DOCSLIB.ORG

Esiselvitys Satakunnan Rannikon Ruovikoista Ja Merenrantaniityistä

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Esiselvitys Satakunnan Rannikon Ruovikoista Ja Merenrantaniityistä RAPORTTEJA 54 | 2014 Esiselvitys Satakunnan rannikon ruovikoista ja merenrantaniityistä RITVA KEMPPAINEN Esiselvitys Satakunnan rannikon ruovikoista ja merenrantaniityistä RITVA KEMPPAINEN RAPORTTEJA 54 | 2014 ESISELVITYS SATAKUNNAN RANNIKON RUOVIKOISTA JA MERENRANTANIITYISTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Päivi Lehtinen Kuvat ja kartat: Ritva Kemppainen @ Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 @ Varsinais-Suomen ELY-keskus Kansikuva: Porin Pihlavaluodon rantaniittyä, Ritva Kemppainen ISBN 978-952-314-055-4 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-055-4 www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus Sisältö 1 Tausta .......................................................................................................................... 3 2 Menetelmät ................................................................................................................. 5 2.1. Aiempi maankäyttö selvitettiin venäläisistä topografikartoista ............... 5 2.2. Vesiruovikot, maaruovikot ja merenrantaniityt kartoitettiin ilmakuvilta .. 6 2.3. Selkämeren rantavesien rehevöityminen ja hoitotarve .............................. 7 3 Tulokset ....................................................................................................................... 8 3.1. Satakunnan rannikon merenrantaniityt ja ruovikot .................................... 8 3.2. Merenrantaniityt ja maaruovikot ................................................................. 17 3.3.Vesiruovikot .................................................................................................... 18 3.4. Ilmakuvilta digitoitujen aineistojen vertailu aiempiin paikkatieto- tarkasteluihin ........................................................................................................ 19 Vertailu aiempiin paikkatieto-tarkasteluihin tuotti uutta tietoa ............................ 20 3.5. Uhanalaiset lajit ja niiden huomioiminen suunnittelualueiden valinnassa ja suunnittelussa............................................................................... 24 Kiurunkannus- ja pikkuapollo-selvitysten tulosten huomiointi Eurajoki-Luvian suunnittelussa ..................................................................................................... 26 4 Johtopäätökset ......................................................................................................... 28 4.1. Suunnittelualueiden valinta ranta-alueiden monikäyttösuunnitteluun VELHO-hankkeessa ............................................................................................. 28 4.2. Suunnittelualueiden valinta monikäyttö-suunnitteluun jatkossa Satakunnassa ....................................................................................................... 30 Lähteet ................................................................................................................... 31 Kuvailulehdet ........................................................................................................ 32 1 2 1 Tausta Ranta-alueidemme tila on heikentynyt merkittäväs- suunnittelun lisäksi ruovikoiden leikkuun ja hyötykäy- ti viime vuosikymmeninä. Vesistöjen rehevöityminen tön laajentamista koko maahan. sekä ranta-alueiden laidunnuksen ja niiton huomatta- Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelulla tarkoi- va vähentyminen 1950-luvun jälkeen ovat johtaneet tetaan ranta-alueiden kokonaisvaltaista tarkastelua, avointen rantaniittyjen ja vesialueiden umpeenkas- jossa huomioidaan aiempi maankäyttöhistoria, ny- vuun. Tilanteesta on hyötynyt erityisesti järviruoko, kyhetken tilanne, maanomistajan mielipide alueen joka peittää rantoja laajoina kasvustoina. Ruovikot kehittämisestä sekä tulevaisuuden maankäyttömah- heikentävät monien avoimien rantaniittyjen eläin- ja dollisuudet. Ranta-alueiden monikäyttösuunnitte- kasvilajien elinmahdollisuuksia, muuttavat maisemaa lun yleisenä tavoitteena onkin sovittaa yhteen ranta- ja peittävät avoimia näkymiä. Lisäksi järviruovikot alueiden eri käyttömuotoja. Keskeisimmät niistä liitty- haittaavat rantojen virkistyskäyttöä, heikentävät ve- vät toisaalta luonnonvarojen kestävään hyödyntämi- den laatua, sekä vähentävät rantakiinteistöjen arvoa. seen (ruovikoiden korjuu, kalastus, matkailu) ja virkis- Tilanne on kuitenkin korjattavissa. Ranta-alueita voi- tyskäyttöön, toisaalta luonnon monimuotoisuuden tai daan hoitaa niittämällä ruovikoita, raivaamalla entisiä vesiensuojelun perusteella tehtävään luonnonhoitoon rantaniittyjä ja ottamalla ne uudelleen laidunkäyttöön. tai muihin toimenpiteisiin. Myös maisemanhoito on Vesien tilaa voidaan lisäksi parantaa muun muassa umpeutuvilla ranta-alueilla keskeistä. peltojen suojavyöhykkeiden, luonnonhoitopeltojen ja Hyödynnettävien ruovikoiden, avoimena ylläpidet- kosteikkojen avulla. tävien rantaniittyjen ja säilytettävien ruovikoiden välille Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäris- pyritään löytämään optimaalinen verkosto siten, että tökeskuksen koordinoima Vesien- ja luonnonhoidon suunnittelualueiden vesien ja luonnon tilan paranta- alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suo- minen hyödyttää myös paikallisia asukkaita ja yrittä- men vesistöalueilla -hanke (VELHO) testasi ja kehit- jiä. Ruovikonleikkuilla ja ruo’on hyötykäytöllä voidaan ti ranta-alueiden suunnittelutyötä kolmella alueella edistää ekologisen lähienergian ja rakennusmateriaa- Lounais-Suomessa. Kohdealueita olivat Varsinais- lin tuotantoa sekä ravinteiden kierrätystä. Leikkuilla Suomessa Sarsalanaukon ja Musta-aukon alueet parannetaan lisäksi ruovikkoisten merenlahtien ve- Mynälahdella, Oukkulanlahti-Naantalinaukko sekä sientilaa sekä lisätään ranta-alueiden luonnon moni- Satakunnassa Eurajoen-Luvian rannikko. Varsinais- muotoisuutta, kun umpeenkasvaneet merenrantaniityt Suomen ELY-keskuksen julkaisusarjassa julkaistut saadaan avoimiksi kahlaajalinnustolle sekä monimuo- esimerkkisuunnitelmat löytyvät osoitteesta www.do- toiselle rantaniittykasvillisuudelle. Myös merenranto- ria.fi sekä hankkeen verkkosivuilta www.ymparisto.fi/ jen virkistyskäyttö helpottuu ja lähimaisema avartuu velho. ruovikonleikkuiden myötä. VELHO-hankkeessa tehtyjen pilottisuunnitelmien Ruovikoiden hyötykäytöllä parannetaan ranta-alu- ja tuloksia on hyödynnetty ympäristöministeriön aset- eiden hoidon kustannustehokkuutta, mikä puoles- taman valtakunnallisen ranta-alueiden monikäyttö- taan lisää hoitotöiden kiinnostavuutta. Järviruoko on suunnittelutyöryhmän (RAMOS) työssä, mm. laaditta- monipuolinen luonnonvara, joka tuottaa vuosittain essa opasta ranta-alueiden monikäyttösuunnitteluun. suuren määrän biomassaa. Se sitoo itseensä myös RAMOS-ryhmä edistää ranta-alueiden monikäyttö- ravinteita. Tuoretta ruokoa voidaan käyttää viherlan- 3 Ruovikoista voidaan kunnostaa merenrantaniittyjä myös niittämällä ruovikkoa koneellisesti. Keräämällä silputtu niittojäte talteen saadaan samalla esimerkiksi hyvää maanparannusainetta pellolle. Laajoja, kivettömiä rantaniittyjä voidaan hoitaa laidunnuksen lisäksi myös niittämällä tällä koneyhdistelmällä. noitteena, maanparannusaineena, karjan rehuna tai tys Satakunnan rannikon ruovikoista ja potentiaalisis- biokaasun raaka-aineena. Kuiva ruoko sopii kattoma- ta kunnostettavista merenrantaniityistä. Satakunnan teriaaliksi, eristeeksi, energiantuotantoon poltettavak- rannikon suunnittelussa erityishuomio kiinnitettiin esi- si, kuivikkeeksi, kateaineeksi ja käsityömateriaaliksi. selvityksen tulosten pohjalta riittävän merenrantaniit- Suomessa ruo’on hyötykäyttö on kuitenkin vähäistä. tyjen verkoston kunnostamiseen ja hoitoon, samalla Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun yhtenä osata- kun tarkasteltiin niiden välittömässä läheisyydessä voitteena onkin ranta-alueiden ruokovarojen ja niiden sijaitsevia ruovikoita. Kokonaisvaltainen maankäytön hyödyntämismahdollisuuksien kartoittaminen. suunnittelu on erityisen tärkeää, koska rannikon eri Tässä raportissa esitellään yhden toiminta-alueen osiin kohdistuvat erilaiset käyttöpaineet mm. vapaa- - Eurajoen – Luvian rannikon - ranta-alueiden moni- ajan asutuksen ja muun virkistyskäytön, matkailun, käyttösuunnittelualueen valintaa varten tehty esiselvi- vesiliikenteen, mutta myös maatalouden osalta. 4 2 Menetelmät Esiselvitys tehtiin pääosin paikkatietotarkasteluna ko- karjatalouteen perustuvaa, laajat yhtämittaiset ranta- ko Satakunnan rannikkokaistaleella eli n. 85 000 heh- niityt olivat tavanomainen näky Satakunnan rannikon taarin laajuisella alueella. Selvitys käynnistyi tausta- alueella. Avoimia niittyjä ja puoliavoimia entisiä laidun- tietojen keräämisellä (keväästä 2011- kevääseen maita rajattiinkin 1900-luvun alun maankäyttötilannet- 2012). Suunnittelun taustaksi kerättiin ja läpikäytiin jo ta kuvaavilta venäläisiltä topografikartoilta, jotka on olemassa olevat aineistot (ELY-keskuksen paikkatie- digitoitu sähköiseen muotoon. Venäjän armeijan topo- toaineistot jne.). Keskeisenä taustatietona oli v. 2008 grafisten joukkojen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun julkaistu Selkämeren rannikkovesien tila, vesikasvilli- alussa mittakaavassa 1:21 000 laatimia Etelä-Suo- suus ja kuormitus- raportti (Alahuhta 2008) ja maa- ja men karttoja karttoja kutsutaan myös Senaatin kar- metsätalousalueiden monimuotoisuutta ja kosteikkoja tastoksi. Satakunnan rannikolta kartat ovat vuodelta käsittelevät yleissuunnitelmat. Näistä oli käytettävissä 1903 (Rauma), 1904 (Eurajoki – Luvian Luodonkylä), polygonimuotoinen paikkatietoaineisto ja sitä selittävä 1905 (Luvia-Viasvesi), 1907 (Meri-Pori), 1910 (Ahlai- julkaisu. Muita lajisto- ja kasvillisuustiedon
Load more

Recommended publications
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Jätevaakku 2021
    Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila s. 14 s. 8 Sisällys Suomi ei kuulu 4 Roskaamatta paras 17 Tietoa ja toimintaa Roskaantuminen aiheuttaa ympäristö­ Tapahtumia vuodelle 2021. maailman roskaisimpien haittojen lisäksi kustannuksia. alueiden joukkoon, 18 Kunnissa tapahtuu 7 Arkipäivän ympäristötekoja Jätehuollon tärpit kunnittain. mutta meiltäkin roskaa Ruoka ja ympäristötietoisuus. valitettavasti löytyy 8 Toisen turha on toisen aarre sekä maalta, merialueilta Kierrätyskeskukset nykyajan 19 Osallistu ja voita että sisävesistöistä. tavarataloina. pikakompostori! s. 4 9 Pikaopas lajitteluun Nappaa ohje kotiin tai töihin. 10 Jätteiden vastaanottopaikkoja kotitalouksille 2021 12 Usein kysytyt kysymykset Kysy, me vastaamme. 13 Lajittelun ja kierrätyksen ammattilaiset Tutustu jäteneuvojan päivään. 14 Polttaisitko sinä vettä? Vain lajitellusta biojätteestä saa ravinteita, multaa ja energiaa. 16 Kotipihan vieraslajit Osaatko käsitellä puutarha jätteen oikein? 2 Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 JULKAISIJA Porin kaupunki Elinvoima­ ja ympäristötoimiala TOIMITUSTIIMI Pepita Heurlin, Liisa Malin Tarja Räikkönen, Anne Silver ULKOASU JA TAITTO Laura Telin, Kumppania Oy PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN­L 1459­3084 ISSN 1459­3084 (Painettu) ISSN 2323­4938 (Verkkojulkaisu) ANSSI KOSKINEN ANSSI PAINOSMÄÄRÄ 86 500 kpl PIIRROKSET, KANSIKUVA Mikä saa minut Seppo Leinonen JÄTENEUVONTA www.pori.fi/jateneuvonta nostamaan roskan? p. 044 701 2500 [email protected] atsoin Muovin matka se, miten omaksi tai tärkeäksi paikan -videon (WWW.PORI.FI/ koemme. Kysymys on mielestäni MUOVINMATKA). Kertaus yhdenlaisesta yhteisöllisyydestä. muoviroskaan liittyvistä Jokin yhteinen muodostuu niin seikoista oli selvästi tärkeäksi, että haluamme pitää siitä Kpaikallaan. Videolla muistutetaan, huolta. Kysymys ei ole niinkään ros- että muovi ei maadu, vaan hajoaa kaantumisen haittojen tiedostami- aina vain pienemmiksi kappaleiksi sesta, vaan enemmän tunteesta, joka – mikromuoviksi. Toinen tärkeä saa meidät toimimaan.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • Tiina Toivonen Pomarkku Jäteneuvoja Pori Siikainen Porin Kaupungin Ympäristövirasto Ulvila Valtakatu 11, 28100 Pori P
    Jäteneuvonta vaikuttaa valistamalla Itämerihaaste 22.1.2014 Harjavalta Kokemäki Luvia Merikarvia Nakkila Tiina Toivonen Pomarkku jäteneuvoja Pori Siikainen Porin kaupungin ympäristövirasto Ulvila Valtakatu 11, 28100 Pori p. 02 621 2521 [email protected] Porin kaupungin ympäristövirasto Porin Jätehuollon yhteistyöalue alueellisen jätehuollon suunnittelu (ja toteutus?) alueellinen jätehuolto- viranomainen (pääosin) sopimus jäteneuvonnan Harjavalta järjestämisestä Kokemäki Luvia jäteneuvonta kustannetaan Merikarvia ekomaksutuloilla Nakkila Pomarkku Pori jätehuollon neuvonta-, Siikainen valistus- ja tiedotuspalvelut Ulvila järjestää Porin kaupungin ympäristövirasto Asukasmäärä 130 000 Porin kaupungin ympäristövirasto Jäteneuvonnan kohderyhmä ja tehtävät neuvonnan piiriin kuuluvat jätelain perusteella kotitaloudet kunnan, valtion ja seurakunnan toiminnot yhdistykset ja muut julkiset yhteisöt jätehuollon neuvonta-, valistus ja Harjavalta tiedotustehtävät Kokemäki puhelimitse, sähköpostitse ja sosiaalisessa mediassa Luvia tapahtumissa ja tempauksissa Merikarvia aineistojen laatiminen sekä neuvontakäynnit Nakkila Pomarkku jätelain etusijajärjestys Pori jätteen synnyn ehkäisy Siikainen jätteen uudelleenkäyttö ja kierrätys Ulvila hyödyntäminen ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana sijoittaminen kaatopaikalle Porin kaupungin ympäristövirasto JäteVaakku Mustavaris Piirroshahmo synnytettiin koteihin jaettua jäteopasta varten v. 2000. esikuvana Porin seudulla yleinen lintulaji mustavaris piirtäjä Seppo Leinonen Jäteneuvonnan tiedotuslehti
    [Show full text]
  • MERIKARVIA Yrittäjien Kuntabarometri -Kysely Yrittäjälle 16.2.–13.5
    KUNTARAPORTTI MERIKARVIA Yrittäjien kuntabarometri -kysely yrittäjälle 16.2.–13.5. • Yrittäjä on antanut palautetta ja arvioinut oman kuntansa toimintaa: Mitkä asiat toimivat ja mitä pitää parantaa. • Kunnat saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta toiminnastaan mm. kunnan tekemien julkisten hankintojen merkityksestä yrittäjille. • Yrittäjäyhdistykset saavat tietoa siitä, mihin asioihin heidän pitää jäsentensä puolesta kunnassa vaikuttaa. • Kunnat ja niiden yrittäjiä palvelevat yhtiöt saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta tarjoamistaan yrityspalveluista: Parantavatko yrityspalvelut yrittäjän arkea ja saako palveluita matalalla kynnyksellä? www.yrittajat.fi/kuntabarometri Vastaajien taustatiedot, % (Merikarvia, N=42) Oletko Yrittäjäjärjestön jäsen Oletko luottamushenkilö Yrityksen koko Yksinyrittäjä Suomen Yrittäjien 36 paikallisyhdistyksen ja/tai aluejärjestön 48 2–9 henkilöä Ei 10 hallituksessa 10 Kunnan/kaupungin 10–49 henkilöä Kyllä valtuustossa, 90 hallituksessa ja/tai % lautakunnissa 50–249 henkilöä 60 45 En ole > 250 henkilöä 5 En osaa sanoa 2 % % 3 Kuntabarometri 2020, Kuntaraportti, 9.6.2020 KOKONAISARVOSANA KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKASTA Keskiarvot elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanoista kunnittain Koko maa, aluejärjestö ja alueen kunnat: vastaajamäärä ja keskiarvo elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanojen keskiarvoista (asteikko 1–5, 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) Koko maa (N=10404) 2,97 Satakunta (N=771) 3,13 Karvia (N=20) 3,85 Säkylä (N=58) 3,74 Ulvila (N=49) 3,62 Harjavalta (N=41) 3,55 Huittinen (N=61) 3,52 Honkajoki (N=13)
    [Show full text]
  • Merikarvia Korvennevan Tuulivoimapuisto
    SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA MERIKARVIA KORVENNEVAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 17.5.2013 Korvennevan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiohjelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu FCG /Leila Väyrynen Kannen kuva FCG FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan tuulivoimapuisto iii (101) Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 17.5.2013 Esipuhe Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma Me- rikarvian Korvennevan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaiku- tusten arvioinnin toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy UPM:n toimeksiannosta. FCG:n työ- ryhmään kuuluvat: Leila Väyrynen, projektipäällikkö Projektinjohto, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin suunnitelma-asiakirjat, kuva-aineisto, paikkatiedot Marja Nuottajärvi, FM (biologi) Projektikoordinaattori, luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Mattias Järvinen, FM (biologi) Yhteydet tilaajiin ja sidosryhmiin Raportointi, vaikutusten arvioinnit Tiina Mäkelä, FM (biologi) Linnusto- ja luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Muu eläimistö, riistatalous Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Johanna Närhi, ARK arkkitehti Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Taina Ollikainen, FM (suunnittelumaantiede) Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Riikka Ger, MARK maisema-arkkitehti Maisema ja kulttuuriympäristö Suvi Rinne, FM maantiede Kuva-aineistot, paikkatiedot Markku Lindroos, insinööri (tie- ja vesirakennus) Liikenne
    [Show full text]
  • Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie
    POHJANLAHDEN RANTATIE Satakuntalaisten maaseutukylien kautta Pohjanlahden rannikkoa seuraten kulkee vanha maantie. Rantatie on jo myöhäiskeskiajalla yhdistänyt toisiinsa Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kulkien Pohjanlahden ympäri Ruotsin eteläosiin asti. Osittain rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito ja 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella tai sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita, joihin vanha tie ja tuleva Selkämeren kansallispuisto yhdessä muodostavat luonnollisen yhteyden. Kansi: Henri Terho Kannen kuva: Jyrki Toivanen, Lankosken museosilta, Merikarvia. 2008 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV ISBN 978-951-29-3950-3 POHJANLAHDENPOHJANLAHDEN RANTATIERANTATIE RatsupolustaRatsupolusta rannikonrannikon matkailutieksmatkailutieksii POHJANLAHDEN RANTATIE Ratsupolusta rannikon matkailutieksi Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV Pori 2009 © 2009 Kirjoittajat Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV http://www.hum.utu.fi/satakunta/ Toimittajat Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki Ohjausryhmä Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Elisa Bruk, Turun yliopisto Pirjo Ihamäki, Turun yliopisto Pirjo Jaakkola, Eurajoen kunta Tomi Kuusimäki, SAMK Mikael Lähteenmäki, Turun yliopisto Ilmo Marttila, Noormarkun kunta Kari Ojalahti,
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Jätevaakku's Waste Guide
    JäteVaakku´s Waste Guide 2 017 This guide is about how to sort and recycle household waste in the Pori region. Please feel free to ask for more information [email protected] tel. 044 701 2521 or 044 701 2526 www.pori.fi/lajitteluapu Eurajoki Harjavalta Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Energy waste Plastic packaging waste Energiajäte Muovipakkaukset all plastic packages used to preserve food items Sorting plastic packaging is voluntary. There are containers all bags, cans, pots and bottles that are made of plastic for plastic packaging at some recycling points. (except PVC) worn cloths and rags plastic food packaging such as yoghurt pots and curtains, sheets, blankets and pillows packaging for cold cuts, cheese and ready meals disposable containers and napkins plastic bottles, cans and jars – take the caps and lids off dirty papers and cardboard and flatten if you can small wooden items plastic carrier bags, bags and wrappings styrofoam CDs and DVDs You can put all small-sized plastic packages with the re- cycling label 1, 2, 4, 5, 6, 7, and/or the letters PET, PE-HD, Rinse out packages with cold water, if necessary. No food PE-LD, PE, PP, PS, PA into a plastic packaging container at scraps should be left in the packages. recycling points. If the plastic has a recycling label 3 or the letters PVC, or it is dirty, put it into the mixed waste container. You can put all the plastics with the recycling label 1, 2, 4, 5, 6, 7, and/or the letters PET, PE- HD, PE-LD, PE, PP, PS, PA into the energy waste container.
    [Show full text]
  • Tietoa Palveluista Ikäihmisille Asiakkaille
    Tietoa palveluista ikäihmisille Asiakkaille Päivitetty 19.1.2021 /Ketonen Puh. 044 701 0808 [email protected] sisällysluettelo Akuutti kotikeskus 044 701 0055 1 Apteekin annosjakelupalvelu 2 Apuvälineet Pori 044 707 9181 Arvonlisäveroton palvelu Asiakasmaksukatto Pori 044 701 4578 Asiakkaan/potilaan oikeudet 3 Sosiaaliasiamies 044 707 9132 3 Potilasasiamies 044 701 1341 3 Asunnon korjausavustukset 0400 852 727 3 Asunnon muutostyöt 044 701 6667 tai 044 3 701 8570 Avustajakeskus 02 251 8549 3 Diabeteshoitajat Pori 02 621 3756 3 Eläkkeensaajan asumistuki 020 692 202 3 Eläkettä saavan hoitotuki 020 692 211 4 e resepti 5 Hammashoitolat 02 621 3625 Hoitotarvikejakelu 02 621 3756 Hyvinvointia edistävät palvelut 044 701 0808 Ikiliikkuja-hanke 6 Ikäpiste 044 701 9013 vastaa 6 Kotihoito, maksut ja tukipalvelut 24/7 7-9 Kotitalousvähennys 020 612 000 10 Koti TV 11 Kuljetuspalvelu 044 701 7053 tai 044 12 701 6681 Kuluttajaneuvonta 029 553 6901 13 Kuntoutusryhmät Pori 02 621 3251 Kuntoutusohjaajat 044 701 7031, 14 044 701 2749 Kuulolähipalvelu Kuulovastuuhenkilöt ©r-a sisällysluettelo Liikunta Pori 02 621 1412 14 Lyhytaikaishoito 044 701 0328 Lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen/Palveluseteli Lääkekulut 020 692 204 15 Matkakorvaukset 020 692 204 Muistihoitajat 16 Omaishoidon tuki Omakanta 17 Palveluneuvonta 02 623 4300 Palveluseteli Perhehoitoa ikäihmisille 044 701 6040 18 Porin Perusturvan kuntoutuspalvelut 19 Päivätoiminta 044 701 6623 20 SAS-toimisto (sijoitukset) 044 701 6665 tai 044 21 701 6040 21 - Lyhytaikaishoidon
    [Show full text]
  • Satakunnan ELY-Keskuksen Myöntämät Yritystuet
    Satakunnan ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien rahoituskatsaus 2/2018 (maaseutuohjelma) 5.9.2018 1.5.2018-31.8.2018 ELY-keskuksen hanketukipäätöksen saaneet Satakunnan ELY-keskuksen myöntämät yritystuet Yritys Paikkakunta Hankkeen sisältö Myönnetty Kokonais- tuki € kustannukset € Pyhäjärviseudun Ympäristöhuolto Oy EURA Energiajakeen käsittelylinjan laajennus 40 000 200 000 T:mi Auto- ja Konekorjaamo H. EURAJOKI AUTOKORJAAMON LAAJENNUS 36 881 184 405 Ollaranta Metallipalvelu Kotiranta HUITTINEN Uusien toimitilojen rakentaminen 79 097 395 484 WM-plast Oy KANKAANPÄÄ Tuotannon kehitysprojekti 34 000 170 000 Energiapalvelu Ohrankämmen Oy KARVIA Hakkurilla kilpailukykyä 41 000 205 000 Finneps Oy KOKEMÄKI Elementtien valmistus- ja toimitusprosessin 14 600 73 000 kehittäminen Tmi Hevospalvelut Minna Rampa KOKEMÄKI Hevoskuntoutuskeskus 15 373 76 866 Finnovi Oy KOKEMÄKI Oven työstökeskuksen hankinta 11 360 56 800 Konetyöstö Kallio KY MERIKARVIA Hallin rakentaminen ja sorvin osto 79 908 399 540 Eumer Finland Oy MERIKARVIA Matkailun kokous- ja ohjelmapalveluiden 23 040 115 200 kehittäminen. Pasi Kuusinen Oy MERIKARVIA Tuotannon koneinvestoinnit 2018 11 200 56 000 Meriser Oy MERIKARVIA Tuotannon laajentaminen 2018 16 254 81 270 Merikarvian LVI-Tuote Oy MERIKARVIA Vanhan sorvauskaluston päivitystä 8 400 42 000 Westmet Oy NAKKILA Konekannan vahvistaminen 22 368 111 838 Elebet Oy POMARKKU Investointihanke uuden tyyppisen 33 828 169 138 julkisivuelementin valmistamiseen Kuno Brothers Oy PORI Seikkailupuisto Huikee laajennus 34 230 171 148 NEUfrau Oy PORI Valmistuskapasiteetin
    [Show full text]