syöksyveneisiin. Mutta jälleen luonto petti; sotilaat jäivätkin Lähteitä: Suomen sota 1941–1944, ryhmitysalueilleen ruuhien lä- 2. osa. Kustannus Oy Kivi 1952; Jatkosodan historia, 3. osa, WSOY heisyyteen puhumattomina, 1991: Martti Hahtela - Antti Juuti- vastaamattomina taivaalle tui- lainen – Väinö Salmela: Taisteleva jotellen. Kukaan ei kuitenkaan JR 9. Jalkaväkirykmentti 9 1941– lähtenyt hiippailemaan, muttei 1944. Pohjois-Karjalan Kirjapaino kukaan asettunut ruuhiin käs- Oy 1987; Jorma Kortelainen: Mö- kyistä eikä kukaan tehnyt käs- rön taival. Jalkaväkirykmentti 51 Suomen sodassa 1941–1942, Poh- kettäessä mitään. jois--Karjalan Kirjapaino Oy 1985; Nyt joutui kapteeni Hahtela Yrjö Keinonen: Kärkijoukkona Sy- ilmoittamaan epäonnistumi- värille, Tammi 1973, Pentti H Tikka- sestaan. Kuistio käski koota va- nen: Kalpa ja teräs, Kustannuskiila paaehtoisosaston, joka ylittäisi 1984; Eero-Eetu Saarinen: Pionee- riaselajin historia 1918–1968, Pio- Syvärin ensimmäisenä. Ehkä neeriupseeriyhdistys ry 1975; Jyri Kuistio oletti, että muut seu- Paulaharju - Martti Sinerma - Matti raisivat perässä. Hahtela, joka Koskimaa: Suomen kenttätykistön tunsi pataljoonansa sen hetki- historia, II osa 1939–1945, Suomen sen henkisen ja fyysisen kun- Kenttätykistön Säätiö 1994. non ilmoitti, ettei pataljoona lähtisi eikä konstia kannattaisi edes kokeilla, jottei tilanne lui- suisi kokonaan käsistä Tapah- tuma ilmoitettiin Svenssonille. Nyt oli tullut selväksi, ettei Sy- värin ylittämisestä pimeällä ja ilman tulitukea tulisi mitään. Oli keksittävä jotain muuta. Nyt se onnistuu! Hyökkäys uusittiin kolmannen kerran 6. lokakuuta keskellä 22 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Narvan taistelu 1944 aikka rintamalinja puolelta sekä teki laajan läpi- oli vuoden 1944 alus- murron Narvan ja Peipsijärven sa koko pituudeltaan välillä. Läpimurtoa käytti hy- VNeuvostoliiton alueella, sodan väkseen Lenigradin rintaman lopputulos oli sinetöity. Saksan 8.Armeija, joka levitti sillan- sotilaallinen voima oli Stalin- päätä suoalueella. Pioneerit gradin ja vuoden 1943 ankari- puolestaan rakensivat suolle en taistelujen jälkeen olennai- tukkiteitä, joita hyväksi käyt- sesti heikentynyt. Sitä vastoin täen joukot hyökkäsivät kohti Neuvostoliiton asema oli rat- pohjoista päämääränään saar- kaisevasti parantunut. Siihen taa Narvassa taistelevat saksa- vaikuttivat muun muassa uu- laiset. det aseet, länsimaiden mittava Samoihin aikoihin saksalai- apu ja sotakokemus. Länsiliit- set kansallismielisten virolais- toutuneiden juuttuminen Itali- ten tukemana panivat Virossa assa lisäsi Stalinin itsevarmuut- toimeen yleisen liikekannalle- ta. Saksalaiset olisi nyt lyötävä, panon, joka toi riveihin 38 000 ja niin tie Atlantille olisi vapaa. meistä. Samalla tuotiin Nar- Massiivisen hyökkäyksen aivan rintamalle kaikki Venäjäl- kaansaamiseksi Saksan suun- lä taistelevat virolaiset yksiköt: taan oli keskitettävä joukkoja. 20.Waffen SS Divisioona, Nar- Siksi rintamalinjaa tuli nope- van Pataljoona sekä kaikki po- asti lyhentää. Se oli mahdol- liisi- ja itäpataljoonat, yhteensä lista vain Suomen ja Baltian noin 25 000 miestä. Kriittisin nopealla valtauksella. Stali- päivä oli 13. helmikuuta, kun nilla on katkerat muistot Suo- 2.Iskuarmeijan osat katkai- men valtausyrityksestä talvi- sivat etelästä suuntautuneella sodassa. Vaikea maasto ja suo- hyökkäyksellä kaikki Narvaan malaisten taistelukyky johti johtavat tiet. Samanaikaises- suunnitelmien kariutumiseen. ti tehtiin pataljoonan voimin Siksi taistelu Itämeren herruu- maihinnousu Narvajoen län- desta oli ratkaistava Suomen- sipuolelle. Tilanne saatiin suu- jää noin sadan kilometrin le- pitkälle ja nopeasti kuin mah- kaluston peitossa. lahden eteläpuolella. Neuvos- rin ponnistuksin hallintaan jo vyinen osa Suomenlahtea. Sen dollista. Satoja vuosia tunnettu Nuori vänrikki Ahto Talvi toliiton päämaja, Stavka, päätti, seuraavana päivänä. Rintamal- sulkemiseksi venäläisaluksilta venäläinen iskulause - mihin lähetettiin Suomesta palattu- että päähyökkäys suunnattai- le juuri ehtinyt virolainen divi- saksalaiset ja suomalaiset ra- venäläisen sotilaan saapas on aan syyskuun alussa 1944 Sini- siin Leningradin alueelta Nar- sioona hävitti sillanpääasemat kensivat vahvan miinaesteen, astunut, on Venäjän maata – oli mäille. Hänen tuli ilmoittautua van kannaksen kautta Viroon Narvan pohjoispuolelta. ”merisiilin”. Sen purkamisek- yhä voimassa. Divisioona Nordlandin komen- ja Peipsijärvi kiertäen etelään. Taistelu jatkui tauottoma- si ja puolustamiseksi taisteltiin Vielä kerran yritettiin Nar- topaikalla. Näin hän muistelee Suunnitelman mukaan tämä na maaliskuun alkuun saakka. jatkuvasti. Kolmesta lohkosta van kautta, kuten Stalin oli 60 vuotta myöhemmin: ratkaisisi myös Suomen kohta- Tällöin Stavka teki päätöksen Laatokan ja Peipsijärven välillä käskenyt. 2. Iskuarmeija ja 8. ”Löysin vaivalloisesti ym- lon. keskittää lisää voimia Narvaan oli käytännössä tullut yksi stra- Armeija oli välillä täydennet- pärimyllätystä maastosta divi- nopean läpimurron saavutta- teginen suunta. Yhdenkin loh- ty. Ne aloittivat hyökkäyksen- sioonan komentokorsun. Siel- Taistelun alkuvaihe miseksi. Taistelukentälle tuotiin kon murtuminen olisi toden- sä heinäkuun 24. päivänä 1944 lä sain määräyksen komppani- Leningradin saartorengas mur- 8. ja 59. armeija. Puna-armeijal- näköisesti merkinnyt sekä Suo- iskulla Narvan yhteyksien kat- an päälliköksi. Lähetti johdatti tui vuoden 1943 lopussa, jolla oli näin maaliskuun lopulla men että Viron valtausta. kaisemiseksi. Saksalaiset pe- minut perille. Komppaniassa loin puna-armeija keskitti kau- 60 kilometrin levyisellä lohkol- Suurten tappioiden seurauk- rääntyivät seuraavana päivänä oli ollut heinäkuun 25. päivä- pungin lounaispuolelle iskuky- la 300 000 miestä sekä ratkaise- sena Stavka teki uuden päätök- Tannebergin puolustuslinjalle, nä vielä 70 miestä, nyt heitä oli kyiset voimat. Hyökkäys alkoi valta tuntunut raskaiden asei- sen. Se päätti hyökätä suoraan joka käsitti vahvasti linnoite- kirjojen mukaan 28. Mutta so- tammikuun 14. päivänä 1944. den ylivoima. Heitä vastassa oli Suomeen ja valloittaa Helsinki tun alueen kolmella kukkulal- tapäiväkirjan viimeinen mer- Täysivahvuiset 2. Iskuarmei- 80 000 saksalaista, virolaista parissa viikossa. Karjalan kan- la, Sinimäillä. Tannebergin lin- kintä oli elokuun kolmannelta ja ja 42. Armeija murskasivat sekä länsimaista vapaaehtoista. nakselle koottiin 21. ja 23.arja sulki muutaman kilometrin päivältä, silloin kaatui viimei- saksalaisten heikon puolustuk- Tämä oli suurin joukkojen kes- meija. Ne aloittivat hyökkäyk- levyisen kaistan meren ja laa- nen upseeri. Aseita, ammuksia sen. Saksalaisten Armeijaryh- kittymä koko rintamalla. Hyök- sen kesäkuun 9. päivänä. Mi- jan, Peipsijärvelle saakka ulot- ja ruokaa oli riittävästi. Näissä mä Nord perääntyi Narvaan käykset kestivät Auveren suun- ten siinä kävi, sen suomalaiset tuvan suoalueen välillä. Vain taisteluissa hävitettiin yksitois- ja osillaan etelään. Oli sinänsä nalla kolme viikkoa. Narvan tuntevat parhaiten, vaikka it- sitä kautta oli mahdollista jat- ta Puna-armeijan divisioonaa.” ihme, että saksalaiset pystyivät kaunis barokkikaupunki hävi- sekin olin siellä mukana. Voin kaa länteen. Kuuluisa III Pans- Tannebergin linjaa ei valloi- tässä kaaoksessa pysäyttämään tettiin perusteellisesti, mutta vain todeta, että suomalainen sariarmeijakunta kenraali Stei- tettu koskaan. Saksalaiset pe- venäläisten hyökkäyksen Nar- puolustajat kestivät. sisu ja sotilaiden taito ja henki nerin johdolla puolusti Sinimä- rääntyivät sieltä 17.–18. päivinä vajoella. Hitler näki Suomen Maaliskuun lopussa sak- olivat tallella. Saksalaiset antoi- kiä. Armeijakunnan johdossa syyskuuta järjestelmällisesti, osallistumisen sotaan niin tär- salaiset kokosivat neljä divisi- vat osaltaan arvokkaan apunsa. oli myös virolaisia ja länsimai- eivät venäläisten pakottamina. keäksi, että antoi käskyn pitää oonaa vastahyökkäykseen ja Olihan heille elintärkeätä, että sia Waffen SS joukkoja, koko- Narvajoen linja hinnalla millä työnsivät venäläisten sillanpää- Suomi kesti. naisvahvuus oli 60 000 miestä. Yhteenveto hyvänsä. Tähän koottiin kova- aseman kapeammaksi ja kau- Tannebergin puolustuslin- Narvajoen länsipuolella, Suo- otteisen kenraali Modelin ko- emmaksi tärkeistä yhteyksistä Sinimäet jalla taisteltiin kaksi viikkoa menlahden ja Peipsijärven vä- mentama Armeijaryhmä Nord Narvaan. Sen jälkeen taistelut Suomi pysyi sodassa. Paljon jokaisesta kuopasta ja neliö- lillä käytiin yhdet II maail- kaikkine reserveineen. laantuivat. neuvostojoukkoja oli juuttunut metristä. Taistelu riehui edes- mansodan armottomimmista Taistelut Narvan linjalla, Suomen ja Baltian rintamille. takaisin. Tämä muutaman sa- taisteluista vuoden 1944 hel- Suomenlahden ja Peipsijärven Suoraan Helsinkiin Stalinin tavoite ehtiä Atlantil- dan hehtaarin suuruinen alue mikuusta elokuuhun. Tuo alue välillä, alkoi tammikuun vii- Kun katsotaan itärintaman le ennen länsiliittolaisten mai- kynnettiin pommeilla ja kra- oli pinta-alaltaan 60 x 20 neliö- meisenä päivänä. 2. Iskuarmei- pohjoisosan karttaa, tode- hinnousua oli kärsinyt haaksi- naateilla. Taistelujen jälkeen kilometriä muodostaen yhden ja valtasi kaksi sillanpääasemaa taan, että Karjalan kannaksen rikon. Nyt hänen oli yritettävä Sinimäkien rinteet olivat ruu- kokonaisuuden. Siihen osallis- Narvan kaupungin pohjois- ja Narvan kannaksen väliin edetä Keski-Eurooppaan niin miitten, varusteiden ja tuhotun tui neuvostoarkistojen mukaan 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 23

miestä. He taistelivat sanka- rillisesti kotimaansa puolesta uhkaavaa miehitystä ja sta- linistista terrorismia vastaan. M. Korhonen Oy He toivoivat voivansa puolustaa Viron rajaa Saksan luhistu- Lappeenranta miseen saakka ja näin saada takaisin menetetty itsenäisyys. Se ei ollut aivan mahdoton ajatus. Maailman tulevaisuus oli vaa- kalaudalla Hitlerin attentaatin johdosta heinäkuun 20. päivä- nä 1944. Viron kansalliset johtajat ja sotilaat uskoivat Roose- veltin ja Churchillin 1941 antamaan Atlantin julistukseen, joka takasi kaikille miehitetyil- le valtioille itsenäisyyden sodan päätyttyä. Länsimaat eivät pitäneet sanaansa. Sen sijaan puoli Eurooppaa jätettiin Neu- YIT vostoliitolle orjuutettaviksi ja ryöstettäviksi. Suomi ja Baltian maat, jotka taistelivat länsimai- suuden ja demokratian puolesta, tuomittiin Saksan liitto- laisiksi ja pettureiksi. Sinisil- mäiset Stalinin, Uncle Joen, ihailijat Yhdysvalloissa huo- masivat vasta 1948, että pelis- sä oli myös heidän päänahkan- sa. Syntyi NATO ja kylmä sota. Sen voittamiseen kului lähes 40 vuotta. Alistetut kansat kokivat sinä aikana itämaista raakuut- VEHO ta sekä systemaattista kielen ja Erikoisedustukset kulttuurin hävittämistä. Espoo Narvan taisteluihin osallistuneita miehiä elää Virossa vie- lä tuhatkunta. He eivät ole virallisesti vapauden puolesta taistelleita, koska Viro ei maana käynyt sotaa. Mutta sydä- messämme me teemme heille kunniaa. Heidän muistonsa on meille kallis.

Raul Kuutma Kartat Kari Nyström

38 neuvostodivisioonaa, kaksi prikaatia ja lentovoimat, yh- teensä noin 600 000 sotilasta. Saksalaisten puolella taistelussa oli eri aikoina mukana 13 divisioonaa ja kaksi prikaatia, yh- teensä noin 100 000 miestä. Venäläisten ja saksalaisten arviointien mukaan puna- armeijan menetykset Narvan suunnalla olivat 380 000— 500 000 miestä, joista kaatuneita 80 000—150 000. Saksan puolella menetykset kaatuneina olivat noin 40 000 miestä, joista 16 000 on tunnistettu viime vuosina hautausmaiden kun- nostusten yhteydessä. Venä- läisten kaatuneet jäivät kentäl- le. Sinimäkien taistelussa kaatuneet kynnettiin vuonna 1946 ympäröiviin peltoihin. Virolaisia osastoja oli Nar- van rintamalla saksalaisten puolella noin 30 000—40 000 24 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Hävittäjä-Fordeja, Letukoita, Sitikoita ynnä muita Hevosvoimilla – ja hevosilla Kenttäarmeijan autatiet olivat avainase- kana ainakin osittain korjata kuin kutakuinkin ehjänä saatu kenteessä oli 1 500 suomalaista kuljetukset massa 1930 –luvun lii- koulutuksella. Jatkossa osaa- sotasaalis – eli noin 350 kuor- kuorma-autoa. Lisäksi Ruot- kekannallepanosuunni- Talvisodan divisioonaa voi sa- mista todella tarvittiin. Erään- ma-autoa. sin tuonti- ja vientikuljetuk- Rtelmissa joukkoja rajojen tun- noa hyvällä syyllä ”hevosvetoi- laisena ääriesimerkkinä voi pi- Pienen, urhean ja velkan- sia hoiti Petsamon ja Haapa- tumaan keskitettäessä. Myös seksi”. Sen organisaatioon kuu- tää talvisodan aikaista divisi- sa maksavan Suomen arvostus rannan välillä 400 ruotsalaista jatkossa kotialueelta rintamille lui lähes 4 000 hevosta. Myös oonaa, jolle vahvistusten myötä lienee osaltaan vaikuttanut sii- autoa. Hyvityksenä Petsamon suuntautuvat kuljetukset hoi- kenttätykistö liikkui hevos- kertyi 230 moottoriajoneuvoa hen, että talvisodan aikana Yh- reitin käytöstä Ruotsista saa- dettaisiin rautateitse mahdolli- ten vetämänä. Määrävahvui- jotka edustivat 21 merkkiä. dysvalloista saatiin ostaa 5 400 tiin ostaa sata Volvo -kuorma- simman lähelle taistelevia jouk- sella divisioonalla oli erilai- autoa, joista 4 400 oli Ford - autoa. Kesäkuussa 1941, juuri koja. Suunnitelmissa oli otettu sia moottoriajoneuvoja moot- Hankintayrityksiä ja kuorma-autoja. Ensimmäinen ennen Petsamon ”henkireiän” huomioon toki myös vesistö- toripyörät mukaan lukien 120, tilauksia viidensadan Fordin erä saapui sulkeutumista, Liinahamarin jen käytön mahdollisuus. Kent- mutta omia autoyksiköitä ei sii- Neuvostohyökkäyksen jo alet- maahamme kohta talvisodan satamaan saapui Yhdysvallois- täarmeijan pääkuljetusväline hen kuulunut. Sen sijaan sille tua tehdyt yritykset ostaa uut- päätyttyä. Jatkossa autot lai- ta sadan raskaan International puolestaan oli hevonen, joiden voitiin alistaa autojoukkue tai ta ajoneuvokalustoa eri puolilta vattiin laatikkoihin pakattuina -kuorma-auton erä puolustus- lukumäärä vaihteli talvisodan -komppania, tilanteesta riip- Eurooppaa osoittautuivat tur- Norjan satamiin, josta ne siir- voimille. aikana yli 8 000 hevosen tappi- puen ehkä useampikin. YH: hiksi. Ainoastaan pohjoismais- rettiin Ruotsiin koottaviksi ja oista sekä kotiuttamisista joh- n aikana perustettiin 39 auto- ta saatiin kerättyä kolmisensa- edelleen Suomeen toimitetta- Uuteen sotaan tuen välillä 54 000 – 64 000. komppaniaa joiden määrää li- taa kuorma-autoa – Ruotsista viksi. Kovassa valuuttapulas- Vuoden 1941 liikekannalle- Sotaväen motorisointi oli sättiin sodan aikana vielä kuu- ostettiin 240, joiden lisäksi lah- sa kuudensadan kuorma-au- panossa pakko-otettiin puolus- 1930 -luvulla vasta aluillaan, della. Komppaniaan kuului joituksina saatiin Tanskasta 50 ton erä myytiin ruotsalaisille. tusvoimille pelkästään kuor- niinpä armeijalla oli omia au- puolensataa kuorma-autoa ja sekä suomalaiselta Volvolta 22. Saksan miehittäessä Norjan ma-autoja 13 700 kappaletta. toja sodan kynnyksellä kolmi- sen kuljetuskyvyksi laskettiin Ottolautakunnat löysivät koti- sen satamissa olleet noin tuhat Tämän jälkeen siviilipuolen oli sensataa, joista alle puolet oli 90 tonnia. Talvisodan aikana maasta vielä tuhatkunta armei- Fordia takavarikoitiin ja vasta tultava toimeen jäljelle jääneil- kuorma-autoja. Lokakuussa noin puolet armeijan kuorma- jan käyttöön muuten sopivaa, jatkosodan aikana saksalaiset lä 3 000 kuormurilla. Hyökkä- 1939 Ylimääräisten harjoitus- autoista oli sijoitettuna auto- mutta huonokuntoista kuorma- korvasivat ne vastaavalla mää- ysvaiheen päättyessä aloitet- ten – YH:n – alkaessa siviilistä komppanioihin. autoa, joista puolet pystyttiin rällä Citroen -kuorma-autoja. tiin autojen palautus. Vuoden otettiin lähes 4 500 kuorma-au- Siviilistä otetut kuorma-au- korjaamaan ja luovuttamaan Toisen tiedon mukaan takava- loppuun mennessä niistä oli toa armeijan käyttöön. Määrää tot eivät olleet sotilaskäyttöön armeijalle. Tammikuussa 1940 rikoituja autoja olisi ollut kaik- palautettu jo parituhatta. Ase- pidettiin Päämajan huolto- tarkoitettuja – kalusto oli kir- armeijalla oli 5 700 ja teollisuu- kiaan 1 600, joista osan saksa- masodan aikana kotirintaman osastossa aluksi ”liian suure- javaa, kevyttä sekä joiltakin della 2 500 kuorma-autoa käy- laiset olisivat maksaneet. käytössä oli enimmillään run- na”. Myöhemmin tuo arvio osin vanhaa ja huonokuntoista. tössään eli yhteensä lähes kaksi Norjan miehityksen jäl- saat 9 000 kuorma-autoa. muuttui 5 000 kuorma-auton Vain harvat olivat kenttäkel- kolmasosaa maan kuorma-au- keen loput Fordeista tuotiin Armeijan kirjoissa oli vuo- lisätarpeeksi, josta saataisiin poisia. Keskimääräinen kuor- tokannasta. Kuljetuskalusto- Petsamon kautta. Aluksi osa den 1942 puolessa välissä kaik- ehkäpä vain viidennes. Kaiken mauskyky oli 2,5–3,5 tonnia. pula oli pahin sodan viimeisinä armeijalle tarkoitetuista For- kiaan vajaat 15 000 kuorma- kaikkiaan myös kuljetushuol- Chervolet ja Ford olivat ylei- viikkoina linnoitettaessa tuki- deista annettiin Liinahamarin autoa - omia ja otettuja. Lisäksi lon suunnitelmia, valmiuksia ja simmät merkit. Oma ongel- linjaa Viipurin koillis- ja itä- sataman ja Rovaniemen välisiä romutettavien listalla oli run- käytännön toimia testattiin te- mansa oli kokeneiden kuljetta- puolella. Suomalaisten kuor- kuljetuksia hoitavalle valtio- saat yhdeksänsataa autoa. Toki hokkaasti ylimääräisissä kerta- jien ja huoltomiesten puute jota ma-auto tappiot talvisodassa enemmistöiselle Pohjolan Lii- niistäkin käyttökelpoiset osat usharjoituksissa syksyllä 1939. kuitenkin ennätettiin YH:n ai- olivat samaa suuruusluokkaa kenteelle. Kaikkiaan tuossa lii- otettiin talteen varaosiksi. Te-

Kolhiintunut häkäpöntöllä varustettu Ford – ”hävittäjä hoppa” – jatkosodan aikana. Autoa on hieman tuhrittu vaalealla värillä naamioimistarkoituksessa. Taustalla Vol- vo -kuormuri. SA-kuva. 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 25

Ruotsalaiset osallistuivat 750 autolla talvisodan jälkeiseen evakuointiin. Omalla polttoainetäyden- nyksellä varustettu kolonna 19.3.1940 Joensuuhun saapuneena. Sodan aikana ruotsalaiset olivat omalla kalustolla hoitaneet jäätieliikenteen Merenkurkun yli sekä itse vastanneet vapaaehtoisjoukon kuljetuksista. Autot on naamiomaalattu valkoisella ”vesivärillä” - sekoitukseen tarvittiin liitujauhoa sekä ripaus sinkkivalkoista ja puuliimaa. SA-kuva.

hostamalla kotimaista varaosa- tasodan aikana sekä hyökkäys- Keinot ja korvikkeet valmistusta seuraavana vuon- että vetäytymisvaiheissa. Kul- käyttöön na oma tuotanto kattoi jo yli jetuksia jouduttiin valvomaan Keväällä 1941 koko autokan- puolet tarpeesta. Tuontivara- tiukasti sekä säännöstelemään nasta lähes kolme neljäsosaa oli Raatteen tien ruuhkaa taisteluiden jälkeen talvella 1940. Suoma- osat tulivat lähinnä Saksasta. ja porrastamaan. Kaikkialla bensiinikäyttöisiä. Niiden käyt- laiset tarkastelevat sotasaaliskuorma-autoja ”Molotohveja”, Fordin neuvostomuunnoksia, joista osa voitiin korjata osan päätyessä ro- Korjaustarve kasvoi autokan- missä vain oli mahdollista py- töä rajoitettiin tiukalla sään- muksi ja varaosiksi. SA-kuva. nan kulumisen ja vanhenemi- rittiin käyttämään rautatie-, nöstelyllä. Jatkosodan alussa sen myötä Vuoden 1943 lopul- vesi- ja hevoskuljetuksia. bensiinivarastot – mukaan lu- la SA -auton mittarissa oli kes- Vetäytyessään 1941 ve- kien Saksasta tulossa olevat erät tä autokalustosta oli poistettu tua lähes neljänkymmenen SA kimäärin jo 66 000 kilometriä näläiset tuhosivat alueen ties- – vastasivat armeijan 4–5 kuu- käytöstä eli ”nostettu pukeille” -kuorma-auton kolonnan Pel- Korjausjonossa oli jatkuvas- töä, siltoja ja rautateitä. Li- kauden tarvetta. Yhtä pitkäksi Talvella 1942 jopa niiden ren- losta Ruotsin puolen teitä käyt- ti parituhatta kuormuria. Osa säongelmia jatkossa aiheutti ajaksi riittäisivät voiteluaineet. kaat jouduttiin takavarikoi- täen Tornioon. korjaamoista erikoistui. Oma rautateiden kalustopula. Talvi- Jatkossa bensiinin ja voiteluai- maan. Kutakuinkin samanai- lukunsa olivat sarjakorjauk- sodassa kärsittyjen tappioiden neiden saanti oli lähinnä Sak- kaisesti oli aloitettu kotimai- Antti Hannula set, joissa koko auto purettiin ja lisäksi rauhan tultua oli Neu- san tuonnin varassa. Polttoai- nen rengasvalmistus Saksasta koottiin korjattuna. Hyvin tu- vostoliitolle jouduttu luovut- nepulan helpottamiseksi ben- saadun raakakumin sekä ke- Kirjallisuutta: loksin kasattiin uudelleen pari- tamaan vielä 75 veturia sekä 1 siiniä jatkettiin denaturoidulla rätyn kumiromun turvin. Jat- Jatkosodan historia 6. Maanpuo- lustuskorkeakoulun Historianlai- sen tuhatta kuorma-autoa. 900 tavaravaunua. Rikottu ra- väkiviinalla. Kohtuulliseen tu- kossa 2 000 renkaan kuukausi- tos. Porvoo 1994. Jatkosodan aikana uut- taverkko kunnostettiin ripeäs- lokseen päästiin sekoittamal- tuotanto yhdessä Saksasta kuu- Piltz, Martti: Varikon vuosikymme- ta kalustoa saatiin ulkomail- ti. Jo lokakuussa päästiin rau- la yksi kolmasosa väkiviinaa kausittain saatavan noin 1 000 net. Autovarikko 3 – Kuljetusvarik- ta – lähinnä Saksasta – noin 3 tateitse sekä Äänislinnaan että kahteen kolmasosaan bensiiniä renkaan kiintiön kanssa kattoi ko 1939-1999. Hämeenlinna 1999. 800 kappaletta. Saksasta ostet- Syvärille. Lisäksi myöhemmin Armeija oli etusijalla kiintiöitä tarpeen juuri ja juuri kunhan Puolustusvoimien huolto 1918- tiin Opel Blitzejä sekä Saksan Laatokan itäpuolista rataa jat- jaettaessa. lisäksi korjattiin myös kaikki 1986. Toim. Tirronen, Eino, päätoi- mittaja sekä Hämäläinen, Osmo ja Fordin tehtaiden ”hävittäjä - kettiin Uuksusta Aunukseen ja Siirtyminen pilkkeiden ja jotenkuten korjattavissa olevat Viinikainen, Esko. Huoltoupseeri- hoppia”. Lisäksi korvauksena Mäkriälle. puuhiilen käyttöön oli aloitet- renkaat. yhdistys ry. Mikkeli 1988. Norjassa takavarikoiduista For Jatkosodan aikana jokai- tu. Vajaa neljännes autoista oli Suomen sota 1941-1945. Sotatie- deista saatiin tuhatkunta sota- seen divisioonaan kuului vä- tuolloin jo varustettu puu- tai Sota Lapissa teen Laitoksen Sotahistorian toi- saalis-Citroenia, joihin suoma- hintään yksi autokomppania. hiilikaasuttimella. Kokemuk- Syksyllä 1944 oli vielä viimei- misto. Osat 10 - 11. Helsinki 1975. Talvisodan historia 4. Sotatieteen laiset eivät olleet kaikilta osin Pääosa autokomppanioista oli set osoittivat puukaasutinauton nen ponnistus edessä. Kuta- Laitoksen Sotahistorian toimisto. tyytyväisiä. Sotasaaliskalus- ylempien sotatoimiyhtymien tehon olevan vain noin puolet kuinkin loppuun ajetulla kalus- Porvoo 1979. tosta kunnostettiin parituhatta kirjoissa. Joukkojen käytös- siitä, mihin bensiinillä pääs- tolla noin kolmenkymmenen Tervasmäki, Vilho: Puolustushal- kuorma-autoa. Pääosa käyttöön sä olevat usein vajaavahvui- tiin. Joissakin tapauksissa mä- autokomppanian oli hoidettava linto sodan ja rauhan aikana 1939- otetuista oli Fordin neuvosto- set kuorma-autoyksiköt riitti- kisiä taipaleita liikennöiville Lapin sodan kuljetukset. Aika 1978. Hämeenlinna 1978. muunnoksia eli ”Molotohveja” vät vain vaivoin normaaleihin puukaasutinautoille annettiin ajoin kuorma-autokalustosta – myös ”Moloiksi” kutsuttuja. huoltokuljetuksiin. Joukkojen rajoitetusti ns. mäkibensiiniä lähes kaksi kolmasosaa odotti Kotimaisia Sisuja valmistettiin edetessä huoltoetäisyydet oli- pahimpien paikkojen varalle. korjausta tai oli korjattavana. kaikkiaan 68 kappaletta. vat kasvaneet pannen mootto- Kesällä 1941 oli häkäpönttö- Saksalaisten vetäytyvä vuoris- riajoneuvokuljetuskaluston tiu- jä käytössä jo yli 11 000 ja lisää toarmeija oli tuhonnut ja mii- Kuljetuskriisin uhka koille. Paitsi autojen vähäisyys, oli tulossa. Samalla kun kou- noittanut perusteellisesti myös Hajautetusta kuljetusten johta- myös jatkuva bensiinipula sekä lutus oli käynnistetty, oli aloi- tieverkon. Tilannetta pahensi misesta saatujen huonojen ko- tiestön kehno kunto – varsin- tettu myös pilkkeiden ja puu- vielä kelirikko ja jatkossa arkti- kemusten perusteella sekä sivii- kin kelirikkoaikana - vaikutti- hiilen valmistus. Jatkossa ar- nen talvi. Länsirajalla hivenen li- että sotilaskuljetusten johto vat asiaan. Mikäli kalustoa jou- meijan kuljetuksista yli puolet helpotusta toi ruotsalaisten apu keskitettiin syksyllä 1941 soti- duttiin käyttämään joukkojen tapahtuisi puu- tai hiilikaasu- elintarvikkeiden hankinnassa lasviranomaisten alaisuuteen. siirtoihin, huolto oli heti vaike- tin -autoilla. sekä potilaiden evakuoinnissa. Keskitetyn johtamisen tärkeys uksissa. Oma ongelmansa oli ren- Lisäksi suomalaiset olivat saa- korostui nimenomaan liikun- gaspula. Osa siviiliin jäänees- neet siirtää taisteluiden jo alet- 26 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Radiotiedustelun synty Suomessa ja Reino Hallamaa

uomen tiedustelu ja ni- kan eteen, koska hänen oli selta hän sai julkaisemattoman tään luvaten Suomeen peilaus- Koodien avaaminen ja menomaan radiotiedus- vitettävä mitä radiotiedustelu teoksen tallennettua kokonai- autoja. selvittäminen telu oli maallemme sota- pitää kokonaisuudessaan sisäl- suudessaan muistivihkoonsa. On selvää, että avaamiseen tar- Svuosina elintärkeää. Monien lään. Eversti Erik Malberg oli Hallamaa kävi siis kovaa kaup- Radiotiedustelu kehittyy vitaan useita vastapuolen vies- venäläisten hyökkäyksien aika nyt Hallamaan esimies ja mää- paa selvitettyjen koodiavaimi- Venäläisillä oli suuri laivasto- tejä, jotta voidaan avata (repiä) ja paikka saatiin selville radio- räsi hänet kolmeksi kuukaudek- en kanssa. Puolan tiedustelu- harjoitus lähellä Suomen alue- auki vastapuolen koodit. Sota- tiedustelun kautta ja näin voisi Saksaan oppia saamaan. Nyt päällikkö suhtautui aluksi pi- vesirajaa. Hallamaalla oli tä- aikana viestejä tuli jatkuval- tiin keskittää mm. Ihantalassa Hallamaalle suotiin mahdolli- dättäytyvästi pienen Suomen hystäjä Hansa -meritieduste- la syötöllä. Majuri Erkki Pale 1944 yli 20 patteriston ja heit- suus tutustua ja luoda suhtei- Hallamaata kohtaan. Asenne lukoneessa, josta tähystettiin mainitsee, että suurin apu oli timien tuli hyökkäyksen lähtö- ta muihin tiedustelulaitoksiin muuttui yli-innokkaaksi, kun punalaivaston liikkeitä Aina jonkin tutun aseman lähettä- asemiin. kahdessa maassa. Hallamaa tu- he tekivät venäläisten radiosa- kun radiolla annettiin uusi mät sanomat, jotka alkoivat Radiotiedustelun nojalla tustui kuitenkin virallisesti nomien vaihtoja keskenään ja kurssi laivoille, niin kuuntelu- aina samalla tavalla. Yhdysval- voitiin heikentää jotain lohkoa, kuudessa maassa radiotiedus- Hallamaa laittoi yhden viestin asema nappasi salakielisano- tain diplomaattisähkeet alkoi- kun tiedettiin mistä vihollinen teluun: Saksassa, Itävallassa, ikään kuin vahingossa avattu- man talteen ja tätä vertaamalla vat yleensä sanoilla top secret, yrittää hyökätä ja siirtää vah- Sveitsissä, Italiassa, Tshekko- na viestien sekaan. Siitä seurasi tähystäjän havaintoon saatiin joten radiotiedustelun diplo- vennukset hyökkäyksen eteen, slovakiassa ja Puolassa. Lisäksi hedelmällistä yhteistyötä aina salaus aukeamaan. Myös Hal- maattijaoksessa oli helpompaa näin mm. Talvisodan motti- Hallamaa loi suhteita vielä Un- Puolan kaatumiseen asti. Mat- lamaa itse oli kalastusvenees- avata sanomat auki, kun voi- taisteluissa. karin, Ranskan ja Baltian mai- ka jatkui Italiaan, josta tarkoi- sä seuraamassa punalaivaston tiin aina sanoman alkuun si- Radiotiedustelun tehtävänä, den kuin myöhemmin myös tus oli hankkia Suomen nuorel- liikkeitä valokuvaten laivoja joittaa nuo sanat. Samoin venä- niin kuin muunkin sotilaalli- Ruotsin tiedusteluväkeen. Itä- le puolustuslaitokselle peilaus- lähietäisyydeltä. Taistelulaiva läisten divisioonien lähettämät sen tiedustelun, on toimia ope- vallassa Hallamaa pääsi profes- autoja. Italialaiset eivät aluksi Marat ei mahtunut yhteen ku- viestit alkoivat samalla kaaval- ratiivisen osaston silmänä. sori Fieglin oppilaaksi. Hän oli olleet innokkaita luovuttamaan vaan, joten Hallamaan täytyi la ja päättyivät komentajan al- Radiotiedustelu kasvoi Tal- oman aikansa radioguru, joka autoja, joten suomalaisille luva- ottaa kolme kuvaa - niin lähellä lekirjoitukseen. Kun tiedettiin visodan 75 henkilöstä Jatko- oli julkaissut pari teosta sala- tut autot olikin annettu Italian he olivat laivaa. komentajan nimi, niin sijoitta- sodan aina 1 000 mieheen ja malla sen viestin loppuun, vies- naiseen. Kun lisänä vielä oli ti aukesi. Sitten kun tunnettiin 300-miehinen Ilmavoimien ra- kohdemaan (Venäjän) kieli hy- diotiedustelupataljoona, niin vin, niin tiedettiin mitkä sanat Suomessa oli maan kokoon esiintyivät yleisemmin kielessä. nähden huomattavan suuri ra- Näin matemaatikot taas laski- diotiedustelu. vat todennäköisyyksiä jne. Suomen radiotieduste- Itse avaaminen vaati paljon lun voidaan sanoa syntyneen loogista päättelyä ja kielitun- vuonna 1916 Lockstedtin lei- temusta, kuin myös laajaa ma- rillä, missä pieni joukko jää- tematiikkaa. Viestithän olivat käreitä sai viestikoulutusta. Ja pelkkiä numeroita ja numero- toimihan sisällissotamme ai- jonoja. Venäläiset koodit olivat kana Helsingissä radioasema, listattu helppoihin ns. kakkos-, joka lähetti tiedustelutietoa nelos- ja viitoskoodeihin. Maa- punaisesta Helsingistä Valkoi- ja merivoimilla oli omat koo- sen armeijan päämajaan. Axel diavaimensa. Koodin nimitys Tigerstedt puolestaan kuunte- johtui siitä kuinka monen nu- li punaisten lennätinlinjoja ja meron sarja vastasi aina yhtä selvitti vastusmittauksella kis- merkkiä. Esim. neloskoodissa koista missä Punakaartin junat neljänumeroinen luku vastasi liikkuvat. Mutta kaikki tämä yhtä merkkiä, kun kakkosissa Hallamaa (toinen vas.) tutustumassa kaukopartio-osasto Vehniäiseen. Majuri Vehniäinen toinen oi- oli vasta näpertelyä siihen näh- kealta. yhtä merkkiä vastasi vain kak- den mitä tulevaisuus toi tulles- sinumeroinen luku. saan. Filosofian maisteri Erkki kirjoittamisesta. Tosin jälkim- omalle sotaväelle. Hallamaal- Vuodesta 1934 alkaen olivat Pale johti koodien purkamista Reino Hallamaa mäisen teoksen saksalaiset os- le luvattiin ulkomaille sotatar- Punalaivaston radiosanomat kapteenina sota-aikana Sorta- Reino Henrik Hummelin, tivat Fiegliltä 100 000 shillin- vikkeita myyvän SIATAM:in luettavissa. valassa vanhassa vajaamielis- myöhemmin Hallamaa, syntyi gillä, ettei sitä saatu julkistaa. (Italian ase- ja varustelukes- ten lasten hoitolaitoksessa. Ve- Tampereella maaliskuun 12. Jälkimmäinen osa käsitteli ni- kusjärjestö) toimesta tilaisuus Taistelu määrärahoista näjän kielen tulkeissa oli monia päivänä vuonna 1899. Koulun- menomaan koodien avaamis- tutustua autoihin Italian radio- Niukoista määrärahoista oli emigrantteja vallankumouksen sa Reino kävi Suomalaisessa ly- ta. Hallamaa oli innokas oppi- laboratoriossa, mutta esittelyn kilpailu kovaa, joten kaptee- ajalta, mm. pianotaiteilija Cyril seossa Helsingissä. maan ja hän edistyi nopeasti. alkaessa esittelijälle tuli kutsu ni Hallamaan oli tehtävä oma Szalkiewicx. He keskustelivat Wienin kah- puhelimeen ja hän vielä unoh- työnsä tunnetuksi päättävissä Suomen radiotiedustelu viloissa ja ravintoloissa radio- ti sen jälkeen koko asian. Nyt elimissä aina entistä president- Sodan tuulet lähestyvät luodaan tiedustelusta. Hallamaa tarjo- Reino pääsi tutkimaan autoja ti Ståhlbergiä myöden. Hän Tultaessa 1930-luvun lopul- Kadettikoulusta päästyään 1927 si herra Fieglille kalliit ruuat ja sisältä käsin kamera kädessään, kierteli sinnikkäästi eri tahoil- le, eetterissä oli kuhinaa, kun Hallamaa ilmoittautui yleisesi- vastalahjana hän sai ensiarvoi- mutta valpas vartiomies nappa- la vuonna 1929 esittelemässä diplomaattisanomia lähetet- kunnassa ulkomaanosaston sen tärkeää tietoa. Fiegl puhui si hänet ja kyyditys putkaan oli radiotiedustelun hyötyä. Väi- tiin ympäri maailmaa. Talvi- päällikön eversti Tuompon luo- innoissaan ja Hallamaa kirjoit- edessä, etenkin kun vartioissa nö Tannerin hän sai puolelleen sodan aattona majuriksi ylen- na, joka antoi hänelle käskyn ti kaiken kuulemansa huolella ei ollut ketään kuka olisi ym- kerrottuaan, että voi avata dip- netyn Hallamaan radiotiedus- luoda suomalainen radiotie- ylös muistivihkoihinsa. Halla- märtänyt saksaa. Seuraavana lomaattipostia, jota liikkuu pal- telijat sieppaavat venäläisten dustelu. Palveluspaikaksi tuli maa muisteli myöhemmin kuu- päivänä asiat selvisivät ja va- jon radioaalloilla. Vuonna 1929 sanoman, jossa annetaan hyök- 14.6.1927 alkaen yleisesikun- kauden ajan olleen Itävallassa koilijaksi luultu Hallamaa sai Hallamaa ylennettiin kaptee- käyskäsky Suomeen. Sanomas- nan tilastotoimisto, mikä oli saamassa Fieglin oppia, joka osakseen ylitsevuotavaa palve- niksi. sa käsketään panssariprikaa- tiedustelutoimiston salanimi. tuli maksamaan 300 silloista lua, kun pahoillaan olevat ita- tin edetä Rautuun. Hallamaa Hallamaa joutui kovan pai- dollaria ruuan muodossa, mut- lialaiset paikkasivat erehdys- kiirehtii operatiivisen osaston 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 27 päällikön eversti Airon luok- koko tiedustelumuotoa, olivat se, joka epäilee viestin aitout- syystäkin kiinnostuneita suo- ta, mutta vie sen Marsalkal- malaisten osaamisesta. le. Marsalkka tulee kysymään Ruotsin radiotiedusteluor- Hallamaalta, että seisooko ma- ganisaatio lyötiin lukkoon to- juri viestin takana. Hallamaa sin vasta elokuussa 1940. Hal- vastaa takaavansa viestin ai- lamaa vaihtoi venäläisten sala- touden ja ilmoitti radiohiljai- kirjoitusavaimia ruotsalaisten suuden lakanneen juuri. Neu- kanssa radiolähettimiin - näin vostoliiton Itämerenlaivaston molemmat palvelivat toisiaan. alukset lähettivät toisilleen sa- Suomalaiset saivat sata uutta nomaa FAKEL (soihtu) koko amerikkalaista RCA-radiolai- sotaa edeltäneen yön. Radio- tetta tässä vaihtokaupassa. hiljaisuuden päättyminen oli Suomalaisten saama tiedus- klassinen hyökkäyksen merkki telutieto oli kovaa valuuttaa 1.maailmansodan ajalta. Ken- kansainvälisillä markkinoilla, raali Oesch vastusti tiedon oi- joten sitä todella käytettiin hy- keellisuutta tulevasta hyökkä- väksi. Mainittava on, että Suo- yksestä, sillä hän epäili, ettei men radiotiedustelu rahoitti it- kukaan voi lähettää radioitse seänsä myymällä tietojaan ja noin tärkeää tietoa. osaamistaan. Kuunteluhuone vuonna 1942 Sortavalan Vaalijalassa Talvisota Jatkosota Majuri Hallamaa toimi Talvi- Vuonna 1941 Hallamaa ylen- sodassa toisen tiedustelutoi- nettiin everstiluutnantiksi ja suomalaisten koodinavaustaito sähkeiden avausryhmä selvitti mätön. Jukka Rislakki kirjoit- miston päällikkönä. Sota syttyi nimitettiin päämajan radiopa- aiheutti hämmästystä. Japani- koodin. Vuoden 1942 kevääl- taa mm. että Hallamaa saattoi Oeschin epäilyistä huolimat- taljoonan komentajaksi. Suo- laisilta suomalaiset eivät salan- lä Suomi kykeni lukemaan Yh- pitää pistoolia pöydällä sano- ta, kun Antinpäivän aamuna malaiset pystyivät hyökkäys- neet mitään, mutta saksalaisten dysvaltain salaisimmatkin säh- jensa painoarvoa lisäämään, Puna-armeija tunkeutui maa- vaiheen aikana lukemaan noin kanssa koodien vaihto ei toimi- keet, eli ns. ”Strip –koodia”. kun hän puhutteli sota-aika- hamme. 80 prosenttia vihollisen armei- nut kitkattomasti, koska saksa- Suomalaiset lukivat sujuvas- na uutta tulokasta. Ymmärret- Sodan yksi kuuluisimpia japortaan ja divisioonien väli- laiset itse pyrkivät salailuun ja ti myös Brasilian, Portugalin, tävä on tietysti mitä lavertelu taisteluita päättyi radiotie- sestä liikenteestä. Paikoin Suo- epärehellisyyteen. Romanian, Serbian, Vatikaa- voi aiheuttaa tuollaisissa tehtä- dustelun ansiosta voitokkaas- men operatiivisella johdolla oli Suomalaisten ensimmäinen nin ja Vichyn Ranskan radio- vissä. Erkki Sutela mainitsi, et- ti, kun eversti Siilasvuolle oli paremmat tiedot vihollisesta loistaminen saksalaisten sil- liikennettä. Turkin radiolii- tei heillä päämajassa ollut mi- ajoissa ilmoitettu, että Venä- kuin omista joukoistaan. Sor- missä tapahtui, kun saksalais- kenteeseen Suomi pääsi käsiksi tään asiaa Hallamaan osastolle, läinen 44. divisioona on koko- tavalaa puolustanut 168. divi- ten pohjoisen ryhmän pans- Unkarin avulla ja kykeni muun niin salaista se oli. Kesäkuun naisuudessaan Raatteentiellä sioonan komentaja eversti Bon- sarikärki katosi Leningradin muassa seuraamaan myöhem- 20. 1944 radiotiedustelu siep- Siilasvuo sai aloitteen ja pystyi darev oli avaajien suosikki, kos- itäpuolella lähellä Tihvinää. min liittoutuneiden Tehera- paa Puna-armeijan panssarien toimimaan itselleen edullisesti. ka hänen tilanneselostuksensa Venäläiset olivat pistäneet kär- nin huippukokousta. Saksalai- viestin, jossa ilmoitetaan vau- Suomalainen radiotieduste- radioitse ylemmälle taholle oli- jen mottiin ja valmistautuivat set pyysivät suomalaisilta apua nujen olevan Viipurissa. Pää- lu sai auki Laatokan-Karjalan vat säännöllisiä, perusteellisia sen tuhoamiseen, mutta Suo- uusien koodien purkamisessa, majasta tiedustellaan Viipuria mottien radioliikenteen, joten ja systemaattisia. Näiden vies- men radiotiedustelu nappasi joten Hallamaa lähti Saksaan puolustavan IV armeijakunnan vastatoimet onnistuivat helpos- tien avulla aukesi kymmeniä karttapisteet venäläisten vies- muutaman etevän koodinmur- komentajalta, Pappa- Laatikai- ti. Venäläiset ilmoittivat radiol- muita viestejä päivittäin. tistä. Saksalaiset eivät voineet tajan kanssa. Näennäisesti töi- selta, että miten on. Komenta- la motteihin millaisia merkki- Radiotiedustelussa myös kuin ihmetellä suomalaisten tä muutaman päivän tehtyään ja on tietämätön Viipurin me- tulien tulee olla huoltolentoja tehtiin virheitä, kuten syksyl- kerrottua, missä heidän kadon- Hallamaa pyysi saksalaisilta netyksestä ja ihmettelee miten varten, niin pimeällä lentäjät lä 1941, kun innokkaat tiedus- neet panssarinsa ovat. Niinpä kahta heidän uusimmista ra- Päämaja voi tietää asiasta, kun pudottavat täydennystä. Pime- telijat kehottivat venäläisellä kuljetuskoneet lensivät mot- diosuuntimoistaan. Saksalai- hän ei tiedä. ällä suomalaisten puolella pa- koodilla punalaivastoa antau- tiin huollon ja panssarit pääsi- set antoivat pakon edessä omat loi myös merkkitulia ja huolto tumaan. Tämä aiheutti koodin vät murtautumaan ulos. Hal- ainoansa suomalaisille, jotta Kaukopartiot ja leijui korpisoturiemme käsiin. vaihtumisen, radioliikenteen lamaalle myönnettiin EK1 eli he saivat venäläisten koodia- radiotiedustelu Ruotsalainen matematiikan vähenemisen ja siirtymisen 1. luokan rautaristi. Ristiä vas- vaimet. Mannerheim oli Airon Lukuisat kaukopartiomatkat tohtori Arne Beurling tuli va- toiselle aallonpituudelle. Näin taanottaessaan Hallamaa kat- kanssa tutustumassa radiotie- olisivat päättyneet partiomie- paaehtoisena Talvisotaan, jossa ollen tiedustelutiedot punalai- soi ristiin ja tuumasi: “paljon- dusteluyksikköön Sortavalassa, hille tuhoisasti, jollei radio- hän sai oppia radiotiedustelus- vastosta vähenivät oleellisesti. kohan tästä maksetaan, kun kun viestinavaajat saivat avat- tiedustelumme olisi kyennyt ta, mutta myös antoi suureksi Toinen virhe oli julkaista liian sota on hävitty?” Paikalla ollut tua pahaenteisen viestin koski- avaamaan vihollisen radiolii- hyödyksi oman matemaattisen yksityiskohtaisia tietoja liiken- kenraali Waldemar Erhfurth en vihollisen isoa hyökkäystä. kennettä. Venäläiset ilmoittivat nerouden Suomen radiotiedus- nekone Kalevan alasampumi- hymyili hivenen hänen kom- Marski vakavoitui silminnäh- väijytyspaikkansa, takaa-aja- telulle. sesta, koska tiedot olivat peräi- mentilleen. Talvella 1941–42 den luettuaan viestin ja ky- jien sijainnit ja kulkusuunnat Myöhemmin on amerikka- sin punalaivaston radioliiken- ilmavoimat saivat radiotiedus- syi Airolta mitä tehdään. Airo radiolla ylempiin portaisiin- laisessa kirjallisuudessa erheel- teestä. Näin venäläisille on telulta jo päivittäin Neuvos- katsoi viestiä ja vastasi venäjää sa. Viestit napattiin saman tien lisesti annettu kaikki kunnia täytynyt tästäkin selvitä, että toilmavoimien omakonetun- osaamattomana viileästi: ”Ei Suomessa ja avauksen jälkeen Arne Beurlingille Suomen ra- Suomessa pystytään avaamaan nukset. Joulukuun kuudentena huolta, viesti on viiden minuu- välitettiin partiolle sen mukai- diotiedustelun aikaansaannok- heidän radioliikennettään. Suo- päivänä 1941 Englanti alusmai- tin päästä Nihtilällä Mikkelissä set toimintaohjeet. Kaukopar- sista. malaiset vaihtoivat tiedustelu- neen julisti Suomelle sodan. ja hän kyllä hoitaa homman”. tio sai kyynelradiollaan ohjeet Koko Talvisodan aikana tietoaan japanilaisten kanssa, Yhdysvallat sähkötti Hel- Tämän kuultuaan Marski rau- minne kulkea ja välttää kon- päämajan operatiivinen osasto jolloin he saivat mm. venäläis- singin lähetystölleen Kanadan, hoittui heti. taktit suurempien vihollisjouk- sai käyttöönsä 4 046 tieduste- ten idän puolen koodiavaimet. Australian, Uuden-Seelannin Vuonna 1944 Hallamaa kojen kanssa. Kaukopartioker- luilmoitusta, joista valtaosa oli Vuoden 1941 lopulla venäläiset ja Intian sodanjulistukset Suo- ylennettiin everstiksi ja hän santti, Mannerheim-ristin ri- radiokuuntelun ansiota. tekivät käsittämättömän teon. melle. Hallamaa sai sähkeiden saa puhuttua itselleen tiedus- tari, Paavo Suoranta totesi: ”Ne He käänsivät idän koodit län- alkuperäiset tekstit ulkominis- teluosaston päällikkyyden, olivat elinehtoja: kyynelradio ja Välirauha teen ja lännen itään. Näin ra- teriöltä ja salakirjoitetut teks- kun edeltäjä Eversti Somerto Hallamaan radiotiedustelu”. Suomen radiotiedustelu oli diotiedustelumme avasi käden tit Posti- ja lennätinlaitoksel- on Saksassa vierailulla. Halla- osoittanut kykynsä, joten ruot- käänteessä vihollisen kooda- ta. Mikkelissä sijaitseva yli 40 maasta on kirjoitettu, että hän salaiset, jotka vasta aloittivat tut viestit. Saksalaisten silmissä erikoismiehen diplomaatti- osasi olla tarvittaessa häikäile- » » 28 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

selvinnyt myös se, että kuinka salaiset eivät noudattaneet so- hyvin suomalaiset saivat auki pimustaan, vaan yrittivät saa- Puna-armeijan viestit. da haltuunsa koko materiaalin. Ilmeisesti Hallamaa ja Paa- Lopulta kiellettyään suomalai- sonen myivät länteen joitakin silta tiedustelun suorittamisen Neuvostoliiton koodeja, mah- maaperällään seurasi avoin vä- dollisesti omaan laskuunkin, lirikko Hallamaan ja ruotsa- kuin myös rahoittaakseen ope- laisten kesken. Ruotsiin siir- raatiota. Ainakin USA:n, Japa- retty tiedustelukalusto myytiin nin ja Ruotsin tiedustelun kans- ruotsalaisille takaisinosto-oi- sa he tekivät kauppoja. Japani- keudella. laiset saivat 300 000 kruunulla Kaupan päälle Ruotsi sai materiaalia niin paljon, ettei se “käyttö-ohjeina” koodeja ja mahtunut heidän kassakaap- avaamatonta materiaalia. To- piinsa. Roosevelt kielsi OSS:n sin Hallamaan ja ruotsalaisten agentteja ostamasta Neuvos- välejä selvittämään lähetetty toliittoa koskevaa materiaalia, kenraali Öhquist, joka ummik- koska presidentti piti epäsopi- kona meni lupaamaan koo- vana ostaa tiedustelutietoa liit- dit ”ilmaiseksi” sai Suomeen tolaisestaan ja vielä Saksan rin- palattuaan kuulla kunnian- Marskin eliminoimiseksi oli lähetetty desanttiryhmä, joka jäi kiinni. Desanttien radiolla tilattiin täy- nalla sotineesta Suomesta. Neu- sa. Lopulta Hallamaa ja Paa- dennykseksi herkkuja, kuten hanhenmaksaa ja viskiä. Kuvassa Hallamaa ja tiedusteluosasto 1:n pääl- likkö UA Käkönen (keskellä) ja Paavo Visa vostoliitto vakoili kyllä surutta sonen joutuivat poistumaan koko sodan ajan Yhdysvaltoja. Ruotsista, kun tilanne kuume- OSS:n asiamiehet ostivat ma- ni tarpeeksi. Loppu Stella Pola- Saattue pq18:n kohtalo set menettivät 3 U-venettä ja Oma salakirjoitus teriaalia salaa valtionjohdol- ris -väki internoitiin ja palau- Vuonna 1942 Sortavalan kuun- 40 pommikonetta. Liittoutu- Hallamaa testasi vuonna 1943 taan, koska he näkivät sodan tettiin Tornioon marraskuus- teluasemalla muuan aliupseeri neille aiheutettu materiaalinen omien salakirjoittajien tai- päättymisen jälkeen Neuvos- sa 1944. Hallamaa ja Paasonen sai kirjoitettua seikkaperäisen tappio oli valtava: panssarivau- dot, kun hän antoi nipun sa- toliiton vastustajanaan. Syys- olivat hankkineet itselleen pii- ja pitkän venäläisten ilmavoi- nuja, ammuksia, lentokoneita lattuja sanomia Erkki Paleelle, kuussa 1944 Hallamaa käyn- lopirtin Pellosta, jossa he ku- mien sanoman ylös. Työvuo- jne. Se, että puna-armeijalle ai- joka tuolloin johti avausryh- nisti operaation. Ruotsiin lähti luttivat aikaansa mm. saunoen rossa ollut koodinavaaja kat- otut aseet menivät Jäämereen, mää Sortavalassa. Viikon pääs- 700 - 800 miestä ja naista sekä niin kovin joka päivä, että hei- seli sitä aikansa ja todettuaan helpotti tietysti osaltaan myös tä Pale palasi Mikkeliin ja meni noin 350 laatikollista kalustoa dän isäntänsä oli tuskastunut sen olevan epämääräinen ja se Suomen rintamilla taistelevia salakirjoitusosastolle. Osasto ja asiakirjoja. Loput asiakirjat jo ylettömästä saunan lämmi- oli vielä otettu verkosta, minkä omia joukkojamme. Huomi- hiljeni, kun hän astui sisään. poltettiin tai kätkettiin. Kaikki tyksestä. kuuntelu ei kuulunut kuvaan, oitavaa on myös, että kolmeen Pale totesi: ”Siinä ne on kaik- saatiin turvaan Valpolta ja enti- Ennen poistumistaan Ruot- niin viesti joutui paperikoriin. kuukauteen ei Venäjälle lähe- ki avattuina ja on näköjään Ää- seltä viholliselta. U.A. Käkönen sista Hallamaa piilotti Söder- Samalla oli kuunteluaseman tetty yhtään saattuetta PQ18:n nislinnan rautatiekuljetuksia mainitsi Valpon kuulusteluissa täljeen Hörningholmin linnaan päällikkö kapteeni Erkki Pale kokeman tappion jälkeen. Erk- koskevaa aineistoa” Salausnik- Hallamaan olleen lähes panii- valtaosan materiaalista. Väite- lähdössä lomalle ja junan läh- ki Paleen kirjassa mainitaan, kareille se oli kova isku, kun he kissa tuohon aikaan, kun hän tään ruotsalaisten polttaneen töä odotellessa hän sattui poi- että sanoman olisi napannut kuvittelivat sinisilmäisyyttään, pelkäsi saavansa saman kohta- vuonna 1946 tiedustelumateri- mimaan paperikorista liuskat myös kaksi muuta suomalaista että heidän koodiaan ei avata. lon, kuin Viron tiedustelupääl- aalin.Osa Stella Polaris –mate- ylös. Matemaatikkona hän to- kuunteluasemaa. Hallamaa kehitti jatkosodan likkö Neuvostoliiton miehittä- riaalista on vieläkin kateissa tai tesi heti, että salakirjoitus on loputtua sisäiseen radioverk- essä maan 1940. NKVD-upsee- tuhoutunut, ilmeisesti vuosina yksinkertaista tavallista venä- Ilmavoimat saavat oman koon oman kaksinkertaises- ri oli marssinut suoraan Viron 1960–1961. Epäselvää on, tuho- läistä ns. kakkoskoodia. Heti radiotiedustelunsa ti salatun koodin. Ei ole tietoa tiedustelupäällikön työhuonee- sivatko ruotsalaiset todellakin aukesi muutama sana mm. Ilmavoimien itsenäinen radio- käytettiinkö sisäistä radioverk- seen ja muitta mutkitta ampu- materiaalin ja jos tuhosivat, Tirpits, Sher ja Norwegija. Pääl- tiedustelu alkoi komppaniata- koa koskaan. Se luotiin miehi- nut hänet työpöytänsä taak- niin kuvasivatko he sen ennen likkö istui alas, koska aikaa oli solla 21.10.1942, mikä laajen- tyksen varalle ja olisi toiminut se. Syyskuun lopulla Suomen hävittämistä? Erään version ja saksalaisten taistelulaivo- nettiin pataljoonaksi 15.3.1944. kyynel- ja sotasaalis Sever-ra- tiedustelupäämajaan Mikke- mukaan Hallamaa olisi vie- jen maininta venäläisten alem- Pataljoona käsitti 300 venäjän- dioiden voimalla. liin saapuivat valvontakomissi- nyt mikrofilmimateriaalia mu- man portaan viesteissä herätti kielen taitoista miestä. Ilmaso- on edustajat. Heille uskoteltiin, kaansa Ranskaan. Kuitenkin mielenkiinnon. Viestistä alkoi dassa radiotiedustelumme ava- Stella Polaris käynnistyy että kaikki materiaali oli poltet- Suomen sodanaikaista tiedus- avautua laivojen nimiä, päivä- si punalentäjien keskustelun ja Tiedustelu päällikkö Eversti tu kahden päivän kokkotulilla, telumateriaalia löytyy monis- määriä ja pituus- ja leveysas- käänsi sen suomalaislentäjien Aladar Paasonen yhdessä alai- todisteena oli kasa tuhkaa. Itse ta arkistoista ympäri maailmaa teita. Sanoma aukesi melko no- hyödynnettäväksi reaaliajas- sensa Hallamaan kanssa al- asiassa he seisoivat luokkahuo- mm. CIA:n keskusarkistoista. peasti ja siinä ilmoitettiin seu- sa. Näin esimerkiksi tiedettiin koivat valmistelemaan operaa- neen opettajakorokkeen alle Hallamaan oli lopullisesti pois- raavaa: Saksalaisten laivojen missä oli vihollisen suurimmat tio Stella Polarista, kun suur- piilotetun Neuvostoliitto-käsi- tuttava Suomesta toukokuun 9. sijainti ja ilmavoimien ryhmit- voimat ja ennen kaikkea heidän hyökkäyksen alettua ja linjojen arkiston päällä. 1945, kun Valpo alkoi pidättä- tely Norjassa, Liittoutuneiden aikeensa, jolloin voitiin ohjata petettyä Kannaksella säikäyt- Suomalaiset upseerit kilpaili- mään tiedusteluväkeä. Halla- laivareitti aikatauluineen läh- suomalaiset lentäjät oikeisiin ti tilanne heidät toimimaan. vat siitä, kuka pystyy vetämään maa antoi Valpolle vinkin, että tösatamasta Murmanskiin. Sa- asemiin. Ennakkovaroitukset Toimessa oli kyse pelastaa ra- venäläisiä eniten nenästä. Asia- oleskelee Pohjois-Suomessa ja nomasta selvisi myös rahti- ja Helsingin suurpommituksista diotiedustelun tieto ja osaami- miestiedustelun johtajalta, ma- tämän jälkeen hän käveli Tu- saattoaluksien määrät. Hitler saatiin myös radiotiedustelun nen Ruotsiin ja tiedustelun jat- juri Yrjö Palkolta tiedusteltiin russa matkustajalaivaan. Paa- kysyi kuultuaan saattueesta en- kautta, kun neuvostoilmavoi- kaminen Ruotsista käsin, jos agenttien nimiä. Palko, entinen sonen ja Hallamaa siirtyivät nakkoon: ”Wovon stammt der mat aloittivat suunnattoman Suomi miehitetään. Kuin myös vakoojakoulun venäjänkielen Ranskan tiedustelun palve- Spruch?” eli mistä tieto saattu- radioliikenteensä. Suomessa oli arkistot tuli viedä pois maasta opettaja, teeskenteli, ettei osan- lukseen everstien vakansseille, eesta oli saatu. Saatuaan vasta- totuttu kuuntelemaan ADD:n 350 isoa arkkua, koska niissä nut venäjää. Merivoimajaoksen jossa he työskentelivät reilun uksen Suomen radiotieduste- taajuuksia, sillä minne nämä olisi paljastunut liikaa ns. yh- päällikkö komentajakaptee- vuoden. Neuvostoliitto itsen- lulta, niin hän sanoi: ”Suomen Neuvostoliiton kaukoilmavoi- dysmiesten, asiamiesten ja Itä- ni Antti Leino puolestaan veti sä Molotovin välityksellä yrit- radiotiedustelun on saatava mat saapuivat, niin siellä yleen- Karjalassa avustaneiden pai- kassakaapistaan esiin valvonta- ti saada herroja luovutetuksi kaikki mitä se tarvitsee”. Todet- sä alkoi suurhyökkäys tms. kallisten nimiä yms. Paaso- komissiolle risaisen merikortin itään, niinpä ranskalaisille tuli takoon, että saksalaiset upotti- Esim. Veliyke Luki ja Narvan nen totesi arkistojen päätyvän todeten: ”Tässä kaikki”, jonka hoppu siirtää everstit Paasonen vat 40 aluksesta 12 rahtilaivaa, rintaman hyökkäykset. auttamatta neuvostoliittolai- jälkeen vahvassa humalassa olja Hallamaa miehitysalueelleen tankkerin ja ampuivat alas 5 sille, jos ne jätetään Suomeen. lut Leino poistui lounaalle. Saksaan. Nyt Molotoville voi- Hurricane-hävittäjää Saksalai- Olisihan niistä tiedoista äkkiä Välit kiristyvät, kun ruot- tiin ilmoittaa, että he ovat pois- 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 29 tuneet Ranskasta ja näin ollen heitä ei voida luovuttaa. Sillä välin Suomessa lakkautettiin Hallamaan eläkkeenmaksu ja vaadittiin, että hänen on il- moittauduttava Suomessa, jotta Juvankatu 10 PL 7, 33711 Tampere eläkettä voidaan uudelleen al- Puh. (03) 2890 111 kaa maksamaan. Hallamaa toteaa Joppe Kar- husen haastattelemana: ”Sama kuin olisin tilannut lentolipun suoraan Moskovaan”. Eläkevuodet Hallamaa oli vuoden 1942 syyskuussa mennyt naimisiin Brita Streng –nimisen nuoren naisen kanssa, jonka kanssa hän RauhallistaRauhallista sai kaksi poikaa, Hannun ja Pekkon. Nuorempi Pekko syn- Joulua ja tyi Saksassa oloaikana. Saksas- Joulua ja ta Hallamaat siirtyivät Espan- jaan, josta hän osti maatalon OnneaOnnea Vuodelle ja alkoi vaimonsa kanssa neili- kanviljelijäksi. Neilikkaviljelyn 2007 alettua Espanjassa Hallamaa 2006 muutti nimensä Ricardo Pal- maksi, koska nimi oli espan- jalaisille helpompi lausua. Pai- kalliset tunsivat hänet nimellä coronel Ricardo. Neilikanvilje- lyn hiivuttua Hallamaa perusti rakennusfirman, jota hän hoiti poikiensa kanssa. Itse Reino Hallamaa jättäytyi eläkkeel- TEEMAMATKOJA ’07 le täytettyään 70 vuotta, jon- Sotaa Äänisellä ja Syvärillä 30.8.-2.9...... 390,- ka jälkeen liiketoimia jatkoivat Karjalan Kannas-Talvisota päättyi 10.-11.3...... 215,- hänen poikansa. • Sotahistorioitsija Anssi Vuorenmaa Eläkkeenmaksu Suomes- Karjalan Kannas-Konevitsan luostari16.-18.6....335,- sa aloitettiin uudestaan vasta Itä-Karjala 17.-21.8...... 445,- Laatokan Karjala ja Aunus 29.6.-2.7...... 410,- vuonna 1958, kymmenen vuo- • Sotahistorioitsija Juhani Vakkuri den tauon jälkeen. Eläkevuo- Murmansk-Petsamo 1.-4.10...... 385,- det kuluivat mm. golfia pelaten • Sotahistorioitsija Sampo Ahto Churrianan auringon katta- Viipurin Viimeinen Päivä 1944 vassa paahteessa. Eversti Rei- 16.-17.6 ja 29.-30.9...... 225,- Viipuri sodan jaloissa 1939-1944. 25.-27.5...... 345,- no Hallamaa kuoli elokuun 11. • Sotahistorioitsija Göran Lindgren päivänä 1979 Malagan Chur- Novgorod-Pihkova-Petseri-Võru 20.-23.7...... 370,- rianassa, jonne hänet on myös Suomenlahden ympäri 17.-19.8...... 326,- 4074/00/MjMv • Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki haudattu. Kysy Volgan risteilyämme 16.-26.9. Lähteitä: J. Rislakki: Erittäin salainen Soita (09) 444 774 ja varaa! E. Pale: Suomen radiotiedustelu www.vihdinliikenne.fi • Albertinkatu 22-24 A2 00120 HELSINKI vuosina 1927 - 1944 J. Karhunen: Reino Hallamaan salasanomasotaa E. Sutelan haastattelu Runnin Kylpylään Iisalmeen Talven upea lomatarjous! Sami J. A. Sihvola e Pohjois-Kymen Marskin Talviloma 2 vrk 129 / hlö Asehistoriallinen Yhdistys Sis. Majoitus 2hh:ssa Kylpylä- tai Kartanohotellissa, puoli- hoitoateriat, vapaa kylpylän käyttö, vapaa-ajan ohjaus arkisin, sisäänpääsy tansseihin ke- ja la-iltoina (ei koske tähtitansseja), porekylpy sekä valinnan mukaan yksi seuraavista hoidoista: * jalkahoito * kokohieronta * lähdevesihoito kasvoille Tarjous on voimassa 31.3.2007 saakka (ei juhla- ja tapahtuma- aikoina). Varaa lomasi pian ja tule nauttimaan Runnin tunnelmasta ja hoidoista kuten Mannerheim aikoinaan!

Runnintie 407 A, 74595 Runni P. 017 - 768 751 Myynti p. 017 - 7687 524 Hoitovaraukset p. 017 - 7687 525 www.runni.fi 30 6/06 Den 13 DECember 2006

Ett dubbelt jubileumsår Frontveteranerna bör få mera stöd

Nästa år fyller Finlands självständighet Ett gott exempel på nödvändigheten Det statliga stödet till frontveteraner- Rehabiliteringen för de i genom- 90 och Finlands Krigsveteranförbund av källkritik var Ilta-Sanomats avslö- na har kanaliserats främst via front- snitt 85-åriga veteranerna måste änd- 50 år. Vi motser alltså ett dubbelt jubi- jande att antalet försvunna finländare tillägget, det extra fronttillägget och ras och vidgas så att man med lämp- leumsår. i striden om Viborg den 20.6.1944 inga rehabiliteringen. Fronttillägget har liga åtgärder stöder just de delsekto- Redan torde självständighetsfesterna lunda var över 400, utan färre än 100. rätt liten ekonomisk betydelse för de rer av reda sig hemma -problematiken i viss mån präglas av förväntan på ett Felet hade genom årtiondena gått från flesta som får det. Det extra fronttil- där veteranen är i synnerligt behov av stort hundraårsjubileum. Å andra sidan alster till alster utan att någon kontrol- lägget riktas till veteraner som är utan hjälp. har jämna hundra år förflutit sedan de lerat det. arbetspension eller har blott en ringa Delegationen för veteranförbunden första riksdagsvalen. I debatten om Huhtiniemi har det sådan. För dessa är det extra front- i Finland har redan två år i följd fö- Trots att dragandet av det röda streck- väckt förvåning att uppgifterna om tillägget en betydande inkomstpost. reslagit ändringar i rehabiliteringen et medförde även besvikelser, förstärkte dödsstraff har varit en nyhet för många. Utbetalningen av fronttilläggen är för frontveteraner. Veteranen bör år- övergången till demokrati dock förut- Dock skildras till exempel i ”0känd sol- lagstadgad. ligen kallas till en hälsokontroll jämte sättningarna för självständigheten och dat” en hellaglig avrättning redan mot Rehabiliteringen av frontveteraner, bedömning av rehabiliteringsbehovet. bidrog avgörande dess tryggande under slutet av år 1941. Om effekten av såda- som började 1977, har med åren vid- Samtidigt uppgörs en rehabiliterings- våra krig. na domar diskuterades det redan under gats så att de nu tillgängliga medlen plan med specificering av rehabilite- Veteranerna finner säkert att åmin- krigen; en sak som alltjämt kan dryftas. förslår till årlig rehabilitering av alla ringens form och tidsplan samt dess nelsen av deras eget förbunds halvsekel Emellertid bör man förstå den situation i därtill hågade, om kommunerna har uppföljning. är den kanske sista stora festen för dem vilken beslutsfattarna befann sig. ordnat densamma tillräckligt mång- En periodisering av den öppna re- och deras gemenskap. Mången av dem Offentliggörandet av de ”hemlighåll- sidigt. habiliteringen och en ökad insats från kommer visserligen att vara kapabel att na” IK-fotona hade knappast något nytt I och med veteranernas fortsat- fysioterapeuter samt övrig yrkeskun- ännu delta även i vinterkrigets 75-års- att säga veteranerna. De är ju på det kla- ta åldrande har tidigare välbefun- nig social- och hälsovårdspersonal och självständighetens 100-årsjubileum. ra med krigets hemskhet, som det är skäl na förfaringssätt visat sig kräva sna- skall förstärka rehabiliteringens ef- Men nästa år erbjuder i varje fall skäl och att påminna uppväxande generationer ra kompletterade förändringar. För fekt. tillfälle att visa, att det alltjämt lever en om. Ändå vore det skäl att skydda både närvarande måste veteranen alltjämt En verkställighet av dessa förslag myckenhet veteraner. Bokverket om för- egnas och främlingars identitet; något ansöka om rehabilitering, och mång- avlägsnar inte möjligheten att väl- bundets historia kommer att förtälja om som nu inte alltid har skett enstädes är den enda möjligheten an- ja anstaltsrehabilitering för veteraner samarbetets prestationer och resultat. 1 Sverige åter har en skrivande histo- staltsrehabilitering som så önskar, men ger maximalt stöd rieamatör på respekterade arenor uppre- I slutet av oktober anordnade stats- åt dem som behöver en lättare öppen Historiedebatt pat sovjetpropaganda utan att vilja för- kontoret ett seminarium för dryftning rehabilitering och skapar möjlighet På sistone har förts talrika diskussioner stå en liten nations situation i storkrigets av aktuella veteranärenden. Därvid för dessa att få sina servicebehov upp- om våra krig. En del teser har kunnat press. Om våra öden och handlingar däri presenterades bland annat de senaste fyllda. förbrylla veteraner som förestä1lt sig att bör därför berättas objektivt både utom- geriatriska forskningsresultaten. I ytt- skymfningens tider redan är förbi. Bil- lands och här hemma. Ny hjälp därtill randen av representanter för statskon- Markku Seppä den av det förgångna uppdateras emel- blir den kommande nya filmen om sla- toret, kommunförbundet samt social- lertid fortsättningsvis och varje genera- get vid Tali-Ihantala. och hälsovårdsministeriet framträdde tion skriver historien på nytt. Veteranerna vet vad de kämpade för. oro för nuläget. Detta emedan reha- Det är ingen ide att låta sig provoce- Kunskapen härom bör spridas oförtrutet. biliteringen av frontveteraner inte är ras av allehanda påståenden. I stället bör tillräcklig för att uppfylla alla de krav spörjas vad sådana grundar sig på. Slap- Jyrki Vesikansa som ansluter sig till veteranernas be- pa teser makuleras i öppen debatt, nya Medlem av redaktionsrådet för hov att reda sig hemma så länge som fakta bör accepteras. Sotaveteraani möjligt.

Med Tack för gott samarbete. En Välsignad Julhögtid och Ett Gott Nytt År 2007

Borgå Svenska Esbo Svenska Ekenäs församling Domkyrkoförsamling församling

Hangö Svenska Kimito församling församling Lukas församling

Mariehamn församling Maxmo församling Munsala församling

Närpes kyrkliga Pargas Svenska Terijärv församling samfällighet församling 6/06 Den 13 DECember 2006 31

Julhälsning till Sotaveteraani-Krigsveteranens läsare e demokratiska princi- ordnas på ett trovärdigt sätt har. Man lämnar inte sin kam- Dperna är djupt förankra- endast utgående från den all- rat. Vi är inte emot någon, men de i vår nationalkaraktär. Jäm- männa värnplikten oberoende vi är definitivt för de grundläg- likhet, rättvisa och respekt för av vårt lands säkerhetspolitiska gande värdena i vårt samhälle. mänskliga rättigheter har ska- lösningar. Dessa värden är vi fortfarande pat förutsättningar för vårt Lyckligtvis förmår vi i dag redo att försvara. folks höga utbildnings- och öppet visa er vår tacksamhet. Julen står igen inför dörren. bildningsnivå och därmed för Dagens ungdom är kanske kri- Ett år har återigen gått, och REPUBLIKENS PRESIDENTS materiellt välstånd och mate- tisk, men den visar den genera- kanske har mången av era va- HÄLSNING riell välfärd. Dagens Finland tion som har upplevt tunga ske- penbröder lämnat vår krets. skulle dock inte vara möjligt den sin fulla uppskattning. De När vi förbereder oss inför jul- utan er generations insats för unga är mycket intresserade av firandet går våra tankar till JagTA SframförAVALLA härmedN PRES minIDEN hjärtligaTIN TER hälsningVEHDYS fosterlandets försvar och åte- händelserna för över 60 år se- dem som gav sitt dyraste offer till alla läsare av SOTAVETERAANI ruppbyggnad. dan. Det är inte bara fråga om för vår självständighet och till – KRIGSVETERANEN och tillönskar Den historiska aspekten ut- historia, utan också om att föra deras närstående. Esitän kaikildemle S OochTA derasVETE anhörigaRAANI – enK RgodIGS julVE ochTERANEN -lehden lukijoille parhaan tervehdykseni sekä toivotan heille perheineen hyvää görjou lenua grundja för att förstå vår värderingar och gemensamma Å försvarsmaktens vägnar onnellista uutta vuottaett20 0gott7. nytt år 2007. starka demokratiska tradition. erfarenheter vidare. vill jag framföra en varm häls- Vi har haft och har en stark vil- Många av er har sett vårt ning till krigsveteranerna och ja att försvara våra grundläg- lands svåraste år, men också deras anhöriga. Jag önskar alla gande rättigheter. Enligt vår vår färd mot den nuvarande läsare en fridfull jul och en god Tarja Halonen grundlag är varje finsk med- framgången. När vi berusas av hälsa inför det nya året. REPUBLIKENS PRESIDERepublikensNTS HÄLSN IpresidentNG borgare skyldig att delta i fos- snabba och djupgående föränd- terlandets försvar. Den all- ringar borde vi inte få glömma Juhani Kaskeala männa värnplikten stöder sig vilken betydelse sammanhåll- Kommendören för Forsvarsmakten Jag feterangenerationenramför härmed min harhjä rvatlig- a hveteranbefolkningensälsning till alla läsare ålder.av SO TAVEpåTE detta.RAAN I Finlands försvar kan ning och gemensamt ansvar V– KRritIG enSV stenfotETERA somNEN Finlandsoch tillö nskarSjälvständighetensdem och deras a nhörig jubia e-n god jul och självständighetett gott nytt år och200 7återuppbygg. - leumsår medför förbättringar nad vilat på. Idag har de ålders- för både veteranernas särskilda klasser som genomlevt krigen förmåner och social- och häl- ulens närhet återupplivar höriga, som ofta önskar att Frälsarens underbara födelse uppnått en fas i livet där de be- sovårdstjänster för äldre. Vi på Jminnenas pärlband. Sinne- den sjungs vid begravning. Det är avsedd som ett glädjebud- höver alltmer omsorg och hjälp. social- och hälsovårdsminis- na rörs förunderligt inför hög- handlar egentligen om en gam- skap åt oss. Tack vare honom Med rätta åtgärder kan man teriet hoppas att vi därigenom tiden. Någons främsta minnen mal pilgrimssång som så små- kan vi lovsjunga: Går vi till pa- stödja dem så att de kan klara sig kan göra det lättare för vetera- förankras med barndomen då ningom blivit en till julen hö- radis med sång. hemma så länge som möjligt.Ta rja Hanerlon eattn klara av vardagen. man firade julen tillsammans rande psalm. Tidevarv kommer, tidevarv Reformerna underT asa senavall-an preUndersidentt ijultiden är det bra att med sina föräldrar och syskon. Julpsalmens ord om att släk- försvinner, släkten följer släk- re år inom hälso- ochR sjukvårepublik-ensstannapresid uppent och minnas de upp- Någon annan tänker tillbaka ten följer släktens gång känns tens gång. den och äldreomsorgen har un- offringar som veterangenera- på de känsliga jular då man var speciellt nära under jultiden. Aldrig förstummas tonen derlättat tillgången till tjänster tionerna och de redan hädan- tvungen att vara ifrån de nära En del anser att livets begräns- från himlen i själens glada pil- även för veteraner. Veteraner- gångna gjort för att bevara vår och kära. Sådana var jular- ning och släktledens ihågkom- grimssång. nas särskilda förmåner har för- självständighet. De har ju burit na under kriget. Många av oss mande är långt ifrån julgläd- Jag önskar ärade krigsve- bättrats utifrån statsrådets rikt- den tyngsta bördan. Jag öns- ihågkommer sina kära hädan- jen, men jag anser att just julens teraner och alla läsare av tid- linjer för veteranpolitiken år kar krigsveteranerna, anhöri- gångna och julen man för sista budskap gör årens gång till en skriften Sotaveteraani-Krigs- 2004. I samband med dessa an- ga och samtliga läsare av denna gången fick vara tillsammans. trösterik sak. veteranen en välsignad jul 2006 visades tilläggsresurser för den tidskrift en god jul, hälsa och Minnena, ljusen på kyrko- Julens glädjebudskap som under Guds den Allsmäktiges sociala tryggheten för krigsin- krafter inför det nya året som gården och bekanta julsånger berättar om julbarnets födel- beskydd. valider och veteraner. Rehabi- är också ett jubileumsår för rör oss att förstå tidens gång. se och om det av Gud utsända literingen för veteraner kan ut- Finlands Krigsveteranförbund. Tidevarv kommer, tidevarv fredsbudskapet innebär att vår göra ett stöd för att dessa skall försvinner. Jag har lagt märke vandring här på jorden inte går Jukka Paarma klara sig självständigt, förutsatt Tuula Haatainen till att julpsalm Härlig är jor- mot en dyster slutpunkt. Som Ärkebiskop av Åbo och att rehabiliteringen reformeras Social- och den har blivit kär för många jordens vandrare är vi pilgri- Finland för att motsvara den åldrande hälsovårdsminister krigsveteraner och deras an- mer, på vallfärd. Julens barns,

Med Tack för gott samarbete. En Välsignad Julhögtid och Ett Gott Nytt År 2007

Tomas församling, Vanda Svenska Vasa Svenska Helsingfors församling församling

Vörå församling Åbo Svenska församling 32 6/06 Den 13 DECember 2006

Fortsättningsvis hjälp och stöd i livets motgångar Krigsskadestiftelsen (år 2006 89.000 euro) och Eileen Därefter kan bidrag beviljas för de kostnader ersättes. Om även och 700 euro beroende på kost- Starckjohann och Thelma Starckjohann-Bruuns stiftelse den andel, som vederbörande andra redan godkända finan- naderna. Alla ansökningar be- (år 2006 80.000 euro) är de mest betydande stiftelser, som själv har stått för. Det är önsk- sieringsformer hör till projek- handlas konfidentiellt. Om be- beviljar stöd åt vårt förbund för vidare fördelning på basen värt att i ansökan nämna sjuk- tet, bör dessa nämnas. slutet underrättas sökanden per av ansökningar. Representanter för bägge stiftelserna dom, som förorsakat kostna- Bostadsrådgivarens utlåtan- brev och bidraget inbetalas på har godkänt de principer, enligt vilka stöden beviljas. derna. Bidrag beviljas också för de är alltid erforderligt, då frå- i ansökan uppgivet bankkon- Stiftelserna beviljar inte bidrag direkt åt sökandena, privat utförda åtgärder, på ba- ga är om bostadsreparationer. to. Närmare uppgifter erhålles utan ansökningshandlingarna behandlas endast via vårt sen av särskilt motiverade orsa- Om projektet överskrider 7.000 från den egna krigsveteranför- förbund. ker t.ex för bypass-operationer euro, måste finansieringsplan eningen eller av socialrådgiva- och starroperationer. bifogas. ren. idragen beviljas som bidraget. Kvittenser över betal- För egenandelen av tandvård Bidrag beviljas inte: Om bidrag från för vetera- ”exakt stöd” avsedda åt da kostnader bör bifogas. beviljas bidrag på samma grun- - åt krigsinvalider, vilkas ska- nerna insamlade medel kan person med små inkom- Noggrant ifylld blankett der som i ovannämnda fall. degrad är 10 % eller mera uppgifter fås från den egna Bster, i främsta hand för män med behövliga bilagor gör att I fråga om glasögon beaktas - för rehabilitering, ej heller krigsveteranföreningen eller - och kvinnor med frontmanna/ behandlingen går snabbt och särskilt behov av specialglas. för fotvård distriktet. front-tecken, vilka erhåller ex- ger inte upphov till oklarheter För hjälpmedel att reda sig - till sådana grundrepara- Krigsskadestiftelsen har ti- tra fronttillägg. Veteranänkor i behandlingen av ärendet. Sö- själv i hemmet beviljas bidrag, tionsarbeten i bostadsaktie- digare presenterats i denna tid- och veteranernas makor/ma- kanden kan själv fylla i blanket- då sådant hjälpmedel inte står bolag, där arbetena finansie- ning. Eileen Starckjohann och kar kan också erhålla bidrag. ten eller låta en representant för att få t.ex. från den egna hälso- ras med av bolaget upptagna Thelma Starckjohann-Bruuns Sökanden måste vara medlem krigsveteranföreningen göra centralen. lån, som återbetalas genom stiftelse har detta år första i en förbundets medlemsfören- det. Krigsveterandistriktet be- Stöd till kostnaderna för bo- hyresvederlaget. För egen- gången beviljat stöd genom vårt ing. Om änkan, makan/maken handlar ansökningarna och vi- stadsreparationer ges i främs ansvarsdel för skador, som förbund. Stiftelsens ordförande inte är medlem, fattas beslutet darebefordrar dem till Krigsve- ta rummet för sådana mind ersättes genom försäkringar, Kirsti von Fieandt berättar i en efter behovsprövning. teranförbundet. Inkomstgrän- re, nödvändiga anskaffningar, beviljas inte bidrag artikel i detta nummer om stif- Ansökningsblanketter fås sen är ung. 1000 euro brutto som är avsedda att underlätta - för vårdavgifter till åld- telsens grundare, om dess oli- från resp. krigsveteranfören- per månad. Behandlingen av veteranens funktionsmöjlighe- ringshem eller hälsocentrals ka skeden och om objekten för ing. Till ansökan bör fogas re- ansökan tar ung. 2 - 3 måna- ter i sitt eget hem. Sådana kan bäddavdelning, ej heller för stiftelsens stödverksamhet. dogörelse över vederböran- der efter inlämnandet till för- vara stödledstänger, ändringar avgifter för hemservice. Finlands Krigsveteranför- des inkomster med antingen eningen. i tvättrum eller i trapphus o.a. - för kostnaderna för med bund tackar på alla bidrags- av FPA givet intyg över extra motsvarande. Förutsättning för olja eller el producerad upp- mottagares vägnar båda dessa fronttillägg eller med intyg av Objekt för bidragen erhållande av bidrag till sådana värmning stiftelser. skattemyndigheterna över före- Då fråga är om medicin- och ändringsarbeten är, att arbetet - för elektroniska trygghets- gående års inkomster. Ur ansö- sjukvårdskostnader göres an- är utfört eller dess påbörjande arrangemang i hemmet Anni Grundström kan bör framgå ändamålet med sökan om bidrag först till FPA. är säkrat, ty endast förverkliga- Bidragen växlar mellan 200

Eileen Starckjohann och Thelma Starckjohann-Bruuns stiftelse

Systrarna Eileen Starckjohann och Thelma Starckjohann- underlätta den årliga verksam de huvudkontoret från Viborg holm. På 1950-talet tjänstgjor- Bruun grundade vardera som representanter för den hetsplaneringen i de samar- till Lahtis och höll i tömmar- de hon som mångsidigt språk- kända viborgska järnhandelssläkten i början av 1990-talet betsorganisationer, som räknar na ända in på 1970-talet. Under kunnig sekreterare för sin far sin egen stiftelse med syfte att hjälpa dem, som på grund med stöd från stiftelsen. Sam- Pekko Starckjohanns tid fanns Peter på Starckjohanns Hel- av krigen lider nöd. Dessa båda nästan identiska stiftelser tidigt kan stiftelsen lätt försäk- det Starckjohanns järnaffärer singfors-kontor. Hon var även sammanslogs år 2001 till Eileen Starckjohanns och Thelma ra sig om att bidragsmedlen an- i nio städer och verksamheten under lång tid medlem i sty- Starckjohann-Bruuns stiftelse. Samtidigt utvidgades vändes omsorgsfullt och avtal- hade utvecklats från den ur- relsen för Oy Starckjohann & bidragsverksamheten. senligt. sprungliga järn- och stålsek- Co Ab. Thelma Bruun bor i Finlands Krigsveteranför- torn till att omfatta även bil- Helsingfors och är stiftelsens tgångspunkten för ranerna ”Suomi-pojat” och de- bund blev Starckjohann-stiftel- handel och partihandel inom hedersordförande. verksamheten i denna ras änkor har länge fått stöd av sens bidragsobjekt år 2006 och den tekniska sektorns områ- allmännyttiga stiftelse stiftelsen. Även i Karelen bo- fick 80.000 euro. Krigsveteran- den. Stiftelsens styrelse: Uär stiftarsystrarnas fosterländ- satta veteraners byggnadsreno- förbundet blev då genast stiftel- Starckjohann-bolagen har hedersordförande ska livsvärden. Huvudmålsätt- veringar har finansierats. sens största enskilda bidragsob- sedermera övergått från släk- fru Thelma Bruun ningen för hjälpverksamheten Förutom veteranarbete har jekt. Sammanlagt utdelades i år ten i utländsk ägo. ordförande agr.forst mag. har från första början omfattat stiftelsen stött unga studeran- för veteranarbete i olika former Kirsti von Fieandt veteranerna från våra krig och de i Pohjois-Karjalan ammat- något över 190.000 euro. Stiftelsens stiftarsystrar: viceordförande inredningsar- övriga medborgare, som blivit tikorkeakoulu med stipendier. Eileen Starckjohann, magister kitekt Hannele Helkama-Rå- lidande av krigen. Synskadade har blivit hjälpta Starckjohann- i språk, tjänstgjorde på Akade- gård Veteranorganisationerna genom finansiering av en ljud- järnhandelshusets miska Bokhandeln, under fort- hovrättslagman Kristiina Mar- och -föreningarna har ihåg- återgivningsstudio med utrust- historia: sättningskriget i Högkvarteret i timo kommits genom att stiftelsen ning i Iris-verksamhetscentret i Tysken Peter Starckjohann d.ä. St Michel som privatsekretera- med. o. kir. dr Kalevi Somer särskilt velat stöda rehabili- Helsingfors. grundade en järnhandel i Vi- re för marskalk Mannerheims Stiftelsens ombudsman: terings- och rekreationsverk- Stiftelsen ger allt sitt stöd borg år 1868. I slutet av 1920- adjutanter och efter kriget var jur.kand. Henrik von Fieandt samhet. Krigsveteranhemmet via de organisationer och sam- talet tog Peter Starckjohann d.y. hon i utrikesministeriets tjänst. Kuusikoti i Esbo har sedan fund, som utgör dess sam i sin tur hand om ledningen av Hon avled 1989. Kirsti von Fieandt länge varit stiftelsens speciel- arbetspartner. Direkta bidrag det framgångsrika företaget. Thelma Starckjohann-Bruun la bidragsobjekt. Även rekrea till enskilda personer ges inte. Han var Eileens och Thelmas utbildade sig till sekreterare. tionsverksamhet för krigsän- De valda bidragsobjekten är far. Han kallades ”Herr Pekko”. Under krigen var hon lotta vid kor har fått stöd i många år. desamma år efter år. Härige- Han lotsade handelshuset ge- fronten och även sekreterare för De i Estland bosatta krigsvete nom strävar stiftelsen till att nom de svåra krigsåren, flytta- Finlands militärattaché i Stock- 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 33

Sotaveteraaneja tervehtien ja siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2007 toivottaen

Tervetuloa jouluna kirkkoon Valkeakosken ja Vaasan kirkossa Vantaankosken srk, jouluaaton hartaus 24.12. klo 18.00 Sääksmäen Valkealan srk Vantaa Rauhallista jumalanpalvelus 25.12. klo 8.00 seurakunnat Joulua

Varkauden srk Vesilahden srk Viialan srk Viljakkalan srk

Vilppulan srk Vimpelin srk Virtain srk Vuolijoen srk

Ylihärmän srk Yli - Iin srk Ylikiimingin srk Ylivieskan srk

Äänekosken ja Konginkankaan Ylämaan srk seurakuntayhtymä

Kristus syntyy - kiittäkää Riemullista Joulunaikaa ja Jumalan siunaamaa Vuotta 2007

Haminan Hämeenlinnan Iisalmen ortodoksinen srk ortodoksinen srk ortodoksinen srk

Ilomantsin Joensuun Jyväskylän ortodoksinen srk ortodoksinen srk ortodoksinen srk

Kajaanin Kotkan Kuopion ortodoksinen srk ortodoksinen srk ortodoksinen srk

Lieksan Nurmeksen Oulun ortodoksinen srk ortodoksinen srk ortodoksinen srk

Rautalammmin Taipaleen Turun ortodoksinen srk ortodoksinen srk ortodoksinen srk

Vaasan ortodoksinen srk Varkauden ortoksinen srk 34 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Kuntien joulutervehdys Sotaveteraaneille

Alastaron Alavieskan Artjärven kunta kunta kunta

Asikkalan kunta Askolan kunta Elimäen kunta

Enon kunta Evijärven kunta Halikon kunta

Hankasalmen Haukiputaan Haukivuoren kunta kunta kunta

Hausjärven Heinäveden Hirvensalmen kunta kunta kunta

Ilmajoen Iitin kunta kunta Inarin kunta

Jalasjärven Janakkalan Jokioisten kunta kunta kunta

Jurvan kunta Jyväskylän Maalaiskunta

Kalvolan kunta Jämijärven kunta www.kalvola.fi

Kangasniemen Kannonkosken Karttulan kunta www.kangasniemi.fi kunta kunta 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 35

Kuntien joulutervehdys Sotaveteraaneille

Karvian kunta Keminmaan Kemiön kunta kunta

Kerimäen kunta Kestilän kunta Kihniön kunta

Kiikalan Kiimingin Kinnulan kunta kunta kunta

Kirkkonummen kunta Kontiolahden Kolarin kunta Kyrklätts kommun kunta

Korpilahden Korsholm kommun Kortesjärven kunta Mustasaaren kunta kunta

Kuivaniemen Kuhmoisten kunta Kurun kunta kunta www.kuivaniemi.fi

Kärkölän kunta Lapinjärven Lapinlahden kunta kunta

Lehtimäen kunta Leivonmäen Lemin kunta kunta

Leppävirran Lempäälän kunta Lestijärven kunta kunta

Liperin kunta Lopen kunta Luumäen kunta 36 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Kuntien joulutervehdys Sotaveteraaneille

Mellilän Mietoisten kunta Mouhijärven kunta www.mietoinen.fi kunta

Muhoksen kunta Multian kunta Muonion kunta

Mynämäen Mäntsälän Mäntyharjun kunta kunta kunta

Nousiaisten Nummi-Pusulan Oravaisten kunta kunta kunta

Oripään Padasjoen kunta Parikkalan kunta kunta

Pertunmaan Pieksänmaan Pielaveden kunta kunta kunta www.pielavesi.fi

Pihtiputaan kunta Piikkiön kunta Piippolan kunta

Pirkkalan Polvijärven kunta kunta www.polvijarvi.fi Posion kunta

Pukkilan kunta Punkaharjun kunta Punkalaitumen www.pukkila www.punkaharju.fi kunta

Pälkäneen Pyhäjoen Pyhännän kunta kunta kunta 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 37

Kuntien joulutervehdys Sotaveteraaneille

Pöytyän kunta Rantasalmen kunta Rantsilan kunta

Ristiinan Rautalammin Rengon kunta kunta kunta

Ruoveden Rymättylän Rääkkylän kunta kunta kunta

Sammatin Sallan kunta kunta Sauvon kunta

Savitaipaleen Savonrannan Savukosken kunta kunta kunta

Siikaisten kunta Sipoon kunta, Sibbo kommun

Sodankylän Soinin kunta kunta

Sotkamon Sumiaisten Suomusjärven kunta kunta kunta

Taipalsaaren Tarvasjoen Säkylän kunta kunta kunta www.taipalsaari.fi

Tervolan kunta Teuvan kunta Toivakan www.tervola.fi kunta 38 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Kuntien joulutervehdys Sotaveteraaneille

Tuusniemen Tyrnävän kunta kunta www.tuusula.fi

Töysän kunta Utajärven kunta - hyvän tuurin kunta Urjalan kunta

Uuraisten Vaalan kunta kunta Vahdon kunta

Vetelin Valkealan kunta Velkuan kunta kunta

Vieremän kunta Vihannin kunta Vihdin kunta

Vilppulan kunta Vimpelin kunta

Vähänkyrön Vörå kommun Ylihärmän kunta Vöyrin kunta kunta

Äetsän kunta www.ylikiiminki.fi

Dementiahoitokoti SOTILAS- Aatos LÄÄKETIETEEN Väinö Korpinen Oy Kirkkotie 347 C, 82600 Tohmajärvi Helsinki Puh. 013 - 225 57 KESKUS 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 39

Kaupunkien joulutervehdys Sotaveteraaneille

Alajärven Alavuden Haapaveden kaupunki kaupunki kaupunki

Haminan Hangon kaupunki, kaupunki Hangö stad www.hanko.fi

Imatran Juankosken kaupunki kaupunki

Jämsänkosken Järvenpään Kaarinan kaupunki kaupunki kaupunki

Kalajoen Kankaanpään Kannuksen kaupunki kaupunki kaupunki

Karjaan Kouvolan kaupunki kaupunki

Kuhmon Laitilan kaupunki kaupunki

Loviisan kaupunki Mikkelin Lovisa stad kaupunki www.loviisa.fi

Naantalin Oriveden Outokummun kaupunki kaupunki kaupunki

Paimion Parkanon Pieksamäen kaupunki kaupunki kaupunki 40 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Kaupunkien joulutervehdys Sotaveteraaneille

Pietarsaaren Pudasjärven Pyhäjärven kaupunki kaupunki kaupunki

Raahen kaupunki KAUPUNKIELÄMÄÄ VUODESTA 1442

Tammisaaren Uudenkaarlepyyn kaupunki kaupunki

Viitasaaren Ylivieskan kaupunki kaupunki

Äänekosken kaupunki Toivotamme Sotaveteraaneille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2007 ��

��

KUUNTELE RADIO DEI taajuus kaapelissa taajuus kaapelissa Oulu 106,9 94,1 Kokkola 104,3 88,9 Kotityö-, hoiva- ja terveydenhoitopalvelut Rovaniemi 93,4 96,0 Keski-Suomi 94,1 93,4 Puhelinnumeromme muuttuvat 1.1.2007 alkaen Lahti 106,4 99,1 Hämeenlinna 105,9 103,6 Anjalankoski 020 793 1449 Helsinki 89,0 101,9 Pohjanmaa 89,4 102,7 Turku 107,3 99,4 Kuopio 106,1 103,3 Hamina 020 793 1460 Salo 99,4 Satakunta 95,7 94,4 Imatra 020 793 1455 Tampere 97,2 87,5 Pohjois-Karjala 107,4 89,5 Kotka 020 793 1461 USKO JEESUKSEEN PELASTAA! Mikkeli 87,8 105,0 Kouvola 020 793 1464 Radio Dei saa nykyisen taajuusverkon lisäksi neljä uutta taajuutta. Uusia kuuluvuusalueita ovat mm. Savon- Kuusankoski 020 793 1467 linna, Lappeenranta ja Imatra, Kymenlaakso sekä Lohja. Uudet taajuudet otetaan käyttöön keväällä 2007 Lappeenranta 020 793 1450 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 41 42 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Joroisten Sotaveteraanit tekivät historiaa Aitoon VPK järjesti

oroisten Sotaveteraaniyh- jossa on 214 Joroisten sankari- Muistotaulujen paljastus- sotaveteraaneille juhlan distys on tehnyt vuosien ja hautaan siunatun henkilön tie- ja luovutusjuhlallisuus vuosikymmenien kuluessa dot. pidettiin 29. lokakuuta. uhlavuoteensa valmistau- orkesteri Pekka Suomalaisen Juseita esityksiä sankarivaina- Muistotaulu käsittää kuu- Juhlajumalanpalvelus pidettiin tuva Aitoon VPK järjesti ja Arvo Saariston johtamina. jien muistomerkin toteuttami- si erillistä laattaa, jotka ovat Joroisten kirkossa, jossa saar- Sydän-Hämeen pitäjien so- Prikaatinkenraali Kari Hieta- seksi. Ne ovat aina kariutuneet 90 senttiä leveitä ja kaksi kes- nasi kappalainen Soile Palmu. Jtaveteraaneille ja veteraanityön nen tervehti juhlaväkeä isän- varojen puutteeseen. kimmäistä 155 senttiä korkei- Uruissa oli kanttori Kaarlo Le- tukijoille vaikuttavan isän- maallisessa puheessaan ja Sulo Viime vuoden vuosikoko- ta ja muut 140 senttiä korkei- hikoinen. maallisen juhlatapahtuman Tuovinen huvitti yleisöä huu- uksessa yhdistys päätti käyttää ta. Muistotaulut ovat afrikka- Jumalanpalveluksen jälkeen 22. lokakuuta Luopioisissa. Pu- morillaan. VPK-talon avariin määräaikaistililtä vapautuvista laista mustaa diabaasia, sillä laskettiin seppele sankarimuis- heenjohtajansa Jussi Hyökin tiloihin ahtautui lähes 400 juh- varoista enintään 10 000 euroa kotimaista mustaa kiveä ei ol- tomerkille. juontamassa juhlassa esiintyi- lavierasta. muistomerkin hankkimiseen. lut saatavissa. Taulut valmisti Pääjuhlan musiikki- ja lau- vät Pohjois-Kymen Sotilaspoi- Käynnistyi työ, joka on Jorois- Lauri Antero Leppänen Poh- suntaesityksistä. vastasivat kakillan 40-jäseninen kuoro ja Teksti ja kuva: Kalle Laakso ten Sotaveteraaniyhdistyksen jois-Karjalan Ammattiopiston Kaarlo Lehikoinen, Liisa Ros- 40-vuotisen toiminnan näky- opettajan Ari Hurskaisen val- si, Maija Särkkä ja Hellevi Ja- vin hanke. Näin he halusivat vonnassa natuinen kunnioittaa kaikkensa uhran- Lisäksi tähän hankkeeseen Yhdistyksen puheenjohta- neita aseveljiä ja jättää tuleville liittyy Joroisten Sotaveteraani- ja Raimo Paajanen muisteli sukupolville näkyvän muiston. en sihteerin, Antti Kangaskes- aikaisempia hankkeita muis- Yhdistyksen aloitteesta pe- tin kokoama matrikkelikirja. tomerkin saamiseksi sankari- rustettiin toimikunta, jossa oli Kirjassa on kaikkien 214 jorois- vainajille ja juhlapuheen piti edustus Joroisten kunnasta, laisen sankarivainajan henkilö- Sotaveteraanipiirin puheenjoh- seurakunnasta, veteraanijär- tiedot, Lisäksi kirjassa on kuvat taja Kalevi Raatikainen. jestöistä ja kaatuneitten omai- 160 vainajasta. Kuvien hankki- Joroisten koulun yläasteen sista. minen olikin vaikein tehtävä oppilaat Sonja Karppanen ja Tarvittavat henkilötiedot kirjan kokoamisessa. Kirja tal- Mikael Sundqvist paljastivat otettiin Sota-arkiston pitämäs- lennetaan muistolaattojen yh- muistolaatat, jotka kiinnitet- tä, Suomen sodissa 1939–1945 teyteen, josta voi halutessaan tiin Joroisten kyläkoulun käy- Sotaveteraaneja ja veteraanityön tukijoita Aitoon veteraanijuh- menehtyneiden tiedostosta. katsoa tarkemmat tiedot tau- tävän seinälle. lassa. Lähdetiedostoksi valittiin hau- luissa olevista vainajista. tauskunnan mukaan tiedosto, Antti Kangaskesti Ernst Laguksen syntymästä 110 vuotta

Joroisten sankarivainajien muistomerkin paljastus- ja luovutustilaisuus Joroisten koulun aulassa. Kuva: Warkauden Lehti/Miika Viljakainen.

Kilta 9200:n kunniapuheenjohtaja Veikko Tolin (vasemmalla) ja Ta- Joroisten sankarivainajat matrikkelissa pani Halonen ovat laskeneet kukkalaitteen komentajansa Laguk- sen haudalle 110-vuotissyntymäpäivänään Hietaniemessä. Joroisten sankarivainajia tiedot sekä – mahdollisuuksi- misvuoden, syntymävuoden ja muistaen: 1939 - 1945 so- en mukaan – valokuva. Kuvi- sotilasarvon mukaan. ääkärikenraalimajuri Ernst kesällä 1944 ja Lapin sodassa. dissa kaatuneiden matrik- en etsinnässä on käännytty su- Kaatumisvuosista erottuu Ruben Laguksen syntymäs- Hyökkäys nuorten jääkäri- keli. Gummerus 2006. 137 s. kulaisten puoleen tai joissakin selvästi vuosi 1939. Tämä on sii- tä tuli 12. lokakuuta kulu- en voimin ja etevän komenta- tapauksissa käytetty talvisodan nä mielessä merkille pantavaa, Jneeksi 110 vuotta. Syntymäpäi- jan johdolla eteni Korpiseläs- Joroisten sankarivainajista on jälkeen ilmestynyttä (ja aika- että –kuten tiedetään – vuoden vänään hänen jatkosodanaikai- tä vajaassa kahdessa viikossa julkaistu oma matrikkeli. Työn naan hyvin tunnettua) Vapau- 1939 puolella sotaa ehti kestää sen esikuntansa perinnekillan, yli vanhan rajan Tuulosjoelle. pohjana on käytetty Sota-ar- temme hinta -teosta. Teoksen vain kuukauden verran. Silti Kilta 9200 edustajat, laskivat Marsalkan arvostusta osoitti se, kiston sodassa menehtyneiden alkuaukeamalle on sijoitettu kaatuneita oli noin neljä ker- komentajansa haudalle Suo- että Lagukselle myönnettiin en- tiedostoa, jonka kokoamises- Kannaksen ja Itä-Karjalan kar- taa enemmän kuin esimerkik- men värisin nauhoin sidotun simmäisenä uusi kunniamerk- sa aikanaan Suomen Sotavete- tat. Kannaksen karttaan on al- si vuonna 1941 tai 1944 ja (pyl- jääkärien kelta-vihreän värisen ki, Mannerheim-risti. Tuolloin raaniliitto näytteli merkittävää leviivaten merkitty paikat, jois- väistä päätellen) yhtä paljon el- kukkalaitteen kunnian osoi- eversti Lagus osoitti myös jou- osaa. Nyt tämän tiedoston tie- sa joroislaisia kaatui. Viimei- lei jopa hiukan enemmän kuin tuksena sodanaikaiselle ko- kolleen kiitollisuutta, päämajas- dot ovat tulleet hedelmällisellä sellä aukeamalla puolestaan kaikkien muiden sotavuosien mentajalleen. Osasto Lagus ja sa vaikuttavien mielestä jakaen tavalla käyttöön. on yhteenvetomielessä tehtyä 1940–1945 aikana yhteensä. panssaridivisioona näyttelivät jopa liikaa kunniamerkkejä. Kustakin sankarivainajasta tilastotietoa kaikista Joroisten merkittävää osaa vuoden 1941 on tiedostosta löytyvät perus- kaatuneista: kaatuneet kaatu- Kaarle Sulamaa taisteluissa, torjuntataisteluissa Veikko Tolin

6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 43

Historiaa ja sotaveteraanipiirin Joululahjaksi juhlaa Keski-Suomessa SÄHKÖMOPEDI Maahantuojan varaston vuokrasopimuksen Tuula Kaihlajärvi. Heidän lap- päättymisen johdosta sen näkökulmasta kuvattu isän erä sähkömopedeja edullisesti! sotaan lähtö, sotiemme aikai- sen kotirintaman elämän sekä isän kotiinpaluun kuvaus sai yleisön mielet herkistymään. Soita Juhlapuheessaan Ilmavoi- ja tilaa mien komentaja kenraali Heik- ilmainen ki Lyytinen korosti veteraani- esite! en työn merkitystä Suomelle. Juhlassa luovutettiin Sotavete- raaniliiton kultainen ansioristi piirin pitkäaikaiselle naistoimikunnan puheenjohtajal- le Raija Kähkölälle sekä liiton ansiomitalit eläkkeelle siirty- välle Keski-Suomen Sotilaslää- nin komentajalle, eversti Timo Sotaveteraanipiirin perustamiskokouksen elossa olevat osanottajat Arvo Kinnunen, vaimonsa Tuulikki Liimataisen edustama Erkki Lehtoselle ja veteraanien hy- Liimatainen, Pekka Perus sekä vaimonsa Helkan kanssa juhlaan väksi vuosia talkootiimiä vetä- osallistunut Martti Niinimäki olivat juhlan kunniavieraat. neelle Juhani Martinille. Ennen sotaveteraanipiirin LOM-TUOTE OY puheenjohtajan Kalevi Pulk- puh. 0400 – 785 105 eski-Suomen Sotave- juhlan kunniavieraat. kisen päätössanoja esitettiin www.lom-tuote.fi teraanipiirin 40-vuo- Juhlan avasi piirin entinen piirin valtiovallalle ja tuleville tisjuhlaa vietettiin 31. puheenjohtaja ja Sotaveteraa- kansanedustajille suuntaama Klokakuuta Jyväskylän yliopis- niliiton hallituksen jäsen Ris- julkilausuma. Siinä kiinnite- ton juhlasalissa 550 henkilön to Isännäinen. Tervetulotoivo- tään huomiota veteraanien ase- Matkatoimisto Spesialmatkat voimin. Pääosissa olivat ylei- tusten lisäksi hän julkisti piirin man parantamiseen kuntou- sönä maakunnan veteraanit ja 1996–2006 historiaa käsittele- tusmäärärahojen leikkausten toivottaa kaikille ohjelman esittäjänä vahvistet- vän ”Veteraania ei jätetty” -kir- lopettamiseksi sekä käyttötar- Suomen Sotaveteraaneille tu Jyväskylän Veteraanikuoro. jan. Tyylikkään kirjan on toi- koituksen muutokseen kuntou- Hyvää ja Rauhallista Joulua. Piirin järjestämien yhteiskul- mittanut Jämsänkoskelainen tuksen lisäksi koskemaan koto- jetusten avulla juhlaan saapui toimittaja Arja Nuutinen. na asumisen tukemista. Järjestämme ensikesänäkin opastettuja bussimat- yli 400 keskisuomalaista veteraania. Akat asialla-ryhmä Teksti: Timo Hakala koja Talvi ja Jatkosodan taistelupaikoille Karja- Yleisö lauloi Ilmavoimien herkisti Kuvat: Kari Korhonen lan ja Laatokan kannakselle.myös Walamon ja Soittokunnan säestyksellä lii- Koskettavan, erilaisen näkö- Konevitsan luostariin ja Kizin saarelle. Tai vain ton kunniamarssin, jonka jäl- kulman sotiemme aikaisiin ta- hotellit,viisumit ja kuljetukset valmeille ryhmille. keen kukitettiin piirin perus- pahtumiin juhlassa toi tv-ohjel- tavan kokouksen (6.3.1966) masta Siskottomat tuttu saari- Pyydä ilmainen esite ensikesän elossa olevat neljä osanotta- järveläinen Akat asialla -ryhmä jo päätetyistä matkoista. jaa, jotka itseoikeutetusti olivat Liisa Suomäki, Aino Leed ja Puh. 050 5230616 Erkki Sikiö sähköposti: [email protected] www.spesialmatkat.fi

HOITAA PEHMEÄSTI UMMETUKSEN

MOVICOL ON TEHOKAS makrogoli (polyetyleeniglykoli) 3350 MOVICOL ON HYVIN SIEDETTY laktoositon, gluteiiniton, sokeriton MOVICOL ON HYVÄN MAKUINEN sitruuna-aromi MOVICOL ON HELPPO ANNOSTELLA 1 - 3 kertaa päivässä MOVICOL lisää suolen sisällön vesimäärää pehmentäen ulostemassan MOVICOL säilyttää elimistön elektrolyytti- ja nestetasapainon MOVICOLiin ei totu ja teho säilyy koko hoidon ajan Annostus: Aikuisille ja yli 12 v lapsille aloitusannos yksi annosjauhe liuotettuna puoleen lasilliseen vettä kolme kertaa vuorokaudessa, jatkossa vähemmän; vain kerran vuorokaudessa.

MOVICOLia voidaan käyttää lyhytaikaisesti ja pitkäaikaisesti. Pitkäaikainen hoito voi olla tarpeen potilailla, joilla on vaikea krooninen ummetus liittyen MS-tautiin, Parkinsonin tautiin tai ummetusta aiheuttavaan lääkitykseen. Odottaville ja imettäville äideille lääkärin määräyksen mukaan.

Pakkauskoot: 8, 20, 50 ja 100 annospussia Apteekista ilman reseptiä

TUTUSTU KÄYTTÖOHJEESEEN ENNEN MOVICOLIN NAUTTIMISTA

Myyntiluvan haltija: Juhlayleisön silmät kostuivat lapsi- ja nuorisokuoro Sinikellojen, lapsikuoro Nollakakkosten sekä Ve- Lääketehdas NORGINE Limited U.K. Markkinointi: Sabora Pharma Oy teraanikuoron yhdessä esittämän Veteraanin iltahuuto kappaleen aikana. PL 20, 03601 Karkkila, p. 09-2257147 www.saborapharma.fi 44 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Kainuun piirille kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet

ainuun Sotaveteraa- toria vuodelta 1991 kuin Pent- ta juhlistivat Tarmo Lehtisen nipiiri vietti 40-vuoti Weckmanin Sotaveteraa- johdolla Kainuun Sotilassoit- tisjuhlaansa Kainuun niliiton lehdessä 1997 julkaistu tokunta sekä veteraanikuo- Kopistolla Paltamossa 5. mar- laaja kirjoitus samoin kuin Vil- ro Lauri Korhosen johdolla. raskuuta. Kainuun Sotilassoit- le Tikkasen kokoama uusi 40- Lopuksi soittokunta, kuoro ja tokunnan esittämän isänmaal- vuotishistoria kertovat me- yleisö kaiuttivat kuuluville Kai- lisen juhlamarssin jälkeen ja nestyksellisestä uurastuksesta nuun marssin. rovasti Aarne Kyllösen lähe- veteraaniveljien ja sisarten tu- tettyä seppelepartiot, terveh- kemiseksi ja veteraanien yhtei- Kuvat ja teksti: ti Kainuun Sotaveteraanipiirin sen aateperinnön siirtämiseksi Antti Manner VISKO OY AB puheenjohtaja Seppo Tähkä- jälkipolville, Strömmer totesi. pää veljellisesti juhlavieraita. Musiikin osalta tilaisuut- Hanko Piirin entinen puheenjohtaja Ville Tikkanen kutsuttiin piirin kunniapuheenjohtajaksi ja entinen toiminnanjohtaja Pentti Weckman ja aikaisempi puheenjohtaja Holger Huo- tari piirihallituksen kunniajä- seniksi. Suomen Sotaveteraaniliiton puolesta Kainuun Sotaveteraa- nipiiriä onnitellessaan puheenjohtaja Aarno Strömmer muistutti Kainuulla olevan kiintoisa erityisasema liittomme 50- vuotisessa historiassa. – Vuon- na 1960 perustettu Suomussal- men Sotaveteraanien Huolto- yhdistys oli näet ensimmäinen yhdistys, joka otti nimeensä sanan ´sotaveteraani´ ja puhui säännöissään heidän ´huollos- taan´ laajemminkin eikä vain asuntojen hankinnasta. Piirin Kainuun Sotaveteraanipiirin kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin toiminnan kuvaukset – niin Ville Tikkanen (keskellä) sekä kunniajäseniksi Pentti Weckman Antti Mannerin toimituskun- (vasemmalla) ja Holger Huotari. Onnittelemassa puheenjohtaja tineen kokoama 25-vuotishis- Seppo Tähkäpää.

telä-Karjalan Sotavete- Etelä-Karjalassa piirin ja raanipiiri ja Lappeen- rannan Sotaveteraanit yhdistyksen yhteisjuhla Ery viettivät yhteisen 40-vuotisjuhlan 11. marraskuuta Maa- sotakoulun Vöyrinsalissa Lap- peenrannassa. Juhlapuheen tilaisuudes- sa piti Sotaveteraaniliiton valtuuston puheenjohtaja Aarno Lampi. Tervehdyssanat esitti Lappeenrannan Sotaveteraa- nien puheenjohtaja Erkki Pul- li. Juhlassa lauloivat Lappeen- rannan Veteraanikuoro ja Ala- kylän koulun 6. luokan kuoro. Lausuntaa esitti Sirkka Silvast ja päätössanat esitti Etelä-Kar- jalan piirin naistoimikunnan puheenjohtaja Raija Virolai- nen. Juhlasta lähetettiin seppe- lepartio Sankarihautausmaan muistomerkille.

Arto Pulkkinen Onnitteluita Etelä-Karjalan piirin ja Lappeenrannan yhdistyksessä vastaanottavat vasemmalta Asko Airola ja Erkki Pulli, onnittelijoi- na Aune Niskanen ja Sirkka Silvast. 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 45

Kymenlaakson juhlaa ja arkea

Kymenlaakson sotaveteraanipiirin viidestätoista yhdis- sissa katsauksen yhdistyksen tyksestä kahdeksan on saavuttanut ja saavuttaa tänä toimintaan vuosikymmenten vuonna 40 vuoden iän. aikana. RUK:n johtaja eversti Pertti Laatikainen totesi että veteraaniemme velvollisuuden- tunto, veljeys sekä vapauden ja isänmaallisuuden tunto on opittu veteraanien perintönä. Huomionosoituksien yhte- ydessä kukitettiin yhdistyksen perustajajäsenet. Tervehdyksen juhlivalle yhdistykselle esittivät kaupunki, seurakunnat ja piiri. Musiikista vastasi Haminan Soittokunta johtajanaan kapteeni Juhani Leinonen. Karhula-Kymin Sotavete- raanit ry:n 40-vuotisjuhlassa puhunut valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä totesi kesän 1944 torjuntavoiton muuttaneen Sta- linin mielen luopumaan vaati- Kuusankosken Sotaveteraanit ry:n juhlavuoden hallitus. Eturivissä mastaan ehdottomasta antau- vasemmalta Pentti Savinen, Mirjam Fagerlund, Tuulikki Savinen ja tumisesta. – Siitä saamme kiit- Tuure Nyberg (pj). Toisella rivillä Esko Mäkelin, Pentti Salpakivi, Il- tää sotiemme veteraaneja, hän mari Mäkelä ja Olavi Simonen. Kolmannella rivillä Simo Salminen, totesi kiitollisena. Antero Jäntti, Rolf Liljeblad ja Eero Mettinen. Olavi Lumme ja Paa- Yhdistyksen juhlaa vietettiin vo Auerniemi eivät ole kuvassa. syntymäpäivänään 18. marraskuuta. Nykyisin 432-jäseninen uusankosken Sotave- dyksensä juhlivalle yhdistyk- yhdistys kuntouttaa jäseniään teraanit ry vietti 40- selle toivat Kymen sotilaslääni, saamillaan testamenttivaroil- vuotisjuhlaansa 31. lo- Kuusankosken kaupunki, seu- la siinä missä valtio ja Kotkan Metso Minerals Finland Oy Kkakuuta ennakkoa ottaen, sil- rakunta ja Kymenlaakson sota- kaupunki, ilmenee Pertti Huh- lä yhdistys perustettiin vasta veteraanipiiri. Taiteellisesta an- tasen laatimasta historiikista. Kolmihaarankatu 3-5, 33330 TAMPERE toisella yrittämällä. Yhdistyk- nista vastasivat Kymen Sotilas- Puh. 020 484 5200 sen toiminta takerteli silloises- poikakillan kuoro ja orkesteri, Erkki Vitikainen sa poliittisessa tilanteessa, mut- Voikkaan Viestin liikuntaryh- ta 1968 päästiin jo kohtalaiseen mä ja lausuja Aulis Forssell. vauhtiin, kertoi ainoa elos- Hamina-Vehkalahden So- sa oleva perustajajäsen Onni taveteraanit ry:n kaksipäi- Penttilä. Merkkivuodeksi val- väinen 40-vuotisjuhla alkoi 4. mistui Seija Niemen laatima marraskuuta kunnianosoituk- yhdistyksen historiikki. sin Myllykylän sankarihaudal- Pohjois-Savon UPM Kymmenen kulttuu- la ja entisten puheenjohtajien rijohtaja Eero Niinikoski to- haudoilla. Seuraavana päivänä Autokauppiaat ry tesi ulko- ja turvallisuuspo- sunnuntaina laskettiin seppele liittisessa katsauksessaan että Haminan sankarihaudalle. Ju- tutkimuksen mukaan yli 90 malanpalveluksen jälkeen pu- prosenttia kansalaisista luot- heenjohtaja Olavi Eronen esit- taa puolustusvoimiin. Terveh- ti päiväjuhlassa RUK:n Manee-

Anna ammattilaisen auttaa kuuloasioissakin

(09) 345 5300 www.kuulohansa.fi

Haminassa RUK:n Maneesissa oli satalukuinen kuulijakunta. 46 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

HOK-ELANNON HAUTAUS- JA PERUNKIRJOITUSTOIMISTO Paasivuorenkatu 5 B, Helsinki, p. 010 7666 500 S-Etukortilla Savonlinnan seudun veteraaneilta Sibeliuksenkatu 1, Helsinki, p. 010 7666 530 Bonusta ja etuja. Turunlinnantie 4, Helsinki, p. 010 7666 590 40-vuotisjuhlalehti Revontulentie 1, Tapiola, Espoo, p. 010 7666 570 Unikkotie 3, Tikkurila, Vantaa, p. 010 7666 560 avonlinnan Seudun sota- 15. lokakuuta ääriään myöten tukseksi suuriarvoisesta työstä Aleksis Kiven tie 1, Kerava, p. 010 7666 550 veteraanit ry julkaisi 40- Savon Sotilassoittokunnan esi- isänmaan hyväksi. Prismakeskus, Hyvinkää, p. 010 7666 580 www.hok-elannonhautauspalvelu.fi vuotisjuhlaansa varten tysten kaikuessa vaikuttavasti Tällä hetkellä yhdistyksessä www.perunkirjoitustoimisto.fi SSavonmaa -lehden yhteydessä Varsinaisessa 40-vuotisjuh- on noin 250 rintamatunnuksen 16-sivuisen juhlalehden, joka lassa Mikkelin sotilasläänin omaavaa jäsentä. Naisjaostossa jaettiin kaikkialle Savonlinnan komentaja Hannu Toivonen on 230 jäsentä, joista 60:lla on talousalueelle. Palautteen pe- piti juhlapuheen. Juhlan yh- rintamapalvelutunnus. Viime rusteella se toimi erinomaisena teydessä palkittiin mm. kak- vuosina yhdistykseen on liitty- viestinviejänä. si perustajajäsentä. Yhdistys nyt 145 kannattajajäsentä. Savonlinnan tuomiokirkko itse sai Mikkelin Sotilasläänin täyttyi vuosijuhlasunnuntaina kultaisen ansiomitalin tunnus- Oiva Bagge

��

�� Savonlinnan Seudun sotaveteraanien 40-vuotisjuhlan nimilehti on Savonmaa -lehden yhteydessä.

Sotakokemuksia jälkipolville Vesannolla

esantolaisten Alpo ja daan suoraan ja välittömästi Mauno Korhosen kir- kuulla veteraanien oma ääni ja joittamasta kirjasta omat tunnot. Nyt oli yhdestois- VVesantolaiset talvi – ja jatkosota hetki tallentaa mukana ol- dassa on ilmestynyt täydennet- leiden omakohtaisia kokemuk- ty uusintapainos. Sotakirjan on sia sodistamme”, toteaa ken- kirjoittanut ja tuottanut Vesan- raaliluutnantti Jouni Pystynen non Sotaveteraanit, jonka pu- teoksesta. heenjohtaja Kaarlo Kaitajär- Vesannon Sotaveteraanit toi- ven johdolla työskennelleeseen vovat, että 29.11.2006 julkistet- kirjatoimikuntaan kuuluivat tu Vesantolaiset talvi- ja jatko- Mauno Korhonen, Veikko Ma- sodassa – uudistettu teos voisi tilainen, Vesa Simonen ja Pertti osaltaan kannustaa nykyisiä ja Niemi. Kirjan asiantuntijajäse- tulevia vesantolaisia arvosta- nenä on työskennellyt vesanto- maan isänmaataan ja kotiseu- laissyntyinen toimittaja Aarre tuaan sekä tekemään parhaan- Huuskonen. Vesantolaiset päivittivät sota- sa työssään niiden hyväksi. Alkuperäinen, runsaan kirjansa. Kirjan sanoma velvoittaa meitä kymmenen vuoden takainen muistamaan, että olemme vete- aineisto otettiin mukaan myös sista ja muistakin sota-ajan ta- raanien jälkipolvea ja meidän uudistettuun painokseen, jota pahtumista. tulee käyttäytyä sen arvon mu- on täydennetty lukuisin haas- ”Kerronta on usein rohtui- kaisesti. tatteluin ja kuvauksin. Kirjan sen karheaa ja värikästä, mutta loppupuolta täydentää 16 -si- huokuu juuri siksi omakohtai- vuinen kuvakooste, joka antaa suutta ja elämän makua. Teos konkreettisen kuvan paikalli- on ehkäpä viimeisiä, jossa voi- 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 47

Palokan Kuljetus ja Jousteel Oy HJ Talo-Team Joutseno Jurva Kiinteistö Oy Palokka

Kuljetusapu K.Taipale Jyvästek Oy Jyväskylä Jyväskylä

Tasoiteliike Jari Viilos JM-Louhinta Ky Jyväskylä Jyväskylä

VM-Team Oy Karjaan LVI-Tori Oy Jääli Karjaa KANKAANPÄÄ

Findest Protein Oy PR-Trukit Oy Kemi

Luotettavaa rakennuspalvelua Uudellamaalla vuodesta 1972 erikoisalana teollisuus-, liike- ja julkinen rakentaminen Suomen Vibrakone Oy Putkiset Oy Kerava Kerava

Sementtitehtaankatu 2, 04260 KERAVA puh. (09) 2747 260 Fax (09) 2747 2690

Metsäpalvelu Tilitoimisto Ordent Oy Putkisalama Oy Kerava Kerava Tuomo Turunen Keskijärvi

Linja-autoliikenne Kesälahden Asianajotoimisto Helander ja K:nit Oy Maansiirto Oy Kestilä, Puh. ( 08 ) 812 2325, Markku Tiainen Oy Kesälahti Keuruu 0400-890 753 ja 040-5861 567

Oy Dahlberg & Co Ab Kirkkonummi

RV Line Oy Ab Kuljetus Lampinen Ky Mitira Corporation Kokkola Kotka Kotka 48 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Modio Oy Helsinki

Kiinteistöalan LFM Electronic Oy Kustannus Oy-REP Ltd Helsinki Helsinki

TRG-Rakennus Oy Metsämiesten säätiö Kanmanco Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Kuljetus Oy Brando Oy Veto-Harri Helsinki Helsinki

Onnin Auto Oy AM-Consulting Oy Helsinki Helsinki

Ilmastointimittaus Oy Konwell Ab Jalkahoitola Tuhkimo Helsinki Helsinki Ari Sara Oy Helsinki

Kivilinja Oy Cash Back Finland Suomen Paperi - insinöörien yhdistys ry. Helsinki Helsinki Finska Pappersingenjörsföreningen rf.

Masa-Team Oy SKS Connecto Oy Hikiä Hyvinkää

Remontti Hyvinkään Betoni Virtanen Oy Hakulinen Oy Multajaloste Oy Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää

Uudenmaan Suunnittelutoimisto Hämeen Kiinteistö & Kuljetus Oy Puro Oy Traktorihuolto Oy Hyvinkää Hyvinkää Hämeenlinna

Insinööritoimisto Kuljetus Nikko Oy Aimo Saloranta Jakkula Risto Putkinen Oy Iisalmi Joensuu 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 49

YLI 40 VUOTTA Savon Kuljetus Oy Kuopio www.savonkuljetus.fi

Suomalainen, terveydenhuoltoalan tuotteisiin erikoistunut yritys.

Lähtökohtanamme ihmisen hyvinvointi.

VUODESTA 1917 www.orion.fi

Viimeinen sammuttaa aina kynttilän Kynttilät luovat aina tunnelmaa – niin juhlaan kuin arkeenkin. Talven pimeydessä ja kylmässä niiden lämmin hehku ja pehmeä valo tuntuvat erityisen suloisilta. Kynttilä on kuitenkin aina arvaamaton. Jos se kaatuu tai tuli tarttuu verhoihin, saa tunnelma yllättäen ikävän käänteen. Kynttilöitä polttaessasi huolehdi, että · kynttilänjalat ovat mahdollisimman turvalliset ja tukevat · kynttilöiden alusta on tukeva · kynttilät eivät sijaitse verhojen tai koristeiden läheisyydessä · lapset tai lemmikkieläimet eivät ylety kynttilöihin · kynttilät eivät jää hetkeksikään ilman valvontaa Tarkista myös, että · palovaroitin on toimintakunnossa · sammutuspeite tai käsisammutin on helposti saatavilla

· kaikki läsnä olevat tietävät, miten tulipalotilanteessa Lipasti Ulriikka Piirrokset toimitaan

Huolehdi, että Sinä ja läheisesi pääsette ripeästi poistumaan asunnosta, jos tuli pääsee irti. 50 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Turun Sotaveteraanisoittajilta Turun Sotaveteraanisoittajat nuorentuvat uusi cd-levy

urun Sotaveteraani- ”Kirje sieltä jostakin”. Soittaji- soittajilta ilmestyi vii- en mielestä levy on entistä pa- den vuoden takaiselle rempi kiitos kapellimestarinsa Tesikoislevylleen jatkoa. Kuusi- dir. mus. Reijo Aholan ja viime toista kappaletta sisältävän uu- vuosina kehittyneen äänitys- den cd-levyn nimeksi annettiin tekniikan.

Turun Sotaveteraanisoittajat

ieskuorotoiminta on jaa ovat entisiä musiikin am- maa vuosittain. Turun lisäk- vuosikymmeniä ol- mattilaisia. Näiden kolmen- si olemme esiintyneet monil- lut yksi keskeisim- toista vuoden aikana orkesteria la paikkakunnilla eri puolilla Mpiä sotaveteraaniyhdistysten ovat johtaneet Pentti Porkka- Lounais-Suomea. Muun muas- harrastuksia. Sotaveteraanien la, Toivo Liesirova, Pertti Ra- sa Naantalin kylpylässä olemme mieskuorot ovat osaltaan vas- jasto sekä nykyisin Reijo Aho- soittaneet kuntoutettaville vete- tanneet maanlaajuisesti kuoro- la. Laulusolisteina esiintyvät raaneille ja muille vieraille tois- toiminnasta. Aulis Kotaviita ja Jukka Kytö- ta sataa konserttia. Vaativimpia, Vaikka sotaveteraanien pii- niemi. Allekirjoittanut toimii mutta mieluisimpia tilaisuuksia rissä on varmasti melko lailla orkesterin puheenjohtajana ja ovat olleet sotaveteraanien ja ve- soittotaitoisia, veteraaniorkes- useimpien esiintymistilaisuuk- teraaninaisten juhlatapahtumat Turun Sotaveteraanisoittajien uutta levyä saa Turun Sotavete- tereita sen sijaan on vain har- sien juontajana. Turun Konserttitalossa ja muu- raanitoimistosta os. Läntinen pitkäkatu 37, 20100 Turku, puhelin voilla paikkakunnilla eikä or- Soitinvalikoima on varsin allakin sekä soitot Turun kir- (02) 251 6870, faksi (02) 250 4542 tai orkesterin jäseniltä. Hinta kestereiden välistä vuorovai- monipuolinen: viulut, huilu, koissa. Kiitollista yleisöä olem- on 15 €. kutusta kuorojen tapaan liene klarinetit, trumpetit, alttosak- me saaneet viihdyttää monissa juuri lainkaan ollut. sofoni, tenorisaksofoni, harmo- turkulaisissa vanhusten palve- Tiettävästi Suomen suurin nikat, piano, mandoliini, kitara, lutaloissa. Orkesterimme jul- sotaveteraaniorkesteri toimii basso, rummut ja laulusolistit. kaisi äänilevyn vuonna 1990 ja Turussa. Turun Sotaveteraani- Kaikki soittavat tätä orkeste- seuraava levy on tätä kirjoitet- soittajat -orkesterin perustivat ria varten sovitetuista nuottis- taessa juuri tulossa. Parhaillaan vuonna 1993 seitsemän soitta- temmoista. Kokoonpanon mo- suunnitellaan Turun Sotavete- mista harrastavaa veteraania. nipuolisuus on mahdollistanut raanilaulajien ja Turun Sotave- Näistä on mukana toiminnassa myös monipuolisen ohjelmis- teraanisoittajien yhteiskonsert- Lääkäreiden kotikäynnit edelleen yksi, 88-vuotias Erkki ton, joka käsittää sota-ajan lau- tia ensi kevättalvella. Enne. Varsinaisia rintamave- lujen lisäksi vanhaa ja uudem- Olemme nähneet edessäm- pääkaupunkiseudulla. teraaneja on jäsenistössä vielä paa viihdemusiikkia. Tällä het- me tuhansia kasvoja suut hy- kahdeksan. Näiden lisäksi on kellä kaipaamme orkesteriin myssä tai silmät kyynelissä. Ajanvaraus 010 850 4743 lähes joka vuosi saatu mukaan lisää erityisesti viulunsoittajia Salintäyteisen yleisön suosio ”sotilaspoikia” eli veteraani- sekä sellistiä, muutkin nuotin- on kannustanut ja innostanut en tukija perinneyhdistyksen lukutaitoiset soittajat ovat ter- meitä yrittämään parhaamme jäseniä. Vahvuus tällä hetkellä vetulleita. ja itse uskomme onnistuneem- 25 soittajaa. Lähes kaikki ovat Olemme soittaneet noin tun- mekin. Nuoremmille soittajille musiikin harrastelijoita, vain nin konsertteja nelisensataa eli on ollut kunnia soittaa yhdessä kapellimestari ja kolme soitta- kolmisenkymmentä tapahtu- vanhojen veteraanien kanssa ja vanhemmat ovat voineet jatkaa harrastustaan orkesterissa, jota Täyden he ehkä eivät enää ilman nuo- Lahden Diakoniasäätiö rempia jaksaisi pitää toimin- palvelun nassa. Kaikki me yhdessä us- Sibeliuksenkatu 6 C, 15110 Lahti komme tuoneemme kuulijoille Memoria- Puh. (03) 813 211 muistoja menneiltä vuosikym- www.lahdendiakoniasaatio.fi meniltä. Yhtenä tärkeänä teh- hautaustoimistot tävänämme näemmekin sota- aikana harrastetun, soitetun Nouda veloituksetta ja lauletun musiikin pitämi- sen elävänä ihmisten muistis- ”Näin minä haluan” -vihkonen sa. Tavan takaa saamme kuulla johon voit kirjata ylös omia ”Tuota kappaletta en ole kuul- toiveitasi hautajaisjärjestelyistä. lutkaan sodan jälkeen!” Itselle meistä on ollut mieluista havai- ta, että vanhatkin miehet oppi- Lisätietoa: vat vielä jotakin uutta. www.memoria.fi www.betamet.fi Jukka Syrjänen 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 51

Hakkapeliittayhdistyksellä Tapio Ketosesta shakkimestari 80-vuotisjuhla jo seitsemännen kerran

aan vanhin maan- Juhlayleisö kuunteli seisaalleen uomen Sotaveteraanilii- eikä selvästi havaittavaa kave- tuli pisteillä 5,5 samoin ilman puolustuskilta Hak- nousten Rakuunasoittokunnan ton shakkimestaruustur- ruutta. häviötä Viron Dimitri Seisler, kapeliittayhdistys esittämän marssin. Kanslia- naus pelattiin 23.–27.10 Turnauksessa pelattiin vii- joka tällä kertaa oli ainoa ”Suo- Mry vietti toimintansa 80-vuo- päällikkö Kari Rimpi piti juh- SHyrylän varuskunnassa Tuusu- den päivän aikana seitsemän men-poika”. Saavutus ei ollut tisjuhlaa 6. marraskuuta Kus- lapuheen kiittäen yhdistystä lassa. Yleisjärjestäjänä oli Uu- kierrosta sveitsiläisjärjestel- yllättävä, sillä hänellä on aikai- taa Aadolfin ja Hakkapeliittain puolustusministeriön ja koko denmaan Sotaveteraanipiiri ry, mällä. Mestaruuden otti seitse- semmilta vuosilta useita toisia päivänä ravintola Ostrobotni- puolustushallinnon puolesta jonka ohjelmaan kuului muuta- männen kerran shakkimestari ja kolmansia sijoja. Pronssia sai alla Helsingissä. Juhlaan osal- monikymmenvuotisesta työstä kin kuin shakin peluuta. Ilmai- Tapio Ketonen häviöttömäl- Pentti Jalo, joka pääsi toisen listui runsaat 80 yhdistyksen maanpuolustuksen hyväksi. sen majoituksen ja ruokailun lä tuloksella 6/7. Hän oli jou- kerran mestaruusturnauksissa jäsentä seuralaisineen. Yhdistyksen kunniajäsenek- tarjosi Helsingin Ilmatorjunta- kosta ainoa, joka on osallistu- pronssipallille. Joukossa olleet Hämeen si kutsuttiin hakkapeliittaveli, rykmentti ja shakillisesta puo- nut kaikkiin pelattuihin mes- Ratsujääkäripataljoonan ko- suurlähettiläs Klaus Castrén lesta vastasi Järvenpään Shak- taruusturnauksiin. Toiseksi Timo Myry mentaja Aarne Kumpulainen ansioistaan yhdistyksen toi- kikerho, johon kuuluvat Uu- rouvineen ja Ratsumieskil- minnassa ja ratsuväen perin- denmaan sotaveteraanipiirin Tulokset: lan puheenjohtaja Jukka Elo- teiden tutkijana ja kirjoittaja- puheenjohtaja Heikki Talvela 1. Tapio Ketonen, Turku (1943) 6 maa, Smoolannin Husaarien na. Yhdistyksen muut kunnia- toiminnanjohtaja Jouko Mat- 2. Dimitri Seisler, Viro (1928) 5,5 puheenjohtaja eversti Björn jäsenet ovat Jaakko Havanto tila, Tuusulan Sotilaskotiyh- 3. Pentti Jalo, Helsinki (1801) 5 Svensson Ruotsista sekä Re- ja Esko Kosunen Puolustusmi- distyksen sisar Ritva Peevo, 4. Tauno Kiviharju, Karhula (1569) 4,5 serviratsastajien puheenjohtaja nisterin myöntämä Kilta-an- Esko Nuutilainen, Timo Myry 5. Erkki Tiippana, Hyvinkää (1467) 4 Juhani Kuisma kävivät terveh- siomitali ojennettiin hakkape- ja Helsingin IT-rykmentin yli- 6.-12. Kauko Alamäki, Toijala (1644), Yrjö Kilpi, Oulu (1569), Uuno Ris- timässä yhdistystä lämpimin liittaveli, kauppaneuvos Karl luutnantti Harri Sandqvist, ki, Helsinki (1749), Esko Rantala, Säkylä (1537), Esko Kröger, Kokemäki sanoin hyvästä yhteistyöstä Nordgrenille ja hakkapeliitta- joka vastasi kilpailutilojen ym. (1654), Leo Kanerva, Viiala (1580) ja Martti Taipale, Helsinki (1481) 3,5 kiittäen. Yhdistys sai vastaan- veli, optikko Alhard Eckstei- käytännön järjestelyistä. 13. Lauri Räisänen, Helsinki (1549) 3 ottaa Helsingin Ratsuväkisuo- nille Yhdistyksen plaketti puu- Mestaruusturnauksia on pe- 14. Arvi Kivivuori, Helsinki (1486) 2,5 jeluskunnan arvokkaan pie- alustalla ojennettiin hakkape- lattu vuodesta 1991. Nyt pelat- 15 Tapani Keto, Tuusula (1402) 1 noislipun. Tervehdyksen toi liittaveli, toimitusjohtaja Pauli tu oli liiton 15. turnaus, Hyry- Pikapeliturnauksen kolme parasta olivat Ketonen 10/11, myös Maanpuolustuskiltojen Mikkolalle, heraldikko Harri lässä jo toisen kerran. Edellisel- Seisler 10/11 (järjestys vertailulla) ja Alamäki 8,5/11. liiton puheenjohtaja Erkko Ka- Rantaselle ja hakkapeliittaveli, lä kerralla vuonna 2000 pelaajia Näytepelissä tuleva mestari kukistaa helposti pronssimitali- jander. sotakamreeri Mikko Selinille oli 30, nyt vain puolet siitä. Pe- miehen. Tavallisesti tarkalle ja sitkeälle Pentti Jalolle sattui huo- Yhdistyksen puheenjohta- tuestaan ja työstään yhdistyk- laajien määrä ymmärrettävästi no päivä, sillä avaus epäonnistui ja loppukin tuli yllättäen. ja Jaakko Valve tervehti juhla- sen historiikin ja 80-vuotisjuh- vähenee, ovathan nuorimmat- Tapio Ketonen - Pentti Jalo, sisilialainen puolustus seuraavi- yleisöä lausumalla ilonsa siitä, lan aikaansaamiseksi. kin sotaveteraanit jo iäkkäitä. ne siirtoineen: että juhlakutsua oli noudatet- Juhlan loppumarssin jälkeen Pelaajista nuorin oli nyt 80,5 1.e4 c5 2.Rf3 Rc6 3.d4 cxd4 4.Rxd4 e6 5.Le2 Rf6 6.Rxc6 bxc6 7.Rd2 Le7 tu runsaslukuisasti. Hän kertoi nautittiin juhlalounas perinne- vuotta ja vanhin juuri täyttä- 8.e5 Rd5 9.0-0 0-0 10.c4 Rf4 11.Re4 Rxe2 12.Dxe2 d5 13.exd6 Lf6 14.c5 yhdistyksen toiminnan jatku- musiikin, vilkkaan seurustelun nyt 86. Tarkka keski-ikä oli 82 Ld4 15.Le3 Lxe3 16.Dxe3 f5 17.Rd2 Df6 18.b3 a5 19.f4 La6 20.Tfe1 Tfe8 neen lähes koko ajan vireänä, ja yhdessäolon siivittämänä ja vuotta 10 kuukautta. Pelaaji- 21.Rf3 a4 22.Re5 Lb5 23.Dd2 Ted8 24.Dd4 h6 25.Rf3 Kf7 26.Re5 Kg8 paitsi luonnollisista syistä so- päätettiin perinteiseen tapaan en korkea ikä ei kuitenkaan es- 27.Te3 axb3 28.axb3 g5 29.Tee1 g4 30.Txa8 Txa8 31.Ta1 Td8 32.Ta7 Dh4 tavuosina 1939–1945 ja niiden Ratsuväen maljaan. tänyt rehtiä kamppailumieltä 33. Rf3 1-0 jälkeisinä vuosina, käynnisty- en uudelleen vilkkaana 1949. Jaakko Valve

Sotaveteraanit keskittyneinä shakkimestaruuskilpailuun Tuusulassa. Edessä oikealla Leo Kanerva, Juhlayleisöä Hakkapeliittayhdistyksen 80-vuotisjuhlassa Ostro- jonka aloitteesta Sotaveteraaniliiton shakkimestaruuskilpailut aloitettiin. Häntä vastaan pelaamas- botnian juhlasalissa. sa Erkki Tiippana Hyvinkäältä.

Sinituote Oy Erkylän kartano 50 05820 Hyvinkää 019-76000 ADC www.sini.fi 52 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Muistoja sota-ajalta Sotaveteraanin neljässä edellisessä numerossa julkaistiin man, kun hyvästelimme isää, ti ovat jääneet mieleen sekä isän telu ei ollut pelkkää ajanvietet- vuorollaan Sotaveteraaniliiton Naisjärjestön kirjoituskil- joka reppu selässä seisoi ovella. että äidin sisarusten vierailut. tä vaan tehtiin sellaista, mikä pailuun osallistuneita kirjoituksia aiheesta ”Kotirintaman Hänen katseensa kiersi tuttua Kirjeet kertovat myös välittä- oli tarpeellista ja mitä ei muu- elämää”. Lehtemme julkaisee tässä vielä yhden kirjoituk- tupaa kuin hetken näkymää si- misestä ja huolenpidosta. Su- ten saanut. Mielikuvitukselle sen, joka kuvailee joulun tunnelmia sodan aikana. simpäänsä tallentaen. Siinä ha- vun olemassaolo merkitsi sota- oli silloin käyttöä. Kun äiti osti lasimme isää ja itkimme pe- aikana äärettömän paljon. Nyt meille pukinkonttiin vesivärit, ”Isä rakas-! Joulurauhaa hu- seitsenvuotiaasta lähtien omiin lokkain aavistuksin. Alle kak- puhutaan verkostoista, silloin maalasi hän niillä ensin joulu- miskoon sinulle siellä vieraalla muistoihin mutta myös valo- sivuotias sisareni isän sylissä ne toimivat. pöytäliinan. maalla ne ikihongat. Lapset sa- kuviin ja vanhempieni vilk- ihmetteli, miksi te itkette. Äiti kirjoitti 1941 rintamal- novat, ettei joulu tunnu miltään kaaseen sota-aikaiseen kirjeen- Kirje isältä tyttösille. le: ”Kävi pukkikin. Tytöt sai kun ei isä ole kotona.” Näin äiti vaihtoon. Tietysti näistä asiois- Joulun odotusta ”Kahtokaapa tytöt, että ne leik- pikku vihot (huom. pieni vih- kirjoitti isälle rintamalle joulu- ta on perheessä myöhemmin Siitä se alkoi odottaminen. kikalut ovat ojennuksessa, kun ko oli vielä puolitettu), keitto- na 1941. myös keskusteltu. Talvisodan Odotettiin mitä kuuluu. Odo- joulupukki tulee. Se pukki kun kupit, makeisia. Minä sain la- Mielikuvani lapsuuden jou- syttyessä olin viisi ja puolivuo- tettiin kirjeitä ja niitä saatiin. on ylennetty täällä kertaushar- silautasia kaksi, pesupulveria. luista perustuvat ehkä kuusi-, tias. Muistan hyvin sen tunnel- Odotettiin isää lomalle. Odo- joituksissa vääpeliksi ja se vaa- Soosikarotin Iidalta. Pakkanen tettiin, että sota loppuisi. Odo- tii että kaikki pitää olla paikoil- on kova 28 astetta. Puut seisoo tettiin joulua. Mutta isä ei pääs- laan ja hyvässä kunnossa, ei juhla-asussa joka oksa huur- syt jouluksi kotiin. Mitä lapset pitkin lattiaa – sukset nurkkaa teessa, auringon valossa kimal- eivät vielä ymmärtäneet, sen vasten pystyssä. Ja sitten teijän taa kuin jalokivet” he vaistosivat. Mitenkä lapsil- pitää hakia ulkoa punaiset pos- Muistan hyvin helmet, jotta olisi jäänyt huomaamatta ai- ket, olla ulkona aina, kun äiti ka isä oli ostanut silloin pukin- kuisten pelko, huoli ja murheet. lupaa. Sitten minä tein sille pu- konttiin ja toi ne sisarelleni ja Isä, sedät ja tutut naapurin mie- kille valituksen, että siellä ei ole minulle sitten kun pääsi lomal- het olivat todellisessa vaarassa. joka kiikuttelee ja kantelee teitä. le. Koko Suomi oli vaarassa. Ihmi- Niin sano sen asian järjestyvän set elivät rukouksessa, niin me siten, että sinne enoille on an- Piparkakkuja jouluksi lapsetkin. – Suojele rakas Ju- nettu täältä määräys käyvä kii- isälle rintamalle mala isää. Anna isän säilyä ter- kuttamassa teitä. Ne kyllä tie- Äiti laittoi vähistäkin aineksis- veenä ja hengissä. Anna päästä tävät miten vilkkaasti määrä- ta maukasta ruokaa. Jokapäi- kotiin meidän luo. Anna rau- ystä on toteltava. Viijen tunnin väistä olivat kuoriperunat rus- ha maallemme. Lasten lapselli- sisään on matkustettava sinne kean jauhokastikkeen kanssa nen usko ja vilpittömät puheet Toivolaan mukana seuraavat tai ispinäpotut. Jouluksi yritet- antoivat vanhemmillekin voi- varusteet: talvikamppeet päällä tiin tietysti saada jotain parem- maa ja uskoa tulevaisuuteen. ja pastillipussi palton taskussa. paa sota-aikanakin. Kinkkua ei Perkkiön perhe jouluna 1941: Vasemmalta sisarusten äidillä Sii- Tämä näkyy äidin ja isän kir- Niin mukavasti ne nämä asiat meillä lapsuudessani koskaan rillä sylissään Aune. Keskellä tämän jutun kirjoittaja Sirkka ja is- jeistä. Lasten vuoksi oli kestet- järjestyy. Kyllähän täältä isäkin paistettu, vaikka sikakin kas- tumassa Maria. tävä. Me lapset autoimme äitiä tulee sitte kun opin porolla aje- vatettiin. Taloudenpito oli tar- voimiemme mukaan ja isä kan- lee eikä tiedä vaikka pukin mu- koissa käsissä. Mutta jouluna nusti kirjeissään kotijoukkoja. kana tulen. Terveisiä isältä lap- oli kyllä jonkinlaista lihapaistia Ensimmäisenä sotajouluna silleen – aina muistan teitä.” ja uunissa kypsyi maukas oh- isä oli rintamalla samoin aina- Isä eli silloinkin ajatuksissa raryynipuuro. Minusta tuntuu, kin 1941. Sotaan lähtö oli yllät- mukana vaikka pääsi lomalle että rusinasoppaa oli sota-ai- tänyt kaikki. Monen talon polt- vasta joulun jälkeen. Meillä ko- kanakin. Siihen aikaan liittyy topuut olivat metsässä, eikä ky- tona oli ikävä häntä. myös muisto äidin laittamasta lässä ollut miehiä halonajoon ja Elämä oli kaikin puolin vaa- lipeäkalasta. Kuivien kapaka- sotaan ne aikuiset hevosetkin timatonta. Kaikki oli kortilla lojen liottaminen piti aloittaa oli lähetetty. Talvi tuli aikaisin sota-aikana ja vielä kymmenen jo viikkoja ennen joulua. Pi- ja kovat pakkaset. Ei ihme, että vuotta sen päätyttyäkin. Mi- parkakkuja leivottiin ohra- ja isä rintamalta huolehti puun tään turhaa tai ylellistä ei han- ruisjauhoista. Niitä lähetettiin ajosta. Loppuvatko puut en- kittu eikä tainnut olla saata- myös isälle rintamalle jouluksi nen joulua? Isä neuvoi äitiä yk- vanakaan. Äiti yritti parhaansa ja muulloinkin. sityiskohtia myöten kotitöissä. mukaan laittaa lapsille joulua. Jouluksi hänelle lähetettiin Äiti pani hevosen aisoihin isän Pieni kuusi tuotiin tupaan, ko- myös saunavasta. Sieltä josta- ohjeiden mukaan ja metsästä risteet olivat kotitekoisia rep- kin hän kirjoitti: ”Täällä on saatiin polttopuita. Kova pak- pipaperiköynnöksiä. Paperista vietetty joulu ja nyt on menos- kanen ja vesipula aiheuttivat leikattiin enkeleitä Suomenlip- sa Tapani. Istun täällä kauniin sähkökatkoksen kylällämme purivi kuului varmaan jokai- vaaran kupeella Pohjolan pak- moneksi viikoksi. Äiti tuskai- sen kuuseen silloin, niin myös kasessa ja lumessa. Alkaa jo hä- li karbidilampun kanssa ja me meillä. Mummulan kuusessa märtyä ilta. Jouluna vietimme pelkäsimme sen räjähtävän. Se oli nauha, jossa oli kirjoitus ikimuistoiset hetket pommien karbidikin loppui juuri jouluksi, – Kunnia olkoon Jumalal- räjähdellessä” samoin lamppuöljy. Näytti tule- le korkeudessa ja maassa rauha Isä kirjoitti lähes joka päivä van aivan pimeä joulu. Uloshan ihmisille, joita kohtaan hänellä kotiin, kun se vain oli mahdol- ei saanut kyllä muutenkaan nä- on mielisuosio. lista ja kirjeitä ja paketteja lähti kyä valoa. Ikkunoissa piti olla Kynttilöitäkään ei saanut kotoa rintamalle. Kirjeenvaih- ne Molotohvin kartiinit. Mutta kaupasta. Muistan kun tehtiin to toimi myös suvun kesken. äidin sisko tuli jouluksi meille talikynttilöitä ja sain olla val- Olihan se ilonpäivä, kun ja toi tullessaan sitä öljyä. Muu- mistamassa niitä. Vartaisiin isä palasi rintamalta ja sota oli tenkin tädin tuleminen valaisi solmittiin pumpuliset sydän- ohi. Kirjoittajan isä Erkki Perkkiö (vasemmalla) ja saman ikätoverinsa elämää. Hän oli aina odotettu langat, kaksi aina samaan, ja Jani Pokela sodan aikana ”siellä jossain”. Haapavedeltä kotoisin vieras ja olikin meillä sota-ai- kastettiin kannussa sulassa ta- Sirkka Junttila ollut Pokela kaatui Ihantalassa 1944. kana viikkokausia. Lämpimäs- lissa välillä jäähdyttäen. Askar- Haapavesi 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 53

Linjojen jaloissa evakkotaipaleelle asteni pyynnöstä kirjoi- kiedottiin tukin ympäri. Hän tin oman 7-vuotiaana veti vyöstä meitä toisia, jotka kokemani ja pikkuveljeni roikuimme vyöstä kiinni pi- Levakkotaipaleen muistiin. Siitä täen tukin takana. Kun lopul- levisi tieto syntymäkuntani Jo- ta saavutimme rannan, kaikki hanneksen pitäjälehden kautta röyhtäilimme vettä, oksensim- jouluviikon 2005 Karjala-leh- me ja vajosimme syvään voi- teen. Nämä nähtyään Helsin- mattomuuteen… gin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Ilkka Malmberg kir- *** joitti asiasta tänä vuonna 3. ke- Paitani hiha reväistiin pitkän säkuuta ilmestyneessä lehdes- kepin päähän ja meidän poi- sään. Hänen kirjoituksensa kien piti lähteä keppi pystyssä herätti ihmisiä antamaan pa- eteenpäin Eldankajärven jää- lautetta. Moni puhelinsoitto ja tä laulaen niin kovaa kuin jak- kirjeet kertovat raskaista oma- soimme. Ei aikaakaan, kun kohtaisistakin kokemuksista – edessämme oli suomalaisia so- emme siis olleet ainoat evakko- tilaita aseineen. Sain vain sano- harhailijat. tuksi, että takana on vielä kak- Veljeni ei ole vielä tähän päi- si sotilasta, jotka meidät toivat. vään asti voinut hyväksyä seik- Sen jälkeen voimat loppuivat… kailuamme ja katoamistam- Äiti ja Rauno kotonaan Korpelassa ennen talvisotaa 1938. Emme tienneet, että mei- me vanhemmista. Hän oli sil- dät oli viety yksityiskotiin loin vasta 4-vuotias ja sodan Lappeenrantaan, jossa soti- kauhun, pommitusten nälän ja hakemaan tulleet SA:n autot Kaksi ryömivää sotilasta remman puutteessa. laslääkäri ja lotat meitä hoiti- epämääräisen ravinnon vuok- joutuivat tulituksen kohteeksi Joelta päin siltaamme lähestyy Ryömimme ilman vuoro- vat. (Lääkäri on nyt tunnistet- si matkalla kuumeisena ja kan- Aution kylässä, jossa Kev. Psto ojaa pitkin ryömien kaksi soti- kausien tajua eteenpäin. Kun tu K.J. Klemolaksi, joka oli jää- nettavana. Psykologit ovat sel- 1:n tykkimies Saanio kertoi pu- lasta. Sanon veljelleni, että nyt uupumus iskee, nukumme toi- nyt Lappeenrantaan sairaalan ventäneet minulle, että luon- dottaneensa 16 konetta. Paljon ei itketä, nuo eivät ole venäläi- sissamme kiinni, aivan soti- sieltä siirryttyä jo pois.) Heinä- to suojelee lasta hirveyksiltä ja suomalaisia oli jo kaatunut ja siä. Annamme tilannekuvauk- laiden kainalossa. Koko ajan kuun puolenvälin maissa mei- poistaa ne mielestä. jäänyt vangiksi (Rintala: Soti- sen ja alushousuistani revitään jonkun on tarkkana seuratta- dät oli pantu junaan suuntana Vanhempani olivat 1938 os- laiden äänet. Saari: Sotavangin heille sidettä. Saadessaan syö- va maastoa. Julmettu sodan Ulvila. Siellä meitä hoidettiin taneet oman tilan Viipurin tilitystä). Olimme jo osittain tävää repustamme, he lupaa- pauhu on koko ajan seuranam- kansakoulun eteisessä halko- maalaiskunnasta Ylä-Sommeen autojen lavoilla, kun hyökkäys vat viedä meidät vielä turvaan. me kunnes ei tunnuta päästä- laatikon päällä joitakin päiviä, Korpelan kylästä Korpelanjoen iski. Ryntäsimme muiden ta- Enää ei päästä suoraan Viipu- vän mihinkään suuntaan. So- kunnes sydämellinen invali- varrelta. Itse olin syntynyt 1937 paan veljeni kanssa lavalta suo- riin, vaan on tehtävä itään kou- tilaamme huomaavat vartio- dimies, Kaasmarkun Prehtin Johanneksen Kaijalan kylässä jaan minne ennätimme, äitim- katen ehkä pitkäkin kierros. miehen liikkuvan toistuvasti talon Huugo-isäntä, vei mei- isovanhempieni kotona. Mei- me hevosen kanssa suuntaan, Toinen sotilaista hiipii pihal- ympyräänsä. Toinen lähtee dät kotiinsa. Talon tytär An- tä vastapäätä joen toisella puo- minne sen turpa osoitti. lamme käyden leikkaamassa ryömimään kuin hiipivä kis- nikki vei minut aikanaan il- len olivat Johannes Virolaisen Kun pöly laskeutui ja paikal- kertomistamme eläimistä ison sapeto illan hämärään kunnes moittautumaan kouluun. Vasta maat. le jääneet uskaltautuivat isojen köntin lihaa, joka tungetaan tulee vauhdilla takaisin pyyh- syys-lokakuun vaihteessa äiti kivien takaa nousemaan kat- reppuuni kankaaseen käärit- kien käsiään sammaliin. Sitten ja mamma löysivät meidät. Tu- Suurhyökkäyksen aikaa kenneiden puiden seasta etsi- tynä. mennään niin kovaa kuin pääs- hannet kiitokset prehtiläisille ja Venäjän armeija aloitti jo ke- mään omiaan, nousin minäkin Alkaa väsyttävä ryömimi- tään, kunnes on heittäydyttävä silloisille opettajille. vättalvesta 1944 provokatori- veljeni kanssa. Mutta minne nen ojanpohjia pitkin aluksi maahan. Pian kuuluu laukauk- Tapauksia sinänsä ovat olleet set toimet mm siviilikohtei- äiti oli ampaissut. Olisiko äiti Korpelanjoen vartta ylöspäin. sia, on jatkettava pakoa. siirtyminen vihdoin omalle uuden, sisämaan kaupunkien lähtenyt meitä etsimään kotipi- Lentokoneiden ilmaantuessa delle kotitilalle, koulunkäyn- pommituksilla. Kun pommi- halta? Läksimme aika vauhtia 3 tekeydymme kuolleiksi. Taival Hankala veden ylitys nin mahdollisuudet, valmistu- koneet lähestyivät Viipuria, al- km:n matkan takaisin kotiim- jatkuu edeten ja perääntyen. Monen veden ylitys on hanka- minen virkaan, omaan perhee- koi Viipurin IT ”laulamaan”. me. Ei äitiä ollut sielläkään. Yöllä on sateista ja sumuista. laa. Teiden ylitykset ovat han- seen ja siihen ammattiin, joka Kotimme oli linnuntietä run- Eläimet oli ammuttu pihalle. Olemme märkiä. kalimpia. Paikoin hyökkäys- on johtanut jo eläkkeelle karja- saan viiden kilometrin päässä Samalla uusi pommituslai- Nälkään syömme pehmyt- vaunut käyvät tyhjäkäyntiä vie- laisvaimoni kanssa. kaupungin keskustasta. Suur- vue tulee kohdalle ja IT rytisee. tä ruohoa ja raakoja marjan al- ri vieressä sotilaiden istuessa Joka tapauksessa kiitos ja hyökkäys alkoi valmistelevalla Säntäämme alamäkeä pellon kuja. Puhdasta vettä ei voi etsiä, aterialla. Lentokoneiden laivu- kunnia kuuluvat kaikille Teille, hyökkäyksellä 9.6. ja 10.6. läh- reunaan vahvan haapalankku- on juotava mitä on edessä. On eet suuntasivat Viipuria kohti veteraanit ja lotat, jotka saitte ti divisioonien vyöry, joka lois- sillan alle, jossa monesti en- mussutettava raakaa lihaa. Jat- ja pian kevyemmin äänin ta- tuon punaisen vyöryn pysähty- tavista torjuntavoitoista huo- nenkin olimme tilannetta tii- kuva märkänä olo puistattaa. kaisin. Hevosen liha oli lopul- mään. Menetyksistä ja tuskas- limatta pani suomalaiset pe- railleet. Emme pääse sieltä läh- Veljeni posket helottavat kuuta hylättävä. Ilmestyi paiseita. ta huolimatta saamme tänään rääntymään. Venäläiset olivat temään tilanteen jatkuessa. Ilta meesta ja silmät harhailevat tie- Ripuli ei kysynyt aikaa eikä so- omassa maassa omine lakei- Viipurissa jo 20.6. etenee, pellonreunassa on lii- dostamatta mitään. pivaa hetkeä. Samaa jatkui pit- nemme rakentaa tätä päivää Iltapäivällä 18.6. sotilas toi kettä. Sotilaita menee reippaasti Pian eteemme ilmaantuu kään. ja tulevaisuutta. Tällä mielel- pihamme puuhun lapun, jos- Viipuria kohti, pian myös ryh- suuri sotilasreppu. Siitä leika- Kaukana näkyi suuri ve- lä haluan myös toimia Asikka- sa käskettiin iltakahdeksaan minä. Onneksi niitä ei tule tän- taan alakulmat pois. Pikkuveli sieste. Oikealla pauhasi jatku- lan Sotaveteraaneissa tukijäse- mennessä olla Viipurin toisella ne pelto-ojan sillan suuntaan. asetetaan reppuun jalat rei´istä va taistelu. Oli siirryttävä ylä- nenä. puolen. Aikuisten oli selvittävä Hämärtyy. Sillan lähellä on iso ulos roikkuen. Reppu keikkuu juoksulle turvallisemmalle alu- itse, lapset ja vanhukset kootta- lähde purkaen vettään valloit- milloin sotilaan vatsapuolella, eelle. Rannalla oli paksu tukki. Rauno Väntsi va Säiniön eteläpuolelle Aution tamamme sillan alitse vievää milloin selässä. Edessämme on Toinen miehistä valmisteli sitä kylään, mistä heidät armeijan ojaa pitkin joelle. Hörppääm- kuollut hevonen iso aukko kyl- vedenrajaan, toinen rukoili yli- autoilla evakuoidaan. me siitä vettä. Selässäni on rep- jessään. Entisen lihan loputtua tykselle onnistumista. Saappaat Suuret pommikonelaivueet pu, johon olen pannut alushou- leikataan lonkasta kimpale jo ja ylimääräiset vaatteet pantiin ja maataistelukoneet pieksivät sut, henkselit, kaksi leipää, voi- liukkaaksi muuttunutta lihaa, reppuun ja olkaimista t u k i ilmaa. Lapsia ja vanhuksiakin ta ja kangaspussiin suolaa. jota syömme suolan kanssa pa- ympärille. Toisen sotilaan vyö 54 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Kirjat Sotapropagandaa suomalaiseen tapaan ´Raisiolaisten sotatie 1939–1945´ ilmestyi

Lasse Lehtinen: Sodan- Maija Vitkalan kirjoittama 250- tu. Monien taistelupaikkakuva- käyntiä sanoin ja kuvin. sivuinen teos Raisiolaisten sota- usten lisäksi siinä on ainutlaa- Suomalainen sotapropa- tie ilmestyi itsenäisyyspäiväk- tuisia kertomuksia kaukopar- ganda 1939–1944. ISBN si. Tekijä on haastatellut Raision tiotoiminnasta, panssarijunasta, 951-0-32025-0. Porvoo seudulla asuvia sotiemme vete- rintamalottien työstä ym. Myös 2006. WSOY 271 sivua. raaneja, invalideja ja lottia hei- kolmen suojärveläisen siviili- dän sota-ajan kokemuksistaan. sotainvalidin kuvaukset Aunuk- Sota yllätti Helsingin olympia- Kirja on muistelmakoos- sen Interposolkan vankileirillä laisiin valmistuvat suomalaiset. te, kuvaus sodan todellisuudes- vietetystä ajasta ovat puhuttele- Toki pessimistinä pidetty marta aitona, sotiin osallistuneiden via. salkka Mannerheim oli jo vuo- kertomana sekä kunnianosoi- Kirjan hinta on 20 €. Raisi- sia varoitellut sen olevan tulos- tus niille, jotka sitkeästi itseään ossa sitä myyvät Raision kirja- sa. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi säästämättä puolustivat maa- kauppa ja Turun seudun osuus- 30.11.1939, ei propagandaa juu- tamme itsenäisyyden säilyttä- pankki, Naantalissa Kirjakaup- ri tarvittu kansallisen yksimie- miseksi. Kirjan tarkoituksena pa Birgitta. Postitse lähetettävät lisyyden saavuttamiseksi. Oli- Siiri Angerkoski ja Aku Korhonen kiertueella Kiestingin suunnal- on viestittää tuleville sukupol- tilaukset: Maija Vitkala, puh. han hyökkäyksen kohteena de- la elokuussa 1941. Koko kansan suosikeiksi he olivat nousseet jo ville, ettei isänmaamme vapaus (02) 438 7873 tai 050 357 0065 kolmekymmentäluvulla lukuisten elokuvarooliensa ansiosta. Jo mokraattinen ja vaurastunut ole itsestäänselvyys. tai sähköpostitse maija.vitkala@ talvisodan aikana Aku Korhonen oli ”Lapatossuna” osallistunut Suomi, jonka suomalaiset ko- huhujentorjuntataisteluun. Kirjan kuvitusta. SA-kuva. Ulkoasultaan isänmaallisen webinfo.fi kivat puolustamisen arvoiseksi. upea teos on runsaasti kuvitet- Toisaalta Stalinin suorittamat suuret pudistukset, Molotov– Armeijan puolella propagan- visioonaa. Rintamilla joukko- Ribbentrop -sopimus, Puolan dasta huolehti Päämajan tie- ja kävivät viihdyttämässä kier- kukistaminen ja jako, Baltian dotusosasto. Sen alaisena oli tueet joiden repertuaari vaihte- Suomalaisen SS-pataljoonan tukikohdat, Mainilan laukauk- yhdeksän tiedotus- eli TK - li haitarinsoitosta ja iskelmistä henkilökuvausta set sekä hyökkäyksen kera esitel- komppaniaa, jotka oli jaettu ar- aina ooppera- ja balettiesityksiin ty Otto-Wille Kuusisen hallitus meijakuntiin, meri- ja ilmavoi- saakka. Tauno Palo, Siiri Anger- nissa loivat pohjan taistelijan kertoivat selvää kieltään hyök- miin sekä kotijoukkoihin. Sivii- koski, Aku Korhonen, Joel Rin- taidoille. Puolen vuoden koulu- kääjän tavasta toimia. lipuolella Valtion tiedotuslaitos ne, Georg Malmsten ja lukemat- tuksen jälkeen pataljoona lähti Lasse Lehtisen teos Sodan- toimi hallituksen äänitorvena. tomat muut tekivät parhaansa itärintamalle Mills-joelle, myö- käyntiä sanoin ja kuvin kertoo Joukkoihin kohdistuva valistus- maanpuolustushengen nostatta- hemmin Kaukasiaan osallistuen värikkäästi sotiemme ajan tie- työ organisoitiin määräämällä misessa ja ylläpidossa. verisiin taisteluihin. Stalingra- dotustoiminnasta jonka johta- jokaiseen joukko-osastoon va- Lasse Lehtisen mainio- din suunnalla keväällä 1943 se vana periaatteena oli säilyttää listusupseeri, jota tehtävää hoita kirjaa lainaten lukija voi yh- irrotettiin ja kotiutettiin saman uskottavuus pitäytymällä tosi- ti yleensä oman toimensa ohella tyä toteamukseen: ”Voi perus- vuoden kesä-heinäkuussa 1943. asioissa. Pääpiirteissään siinä joku upseeri – monessa tapauk- tellusti sanoa, että myös pro- Ansaitun loman jälkeen soti- myös onnistuttiin. Valehtelu oli sessa sotilaspastori. pagandamiesten sota päättyi lasura jatkui Suomen armeijassa kiellettyä, mutta ei aina voinut Väestön mielialoja seuraa- torjuntavoittoon”. Erikseen on 1943—1945. totuuttakaan kertoa. Mihinkään maan, huhuja torjumaan ja asi- syytä mainita vielä teoksen hie- Veikko Elo ei käsittele kirjas- goebbelsiläiseen tai ehrenburgi- allista tietoa jakamaan perustet- no painoasu, onnistunut taitto saan niinkään käytyjä taisteluja, laiseen propagandaan ei meil- tiin koko maan kattava järjestö, ja hyvä kuvitus. vaan pataljoonan henkilöstöä. lä sorruttu. Kuvaavaa on, että jo jonka yhteenvetoraportit päätyi- Veikko Elo: Pantin lunasta- Siinä hän on tehnyt suurtyön. aivan jatkosodan alussa kiellet- vät maan johdolle. Pitkän ase- Antti Hannula jat, Karisto 2006, 2. painos, Taisteluissa heitä kaatui Saksan tiin radiossa ”joutava ryssitte- masodan aikana erityisesti elin- ISBN 10:952-5026-53-1. itärintamalla 256 ja Suomessa ly”. Huhtikuussa 1942 Päämajan tarvikkeiden saanti oli merkittä- lisäksi 113 eli yhteensä 369, vii- tiedotusosaston ohjeessa keho- vä mielialatekijä. Säännöstelyllä Professori Mauno Jokipiin pe- meiset Lapin sodassa. Haavoit- tettiin karttamaan vastustajan ja korttiannoksilla pyrittiin ta- rusteellisen SS-pataljoonaa kä- tuneita oli yli 800 – tappiot 1 407 järjestelmän aliarviointia ja ko- kaamaan tasa-arvoinen ruoka- Salaisen sittelevän tutkimuksen ohella miehen joukosta olivat raskaat. vin räikeää kielenkäyttöä. ”Rys- tarvikkeiden jakelu. Kaupunki- on mainittava insinööri Veikko Korkeatasoisesta joukosta kou- sä” sanaa ei suoraan kielletty, laisten – ja varsinkin kaupun- sodan Elon suomalaispataljoonaa kä- lutettiin mm. upseereiksi 1942— mutta sensuuri aloitti sen kar- kien työväestön – keskuudessa asiamies sittelevä vuosia kestänyt tutki- 1964 noin 300 vapaaehtoisesta. sinnan. Saman vuoden lopul- hämärämiesten hoitama mus- mustyö, josta nyt on julkaistu 2. Lähtiessään Saksaan 1941 he ta alkaen tuli mahdolliseksi jul- tan pörssin kauppa herätti kat- Pekka Turunen: Salaisen painos. Ensimmäinen 1993 il- kuvittelivat joutuvansa Wehr- kaista liittoutuneiden toimitta- keruutta. Vain se, jolla oli rahaa, sodan asiamies, Manner- mestynyt painos myytiin lop- machtiin (Saksan armeijaan). mia uutisia, joita toki oli voinut saattoi ostaa. heim-ristin ritari Paavo puun jo vuosia sitten. Jos Joki- Toisin kävi. Heidät liitettiin ns. koko sodan ajan esteettä kuun- Oma lukunsa oli sekä rinta- Suoranta, Ajatus Kirjat, pii onkin käsitellyt pataljoonaa Waffen SS-joukkoihin Wiking nella myös BBC:n lähetyksissä. malla että kotirintamalla mie- Gummerus 2006, kokonaisuutena, on Elo keskit- -divisioonaan. Käytännössä he Vähittäinen valmistautuminen lialoja kohentava viihdytystoi- ISBN 951-20-7066-9. tynyt kertomaan henkilöistä ja taistelivat armeijan tapaan sen Saksan tappioon aloitettiin tie- minta. Valtavan suosion saa- 319 sivua. Ovh. 36 €. heidän vaiheistaan 1941—1943 käskyjä noudattaen. Suomen dotustoiminnassa kohta Stalin- vuttivat radioidut asemiesillat, Saksan itärintamalla ja 1943— hallitus siunasi hankkeen. He gradin jälkeen. Oli edettävä va- heti ensimmäisestä Helsingin Kauppatieteiden tohtori Pekka 1944 Suomessa Suomen asevoi- toimivat suomalais-saksalaisen rovaisesti, sillä sekä elin- että Messuhallissa pidetystä alkaen. Turuselta ilmestynyt Salaisen mien sotilaina. yhteistyön panttina. Mihinkään sotatarvikkeissa olimme täysin Kaikkiaan niitä järjestettiin 125. sodan asiamies kertoo salaises- Kirjassaan Elo selvittää miksi sotarikoksiin he eivät syyllisty- riippuvaisia kanssasotijastam- Radiossa sanavalmiista ”Jahve- ta partiomiehestä, asekätkijästä, teki tämän teoksen sekä kertoo neet. Suomen valtionjohto taju- me. Koko ajan oli myös pidet- tista” ja hänen kirjelaatikostaan Stella Polaris-operaation valmis- missä ryhmässä ja milloin suo- si heidän asemansa täysin. Soti- tävä mielessä, että rauhan ensi- tuli suorastaan legendaarinen telijasta, Nato-maiden tieduste- malaisvapaaehtoiset lähtivät va- en jälkeen kaksi heistä toimi mi- sijainen edellytys oli rintaman huhujen torjuja ja tiedon jakaja. lijasta ja ”Pääesikunnan silmä- paaehtoisiksi Saksan armeijaan. nisterinä. kestäminen – vaihtoehtona olisi ”Jahvetin” alias Yrjö Kilpeläisen nä” Suezilla. Koulutuksen eri vaiheet Wienis- antautuminen ja miehitys. sanotaan vastanneen kahta di- sä, Stralsundissa ja Gross Bor- Tapio Skog 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 55

Veljeä ei jätetä

Parkanon Sotaveteraanit ry:ltä esille yhdistyksen vuosittaiset kauppa ja on tilattavissa Matti on yhdistyksensä 40-vuotisjuh- ja muut tapahtumat sen perus- Niemeltä puh (03) 448 1653 tai lavuoden merkeissä ilmestynyt tamisesta tähän vuoteen asti 040 516 3285 ja sähköpostitse Matti Niemen toimittama run- ajanmukaisessa järjestyksessä, [email protected] saasti kuvitettu historiikki Vel- samoin eri tehtävissä toimineet jeä ei jätetä. Parkanon Sotave- henkilöt. teraanit 1966—2006. Kirja tuo Kirjaa myy Parkanon kirja-

Mannerheim-linja – totta ja tarua

Nuorella itsenäisellä Suomel- sä sanomalehdissä, kirjallisuu- la oli kuitenkin vain rajalliset dessa, taiteessa, elokuvissa jne. taloudelliset resurssit eikä rahaa Mannerheim-linja sai venäläi- maanpuolustukseen liiennyt ko- sessä julkisuudessa niin suu- vin paljon. Talvisotaan mennes- ret mittasuhteet, että sitä pidet- sä oli sentään saatu aikaan yh- tiin jopa voimakkaampana kuin tenäinen puolustusasema Suo- keskieurooppalaisia Maginot- ja Kotimainen takuutuote menlahden Kyrönniemestä Siegfried-linjoja. Se, että neu- Toimitukset kotiin Summan kautta Taipaleeseen ja vostoarmeija pystyi murtamaan Laatokalle. Tämä puolustuslin- Mannerheim-linjan, oli venä- ja oli pituudeltaan noin 140 kilo- läisten asiantuntijoiden mukaan metriä ja siinä oli 606 kpl kk-pe- maailmanhistoriallisesti ainut- säkkeitä ja -korsuja sekä 804 kpl laatuista. majoituskorsuja. Tähän puolus- Sitten tuli sota Saksaa ja sen Antero Uitto – Carl-Fredrik tusasemaan kuului lisäksi vie- liittolaisia vastaan ja voitto siinä Geust: Mannerheim-linja lä satoja kilometrejä taisteluja sodassa oli kuitenkin mittasuh- – Talvisodan legenda yhdyshautoja sekä piikkilanka- teiltaan toista luokkaa kuin voit- Ajatus Kirjat, Gummerus panssarivaunuesteitä. to neuvostoliittolais-suomalai- Kustannus Oy, Jyväskylä Mannerheim-linja -nimitys sessa sodassa 1939 – 1940. Talvi- 2006, 223 s. syntyi vasta talvisodan aikana sota sai jäädä rajaselkkaukseksi. lähinnä ulkomaisten lehtimies- “Talvisodasta ja siihen liittyväs- ten toimesta ja se oli se linja, mi- Uusia tutkimustuloksia tä Mannerheim-linjasta on muo- hinkä venäläisten hyökkäys jou- Tekijät ovat päässeet käsiksi ai- dostunut lähes myytti Suomessa lukuussa 1939 pysähtyi. Rintama van uusiin venäläisiin lähteisiin ja myös maailmalla. Sodasta il- vakautettiin kuitenkin suurim- ja tuloksena on uskottava ja do- mestyy yhä säännöllisesti uusia maksi osaksi juuri sille linjalle, kumentoitu kuvaus siitä, mi- kirjoja, tieteellisiä tutkimuksia joka oli alun perin suunniteltu ten venäläisten onnistui murtaa SOTAVETERAANIT! sekä aiempien teosten uusinta- ja rakennettukin suomalaisten Suomen pääpuolustuslinja hel- KYSYKÄÄ EDULLISTA painoksia. Kansainvälisesti se pääpuolustusasemaksi. mikuun puolivälissä 1940 Kar- on kenties tunnetuin Suomen Mannerheim-linja tuli tu- jalan Kannaksella. Uutta tietoa RAHOITUSTA! sotahistoriallinen tapahtuma.” tuksi monelle talvisodan taiste- on sekin, että heti talvisodan Näin aloittavat kirjansa Carl- lijalle. Se murtui vasta 11.—12. jälkeen neuvostopropagandassa T:mi Kari.Matti Mäkinen Fredrik Geust ja Antero Uitto. helmikuuta 1940, kun venäläi- Suomesta saatua voittoa – joka Sivupellontie 14, 61600 Jalasjärvi Tämän luettuaan lukija ko- set pääsivät Summassa Lähteen todellisuudessa tuli Neuvosto- 0500-567 104, 06-456 1256 kee ahaa-elämyksen: todellakin, lohkolla läpimurtoon. Huonout- liitolle hyvin kalliiksi – pidettiin [email protected] niin paljon kuin Mannerheim- taan tai puuttuvan taistelutah- neuvostojulkisuudessa suuren- www.potkupyora.com linjasta on puhuttu ja kirjoitettu, don vuoksi linja ei murtunut; moisena urotekona ja osoituk- kokonaisesitystä siitä ei ole teh- venäläisten mies- ja materiaali- sena Stalinin ylivertaisista johta- ty. Geustin ja Uiton kirja korjaa ylivoima vain oli niin suuri, että janominaisuuksista. tämän puutteen, kertaheitolla ja se lopulta ratkaisi asian. Kirja on perusteos myös so- kunnolla. danjälkeiselle sukupolvelle, joka OULUNKYLÄN Talvisota venäläisessä tuntee vain käsitteen “Manner- Pääpuolustusasemasta julkisuudessa 1940—41 heim-linja”. Geust ja Uitto ovat KUNTOUTUSSAIRAALA Mannerheim-linjaksi Suomessa on tähän saakka ollut onnistuneet muuttamaan käsit- Käskynhaltijantie 5, 00640 Helsinki Kirjassa kuvataan Kannaksen se käsitys, että Neuvostoliitto ei teen todeksi; tällainen oli oikeas- Puh. (09) 752 712 linnoittamisen historia itsenäis- pitänyt talvisotaa “oikeana” soti Mannerheim-linja. Kirjassa tymisestä alkaen. Suomenhan tana, vaan kysymys oli rajaselk- on runsas, tekstiä havainnollis- Hyvät veteraanit! onnistui irtautua Neuvosto-Ve- kauksesta Suomen kanssa. Geust tava kuvitus ja paljon karttoja. näjästä ensimmäisen maailman- ja Uitto osoittavat kirjassaan Kun kirjan ulkoasu on edusta- Tulkaa saamaan veteraanien sodan tapahtumien seurauksena täsmällisesti venäläisiin lähtei- va, sen voi antaa myös lahjaksi * laitos- ja päiväkuntoutusta, yhteydenotot ja uudessa ja epävarmassa tilan- siin nojautuen, että talvisodasta, – sekä isille että pojille. Leena Pentinsaari, puh. (09) 7527 2026 tai teessa Suomi katsoi tarpeelliseksi neuvostoliittolais-suomalaisesta varmistaa itärajansa. Kannaksel- sodasta, vaiettiin vasta Saksan Esko Vuorisjärvi * avokuntoutusta, yhteydenotot la se merkitsi puolustuslaitteiden hyökättyä Neuvostoliittoon ke- Leena Pohjola, puh. (09) 7527 1039 suunnittelun ja rakentamisen säkuussa 1941. aloittamista jo 1920-luvun alku- Vuosina 1940—41 talvisota puolelta lähtien. oli näyttävästi esillä venäläisis- TERVETULOA! 56 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Kirjat Asiantuntevasti Unkarin Julkaisemattomia kuvia itärintamalta Jaatisen Lapin traagisista vaiheista John & Ljubica Erickson: kiä puolin ja toisin; erään arvi- sodan kolmas Itärintama 1941—1945 on mukaan tässä kamppailussa Reima T. A. Luoto: Unkari maailmansodan päätösvaiheis- valokuvina. Karisto 2006. menetti henkensä noin 20 mil- Pekka Jaatinen: Tie Sturm- 1956. Fenix-kustannus ta aina kansannousuun (ja siitä 256 s. joonaa neuvostoliittolaista ja 10 bockiin. Johnny Kniga 2006. 216 s. eteenkinpäin) voi lukija seurata miljoonaa saksalaista. Kustannus 2006. 362 s. kuin jännitysnäytelmää. Yllättä- Toisen maailmansodan suurim- Teokseen on asiantuntija- Unkarin kansannoususta tuli vätkin käänteet seuraavat toisi- man sotanäyttämön – itärinta- tekstit kirjoittanut vuonna 2002 Pekka Jaatisen romaani Tie tänä vuonna kuluneeksi 50 aan - kansannousun varovaisen man – tapahtumista on julkais- kuollut professori John Erick- Sturmbockiin kuvaa Lapin so- vuotta. Aihe huomioitiin laajasti alun toiveikkuudesta aina sen tu suomeksi uusi valokuvateos, son. Hän toimitti vuonna 2001 taa läntisessä Lapissa, Ruotsin eri viestimissä, ja siitä on kirjoit- katkeraan ja julmaan loppuun johon on koottu pääosin län- englanniksi ilmestyneen teok- rajan läheisyydessä. Tapahtumia tanut kirjan myös kokenut Un- asti. Lukija saa selvän kuvan sii- nessä aiemmin julkaisematto- sen yhdessä vaimonsa Ljubican tarkastellaan väliin suomalais- karin-asiantuntija Reima T. A. tä, miten unkarilaiset petettiin mia kuvia yhteensä noin 300. kanssa. Erickson oli Saksan ja ten, väliin saksalaisten näkökul- Luoto, joka oli mukana avusta- paitsi idästä - ainakin eräiden Kyseessä oli tiettävästi maail- Neuvostoliiton väliseen taiste- masta. Romaania varten on teh- massa heimoveljiämme jo vuon- tulkintojen mukaan - myös län- manhistorian suurin aseelli- luun erikoistunut sotahistorian ty paljon taustaselvityksiä, mikä na 1956 ja joka on siitä alkaen nestä. Kirja herättää monia aja- nen yhteenotto, johon Suomen- professori Edinburghin yliopis- luo teokseen dokumentaristista tiiviisti seurannut maan tapah- tuksia, ehkä ennen muuta sii- kin rintama osaltaan kytkeytyi. tossa, ja hänellä oli harvinais- tunnelmaa. Kyseessä on kolmas tumia. Kirja on asiantuntevasti tä, miten samanlainen oman Suomea tosin käsitellään teok- laatuisia yhteyksiä neuvostoliit- osa Jaatisen kirjoittamaan La- ja jopa vetävästi kirjoitettu; Un- maammekin kohtalo olisi voi- sessa hyvin suppeasti - pääpai- tolaisiin arkistolähteisiin. Hän pin sota -sarjaan. Kaksi edellistä karin traagisia vaiheita toisen nut olla. no on Saksan ja Neuvostoliiton kirjoitti lukuisia muitakin teok- osaa ovat 2005 ilmestynyt Uhri- välisessä kamppailussa, joka ky- sia itärintaman taisteluista. valkeat, jossa kuvataan Rovanie- ***** syi valtavan määrän ihmishen- men hävitystä, sekä vuonna 2004 ilmestynyt Viimeiseen patruu- Sivussa pysyttäytynyt Eva Braun ***** naan, jonka tapahtumat liittyvät Tornion maihinnousuun. Angela Lambert: ottamatta – ei ollut eikä tapah- Kymenlaakson vireä 40-vuotias Eva Braunin elämä. tunut juuri mitään historian- ***** WSOY 2006. 579 s. tutkimuksen kannalta merkil- Erkki Vitikainen: Kymen- Kymenlaakson piiri on iäl- le pantavaa sinänsä. Häntä eivät laakson Sotaveteraanipiiri tään Sotaveteraaniliiton kolmas- sessä käyttäytymisessä, joka oli Eva Braunista ei ole kirjoitet- kiinnostaneet maailmanhistori- r.y. 1966—2006. Korian toista. Kymenlaaksossa edettiin ainakin osittain pakon sanele- tu paljon. Nyt suomeksi ilmes- alliset tapahtumat eikä politiik- Kirjapaino Alanko Ky 2006. siinä mielessä ripeästi ja ”kerta- ma, ja radikaalinuorten kisälli- tynyt Angela Lambertin teos ka, vaan hän eli melko suojattua 240 s. rysäyksellä”, että kun alueen en- laulujen huumassa meistä pyrit- on tiettävästi vasta toinen hä- elämää Etelä-Saksassa melkein simmäinen sotaveteraaniyhdis- tiin tekemään – jos ei rikollisia, nestä kirjoitettu kokonaiskuva- sodan päättymiseen asti. Kymenlaakson sotaveteraanipii- tys perustettiin 20.4.1966 Kou- niin ainakin ”nenästävedettyjä”, us, joka sekin perustuu paljolti Myöskään aikalaisia ei enää rin 40-vuotishistoria on kirjoi- volaan, piiri päätettiin perustaa historiikissa todetaan, ”emme spekulaatioille. Osasyynä – el- ole juuri elossa hänestä kerto- tettu haasteellisesti vuosi vuo- jo noin kuukautta myöhemmin ehkä olisi jaksaneetkaan, jollei jopa pääsyynä – aiheen tut- massa. Siten tekijä nojautuu delta etenevään kronologiseen neljän tuolloisen yhdistyksen lemme olisi tunteneet, että kan- kimattomuuteen voikin maini- työssään paljolti spekulaatioihin, tyyliin, ja vaikka voisi kuvitel- voimin. Tiettävästi piiri perus- san syvät rivit arvostivat meitä.” ta sen, ettei lähdemateriaalia ole jotka hän perustaa oman Saksas- la, että tällainen lähestymista- tettiin Vapaussoturien Huolto- Piiriin saatiin kuitenkin jo en- erityisemmin säilynyt. Kuten te- sa syntyneen isoäitinsä nuoruu- pa tuottaisi paljon vaikeuksia, säätiön aloitteesta, ja perusta- simmäisenä vuonna perustet- kijä toteaa, ”alkuperäisten läh- denkokemuksiin. Rinnastus pe- Kymenlaakson piirihistoriikin miskokouksessa oli mukana lii- tua kahdeksan yhdistystä. Loput teiden niukkuus on osaksi syy- rustellaan samalla syntymävuo- kohdalla lopputulos on varsin ton tuolloinen toiminnanjohtaja perustettiin seuraavana vuonna, nä siihen, ettei Eva Braunista ole della (1912) ja samantyyppisellä onnistunut. Toimintaa ja tapah- Aarne Kesänen, joka kiersi maa- jolloin sotaveteraaniyhdistysten kirjoitettu elämäkertoja”. Eräi- perhetaustalla. Koska Eva Brau- tumia seurataan monipuolises- ta muutoinkin ahkeraan 1960- verkko tuli Kymenlaaksossakin tä valokuvia, filmejä ja pientä nista tekee kiinnostavan lähinnä ti aina perustamisajoista näihin luvun jälkipuoliskolla sotavete- koko alueen kattavaksi. Nyky- päiväkirjaa lukuun ottamatta ei hänen asemansa Hitlerin rinnal- päiviin asti. Lopussa on erillinen raaniyhdistyksiä ja -piirejä pe- ään Kymenlaakson piirissä toi- paljon mitään ole käytettävis- la (taustalla), teoksessa esitellään katsaus piirin naistoimikunnan rustamassa. mii edelleen 14 vireää sotavete- sä (tai ollut olemassakaan). Tätä ja kerrataan myös 1920 – 1930- historiaan. Ennen tilastoliitettä Yhdistysten perustamista raaniyhdistystä. selittää ja tähän liittyy kääntä- lukujen Saksan yleistä historiaa, esitellään myös alueen kunkin vaikeutti aikanaan naapurilii- en se, että Eva Braunin elämässä ja pohdiskellaan maassa tuolloin sotaveteraaniyhdistyksen osalta ton painostus ja eräät poliitti- Kirja-arviot: – hänen erikoista mutta samalla tapahtunutta yleisemminkin. perustiedot osoitteineen ja mui- set kysymykset. ”Valtakunnan Kaarle Sulamaa epävirallista asemaansa lukuun ne yhteystietoineen. johdon Neuvostoliitto-myöntei-

Konekorjaamo Pro-Vuokraus Oy Riikonen Oy Joensuu Joensuu

Kuljetusliike Espoon Hanskitrans Ky Alavus Selkämaa Oy Lattiapoinnoite Oy Alavus Espoo 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 57

Kannaksen murtumaton lukko

Pekka Hintikka toim: Kan- taitaa nykyisin kiihtyvällä vauh- on I/KTR 15 ja sen komentajana naksen murtumaton lukko. dilla syntyä leegio erinomaisia oli everstiluutnantti Urho Me- Jatkosodan 2. Divisioonan ja todellisuuspohjaisia teoksia, renheimo. Siitä nimi Meren pat- veteraanit muistelevat, jotka perustuvat lähteisiin ja ai- teristo. WSOY 2005. Sivuja 259, kalaisten muistoihin. Ne sisältä- Teoksen 5. luku ”Ratkaisu- kuvia, karttaliite, vät myös tarvittavat hakemistot, taistelu Kannaksella” on kovaa henkilöhakemisto. kartat, kuvat ja piirrokset. luettavaa. Se osoittaa veteraani- ISBN 951-0-30455-7. Tällainen teos on Pekka Hin- en muistaman mukaan, että ko- tikan toimittama ”Kannaksen vimmat taistelut käytiin ensin Kun sotiemme viralliset histo- murtumaton lukko” eli 2. Divi- pääasemasta, sitten Siiranmäes- riat ovat yleensä sisällöltään var sioonan veteraanien muistikuvat tä ja lopuksi Vuosalmesta, min- sin kuivakasta luettavaa ja myös nimenomaan jatkosodan vuo- ne neuvostovyöry pysäytettiin uudemmasta tutkimuksesta sista. Kirjan rakenne muistuttaa kesän 1944 armottomissa yh- jäljessä, niiden rinnalle on tul- Matti Koskimaan ”Tyrjän ryk- teenotoissa. Niin se on, etteivät lut joukko yksityisten henkilöi- menttiä” ja ”Murtajan tykistöä”, kuivat historiat kerro kaikkea ta- den ja tutkijoiden laatimia esi- joskin eroja on. Molemmat mai- pahtunutta jopa niiden kauheu- tyksiä sodistamme. En kuiten- nitut sekä tämä teos sisältävät den vuoksi. Veteraanit ovat oi- kaan tarkoita sitä, että viralliset useita mukana olleiden muisti- keat henkilöt niistä kertomaan. historiamme sodista olisivat jol- kuvia sota-ajalta, joita sitoo toi- Oikeat miehet ja oikeat johtajat lain tavalla niukkasanaisia ja siinsa toimittajan laatimat si- saavat tässäkin teoksessa ansait- joitakin asioita kertomatta jät- dostekstit, jotka luvalla sanoen semansa ei ehkä kunnian, mut- täviä. Ne vain keskittyvät pää- ovat lyhyissä muodoissaan nau- ta arvostuksen ja tunnustuksen tapahtumiin sotien kulusta, jo- tittavaa lukemista. Aika vähän toiminnastaan. Muistelijat eivät ten jotkut tärkeätkin yksittäiset Hintikka käyttää joukko-osas- kehu itseään, vaan antavat ke- tapahtumat, joilla on ollut mer- tojen nimiä ja aikamääriä, jos- hunsa kavereilleen. Silloinkaan kitystä sotien kokonaiskulkuun, kin niitäkin on sen asian selvit- ei kaveria jätetty. Suomalainen ovat saattaneet jäädä tai on jä- tämiseksi, missä ollaan ja min- sotilas tulee esille vakaana isän- tetty pois. Ei ole haluttu tehdä ne mennään. Oman piristävän maansa puolustajana, tinkimät- mammuttiteoksia, joita ei sit- osuutensa antaa rintamalehti tömänä velvollisuudentunnos- ten jaksettaisi lukea. Ne ovatkin ”Perussuunta”, Meren patteris- saan. ensi sijassa hakuteoksia. Niitä ton julkaisu toukokuusta 1942 täydentämään on sittemmin ja huhtikuuhun 1944. Patteristo Anssi Vuorenmaa

Sotahistoriallinen aikakauskirja n:o 25 ilmestyi

Suomen Sotahistoriallisen Seu- nootteja ja Suomen ulkoministe- Filosofian tohtori Kari Selén ran ja Sotamuseon yhteistä ai- riö Neuvostoliitolle, koska ei tien- on tutkinut sotamarsalkka kakauskirjaa on julkaistu vuo- nyt, että koneet olivat omia. Mannerheimin erikoislaatuista desta 1980 alkaen. Uudessa aika- Filosofian maisteri Hen- asemaa kolmessa eri tehtävässä kauskirjassa yhdeksän artikkelia rik Tala selvittää artikkelis- talvisodan ja välirauhan aikana, englanninkielisine referaattei- saan Ranskan sotilasoperaatio- jolloin hän oli puolustusneuvos- neen kattaa 344 tekstisivua. Kir- hanketta Petsamoon talviso- ton puheenjohtaja, puolustus- joittajista seitsemän on väitelleitä dan aikana. Tutkimus paljastaa, voimain komentaja ja ylipääl- ja kaksi tekee väitöstutkimusta. kuinka heikot lähtökohdat ja likkö. Mannerheimin arvovalta Filosofian maisteri Juho Ko- mahdollisuudet Ranskan ase- teki poikkeukselliset järjestelyt takallio on tutkinut Suomen ja voimilla oli konkreettisen avun mahdollisiksi ilman suurempia Ison-Britannian tiedusteluyh- antamiseen Suomelle, vaikka ongelmia ja soraääniä. teistyötä 1918—1920, jolloin yh- pyrkimystä oli. Emeritus professori Mauno teinen kiinnostuksen kohde oli Filosofian tohtori Pasi Tuu- Jokipiin ja sotahistorian profes- Neuvosto-Venäjä. Sotilaallinen nainen käsittelee kapteeni Alpo sori Ohto Mannisen yhteisessä yhteistyö brittien kanssa oli hy- K. Marttisen roolia eversti Hjal- artikkelissa selvitetään tiukasti vin tiivistä. mar Siilasvuon esikuntapääl- arkistolähteisiin viitaten Saksan Sotatieteiden tohtori Aar- likkönä talvisodan menestyk- ja Suomen erilaiset sotilaalliset ni Lehti on selvittänyt meriso- sellisissä torjuntataisteluissa. ja poliittiset tavoitteet Lenin- dan strategioita Suomenlahdella Marttisen toimintatapa esikun- gradin saarrossa. Tutkimukses- 1919—1939. Merialue kiinnosti tapäällikkönä oli poikkeukselli- sa kiistetään perustellen eräiden maailmansotien välisenä aikana nen. Mielenkiintoinen kysymys venäläistutkijoiden väitteet suo- Suomen ohella Neuvostoliittoa, onkin, kumman ansiota Suo- malaisten aktiivisesta osallistu- Saksaa, Ruotsia ja Viroa. mussalmen—Raatteen ja Kuh- misesta Leningradin piirityk- Suomen lentojoukkojen ilma- mon voitot oikein olivat. seen. Leningradin siviiliväes- kuvauslentoja Neuvostoliiton alu- Filosofian tohtori Tomi Mer- tön kohtalo tuotti suuria pulmia eelle ennen talvisotaa tutkinut il- tanen selvittää, mitä useimmille myös saksalaisille. masotahistorioitsija Carl-Fredrik oudot lyhenteet SAT ja VIA so- Geust kirjoittaa salaisista tiedus- tiemme aikana tarkoittivat. Kun telulennoista huhti—elokuussa nykyään puhutaan psykologi- 1939. Ilmakuvauskalusto saatiin sesta sodankäynnistä, voidaan Saksasta. Neuvostoliitto lähetti il- todeta, että on sitä harrastettu matilan loukkauksista Suomelle meilläkin. 58 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Kirjat Kartan kehitys sodassa ja rauhassa

sori Ulla Ehrensvärdin kirjoitta- nittelussa korostetaan menneis- vulla jKr Ensimmäinen painet- EU:ta ja globalisaatiota. 1600-lu- ma Pohjolan kartan historia on tä virheistä opiksi ottamista. Pa- tu kartta julkaistiin 1482 vielä vun eurooppalaisille sotajoukot, ilmestynyt ruotsin-, englannin neutumalla viime vuosisadan Ptolemaioksen asteverkolle. kupari, rauta, terva ja kapakala ja suomenkielisinä painoksi- sotien ja rauhanajan tapahtumi- Viikinkien 600-luvulta läh- olivat Pohjolan tunnusmerkke- na. Ruotsin kuninkaallisen kir- en ohella aikaisempien vuosisa- tien jättämät jalanjäljet näkyvät jä. 1700-luvulla luonnontieteet jaston karttaosaston ja Ruotsin tojen tapahtumaketjuihin voi- Pohjolassa edelleen elävässä pe- saivat sijaa kansojen keskuudes- valtionarkiston pitkäaikainen daan täydentää kuvaa mm. siitä rinteessä. Saksalaisella Hansal- sa. johtaja on löytänyt unohtunei- miten lopulta päädyttiin ensim- la oli vahvat asemat 1200-luvul- Kirjaa saa kirjakaupoista sekä ta aarteita ulkomaisten arkisto- mäiseen ja toiseen maailmanso- la Itämerellä ja Pohjois-Atlantil- John Nurmisen Säätiöstä, puh jen kätköistä, tulkinnut uudel- taan. la. Konstanzin kirkolliskokous 010 545 2436, www.johnnur- leen karttojen sisältöä, jäljittä- Kirjan huomattava ansio on, 1414—1418 paalutti kristinus- misensaatio.fi nyt kartantekijöitä ja paljastanut että se kuvaillessaan historian kon perustaa Pohjolaan. Ruot- tuntemattomia yhteyksiä. eri osa-alueiden, yhteiskunnal- sin kuninkaiden suurvaltau- Markku Rämö Hakuteoksena, yleissivistävä- listen ja sotatapahtumien sekä nelman aikana kartta muuttui Ulla Ehrensvärd: Pohjolan nä ja inspiroivana oppikirjana ja maailmankäsitysten kehitystä sotasalaisuuksina varjelluksi Kartan historiaa esittelevä kartan historia – myyteistä kuvitukseltaan paljon puhuva- tulee valaisseeksi näiden keski- propagandavälineeksi 1500— Pohjola piirtyy kartalle -näyt- todellisuuteen, John Nur- na teos saanee monet nuoret ja näisiä syy- ja seuraussuhteita. 1600-luvuilla. Uusina sotilasar- tely on avoinna Sederholmin tamisen säätiö 2006, päätoi- varttuneetkin tutustumaan vii- Kartat kuvateksteineen auttavat voina 30-vuotisen sodan aikai- lossa Helsingissä 25. helmikuuta mittaja Erik Båsk, käännös meisimpiä sotiamme edeltäviin omalta osaltaan lukijaa hahmot- sille leirimestareille annettiin asti ke–su klo 11–17, os. Aleksan- Jorma Könönen ja Anna aikoihin – kehyksiin jotka ovat tamaan laajempia kokonaisuuk- päämajoitusmestarin arvoni- terinkatu 16–18. 25. Näyttely Sjöström / kuvatekstit. muovanneet myös omaa aika- sia. mi ja sotilastehtävissä olevia ra- lähtee 1400-luvun myyttisistä 378 sivua, 208 kuvaa. kauttamme. Uusien elinaluei- Teoreettisen perustan pai- kennusmestareita alettiin kut- ajoista päättyen nykyaikaiseen Hinta 54,90 €. den, taloudellisen ja muun val- kanmääritysten siirtämiseksi sua insinööreiksi. Sotalaivasto ja gps-satelliittipaikannukseen. Il- ISBN 952-9745-19-2 lan tavoittelu sotineen on lei- asteverkolle pituus- ja leveysas- kauppalaivasto olivat toisistaan maisia yleisöluentoja keskiviik- mannut ihmisen toimia kautta teiden avulla laati Klaudios Pto- riippuvaisia. koisin. Tukholmalaisen kunniaprofes- historian. Tulevaisuuden suun- lemaios Alexandriassa 150-lu- Rajoja avarrettiin jo ennen

Sotasyyllisyyden asiakirjat Arkistojen jännitystä

Dosentti Hannu Rautkallio on on lyhyitä muistiinpanoja, jot- toimittanut varsin kattavan ja kut perusteellisia selvityksiä tai jännittävän asiakirjakokoelman suunnitelmia. Kuin jännityskir- Suomen sotasyyllisyyskysymyk- jassa ikään edetään kohti oikeu- sestä. Tavoitteena on antaa lu- denkäyntiä ja tuomioita. Kirjan kijoille itselleen mahdollisuus päähenkilöiksi nousevat päämi- muodostaa käsityksensä ja tehdä nisteri J.K. Paasikivi, kenraali- * Bussi ja junamatkat johtopäätöksensä lähihistoriam- eversti Andrei Zhdanov ja taus- * Viisumit Venäjälle * Hotellipaketit me vieläkin osin kiistanalaises- tavaikuttajana Urho Kekkonen. * Tilausajot ta kysymyksestä. Rautkallio on Paasikivi osoittaa näinä vai-

Aninkaistenkatu 12 , 20100 TURKU KULJETUKSET HOITAA tässä lähes 700-sivuisessa teok- keina vuosina suuruutensa. Hän Siamac Oy Puh. (02) 2504 655 sessa vain johdattelija. Näin hä- ottaa itse vastuun tilanteissa, jot- kobson on saanut talvisodan ja +358 400 332 001,fax (02) 2504 775 nen ja lukijan mahdolliset mie- ka olivat hänelle epämieluisia ja jatkosodan tappioluvut, mutta www.turunnevatours.fi [email protected] www.julialines.fi lipide-erot eivät pääse synnyttä- vaikeita. Samoin teki presidentti korjattakoon kirjassa esitetyt vi- mään kiistoja. Arkistolähteiden Risto Ryti sodan ankarina vuo- rallisiksi tiedoiksi. Talvisodas- kirjoittajat puolestaan eivät ole sina ja sotasyyllisyysoikeuden- sa suomalaisia sotilaita kaatui, enää vastaamassa mielipiteis- käynnin pääsyytettynä. kuoli haavoihinsa, jäi kentälle, JaPi - Matkat tään. Lukijalla on täysi valta aja- Hannu Rautkallio on apu- katosi ja julistettiin kuolleiksi, Aunus ja Maaselän kannas tella itsenäisesti. laisineen tehnyt lyhyessä ajas- kuoli sotavankeudessa tai kuo- 24.-27.5., 14.-17.6., 16.-19.7. 4 pv 369 Kun lukija saa käteensä Raut- sa valtavan työn. Kun osa asia- li muusta kuin suoranaisesti so- Laatokan kierros kallion toimittaman teoksen, kirjoista on kirjoitettu käsin, dasta johtuvasta syystä yhteensä 13.-16.8. 4 pv 369 tulee pelokas ajatus, jaksanko- usein persoonallisella käsialalla 25 904 miestä. Viipurin saaret han minä käydä sitä läpi tai jopa ja vieraalla kielellä, tekstin saat- Jatkosodassa vastaava luku oli 13.-15.7., 3.-5.8. 3 pv 329 lukea sen. Tähän arkuuteen ei taminen suomalaisen lukijan 63 204 miestä ja Lapin sodassa Karjalan Kannas ole mitään syytä. Jo toimittajan ulottuviin on vaatinut syvällis- 2 872 miestä. Yhteensä siis kaa- 6.-8.7., 20.-22.7., 3.-5.8. 3 pv 299 esipuhe ja Max Jakobsonin joh- tä paneutumista. Rautkallio on tuneita oli 93 563 miestä. Lukui- Talvisodan ihme 3.-5.6., 9.-11.7. 3 pv 299 danto, ”Poliittinen torjuntavoit- aikaisemmilla tutkimuksillaan hin sisältyy 383 naista. JR8, Tuntemattoman sotilaan jalanjäljillä to”, tempaavat lukijan mukaan- saanut vastaanottaa kirpeätäkin Itsenäisen Suomen lähi- 30.7.-2.8., 23.-26.8. 4 pv 369 sa. Mitä pitemmälle hän pääsee, kritiikkiä, hän kun ei salaa mie- historiasta kiinnostuneille ”So- Uhtua – Kiestinki - Kostamus sitä kiinnostavammaksi matka lipiteitään aroistakaan asioista. tasyyllisyyden asiakirjat” avaa 23.-27.7. 5 pv 399 sotasyyllisyyskysymyksen pa- Nyt kritiikin kohteeksi joutuvat uusia näköaloja. Se auttaa meitä rissa tulee. monet sodan jälkeisen Suomen nuorempia sijoittamaan vaaran Hintaan sis. kuljetus, majoitus, viisumi, puolihoito ja sotahistorianoppaan palvelut. ”Sotasyyllisyyden asiakirjat” oikeassa olijat. vuosien sankarit ansaitsemal- JaPi-matkat on erikoistunut sotahistorian matkoihin. koostuu 203 asiakirjasta, jotka on Jokaisessa kirjaesittelyssä on leen paikalle. www.japi-matkat.fi ajallisesti ryhmitetty yhdeksään- oltava hieman kritiikkiäkin. En e-mail: [email protected] Matti Lukkari puh/fax: 05 35593 65 toista lukuun. Osa asiakirjoista tiedä, mistä arvostettu Max Ja- 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 59

Asianajotoimisto Bitrac Oy Espoo Ansien Trading Oy Bergholm Oy Espoo www.bitrac.fi Espoo Puh. 09 - 522 966

Market-Visio Oy EL-Flex Oy HYVÄÄ JOULUA Espoo Espoo

Espoon Tibnor Oy Sun Chemical Oy Sähköasennus Ky Espoo Espoo Espoo

Forssan Betoni Oy Forssan Traktorihuolto Forssa Kirvestyö Ky Liuska Ky www.forssanbetoni.fi Forssa Haapajärvi

Kuorma-autoilija Rakennuspalvelu T:mi S.Rinne Jari Niinivaara Juntunen Ky Siivous ja Saneeraus Halikko Hankasalmi Hanko

Kuljetus Ulefosnv Oy Heinolan Kipinä Oy Niemisen Valimo Simo Iitti Ky Heinola Harjavalta Hartola

Suomen Maarakentajien Tilitoimisto HYVÄÄ JOULUA Turtiainen R. Oy Keskusliitto ry. Helsinki Helsinki Puh. 09 - 799 811

HRT-Tool Oy Helsinki

Salonki Helsingin Helena Mäkelä-Pelli V&V Suominen Oy Fredrikinkatu 63 A , 00100 Helsinki Helsinki Toimistosiivous Oy Helsinki Puh. ( 09 ) 694 4181

Töölön Pianokeskus Oy Helsinki 60 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Metallisorvaamo BW Hotelli Apollo Insinööritoimisto Lännen Laatutalot Oy Kuopion Putkiapu Ky Asemakatu 31-33, 90100 Oulu Kouvola M.Hakala Oy Kuopio Puh. (08) 522 11 Erkki Heinonen Oy Moreenitie 2, 90630 Oulu Kouvola www.hotelapollo.fi Oulu Puh. 020 7910 500

Video- ja Multimediatuotanto Ruskon Metalli ja Teknologiantie 5 Laskenta Salolahti Oy Terätoimitus Salonen Oy Oulun Moniasunnot Oy 90570 Oulu Kuopio Lahti puh. 040 310 0500 Kuljetus Oy Oulu fax. 042 310 0500 Oulu www.videcam.com

Jidea Oy Valtapinnoite Oy HYVÄÄ JOULUA Kasit Oy Oulu Haurun Jäte-Auto Lahti Laihia Oulu www.jidea.fi

Puutavaraliike Kuljetus Teollisuusasennus Urakointi J.Ylihärsilä Asennus Apollo Tero Hakunti Ky Palokka P.Kaskenviita Oy Laihia Y.Kangassalmi LAPPEENRANTA Laihia Oulu Parkano

Tampereen Teollisuuden Rakennuspalvelu ML-Control Oy MJT-Asennus Konepalvelu Oy Työkonepalvelu H&P Oy Ristomatti Ky Pori Porvoo Lempäälä Leppävirta Lieto

Taksi Toni Pikkusilta Tilitoimisto Sulkava, Lohilahti Puuppolan Puu Oy Puh. 0400-404 020 Salminen Oy Puuppola Lohja 020770 7400

Rakennustyö Rakennusliike Kauniston Sora Oy SuurSavohalli Liikenteenharjoittaja Raktek Kukkia Oy Pyhännän Vesi Oy Rantasalmi Loimaa Veljekset Huotari Oy Luopioinen Pyhäntä Pasi Ranta Loviisa www.suursavohalli.net Puh. 040-540 9305 Rauma

Maansiirto Muoviura Oy Roin Tili- ja R-Sähköautomaatio Oy B.Dahlgren Ab Riihimäki Veropalvelut Ky Merimasku Asko Hyvärinen Oy www.muoviura.fi Muhos Rovaniemi

Sähköasennus Seinäjoen J.Kaitainen Ky Mäntsälän Uunimaakari Savotek Oy Mikko Suojanen Muurikkala Mäntsälä Savonlinna Kaatopaikkakoneet Oy Muurame Seinäjoki

Etelä-Savon Vaakatie 37, 15560 Nastola HV Sähköasemapalvelut Oy Toivalan Konepaja Oy KoneNeliö Oy Siilin Automaalaamo Kunnossapito Oy Nokia Siilinjärvi Siilinjärvi Siilinjärvi Mäntyharju puh. 03-871 540, fax. 03-871 5410 www.dosetec.fi

Raksajevi Kuljetus Nupponen Oy Kourla Oy Kuljetusliike Jari Romu Nummela Sipoo Somerniemi Somero 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 61

Jidea Oy Valtapinnoite Oy HYVÄÄ JOULUA Kasit Oy Oulu Haurun Jäte-Auto Lahti Laihia Oulu www.jidea.fi

Puutavaraliike Kuljetus Teollisuusasennus Urakointi J.Ylihärsilä Asennus Apollo Tero Hakunti Ky Palokka P.Kaskenviita Oy Laihia Y.Kangassalmi LAPPEENRANTA Laihia Oulu Parkano

Tampereen Teollisuuden Rakennuspalvelu ML-Control Oy MJT-Asennus Konepalvelu Oy Työkonepalvelu H&P Oy Ristomatti Ky Pori Porvoo Lempäälä Leppävirta Lieto

Taksi Toni Pikkusilta Tilitoimisto Sulkava, Lohilahti Puuppolan Puu Oy Puh. 0400-404 020 Salminen Oy Puuppola Lohja 020770 7400

Maansiirto Muoviura Oy Roin Tili- ja R-Sähköautomaatio Oy B.Dahlgren Ab Riihimäki Veropalvelut Ky Merimasku Asko Hyvärinen Oy www.muoviura.fi Muhos Rovaniemi

Sähköasennus Seinäjoen J.Kaitainen Ky Mäntsälän Uunimaakari Savotek Oy Mikko Suojanen Muurikkala Mäntsälä Savonlinna Kaatopaikkakoneet Oy Muurame Seinäjoki

Raksajevi Kuljetus Nupponen Oy Kourla Oy Kuljetusliike Jari Romu Nummela Sipoo Somerniemi Somero 62 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

rintamalla kaatui kahdeksan Suomen-poikien upseerit ja toiset kahdeksan kuoli van- kileireillä. Vänrikeistä 56 sai juhlamatkalla Suomessa vapaus- tai pakkotyötuomion. Suomessa upseerikurssin käy- uomen Sotaveteraanien Helsingin Reserviupseeripii- neitä on Ahaksen mukaan 46, Viron yhdistyksen reser- rin puheenjohtaja Sampo Mar- joista 21 elää Virossa. Juhlavie- viupseerikerho vieraili lo- tiskainen selosti seuraavana railulle osallistui yhdeksän Vi- Skakuun viikonloppuna kym- aamuna piirin toimintaa vete- rossa asuvista Suomen-poikien menvuotisjuhlansa merkeissä raaniyhteistyötä painottaen. upseereista. Suomessa, Töölön Reserviup- Inkeriläiset ja Karjalaiset Hei- Ohjelma jatkui kunnia- seerit ry toimi isäntänä. Hel- moveteraanit ry:n kuulumiset käynnillä ja kukka-asetelmi- singin Reserviupseeripiirin kertoi yhdistyksen puheenjoh- en laskulla Suomen rintamal- majalla Sipoossa nautitun hir- taja Hans Gabrielsson. la kaatuneiden virolaisten san- vikeiton, saunan ja sotilaslau- Villem Ahas alusti keskus- karivainajien muistopaadella lujen jälkeen virolaisen reser- telun virolaisten reserviupsee- Malmin hautausmaalla. Suo- viupseerikerhon puheenjohtaja rien kokemuksista. Suomen menlinnassa vietetyn perin- Villem Ahas luovutti Töölön puolustusvoimiin liittyi jatko- neillan jälkeen eversti Risto reserviupseerit ry:lle Suomen- sodan aikana yli 3 500 viro- Gabrielsson vei veteraanit esit- poikien standaarin, jonka pui- laista vapaaehtoista. Upseeri- telykierrokselle. Merisotakou- sen jalustan ja tangon kaiver- kurssilta vänrikeiksi ylennet- lulla kapteeniluutnantti Jyrki ruksineen hän oli itse tehnyt. tiin 147 virolaista. Heistä Viron Horilan opastama esittely täy- densi aiempaa tietoiskua. Vete- raanit luovuttivat Merisotakou- lulle julkaisun ”Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta” muistuttaen yli 400 virolaisen palvelleen Suomen merivoimis- sa viime sodissa. Ennen paluuta Länsisatamassa vieraita odotti Suomen-poikien tukija eversti Matti Lukkari, joka saapui Vierumäeltä merkkipäivän- sä vietosta tapaamaan veteraa- niystäviään. Iloisessa tapaami- sessa Suomen-pojat luovuttivat hänelle merkkipäiväadressin.

Helsingin Reserviupseeripiirin majalla vallitsi veljellinen henki sau- Teksti: Hans Gabrielsson, nan ja laulun merkeissä. Kuva: Sampo Martiskainen

lavuoden ryijy on uudennos Veteraanit solmivat lietolaisesta 1700-luvun kak- sipuolisesta ryijystä, joka ai- nukkia Liedossa kanaan lämmitti niin nukku- jia tuvassa kuin matkustavaisia iedon Sotaveteraanit ry:n tuma liittyy kunnan 675-vuoti- kylmillä vene- ja rekimatkoilla. ja Sotainvalidien Veljes- sen olemassaolon tapahtumien Ryijyn ensimmäisen nukan liiton Liedon osasto sol- ketjuun. solmi tammikuussa Länsi-Suo- Lmivat yhdessä ruotsalaisuuden Nyt valmistuneen ryijyn esi- men läänin maaherra Rauno päivänä 6. marraskuuta viimei- kuva on valmistettu Ruotsin Saari. Ryijyssä on yhteensä va- set nukat juhlavuoden ryijyyn vallan aikana, Ryijyntekotaito jaat 40 000 nukkaa ja juhlavuo- Nautelkosken museolla. Tapah- levisi Ruotsista Suomeen. Juh- den mittaan siihen ovat pääs- seet jättämään kädenjälkensä kaikki museovieraat sekä Lie- don alakoulujen kaikki luokat. Alkuperäisen ryijyn tekijää ei tiedetä. Samaa ongelmaa ei pitäisi olla sillä henkilöllä, joka kenties yli 200 vuoden pääs- tä tutkii tätä nyt valmistunut- ta uudennosta. Jokaisen tekijän nimi löytyy ryijykirjasta, johon nimien lisäksi on koottu kuvia ja tunnelmia vuoden varrelta. Tämä ryijy on täsmälleen samanlainen kuin esikuvansa, mutta valmistunut hyvin eri- laisissa olosuhteissa, itsenäises- sä Suomessa. Kiitos siitä kuuluu veteraaneille. Liedon Sotaveteraanit ry:n sihteeri Unto Jalonen nukkia sitomas- sa naisjaoston puheenjohtajan ja puolisonsa Aino Jalosen kanssa. Elina Vesanen Kuva: Nautelkoski -säätiö. tutkija, Nautelankosken museo 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 63

Rosvopaistitapahtumat jatkuvat juhlien vuonna 2007

innair jatkaa veteraanien julkistanut rosvopaistitapahtu- euroa yleisön nauttiessa Vieno 23.5. Punkaharju, Kruunupuisto elokuuta. Lisäksi Uudenmaan suuressa suosiossa olevaa mien ensi vuoden aikataulun. Kekkosen, Pirkko Mannolan, 1.6. Oulunkylän kuntoutussai- sotilasläänin komentajan kans- rosvopaistitapahtumien Lähes 50 Finnairin lentävän Marjatta Leppäsen ja Esa Nie- raala sa on sovittu, että mikäli so- Fperinnettä ensi vuonna. Vuo- henkilökunnan edustajaa, spon- mitalon esityksistä Pekka Pen- 8.6. Nivala piva paikka itäiseltä Uudelta- si 2007 on Suomessa todellinen soreita, sotilasläänin komentaja, tikäisen ja solistiyhtye Jermujen 15.6. Kouvola maalta löytyy, paistia tehdään juhlien vuosi eduskunnan täyt- laitosten edustajia ja esiintynei- säestämänä. 27.7. Härmä ja tarjotaan resurssien mukaan täessä 100 vuotta, itsenäisyy- tä taiteilijoita kerääntyi Forssan Finnairin lento-osaston joh- 3.8. Ristijärvi (Kainuu) sielläkin. Runsaasta kysynnäs- temme saavuttaessa 90 vuoden työväentalolle, jossa pidettiin taja Hannes Bjurström tote- 10.8. Pirkanmaa, todennäköi- tä huolimatta tämän enempää iän ja Suomen Sotaveteraanilii- myös hyväntekeväisyyskonsert- si yhtiön olevan täysin voimin sesti Ikaalisten seutu tapahtumia ei ehditä toteut- ton viettäessä 50-vuotisjuhla- ti Inkerin ja Karjalan heimove- mukana tempausten jatkojär- 17.8. Joensuun lentokentän halli taa 2007, vaikka Suomi-”isoäi- vuottaan. teraanien hyväksi, kertoo pur- jestelyissä. Ensi vuoden rosvo- 24.8. Vehmaa ti” täyttää 90 vuotta. Katse siis Finnair on 17. marraskuuta seri Kalevi Rönnqvist Finnairin paistitapahtumat ajoittuvat ai- Saaren kansanpuistossa joka tapauksessa kohti uusia Forssassa pidetyn kesätapahtu- lentävän henkilökunnan puo- kajärjestyksessä seuraavasti: Tammelassa mahdollisesti jär- veteraanitapaamisia, toivottaa mien päätöstilaisuuden jälkeen lesta. Konsertti tuotti yli 2 000 17.3. Florida, Lake Worth jestetään rosvopaistijuhla 31. Kalevi Rönnqvist.

Malariaa sotakesänä Virikepäivät Kuusamossa

ksoottiselta kuulostavaa mia sai alkunsa Etelä-Venäjäl- otaveteraaniyhdistys ja toivonut, että alueellisia kirk- malariaa esiintyi Suo- tä siirrettyjen, malariaa sairas- seurakunta hoitivat Poh- kopäiviä vielä jatkettaisiin. Pe- messa sotakesinä, jolloin tavien venäläissotilaiden kaut- jois-Pohjanmaan Sotave- rusteena todetaan, että kah- Eoli poikkeuksellisen lämmintä. ta. Hyttyset eivät tunnustaneet Steraanipiirin hengellisen työn deksaan vuoteen eivät osal- Esimerkiksi heinäkuussa 1941 rintamalinjoja, vaan tartuttivat virikepäivien järjestelyt Kuusa- listujamäärät ole laskeneet. Lappeenrannan säähavainto- taudin tasapuolisesti kummal- mossa 25.-26. syyskuuta. Yleisjärjestelyihin tarvitaan tu- asemalla vuorokauden keski- lekin rintamalle. Suomalaisia Kirkkoherra Raimo Karvo- kea ja yhteistyötä veteraanien ja lämpötila oli 21,1 °C. Kyseisel- sotilaita arvellaan sairastuneen nen piti alkuhartauden Kuusa- nuoremman sukupolven kans- lä säähavaintoasemalla vuosien noin 2000 henkilöä. Diagno- mon kirkossa. sa. Tärkeässä osassa ovat myös 1931–1960 keskilämpötila oli soidut tapaukset olivat suurim- Kuusamon kaupungin ter- puolustusvoimat ja seurakun- samaan ajankohtaan 17,8 °C. maksi osaksi sotilaita. Venäläis- vehdyksen esitti kaupunginhal- nat. Suurten seurakuntien on- Luovutetuista alueista ei valitet- ten joukkojen tartuntojen mää- lituksen puheenjohtaja Timo gelmaksi koettiin yleisesti vete- tavasti ole mittaustuloksia, sillä rästä ei ole tietoa. Majava. raanien kohtaaminen arjessa. asemien toiminta loppui sodan Suomalaisen malarian eri- Veteraanien ehtoovuosien Seurakuntapastori Leena alkuun. Sotakesät eivät siis ole tyispiirteisiin kuului sen lie- hengellisen työn järjestelyis- Pudas kertoi gradutyönsä poh- lämpimiä ainoastaan muistois- vempi oirekuva: täällä tavattu tä kertoi rovasti Jaakko Gran- jalta sotilaspappien sielunhoi- sa, vaan ne todella olivat sitä. ainakin 42 astetta. Tauti oirei- tauti oli vivax malariaa. Meil- lund. VEVA on kokouksessaan totyöstä talvi- ja jatkosodassa. Malaria on alkueläinloisiin li malarialle tyypillisesti kuu- lä esiintyneen malarian lievästä kuuluvan plasmodin eli hork- meisilla horkkakohtauksilla, laadusta johtui, että syyskesäl- kaloision aiheuttama tauti, johon liittyi päänsärky ja li- lä saatu tartunta kyti piilevänä joka infektoi punasoluja. Ma- hassäryt. 21 prikaatin sijoitus- talven ylitse malarian virulens- laria tarttuu ihmisestä toiseen paikasta Hylkysyrjän maastos- sin laskiessa syksyllä. Tauti akti- Anopheles-suvun hyttysen pis- ta Tohmajärven pohjoispäästä voitui taas keväällä ja useimmat ton välityksellä. Suomessa niistä Antti Kankaanranta siirrettiin tapaukset ilmenivätkin huh- elää ainoastaan yksi horkkasääs- veneellä Mutalahteen ja sieltä ti-kesäkuussa. Yllättävää kyllä, kiin kuuluva hyttyslaji, Anophe- Tohmajärven kenttäsairaalaan. malaria ei säilynyt talvehtineis- les maculipennis. Malariaa aihe- Antin oudolle taudille ei saatu sa hyttysissä, vaan kevään epi- uttavan alkueläimen suvullinen siellä nimeä, vaan vasta jatko- demiat todellakin alkoivat piile- lisääntyminen horkkasääski- hoitopaikassa Joensuun tyttö- vää malariaa sairastavista ihmi- naaraassa kestää pari viikkoa ja koululla tauti todettiin malari- sistä. Seuraavan kesän hyttyset se voi tapahtua vain jatkuvasti aksi. Jatkohoito annettiin Ket- taas levittivät malariaa imetty- 19 astetta ylittävässä lämpötilas- tuvaarassa. ään verta tautia kantaneista ih- sa. Koska horkkasääsken toukat Kovaan tautiin tarvittiin ko- misistä. kehittyvät vedessä, ovat järvet vat lääkkeet ja heikompi mies Sodan jälkeen malariatapa- ja muut vesistöt välttämättömiä ei olisi niitä kestänyt. Kun tau- uksia ilmaantui ympäri Suomea malarian leviämisen kannal- din luonteesta ei vielä ollut sel- lukuun ottamatta Ahvenan- ta. Pitkään jatkunut lämpimien vyyttä, hoidoksi annettiin oo- maata. Lääkintölaitoksen tilas- kesäpäivien ja erityisesti -öiden piumia. Onneksi kiinakuoresta tojen mukaan malarian ilmaan- jakso sekä vesistöjen runsaus eristettyä malarian täsmälää- tuvuushuippu oli vuonna 1945, tarjosivat suotuisan yhdistel- kettä kiniiniä, oli tarjolla. Va- jolloin todettiin 869 siviilivä- män malarian leviämiselle. Suu- litettavasti sen antaminen piti estön malariainfektiota. Tau- rin osa sotavuosina todetuista keskeyttää, kun sairauden hei- din oletetaan siirtyneen siviili- malariatapauksista saatiin Kar- kentämään mieheen iski vielä väestöön kotiutettujen sotilai- jalan kannakselta. Antti Kan- lavantauti. Korkea kuume kesti den mukana. Malariaepidemia kaanranta Lappeenrannan Nyr- kaksi viikkoa, mutta verensiir- sammui yhtä yllättäen, kuin oli hilästä oli yksi tautiin sairastu- tojen ja hyvän peruskunnon an- alkanutkin; vuonna 1950 Suo- neista. Tässä artikkelissa hän siosta malaria alkoi pikkuhiljaa messa ei todettu ainoatakaan kertoo kokemuksistaan syyske- talttua. Lavantautia sairastava malariatapausta. sältä vuonna 1943. toipilas siirrettiin vielä Kauha- Kova kuume ja vilunväris- joelle ja syyskesällä alkaneesta Kirjoittajat: Antti Kankaanranta, tykset ilmestyivät kuin tyh- taudista Antti toipui vasta jou- Lappeenranta, Juhani Itämies, jästä. Kuumemittari näytti as- lun pyhiksi. intendentti, Oulu ja Ritva Nissi, teikkonsa päätä eli lämpöä oli Ilmeisestikin malariaepide- lääketieteen tohtori, Oulu 64 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Oy Puhois Ab

Oy Alfred A. Palmberg Ab Helsinki

Suomen Karbonaatti Oy Lappeenranta 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 65

Consello Consulting Oy Eforit Oy Hercules Finland Oy Vantaa Vantaa Vantaa

Koneurakoitsija Jätehuolto Arokivi Oy HYVÄÄ JOULUA Varkaus Matti Jaakkola Venesjärvi

Asiantuntevaa IT-ylläpitoa yrityksellesi Vecesteel Mineraalikuljetus Oy SAPI GROUP KY Veneskoski Vieremä Vihti Autamme kaikissa ATK-asioissa

Linjaliikenne Ylläs-Äijän Majat Ky Rautalaaki Oy Ykspetäjä Oy Ylläsjärvi Virrat Ylöjärvi Puh. 03-4755 348 ja 0400-232 838

Keski-Suomen Suomen Säliöpääty Oy Rakenne Aholuhta Oy Ylöjärvi Painotuote Oy Äänekoski Äänekoski

Kuljetukset Matti Rakennusliike Nuuhkarinen Oy Nurminen Oy Äänekoski Äänekoski

Metsäkeskusten Joulutervehdys Sotaveteraaneille

Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa

Kainuu Lappi

Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Häme-Uusimaa 66 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Monirakennus Konehuolto P.Orenius Oy Evox Rifa Oy Suolahti Suomussalmi Juha Metsäpuro Säkylä

A . Berglund Oy Maxstar Oy Rakennus Luukila Oy Tammisaari Tampere Tampere

Konepaja Laikko Oy Tampereen Vercon Oy Tampere Sähköpalvelu Oy Tampere

Asennus Aran Oy Maja Saneraaus Oy Rengaskisällit Oy Tampere Tampere Tampere

Länsisora Ky Korkkitrio Oy Western Shipyard Oy Ltd Tampere Tampere Teijo

Marconwest Oy Turun Vapaavarasto Oy Putkityö Mänkärlä Oy Turku Turku

Insinööritoimisto LL-Asennus Oy T:mi Tapsa Service Arcus Oy Turku Tuulos Turku

J.Laakso Oy Uki-Trailer Oy Tuusula Uusikaupunki

Kymen IV-Valmistus Oy Tehojakelu Oy Valkeala Vantaa

Kiviasennus Damados Oy Taloushallinnon Palvelutoimisto Vantaa Jääskeläinen Oy www.rahmqvist.com Vantaa

T:mi Matti Voutilainen Seppo Lehtola Oy Pillari-Osat Oy Vantaa Vantaa Vantaa 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 67

DET NORSKE VERITAS OY/AB Keilasatama 5, 02150 Espoo Aurakatu 18, 20100 Turku

puh. 09 - 681 691

Jyty on lähinnä kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja niiden omistamien liikelai- tosten sekä yksityisten palveluksessa olevien noin 70 000 jäsenen STTK:lainen VARATTU ammattiliitto. www.jytyliitto.fi

Ehkäisevät tehokkaasti liukastumista 68 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

KILPAILUKUTSU KILPAILUKUTSU

Suomen Sotaveteraaniliiton ilma-asemestaruuskilpailut Suomen Sotaveteraaniliiton keilamestaruuskilpailut järjestetään kotiratakilpailuna 15.- 22.04.2007. pidetään 12.4.2007 Helsingissä. Kilpailulajit: Ilmakivääri 40 ls, henkilökohtainen sekä joukkuekilpailu. Ilmapistooli 40 ls, Sarjat: Miehille ja naisille erikseen oma henkilökohtainen sekä joukkuekilpailu. mestaruuskilpailu (5 sarjaa) Kilpailuoikeus on sotaveteraaniyhdistysten varsinaisilla jäsenillä. Ikään perustuva sarjajako Ikähyvitys: 75-vuotiaasta lähtien (+1 piste/vuosi/sarja) on kilpailusäännöissä poistettu. Piiriin joukkuetulokseen huomioidaan kussakin lajissa kolmen Joukkuekilpailu: Sotaveteraanipiirit voivat nimetä parhaan ampujan tulos. yhden tai useamman kolmihenkisen joukkueen, jossa voi olla naisia ja miehiä. Osanottomaksut: 15 euroa/laji/henkilö. Ei erillistä joukkuemaksua. Osanottomaksut tulee Joukkueet on ilmoitettava ennen ensimmäistä kilpailusuoritusta. Joukkuekilpailu suorittaa ilmoittautumisen yhteydessä tilille Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri 529002-453759 pelataan ikähyvitys huomioiden. Kilpailussa käytetään järjestäjien tauluja, jotka lähetetään leimattuina kilpailuun ilmoittautu- Ilmoittautumiset: piireittäin Helsingin seudun sotaveteraanipiiriin 25.3.2007 neille joukkueille. mennessä puh. (09) 270 93491 tai faksi (09) 477 3957, osoite Mannerheimintie 93 A, Kilpailuohjeet: Kilpailussa noudatetaan liiton hallituksen joulukuussa 2006 hyväksymiä 00270 Helsinki, sähköposti kilpailusääntöjä mahdollisesti myöhemmin tehtävine muutoksineen sekä kilpailun järjestäjien [email protected] tarkennuksia kilpailun järjestämisestä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita ammutaan- Huom! Kilpailijan ikä ilmoitettava. Kilpailuerät alkavat klo 12.00. Kilpailumaksu: ko nauha- vai yksittäistauluihin. 25 euroa sisältää ratamaksun, palkinnot, osallistumismitalin, keittolounaan Tiedusteluihin vastaa: Timo Hakala puhelin 050 5680 396 kahveineen ja suihkun kilpailupaikalla. Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen sekä tiedot Osallistumismaksut tulee suorittaa ilmoittautumisen yhteydessä yhteyshenkilöstä tulee lähettää piireittäin 23.03.07 mennessä osoitteella: Keski-Suomen tilille Sampo 800022-438 2708 Sotaveteraanipiiri, Yliopistonkatu 26, 40100 Jyväskylä. Paikka: Keilahalli sijaitsee osoitteessa Sähköposti: [email protected] Huopalandentie 28, 00350 Helsinki puh. (09) 251 4430 TERVETULOA Tiedusteluihin vastaa: Leif Markio puh. 0500-426 063 Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri ry

Mestaruuksista KILPAILUKUTSU KILPAILUKUTSU kisaillaan edelleen Suomen Sotaveteraaniliiton hiihtomestaruuskilpailut pidetään Suomen Sotaveteraaniliiton pilkkimestaruuskilpailut pidetään 1.3.2007 Alavuden kaupungin keskustassa. Opastus tieltä Kiteellä huhtikuun 3. päivänä 2007. iiton mestaruuskilpailuja on jär- No 66. Kilpailujen järjestäjänä on Alavuden Sotaveteraanien jestetty jo pitkään, hiihto vuodes- Perinnetoimikunta. Kilpailukeskus: Matkailukeskus Pajarinhovi, osoite Pajarinnie- ta (1980), lentopallo (1987) pilkki L(1994) keila (1994) golf (1995) ilma-ase- Kilpailukanslia on 28.2. Alavuden Erityisammattikoululla ja 1.3. mentie 1, 82430 Puhos. Pajarinhovin sijainti on aivan valtatie 6: Alavuden Seurakuntatalolla os. Kirkkotie 7. n varressa 70 km Joensuusta Lappeenrannan suuntaan (merkitty ammunta (1997) ja shakki (1996). Kisat on Sarjat (miehet): M 1917 syntyneet ja vanhemmat liikennemerkkiopastein). kuluneena vuonna pidetty ja palaute oli M 1918 – 1920 Kilpailupaikka: Pajarinhovin vieressä oleva Pyhäjärvi. kilpailijoiden osalta pääsääntöisesti myön- M 1921 – 1922 Ilmoittautuminen: 20.3.2007 mennessä Kiteen Sotaveteraanit ry. teistä. M 1923 Arvo Kinnari, osoite Verkkotie 7, 82500 Kitee, puh. 0405423097. Kaikissa lajeissa on osallistujien määrä M 1924 Osanottomaksu: 10 euroa/henkilö ja 17 euroa/joukkue. pysynyt sen verran korkeana, että kaikkia M 1925 Maksun voi suorittaa ennakkoon Kiteen Sotaveteraanit ry:n lajeja jatketaan vuonna 2007. M 1926 – 1927 tilille 515304-225185 tai kilpailukeskuksessa . Kisa- ja liikunta toimikunta kokoontui M 1928 syntyneet ja nuoremmat Kilpailuaika: Klo 10.00-14.00. Siirtymisaika tuntia ennen ja tunti liiton toimistossa. Muutamia sääntömuu- Sarjat (naiset): N 1920 syntyneet ja vanhemmat kilpailun päätyttyä. tosehdotuksia on tullut kilpailijoilta. Pil- N 1921 – 1923 Kilpailusäännöt: Kilpailussa noudatetaan Suomen Sotaveteraa- kissä tarvitaan kairausapua käsivoimien N 1924 – 1926 niliiton ja soveltaen Suomen Kalamiesten Keskusliiton hyväksymiä heiketessä. Kannattajajäsenten osallistu- N 1927 – 1929 kilpailusääntöjä. Osanotto-oikeus on sotaveteraaniyhdistysten mismahdollisuutta yritetään kohentaa uu- N 1930 syntyneet ja nuoremmat ja naisjaostojen varsinaisilla jäsenillä. Mestaruus jaetaan sekä sissa säännöissä. Matka: Kilpailumatka on kaikissa sarjoissa kolme (3) kilometriä, naisten että miesten sarjassa. Heille tarjotaan lajeissa omat sarjat mut- hiihtotyyli perinteinen. Huomio! Jos jossakin sarjassa on alle Joukkuekilpailu piirien välillä ratkaistaan kolmehenkisin (3) ta joukkuekilpailut koskevat edelleen vain kolme osanottajaa, niin sarjoja voidaan yhdistää. joukkuein. Joukkue on nimettävä ennen kilpailua. Joukkueissa varsinaisia jäseniä. Yleensä kilpailuihin tu- Joukkuekilpailu: Tuloksiin huomioidaan kuuden (6) parhaan voi olla naisia sekä miehiä. Joukkuekilpailussa kilpaillaan kierto- lee kannattajajäsenet, jotka ovat kiinnos- hiihtäjän sijoitus, joissa tulee olla vähintään yhden miehen palkinnosta. Piirit voivat ilmoittaa useita joukkueita. tuneita ja harrastavat kyseistä lajia. Näin tai yhden naisen sijoitus mukana. Muutoin joukkuekilpailun tulokset lasketaan liiton sääntöjen mukaisesti. Lisäksi järjestetään kannattajajäsenten sarjat naisille ja miehille. he toimivat usein kuljettajina ja huoltojou- Osanottomaksu: 10 euroa / kilpailija (kattaa osanoton) mak- koissa. Toivottavasti osallistumismahdol- setaan Alavuden Sotaveteraanien Perinnetoimikunnan tilille No Lounas: Ravintola Pajarinhovissa heti kilpailun päätyttyä. lisuus innostaa heitä nyt yhä enemmän ve- 492413-269092 ilmoittautumisen yhteydessä. Noutopöytä lounaan hinta 9,50 euroa. Ruokailuvaraus on tehtävä teraanien rinnalla osallistumaan. Ilmoittautuminen: Piirien kautta yhteisilmoituksena, mieluiten kilpailuun ilmoittautumisen yhteydessä. Kilpailusäännöt lähetetään piireille hal- sähköpostitse, 21.2.2007 mennessä (perilläolopäivä) pentti.sa- lituksen käsittelyn jälkeen. Mahdolliset [email protected] , Pentti Salonen, Kautunkuja 3, 63300 Alavus Majoitus: Hotelli Pajarinhovissa on mahdollisuus majoitukseen. sääntömuutokset tulevat käyttöön vuoden Majoitus/ruokailu: Majoitus ja ruokailu on Alavuden Erityis- Varaukset suoraan hotellista 16.3. 2007 mennessä, puhelin 2007 kisoihin. ammattikoululla Kasarmitie 10. (Ilmainen) Ruokailulippuja (013)429761, fax. (013)429764, tai pajarinhovi@kiteenelainpuisto. Vuoden 2007 kalenterissa on tekijöistä myydään kilpailukansliassa. (Aamupala 3,50 €, päivällinen ja inet.fi riippumaton virhe. Golfturnaus on pitkit- lounas 6,00 €). Varauksessa mainittava että on Sotaveteraaniliiton pilkkimesta- tynyt painovirheen vuoksi kestämään 1- Tiedustelut: Pentti Salonen 044-524 2204 ruuskilpailija. 31.8.2007. Oikea päivä on kalenterissa valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä, TERVETULOA ALAVUDELLE Kilpailutoimisto avoinna 2.4. klo 18-21.00 ja 3.4.klo 07.30 koko eli golfia pelataan 15.8. Mikkelissä. Alavuden Sotaveteraanien Alavuden Kaupunki kilpailun ajan. Kilpailun yhdyshenkilö ja tiedustelut: Arvo Kinnari Liiton juhlavuosi näkyy myös kilpai- Alavuden Seurakunta Perinnetoimikunta puh. 040-5423097. luissa, luvassa on erityispalkintoja ja toivottavasti paljon kannustavaa yleisöä. Tervetuloa kilpailemaan Kiteelle! Anni Grundström 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 69

Virkistä muistiasi 5. Kesäkuussa 1944 päämaja esitti kiireisen vetoomuksen erään kohtalokkaan puutteen Sanoja sanasta poistamiseksi. Polkaistiin alkuun pilketal- 1. Neuvostoliiton rintama ulottui Jäämerel- koot. Mitä siis tehtiin? Oletimme Aseveljeys-sanan tuovan runsaasti sanaehdotuk- tä Mustaanmereen. Pisimmillään sen pituus 1. Aloitettiin mielialan kohotuskampanja sia. Lienee kuitenkin ollut vaikea sana. Alla lueteltuja sanoja oli… 2. Tehtiin talkoilla salamavauhtia puukaasut- ehdottivat melkein kaikki – niistä vieraan tuntuisten oikeel- 1. 6 900 kilometriä timien polttoainetta. lisuus on tarkistettu. 2. 8 100 kilometriä 3. Pantiin äkkiä kuntoon koko maassa kaik- 3. 11.000 kilometriä kien ulos pilkottavien valojen täyspimennys. alje, alve elje, elsa, essee 2. Syyskuun 19. päivän jälkeen 1941 alkoi Sak- 6. Lotta Svärd -järjestön puheenjohtajana, jassy sassa näkyä ihmisiä, joilla oli rinnassa suuri ”lottakenraalina” toimi Fanni Luukkonen laes, lese, leva, leve, leveys, levy keltainen tähti. Mitä se tarkoitti? vuodesta 1929 lopettamiseen asti. Mikä oli hä- sale, saves, sees, selja, selys 1. Henkilö oli tuotu Saksaan vierastyövoi- nen aikaisempi työnsä? vaje, vale, vela, veljes, veljeys, vena, vesa, vessa maksi. 1. Seminaarin harjoituskoulun yliopettaja 2. Henkilö oli vapautettu asepalveluksesta. 2. Päätoimittaja Kaikkien vastanneiden kesken suoritetussa arvonnassa voit- 3. Henkilö oli juutalainen. 3. Diakonissa taneille lähetetään vuoden 2007 nahkaselkäinen kalenteri. 4. Sosiaalitoimen ylitarkastaja Voittajat ovat Hilkka Linna, Askola, Arvo Poussa, Kanga- 3. Kuinka monta kilometriä pitkän laivajonon sala ja Sylvi Sainio, Tuusula. olisi saanut Neuvostoliittoon sotakorvauksena Vastaukset sivulla 71 Seuraava kilpailusana on tavallista pitempi, josta löyty- luovutetuista laivoista? nee runsaammin sanoja. Sana on Kaukopartio. 1. 7 kilometriä Lähettäkää vastauksenne viimeistään 25.1.2007 men- 2. 15 kilometriä nessä kirjeessä tai postikortilla osoitteeseen Sotaveteraani- 3. 20 kilometriä Oikaisu: Edellisen Virkistä Muistiasi -visan lehti, Korkeavuorenkatu 41 A 7, 00130 Helsinki, faksil- kolmannen kysymyksen vastauksen kohdalla numeroon (09) 6126 2020 tai sähköpostitse osoitteeseen 4. Sodan aikana syntyi tämäntapaista tilastoa: la sattuneen painovirheen vuoksi Clas Thun- [email protected]. Asepalvelukseen saapuneita kokoontui 89 ker- bergin MM- ja olympiakultamitalien mää- Vastaukseen kirjoitetaan lähettäjän nimi ja postiosoi- taa. Juhlat, markkinat 44 kertaa jne. Joukkojen rä oli liioiteltu. Thunberg voitti luistelu-ural- te. Kirjekuoreen lisäksi ”Sanakilpa” Kaikkien vastanneiden kotiuttaminen 37, inkeriläisten kotiuttaminen laan olympia- ja MM-tilastojen mukaan viisi kesken arvotaan kolme hopeista kirjanmerkkiä. 34 jne. Mikä tilasto? olympiakultaa ja viisi MM-kultaa. Oikea vas- 1. Rautateiden kuljetussuunnite taus on siis 10 MM- ja olympiakultamitalia. Uolevi Lassander 2. Viinanmyyntikiellot Pahoittelemme tapahtunutta. 3. Ilmatorjuntasuunnitelma

Joulukuun ristikko 70 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006

Haetaan yhteyttä

teyttä ryhmän muihin jäseniin tai muihin kyseiseen * * * taisteluun osallistuneisiin. Viipurin viimeinen päivä 20.6.1944 Puh 040 5411423 tai sähköposti Karjalan kannaksella kesällä 1944 käytyjen jatko- [email protected] sodan ratkaisutaistelujen eräs tapahtumasarja, Viipu- rin taistelu 20.06.1944, herättää monen sotahistorian * * * harrastajan ja sotilasjohtamisesta kiinnostuneen mie- Markus P. Kato oli Arvi Korhonen lessä koko joukon kysymyksiä: Mitä oikein tapahtui? Lehtemme numeron 5/05 Haetaan yhteyttä -sivulla Miten se oli mahdollista? Miksi menetimme Viipurin tiedusteltiin kuka oli salanimen Markus P. Kato ta- yhdessä päivässä? Sodan ajan johtamisesta kiinnostu- kana, jolta keväällä 1944 ilmestyi kirja ”Sodan uu- neen kuuluu myös kysyä: Voimmeko tästä traumaatti- det kasvot” alaviitteellä ”kiihkotonta käsiteselvittelyä sesta tapahtumasarjasta vielä oppia jotakin? henkisen kaasusodan varalle”. Kehittämishankkeemme tarkoituksena on tuottaa Tekijänimen Markus P. Kato takana oli historian Rauno Väntsi keväällä 1944 Korpelan kotikoivikossa ki- Maanpuolustuskorkeakoulun ja vapaaehtoisen maan- professori Arvi Korhonen (1890–1967) joka teki varsi- vellä suuren lähteen luona 1944 ja Rauno Väntsi Vääk- puolustuskoulutuksen käyttöön opetusaineistoa, jon- naisen elämäntyönsä yleisesikunnan sotahistoriallisen syssä nyt aikuisena. ka avulla tuleville ja nykyisille sotilasjohtajille voidaan toimiston apulaispäällikkönä, yliopiston opettajana ja opettaa mahdollisimman havainnollisesti sodan ajan historiankirjoittajana. Hänen johdollaan valmistui Missä ovat ne kaksi sotilasta, jotka vuonna 1944 pe- kokemuksiin perustuvia asioita sotilaiden käyttäyty- vuonna 1949 Suomen historian käsikirja. Runsaasta lastivat evakkoretkellään olleet 7 ja 4-vuotiaat po- misestä ja johtamisesta. kirjallisesta tuotannosta hänet tunnetaan mm. ruot- jat? Viipurin taistelusta 20.6.1944 on kirjoitettu suhteel- siksikin käännetystä teoksestaan ”Barbarossa-suunni- Missä ovat meidät evakkomatkallamme pelastaneet lisen paljon. Hallussamme on ilmeisesti kaikki kes- telma ja Suomi”. kaksi sotilasta, kysyy Rauno Väntsi, jonka toimituk- keinen kirjamateriaali aiheesta. Uskomme kuitenkin, sen lyhentämä kirjoitus toivon mukaan palauttaa jol- että edelleen olisi kerättävissä tärkeätä tietoa sotavete- lekulle muistikuvia tapahtumasta (sivu 53). raaneilta ja heidän omaisiltaan. Niinpä lähestymme- 7-vuotias Rauno koki 4-vuotiaan pikkuveljensä kin teitä pyynnöllä, että voisimme saada hankkeem- kanssa kovia Johanneksen pitäjän evakuointihässä- me käyttöön kaikkea mahdollista muistitietoa, kir- kässä erkaantuessaan äidistään ja joutuessaan osal- jallista tai muutoin tallennettua sekä kuvamateriaalia Kokoonnutaan taan kaksin selviytymään sodan melskeissä, osaltaan Viipuria puolustaneesta 20. Prikaatista sekä mahdolli- kahden tuntemattomaksi jääneen suomalaisen soti- sesti muista joukoista liittyen päiviin ennen taistelua, Upseerikurssi 61 laan huolenpidossa. sen aikana ja sen jälkeen. Olemme myös kiitollisia kai- Viimeinen sodanaikainen upseerikurssi 61 kokoontuu Väntsi kertoo, että koska tuolloin kaikkea ammut- kista vihjeistä, mistä tällaista tietoa olisi saatavissa. kurssin keskeyttämisen vuosipäivänä 19.1.2007 klo tiin mikä Vuoksen yli yritti, mieleen tulee – ellei heitä Kehittämishankkeen puolesta: Göran Lind- 12.00 Ostrobotnian kokoustiloissa, todennäköisesti löydetä tai kukaan heistä tiedä mitään – seuraavat ky- gren, Merenneidontie 17 F, 02320 Espoo, sähköposti Snellman-kabinetissa. Museokatu 10 Helsinki. Ohjel- symykset: ampuivatko suomalaiset heidät vahingos- [email protected] Puh. 040 5433574 massa esitelmä, lounas ja tarinointia. sa edestäpäin, vai ampuivatko venäläiset heidät sel- Ilmoittautuminen viimeistään 15.1. käpuolelta? Olimmehan tuolloin jo linjojen välissä. * * * Paul Voss Rakuunantie 3 A, 00330 Helsinki, puh Muukin tieto olisi vielä tervetullutta. Löytyisikö joku, Löytyykö henkilöitä, jotka tunsivat isäni Rainer Sa- (09) 481 898 jolle olisi kerrottu pienikin yksityiskohta eloonjäämi- vonheimon? tai Esko Kosunen Riistavuorenkuja 10 A 12, 00320 sestämme ja puheena olleista sotilaista, joita tahtoisin Hän oli syntynyt 18.1.103.Hän toimi kunnanlääkä- Helsinki, puh. (09) 587 0397. kiittää? rinä 1932–1935 Suistamolla ja 1935–1940 Uudellakir- Ennalta tiedoista kiittäen: Rauno Väntsi, Kasööri- kolla. Hän oli Helylässä 1940 luvulla sotavankisairaa- UK 53 kuja 1, 17200 Vääksy, puh. (03) 7662 310. lan päällikkö lääkärinä. Helylän ajoista erityisesti ha- Kurssimme päättymisestä tulee kuluneeksi 65 vuotta luaisin tietoja. 14.2.2007! * * * Meillä oli kaksi tyttöä, Ritva 8 vuotta ja itse 7 vuo- Kokoonnumme Marskin ratsastajapatsaalle vii- Onko muistikuvia alikersantti Ensio (Enssi) Tenan- tias, kävimme kansakoulua Helylässä ja 1944 palasim- meistään klo 12.20 ja laskemme kukat. Sen jälkeen derista? me Hämeenlinnaan pysyvästi. siirrymme hotelli Vaakunan ravintolaan, jonka ny- Enoni Ensio Tenander syntyi 28.5.1904 Viitasaarel- Eija Kokkonen (Savonheimo), Rauhankatu 18 A kyinen nimi on Ravintola Loiste. Osoite on Kaivokatu la. Sotapäiväkirjojen mukaan hän kaatui Onkamuk- 15 13100 Hämeenlinna, puh. (03)682 2426 tai 041 3 A, Sokos-tavaratalon 10. kerroksessa. Nautimme kasessa 23.9.1941 – tuolloin hänen palvelusyksikkön- 4418158 binetissa omalla kustannuksella lounaan. sä oli 3./ERP21 (Erillinen pataljoona 21:n 3. komp- Saattajat ovat tervetulleita. Kirje lähetetään tammi- pania). Kirjeessään 7.9.1941 hän kertoo pataljoonan * * * kuussa, Erkki Sillanpää myös soittelee. Ilmoittautumi- muodostamisesta. JP56 III pataljoonan kapteeni Suomalaisen komppani- nen viimeistään 1. 2. Olisin erittäin kiitollinen tiedoista, jotka liittyvät an jääkärijoukkueen kolmen tai neljän miehen ryhmä Sihteeri Erik Berner (09) 134 511 enoni viimeisiin vaiheisiin. Yst. vast. Seppo Lampi, joutui erilliskäskyllä miehittämättömään Leijona-tu- tai Erkki Sillanpäälle 040 578 7257. Antakaa sanan Pohjantie 51, 44120 Äänekoski, puh. (014) 522 075 tai kikohtaan Maaselässä 20.6.1944 jättäen sen viimeise- kiertää, rohkaiskaa veljiä mukaan, muodostakaa ryh- 040 578 2143. Sähköposti: [email protected] nä. Ryhmän jäsen korpraali Keijo Kinnunen hakee yh- miä toistenne tueksi! Isot kunniamerkit.

Turenki 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006 71 Jonas 95/50 25.11.2005 12:10 Sivu 1

Ristikon ratkaisu Pakkanen ei häiritse! Hengitysilmanlämmitin suojaa kylmän sään haitoilta ja tekee ulkona liikkumisen vaivattomaksi. Kylmä ilma muuttuu helpoksi hengittää ja ulkoilusta voi nauttia myös pakkasella. Jonas-tuotteet ovat ihanteellisia : � kaikkeen ulkoiluun, urheiluun tai ulkona työskentelyyn � soveltuvat erityisen hyvin astmaatikoille sekä keuhko- ja sydänpotilaille Kysy lisää valmistajalta: SUOMEN JONAS OY Puh. (09) 724 3538 www.jonas.fi

Virkistä muistiasi -tehtävän oikeat vastaukset 1. Oikea vastaus: 6 900 km. Sitä puolusti 12 miljoonaa sotilasta, joista menehtyi joka päivä keskimäärin 14 000 sotilasta. 2. Oikea vastaus: Henkilö oli juutalainen. Kaikki kuusi vuotta täyttäneet juutalaiset määrättiin kantamaan tätä tähteä, Daavi- din tähteä, jonka keskellä luki Jude. 3. Oikea vastaus: 20 kilometriä. Suomen metsät koluttiin mm. tarkkaan etsittäessä puukuunareihin mastopuita ja köliaineksia. 4. Oikea vastaus: Viinanmyyntikiellot. Viranomaiset sulkivat paikkakunnilla alkoholiliikkeet yllä mainituista syistä. 5. Oikea vastaus: Tehtiin 1 miljoona hehtolitraa autojen puukaa- sutinpilkkeitä äkillisesti kohonnutta tarvetta ja Kannaksella kär- sittyjä varastomenetyksiä korvaamaan. 6. Oikea vastaus: Hän oli yliopettaja, työpaikkanaan Sortavalan seminaari.

” Syttyy valot tuhannet…”

Kiitämme kiltatyömme tukijoita ja toivotamme Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta

Miinanraivaajakilta ry.

Lehden tilaukset ja hinnat Äänikasetit lehdestä Sotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sotaveteraani-lehden Sotaveteraani-lehden pääsisällön saa myös äänikasetteina, joiden vuosi- liiton toimistosta puh. (09) 6126 2015 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran hinta kerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa ja muille 17 euroa. Äänikasetit voi on 15 euroa. tilata Sotaveteraaniliiton myyntitoimistosta Korkeavuorenkatu 41 A 7 Julkaisija Irtonumero maksaa 4 euroa. puh. (09) 6126 2014 Suomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands sähköposti helena.hornborg@ sotaveteraaniliitto.fi Krigsveteranförbund rf Toimitusneuvosto Puheenjohtaja Aarno Strömmer Ilmoitusmyynti Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Kirkkokatu 67 B 23 Media-ammattilainen Adspace Oy 90120 Oulu Mikkolantie 20 Päätoimittaja Markku Seppä puh. ja faksi (08) 311 5282 00640 Helsinki sähköposti [email protected] puh. (09) 877 6136, 040 735 7531 Toimitus Jäsenet: Antti Henttonen, Olavi Karttunen, Anni Grundström, Jukka Lehtinen, faksi (09) 726 1306 Korkeavuorenkatu 41 A 7 Matti Lukkari, Eeva Nieminen, Nils-Börje Stormbom, Erkki Vitikainen, Markku Isto Valkeapää 00130 Helsinki Seppä, Jyrki Vesikansa, sihteeri Markku Rämö puh. 040 735 7571 puh. päätoimittaja (09) 6126 2012 sähköposti [email protected] Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta. Taitto tai [email protected] Taittotalo PrintOne faksi (09) 6126 2020 Ilmestyminen 2006 PL 23 (Mikkolantie 20) internet www.sotaveteraaniliitto.fi 1/06: 22. helmikuuta, 2/06: 19. huhtikuuta, 00661 Helsinki 3/06: 28. kesäkuuta, 4/06: 13. syyskuuta, puh. ja faksi (09) 711 100 Osoitteen muutokset 5/06: 1. marraskuuta, 6/06: 13. joulukuuta. sähköposti [email protected] Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteen muutoksista omaan yhdis- tykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, Ilmoitushinnat Painopaikka Korkeavuorenkatu 41 A 7 1,35 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula 2006 00130 Helsinki sovitaan erikseen. ISSN 0782-8543 puh. (09) 6126 2015 sähköposti [email protected] 72 6/06 JOULUkuun 13. päivänä 2006