DOCSLIB.ORG

Kuljetuspalveluopas

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

KUVA TÄHÄN Kuljetuspalveluopas Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Kainuun sote 1 2016 2 Kainuun sote Kuljetuspalveluopas Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Kainuun sote 2016 KainuunKainuun sote sote 3 3 4 Kainuun sote Sisällysluettelo Kuljetus- ja saattajapalveluiden myöntämisperusteet ..............................8 Sosiaalihuoltona järjestettävä liikkumisen tuki (SHL) ............................8 Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelu (VPL) ........................12 Kuljetusten matkakortti..........................................................................17 Kelan kuljetukset...................................................................................21 KainuunKainuun sote sote 5 5 Esipuhe Hyvä kainuulainen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon (Kainuun sote) kuljetuspalveluasiakas ja kuljetuspalveluoppaan käyttäjä! Tässä on avuksesi kuljetuspalveluopas. Oppaaseen on koottu tietoa siitä, miten ja millä ehdoilla asiakas saa käyttää kuljetuspalveluja vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisiin matkoihin. Lisäksi oppaasta löytyy tietoa Kela-korvattavista matkoista. Kainuussa Kainuun sote myöntää oikeuden käyttää kuljetuspalvelua muualla paitsi Puolangalla. Puolangalla kunta hoitaa vanhus- ja vammaispalvelujen tehtävät ja tiedottaa niistä itse – Puolangan osalta toimintaohjeet eivät siis sisälly tähän oppaaseen. Kaikki ohjeet ja yhteystiedot perustuvat 15.6.2016 voimassa olevaan tilanteeseen. Kiitämme Pasi Meriläistä ja Veli-Pekka Mäkäräistä, joiden Diakonia- ammattikorkeakouluun tekemä opinnäytetyö on tämän oppaan pohjana. Hyvää ja turvallista matkaa! Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 6 Kainuun sote Kainuun sote 6 Kainuun sote 7 Kuljetus- ja saattajapalveluiden myöntämisperusteet Voit hakea Kainuun sotelta joko sosiaalihuoltona järjestettävää liikkumisen tukea tai vammaispalveluna järjestettäviä kuljetuspalveluja. Eri lakeihin perustuvien kuljetuspalvelujen saannin ehdot ja omavastuuosuudet ovat erilaisia. Voit hakea kuljetuspalveluoikeutta Kainuun sotelta erillisellä lomakkeella joko vanhus- tai vammaispalveluista. Et kuitenkaan voi käyttää Kainuun soten myöntämiä kuljetuspalvelumatkoja terveydenhoitoon liittyviin matkoihin. Niiden järjestelyistä ja korvauksista vastaa Kansaneläkelaitos Kela tai korvaukset hoitaa vakuutusyhtiö. Sosiaalihuoltona järjestettävä liikkumisen tuki Kainuun sote voi myöntää sinulle oikeuden sosiaalihuoltona järjestettävään liikkumisen tukeen sosiaalihuoltolain (SHL) perusteella toistaiseksi voimassa olevalla päätöksellä. Tämä tuki on lakisääteistä sosiaalipalvelua, mutta sinulla ei kuitenkaan ole tukeen ehdotonta subjektiivista oikeutta. Tuki on siis harkinnanvarainen etuus, jota myönnetään talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Voit käyttää tukea Kainuun kuntien alueella tehtäviin asiointimatkoihin. 8 Kainuun sote Kainuun sote8 Kenelle? Sosiaalihuoltona järjestetty liikkumisen tuki on tarkoitettu ensisijaisesti vanhuksille ja vähävaraisille yli 65-vuotiaille henkilöille, joilla on vamman tai sairauden mukana tuomaa liikuntarajoitteisuutta ja joille julkisten joukkoliikennevälineiden käyttö on huomattavan hankalaa. Tukea voivat kuitenkin hakea myös muut liikkumisessa tukea tarvitsevat henkilöt, jotka eivät ole oikeutettuja vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin. Pelkästään ikääntymisestä johtuvat toimintarajoitteet ja liikkumisen vaikeudet eivät ole siis ole vaikeavammaisuutta, eivätkä ne oikeuta vammaispalvelulain mukaiseen liikkumisen tukeen. Vammaisuuteen perustuvaa liikkumisen tukea käsitellään erikseen seuraavassa luvussa (katso sivu 13). Sosiaalihuoltona järjestettävää liikkumisen tukea voidaan myöntää henkilöille, joilla itsellä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia järjestää muutoin liikkumistaan. Kun haet tätä tukea, tuen tarve arvioidaan elämäntilanteesi, elinympäristösi ja vammastasi tai sairaudestasi aiheutuvien toimintarajoitteiden perusteella. Sosiaalihuoltona järjestettävän liikkumisen tuen tulorajat (15.6.2016): • bruttotulot yhden henkilön taloudessa enintään 950 €/kuukausi • kahden henkilön (avio- tai avopari) taloudessa enintään 1500 €/kk Lopullinen päätös tehdään aina asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. KainuunKainuun sote sote 9 9 Vähintään 15 prosentin invaliditeetin sotainvalidit ovat erityisryhmä, joille voidaan myöntää sosiaalihuoltona järjestettävää liikkumisen tukea ilman tuloselvityksiä. Heille myönnetään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Matkoista ei peritä omavastuuta. Sotainvaliditeetti ei kuitenkaan anna automaattisesti oikeutta tukeen, vaan tukea myönnettäessä arvioidaan aina asiakkaan palvelutarve. Mihin tarkoitukseen ja millä ehdoilla? Voit käyttää sosiaalihuoltona myönnettävää liikkumisen tukea asiointi-, kauppa-, pankki-, ja apteekkimatkoihin. Voit käyttää tukea kotikunnassasi tai lähikunnassa, jos siellä asiointi on edullisempaa. Tuetuista matkoista peritään linja-autolipun verran omavastuuosuutta. Liikkumisen tuki voidaan toteuttaa esimerkiksi julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella tai ohjatulla harjoittelulla, saattajapalveluna tai ryhmäkuljetuksina. Tukea voidaan antaa myös korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Esteetön toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on kuitenkin ensisijainen tapa järjestää tukea tarvitsevien asiakkaiden liikkuminen. Sosiaalihuoltolakiin perustuvan liikkumisen tuen hakeminen (SHL) Voit hakea kuljetuspalvelua aina kirjallisesti hakulomakkeella, jota saa Kainuun soten toimipisteistä. Hakulomakkeen voit myös tulostaa Kainuun soten verkkosivuilta http://sote.kainuu.fi. Kainuun10 sote Kainuun sote10 Tee hakulomakkeeseen selvitys tulotiedoista. Hakemusta käsittelevä palvelusihteeri tarkistaa ne Kelalta ja verotoimistosta – sinun ei siis tarvitse toimittaa hakemuksen mukana liitteitä. Tuloina otetaan huomioon hakijan ja avio-/avopuolison bruttotulot €/kk: o kansaneläke o hoitotuki o ylimääräinen rintamalisä o työeläke o perhe-eläke o muut tulot esim. korko- ja vuokratulot ja metsän laskennallinen tuotto o mahdolliset ulkomaan eläkkeet Kuljetuspalvelupäätös on henkilökohtainen ja tulee voimaan heti päätöksentekopäivänä. Saat kuljetuspalveluja koskevasta ratkaisusta kirjallisen päätöksen, josta voit tehdä oikaisuvaatimuksen päätöksen mukana toimitettavien ohjeiden mukaisesti. Lisätietoja sosiaalihuoltolakiin perustuvista kuljetuspalveluista: Hyrynsalmen kotihoito, Laskutie 2 C 10, 89400 Hyrynsalmi Asiakasohjaaja, puh. 044 748 4642 Kajaanin kotihoito, Linnankatu 6 B 1.krs, 87100 Kajaani Asiakasohjaaja, puh. 044 748 4030 Kajaani, Vuolijoen alueen kotihoito, Papintie 2, 88270 Vuolijoki Asiakasohjaaja, puh. 044 748 4030 KainuunKainuun sotesote 1111 Kuhmon kotihoito, Koulukatu 10, 88900 Kuhmo Asiakasohjaaja, puh. 044 748 4633 Paltamon kotihoito, Sairaalatie 7, 88300 Paltamo Asiakasohjaaja, puh. 044 748 4893 Ristijärven kotihoito, Aholantie 30 B 6, 88400 Ristijärvi Asiakasohjaaja, puh. 044 744 8192 Sotkamon kotihoito, Keskuskatu 9, 88600 Sotkamo Asiakasohjaaja, puh. 044 748 4838 Suomussalmen kotihoito, Välskärinkuja 2, 89600 Suomussalmi Asiakasohjaaja, puh. 044 748 4392 Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelu Vaikeavammaiselle henkilölle Kainuun sote järjestää vammaispalvelulain (VPL) perusteella kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, mikäli henkilö sairautensa tai vammansa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kuljetuspalvelu on tarkoitettu korvaamaan sellaista julkista joukkoliikennettä, joka ei ole vaikeavammaisen käyttäjän kannalta riittävän esteetöntä tai omatoimisesti saavutettavaa. Kainuun sotella on oikeus valita kuljetuspalvelun järjestämistapa. Kuljetuspalvelu voidaan järjestää esimerkiksi palveluliikenteenä, taksikuljetuksina, kutsutaksikuljetuksina, kimppakyyteinä tai Kainuun12 sote Kainuun sote12 asiointilinjojen avulla. Kuljetuksia yhdistellään, joten samassa autossa voi matkustaa useita henkilöitä. Vaikeavammaisella henkilöllä ei ole ehdotonta oikeutta vaatia kuljetuspalvelun järjestämistä haluamallaan tietyllä tavalla. Hänellä ei myöskään ole oikeutta valita kuljetukset suorittavaa autoilijaa. Kenelle? Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei pysty käyttämään joukkoliikennettä. Kuljetuspalvelun tarpeen tulee johtua vammasta tai sairaudesta, josta on pitkäaikaista haittaa. Pitkäaikaiseksi vammaksi tai sairaudeksi katsotaan yleensä vähintään vuoden kestävä tila. Kuljetuspalvelua ei tavallisesti myönnetä sairaudesta toipumisen ajaksi tai kuntoutusvaiheeseen. Kuljetuspalvelun tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon vamman tai sairauden aiheuttamat toimintarajoitteet siinä ympäristössä ja elinolosuhteissa, joissa toimit. Varallisuus, ikä ja diagnoosi eivät vaikuta palvelun saantiin. Mihin tarkoitukseen ja minkä verran? Vammaispalvelulakiin perustuvaa kuljetuspalvelua myönnetään jokapäiväiseen elämään kuuluviin asiointi- ja vapaa-ajanmatkoihin sekä välttämättömiin työhön ja opiskeluun liittyviin matkoihin. KainuunKainuun sote sote 1313 Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus vähintään 18 yhdensuuntaiseen matkaan kuukaudessa. Mikäli haet enemmän matkoja, sinun pitää pystyä perustelemaan vammasta tai sairaudesta aiheutuva lisämatkojen tarve. Edellytyksenä on lisäksi, että kyse on tavanomaisiin elämäntoimintoihin kuuluvasta välttämättömästä liikkumistarpeesta. Mikäli
Recommended publications
  • Taloudelliset Vaikutukset: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo Ja Suomussalmi

    Taloudelliset Vaikutukset: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo Ja Suomussalmi

    Matkailullisen vapaa-ajanasumisen alue- taloudelliset vaikutukset: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Pekka Kauppila Matkailullisen vapaa-ajanasumisen aluetaloudelliset vaikutukset: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B Raportteja ja selvityksiä 101 Yhteystiedot: Kajaanin Ammattikorkeakoulun kirjasto PL 240, 87101 KAJAANI Puh. 044 7157042 Sähköposti: [email protected] http://www.kamk.fi Kannen kuva: Shutterstock Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 101 / 2020 ISBN 978−952−7319−53−9 ISSN 1458−915X SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO .................................................................................................................. 1 1.1 Tutkimusraportin tausta ja tarve ......................................................................... 1 1.2 Tutkimusraportin tarkoitus, tavoitteet ja viitekehys ............................................ 5 1.3 Tutkimusraportin keskeiset käsitteet .................................................................. 7 1.4 Viimeaikaisia matkailun aluetaloudellisia tutkimuksia paikallistasolta ............... 12 2. TUTKIMUSALUEET, -AINEISTOT JA -MENETELMÄT ....................................................... 15 2.1 Tutkimusalueet Suomen ja Kainuun matkailun aluerakenteessa ........................ 15 2.2 Tutkimusalueet ja vapaa-ajanasunnot: kunnittain ja matkailukeskuksittain ....... 17 2.3 Tutkimusaineistot............................................................................................. 22 2.4 Tutkimusmenetelmät
  • Country Report Finland

    Country Report Finland

    Coping Strategies and Regional Policies – Social Capital in the Nordic Peripheries – Country report Finland Esko Lehto Nordregio 2002 Nordregio Working Paper 2002:7 ISSN 1403-2511 Nordregio - the Nordic Centre for Spatial Development PO Box 1658 S-111 86 Stockholm, Sweden Tel. +46 8 463 5400, fax: +46 8 463 54 01 e-mail: [email protected] website: www.nordregio.se Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parlia- mentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co-operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum for co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co- operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers. Founded in 1971. Stockholm, Sweden 2002 Preface This country report is one of five country reports (Nordregio working papers) of the research project Coping Strategies and Regional Policies, Social Capital in Nordic Peripheries. The research includes fieldwork during 2001 in Greenland, Iceland, the Faroe Islands, Sweden and Finland, two localities per country, two projects per locality. The project was co-operatively conducted by researchers from the University of Iceland (Reykjavik), the Research Centre on Local and Regional Development (Klaksvík, Faroes), the Swedish Agricultural University (Uppsala), the University of Joensuu (Finland) and Roskilde University (Denmark).
  • Palveluopaskansi VILLE.Pdf 1 17.5.2016 14:05:15

    Palveluopaskansi VILLE.Pdf 1 17.5.2016 14:05:15

    kainuun_sote_palveluopaskansi_VILLE.pdf 1 17.5.2016 14:05:15 Julkinen tiedote1 C M Y CM MY CY CMY K Palveluopas Kainuun sote 2 Terveyttä ja hyvinvointia vauvasta vaariin Yhteystiedot Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa jäsenkunnilleen kaikki kuntayhtymä (Kainuun sote) sosiaali- ja terveyspalvelut. Postiosoite Jäsenkunnat ovat Hyrynsalmi, Kajaani, PL 400, 87070 Kainuu Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Laskutusosoite Suomussalmi. Ostolaskut, PL 401, 87070 Kainuu Käyntiosoite (hallinto) Puolangan kunta on kuntayhtymän osa- Pohjolankatu 13, 3. krs, Kajaani jäsen. Kainuun sote tuottaa Puolangalle Sähköposti erikoissairaanhoidon, kehitysvammahuol- [email protected] lon erityishuoltopiirin, eläinlääkintähuollon Puhelinvaihde ja ympäristöterveydenhuollon palvelut. 08 61561 Kirjaamo avoinna ma–pe klo 8.00–15.00 faksi 08 6155 4270 [email protected] Kainuun sote verkossa sote.kainuu.fi facebook.com/kainuunsote Twitter: @Kainuunsote YouTube: Kainuun sote Julkaisija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Painopaikka Juvenes Print Kansikuva Pohjolan Mylly 3 LUKIJALLE Kainuun sote on tuottanut vuodesta 2013 lähtien kaikki sosiaali- ja terveyden- huollon palvelut Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotka- mon ja Suomussalmen asukkaille. Puolangalla Kainuun sote vastaa ensihoidosta ja erikoissairaanhoidosta, kehitysvammahuollosta ja ympäristöterveydenhuollos- ta (esim. eläinlääkärit). Kainuun sotella on yhteensä 3 700 työntekijää, ja se on maakunnan
  • ESPON PROFECY D5 Annex 17. 10 Additional

    ESPON PROFECY D5 Annex 17. 10 Additional

    PROFECY – Processes, Features and Cycles of Inner Peripheries in Europe (Inner Peripheries: National territories facing challenges of access to basic services of general interest) Applied Research Final Report Annex 17 Brief Overview of 10 IP Regions in Europe Version 07/12/2017 This applied research activity is conducted within the framework of the ESPON 2020 Cooperation Programme, partly financed by the European Regional Development Fund. The ESPON EGTC is the Single Beneficiary of the ESPON 2020 Cooperation Programme. The Single Operation within the programme is implemented by the ESPON EGTC and co-financed by the European Regional Development Fund, the EU Member States and the Partner States, Iceland, Liechtenstein, Norway and Switzerland. This delivery does not necessarily reflect the opinion of the members of the ESPON 2020 Monitoring Committee. Authors Paulina Tobiasz-Lis, Karolina Dmochowska-Dudek, Marcin Wójcik, University of Lodz, (Poland) Mar Ortega-Reig, Hèctor del Alcàzar, Joan Noguera, Institute for Local Development, University of Valencia (Spain) Andrew Copus, Anna Berlina, Nordregio (Sweden) Francesco Mantino, Barbara Forcina, Council for Agricultural Research and Economics (Italy) Sabine Weck, Sabine Beißwenger, Nils Hans, ILS Dortmund (Germany) Gergely Tagai, Bálint Koós, Katalin Kovács, Annamária Uzzoli, Hungarian Academy of Sciences, Centre for Economic and Regional Studies (Hungary) Thomas Dax, Ingrid Machold, Federal Institute for Less Favoured and Mountainous Areas (BABF) (Austria) Advisory Group Project Support Team: Barbara Acreman and Zaira Piazza (Italy), Eedi Sepp (Estonia), Zsolt Szokolai, European Commission. ESPON EGTC: Marjan van Herwijnen (Project Expert), Laurent Frideres (HoU E&O), Ilona Raugze (Director), Piera Petruzzi (Outreach), Johannes Kiersch (Financial Expert). Information on ESPON and its projects can be found on www.espon.eu.
  • 6 Kainuu Taulukko 6.1

    6 Kainuu Taulukko 6.1

    Kulttuuria kartalla 6 Kainuu Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen Taajaan asutut: 1 kpl sijainti Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan kuuluu yhdeksän kuntaa, joista Yhteensä: 9 kpl valtaosa on tyypiltään maaseutumaisia. Maakunnan Väkiluku 81 751 ainoa kaupunkimainen kunta on maakuntakeskus Väestötiheys 3,8 as./km² Kajaani. Väkiluvultaan Kainuu on Manner-Suomen Kokonaispinta-ala 24 451,6 km² maakunnista toiseksi pienin. Valtionosuuslaitokset Valtionosuusmuseot: 2 Kaikissa maakunnan kunnissa on tarjolla joitakin kpl (40 875,5 as./museo) tarkasteltavista kulttuuripalveluista. Kainuussa ei toi- Valtionosuusteatterit: 1 mi lainkaan valtionosuutta saavia orkestereita ja tai- kpl (81 751 as./teatteri) teen aluekeskuksia. Ristijärven kunnan osalta ei ollut tietoa vuoden 2009 yleisen kulttuuritoimen asukas- Valtionosuusorkesterit: - kohtaisista nettokustannuksista. Kulttuuritapahtumia Valtionavustusta 3 kpl (27 250,3 as./ tuottaa Ristijärvellä Kulttuuritapahtumat ry, jota kun- saavat valtakunnalliset tapahtuma) ta tukee avustuksilla. Avustukset kirjataan yleishallin- kulttuuritapahtumat non ja elinkeinotoimen luokkiin, joten kustannukset Taiteen perusopetuksen 15 kpl (10 290,6 as./ eivät näy yleisen kulttuuritoimen luokassa. päätoimipisteet päätoimipiste) Kainuussa tarkasteltavat kulttuuripalvelut ovat kes- Taiteen aluekeskukset - kittyneet maakuntakeskus Kajaaniin, jossa sijaitsevat Alueellinen taidetoimikunta Oulun läänin molemmat maakunnan valtionosuusmuseot (Kainuun taidetoimikunta
  • MATKAILULLINEN VAPAA-AJAN ASUMINEN Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo Ja Suomussalmi Jari Järviluoma

    MATKAILULLINEN VAPAA-AJAN ASUMINEN Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo Ja Suomussalmi Jari Järviluoma

    MATKAILULLINEN VAPAA-AJAN ASUMINEN Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Jari Järviluoma MATKAILULLINEN VAPAA-AJAN ASUMINEN Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Jari Järviluoma Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B Raportteja ja selvityksiä 99 Yhteystiedot: Kajaanin Ammattikorkeakoulun kirjasto PL 240, 87101 KAJAANI Puh. 044 7157042 Sähköposti: [email protected] http://www.kamk.fi Kannen kuva: Shutterstock Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 99 / 2020 ISBN 978-952-7219-51-5 ISSN 1458-915X SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto ........................................................................................................................................................ 1 2 Ulkokuntalaisten yksityisomisteiset vapaa-ajanasunnot kunnittain ............................................................. 3 3 Kyselyaineisto ja sen analysointimenetelmät ............................................................................................... 5 4 Taustatietoja kyselyyn vastanneista .............................................................................................................. 8 5 Vapaa-ajanasuntoa koskevat kysymykset ................................................................................................... 11 6 Vapaa-ajanasunnon käyttö .......................................................................................................................... 16 7 Näkemykset vapaa-ajanasunnon sijaintikunnan palveluista ...................................................................... 24 8
  • The Wolf Debate in Finland

    The Wolf Debate in Finland

    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
  • Paltamo Full Employment Experiment: an Application of The

    Paltamo Full Employment Experiment: an Application of The

    Paltamo Full Employment Experiment: An Application of the Synthetic Control Method Kosti Takala∗ February 26, 2015 Abstract In this paper I study the effects of the Paltamo Full Employment Experiment, an activation measure for the unemployed which combines their prior unemployment benefits and a bonus into a salary. Thus, the unemployed have to work for their benefits unless they are willing to go on social assistance. To estimate the effects on unemployment and on the related benefits and allowances, I employ the synthetic control method to construct counterfactuals for Paltamo, a Finnish municipality in which the experiment was run from 2009 to 2013. I find that there was a real and statistically significant drop in unemployment and related benefits that lasted throughout the experiment. However, the experiment ended up costing more to the government than what could be retrieved through savings in benefit payments. Keywords: Labor market experiment, Unemployment, Synthetic control method ∗Department of Economics, Massachusetts Institute of Technology, [email protected] 1 1 INTRODUCTION 2 1 Introduction The ever aging Finnish population means more dependents (children and pensioners, but mostly pensioners) and, therefore, more allowances, benefits and pensions to cover by the efforts of a stagnating labor force. Add to the equation a high unemployment, especially in the long term, and its related (generous) benefits and health problems, and you get a government deficit tantamount to a house of cards waiting to collapse, unless something can be done to the different costs stemming from unemployment. To tackle the above problem, many countries have implemented measures such as active labor market policies, the scale and evaluation of which has been inadequate.
  • Tekijän Niim

    Tekijän Niim

    Laura Vermishyan, Yulia Ziyaeva Marketing research of tourism services proposals in Moscow for the Kainuu region Thesis Kajaani University of Applied Sciences School of Business Degree Programme 2016 THESIS ABSTRACT School Degree Programme Business International Business Author(s) Laura Vermishian, Yulia Ziyaeva Title Marketing research of tourism services proposals in Moscow for region Kainuu= Marketing Research of Tourism Services Proposals in Moscow for the Kainuu Region Optional Professional Studies Supervisor(s) Marketing, Tourism, Moscow Customers, Business Al Natsheh Anas Commissioned by Date Total Number of Pages and Appendices 21.11.2016 40+15 Nowadays tourism industry is one of the fastest growing industries in the world economy and is one of the most promising areas of business. Travel services are designed to meet specific needs: recreation, entertainment, cognitive activity etc. In addition, travel companies must have a reliable, objective and timely information to objectively assess their market opportunities and to choose the activities in which the achievement of their goals is made possible with minimal risk and maximum certainty The Kainuu region is one of the most promising regions to attract tourists from Russia, and in particu- lar from Moscow. Kainuu is part of larger Eastern-Finnish cultural heritage. Tourism is a significant factor in the regional economics of Kainuu. It surprises with its diversity of all kinds of pastimes, start- ing from snowboarding, skiing, husky safaris, fishing and finishing with golf and ice sculptures. In order to understand what the most attractive aspects in the tour packages are, and to identify proposals on the tourist market in Moscow for the Kainuu region, this marketing research was conducted.
  • The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19Th-Century Finnish-Language Press

    The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19Th-Century Finnish-Language Press

    laura stark The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19th-Century Finnish-Language Press Studia Fennica Ethnologica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana, professor, University of Helsinki, Finland Timo Kaartinen, professor, University of Helsinki, Finland Kimmo Rentola, professor, University of Turku, Finland Riikka Rossi, docent, University of Helsinki, Finland Hanna Snellman, professor, University of Jyväskylä, Finland Lotte Tarkka, professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Pauliina Rihto, secretary of the board, M. A., Finnish Literary Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19th-Century Finnish-Language Press Finnish Literature Society • Helsinki Studia Fennica Ethnologica 13 The publication has undergone a peer review.
  • Kainuun Parhaat Retkikohteet

    Kainuun Parhaat Retkikohteet

    Paltamon kansalaisopiston etäluento 17.2.2021 Kainuun parhaat retkikohteet Luennolla esitellyt kohteet (ei paremmuusjärjestys, vaan luennon esittelyjärjestys): 1. Hiidenportin kansallispuisto, Sotkamo 18. Vuokatti, Sotkamo 2. Tiilikkajärven kansallispuisto, Sotkamo ja 19. Talaskangas, Kajaani, Vieremä Rautavaara 20. Otanmäen lintuvesiallas, Kajaani 3. Rokuan kansallispuisto, Vaala, Muhos, 21. Rumala-Kuvaja, Vaala Utajärvi 22. Teerisuo-Lososuo, Kuhmo 4. Hossan kansallispuisto, Suomussalmi, 23. Jämäsvaara, Kuhmo Kuusamo ja Taivalkoski 24. Jonkerinsalo, Kuhmo 5. Paljakan luonnonpuisto sekä 25. Sininen polku, Kuhmo Mustakumpu, Puolanka 26. Vuorilampi, Hyrynsalmi 6. Ukkohalla ja Komulanköngäs, Hyrynsalmi 27. Säynäjäsuo ja Syväjärvensärkkä, 7. Hepoköngäs, Puolanka Suomussalmi 8. Siikavaara, Puolanka + UKK-reitti 28. Vienan reitti ja Rautiaisen mylly, Puolangalla ja Hyrynsalmella Suomussalmi 9. toisena esimerkkinä pitkistä 29. Saarijärven aarnialue, Suomussalmi ja vaellusreiteistä Kongäskierros, Hyrynsalmi Hyrynsalmi ja Puolanka 30. Kouta-Vuores retkeilyreitit, Kajaani 10. Oulujärven retkeilyalue, Vaala 11. Ärjänsaari, Kajaani Paltamon lähikohteita (ja lisää www.paltamo.fi): 12. Kivesvaara, Paltamo -Käärmeniemi Ystävyyden puisto, Kuhmo: -Hakasuon luontopolku 13. -Lentua -Vaarantalon hyvinvointipolku 14. -Iso-Palonen ja Maariansärkät -Posti-Kallen vaellusreitti 15. -Elimysalo (umpeutumassa/umpeutuneet: Iso-Melasen Kalevalapuisto, Suomussalmi: polut, Melalahden luontopolku) 16. -Murhisalo 17. -Martinselkonen Suurin osa kohteista on valtion mailla
  • SNOWPOLIS: Technology Park in Kainuu Itä-Suomi, Finland

    SNOWPOLIS: Technology Park in Kainuu Itä-Suomi, Finland

    SNOWPOLIS: Technology Park in Kainuu Itä-Suomi, Finland SYNTHESIS Snowpolis Technology Park1 is an European Regional Development Fund co-financed project located in the town of Sotkamo in the Kainuu region of eastern Finland. The overall objective of the Snowpolis project was to establish the basic infrastructure and operations for an international technology park specialised in three areas: wellness and sports technology, nutrition technology and technologies related to snow and winter conditions. At the end of 2006 there were a total of 19 companies located in Snowpolis ranging from sports technology, nutrition technology, to winter technologies and various other fields. It is estimated that about 60 jobs have been created as a result of the project. The direct outcome of the project was the successful launch of the development organisation, Snowpolis Ltd and the establishment of co-ordination activities for the technology park development. The Snowpolis project team directly carried out core activities, such as managing the construction of physical infrastructure (constructed as a separate project with local and national funding) and the establishment of the development company and its services. They also coordinated other development activities and projects related to Snowpolis, such as the creation of research and development facilities (R&D) and units; marketing Snowpolis in order to attract companies; and offering technology services to the enterprises operating in the Snowpolis Technology Park. As a result, the indirect impact of the project has been the attraction of new educational and R&D activities to Snowpolis Technology Park and the creation of a number of other development projects that have supported the overall technology park activities.