Moni veteraani saisi veteraanilisää (sivu 7)

N:o 4/2013 n Tarkastettu levikki 54 583 n Syyskuun 11. päivänä 2013

Veva palkitsee upseerikokelaita sivu 6

Muistomerkki- kartoitus vauhdissa sivu 8

Tärkeää tietoa testamentin tekemisestä sivu 9

Haastattelussa Lauri Koski Keskeisesti veteraanityötä tukevien säätiöiden edustajat olivat Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton vie- raina Pasilan Veteraanitalossa (sivu 7). Vasemmalla Kaatuneiden Muistosäätiön asiamies Helena Hakomäki ja So- sivut 10-11 tavahinkosäätiön puheenjohtaja Peter Kűttner. Venäläisiä Lokan kylässä sivut 12-13

Jatkosotapaketti sivut 14-16, 18-35

Junkers-muistomerkki paljastettiin sivu 36

Salpalinjalla 20. vaellus sivu 39

Perinnettä vaalitaan 300 vuoden takaa Keskisuomalaisia sotaveteraaneja oli lennolla kuumailmapallolla. Alaikäraja lennolle oli 90 vuotta. Kuumailma- sivu 47 pallojen ympärillä moottoroitu liitäjä (sivu 37). 2 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 | sotaveteraani • krigsveteranen

Helsingissä 11. syyskuuta 2013 Alkusyksyn mietiskelyä Rikotaanko lupaus? Aktiivisen syyskauden alkaessa on jälleen ja yli 200:n yhdistyksen veteraaniyhteys- Tilanne on huolestuttava. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahat kerran tarpeellista pysähtyä pohtimaan henkilöt tekevät todella arvokasta ja pyy- ovat loppuneet tai loppumassa 104 kunnassa tai kuntayhtymässä. edessämme olevaa tehtäväkenttää. Sota- teetöntä työtä tällä vaativalla sektorilla. veteraaniliiton sääntöjen velvoittamina Liittomme kenttärakenne tulee muuttu- Viime vuoden itsenäisyyspäivän alla arviolta puolet veteraaneista kuulu liiton ensimmäisenä ja tärkeimpänä teh- maan tulevina vuosina. Kotimaan paikal- eduskunnan pitämä täysistunto sota- näihin ryhmiin. Mikäli kunnat nou- tävänä on edunvalvonta. Siihen kytkeytyy lisyhdistysten lukumäärä tulee vuosikym- veteraaneille siivitti veteraanijärjestöt dattaisivat Valtiokonttorin ohjetta, tiukasti monipuolisen tuen antaminen menen loppuun mennessä vääjäämättä pie- vaikutelmaan, että vuosittaiset vään- tarvittaisiin merkittävä lisäys kun- kaikilla tasoilla sitä tarvitseville sotavete- nenemään. Tulevaisuussuunnittelun aivan nöt kuntoutusmäärärahan tasosta toutusmäärärahaan. raaneille, heidän puolisoilleen ja leskille. keskeinen kysymys on, miten tämä muu- olisivat mennyttä aikaa. Eduskunta Valtiokonttorin ohjekirjeen mu- Järjestökentän toimivuus on tae sille, että tos voidaan alueellisesti hallita ilman, että päätti nostaa kuntoutuksen määrära- kaan kunnat voivat hakea lisämää- edellä luetellut osa-alueet kyetään kun- menetetään mahdollisuudet ja kyky tuki- haa 6 milj. eurolla. Lisäksi eduskunta rärahaa, mikäli varat näyttäisivät nialla hoitamaan jatkuvasti muuttuvissa tehtävän täyttämiseen. Liittokokouksen ja hyväksyi lausuman, että hallitus val- loppuvan. Elokuun loppuun men- olosuhteissa ja toimintaympäristön aset- valtuuston päätökset ovat vahva selkänoja mistellessaan vuosien 2014-2017 ke- nessä yhteensä 104 kuntaa oli ha- tamissa haasteissa. Perinneaikakauteen tarvittavien toimenpiteiden läpiviemiseen. hyspäätöstä varaa riittävän määrära- kenut lisämäärärahaa. Näyttää sil- valmistautuminen jatkuu ja se tulee vaa- Meillä ei ole varaa epäonnistua; toista mah- han veteraanien vuosittaiseen kun- tä, että tänäkin vuonna moni kun- timaan suunnittelun tarkentumista ja ta- dollisuutta ei todennäköisesti tule. toutukseen. Hyväolontunne kesti toutusta hakeva veteraani jää ilman voitteiden selkiinnyttämistä Oulun liitto- Järkähtämätön edunvalvonta, huolel- runsaan puolen vuoden ajan. kuntoutusjaksoa. kokousta silmälläpitäen. la ja taidolla hoidettu sosiaali- ja tukitoi- Sotaveteraaniyhdistykset, -piirit ja Tätä kirjoitettaessa on käytettävissä Syksyn vaativin haaste on edunval- minta sekä järjestökentän aktiivinen ke- liitto ovat yhdessä kuntien kanssa et- valtiovarainministeriön talousarvio- vontaan liittyvä kuntoutusmäärärahojen hittäminen ovat kokonaisuutena ottaen sineet kuntoutuksen ja palveluiden ul- esitys vuodelle 2014. Sen mukaan kun- ja kotiin vietävien palvelujen säilyminen askelia ja valmistautumista tuleviin toi- kopuolella olevia veteraaneja. Tämän- toutusmääräraha laskisi 16,4 % 30,6 eduskunnan tahdon mukaisesti riittäväl- mintavuosiin ja perinneaikakauteen. Nii- kin johdosta kuntoutuksen piiriin tu- miljoonaan euroon. Toivomme, että ti- lä tasolla vuosina 2014-2017. Liittotasolla hin kuuluu Tammenlehvän Perinneliiton lee lisää kuntoutettavia ja palvelun lanne korjataan valtion talousarvioesi- tehdään yhteistyötä päättäjien suuntaan pyytämänä ja liiton toimielinten hyväk- tarvitsijoita. Etsintätyö jatkuu ja sik- tyksessä. Muuten olemme kyselemässä erityisesti Rintamaveteraaniliiton kans- symänä perinnetyön organisoinnin val- si määrärahan tason tulee tulevina- eduskunnalta lupauksen perään. sa; onhan liitoilla tässä asiassa yhteinen mistelu alueellisella tasolla. kin vuosina olla riittävä, jos eduskun- Tällainen pompottelu ei ole ke- intressi. Alue- ja paikallistasolla tulee olla Tehtäviä ja työtä on paljon. Pidetään ri- nan linjauksesta pidetään kiinni. Liian nenkään edun mukaista, vähiten tie- jatkuvassa kosketuksessa sekä poliittisiin vit ojennuksessa ja rintama yhtenäisenä. suuri määräraha ei olisi haitta. Kaikki- tysti sodassa olleen miehen tai nai- että virkamiespäättäjiin. Ellei yhteyksiä en veteraanien saadessa kuntoutuksen sen. Siksi kaikkien toimijoiden edun ole, ne on luotava. Tiedon välittämistä sii- Finn-Göran Wennström ja palveluita kotiin, palautuisi käyttä- mukaista olisi löytää veteraaniaika- tä tosiseikasta, että sotaveteraanit, puoli- mätön määräraha valtion kassaan. kauden loppuvuosiksi yhteinen nä- sot ja lesket tarvitsevat apua vielä usean PS. Valtiovarainministeriön talousarvio- Vuonna 2012 vain 53,4 % kuntou- kemys. Määrärahojen riittävyyttä vuoden ajan, ei pidä kaihtaa, vaan tuoda esitys vuoden 2014 kuntoutusmääräraho- tukseen oikeutetuista veteraaneista tulisi yhteisesti laskea ottaen mu- tämä tarve hyvällä tavalla julki. Asiallisel- jen osalta ei ole sopusoinnussa eduskun- pääsi osallistumaan kuntoutukseen. kaan kaikki muuttuvat tekijät. la vaikuttamisella voidaan ehkäistä vääri- nan 5.12.2012 juhlaistunnossaan tekemän Valtiokonttorin tilasto kertoo myös Paras malli tietenkin olisi rinta- en käsitysten syntymistä. yksimielisen päätöksen kanssa. Esitetyllä muita asioita. Pitkät kuntoutusjaksot maveteraanien subjektiivinen oikeus Paikallisyhdistykset ovat avainasemas- määrärahalla kunnat eivät kykene tarjo- (3-4 viikon laitoskuntoutus, 20-30 kuntoutukseen pääsyyn. Sen sodis- sa, kun varmistetaan monipuolisen tuen amaan kuntoutusta ja kotiin vietäviä pal- kerran avokuntoutus tai kotikuntou- sa olleet miehet ja naiset olisivat an- antaminen eri muodoissa niitä eniten tar- veluja kaikille niitä haluaville ja tarvitse- tus) ovat edelleen harvinaisia. Vain sainneet. vitseville. Niillä on tieto, taito ja halu veljis- ville sotaveteraaneille. On jälleen moni- 100 veteraanin laitoskuntoutusjak- tä huolehtimiseen. Piirien sosiaalineuvojat puolisen vaikuttamisen paikka. so oli tämän mittainen. Kuitenkin Markku Seppä

Kolumni Juoksuhaudoista tulevaisuuteen Astuin alkukesällä Koblenzissa hat- luksessaan myyjiä, hän kertoi kyllä sin mistä sotaakäyneestä maasta tahan- tukaupan ovesta sisään. Oli yksi kesä- palkanneensa myyjättären, mutta että sa, pystyäkseen nostamaan kotimaansa kuun kuumimmista päivistä ja Reinin tämä työskentelee vain päivisin, kos- jaloilleen heidän oli ensin kyettävä jät- laaksossa mittari näytti lähes 40 astetta. ka omistajalla kerran on iltaisin aikaa tämään taakseen karmivat kokemuk- Hattukaupan tiskin takana seisoi hel- hoitaa liikettä. ”Mikäli terveyteni vain sensa. Kyettävä vaimentamaan muis- teestä piittaamatta villapukuun pukeu- sallii”, Schnell totesi, ”aion työskennel- tot siitä, miltä tuntuu, kun paras ystä- tunut, kumaraselkäinen vanha mies, lä 110-vuotiaaksi!” Vaikka hän jalkavai- vä osuman saaneena menehtyy viereen. kaupan omistaja herra Schnell. Kau- vojensa vuoksi liikkui suhteellisen vai- Kyettävä tukahduttamaan korvissa kai- Olli Kleemola aloitti Sotave- pankäynnin lomassa hän kertoi olevan- valloisesti kahden kävelykepin varassa, kuvat elävältä palavien sotilaiden huu- teraani-lehden kolumnistina. sa 96-vuotias ja olleensa mukana Rans- hän nouti keskustelumme lomassa liik- dot tuleen ammutusta hyökkäysvau- kan-sotaretkellä, jossa hän oli saanut keen takahuoneesta lukuisia hattuja ko- nusta, olivatpa nämä omia tai vihollisia. valtaosa veteraaneista pystyi sodan jäl- konekiväärisuihkun molempiin pol- keiltavaksi. Suomessa on kuluneena kesänä kes- keen ammentamaan karmivista koke- viinsa. Hän luonnehti itseään kuitenkin Ulos liikkeestä astuttuani oli pak- kusteltu sodassa psyykkisiä vammo- muksistaan voimaa – he jättivät sodan onnekkaaksi: sodan loppuvaiheessa hän ko pysähtyä hetkeksi miettimään juu- ja saaneiden suomalaissotilaiden riit- haamut taa rakentamalla uutta elämää, oli välttynyt venäläisten sotavankeu- ri tapahtunutta. Juhlapuheissa usein tämättömästä hoidosta sodan aikana rauhaa ja vaurautta. Tälle suurelle hen- delta oltuaan toipilaana ranskalaises- kuullut lausahdukset veteraanisukupol- ja jälkeen. Keskustelun käynnisti Åbo kiselle ja fyysiselle ponnistukselle so- sa sotasairaalassa. Palattuaan sodasta ven sitkeydestä ja tulevaisuudenuskosta Akademin tutkijan Ville Kivimäen väi- dassa ja rauhassa allekirjoittaneen on Schnell oli ottanut hoitaakseen suvul- muuttuivat yhdellä iskulla kouriintun- töskirja Murtuneet mielet, jossa käsitel- hyvinvointi-Suomen kasvattina nostet- leen puolitoista vuosisataa kuuluneen tuvammiksi. Samalla tulin miettineeksi lään sitä, miten sotilaat pitkälti jätettiin tava hattua! hattukaupan. veteraanien mukanaan kantamaa taak- yksin traumojensa kanssa rauhantulon Kysyttyäni, eikö hänellä ole palve- kaa laajemminkin: Olivatpa he lähtöi- jälkeen. Hoidon puutteesta huolimatta Olli Kleemola 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 | sotaveteraani • krigsveteranen 3

Tammenlehvän Perinneliiton Muistomerkkikilpailu toiminnanjohtaja vaihtuu toiseen vaiheeseen

udeksi toiminnan- tä kokemusta Holopaiselle on aidekilpailun tarkoituk- Muistomerkki on tarkoitus johtajaksi on valit- kertynyt Siviili-sotilasyhteis- sena on löytää ehdotuk- paljastaa 13.3.2015 talvisodan tu eversti evp., VTM työosaston päällikkönä Koso- sia talvisodan kansalli- päättymisen 75-vuotispäivänä. PekkaU Holopainen. Holopainen vossa 2004, Euroopan Unio- Tseksi muistomerkiksi Helsin- Kaikki kilpailuun osallis- aloittaa tehtävässä 1.10.2013. nin neuvoston pääsihteeristön gin Kasarmitorille. Kilpailun tuneet ehdotukset asetetaan Pekka Holopainen (57) on voimavarayksikön päällikkönä ensimmäinen vaihe oli ideakil- näytteille Helsingin Kamppiin valmistunut upseeriksi 1980 ja 2007–2010 sekä UNMOGIP- pailu, johon jätettiin 258 eh- (Runeberginkatu 4 C) kilpailun suorittanut yleisesikuntaupsee- rauhanturvaoperaation apu- dotusta. Jatkoon valittiin eh- toiseen vaiheen jälkeen. rin tutkinnon 1989. Valtiotie- laiskomentajana Pakistanissa dotuksillaan Abel Groenewolt, Lisätietoja taidekilpailusta: teen maisteriksi hän valmistui ja Intiassa 2011- 2012. Reser- Pekka Kauhanen, Olli Mantere, www.minedu.fi/talvisota 2002. viin Holopainen siirtyi vuoden Kai van der Puij ja Timo Ripat- www.talvisota.fi/talvisotayh- Uransa aikana hän on ollut 2012 lopussa. ti sekä Anssi Pulkkinen. distys muun muassa pääesikunnan Vuodesta 2005 lähtien toi- Jatkokehittelyyn tarkoitet- tiedotusosaston ulkomaantie- minnanjohtajana ollut evers- tu taidekilpailun toinen vaihe dotuksesta vastaavana upsee- ti evp. Pertti Suominen jat- päättyy 27.11.2013. rina, pääesikunnan päällikön Pekka Holopainen kaa perinnetyötä Sotavainajien avustajana, Karjalan prikaatis- muiston vaalimisyhdistyksen sa pataljoonan komentajana ja puheenjohtajana, mihin tehtä- esikuntapäällikkönä, Helsin- korkeakoulun koulutustaidon vään hänet valittiin viime maa- Sotaveteraanikalenteri gin sotilasläänin esikuntapääl- laitoksen sekä Strategian lai- liskuussa. likkönä sekä Maanpuolustus- toksen johtajana. Kansainvälis- vuodelle 2014 erinteinen taskukalen- teri ilmestyy syyskuus- Kansa kävelemään 22.9. sa 35. kerran. Kalente- Prissa on totuttuun tapaan tie- uonna 2001 YK:n vuo- ana tavoitteena saada mukaan koululaiset voivat osallistua toa mm. veteraanietuuksista ja tuiseksi Rauhanpäi- 20 000 liikkujaa. koulutyöhön liittyen viikoilla liiton toiminnasta. Liiton ja so- väksi vahvistettiin Kävelytapahtuma toteute- 38. tai 39. taveteraanipiirien, piireissä toi- Vsyyskuun 21. päivä. Rauhan- taan pääsääntöisesti sunnun- Tämän vuotisen tapahtu- mivien sosiaalineuvojien, Nais- päivän merkityksen korosta- taina 22.9. Joillakin paikkakun- man suojelijana on tasavallan järjestön, Sotaveteraanien tuki- miseksi MVJ kehotti 2008 kir- nalla tapahtuma järjestetään presidentti Sauli Niinistö. ja perinnesäätiön luottamus- ja jeellään järjestämään kaikissa päällekkäisten tapahtumien Lisätietoja antavat Hei- toimihenkilöiden yhteystiedot jäsenmaissa kansallisesti sovi- vuoksi jonain muuna päivänä mo Purhonen 040 775 4458 ja sisältyvät järjestöjaksoon. Ka- tettuja tapahtumia. Suomessa ja lisäksi on sovittu, että mm. Heikki Pietilä 040 534 5696. lenterista löytyvät tiedot myös haluttiin tuoda esille erityisesti sotaveteraanien valtakunnalli- liikunnan merkitys veteraani- sista tapahtumista ja liiton jär- en ja nuorempienkin ikäluok- jestämistä kilpailuista. kien hyvinvoinnille. Kalenteri on erinomai- Sotainvalidien Veljesliit- nen tietopaketti veteraaneil- to, Suomen Sotaveteraaniliitto, le ja heidän omaisilleen sekä Rintamaveteraaniliitto ja Suo- hieno lahja yhteistyökump- tosta, PL 600, 00521 Helsinki, men Rauhanturvaajaliitto ovat paneille ja sotaveteraanityön puh. (09) 6126 2016, sähkö- yhteisesti päättäneet järjestää tukijoille. posti: marja.riukka@sotave- Kansa kävelemään tapahtuman Kalenterin hinta on kuu- teraaniliitto.fi Myös useim- myös tänä vuonna. Lisäksi mu- si euroa. Kalenteria voi ostaa mat sotaveteraaniyhdistykset kana on eri kansalaisjärjestö- tai tilata liiton myyntitoimis- hoitavat kalenterimyyntiä. jä. Valtakunnallinen päätapah- tuma on tänä vuonna Salossa. Kuvassa viimevuotisen Kuopio tapahtuman järjestelijöitä, (vas.) Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton Viime vuonna päästiin koko Kuopion Sotaveteraanimuseon Marko Lehtimäki, Pohjois-Savon internet-sivut ja verkkokauppa. maassa noin 15 000 osallistu- Rauhanturvaajien Tuomas Oinonen ja Kuopion piispa Jari Jolkko- www.sotaveteraaniliitto.fi jaan ja tänä vuonna on rohke- nen. Kuva: Sotaveteraaniliiton arkisto

Kansa kävelemään 2013 Kouvola, Kasarminmäki su 22.9. klo 12.00 – 15.00 Paikkakunnat ja yhteyshenkilöt: Mikko Räinä 040 825 5666 Helsinki, Käpylän urheilupuisto su 22.9. klo 12.00 – Kuopio, 22.9. klo 12 - 15 Kuopion Sotaveteraanimuseon yhteydessä ja Tapani Forsström 040 587 0352 Valkeisenlammen ympäristössä. Imatra, Koskenparras su 22.9. klo 13.00 – 17.00 Tuomas Oinonen 044 518 0937 Heikki Naukkarinen 040 559 0140 Lohja, Kirkkokenttä su 22.9. klo 11.15 – 14.00 Joensuu, Mehtimäki, Areenan edusta su 22.9. klo 14.00 – 15.00 Kari Levonen 040 767 5586 Esko Harjunen 050 584 4030 Pudasjärvi, Rajamäen lähiliikuntapuisto ma 16.9. klo 12.00 – Joutsa, Liikuntahalli pe 20.9. klo 14.00 Antti Pesälä 040 578 2344 Pekka Hytönen 0400 543 990 Salo, Salon tori su 22.9. klo 13.00 – 15.00 Kajaani, Kaupunginlampi la 21.9. klo 13.00 – Heimo Purhonen 040 775 4458 Ermo Saari 044 254 4161 Savonlinna, Kauppatori su 22.9. klo 12.00 - Kotka, Sapokka su 22.9. klo 12.00 – 15.00 Jaakko Lindell (015) 514 037 Reijo Tähti 040 585 0501 Seinäjoki, Jouppilanvuoren Esteetön kuntoreitti (Vuorikorsu) su 22.9. klo 12.00 – Jari Ojala 040 866 5666 4 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Kuolleita

Ville Tikkanen (18.8.1919 – 26.5.2013)

”Silloin päivä paistavampi, sa hän toimi yli 20 vuotta, josta litukseen 8 vuoden ajan. Kai- kullan kehrä kirkkahampi, valtuuston puheenjohtajana 13 nuun Sotaveteraanipiirin pu- kun on salot samonnunna vuotta. heenjohtajana Tikkanen toimi Syksyn pääsiäinen SANA soutanut siintävät selät, Hän toimi sosiaalidemo- 1971 –1982 ja sen jälkeen useita päässyt taivahan laelle.” kraattien kansanedustaja 1966- vuosia piirihallituksen jäsene- 1975. Presidentin valitsijamie- nä. Piirin kunniapuheenjohta- esä, joka on ollut odo- yksyn pääsiäinen antaa Kainuun Sotaveteraanipiirin henä hän oli 1968. jaksi hänet kutsuttiin 2006. Ktettu, valoisa ja lämmin Smeille näkökulman tähän kunniapuheenjohtaja, kunnal- Tikkanen kirjoitti kaikkiaan Aktiivisena osallistujana vuodenaika, on vaihtumas- päivään ja tulevaisuuteen. lisneuvos Ville Tikkanen kuoli 17 teosta. Omia sotakokemuk- hän käytti veteraanin puheen- sa syksyyn. Täällä Pohjolassa Mitä ajattelemme tulevai- sunnuntaina 26.5 äkillisesti ko- sia on kuvailtu teoksessa Itä- vuoron vielä kuluvan vuoden olemme vuodenaikojen ihmi- suudesta ja mitä odotettavaa tonaan Kajaanissa. Tikkanen rajan kahta puolta. Petsamos- kansallisena veteraanipäivänä siä ja elämme voimakkaasti meillä on? Millaisia ne sitten oli syntynyt Vienan Karjalassa ta Rajajoelle 1939-1944. Muita Kajaanissa. niiden vaihtelut ja muutokset. ovat? Kenties suuria odotuk- Pistojärvellä 18.8.1919. teoksia ovat mm. Partisaanien Vuonna 2009 Ville Tikka- Lähi-idässä ja Palestiinassa on sia, joita elämä on karsinut. Ja Talvisodan jälkeen hän osal- uhrit, Jänkäjääkärin sota, Koh- nen kertoi haastattelussa, että vaikea erottaa, milloin kesä pieniltä näyttäviä ja kuitenkin listui Kuhmon mottien sii- talon divisioonat. Hän kirjoitti kaikkein mieluisin puhuttelu- vaihtuu syksyyn ja kuuma tärkeitä, miten selviytyä täs- voukseen. Jatkosodan aikana myös Kainuun Sotaveteraani- nimi hänelle on veteraani. vuodenaika hellittää otettaan. tä päivästä seuraavaan. Nai- Tikkanen palveli 6. divisioo- piiri ry 40 vuotta historiikin. Vuodenaikojen vaihtumi- nin leskellä oli huoli omasta nassa osallistuen mm. Sallan ja Veteraanien asiat olivat Tik- Seppo Tähkäpää nen on lähes huomaamaton- tulevaisuudestaan. Elämässä Ihantalan taisteluihin. kaselle tärkeitä. Kirjoista saa- Kainuun Sotaveteraanipiirin ta. Syksyn tulo aloittaa jälleen voi olla ja saa olla suuria odo- Siviiliammatissa hän toi- mansa tulot hän ohjasi vete- puheenjohtaja uuden vaiheen vuoden kier- tuksia ja haaveita. Eivät ne ole mi liikennöitsijänä Kajaanissa. raanien käyttöön. Hän kuului rossa. Syksyn tullessa saam- kiellettyjä. Mutta myös siellä, Kajaanin kunnallispolitiikas- Sotaveteraaniliiton liittohal- me viestin kevään ajalta, pää- missä on hiljainen tai kärsi- siäisestä. Siinä meitä muistu- mätön odotus tai kun elämän tetaan annetuista lupauksista, toivo on katoamassa, Vapah- jotka kuuluvat tähän päivään taja lähestyy elämämme paa- Carl-Olof Ternryd 1928-2013 ja huomiseen. reja. Mitä kannettavaa meil- lä niissä on? Vapahtajasta sa- Ruotsalainen merkittävä yh- FMV:ssä ajoittui aikaan, jolloin Professori Ternrydin kunni- yyskuun lähellä olevalla nottiin, että hän näki Nainin teiskunnallinen vaikuttaja ja valtiopäivät oli juuri täpärästi oitus Suomen armeijan sodan Ssunnuntailla, 17. sunnun- lesken surun. Herra näki ja Suomen-ystävä professori Carl- päättänyt ilmavoimien uuden ajan saavutuksille oli rajaton ja tailla helluntaista, on otsikko tiesi hänen menetyksensä ja Olof Ternryd kuoli 85 vuoden monitoimitaistelukoneen ke- hän osallistui ruotsalaisten va- ”Jeesus antaa elämän”. Tätä taakkansa. Mitä kannettavaa ikäisenä 8.7. hittämisestä Viggen-järjestel- paaehtoisten tilaisuuksiin vielä pyhäpäivää on nimitetty myös meillä onkin elämässä, Her- Professori Ternryd valmistui män korvaajaksi. FMV toimi syksyllä 2012. Suomen puolus- pikkupääsiäiseksi tai syksyn ra tietää sen eikä muiden aina Kungliga tekniska högskolanis- valtion puolesta JAS 39 Gripen tustaistelun merkitys Ruotsil- pääsiäiseksi. Siihen sisältyy tarvitse tietää sitä kaikkea. ta vuonna 1953 ja teki pitkän –järjestelmän hankinnassa. le oli Ternrydin opetus maan- pääsiäisen sanoma. Sen aihe Riittää kun hän tietää. Hä- uran valtion tielaitoksen palve- Ruotsin kuninkaallinen so- miehilleen. Jos puna-armeija palauttaa meidät uskon ja elä- nen läsnäolonsa antaa elämän luksessa, aikana jolloin Ruotsin tatiedeakatemia (KKrVA) oli olisi edennyt Tornionjoelle, oli- män lähtökohtaan Kristuksen ja uuden toivon. Nainin les- tieverkosto kasvoi kohisten ny- Ternrydin sydäntä erityisen si Ruotsin kehitys maailman- ylösnousemisen päivään. Sun- ken pojan herättäminen kuol- kyisiin mittoihin. Vägverket- lähellä. Hän toimi akatemian sodan jälkeen ollut aivan toi- nuntain evankeliumi Luuk- leista on rohkaisu ja merkki laitoksen pääjohtajana hän toi- kunnioitettuna puheenjohtaja- nen. Ternryd otti voimakkaas- kaan mukaan (Luukas 7: 11- siitä, että Vapahtaja on läs- mi 1978-1982, minkä jälkeen na 1990-luvulla niin menestyk- ti kantaa Ruotsin puolustuksen 16) muistuttaa meitä tästä. nä elämässämme. Hän an- hän siirtyi puolustusmateri- sellisesti, että akatemiasta tuli alasajoon. Hän katsoi, että puo- Jeesus ja hänen seuraajansa taa elämän ja lupauksen, että aalilaitos FMV:n pääjohtajaksi Ruotsin yksi johtavia turvalli- lustuspäätöksistä vastuullinen olivat matkalla Nainin kau- näin suuria on tapahtuva ker- kuudeksi vuodeksi. suus- ja puolustuskeskustelun nuori poliitikkopolvi ei ym- punkiin, kun he kaupungin ran aikojen lopulla. Syksyllä Ternryd ymmärsi nykyisen johtavia foorumeja. Akatemial- märtänyt turvallisuuden kovia portilla kohtasivat saattueen, saamme pääsiäisen viestin ja kehittyneen yhteiskunnan val- la on nykyisin noin 400 jäsen- realiteetteja. jossa kannettiin kuollutta, les- lupauksen: ”Minä elän ja te- tavat infrastruktuuriongelmat tä ja 30 ulkomaalaista kutsujä- Suomelle tekemistään pal- kiäidin ainoaa poikaa. Äiti oli kin tulette elämään”. Siinä hyvin konkreettisesti ja pai- sentä, joista seitsemän on suo- veluksista tasavallan president- menettänyt poikansa, joka oli Jumala alkaa kantaa meidän notti tutkimus- ja kehitystyön malaisia. ti myönsi Suomen Valkoisen hänen turvaverkkonsa. Nyt elämäämme. Elämää saa kat- tärkeyttä. Ilman uusia kustan- Ternryd oli keskeinen vaikut- Ruusun komentajamerkin pro- hän oli yksin ja vailla tulevai- sella Kristuksen kautta. Hän nustehokkaita menetelmiä yh- taja kun haettiin ruotsalaistu- fessori Ternrydille 6.12.2004. suutta. Jeesus näki hänet ja hä- antaa elämän ja on itse elämä. teiskunnan perusrakenteiden kea Syväriltä Kannakselle -elo- nen surunsa, meni paarien vie- ylläpitoa ei hänen mielestään kuvien tukiyhdistykselle. Åke Jan Klenberg , Amiraali reen, kosketti niitä ja kantajat Seppo Väätäinen kyettäisi säilyttämään. Tar- Lindmanin ohjaamiin kahteen Pertti Torstila, Valtiosihteeri pysähtyivät. ”Nuorukainen, mokkaana ja innostavana joh- elokuvaan ”Etulinjan edessä” Stefan Forss, Dosentti minä sanon sinulle: Nouse!”. tajana hän hankki ajatuksilleen ja Tali-Ihantala 1944” kerättiin Nuorukainen nousi istumaan vastakaikua ja toimi Ruotsin Ruotsissa 10 miljoonaa kruu- Kirjoittajat ovat professori ja alkoi puhua. Evankeliumi kuninkaallisessa insinööritie- nua, mikä takasi elokuvien teon. Ternrydin pitkäaikaisia ystäviä, kertoo, että Jeesus antoi hänet deakatemiassa osaston puheen- Ternryd hankki henkilökohtai- PT ja SF lisäksi KKrVA:n takaisin äidille. Jumala oli kat- johtajana vielä 2000-luvulla. sesti projektille Ruotsin kunin- kutsuttuja jäseniä. sonut kansansa puoleen. Ternrydin pääjohtajuus kaan näkyvän tuen.

Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton internet-sivut ja verkkokauppa. www.sotaveteraaniliitto.fi 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 5

Onnittelemme

Sipi Tilus 100 vuotta Väinö Korkeamäki 100 vuotta Sosiaalineuvos ja rintamalot- Kauhavan Lentosotakoulun jista, ystävistä ja sukulaisista. jatkosodassa 2/1/ JR 58, taiste- ta Sipi Tiluksen 100-vuotissyn- suorittamalla ylilennolla. Seu- Onnittelupuheenvuoroissa ko- lupaikkoina Sortavalan suun- tymäpäiväjuhla Ilmajoen seu- rakuntasali täyttyi arvovaltai- rostui Sipi Tiluksen uuttera ja ta, Karjalankannas, Metsäpirt- rakuntakeskuksessa oli isän- sesta onnittelijoiden joukosta, monipuolinen työ isänmaam- ti ja Taipale. Synnyinseudulle maallinen tilaisuus. Juhla alkoi aseveljistä, yhteisöjen edusta- me hyväksi. palattuaan hän toimi tiiliteh- Sosiaali- ja terveysministeri das- ja sirkkelisahayrittäjänä. Paula Risikko ihaili päivänsan- Väinö avioitui vuonna 1949, karin rohkeutta, jolla hän on jonka jälkeen hän osti Elna- ajanut lottien asiaa ja pitänyt vaimon kanssa maatilan lähel- arvokasta perinnettä yllä. tä synnyinkotiaan. Vuonna Sipi Tilus toimi kovissa pai- 1981 tehdyn sukupolvenvaih- koissa Kannaksen taisteluissa doksen jälkeen Väinö osallis- muonituslottana. Tali-Ihanta- tui vielä pitkään tilan töihin. lan tulimyrskyt hän koki yhdes- Sotaveteraani, maanviljeli- Neljä lasta perheineen toi- sä aseveljiensä kanssa. Sipi Tilus jä Väinö Korkeamäki viet- vottavat henkisesti vireälle ja lausui kiitoksensa juhlavieraille. ti 100-vuotispäiviään Karijoen oloihinsa tyytyväiselle papal- Rintamalotan ääni oli edelleen vanhainkodilla 24.7. Korkea- le Jumalan siunausta tuleville kantava, vaikka liikkumaväli- mäki on syntynyt Karijoen Ala- päiville. Sipi Tiluksen 100-vuotispäivää juhlisti Kauhavan Lentosotakou- neenä on parin viime vuoden kylässä. Asevelvollisuuden hän lun suorittama ylilento. Päivänsankari edessä rollaattorissaan ja aikana ollut lähinnä rollaattori. suoritti Lappeenrannan ratsu- Ritva Tuomisto taustalla ystävien, veteraanien, sukulaisten ja perinneyhdistysten väessä. Hänen joukko-osasto- edustajien joukkoa. Matti Latvala jaan oli talvisodassa K.T-P 8 ja

Toivo Järvenpää 100 vuotta Reino Könkkölä 100 vuotta Kurikassa on nyt kolme yli sa- jettajana, yhteensä 57 vuotta. Jämsän sotaveteraanien vanhin tavuotiasta sotaveteraania. Toi- Talvisodan aikana hänellä oli jäsen Reino Könkkölä täytti 100 vo Järvenpää syntyi 19.6.1913. erikoistehtävä, joka myös liit- vuotta 30. heinäkuuta. Könk- Hän oli iloinen ja liikuttunut tyi kuljetuksiin. Jatkosodan ai- kölä osallistui Talvisotaan KTR saadessaan Sotaveteraanien an- kana hän toimi myös kuljetus- 7:ssä ja jatkosotaan KTR 19:ssä. sioristin rintaansa. tehtävissä. Hänet kotiutettiin 17.11.1944. Kaksi viimeistä vuotta täy- Luottamustehtävissä Toivo Sotilasarvoltaan Könkkölä on sin sokeana elänyt veteraani ei Järvenpää toimi mm. koululau- korpraali. Elämäntyönsä hän sen anna haitata. Miehellä on takunnassa, vaalilautakunnas- on tehnyt maanviljelijänä asut- muisti kuin nuorella ja hän on sa sekä sydänyhdistyksen hal- taen rintamamiestaloa Jämsän kiitollinen terveydentilastaan. lituksessa. Ehunsalmella. Könkkölä pe- Jo nuorena aloitettu ruu- Kurikan Sotaveteraanit toi- rusti perheen puolisonsa Bertan miillinen työ on antanut hyvät vottaa veteraanille hyviä ja an- kanssa saaden neljä lasta. Könk- eväät elämälle. toisia päiviä. kölällä on ollut runsaasti luotta- Kuvassa poika Juha Järvenpää ja Elämäntyönsä hän teki mustoimia, mm. kansakoulun päivänsankari Toivo Järvenpää. kuorma-autoyrittäjänä ja kul- Mikko S Säntti johtokunnan, tielautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenyys.

Esko Petäjä 70 vuotta Eino Kaukonen 100 vuotta taa kokematon piirin puheen- kirkkomusiikkialan valtakun- johtaja. nallisissa ja maakunnallisissa Eino Kaukonen vietti 100-vuo- Elämäntyönsä Esko Petäjä on luottamustoimissa hänelle on tissyntymäpäiväänsä 27.7. lä- tehnyt opettajana Kymenlaak- myönnetty director cantuksen heisten ja ystävien ympäröimä- sossa ja Ylistarossa sekä edel- arvonimi. nä. Vain runsasta viikkoa leen kotitilansa viljelijänä Isos- Isänmaan asia ja maanpuo- aikaisemmin päättyi autoilu- sakyrössä. Koti, kotiseutu, per- lustus ovat niin ikään hänen kärpäsen pureman veteraanin he, uskonto ja Isänmaa ovat ne sydäntään lähellä. Esko on re- ajokortin voimassaolo. Tablet- peruspilarit, joihin hänen arvo- serviläisenä tehnyt vaikutta- titietokoneen välityksellä hän maailmansa on rakennettu. van ja nousujohteisen uran yk- seuraa aktiivisesti päivän po- Esko Petäjä omaa korkean sikönpäälliköstä sotilasalueen litiikkaa, sillä se on aina ollut työ- ja osallistumismoraalin. päällikköön. Hänet ylennettiin hänen kiinnostuksensa koh- Sitoutuessaan johonkin hän majuriksi 1999. de. Tietokoneen avulla leppoisa Etelä-Pohjanmaan Sotavete- antaa siihen aina 100%. Esko Petäjä on toiminut ve- kahden sodan veteraani pitää raanipiirin puheenjohtaja Esko Opettajantoimensa ohessa teraanityössä vuodesta 2004. keskusteluyhteyttä ulkomail- Petäjä täytti 70 vuotta 10. syys- Esko on tehnyt laajan ja moni- Tähänkin tehtävään hän sitou- la asuvaan pojantyttärentyttä- tulevaisuutta, vaan elän päivän kuuta. Merkkipäivää juhlistet- puolisen työn kirkkomusiikin tuu täysillä. reen, Helmiin, joka syntyi Ei- kerrallaan!” on Einon motto. tiin Isonkyrön seurakuntakes- alalla. Hän on hoitanut har- Eteläpohjalainen sotaveteraa- non päivänä puolitoista vuotta kuksessa. rastuspohjalta kanttorien sijai- niväki onnittelee johtajaansa. sitten. ”Nyt en enää suunnittele Lauri Leskinen E-P:n piirin 6. puheenjohta- suuksia useissa seurakunnis- ja on samalla ensimmäinen so- sa. Pitkäaikaisesta toiminnasta Pertti Kortesniemi 6 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Vevan ensimmäinen tunnustuspalkinto upseerikokelas Ville Makkoselle

tin Jääkärirykmentin sirpaleina kehossaan. Sen väri kiinnostunut veteraani- tai pe- kotiuttamistilaisuudes- on sama kenttäharmaa, mikä rinnetyöstä. Ville Makkonen sa 19.6.2013 luovutet- tuolloin oli asepuvun väri. Lau- sai lautasen ensimmäisenä. Utiin ensimmäinen Suomen Ve- tanen on korkeatasoista, mo- Esityksen Reserviupseeri- teraaniliittojen valtuuskunnan dernia taidetaontaa. Sen pel- kurssilaisen palkitsemisesta teräs-muistolautanen upseeri- kistetyt muodot tuovat mieleen teki Sotainvalidien Veljesliiton kokelas Ville Makkoselle. Lau- sodanaikaiset puhdetyöt. Kymen piiri. tasen luovuttivat Kymenlaakson Lautanen luovutetaan re- Sotaveteraanipiirin puheenjoh- serviupseerikurssien päätösti- Teksti: Arto Mikkonen ja taja Arto Mikkonen ja toimin- laisuudessa oppilaalle, joka on Toivo Hartikainen nanjohtaja Toivo Hartikainen. Päätöksen lautasen luovut- tamisesta teki Utin Jääkäri- rykmentti. Ville Makkonen on Kysymys omaiselta kiinnostunut sotakirjallisuu- Keskellä upseerikokelas Ville Makkonen, toiminnanjohtaja Toivo desta ja perinteistä. Kiinnos- Hartikainen (vas.) ja puheenjohtaja Arto Mikkonen. Kuva: Puo- ysyisin neuvoa isä- ten se jäi heidän kohdaltaan tus on herännyt erityisesti siitä lustusvoimat ni puolesta, joka on käyttämättä. Kuljetusapu on syystä, että hänen isoisänsä on 88-vuotias sotaveteraa- nyt tällä hetkellä se kriittisin taistellut aikanaan saksalaisten Makkonen valmistui ylioppi- ja hän aikoo sotilasuralle. Kni. Viime kevääseen saakka hän avun tarve, koska he asuvat ha- joukoissa. Muita harrastuksia laaksi Nastolan lukiosta ja suo- Lautasen on suunnitellut ja pystyi ajamaan omaa autoa ja ja-asutusalueella. Isä saa mm. hänellä on pienestä alkaen ollut ritti varusmiespalveluksen Utin valmistanut suomalainen tai- hoitamaan kauppa- ym. asioin- viikoittaista pesupalvelua ns. isänsä kanssa metsästys ja kalas- Jääkärirykmentissä. Kotiutumi- detakoja. Se on taottu teräkses- timatkat omatoimisesti. Kevääl- kotihoidon palveluna kunnalta, tus. Harrastuksiin kuuluu myös sen jälkeen Ville Makkonen jäi tä, jota monet veteraanit vie- lä hän kaatui ja siitä lähtien hän siitä toki kunta laskuttaa. ammunta ja purjelento. Ville puolustusvoimien palvelukseen lä sotien seurauksena kantavat on tukeutunut rollaattoriin. Li- Kesän ajan me lähiomaiset säksi hän sai keväällä Alzhei- olemme porukalla hoitaneet mer-diagnoosin, jolloin lääkäri kyydityksiä, mutta syksyn tul- Herttuan Kuntoutuskeskukselle eväsi ajokortin, aivan perustel- len työt ja opiskelut eivät sitä lusti. Äidilläni ei ole ajokorttia. enää mahdollista kuin satun- veteraaniperinteen vaalijakilpi Nyt vanhempani sitten ovat naisesti. kuljetusavun tarpeessa, joten Tässäpä hieman faktaa siitä, ammenlehvän Perinne- olen hakenut isäni nimissä kul- miten vaikea on käytännössä liitto luovutti Veteraa- Veteraaniperinteen vaalijakilpi voidaan myöntää perinne- jetuspalvelutukea (ns. taksisete- saada kuljetusapua. niperinteen vaalijakil- työtä tekeville yhteisöille osoituksena veteraaniperinteen leitä) kunnalta. Hakemukset Tven Savonlinnan Kerimäellä vaalimiseksi tehdystä arvokkaasta työstä. Kilven myöntä- on tehty kunnan perusturvalle Veteraanin tytär sijaitsevalle Hotelli ja Kuntou- misellä kannustetaan samalla perinnetyön tekijöitä sekä li- osoitettuna. Saimme 20.8. kol- tuskeskus Herttuan sotahis- sätään liiton ja perinnetyön tunnettavuutta. mannen kielteisen päätöksen Vastaavia kysymyksiä tulee torialliselle näyttelylle. Kilven Ensimmäiset Tammenlehvän Perinneliiton vaalijakil- – Ensin tehtiin vaikeavam- liitolle useita ja tämä osoittaa luovutus on osoitus Herttuan vet luovutettiin vuonna 2010 Sotamuseolle ja Kansallisar- maisten kuljetuspalveluhake- sen, että veteraanit eivät vie- tekemästä arvokkaasta työstä kistolle. Sittemmin sen on tähän mennessä saanut 16 muu- mus (saimme näin otsikoidut läkään saa heille tarkoitettu- sotien 1939-1945 veteraanipe- ta kohdetta eri puolella maata. Perinneliitto on perustettu hakemuslomakkeet kunnan vi- ja palveluita. Yksi syy on ve- rinteen vaalimiseksi. vuonna 2003 vaalimaan sotiemme 1939-1945 veteraanien ranhaltijalta), päätös oli kieltei- teraanimäärärahojen riittä- Kilven luovutti Herttualle perinteitä ja arvoja. nen. Syy: hakija ei ole vaikea- mättömyys. Tammenlehvän Perinneliiton vammainen. Kuntien käytäntö näyt- varapuheenjohtaja Matti Nie- ta sotavuosien vaikeista ajoista. myöntämisen myötä pääsim- – Toinen hakemus oli sosi- tää myös vaihtelevan suures- mi. Herttuan puolesta kilven Herttuassa veteraaniperin- me varsin arvokkaaseen seu- aalihuoltolain mukainen kulje- ti. Kotiin vietävät avopalve- vastaanotti Herttuan omistaja teen vaalijakilpi otettiin vas- raan”, kiitteli Järvinen viitaten tuspalveluhakemus, päätös oli lut ovat veteraanien lisäapua ja yhtiön hallituksen puheen- taan kiitoksella. Tunnustuksen kilven aiemmin saaneisiin yh- kielteinen. Syy: hänen varalli- kotona asumisen tukemi- johtaja Visa Järvinen. vastaanottanut yrityksen omis- teisöihin. suutensa (pankkitalletus) ylitti seen muiden apujen lisäksi. Herttua on jo 1980-luvun lo- taja Visa Järvinen totesi kiitos- perusturvalautakunnan myön- Apua myönnetään valtion pulla oma-aloitteisesti ja omal- puheessaan, että kilven myön- Teksti: Timo Lehtinen tämiskriteerien mukaisen va- varoista tarpeen mukaises- la kustannuksellaan entisöinyt täminen on osoitus siitä, että Kuva: Jussi Silvennoinen/ rallisuusrajan, (vaikka pienet ti. Veteraanin lisäpalvelun ja kunnostanut kuntoutuskes- asioita on tehty oikein. ”Tämän Puruvesi-lehti kuukausitulot jäivät rajan alle). tarve määrittelee myönnet- kuksen välittömässä läheisyy- – Kolmas hakemus tehtiin tävän palvelun sisällön. Kul- dessä sijaitsevia Salpalinjaan jälleen sosiaalihuoltolain mu- jetuspalvelut ovat yksi niitä kuuluvia puolustusasemia. kaisena kuljetuspalveluha- palveluja, joiden tarve on li- Herttuan sisätiloihin on myös kemuksena ja viitteellä ”Kul- sääntynyt. Valtiokonttorin koottu Salpalinjasta ja vuosi- jetuspalvelua haetaan vete- ohjeistuksen mukaisesti kul- en 1939 – 1945 sodista kertova raanimäärärahan puitteissa jetuspalvelujen järjestämi- ”Viimeisellä linjalla” -näyttely. kunnallisiin avopalveluihin nen kuuluu tämän määrä- Näyttely koostuu Salpalinjasta, osoitetusta määrärahasta”. Syy rahan kautta myönnettäviin Suomen sodista 1939-1945 sekä oli tällä kertaa se, että kunta on lisäpalveluihin. On valitetta- pula-ajasta kertovasta osasta. käyttänyt kaikki tämän vuo- vaa, että kunnan määrärahat Näyttelyssä on mm. käsiasei- den ko. määrärahat, joten ei ole jaetaan ilman tarveharkin- ta, sotilaspukuja ja -varusteita, enää, mistä jakaa. taa, mm. siivouspalvelusete- suomalaisia kunniamerkkejä Alkuvuodesta vanhempani leinä. Tulos on sitten tämä; sekä Salpalinjan historiaan liit- saivat kirjeen kunnalta, jossa jos et tarvitse siivousta, et tyvää esineistöä. tarjottiin veteraanien siivous- voi saada sitten mitään muu- Kunnostetut salpalinjakoh- Henkilöt vas. Visa Järvinen, Kaarina Niemi, Matti Niemi, Timo Leh- palvelua juuri tuosta määrära- takaan. Selvittelemme asiaa teet ja näyttely kertovat Herttu- tinen, Jaakko Lindell, Veikko Toivanen, Seppo Häyrinen ja Matti hasta. Palvelua ei äitini silloin kyseisen kunnan kanssa. an kävijöille Suomea koetelleis- Louekoski. katsonut välttämättömäksi, jo- 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 7

Veteraanilisä hoitotukien viidakossa Veteraanilisän hakemisessa näyttää olevan epätietoi- sekä erityiskustannusten mää- (esim. syömisessä, pukeutumi- vamma aiheuttaa. Kustannuk- suutta, joten on ehkä hyvä palauttaa mieliin koko asia- rän perusteella. Hoitotuki on sessa ja peseytymisessä) tai jos sina hyväksytään yleensä vain kokonaisuus. Veteraanilisään liittyvien eläkkeensaajan verotonta tuloa. Hoitotukea tarvitset säännöllistä ohjausta jatkuvat kustannukset, jolloin hoitotukien hakeminen saattaa tuottaa veteraanille tarkistetaan vuosittain kansan- ja valvontaa. Voit saada koro- niitä tulee olla vähintään kuu- vaikeuksia, joten toivotaan hänen tuekseen tarvittaessa eläkeindeksillä. tettua tukea myös erityiskus- den kuukauden ajalta. omaisia, kotipalvelun henkilöstöä tai oman järjestön Voit saada perushoitotukea, tannusten* perusteella, jos sai- yhdistyksen edustajaa. Hoitotukea haettaessa tarvitaan jos tarvitset vähintään viikoit- raus tai vamma aiheuttaa niitä *Erityiskustannuksia lääkärintodistus. Ensin kannattaa selvittää kaikki avun tain apua henkilökohtaisis- huomattavan määrän, vähin- ovat esimerkiksi ja tuen tarve ja aiheutuneet kustannukset ja täyttää sa toiminnoissasi tai ohjausta tään tuen verran kuukausit- • sairaanhoito- ja lääkekulut Kelan hakemus näiltä osin valmiiksi. Ottakaa se mukaan ja valvontaa niissä. Jos sinulla tain. • ylimääräiset matkakustan- lääkärille, niin usein tämä helpottaa myös lääkäriä kir- on pelkästään avun, ohjauksen nukset joittamaan tarvittavan todistuksen. tai valvonnan tarvetta kotita- Ylin hoitotuki • kotipalvelun tai kotisairaan- loustöissä tai asioiden hoidos- 325,46 €/kk hoidon kustannukset eteraanilisä on vuo- tarvita veteraanilisää varten, sa, hoitotukea ei voida myön- Voit saada ylintä hoitotukea, jos • ylimääräiset vaatekustan- den alusta 104,42 eu- koska lisän maksamisen edel- tää. Voit saada perushoitotu- tarvitset ympärivuorokautista nukset ja roa kuukaudessa ja lytykset ovat Kelan tiedossa. kea myös erityiskustannusten toisen henkilön hoitoa ja val- • erityisruokavalion noudat- Vsitä sai Kelan mukaan heinä- Lisä perustuu vammaisetuuk- perusteella, jos niitä on kes- vontaa etkä pärjää yksin kuin tamisesta aiheutuvat kus- kuussa 6031 veteraania eli 35 sista annettuun lakiin, ja se on kimäärin perushoitotuen ver- lyhyen aikaa. Voit saada ylintä tannukset. prosenttia kaikista ylimääräis- verotonta. Se ei pienennä eläk- ran kuukaudessa. Sokealla ja hoitotukea myös erityiskustan- tä rintamalisää saavista, joita keensaajan asumistukea. Lisä liikuntakyvyttömällä on aina nusten perusteella, jos niitä on Voit valtuuttaa toisen henki- oli 17 924. Veteraanilisän saa- maksetaan myös laitoshoidossa oikeus vähintään perushoito- vähintään ylimmän hoitotuen lön asioimaan puolestasi, jos si- jia olisi todennäköisesti enem- olevalle veteraanille, mutta se tukeen. Hoitotukeen eivät vai- verran kuukausittain. nun on itse hankala hoitaa Ke- män, jos sitä edellyttävät hoito- otetaan huomioon pitkäaikais- kuta eläkkeensaajan ja hänen Henkilökohtaisilla toimin- la-asioitasi. tukiasiat olisivat ajan tasalla. hoidon maksussa, jonka laitos perheensä tulot eikä omaisuus noilla tarkoitetaan mm. pu- Lähde: Kela, eläkkeensaajan Veteraanilisä kuuluu niille tai kunta perii veteraanilta keutumista, peseytymistä, liik- hoitotuki veteraaneille, jotka saavat Ke- Korotettu hoitotuki kumista tai toimintoja, jotka lasta ylimääräistä rintamali- Hoitotuen määrä 153,91 €/kk liittyvät sosiaaliseen vuorovai- Kuntakohtaiset tilastot löy- sää sekä korotettua tai ylintä Eläkettä saavan hoitotuki mak- Voit saada korotettua hoitotu- kutukseen. tyvät internet-sivuiltamme hoitotukea. Hoitotuen saanti setaan kolmeen ryhmään por- kea, jos tarvitset joka päivä ai- Erityiskustannukset ovat www.sotaveteraaniliitto.fi edellyttää sen hakemista Kelal- rastettuna avuntarpeen, oh- kaa vievää apua useissa hen- tarpeellisia ylimääräisiä kus- ta. Hakemusta ei enää erikseen jauksen ja valvonnan tarpeen kilökohtaisissa toiminnoissasi tannuksia, jotka sairaus tai Anni Grundström

Säätiöiden edustajat vieraina Pasilassa Muutoksia otavahinkosäätiön, Eileen Kelan Starckjohann ja Thelma Avustusten hakumenettely eläkkeiden Starckjohann-Bruun Sää- Täsmätukena kohdistettava Stiön, Kaatuneiden Muistosääti- avustus on tarkoitettu pienitu- maksupäivään ön ja Lotta Svärd Säätiön edus- loisille, ensisijaisesti ylimääräis- tajat kokoontuivat Pasilaan tä rintamalisää saaville, tunnuk- ela maksaa lo- Suomen Sotaveteraaniliiton ja sen omaaville miehille ja nai- kakuusta läh- Rintamaveteraaniliiton kans- sille. Myös veteraanien lesket ja tien kansan- sa keskustelemaan avustuksia puolisot voivat avustusta saada. Keläkkeen, rintamalisän koskevista asioista. Säätiöt ovat Hakijan täytyy olla liiton jäsen- ja ylimääräisen rinta- olleet ja ovat edelleen merkittä- yhdistyksen jäsen. Avustuksen malisän kuun 7. päi- viä tukijoita avustettaessa ve- myöntämiselle on tulorajat ase- vä. Ensimmäinen yh- teraaneja, heidän puolisoitaan Pasilassa pitkän pöydän äärellä säätiöiden edustajat paneutui- tettu noin 1 050 euroon kuukau- tenäinen maksupäivä ja leskiään taloudellisesti. Sää- vat liittojen ajankohtaisiin asioihin sekä avustusten myöntöpe- dessa bruttona. Hakulomakkei- on 7.10.2013. Asiakkai- tiöt myöntävät määrärahat pe- rusteisiin. ta on saatavissa sotaveteraanipii- den kannattaa tarkis- rustuen liittojen jäsenmääriin. reistä ja yhdistyksistä sekä liiton taa, vaikuttaako mak- Rintamaveteraaniliiton tun- tyvää byrokratiaa on vältetty ton sosiaalineuvojien ja yhdis- internet-sivuilta www.sotavete- supäivän muuttuminen nuksen omaavien määrä oli mahdollisimman paljon. Kaik- tysten veteraaniyhdyshenkilöi- raaniliitto.fi /aineistopankki. heidän laskujensa mak- vuoden vaihteessa noin 5 500 ja ki olivat yksimielisiä siitä, että den työ näkyy liitolle tulevien Hakemukset tulee täyttää asi- suun. Muidenkin eläke- Sotaveteraaniliiton 22 000. periaate avustusten kohdenta- hakemusten määrässä. anmukaisesti, niin että niistä sel- etuuksien maksupäiviä Suomen Sotaveteraaniliiton misessa kaikkein pienituloisil- Yhteinen huoli oli niistä viää hakija, syntymäaika, onko tullaan yhtenäistämään, kautta myönnettävä keskimää- le avun tarpeessa oleville on pe- tunnuksen omaavista veteraa- hakijalla tunnus, tai onko kysy- mutta toistaiseksi nii- räinen avustus oli noin 450 eu- rustana myös tulevaisuudessa. neista, jotka eivät kuulu mihin- myksessä veteraanin puoliso tai den maksupäivä mää- roa vuonna 2012 ja avustusta Keskustelua herättivät alu- kään järjestöön jäseninä. Heitä leski. Hakemuksen liitteenä on ol- räytyy sukunimen al- sai lähes 1 000 henkilöä. Lää- eelliset erot hakemusten mää- arvioidaan olevan noin 8 000. tava tuloselvitys, joko Kelan todis- kukirjaimen mukaan. ke- ja hoitokulujen omavastuu- rissä. Liittojen toimintatapo- Etsivää työtä on siis jatkettava. tus ylimääräisestä rintamalisästä Tähän saakka maksu- osuudet, silmälasien hankin- jen erilaisuus ja yhdistysten/ Säätiöiden edustajat saivat tai verotodistus. Hakemuksessa päivät on porrastettu ta ja asunnonkorjaukset olivat osastojen toiminta vaikuttavat perustietoa liittojen toimin- on esitettävä selvitys avustuksen sukunimen alkukirjai- pääasiallisia avustuskohteita. liitoille tulevien hakemusten nasta, avustusten merkitykses- käytöstä, kustannukset sekä kuitit men mukaan. (A–K 4. Sotavahinkosäätiön puheen- määrään. Järjestötoiminnas- tä ja avun tarpeesta lähivuosi- tai niiden kopiot. päivä, L–R 14. päivä ja johtaja Peter Küttner on ol- sa yhdistystasolla on toimin- na. Vaikka veteraanien määrä Hakemus jätetään siihen ve- S–Ö 22. päivä). Takuue- lut vahva vaikuttaja nykyisen taa uudistettava siten, että avun vähenee vuosittain, niin avun teraaniyhdistykseen, jonka jäsen läke taas maksetaan lain avustusohjeistuksen luomiselle. pyytämisen odottaminen ei tarve kasvaa veteraanien ikään- hakija on. mukaan kuun 22. päivä Luottamuksellisuus hakemus- ole toiminnan lähtökohta vaan tyessä. Veteraania ei jätetä, ol- ja eläkkeensaajan asu- ten käsittelyssä on ollut perus- avun tarjoaminen ja vierellä koon tämä säätiöiden kuin mei- Anni Grundström mistuki kuun 4. päivä lähtökohta. Hakemuksiin liit- kulkeminen. Sotaveteraanilii- dän kaikkien yhteinen tavoite. kuten ennenkin. 8 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Perusturvakuntayhtymä Akseli - kasvot veteraanipalveluille Toiminta-alue 15954,20 ja kotiin vietäviin Veteraanit saivat alkuvuodes- Perusturvakuntayhtymä Ak- palveluihin 3307,12 ta kirjeen, jossa kerrottiin tu- seli toimii Varsinais-Suomes- Veteraanien yhteyshenkilö- levasta kotikäynnistä. Ennen sa Maskun, Mynämäen ja nä avopalveluiden ja kotikäyn- kotikäyntiä ohjaaja soitti vete- Nousiaisten kuntien alueel- tien osalta toimii sosiaaliohjaa- raanille ja sopi käynnin ajan- la. Perusturvakuntayhtymä ja Leena-Maija Virtanen. kohdan. Akseli vastaa vuodesta 2011 Myönteisten palautteiden alkaen kolmen kunnan perus- Kotikäyntien tavoite ja sekä ennakoivien palveluiden terveydenhuollon sekä ikäih- sisältö tarpeiden määrittelyn ja suun- misten palveluiden järjestämi- Kotitäyntien tavoitteena on toi- nittelun selkeytymisen vuoksi sestä. Vuodesta 2013 lähtien mintakyvyn ja terveyden seu- kotikäynnit otettiin Perustur- kuntayhtymän vastuulla ovat ranta ja sotaveteraaneille tar- vakuntayhtymä Akseliin py- myös edellä mainittujen kun- koitetun kuntoutuksen ja kotiin syväksi työmuodoksi. Vete- tien kaikki sosiaalitoimen pal- vietävien palvelujen kohdenta- raanien määrä on laskussa ja velut lukuun ottamatta lasten minen tarpeen mukaisella ta- heidän toimintakykynsä las- Veteraani Into Suvitie Maskusta ja Leena-Maija Virtanen tutustui- päivähoitopalveluja. Akselin valla. Kotikäynti sisältää pal- kee luonnollisesti korkean iän vat kotikäynnin yhteydessä. Nyt on helppo asioida tutun ihmisen jäsenkuntien yhteenlaskettu velutarpeiden arviointia, en- myötä, joten vuosittaisten koti- kanssa. asukasmäärä vuonna 2012 oli nakointia ja veteraanin omien käyntien merkitys kasvaa myös 22 497 asukasta. Akselin alue voimavarojen tukemista, jotta muiden palvelujen suunnitte- on osa Turun seutua ja asukas- kotona asuminen ja itsenäinen lun näkökulmasta. Palvelun ta- toimintakykymittaus sekä tar- ja neuvoi esimerkiksi eläkkeen- määrältään kasvava. selviytyminen olisivat mah- voitteista on toetutunut myös vittaessa MMSE ja/tai GDS -15 saajan hoitotuen hakemisessa Kuntoutukseen ja kotiin vie- dollisia. Käynnillä kartoitetaan se, että kotona asuvat veteraa- seula. ja tarvittaessa käynnisti haku- täviin palveluihin oikeutettu- myös apuvälineet ja asunnon nit tietävät palveluverkostossa Palveluohjauksen ja tuen prosessin. jen veteraanien määrä ja val- ja asuinympäristön toimivuus. edes yhden henkilön, johon ot- tarve oli yksilöllinen ja riippu- Kaikille tunnuksen omaa- tion veteraanimäärärahat oli- Veteraaneille annettaan tietoa taa yhteyttä mieltä askarrutta- vainen siitä, onko veteraanilla ville veteraaneille postitet- vat vuoden 2013 alussa: palveluista ja etuuksista sekä vissa asioissa. Veteraanit saivat läheisiä rinnallaan ohjaamas- tiin 11.6.2013 maksusitoumus – Masku; 22 veteraania, kun- tarvittaessa suunnitellaan yk- ”kasvot” työntekijälle. sa ja auttamassa. Kotikäynnillä kymmenen tunnin kodinhoi- toutusmääräraha 18 450,12 silöllisiä tarvetta vastaavia pal- ohjaaja selvitti veteraaneille ja dollisista palveluista sekä tie- ja kotiin vietäviin palvelui- veluja. Kotikäyntien sisältö heidän puolisoilleen/lapsilleen dot palveluntuottajista. Leena- hin 3829,30 Ohjaaja varasi kotikäyntiin ai- palvelujen tarjontaa ja yhteys- Maija Virtanen seuraa maksu- – Mynämäki; 54 veteraa- Toiminnan kaa n.1,5-2.5 h. Tarkoitus oli tietoja. Mikäli käynnillä paljas- sitoumusten käyttöä. nia, kuntoutusmääräraha käynnistyminen luoda kiireetön ja leppoisa il- tui akuutti palvelun/avun tar- 45286,67 ja kotiin vietäviin Kotikäynnit aloitettiin vuonna mapiiri jutustelulle. Keskuste- ve, ohjaaja otti palvelua tarjo- Leena-Maija Virtanen palveluihin 9300,19 2012 sosiaaliohjaajan toimes- lun pohjana käytettiin Kotona avaan tahoon yhteyden saman sosiaaliohjaaja – Nousiainen; 19 veteraa- ta sellaiselle veteraanille, joka selviytymisen arviointi -loma- tien. Kelan etuudet olivat mo- nia, kuntoutusmääräraha eivät kuulu palvelujen piiriin. ketta ja kaikille tehtiin RAVA- nelle epäselviä. Ohjaaja auttoi

Muistomerkkikartoitus etenee Etelä-Pohjanmaalla

distykseen nimetty henkilö, tin perinneportaaliin. ovatko ko. sankaritaulut tallel- joka vastaa kartoituksen teke- Kartoitus koskee kaikkia la ja missä ne sijaitsevat. Toisen misestä. muistomerkkejä tai niihin rin- suuren ryhmän muodostavat Hankkeen tarkoituksena on nastettavia patsaita, kiviä, laat- joukkojen perustamisesta tai inventoida muistomerkit ja sel- toja ja kylttejä. sijainnista kertovat laatat ra- vittää niiden kunto, sijainti ja Suuren ryhmän muodos- kennusten seinässä. hoitovastuu. Kartoituksen ul- tavat mm. kouluilla sijaitse- Tapahtumapaikkaan sidot- kopuolelle jäävät hautausmai- vat sankaritaulut. Näitä arvioi- tuja erilaisia muistokiviä on den yhteydessä olevat sanka- daan olevan Etelä-Pohjanmaan myös paljon. Oman ryhmän rihautausmaat, jotka ovat seu- piirin alueella 150 kpl. Koulu- muodostavat ns. yksityiset rakuntien vastuulla ja joista ja on lakkautettu ja rakennuk- muistomerkit, jotka voivat olla Tammenlehvän Perinneliitto sia myyty mm. yksityisille hen- yksityisen henkilön tai sukujen kokoaa omaa tiedostoa interne- kilöille. On tärkeää selvittää toimeksiannosta pysytettyjä.

Karijokisista Hautaniemen vel- jeksistä karijokelaiset järjestöt pystyttivät laatan vuonna 2005. Seinäjoen Veteraanipatsas si- jaitsee Olavi Pihan puistossa. ammenlehvän Perinne- liiton toimeksiannosta Etelä-Pohjanmaan Sotave- on koko valtakunnassa teraanipiirin alueella kartoitus Taloitettu sotiimme 1939-1945 on käynnistynyt kaikkien 20 liittyvien muistomerkkien kar- kunnan ja 30 yhdistyksen alu- toitus. Tehtävän suoritusvastuu eella. Tavoitteena on saada kar- on sotaveteraanipiireillä ja eri- toitus tehdyksi tämän vuoden tyisesti sen nimeämällä perin- aikana. neyhteyshenkilöllä. Etelä-Poh- janmaan Sotaveteraanipiirissä Pertti Kortesniemi on jokaiseen sotaveteraaniyh- Tämä Pro Patria -sankaritaulu sijaitsee Lappajärven seurakuntatalolla. 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 9

Testamentti on tärkeä asiakirja

Mikä testamentti on? Testamentti voidaan teh- kuukauden aikana mahdolli- teraanien tuki- ja perinne- Testamentti eli jälkisäädös on dä myös oikeushenkilöiden suus määrätä omaisuudestaan Perinnetyökin säätiö, joille voi testamenta- luonnollisen henkilön vapaa- esim. yhdistyksen tai säätiön muotovaatimukset täyttävällä tarvitsee tukea ta omaisuutta joko tiettyyn ehtoisesti ilmaisema viimeinen hyväksi. testamentilla. tarkoitukseen tai ilman tar- tahto, jolla tekijä määrää, ke- Sotaveteraaniliitto jatkaa pe- koitemääräystä, jolloin varat nelle hänen omaisuutensa on Testamentin laatiminen Testamentin rinnetyötä. Liitolle voi tehdä menevät saajan normaalin kuolemansa jälkeen menevä. Testamentin tekemiselle on muuttaminen ja lahjoituksen. Varoilla rahoi- toiminnan rahoittamiseen. Tekijä voi testamentata koko laissa säädetty tiukat muoto- peruuttaminen tetaan sotiemme veteraanien omaisuutensa tai vain osan sii- vaatimukset. Testamentti on Testamentin tekijä voi koska perinnetyötä. Mistä apua tä, esimerkiksi rahasumman ensinnäkin tehtävä kirjalli- tahansa muuttaa tai peruuttaa testamentin tai yksittäisen esineen. Kaksi sesti kahden todistajan olles- testamentin. Muutokset on teh- laatimiseen? henkilöä voi laatia testamentin sa läsnä. Siinä on oltava tekijän tävä muotovaatimuksia tarkoin saa vain käyttöoikeuden testa- Mutkattomissa tilanteissa apua myös yhdessä, jolloin kyseessä henkilötiedot, se on päivättä- noudattaen, mutta peruutta- mentattuun omaisuuteen. Kun testamentin laatimiseen löytyy on keskinäinen testamentti. vä ja tekijän on allekirjoitetta- minen käy yksinkertaisesti hä- toinen puolisoista kuolee, peri- Internetistä ja asiakirjaoppaista. va testamentti, minkä jälkeen vittämällä testamentti. Uusi, tään perintövero siltä, joka tes- Vähänkin vaikeammissa ta- Kenelle perintö menee todistajat yhtä aikaa läsnä ol- muotovaatimuksia noudatta- tamentin mukaan saa omai- pauksissa on kuitenkin syytä ilman testamenttia? len allekirjoittavat testamen- en laadittu testamentti mitätöi suuden kummankin puolison kääntyä lakimiehen puoleen, Perinnönjättäjän kuoltua saa- tin todistuslausuman. Tekijän vanhan. kuoltua. Verotettavan omai- jotta testamentin tulkintaa ja vat rintaperilliset (lapset, otto- ei tarvitse näyttää todistajil- suuden määrää lesken käyt- veroseuraamuksia koskevat lapset ja heidän jälkeläisensä) le testamentin sisältöä, mutta Testamentin säilytys töoikeus kuitenkin pienentää ongelmat voitaisiin ratkaista jo hänen omaisuutensa perintö- näiden tulee tietää, että kysees- Testamentti tulee säilyttää tur- parhaimmillaan kymmeniä testamentin tekovaiheessa. kaaren mukaisesti. sä on testamentti. Laki määrää, vallisessa paikassa niin, ettei- prosentteja. Suomen Sotaveteraaniliiton että todistajien on merkittävä vät asiattomat tahot pääse sii- valtuuttama lakimies, Aarno Jos rintaperillisiä ei ole, me- nimikirjoituksensa oheen am- hen käsiksi. Yleishyödylliset yhteisöt ovat Koho, puh. 040 588 1112 avus- nee perintö lähisukulaisil- mattinsa ja asuinpaikkansa sa- Sen täytyy toisaalta olla hel- perintöverosta vapaita. Täl- taa tarvittaessa testamentin le kuitenkin niin, että serkut moin kuin todistamisen paikka posti löydettävissä testamentin laisia yhteisöjä ovat myös laatimisessa veloituksetta. eivät enää peri. Jos perinnön- ja aika. tekijän kuoltua. Paras paikka Sotaveteraaniliitto, -piirit jättäjällä ei ole serkkuja lä- Testamentin todistajien tu- testamentille onkin pankin tal- ja -yhdistykset sekä Sotave- Aarno Koho heisempiä sukulaisia, menee lee olla 15 vuotta täyttäneitä lelokero. Yleistä myös on, että perintö valtiolle. Tämä voi- ja esteettömiä. Sieluntoimin- testamentti laaditaan kahtena daan kuitenkin aina estää te- naltaan häiriintynyt henkilö alkuperäiskappaleena, joista Malli testamentiksi kemällä testamentti. ei kelpaa todistajaksi. Esteelli- toinen luovutetaan testamentin siä todistajaksi ovat myös testa- saajalle. Laki takaa oikeuden saada mentin tekijän puoliso ja teki- T E S T A M E N T T I perintöä vain rintaperillisille, jään läheisessä sukulaisuus- tai Testamentilla saadun joilla heilläkin on oikeus vain lankoussuhteessa olevat hen- omaisuuden verotus lakiosaan. Se on puolet siitä pe- kilöt sekä näiden aviopuolisot, Testamentilla saatua omaisuut- Minä Matti Mantunen määrään viimeisenä tahtonani ja rintöosuudesta, jonka rintape- samoin henkilö, joka hyötyy ta verotetaan, kuten perintöä testamenttinani, että kuoltuani on rahavaroistani menevä rillinen saa siinä tapauksessa, testamentista. Yhteisön halli- perintö- ja lahjaverolain mu- viisitoistatuhatta (15.000) euroa Suomen Sotaveteraaniliitto ettei perinnönjättäjä ole tehnyt tuksen jäsen ei kelpaa todista- kaisesti. ry:lle perinnetyöhön käytettäväksi. testamenttia. Toinen puoli pe- jaksi testamenttiin, jolla hänen Verovelvolliset jaetaan kah- rintöosuudesta on niin sanot- yhteisölleen testamentataan teen veroluokkaan, joista en- Muu omaisuuteni on menevä rintaperillisilleni perintö- tua vapaaosaa, jonka perinnön- omaisuutta. simmäiseen kuuluvat testa- kaaren 2 luvun mukaisessa järjestyksessä. jättäjä voi testamentata vapaas- Tiukoista muotovaatimuk- mentin tekijän aviopuoliso ti kenelle haluaa, vaikka hänellä sista huolimatta testamentin sekä lähisukulaiset alenevassa Mäntsälässä elokuun 1. päivänä 2013 olisikin rintaperillisiä. Jos rin- tekijä voi päättä testamentin si- ja ylenevässä polvessa. Toiseen taperillisiä ei ole, on koko omai- sällöstä vapaasti, kunhan teki- veroluokkaan, jossa vero on Matti Mantunen suus vapaasti testamentattavis- jän tarkoitus käy riidattomasti huomattavasti korkeampi kuin ht 311140-001A sa. Testamentintekijän puolison ilmi. Testamentattaessa omai- ensimmäisessä luokassa, kuu- maanviljelijä, Mäntsälä avio-oikeutta ei testamentilla suuseriä ja esineitä tulee koh- luvat muut sukulaiset ja vieraat. kuitenkaan saa loukata. de kuvata niin tarkasti, ettei se- Veroseuraamusten anka- Vartavasten kutsuttuina ja yhtä aikaa läsnäolevina todis- kaannuksia pääse syntymään. ruutta lievennetään usein niin, tamme, että Matti Mantunen, jonka hyvin tunnemme, on Testamentin tekijästä ja Testamentin saajat, joita voi että aviopuolisot laativat keski- täydellä ymmärryksellä ja vapaasta tahdostaan ilmoittanut saajasta olla testamentissa lukuisiakin, näisen käyttöoikeustestamen- edellä olevan sisältävän hänen testamenttinsa ja että hän on Testamentin voi pääsääntöises- tulee yksilöidä - jos mahdollis- tin, jossa eloon jäänyt puoliso tämän testamentin omakätisesti allekirjoittanut. ti tehdä jokainen täysi-ikäinen ta - henkilötunnusten avulla. henkilö. Tekijän on kuitenkin Sotaveteraanityö Paikka ja aika kuten edellä oltava psyykkisesti siinä kun- Hätätilatestamentti nossa, että hän kykenee itse- Jos testamentin tekijä ei voi sai- tarvitsee vielä Simo Sunola Leena Sunola näiseen tahdonmuodostuk- rauden tai muun pakottavan tukea maanviljelijä, Mäntsälä toimistosihteeri, Mäntsälä seen. Testamentin tekoa ei estä syyn vuoksi tehdä muotovaa- Sotaveteraaniliitto ja useim- pelkästään se, että tekijälle on timusten mukaista kirjallis- mat sotaveteraaniyhdis- määrätty edunvalvoja. ta testamenttia, on testament- tykset ja -piirit toimivat Testamentin saajana voi olla ti mahdollista tehdä suullisesti 2020-luvulle asti. Sotavete- luonnollinen henkilö, joka on kahden todistajan todistama- raaniyhteisöt tarvitsevat va- elossa testamentin tekijän kuo- na. Tekijän omakätisesti kir- roja sotaveteraanien, heidän linhetkellä. Myös tekijän kuo- joittama ja allekirjoittama tes- puolisoidensa ja leskiensä linhetkellä vielä syntymätön, tamentti on myös hätätilas- tukemiseen. Sotaveteraani- mutta elävänä myöhemmin sa pätevä. Hätätilatestamentti yhteisöt ovat edelleen hyvä syntyvä lapsi voi olla tietyin kuitenkin raukeaa, jos tekijällä kohde testamenttivaroille. edellytyksin saajana. on esteen lakattua ollut kolmen 10 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Lauri Koski – Tyrvään miehiä

ta hän jo viikon alokaskoulu- tuksen jälkeen sai siirron aliup- seerikouluun. Aliupseerikoulun jälkeen korpraali Koski määrät- tiin kouluttajaksi samaan kou- lutusyksikköön. Välittömäs- ti uuden tehtävän alettua, hän pyysi siirtoa rintamalle. Tykinjohtajaksi Äänislinnaan Sain siirron Äänislinnan lä- helle, kevytpatteristo 10:een ja siellä minusta tuli tykinjohtaja, Lauri Koski muistelee. Pian oli edessä Kontupohjan ja Karhu- Sastamalan Sotaveteraaniyhdistyksen hallitus: Istumassa vasem- mäen taistelut. Vastassa olivat malta Hannu Toivonen sihteeri, Pentti Hannula toiminnanjohtaja ja panssarivaunuilla vahvistetut Lauri Koski puheenjohtaja ja seisomassa Markku Esko jäsen, Paavo Sundholm jäsen, Pekka Maaranen varapuheenjohtaja ja Erkki Aal- vihollisen joukot. Sitkeydellä ja Kunniavartio sankarihaudalla itsenäisyyspäivänä 2012. Vasemmal- tonen jäsen. Kuvasta puuttuvat jäsenet Matti Niemi, Osmo Ojan- neuvokkuudella saimme valloi- ta: Tauno Virtanen, Juho Koski, Pekka Koski ja Lauri Koski. Juho ja sivu, Pekka Koski ja Tauno Virtanen. Kuva: Lauri Kosken arkisto tettua molemmat rintamakoh- Pekka ovat Laurin poikia. Kuva: Lauri Kosken arkisto teet joulukuussa 1941. Kesken kovimman taistelu- auri Koski syntyi Tyr- vyyden, Lauri Koski kertoo. tilanteen viereeni iskeytyi suu- Syväriltä Lauri Koski sai Juustilan ja Ihantalan tais- vään kunnassa, nykyi- Myös tuleva vaimoni, Kannel- ri kranaatti, joka räjähtäessään komennuksen Äänislinnaan, teluissa onnistuimme tuhoa- sessä Sastamalan kau- järvellä syntynyt Zoja, oli hän- aiheutti voimakkaan paine- jonne oli perustettu rynnäk- maan 215 vihollisen panssari- Lpungissa, 7.8.1923. Isä oli pai- kin partiotyössä mukana. Mää- aallon ja huumaavan räjähdy- kötykkipataljoona. Jokaiseen vaunua, omien menetysten ra- kallisen osuuskaupan johtaja ja rätietoisena nuorena tyttönä sai säänen vieden kuulon molem- vaunuun asennettiin 4” tykki joittuessa yhdeksään vaunuun. lapsia oli tyttö ja neljä poikaa. hän tehtäväkseen johtaa Kolk- mista korvistani, Lauri Koski ja vaunuun asiantuntijaksi ko- Se taistelu oli meille koko sota- Kristillisessä kodissa me lapset ka-poikia. Lauri piti yllä myös kertoo. Myöhemmin kuulo oi- mennettiin tykistön aliupseeri. ajan tuloksellisin, Lauri Koski saimme hyvän ja kurinalaisen lennokkikerhoa ja harrasti ai- keaan korvaan hiljalleen palau- Lauri Koski toimi vaununjoh- sanoo. kasvatuksen, Lauri Koski tote- kuisena purjelentoa. tui, mutta vasemmasta se oli tajana viiden kuukauden ajan. Sota päättyi syyskuulla 1944, aa. Kävin kotikunnassani kan- Jatkosodan syttyessä 1941 mennyt lopullisesti. Vuonna 1943 Koski sai kutsun mutta kotiuttaminen Lauri sakoulun ja keskikoulun, mut- oli Lauri Koski vasta 17-vuotias Taistelujen tauottua Karhu- tykistön upseerikouluun Niini- Kosken osalta sai vielä odottaa. ta lukioon en ennättänyt, koska ja näin ollen tarvitsi vanhem- mäessä alkoi pitkä asemasota- saloon. Kurssin päätyttyä vuo- Edessä oli lähtö Lapin sotaan. siihen aikaan olin ilmoittautu- piensa suostumuksen päästes- vaihe, joka tällä rintamaloh- den lopulla oli vuorossa paluu Kalusto miehistöineen oli tar- nut sotilaspalvelukseen. Soti- sään vapaaehtoisena armeijaan. kolla jatkui kesäkuulle 1944. takaisin KTR 4:jään, joka oli koitus siirtää pohjoiseen juna- laspoikana osallistuin paikal- Tyrvää kuului Satakunnan so- Asemasodan aikana patteris- taisteluasemissa Syvärillä. kuljetuksella, mutta se ei oikein lisen varikkoalueen vartiointi- tilaspiirin toiminnassa tykistö- tomme siirrettiin Karhumäes- onnistunut tai edistyi hitaasti. tehtäviin. alueeseen, oli luonnollista, että tä Syvärille. Uudesta tukikoh- Tali-Ihantala taistelut Lapin läänissä saksalaiset oli- Koulupoikana, jopa sodan- myös Lauri Koski määrättiin dastamme kävimme tekemässä Vihollisen suurhyökkäys alkoi vat tuhonneet lähes kaikki rau- kin jälkeen olin innokas par- tykistöön. pikaisia tuli-iskuja siellä, missä 9.6.1944 kannaksella150 000 tatiesillat. Ylitornioon asti jo- tiolainen. Hankin itselleni par- Lauri Koski sai kutsun Hä- tarve kulloinkin oli tarpeelli- tuhannen sotilaan voimin. tenkin päästiin, mutta sitten tiossa koulutusohjaajan päte- meenlinnan varuskuntaan, jos- sin, Koski kuvailee. Kymmenen päivän kuluttua tuli toppi. Lauri Koski kotiutet- Viipuri oli menetetty ja pian tiin yksikkönsä mukana Niva- myös Tali. Nyt vihollisjoukko- lassa 22.11.1944. Aikaa sodas- jen panssarikärki eteni pitkin sa oli kulunut kolme vuotta, Juustilan tietä tavoitteena Sai- neljä kuukautta ja neljä päivää. maan kanava ja edelleen Lap- Kotiutettaessa Lauri Koski oli peenranta. 21-vuotias. Suomalaisjoukkojen apuun siirrettiin junakuljetuksena Sodan jälkeinen työ Syväriltä 11 Div. Vastahyök- Työskentelin isäni kauppaliik- käys panssarivaunujen tuke- keessä, eikä opiskelu enää kiin- mana käynnistettiin heti ja vi- nostanut, Lauri Koski kertoo. hollinen saatiinkin työnnettyä Vilkas ja utelias mielikuvitus laajan kyläaukean taakse, jon- vetivät maailmalle, johon yllät- ne linjat pysähtyivät aina asele- täen tarjoutuikin sopiva mah- poon asti. Suurena apuna vas- dollisuus kavereiden pyytäessä tahyökkäyksen onnistumises- mukaan purjevenehankintaan sa oli saksalaisen taisteluosasto ja kaukomaille ulottuvaan pur- Kühlmayn tehokas toiminta jehdusmatkaan. Mitään edel- Stuka syöksy- ja hävittäjäpom- lytyksiä maailmanmatkaajaksi mittajilla, Koski toteaa. Laurilla ei kuitenkaan ollut. Ei Juustilan taistelun jälkeen kielitaitoa, ei ammattia, ei ra- vihollinen suuntasi voiman- haa, mutta rohkeutta ja luotta- sa Ihantalaan. Siellä suomalai- musta korkeimman johdatuk- set olivat ehtineet saada puo- seen kylläkin. Lauri Koski pitkäaikaisen kotinsa piha-alueella. Taustalla häämöttävää taloa asuu nyt hänen poikan- lustuksen kuntoon ja tykit ase- Kahdeksan nuorenmiehen sa. Lauri itse on siirtynyt läheiseen kerrostaloon. Lauri Kosken edessä ikimuistoinen jämäkkä kivi- miin, ja niin hyökkäysyritykset porukka osti 16 metriä pitkän pöytä. Kuva. Matti Värri saatiin torjutuksi. vanhan purjeveneen, kunnos- 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 11 ti sen ja lähti 24.8.1948 pur- kulutta, koska Laurin isä oli jännessä polvessa on kahdeksan jehdusmatkalle kohti Atlant- kuollut ja Lauria odotti isännä- ja tulossa vielä kolme. tia. Matkalla purjehtijat poik- tön kauppaliike. kesivat monissa kaupungeissa, Palattuani Venezuelan mat- Pitkäaikainen työ kuten Kööpenhaminassa, Lon- kalta ryhdyin jatkamaan isäl- Sotaveteraaneissa toossa, Lissabonissa ja Casa- täni jäänyttä kauppaliikettä. Paikallisen Sotaveteraaniyh- blancassa, josta matka jatkui Myymälöitä oli kaksi. Vanhem- distyksen jäseneksi Lauri Koski Madeiran ja Kanariansaarten pi veljeni otti vastuulleen ruoka- liittyi 1977 ja vuosikokoukses- kautta yli Atlantin Puerto Ri- tavarakaupan, minulle jäi puo- sa 1995 hänet valittiin yhdis- coon ja sieltä edelleen Venezue- lestaan vastuu paperikaupasta, tyksen varapuheenjohtajaksi. laan. Matka kesti 12 kuukautta Lauri Koski selvittää. Monipuo- Kahden viikon kuluttua koko- ja 10 päivää. Merimatkaa kertyi listin kaupan paitsi artikkeliva- uksesta silloinen puheenjohtaja 8 112 mpk. likoimaa, niin myös laajensin yllättäen kuoli, jolloin puheen- Venezuelaan saavuttuamme sen toimialaa. Uusia toimialoja johtajuus siirtyi Laurille. Siitä meidät pidätettiin, koska ve- olivat musiikki ja matkailu. lähtien Lauri Koski on toimi- neestämme oli löytynyt aseita, Muutaman vuoden jälkeen nut Sastamalan Sotaveteraani- Lauri Koski kertoo. Yli kuukau- Koski myi yrityksensä ja siir- yhdistyksen puheenjohtajana, den jatkuneen pidätyksen jäl- tyi Helsingin Sanomien Tampe- nyt jo 18 vuotta. Puheenjohta- keen meidät vapautettiin koska reen aluekonttorin piiripäälli- juus jatkuu edelleen. aseet olivat osoittautuneet met- köksi. Aluekonttorin tehtävänä Rintamatunnuksen omaavia Juuri 90 vuotta täyttänyt sotaveteraani Lauri Koski on elänyt si- sästysaseiksi. Vapauttamistam- oli markkinointi-, levikki-, jake- jäseniä on 114 ja kannattajajä- sältörikkaan ja kunnioitettavan elämän. Läpi elämän hän on aina luottanut Jumalan johdatukseen. Kuva. Matti Värri me edesauttanut valtion virka- lu- ja kuljetusasiain hoito Tam- seniä yli 500. Ottaen huomioon mies halusi ostaa purjeveneem- pereen talousalueella. Eli kaikki rajallisen toimialueemme on me kalastusta varten. muu toiminta paitsi toimituk- kannattajajäsenten määrä suh- onnittelut ja vastaa itsenäisyys- kirjoitti vuonna 2010 elämään- Venekaupan myötä kielitai- sellinen työ. Tätä tehtävää Lauri teutettuna asukaslukuun todel- päivänä kunniavartioinnista sä kuvaavan kirjan: ”Muistojen toinen venekapteeni ja Lau- Koski hoiti 25 vuotta, jonka jäl- la suuri. Kokonaisjäsenmäärä ja seppeleen laskusta sankari- polku”. Kirja on mielenkiintoi- ri Koski pääsivät valtiolle kar- keen hän siirtyi eläkkeelle. on 700. vainajien muistomerkille. Hal- nen kuvaus yhden miehen elä- toitustöihin. Kartoitustyö oli Zoja ja Lauri Koskella on Säännöllistä yhteyttä jäsen- litus vastaa myös kokousten, mästä, lapsuuden, nuoruus- neljän osavaltion peruskartoi- avioliitostaan viisi lasta, kaksi kuntaan yhdistys pitää neljä retkien ja muiden tapahtumien vuosien, sodan ja työelämän tusta. Alue oli viidakkoseutua, tyttöä ja kolme poikaa. Tytöis- kertaa vuodessa lähetettävällä järjestelyistä. kautta eläkevuosille. Siitä lukija osin Andien vuoristoa, jossa tä toinen toimii lähetystössä, jäsenviesti-julkaisulla. Jäsen- Kaupunki tarjoaa jokaiselle löytää moniakin yhtäläisyyksiä ei ollut tieyhteyksiä. Maastos- ensin 20 vuotta Nepalissa, nyt viesti julkaisee kutsut yhdis- rintamatunnuksen omaavalle joko omaan tai läheisensä elä- sa kuljettiin jeepillä, aaseilla ja Keniassa ja toinen terveyshoita- tyksen kokouksiin, retkiin ja veteraanijäsenelle veloituksetta mänkaareen. Kirja on tilatta- muuleilla. jana Rovaniemellä. Pojista yksi eri tapahtumiin. Se antaa myös kotiin toimitettuna lämpimän vissa hintaan 15 €/kpl, osoit- Lomalla Lauri Koski poikke- on jo menehtynyt, mutta jäljel- seikkaperäisen kuvauksen jo aterian kolme kertaa viikossa teesta: [email protected] si Suomessa vaimonhakumat- le jääneistä pojista toimii toinen tapahtuneista kokouksista, ret- ja kodin suursiivouksen kerran tai gsm 050 356 8355. Myynnis- kalla. Lauri vihittiin siirtolais- paikallisen metalliyrityksen kistä ja muusta toiminnasta. Se vuodessa. Yhdistys järjestää tä saatavat tulot menevät Sota- tytön Zojan kanssa, jonka jäl- vientijohtajana ja toinen Hel- julkaisee myös henkilöuutiset. vuosittain viikon kestävän kun- veteraanien Sastamalan yhdis- keen nuoripari palasi yhdessä singin yliopiston tietohallinnon Yhdistyksen johto laskee ha- toutusmatkan Pärnuun, joka on tykselle. Venezuelaan. Lopullinen paluu vastaavana. Lapsenlapsia on vuseppeleen poisnukkuneiden sotaveteraaneille ilmainen. Suomeen tapahtui 1,5 vuoden kymmenen ja jälkikasvua nel- haudalle, hoitaa merkkipäivä- Puheenjohtaja Lauri Koski Matti Värri

Erikoishammasteknikko valmistaa suoraan asiakkaille kokohammasproteesit ja huoltaa ne. Erikoishammasteknikkoliiton jäsen on järjestäytynyt terveyspalvelujen tuottaja. KELA korvaa hammashuollon kustannuksia Veteraaneille ja Miinanraivaajille edelleen. Erikoishammasteknikkoliiton jäsenet palveluksessasi: HAAPAVESI LAHTI PORVOO

EHT Vesa Kuusirati EHT Pekka Juurikko Urheilutie 49, 86600 Haapavesi Lundinkatu 10 B, 4 krs., 06100 Porvoo puh. 08-451 075 Hammas-Tiimi Oy puh. 019-524 4433 EHT Timo Vuori Rautatienkatu 21 B,15100 Lahti HÄMEENLINNA Puh. 03-752 7577 SODANKYLÄ EHT Erkki Melamies EHT P. Kari-Koskinen Jäämerentie 14, 99600 Sodankylä Linnanniemenkatu 8, 13100 Hämeenlinna OULU puh. 016-612 280 puh. 03-616 9777, GSM 0500-486 831 gsm. 0400-396 662

SUONENJOKI JÄMSÄ EHT Esa Ontero ja EHT Hannu Orell Kirkkokatu 17 A 19, 90100 Oulu Puh. 08-311 8252 EHT Harri Ikävalko EHT Terho Parikka vastaanotto myös Haukiputaalla Harrin Hammas Koskentie 2, 42100 Jämsä sopimuksen mukaan Asemakatu 11, 77600 Suonenjoki puh. 014-713 711 Puh. 017-513 652 12 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Rauhan siltaa rakentamassa - venäläisiä ensimmäistä kertaa Lokan kylässä

nulla oli ainoastaan uimahou- seitajärveläisten kanssa saman sut jalassa. Pakenin partisaane- pöydän ääressä istuneet tutki- ja joen törmän alle yhdessä jat tunnistivat kyläläisten ko- Vierailijat: Yrjö Lokka -nimisen miehen kemat julmuudet ja vääryydet. kanssa. Tällä oli suuri merkitys lokka- - Petroskoin valtionylipiston dosentti, historian laitoksen Vitikan mukaan joen tör- laisille. dekaani Sergei Verigin män yläpuolelle, puolen metrin Venäjällä ongelma juontaa - Karjalan pedagogisen akatemian dosentti, historian laitok- päähän heistä ilmestyi pikaki- juurensa siihen, että siellä on sen johtaja German Tshumakov vääri, jonka liekki läpätti ja syl- annettu ymmärtää Lokan ky- - Carelia-lehden toimittaja Armas Mashin ki luoteja kohti joella pakenevia län olleen vaarallinen sotilaal- - Karjalan kansallisen teatterin virkailija Anna Zavjalova kyläläisiä. linen kohde, joka oli tuhottava. Kun seuravana kesänä pa- Stalinets tiesi kuitenkin tarkas- Neuvostopartisaanit tekivät sodan aikana vuosina 1941- lasin evakosta takaisin kylään, ti, mitä oli tekemässä: kylvä- 1945 useita iskuja suomalaisiin rajaseudun kyliin. Venäläiset löysin paikasta 147 pikakivää- mässä kauhua siviilien keskuu- vieraat kävivät muun muassa Sodankylän Lokassa, Savukos- rin hylsyä, Vitikka muistelee. teen. ken Seitajärvellä ja Sallassa, jossa matka huipentui Sallan Hau- Erkki Vitikan äiti Maria oli Valheellinen linja jatkui Sta- tajärvellä vietettyyn partisaanihyökkäyksen 70-vuotismuisto- Dmitrijenkon johtama joukkue yhdessä Enna Neitolan kans- linetsin analyysikokouksessa. juhlaan. rynnisti ensimmäisenä hyök- sa iltalypsyllä navetassa. Par- Kolmannen joukkueen taisteli- käykseen Lokassa. Hänen am- tisaanit sytyttivät navetan tu- ja I. P. Vjahirer oli sanonut, että pumastaan valojuovaluodis- leen. Maria ja Enna paloivat sen ta syttyi tuleen Lokan koulu, mukana kuoliaaksi. Erkin sisko jonka kellarissa paloi äiti viiden Martta ja heidän isänsä selviy- lapsensa kanssa. Kuva kirjasta ”Viimeinen aamu”. tyivät hyökkäyksestä. Karun kohtalon koki Jo- hannes Kumpula. Hän menet- okan kyläläiset puuhaili- ti puolisonsa Hiljan ja viisi las- vat ilta-askareissaan, kel- taan. Nämä menehtyivät kou- lo lähenteli kuutta. Oli lun kellariin koulun palaessa. Lheinäkuun 14. päivä ja elettiin Johannes yritti viime het- vuotta 1944. Kylän kohtalon- keen saakka pelastaa perheen- hetket olivat lähellä, sillä sitä sä, mutta partisaanien tulit- lähestyi 98 henkilöstä koostuva taessa pelastajia ja haavoittu- partisaaniosasto Stalinets. neena hän joutui luopumaan Stanilets oli tarkkaillut kylää yrityksestään, Erkkilä toteaa. jo aiemmin ja päättänyt hyökä- Linnea Kavakka, Helli ja hä- tä länsipuolelta, sillä kyläläiset nen kuusivuotias poikansa An- vartioivat idästä päin tulevaa tero Lokka, neljävuotias Urpo reittiä. Se pääsi yllättämään, Yliriesto, kolmetoistavuotias vaikka Veikko ja Vilma Man- Irma Ylilokka, kaikki he kuoli- ninen lehmiä noutaessaan koh- vat ja luetteloa voi vielä jatkaa. tasivat tuntemattoman miehen, Heidän muistoaan vaalitaan joka oli selvästi venäläinen. kyläläisten sydämissä. Mies kutsui Veikkoa luokseen ja Veikko reagoi ampumalla Historiallinen hetki välittömästi. Partisaanit tekivät tuhoja myös Lokan kylä ennen partisaanien tuhoamista. Tämä laukaus sai partisaanit muissa Lapin kylissä. Lokan liikkeelle ja herätti kyläläiset kylä on ollut kuitenkin näistä valmiuteen. Olli Lokka sai vielä ainoa, joka ei ole vuosien saa- hidastettua hyökkäystä ampu- tossa suostunut ottamaan ve- malla kuusi partisaania. Tämä näläisiä vierailijoita vastaan. säästi todennäköisesti ihmis- Nyt aika oli kuitenkin otol- henkiä, kertoo tietokirjailija linen ja 13.7.2013 kylässä ko- Veikko Erkkilä, joka on pereh- ettiin historiallinen hetki, kun tynyt partisaanikysymykseen. neljän hengen venäläisryhmä Partisaanit kylvivät tuhoa vieraili paikanpäällä. Aika ta- ampumalla silmittömästi kaik- paamiseen oli kypsynyt. kia tavoittamiaan ihmisiä ja sy- Niin kyläläisiä kuin venäläi- tyttivät samalla rakennuksia siä vieraitamme jännitti aluk- palamaan. si. Mutta jännitys laukesi hyvin Hyökkäyksessä kuoli kak- nopeasti. Vierailun lopputulos sikymmentäyksi siviiliä, joista oli aivan uskomattoman läm- yksi oli mies ja loput naisia ja min ja helpottunut molemmin lapsia, Erkkilä toteaa. puolin, Erkkilä kertoo. Yksi hyökkäyksestä selvin- nyt oli Erkki Vitikka, joka oli Virallinen Venäjä ei tuolloin kymmenvuotias. Hän tunnusta muistaa tapahtumat vielä hy- Venäjä ei ole vielä tunnusta- vin. nut partisaanien joukkotuho- Oli lämmin hellepäivä, mi- ja. Kuitenkin lokkalaisten ja Lokan kylä partisaanien iskun jälkeen. 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 13

”varuskunnan tuhoamisen yh- meille herunut. Olimme hyvin teydessä olin vakuuttunut, että huolissamme ja peloissamme, rauhalliseksi siviilikyläksi naa- koska olimme kuulleet parti- mioitunut Lokka oli todellisuu- saanien hyökkäyksistä. Kyllä dessa hyvin aseistunut varus- niitä autoja sitten löytyi kuljet- kunta, sen kaikki asukkaat oli- tamaan ruumiita pois, Erkki vat aseistuneita”. Vitikka toteaa. Vitikka asuu nykyisin Savu- Autoja ei irronnut koskella. Hän oli mukana kol- evakuointiin men muun Lokan kylästä lap- Partisaaniuhka oli tiedetty jo sena selviytyneen kanssa jutte- etukäteen. Savukosken Seita- lemassa venäläisten kanssa. järvelle oli hyökätty viikkoa Pidin vierailua merkittävä- aikaisemmin. Lokka ja muu nä. On hyvä päästä keskuste- Sompion alue oli päätetty eva- lemaan asioista. Minä itse olen kuoida. Sodankylän nimismies jo antanut anteeksi. Kaunan ja jarrutteli. Hän ei pitänyt sitä katkeruuden kantamisesta sy- kaikista kiireellisimpänä asia- dämessä ei ole mitään hyötyä, Lokan historiallisen tapaamistilaisuuden henkilöitä. Vas. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys Sal- na. Vähillä autoilla oli kysyn- siinä vain pilaa oman ja toisten lan etsintäryhmän sihteeri Pasi Purhnen, kirjailija Lauri Hihnavaara, etsintäryhmän puheenjohtaja tää muualle. elämän, Vitikka toteaa. Pekka Moilanen, Petroskoin yliopiston historian laitoksen dekaani Sergei Verigin, Karjalan kansallisen Muistan hyvin, kun yritim- teatterin virkailija Anna Zavjalova sekä Lokan kylän edustajat Voitto Kavakka, Erkki Vitikka, Jouko Lok- me saada autoja, mutta ei niitä Tarja Lappalainen ka, Pertti Lokka ja Martta Ruha (o.s. Vitikka). Nykyisin Erkki asuu Savukoskella ja Martta Kemijärvellä.

Matti Kassilalta käsikirjoitus talvisota-aiheiseen elokuvaan rofessori Matti Kassila laisessa elokuvassa tehty. Tan- koko filmin ajan, niin että kat- (89) on ollut suomalai- ner ja Ryti kertovat katsojille somossa oli vähällä tulla meri- sen elokuvan keskeinen suoraan asioista ja liittyvät sit- sairaaksi. tekijäP vuodesta 1949 lähtien. ten muiden joukkoon toimi- Kassila on itsekin ollut mu- Vuoteen 1994 asti hänet tun- joiksi. Koko tapahtumasarja kana tekemässä sotafilmejä. nettiin ennen kaikkea ohjaa- on erittäin mielenkiintoinen, Mikko Niskasen Sissit-eloku- jana ja käsikirjoittajana, mutta kun muistetaan, että Stalin ni- vassa (1963) ja Edvin Laineen hyvin ansaituilla eläkepäivil- mitti 1.12.1939 Terijoen halli- Täällä Pohjantähden alla -fil- läänkin hän on ollut mukana tuksen ja sanoi Suomen halli- missä (1968) hän toimi tuotan- elokuvamaailmassa kirjailijana tuksen paenneen tuntematto- topäällikkönä ja yhtenä käsi- ja nyt jälleen taas käsikirjoit- maan paikkaan. Stalin oletti, kirjoittajista, jälkimmäisessä tajana. Kassila on kirjoittanut että armeijassa olevat työväen myöskin kertojaäänenä. Kas- Suomen kohtalonhetket -nimi- edustajat karkaavat puna-ar- silan itsensä ohjaama filmati- sen elokuvakäsikirjoituksen, meijan puolelle ja kohta mars- sointi Ilmari Turjan Päämajas- jonka tuotantoa kehitellään Il- sitaan Helsinkiin. Yllätys oli, sa-näytelmästä tuli ensi-iltaan lume Oy:ssä. Uudesta käsikir- että kaikki, jopa kommunistit, vuonna 1970. – Minun Pääma- joitusversiosta ja ohjauksesta taistelivat urhoollisesti puna- ja on vain siinä mielessä sota- vastaa Olli Soinio, joka käsi- armeijaa vastaan, pitivät puo- filmi, että se kuvaa sodan joh- kirjoitti myös Jörn Donnerin liaan pääasemissa 105 päivää ja toa Mikkelissä, ohjaaja kertoo Kuulustelu-elokuvan. saavuttivat suuria voittoja. Kes- tänä päivänä. Mannerheimia Käsikirjoitukseni alkaa, kun ti kauan, ennen kuin Stalin oli näytelleen Joel Rinteen sijaan sisäministeri Kekkoselle tulee niellyt kaiken ja päästiin rau- katsojan huomio elokuvassa Terijoelta rajavartioston pääl- hantunnusteluihin Tukholman kiinnittyi Airoa näytelleeseen likön puhelu: Kronstadtin ty- kautta. Puna-armeija lopulta Jussi Jurkkaan. – Jussi Jurkka kit ampuvat Terijokea ja rajan mursi linjat, kun se oli kerän- oli loistava päämajamestarina yli tulee joukkoja. Ja loppuu nyt valtavan panssari- ja tykis- ja sai miespääosa-Jussin siitä, Matti Kassila kotonaan Rajatorpassa kesällä 2013. siihen, kun presidentti Kyös- tövoiman ja kykeni murtautu- Kassila muistelee yhtä niistä yli Kuva: Pekka J. Heiskanen ti Kallio kuolee joulun alla maan Summassa pääaseman kymmenistä Jussi-palkinnois- Helsingin asemalla sotamar- läpi. Niinpä tilanne tuli kriit- ta, jotka hänen elokuvansa ovat väriä ja hän pääsi joukkuei- sa panssarivoimien keskuskor- salkka Mannerheimin käsi- tiseksi ja oli pakko tehdä kova voittaneet. neen ensimmäisenä Syvärinjo- jaamon piirustuskonttorissa. varsille. Mainitsen myös, että rauha. elle. Eversti Lagus tuli ja kätteli Niinpä tunnen kaikki jatko- samana päivänä Hitler allekir- Sota-aikana häntä, kiitti hyvin suoritetusta sodassa käytetyt kotimaiset joittaa Berliinissä ns. Barbaros- Tuntemattomasta lentokonetehtaalla työstä. Jaska sai 4.lk:n vapau- ja saksalaiset sturmit sekä so- sa-suunnitelman, joka merkitsi sotilaasta, ja panssarivoimien denristin ja ylennyksen luut- tasaaliina saadut venäläiset seuraavana keväänä hyökkäys- Pohjantähdestä ja keskuskorjaamossa nantiksi. panssarivaunut, joita oli pal- tä Neuvostoliittoon, kertoo it- Päämajasta Kassila oli itse sota-aikana va- Talvisodan aikaan Kassila jon, mm. viisi, Sotkaksi kutsut- sekin sota-ajan hyvin muistava Kotimaisista sotaelokuvista pautettu rintamapalvelukses- oli Tampereen lentokoneteh- tua T-34-vaunua, jota sanottiin Kassila uudesta projektistaan. Kassila pitää parhaimpana Ed- ta sydänvian takia, mutta ter- taalla asentajan apulaisena ko- maailman parhaaksi. Katson sotaa ja välirauhaa vin Laineen Tuntematonta so- veydentila riitti isänmaan pal- koontaosasto 1:ssä, jossa huol- Vantaan kaupunginmuseos- johtajien kautta, Kallion, pää- tilasta. – Se on ylivoimainen. velemiseen muissa tehtävissä. lettiin kaikki talvisodassa käy- sa avattiin Matti Kassila – oh- ministeri Rytin, ulkoministeri Rauni Mollbergin Tuntematon Kassilan veli Jaakko taasen tetyt lentokoneet. Näiltä ajoilta jaaja omalla maallaan -näytte- Väinö Tannerin, Mannerhei- oli kehno, hän tuhosi monta oli panssarivänrikki. Hän joh- on peräisin Kassilan tietämys ly 4. syyskuuta. min ja muiden vähäisempien hyvää roolia kummallisilla tul- ti joukkuetta, jossa oli viisi sekä suomalaisista että venäläi- roolien kautta. Sitä ei ole kos- kinnoillaan ja käytti heiluvaa Vickers-vaunua, kun hyökkä- sistä konetyypeistä. Jatkosodan Niko Jutila kaan tähän mennessä suoma- kameraa (siis käsivarakameraa) ys lähti Tuulosjoelta kohti Sy- aikana taas olin Varkaudes- 14 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Jatkosotatapahtumia 1943 Partisaani-iskusta syyskuu 18.9. Kouluhallitus kiinnittää huomioita siihen, että Laanilassa 70 vuotta inkeriläislapsilla pitää olla sama oikeus maksutta käydä kansakoulua kuin muillakin saman koulu- Jääkäriprikaati ja Inarin seurakunta järjestivät yhdessä pa Särkiö toteaa näiden partisaa- piirin lapsilla, vaikkeivät olekaan Suomen kansa- heinäkuun neljäntenä päivänä Laaninojan sillan maastoon niosastojen siviiliväestöön koh- laisia. Oulun hiippakunnan seurakuntien vuonna 1950 pystyt- distuneet veriteot sotarikoksiksi, 20.9. Saksan sodanjohto pohtii, mitä vetäytyminen tämällä muistomerkillä tunteikkaan muistojuhlan tapah- jotka kansainvälinen oikeus eh- Narvajoen linjalle aiheuttaisi. Suomessa uskotaan tuman 70-vuotismuiston merkeissä. Tapahtuma kokosi dottomasti tuomitsee. Ne muis- syntyvän vakavia poliittisia ja sotilaallisia seura- noin 60 hengen joukon muistelemaan jatkosodan aikaisen tuttavat siitä, kuinka tärkeää on uksia. neuvostopartisaanien tuhoisan iskun aiheuttamaa surua maanpuolustuksella suojata vä- siviilipostiautoa vastaan tehdyn iskun seurauksista. 24.9. Inkerinsuomalaisten valistus- ja toiminnan- estöä hyökkääjän uhalta ja vä- kivallalta. Lapin puolustukseen tarpeen tyydyttämiseksi suunnittelevat väes- artisaanit tappoivat is- ti Jouko Lepistö, joka pohti teon panostaminen riittävällä tavalla tönsiirtoasian keskustoimisto ja Inkerin liitto kussa linja-autossa mat- tarkoitusta, joksi voi arvella Poh- on kenttäpiispan sanomassa ai- perustettavaksi erityisiä Inkeri-kerhoja. kustaneen Oulun piispa jolan hengellisen johtajan sur- heellista yhä edelleen. 28.9. Hitler antaa yleisohjeen n:o 50, johon sisältyvät YrjöP Wallinmaan, joka oli me- masta aiheutuvaa suomalaisten Kirkon sanoma kaikkina ai- suunnitelmat Ahvenanamaan (Tanne West) ja nossa suorittamaan piispantar- selkärangan murtamista. koina on lohdutuksen ja rauhan Suursaaren (Tanne Ost) miehittämisestä sinä kastusta Inarin seurakuntaan, Tilaisuuteen oli vain kuukaut- sanoma. tapauksessa, että Suomi irtautuu sodasta. rouva Aune Hiltusen, neiti Ruut ta aikaisemmin Lapissa kenttä- Tilaisuus muistomerkillä Kjäldin ja linja-autokuljettaja P piispana ensimmäisen tarkas- päättyi seppeleenlaskun ja rou- lokakuu Nyqvistin. Haavottuneina is- tuksen tehnyt Pekka Särkiö lä- va Guttormin muistokukan las- kusta selvisi 10 bussissa matkus- hettänyt oman tervehdyksensä, kemisen jälkeen Sodankylän So- 2.10. Ylipäällikkö mainitsee ohimennen päämajan tanutta henkilöä ja viisi henki- jonka tilaisuudessa luki Jääkä- tilaskotiyhdistyksen tarjoamaan kahvipöydässä, että hän on lähettänyt kullekin löä säästyi ehjin nahoin. riprikaatin komentajan sijainen kahvihetkeen. upseerivankileirissä olevalle venäläiselle upsee- Nyt vietetyn muistotilaisuu- everstiluutnantti Jari Osmonen. rille laatikon tupakkaa. Laskun hän on maksanut den yleisön joukossa olivat ta- Tervehdyksessään kenttäpiis- Teksti ja kuva: omista varoistaan. pahtumaan osallistuneista rou- Pekka J. Heikkilä 7.10. Suomen Marsalkka suunnittelee kolmen divisi- va Kirsti E. Guttorm, o.s. Paltto, Laaninojan maas- oonan perustamista siltä varalta, että saksalaiset joka viiden vanhana oli muka- na bussimatkalla Sodankylästä tossa olevalle muis- vetäytyvät Lapista. Jalkaväenkenraali Erfurthille tomerkille laskettiin kerrotaan, että suomalaiset aikovat rakentaa Inariin. Hänet evakuoitiin tuol- havuseppele. loin 70 vuotta sitten kaatunei- Pohjois-Suomessa taistelevien saksalaisten selus- den ja haavoittuneiden mukana taan oman linnoituslinjan. kenttäsairaalaan Sodankylään. 8.10. Valtioneuvosto päättää, että Suomi ottaa vastaan Sodankylässä potilaita oli vas- ne Inkeristä ja Virosta evakuoitavat suomalaiset ja taanottamassa lottana sairaa- vatjalaiset, jotka vapaaehtoisesti haluavat tulla ja lassa työskennellyt nyt jo iäkäs jotka Valpo hyväksyy. rouva Elsa Lehtinen o.s. Yliaska. 10.10. Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön He tapasivat tässä muistojuhlas- pääsihteeri Goerges Thélen saapuu Suomeen sa toisensa ja yhteistä muistelta- neuvottelemaan Mannerheim-liiton jaa muiden vaa riitti. Muistojuhlassa hartauden ja järjestöjen kanssa Suomen lasten avustamisen muistopuheen piti lääninrovas- uusista suuntaviivoista. 14.10 Tykistökenraali Alfred Jodl tuo presidentti Rytille Hitlerin kirjeen, jossa tämä kritikoi suomalaisten erillisrauhapuheita. Jodl vakuuttaa marsalkka Mannerheimille, ettei saksalaisilla ole aikomusta vetäytyä Leningradin piirityksestä Narvajoen linjalle. 15.10. Kaatuneiden ja kadonneiden lukumääräksi sodan alkamisesta lähtien ilmoitetaan 37 962. 16.10. Kaikki Helsingin elokuvateatterit lahjoittavat tämäniltaiset pääsylipputulonsa sotainvalidien hyväksi. 17.10. Alkavan sotaorpoviikon kunniaksi järjestetään Ateneumissa lapsiaiheisten töiden näyttely. Lip- putulot lahjoitetaan sotaorpojen hyväksi. 18.10. Inkeriläisten siirron toinen ja laajin vaihe alkaa. Tähän mennessä inkeriläisiä on siirretty Suomeen 22 050 henkeä 65 laivauksella. Laivauksia nopeu- tetaan Viron tilanpuutteen takia ja suomalainen siirtokoneisto joutuu ajoittain sekasortoon. 28.10. Suomenlahden yllä käydään päivän aikana seitsemän ilmataistelua, joissa ammutaan alas yhteensä kahdeksan viholliskonetta. Yleisöä muistotilaisuuteen oli saapunut noin 60 henkeä. 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 15

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 Jatkosodan rauhanopposition pitkät jäljet

uomen kotirintamaa ja poliittis- lasjärjestöön. Kysymyksessä eivät olleet da ylipäällikkö Mannerheim presiden- ta kehitystä on totuttu pitämään kuitenkaan pelkästään opiskelijat, vaan tiksi jo helmikuussa 1943 ryhmä ei on- jokseenkin säröttömänä. Välirau- yhdistykseen kuului varttuneempaa vä- nistunut. Aika ei ollut vielä kypsä tälle Shan ja jatkosodan aikana toimitettiin keä, niin tutkijoita kuin muitakin aka- vaiheelle, mutta tämäkin rauhanoppo- jopa kahdet presidentinvaalit, joskin teemisia toimijoita. Yhdistyksen pu- sition tavoite toteutui elokuussa 1944, valinnan suorittivat vuonna 1937 vali- heenjohtajana toimi perustamisesta läh- tosin jo pääosin muista syistä kuin ryh- tut valitsijamiehet eivätkä kansalaiset tien vuoteen 1945 saakka lakit. tri J.O. män toiminnan ansiosta. suoraan. Ainoana sotaakäyvänä Man- Söderhjelm. Elokuussa 1943 laaditun Rytille osoi- ner-Euroopan valtiona Suomessa toimi Pääosin tästä piiristä lähtöisin ole- tetun kirjelmän allekirjoittajien joukos- tuolloin demokratia, vaikka yleisiä vaa- va joukko, johon kuului myös useita sa ei ollut kolmea tunnettua lakitieteen leja ei sodan olosuhteista johtuen voitu RKP:n kansanedustajia, kokoontui tam- tohtoria. Joukosta puuttuivat Urho Kek- järjestäkään. mikuun 29. päivänä keskustelemaan sii- konen, J.K. Paasikivi ja J.O. Söderhjelm, Suomessa oli kuitenkin sodan aika- tä, miten rauhanasiassa voitaisiin edetä. vaikka he kaikki toimivat eri tavoin na toimintaa, joka ei ollut laillisen hal- Samassa kokouksessa asetettiin myös rauhanliikkeessä. Tutkimuskirjallisuu- lituksen linjan mukaista, vaan jopa sen toimikunta - sen muodostivat Söder- dessa on esitetty erilaisia syitä heidän vastaista. Tämä toiminta tähtäsi sii- hjelm, valtion tiedotuslaitoksen apulais- nimiensä puuttumiselle. Yksi syy voi hen, että Suomi irtautuu Saksan rinnal- johtaja Nils Meinander ja Svenska Pres- olla sekin, että oikeusoppineet vaistosi- ta ja rintamasta ja tekee Neuvostoliiton sen -lehden toimittaja Ragnar Ölander vat vaaran tällaisen kirjelmän julkitu- kanssa pikaisen rauhan - tarvittaessa - joka sai tehtäväkseen suunnitella, mi- lossa; se olisi voinut horjuttaa yhtenäistä J.O. Söderhjelm vaikka huonoillakin ehdoilla. Samaan ten ryhmän tuli suhtautua tuleviin pre- rintamaa. Näin ei sentään käynyt, vaik- päämäärään pyrki tietysti maan halli- sidentinvaaleihin, miten luoda toimivat ka kirjelmä julkaistiinkin Tukholman distyksen johtajan Holger Nystenin tuskin, mutta tarjolla oli vain huonoja ja yhteydet länteen, vielä Ruotsiakin kau- sanomalehdissä jo muutaman päivän kanssa Helsinkiin saapuneen Ruotsin vielä huonompia vaihtoehtoja. emmaksi ja miten saada aikaan yhteis- kuluttua siitä, kun se oli annettu Rytille. Washingtonin -lähetystössä työsken- Tämän ns. rauhaopposition näkyvin työ muiden samanmielisten ryhmien Presidentti Ryti oli tietoinen kirjel- nelleen Sven Dahlmanin. Hän oli en- aikaansaannos oli 70 vuotta sitten, elo- kanssa. män laadinnasta ja rauhanopposition tuudestaan Söderhjelmin tuttu ja hän kuun 20. päivänä 1943 kirjelmä tasaval- Vapaamuotoinen, vaihtelevan ko- muustakin toiminnasta. Päiväkirjois- sai molemmat nyt vakuuttuneeksi sii- lan presidentti Risto Rytille. Siinä esitet- koonpanon saava ryhmä tuli Nils Mei- saan ja kuolemansa jälkeen julkaistuis- tä, että Amerikka liittolaisineen tulee tiin huolestuneisuus sodan jatkumisesta nanderin johdolla kokoontumaan sään- sa muistelmissaan hän ei ota mitään voittamaan sodan. Viesti oli siis sama, - mikä allekirjoittajien mielestä aiheutti nöllisesti syksyyn 1944 saakka. Viral- kantaa asiaan, ei edes mainitse nimel- minkä monet olivat Suomessakin jo levottomuutta kansalaisissa - ja toivot- lisesti kokoontumisten aiheena olivat tä koko rauhanadressia. Sen sijaan sil- ymmärtäneet saksalaisten Stalingradin tiin valtiovallan toimenpiteitä Suomen “stipendiasiat” siltä varalta, että Valtiol- loinen pääministeri Edwin Linkomies tappion jälkeen. Ehkä viesti oli kuiten- irrottamiseksi sodasta. Tämä 33 tunne- linen poliisi tulisi puuttumaan tyhmän kuin myös valtiovarainministeri Väi- kin vielä uskottavampi, kun se tuli At- tun kansalaisen allekirjoittama vetoo- toimintaan. Oikeasti esillä oli rauhan nö Tanner paheksuivat muistelmissaan lantin takaa. Joka tapauksessa Nysten mus rauhan puolesta oli kuitenkin vain aikaansaaminen, se miten Suomi saatai- rauhanopposition toimintaa. Se on ym- alkoi koota ympärilleen samanhenki- jäävuoren huippu. Järjestäytynyt rau- siin irti sodasta ja rauhansopimus Neu- märrettävää, hehän itse pyrkivät sa- siä ystäviään ja työtovereitaan ja he al- hanoppositio oli aloittanut toimintansa vostoliiton kanssa. maan tavoitteeseen, mutta tekivät sen koivat kokoontua pohdiskelemaan sitä, jo saman vuoden tammikuussa. Aktii- Ryhmä onnistui tavoitteissaan koh- ainakin omasta mielestään vastuulli- miten Suomi pääsisi vähimmin vau- visimmillaan, joskin pääosin näkymät- talaisen hyvin. Se loi hyvin toimivat yh- semmin ottaen huomioon sen, että La- rioin sodasta irti. Aktiiviseksi toiminta tömissä, sen toiminta oli heinä-elokuus- teydet Tukholman poliittisiin päättäjiin pissa ja Petsamossa oli vielä 300 000 muuttui vasta seuraavana kesänä, kun sa 1944. ja sen johdolla muodostettiin keväällä saksalaista sotilasta, jotka eivät lähtisi venäläiset olivat päässeet Kannaksella Rauhanopposition toimintaa on tut- 1943 ns. yhteistoimintakomitea. Siihen maasta pelkästään heidän pyynnöstään. läpimurtoon. Nysten kutsui joukkon- kittu aika vähän, vaikka toiminnan liittyi väkeä kaikista poliittisista ryh- - Kirjelmä ei vaikuttanut ainakaan suo- sa useaan kertaan kokoon ja aina pääl- yleispiirteet ovat toki selvillä. Seuraa- mittymistä Isänmaallista Kansanliiket- ranaisesti sitä eikä tätä. limmäisenä oli sama asia; miten saada vassa tiivistelmä tästä jossakin määrin tä lukuun ottamatta ja edellä mainitun Mannerheim presidentiksi ja suunnan arkaluotoiseksi koetusta aiheesta. Rytille osoitetun kirjelmän allekirjoit- Holger Nystenin piirin toiminta muutos aikaan. tajiksi saatiin 33 vaikutusvaltaista hen- Vastuullisuuttaan korosti myös toinen Nystenin piirin vaikutusvaltaisim- Rauhanopposition synty kilöä kaikista puolueista IKL:ää lukuun rauhan asialla ollut ryhmä, ns. Nyste- maksi suomenkieliseksi hahmoksi nou- Tammikuussa 1943 oli sotaa käyty jo ottamatta. Sen sijaan tavoitteessaan saa- nin piiri. Monet tämän ryhmän jäsenet si tuolloin maalaisliiton kansanedusta- yli puolitoista vuotta eikä loppua ollut kuuluivat myös varsinaiseen, aikaisem- ja Urho Kekkonen. Piirissä toimi useita vielä edes näköpiirissä. Saksa oli kär- min perustettuun rauhanoppositioon ja ruotsinkielisiä teollisuusjohtajia ja polii- sinyt Stalingradissa murskaavan tap- ryhmien toiminta oli ainakin osittain tikkoja ja eräs toimeliaimmista oli juu- pion, kun kokonainen 6. Armeija, lä- päällekkäistä. Myös Suomen Puunjalos- ri J.O. Söderhjelm. Hän oli noussut hei- hes 300 000 miestä oli joko tuhoutunut teellisuuden Keskusliiton asiamiehenä näkuussa 1944 varasijalta eduskuntaan. tai antautunut. Usko Saksan voittoon toiminut Johan Otto Söderhjelm kuului Sinne häntä oli rohkaissut menemään oli saanut pahan kolauksen. Erityises- molempiin ryhmiin ja oli mukana nii- hänen esimiehensä Puunjalostusteolli- ti ruotsalaisen kansanpuolueen riveissä den toiminnassa alusta alkaen. Hän vä- suuden Keskusliitosta, puolustusminis- oli henkilöitä, joilla oli hyvät yhteydet hättelee kuitenkin Meinanderin johta- teri Rudolf Walden ja näin oli syntynyt Tukholmaan ja ruotsalaisten välityk- man ryhmän toimintaa ja totesi vuonna linkki sille, että Nystenin ohella myös sellä myös amerikkalaisiin. Sitä kautta 1965 prof. Lauri Puntilalle antamassaan Söderhjelm saattoi raportoida rauhan- saatiin tietoja, jotka vääjäämättömäs- haastattelussa, että Nystenin piirissä liikkeen toimista Waldenin välityksellä ti osoittivat sen, että Liittoutuneet, mu- toimineet henkilöt olivat olleet realiste- suoraan Mannerheimille. kaan luettuna Neuvostoliitto, tulisivat ja eivätkä mitään kiihkoilijoita viitaten Useilla Nystenin piirin jäsenillä oli voittamaan sodan. varsinaisen rauhanopposition toimin- paremmat yhteydet Tukholmaan kuin Näitä RKP:n piirissä toimivia henki- taan. konsanaan rauhanopposition jäsenil- löitä yhdisti myös kuuluminen Nylibe- Nystenin piirin toiminta lähti liik- lä ja niitä käytettiin nyt hyväksi. Esillä rala Studentförbundetiin, vuonna 1937 keelle kesällä 1943 Söderhjelmin ta- oli monta vaihtoehtoa sen varalta, että perustettuun ruotsinkieliseen ylioppi- J.K. Paasikivi vattua yhdessä Paperiteollisuusyh- rintama romahtaa ja venäläiset miehit- 16 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 tävät maan. Ennen kuin näitä vaihtoeh- pimus astui voimaan Suomen puolella Nystenin piiriin liittyvä jälkinäytös toja ehdittiin kovin pitkälle suunnitella, syyskuun 4. päivänä ja venäläisten puo- näyteltiin huhtikuussa 1948 Moskovas- saatiin ruotsalaisten ystävien välityksel- lella vuorokautta myöhemmin. Hack- sa. Siltä suunnalta oli helmikuussa tul- lä Neuvostoliiton Tukholman -lähetti- zellin johtama rauhansopimusvaltuus- lut Josif Stalinin allekirjoittama kutsu läältä Aleksandra Kollontaylta helpot- kunta matkusti 7.9. Moskovaan ja 10 tulla neuvottelemaan ystävyydestä, yh- tava tieto. Sen mukaan venäläiset saat- päivän odottelun jälkeen rauhanneu- teistoiminnasta ja keskinäisestä avun- taisivat sittenkin suostua solmimaan vottelut alkoivat 17.9. Neuvoteltavaa ei annosta. Presidentti Paasikivi - joka oli rauhan suomalaisten kanssa eikä ehdo- sinänsä tosin ollut, vaan venäläiset esit- ollut Söderhjelmin mukaan Nystenin tonta antautumista enää vaadittaisi. En- tivät ehtonsa ota tai jätä -tyyliin. Väli- piirin “näkymätön johtajapersoonalli- nakkoehtona oli kuitenkin se, että Rytin rauhansopimus tunnettuine ehtoineen suus” - nimitti Moskovaan lähtevään ja Tannerin oli väistyttävä. allekirjoitettiin sitten syyskuun 19. päi- neuvottelukuntaan myös luottomiehen- Mikä oli saanut Stalinin mielen vänä. sä Urho Kekkosen ja J.O. Söderhjelmin. muuttumaan? Sen olivat tehneet Talin Huhtikuun 6. päivänä allekirjoite- ja Ihantalan ja tietysti muidenkin rinta- Jälkiarviointia tusta yya-sopimuksesta tuli Suomen man osien urheat sotilaat. He olivat on- Nystenin piirin toiminta rauhansopi- ja Neuvostoliiton suhteiden peruskivi U.K. Kekkonen nistuneet pysäyttämään ylivoimaisen muksen jouduttamiseksi näyttää on- aina jälkimmäisen hajoamiseen saak- vihollisen hyökkäyksen. Maailmansota nistuneen. Totta kai maan hallitus pyr- ka. Söderhjelm ja Kekkonen onnistui- ratkaistaisiin kuitenkin Berliinin suun- ki samaan päämäärään, mutta parla- vat ujuttamaan sopimukseen johdan- luoman linjan - hyvät ja luottamuksel- nalla ja sinne alettiin venäläisjoukkoja mentaariseen kaapuun pukeutuneena ei toon lausuman, jonka mukaan Suomel- liset suhteet Neuvostoliittoon - jatku- nyt Kannakselta siirtää. voinut toimia yhtä vikkelästi eikä nok- la oli oikeus pyrkiä puolueettomuuteen, minen oli varmaa, vaikka säännölliset Nystenin piiriläiset puolestaan jat- kelastikaan. Nystenin piiri toimi rau- pysyttäytymiseen “suurvaltain välisten kokoontumiset oli lopetettu jo marras- koivat jo aloittamaansa työtä - mielipi- hansopimuksen solmimisen jälkeen eturistiriitojen ulkopuolella“. Tästä lau- kuussa 1944. teiden muokkausta - joka oli osaltaan ja vielä parisen kuukautta ja oli voimak- sekkeesta puolestaan muodostui suo- välillisesti johtava kahden viikon pääs- kaasti vaikuttamassa kahden hallituk- malaisille poliittisille päättäjille koko Esko Vuorisjärvi tä, heinäkuun 28. päivänä siihen, että sen - Antti Hackzellin ja Urho Castre- sopimuksen tärkein elementti. Mannerheim suostui ottamaan presi- nin - kaatamiseen ja kolmannen, mar- Nystenin piiriläisten kolmas, viimei- Lähteet: dentin tehtävät vastaan Rytin ilmoit- raskuun 17. päivänä 1944 nimitetyn J.K. seksi jäävä voimannäyttö oli vuoden - Osmo Apunen & Corinna Wolff: Petturei- ta ja patriootteja, Taistelu Suomen ulko- ja taessa erostaan. Vallitsevan käytännön Paasikiven johtaman hallituksen ko- 1956 presidentinvaalit. Ehdokkaina oli puolustuspolitiikan suunnasta 1938-1948, mukaisesti presidentin vaihtuessa vaih- koonpanoon. Uuteen hallitukseen tuli lähes pelkästään piirin jäseniä eli K-A. Helsinki 2009 tuisi hallituskin ja silloin jättäisi paik- seitsemän Nystenin piirissä toiminutta Fagerholm, Urho Kekkonen, Eino Kil- - J.O. Söderhjelm: Kolme matkaa Mosko- kansa myös Tanner. henkilöä eli pääministerin lisäksi Åke pi, Sakari Tuomioja ja Ralf Törngren ja vaan, Tampere 1970 STK:n toimitusjohtaja Antti Hack- Gartz, Kaarlo Hillilä, Urho Kekkonen, vain vähiten ääniä saanut Suomen Kan- - Heikki Mikko Viitala: Rauhanoppositio, Tut- zell nimitettiin pääministeriksi elokuun Sakari Tuomioja, Ralf Törngren ja Eero sanpuolueen asettama ehdokas Eero kimus poliittisesta oppositiosta Suomessa vuosina 1940-1944, Pori 1969 8. päivänä. Maiden välinen aseleposo- A. Wuori. Rydman oli “ulkopuolinen”. Piiriläisten

Sotaveteraanipiirien myyntituotteet

Suomi-kello, hinta 35 euroa. Kaulaliina Liiton tunnuksella Laadukas, vuorillinen varustettu solmio, Kävelykeppi kaulaliina. hinta 15 euroa. Jääpiikillä ja rannelenkillä Hinta 23 euroa varustettu kävelykeppi. Sotaveteraanien Kylpypyyhkeet perinneyhdistyksen jäsenten (Finlayson) käsityönä valmistama. Tilatessasi ilmoita pituutesi. Pyyhkeen koko 70x150, Hinta 60 euroa neljä värivaihtoehtoa, hinta 22 euroa/kpl.

Veteraanivyö Laadukas kotimainen kääntövyö, nahkaa väri musta/viininpunainen. Tilaukset: Soljessa liiton tunnus. Puh. 0400 757 195, 050 517 6396, Hinta 25 euroa [email protected]

Henkselit Kotimaiset, Kynttilänjalka veteraanitunnuksella. Kultakeskuksen perinteinen malli Saatavana on Tilaukset: viininpunaista, mustaa vuodelta 1918. Korkeus 77 mm. Loimaan Seudun Sotaveteraanien Varustettu liiton tunnuksella. Hopeaa. ja harmaata. Perinneyhdistys r.y., Risto Jaakkola, Hinta 23 euroa Hinta 150 euroa Loimaankatu 8 C 5, 32200 Loimaa, puh. 050 566 0456, [email protected] Tilaukset: Toimitus postiennakolla. Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiri ry, Suomenkasarmi rak. 15, 13130 Hämeenlinna tai puh. (03) 675 6839 (ma-to klo 9.00-12.00), Tilaukset: Solveig Hyöty, (09) 612 7003, [email protected]. Toimitus postiennakolla. [email protected]

Kaikki tuotteet on varustettu Sotaveteraaniliiton logolla. 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 17

Pohjanmaan Kiinteistötekniikka Oy AKR Betoni Oy Kiitos sotaveteraaneille Espoosta! Alavieska Espoo nro 107 -rakennusautomaatiota-

Evenflow Oy Oy Finductives Ltd Espoon Asunnot Oy Espoo Espoo Espoo www.finductives.fi

Puhdistus Helmi Oy Steripolar Oy Market-Visio Oy Espoo Espoo Espoo

Ari-Air Oy Espoon Sähköasennus Ky Euran Yritystilit Oy Espoo Espoo Eura

Kiitos sotaveteraaneille Haminasta! Kiitos sotaveteraaneille Summasta! Insinööritoimisto Aulis Bertin Oy nro 102 nro 110 Harjavalta www.aulisbertin.fi

Kuljetusliike Hauhon Myllärit Oy Helaform Oy Yrjö Erämies Oy Hauho Helsinki Hartola

Tiori Kuljetus Oy Brando Oy Lihatukku Heikin Liha Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Asianajotoimisto Kari Silvennoinen Ky Kiitos sotaveteraaneille Helsingistä! Rail Partners Oy Korkeavuorenkatu 19 A,00130 Helsinki nro 104 Helsinki puh.010 616 8920,www.silvennoinen.fi

Insinööritoimisto Suomen Varustamot ry TRG-Rakennus Oy Saanio&Riekkola Oy Helsinki Helsinki Helsinki, www.sroy.fi

Arkkitehdit Kuljetus Oy Serai Olympiakylän Huolto Oy Jurvainen ja Pesola Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Oy Helsinki Chartering Ab K-EXTRA HERKKULAUTTA Mantilan Kuljetus Oy Helsinki Helsinki, Lauttasaari Helsinki

Kaupin Rakennus Oy Isotalo Espoon Puhdistustuote Oy Helsinki Helsinki Kiinteistökoneet Oy Humppila Kiljavan Triplan Oy Paletti Oy Lääketutkimus Oy Hämeenlinna Hämeenlinna Hyvinkää Kuljetusliike Imatran Kone Oy Velarium Oy Ab Matti Löflund Oy Imatra Imatra Iittala LVIK-Insinööritoimisto Kiitos sotaveteraaneille Imatralta! Kuusitunturi Oy Termoins Oy nro 111 Imatra Imatra 18 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Lavansaaren revohka – Suomalaispommittajien oppitunti 1943

uomen ilmavoimat saivat vuon- Päätös tuhota Lavansaaren na 1943 käyttöönsä uusia pommi- lentokentän laitteet koneita, mutta pommitusretkistä Pommitusten lisääntyessä Ilmavoimien kaksiS osoitti, että johtamisessa ja suun- komentaja käski 9.9. Lentorykmentti nistamisessa oli puutteita. Ensimmäi- 4:n ja Lentorykmentti 5:n suorittaa seu- nen epäonnistuminen oli lumimyrskyn raavan täydenkuun aikana hyökkäyksiä ahdistama paluu Sekehen tukikohdan Lavansaaren lentotukikohtaan maalei- pommituksesta helmikuussa. Kolme na lentokoneiden seisontapaikat ja len- konetta tuhoutui ja viisi teki pakkolas- tokonekorsut kiitoradan kummallakin kun. Toinen, sään heikkoudesta syys- puolella. Lentolaivueiden komentajat kuussa kärsinyt pommitusretki Lavan- kokoontuivat 10.9. Mensuvaaraan poh- saareen jäi kantamaan nimitystä ”re- timaan mahdollisuuksia. Ilmavoimien vohka”. esikunta antoi 11.9. pommituskäskyn ja Keväällä 1943 hankittiin 23 moder- Lentorykmentti 4 omansa 12.9., minkä nia saksalaista Junkers Ju‑88A‑4 (JK) – jälkeen laivueet antoivat omat käskyn- syöksypommittajaa, jotka tulivat Lento- sä.. laivue 44:n käyttöön. Elokuusta alkaen Lentorykmentti 4 ilmoitti 14.9., 15.9. kalustoon alkoi saapua uusi erä Valtion ja 16.9., ettei pommitusta sinä iltana teh- lentokonetehtaan valmistamia Blen- täisi. Seuraava yö näytti olevan sääolo- heim (BL)-koneita. Muut pommikone- suhteiltaan lupaava. Eräitä huolestutta- tyypit olivat Dornier ja venäläiset sota- via tietoja saatiin iltapäivällä, ja johto- saaliskoneet (DB, SB). Kaukotiedustelua vastuussa ollut LentoR 4:n komentajan suoritti LeLv 48, jolla oli myös Pe-2 –so- sijainen everstiluutnantti B. Gabriels- tasaaliskoneita. son lykkäsi ensin klo 18.30 hyökkäystä Loppukesän tärkein pommitusret- mutta teki klo 19,25 päätöksen operaa- Pommituslaivueille käsketyt lähestymisreitit Lavansaareen. Laivueiden numerot ki suuntautui aamuyöllä 20.8. Lehdon tioon ryhtymisestä. Kun tarkoituksena merkitty lähtökentän kohdalle. Laivue 48:n tuli lähestyä kohdetta etelästä ja Lai- partisaanitukikohtaan Sorokan lou- oli uusia hyökkäys samana yönä, osa lai- vue 44:n koillisesta. naispuolelle Itä-Karjalassa. Yhteensä 31 vueista siirrettiin lähemmäs pommitus- pommikonetta (5 BL‑, 6 DN‑, 4 DB‑ ja kohdetta: 44.laivue Uttiin ja 42.laivue DB (21.20), ja kaksi SB:tä (21.17–21.44), muistutettu, että pommeja ei räjähdys- 16 JK) pudotti partisaanitukikohtaan Immolaan. Operaatioon varatut Lento- kaikki kuusi Blenheimiä (21.37–21.45), vaaran takia saanut tuoda takaisin tuki- 35 tonnia pommeja. Aamulla suoritettu rykmentti 5:n 6.laivueen SB-koneet oli kaksi Dornieria (21.25 - 22.00) ja 12 kohtaan. Viisi (mahdollisesti seitsemän) kuvaustiedustelu totesi kohteessa suur- siirretty Uttiin jo 15.9. Myös 46.laivue Junkersia (noin 22.15, näistä yksi ehkä konetta pudotti pomminsa Suomenlah- ta tuhoa. toimi Immolasta, kun taas 48.laivueen vasta 24.00). Suurimman osan kohtee- teen, koska eivät olleet varmoja edes sii- tukikohta oli Onttola. seen pudotetuista pommeista arvioi- tä, kuuluivatko valonheittimet varmas- Punatähtiset ahdistavat tiin osuneen saareen. Lentokonetuhoja ti Lavansaareen vai johonkin suoma- merenkulkua Kohteella ei neuvostopuolella kirjattu. Neuvosto- laiseen tukikohtaan. Kaksi Lentolaivue Venäläisten lentotoiminta kiihtyi Suo- Laivueet nousivat ilmaan klo 20,50 ‑ lähteet ilmoittavat Lavansaaren sotilas- 48:n koneista (yksi DB ja yksi DF) kään- menlahdella elokuussa 1943. Lento‑osas- 21,30 välillä. Toiminta‑alueella havait- kohteiden lisäksi maaliksi myös Kap- tyi pian lähdön jälkeen takaisin. ne pu- tot pommittivat Helsinkiä, Kotkaa ja So- tiin matala pilvikerros, joka nopeasti pellahteen ankkuroidut alukset. Yksi dottivat pomminsa Höytiäisiin ja Pyhä- merin saaritukikohtaa Lavansaaren ja tiheni. Pian oli vaikeaa määrittää, len- DB pudottikin pomminsa mereen La- selkään. Ainakin kaksi Dornieria pu- Seiskarin lentokentiltä. Kohteina olivat nettiinkö mantereen vai meren päällä. vansaaren pohjoispuolelle. Tosin myös dotti pomminsa Laatokkaan. myös Suursaari ja Tytärsaari sekä eten- Suunnistaminen oli vaikeata ja aiheut- lentokentän pohjoispään etäisyys Kap- kin viimemainitun läheisyydessä toimi- ti koneiden eksymisiä. Maanäkyvyyden pellahteen oli pieni. Onneton paluulento neet saksalaiset alukset. Nämä kärsivät- kadottua pimeässä yössä syntyi monia Suomalaisten ja saksalaisten tietä- Paluulento ja laskeutuminen huonos- kin huomattavia tappioita, mutta saa- sekaannuksia ja kaaosmainen ruuhka mättä olivat venäläiset saaneet Lavan- sa säässä päättyivät onnettomasti. Utin rissa vauriot jäivät lähes olemattomiksi. radiotoiminnassa. Osaltaan tähän oli saareen tutkan, joka pystyi havaitse- kenttä peittyi ajoittain aivan pintaan Helsinkiin, Kotkaan ja Haminaan suori- syynä tottumattomuus radiolaitteiden maan suomalaiskoneet 100 km:n säteel- asti ulottuvaan pilveen, ja koko Ete- tettiin 10 ‑ 12 koneen osastoin pommi- käytössä. lä. Ilmatorjunta ampui 1400 laukausta lä‑Suomi oli matalan pilvikerroksen tuksia, joissa hyökkääjät kuitenkin lähes Lähempänä kohdetta todettiin La- ja ilmoitti pudottaneensa kaksi suoma- peitossa. Eräät koneet joutuivat palates- poikkeuksetta pudottivat pomminsa en- vansaaren olevan pilvien peitossa. Vain laiskonetta. Nyt tiedämme, että yksi saan harhailemaan pitkiä aikoja, monet nenaikaisesti ja kääntyivät takaisin it:n osa koneista löysi kohteen; se paljastui Blenheim tuhoutui kohdetta pommitta- aivan polttoaineen loppumiseen asti, ja avattua tulen. Hyökkäysten tarkoituk- vihollisen valonheittimistä ja it‑tulesta, essaan. Toinenkin Blenheim tuhoutui, pyrkimään mahdollisuuksien mukaan sena saattoikin olla miinoitusten salaa- jotka näkyivät pilviharson läpi. Viiden mutta kaukana Lavansaaresta polttoai- eri kentille. minen. Venäläisten mukaan Helsingin laivueen 35 pommituskoneesta 23 suo- neen loputtua. Neljä DB/DF‑konetta pääsi onnel- satama-alueelle pudotettiin viikolla 7.- ritti kohteen pommituksen. Pommituk- Neuvostolähteiden mukaan pommi- lisesti Onttolaan, jossa oli hyvä sää. 15.9. kaikkiaan 36 miinaa. set tapahtuivat pääpiirteittäin valon- tukseen osallistui 13 Ju 88,-konetta, yksi DN‑koneista neljän onnistui suunnis- Venäläisten lisääntynyt aktiivisuus heittimien rajoittaman alueen keskelle. Blenheim, viisi Do 215 -konetta, neljä Ju tautua tukikohtaansa Mensuvaaraan; Suomenlahdella kostautui 16.9. iltapäi- Etukäteen oli määritelty kaksi maalialu- 87 -konetta ja seitsemän He 111 –konet- yksi laskeutui Immolaan ja yksi Ontto- vällä suomalaisille myös merellä. Ve- etta, lentokentän molemmille sivuille, ta eli yhteensä 30 pommikonetta. Ha- laan. Kolme BL‑konetta laskeutui Im- näläinen pommikone upotti kahdella mutta vain yhdessä taistelukertomuk- vainnoissa oli selviä virheitä ja ilmeisesti molaan ja yksi Mensuvaaraan. Yhden torpedolla saattaja Uiskon Naissaaren sessa näkyy pommien kohdistaminen päällekkäisyyttä. He-111-koneiksi mää- miehistö hyppäsi polttoaineen loputtua pohjoispuolella. Venäläisen laivasto- määriteltyyn maalialueeseen. Pommi- ritellyt olivat kenties Blenheimejä ja Ju- laskuvarjoilla Lahdenpohjaan ja yksi tu- kronikan mukaan asialla oli Il-4, joka tusta – venäläisten laskujen mukaan 70 87 –koneet venäläisiä sotasaaliskoneita. houtui miehistöineen. oli ns. risteilylennolla Suomenlahden pommia – kesti kohteella 21.32-24.00. Dornierit oli helppo tunnistaa pyrstöstä. JK‑koneista seitsemän pääsi Uttiin, suuntaisesti. Kohteeseen pudotti pomminsa yksi Operaatiokäskyssä oli nimenomaan yksi lensi Onttolaan ja vaurioitui las- 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 19

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

kussa, yksi vaurioitui suorittaessaan pakkolaskun pellolle Kouvolan eteläpuolelle Sippolan Liikkalassa, yksi laskeutui Mikkeliin, jossa se vaurioitui kentän huonon kunnon takia, kolme laskeutui Malmille (kaksi näistä vaurioitui kenttävalaistuksen puuttuessa) ja yksi lensi Äänislinnan pohjoispuolelle 20 km ja teki mahalaskun Uskjärveen. Yhteen laskien: neljä lentävään henkilökuntaan kuulunutta sai surmansa, kaksi BL‑konetta tuhoutui ja seitsemän JK‑konetta vau- rioitui. Hyökkäys oli tarkoitus uusia, mutta 23.55 annettiin käsky, että hyökkäystä ei sääolosuhteiden takia jatketa. Jälkipyykki Onnettomasti päättynyttä Lavansaaren pommitusoperaatiota on kutsuttu ”Lavansaaren revohkaksi”. Ilmavoimien tutkimuksissa to- dettiin, että yöpommituslennon aloittaminen illan 17.9. olosuhteis- sa oli uskallettua. Säätilanteen operatiiviselle johdolle ilmoittanut kokosi tiedot säätiedoista eri havaintoasemilla ja eri ajankohtina. Hän saattoi vedota siihen, että meteorologien ennusteet olivat eron- neet toisistaan. Operaation johtamisen kannalta oli valitettavaa, että rykmentin komentajalla ei ollut kiinteää yhteyttä työkentille. Eräitä asioita oli jäänyt valmistelematta. Yhteyttä ilmavalvontaan ja ilmatorjuntaan ei ollut järjestetty. Malmin kentän lennonjohdol- le ei ollut ilmoitettu, että olisi varauduttava koneiden vastaanottoon. lentorykmentti 4:n viidestä valomajakasta oli käytössä vain yksi. Blenheim-laivueen radioasemaa ei ehditty saada toimintaan. Lento- laivue 44:n henkilökunnan koulutus todettiin puutteelliseksi: kalus- ton käyttö ja tuntemus ei ollut kaikin osin vaaditulla tasolla. Ennen Ilmakuvanegatiivi Lavansaaren lentokentän alueesta elokuussa 1943. Siihen on merkitty soti- kaikkea ei tunnettu Junkers-koneiden kohtilentolaitetta. laallisia laitteita ja pommitusmaalit 1 ja 2. Ylipäällikkö käski kenraaliluutnantti Hj. Siilasvuon tutkimaan epäonnistumisen syyt. Tutkimuksen loppulausunnossa kiinnitet- tiin huomiota erityisesti edellä mainittuihin johtamisessa ja len- nonvarmennuksessa todettuihin puutteisiin. Lavansaaren onnettomuuden jälkeen aina vuoden 1943 loppuun pommitustoiminta supistui hyvin vähiin. Tämä johtui osaksi sii- tä, että Ilmavoimien Viestikoulussa jo vuosia suunnitteilla olleet radiopurjehduskurssit nyt, ylimmän johdon kiinnitettyä huomio- ta Lavansaaren pommituksen jälkiseurauksiin, toteutettiin Ilma- voimien viestipataljoonassa. Laivueitten henkilöstöt osallistuivat näihin johtamiseen ja lennonvarmennukseen liittyviin koulutus- tilaisuuksiin vuorotellen. Vuoden lopulla Ilmavoimien komenta- ja Lundqvist pyysi selvittämään Saksassa mahdollisuuksia kahden esikuntaupseerin harjoitteluun yöpommitusrykmentissä.

Ohto Manninen

Suomalaisia pommikoneita matkalennolla. Alhaalla Blenheim, yl- häällä Dornier. SA-kuva. Piirros Lavansaaren sotilaskohteista sotavankitietojen pohjalta. 20 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 Jatkosodan rintamamiehet – aseveljiä kaikki

sevelihengen yksi koetinkivi salkka Mannerheim kantoi vastuunsa oli, miten tuhansista sotainvali- alaisistaan. Jatkosodan alussa hän ha- deista pidettäisiin huolta. lusi sotainvalidihuollon organisoitu- A Tahdonpuutteesta ei suomalaisia van uuteen uskoon. Puolustusvoimien tässä asiassa saattanut syyttää. Sodas- sodanaikainen lääkintähuolto ei enää sa vammautuneilla oli tukenaan koko keskittynyt vain terveydenhuoltoon ja yhteiskunnan jakamaton myötätunto sairaanhoitoon vaan nyt myös huoleh- ja kunnioitus. Lehdistössä sotainvalidit dittiin taistelukyvyttömiksi saatetuista pulmineen ja toiveineen pääsivät esil- sotainvalideista. le tavan takaa. Järjestettiin keräyksiä ja arpajaisia. Veljesliiton Kukkasrahastos- Sotainvalidiuden ensiaskeleet ta adresseineen tuli heti hyvin suosittu. Tamperelainen invalidihuoltaja, kaptee- Monesti toiminnan alku oli liikutta- ni Eero Sarso kiteytti sotilaslääkäreille van vaatimaton. Turun osaston toimin- pitämässään esitelmässä, mistä invalidi- takin alkoi Allan Hartmanin muistiku- soitumisessa oli kysymys: van mukaan tyhjästä: Kun mies rintamalla haavoittuu teh- Ensimmäiset varat saatiin pikkulas- täväänsä täyttäessään, ei hänellä en- ten juhlasta. Sen tuotto tuotiin minulle simmäisinä hetkinään ole muita aja- ruskeassa paperipussissa, viiden ja kym- tuksia kuin että hän saa levätä. Tämän Vuorineuvos John Grundström luovuttaa 1/2 miljoonan markan shekin Aseveliliiton menen markan kolikkoina. Alkuvuosi- jälkeen tulevat haavoittumisen aiheut- edustajalle sotavirkailija Paasoselle käytettäväksi sota-leskien ja orpojen avustami- na ei ollut varsinaisia keräyksiä. Varat tamat ruumiilliset ja sielulliset tuskat, seen. Helsinki 26.11.1941. Sa-kuva saatiin lahjoituksista ja hyväntekeväi- jotka sotilaalla on voitettavanaan var- syysjuhlista. Varsinkin liikelaitokset oli- sinkin silloin, kun hän tuntee jäävänsä vasti myös työkyvyn. Ketään ei vapau- alkoi kaivata toimintaa. Sotasairaalois- vat auttamassa. Varoja tarvittiin veljien invalidiksi ja mahdollisesti toisten avun tettu sotapalveluksesta ennen kuin työ- sa aloitettiin työ- ja askarteluterapia. Se asumiseen, ruokaan, kouluun, sairaan- tarpeeseen, mikäli hänen taloudellinen suhde tai työhuolto oli järjestetty. Pääl- loi uskoa, että paluu ansiotyöhön ja jok- hoitoon. asemansa on epävarma, niin kuin asian- le päätteeksi sotainvalidihuoltaja otti seenkin normaaliin elämään olisi vielä Lahdessa toiminta oli heti suurisuun- laita on useimmiten suomalaisen soturin selvää, miten perheen taloudellinen ti- joskus mahdollista. taisempaa. Kaupungin ravintoloiden kohdalla. lanne kesti toisen puolison vammautu- Tehtävä oli vaativa invalidihuollolle. tuotosta meni osa invalideille. Naisosas- Joka päivä kymmeniin sotasairaaloi- misen. Kuten arvata saattaa, ani harva Kovin monet sotainvalidit näet olivat to järjesti missikisoja ja arpajaisia. Myy- hin tuotiin lukuisia pahasti haavoittu- pärjäsi ilman Veljesliiton ja yhteiskun- maaseudun monitaitoisia poikia, mut- jäisiä pidettiin. Elintarvikepulan aikana neita miehiä. Sotasairaaloissa heidät otti nan tukea. ta ammattitaidottomia ajatellen inva- keväällä 1942 tehtailija Kauko Saario vastaan invalidihuoltaja. Hän kortistoi Kaikesta tuesta huolimatta jotkut so- liditeettinsa astetta. Veljesliiton kurssit lahjoitti kaksi kiloa omenoita. Ne huu- pysyvän vamman saaneet sotainvalidit tainvaldit masentuivat ja alkoholisoi- yrittivät vastata haasteeseen. Koulutet- tokaupattiin Seurahuoneella. Lahtelai- ja huolehti, että nämä saivat heille kuu- tuivat. Useimmilla elämänhalu kuiten- tiin hitsaajia, puuseppiä, autonasenta- silla oli kahvila ja kioskeja, pesulakin. luvat korvaukset puolustusvoimilta. kin voitti, kun vammat hiljalleen paran- jia, vaattureita, radionkorjaajia, kirjan- Puolustusvoimien ylipäällikkö mar- Sotainvalidihuoltaja kartoitti alusta- tuivat kuntoutuksen tuloksena. Toipilas sitojia. Kesähyökkäys 1941 vaati raskaan in- himillisen veron. Valtion maksamien sotatapaturmakorvauksien toimeen- pano venyi, kun anomusten käsittely ruuhkautui. Se hankaloitti alkuunpää- syä. Veljesliitto joutui jakamaan taloudel- lista apua vaikeuksissa oleville sotain- valideille. Heitä oli tuhansia ja lisää tuli sodan pitkittyessä. Apua tarvittiin pa- himpaan hätään – vuokranmaksuun, perheen elantokuluihin ja vaatteiden ostoon. Tällaiset avustukset olivat har- kinnanvaraisia, koska ne saattoivat hei- kentää sotainvalidien omatoimisuutta. Sotainvalidien Veljesliitto pystyi jo sodan aikana iskostamaan jäsenistöön- sä iskulauseen: Me palaamme töihin. Sotainvalidit eivät halunneet jäädä mui- den ihmisten armoille ja elätettäviksi, mistä ilmiöstä Suomessakin oli pitkät perinteet. Moniin muihin sotaa käyviin maihin verrattuna Suomessa koulutuk- sen ja työnteon kohtalonyhteys ymmär- rettiin ja toteutettiin kohtalaisen hyvin. Työn muodossa annettu korvaus eit- tämättä auttoi sotainvalidia taloudelli- sesti ja henkisesti. Laki sotainvalidien työhuollosta tuli voimaan syyskuussa Jalkapallo-ottelu upseerit-kunnanisät invaliidien hyväksi. Puolten vaihto. Upseerien maalivahdilla on niin vähän työtä, että 1942. Sotainvalideille työhuolto mää- kiikkutuoli katsottiin mahdolliseksi. Samoin päivänvarjo. Lahdenpohja 20.6.1943. Sa-kuva ritteli valtion kustantamaa ammatti- 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 21

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 ja yleiskoulutusta, työvoimapalvelui- tosta kasvoi mahtava 250 000 jäsentä ta, raaka-aine- tai työvälineapua sekä (joista naisia viidennes) käsittävä järjes- opintolainoja. tö. Sen vaikutus ja lonkerot ulottuivat Työhuollosta kehittyi olennainen osa kaikkialle – rintamilta koteihin, Pää- vaikeiden sotavammojen korvausjärjes- majasta Valtioneuvoston linnaan. Täs- telmää. Jatkosodan aikana Veljesliiton tä saatiin kiittää SAL:n toimistoa suve- ja vaapehtoisten huoltojärjestöjen aloit- reenisti johtaneita yliasiamies L. Arvi P. tama ammattikurssitoiminta siirtyi val- Poijärveä sekä toiminnanjohtaja Veikko tion valvomaksi ja kustantamaksi. Loppia. Heitä säestivät muiden muassa Väinö Leskinen, Jussi Saukkonen, Pen- Ulkomaanapua sotavammaisille na Tervo sekä Leo Tujunen. Suomi sai sotainvalidiensa huoltoon ja Sota toi puutetta ja yhä uusia huollet- hoitoon apua ulkomailta. Ruotsalaiset tavia. Kärsimään joutuneille säädettiin teollisuuspiirit olivat jo 1940 perusta- useita erikoislakeja. Asepalveluksessa neet avustusjärjestön Hjälpkommittén olleiden perheille maksettiin kuukausi- för Finlands Invalider. Se kustansi ja or- palkkaa helmikuussa 1942 annetun ase- ganisoi Ruotsissa noin 1 100 suomalai- tuksen nojalla. Omaiset olivat tietyin sen sotainvalidin ammattikoulutuksen. edellytyksin oikeutetut vuokra-avus- Ruotsin valtio tarjosi sotainvalideil- tukseen. Kenraaliluutnantti Paavo Talvela toimi Suomen Aseveljien Liiton puheenjohtajana. le ilmaista sairaalahoitoa. Amputoiduil- Lakisääteisiä avustuksia hidastuttivat Liitto teki merkittävää huoltotyötä erityisestä sotaleskien, -orpojen ja kaatuneiden le hankittiin proteeseja. Länsinaapuriin byrokraattinen tarveharkinta ja valtion rintamamiesten perheiden hyväksi. Kuva: Sa-kuva kuljetettiin eritoten vaikeavammaisia kehno fiskaalinen tilanne. Ensiapua siis pitkäaikaispotilaita vielä sodan päätyt- tarvittiin ja SAL otti sen hoitaakseen tä kilpailuhenkeä, se taas työniloa, mikä Uskoa valettiin maan johtajiin ja hei- tyäkin. Ylioppilassotainvalideilla oli yhdessä Suomen Huollon kanssa. Apua yhdistäisi kansakuntaa, tyrehdyttäisi dän kykyynsä tehdä oikeita päätöksiä. mahdollisuus opiskella Tukholman kor- jakoivat huoltotoimistot, pienemmil- valituksen ja apatian. Teroitettiin yhteenkuuluvuutta ja kiel- keakouluissa. lä paikkakunnilla huoltoasiamiehet tai Tulevaisuudenusko rakentui talkoo- lettiin vastakohtaisuudet. Kielellinen Tanskalaiset puolestaan soivat inva- aseveliyhdistykset; niitä oli sodan lop- työn saavutuksille: raivattiin maata, jakolinja oli aikansa elänyt. Kaikki puo- lideille parin kuukauden lepo- ja vir- puvaiheessa miltei 800. kylvettiin peltoa, korjattiin satoa, ra- lueet olivat isänmaan asialla. Sitä eivät kistysmatkoja. Saksassa tarjottiin pa- Huoltotyöllä kuten ylisummaan kennettiin ja korjattiin, kaadettiin met- olleet itsekkäät ja joutilaat kansalaiset. rantolahoitoa sodassa tuberkuloosiin SAL:n kaikkinaisella toiminnalla oli sää polttopuuksi, jonka riittävyys oli so- Työtä oli tehtävä ja salakauppana ilme- sairastuneille, joita oli kaikkiaan puoli- vahva aatteellinen lataus. Se nähtiin taa käyvän maan elinehto. nevä moraalinen rappio torjuttava. toistatuhatta. foorumina, jolla kansalaiset saattoivat Lomalla olevia rintamamiehiä myö- Ettei hukattaisi tilaisuutta, mielten Haavoittuneet tekivät myös Sak- parhaiten todistaa solidaarisuutensa ten kaikki kynnelle kykenevät osallis- muokkauksessa pyrittiin olemaan kau- san valtion tarjoamia virkistysmatko- toisiaan kohtaan. Yhteishenki haluttiin tuivat talkootoimintaan. Suurtalkoot kokatseisia. Sodan jälkeen alkaisi taas ja. Berliinissä paluumatkalla ollut suo- kehittää yhteisvastuuntunnoksi, joka ry. Ja SAL pitivät huolen kansalaisten aatteiden välinen mittelö. Aseveljet malaisryhmä joutui 1. maaliskuuta 1943 kantaisi yli sodan ja johtaisi sosiaaliseen mobilisoinnista. Se ei ollutkaan vaikeaa, voittaisivat sen, jos pysyttäisiin uskol- keskelle liittoutuneiden pommitusta. Se oikeudenmukaisuuteen ja turvallisuu- kun kansan valtasi kilpailumania mot- lisena aseveljeyteen perustuvalle valta- antoi esimakua, mistä päin sodan tuulet den tunteeseen. Sitä kautta yhteiskun- titalkoissa. Parhaat palkittiin. Ja palkin- kunnalliselle ja sosiaaliselle eetokselle. nyt puhalsivat. nan vakaus turvattaisiin kaikissa olois- noista oltiin ylpeitä. Aseveliliitosta saattaisi tulla kansakun- sa. Poliittisen eripuran ei enää haluttu Asemasodan rintamillakin talkoot taa pysyvästi eheyttävä liike, kokosihan Aseveliliiton huoltotyö rikkovan kansan yhtenäisyyttä. olivat kunniassa. Rakennettiin sadoit- se ympärilleen kansakunnan aloitteelli- Sotainvalidien Veljesliitto oli tiiviis- Kaunista periaatetta lähdettiin to- tain asevelitalojen kehikkoja. Ne kulje- simmat voimat. sä yhteistyössä Suomen Aseveljien Lii- teuttamaan järjestämällä huoltorenkai- tettiin pystytettäväksi pääosin Kannak- Sodan venyessä kansallinen eheys ton kanssa. Yhteen hiileen puhallettiin ta. Paremmin toimeentulevat ottivat selle mutta myös Pohjois-Suomeen. joutui yhä kovemmalle koetukselle. Se muun muassa rintamamiesten asunto- ”kummilapsekseen” perheen tai vas- Aseveli- ja sotainvalidikyliä raken- ei luvannut hyvää jatkon varalle. Aseve- asioissa, mutta avustavien järjestöjen taavan, ja kukin sitoutui luovuttamaan nettiin kaikkialle Suomeen kaupunkien liliitto oli mukana mielialoja tarkkaile- kenttä oli sotaa käyvässä maassa niin sille edellytystensä mukaisen summan liepeille, usein keskelle sankkaa metsää. vassa SAT-VIA -organisaatiossa. Kansa kirjava, että rajanvetoakin oli tehtävä. kuukaudessa. Pian näitä renkaita oli tu- Ne ovat ajat sitten sulautuneet kaupun- oli väsynyt sotaan, elintarvikepulaan ja Tehdyn sopimuksen mukaan Veljesliit- hansia kaikkialla maassa. kirakenteeseen, ja ovat nykyään arvos- huhumyllyyn milloin mistäkin. to huolehti sodissa haavoittuneista ja Huoltotyö ulottui asutus- ja omako- tettuja asuinalueita – aivan kuin sodan Rauhanhuhut eivät näistä olleet vä- sairastuneista, SAL jäsenyhdistyksineen titoimintaan, ammattikoulutukseen, jälkeiset rintamamiestaloalueet isoine häisimpiä, ja keväällä 1944 niissä näyt- muista aseveljistä ja heidän omaisistaan. elinkeinonharjoitukseen sekä kaikki- tontteineen. tikin olevan perää. Jotakin oli ilmassa, Liittojen yleisperiaatteet kävivät il- naiseen neuvontaan. Tilapäishuoltoon Talot ja kylät antoivat rintamamie- konekiväärimiehenä Kannaksella pal- man rajankäyntiäkin yhteen: niiden oli sisältyivät raha-avustukset, lainat, vaa- hille ”siellä jossakin” uskoa tulevaisuu- veleva Antti Nieminenkin oli touko- määrä ylläpitää isänmaallista, omahy- tetus- ja muut luontaisavustukset, lai- teen. Maansaanti oli rintamajoukkojen kuussa huomaavinaan: väisyydestä vapaata, uhrivalmista hen- nopillinen neuvonta ja lääkäriapu. keskeinen mielialatekijä ja se käsitet- Venäläisten propaganda kiihtyy ja keä, joka rauhankin aikana muodostaa Avun kohteiksi valikoituivat sotales- tiin Aseveliliitossakin. Tuhannet mie- käy uhkaavaksi. Ilmasta pudotetaan suurissa asioissa rungon yksimieliselle ket ja muut kaatuneiden omaiset, vä- het haaveilivat omasta palstasta, talosta etulinjasta kauas takamaastoon tuhan- kansalle ja joka kerran tarvittaessa on hävaraiset aseveljet sekä siirtoväkeen ja perheestä. sin kappalein lentolehtisiä. [Rauhan]eh- valmis antamaan kaikkensa puolustaes- kuuluvat aseveljet ja heidän perheensä. Professori Kyösti Haatajan laskelmi- dot on lueteltu lentolehtisessä. Paasiki- saan tätä maata. Sotaleskiä pyrittiin kurssittamaan am- en mukaan Itä-Karjalaan olisi voitu si- vi on palannut Moskovasta ja on tuonut Katse suunnattiin jo varhain tulevai- mattiin ja rintamamiehiä toimittamaan joittaa 820 000 henkilön maatalousvä- tullessaan venäläisten ehdot, raskaat eh- suuteen, sodastahan odotettiin lyhyttä toipumislomille virkistyskohteisiin. estö 57 000 viljelystilalle. Suomalaisten dot. Suomen eduskunta ei niitä ole voi- ja asevelihengestä rauhanaikaisen Suo- sijaan näille alueille asutettiin aikanaan nut hyväksyä. Karjalan luovutus ilman men ideologista kivijalkaa. Aseveliliit- Talkoita ja propagandaa toiselta ilmansuunnalta tulleita rinta- taistelua on ollut mahdotonta hyväksyä. toa johti aktiivinen ja suoraviivainen Keskeisenä SAL:n työmuotona oli tal- mamiehiä perheineen. Suomalainen rintamamies pyyhkii taka- rintamamiespolvi, joka ei siekaillut toi- koo- ja naapuriapu. Monet olisivat tyy- Aseveliliiton ponnistukset yhteisvas- puoltaan tuollaisella paperilla. missaan ja josta sodan jälkeen kuultiin tyneet tähän, hädänalaisimpien aseveli- tuullisuuden herättämiseksi ja lähim- Syksyn 1943 kääntyessä kevääseen enemmänkin. perheiden tukemiseen. SAL asetti maan mäisten auttamiseksi olisivat valuneet sodan ratkaisuhetket olivat käsillä. Keulakuvana toimi koko sodan ajan edun ensi sijalle sikäli, että koko maan tyhjiin ilman oikean suuntaista mieliala- kenraaliluutnantti Paavo Talvela. Lii- kattava talkootoiminta herättäisi tervet- huoltoa tai paremminkin propagandaa. Ari Uino 22 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 Laivastomme uudistunut moottoritorpedovenease 1943

urjehduskauden 1942 päättyessä si alusta - yksi kesällä 1944, rakennet- olivat laivastomme riveissä tal- tu Neuvostoliiton Leningradissa, sota- visodan alkaessa olleet mootto- saaliita. Pritorpedoveneet palvelusuransa päässä Vanhat mtv:t oli nyt voitu korvata – niistä ei enää ollut etulinjan tehtäviin. kokonaan uuden sukupolven aluksilla Vuoden 1943 alussa laivastom- ja uudella alustekniikalla. Myös aseistus me käytössä oli varsinaisina moot- oli uutta. Hankinnat olivat kuitenkin toritorpedoveneinä vain kaksi G-5 eri syistä venyneet ja vuoden 1943 kevät -tyypin sotasaalisvenettä, jotka olivat ja alkukesä jouduttiin käyttämään mie- saaneet nimikseen Viima ja Vihuri. Yh- histön kouluttamiseen ja alusten huol- dessä moottoritorpedoveneiden kanssa tojärjestelmän rakentamiseen. toimi sotasaalisvene Vasama. Se oli al- Kesällä 1943 oli siis Moottoritorpe- kujaan aseistettu torpedoin, mutta vuo- doveneosastoksi nimetyssä yksikössä desta 1943 sitä käytettiin moottorityk- kaikkiaan 18 alusta. Osasto jaettiin kah- kiveneenä. teen laivueeseen, kumpaankin laivuee- seen kuului emälaiva; 1.MtvLv:n aluksia Moottoritorpedoveneet vuonna olivat Taistot ja Jymyt (10 alusta) sekä Jymy 3 täydessä vauhdissa sodan jälkeisessä asussaan moottoritykkiveneenä. 1943 emälaivana Suomen Joutsen ja 2.Mtv Vuosina 1943-44 laivastomme moot- Lv:n aluksia Hurjat ja V-luokka (7 alus- toritorpedoveneiden (mtv) määrä kas- ta) emälaivana von Döbeln. voi merkittävästi. Niitä hankittiin os- tamalla ulkomailta, rakentamalla koti- Emälaivat von Döbeln ja maassa ja sotasaaliina seuraavasti: Suomen Joutsen - Hurja-luokka, 5 alusta, toiminta- Vuosina 1941 ja 1942 laivastomme mtv:t valmiina keväällä 1943; rakennettiin muodostivat vain yhden laivueen. Alus- Italian Genovassa, ten lukumäärän kasvettua v. 1943 muo- - Taisto-luokka, 6 alusta, toiminta- dostettiin Moottoritorpedoveneosas- valmiina kesällä 1943; rakennettiin Tu- to, jossa oli kaksi laivuetta. Kummal- russa, lekin laivueelle oli alkujaan kaavailtu - Jymy-luokka, 4 alusta, toimintaval- oma emälaivansa; 1.MtvLv:lle koululai- miina keväällä 1943, rakennettiin Itali- va Suomen Joutsen ja 2.MtvLv:lle emä- an Genovassa, laiva von Döbeln. Vuoden 1943 aikana - V-luokka (tai Viima-luokka), kak- tilanne muuttui siten, että Von Döbeln Taisto 3 eli Tyrsky on moottoritorpedoveneistä ainoana säilytetty sotien aikaisessa asussaan jälkipolville. Se on nyt Forum Marinum –merikeskuksen museoaluksena. Rakennus- Vene vuosi Mitat Koneet /nopeus Aseistus toimi emälaivana Mtv -osaston tukeu- Saattuetaistelut 19.8.-7.9.1943 Hurja- lk 1941 16,5x4,3x1,5 m 2 x 800 hv/36 so 2x45 cm torp, 1x20 mm tumisalueilla itäisellä Suomenlahdella tai 2x20 mm ja 2xkk ja Suomen Joutsen Helsingissä. Taistelu 19.-20.8.1943 Taisto –lk 1943 17,8x4,3x1,2 m 2 x 1150 hv/48 so 2x45 cm torp, 1x20 mm Lentotiedustelu oli havainnut 19.8.1943 Jymy –lk 1939 18,7x4,7x1.5 m 2 x 1150 hv/42 so 2x45 cm torp, 1x20 mm Moottoritorpedoveneet vihollisen saattueen Lavansaaren itä- V-luokka n. 1938 17,3x3,4x0,7 m 2 x n. 900 hv/50 so 2x53 cm torp, 1 kk taistelussa puolella matkalla itään. Moottoritor- Vuonna 1943 Neuvostolaivasto oli sul- pedoveneosaston ensimmäinen laivue jettu Suomenlahden pohjukkaan. Hei- (Taistot ja Jymyt) lähti klo 21.00 tuki- dän hallussaan olevina tukikohta- kohdastaan Viipurin lahdelta Koivis- saarina olivat kuitenkin muun mu- ton salmen kautta kohti etelää. Sää me- assa Seiskari ja Lavansaari. Näiden rialueella oli hyökkäykselle otollinen. saarien huoltokuljetukset tulivat ole- Suomenlahden pohjoinen horisontti maan Moottoritorpedoveneosastomme oli tumma ja eteläinen kuun valaisema. kohteina. Tuulta oli vain kaksi beaufordia. Neuvostolaivasto käytti kuljetuksiin Laivueen komentaja kapteeniluut- hinaajien vetämiä proomuja ja joitakin nantti Jouko Pirhonen johti laivuettaan pienehköjä kuljetusaluksia. Kuljetuksia Taisto 5:llä, jonka päällikkö oli luut- suojaamassa oli tavallisesti useita hei- nantti Mauno Satuli. Veneen parina oli dän vartioveneitään. sotilasmestari Toimi Ovaskaisen Taisto Syksyn 1943 aikana Hurjat ja V-luo- 1. Seuraavan parin muodostivat Kaptee- kan sotasaalisveneet toteuttivat venä- niluutnantti Tauno Siivosen Taisto 4 ja läisille Leningradista Seiskariin ja La- luutnantti Kaarlo Kyröhongan Taisto 6. vansaareen johtaville väylille kaikkiaan Taistot muodostivat ensimmäisen alus- kahdeksan miinoitusoperaatiota nk. ryhmän. SALPA-miinoitteisiin (Salpa 1-4). Kaik- Toista alusryhmää johti kapteeni- kiaan miinoja oli 62 ja raivausesteitä 74. luutnantti Kaarlo Salo (vuodesta 1945 Tietoa näihin miinoitteisiin ajaneista Kajatsalo) aluksellaan Jymy 1. Ryhmään Moottoritorpedoveneosaston alusten tilanne on kirjattu osaston sotapäiväkirjaan vihollisaluksista ei ole. Kuitenkin mii- kuuluivat Aarre Vuorensaaren Jymy 3 ja 19.8.1943 eli 19.-20.8.43 saaristotaistelun ensimmäisen päivän aamuna. Listasta käy noitteet pakottivat vihollisen sitomaan luutnantti Jorma Haapkylän Jymy 2. ilmi, että Taisto- ja Jymy-veneiden tukikota oli Viipurin ulkosatama Uuras ja Hurja- voimiaan niiden raivaamiseen. Taisto-ryhmä suuntasi kohti etelää ja luokan aluksien Tuholma (Tuuholmi, Virolahti). sai vihollisen saattueen näkyviin. Sii- 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 23

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Ensimmäisen ryhmän toinen pari to 1:lle proomun kyseenalainen osuma. joutui tulitaisteluun saattueen kärjessä Omia alustappioita ei ollut. kulkeneiden vihollisen vartioveneiden kanssa eikä päässyt edulliseen ampu- Taistelu 21.-22.8.1943 ma-asemaan. Moottoritorpedoveneosasto sai 21.8.1943 Suomalaisveneet käyttivät runsaasti ilmoitukset sekä lännestä itään että savuja, mikä aiheutti sekaannusta jopa idästä länteen kulkevista saattueista. niin, että vihollisten havaittiin ampu- Kohteeksi valittiin jälkimmäinen, jos- van toisiaan. sa lastia olisi todennäköisesti enem- Toinen ryhmä havaitsi edetessään män. Saattueeseen kuului neljä hinaajaa Hurja-luokan veneet eivät epäluotettavien koneittensa vuoksi soveltuneet torpedo- kohti etelää kaksi vihollisen vartiove- proomuineen, kuljetusalus, 2-3 raivaa- hyökkäyksiin. Aluksia käytettiin mm. karttapiirroksessa näkyvien SALPA -miinoittei- nettä. Niitä väistääkseen ja vetääkseen jaa ja noin 20 vartiovenettä. den laskemiseen. Kuvan nuolet viittaavat moottoritorpedoveneiden hyökkäyksiin niiden huomion pois ensimmäisestä Koivistolle valmiusasemaan siirty- saattueita vastaan. Pisteviivat kuvaavat neuvostolaivaston saattueiden käyttämiä ryhmästä ryhmä kääntyi kohti länttä. nyt 1.MtvLv:een kuului ensimmäisenä väyliä. (Kuva Suomen Laivasto 1918-68 osa 2) Ryhmä kääntyi sitten kohti saattuetta, veneparina Taistot 2 (luutnantti Pehr mutta havaitsi tilanteen siellä sellaisek- Karmela) ja Taisto 4, toisena Taisto 5 ja hen kuului kolme hinaajaa proomui- suoraan saattueen sisään kärki- ja si- si, ettei ollut mahdollisuuksia erottaa Taisto 6 (luutnantti Kaarlo Kyröhonka) neen ja 12-14 vartiovenettä (MO-vene; vustavarmistuksen väliin. Taisto 5 am- vihollisia omista. Ryhmä seurasi kui- sekä kolmantena Jymyt 2 ja 3; tästä ve- aseistuksena 1-2 kpl 45 mm:n tykkiä pui 500 metrin etäisyydeltä syvimmäs- tenkin vielä itään etenevää saattuetta, neparista Jymy 3 joutui konevian takia ja 1-2 konekivääriä. Venäläisten lähtei- sä uivaa keskimmäistä noin 100 metristä mutta joutui tulitaisteluun vartiovenei- palaamaan kesken operaatiota tukikoh- den mukaan saattueeseen kuului myös proomua kohti kaksi torpedoa. Toisena den kanssa. Kun sopivaa hyökkäystilan- taansa Uuraaseen. Laivue sai klo 22.15 useita raivaajia, joita suomalaiset pitivät tuleva Taisto1 ampui torpedot kohti en- netta ei enää ilmaantunut, ryhmä lähti käskyn hyökätä saattuetta vastaan. vartioveneinä). simmäistä ja kolmatta proomua. Viholli- paluumatkalle. Veneiden tultua 2500 metrin päähän Laivueen komentaja odotti pilven siir- sen vartioveneet avasivat tulen hyökkää- Laivue palasi tukikohtaansa klo saattueesta sieltä vaadittiin tunnusta. tymistä kuun eteen ja sen jälkeen antoi viä veneitä vastaan. Kiivaassa tulitais- 03.30. Samanaikaisesti antoi laivueen komen- laivueelleen hyökkäyskäskyn. Ensim- telussa havaittiin vain keskimmäisessä Hyökkäyksen tuloksena on kirjat- taja hyökkäyskäskyn. mäinen pari Taistot 5 ja 1 hyökkäsivät proomussa tapahtunut räjähdys. tu Taisto 5:lle proomun upotus ja Tais- Ensimmäinen venepari hyökkäsi

Karttapiirros 19.-20.8.1943 taistelutapahtumasta. (Lähde: Laivat puuta, miehet Karttapiirros 21.-22.8.1943 taistelutapahtumasta. (Lähde: Laivat puuta, miehet rautaa) rautaa) 24 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 saattueen keskustaan, toinen jälkipää- nettä ja pieni höyryalus. Sen jälkeen tuli hän ja kolmas nyt yksinäinen Jymy 2 neljä hinaajaa ja proomua, joista yksi oli etupäätä vastaan. noin 2000 -tonninen. Saattueen poh- Taisto 2 upotti isokokoisen proomun joispuolella ja oli lukuisia vartioveneitä ja Taisto 6 kuljetusaluksen. Kolmaskin ja toisen ja kolmannen proomun välissä torpedoräjähdys havaittiin, mutta tais- yksi panssaroitu vartiovene. Saattueen telun tuoksinassa osuma jäi epäselväksi. eteläpuolella ei ollut ainoatakaan varti- Hyökkäyksen tuloksena on kirjat- ovenettä. tu kaksi upotusta ja yksi kyseenalainen Taisto 2 (luutnantti Pehr Karmela) ja osuma. Taisto 6 (luutnantti Kaarlo Kyröhonka) ampuivat kaikki neljä torpedoaan keu- Taistelu 6.-7.9.1943 lassa kulkenutta proomua ja sen hinaa- Mtv:t Taistot 2, 4 ja 6 sekä Jymyt 2 ja jaa kohti. Proomu sai kaksi täysosumaa 3. olivat 6.9.1943 partioimassa kapteeni- ja hinaaja yhden. Proomusta kohosi luutnantti Kaarlo Salon johdolla Koivis- kaksi valtavaa savupatsasta ja se painui ton salmen eteläpuolisella merialueella. syvyyteen. Hinaaja syttyi palamaan ja Klo 20.55 osasto sai viestin: Yksi sota- se jäi paikalleen. Samanaikaisesti Jymy laiva, seitsemän hinaajaa, kolme proo- 3 (luutnantti Aarre Vuorensaari) ampui mua, 10 vartiovenettä ja yksi mootto- torpedon viimeisenä kulkevaa 60 met- ritorpedovene Kronstadtinlahdella, ristä proomua kohti – torpedo osui ja suunta länsi, vauhti 6 solmua. Osasto proomu upposi. Kaikki veneet ajoivat sai käskyn hyökätä saattuetta vastaan hyökkäyksen jälkeen saattueen etelä- kuitenkin ilman Jymy 3:a, joka oli saa- puolella kohti itää ja kääntyivät saattu- nut konevian. een kuljettua ohi kohti pohjoista ja tu- Alukset kulkivat hiljaista vauhtia kikohtaansa. kohti saattuetta, mutta joutuivatkin tu- Hyökkäyksen tuloksena on kirjattu litaisteluun vihollisen vartioveneiden kaksi upotusta ja yksi vaurioitettu hi- kanssa. Pääkoneita käynnistettäessä naaja sekä yksi vaurioitettu vartiovene. syttyi Taisto 6:n kaasuttimesta tulipa- lo, joka kuitenkin saatiin sammumaan. Yhteenveto Kiivaassa tulitaistelussa saatiin run- Aikavälillä 19.8.–19.11.1943 Moottori- saasti osumia lähimpään vartiovenee- torpedoveneosasto teki kaikkiaan 55 seen, joka voimakkaasti savuten vetäy- partiomatkaa ja niistä kuusi johti koot- tyi taistelusta. Kaikki suomalaisveneet tuun hyökkäykseen saattueita vastaan. vetäytyivät nyt pohjoiseen. Hyökkäyksissä ammuttiin kaikkiaan 30 Alusten vauriotilanteiden selvittelys- torpedoa. Niistä osui 7 ja 9 jäi epävar- Karttapiirros 6.-7.9.1943 taistelutapahtumasta. (Lähde: Laivat puuta, miehet rautaa) sä päädyttiin siihen, että kaksi konevau- maksi. rioita saanutta Taisto 4 ja Jymy 2 palaa- Yhdestä saattueesta upotettiin hinaa- Lähteet: vat tukikohtaansa. Kapteeniluutnantti ja K-12 ja bensiinilastissa ollut proomu tä suojaamaan oli koottu 153 raivaajaa, Suomen Laivasto 1918-68 osa 2. Salo päätti jatkaa tehtävää vielä taiste- sekä muista saattueista yhteensä kolme 260 pientä raivaajaa, 185 vartiovenettä Kalervo Kijanen (kirjoitus jatkosodasta) lukelpoisilla kolmella veneellä Taisto 2 proomua. ja savutustehtäviin 251 moottorivenettä Taisto-luokan moottoritorpedoveneet. ja 6 sekä korjatuksi saadulla Jymy 3:lla. Vaikka suomalaisten tulokset oli- (Lähde Meririntama). Eero Auvinen, Olli-Pekka Haukiala, Mikko Meronen Laivue sai ilmoituksen saattueen sen- vat vaatimattomia, moottoritorpedove- Laivat puuta, miehet rautaa hetkisestä sijainnista ja alukset siirtyi- neidemme uhka vaati neuvostolaivastoa Visa Auvinen Orvo Peuranheimo, Jouko Pirhonen, Kuller- vät saattueen kulkureitin eteläpuolelle keskittämään saattueidensa turvaami- Ye-komentaja evp vo Killinen lähelle Seiskaria odottamaan sen ilmes- seen merkittävän määrän taisteluvoimi- Merikirjailija Leijonalippu Merellä tymistä näkyviin – pian se havaittiin- aan. Visa Auvinen kin. Vuoden 1943 aikana kulki Kronstadtin Meririntama Per-Olof Ekman Saattueen kärjessä oli viisi vartiove- ja Lavansaaren välillä 72 saattuetta ja nii- Suomentaja Jorma Haapkylä

Kuljetusliike Isonkyrön Kuljetus Oy Walto Wood Oy Olli Riihimäki Oy Isokyrö Ivalo Orisamala Suomen Rakennuspalvelu Metsäkoneurakointi Levyprofiili Oy Keijo Niiranen Veljekset Eronen Ky Joensuu Joensuu Kiihtelysvaara

Kuljetus Risto Putkinen Oy Joensuun Laivaus Oy www.jpj-wood Joensuu Joensuu Juupajoki

Suomen Finland Motor Home Oy Solarkaihdin Ky CNC-Koneistus Oy Järvenpää Kalajoki Jyväskylä 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 25

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 Sotavankien vaihdot ja luovutukset jatkosodan aikana

Suomalaisten vangiksi jääneiden Sotavankien luovutuksella messa oli merkittävä työvoimapula. Yli olivat raskaaseen työhön nähden riittä- puna-armeijalaisten luovuttami- monia syitä 15 % kokonaisväestöstä ja yli 30 % mies- mättömät. nen saksalaisille jatkosodan aika- Sotavankiluovutusten käsittäminen yh- puolisesta väestöstä oli mobilisoitu, ja na nousi otsikoihin Elina Sanan deksi tapahtumaksi johtaa helposti yk- sota itsessään loi lisäksi uusia työpaik- Vankina virolainen teoksen Luovutetut. Suomen ihmis- sinkertaistuksiin. Luovutukset johtui- koja. Varsinkin kesällä ja alkusyksystä olympiapainija luovutukset Gestapolle ilmestyttyä vat eri syistä ja niillä tavoiteltiin erilai- 1941 rintaman selustassa tarvittiin työ- Saksalaisten valloittamassa Virossa vi- vuonna 2003. Iltapäivälehtien sia asioita. Sotavankiluovutusten syitä voimaa sadonkorjuuseen ja rakennus- rolaisten sotavankien saapuminen Suo- sivuille asti päätyi tieto siitä, että olivat työvoiman tarve puolin ja toisin, töihin. Sotavankityövoiman käyttö oli mesta oli suuri uutinen vuodenvaih- Suomi luovutti saksalaisille yli tiettyihin etnisiin ryhmiin kuuluvien ainoa mahdollisuus, sillä omia sotilai- teessa 1941-1942. Sanomalehdessä jul- 2000 neuvostosotavankia, joiden sotavankien suosiminen, sotavankien ta ei voitu irrottaa rintamalta. Helpoin kaistiin palanneiden nimilista. Myös joukossa oli muutamia kymmeniä vaihto sekä tiedustelu- ja valvontasyyt. tapa hankkia lisää työvoimaa oli sota- Viron radiossa luettiin kaikkien Suo- juutalaisia sotavankeja. Sotavankiluovutukset ja -vaihdot alkoi- vankien “lainaaminen” aseveljeltä. Vielä mesta siirrettyjen vankien nimet. So- vat heti sodan alussa, mutta niiden pai- kesällä 1941 saksalaiset eivät käyttäneet tavankeja osattiin odottaa kotiin, sillä otavankiluovutusten volyymi nopiste ajoittuu vuosiin 1942 ja 1943. sotavankeja laajamittaisesti työvoima- marraskuussa1941 Linna Teataja – sa- ja erityisesti luovutettujen juu- Vuonna 1944 saksalaisille luovutettiin na. Syksyllä 1941 kuitenkin huomattiin, nomalehdessä ilmestyi useita juttuja talaisten sotavankien lukumää- ja heiltä vastaanotettiin enää yksittäisiä että Saksassa kärsittiin työvoimapulas- aiheesta. Sotavankijoukon symboliksi Srä on herättänyt runsaasti keskustelua sotavankeja. ta, joka haittasi muun muassa sotateolli- niin Virossa kuin Suomessakin nousi sekä tieteellisissä julkaisuissa että päi- Sotavankiluovutusten ja -vaihto- suutta. Tilanteeseen haettiin parannus- painin maailmanmestari ja kaksinker- välehdissä. Luovutettujen sotavanki- jen vaiheet seuraavat osaltaan Suomen ta sotavankien avulla. Saksalaisten al- tainen olympiavoittaja Kristjan Palus- en henkilötietoja vertaamalla käy ilmi, ja Saksan välisiä suhteita, mutta sota- kaessa valmistautua talvisodankäyntiin alu. Olympiavoittajan vangiksi jäämi- että suomalaiset sotilasviranomaiset vankiluovutuksia ei voi suoraviivaises- Muurmanskin rintamalla heidän sota- nen oli merkittävä asia Suomessakin, ja luovuttivat saksalaisille yhteensä 2916 ti sitoa yleispoliittiseen tilanteeseen. En- vankityövoiman tarpeensa Lapissa kas- Palusalun kuulustelupöytäkirja talletet- sotavankia jatkosodan aikana. Näistä simmäiset sotavankiluovutukset johtui- voi. Työvoimaa tarvittiin muun muassa tiin heti sotahistorialliseen toimistoon sotavangeista suomalaisille kuitenkin vat käytännön syistä ja niistä päätettiin Jäämerentien ylläpitoon ja parantami- tulevaisuuden historiantutkimusta aja- palautettiin 640 sotavankia, joten sak- joukkoyksikkötasolla. Saksan armeijal- seen. Työvoimaksi luovutettavia sota- tellen. Palusalun 31.10.1941 vanginneen salaisille lopullisesti luovutettujen so- la oli sotavankileiri Stalag 309 Sallassa, vankeja ei valikoitu kansallisuuden tai jalkaväkirykmentti 4:n esikunnassa hän tavankien kokonaislukumäärä on 2276 jonne saksalaisten Lapissa vangitsemat sotilasarvon perusteella. kohtasi sattumalta Berliinin olympialai- sotavankia. Saksalaiset taas luovuttivat sotavangit siirrettiin, mutta muualla sista tutun lääkintämajuri Heikki Savo- suomalaisille sotilasviranomaisille 2714 Suomessa saksalaisten vangiksi jäämät Kaikkia ei kohdeltu laisen. Tämä oli ollut pronssia voitta- sotavankia, joista saksalaisille palautet- sotavangit siirtyivät suomalaisten hal- samanlaisesti neen suomalaisen voimistelujoukkueen tiin 500 sotavankia. Vaikka kaikki so- tuun. Kun yhteistä vihollista vastaan Luovutuksia tapahtui myös tiettyjä jäsen Berliinin olympialaisissa vuonna tavankiluovutukset eivät olleet osa so- kerran taisteltiin, myös vangiksi jääneet kansallisuuksia edustavien sotavanki- 1936, samoissa olympialaisissa, joissa tavankien vaihtoa, luovutuksia tehtiin vihollissotilaat olivat yhteisiä. en aseman parantamiseksi. Heti sodan Palusalu voitti kaksi painin kultamita- molempiin suuntiin. Aseveljelle pysy- alussa suomalaiset sotilasviranomaiset lia. västi luovutetut 2276 sotavankia edusta- Vankeja työvoimaksi totesivat virolaisista ja latvialaisista so- vat 3-4 prosenttia Suomessa jatkosodan Myöhemmin sotavankiluovutuksia ta- tavangeista, että heitä ”ei voitane koh- Vankien vaihtoa aikana olleiden sotavankien kokonais- pahtui molemminpuolisen työvoiman- della tavallisina sotavankeina vaan jou- Pyrkimys sotavankien kotiuttamiseen määrästä eli noin 70 000 sotavangista. tarpeen vuoksi. Jatkosodan alussa Suo- tuvat erikoisasemaan”. Samasta syys- johti tiettyjä etnisiä ryhmiä edustavien tä suomalaisten vangiksi Aunuksessa sotavankien vaihtoon siten, että saksa- ja Syvärillä jääneiden 22 espanjalaisen laiset luovuttivat suomensukuisia so- nuorukaisen kotiuttamisesta Espanjaan tavankeja suomalaisille ja suomalaiset alettiin neuvotella Espanjan lähettilään puolestaan kaukasialaisia ja ukrainalai- kanssa heti syksyllä 1941. Nämä tasa- sia sotavankeja saksalaisille. Sotavanki- valtalaisten lapset oli kuljetettu Neu- en vaihtoa alettiin suunnitella jo syksyl- vostoliittoon keväällä 1938. Jatkosodan lä 1941, kun Itä-Karjalan Sotilashallin- alussa heidät määrättiin rintamal- toesikunnan lainopillinen avustaja Veli le puolustamaan Leningradia – nuorin Merikoski neuvotteli Saksan itäalueiden suomalaisten vangiksi jääneistä oli vain ministeriön (Ostministerium) ja val- 15-vuotias. Lopulta heidät siirrettiin Es- loitettujen itäalueiden siviilihallinnon panjaan keväällä 1943. Tarkoituksena (Reichskommissariat) kanssa Itä-Kar- oli palauttaa eurooppalaiset sotavan- jalaan jääneen venäläisen siviiliväes- git saksalaisten hallussa oleville etnisil- tön siirtämisestä Saksaan. Tavoitteena le alkuperäalueilleen, jossa saksalaiset oli, että Itä-Karjalan venäläinen siviili- vapauttaisivat heidät sotavankeudesta. väestö vaihdettaisiin Saksan valtaamil- Suomalaiset sotilasviranomaiset eivät la alueilla olleeseen suomalaiseen väes- halunneet tuhlata resursseja sotavan- töön. Vuonna 1942 suomalaiset pääsivät keihin, jotka aiottiin kotiuttaa heti, kun valitsemaan suomensukuisia, käytän- sota päättyisi akselivaltojen voittoon. nössä siis suomalaisia, inkeriläisiä, kar- Erityisesti vuonna 1941 neuvostosota- jalaisia ja vepsäläisiä, sotavankeja sak- vankien huolto Suomessa oli riittämä- salaisilta sotavankileireiltä. tön ja asumisolot kurjat. Koska sodan oli oletettu loppuvan nopeaan voittoon, Heimopataljoona 3 syntyy talvimajoitusta ei ollut suunniteltu, ei Aluksi näitä sotavankeja suunniteltiin myöskään talvivarusteiden hankintaa. käytettäväksi Itä-Karjalaa asuttamaan, Koko maassa vallinnut elintarvikepu- mutta suunnitelmat muuttuivat, kun Kristjan Palusalu oli virolainen kultamitalipainija, joka luovutettiin saksalaisille Vi- la talvella 1941-1942 vaikutti erityisesti lähinnä inkeriläisistä ja itäkarjalaisista rossa. sotavankeihin, joiden muona-annokset sotavangeista koostunut Heimopatal- 26 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 Luottovankeja kohdeltiin maataloissa hyvin

Antti Franssila, 83, Alajärven Kos- heen isä kuoli tulomatkalla evakuoin- kenvarrelta muistaa hyvin kotiti- tileirillä Lohjalla, eikä hänen hautaan- lallaan työskennelleet inkeriläiset sa myöhemminkään löydetty. Vuon- evakot – Savolaisen perheen ja na 1943, Alajärvelle tullessaan, Juho kylän muissa taloissa olleet venä- oli 16-17-vuotias ja asui ja teki maatöitä läiset sotavangit. Olivatpa Antin Franssilan tilalla. isän Voitto Franssilan 40 hehtaarin - Ahkerat inkeriläiset tekivät mielel- pelloilla hyvänä apuna myös venä- lään töitä, muistelee Antti Franssila läiset sotasaalishevoset. Juho meni Suomen armeijaan kone- kivääriampujaksi ja kävi lomillaan kat- Inkeriläisperhe sotaa paossa somassa Koskenvarrella asuvaa perhet- Inkeriläisillä oli sodan aikana kahden- tään: äiti-Katria ja sisaria Annia, 18, ja Vangit olivat tarpeellista työvoimaa, koska merkittävä osa miehistä oli rintamalla. laisia kohtaloita. Osa heistä oli viety ko- Lempiä, 13. Jatkosodan lopulla Juho Sa- timaansa Neuvostoliiton armeijaan ja volainen tuli takaisin Alajärvelle. Asele- taisteli siellä venäläisten rinnalla. Toi- po solmittiin 4. syyskuuta 1944 ja Juho joona 3 perustettiin joulukuussa 1942. taitavia reaalipoliitikkoja, sillä useampi nen osa tästä Leningradin ympäristöä pääsi heti työmieheksi Franssilan tilalle. Saksasta siirrettyjä suomensukuisia so- heistä loi Neuvostoliittoon palattuaan asuttaneesta kansasta jäi sodan ja sak- Kun sota loppui, Juho Savolainen tavankeja hyväksyttiin vapaaehtoisik- hyvän sotilasuran. Valvontaosaston ala- salaisten jalkoihin ja miehet palvelivat pelkäsi Neuvostoliitossa odottavaa vas- si sen riveihin. Ennen Heimopataljoona toimistoista ainakin Lapin alatoimisto rintamalla saksalaisten riveissä tai Suo- taanottoa ja lähti kohti Ruotsia, Tur- 3:n perustamista Suomeen siirretyt hei- luovutti ja vastaanotti sotavankeja vas- men armeijassa. kuun saakka, mutta palasi viime tin- mosotavangit työskentelivät etupäässä tavakoilutarkoituksessa. Valvontaosasto Franssilan tilan inkeriläispakolaisel- gassa perheensä perään, sillä äiti ja maatiloilla. Vain noin kolmasosa Suo- luovutti saksalaisille myös useita satoja le Juho Savolaiselle kävi näin. Hänen vanhempi sisar Anni halusivat palata meen siirretyistä heimosotavangeista poliittisesti epäluotettavia sotavankeja, perheensä lähetettiin noin 40 000 muun kotimaahan, Annilla kun oli sulhasensa pyrki vapaaehtoisena Suomen armei- heidän joukossaan 48 juutalaista sota- inkeriläisen tavoin Suomeen. Per- NL:n armeijassa. jaan. Inkeriläiset olivat innokkaimpia vankia. Kaiken kaikkiaan suomalaiset taistelemaan Suomen puolesta, kaukai- luovuttivat yhteensä 54 juutalaista sota- semmat heimoveljet tverinkarjalaiset ja vankia saksalaisille. Heistä suomalaisil- vepsäläiset vähemmän innokkaita. Osa le palautettiin kaksi Porin saksalaisel- vapaaehtoiseksi halukkaista oli asepal- la lentokenttätyömaalla ollutta vankia. velukseen kelpaamattomia huonon suo- Saksalaiset luovuttivat suomalaisille ai- men kielen taidon tai poliittisen epä- nakin seitsemän juutalaista sotavankia. luotettavuuden vuoksi. Osasyynä pal- velushaluttomuuteen oli sotaväsymys, Oikeudellisia näkökohtia mutta heimosotavangit tiesivät myös, Sotavankien luovuttaminen kolman- että rintamalla vastassa saattoi olla isä, nelle osapuolelle ei periaatteessa ollut veli tai ystävä. Omat ongelmansa aiheu- kansainvälisen oikeuden nojalla kiel- tuivat myös suomalaisten vaihtelevasta lettyä. Toisen maailmansodan aikana suhtautumisesta venäjää puhuviin hei- voimassa olleissa kansainvälisissä so- mosotamiehiin. pimuksissa ei juurikaan säädelty sota- vankien vaihtoja ja luovutuksia. Vuon- Tiedustelua ja vastavakoilua na 1929 solmittu Geneven sopimus ra- Sotavankeja luovutettiin puolin ja toi- joitti vain sairaiden ja haavoittuneiden sin myös tiedustelu- ja valvontasyis- sotavankien siirtoa silloin kun siitä oli tä. Kaikki Päämajan tiedustelujaoston haittaa heidän paranemiselleen. Muu- Venäläisiä sotavankeja Alajärven keskustassa 1943 heinä-elokuussa: Vas. alajärve- osastot osallistuivat jatkosodan aikana toin sopimuksessa mainittiin vain se, läinen kyläseppä Aaro Tallbacka, Nikolai-vanki Alapihan talosta, Vasili Brit-vanki myös sotavankien vaihtoon tai luovu- että sotavankeja siirrettäessä vangeille Puumalan talosta ja Sergei Filopovist-vanki Viitaniemestä. Kuva: Pekka Viitanie- tuksiin. Ulkomaatoimisto hoiti yhteyk- piti etukäteen kertoa, mihin heidät ai- men kokoelmat siä saksalaisiin sotavankien vaihtojen ja ottiin siirtää, ja antaa heille mahdolli- luovutusten yhteydessä. Tiedusteluosas- suus ottaa omaisuuteensa mukaan. Vas- to taas sai saksalaisilta tiedustelun kan- ta vuonna 1949 solmitussa Geneven nalta mielenkiintoisia sotavankeja ja sopimuksessa säänneltiin tarkemmin luovutti saksalaisille vastaavia sotavan- sotavankien siirtoa kolmannelle osa- keja. Varsinkin lentäjäsotavangit olivat puolelle. Nyt kaupoissa upea Arto Pietilän toimittama tärkeä tiedonlähde sekä suomalaisille että saksalaisille. Osa tiedusteluosaston Ida Suolahti Suomi sodissa 1939 - 1945 kuvakirja. kautta saksalaisille luovutetuista tai sak- FM Talvisota, jatkosota ja Lapin sota. salaisilta vastaanotetuista sotavangeis- Kirjoittaja valmistelee Huomattavasti kuvia myös kotirintamalta. ta oli joko kaksoisagentteja tai todella aiheesta väitöskirjaa Yli 600 ainutlaatuista valokuvaa kautta Suomen! Kuvia pommitetuista kaupungeista ja sotilaista Marskiin. Lähde Puolustusvoiminen mahtava SA-kuva-arkisto. Myynti mm. Akateeminen kirjakauppa ja Suomalainen kirjakauppa. Tilaukset myös www.kustannushd.fi Arto Pietilä 050 3639195 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 27

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Perhe ei kuitenkaan päässyt palaa- Viitaniemen toimittamaan Hoiskon pe- maan kotiinsa Inkerinmaalle, vaan hei- rinnekirjaan Entisaikojen elämänme- dät vietiin jonnekin Moskovan taakse, noa. josta he myöhemmin tulivat takaisin päin metsätyöhön Vienan Karjalaan. Sotavankeja monessa talossa Juho taas vangittiin heti ensin vuodek- Myös venäläisiä sotavankeja työskenteli si Pietari Paavalin vankilaan Leningra- paljon alajärveläisillä maatiloilla paik- diin ja sieltä pakkotyöhön Siperiaan 10 kaamassa työvoimapulaa. vuodeksi, kirvesmieheksi hiilikaivok- - Naapurissa, Eino Mäkelän tilal- selle. la oli yksi. Olimme joen toisella puolel- la pellolla töissä ja meidän Juho-evakko Karkaileva sotakorvaushevonen neuvoi meille pojille, miten huutaa ve- Voitto Franssilan perhe Antti-poiki- näjäksi: Stalin, huono mies. Mäkelän neen muutti Kookinlaakson uudistilalle venäläisvanki tuli aivan joen varteen välirauhan kesänä. Talvisodan syttyessä vastaamaan, että ”Mannerheim pruik- asuin- ja karjarakennukset olivat puoli- kuhousu!”, kertoo Franssila. valmiita. Niiden ensimmäinen asukas Arvo Sillanpään tilalle taas sijoitet- oli pyhäjärveläinen Juho Hinkkasen so- tiin vanki, joka oli ammatiltaan kol- Kurejoen rannoilla työskenteli sodan aikaan paljon venäläisiä sotavankeja alajärve- tasiirtolaisperhe karjoineen. Asuinra- hoosin traktorikuski. Hän pilkkasi tilan läisillä maatiloilla. Myös Inkerin evakkoja oli asutettu seudulle. Antti Franssila muis- kennukseen saatiin kaksi huonetta asu- rautapyöräistä traktoria mitättömäksi ja telee lämmöllä heillä asunutta Savolaisen perhettä. miskuntoon ja vesikattovaiheessa ol- vertasi sitä kolhoosinsa telaketjutrakto- leeseen navettaan sisustettiin sikala ja riin, jolla hänen mukaansa ajettiin aa- talousosasto. Sikalassa pidettiin muuta- mupäivä sarkaa toiseen suuntaan ja ilta- kaksi vankia. Varsinkin sitä ahkeraa Juho Savolainen pääsi palaamaan ko- maa lehmää ja Hinkkasen isännällä oli päivä takaisin valtava äes perässä. ja nöyrää vankia emäntä piti arvossa – timaisemiinsa Kankaan kylään, Pieta- myös komea ori, jolle tarvittiin tallia. - Sellainenkin jäi mieleen, kun tämä kuori tälle perunatkin valmiiksi. Toisi- rin seudulle ja työhön rakennusmiehek- Franssiloiden asetuttua aloilleen vanki kaatoi kortilla saatua petrolia naan vangeista ja talon väestä tuli aivan si kolhoosiin. Pietarista löytyivät myös Kookinlaaksoon tila laajeni 30 hehtaa- suoraan ämpäristä traktorin tankkiin ja ystäviä. asiakirjat, jotka todistivat hänet kotiti- rin kokoiseksi. Hevosiakin tarvittiin ki- ison osan peltoon. Isäntä juoksi hätiin: - Monet vangeista lähtivät kotimaa- lansa alkuperäiseksi omistajaksi ja ta- peästi. ”Älä haaskaa polttoainetta!” Vanki vas- han vesissä silmin. He pelkäsivät, ettei loon asettuneet venäläiset joutuivat läh- - Saimme käyttöön kaksi venäläis- tasi, että ”Soromnoo, valtion bensaa, ei heitä kohdella hyvin Neuvostoliitossa, temään. Antti Franssila vieraili Savo- tä sotasaalishevosta. Arvo Sillanpää - tarvitse välittää”. kun olivat jääneet vangiksi. Sotavankeja laisten luona Kankaan kylässä. naapurin isäntä - nikkaroi sähköaidan karkasi keräilyjunista, Franssila kuvai- - Katselimme monia paikkoja siellä hevoslaitumen ympärille. Toinen venä- Perunatkin kuorittiin lautaselle lee. Pietarin seudulla. Kuin ihmeen kaupal- läishevosista ei sähköstä piitannut, vaan Antti Franssila kertoo, että venäläisvan- la Savolaisten talo oli säästynyt ja myö- lähti usein omille teilleen ja oli muu- keja kohdeltiin kuten muitakin. Vangit Yhteyttä on pidetty hemmin he saivat ostaa vähän lisää puu- tenkin vihainen, purikin minua kerran, nukkuivat vinttikamareissa, komerois- Vuosikymmeniä sotien jälkeen yhteyk- tarhamaatakin talonsa yhteyteen. Juho muistelee Antti Franssila. sa, liiterin nurkassa – missä tilaa oli. siä solmittiin uudelleen, kaikista van- kasvatti vihanneksia kasvihuoneessa ja - Kerran hevonen sitten irtisanou- Heidän joukossaan oli hyviä maatyö- geista ei koskaan kuulunut mitään, marjojakin viljeli kovasti. tui vihollismaata hyödyttävästä työpal- miehiä, eivät tosin kaikki. Eräälle tilal- mutta toisten kanssa yhteys säilyi – niin Myöhemmin presidentti Mauno Koi- veluksesta ja karkasi teille tietymättö- le maatöihin määrättiin sotavanki, joka kävi Franssiloiden ja Inkerin siirtolais- visto myönsi inkerinsuomalaisille pa- mille. Se oli saatu kiinni 20 kilometrin oli siviiliammatiltaan lääkäri. ten Savolaistenkin tapauksessa. luumuuttajan aseman ja Juho Savolai- päästä, Lapuan Lakaluoman kylästä, - Kun maatyöt eivät sujuneet, isäntä Vasta Hrutsevin tultua valtaan Juho nen palasi Suomeen ja asuu nyt Punka- kertoo Franssila. Karkusuuntaa pohdit- ehdotti, että tee sitten lääkärin töitä ja Savolainen saattoi ottaa uudestaan yh- harjulla sotaveteraanikylässä. taessa todettiin, ettei taida pitää paik- niin vanki tekikin ja hoiti kylän asuk- teyttä Franssilan perheeseen. Tuolloin - Soittelemme aina joskus ja vaih- kaansa uskomus, että hevonen osaa ko- kaita lääkärinä, kertoo Franssila. MTK:n luottamustehtävissä toiminut damme kuulumisia, en viitsi enää lä- tiinsa. - Nälkäähän täällä maalla ei ollut ja Antti Franssila kutsui Juho Savolaisen hettää kuivia kortteja – on mukavampi – Suoraan länteen paineli venäläishe- vangit söivät samaa ruokaa kuin talon Suomeen ja Alajärvelle ja nuoruuden ys- kuulla ääntä ja puhua puhelimessa, sa- vonenkin, Franssila naurahtaa vanhalle väkikin. Öiksi heidät olisi pitänyt telje- tävät tapasivat vuosien jälkeen Riihimä- noo Franssila. tapaukselle, josta hän kirjoitti tarinan tä lukon taa, mutta ei taloissa niin tehty. en asemalla, jonne Juho Savolainen saa- myös Alajärvi-seuran 2006 julkaise- Ajateltiin, että vangit tekevät paremmin pui Nina-tyttärensä kanssa. Teksti ja kuvat: Erja Niemelä maan Sota-aika kotirintamalla -kirjaan. töitä, kun heitä kohdellaan hyvin, sanoo - Juho muisti vielä hevostemme ni- Alajärven inkeriläisistä pakolaisista on Franssila. metkin, ihmettelee Antti Franssila. kirjattu muistitietoa myös mm. Maiju Hän muistaa naapuritalon, jossa oli Myöhemmin, Gorbatshovin aikana

Kuljetuspalvelu Vatiala Oy Sähkö-Iskelä Karkkilan Toritaksi Oy Kangasala Kangasala Karkkila

Pekka Tolvanen Oy PR-Trukit Oy RP-Louhinta Oy Kemi Kemi Keminmaa www.pekkatolvanen.fi

Moottorikoneistamo ProfeCons Oy RCC Solutions Oy Kerava R-Koneistus Oy Kerava Kerava www.profecons.fi 28 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 ERNA-joukon perustaminen ja koulutus

Talvisodan virolaiset vapaaehtoiset kuin edeltäjänsä vuotta aikaisemmin. Tämä joukko oli suurimmaksi osaksi 1939 -1941 saapui maahamme salateit- nuoria opiskelijoita tai koululaisia, joil- se Suomenlahden yli suuri joukko viro- la ei vielä ollut oleellisia sidonnaisuuksia laisia nuoria miehiä. Talvisodan aika- elämässään Virossa. Suomeen saavuttu- na Suomeen lähdön motiivina oli en- aan miehet joutuivat suoraan Rataka- nen kaikkea veljeskansan auttaminen dulle Valpon pidättämiksi ja kuulustel- taistelussa itsenäisyyden säilyttämisek- taviksi. Tarkoituksena oli luonnollisesti si. Kevättalvella 1940 miehiä tuli noin selvittää saapuneiden taustat ja luotetta- 50 – 60, tehtyään äärettömän vaivalloi- vuus. sen matkan pakkasessa ja tuulessa yli railojen repimän Suomenlahden. Moni Osasto Sisun miehistä lähteneistä hukkui vaarallisella matkal- tiedustelujoukko laan. Perille päässeistä muodostettiin Osasto Sisun miehet, ainakin pääosa oma sotilasyksikkö Suomen puolustus- heistä, olivat ennen joukon hajaantu- voimiin. Tälle osasto Sisuksi nimetylle mista keväällä 1940 sopineet siitä, että joukolle alettiin antaa sotilaskoulutusta. jos tarve ja mahdollisuus olla hyödyksi Talvisota päättyi kuitenkin ennen jou- kotimaalle Virolle ilmenee, heille ilmoi- kon koulutuksen loppuun saattamista. tetaan siitä. Yhteyshenkilöinä Suomes- Osasto lakkautettiin, mutta miehet jäi- sa olivat majuri Aksel Kristjan ja toi- vät Suomeen pääosan sijoittuessa eri ta- mittaja Harald Vellner. Majuri Kristjan Staffanin saarella on laatta, joka kertoo toiminnoista saarella sodan aikana. voin suomalaiseen työelämään. oli vuodesta 1935 toiminut Viron soti- Kaksi erityisryhmää teki kuitenkin lasasiamiehenä Suomessa. Viron tul- poikkeuksen. Jo ennen osasto Sisun lak- tua miehitetyksi hän ei palannut koti- silta taustoiltaan he olivat mitä moni- vat saivat suomalaista sotilaan päivära- kauttamista päätti noin 10 miehen ryh- maahan, vaan jäi poliittisena pakolai- naisimpien alojen edustajia, asianajajia, haa. Käytännössä, joskin epävirallisesti, mä lähteä Norjaan tukeman norjalaisia sena Suomeen. Toimittaja Vellner oli kaupallisen alan johtaja, eri alojen vir- koulutettavat olivat siis Suomen puolus- heidän taistelussaan itsenäisyyden puo- paennut Suomeen jo 1939 ja työskente- kamiehiä, sotilaita, kalastajia jne. Mies- tusvoimien sotilaita. lesta saksalaismiehittäjää vastaan. li Helsingin Sanomien poliittisen osas- ten ikä vaihteli 16 vuodesta 57 vuoteen. Tämän joukon johto oli Suomen so- Toinen, viiden miehen erityisryhmä ton toimittajana. Näiden kahden mie- tilastiedustelun käsissä. Paikalla kou- värvättiin Suomen puolustusvoimien hen ajatuksena oli kouluttaa Suomessa Toisen aallon miehistä lutuksen johtajana oli luutnantti Erk- tiedustelun palvelukseen. Suomen soti- olevista virolaismiehistä tiedustelujouk- radistiryhmä ki Laurinmäki. Koulutuksen valvojik- lastiedustelu oli luonnollisesti kiinnos- ko, jota tarvittaessa olisi käytetty toimi- Aivan erikseen tästä Sisu-lähtöises- si oli nimetty Suomen radiotiedustelun tunut tilanteesta Virossa Neuvostolii- maan Virossa. Hankkeen henkisenä tu- tä ryhmästä valittiin kevättalvella 1941 johtaja, Päämajan Radiopataljoonan ko- ton laajennuttua Baltiaan. Miehet teki- kena oli Suomeen tullut amiraali Johan saapuneista pakolaisista 14 miestä, jois- mentaja majuri Reino Hallamaa sekä vät matkoja Viroon joidenkin viipyessä Pitka. Taloudellista tukea hankki Ees- ta oli tarkoitus muodostaa radiokoulu- majuri Kristjan. Majuri Hallamaa eli siellä pitkiäkin aikoja lähettäen hankki- ti Laevandus-yhtiön johtaja Heinrich tuksen saanut tiedusteluryhmä. Kes- Suomen radiotiedustelu oli hankkees- miaan tietoja radiolla Suomeen. Aina- Neuhaus. Talvisodan jälkeisessä tilan- kustelut miesten kanssa käytiin ja eh- sa vahvasti mukana. Laurinmäki oli kin kaksi joutui veneen rikkouduttua teessa Suomen puolustusvoimien tie- dotus liittymisestä tiedustelujoukkoon Päämajan Radiopataljoonan teknisellä pidätetyiksi ja pitkiin vankeusrangais- dustelua hanke ja siihen liittyvä yhteis- tehtiin heti, kun heidät oli vapautet- puolella palveleva upseeri. Kouluttajis- tuksiin Neuvostoliitossa. Myös suoma- toiminta kiinnosti. tu Valpon suojista Ratakadulta. Heidät ta vänrikki Aleksanteri Kinert oli ra- laisia miehiä oli mukana tiedustelutoi- Sodan uhkan kasvaessa kesäkuus- majoitettiin aluksi Helsingissä muka- diotiedustelun venäjänkielentaitoinen minnassa. Staffanin saaren omistaja sa 1941 alkoivat Kristjan ja Vellner kut- vasti matkustajakoteihin. Rahoitus tä- koodinmurtaja ja vääpeli Lauri Yrjölä Nordberg osallistui tiedusteluretkiin ja sua entisiä osasto Sisun miehiä kokoon hän saatiin ilmeisesti edellä mainituista Kauniaisissa toimivalta radiotiedustelu- sai surmansa neuvostorajavartijoiden eri tavoin viestittäen. Monet saivat tie- Neuhausin keräysvaroista. Maalis-huh- asemalta komennettu kuuntelija. Viro- luodeista jo syksyllä 1939. don Helsingissä Fazerin kahvilassa, jos- tikuun vaihteen tienoilla joukko vietiin laisena kouluttajana oli Toomas Hellat, sa säännöllisesti tavattiin. Kutsumisen amiraali Pitkan puhutteluun. Amiraa- joka oli saapunut Suomeen jo syksyllä Pakenijoiden toinen aalto ajankohta vaihtelee muistelijan mukaan li loi joukkoon henkeä muistuttamalla, 1939, saanut syksyllä 1940 tiedustelu- Vuoden 1941 alkupuolella tuli toinen kesäkuun alusta kesäkuun 23. päivään. että isänmaa tarvitsee aloitekykyisten ja radisti- sekä laskuvarjohyppykoulu- pienempi aalto Viron poikia Suomeen. Kokoontumispaikaksi tuli Munkki- nuorten miesten tekoja, sillä Neuvosto- tuksen ja tehnyt talvella 1940 -1941 tie- Tämän joukon Suomeen lähdön tausta- niemen koulu, jossa virolaiset upseerit liittoon liittyminen ei ollut kaikkien vi- dustelumatkan Viroon. Hänen roolinsa na oli Viron uusi tilanne sen ollessa nyt eversti Henn-Ants Kurg ja luutnantti rolaisten harras toivomus, kuten propa- Staffanilla jäi koulutuksen osalta vähäi- osa Neuvostoliittoa. Neuvosto-Virossa Helmar Lossman olivat vähitellen saa- ganda oli väittänyt. seksi. Lähinnä hän muistelmassaan kat- pyrittiin lamauttamaan kaikki demo- puvia miehiä vastaanottamassa. Var- Amiraalin puhuttelusta joukko vie- soo itsensä koulutettavien ”kasvattajak- kraattinen, itsenäinen, vapaudentah- sin pian joukkoon tuli myös saksalai- tiin suoraan noin 20 km Helsingistä si” ja hengen luojaksi. toa ilmentävä ajattelu. Tämä aiheutti sedustus, yliluutnantti Kurt Reinhardt länteen Espoon Soukanniemeen (silloin Kouluttajien asuinpaikkana sekä ra- maanalaisen vastarinnan, johon liittyi ja sonderführer Werner Schwartze. Sökö), Staffanin saareen. Tukikohdak- diolähettimen sijoituspaikkana oli Staf- uusien isäntien propagandaan reagoi- Kävi ilmi, että saksalaiset olivat otta- si, sekä koulutus- että asuinpaikaksi tuli fanin vieressä mantereen puolella sijait- via lentolehtisiä, jopa aseiden kätkentää. neet operaation johtoonsa. Reinhardt saarella oleva kaksikerroksinen huvila, seva ns. Hallamaan huvila. Huvila oli Tästä taas seurasi pidätyksiä ja vangit- nimettiin johtajaksi ja siis sotilasarvos- yläkertaan majoitus, alakertaan luok- hankittu Hallamaan toimenpitein ja semisia ja edelleen se, että monet nuoret sa ylempänä olevan Kurg:in esimiehek- kahuone ja ruokailutila. Koko operaa- hänen nimiinsä keväällä 1941 käytettä- miehet alkoivat suunnitella maasta läh- si. Taustalla yleisjohtajana oli ilmei- tio toimi äärimmäisen salaisena. Siksi väksi sotilastiedustelun salaisiin tarkoi- töä uskoen, että vieraalla maalla saattai- sesti Abwehrin Suomen osaston johtaja oli kiellettyä muun muassa yhteydenpi- tuksiin. Tämä selittää Staffanin saaren si avautua mahdollisuuksia menetetyn korvettenkapitän Alexander Cellarius. to lähiseudun asukkaisiin. Selityksenä valinnan koulutuspaikaksi. itsenäisyyden palauttamiseen. Niinpä SuomaIaisia upseereita ei muistelijoiden mahdollisille uteliaille oli, että kysees- kevättalvella 1941 tuli Suomenlahden mukaan paikalla ollut. sä on joukko virolaisia Talvisodan va- Tiivistä koulutusta jään yli noin 20 nuorta miestä kokien Tähän Sisu-lähtöiseen osastoon tuli paaehtoisia, jotka on tuotu Espooseen Munkkiniemen koululle sijoitetun osas- samanlaisia vaivoja, vaaroja ja vastuksia yhteensä noin 50 miestä. Ammatilli- lepäämään rasituksistaan. Koulutetta- ton kouluttamisesta ei muistelmissa ole 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 29

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 täsmällistä tietoa. Koska tämä joukko naan Kurt Reinhardtin (Hellatin mu- Toomas Hellat Kesällä 1944 saksalaiset perustivat tie- tuli olemaan ERNA-osaston eräänlai- kaan myös sonderführer Schwartze oli Kuten edellä kerrotusta ilmenee, oli dusteluorganisaation Tümmler, jonka nen taisteluosa, oli koulutus ilmeisesti mukana). Reinhardt selosti suunnitteil- Toomas Hellat erikoinen mies ERNA- tarkoitus oli jäädä Viroon saksalaisten pelkästään taistelukoulutusta ja muu- la olevaa tiedusteluoperaatiota, jota oli joukossa. Siitä syystä hänen elämänvai- mahdollisesti vetäytyessä. Hellat osal- ta sotilaallista harjoittelua, esimerkiksi suunniteltu yhteistoiminnassa Suomen heistaan vielä muutama sana. Hän oli listui myös tähän. Kun venäläiset sitten asekäsittelyä ja liikkumista metsämaas- sotilasjohdon kanssa. Nyt hän esitti ky- syntynyt Tallinnassa 1920. Isä oli toi- miehittivät Viron ja yhteydet Suomeen tossa. Ainakin pääosalla oli otilaskou- symyksen, halusiko Staffanin joukko minut muun muassa ulkoministerinä ja Ruotsiin käytännössä katkesivat, jäi lutustaustaa Sisu-koulutuksen ansiosta. liittyä Munkkiniemessä koulutettavaan sekä suurlähettiläänä Puolassa, Latvias- Hellat Viroon. Piileskeltyään muutamia Aseistus oli jokseenkin kehno. Henki- joukkoon ja yhteistoimintaan saksalais- sa, Suomessa ja Unkarissa. Hän oli käy- kuukausia hän joutui KGB:n pidättä- lökohtaisena aseena oli 7,65 FN-pistooli. ten kanssa vai luopua koko yritykses- nyt koulunsa Helsingin saksalaisessa mäksi joulukuussa 1944. Lisäksi oli joitakin omia aseita sekä sak- tä. Miehet alkoivat kuumeisesti miettiä koulussa sekä Tallinnan Westholmin ja Heti Tallinnassa vankilaan joudut- salaisia vanhoja automaattiaseita, käsi- eri vaihtoehtoja. Henkisenä lähtökohta- Tarton Treffnerin lukioissa. Hän aloit- tuaan hän oli suostunut yhteistyöhön kranaatteja ja räjähdysaineita. Koulu- na olivat epäluulot entistä historiallis- ti 1938 oikeustieteen opinnot Tarton KGB:n kanssa ja kuulusteluihin liittyen tusjakso oli kokonaisuudessaan noin ta Viron itsenäisyyden vihollista koh- yliopistossa, mutta siirtyi syksyllä 1939 alkanut kirjoittaa omaa elämäkertaan- viikon pituinen. taan. Asiaa mietittiin lähes koko yön. purjeveneellä Suomeen. Talvisodan ai- sa ja siihen liittyen erityisesti muistel- Staffanilla koulutus tähtäsi tieduste- Lopulta päätöksenä oli, että liitytään kana hän toimi Suomen Yleisradion vi- miaan tapahtumista ja henkilöistä koko lijan taitoihin ja siinä erityisesti radi- Munkkiniemen miesten ja sitä kautta ronkielisten lähetysten kuuluttajana. tiedustelijauransa ajalta. Muistelmissa, oiden käyttämiseen. Radiotekniikasta siis myös saksalaisten kanssa sotimaan Käytyään lyhyen tiedustelukurssin hän jotka arkistoissa ovat säilyneet, Hellat annettiin ilmeisesti vain jotakin pin- sen hetken vihollista vastaan. Miehet lähti marraskuussa 1940 veneellä tie- usein korostaa omaa rooliaan eri tapah- nallista tietoa. Tärkeintä oli sähkötys- katsoivat, että yhteistyötä voidaan teh- dustelutehtävään Viroon palaten helmi- tumissa. Tätä Ülo Jõgi omassa teokses- koulutus, joka alkoi luonnollisesti mor- dä vaikka paholaisen isoäidin kanssa, kuussa 1941 hiihtäen takaisin Suomeen. saan kritisoi pyrkien kumoamaan Hel- se-aakkosten opettelulla. Tavoitteena oli kun vastassa on niin paljon kärsimyksiä Staffanin kurssin päätyttyä hän osallis- latin useita väitteitä. sähkötysnopeus 60 merkkiä minuutissa, tuottanut kommunistivalta. tui ERNA-operaatioon hypäten yhdessä Viron KGB suunnitteli Hellatin lä- mutta monet pääsivät 80, jopa 100 mer- Hellatin mukaan myös muita saksa- Ülo Jõgi n kanssa laskuvarjolla Viroon. hettämistä agenttina länteen, mutta kin nopeuteen. Innostus oli suuri. Säh- laisia vieraili Staffanilla, ennen kaik- Vuoden 1941 lopulla Hellat astui Sak- tämä suunnitelma ei toteutunut. Va- kötystä harjoiteltiin virallisten oppitun- kea itse ”Pyhä Cellarius” . Ülo Jõgi taas san sotilastiedustelun palvelukseen saa- pauduttuaan Hellat toimi mm. Viru- tien jälkeenkin usein myöhään yöhön. kiistää, että muita saksalaisia olisi Rein- den alkuvuodesta 1942 tiedustelukou- hotellin rakennustyömaalla ja hotelli Samalla harjoiteltiin salakirjoitusasioi- hardtin lisäksi käynyt . lutuksen Riiassa ja Hampurissa. Hänet Tallin’issa hallintovirkailijana. ta. Tiedustelijoiden radiona käytettiin Staffanin miesten päätös merkitsi oli tarkoitus siirtää tiedustelutehtävään suomalaisia kaukopartioita varten kehi- sitä, että heidän asemansa Suomen puo- Egyptiin, mutta Rommelin operaation Lauri Lehtonen tettyjä keveitä ns. Kyynel-radioita. Valo- lustusvoimissa palvelevina vapaaehtoi- epäonnistuttua hän joutui vastaaviin kuvista päätelleen silloin oli jo käytössä sina laillistettiin. Nyt he saivat uudet so- tehtäviin Balkanille. Hän pääsi takai- lähettimenä Kyynel tyyppiä M4 tai M5 tilaspuvut menneiden kuukausien har- sin Viroon Büroo Cellariukseen vuoden Lähteet: ja vastaanottimena tyyppiä M7. Nämä joituksissa kuluneiden asujen tilalle. 1943 lopulla. Ülo Jõgi, Ernan tarina, suom. Juha Tetri, kus- tannusosakeyhtiö Ajatus, Helsinki 1996 versiot olivat tulleet Päämajan Radiopa- Koulutus päättyi heinäkuun alussa ja Virossa hän osallistui Suomen soti- Hans Salm, Viie luure agent, Esti luurajat II taljoonan Varikkokomppaniassa sarja- Staffanin miehet liitettiin Munkkinie- lastiedustelun kanssa syksyllä 1943 or- maailmasojas, Maalehe raamat, toinen pai- tuotantoon keväällä 1941. Yhteydenpi- messä harjoittelevaan joukkoon. Hal- ganisoituun uuteen tiedusteluoperaati- nos, Tallinna 2007 toa harjoiteltiin jopa 160 km etäisyydel- lamaan huvilaan jäi siellä olevan radio- oon Haukka, jonka tavoitteena oli ke- Toomas Hellat, toim. Jana Reidla, Luuraja lä. Sitä varten Staffanilla oli käytössä 1 lähettimen käyttäjiksi ja yhteyden Suo- rätä tietoa ennen kaikkea saksalaisten aruanne KGB:le, Grenader kirjastus, Tallinna kilowatin lähetin. Venäjänkieli oli myös men-päätä hoitamaan kaksi virolaista toiminnasta ja suunnitelmista Virossa. 2006 ohjelmassa, mutta siltä osin edistymi- laivaradistia. Seurasi valatilaisuus, jos- nen oli heikkoa. sa syntyi kiista eversti Kurgin ja yliluut- Tiedustelutoiminnan tarpeita var- nantti Reinhardtin välille siitä, kenelle ten perehdyttiin Puna-armeija organi- vala vannotaan. Reinhardt vaati uskolli- saatioon ja sen panssarikalustoon, me- suudenvalaa Führerille. Tästä virolaiset rivoimien aluksiin ja ilmavoimien len- kieltäytyivät, koska he katsoivat olevan- tokonetyyppeihin. Toomas Hellatin sa vain yhteistoiminnassa saksalaisten muistelman mukaan perehdyttiin myös kanssa, eivät Führerin alaisia. Kiistan Puna-armeijan aseistukseen ja harjoi- lopputuloksena oli, että vala vannottiin teltiin ammuntaa eri käsiaseilla. Ülo Suomen valtiolle. Valan vannojia oli yh- Jõgi taas muistelmassaan toteaa erityi- teensä 67 , 15 Staffanin ja 52 Munkki- sesti, että mitään ammuntoja Staffanin niemen miestä. Saksalaiset antoivat jou- miehillä ei ollut. Sen sijaan pioneeritoi- kolle ja koko operaatiolle nimen ERNA. mintaa, lähinnä räjähdysaineiden käyt- Nimen alkuperästä ei ole tietoa. Viron töä, harjoiteltiin. Liikuntaa harrastet- pojat tulkitsivat huumorimielellä sen tiin kunnon ylläpitämiseksi. Erityisen tulevan sanoista Eesti Rahvast Nöö- mieluisa laji oli suunnistaminen. gitakse Alati (Viron kansaa pilkataan aina). ERNA-joukko muodostuu Heinäkuun alussa harjoiteltiin venei- Kesäkuun loppupuolella Staffanilla siin siirtymistä ja maihinnousua Kulo- nähtiin ensimmäisen kerran saksalai- saaressa. Sieltä siirryttiin Pirttisaareen, nen upseeri. Majuri Kristjan toi muka- lopulliseen lähtösatamaan. Koulutettavien koulutus- ja majoitusrakennus saarella

Maalaiskartano Pihkala Oy Linja-Autoliikenne Helander ja K:nit Oy JP Konetyö Oy Kestilä Kestilä Keuruu puh.(08) 812 2325 ja 0400-890 753 30 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Ultra ja Enigma Radiotaistelu Atlantista

Toisen maailmansodan yhdeksi ratkaisevimmista teki- Liittoutuneet mursivat Tri- jöistä on katsottu taistelu Atlantista. Kyse oli Yhdysval- ton-koodin joulukuussa 1942. tain ihmis- ja materiaalipotentiaalin hyödyntämisestä Tärkeä apu oli se, että he sai- Euroopassa. Ehtisivätkö saksalaiset sukellusveneet vat 31.10.1942 Välimerellä su- upottaa enemmän alustonnistoa kuin amerikkalaiset eh- kellusvene U-559:stä saksalais- tivät rakentaa? Jälkeenpäin on voitu todeta, että liittou- ten uuden sääkoodin. Aluksi tuneiden radiotiedustelun kyky selvittää saksalaisten sanomien selvittäminen kesti salasanomia oli tässä taistelussa keskeinen tekijä. niin kauan, että niistä ei ollut välitöntä operatiivista hyötyä. nglantilaisten radiotie- Tammikuusta kesäkuuhun Saksalaiset taas kykenivät sel- Vallattu U-110 ennen uppoamistaan. Siitä britit saivat saaliiksi en- dustelun ensimmäinen 1942 sukellusveneillä oli suu- vittämään liittoutuneiden saat- simmäisen laivasto-Enigman. merkittävä läpimurto rimmat menestyksensä Yhdys- tuekoodit. Näin heillä oli käy- ESaksan laivaston osalta sai al- valtain itärannikolla. Tätä es- tössään mm. saattueiden aika- oleva informaatio. Helmikuus- masuojan lisäys, kaikuluotain, kunsa siitä, kun sukellusve- tämään ei pystytty, kun ei ollut taulut. Vaikka Ultran avulla sa Ultran kyky lukea Saksan saattoalukset sekä koulutuksen ne U-110 vaurioitui vakavasti radiotiedustelutietoja eikä riit- kyettiinkin muuttamaan saat- laivaston sanomia oli nopeutu- ja kokemuksen lisääntyminen. 8.5.1941 Grönlannin eteläpuo- tävästi pitkän lentoajan omaa- tueiden reittiä, uusi reitti saat- nut, niin että viive oli vain vä- Tässä vaiheessa briteille Ultran lella. Brittilaivaston onnistui via koneita. toi viedä toisen sukellusvene- hän yli vuorokauden. Maalis- avulla paljastui, että saksalaiset viedä alukselta Enigma-sala- Eri tavoin, saksalaisten toi- ryhmän eteen, niin paljon su- kuussa 1943 briteillä oli kriisi- pystyivät lukemaan saattuesa- kirjoituskone ja siihen liittyvät mintamallien tutkimisen, pin- kellusveneitä oli merellä. vaihe, kun saksalaiset ottivat nomia, ja 10.6.1943 brittien lai- paperit ennen sen uppoamista. tahavaintojen ja HFDF:n avulla käyttöön taas uuden sääkoo- vastosifferit uusittiin. Brittien salainen radiotieduste- liittoutuneet edelleen kykenivät Selvitystyö nopeutuu din. Kun näiden sanomien si- Sukellusveneiden tappiot luprojekti Ultra pystyi nyt kesä- vastaiskuihin. Amerikkalais- Enigman selvittäminen nopeu- sältö oli suurin piirtein päätel- kasvoivat. Helmikuun alku- kuusta joulukuuhun 1941 luke- ten uusi Torjuntatietokeskus tui koko ajan mutta pääosa ai- tävissä, britit pääsivät kriisin puolella ne upottivat saattue maan saksalaisten Hydra-koo- kehittyi vuoden 1942 aikana neistosta oli säätietoja ja polt- yli yhdeksässä päivässä. SC-118:n 65 aluksesta kymme- dia vain 48 tunnin viiveellä. brittien Operaatiotietokeskuk- toainetietoja kaukana operaati- Keväällä 1943 taistelu Atlan- nen; susilauman yhdeksästä Sukellusveneiden kannal- sen rinnalle. Saksalaisten ope- oiden painopisteistä. Dönitzin tista alkoi kääntyä saksalaisten veneestä kolme upposi ja viisi ta oli lisäksi kohtalokasta, että raatio Paukenschlag Yhdysval- lähettämistä ohjeista taas puut- tappioksi. Liittoutuneiden me- vaurioitui. Vain neljä venettä britit kesäkuusta 1941 alkaen tain itärannikolla pääsi tätä en- tuivat paikanmääritykset ja nestyksiin vaikuttivat Ultran li- pystyi jatkamaan tehtävässään. onnistuivat tuhoamaan jou- nen toimimaan menestyksellä. muu välittömästi käytettävissä säksi muutkin tekijät: tutka, il- Ultra ei pystynyt estämään kon saksalaisia huoltoaluk- sitä, että sukellusveneet osuivat sia. Nämä olivat tärkeitä, jotta saattueen reitille. Lauma ehti hyökkäyssukellusveneiden toi- kokoontua ennen tehokkaiden minta-aika pitenisi ja ne voi- vastatoimien alkua. Maalis- sivat toimia sellaisilla alueilla, kuussa 1943 Ultran lukunope- joihin brittien ilmavoimat eivät us oli kaksi vuorokautta, ja Dö- kyenneet lentämään. nitzillä oli Atlantilla peräti 120 Enigman kaappaus jäi sak- sukellusvenettä. Ne upottivat salaisilta salaan. He totesivat tonnistoa enemmän kuin mi- kyllä brittien tietojen yllättävän nään muuna sodan kuukaute- lisääntymisen, mutta Saksan na. Tästä alkaen sukellusvenei- laivaston epäilykset kohdistui- den toimintamahdollisuudet vat vakoilijoihin ja yhteensat- heikkenivät radikaalisti. Lento- tumiin. koneet (niiden toimintasäteen lisääntyminen) ja tutkan käyt- Triton-koodi sulkee tö ilmasta ja saattoalusten li- brittien silmät sääntyminen ja nopeutuminen Vasta helmikuussa 1942 sak- heikensivät ratkaisevasti sukel- salaiset ottivat käyttöön mo- lusveneiden mahdollisuuksia nimutkaisemman Triton-koo- toimia pinnalla. Toukokuussa din. Amerikkalaiset ja brittiläi- Dönitz veti veneensä pois Poh- set koodinmurtajat sokeutuivat jois-Atlantin saattuereiteiltä. nyt uudelleen noin 10 kuukau- deksi. Kauppalaivamenetyk- Sukellusveneen set kasvoivat lähes kestämät- metsästys tömiksi. On tosin arvioitu, että Keväällä 1943 liittoutuneet siir- niiden syynä olivat saattoalus- sivät toimintansa painopistettä ten ja lentokoneiden vähäisyys saattueiden suojaamisesta of- ja käytössä olleen suuntima- fensiiviin, sukellusveneiden ah- laitteen HFDF (high frequen- distamiseen. Voimien keskit- cy direction finding) epätark- tämiseksi joustavasti Yhdys- kuus. Vuoden 1942 kuluessa valtain laivastoon perustettiin saksalaissukellusveneet upotti- 10.Laivasto – ”laivasto ilman vat 8,5 miljoonaa tonnia aluk- laivoja”. Tämä johtoesikunta sia, kun taas liittoutuneet upot- käytti tehokkaasti hyväkseen tivat 85 saksalaista sukellusve- torjunnan tietokeskusta. nettä. Saattuelentotukialuksia 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 31

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 konstruoitiin nopeasti, niin että minta-alueilla vaati polttoai- Ultran lukukyky palautui ke- kesällä 1943 niiden ympärille netäydennyksen järjestämistä sän vaikeuksien jälkeen. Näin voitiin perustaa metsästäjäryh- keskisellä Atlantilla. Kesällä saattueiden reitit voitiin ohja- miä (hunter killer task groups) 1943 täydennysalue oli Azorien ta kauemmas sukellusveneiden ajamaan sukellusveneet esiin. ympärillä. Huoltosukellusve- tunnetuista olinpaikoista. Ve- Saattotukialukset rakennettiin ne U-487 upotettiin 13.7.1943 neitä ei riittänyt näitä harhau- rahtilaivan rungoille. Tällainen Azorien lounaispuolella nel- tuksia tukkimaan. ryhmä pääsi saksalaisten su- jän saattuetukialuksen voimin. Vuoden 1943 saattuetaiste- kellusveneiden ”Trutz”-linjan Vaikka Ultralla toimikin tuol- luissa salasanomien avaaminen sivuitse. Amerikkalaiset olivat loin hitaasti, oli vanhemmis- oli ollut ratkaisevassa osassa. 24.5. saaneet selvitetyksi su- ta sanomista päätelty tämän Kesän ja syksyn aikana liittou- kellusveneiden saaman ohjeen, huoltoveneen saapuminen alu- tuneet olivat sen avulla ohjan- koska saksalaisviestit tuolloin eelle täydentämään useita su- neet ilmavoimat oikeille alueil- luettiin välittömästi. Lukemi- kellusveneitä. Nämä joutuivat le. Sodan loppuajan avaaminen sessa oli kuitenkin aukko 1.- vaikeuksiin. Yksi tapasi 7.8. sujui suuremmitta ongelmit- 4.6., ja vasta 4.6. voitiin met- huoltosukellusveneen U-117, ja ta, vain vastustajan radiohiljai- sästäjäryhmälle ilmoittaa Dö- tämän amerikkalaiset lentoko- suus oli enää esteenä. nitzin 1.6. tekemä ohjeistuksen neet upottivat. Kyseessä oli ai- Kesäkuun 4. päivänä 1944 Amerikkalaiset ovat juuri vallanneet U-505:n. Siitä saatu Enigma- muutos. Silloin amerikkalais- noa silloin käytettävissä ollut amerikkalaiset valtasivat Rans- kone ei enää paljon lisännyt Ultra-tiedustelun kapasiteettia. koneet pystyivät lähes välittö- tankkausvene, mikä vähensi kan Länsi-Afrikan länsipuolel- mästi upottamaan sukellusve- sukellusveneiden operaatioita la U-505:n. Tällöin saatiin saa- syä pitkään pinnan alla. Nyt oli 1944 liittoutuneet kuitenkin li- ne U-217:n hyökkäyslinjan ete- elokuussa. Veneen löytämises- liiksi Enigma-laite ja käytössä mahdollista toimia pinnan alla. säsivät pommituksiaan Saksan läpäästä. Seuraavana päivänä sä oli taas käytetty varhemmin olevat koodikirjat, mikä hel- Kesästä 1943 lähtien sukellus- laivanrakennusta vastaan, joten U-758 joutui hyökkäyksen koh- saatu sanomamateriaalia. potti edelleen saksalaissano- veneet olivat pakostakin pää- uusia veneitä valmistui käyt- teeksi. Se lähetti hätäsanoman, Heinä-elokuussa 1943 liit- mien tulkintaa. Saksalaisille ei osan toiminta-ajastaan sukel- tökuntoon vasta Normandian jonka yhteydessä amerikkalai- toutuneet upottivat 62 saksa- koko sodan aikana paljastunut luksissa. Amerikan rannikolla maihinnousun jälkeen. sille paljastui sukellusveneiden laista sukellusvenettä. Elokuun tämäkään seikka, mikä olisi veneet saattoivat odotella saa- Saksalainen merisotahisto- polttoaineentäydennyspaikka. lopussa oli toiminnassa enää 40 edellyttänyt koodien radikaalia lista satamien ulkopuolella no- rian asiantuntija Jürgen Roh- Jatkossa sanomista paljastui li- sukellusvenettä. Tuon kesän ai- muuttamista. usten pinnalle vain öisin. Sään wer on katsonut, että radiotie- sää täydennykseen liittyviä tie- kana liittoutuneet onnistuivat ansiosta ja vastustajan tulkites- dustelun vaikutus suursodan toja. Huoltosukellusvene U-118 upottamaan suuren osan Dö- Sukellusveneistä sa tiedustelutietoja virheellisesti kehitykseen oli erittäin mer- upotettiin 12.6. Huoltosukel- nitzin huoltoveneistä, yhteen- vedenalaisia sukellusveneet saivat menestys- kittävä vuoden 1941 loppupuo- lusveneen upottaminen lyhensi sä kahdeksan 11:sta silloin käy- Keväällä 1944 Saksan sukel- tä Pohjois-Amerikan vesillä vie- liskolla. Sen avulla säästettiin välittömästi useiden sukellus- tössä olleesta. Tämä tukahdut- lusvenejohto sai käyttöönsä li- lä kesäkuusta 1944 huhtikuu- muuttamalla Pohjois-Atlantil- veneiden partiomatkoja. ti sukellusveneiden toiminnan. sää sukellusveneitä. Merellä oli hun 1945. Ilmatoiminta ei ollut la saattuereittejä arviolta 300 Saksalaiset olivat kehittä- keskimäärin 60 sukellusvenet- tällä alueella riittävää. rahtialusta eli 1,6-2,0 miljoo- Sukellusveneet neet sukellusveneiden taktiik- tä. Ennen Normandian mai- Huolimatta pintavoimien naa tonnia. Ilman näitä aluk- harvenevat kaa ja uusia aseita. Tutkan ha- hinnousua, joulukuusta 1943 yliotteesta U-veneet olivat liit- sia Normandian maihinnousu Vedettyään sudet pois Pohjois- vaitsemislaitteet paranivat. kesäkuun alkuun 1944 sukel- toutuneille ongelma sodan lop- olisi voinut siirtyä jopa kevää- Atlantin saattuereitiltä Dönitz Akustinen torpedo oli käy- lusveneet upottivat 19 liittou- puun saakka. Saksalaisten uu- seen 1945. lähetti veneitä kaukotoimin- tettävissä saattoalusten tuho- tuneiden alusta. Näin ei mai- det sukellusvenetyypit (XXI ja taan. Tällä välin oli löydettävä amiseen. Liittoutuneet kehitti- hinnousua kuitenkaan pystyt- XXIII) kykenivät liikkumaan Ohto Manninen keinot tutkan ja lentokoneen vät kuitenkin ”Foxer”-laitteen, ty torjumaan. Tässä yrityksessä nopeasti veden alla, ja niiden yhteisvaikutuksen torjumisek- joka saattoaluksen perässä hi- upposi 50 taistelusukellusvenet- käyttööntulo oli yritettävä es- Päälähteet: si. Pitkät matkat toiminta-alu- nattuna houkutteli akustiset tä ja kaksi huoltosukellusvenet- tää. Luopuessaan 7.11.1943 yö- Jerry C. Russell, Ultra and the Cam- paign against the Uboats in World eille ja pysyminen pitkään toi- torpedot sivuun. Syksyllä 1943 tä. Tuolloin oli jo keväästä 1944 hyökkäystaktiikasta Dönitz ti- War II (1980) alkaen käytettävissä snorkkeli lautti satoja uuden tyypin venei- Roger Sarty – Jürgen Rohwer, In- eli ilmaputki, joka lisäsi sukel- tä, joiden oli määrä valmistua telligence and the Air Forces in the lusveneiden mahdollisuutta py- seuraavana keväänä. Keväällä Battle of the Atlantic 1943-1945 (1988) Taistelu tonnistosta sukellusveneitä upotettu USA:ssa Brittien rakennetut lisäys upotettu 1000 tn rakennetut rakentamat yhteensä 1000 tn 1939, 4 kk 9 810 101 231 332 -478 1940 22 4407 439 780 1219 -3188 1941 35 4398 1169 815 1984 -2414 1942 85 8245 5339 1843 7182 -1063 1943 237 3661 12384 2201 14585 +10974 1944 241 1422 11639 1710 13349 +11927 1945, 4 kk 152 458 3551 283 3834 + 3378 Huoltosukellusvene U-118 pommituksen kohteena. Yhteensä 782 23351 34622 7863 42485 +19134

Kuljetusliike www.golfsarfvik.fi E. Kärkkäinen Ky www.nordstar.fi Kiuruvesi 32 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Taistelut Sisiliasta 1943 Casablancan konferenssi ja päätös hyökkäyksestä Sisiliaan

Liittoutuneiden maihinnousu Pohjois-Afrikkaan marraskuussa 1942 ja sitä seuranneet taistelut Tunisiassa muuttivat olennaisesti strategista tilannetta Välimeren alueella. Liittoutuneiden joukkojen olemassaolo Pohjois-Afrikassa teki ajankohtaiseksi kysymyksen, miten jatkaa so- dankäyntiä Välimeren alueella. Roosevelt ja Churchill lähimpine neuvonantajineen kokoontuivat 14. tammikuuta 1943 korkean tason konferenssiin Casablancaan ratkomaan maailmanlaajuisia strategiaa koskevia kiistakysymyksiä. Välimeren strategia ja hyökkäys Sisiliaan sen osana olivat laaja-alaisen konferenssin erilliskysymyksiä.

ammikuun 18. päivä osapuolet rehdyttivät 25. kesäkuuta hänet vallitse- aikaansaivat luonnoksen sodan- vaan tilanteeseen. käynnin suuntaviivoiksi vuodel- Saksalaisia joukkoja oli Sisiliassa Tu- Tle 1943. Neuvottelutulos esiteltiin Roo- nisian taistelujen päättyessä noin 30.000 seveltille ja Churchillille, jotka hyväk- miestä ilmavoimien, ilmatorjunnan ja syivät sen. huollon henkilöstöä sekä Tunisiaan pa- Sisilian valtaamisen päämäärä oli: laamassa olleita lomalaisia, toipilaita ja – Tehdä Välimeren kulkuyhteydet tur- täydennysmiehiä. Näistä alettiin 6. tou- Operaatiosuunnitelma “Huskyn” perusajatus vallisemmiksi. kokuuta muodostaa divisioonaa, joka Lähde: Garland&Smyth, mt., karttaliite III – Kääntää Saksan painetta pois Venä- sai nimen 15.Panssarikrenatööridivi- jän rintamalta. sioona. Se käsitti panssarivaunupatal- – Lisätä painetta Italiaa vastaan. joonan, kolme panssarikrenatööriryk- Maihinnousun suunnittelu ja Tunisian taistelujen johtaminen si- Operaation ylipäälliköksi nimitettiin menttiä, divisioonan tykistön ja asela- valmistelut toi Alexanderin 18.Armeijaryhmän ko- kenraali Dwight Eisenhower. Hänelle jijoukot. Divisioonaa ei ehditty täysin Casablancan konferenssissa tehdyt pää- mentopaikalle huhtikuun lopulle asti hyväksyttiin annettavaksi ohje perustaa moottoroida, joten se eteni heittomars- tökset käynnistivät sotatoimen suunnit- siinä määrin, ettei hän voinut paneu- heti esikunta operaation suunnittelua ja sein. telun Washingtonin ja Lontoon viras- tua täysipainoisesti Sisilian operaati- valmisteluja varten. Panssaridivisioona ”Hermann Gö- toissa ja esikunnissa sekä Pohjois-Af- oon. Gairdner johti näin ollen suunnit- ring” oli perustettu 1933 valtakunnan- rikan ja Lähi-Idän sotanäyttämöjen eri teluesikunnan työskentelyä ja konsultoi Sisilian puolustuksen järjestelyt marsalkan henkikaartiksi, laajennettu esikunnissa. Alexanderin kanssa vain tärkeissä kysy- Sisilian puolustuksesta vastasi italialai- 1935 poliisirykmentiksi ja sodan aikana Eisenhower pyysi sanomassaan Alex- myksissä. Järjestely oli suunnittelun su- nen 6. Armeija. Sisilian asevoimien ko- 1942 prikaatiksi ja divisioonaksi. sanderille 30. tammikuuta tätä nimeä- jumisen kannalta epätyydyttävä. Kun mentajaksi nimitettiin armeijankenraa- Sisilia oli jaettu kahden armeijakun- mään itselleen esikuntapäällikön Si- myös Montgomery ja Patton olivat rin- li Alfredo Guzzoni. Hän oli johtanut nan ja kolmen laivastoaseman vastuu- silian operaation suunnittelua varten. tamakomentajia ei Force 141 voinut saa- menestyksellisen Albanian miehityk- alueisiin. XII Armeijakunnan puolus- Esikuntapäälliköksi nimitettiin kenraa- da takaisinkytkentöjä välittömästi ala- sen 1939 ja toiminut komentajana Rans- tuksen painopiste oli saaren länsipääs- limajuri Charles Gairdner. johtoportailtaan. kan vastaisella rintamalla. Hän oli jo sä, jonne oli ryhmitetty operatiiviset Esikunnan runkohenkilöstö koottiin Force 141 sai työskentelynsä perus- 66-vuotias ja ollut kaksi vuotta eläk- reservit. Armeijakunnan aluetta pidet- Alger’hen tammikuun lopulla. Esikun- taksi brittien Casablancan konferenssia keellä, minkä ansiosta hänen nimeään tiin uhanalaisena, sillä se oli lähinnä ta, peitenimeltään Force141, oli kum- varten laatiman suunnitelmarungon. eivät tahranneet italialaisten eri rinta- Tunisiaa ja sinne ryhmitettyjen liittou- mankin kansakunnan kaikkien puolus- Sen pohjalta laadittiin ensimmäinen milla kokemat tappiot. tuneiden hävittäjäyksiköiden toimin- tushaarojen yhteisesikunta maihinnoususuunnitelma. Saksa ja Italia olivat sopineet poliitti- tasäteen sisäpuolella. Armeijakunnan sella tasolla, että Italian emämaan puo- taktillisina reserveinä oli kolme liikku- lustuksen tulisi tapahtua italialaisten vaa ryhmää ja neljä taktillista ryhmää. johtamana. Saksalaisten edut edellytti- XVI Armeijakunnan puolustuksen vät, että he voisivat jollain tavoin vai- painopiste oli saaren kaakkoiskulmas- kuttaa italialaisten komentajien saksa- sa, joka oli Maltalle ryhmitettyjen hä- laisten yhtymien käyttöä koskeviin pää- vittäjäyksiköiden toimintasäteen sisä- töksiin. Sisiliassa kysymys ratkaistiin puolella. Puolustusryhmitys oli paino- sijoittamalla 6.Armeijan Esikuntaan ar- pistesuunnassakin todella harva. vovaltainen saksalainen yhteysupseeri 18.Rannikkoprikaatin vastuualueen ja hänen käyttöönsä pieni saksalainen leveys oli 58 kilometriä. Alue oli jaet- yhteysesikunta. tu kahden rannikkorykmentin vastuu- Yhteysupseeriksi nimitetty kenraa- alueisiin. Prikaatin alueella nousi mai- limajuri Frido von Senger und Etterlin hin kaksi amerikkalaista divisioonaa. sai ohjeet tulevaan tehtäväänsä 22. kesä- ”Hermann Göring” divisioonan siir- kuuta Hitlerin päämajassa Berchtesga- to saatiin päätökseen 30. kesäkuuta denissa. Von Sengerin tehtäväksi mää- mennessä ja divisioonan pääosat ryh- rättiin Sisilian puolustuksen johtami- mittyivät 5. heinäkuuta mennessä Cal- nen saksalaisten joukkojen osalta. Von tagironen alueelle. Senger siirtyi Sisiliaan Rooman kautta, Tiestön käyttö 7. A:n ja 8 A:n saumalla 13.-15.7.1943 missä Kesselring ja von Richthofen pe- Lähde: Bradley, Omar N., A Soldier´s Story, New York 1951, s. 134-138 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 33

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Catanian lahden rannikkoa Agnone Bagnin kohdalla. Ponte Granden rauniot sekä Anapo- ja Cianejokien Maastoa Melillin eteläpuolelta. Vasemmalla rauta- Kuva: Urho Myllyniemen arkisto 10.7.1976 suiston harjanteet. Kuva: Urho Myllyniemen arkisto tie ja meren ranta. Kuva: Urho Myllyniemen arkisto 10.7.1976 14.7.1976

Suunnitelma esiteltiin Eisenhoweril- hänen oli pakko toimia siten, että eri pitää se Cassibilen alueella maihin- Brittiläisen 8.Armeijan maihinnousu le ja hänen puolustushaarakomentajil- kansallisuuksien väliset kitkatekijät tu- nousevien joukkojen saapumiseen Brittiläisen 8.Armeijan tehtävänä oli leen 13.maaliskuuta Alger’ssa. Suunni- lisivat minimoitua. Mutta kun Mont- saakka, – nousta maihin Pozzallon ja Syraku- telmaan tehtiin senjälkeen muutoksia ja gomeryn henkilökohtaiset valtapyyteet – tukea yhdellä komppanialla mereltä san välisellä alueella, tarkennuksia. Force 141 toimitti sen Ei- leikkasivat kansallisia arvovaltakysy- suoritettavaa kommandohyökkäystä – edetä pääpiirteiselle tasalle Pozzallo senhowerille, joka hyväksyi sen 10.huh- myksiä, Eisenhower oli lujana ja palaut- Capo Murro di Porcon rannikkopat- – Ragusa – Syrakusa ja saavuttaa yh- tikuuta. Sotatoimen ja sen valmistelujen ti sekä Montgomeryn että Alexanderin terille ja teys amerikkalaiseen 7.Armeijaan ja kannalta asioiden olisi silloin pitänyt omille paikoilleen “ruodussa”. – valmistautua jatkamaan hyökkäystä – vallata Augustan ja Catanian sata- olla hyvin, mutta niin ei ollutkaan. Liittoutuneet pyrkivät harhautta- Syrakusaan. mat sekä Gerbinin lentokentät. Montgomeryn mielestä joukkojen maan tulevan toimintansa päämäärän Maahanlasku epäonnistui operaatio- 15.Armeijaryhmän kannalta tilanne jako kahtaalle synnytti vaaran niiden kaikilla tasoilla. Strategisella tasolla tar- na, silti sille asetettu tärkein päämäärä ei ollut 10. heinäkuuta vakaa. Puolusta- tuhoutumisesta osina. Montgomery lä- jottiin puolustajalle maihinnousukoh- saavutettiin. jan taktillisten reservien vastahyökkä- hetti Alexanderille sanoman, jossa hän teina Sardiniaa ja Kreikkaa. Operatiivi- ykset oli onnistuttu torjumaan, mutta kertoi oman näkemyksensä Itäisen voi- sella tasolla tehtiin valemaihinnousu ja Sotatoimi HUSKY 1 operatiiviset reservit olivat vasta siirty- maryhmän tehtävästä. Hänen armeijan- voimannäyttö Sisilian länsirannikolle Amerikkalaisen vahvennetun 505.Las- mässä vastahyökkäyksiin Gelan ja Syra- sa täytyy operoida keskitetysti armeija- puolustajan reservien sitomiseksi saaren kuvarjorykmentin tehtävänä oli kusan suuntiin. kunnat ja divisioonat niin lähekkäin, länsiosiin. Taktisella tasolla tehtiin vale­ – vallata ilmasillanpää Niscemin ete- että ne pystyvät tukemaan toisiaan. maahanlaskuja paikallisten reservien läpuolella ja estää vihollisen pääsy Puolustajan vastahyökkäykset Maihinnousuista Gelan ja Scoglittin suuntaamiseksi sivuun maahanlasku- pohjoisesta Gelan suuntaan Vastahyökkäykset Gelan alueella alueille tuli luopua. Lopuksi hän ilmoit- alueilta ja risteilijäosaston tykistösyök- – katkaista vihollisen yhteydet ja estää Panssaridivisioona “Hermann Göring” ti kategorisesti antaneensa käskyn, että sy Catanian sekä Taorminan edustoille. tulellaan Ponte Olivon lentokentän oli saanut ensimmäiset tiedot maihin- maavoimien osalta kaikki Itäistä voi- Brittien toteuttaman strategisen har- käyttö, noususta omilta eteen ryhmitetyltä tie- maryhmää koskeva suunnittelu ja työs- hautusoperaation perusajatus oli nero- – vallata ja pitää Gela – Caltagirone ja dusteluelimiltään jo varhain 10.hei- kentely jatkuu hänen edellä luonnostele- kas. Saksalaiset tiesivät, että liittoutu- Gela – Vittoria teitä hallitseva tuki- näkuuta aamulla. Divisioona ei jäänyt mansa suunnitelman pohjalta. neiden upseereja kuljetettiin jatkuvasti kohta “Y” sekä tienristeys “X”, odottamaan käskyjä ylemmiltä johto- Montgomeryn toimenpiteet saivat lentoteitse Espanjan rannikkoa pitkin – tukea 1.Jalkaväkidivisioonan hyök- portailta vaan lähti liikkeelle kello vii- jyrkän kielteisen vastaanoton. Umpi- Pohjois-Afrikkaan. Espanjan vesille tu- käystä divisioonan saavutettua yhte- deltä kahtena taisteluosastona. Siirron kujan purkamiseksi jouduttiin järjestä- lisi toimittaa muka jonkin mereen pu- yden ilmasillanpäähän. pituus oli kummallakin taisteluosastolla mään uusia kokouksia. donneen lentokoneen hukkuneena uh- Sotatoimi HUSKY 1 epäonnistui noin kolmekymmentä kilometriä, joten Montgomery lähetti esikuntaansa rina ruumis, jonka mukana olisi har- operaationa. Taktillisella tasolla lasku- niiden olisi pitänyt saapua kärkiosillaan palattuaan Alexanderille sanoman, jos- hauttavia asiapapereita. Kun ruumis varjoyksiköiden oma-aloitteinen tais- noin kahden tunnin kuluessa hyökkä- sa hän neuvoo esimiestään miten tämän ajautuisi rantaan, olisi todennäköis- telutapa tuki kuitenkin merkittävästi yksen lähtöalueelle Biscari - Priolo. Di- tulisi menetellä. Sanoma päättyy virk- tä, että paperit joutuisivat saksalaisten 7.Armeijan maihinnousua. visioona saavutti lähtöalueensa useita keeseen: “Mielestäni oikea vastaus olisi asiamiesten käsiin. tunteja myöhässä ja oli hyökkäysvalmis määrätä amerikkalainen armeijakunta Kaikille Sisilian operaatioon osal- Amerikkalaisen 7.Armeijan vasta iltapäivällä. minun johtooni ja antaa minun armei- listuville joukoille annettiin koulutus- maihinnousu Panssarivaunurykmentin taistelu- jan esikuntani hoidella koko operaatio keskuksissa kaksi viikkoa kestävä mai- Säätila alkoi nopeasti huonontua 9.hei- osaston noin kello 14 alkanut hyökkä- maataistelun osalta.” hinnousukoulutus. Koulutus huipentui näkuuta aamupäivällä. ys pysähtyi Casa del Prion eteläpuolel- Alexanderilla on täytynyt olla harvi- 23.-30.kesäkuuta pidettyihin maihin- 7.Armeijan (Force 343) tehtävänä oli la vastassa olleen Jalkaväkirykmentti naisen korkea sietoraja Montgomeryn nousun kenraaliharjoituksiin, jotka vie- – nousta maihin linjan Pozzallo – Ra- 16:n II pataljoonan puolustukseen, kun pyrkyryyden suhteen. Sanoman viimei- tiin läpi divisioonittain. gusa – Chiaramonte Gulfi – Vizzini laivatykistön tuli erotti suojajalkaväen nen virke merkitsi sitä, että Montgome- länsipuolella H-hetkellä hyökkäys- panssarivaunuista. ry halusi omia Alexanderin tehtävän Maihinnousu päivänä, 6.Armeija antoi 10.heinäkuuta kel- tosin johtoporrasta alemmalla tasolla. Sotatoimi LADBROKE – vallata ja pitää lentokentät vähän lo 14.45 “Livorno” divisioonalle käs- Se että Alexander ei ryhtynyt alaisensa Sisilian maihinnousu alkoi maahanlas- pohjoiseen Comisosta ja Ponte Oli- kyn siirtyä Gelan suuntaan, jossa divi- suhteen kurinpidollisiin toimenpiteisiin kuilla puolustajan selustaan kumman- vossa sekä laskupaikat Biscarissa ja sioonan tuli hyökätä yhdessä “Hermann selittyy heidän tuttavuudellaan. kin maihinnousevan armeijan alueil- luoteeseen Licatasta, Göring” divisioonan kanssa vihollisen Eisenhowerin mahdollisuudet vai- la. Brittiläisen 1.Maahanlaskuprikaatin – vallata ja pitää toiminnassa Licatan lyömiseksi. XVI Armeijakunnan ko- kuttaa suunnitelmavaihtoehdon valin- tehtävänä oli sataman sekä mentaja antoi käskyn 11.heinäkuuta toi- taan olivat rajoitetut. Ylipäällikkonä – vallata Ponte Granden silta ehjänä ja – valmistautua jatko-operaatioihin. meenpantavasta vastahyökkäyksestä. 34 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Schmalz voinut jatkaa hyökkäystä Sy- vauhdittaneet brittien etenemistä. Jal- rakusan suuntaan. Prikaati Schmalz pe- kaisin liikkuva brittien XIII Armeija- räytyi Melilliin ja ryhmittyi puolustuk- kunta ei ollut saanut otetta mekanisoi- seen. dusta ja panssaroidusta viivyttäjästä. Schmalz totesi 11.heinäkuuta illalla, Huomatessaan ettei Catanian alangon että vain hänen joukkonsa olisi käytet- suunnassa ole saavutettavissa tuloksia, tävissä Catanian alangon suunnassa es- Montgomery siirsi painopisteen armei- tämään maihinnousijan etenemiseen jansa vasemmalle siivelle pyrkien kier- Messinaan. Schmalz päätti ryhmittyä tämään Etnan muodostaman esteen va- puolustukseen maastollisesti edullisem- semmalta puolelta. malle Lentinin alueelle ja suojata ryh- Montgomery suuntasi 1.Kanadalai- mittymisen viivyttämällä “Panssarik- sen divisioonan 12.heinäkuuta oma- renatööripataljoonalla” Melillin ja Len- valtaisesti valtatielle 124 ja hankki vas- tinin välillä. ta jälkikäteen toimenpiteelleen Alexan- derin hyväksymisen. 15.Armeijaryhmä Kilpajuoksu Messinaan antoi 13.heinäkuuta kello 21.16 käskyn Brittien hyökkäys Catanian suuntaan ei tulevien operaatioiden perusteista, jol- 13.heinäkuuta edistynyt toivotulla ta- la armeijojen välirajaa muutettiin siten, 5. Jalkaväkidivisioonan joukkoja rantautumassa tykistötulen alla 10. heinäkuuta aamulla Cassibilen George-sektorilla. Kuva: N.A. 4638, IWM valla. Sää oli helteinen ja jalkamarssein että valtatie 124 tuli kuulumaan 8.Ar- etenevät brittidivisioonat alkoivat vä- meijalle. syä. Joukkojen liikkuvuus perustui si- Käsky tuli melkoisena yllätyksenä Panssaridivisioona “Hermann Görin- panssarivaunua, joiden tulivoima py- viiliväestöltä pakko-otettuihin aaseihin 7.Armeijalle. Pattonin kärsivällisyys oli gin” tuli hyökätä Gelan suuntaan koil- säytti hyökkäyksen. ja muuleihin. Nyt kostautui Montgome- kovalla koetuksella, mutta hän noudat- lisesta ja “Livorno” divisioonan luotees- Saksalaiset panssarivaunut joutuivat ryn päätös, että moottoroitujen divisi- ti käskyä. Välirajan siirto vaikutti rat- ta. Yhtymien välirajaksi käskettiin val- ampumaan päin sokaisevaa aurinkoa. oonien kuljetusvälineitä ei oltu otettu kaisevasti Sisilian sotatoimien jatkoon. tatie n:o 117 välillä Ponte Olivo – Gela. Amerikkalaisilla tykkimiehillä oli au- mukaan maihinnousun ensivaiheessa. Amerikkalainen 45.Jalkaväkidivisioo- Hyökkäyshetki oli kello 06.00. rinko selän takana, mikä oli merkittä- Montgomery käski 13.heinäkuuta na, joka oli ehtinyt jo työntymään osil- Panssaridivisioona “Hermann Gö- vä etu. XIII Armeijakunnan murtautua Lenti- laan valtatien 124 tuntumaan, joutui ringin” taistelujaotus muodostui kol- Panssarikrenatöörirykmentin hyök- nin alueelta läpi Catanian alangolle. kääntymään ympäri, palaamaan takai- mesta taisteluosastosta. Vasem- käys Biscarista kohti Acatejoen yli joh- Hyökkäykset Ponte dei Malatin ja sin rannalle ja ryhmittymään uudel- malla, Biscarin lounaispuolella oli tavaa Ponte Dirilloa ei pystynyt mur- Primasolen silloille eivät ratkaisevasti leen. Vaikea ryhmitysmuutos 1.D:n tait- Panssarikre­natöörirykmentti ja komp- tamaan vastassa olleen amerikkalaisen pania “Tiikeri” panssarivaunuja. Pans- pataljoonan puolustusta. Puolustaja sai sarivaunurykmentti oli jaettu kahteen tuekseen neljä laivaston hävittäjää, jot- taisteluosastoon. Conrath johti divisi- ka ampuivat päivän kuluessa kaikkiaan oonaansa edestä liikkuen keskimmäi- 1796 laukausta. sen taisteluosastonsa kärkikomppanian Taisteluun liittyi myös uusi tekijä. Vit- mukana. torian suunnasta hyökkäsi noin 300 Divisioonan hyökkäys alkoi kello laskuvarjomiehen osasto panssarikre- 06.15. Saksalaisten ja italialaisten ilma- natöörien kylkeen. Syntyi iltapäivään voimat suorittivat samaan aikaan voi- kestänyt taistelu, joka pysäytti hyokkä- makkaan ilmahyökkäyksen Gelaa ja yksen Ponte Dirillon suuntaan. sen edustalla olevaa laivastoa vastaan. Guzzoni käski 11.heinäkuuta iltapäiväl- Saksalaisten molemmat panssarivaunu- lä XVI Armeijakunnan lopettaa kaikki pataljoonat suuntautuivat keskitettyyn hyökkäyksellinen toiminta Gelan alu- hyökkäykseen kohti Gelan lentokenttää. eella. Kaksi risteilijää ja hävittäjä ampuivat kello 08.29-11.30 välisenä aikana saksa- Vastahyökkäykset Syrakusan laisia panssarivaunuja vastaan 270 lau- suuntaan kausta. Hyökkäjä joutui irtautumaan ja Eteentyönnetyt tiedusteluelimet ilmoit- ryhmittymään uudelleen. tivat varhain aamulla 10.heinäkuuta “Livorno” divisioonan komentaja eversti Schmalzille vihollisen maihin- odotti turhaan tunnin ajan ilmoitusta nousuista alueella Syrakusa – Ispica – naapurinsa hyökkäyksen alkamisesta ja Noto. Hän päätti 6.Armeijalta saamansa käski sitten oman hyökkäyksensä alka- toimintaohjeen mukaisesti lähteä vas- maan kello 07.30. tahyökkäykseen Syrakusan suuntaan. Hyökkäys pysähtyi laivatykistön ja Prikaati marssi tietä Catania – Lentini raskaan kranaatinheittimistön tuleen. – Syrakusa. Hyökkäävien pataljoonien jotkut yk- “Panssarikrenatööripataljoona” ja siköt kärsivät yli 50 prosentin tappiot. rynnäkkötykkikomppania etenivät Risteilijä Savannah ampui tällöin 474 11.heinäkuuta aamulla Melillistä Syra- laukausta. “Livorno” divisioonan vasta- kusan suuntaan. “Panssarikrenatööri- hyökkäys oli päättynyt. pataljoona” sai Priolon pohjoispuolel- Conrath hyökkäsi iltapäivällä pans- la kosketuksen Syrakusan suunnasta sarivaunupataljoonillaan uudestaan. hyökkääviin brittiläisen 5.Jalkaväkidi- Hyökkäys sai hyvän alkumenestyksen visioonan osiin, joita tuki laivatykistö. ja panssarit etenivät jo laivatykistön Maasto on Melillin eteläpuolella avointa varmuusetäisyyden sisäpuolelle. Vastas- ja mereltä näkee lähes esteettä tähystää sa oli kuitenkin neljä patteristoa (- kak- liikenteen tiellä. Kevyet risteilijät Ugan- si patteria) ja kaksi tykkikomppaniaa da ja Mauritius tukivat 152 mm:n tykis- suora-ammunnassa sekä neljä Sherman töllään brittejä niin tehokkaasti, ettei Brittien jalkaväkeä marssilla 11.7.1943. Kuva: N.A. 4306, IWM 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 35

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 se keskeytti amerikkalaisen II Armei- ki sotatoimialueella toimivat saksalaiset Alexander oli tällä välin todennut, kysymyksen Sisiliassa olevien saksalais- jakunnan etenemisen noin kolmeksi ja italialaiset joukot XIV Panssariar- ettei 8.Armeija ollut yksinään riittävän ten joukkojen käytöstä. Kokeneet pans- vuorokaudeksi, sillä 45.Jalkaväkidivisi- meijakunnan esikunnalle. voimakas karkottamaan akselin jouk- sariyhtymät olivat liian arvokkaita uh- oona kykeni osillaan hyökkäykseen vas- Patton oli päivä päivältä tyytymättö- koja Sisiliasta. Hän antoi siksi 7.Armei- rattaviksi Sisiliassa. Kesselring hankki ta 17.heinäkuuta kello 04.00. mämpi armeijalleen määrättyyn passii- jalle 20.heinäkuuta uuden tehtävän. Pa- Hitleriltä luvan aloittaa evakuointi par- Näin saamansa aikavoiton turvin viseen tehtävään suojata Montgomeryn lermon valtauksen jälkeen Pattonin haaksi katsomanaan ajankohtana. Eva- puolustaja kykeni siirtämään Sisilian sivusta ja selusta. Alexander havaitsi tulisi kääntää joukkonsa pohjoisen ran- kuointi toteutettiin 10. - 17.elokuuta. länsipäästä italialaisen XII Armeija- Pattonin olevan oikeutetusti turhautu- tatien suunnassa itään, edetä 8.Armei- Amerikkalaisen 3.Jalkaväkidivisioo- kunnan jalkaväkidivisioonat Etna-ase- nut ja antoi tälle luvan toteuttaa suunni- jan rinnalle, jonka jälkeen molempi- nan partio tunkeutui Messinaan 16.elo- maan, siellä jo olevien 6.Armeijan mui- telmansa saarrostushyökkäyksestä Pa- en armeijojen tulisi hyökätä Messinan kuuta illalla. Patton ajoi Messinaan den yhtymien yhteyteen. Saksalainen lermoon. suuntaan. 17.elokuuta kello 10 ja otti virallisesti XIV Panssariarmeijakunnan Esikunta Sisilian länsiosan valtaamiseksi Pat- Vauhdittaakseen hyökkäystään ame- vastaan kaupungin siviili- ja sotilasvi- otti 17.heinäkuuta johtoonsa Sisiliassa ton perusti tilapäisyhtymän, joka käsitti rikkalaiset suorittivat kolme merikouk- ranomaisten antautumisen. olleet saksalaiset joukot ja syrjäytti as- jalkaväkidivisioonan ja maahanlasku- kausta saksalaisten selustaan. teittain saarella olleet italialaiset johto- divisioonan. 23. heinäkuuta oli Sisilian Mussolinin kukistuminen 25.heinä- Urho Myllyniemi portaat. Guzzoni alisti 2.elokuuta kaik- länsiosa yhtymän hallussa. kuuta nosti aivan uudella tavalla esiin

Avection Ky Kometko Oy Konnekuljetus Oy Kauko Kivilehto Konnevesi Konnevesi Kokkola

Insinööritoimisto A ja T Myyry Oy Kotkan Metallityöt Oy Kontiolahti H. Eskelinen Oy Kotka Kotka, www.heske.fi

Kiitos sotaveteraaneille Kotkasta! Kuumic Oy PVK-Kaivu Oy Kuusankoski nro 114 Elimäki www.kuumic.fi

Kiitos sotaveteraaneille Kymen STG Group Kuusankoskelta! Valkealan Vaihtoautot Ky Kouvola nro 113 Valkeala

Kronoby Elverk Kuljetuspalvelu KORIAN PÖLKKY Kruunupyyn Sähkölaitos J. Heimonen Ky Kuopio

Maanrakennuspalvelu ”palvelua iloisella mielellä” Betola Oy Puijon Kiinteistöpalvelu Oy Mikko Lyytinen Oy Kuopio Kuopio Kuopio

Kuopion Talokeskus Oy Pölkky Oy JPT Jaskari Oy Kuusamo Kuopio Köyliö www.polkky.fi

Ipa-Pesu Oy Kuljetus Raimo Kivinen Ky JVW Service Oy Lahti Lahti Lahti

Kasit Oy Moto-Olli Oy M. Uussaari Oy Laihia Laitila Laitila

Teleko Oy Etelä-Karjalan Kiitos sotaveteraaneille Lappeenranta Jätehuolto Oy Lappeenrannasta! nro 109 www.teleko.fi Lappeenranta 36 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Junkersille muistomerkki Latviaan K-274:n muistomerkki pal- läsnäollessa. Saulkrastin kau- mm. pormestari Ervins Gravi- jastettiin 4.6.2013 runsas- pungin järjestämässä juhlalli- tis, Suomen ja Latvian suurlä- lukuisen kutsuvierasjoukon sessa tilaisuudessa olivat läsnä hettiläät Pirkko Hämäläinen J ja Juris Bone, Latvian puolus- tusministeriön parlamentaa- rinen sihteeri Veiko Spolitis, Latvian ilmavoimien edustajia, Lapin lennoston ja killan edus- tajia Rovaniemeltä, Lentovari- kon killan edustajia Tampereel- ta, JK-274:n lentäjien omaisten edustajia sekä latvialaiset Janis ja Guntis Seregins (isä ja poi- ka), jotka osoittivat Junkersin turmapaikan Vesa Rinkiselle. JK-274:n muistomerkki oli JK-274:n muistomerkki on näyttävä kokonaisuus. Lapin lennoston killan ja Saul- krastin kaupungin yhteishan- merkkialueen rakensi saulkras- Muistomerkkihanketta ovat ke. Muistomerkin suunnitteli tilainen yritys SIA ZK Celtnie- tukeneet useat latvialaiset ja latvialainen arkkitehdiksi val- ciba. suomalaiset yksityishenkilöt ja Omaisten edustajat Sirkka-Liisa Koivuniemi (os. Valkeeniemi) ja Jouni Valkeeniemi muistomerkin paljastuksen jälkeen. Sirkka-Liisa mistuva Dace Ungure. Muis- Muistomerkkialueella on in- yhteisöt, joista erityisesti mai- syntyi isän kaatumisen jälkeen saman vuoden syksyllä. Hän oli voi- tomerkki on betonista ja siinä formaatiotaulu, jossa on lat- nittakoon SIA Neste Latvija. nut tutustua isäänsä vain valokuvien ja jälkeen jääneiden kirjeiden on metalliosa, johon on leikat- viaksi, suomesi ja englannik- avulla ja nyt saattoi laskea kukat isän kaatumispaikalle 70 vuotta tu Junkersin silhuetti. si kerrottu JK-274 viimeisestä Teksti: Vesa Rinkinen myöhemmin. Aimo Valkeeniemi oli Jouni Valkeeniemen isosetä. Muistomerkin ja muisto- lennosta ja turman uhreista. Kuvat: Jorma Hautala

Junkers JK-274:n viimeinen lento

uomen Ilmavoimat osti Suomeen. Koneen lentomatka Summittaisen vihjeen koneen Koneen putoamispaikka liä on yhdistetty Saulkrastin alkuvuodesta 1943 Sak- päättyi traagisesti. Se sai moot- putoamispaikasta hän sai kir- löytyy kaupungiksi. Uusi tie E67, Via sasta 24 uudenaikaista torivian Riian pohjoispuolella jan kuvasta, joka kuvatekstin Vesa Rinkinen teki vuonna Baltica, on noin 1,5 kilometriä JunkersS Ju 88 A-4 -pommiko- ja syöksyi metsään lähellä Pa- mukaan esitti tuhoutuneen ko- 2010 vaimonsa Pirjon kanssa putoamispaikasta itään. netta. Tehdas luovutti koneet bazin kylää, 40 km pohjoiskoil- neen jäännöksiä ”Pabatsin ky- kaksi tutkimusmatkaa Latvi- tilaajalle huhtikuussa 1943 ja liseen Riiasta 23.4.2013 kello läläisten ihmeteltävänä”. aan, ensimmäisen heinäkuus- Ehdotus muistomerkistä ne lennettiin Suomeen kah- 11:35. Kone syttyi palamaan ja Jaakko Hyvösen teokses- sa ja toisen syyskuun lopulla. Tampereen Suomalaisen Klu- dessa erässä. Jälkimmäinen tuhoutui täysin. Kolmehenki- sa Kohtalokkaat lennot 1939– Heinäkuussa sattui tapaus, jota bin Ruutiukkojen lounasko- 12 koneen erä starttasi Poh- nen miehistö ja matkustaja sai- 1944 kerrotaan koneen tuhou- hän nimittää onnekkaaksi yh- kouksessa piti Vesa Rinkinen jois-Saksasta Tutowista huh- vat välittömästi surmansa. tuneen Riian kaupungista noin teensattumaksi. Erinäisten vai- 7.2.2011 Junkers JK-274:n pu- tikuun 22. päivänä. Yksi ko- 40 kilometriä pohjoiskoilli- heiden jälkeen hän sai sattu- toamispaikan etsimisestä ja neista oli JK-274, jonka mie- Junkers JK-274:n seen sijaitsevan Pabatsin ky- malta yhteyden henkilöön, jon- löytämisestä esitelmän, joka histöön kuuluivat kersantti putoamispaikka kauan län lähistöllä. Kansallisarkis- ka isoäiti oli nuorena tyttönä julkaistiin Klubin internet-si- Urho Jääskeläinen ohjaajana, arvoituksena ton Sörnäisten toimipisteessä kuullut voimakkaan pamauk- vulla http://www.tampereen- luutnantti Lauri Suhonen tä- Vaikka JK-274:n lentoturma oli Rinkinen tutustui yksityiskoh- sen ja ajettuaan polkupyörällä suomalainenklubi.fi/tapahtu- hystäjänä ja kersantti Aimo pääpiirtein kuvattu kirjallisuu- taiseen tutkimusaineistoon ko- paikalle nähnyt tuhoutuneen mat/07022011.html Esitelmä Valkeeniemi radiosähköt- dessa, ei koneen tarkkaa puto- neen tuhoutumisesta, mutta koneen jäännökset. päättyi sanoihin: ”Nyt kun täjänä. Lisäksi matkustaja- amispaikka kukaan tiennyt. paikan tarkkaa sijaintia ei mai- Syyskuussa silminnäkijän tiedetään tarkalleen, mihin na oli alikersantti Erkki Hor- ”Kiinnostuin asiasta keväällä nita sielläkään. poika, tunnettu paikallinen JK-274 putosi, olisi perustel- ma, joka palveli suomalaises- 2010, kun luin Matti Hämäläi- Kun painetuista lähteistä ja museo- ja kotiseutuharrasta- tua pystyttää paikalle muis- sa vapaaehtoispataljoonassa sen teoksen Pommituslentolai- arkiston tiedoista ei ollut apua, ja, näytti paikan, johon kone tomerkki. Se olisi kunnian- Saksassa ja oli lomamatkalla vue 44”, kertoo Vesa Rinkinen. eikä sotilasilmailumme histo- oli aikalaistiedon mukaan pu- osoitus onnettomuudessa me- riaa tuntevilla henkilöillä ol- donnut, ja josta hän oli nuore- nehtyneille, jotka käskettyä lut tietoa tarkasta putoamis- na löytänyt pieniä koneen osia. tehtävää suorittaessaan so- paikasta, lähdin Latviaan sel- Sain myös haastatella hänen dan aikana saivat surmansa vittääkseni asiaa paikan päällä. nyt jo iäkästä äitiään, onnetto- vieraalla maalla. Myös omai- Kuvittelin, että joku iäkäs ky- muuden silminnäkijää. Doku- sille näiden sankarivainajien läläinen voisi vielä muistaa ta- mentoin hänen kertomuksensa, muistamisella olisi merkitys- pahtuman ja ehkä olisi nähnyt- valokuvasin onnettomuuspai- tä”. kin sen ja että onnistuisin löy- kan ja merkitsin sen topografi- tämään paikallisen asukkaan, kartalle sekä kirjoitin muistiin joka osaisi opastaa minut ko- paikan GPS-koordinaatit (N neen putoamispaikalle. Tiesin 57,22423 - E 24,39064). Koneen hyvin, että todennäköisyys täl- putoamispaikka sijaitsee ny- laiselle oli erittäin pieni, mutta kyisen Saulkrastin kaupungin toisaalta oli selvää, että yrittä- eteläpuolella vanhan Tallinna- mättä ainakaan ei voi onnistua, Riika -tien varressa sijaitsevan Junkers JK-274:n putoamispaikka valokuvattuna 23.4.1943. Ku- muistelee Rinkinen hankkeen huoltoaseman eteläpuolella. va. Sa-kuva alkuvaiheita. Pabazi ja muita paikallisia ky- 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 37

Keski-Suomen veteraanien lentävä osasto

ettei edessä oleva koitos jän- Vielä toinen juttu Ainosta. dessa. Molemmat pallot laskeu- nittänyt ollenkaan. 90-vuotias Jokunen aika sitten olimme pa- tuivat Tikkakosken lentoken- (Keski-Suomen viimeinen Pil- laamassa piirimme puheenjoh- tän alueelle hallitusti. venveikko) Antti Savela kertoili tajan Birger J Fältin ja Ainon varsin poikkeuksellisesta soti- kanssa Rintamaveteraanien Veteraanin kiitos lasurastaan. Sotatyöt hän aloit- kutsuvierastilaisuudesta Peu- Eräs veteraaneista piti lennon ti Pajarin sissinä, mutta lento- rungasta. Birger kysyi Ainol- jälkeisen veteraanien kiitospu- varikon päällikkönä toiminut ta: ”Mistä sinä Aino ammennat heen. Hän kiitti tapahtuman velipoika kehotti hakeutumaan tuon pirteytesi ja aktiivisuute- järjestäjiä tästä ikimuistoises- Uttiin 5 kk:n mekaanikkokurs- si”? Minä ainakin odotin tyy- ta tapahtumasta. Kun hän haki sille. Kurssin läpäistyään Ant- pillistä terveysalan lehtien vas- vertausta sille rinnassa poltta- ti siirrettiin Lentovarikko 4:lle tausta: liiku paljon, syö terveel- valle kiitoksen määrälle, hän Tikkakoskelle mekaanikok- lisesti ja nuku hyvin, jne. Mutta rinnasti sen siihen kuumuu- si huoltamaan Blenheimien ja Ainopa vastasi: ” Minä katselen teen, jolla ilmaa puhalletaan Maria Kiviaho ja lentopäivänä 92-vuotta täyttänyt Mirjam ”Mik- Dornierien moottoreita. Sieltä monesti TV:stä tulevia thrille- liekeillä pallojen sisään len- ki” Haavila. matka jatkui -42 upseerikou- reitä puolille öin, meen maata, non aikana. Voisiko kiitoksen luun Niinisaloon, jonka jäl- monesti herään kolmelta yöllä määrää sen voimallisemmin il- llalla 19.6. tapahtui se, mitä teraanikenttä ja veteraanien keen Mensuvaaraan tähtäriksi syömään leipää ja keitän kah- maista. kevään kuluessa oli valmis- toiveet ovat Marialle tuttuja ja LentoR 4:n pommikonelaivu- vit, meen maata ja herään aamu Lennon jälkeen tieduste- teltu. Tikkakosken lähis- tämän kuumailmapallolennon eeseen nro 46. Lentäminen oli kahdeksalta ottamaan lääk- lin Ilmasotakoulun johtajal- Itölle saapui Aeronaut-nimisen toteutuminen vastasi usean ve- siis Antille tuttua jo sota-ajalta. keet. Jos tällä reseptillä saavut- ta eversti Petri Tollalta, voisiko yrityksen pakettiautoja perä- teraanin toiveeseen. taa Ainon virkeyden, aloitan veteraanien lentävä osasto vie- vaunuineen. Aeronaut on Suo- Vihdoin minibussin saa- Miehiä ja naisia itse sen noudattamisen jo heti railla Tikkakosken varuskun- men toiseksi vanhin kuumail- pui tuoden mukanaan Keski- Jos ei miehillä ennen lentoa huomenna. nassa saamassa lisää ”lentoalan mapallolennätyksiä tarjoava Suomen alueen 14 veteraanis- ”puntti tutissut”, eivät kyllä jän- Veteraanien lentäessä tai- koulutusta” ilmavoimallisesti yritys. Yleisölennätyksiä se on ta koostuvan lentävän osaston. nittäneet naisetkaan. Lennol- vaalla ympärillä pyöri myös painotettuna. Eversti Tolla il- tehnyt jo 1989 lähtien. Alku- Alaikäraja oli 90 vuotta. Spon- le osallistunut Aino Lehtonen pienkone, joka ilmasta kuva- moitti Ilmasotakoulun ottavan illasta varmistui lähtöpaikak- soritoimintaan liittyen jokai- (91) kertoi odottavansa lennos- si tapahtumia. Kuvaamisen oli mielellään veteraanit vierailul- si Ränssin Kievarin piha-alue, nen veteraani noudettiin koto- ta ikimuistoista tapahtumaa. Ja järjestänyt lennot toteuttanut le loppukesästä. Joten varus- sillä tuulen suunta ratkaisee aan ja myös palautettiin sinne Ainon toive toteutui. Samassa yritys ja heidän kotisivuiltaan kunnassa tavataan veteraanien kuumailmapallon lähtöpaikan lennon jälkeen. korissa lentäneet herrasmiehet www.aeronaut.fi voi käydä kat- lentävän osaston kanssa ilmai- ja ennen kaikkea sen ”oletetun” Veteraanien purkautuessa Martti (94), Kaarle (92) ja Simo selemassa kuvia. luasioiden merkeissä. laskeutumispaikan. Markku bussista toimittajat kilvan rien- (93) lauloivat Ainolle ja Margi- Lento kesti noin tunnin ja Sipinen totesikin kuumailma- sivät heitä haastattelemaan. To- tille (91) serenadin noin kilo- korkeimmillaan huimapäät Vesa Juko palloa täyttäessään tietävänsä dennäköisesti yleisin toimitta- metrin korkeudessa. lensivät noin 1 km:n korkeu- laskeutumispaikasta vain sen, jien veteraaneille esittämä ky- että siellä on hyttysiä ja ystäväl- symys oli: Jännittääkö lennolle lismielisiä alkuasukkaita. lähtö? Yleisin vastaus oli: Mitäs Kaluston lentokuntoon saat- sitä jännittämään, nautitaan tamisen ohessa yrityksen hen- kauniista suomalaisesta maise- kilöstö vastaili toimittajien masta lennon aikana. kysymyksiin. Toimittajia oli APU-lehdestä, YLE Keski-Suo- Keski-ikä 92,5 vuotta, mesta, Sotaveteraani-lehdes- vanhin 98-vuotias tä ja paikallislehtien edustajia. Vaikka tämän ikäisten kuu- Toimittajia varten oli laadit- mailmapallolento lienee ainut- tu esite, jossa esitettiin tulevan laatuista maailmassa, tilaisuu- lentotapahtuman sponsoroi- desta ei tarkoituksella haluttu neet yritykset, lennätettävien tehdä yleisötapahtumaa mai- nimi, ikä ja sodan ajan tehtävä. nostamalla sitä etukäteen. Suu- Esitteen perusteella toimittajat ret yleisömassat olisivat häirin- pystyivät etukäteen valmistau- neet veteraanien haastatteluja, tumaan. pallojen lentokuntoon saatta- Vaikka perustan tapah- mista ja veteraaneille annetta- tuman onnistumiselle mah- vaa lentoturvallisuuteen liitty- dollisti yritysten sponsoritu- vää koulutusta. Lennon jälkeen nautiskeltiin kuohuviiniä ja mansikoita. ki, tapahtuman toteutumises- Vanhin osallistuja, 98-vuoti- ta kuuluu viime kädessä kiitos as Väinö Viinikainen kertoi elä- Jyväskylän kaupungin sosiaali- mänsä aikana lentäneensä niin neuvoja Maria Kiviaholle. Ve- paljon kaupallisilla lennoilla, JR1:n historia on nyt saatavana kirjana

VALKEASAARESSA LÄPIMURTO – Jalkaväkirykmentti 1 Jatkosodassa

JR1:n vaiheet Jatkosodassa on kirjoittanut evl, ST Janne Mäkitalo. Osa tekstistä on maj (evp) Jukka Vainion käsialaa. Kirjan kustantaja on Docendo Oy. Kirjoittajat ovat pitäneet lukuisia taistelupaikkaesittelyjä Kannaksella ja haastatelleet JR1:n sotilaita. Neliväripainoksen noin 400 sivua kertovat rykmentin sotatien perustamisesta aina v. 1944 kotiuttamiseen. Kuvat, kartat ja Veteraanien haastattelut luovat mielenkiintoisen kuvan hyökkäys-, asemasota- ja suurhyökkäyksen torjuntavaiheesta. Kirja on tullut painosta ja sitä voi tilata hintaan 54 € + postikulut. Yhteydenotot Perinnekillan sihteerille [email protected], puhelin 040 153 8973.

JR1:n Perinnekilta ry

38 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Maanpuolustusjuhla Salpalinja-museolla – Rauhan rakentajat -muistomerkki paljastettiin

Miehikkälän, Luumäen ja Virolahden reserviupseeri- ja linnoitustyöt saatiin nopeasti tusketjuista Salpalinja kuuluu Rauhan rakentajat reserviläisyhdistykset järjestivät isänmaallisen maan- käyntiin ja että rakentamiseen Museoviraston määrittelemiin -muistomerkki puolustusjuhlan Miehikkälän Salpalinja-museolla, kesä- osoitettiin ennennäkemättö- Suomen valtakunnallises- paljastettiin kuun viimeisenä sunnuntaina. Juhlassa rauhanturvaajat män paljon työvoimaa ja rahaa. ti merkittäviin rakennettuihin Kymenlaakson Rauhanturvaa- paljastivat Salpalinjan rakentajien työn ja kaikkien Suo- Salpalinja on eräs vahvim- kulttuuriympäristöihin. Etelä- jien aloitteesta ja Suomen Rau- mea puolustaneiden kunnioittamiseksi Rauhanrakenta- mista toisen maailmansodan Karjalan Sotaveteraanipiiri on hanturvaajaliiton myötävaiku- jat-muistomerkin. Satapäisen juhlayleisön muodostivat aikana rakennetuista linnoi- esittänyt valtioneuvostolle Sal- tuksella sekä yritysten talou- maastosta palanneet Salpavaelluksen osanottajat sekä tusketjuista, totesi Veli-Pekka palinjan nimeämistä itsenäi- dellisen yhteistyön tuloksena eri maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen jäsenet. Parkatti puheessaan. syytemme monumentiksi Suo- valmistunut Rauhanrakenta- Suomenlahdelta Savukos- men itsenäisyyden 100-vuotis- jat -muistomerkki paljastettiin kelle ja sieltä edelleen jäämerel- juhlavuonna 2017. juhlan päätteeksi Salpalinjan le kenttälinnoitettuna raken- museon piha-alueen lähituntu- nettu puolustuslinnoitus, Sal- Ansioituneita palkittiin massa. palinja on suurin yksittäinen Salpavaelluksen järjestelyssä Muistomerkki on rapaki- rakennuskohde, mitä Suomes- pitkään mukana olleita henki- vigraniitista avokalliolle ra- sa on koskaan toteutettu. löitä palkittiin Salpalinjan pe- kennettu kivirakennelma ja Linnoituksen lasketaan rinneyhdistyksen Salpa-raken- on läpimitaltaan neljä metriä maksaneen tuon ajan rahas- tajan ansiomitalilla. Mitalin ja korkeudeltaan metrin. Kivi sa, ilman ulkomaista työapua, vastaanottivat: on materiaalina karun kau- noin 2,5 miljardia markkaa. Hannu Lavonen, Reino Pie- nis ja se symbolisoi ikuisuutta. Se on suhteellisesti ottaen yhtä tikäinen ja Risto Sivula Mie- Rauhanrakentajat -teoksen on paljon kuin koko tämän vuo- hikkälästä, Jorma Mänttäri ja suunnitellut miljöösuunnitteli- den puolustusbudjetin osuus Kari Tahvanainen Luumäeltä, ja Kalle Räinä Mikkelistä. valtion budjetista. Eero Kaasalainen Savitaipa- Muistomerkillä kunnioite- Tätä puolustusasemaa ei tes- leelta sekä Jukka Lappi Viro- taan Salpalinjan rakentajien Rauhan rakentajat -muistomerkki on koottu paljaalle kalliolle. tattu koskaan, se ei joutunut lahdelta. uutteraa työtä isänmaamme it- Graniitti on materiaalina karun kaunis ja se symbolisoi ikuisuutta. taisteluun. Joku voi sanoa, että Samoin juhlassa palkittiin senäisyyden ja kansamme va- mitä hyötyä siitä sitten oli. To- Salpavaelluksen järjestelyssä jo pauden puolesta. Se on myös uhlapuheen maanpuolus- Usot sie ukko, että mie en dellisuudessa joka on ollut niin pitkään mukana olleita henki- suomalaisten rauhanturvaaji- tusjuhlassa piti Itä-Suo- käy kiviä siun polulleis asette- vahva, ettei sitä vastaan kan- löitä muistoesineellä: en kunnianosoitus ja kiitos so- men sotilasläänin komen- lemaan….. Alikersantti Rok- nattanut hyökätä, on parhaiten Armi Oinonen ja Kimmo tavuosina Suomea puolusta- Jtaja kenraalimajuri Veli-Pek- ka oli paikkakuntalainen Ant- täyttänyt tehtävänsä, kenraa- Salmela Miehikkälästä, Han- neille miehille ja naisille. sanoi ka Parkatti. Muita puhujia ti Peltola, juuri Teatterikor- li Parkatti totesi. Toisen maail- nu Ilves ja Jukka Sillanpää Suomen Rauhanturvaajaliiton juhlassa olivat muun muassa keakouluun valittu näyttelijä. mansodan jälkeen on sotataito Luumäeltä sekä Pekka Krouvi, puheenjohtaja Paavo Kiljunen Salpalinjan perinneyhdistyk- Tilanteen rauhoituttua ohjelma muuttunut. Linjapuolustuksesta Petri Rajajärvi ja Erkki Rik- juhlassa pitämässään paljastus- sen puheenjohtaja eversti Arto sai taas jatkua. on siirrytty aluepuolustukseen. kola Virolahdelta. Lisäksi vael- puheessa. Mikkonen ja Suomen Rau- Yhtenä merkittävimmistä lusidean ”isä” Arto Lavento hanturvaajaliiton puheenjoh- Puolustuslinja oli toisen maailmansodan linnoi- palkittiin vaeltajan sauvalla. Kuvat ja teksti: Matti Värri taja kenraaliluutnantti Paa- tarpeellinen vo Kiljunen. Sotilasmusiikista Salpalinjan linnoitustyö läh- vastasivat Rakuunasoittokun- ti liikkeelle jo runsaan viikon ta ja rauhanturvaajien Faitteri kuluttua Talvisodan päättymi- -soittokunta. Juhlassa kuultiin sestä, kun Mannerheim oli In- myös paikkakuntalaisten lau- kilän neuvottelussa Juvalla to- lajien esityksiä. Laulaja Raija dennut, että puolustuslinja on Bernitz, säestäjänään hanuris- viipymättä rakennettava. So- ti Pertti Husu ja vuoden 2008 dan kokemukset olivat osoitta- tangokuningas Jukka Halli- neet, että puolustustaistelussa kainen säestäjänään musiik- ilman suojaa olevat joukot vä- kieverstiluutnantti Harri Sak- syvät nopeasti ja kärsivät suu- sa, esittivät tunnettuja kappa- ria tappioita. Tarvittiin siis lin- leita. noitettu puolustusasema. Varsinainen ”veret pysäh- Talvisodan rauhansopimus dyttävä” ohjelmakatkos koet- ei poistanut sodanuhkaa. Päin- tiin, kun ilman ennakkovaroi- vastoin, vihollisella oli edelleen tusta yleisön eteen ryntäsi so- vahvat joukot rajan tuntumas- tilaspukuinen, aseistautunut sa. Tapahtui rajaloukkauksia, ja kiroileva ”alikersantti Antti uusia teitä ja lentokenttiä ra- Rokka”. Antti piti tilaisuuden kennettiin rajan läheisyyteen. juontajalle tiukkasanaisen pu- Hyökkäyksen uhka ja epävar- huttelun: muus vaikuttivat siihen, että Maanpuolustusjuhla pidettiin Salpalinja-museon piha-alueella. Taustalla ravintola- ja museorakennus.

Suurkiitokset Teille Sotaveteraanit! Vanhustyön Raimo Hakkarainen Oy Keskusliitto Ry Mustijärventie 25, Ruutana Helsinki puh.03-358 3100 www.vtkl.fi 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 39

Salpalinjalla juhlavaellus Tämän kesäinen Salpavaellus ajoittui kesäkuun viimei- tui joko armeijan joukkuetel- seen viikonvaihteeseen. Järjestyksessään vaellus oli jo toissa tai omissa pienteltoissa. kahdeskymmenes, kun kansallistuntoinen 160 osallis- Reitti päättyi sunnuntaina Sal- tujan joukko kaakonkulman metsissä samosi. Vaeltajien palinja-museolle. Vaelluskilo- määrä on vuosittain vaihdellut 100:n ja 200:n osallistujan metrejä reitille kertyi 27 ja ne tasossa, joten juhlavaelluskin ylti hyvään keskiarvoon. jakautuivat kolmelle eri vuoro- kaudelle. aellusreittejä oli neljä, teneet vaeltajat, lähes 80 hen- Luumäen linnoitteet -reit- kestoltaan ja matkan kilöä, jaettiin viiteen pienryh- ti oli kestoltaan kaksipäiväi- pituudessa toisistaan mään. Ensimmäisessä ryhmäs- nen. Se lähti lauantaina Salpa- Vpoikkeavia. Pääreitti, Eteläi- sä oli mukana muun muassa linjan-museolta Miehikkälästä. sen rantamaan reitti startta- puolustusvoimain komentaja, Vaelluksen alkumatka Luumä- si liikkeelle jo perjantai-ilta- kenraali Ari Puheloinen. Hän en linnoituksen alueelle tehtiin na meren rannalta Virolahden halusi henkilökohtaisesti ko- linja-autolla. Pysähdyttiin As- Majaniemestä. Reittipäällikkö kea, millaisia ajatuksia Salpa- kolan korsualueella, Kotkanie- Erkki Rikkola esitteli Eteläinen vaellus nostattaa mieleen. messä presidentti P.E. Svinhuf- rantamaa -nimellä tunnettua Ensimmäinen yöpyminen vudin kotimuseolla sekä Kivi- 1930-luvun puolustussuunni- oli Harjun oppimiskeskuksen järven tulvituspadolla. Väliin telmaa sekä Siikasaari-Miehik- rantasaunalla ja toinen Pyy- vaeltajat jalkautuivat käyden kälä välille rakennettua Salpa- hinlammella. Molemmissa muun muassa kolmella eri kor- asemaa. kohteissa oli saunomismahdol- sulla. Yöpyminen oli telttama- Majaniemestä liikkeelle läh- lisuus ja itse yöpyminen tapah- joituksessa Mustalammen met- säkämpällä. Polkupyörä-reitti lähti mu- Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen eteni tottuneesti seolta lauantaina. Ensimmäise- ryhmänsä keulilla. nä päivänä pyöräiltiin 50 km ja toisena päivänä 17 km. Yöpy- Lähtö oli lauantaina Salpalinjaa linjan historiaa ja linjalla olevia minen oli Eteläisen rantamaan seuraillen veteraanien majalle linnoituskohteita. Reitillä koh- -reitin tavoin Pyyhinlammella. ”Jermulaan”, josta edelleen Pyy- dattuja yksittäisiä linnoitus- Pyöräreitin osallistujille oli lammelle telttamajoitukseen. kohteita oli vaeltajilla mahdol- eduksi, että he ajoivat ajoteitä Reitin varrella voitiin tutus- lisuus lähemmin tarkkailla. ja -väyliä pitkin, joilta oli help- tua kiviesteisiin, panssarikai- Kaikki vaeltajat kokoontui- po poiketa varsinaiseen tutus- vantoon, juoksuhautoihin, kor- vat samanaikaisesti Salpalin- tumiskohteeseen. Pyörävael- suihin, tykkiin ja panssarivau- ja-museon piha-alueen tun- lukseen oli varattu 30 kpl SA:n nuun. Vaellusmatka oli 12 km. tumaan, josta he järjestäyty- pyörää, mutta ihan kaikille ei Omia eväitä vaeltajat ei- neessä muodossa marssivat ajajaa kuitenkaan löytynyt. Tu- vät välttämättä tarvinneet, sil- soittokunnan tahdittamina tustumiskohteet kaikilla vael- lä tapahtuman järjestäjät olivat Maanpuolustusjuhlan yleisö- lusreiteillä olivat samat tai ai- Marttojen ja sotilaskotisisarten paikoille. nakin samantapaiset. avustamina järjestäneet yöpy- Kahvitauko Hauhialla, Nurmijärventien risteyksessä. Marttojen Laatuaikaa linjalla -reitti, mispaikkoihin kenttäruokai- Kuvat ja teksti: Matti Värri tarjoamista kahveista nauttimassa: (vas.) rouva Eila Lerssi-Parkat- oli kohdistettu nuorille ja lap- lun ja reitin varrelle lounas- tai ti, Jukka Sillanpää ja Antero Sarvilahti Luumäeltä sekä Veli-Pekka Parkatti. sille sekä heidän huoltajilleen. maastokahvitarjoilun. Jokaiselle vaellusreitille oli nimetty reittipäällikkö, jotka lähtöpisteissä esittelivät Salpa-

OULUNKYLÄN KUNTOUTUSSAIRAALA

OULUNKYLÄN SAIRASKOTISÄÄTIÖ

Tarjoamme veteraaneille laitos- päivä- ja avokuntoutusta.

Tervetuloa Oulunkylän kuntoutussairaalaan!

Toinen helteinen vaelluspäivä on jo takana. ”Lujille otti, mutta hauskaa tämä toki on”, myönsivät si- sarukset Marju Lehonkoski Punkaharjulta (vas.) ja Terttu Tyster-Pöhö Kotkasta. Iltaohjelma Pyyhin- Käskynhaltijantie 5, 00640 HELSINKI lammella vielä odottaa, samoin odottaa takana oleva Sopu-teltta. Sisaruksille vaellus oli jo neljäs. Puhelin (09) 752 712 Yksi Luumäki-reitillä, muut tällä Eteläisen rantamaan reitillä. [email protected], www.okks.fi

40 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Vapaussodan kesäpäivät Kuorevedellä Kauhajoen juhannustanssit

apaussodan Perinne- Lennoston sotilaspastori Kari anssien järjestäminen varttuneemman väen tanssit. liitto järjesti vuotuiset Mannermaa. Saarnassaan hän on ollut yksi yleisin va- Parhaimpina vuosina tanssi- kesäpäivänsä Ilmavoi- siteerasi Mannerheimiä: ”Va- rojenhankintakeino yleisöä oli yli 1000 henkeä. Ke- Vmien Teknillisen Koulun tilois- paussodassa, talvisodassa ja Tmaassamme. Kauhajoen Sota- väällä sovittiin neljän naapuri- sa 18. -19. toukokuuta. jatkosodassa olimme pönkkä veteraanien juhannusjuhla ja yhdistyksen kanssa, kuka vuo- Kesäpäivien ehdoton lem- idästä yrittävää bolsemismia tanssiperinne alkoi jo 1970-lu- rollaan järjestää kesän aikana mikki on nyt kuusivuotias vastaan”. vulla. Veteraaniyhdistys oli toiset tanssit. Juhannuksena ol- Helmi Tiimonen Imatralta. Jo Jälkikäteen voimme olla sa- Kauhajoen Karhulla talkois- laan kuitenkin aina Kasinolla. parivuotiaana lauleskeli Ko- maa mieltä silloisen ylipäällik- sa ja vastikkeeksi he saivat Ka- timaani ompi Suomi ja nyt ruo- kömme kanssa. Voimme to- sinon käyttöoikeuden juhan- Pertti Kortesniemi karukouksen Ei Jumalan käm- deta, kuinka kylmää oli kyy- nusaatoksi. Tällöin järjestettiin menellä pelkää lintunen. ti punavallan alle joutuneissa Veljesillallisen alkusanat maissa, totesi Mannermaa. lausui IlmvTK:n komentaja, Sykähdyttävää oli kokea Reipas pikkuneiti Helmi Timo- eversti Pasi Jokinen korostaen myös seppeltenlasku punaisten nen (6 vuotta) on kesäpäivien veljesillallisten merkitystä yh- vuonna 1918 menehtyneiden odotetuin esiintyjä. teenkuulumisen ilmentymänä ristille, Sankarihaudalle, Kar- ja tuttujen tapaamisella. jalaan jääneiden muistopaadel- Juhlakansan toivotti tervetul- Juhlajumalanpalveluksessa le ja Vapaussodan muistoristil- leeksi Vapaussodan Perinne- alttaripalveluksen suoritti kirk- le. liiton puheenjohtaja Kalervo koherra Pentti Leppänen Jäm- Pääjuhla Kuoreveden kou- Sipi. Vilppulan Mieslaulajat sästä. Saarnan piti Satakunnan lulla veti salintäyden yleisöä. esiintyi tutuin isänmaallisin sävelin. Solistin sairastuttua jäi Vilppulan urhojen muistolle kuulematta. Nyky-yhteiskunnassamme Laattia luikas ja peli soi, toteavat Aarne Lassila ja Alli Kujanpää. ongelmia käsittelevän juhla- puheen piti vaasalaissyntyinen professori Matti Kuusijärvi. Nuorison puheenvuoron Kiitokset Kaatuneiden käytti orivesiläinen Kimmo Vihusaari toivottaen: Kiitän Muistosäätiölle Teitä, vapaussotamme perin- limme kuntoutusmat- kiitokset matkanjohtaja Kau- neliittolaiset, sotiemme vete- kalla 19.5-2.6.2013 ko Korpelalle, matkavastaava raanit, lotat sekä kaikkia teitä Viimsissä. Erityiset Marjo Hautalalle, lääkäri Sep- eri yhteisöjä ja yksityisiä, jot- O po Rinta-Kauppilalle ja Silven- ka olette olleet rakasta isän- noisen Kirstille. Useista retkis- maatamme rakentamassa. Elä- tä mieleenpainuvin oli Metsä- käämme sovussa. kalmisto, jossa laskettiin kukat Sotilaspastori Kari Mannermaa jalkautui juttusille lipunlaskun jäl- Suomen-poikien muistomer- keen. Tässä rupatellaan Eevojen kanssa. Tumma Eeva on Luukko- Kuvat ja teksti: kille. Hoidot oli hyvin järjestet- nen Imatralta ja vaalea Lindqvist Keuruulta. Raimo Laskujärvi ty ja parketilla oli mahdollisuus iltaisin laittaa sandaalia vinoon aivan oman tyylinsä mukaan. Vaikka loma on jo elettyä Sotiemme Veteraanit -keräyksen elämää, niin muistoissa se säi- lyy kuitenkin ajasta aikain taa. piiripäälliköt koolla Vaasassa Kiittäen ja kumartaen ja otiemme Veteraanit -ke- Kaatuneitten Omaisten Liiton Sami Sipponen maavoimien kaikkia mukana olleita terveh- räyksen piiripäälliköt ko- toiminnanjohtaja ja Veteraa- esikunnasta selvittivät nyky- tien, koontuivat Vaasassa 14.- nivastuun varapuheenjohtaja käytäntöön tulevia muutok- 15.S elokuuta. Neuvottelupäivät Jarmo Hietanen kertoi liitton- sia varuskuntien sulkemisen Allasvoimistelu ja uinti täyden- Olavi Vainio avasi Veteraanivastuun pu- sa toiminnasta. vuoksi. Puolustusvoimat jatkaa sivät monipuolista kuntoutusta. Hämeenkoski heenjohtaja Matti Niemi. Tu- Everstiluutnantit Pette- sotiemme veteraanien tukea ja levien vuosien rahankeräys- ri Tervonen ja Ilpo Karvinen mm. varusmieskeräyksiä niin luvasta kertoi Markku Seppä. pääesikunnasta sekä kapteeni pitkään kun tukea tarvitaan. Ensimmäinen päivä päättyi kiertoajeluun Vaasassa ja kau- punginhallituksen puheenjoh- taja Seppo Rapon tapaamiseen. Toisen päivän ohjelmassa oli piirien edustajien puheen- vuorot ja Matti Liuhdon esit- telemät syksyn kampanjatuot- teet, Veteraaniheijastin ja Jun- kers-merkki. Neuvottelupäivät päätti Matti Niemi kiittämällä osallistujia ja Vaasan keräyspii- rin Tuula Harjunpäätä onnis- Tauolla olivat juttelemassa vas. Pirkanmaan Timo Tulosmaa, Sa- tuneista järjestelyistä. Lopuik- takunnan Seppo Heino, Etelä-Pohjanmaan Pertti Kortesniemi ja si tutustuttiin Vaasan Sotavete- Puolustusvoimista paikalla olivat everstiluutnantit Petteri Tervo- Lahden Seppo Vohlonen. raanimuseoon. nen ja Ilpo Karvinen sekä kapteeni Sami Sipponen. 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 41

Suomen Kauhajoen juhannustanssit Topiron Ky Ilkan Ikkuna&Puu Oy Karbonaatti Oy Laukaa Leppävirta Lappeenranta Kuljetusliike Leppävirran Kierreporras Kiitos sotaveteraaneille Lieksasta! lkporras.fi nro 102 Veljekset Matilainen Ky Liperi Asianajotoimisto Rakennus Tammi Oy Kauniston Sora Oy Lohja Tuomanen ja Kreander Oy Loimaa Lohja

Tomas Oy Ab Näsegård Mikko Kohvakka Ky Loviisa Loviisa Haukivuori

Torniainen Vesa Tilausliikenne A. Kainulainen Oy Mikkelin Vesilaitos Muurame Hirvensalmi puh. 014-373 1051

Wallius Hitsauskoneet Oy Mannerkiven Liikenne Oy Mäntän Rengaspiste Oy Muurla Mäntsälä Mänttä

Pihkis Oy Protopaja Oy P. Dahlin Oy Mänttä -eristysliike- Naantali www.pihkis.com Naantali

Juhani Ellä Oy Kiitos sotaveteraaneille Naantalista! Päijänne-Sähkö Oy Nastola Naantali nro 115 www.paijanne-sahko.fi

Koneurakointi Naficon Liitin Oy Appcom Oy Jorma Lääveri T:mi Nauvo Nokia Nastola

Laattatyö Wikman Oy Metallityö Välimäki Oy Valtimon Sähkötyö Oy Nokia Nokia Nurmes

Ollakka Data Nordcontact Oy HT-Maanrakennus Oy Nurmijärvi Perttula Consulting Ky -käännöspalveluja,-Suomi,Ruotsi,Englanti ja Venäjä, puh. 044-271 1429 Oulu

Katterla Oy Työkalutori Oy OMP-Konepaja Oy Oulu Oulu Oulu

Turun Outokummun Varaosa Oy Virtasen Maalitehdas Työkuja 5, 21600 Parainen Outokumpu, Polvijärvi HKV-Rakennepalvelu Oy Paimio puh. 02-454 4500

Tiilimäen Romuliike Oy Höglund&Höglund Öb Vartioliike Edström Oy Ab Pori Porvoo Porvoo

KJK-Plan Oy Pyhännän Vesi Oy Kuljetusliike Timo Tuominen Puumala Pyhäntä Pälkäne 42 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Lahjoitus Isonkyrön Kadettikurssi 26:n sotaveteraaneille ja valmistumisesta 70 vuotta

-invalideille uurin kadettikurssi juh- rakennuksen aulassa Mikko kurssin sodan jälkeisiä vaihei- li 5.6.2013 juhlavuottaan Sarparanta laski kukat kaatu- ta todeten sekä puolustusvoi- perinteisin menoin. Van- neiden kadettiveljien Sankari- missa että siviilissä olleen huo- Shoja kadetteja on vielä rivissä taululle. Juhlalounaalle osallis- mattavan paljon merkittävissä 19, joista 9 osallistui juhlaan. tuivat vanhojen kadettien ja si- tehtävissä olleita kadettivelji- Marskin paadelle Hietanie- sarten lisäksi kadettiveljiemme ämme. Ermei Kanninen vasta- messä laskivat seppeleen Ermei pojat amiraali Juhani Kaskea- si ja kiitti Kaskealaa, Lyytistä ja Kanninen ja Mauri Maunula la, kenraaliluutnantti Heik- Mäkipäätä hyvin onnistuneen sekä Sankariristille kukat Nii- ki Lyytinen ja prikaatikenraa- juhlan järjestelyistä. lo Kulve ja Olli Vuorio. Tilai- li Juha Mäkipää sekä korkea- Näin jälkikäteen arvoisil- suutta juhlistivat kunniavartiot koulun edustajina Taipalus, le nuoremmille kadettiveljille ja Kaartin soittokunnan soitto- eversti Harri Niskanen ja ka- järjestelyistä kurssin lämpimät ryhmä fanfaarein ja sitä todisti- dettien edustajat. kiitokset. vat seitsemän kadettisisarta. Kurssiaikaisen filmin kat- MPKK:lla rehtori Veijo Tai- somisen jälkeen nautittiin lou- Olli Vuorio Lahjoituksen vastaanotti Esko Petäjä. palus kertoi tämän päivän up- nas marskin ryyppyineen. Sen Kadetti 2674 seerikoulutuksesta. Ruokala- aikana Juhani Kaskeala valotti desmenneen liikennöit- nien puheenjohtaja Esko Pe- sijä Tapani Kankaan si- täjä (oik.) vastaanottivat kum- sarukset muistivat ko- pikin 780 euron lahjoituksen Etikuntansa sodan kokeneita yhdistystensä puolesta. Lahjoi- miehiä ja naisia lahjoittamal- tuksella Tapani Kankaan sisa- la Tapanin muistolistoista ker- russarja halusi viestittää kun- tyneet varat Isonkyrön sotain- nioitustaan sotiemme aikana valideille ja sotaveteraaneille, maatamme puolustaneita koh- 780 euroa kummallekin. So- taan. tainvalidien asiainhoitaja Erkki Hölsö (toinen oik.) ja veteraa- Esko Petäjä

Veteraanien kesäretki Vuottojärvelle otiemme veteraanit Retkeläisille oli varattu mah- Vasemmalta Gunni Lehmuskallio, Leena Rauste-Kuosa, Terttu Jokinen, Aili Ylipaavalniemi, Olli Vuorio (93), Niilo Ojala (97), Mikko Sarparanta (93), Mauri Maunula (92), Väinö Ikonen (91), Niilo Kulve (93), Er- puolisojäsenineen Ii- dollisuuksia myös harrastaa. mei Kanninen (91), Matti Niemi (93) ja Jaakko Hillo (92), Saimi Kaskeala, Satu Tiivola ja Rauni Kähönen. salmen seudulta osal- Mustikoiden keruu tuntui ole- Slistuivat elokuussa kesäret- van usealle mieleistä toimintaa. kelle lähellä Kajaania sijait- Yllättävin ja erikoisin retkisaa- sevalle Vuottojärven majalle. lis oli Pirkko Tenhusen ongella Päivän aikana veteraanit saivat pyydystämä kookas ahven. Marsalkka Mannerheimillä nauttia mainiosta retkiruuas- ta makkaran sekä kahvin kera. Teksti ja kuva: Osmo Naakka edessään vielä uusi koitos

arsinais-Suomen So- professori Ohto Manninen. taveteraanipiirin pe- Hän käsitteli puheessaan mm. rinteinen Marsalkka Marsalkan itsestään jättämää VMannerheimin muistojuhla kuvaa, hänen suurmiesmainet- keräsi jälleen runsaasti vete- taan ja suomalaisten suhdetta raaniväkeä eri puolilta piiriä Mannerheimiin. Mannisen mu- muistelemaan tätä historiam- kaan Mannerheimin kuvalla on me suurmiestä. vielä myös tulevaisuus ja hän to- Juhlan aloitti Laivaston Soit- tesi, että ”Edessä Mannerheimil- tokunta soittamalla Suomalai- lä on kuitenkin vielä uusi koitos. sen Ratsuväen Marssin 30-vuo- Säilyykö hänen perintönsä ja tisessa sodassa sekä Suomalai- muistonsa vielä senkin jälkeen, sen Sotilaan Hymnin. Tämän kun hänen johdollaan sotineet jälkeen seurasi rovasti Risto ovat väistyneet syrjään”. Miettisen pitämä kenttäharta- Juhlassa esiintyivät myös us. Kenttähartauden päätteeksi Turun Sotaveteraanilaulajat ja Varsinais-Suomen Sotaveteraa- tapahtuma päättyi kaikkien nipiirin puheenjohtaja Tuuk- yhteisesti laulamaan Maamme- ka Alhonen ja Sotainvalidien lauluun. Juhlan jälkeen tarjo- Veljesliiton Turun osaston pu- tun kenttälounaan tuotto käy- heenjohtaja Reino Lahtinen tetään lyhentämättömänä sota- laskivat seppeleen Louhisaaren veteraanien hyväksi. kartanolinnan puistossa ole- Juhlapuhuja, professori Ohto valle muistopaadelle. Teksti ja kuva: Pirkko Tenhunen ja ahven Manninen Tilaisuuden juhlapuheen piti Osmo Suominen 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 43

Jylhän Kiirastulen Muistokäynti Viron Valgussa runot lauluiksi otavainajien muiston vaa- tamalle lentotehtävää suorit- limisyhdistyksen hallitus tamaan lähteneet alikersantti lmajokelaista harrastajasä- teki 15.7. muistokäynnin Pentti Antila ja lentomekaanik- veltäjä Taisto Koskelaa Yrjö kahdenS pakkolaskuonnetto- ko Antti Sairio päätyivät Viron Jylhän Kiirastulen tekstit muudessa elokuussa 1941 Vi- puolelle ja ehkä teknisen vian ovatI puhutelleet niin paljon, ron maaperällä menehtyneen tai polttoaineen loputtua me- että hän päätti säveltää 14 tun- suomalaisen lentäjän muisto- nehtyivät epäonnistuneessa netuinta runoa lauluiksi. Puo- merkille Valgussa. pakkolaskussa. Koneen hylys- lentoista vuoden urakka saatiin Yhdistyksen lisäksi kukka- tä kerrotaan löytyneen saksan- päätöksen tänä kesänä. Kappa- laitteensa muistomerkille laski- ja venäjänkielisiä lentolehtisiä, leet on laulanut levylle ilma- vat suurlähettiläs Aleksi Här- jotka viittaisivat tarkoituksella jokelainen muusikko Hannu könen ja sotilasasiamiehen tehtyyn lento-operaatioon. Vi- Mahlamäki. avustaja Ari Harjula Suomen rolaiset metsäveljet hävittivät Koskelan mielestä sävellys- suurlähetystöstä sekä Märja- heti tapahtuman jälkeen ko- työ oli vaikea, koska runot on Runojen säveltäjä Taisto Kos- maan kunnan apulaisjohtaja neen jäänteet ja hautasivat me- alun perin tehty lausuttavak- kela kädessään uunituore levy. Triin Matsalu. Tätä ennen yh- nehtyneet lentäjät. si eikä laulettavaksi. Monessa distyksen neuvottelukunnan Muistomerkistä ja sen lähi- kohtaa samaa asiaa tarkoitta- tarkastivat sävellykset etukä- puheenjohtaja, emeritus kent- ympäristöstä on pitänyt erin- van sanan olisi voinut korvata teen. Jylhän läheiset pitävät sä- täpiispa Hannu Niskanen piti omaisen hyvää huolta Märja- toisella sanalla, joka olisi hel- vellystyötä onnistuneena. lyhyen hartaus- ja muistohet- maan kunta. Kiitoksena tästä Elokuussa 1997 onnettomuus- pottanut huomattavasti. Kii- Levyä voi tilata: puh ken. kunnalle luovutettiin yhdistyk- paikan tuntumaan pystytettiin kuvanveistäjä Heikki Häiväojan rastulen tekijänoikeuksien hal- (06) 424 6044. Täysin vedenpitävästi ei sen standaari. tekemä Suomen valtion muis- litsijat eivät kuitenkaan anta- ole kyetty selvittämään, mik- tomerkki. neet tällaiseen lupaa. He myös Pertti Kortesniemi si Nummelasta Hangon rin- Pertti Suominen

Keuruulla toimii yhteistyö Suomen-poikien Viron euruun Rintama- romukeräykseen osallistuvia perinneyhdistyksen kesämatka miehet ry:n ja Keu- veteraaneja. Kaj Lahtinen on ruun Sotaveteraanit ainoa elossa oleva vuonna 1974 ounais-Eestiin 27.-28.7. ajankeskus. Võrun maakun- ruskorjattu. Matkan yksi ko- ry:nK erinomaisesta yhteistyös- toimintaa aloittamassa ollut ve- tehdyllä matkalla oli nassa yövyimme Rogosi Mõi- hokohta olivat 14. luvulta pe- tä esimerkkinä on neljä vuosi- teraani. mukana Suomen-poiki- sassa, Külalistemajassa. Peter räisin olevat ritarilinnan rau- kymmentä jatkunut metalliro- Yhdistysten naisjaostot ovat Len lisäksi heidän puolisoitaan Kivimäki loihti grillillä illal- niot; Vana Vastseliina, joka munkeräystoiminta. Kertyneet olleet mukana kahvi- ja voilei- ja leskiä sekä kannattajajäse- lisen, joka nautittiin ulkona perustettiin Tarton piispan ja varat on käytetty veteraanien pätarjoiluineen romun lastaus­ niä Virosta ja Suomesta. Mat- lämpimässä säässä. Matkalla Liivinmaan ritarimestarin toi- virkistystoimintaan mm. yhtei- talkoissa. Tuottoisa romunke- kakohteina olivat mm. Äksissä tutustuttiin myös vanhoihin mesta. Linnoituksella on ol- siin matkoihin jopa ulkomaille räys on ollut myös tärkeää ja Suomen-poikien museo ja Jää- kartanoihin, joita nyt on pe- lut paljon eri kansojen isäntiä. ja teatterimatkoihin. Jokavuo- virkistävää sekä veljiä yhdistä- Lopullisesti linnoitus tuhot- tinen lohikeitto on nautittu yh- vää toimintaa. tiin Pohjoissodassa(1702) venä- dessä kesän lopulla. läisten toimesta. Keskiajalla oli Vuodet ovat harventaneet Jarmo Ruhanen Vastseliinan linnoitus katolisen maailman tunnetuimpia py- hiinvaellusmatkailun kohteita. Siellä kumarrettiin linnan kap- pelissa sijaitsevaa pyhää Ristiä; kappelin vierailu antoi 40 päi- vän syntien pyyhinnän, jonka ensimmäisen kerran vahvisti paavi Innocentius VI vuonna 1354. Suur-Munamägin -Viron korkein ”vuori” 326 m - näkö- tornissa Suomen-pojat viritti- vät laulun, joka herkisti muka- Suomen poikien museossa Äksissä Villem Ahas ja Mati Blumfeldt na olleen kulkijan mielen. Kuvassa vasemmalta Pentti Kaipanen, Mauri Kytölä, Erkki Niiranen, esittelivät Suomen Poikien taisteluita venäläisiä vastaan Tarton Kai Lahtinen ja toimittaja Päivi Liimatainen (KSML) alueella elo- syyskuussa 1944. Anni Grundström

Suomen Sotaveteraaniliiton joulukorttimallisto 2013 44 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Kyrön metsäkirkko Sodanajan naisen kunniaksi uudessa paikassa Krigstidens kvinna till ära 1939-1945

elsingissä toimi vuo- niin että paljastusjuhla voitiin noi paljastusjuhlassa mm. ”Tä- sina 1985-1996 muis- pitää 12.10.1996 Helsingin kau- män muistomerkin takaa löy- tomerkkitoimikunta, pungin osoittamassa paikassa tyy sota. Mutta sitä ei ole tehty jokaH koostui 20:stä järjestöstä. Kallion virastotalon ja Ympy- muistomerkiksi sodalle, vaan Puheenjohtajana oli kauppa- rätalon lähellä olevan Portha- parhaimmille ominaisuuksil- neuvos Ensio Hukkataival So- nin rinteen kallion kulmassa. le ihmisessä, joita juuri sodan- tainvalidien Veljesliitosta sekä Muistomerkki ja sen hoitovas- ajan naiset ovat tuoneet esiin.” varapuheenjohtajina yli-in- tuu annettiin Helsingin kau- Jostakin syystä jälkipolvet sinööri Gunnar Laatio Suomen pungille. Hankkeessa mukana ovat unohtaneet muistomer- Sotaveteraaniliitosta ja halli- olleet järjestöt on mainittu me- kin eikä sen luokse ole juu- tusneuvos Osmo Kalliala Kaa- tallilaatassa, joka on kiinnitet- rikaan tehty kunniakäynte- tuneitten Omaisten Liitosta. ty patsaan viereiseen kalliosei- jä. Nyt järjestöjen keskuudes- Toimikunta sai muistomerk- nämään. ta on muodostettu työryhmä, Metsäkirkon perinne jatkuu Kyrössä. kiin rahat kansalaiskeräyksil- Muistomerkin tekijä, kuvan- joka järjestää muistomerkillä lä sekä materiaalilahjoituksilla, veistäjä Heikki Häiväoja sa- pienimuotoisen juhlatilaisuu- yrön Seudun Sotavete- Tilaisuudessa toimivat teks- den lauantaina 12.10.2013 klo raanit järjestivät jälleen tin lukijoina rovastit Anne- 10.00 alkaen. Työryhmä kut- yhteistyössä Varsinais- li Rantalaiho (etualalla) ja Rit- suu eri järjestöjen henkilöitä SuomenK Sotaveteraanipiriin va Nieminen. Liturgina toi- ja yleisöä paikalle noin tunnin hengellisen toimikunnan kans- mi kappalainen Juha Dubbe ja kestävään juhlaan. sa Metsäkirkon heinäkuun saarnan piri kirkkoherra Riku Tämän lehden välityksel- alussa Kyrössä. Tapahtuma oli Laukkanen (taustalla). lä kutsu kohdistuu erityisesti saanut uuden paikan Kyrön Suomen Sotaveteraaniliiton ja koulun pihalta Veteraanikiven Teksti ja kuva: Sotaveteraanien Naisjärjestön viereisestä puistikosta. Osmo Suominen jäsenkuntiin.

Mikko Virrankoski, työryhmän puheenjohtaja Yhteistyötä yli rajojen Kuva: Sotaveteraaniliiton kuva-arkisto öölön Reserviupsee- läisistä ja Karjalaisista Heimo- Muistomerkin paljastustilaisuus 12.10.1996 rit ry järjesti 17.–18.8. veteraaneista, sekä Suomen ja kohdennetun teema- Viron Suomen-poikien perin- Tviikonlopun sidosryhmilleen. neyhdistyksistä. Helsingin Reserviupseeripiirin Osallistujien kokemuksia ja majalla Sipoossa pidetyssä ta- näkemyksiä kartoitettiin mm, pahtumassa perehdyttiin vete- ryhmätöiden merkeissä. Ta- raanien hyväksi tehtävän työn pahtuma lujitti edelleen sidos- nykytilaan, tulevaisuuden nä- ryhmien yhteistyötä ja antoi kymiin ja työn tehostamiseen vinkkejä veteraanien hyväksi jatkossa. tehtävän työn toteuttamiseen. Työryhmässä oli isäntien li- säksi toistakymmentä edusta- Teksti ja kuva: jaa Suomen Sotaveteraanien Hans Gabrielsson Viron yhdistyksestä, Inkeri-

Tervetuloa Haminaan! Nykyaikaisten menetelmien ja vahvan ammattitaidon lisäksi asiakkaidemme kuntoutumisen ja hoidon takana ovat lämminhenkinen ihmisten huomioiminen, kuuntelu ja aito välittäminen. Tule sinäkin ihastumaan!

Tarjoamme veteraaneille laitos-, päivä-, avo- ja kotikuntoutusta sekä lyhytaikaista ja pitkäaikaista Ryhmätyöt menossa sidosryhmien edustajien kanssa. hoitoa.

Kymen Hoito- ja Kuntoutuskeskus Kokkokallionkatu 2, Levin Huoneistolomat Oy 49400 Hamina

Levi Puhelinvaihde 020 7761 700 www.levinhuoneistolomat.fi [email protected] www.hoiku.fi

4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 45

Tuija Sauralta CD-levy Keski-Suomi aloitti äänitallenneyhteistyön

ähes 25 vuoden ajan so- Äänite on saanut nimekseen Keuruun museon kanssa ta-ajan lauluja tulkinnut Tuija Saura – Minä katson tätä pöytyäläinen Tuija Sau- maata. Korkeatasoisen laulun erehdyttyäni kirjaan alaiset sotaveteraanipiirit saa- MP3-soittimia, joihin äänital- Lra julkaisi ensimmäisen CD-le- ja selkeän puheosuuden yhdis- Tällaista elämä oli – ve- vat äänitallenteen käyttöönsä. lenne tallennettaisiin. Näitä vynsä. Tuija on koonnut äänit- telmä on onnistunut kokonai- teraaniväen tarinoita, Sotaveteraanipiirit voivat jakaa MP3-soittimia voitaisiin sitten teen kunnioittaakseen sotiem- suus. heräsiP ajatus tehdä siitä ääni- äänitallennetta alaisilleen pai- kierrättää yhdistysten sotavete- me veteraanien sukupolvea. Levyä on saatavissa Tuijal- kirja. Kesän aikana luen tari- kallisyhdistyksille kuunnelta- raaneilla. Äänitteen 18 kappaletta ja nii- ta 20 euron hintaan, sähköpos- nat äänitallenteeksi CD-levyil- viksi veteraanien kokoontumi- Ohessa FM Orvokki Vääri- den väliin lomittuvat kuusi pu- ti [email protected] tai le. Kirja sisältää myös runoja, sissa. Sotaveteraaniliiton alaiset skosken artikkeli Tällaista elä- heosuutta tekee levystä vaikut- puhelin 0400 123 134. jotka FM O Vääriskoski lausuu organisaatiot eivät saa harjoit- mä oli – veteraaniväen tarinoi- tavan. äänitallenteelle. Tarkoituksena taa äänitallenteella myyntitoi- ta kirjan valmistumisprosessis- on myös saada kirjaan tarinoi- mintaa, siihen on oikeus aino- ta. ta kertoneita veteraaneja luke- astaan Keuruun Museolla. maan omat tarinansa. Tarkoituksena on myös Vesa Juko Sotaveteraaniliitto ja sen hankkia helppokäyttöisiä

Tarinakirja korvin kuultavaksi

euruun museon helmi- jan lisäksi museon Tällaista oli pelastaa katoavaa kulttuu- kuussa 2013 julkaise- elämä oli -projektiin kuuluivat rihistoriallista perintöä kirjaksi ma kirja Tällaista elä- tarinapohjainen kesänäyttely ja arkistoon. Äänikirjan myötä Kmä oli – veteraaniväen tarinoi- 2012 sekä Museoviraston avus- vahvistuu jälleen uusi tavoite: ta ilmestyy myös äänikirjana. tuksella toteutettu näyttely- ja sen toivotaan innostavan myös Sotaveteraanien ja sodan ai- draamaopastuskokonaisuus veteraaniyhdistyksiä tarinan- kaisten lasten ja nuorten arki- vanhuksille ja kouluille. keruuseen, jotta sotamuisto- elämästä kertova 300-sivuinen Tarinoijat ovat Keuruun, jen lisäksi saataisiin talteen tie- teos saadaan korvin kuultavak- Multian ja Mäntän seudun toa siitä arkielämästä ja henki- si Suomen Sotaveteraaniliitto paikallista väkeä sekä seudul- sestä perinnöstä, josta pulan ja ry:n tuella. le työhön, evakkoon tai avioon sodan kestänyt väki ammensi Idea äänikirjasta syntyi lä- muuttaneita tai nykyisin muu- voimansa. hes yhtä aikaa Keuruun mu- alla asuvia. Tämä elävöittää ta- seolla ja Keski-Suomen Sota- rinoita, mikä näkyy myös kir- Kerran veljeksille tuli eteen eri- veteraanipiirissä. Kirjan toi- jan sanasto-osiossa. Äänikirjan koinen lääkärissäkäynti. He oli- mittanut filosofian maisteri toteuttamista tukee tavoite pi- vat ongella, kun koukku jäi toi- Uudenmaan Orvokki Vääriskoski tutustui tää kirjan tarinat alkuperäisinä sen veljen päähän. Siimaa ei kat- Keuruun museon tutkimusas- ja omaäänisinä. kaistu – se ei tullut mieleenkään, veteraaniyhdyshenkilöt sistenttina ja pitkän kirjapro- Itse tarinapiirin aloitti jo koska siima oli kallista. Toi- jektin aikana sekä veteraani- vuonna 2001 Jukojärven kyläl- nen kulki koukku päässä edellä kokoontuivat Tuusulassa väen lukuhaluihin että iän tuo- lä sotaveteraani Matti Siltasen ja toinen kantoi vapaa perässä. miin rajoitteisiin. Samaa pohti puoliso Kirsti Siltanen, joka Kun asia oli hoidettu, lähdettiin udenmaan sosiaali- veteraaniyhdyshenkilöiden tär- piirin uudeksi toiminnanjohta- halusi veteraanien muistelevan jatkamaan ongintaa. Eikä sitä neuvoja ja yhdistysten keä rooli yhdistysten veteraani- jaksi toukokuun alusta 2013 ni- paitsi sotatapahtumia myös ar- kukaan potilaistakaan ihmetel- veteraaniyhdyshenki- kentässä ja ongelmien moni- mitetty Vesa Juko. Ideat kohta- kisia ja hauskoja tarinoita lap- lyt, siiman katkaisu niinä aikoi- Ulöt kokoontuvat ainakin kak- mutkaistuminen neuvonnassa sivat, kun Juko lehtijutun luet- suudesta asti. Viiden äänitys- na olisi ollut isompi juttu. si kertaa vuodessa yhteiseen ja ohjauksessa. Piirin sosiaali- tuaan tutustui kirjaan. lukuvuoden aikana piirissä tapaamiseen, tällä kertaa asi- neuvoja Raili Mankki on teh- Kirja äänitetään jyväskylä- tarinoi 150 eri henkilöä. Vete- Kirjan tiedot: Sivuja 288, an lomassa tutustuttiin van- nyt vuodesta 2004 alkaen työtä läisessä studiossa elokuun lo- raanien ikääntymisen myötä tekstikokonaisuuksia 62, jois- han rantatien historiaan. Op- tämän verkoston luomiseksi ja pulla. Vesa Juko huolehtii, että piiriin tuli lisää 1920–1930-lu- ta 17 runoja, lisäksi henkilö- paana toimi Tuusulan veteraa- ylläpitää yhteishenkeä ja yhdys- äänikirja saadaan veteraaniti- vuilla syntyneitä miehiä ja nai- luettelo ja sanasto. Mustaval- niyhdyshenkilö Leena Jäntti. henkilöt tiedottamisen kautta laisuuksiin sekä myös kotikäyt- sia, jotka elivät pula- ja sota- koisia kuvia 32. Julkaisija: Keu- Keskustelussa tuli esille jälleen ajan tasalla. töön liikunta- ja näkörajoitteis- aikaa ja olivat sotilaspoikia ja ruun museo. Taitto: Digipaino ten kuuntelijoiden iloksi. Ää- pikkulottia, sotilaiden lapsia, Keuruskopio Oy. Painopaikka: nikirjan käytännönläheisistä leskiä, sotaorpoja. Tästä muo- Otavan Kirjapaino Oy, Keu- tavoitteista ja yhteistyöstä iloi- dostui käsite veteraaniväki. ruu, 2013. taan myös Keuruun museolla. Kirja on mittavan yhteistyön tulos: kaikkiaan toimijoita on Orvokki Vääriskoski Tavoite on pelastaa ollut yli 200. Yhteinen tavoite tarinat Museo äänitti kirjan tarinoi- ta Keuruun kansalaisopiston toteuttamassa veteraanien ta- rinapiirissä Keuruun seura- ISÄNNÖINTI • HUOLTO • SIIVOUS JA KORJAUSPALVELUT kuntakeskuksessa vuodesta 2007. Kirjassa on myös muse- olle lähetettyjä tarinoita ja ru- noja sekä haastatteluja, jotka syntyivät kirjan toimittajan ve- Juvankatu 10, 33710 Tampere teraanipiiriläisille ja heidän ta- www.kaukajarviok.fi Kierroksen jälkeen Järvenpään veteraanimajalla puheenjohtaja rinoistaan kiinnostuneille pitä- Heikki Lindroos odotti kahvin kanssa. mässä kirjoittajapiirissä. Kir- 46 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Autokoulu Ajomestari Oy ATP Metal Works Oy Petrox Oy Pöytyä Raahe Raisio

Kiitos sotaveteraaneille Raisiosta! Apricon Oy Komtek Oy nro 100 Riihimäki Riihimäki

Kaivinkonepalvelu Lehto Oy Salon Tilipalvelu Oy Salon Auto-Kiillotus Oy Rovaniemi Salo Salo

Rakennusliike Pohjoismainen Salon Seripaino Oy T. Rauman Oy Salo Solumuovi Oy Salo Muurla Lihapalvelu Pensi Rescue Oy Janze Oy Savonlinna Sastamala Reijo Renfors Oy Sastamala www.janze.net Maansiirto ja JL-Rikotus Oy SIIKAJOEN NUORISOKOTI Raivaus Räsänen Oy Seinäjoki Kerimäki

KoneNeliö Oy Konehuolto A. Uotila Kiitos sotaveteraaneille Somerolta! Siilinjärvi Somero nro 103

Kiitos sotaveteraaneille Säkylän Metsätyö Nota Oy Tampereelta! Säkylä Tampere nro 105

Insinööritoimisto NPE Kulplan Oy Kuljetusliike PG-Trans Oy -teollisuuden suunnittelu- Tampere Comatec Oy Tampere www.comatec.fi

WSK-Sähkö Oy Kiitos sotaveteraaneille Lean Ware Oy Tampereelta! Tampere Tampere nro 112 www.leanware.fi

Tolppa Oy Sampo-Aidat Oy Tervakosken Sähkötaito Oy Tampere Tampere Tervakoski, Janakkala

Matti Tamsi Oy Nikka Ky Studio Blue Oy Teuva Tornio Tornio www.tamsin.fi

Kolmeks Oy V-S Talopalvelut Ky Rakennus-Salama Oy Turenki Turku Turku

HTA-Urakointi Oy Ceravax Turku Turku

AA-Pintarakennus Oy Ultrafilter Finland Oy Kuljetus Kervinen Oy Tuusula Turku Tuusula www.ultra-filter.fi 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 47

Sotahistoriaa 300 vuoden takaa Muisteluja

uomen Sotahistoriallinen uusikko Mat- telemaan. Äänessä oli tuttu Seura jalkautuu välillä ti Jurvan kuoleman viihdemies, nimeä en muista, pääkaupungista maakun- 70-vuotismuistokir- mutta uutisten lopun muistan. Stiin. Tällä kertaa vuorossa oli Mjoituksen johdosta lehdistössä Hän kertoi, että ”juuri tulleen Pälkäneen kunta Pirkanmaal- mieleeni palasi tapaus tuosta tiedon mukaan tunnettu muu- la. Kunnan ja seuran tavoitteet hetkestä. Olin silloin Syvärillä sikko Matti Jurva on kuollut kohtasivat luontevasti, kun Päl- ja sattumalta käymässä divisi- ja nyt kuulemme Matti Jurvan käneellä käydystä Kostianvir- oonan esikunnassa, jossa koh- laulavan ”Sujut ollaan”. ran taistelusta tulee lokakuussa tasin silloin harvinaisen lait- kuluneeksi 300 vuotta. Kunta teen, yleisradiovastaanottimen Reijo Kurkela, 93-vuotias haluaa muistaa merkkivuotta ja sen päiväuutiset. Jäin kuun- sotaveteraani, Helsinki monin tavoin. Yksi muoto oli järjestää seminaari, missä kä- siteltäisiin taistelun merkitys- tä Ruotsin suurvalta-asemalle Onnistuneen seminaaripäivän päätti 1700-luvun hengessä ja va- rusteissa käyty taistelunäytös. ja Suomen asukkaille. Hehän ”Pikkutietoutta kauniista senkin sodan todellisia maksu- Karjalasta” miehiä olivat venäläisten sota- tinen kertoi päätapahtumas- neisiin asiakirjoihin. Heidän joukkojen valloitettua Suomen ta, Kostianvirran taistelusta. tutkimuksistaan käy ilmi, että Runonlaulaja Larin alueen ja suurimman osan vir- Se päättyi venäläisten voittoon. venäläisten saavuttama Kos- kakunnasta siirryttyä Tornion- Kun joukot eivät päässeet vir- tianvirran voitto oli merkittävä Parasken elämästä… joen länsipuolelle. ran yli, ne rakensivat äkkiä sa- voitto myös Pietari Suurelle. Kunnanjohtaja Esko Ara- tamäärin pieniä lauttoja, joiden Suomen ja itänaapurin raja arin Paraske, oikealta ni- laja. Mainitaan, että häntä vie- salo otti yhteyttä seuran pu- avulla niiden onnistui syyspi- on sen jälkeen kokenut monia meltään Paraske Miki- hättivät erityisesti sekä Inke- heenjohtajaan, sotatieteen toh- meässä kiertää Mallasveden muutoksia Siestar- eli Rajajoen tantytär, varsin tunnet- rin että Karjalan lauluperin- tori Pentti Airioon ja “kauppa” kautta Ruotsin armeijan - joka ja Kymijoen välillä. Tänä päi- Ltu ja arvostettu kalevalaisen ru- teet. Sakkolan apupappi Adolf syntyi, kunta tarjoaisi puitteet, muodostui pääosin suomalai- vänä raja kulkee Etelä-Karja- nouden taitaja ja nimenomaan Neovius näki Parasken ky- huolehtisi pitopaikasta ja tie- sista - selkäpuolelle. Lukumää- lan kohdalla suunnilleen siinä, laulaja, oli kotoisin Pohjois-In- vyt ja aloitti järjestelmällisesti dottamisesta, seura järjestäsi rältään ylivoimaiset venäläiset missä Pietari Suuri halusi sen keristä ja oli maaorjan tyttäre- kirjoittaa muistiin tämän ru- tilaisuuden ohjelman ja luen- ratkaisivat taistelun nopeasti lähes 300 vuotta sitten kulke- nä suuressa perheessä tottunut noja. Toiminta tuottikin mel- noitsijat. Helteisenä heinäkuun edukseen. vankin. Viimeksi rajankulun köyhyyteen. Vartuttuaan ai- kein ennätysmäärän runoja, 26. päivänä Pälkäneen kome- tälle paikalle varmistivat itse- kuiseksi - naimaikään - hänet joihin sisältyi kertovia runo- an, koivuin koristellun Nui- Ruotsi murtui näisen Suomen armeijan soti- naitiin 20-vuotiaana Sakkolan ja, lyriikkaa, hää-, tanssi-, leik- jantalon juhlasali täyttyi lä- Vaikka taisteluja vielä käytiin- laat 70 vuotta sitten. Vaskelaan, äitinsä kotikylään. ki- ja lastenlauluja sekä itkuvir- hes viimeistä sijaansa myöten. kin eri puolilla maata, oli Ruot- Maaorjuus jäi, mutta köyhyys siä. Oman sanontansa mukaan Kuntalaiset ja sotahistoriasta sin armeijan selkäranka mur- Esko Vuorisjärvi jatkui, sillä hänen uusi kotinsa Paraske lauloi ”päämuistista ja kiinnostuneet olivat kokoontu- tunut. Venäläiset joukot mie- - Larilan tila - oli pieni. Larin korvakuulolta”, mikä edellytti neet kuulemaan, kuinka kaikki hittivät maan; alkoi isonvihan Parasken puoliso Kaurila Tep- loistavaa muistia. Kun apupap- oikeasti tapahtui, mikä oli syy aika, joka päättyi Uudenkau- pananpoika oli vaimoaan 18 pi Neovius muutti uuteen vir- ja mikä oli seuraus. pungin rauhaan kahdeksan vuotta vanhempi ja sairaalloi- kaansa Porvooseen, hän kut- vuotta myöhemmin 1721. Myös nen eikä voinut hoitaa tilaansa sui sinne myös Larin Parasken Kolme alustusta Ruotsin suurvalta-aika päättyi, terveen tavoin. Vaimo joutui- - lesken - ja yhteistyö jatkui ai- Seuran hallituksen jäsen, so- kun se menetti Suomenlahden kin perheen elannoksi hank- nakin vuoteen 1894 asti. tahistorioitsija Jari Forsblom etelä- ja itäpuolella olleet maa- kimaan lisäansioita mm. ve- Larin Paraske tuli pian tun- avasi kokouksen ja myös päät- alueensa, mm. läntisen Karja- tämällä muiden kanssa jaalo- netuksi Suomessa. Häneen tu- ti sen, välissä kuultiin kolme lankannaksen ja Käkisalmen ja Taipaleenjoessa Laatokalle ja tustuivat monet suomalaiset esitelmää. Dosentti Antti Ku- läänin eteläosan Venäjälle. päinvastoin, halkotöissä ja hoi- kulttuuripersoonat. Kerrotaan, jala kertoi Suuren Pohjanso- Varsinaisten esitelmien jäl- tamalla orpolapsia, joita hän että jopa Jean Sibelius kuunte- dan taustoista ja tapahtumis- keen kuultiin vielä kahden Päl- nouti useita Pietarin lastenko- li Parasken runoja ja itkuvir- ta, tietokirjailija Matti J. Kan- käneen kesäasukkaan, Seppo deista. Paraske sai miehensä siä valmistellessaan samaan ai- kaanpää valotti isonvihan ja Tapio Korppoon kertovan kanssa peräti yhdeksän omaa kaan oopperaansa Kullervoa. aikaa - joka venäläisen sotavä- omista ja rahoittamistaan venä- lasta, joista vain kolme saavut- Eero Järnefelt, Albert Edelfelt en harjoittamien raakuuksien läisen Aleksei Blandovin teke- ti aikuisiän. Suuri lapsikuollei- sekä muutamat muut taiteilijat vuoksi syöpyi monen sukupol- mistä Kostianvirta-tutkimuk- suus oli tuolloin iso ongelma. maalasivat muotokuvia Paras- ven ajaksi suomalaisten mieliin sista. Ne perustuvat Pietarin ja Kostianvirran taistelun muisto- Kaurila Teppananpotka kuoli kesta. Hän kuoli vuonna 1904. - ja professori Aki-Mauri Huh- Tukholman arkistoista löyty- merkki paljastettiin 1906. vuonna 1888 jättäen vaimolleen Hänen näköispatsaansa on elinkelvottoman pikkutilan. Se Helsingissä Hesperian puistos- joutui vasaran alle joitakin ker- sa ja Kaarelassa on Larin Paras- toja, viimeksi vuonna 1889 vain ken polku. 200 markan velan vuoksi. VALTIOKONTTORIN PUHELINNUMEROT MUUTTUVAT Larin Paraske oli hyvä lau- Anssi Vuorenmaa

Statskontorets telefonnummer ändras ALKAEN 10.9. FRÅN OCH MED

PUHELINVAIHTEEMME UUSI NUMERO ON 10.9.2013 ALKAEN Från och med den 10. september 2013 är det nya numret till vår växel 0295 50 2000

UUSI FAKSINUMEROMME 10.9.2013 ALKAEN Från och med den 10. september 2013 är vår nya faxnumret 0295 50 3085

MATKAPUHELINNUMEROMME SÄILYVÄT ENNALLAAN. Våra mobiltelefonnummer förblir oförändrade.

TAVOITTEENA KUSTANNUSSÄÄSTÖT Målet är att få kostnadsbesparingar

Uudistuksen taustalla on valtiovarainministeriön Reformen bygger på finansministeriets riktlinjer linjaus valtion puheviestintäratkaisujen kehit- om utvecklandet av statens lösningar för telefon- tämisestä. Tavoitteena ovat merkittävät kustan- kommunikation. Målet är att uppnå betydande nussäästöt ja toiminnalliset hyödyt virastoille ja kostnadsbesparingar och operativa fördelar i laitoksille. statens ämbetsverk och inrättningar.

Lisätietoa kotisivuillamme: www.valtiokonttori.fi > Yhteystiedot > Puhelinnumerouudistus. Mer information på webbplatsen: www.statskontoret.fi > Kontakt > Telefonnummerreform.

Sörnäisten rantatie 13, Helsinki | PL 60, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 09 77 251, Faksi 09 772 5208, www.valtiokonttori.fi 48 4/13 Den 11 september 2013

Funderingar vid höstens ankomst Brytes löftet?

Då den aktiva höstsäsongen börjar, är det fullt och oegennyttigt arbete på denna krä- Situationen är alarmerande. Anslagen för rehabilitering av frontvetera- igen en gång nödvändigt att stanna upp vande sektor. ner är slut eller håller på att ta slut i 104 kommuner eller samkommuner. och diskutera hela fältet av uppgifter, som Fältstrukturen i vårt förbund kommer vi har framför oss. Krigsveteranförbun- att förändras under de kommande åren. Riksdagens plenum just före själv- ten av veteranerna till dessa grupper. dets främsta och viktigaste uppgift är en- Lokalföreningarnas antal kommer inom ständighetsdagen i fjol bibringade Om kommunerna skulle hålla sig till ligt dess stadgar intressebevakningen. förloppet av detta decennium oundvikli- veteranorganisationerna föreställ- Statskontorets anvisningar, skulle det Därtill ansluter sig intimt givande av ett gen att minska. Den alldeles centrala frå- ningen att de årliga krafttagen om behövas betydande ökning av rehabi- mångsidigt stöd på alla nivåer åt de krigs- gan i framtidsplaneringen är, huru man rehabiliteringsanslagens nivå skul- literingsanslagen. veteraner, som är i behov av sådant, även- regionalt skall behärska denna förändring le hört till en gången tid. Riksdagen Enligt Statskontorets anvisnings- som åt deras makor/makar och änkor. utan att förlora möjligheterna och förmå- beslöt höja rehabiliteringsanslaget dokument kan kommunerna an- Fältorganisationens förmåga att fungera gan att uppfylla sina stöduppgifter. Förbun- med 6 milj. euro. Därutöver godkän- hålla om tilläggsanslag , om medlen är garanti för att ovannämnda delområ- dets och fullmäktiges beslut utgör en stadig de riksdagen ett yttrande att reger- ser ut att inte räcka till. Före augus- den med heder skall kunna skötas i för- ryggrad , då de behövliga åtgärderna skall ingen i sin planering av rambeslut ti månads utgång hade xx kommu- hållanden, som ständigt undergår för- genomföras. Vi har inte råd att misslyckas; för åren 2014 – 2017 reserverar till- ner sökt om tilläggsanslag. Det ser ut ändringar och där verksamhetsmiljön annan möjlighet får vi av allt att döma inte. räckligt anslag för den årliga reha- som om mången veteran även detta ställer utmaningar. Förberedelserna till Orubblig intressebevakning, noggrann biliteringen av veteranerna. Känslan år blir utan rehabiliteringsperiod, traditionstidevarvet fortsätter och kom- och med kunnighet skött social- och stöd- av välbefinnande räckte ett halvt år. fastän han sökt därom. mer att kräva precisering av planering- verksamhet och en aktiv utveckling av Krigsveteranföreningarna, -di- I skrivande stund är finansminis- en och kartläggande av målsättningarna organisationsfältet är som helhet betrak- strikten och förbundet har tillsam- teriets budgetförslag för år 2014 till- med tanke på förbundsmötet i Uleåborg. tat steg och förberedelse för kommande mans med kommunerna sökt fram gängligt. Enligt detta förslag skulle Höstens mest krävande utmaning är till verksamhetsår och för traditionstidevar- veteraner, som befunnit sig utanför rehabiliteringsanslaget sjunka med intressebevakningen hörande anslagen vet. Till dessa hör av Traditionsförbundet rehabiliteringen och utanför servi- 16,4 % till 30,6 milj. euro. Vi hoppas för rehabilitering och för servicetjänster Eklövet inbegärd och av förbundets verk- cebetjäningen. Även av den anled- att läget ändras före den slutliga bud- till veteranernas hem, så att de bibehålles samhetsorgan godkänd beredning av or- ningen ökar antalet, som är i behov getframställningen. Om inte, måste enligt riksdagens yttrande på tillräcklig ganiserandet av traditionsarbetet på regi- av rehabilitering och servicetjänster. vi fråga efter riksdagens givna löfte. nivå för åren 2014 – 2017. På förbundsnivå onal nivå. Detta sökarbete fortsätter. Därför Ett sådanthär roende och hopande utför vi samarbete med Frontveteranför- Det finns mycket uppgifter och arbete. bör anslagsnivån även under kom- fram och tillbaka är inte till fördel för bundet gentemot beslutsfattarna; förbun- Vi skall hålla leden i rättning och fronten mande år vara tillräcklig, om man någon, naturligtvis särskilt inte för den har ju gemensamt intresse. Regionalt hel. håller fast vid riksdagens linjering. den man eller kvinna, som var med i och lokalt bör kontakter upprätthållas För stort anslag skulle inte vara till kriget. Därför borde det för alla, som såväl till politiska som tjänstemannabe- Finn-Göran Wennström nackdel. Då alla veteraner får reha- berörs av anslagsberedningen, vara slutsfattare. Om kontakter inte finns, bör bilitering och servicetjänster till sina till fördel att finna gemensam syn för de skapas. Man skall inte underskatta det PS. Finansministeriets budgetförslag för år hem, återgår de oanvända anslagen veterantidevarvets slutskede. Vid be- faktum, att krigsveteranerna, deras ma- 2014 är inte vad beträffar rehabiliterings- till statens kassa. räknandet av anslagens tillräcklighet kor/makar och änkor ännu under flere år anslagen i samklang med det av riksdagen År 2012 fick endast 53,4 % av de till borde sammantaget alla föränderliga behöver stöd, utan föra fram behovet på den 5.12.2012 i jubileumsplenum enhälligt rehabilitering berättigade delta i reha- faktorer tas i beaktande. ett bra sätt. Genom saklig påverkan kan fattade beslutet. Med det föreslagna ansla- bilitering. Statskontorets statistik be- Den bästa modellen skulle förstås man förhindra , att missförstånd uppstår. get förmår kommunerna inte erbjuda re- rättar också andra fakta. De långa re- vara frontveteranernas subjektiva Lokalföreningarna är i nyckelposition, habilitering, ej heller servicetjänster till ve- habiliteringsperioderna (3 - 4 veckors rätt till deltagande i rehabilitering.. då man skall säkerställa givandet av ett teranernas hem åt alla de krigsveteraner, anstaltsrehabilitering, 20 – 30 gånger Det skulle de män och kvinnor, som mångsidigt stöd i olika former åt de mest som önskar och som är i behov därav. Igen öppen rehabilitering eller rehabilite- deltagit i kriget, ha förtjänat. behövande. De har kunskap, förmåga och har vi anledning att skrida till mångsidiga ring hemma) är alltfort sällsynta. En- vilja att ta hand om bröderna. Distriktens påverkningsaktiviteter. dast 100 veteraner blev delaktiga av Markku Seppä socialrådgivare och de över 200 veteran- anstaltsrehabilitering av sådana mått. Översättning kontaktpersonerna gör verkligen ett värde- Översättning Holger Strandberg Och dock hör uppskattningsvis hälf- Holger Strandberg

Seepsula-Yhtiöt Oy Hartman Rauta Ab Plan-Ark Oy Tuusula Vaasa Vaasa

J. Tavela ja Kumpp. Ky Kevra Oy Valkeakoski Vantaa

Oy K. Juslin Ab Arokivi Oy Kuljetus J&J Oy Vantaa Varkaus Vehmaa

Vesilahden Kalliomurske Maansiirto J. Salminen Oy Kiitos sotaveteraaneille Viinijärveltä! Vesilahti Vihti nro 101

Kaivuriurakointi Via Feenix Oy Tili-Fakta Oy T:mi Teppo Iivari Virrat Virrat Virolahti 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 49

Virkistä muistiasi Sanakilpa Lehdessä 3/2013 kilpailusanamme oli ”Sadonkorjuu”. Hyväksyttyjä sanoja löytyi 96 kpl, jotka 1. Menee kauaksi, mutta ei liikahda paikaltaan? ovat: 2. Jos sinulla on se, niin haluat jakaa sen, mutta Ajos, arkuus, aunus, (3) jos jaat sen, sitä ei enää ole. Mikä se on? Dorka, (1) 3. Missä urheilulajissa voittajat kulkevat taakse- Jako, jakso, jano, jaos, jono, joro, judo, judoka, juna, juoksu, juoru, jurous,(12) päin ja häviäjät eteenpäin? Kajo, karju, karuus, koju, koodaus, korjaus, korjuu, korona, korsu, koru, koto, koura, kouru, 4. Sen tekijä ei sitä tarvitse, sen hankkija ei sitä kudos, kuja, kuona, kuono, kuoro, kura, kuru, kuura, kuurna, kuuro, (23) käytä ja sen tarvitsija ei tiedä tarvitsevansa sitä. Narsku, naru, nasu, nauru, noja, norja, noro, norsu, nousu, nuora, nuoska, nurja, nuuska, (13) Mikä se on? Okra, oksa, oras, orja, orjuus, (5) 5. Mitä yhteistä on ihmisillä ja perunoilla? Radon, rajuus, rako, ranko, rasu, rausku, roju, roosa, roska, roso, rousku, rujo, rujous, ruko, 6. Mikä näkymätön valkea sydäntäkin polttaa? rukous, runko, runo, runous, ruoka, ruoko, ruoska, ruska, rusko, ruso, ruuna, (25) Sanko, sooda, sora, sudoku, suka, suku, suoja, suora, suru, suura, (10) Oikeat vastaukset sivulla 55 Ujous, uros, usko, uurna (4). Kaikkien osallistujien kesken arvottiin kolme DVD-kokoelmaa ”Jatkosodan katsaukset”. Pal- kinnon saavat Seija Kähkönen, Polvijärvi, Heikki Pertovaara, Helsinki ja Eija-Liisa Sarkkola, Hauho. Seuraava kilpailusanamme on ”SIENIMETSÄ”. Lähettäkää vastauksenne perjantaihin 4.10. mennessä kirjeessä tai postikortilla: PL 600, 00521 HELSINKI, faksilla numeroon (09) 6126 2020 tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Vastaukseen kirjoitetaan lähettäjän nimi ja osoite, kirjekuoreen lisäksi ”Sanakilpa”. Kaikkien vastanneiden kesken arvo- taan kolme Sotaveteraaniliiton kalenteria 2014.

Eristepalvelu Kiitos sotaveteraaneille Ylihärmästä! nro 108 Ylistaron Puurakenne Oy Moilanen&Kamppinen Oy Ylistaro Rakennus ja Boxia Oy Powernet Oy Ylöjärvi Remontti Pasi Koivunen puh.03-235 5500, www.boxia.fi Äänekoski Ylöjärvi

Syyskuun ristikko 50 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 Kirjat

Matrikkeli SS-vapaaehtoisista

Suomalaisten Waffen-SS ja vedottiin jääkäriperinteisiin jota johti kenraali Felix Stei- huonoa menestystä. Kuitenkin laislegioona Ranskan Indokiina vapaaehtoisten matrikkeli 1915-1918. Suomen valtion joh- ner, sen Nordland-rykmenttiin, jo 1955 he perustivat Veljesapu- kaksi henkilöä). 1941-1943 to käsitteli asiaa ja näytti vihre- jossa suomalaiset muodostivat nimisen yhdistyksen, mikä So- Politiikassa on joitakin ol- ISBN 978-952-93-1930-5 ää valoa tilanteessa, jossa perin- oman pataljoonan. Alkuvuo- tainvalidien Veljesliittoa lukuun lut mukana edustaen Maalais- Porvoo 2013 teiset ystävämme lännessä olivat desta 1942 taisteltiin Ukrai- ottamatta on vanhin sotavete- liittoa, SDP:tä ja Kokoomusta. hylänneet meidät. Saksa näytti nassa Mius-joella, myöhemmin raaniyhdistys Suomessa. Näistä kannattaa mainita mi- Ensimmäisen maailmansodan ainoalta tukea antavalta suur- 5. SS-PsD osallistui Kaukasi- Eräässä tilaisuudessa keskus- nistereinä toimineet Sulo Suort- jälkeen Saksalle sallittiin vain vallalta. Suomessa lähdettiin sii- an sotaretkeen. Alkuvuodes- telin joukon heikäläisiä kanssa, tanen ja Pekka Malinen. Upsee- 100 000 miehen vahvuiset ase- tä, että vapaaehtoiset liitettäisiin ta 1943 he taistelivat Stalin- jolloin eräs heistä valitti syrjin- reiksi koulutettiin Saksassa 21 ja voimat. Tilanne jatkui vuoteen Wehrmachtiin eli tavalliseen ar- gradin suunnalla, kunnes hei- tää. En voinut olla hiljaa - vas- Suomessa 282 = 303 henkilöä, 1935, jolloin yleinen asevelvolli- meijaan. Suomalaisista oli yllä- dät toukokuussa 1943 vedettiin tassani seisoi kaksi professoria, tavaton määrä yhdestä pataljoo- suus palautettiin. Saksan asevoi- tys joutua Waffen-SS joukkoi- rintamalta pois ja lomalle Suo- lainsäädäntöneuvos, toimitus- nasta. mat olivat kovin keskeneräiset, hin. Nämä joukot olivat taval- meen. Erinäisten vaiheitten jäl- johtaja, agronomi jne. – todella Lopuksi maininta Nürnber- kun syyskuussa 1939 ne yhdes- lisia taistelujoukkoja, ei SS:n tai keen pataljoona lakkautettiin ”surkeasti” menestyneitä. Mat- gin oikeudenkäynnistä vuodelta sä Neuvostoliiton puna-armei- vielä vähemmän Dirlewangerin 4.7.1943 ja miehet, jotka aamu- rikkelista laskin eräitä lukuja. 1946. Päätös oli 5. SS-PsD:n va- jan kanssa hyökkäsivät Puo- teurastusjoukkojen kaltaisia. päivällä olivat saksalaisissa pu- Luvut ovat suuntaa antavia, pauttava – ei sotarikoksia. laan. Hitler suunnitteli uusia Kun suomalaisia värvättiin, vuissa, vaihtoivat iltapäivällä sillä samalla henkilöllä voi olla Yleisarvosana matrikkelista valloituksia asevoimien johdon lähtökohta oli, että vapaaehtois- suomalaiset sotilaspuvut pääl- useita ”titteleitä.” Professoreita on erinomainen. Olisin kuiten- varoituksista piittaamatta. Sit- ten tulisi olla otos Suomen kan- leen. Yleisarvosanana saksalai- 10, juristeja 19, ekonomeja 12, kin toivonut selvitystä elämän- ten avautui mahdollisuus saada sasta, ei vain äärioikeistolaisia. set esimiehet pitivät suomalai- insinöörejä 25, toimittajia 14, urista enemmän. Nyt siinä ker- täydennystä asevoimiin ulko- Suomalaisia värvättiin kaikki- sia koko divisioonan parhaina. toimitusjohtajia 40, agronome- rotaan tarkkaan sotatie, mutta mailta. Vuosina 1939-1945 ul- aan 1407 vapaaehtoista, joista Suomalaiset sotivat kotona Poh- ja, metsänhoitajia, pankinjohta- mitä he tekivät sodan jälkeen? komaalaisia värvättiin peräti 1,6 kansallissosialisteja lienee ollut jolassa 1943-1945 kaikella kun- jia, lääkäreitä, hammaslääkärei- Siitä siis tarkemmin, mutta hyvä miljoonaa. Näiden joukossa oli 5 %:n luokkaa. Värväys toteu- nialla. Tappioitta se ei mennyt: tä, maanviljelijöitä, virkamiehiä, näinkin. hollantilaisia 55 000, belgialai- tettiin keväällä 1941. Ensin 400 Saksan itärintamalla kaatui 256 ruumiillisen työn tekijöitä jne. Kirjaa voi tilata panssarikil- sia 43 000, latvialaisia 110 000, Talvisodan veteraania lähti, sit- vapaaehtoista ja Suomen rinta- Lyhyesti hyvin oman elämän- lan tai Jari Saurion kautta espanjalaisia 46 000, tanskalai- ten 800 vuosina 1922-1925 syn- milla 113 viimeiset Lapin sodas- sä hoitaneita, useassa armeijassa puh. 050 584 8090 tai sia 8000, norjalaisia 6000, neu- tynyttä ja vuonna 1942 tuli vie- sa. Noin 800 haavoittui. palvelleita on eräitä Suomi-Sak- [email protected] vostoliittolaisia 968 000 joita- lä 200 miehen täydennysosasto. Kun lukee upeasti tehtyä ma- sa-Suomi-USA (=Mannerheim- kin lukumääriä mainiten. Suo- Suomalaiset liitettiin 5. SS- trikkelia, hämmästyy monesti. ristin ritari Lauri Törni), Suomi- Tapio Skog men puoleen käännyttiin 1941 Panssaridivisioonaan (Wiking), Yhdessä vaiheessa he valittivat Saksa-Suomi-Ranska (muuka-

Viipurin kadotetut vuodet Viipurin kadotetut vuodet tä, myös Kustannusosakeyhtiö lainen, pahasti raunioitunut Vii- 1940 – 1990. Kustan- Tammea, joka on halunnut jul- puri niin talvisodan kuin jat- nusosakeyhtiö Tammi, kaista tämän kirjan täydentä- kosodankin rauhan jälkeen Helsinki 2013. ISBN 978- mään runsasta Viipuria käsitte- asutettiin ja vähitellen jälleenra- 951-31-6885-8. levää kirjallisuutta. Kirjailijoista kennettiin neuvostokaupungik- Shikalov on Udmurtian tasaval- si. Kaupungin suomalainen his- Keväällä 2013 ilmestynyt kir- lassa syntynyt ja myöhemmin toria ja osin jopa eräät konkreet- ja on saanut osuvan nimen, Vii- Viipurissa asunut tutkija, joka tiset merkit suomalaisuudesta purin kadotetut vuodet 1940 on väitellyt Joensuun yliopis- pyyhittiin pois kuin niitä ei oli- – 1990. Ellei kirjan kattamaan tossa Karjalan historiasta. Hän si ollutkaan. Lopputulos, tämän ajanjaksoon sisältyisi myös lyhy- työskentelee Itä-Suomen yliopis- päivän Viipuri, on osin seuraus- esti kuvattua suomalaista aikaa tossa projektitutkijana ja on jul- ta neuvostoaikana tehdyistä rat- elokuun lopusta 1941 kesäkuu- kaissut useita tutkimuksia ja ar- kaisuista, uusimmilta osiltaan hun 1944, kirjan nimenä voisi tikkeleita Venäjän Karjalan ja se edustaa venäläistä näkemystä olla myös ”Punainen Viipuri” Suomen luovutettujen alueiden esimerkiksi arkkitehtuurista. tai ”Neuvosto-Viipuri”. historiasta. Tapio Hämynen on Tekijöillä on ollut käytettävis- Kun olen vuosia tutkinut in- Itä-Suomen yliopiston Suomen sään runsaasti neuvostoaikais- tensiivisesti tapahtumia Viipu- historian professori, joka on tut- ta, aikaisemmin tuntematonta rissa sotiemme 1939-44 aika- kinut laajasti Karjalan historiaa. materiaalia Viipurin museon ja na, on mielenkiintoista viimein Lukija saa käteensä erinomai- Leningradin oblastin valtiolli- saada asiallista tietoa myös siitä, sen tieto- ja kuvateoksen suoma- sen arkiston kokoelmista. Kir- miten uudet isännät sotien jäl- laisen Viipurin historiasta Neu- jan mustavalkoinen, osin nuh- KaiKKi keen ottivat meille niin rakkaan vostoliiton kaudella. Sen ilah- ruinen ja heikkolaatuinen mut- kaupungin haltuunsa ja mitä he duttavana lopputulemana on, ta kieltämättä mielenkiintoinen paKKauKseen sille tekivät. Tässä suhteessa kir- että Viipuri on edelleen, huoli- kuvitus on pääosin ennen jul- ja täyttää aukon kaupungin his- matta ankeista vaiheistaan neu- kaisematonta. toriassa. Kuvaus on kaunistele- vostovallan aikana, leimallises- matonta ja hyvin objektiivisen ti suomalainen kaupunki. Ei siis Göran Lindgren www.pakkausohman.com tuntuista. enää ”vanha venäläinen kau- Tästä kirjasta meidän on kiit- punki, jonka urhoollinen puna- täminen paitsi kirjailijoita, Yury armeija vapautti”. PakkausÖhman Shikalovia ja Tapio Hämys- Kirja kertoo, miten suoma- Teerikukontie 10-12 | 00700 Helsinki puh. (09) 351 790

www.pakkausohman.com 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 51

Joukko-osastoista historia

Markku Palokangas ym. nen sotia ollut Uudenmaan ryk- takoulujen esittely järjestyksessä pääosalta virheelliset. Jatkossa ta. Toki kadettikurssit ovat olleet Puolustusvoimien joukko- mentti ”löysi” itsensä Dragsvi- maavoimat, merivoimat, ilma- ne on aihetta korjata. ahkeria, mutta koulun historia osastot 1945-2005, osa 2 gista ja vuonna 1941 Kontiolah- voimat, sotakoulut, varikot sekä Tietoteoksen ”vetäjä” on mai- puuttuu. Unohtaa ei tietysti sovi Puolustusvoimat 95 vuotta della perustettu ja Jatkosodassa Sotatieteen laitos ja Puolustus- nittu. Syytä on mainita muutkin suomalaisen upseerikoulutuk- 1918-2013 Aunuksen taisteluissa kunnos- voimien koulutuksen kehittä- tekijät: Pekka Saloranta, Mart- sen (akt.res) historiaa 1779-1979. Sotahistorian laitos Tam- tautunut Jalkaväkirykmentti 9 miskeskus. ti Leinonen, avustajat Juhani Työryhmä on saanut pai- pere 2013 sijoitettiin Santahaminaan ja Tässä on pakko kaivaa esiin Kandell, Ilpo Karvinen, Timo navaa tekstiä aikaan. Kir- ISBN 978-951-25-2468-6 ja Hyrylään saaden myöhemmin sekä naurettu että kirottu orga- Martelius, Johanna Palokangas, ja on suuren kiitoksen väär- ISSN 1239-551 X. vuonna 1945 lakkautetun Jääkä- nisaatio- tai koulutusjärjestelmä Aki Aunala. Piirroksista ja tun- ti! Kiitos kohdistuu niin te- ripataljoona 2:n nimen. nimeltä kärrynpyöräpyöritys. nuskuvista vastaavat Timo Sara- kijöihin kuin tukijoihinkin. Puolustusvoimista on julkaistu Sodan jälkeinen ”armeija” Sillä tarkoitetaan uudistamis- maa ja Toni Tilsala. Teosta voi tällä hetkellä ostaa monenlaisia kirjoja. Nyt on vuo- muodostettiin uudelleen jalka- ta jota seuraa parin vuoden jäl- Kun näinkin ansiokas teos Sotamuseosta Maurinkatu 1, rossa joukko-osastoja, sotakou- väkijoukot rykmentti ja myö- keen uudistamisen uudistamis- on tehty, tulee mieleen niiden Helsinki puh. 029 9953 0241. luja, varikkoja, esikuntia ja eri- hemmin prikaati -kokoonpa- ta ja pian uudistamisen uudista- joukkojen ja sotakoulujen tilan- Toivottavasti jatkossa sitä löytyy laisia laitoksia esittelevä kokoo- noon sekä seitsemään jääkäri misen uudistamista jne, jolloin ne, jossa mitään historiaa ei ole. kirjakaupoistakin. mateos. Tätä kirjaa on edeltänyt tms pataljoonakokoonpanoon. vanhat kouluttajat toteavat, että Eniten on ihmetelty Kadetti- Puolustusvoimien perinteitä kä- Laivastolla oli tukikohdat Hel- tämä uudistettu on sama kuin koulua. Siitä on julkaistu vuon- Tapio Skog sittelevä osa 1 vuodelta 2008. singin Katajanokalla ja Pansi- meillä oli 10 vuotta sitten! Mer- na 1969 KadK 50 vuotta, ei muu- Tässä on saatu aikaan tieto- ossa. Lentäjillä oli lentorykmen- kittävä uudistus on tehty ja joku paketti, joka pitää sisällään jo- tit Porissa, Rissalassa, Utissa ja sai kunniaa ja mainetta. kaisesta joukosta seuraavia tie- Luonetjärvellä. Tämä sijoittumi- Kirjaa tehtäessä oli tietenkin toja: yleinen historia, sijoitus- nen ja organisointi toteutettiin pakko kääntyä eri joukkojen paikka (-paikat), mahdolliset 1946-1955 vaikeissa taloudelli- puoleen, jotta tiedot olisivat oi- joukkoyksiköt, joukon lippu, sissa olosuhteissa. Jälleenraken- keita. Hämmästyttävää kyllä lä- joukko-osasto risti, kunnia- nus, 400 000 siirtoväkeen kuu- heskään kaikilla joukoilla ei ole marssi, vuosipäivä, komentajat luvan sijoittaminen ja sotakor- oman toimintansa historiaa, toi- (- johtajat), kilta- tai perinneyh- vaukset kuluttivat rahaa, mutta silla taas on. Mieleen tulee so- distykset, mahdolliset perinne- Puolustusvoimat saatettiin rau- dan ajan joukko-osastohistoriat. kohteet, joukkoa käsittelevä kir- han ajan kannalle. On huomat- Varmasti niistä löytyy ”vinkke- jallisuus, mahdolliset muut asiat tava, että Puolustusvoimat toi- jä” oman joukon vaiheita tarkas- - paljon tietoa siis. mivat näillä eväillä 1990-2000 tellen. Saattaapa tulla yllättäviä- Puolustusvoimien sotatien luvuille saakka. Ehkä merkittä- kin tietoja. Mm. Kaartin patal- alkaessa 30.11.1939 saatiin riviin vin muutos tehtiin 1950-luvul- joonan sekä johdolle että muulle vain 295 000 sotilasta ja näis- la, jolloin ”kaupunkimotteihin” joukolle paljastui, että ko. patal- tä 274 000:lle voitiin antaa ase. jääneet joukot sijoitettiin uusille joona on ainoa koko maailmas- Lisää toki saatiin sodan aika- paikoille. Näistä osoituksena Po- sa, joka on jäljellä Bulgarian va- Ohjelmistoratkaisut www. arctechno.com na ja sotilaitakin, sillä Talviso- rin prikaatin (3. Pr) siirto Säky- paustaistelusta 1877-78. Kaikki Puh. 09 4242 990 dan päättyessä heitä oli kaikki- lään, Karjalan prikaatin (5. Pr) muut joukot on lopetettu. Tämä aan 346 000. Välirauhan aikana siirto Valkealaan, Pohjois Savon selityksenä miksi Bulgarian val- koulutettiin 100 000 ennen sotia prikaatin (2. Pr) siirto Kuopiosta tio laskee PE:n pihalla olevalle kouluttamatonta ja vuonna 1941 Kajaaniin ja Pohjanmaan Jääkä- muistomerkille merkkipäivänä asevoimissa oli 500 000 miestä ripataljoonan (JP 1) siirto Vaa- kukkia ja kutsuu nykykaartilai- ja 100 000 naista. Sodan aikana sasta Sodankylään. Nämä ovat sia Bulgariaan. menetettiin taisteluissa kaatu- esimerkkejä, kun nyt on lyhy- Kirjassa lukija pysähtyy use- neina, haavoihin kuolleina sekä en ajan sisällä paremmissa olo- aan kertaan hänelle tuttujen sodassa kadonneina yhteensä 93 suhteissa lopetettu joukko-osas- joukkojen esittelyn eteen. So- 563 sotilasta ja lisäksi noin 2 700 toja. Näitä ovat Savon Prikaati, takoulujen organisaatiokehi- siviilihenkilöä. Uudenmaan rakuunapataljoo- tys varmasti mietityttää. Kruu- Sota oli vaatinut raskaan ve- na, Pohjois-Karjalan Patteris- nuhaassa Helsingissä toimi- ron. Paitsi henkilömenetyksiä to, Kymen Jääkäripataljoona nut Sotakorkeakoulu, Tuusulan Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. - tähän lisättynä haavoittuneet, (käytännössä). Viime ”teuras- taistelukoulu sekä Santahami- Puolustusvoimat menetti lähin- tus” sai mielet kuohumaan jopa nan Kadettikoulu tekivät ku- nä Karjalaan jääneet kasarmi- ja evp kenraalitkin pitivät emä- kin sarallaan kiitosta ansaitse- harjoitusalueet: Sortavala (ilma- munauksena Pohjois-Karjalan vaa työtä. 1990-luvun alun ko. voimat), Huuhanmäki (Viipurin Prikaatin, erään Puolustusvoi- sotakoulujen yhdistäminen ja rykmentti), Kiviniemi (Jääkä- mien parhaan joukko-osaston kerääminen Santahaminaan he- ripataljoona 4), Valkjärvi (Jää- lopettamista. Tämä erinomai- rätti lukuisia vastalauseita joi- käripataljoona 2), Terijoki (Jää- sessa kunnossa ollut Itä-Suo- ta ei huomioitu. Synnytettiin käripataljoona 1), Viipuri (mm men viimeinen joukko-osas- mammuttimainen Maanpuolus- Karjalan Kaartin rykmentti), to jätti jälkeensä ehkä noin 500 tuskorkeakoulu jatkamaan em Rannikkolinnakkeet (mm. Koi- km:n aukon. Valkealasta Kajaa- sotakoulujen työtä toivottavasti vistolla). niin Rajavartiolaitoksen yksiköt tuloksellisesti. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman Rauhansopimus rajoitti Puo- poisluettuina. Teos on pyritty huolella teke- vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan koh- lustusvoimia siten, että miesvah- Kirja alkaa Puolustusvoimain mään, mutta muuan virhe luki- dekohtaisesti vastaamaan asiakkaan tarpeita. Tulevaisuus on hyvissä käsissä, kun rakennat Ruduksen kanssa – tutustu toi- vuus sai olla vain 41 900 henki- komentajan kenraali Ari Pu- jalle löytyi. Kyseessä on UudJP:n mintaamme tarkemmin osoitteessa www.rudus.fi/vihreabetoni löä. Rauhan tulo vaikutti myös heloisen saatesanoilla ja kirjan komentajaluettelo. Komenta- rauhan ajan joukkoihin. Niinpä käyttöoppaalla. Sitten seuraavat jat ovat oikeassa järjestykses- esimerkiksi Santahaminassa en- joukkojen ja esikuntien sekä so- sä, mutta komentajakaudet ovat 52 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 Kirjat Suomen Joutsen vienninedistäjänä 1930-luvulla

idg-tools.com Kirjoittaja: Visa Auvinen, näyttelyjen järjestäjänä yhdessä kaan laadukkaita, mutta asia- ye-komentaja, merikirjailija Merivoimien esikunnan kanssa sisältönsä vuoksi ja paikallisen Julkaisija: Suomen Joutse- oli Suomen Vientiyhdistys (ny- värin luomisessa ne puolusta- nen Valtameripurjehtijain kyinen FINPRO). Yhdistyksen vat paikkaansa kirjan runsaassa perinneyhdistys ry esityksestä ensimmäinen näyt- kuvituksessa. Sen sijaan Vien- Sivuja 170, sidottu. Kirja- telymatka suunnattiin Levant- tiyhdistyksen valokuvat näyt- paino Newprint Oy, Raisio. tiin eli Välimeren maihin. Mat- teilleasettajien osastoista ovat kasta saatujen myönteisten koke- ammattikuvaajien korkealuok- KP-Service Partner Oy Laivastomme koululaiva Suo- musten perusteella toinen matka kaista työtä. men Joutsen teki 1930-luvulla tehtiin Etelä-Amerikkaan, joka Vientinäyttelymatkoilla oli kahdeksan valtamerille suun- jo aiemmin oli ollut ulkomaan- kahdenlainen merkitys: etsiä tautunutta koulutuspurjehdus- kauppaa harrastavien yritys- suomalaille tuotteille vientikoh- ta. Kolmella matkalla vuosi- temme mielenkiinnon kohtee- teita ja tehdä Suomea tunnetuk- na 1934 – 37 mukana oli myös na. Kolmannen näyttelymatkan si maailmalla. Suomesta ei vielä suomalaisia tuotteita esittele- kohde oli Väli-Amerikka. 1930 -luvulla tiedetty maailmal- vä vientinäyttely – uiva näytte- Näyttelyjen järjestelyissä la kovinkaan paljon. ly. Kahdella ensimmäisellä mat- Suomen ulkoasiainministeriö Teoksen kuvaukset näyttely- Berner Oy kalla noin 40 yritystä ja yhteisöä oli vahvasti mukana. Paikal- matkoista ja niihin liittyneestä Helsinki esitteli tuotteitaan ja kolmannel- liset konsulit huolehtivat kut- yleisön ja liikemiesten kiinnos- la noin 20. Kaikkiaan 62 yritystä sujen lähettämisestä Suomesta tuksesta Suomeen ja Suomen oli mukana näyttelyissä. kiinnostuneille liikemiehille ja vientimahdollisuuksiin antavat Ajatus näyttelyn järjestämi- toimittivat sanomalehdille ku- lukijalle hyvän ja mielenkiin- sestä syntyi jo silloin kun poh- va-aineistoa ja tekstejä jo ennen toisen kuvan siitä, että koulu- dittiin hankittavan koululai- koululaivan saapumista. Vierai- laivamme ja sen kolmella valta- vamme käyttömahdollisuuksia. lun jälkeen konsulit laativat ker- meripurjehduksella mukana ol- Yhdeksi tehtäväksi varsinaisen tomukset näyttelyn toteutumi- leiden vientinäyttelyiden panos koulutuksen lisäksi kaavailtiin sista. maamme tunnetuksi tekemises- Suomen tunnetuksi tekemis- Kirjan päälähteinä ovat ol- sä ja kauppavaihdon kehittämi- tä sekä itsenäisenä valtiona että leet artikkelit näyttelymatkoista sessä ennen sotia oli merkittävä. aktiivisena ulkomaankaupan suomalaisissa ja näyttelyn koh- Teosta myyvät julkaisija harrastajana. demaiden lehdissä sekä Suomen (www.suomenjoutsenenperin- Vientinäyttelyjen käynnistä- Vientiyhdistyksen kuva-aineis- neyhdistys.fi) ja Forum Mari- misessä aloitteen tekijänä ja siten to. Lehtileikkeet eivät ole kovin- num –merikeskus Turussa.

Sotilaspojat – Leijonan pojat

Perintöä vaalittu yhdessä kotiseudun turvaaminen ja suo- tut kollegaveljet Raimo Hastio, 20 vuotta pojasta polveen. jaaminen, osallistuminen jär- Pekka Kantakoski, Erkki Ran- Kanta-Hämeen Sotilaspoi- jestyksen ja turvallisuuden yl- nikko ja Teuvo Mahrberg. So- kien Perinnekilta ry 1993 läpitoon yhdessä viranomaisten tilaspoika-henki elää voimalli- - 2013-08-22 kanssa, huolto ja koulutustehtä- sena Kanta-Hämeessä, sitä il- ISBN 978-952-93-2360-9 viin. Muutama sotilaspoika ehti mentää perinnekillan jäsenistön Luotettavaa tietoa terveydestä ja 400 s rintamapalvelukseenkin. Kirjas- määrä, innostus sekä toimihen- sairauksista kaikille suomalaisille » Bookwell Oy Porvoo 2013- sa tulee esille runsaasti eri tehtä- kilöiden uurastus. 08-22 vissä toimineiden sotilaspoikien Reima Lundberg on todella Reima Lundberg omakohtaisia kokemuksia ja nä- hyvin tuonut esille sotilaspoi- kemyksiä. kien merkityksen ja perinnear- Reima Lundberg on kirjoittanut Teoksen kolme viimeistä lu- von maamme historiassa. En ole esiteltävänä olevan teoksen Soti- kua muodostaa selkeän paino- aiemmin tutustunut näin selke- laspojat, Leijonan pojat joka kä- pisteen. Niissä paneudutaan ään ja elävästi kertovaan suoje- sittelee Kanta-Hämeen Sotilas- Kanta-Hämeen Sotilaspoikien luskunta-ajan tutkimukseen. poikien Perinnekilta ry:n vaiheita Perinnekilta ry:n syntyyn ja kil- Teoksen taitto ja ulkoasu ovat 1993–2013. Kirja on poikkeuksel- lan aktiiviseen toimintaan ja pe- kiitettäviä. lisen kattava. Kahdeksasta pää- rinnetyöhön. Aiheeseen ennen Kirja antaa hyvän perustan luvusta kolme ensimmäistä sel- tutustumattomalle avautuu to- tämän päivän nuorille siitä työs- vittää suojeluskuntien ja niihin della selkeä maailma hämäläis- tä ja maailmasta jossa sotilaspo- kytkeytyvien poikasotilaiden ten sotilaspoikien vaiheista. jat toimivat. Perinteet elävät. vaiheita. Kaksi seuraavaa lukua Lukuisten haastattelujen ja kertoo sotilaspoikien osallisuu- muisteloiden antia täydentää Kirjaa voi ostaa hintaan 25 € desta talvi – ja jatkosotiin. hyvä kuvitus. Yhdessä nämä te- Etelä-Hämeen Reserviläispiiri ry Talvi- ja jatkosodan aikana kijät luovat lähes käsin koske- Linnankasarmi rak. 1 sotilaspoikien työ oli jo merkit- teltavan ilmapiirin. Oman soti- 13100 Hämeenlinna tävää. Pojat toimivat erilaisissa laspoika-ajan vaikutelmani he- p. 044-9676728 lähettitehtävissä, hieman van- räsivät ja tuli tarve ottaa yhteys [email protected] hemmat vartiopalveluksessa ja pariinkin sodan ajan veljeen. väestönsuojelupuuhissa. Olivat jo valitettavasti tulleet Jyri Paulaharju Jatkosodan vuosina sotilas- viimeiseen iltahuutoon. Kirjan sotilaspoika, poikien tehtävät lisääntyivät; sivuilta tulivat vastaan myös tu- yleisesikuntaeversti 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 53

KHT-yhteisö www.bdo.fi Fysioterapiapalveluja Sotaveteraaneille

haapajärvi JÄRVENPÄÄ palokka

Haapajärven Lääkäritalo Oy Palokan Fysioterapia / Fysiokolmio Järvenpään Kuntohoito Olavintie 1, puh. 014-677 777 Kirkkokatu 5, puh. 08-763 575 Kansakoulunkatu 32 B 1 puh/fax 09-291 7177 HEINOLA www.jarvenpaankuntohoito.fi pielavesi

Heinolan Fysito Ky Aalto Fysioterapiakeskus Tupuna Virtakatu 4, puh. 03-714 2041 KANGASALA Toritie 2, puh. 0400-802 645

HELSINKI Kangasalan RAAHE Lääkintävoimistelu Ky Veteraanikuntoutusta, Malmin Fysioterapia Ky Torikatu 1, 36200 Kangasala Lääkintävoimistelua, Kirkonkyläntie 8, 00700 Helsinki Puh. 03-377 0297 Puh. 09-345 1551 Hierontaa e-mail: [email protected] www.malminfysioterapia.com Antinkankaantie 30, 92130 Raahe KOUVOLA puh. 08-220 444 Siikajoen sivupiste, puh. 044-522 0480

• FYSIOTERAPIA • LYMFATERAPIA • JALKOJEN HOITO • HIERONTA • AKUPUNKTIO • RYHMÄJUMPAT Myllykosken Fysikaalinen Hoitolaitos REISJÄRVI Seurantalo Puh. 05325 5911 e-mail: [email protected] Inkeroisten palvelukeskus Valtatie 10, 46900 Inkeroinen Fysiokolmio Puh. 05367 4916 Anjalantie 9, puh. 08-776 770 Pukinmäen Fysiopalvelu Oy Säterintie 3 00720 Helsinki Puh. 09-345 1609 LAPINLAHTI TAMPERE www.pukinmaenfysiopalvelu.fi Tampereen Kuntouttamislaitos Oy Fysioterapia Hannele Immonen Fysioterapiakeskus Tupuna (Polioinvalidit ry) Fysioterapeutti Hannele Immonen ja Juhani Ahontie 4, puh. 0400-802 056 - yli 50 vuotta palvelua - Susanna Tähtinen myös kotikäyntejä - Myös akupunktio Kyttälänkatu 5 (katutaso), 33100 Tampere Hollantilaisentie 9 A, 00330 Helsinki puh. 03-3142 5800 puh. 09-485 806 LOHJA www.tampereenkuntouttamislaitos.fi

TUUSNIEMI Lohjan FYSIOTERAPIA LYMFATERAPIA HIERONTA VETERAANIKUNTOUTUS Fysikaalinen Hoitolaitos Oy Kauppakatu 5-9 (Lohjantähti), 08100 Lohja Tuusniemen Kuntoutus Ky Puh. 09-3432044 Kauppakeskus Itis, Itäkatu 7, 2.krs Helsinki puh. 019-321 104 Poikkitie 2, 71200 Tuusniemi www.metrofysio. puh. 040-545 5788 ja 040-535 7544 www.tuusniemenkuntoutus.fi Lauttasaaren Fysikaalinen Hoitolaitos NAStoLa Raija Kaila VILPPULA Pohjoiskaari 9 A, 00200 Helsinki Puh. 09-6820 201 Nastolan Fysikaalinen Hoitolaitos Erikoisosaamistamme: Ikäihmisten, veteraanien ja Timpurintie 2, puh. 03-762 4888 Vilppulan Fysio Oy muistisairaiden kuntoutusta. - Veteraanien asialla jo yli 35 vuotta - Kaarikatu 5, puh. 03-471 3288, 044-361 1052 Myös kodeissa ja hoito-laitoksissa. Geriatrinen Fysioterapia 54 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

Shoprider Sähkömopot * Kotiin toimitettuna * Hyvät maksuehdot

P. 0500 567 104 www.potkupyora.com

Iisalmi SALO TURKU Hammaslääkäri Juha Sirviö Salon Kirkkopuistonkatu 15 A, 74100 Iisalmi Hammaslääkärikeskus Oy puh. 017-825 002 Turuntie 8 , 24100 Salo Puh. 02-727 6600 Ajanvaraus ma-to klo 8-17, pe klo 8-12 KUOPIO

EHT Esa-Matti Koponen Puijonkatu 26 B 23, 3 krs., 70110 Kuopio PlusTerveys HymyDent Puh. 017-261 3370 Turuntie 1,3krs., 24100 Salo Puh. 02-733 2211

MIKKELI Hammaspulssi Humalistonkatu 11, 20100 Turku Puh. 02-277 7000 Mikkelin TAMPERE Hammaslääkärikeskus Mikonkatu 3, 50100 Mikkeli, puh. 015-761 0100

NURMIJÄRVI Aleksis Kiven katu 10 E, 33210 Tampere Hyvältä tuntuva Uudenmaan Hammaspalvelu hymy Keskustie 5, 01900 Nurmijärvi Lepsämäntie 1,01800 Klaukkala Puutarhakatu 12, 4 krs. Puh. 0207 411 420 20100 Turku Puh. 02-2333 222 OULU

HAMMASLÄÄKÄRI PÄIVI VIRTANEN Turun Puh. 03-214 8648, e-mail. [email protected] Hammaslääkärikeskus Hämeenkatu 14 C, 3. krs, Tampere Hämeenkatu 2, 20500 Turku ( esteetön kulku liikuntarajoitteisille ) Puh. 02-2333 778 ROVANIEMI Hammaslääkärikeskus VAASA Dentia Hammaslääkärit Koskident Rovakatu 18, 96200 Rovaniemi Koskikeskus 4 krs., Hatanpäänvaltatie 1 puh. 016-311 855 ja 016-344 656 33100 Tampere ajanvaraus puh. 010 835 5600

OMA HAMMASLÄÄKÄRISI JOHANNA Ajanvaraus 010 273 8120 Hammaslääkäriasema Hietasaarenkatu 24, Sandögatan 24 JÄRVENPÄÄ Dentapex Oy 65100 VAASA-VASA www.omahammaslaakarisi.fi Puh. 06-320 2700 Enqvistinkatu 7, puh. 03-345 3372, (Aiemmin Napapiirin Veteraaneille KELA-suorakorvaus myös Hammaslääkärikeskus Oy) proteettisesta hoidosta. Sammon Valtatie 7, puh. 03-255 4519, TAMPERE HAMMAS- OMA HAMMASLÄÄKÄRISI ROVANIEMI Valtakatu 16, 96200 Rovaniemi TARKASTUS Tarkastuksen hinta Kela-korvauksen 35 jälkeen on 14,60 euroa. Tarjous on voimassa euroa vuoden 2011 loppuun.

OMAT HAMMASLÄÄKÄRISI Ilmoitus, koko 80 x 50 mm HAKANIEMESSÄ HÄMEENTIE 16: Esa Bergqvist, Johanna Järvenpää, Elise Linden, Hannaleena Valtanen-Bergqvist AJANVARAUS 010 273 8000 WWW.OMAHAMMASLAAKARISI.FI 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013 55

Haetaan yhteyttä Ristikon ratkaisu

Suodenniemeläinen Kalevi Hakala (kuvassa oikealla) tieduste- lee hänen vieressään istuvan lääkintämiehen henkilöllisyyttä. Joukko-osasto oli JR 35 ja paikka Ihantalassa 1944 suurhyökkä- yksen jälkeen. Paikasta noin 150 metrin etäisyydellä on eversti Vihman kaatumispaikka. Yhteydenotot: Kalevi Hakala, Nok- kamaantie 207, 38510 Sastamala, puh (03) 517 7155. * * * * * Etsin isäni Ahti Kalervo Lehtosen (5.10.1916-13.10.1985) mah- Kokoonnutaan Virkistä muistiasi dollisia sotakavereita. Isäni palveli Talvisodassa 14. Viesti- oikeat vastaukset komppaniassa puhelinmiehenä ja 1. Komppanian Viestipatal- joona 6.:ssa, jatkosodassa 61./Ilmavalvontapataljoona 7:ssä ja Antrean ja Vuoksenrannan komppanian (1736. ISK.) 1. Tie 60./Ilmavalvontapataljoona 7:ssä radiosähköttäjänä. Yhteyden- veteraanit ja sotilaspojat puolisoineen. Kokoonnumme 2. Salaisuus otot: Pentti Lehtonen, puh. 040 730 4310, pentti.lehtonen50@ perjantaina 20.9. klo 12.00 Marskin majalla Lopella veljes- 3. Köydenvedossa gmail.com tapaamisen ja ruokailun merkeissä. Ilmoittautumiset 16.9. 4. Hauta-arkku mennessä: Mauri Jantunen, puh. (03) 672 3179 tai 0400 5. Molemmilla on mukuloita * * * * * 728 922. 6. Rakkaus Arvoisa sotiemme veteraani! Olemme tekemässä kirjaa Talvisodan asevelimerkeistä. Nyt toi- * * * * * vomme aikalaistietoja ja -muistikuvia asevelimerkkien synty- Niinisalon RUK 48 (12.7. - 8.11.1940) misen ajalta. Kurssimme kokoontuu 73-vuotiskurssilounaalle (avec) Kaikki tieto asevelikerhojen sekä -yhdistysten perustamisis- Pääesikuntaan, Fabianinkatu 2, Helsinki, perjantaina ta ja erityisesti asevelimerkkien syntymisestä talvisodan päät- 8.11. klo 12.00. Isäntänä kummikurssimme RUK 148 Nui- tymisen ja välirauhan ajalta kiinnostaa meitä. Ystävällisesti tie- jamiehet/vara-amiraali Juha Rannikko, arkipuku. Ilmoit- dot tai yhteydenotot: tautumiset 1.11. mennessä: Pekka Jokela, puh 0400 315 647. Matti Allonen, 040 827 2835 tai [email protected] Hyvät veljet, joukolla mukaan! Jari Nykänen, 040 557 2841 tai [email protected]

Lehden tilaukset ja hinnat Lehti CD-levynä Sotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sotaveteraani-lehden Sotaveteraani-lehden pääsisältö on kuunneltavissa CD-levynä liiton toimistosta puh. (09) 6126 2015 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran (ns. Daisy-äänite), jonka vuosikerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa hinta on 15 euroa. ja muille 17 euroa. Näkövammaisten Keskusliitto lainaa kuunteluun Julkaisija Irtonumero maksaa 4 euroa. tarkoitettuja Daisy-soittimia. CD-levyjä voi tilata Sotaveteraaniliiton Suomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands myyntitoimistosta PL 600, 00521 Helsinki, puh. (09) 6126 2015, Krigsveteranförbund rf Toimitusneuvosto sähköposti [email protected] Puheenjohtaja Jyrki Vesikansa Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Jäsenet: Anni Grundström, Antti Henttonen, Raija Hinkkala, Ilmoitusmyynti Göran Lindgren, Pertti Nieminen, Markku Seppä, Aarno Strömmer, Media-ammattilainen Adspace Oy Päätoimittaja Markku Seppä Eeva Tammi, Finn-Göran Wennström, sihteeri Marja Riukka Kylänvanhimmantie 29 00640 Helsinki Toimitus Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta. puh. (09) 877 6136, 040 735 7531 Kellosilta 4 C faksi (09) 726 1306 00520 Helsinki Ilmestyminen 2013 Isto Valkeapää puh. päätoimittaja (09) 6126 2012 1/13: 20. helmikuuta • 4/13: 11. syyskuuta puh. 040 735 7571 sähköposti [email protected] 2/13: 17. huhtikuuta • 5/13: 30. lokakuuta tai [email protected] 3/13: 12. kesäkuuta • 6/13: 11. joulukuuta Taitto faksi (09) 6126 2020 Taittotalo PrintOne internet www.sotaveteraaniliitto.fi Ilmoitushinnat Vehkalahdentie 12 A 1,60 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista 00950 Helsinki Osoitteenmuutokset ja lehden peruutukset sovitaan erikseen. puh. 050 320 8972 Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteenmuutoksista omaan sähköposti [email protected] yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, PL 600 Painopaikka 00521 Helsinki Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula 2013 puh. (09) 6126 2015 ISSN 0782-8543 sähköposti [email protected] 56 4/13 syyskuun 11. päivänä 2013

VUOTUISTA KORKOA

Säästötalletus on turvallinen tili säästämistä varten. Voit tehdä tilillepanoja ja nostoja milloin haluat. Kysy lisää talletustarjouksistamme ja varaa aika rahaa säästävään tapaamiseen www.aktia.fi tai puh. 0800 0 2470.

Tervetuloa Aktiaan!

UUSI Jäykät nivelet? NIVELTUOTE SYDÄMELLE Kaksi hyötyainetta samassa kapselissa: JOKA MYÖS ON HYVÄKSI Lisää nivelten liikkuvuutta ja ekologinen kurkumauute, joka sisältää omega-3:a. notkeutta. tietoa curcuminista™ Tuotetta voi ostaa terveyskaupoista ja Myös hyväksi sydämelle. Hyväksi sekä nivelille että sydämelle. joistakin apteekeista sekä tilata rahti- • Rajoittavatko nivelesi • Ekologinen kurkumauute edistää vapaasti numerosta 06 34 36506 tai liikkumistasi? nivelten toimintaa ja terveyttä osoitteesta www.elexironline.fi suoraan kotiin kannettuna 2-3 arkipäivässä. • Omega-3 edistää sydän- ja • Naksuvatko polvesi? Hinta: 32 €/60 kapselia. Ei lisämaksuja verisuonijärjestelmän terveyttä • Tunnetko itsesi kankeaksi? • C-vitamiini, joka on tarpeen elimistön normaaliin kollageenituotantoon mm. elexirpharma tukee reumaatikko- nivelissä rahastoa ruotsissa.

cucum_292x90.indd 1 Sotaveteraaniliiton myyntitoimisto palvelee 2013-09-04 09:08:34 Toimisto avoinna ma-pe 8.30-16.00 Soita Riinalle (09) 6126 2015 tai Marjalle (09) 6126 2016 Sähköposti: [email protected] • [email protected] Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraaniliitto.fi 35 Sotaveteraanikalenteri 4 vuodelle 2014 Liiton standaari Kalenteri on tarpeellinen ja Hinta 35 euroa hyvä tietopaketti jokaisen 1 Sotaveteraani­mitali jäsenen taskuun. Myös kannattajajäsenille Hinta 6 euroa Hinta 15 euroa

6 2 Jäsenmerkki Suomen lippu Myös kannattajajäsenille Hinta 30 euroa Hinta 15 euroa

KÄYNTIOSOITE: Kellosilta 4 C, Itä-Pasila. Raitiovaunu 7 B kulkee Kellosillan pysäkille. 43 Sama kaiku on askelten -CD Kymmenen sotaveteraani-kuoron ja Haminassa Nro...... kpl...... sotaveteraanien konsertissa taltioiduista äänitteistä on koottu 38 laulua sisältävä tupla-CD. TILAUSKORTTI Nro...... kpl...... Uusi painos Suomen Sotaveteraaniliitto Hinta 20 euroa PL 600, 00521 HELSINKI Nro...... kpl...... Nro...... kpl...... Nimi (tekstaten): Nro...... kpl...... 5 Isännänviiri ...... Kotipihalle tai mökille. Lähiosoite: Nro...... kpl...... Sinivalkoisen viirin pi- tuus neljä tai viisi metriä...... Nro...... kpl...... Hinnat 60 ja 70 euroa Postinumero ja -toimipaikka: Nro...... kpl......

...... ✂ Täytä ja postita oheinen tilauskuponki tai tilaa puhelimitse. 4/13