RAPORTTEJA 54 | 2014 Esiselvitys Satakunnan rannikon ruovikoista ja merenrantaniityistä RITVA KEMPPAINEN Esiselvitys Satakunnan rannikon ruovikoista ja merenrantaniityistä RITVA KEMPPAINEN RAPORTTEJA 54 | 2014 ESISELVITYS SATAKUNNAN RANNIKON RUOVIKOISTA JA MERENRANTANIITYISTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Päivi Lehtinen Kuvat ja kartat: Ritva Kemppainen @ Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 @ Varsinais-Suomen ELY-keskus Kansikuva: Porin Pihlavaluodon rantaniittyä, Ritva Kemppainen ISBN 978-952-314-055-4 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-055-4 www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus Sisältö 1 Tausta .......................................................................................................................... 3 2 Menetelmät ................................................................................................................. 5 2.1. Aiempi maankäyttö selvitettiin venäläisistä topografikartoista ............... 5 2.2. Vesiruovikot, maaruovikot ja merenrantaniityt kartoitettiin ilmakuvilta .. 6 2.3. Selkämeren rantavesien rehevöityminen ja hoitotarve .............................. 7 3 Tulokset ....................................................................................................................... 8 3.1. Satakunnan rannikon merenrantaniityt ja ruovikot .................................... 8 3.2. Merenrantaniityt ja maaruovikot ................................................................. 17 3.3.Vesiruovikot .................................................................................................... 18 3.4. Ilmakuvilta digitoitujen aineistojen vertailu aiempiin paikkatieto- tarkasteluihin ........................................................................................................ 19 Vertailu aiempiin paikkatieto-tarkasteluihin tuotti uutta tietoa ............................ 20 3.5. Uhanalaiset lajit ja niiden huomioiminen suunnittelualueiden valinnassa ja suunnittelussa............................................................................... 24 Kiurunkannus- ja pikkuapollo-selvitysten tulosten huomiointi Eurajoki-Luvian suunnittelussa ..................................................................................................... 26 4 Johtopäätökset ......................................................................................................... 28 4.1. Suunnittelualueiden valinta ranta-alueiden monikäyttösuunnitteluun VELHO-hankkeessa ............................................................................................. 28 4.2. Suunnittelualueiden valinta monikäyttö-suunnitteluun jatkossa Satakunnassa ....................................................................................................... 30 Lähteet ................................................................................................................... 31 Kuvailulehdet ........................................................................................................ 32 1 2 1 Tausta Ranta-alueidemme tila on heikentynyt merkittäväs- suunnittelun lisäksi ruovikoiden leikkuun ja hyötykäy- ti viime vuosikymmeninä. Vesistöjen rehevöityminen tön laajentamista koko maahan. sekä ranta-alueiden laidunnuksen ja niiton huomatta- Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelulla tarkoi- va vähentyminen 1950-luvun jälkeen ovat johtaneet tetaan ranta-alueiden kokonaisvaltaista tarkastelua, avointen rantaniittyjen ja vesialueiden umpeenkas- jossa huomioidaan aiempi maankäyttöhistoria, ny- vuun. Tilanteesta on hyötynyt erityisesti järviruoko, kyhetken tilanne, maanomistajan mielipide alueen joka peittää rantoja laajoina kasvustoina. Ruovikot kehittämisestä sekä tulevaisuuden maankäyttömah- heikentävät monien avoimien rantaniittyjen eläin- ja dollisuudet. Ranta-alueiden monikäyttösuunnitte- kasvilajien elinmahdollisuuksia, muuttavat maisemaa lun yleisenä tavoitteena onkin sovittaa yhteen ranta- ja peittävät avoimia näkymiä. Lisäksi järviruovikot alueiden eri käyttömuotoja. Keskeisimmät niistä liitty- haittaavat rantojen virkistyskäyttöä, heikentävät ve- vät toisaalta luonnonvarojen kestävään hyödyntämi- den laatua, sekä vähentävät rantakiinteistöjen arvoa. seen (ruovikoiden korjuu, kalastus, matkailu) ja virkis- Tilanne on kuitenkin korjattavissa. Ranta-alueita voi- tyskäyttöön, toisaalta luonnon monimuotoisuuden tai daan hoitaa niittämällä ruovikoita, raivaamalla entisiä vesiensuojelun perusteella tehtävään luonnonhoitoon rantaniittyjä ja ottamalla ne uudelleen laidunkäyttöön. tai muihin toimenpiteisiin. Myös maisemanhoito on Vesien tilaa voidaan lisäksi parantaa muun muassa umpeutuvilla ranta-alueilla keskeistä. peltojen suojavyöhykkeiden, luonnonhoitopeltojen ja Hyödynnettävien ruovikoiden, avoimena ylläpidet- kosteikkojen avulla. tävien rantaniittyjen ja säilytettävien ruovikoiden välille Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäris- pyritään löytämään optimaalinen verkosto siten, että tökeskuksen koordinoima Vesien- ja luonnonhoidon suunnittelualueiden vesien ja luonnon tilan paranta- alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suo- minen hyödyttää myös paikallisia asukkaita ja yrittä- men vesistöalueilla -hanke (VELHO) testasi ja kehit- jiä. Ruovikonleikkuilla ja ruo’on hyötykäytöllä voidaan ti ranta-alueiden suunnittelutyötä kolmella alueella edistää ekologisen lähienergian ja rakennusmateriaa- Lounais-Suomessa. Kohdealueita olivat Varsinais- lin tuotantoa sekä ravinteiden kierrätystä. Leikkuilla Suomessa Sarsalanaukon ja Musta-aukon alueet parannetaan lisäksi ruovikkoisten merenlahtien ve- Mynälahdella, Oukkulanlahti-Naantalinaukko sekä sientilaa sekä lisätään ranta-alueiden luonnon moni- Satakunnassa Eurajoen-Luvian rannikko. Varsinais- muotoisuutta, kun umpeenkasvaneet merenrantaniityt Suomen ELY-keskuksen julkaisusarjassa julkaistut saadaan avoimiksi kahlaajalinnustolle sekä monimuo- esimerkkisuunnitelmat löytyvät osoitteesta www.do- toiselle rantaniittykasvillisuudelle. Myös merenranto- ria.fi sekä hankkeen verkkosivuilta www.ymparisto.fi/ jen virkistyskäyttö helpottuu ja lähimaisema avartuu velho. ruovikonleikkuiden myötä. VELHO-hankkeessa tehtyjen pilottisuunnitelmien Ruovikoiden hyötykäytöllä parannetaan ranta-alu- ja tuloksia on hyödynnetty ympäristöministeriön aset- eiden hoidon kustannustehokkuutta, mikä puoles- taman valtakunnallisen ranta-alueiden monikäyttö- taan lisää hoitotöiden kiinnostavuutta. Järviruoko on suunnittelutyöryhmän (RAMOS) työssä, mm. laaditta- monipuolinen luonnonvara, joka tuottaa vuosittain essa opasta ranta-alueiden monikäyttösuunnitteluun. suuren määrän biomassaa. Se sitoo itseensä myös RAMOS-ryhmä edistää ranta-alueiden monikäyttö- ravinteita. Tuoretta ruokoa voidaan käyttää viherlan- 3 Ruovikoista voidaan kunnostaa merenrantaniittyjä myös niittämällä ruovikkoa koneellisesti. Keräämällä silputtu niittojäte talteen saadaan samalla esimerkiksi hyvää maanparannusainetta pellolle. Laajoja, kivettömiä rantaniittyjä voidaan hoitaa laidunnuksen lisäksi myös niittämällä tällä koneyhdistelmällä. noitteena, maanparannusaineena, karjan rehuna tai tys Satakunnan rannikon ruovikoista ja potentiaalisis- biokaasun raaka-aineena. Kuiva ruoko sopii kattoma- ta kunnostettavista merenrantaniityistä. Satakunnan teriaaliksi, eristeeksi, energiantuotantoon poltettavak- rannikon suunnittelussa erityishuomio kiinnitettiin esi- si, kuivikkeeksi, kateaineeksi ja käsityömateriaaliksi. selvityksen tulosten pohjalta riittävän merenrantaniit- Suomessa ruo’on hyötykäyttö on kuitenkin vähäistä. tyjen verkoston kunnostamiseen ja hoitoon, samalla Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun yhtenä osata- kun tarkasteltiin niiden välittömässä läheisyydessä voitteena onkin ranta-alueiden ruokovarojen ja niiden sijaitsevia ruovikoita. Kokonaisvaltainen maankäytön hyödyntämismahdollisuuksien kartoittaminen. suunnittelu on erityisen tärkeää, koska rannikon eri Tässä raportissa esitellään yhden toiminta-alueen osiin kohdistuvat erilaiset käyttöpaineet mm. vapaa- - Eurajoen – Luvian rannikon - ranta-alueiden moni- ajan asutuksen ja muun virkistyskäytön, matkailun, käyttösuunnittelualueen valintaa varten tehty esiselvi- vesiliikenteen, mutta myös maatalouden osalta. 4 2 Menetelmät Esiselvitys tehtiin pääosin paikkatietotarkasteluna ko- karjatalouteen perustuvaa, laajat yhtämittaiset ranta- ko Satakunnan rannikkokaistaleella eli n. 85 000 heh- niityt olivat tavanomainen näky Satakunnan rannikon taarin laajuisella alueella. Selvitys käynnistyi tausta- alueella. Avoimia niittyjä ja puoliavoimia entisiä laidun- tietojen keräämisellä (keväästä 2011- kevääseen maita rajattiinkin 1900-luvun alun maankäyttötilannet- 2012). Suunnittelun taustaksi kerättiin ja läpikäytiin jo ta kuvaavilta venäläisiltä topografikartoilta, jotka on olemassa olevat aineistot (ELY-keskuksen paikkatie- digitoitu sähköiseen muotoon. Venäjän armeijan topo- toaineistot jne.). Keskeisenä taustatietona oli v. 2008 grafisten joukkojen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun julkaistu Selkämeren rannikkovesien tila, vesikasvilli- alussa mittakaavassa 1:21 000 laatimia Etelä-Suo- suus ja kuormitus- raportti (Alahuhta 2008) ja maa- ja men karttoja karttoja kutsutaan myös Senaatin kar- metsätalousalueiden monimuotoisuutta ja kosteikkoja tastoksi. Satakunnan rannikolta kartat ovat vuodelta käsittelevät yleissuunnitelmat. Näistä oli käytettävissä 1903 (Rauma), 1904 (Eurajoki – Luvian Luodonkylä), polygonimuotoinen paikkatietoaineisto ja sitä selittävä 1905 (Luvia-Viasvesi), 1907 (Meri-Pori), 1910 (Ahlai- julkaisu. Muita lajisto- ja kasvillisuustiedon