DOCSLIB.ORG

Kanninlampi, Vaihe 1 Kuhmossa Saarikoskentieltä Korkeamäentielle

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kanninlampi, Vaihe 1 Kuhmossa Saarikoskentieltä Korkeamäentielle Sotkamo ja Kuhmo (Loisteen itäinen verkkoalue) Saarikoski - Kanninlampi, vaihe 1 Kuhmossa Saarikoskentieltä Korkeamäentielle ulottuvalla alueilla toteutetaan sähköverkon korvausinvestointi maakaapelointina keski- ja pienjänniteverkoissa. Vaihe 1 on osa Kuhmon taajaman maakaapeloinnista Saarikosken ja Kanninlammen sähköasemien välillä. Pihlajamäki Lammasjärventien ja Heiskalantien maastossa siirretään keskijänniteilmajohtoverkko tien varteen ja maakaapeloidaan pienjänniteverkkoa. Hankkeessa on mukana yksi pylväsmuuntamon uusiminen. Sapsoperä - Sapsoranta Keskijännitejohdon siirto Sapsoperäntien varteen ja kaukokäyttöisen erotinaseman rakentaminen. Rakennettava verkosto palvelee erityisesti Sapsoperän ja Juurikkalahden välisen alueen asiakkaita. Juurikkalahti – Kivijoki - Ilohovi Keskijänniteilmajohtoverkon korvausinvestointihanke, missä tien nro 6 varteen rakennetaan kj- verkon ilmajohdon lisäksi Kivijoen kaukokäyttöinen erotinasema. Pienjänniteverkkoa rakennetaan sekä ilmajohto- että maakaapeliratkaisuina. Hankkeessa rakennetaan viisi pylväsmuuntamoa. Juurikkalahti – Kivijoki - Ilohovi –osuus on yksi kuuden osan muodostamaa kokonaisuutta, missä koko Juurikkalahden johtolähtö uusitaan Vuokatin sähköasemalta Pohjakosken katkaisija- asemalle. Kaitainsalmi - Leppilänsalmi Kaitainsalmen katkaisija-asemalta rakennetaan kj-verkon ilmajohto Sumsantien varteen ja vanha, jo vuodesta 1952 reitillä Katerma - Kajaani metsässä ollut osuus Kusiankoskelta Alilankylälle puretaan pois. Miinonjärvi - Lemetinvaara Petäjävaaran tienhaaran rakennettavalta kaukokäyttöiseltä erotinasemalta rakennetaan kj-verkon ilmajohto Ristijärventien varteen Lemetinvaaraan saakka. Korvausinvestointi hankkeessa rakennetaan kaksi pylväsmuuntamoa. Lisätietoja aluepäällikkö Markku Tervo, puhelin 0500 383 128. Paltamo, Vaala, Siikalatva ja Pyhäntä (Loisteen läntinen verkkoalue) Paltamo, Kontiomäen taajama Rakennetaan kaksi uutta puistomuuntamoa ja keskijännitemaakaapelina taajamarengas sekä pj- kaapelointia vanhimman verkon osalta. Paltamo, Luhtaniemen alue Kaava-alueen sähköverkon rakentaminen Metelin Golf alueelta teollisuusalueelle sekä kaksi puistomuuntamoa ja pienjännitemaakaapeliverkkoa. Siikalatva, Kestilän pohjoinen ja eteläinen alue Kestilän sähköaseman uusi kytkemö valmistui ja siihen liittyvät keskijännitejohtolähdöt kaapeloitiin vuonna 2014. Verkostohanke jatkuu Veneheiton johtolähdön ilmajohtoverkon rakentamisella, josta rengasyhteys keskijännitemaakaapelilla Kestilän taajamaan kahden puistomuuntamon kautta. Vaala, Veneheitto - Nikulanoja Veneheiton koulun kohdalta alkaen vanhan keskijänniteilmajohtoverkon uusiminen teiden varsiin Nikulanojan ja Sorsaperän suuntiin. Rakennetaan neljä uutta pylväsmuuntamoa ja viisi puretaan. Alueen pienjänniteilmajohtoverkko kaapeloidaan. Vaala Suutarinkylän erotinaseman ja Pelson vankila-alueen välisen verkosto-osan uudelleenrakentamisen maastosuunnittelu. Lisätietoja aluepäällikkö Arvo Oikarinen, puhelin 0500 295 141 Suomussalmi, Hyrynsalmi, Puolanka ja Ristijärvi (Loisteen pohjoinen verkkoalue) Sakara, vaihe 2 Suomussalmen taajaman eteläpuolella 5-tien varressa uusitaan 20 kV:n verkkoa noin 10 km matkalla välillä Jumaliskylän tiehaara - Sakarajärvi. Hankkeessa rakennetaan uusi 20 kV -verkko 5-tien varteen ja vanha metsässä oleva 20 kV:n verkko puretaan pois. Samalla saneerataan myös alueen pienjänniteverkko ja rakennetaan uusi erotinasema. Hallasenaho Suomussalmen pohjoisosassa tehdään Hallasenahon sähköaseman uusinnan yhteydessä 20 kV:n verkostojärjestelyjä sähköaseman läheisyydessä. Vantasperä Puolangalla Aittokylässä Vantasperällä korvataan vanha 20 kV:n ilmajohto uudella 1 kV:n ilmajohdolla. Hankkeessa vanha 20 kV:n puretaan pois metsästä ja siirretään 1 kV:n ilmajohtona tien varteen. Samalla uusitaan myös alueen pienjänniteverkko. Ristijärven taajama, vaihe 3 Ristijärvellä rakennetaan uusi 20 kV:n maakaapeli- ja ilmajohtoyhteys taajamasta Puolangan tien risteyksestä Saukkovaaran päälle. Samassa yhteydessä uusitaan osa vanhaa pienjännitejohtoa. Hyrynsalmi, puistomuuntamon siirto Hyrynsalmen taajamassa uusitaan ja siirretään uuteen paikkaan ns. Haka-talojen läheisyydessä oleva puistomuuntamo. Samalla rakennetaan myös 20 kV:n maakaapelia ja pienjännitekaapeleita. Suomussalmen maastosuunnittelukohteet Suomussalmen Karhunkierroksen asutusalueen sähköverkon rakennushankkeessa tullaan korvaamaan olemassa olevat 20 kV:n ja 0,4 kV:n ilmajohdot maakaapeleilla sekä vanhat pylväsmuuntamot puistomuuntamolla. Suomussalmen Taivalalaselta Kaljuskylälle 5-tielle asti sähköverkon rakennushankkeessa tullaan korvaamaan olemassa oleva vanha ilmajohto maakaapeleilla sekä uusitaan jonkin verran 0,4 kV:n verkkoa sekä muuntamoita. Hyrynsalmen maastosuunnittelukohteet Hyrynsalmen taajaman rakennushankkeessa muutetaan sairaalan ja Tiikkajansalmen välillä kaikki ilmajohdot maakaapeleiksi sekä korvataan olemassa olevat pylväsmuuntamot puistomuuntamoilla. Puolangan maastosuunnittelukohteet Puolangan taajaman Nurkkatien ja Mastontien välisen alueen sähköverkon rakennushankkeessa muutetaan olemassa oleva 20 kV:n ilmajohto maakaapeleiksi. Samalla korvataan myös pieni määrä 0,4 kV:n ilmajohtoja maakaapeleilla sekä korvataan olemassa olevat pylväsmuuntamot puistomuuntamoilla. Hanke on suuremman kokonaisuuden ensimmäinen vaihe. Lisätietoja aluepäällikkö Marko Manninen, puhelin 050 401 5198. Kajaani, Loisteen eteläinen verkkoalue Salmijärvi - Torvela, vaihe 1 Kajaanin kaupungin pohjoispuolella Salmijärven erotinasemalta Joutenlammen kurssikeskukselle ulottuvan alueen sähköverkon uudisrakentaminen. Kaikilla jännitetasoilla toteutus tehdään maakaapelointina. Lähes koko hankealue sijaitsee Kajaanin tärkeimmällä pohjaveden ottoalueella. Lehtikankaan monitoimitalo Hauhola - Lehtikankaan uuden koulukeskuksen ympäristön sähköverkon uudelleenrakentaminen sekä Kainuun Prikaatille menevän tien varteen rakentuvan uuden lämpölaitoksen sähkönsyöttö ja sen varmentaminen. KAKSin Uusi Sairaala Uuden sairaalan ja sen työmaan sähköliittymä sekä keskijännitemaakaapelointi Palokankaan sähköasemalta Sairaalanmäelle ja sen varmennus Karhunpolun puistomuuntamolle. Heinisuon sähköaseman ja Patrosentien välinen maakaapelointi 10kV ja 20kV kaapeleilla järkeistetään keskijänniteverkon topologiaa ja viimeistellään viime vuoden Takkarannan alueen muutokset. Samaan kaapeliojaan asennetaan valokuitu ja kuparikaapeli sähköverkon kaukokäyttöä ja mittaustiedon siirtoa varten. Kuurnantien puistomuuntamo Kuurnantien vanhan puistomuuntamon saneeraus entisen paikan viereen sekä vanhan 10 kV maakaapeliverkon uudelleenrakentaminen Kätönkujan varteen. Koutaniemen pohjoinen osa 20 kV -ilmajohtoverkon uudelleenrakentaminen Sokasaaresta Koutaniemen suuntaan. Hanke sijaitsee osittain pohjavesialueella. Kirkkoaho - Hepomäki Kirkkoahon seudun sähköverkon uudelleenrakentaminen maakaapeleilla, sen ensimmäinen vaihe yhteistyössä Kaisanetin kanssa. Hankkeessa toteutetaan maakaapelointia tiealueelle ajoradan ja kevyenliikenteen väylän väliin. Kauppakadulla Teräksen muuntamo Kiinteistömuuntamon saneeraus, jossa muuntajakone, kojeistot, viestiverkko ja automaatiolaitteet uusitaan. Hanke toteutetaan Kauppakadun muutostöiden yhteydessä. Nuottipuro - Koutaniemi Maastosuunnittelussa 20 kV:n ilmajohtoverkon uudelleenrakentaminen. Kajaani - Itäranta Maastosuunnittelussa Itärannan alueen uudelleenrakentaminen kaikilla jännitetasoilla. Vuolijoen kirkonkylä, vaihe 1 Maastosuunnittelussa Vuolijoen kirkonkylän sähköverkon uudelleenrakentaminen maakaapeleilla. Lisätietoja Jouni Huusko, puhelin 0500 296 593. .
Load more

Recommended publications
  • Taloudelliset Vaikutukset: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo Ja Suomussalmi
    Matkailullisen vapaa-ajanasumisen alue- taloudelliset vaikutukset: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Pekka Kauppila Matkailullisen vapaa-ajanasumisen aluetaloudelliset vaikutukset: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B Raportteja ja selvityksiä 101 Yhteystiedot: Kajaanin Ammattikorkeakoulun kirjasto PL 240, 87101 KAJAANI Puh. 044 7157042 Sähköposti: [email protected] http://www.kamk.fi Kannen kuva: Shutterstock Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 101 / 2020 ISBN 978−952−7319−53−9 ISSN 1458−915X SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO .................................................................................................................. 1 1.1 Tutkimusraportin tausta ja tarve ......................................................................... 1 1.2 Tutkimusraportin tarkoitus, tavoitteet ja viitekehys ............................................ 5 1.3 Tutkimusraportin keskeiset käsitteet .................................................................. 7 1.4 Viimeaikaisia matkailun aluetaloudellisia tutkimuksia paikallistasolta ............... 12 2. TUTKIMUSALUEET, -AINEISTOT JA -MENETELMÄT ....................................................... 15 2.1 Tutkimusalueet Suomen ja Kainuun matkailun aluerakenteessa ........................ 15 2.2 Tutkimusalueet ja vapaa-ajanasunnot: kunnittain ja matkailukeskuksittain ....... 17 2.3 Tutkimusaineistot............................................................................................. 22 2.4 Tutkimusmenetelmät
    [Show full text]
  • (KDR AIM) Mining –Initiating Coverage 17 January 2019
    Karelian Diamond Resources (KDR AIM) Mining –Initiating Coverage 17 January 2019 Stock Data Introduction Karelian Diamond Resources (“Karelian”) is an AIM listed diamond exploration Share Price 3.40p company operating in Finland. It acquired the Lahtojoki diamond mining concession in April 2016 from A & G Mining OY. Since then, Karelian have identified further Market Cap (£M) 1.2 diamond potential through the discovery of kimberlite boulders in till adjacent to the EV (£M) 1.3 Lahtojoki diamond deposit. In the Kuhmo area, Karelian have further defined the Seitapera pipe, the largest known kimberlite pipe in Finland which covers an area of 6.9Ha, and discovered a number of other kimberlite dykes in the vicinity. Price Chart 8.0 Diamonds in Finland 7.0 The first kimberlite in Finland was discovered in the 1960’s by Malmikaivos Oy. 6.0 Despite 50 years of exploration no diamond mine has been developed yet, despite the fact that there are two very significant diamond mines in the Russian controlled 5.0 part of the craton. Additionally, in the latest Fraser Institute survey for 2017, the top 4.0 jurisdiction for investment, based on the Investment Attractive Index was Finland. In 3.0 the Policy Perception Index, which is a “report card” to governments on the 2.0 Jan-18 Apr-18 Jul-18 Oct-18 Jan-19 attractiveness of their mining policies, Finland rated second. Valuation 52 Week Range BHC has modelled the Lahtojoki Diamond Project based on the preliminary economic assessment (“PEA”) and valued it at US$32.9M, with an IRR of 50.2%.
    [Show full text]
  • Country Report Finland
    Coping Strategies and Regional Policies – Social Capital in the Nordic Peripheries – Country report Finland Esko Lehto Nordregio 2002 Nordregio Working Paper 2002:7 ISSN 1403-2511 Nordregio - the Nordic Centre for Spatial Development PO Box 1658 S-111 86 Stockholm, Sweden Tel. +46 8 463 5400, fax: +46 8 463 54 01 e-mail: [email protected] website: www.nordregio.se Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parlia- mentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co-operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum for co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co- operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers. Founded in 1971. Stockholm, Sweden 2002 Preface This country report is one of five country reports (Nordregio working papers) of the research project Coping Strategies and Regional Policies, Social Capital in Nordic Peripheries. The research includes fieldwork during 2001 in Greenland, Iceland, the Faroe Islands, Sweden and Finland, two localities per country, two projects per locality. The project was co-operatively conducted by researchers from the University of Iceland (Reykjavik), the Research Centre on Local and Regional Development (Klaksvík, Faroes), the Swedish Agricultural University (Uppsala), the University of Joensuu (Finland) and Roskilde University (Denmark).
    [Show full text]
  • Palveluopaskansi VILLE.Pdf 1 17.5.2016 14:05:15
    kainuun_sote_palveluopaskansi_VILLE.pdf 1 17.5.2016 14:05:15 Julkinen tiedote1 C M Y CM MY CY CMY K Palveluopas Kainuun sote 2 Terveyttä ja hyvinvointia vauvasta vaariin Yhteystiedot Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa jäsenkunnilleen kaikki kuntayhtymä (Kainuun sote) sosiaali- ja terveyspalvelut. Postiosoite Jäsenkunnat ovat Hyrynsalmi, Kajaani, PL 400, 87070 Kainuu Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Laskutusosoite Suomussalmi. Ostolaskut, PL 401, 87070 Kainuu Käyntiosoite (hallinto) Puolangan kunta on kuntayhtymän osa- Pohjolankatu 13, 3. krs, Kajaani jäsen. Kainuun sote tuottaa Puolangalle Sähköposti erikoissairaanhoidon, kehitysvammahuol- [email protected] lon erityishuoltopiirin, eläinlääkintähuollon Puhelinvaihde ja ympäristöterveydenhuollon palvelut. 08 61561 Kirjaamo avoinna ma–pe klo 8.00–15.00 faksi 08 6155 4270 [email protected] Kainuun sote verkossa sote.kainuu.fi facebook.com/kainuunsote Twitter: @Kainuunsote YouTube: Kainuun sote Julkaisija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Painopaikka Juvenes Print Kansikuva Pohjolan Mylly 3 LUKIJALLE Kainuun sote on tuottanut vuodesta 2013 lähtien kaikki sosiaali- ja terveyden- huollon palvelut Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotka- mon ja Suomussalmen asukkaille. Puolangalla Kainuun sote vastaa ensihoidosta ja erikoissairaanhoidosta, kehitysvammahuollosta ja ympäristöterveydenhuollos- ta (esim. eläinlääkärit). Kainuun sotella on yhteensä 3 700 työntekijää, ja se on maakunnan
    [Show full text]
  • ESPON PROFECY D5 Annex 17. 10 Additional
    PROFECY – Processes, Features and Cycles of Inner Peripheries in Europe (Inner Peripheries: National territories facing challenges of access to basic services of general interest) Applied Research Final Report Annex 17 Brief Overview of 10 IP Regions in Europe Version 07/12/2017 This applied research activity is conducted within the framework of the ESPON 2020 Cooperation Programme, partly financed by the European Regional Development Fund. The ESPON EGTC is the Single Beneficiary of the ESPON 2020 Cooperation Programme. The Single Operation within the programme is implemented by the ESPON EGTC and co-financed by the European Regional Development Fund, the EU Member States and the Partner States, Iceland, Liechtenstein, Norway and Switzerland. This delivery does not necessarily reflect the opinion of the members of the ESPON 2020 Monitoring Committee. Authors Paulina Tobiasz-Lis, Karolina Dmochowska-Dudek, Marcin Wójcik, University of Lodz, (Poland) Mar Ortega-Reig, Hèctor del Alcàzar, Joan Noguera, Institute for Local Development, University of Valencia (Spain) Andrew Copus, Anna Berlina, Nordregio (Sweden) Francesco Mantino, Barbara Forcina, Council for Agricultural Research and Economics (Italy) Sabine Weck, Sabine Beißwenger, Nils Hans, ILS Dortmund (Germany) Gergely Tagai, Bálint Koós, Katalin Kovács, Annamária Uzzoli, Hungarian Academy of Sciences, Centre for Economic and Regional Studies (Hungary) Thomas Dax, Ingrid Machold, Federal Institute for Less Favoured and Mountainous Areas (BABF) (Austria) Advisory Group Project Support Team: Barbara Acreman and Zaira Piazza (Italy), Eedi Sepp (Estonia), Zsolt Szokolai, European Commission. ESPON EGTC: Marjan van Herwijnen (Project Expert), Laurent Frideres (HoU E&O), Ilona Raugze (Director), Piera Petruzzi (Outreach), Johannes Kiersch (Financial Expert). Information on ESPON and its projects can be found on www.espon.eu.
    [Show full text]
  • Kuljetuspalveluopas
    KUVA TÄHÄN Kuljetuspalveluopas Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Kainuun sote 1 2016 2 Kainuun sote Kuljetuspalveluopas Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Kainuun sote 2016 KainuunKainuun sote sote 3 3 4 Kainuun sote Sisällysluettelo Kuljetus- ja saattajapalveluiden myöntämisperusteet ..............................8 Sosiaalihuoltona järjestettävä liikkumisen tuki (SHL) ............................8 Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelu (VPL) ........................12 Kuljetusten matkakortti..........................................................................17 Kelan kuljetukset...................................................................................21 KainuunKainuun sote sote 5 5 Esipuhe Hyvä kainuulainen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon (Kainuun sote) kuljetuspalveluasiakas ja kuljetuspalveluoppaan käyttäjä! Tässä on avuksesi kuljetuspalveluopas. Oppaaseen on koottu tietoa siitä, miten ja millä ehdoilla asiakas saa käyttää kuljetuspalveluja vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisiin matkoihin. Lisäksi oppaasta löytyy tietoa Kela-korvattavista matkoista. Kainuussa Kainuun sote myöntää oikeuden käyttää kuljetuspalvelua muualla paitsi Puolangalla. Puolangalla kunta hoitaa vanhus- ja vammaispalvelujen tehtävät ja tiedottaa niistä itse – Puolangan osalta toimintaohjeet eivät siis sisälly tähän oppaaseen. Kaikki ohjeet ja yhteystiedot perustuvat 15.6.2016 voimassa olevaan tilanteeseen. Kiitämme Pasi Meriläistä ja Veli-Pekka Mäkäräistä, joiden Diakonia-
    [Show full text]
  • Summary Repor T the Lentiira Diamond Prospect, Eastern Finland
    Summary Repor t The Lentiira Diamond Prospect, Eastern Finland Contents Summary 1 Introduction 2 General Diamond exploration in Finlan d The Lentiira Prospect 5 Location and Access 5 Physical features 5 Titles 5 Geological Outline 8 Bedrock Geology 8 Quaternary Geology 1 0 Sampling and Processing 1 0 Results 1 1 Conclusions and Recommendations 1 6 Reports and publications relevant to the Lentiira region 1 8 List of Appendices 20 SUMMARY The Lentiira Diamond Prospect is located in eastern Finland, 50 km north of the town o f Kuhmo, in an area of ready access and good infrastructure . The prospect consists of several claim reservations totalling up to about 80 km2 . The local bedrock comprises Late Archean plutonic rocks, some remnants of greenschists, and abundant Paleoproterozoic hypabyssal mafi c dikes . Quaternary cover includes one till bed up to a few metres thick and locally glacial outwash, sand and gravel . The area has low relief and between drumlins and moraine hillock s the ground may be swampy. Climate is continental with a mean temperature of +1 °C . Winters are rather cold and snow cover may exceed one metre . Snow cover stays in open areas some 190 days per year and frost may penetrate the till down to nearly 2 metres . The Geological Survey of Finland (GTK) has been carrying out regional heavy minerals studies on Quaternary sediments since 1992. The Lentiira Prospect is the first discovery site of kimberlitic indicator minerals from this regional study where a more detailed till sampling ha s been completed. The detailed investigation comprises some 50 surficial and basal till samples .
    [Show full text]
  • 6 Kainuu Taulukko 6.1
    Kulttuuria kartalla 6 Kainuu Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen Taajaan asutut: 1 kpl sijainti Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan kuuluu yhdeksän kuntaa, joista Yhteensä: 9 kpl valtaosa on tyypiltään maaseutumaisia. Maakunnan Väkiluku 81 751 ainoa kaupunkimainen kunta on maakuntakeskus Väestötiheys 3,8 as./km² Kajaani. Väkiluvultaan Kainuu on Manner-Suomen Kokonaispinta-ala 24 451,6 km² maakunnista toiseksi pienin. Valtionosuuslaitokset Valtionosuusmuseot: 2 Kaikissa maakunnan kunnissa on tarjolla joitakin kpl (40 875,5 as./museo) tarkasteltavista kulttuuripalveluista. Kainuussa ei toi- Valtionosuusteatterit: 1 mi lainkaan valtionosuutta saavia orkestereita ja tai- kpl (81 751 as./teatteri) teen aluekeskuksia. Ristijärven kunnan osalta ei ollut tietoa vuoden 2009 yleisen kulttuuritoimen asukas- Valtionosuusorkesterit: - kohtaisista nettokustannuksista. Kulttuuritapahtumia Valtionavustusta 3 kpl (27 250,3 as./ tuottaa Ristijärvellä Kulttuuritapahtumat ry, jota kun- saavat valtakunnalliset tapahtuma) ta tukee avustuksilla. Avustukset kirjataan yleishallin- kulttuuritapahtumat non ja elinkeinotoimen luokkiin, joten kustannukset Taiteen perusopetuksen 15 kpl (10 290,6 as./ eivät näy yleisen kulttuuritoimen luokassa. päätoimipisteet päätoimipiste) Kainuussa tarkasteltavat kulttuuripalvelut ovat kes- Taiteen aluekeskukset - kittyneet maakuntakeskus Kajaaniin, jossa sijaitsevat Alueellinen taidetoimikunta Oulun läänin molemmat maakunnan valtionosuusmuseot (Kainuun taidetoimikunta
    [Show full text]
  • Geikielite from the Naataniemi Serpentinite Massif, Kuhmo
    32'7 The Canadian M ine ralo gist Vol. 32, pp. 327-332 (1994) GEIKIELITEFROM THE NAATANIEMI SERPENTINITE MASSIF, KUHMOGREENSTONE BELT, FINLAND ruSSI P. LIPO, JOUNI I. WOLLO, VESA M. NYL{NEN ANDTALINO A. PIIRAINEN Departmentof Geology,University of Oulu,SF-90570 Oulu 57, Finland Arsrtecr Geikielite has only occasionallybeen reponed as an accessoryphase in metamorphosed,hydrothermally altered mafic and ultramafic rocks. This paperrepons a new occurence,in serpentiniteof the Niin$iniemimassif, in the Kuhmo greenstonebelt, easternFinland. Electron-microprobeanalyses show that its compositionranges from IlmroHem2GeiusPyhtrto Ilm2aGeir6Pyhto.The geikielitein theserocks is richerin Mn thanthat previously reported in serpentinizedultramafic rocks. Keywords:geikielite, serpentinite,Niiiitiiniemi, Kuhmo greenstonebelt, Finland. SoMMARS Il est assezrare de rencontrerla geikielite commephase accessoire dans les rochesmafiques et ultramafiquesqui ont subi des effets mdtamorphiqueset m6tasomatiques.Nous en d&rivons un exemple,d'une serpentinitedu massif de Niiiitiiniemi, dansla ceinturede rochesvertes de Kuhmo, dansla partie orientalede la Finlande.l,es analysesi la microsondedlectronique montrentque sa compositionvarie de llm2sFlem2Gei66Pyh,si Ilm2aGei56Pyh26. La geikielite dans ces roches est enrichieen Mn comparativementaux compositionsdocumentdes antdrieurement dans les rochesultramafiques serpentinis6es. (Traduit par la R6daction) Mots-cl6s: geikielite, serpentinite, Ndiitiiniemi, ceinture de roches vertes de Kuhmo, Finlande INTRoDUCTIoN Geikielite
    [Show full text]
  • MATKAILULLINEN VAPAA-AJAN ASUMINEN Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo Ja Suomussalmi Jari Järviluoma
    MATKAILULLINEN VAPAA-AJAN ASUMINEN Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Jari Järviluoma MATKAILULLINEN VAPAA-AJAN ASUMINEN Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Jari Järviluoma Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B Raportteja ja selvityksiä 99 Yhteystiedot: Kajaanin Ammattikorkeakoulun kirjasto PL 240, 87101 KAJAANI Puh. 044 7157042 Sähköposti: [email protected] http://www.kamk.fi Kannen kuva: Shutterstock Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 99 / 2020 ISBN 978-952-7219-51-5 ISSN 1458-915X SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto ........................................................................................................................................................ 1 2 Ulkokuntalaisten yksityisomisteiset vapaa-ajanasunnot kunnittain ............................................................. 3 3 Kyselyaineisto ja sen analysointimenetelmät ............................................................................................... 5 4 Taustatietoja kyselyyn vastanneista .............................................................................................................. 8 5 Vapaa-ajanasuntoa koskevat kysymykset ................................................................................................... 11 6 Vapaa-ajanasunnon käyttö .......................................................................................................................... 16 7 Näkemykset vapaa-ajanasunnon sijaintikunnan palveluista ...................................................................... 24 8
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]
  • Paltamo Full Employment Experiment: an Application of The
    Paltamo Full Employment Experiment: An Application of the Synthetic Control Method Kosti Takala∗ February 26, 2015 Abstract In this paper I study the effects of the Paltamo Full Employment Experiment, an activation measure for the unemployed which combines their prior unemployment benefits and a bonus into a salary. Thus, the unemployed have to work for their benefits unless they are willing to go on social assistance. To estimate the effects on unemployment and on the related benefits and allowances, I employ the synthetic control method to construct counterfactuals for Paltamo, a Finnish municipality in which the experiment was run from 2009 to 2013. I find that there was a real and statistically significant drop in unemployment and related benefits that lasted throughout the experiment. However, the experiment ended up costing more to the government than what could be retrieved through savings in benefit payments. Keywords: Labor market experiment, Unemployment, Synthetic control method ∗Department of Economics, Massachusetts Institute of Technology, [email protected] 1 1 INTRODUCTION 2 1 Introduction The ever aging Finnish population means more dependents (children and pensioners, but mostly pensioners) and, therefore, more allowances, benefits and pensions to cover by the efforts of a stagnating labor force. Add to the equation a high unemployment, especially in the long term, and its related (generous) benefits and health problems, and you get a government deficit tantamount to a house of cards waiting to collapse, unless something can be done to the different costs stemming from unemployment. To tackle the above problem, many countries have implemented measures such as active labor market policies, the scale and evaluation of which has been inadequate.
    [Show full text]