Säteitä 2010

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Säteitä 2010 22.12.2010 17:59:00 Säteitä 2010 Säteitä vuosikirja 2 Sävellyksen musiikinteorian osaston ja SÄTEITÄ 2010: Sävellyksen ja musiikinteorian osaston vuosikirja 2 Sateita_kansi_2010_fin.indd 1 SÄTEITÄ 2010 Sibelius-Akatemian sävellyksen ja musiikinteorian osaston vuosikirja 2 Vastaava päätoimittaja: Veijo Murtomäki Toimittajat: Olli Väisälä, Risto Väisänen Taitto: Tiina Laino Painopaikka: Aalto-Print, Helsinki 2010 Toimituksen osoite: Sibelius-Akatemia Sävellyksen ja musiikinteorian osasto PL 86, 00251 http://sate.siba.fi ISSN-L 1799-4705 ISSN 1799-4705 ISBN 978-952-5531-98-5 Sateita_kansi_2010_fin.indd 2 22.12.2010 17:59:00 Sisällys Lukijalle........................................................................................................................ 5 I Sibelius politiikan pyörteissä ILKKA ORAMO: Miksi Sibeliusta ei voida jättää ulkopuolelle ............................................ 7 TIMotHY L. JACKSON: Thierfelder’s 1935 Open Letter to Sibelius and Adorno’s Critique – Some Preliminary Observations ................................................................................ 19 MARKKU JOKISIPILÄ: Suomi, Kolmas valtakunta ja Sibelius ............................................ 43 SIMO MUIR: Suomalainen antisemitismi ja ”juutalaiskysymys” ...................................... 58 VEIJO MURtoMÄKI: Sibelius, isänmaa, luonto ja natsi-Saksa ........................................... 65 II Musiikkianalyysiä ja musiikinteoriaa LAURI SUURPÄÄ: Schumann ja klassismin perinne ......................................................... 73 OLLI VÄISÄLÄ: Schenkerin haitallinen vaikutus schenkeriläisyydelle .............................. 85 JUHANI ALESARO: Musiikkianalyysia haittaavista ajatusrakennelmista. Schenkerin Harmony-teoksen pykälien 107–114 arvostelua .................................... 109 TOMI LASSI: Rajakohtia vai yhteenkuuluvia osia? Ei-tonaalisen musiikin jäsentymisestä teoreettisten mallien ja empiirisen tutkimuksen valossa .................... 133 ELINA HAAPAMÄKI: Moodien ja modaalisuuden opettamisen haasteita ......................... 167 III Raportti MARJA SAARELA: Lukuvuosi Chicagon yliopistossa ..................................................... 187 IV Sävellys JUUSO KONTIOLA: Vaahto (2009) ................................................................................. 191 3 4 5 Lukijalle Käsillä oleva Sibelius-Akatemian Sävellyksen ja musiikinteorian osaston vuosikirja 2, Säteitä 2010, heijastaa osaston moninaista ja laajenevaa toimintaa paitsi sävellyk- sen ja musiikinteorian myös musiikinhistorian alueilla. Lisäksi kokoelman artikkelit ovat osin ilmausta tarpeesta luoda yhteistyötä ja avautua yhä enemmän ulospäin pelkästä musiikintutkimuksesta siihen liittyvien yleisempien kysymyksenasettelui- den suuntaan. Maamme ainoan musiikkiyliopiston keskeisiä vaalinnan kohteita on luonnolli- sesti nimikkosäveltäjämme Jean Sibelius, jonka asema 1900-luvun sävellyshistorias- sa ja myös poliittisessa historiassa puhuttaa jatkuvasti. Ilkka Oramon artikkeli etsii ja perustelee Sibeliuksen paikkaa 1900-luvun alkupuolen sävellysilmastossa, sillä Sibelius pyrkii yhä unohtumaan merkittävissä musiikinhistorian julkaisuissa. Timothy Jacksonin, Markku Jokisipilän ja Simo Muirin artikkelit katsovat hie- man eri näkökulmista Sibeliusta poliittisena toimijana ja Suomen musiikinhistorian mielellään unohdettuja ikäviä tosiasioita. Artikkelit perustuvat Sibelius-Akatemias- sa 19.10.2010 järjestetyn esitelmä- ja keskustelutilaisuuden ”Sibelius ja natsi-Saksa” puheenvuoroihin. Veijo Murtomäen artikkeli pohjautuu tapahtumasta erilliseen esi- telmään syksyltä 2009. Musiikinteoria ja musiikkianalyysi ovat olleet aina osaston toiminnan keskiössä. Heinrich Schenkerin ja Schenker-analyysin tärkeä merkitys heijastuu Olli Väisälän ja Juhani Alesaron artikkeleissa, jotka tarkastelevat Schenkeriä kumpikin omalla ta- vallaan kriittisesti. Musiikkianalyysiä ja musiikinhistoriaa yhdistävä Lauri Suurpään artikkeli perustuu syksyn 2010 Schumann-tapahtumassa pidettyyn yleisöluentoon. Tomi Lassin teoreettis-kognitiivinen ja Elina Haapamäen pedagoginen artikkeli pohjautuvat maisterintutkinnon kirjallisiin töihin. Sävellystä edustaa Juuso Kontiolan pianoteos Vaahto (2009), jonka sävellykselli- siin ideoihin saimme tutustua vuosikirjan edellisessä numerossa. Marja Saarelan ra- portti opiskelusta Chicagon yliopistossa kertoo monille osaston jatko-opiskelijoille tutusta aihepiiristä. Vuosikirja ilmaantuu painoversion lisäksi vuoden 2011 puolella myös osaston verkkosivulle (http://sate.siba.fi/fi/julkaisut/), josta löytyy paitsi edellinen Säteitä 2009 myös vuosikirjan edeltäjän, Sävellys ja musiikinteoria -lehden kaikki vuosiker- rat digitoituina. Joulukuussa 2010 Veijo Murtomäki Musiikinhistorian professori 4 5 6 7 SÄTEITÄ 2010: Miksi Sibeliusta ei voida jättää ulkopuolelle ILKKA ORAMO Miksi Sibeliusta ei voida jättää ulkopuolelle Richard Taruskin puhui vuoden 2006 Bartók-konferenssissa Budapestissa siitä mik- si Bartókia ei voida jättää ulkopuolelle,1 siis 1900-luvun musiikinhistorian ulkopuo- lelle, kuten The Cambridge History of Twentieth-Century Music -kirjan toimittajat ja kirjoittajat ovat tehneet.2 Otan nyt hänen erinomaisesta luennostaan oppia ja yritän selittää, miksi Sibeliusta ei voida jättää ulkopuolelle, kuten Taruskin on omassa mu- siikinhistoriassaan tehnyt.3 Bartókin nimi ei tietenkään kokonaan puutu Cambridge Historysta, mutta se esiintyy vain erilaisissa luetteloissa.4 Hakemistossa on lisäksi viite yhdelle sivulle, jolla Bartókin nimeä ei esiinny (s. 111), ja sitten on ainakin yksi sivu (s. 73), jolla se esiintyy mutta johon hakemistossa ei ole viitettä. Siinä kirjoittaja siteeraa vää- rin lausetta Paul Griffithsin kirjasta Modern Music huomaamatta, että lause, jota hän siteeraa, on itse sitaatti Bartókin omaelämäkerrasta.5 Pahinta kuitenkin on, ettei 1 Richard Taruskin, ‘Why You Cannot Leave Bartók Out’, Studia Musicologica Academiae Scientiarum Hun- garicae 47:3–4 ( 2006), 265–277. 2 The Cambridge History of Twentieth-Century Music, toim. Nicolas Cook ja Anthony Pople, Cambridge: Cam- bridge University Press, 2004. 3 Richard Taruskin, Music in the Early Twentieth Century ja Music in the Late Twentieth Century (The Oxford History of Western Music, vol. 4 ja 5), Oxford: Oxford University Press, 2010 [2005]. 4 Leon Botstein, ‘Music of a Century: Museum Culture and the Politics of Subsidy’, ss. 47, 50 ja 55; Christo- pher Butler, ‘Innovation and the avant-garde, 1900–20’, ss. 73, 75, 77 ja 83; Stephen Banfield, ‘Music, text and stage: the tradition of bourgeois tonality to the Second World War’, s. 115; Peter Franklin, ‘Between the wars: traditions, modernisms’, s. 193; Joseph Auner, ‘Proclaiming the mainstream: Schoenberg, Berg, and Webern’, s. 244; Hermann Danuser, ‘Rewriting the past: classicisms of the inter-war period’, s. 279; Michael Walter, ‘Music of seriousness and commitment: the 1930s and beyond’, s. 301; Arnold Whittall, ‘Individualism and accessibi- lity: the moderate mainstream, 1945–75’, ss. 366 ja 378; Andrew Blake, ’To the millenium: music as twentieth- century commodity’, s. 485; Alastair Williams, ‘Ageing of the new: the museum of musical modernism’, s. 515. 5 ”Such researches could be technically emancipating, as in Bartók’s collection and classification of folk music from 1904–1919, which ’revealed to men [!] the possibility of a total emancipation from the hegemony of the major-minor system’ in favour of a return towards church modes, and to ancient Greek and even more ’primi- tive’ scales (notably the pentatonic).” Butler, ‘Innovation and the avantgarde, 1900–20’, s. 73. Sitaatti: Paul Grif- fiths, Modern Music, London, 1994, s. 57. Bartókin ‘Omaelämäkerran’ (Selbstbiographie) vuoden 1921 versiossa Griffitshin siteeraama lause on seuraa- vassa muodossa: “Das Studium all dieser Bauernmusik war deshalb von entscheidender Bedeutung für mich, weil sie mich [!] auf die Möglichkeit einer vollständigen Emanzipation von der Alleinherrschaft des bisherigen 6 7 SÄTEITÄ 2010: Miksi Sibeliusta ei voida jättää ulkopuolelle kukaan 22:sta kirjoittajasta käsittele Bartókin musiikkia ja että hänen teoksistaan mainitaan nimeltä vain Ihmeellinen mandariini (1918–24) ja Cantata profana (1930), edellinen esimerkkinä ”urbaanista raakuudesta” ja jälkimmäinen ”maailmankatso- musmusiikista”. Tällainen kohtelu ei ole missään suhteessa Bartókin musiikin asemaan ohjelmis- tossa, ei nyt eikä kymmenen vuotta sitten kun näitä tekstejä kirjoitettiin, eikä se ole missään suhteessa siihen, miten Bartókia on käsitelty muussa 1900-luvun musiikkia koskevassa kirjallisuudessa, ei vanhassa eikä uudessa. Mistä siis on kysymys? Ovat- ko brittihistorioitsijat kokonaan menettäneet kosketuksensa todellisuuteen? Esipu- heessa kirjan toimittajat Nicolas Cook ja Anthony Pople selittävät: On vaikea tietää, pitäisikö tämä nähdä tahattomana puutteena, joka toimittajien olisi pitä- nyt korjata, vai oireena 20. vuosisadan klassismin uudelleenarvioinnista, joka saa Bartókin luoman erityisen synteesin näyttämään vähemmän tärkeältä kuin ennen. Aika näyttää; olet- taen, että kirjoittajiemme prioriteetit pitävät.6 ”Mitä hölynpölyä”, Taruskin kommentoi. Cook menetteli paitsi typerästi myös vilpillisesti. Kirjoittajat eivät olleet asettaneet mitään tällaisia ’prioriteetteja’. Olen varma siitä, että kaikki olivat olettaneet jonkun käsittelevän Bar- tókia – ja niin oli ilmeisesti Cook itsekin, miksi hän muuten olisi kajonnut asiaan johdannos- sa. Arvostelussani syytin häntä velttoudesta ja siitä, ettei hän tehnyt työtään kunnolla.7 Bartókin käsittely, tai siis sen
Recommended publications
  • Pekka Ahtiainen Ja Jukka Tervonen MENNEISYYDEN TUTKIJAT JA METODIEN VARTIJAT KÄSIKIRJOJA 17:1 Pekka Ahtiainen Ja Jukka Tervonen
    Pekka Ahtiainen ja Jukka Tervonen MENNEISYYDEN TUTKIJAT JA METODIEN VARTIJAT KÄSIKIRJOJA 17:1 Pekka Ahtiainen ja Jukka Tervonen Menneisyyden tutkijat ja metodfen vartijat Matka suomalaiseen historiankirjoitukseen Luvun Linjoilla ja linjojen takana kirjoittanut Ilkka Herlin Suomen Historiallinen Seura Helsinki 1996 Kansikuva: Maantieteellisiä kuvia n:o 21: Suomen Pankki, Valtionarkisto ja Säätytalo. Kansanopettajain O.Y. Valistus. Museovirasto © Pekka Ahtiainen ja Jukka Tervonen ISSN 0081-9417 ISBN 951-710-039-6 Vammalan Kirjapaino Oy 1996 S aatteeksi Nyt käsillä oleva kirja on syntynyt Päiviö Tommilan johtamassa ja Suo- men Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan rahoittamassa projektissa Historioitsija ja yhteiskunta. Tutkimus ja tutkijan rooli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun Suomessa. Aihepiiriltään ja käsittelytavaltaan kirja liittyy luontevasti projektin vuonna 1994 ilmesty- neeseen kokoomateokseen Historia, sosiologia ja Suomi. Niinikään tutkimus niveltyy kiinteästi projektin muiden jäsenten laatimaan, piakkoin valmistuvaan työhön Historiantutkijan muotokuva. Tällainen tutkimus ei tietysti synny vain kirjastojen kätköissä, tutki- joiden omissa tieteelle pyhitetyissä skiitoissa eikä kirjoittajien yhteisessä aivoriihessä. Tahdommekin muistaa lämpimästi henkilöitä, jotka ovat lukeneet käsikirjoituksemme eri versioita ja auttaneet tekijöitä ideoiden kehittelyssä. Etenkin projektimme muut jäsenet, Päiviö Tommila, John Strömberg, Henrik Meinander ja Ilkka Herlin ovat pakottaneet kirjoittajat miettimään monet asiat uusiksi
    [Show full text]
  • The Multicultural Moment
    Mats Wickström View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE The Multicultural provided by National Library of Finland DSpace Services Moment The History of the Idea and Politics of Multiculturalism in Sweden in Comparative, Transnational and Biographical Context, Mats Wickström 1964–1975 Mats Wickström | The Multicultural Moment | 2015 | Wickström Mats The studies in this compilation thesis examine the origins The Multicultural Moment and early post-war history of the idea of multiculturalism as well as the interplay between idea and politics in The History of the Idea and Politics of Multiculturalism in Sweden in the shift from a public ideal of homogeneity to an ideal Comparative, Transnational and Biographical Context, 1964–1975 of multiculturalism in Sweden. The thesis shows that ethnic activists, experts and offi cials were instrumental in the establishment of multiculturalism in Sweden, as they also were in two other early adopters of multiculturalism, Canada and Australia. The breakthrough of multiculturalism, such as it was within the limits of the social democratic welfare-state, was facilitated by who the advocates were, for whom they made their claims, the way the idea of multiculturalism was conceptualised and legitimised as well as the migratory context. 9 789521 231339 ISBN 978-952-12-3133-9 Mats Wikstrom B5 Kansi s16 Inver260 9 December 2014 2:21 PM THE MULTICULTURAL MOMENT © Mats Wickström 2015 Cover picture by Mats Wickström & Frey Wickström Author’s address: History Dept. of Åbo Akademi
    [Show full text]
  • What Is Neo-Liberalism? Justifications of Deregulating Financial Markets in Norway and Finland © SIFO 2015 Project Note No 6 – 2015
    Project note no 6-2015 Pekka Sulkunen What is Neo-liberalism? Justifications of deregulating financial markets in Norway and Finland © SIFO 2015 Project Note no 6 – 2015 NATIONAL INSTITUTE FOR CONSUMER RESEARCH Sandakerveien 24 C, Building B P.O. Box 4682 Nydalen N-0405 Oslo www.sifo.no Due to copyright restrictions, this report is not to be copied from or distributed for any purpose without a special agreement with SIFO. Reports made available on the www.sifo.no site are for personal use only. Copyright infringement will lead to a claim for compensation. Prosjektrapport nr.6 - 2015 Tittel Antall sider Dato 48 27.10.2015 Title ISBN ISSN What is Neo-liberalism? Justifications of deregulating financial markets in Norway and Finland Forfatter(e) Prosjektnummer Faglig ansvarlig sign. Pekka Sulkunen 11201014 Oppdragsgiver Norges Forskningsråd Sammendrag Rapporten dokumenter at dereguleringen av den norske og finske økonomien først og fremst handlet om politikk og politiske prosesser, og i liten grad begrunnet i økonomisk teori. Heller ikke neoliberal filosofi slik vi kjenner den fra USA og Storbritannia spilte noen stor rolle i de to landene. Isteden handlet det om forestillingen om, og fremveksten av, en ny type velferdsstat med behov for en moralsk legitimering av autonomi. Summary The report documents that the deregulation of the Norwegian and Finnish economy primarily was about politics and political processes, and to a much lesser extent about justifications rooted in economic theory. Nor neoliberal philosophy as we know it from the US and Britain played a major role in the two countries. Instead, it was about the notion, and the emergence of, a new kind of welfare state in need of a moral legitimization of autonomy.
    [Show full text]
  • Finnish Nationalism
    State and Revolution in Finland Historical Materialism Book Series Editorial Board Sébastien Budgen (Paris) David Broder (Rome) Steve Edwards (London) Juan Grigera (London) Marcel van der Linden (Amsterdam) Peter Thomas (London) volume 174 The titles published in this series are listed at brill.com/hm State and Revolution in Finland By Risto Alapuro LEIDEN | BOSTON This title is published in Open Access with the support of the University of Helsinki Library. This is an open access title distributed under the terms of the CC BY-NC-ND 4.0 license, which permits any non-commercial use, distribution, and reproduction in any medium, provided no alterations are made and the original author(s) and source are credited. Further information and the complete license text can be found at https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ The terms of the CC license apply only to the original material. The use of material from other sources (indicated by a reference) such as diagrams, illustrations, photos and text samples may require further permission from the respective copyright holder. First edition of State and Revolution in Finland was published in 1988 by University of California Press. The Library of Congress Cataloging-in-Publication Data is available online at http://catalog.loc.gov LC record available at http://lccn.loc.gov/2018043939 Typeface for the Latin, Greek, and Cyrillic scripts: “Brill”. See and download: brill.com/brill‑typeface. ISSN 1570-1522 ISBN 978-90-04-32336-0 (hardback) ISBN 978-90-04-38617-4 (e-book) Copyright 2019 by the Authors. Published by Koninklijke Brill NV, Leiden, The Netherlands.
    [Show full text]
  • Challenges in the 21St Century Edited by Anu Koivunen, Jari Ojala and Janne Holmén
    The Nordic Economic, Social and Political Model The Nordic model is the 20th-century Scandinavian recipe for combining stable democracies, individual freedom, economic growth and comprehensive systems for social security. But what happens when Sweden and Finland – two countries topping global indexes for competitiveness, productivity, growth, quality of life, prosperity and equality – start doubting themselves and their future? Is the Nordic model at a crossroads? Historically, consensus, continuity, social cohesion and broad social trust have been hailed as key components for the success and for the self-images of Sweden and Finland. In the contemporary, however, political debates in both countries are increasingly focused on risks, threats and worry. Social disintegration, political polarization, geopolitical anxieties and threat of terrorism are often dominant themes. This book focuses on what appears to be a paradox: countries with low-income differences, high faith in social institutions and relatively high cultural homogeneity becoming fixated on the fear of polarization, disintegration and diminished social trust. Unpacking the presentist discourse of “worry” and a sense of interregnum at the face of geopolitical tensions, digitalization and globalization, as well as challenges to democracy, the chapters take steps back in time and explore the current conjecture through the eyes of historians and social scientists, addressing key aspects of and challenges to both the contemporary and the future Nordic model. In addition, the functioning and efficacy of the participatory democracy and current protocols of decision-making are debated. This work is essential reading for students and scholars of the welfare state, social reforms and populism, as well as Nordic and Scandinavian studies.
    [Show full text]
  • Niklas Nyqvist
    2007 FRÅN BONDSON TILL FOLKMUSIKIKON Från bondson till folkmusikikon Otto Andersson och formandet av ”finlandssvensk folkmusik” Niklas Nyqvist ÅBO 2007 ÅBO AKADEMIS FÖRLAG – ÅBO AKADEMI UNIVERSITY PRESS CIP Cataloguing in Publication Nyqvist, Niklas Från bondson till folkmusikikon : Otto Andersson och formandet av ”finlands- svensk folkmusik / Niklas Nyqvist. - Åbo : Åbo Akademis förlag, 2007. Diss.: Åbo Akademi. – Summary. ISBN 978-951-765-374-9 ISBN 978-951-765-374-9 ISBN 978-951-765-375-6 (digital) Painosalama Oy Åbo 2007 INNEHÅLLSFÖRTECKNING FÖRORD...............................................................................................................7 INLEDNING ......................................................................................................10 1 Syfte och metodologiska perspektiv........................................................... 11 2 Källor och teoretiska utgångspunkter......................................................... 14 Folkmusik..................................................................................................... 16 Finlandssvenskhet....................................................................................... 17 Kanon............................................................................................................ 19 3 Tidigare forskning......................................................................................... 20 4 Disposition...................................................................................................... 23 I INSAMLING....................................................................................................25
    [Show full text]
  • Två Tidskrifter, Två Kriser
    400 MAX ENGMAN Två tidskrifter, två kriser Facktidskrifter är ofta språkrör för en generation, forskargrupp eller forskningsinriktning med ett budskap. Sedan Historische Zeitschrift grundades 1859 och fick en form som blev något av ett standardformat har historiska facktidskrifter också varit arbetsredskap. En klassisk his­ torisk facktidskrift skulle innehålla väl dokumenterade vetenskapliga uppsatser, recensioner, forskningsöversikter och nyheter ”från fältet”. Tidskriften blev ett oundgängligt hjälpmedel för att hålla sig à jour. Tidskriften kunde skapa och krossa karriärer och recensionerna var maktredskap. Makten utövades av respektive redaktion. Eftersom det hör till maktens väsen att den är i ständig rörelse, hemsöks tidskrifter ofta av kriser, bojkotter och strider om tidskriftens linje.1 Den gamla tiden I slutet av 1960­talet råkade Finlands båda historiska tidskrifter ut för var sin kris. Kriserna var emellertid väsensskilda. Historiallinen Aika- kauskirja (HAik, grundad 1903) tappade styrfarten och riktningen efter decennier av rutin. Historisk Tidskrift för Finland (HTF, grundad 1916) hade däremot tappat återväxten i det medeltida mörker där den styrt på samma kurs i flera decennier under en seglats där både roddarna och provianten började ta slut. Kriserna var sammankopplade på ett intrikat sätt: HAik ville inte ge plats för yngre forskare, HTF hade inga. HAik var en bastion för en auktoritetsbunden och hierarkisk akade­ misk miljö där många ämnesområden ännu präglades av kategoriska sanningar och deltagarperspektiv. Det var en miljö där professorer opponerade sina elevers doktorsavhandlingar och recenserade dem i HAik utan en tanke på att någon kunde betrakta det som grovt jäv. 1. Om HTF:s grundande och första decennium, se Max Engman, ’En Törnestig. HTF:s första år’, HTF 76 (1991:2), s.
    [Show full text]
  • Finland and the Finns : a Selective Bibliography
    F I N LAN D AND THE FINNS A Selective Bibliography FINLAND AND THE FINNS tttucrcDus in aim pater \ Dn0*Dn0 itonraDus ww> ui tt apfite feois gra pful tccfit %totnf UttrnDtns in fua oioctfi Ubzos miCRiUu pauntat! i£o:unoc# tozrup no ; no moDica* £tt$ tjor qruDem facrrDptn teletnStiu töfurg^ turbatfc it inotwotionf • B50 liteos mtCTales ftöm oerii mDinadu Cue ((tfie g eftrntu oiru kantelein tt egt?(rialme omufitatm parifien rant thtologie jpfef* fO2e infigne/optime tO2t(tto$^( inmalit t j inCpirattöe Oma t> tjonorabilem oiru QartttobmtO (?t|Otan # giä ctiSH ibefu iru fuma Diligftia ?n imlita tiuitate lube teit imp2eITO0^uftO2ttatc oiDinaria atP2Obauit 1 cöfir tnauit tt fsngulis faterDoribj Tut Diort? e? ciToe Ub2ts miffas legrrcib; (t cclttoddte toticnfifticns 16( omipote tt0 on iniTröia «ft autte bttoe \bttntt i^ault td£f(u0« quaD2agtnta Dies inoulgetiafi pc intuttts fibj pemtctqs ituTrtiroiDit relatauit ^nno Dm PH«UcfimoqD2tngctefi mooctuagtftmooctauoiDit mm, Colored woodcut in the Missale Aboense, the first book printed for Finland by printer Bartholomäus Ghotan in Lubeck, Germany, in 1488 (see entry no. 623) F I N LAN D AND THE FINNS A Selective Bibliography By Dr. Elemer Bako Former Finno-Ugrian Area Specialist European Division Library of Congress Washington 1993 The symbolic device on the cover and the title page is widely recognized by the Finns as representing the clasped hands of two Kalevala singers. The version used here is the logo of the Finlandia Foundation, Inc., a national cultural organization of Finns in the United States. This work is dedicated to the Finnish people on the seventy-fifth anniversary of their independence.
    [Show full text]
  • The Left, Social Security and Neoliberalism in Finland Since 1970’S
    The Left, Social Security and Neoliberalism in Finland since 1970’s A Paper for the Joint NordWel and REASSESS International Summer School 2010 (State, Society & Citizen - Cross- and Multi-disciplinary Perspectives on Welfare State Development), Odense, 15–20.8.2010. Outinen Sami Doctoral student (NordWel-network) Section of Social Science History Department of Political and Economic Studies University of Helsinki Content Finnish Welfare State 3 The Left 4 Challenge of Neoliberalism 5 Social Justice and the Terms of Livelihood 9 Idea of Decommodification 13 Socialism and Welfare State Universalism 18 Consensus of Korpilampi 19 References 23 2 Finnish Welfare State The paradigm shift from the Keynesian welfare state to the neoliberal competition society has been a major social change in capitalist countries since 1970‟s. This paper deals with this issue in the Finnish context taking especially into account the viewpoint of the Left in the area of social policy. The paper is theoretical in the sense that I will connect the Finnish development for example to the ideas of universalism and decommodification and empirical in a way that I make some preliminary remarks to the nature of social policy under the challenge of the world-wide economic crisis and neoliberal ideas in the late 1970‟s. The main agencies in my paper are major left-wing actors such as leading figures of Finnish Social Democratic Party (SDP) and The Central Organization of Finnish Trade Unions (SAK). I will also make some preliminary comparisons to Sweden. Finland developed to the modern western welfare state since early 1960‟s as a result of rapid structural change from rural country to industrial- and service-intensive economy.
    [Show full text]
  • War, Social Policy and the Nation As a Historical Agent - Finland As a Nordic Exception a Very Tentative Draft
    Crisis & Contingency: States of (In)stability 20th International Conference of Europeanists Amsterdam, June 25-27, 2013 War, Social Policy and the Nation as a Historical Agent - Finland as a Nordic exception A very tentative draft Pauli Kettunen Department of Political and Economic Studies University of Helsinki [email protected] Introduction In public constructions of the national past in present Finland, two major pillars often appear: the wars of the 20th century and the making of a Nordic welfare state. Sometimes they represent rivalling ideas about the historical core of national agency, but they also intertwine. The dominant narrative of the making of the Finnish welfare state includes the reconciled confrontation of the Civil War of 1918 between the socialist Reds and the bourgeois Whites. It also involves images and legacies of national integration during the Second World War, when Finland had two wars against the Soviet Union – the Winter War in 1939-1940 and the Continuation War in 1941-1944 – and the Lapland War in 1944-1945 for expelling the German troops, “the brothers in arms” of the preceding Continuation War. In current political debates, “the spirit of the Winter War” is often referred to for revitalising the Finnish potential to unite in defence against external threat. Ideological associations to war-time joint efforts are also evoked, for example, by the Finnish word talkoot, meaning that the members of community voluntarily, out of an internal sense of duty, cooperate for fulfilling an urgent 1 task. This rural word was in constant use in the organizing of home front activities during the Second World War, and it is popular in current political rhetoric, too.
    [Show full text]
  • Finlands Svenska Litteratur 1900–2012 Följer Den Finlandssvenska Forskare Och Kritiker
    Finlands svenska litteratur Michel ekMan (f. 1956) är litteratur- Finlands svenska litteratur 1900–2012 följer den finlandssvenska forskare och kritiker. Han har bl.a. gett litteraturens utveckling från sekelskiftets litterära nystart och modern- ut böcker om J.l. runeberg och Peter isternas tio- och tjugotal till dagens författare som Monika Fagerholm sandelin. i Må vi blicka tillbaka mot det och Kjell Westö. Boken utgår från en bred syn på litteraturen och förflutna (2011) skriver han om svenskt Finlands lyfter fram till exempel barn- och ungdomslitteratur, rese- och folk- och finskt hos åtta tidiga finlandssvenska livsskildringar, essäer och memoarer. den placerar in litterära genrer svenska 1900-tals författare. Han har även redi- i deras historiska sammanhang och presenterar litteraturens miljöer. gerat och publicerat artiklar i ett flertal litteratur litteraturvetenskapliga antologier och den finlandssvenska litteraturens relationer till det finska Finland gett ut en samling självbiografiska essäer, och till sverige granskas också. den ses både som minoritetslitteratur Utanför tiden (2012). Han var redaktör och som en del av Finlands litteratur, och dess inre motsättningar 19 0 0 –2 012 för 1900-talsdelen av Finlands svenska analyseras. Boken avslutas med en essä om den finlandssvenska litteraturhistoria (2000). litteraturen mellan svenskt och finskt av professor Clas Zilliacus. • Finlands svenska litteratur 1900–2012 bygger på standardverket Finlands svenska litteraturhistoria, som utkom 1999–2000 i två band (utg. Johan Wrede respektive Clas Zilliacus). Här utges de avsnitt som behandlar 1900-talet i en förkortad och uppdaterad version. en stor del av texterna om tiden efter 1975 är nyskrivna. redaktör för boken är Michel ekman och i den ingår bidrag av ett tjugotal forskare.
    [Show full text]
  • Lataa Tutkimus
    Tieteen tukijoukot Allan Tiitta Allan Tiitta Tieteen tukijoukot Suomalaiset säätiöt tieteen ja korkeimman opetuksen kehittäjinä 1917–2017 WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI © Allan Tiitta ja WSOY 2018 Graafinen suunnittelu Martti Ruokonen Infografiikka © Jyri Öhman/Kilda Creative ja Kaskas Media ISBN 978-951-0-43762-9 Painettu EU:ssa Sisällys Johdanto 15 I Säätiöt Suomen tiedepolitiikassa Suomen tieteen varhaiset tukijat (1640– 1916) 23 Ensimmäiset rahastot ja säätiöt 23 Tieteelliset ja kirjalliset seurat ja yhteisöt 27 Köyhä maa, isot säätiöt (1917– 1939) 33 Tieteen alku itsenäisessä Suomessa 33 Säätiöt yliopistojen perustajina ja tieteen turvana 38 Tiede ja säätiöt laman vuosina 42 Säätiölainsäädännön synty ja 1930-luvun uudet säätiöt 45 Viimeiset rauhan vuodet 46 Yhteiskunnan puolustaminen ja eheyttäminen (1940– 1953) 51 Säätiöt sotavuosina 51 Säätiöt ja tieteelliset seurat tietokirjallisuuden tukijoina 52 Sotakorvausaika 57 Säätiölaitos torjuu uhan ja kantaa vastuun 65 Säätiöiden huippukausi (1954– 1961) 73 Tiede retorisena voimavarana 73 Säätiöiden tiederahoitus voimistuu 78 Murroksen vuodet (1962– 1981) 89 Tiede yhteiskunnan ohjaukseen 89 Kamppailu säätiöiden olemassaolosta 106 Liikuntatieteitten kehitys 115 Uuden tekniikan läpimurto (1982– 1999) 119 Tiede- ja teknologiahallinnon rakentuminen 119 Säätiöt 1900-luvun lopulla 130 Säätiörahoitus ja viralliset tilastot 132 Kolmannen sektorin voimatekijä (2000– 2017) 139 Tiede- ja teknologiapolitiikka talouden paineissa 139 Säätiökentän muutokset 159 Suunnitelmallista sijoittamista
    [Show full text]