DOCSLIB.ORG

6 Kainuu Taulukko 6.1

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
6 Kainuu Taulukko 6.1 Kulttuuria kartalla 6 Kainuu Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen Taajaan asutut: 1 kpl sijainti Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan kuuluu yhdeksän kuntaa, joista Yhteensä: 9 kpl valtaosa on tyypiltään maaseutumaisia. Maakunnan Väkiluku 81 751 ainoa kaupunkimainen kunta on maakuntakeskus Väestötiheys 3,8 as./km² Kajaani. Väkiluvultaan Kainuu on Manner-Suomen Kokonaispinta-ala 24 451,6 km² maakunnista toiseksi pienin. Valtionosuuslaitokset Valtionosuusmuseot: 2 Kaikissa maakunnan kunnissa on tarjolla joitakin kpl (40 875,5 as./museo) tarkasteltavista kulttuuripalveluista. Kainuussa ei toi- Valtionosuusteatterit: 1 mi lainkaan valtionosuutta saavia orkestereita ja tai- kpl (81 751 as./teatteri) teen aluekeskuksia. Ristijärven kunnan osalta ei ollut tietoa vuoden 2009 yleisen kulttuuritoimen asukas- Valtionosuusorkesterit: - kohtaisista nettokustannuksista. Kulttuuritapahtumia Valtionavustusta 3 kpl (27 250,3 as./ tuottaa Ristijärvellä Kulttuuritapahtumat ry, jota kun- saavat valtakunnalliset tapahtuma) ta tukee avustuksilla. Avustukset kirjataan yleishallin- kulttuuritapahtumat non ja elinkeinotoimen luokkiin, joten kustannukset Taiteen perusopetuksen 15 kpl (10 290,6 as./ eivät näy yleisen kulttuuritoimen luokassa. päätoimipisteet päätoimipiste) Kainuussa tarkasteltavat kulttuuripalvelut ovat kes- Taiteen aluekeskukset - kittyneet maakuntakeskus Kajaaniin, jossa sijaitsevat Alueellinen taidetoimikunta Oulun läänin molemmat maakunnan valtionosuusmuseot (Kainuun taidetoimikunta museo ja Kajaanin taidemuseo) sekä maakunnan ai- (toimialue: Pohjois- noa valtionosuusteatteri (Kajaanin kaupunginteatteri) Pohjanmaa, Kainuu) (Kartta 6.1). Valtionavustusta saavista valtakunnallisista kult- tuuritapahtumista valtaosa toimii Kajaanissa. Ka- Kulttuuritoimialan työllisten 1,98 % jaanin ohella Kuhmossa järjestetään valtionavustus- osuus alueen kaikista ta saavaa kulttuuritapahtumaa (Kuhmon Kamari- työllisistä (%) musiikki -tapahtuma). 54 Kaikissa Kainuun maakunnan kunnissa tarjotaan kulttuuripalveluja tarjoavassa Kuhmossa yleisen kult- taiteen perusopetusta. Useampia päätoimipisteitä si- tuuritoimen nettokustannukset olivat maakunnan jaitsee kaupunkimaisessa Kajaanissa (neljä päätoimi- kolmanneksi korkeimmat (11 €/asukas). Kaikkiaan pistettä) ja taajaan asutussa Kuhmossa (kaksi päätoi- yleisen kulttuuritoimen asukaskohtaiset nettokustan- mipistettä). Maaseutumaisista kunnista useimmissa nukset olivat maakunnassa varsin matalat: asukaskoh- (Paltamo, Puolanka, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala) taisten nettokustannusten keskiarvo oli 7,1 €/asukas, toimii taiteen perusopetuksen päätoimipiste. kun kaikissa Suomen kunnissa yleisen kulttuuritoi- men nettokustannusten keskiarvo oli 11,6 €/asukas. 6.2 Yleisen kulttuuritoimen Niissä Kainuun kunnissa, joissa ei taiteen perusope- nettokustannukset ja tuksen toimipisteitä lukuun ottamatta ole tarjolla kar- kulttuuripalvelujen sijainti toitettavia kulttuuripalveluja, yleisen kulttuuritoimen asukaskohtaiset nettokustannukset kuuluivat maakun- Yleisen kulttuuritoimen asukaskohtaiset nettokustan- nan matalimpiin. Kustannukset olivat maakunnan nukset olivat vuonna 2009 maakunnan korkeimmat kunnista matalimmat Puolangalla (2 €/asukas) sekä maakuntakeskus Kajaanissa (18 €/asukas), joka on Hyrynsalmen ja Vaalan kunnissa (1 €/asukas). tarkasteltavien kulttuuripalvelujen maakunnallinen keskittymä (Kartta 6.2). Toiseksi eniten tarkasteltavia Kartta 6.1. Kulttuuripalvelujen sijainti kuntatyypeittäin Kainuussa 55 6.3 Valtionosuuslaitosten (museot, esitysten osuus kaikista esityksistä oli 37 % (99 esitys- teatterit ja orkesterit) sijainti tä). Siten valtionosuusteatterin palveluita on tarjolla muissakin kuin symbolin osoittamassa kunnassa. Kaikki Kainuun valtionosuuslaitokset (kaksi valtion- Alueellista saavutettavuutta 30 kilometrin säteellä osuusmuseota ja yksi valtionosuusteatteri) toimivat kuvaavat kehät eivät kata kokonaan yhtään Kainuun maakuntakeskus Kajaanissa (Kartta 6.3). Siten valti- kunnista. Palvelukeskittymä Kajaanin suuresta pinta- onosuuslaitosten palvelut ovat 30 kilometrin säteellä alasta johtuen kunnan etelä- ja länsiosista kertyy kes- saavutettavissa lähinnä Kajaanista sekä naapurikun- kustan kulttuuripalveluihin matkaa yli 30 kilometriä. nista Paltamosta ja Sotkamosta (Kartat 6.4–6.6). Maakunnan lähikunnissa ei toimi valtionosuuslaitok- 6.4 Valtionavustusta sia, joiden palvelut olisivat Kainuusta saavutettavissa saavien valtakunnallisten tarkasteluetäisyydellä. kulttuuritapahtumien sijainti Kajaanin kaupunginteatteri sai vuonna 2011 ope- tus- ja kulttuuriministeriön myöntämää harkinnanva- Kainuussa järjestetään kolmea valtionavustusta saavaa raista valtionavustusta alueteatteritoimintaan. Avus- valtakunnallista kulttuuritapahtumaa (Kartta 6.7). tusta voidaan myöntää alueellisesti merkittäville teat- Tapahtumista kaksi toimii asukasluvultaan maakun- tereille tai orkestereille esimerkiksi kiertuetoiminnasta nan suurimmassa kunnassa Kajaanissa ja yksi asu- aiheutuviin menoihin. Kajaanin kaupunginteatteri kasluvultaan kolmanneksi suurimmassa Kuhmossa. kiersi alueteattereista eniten vuonna 2009: kiertue- Kajaaniin valtionavustusta on myönnetty Kajaani Kartta 6.2. Yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset ja kulttuuripalvelujen sijainti 56 Kartat 6.3–6.6. Asukkaat sekä valtionosuuslaitokset Kainuussa ja lähikunnissa: 6.3) kaikki valtionosuuslaitokset, 6.4) valtionosuus- museot 30 kilometrin säteellä, 6.5) valtionosuusteatterit 30 kilometrin säteellä sekä 6.6) valtionosuusorkesterit 30 kilometrin säteellä 57 tanssii -tapahtuman ja valtakunnallisen koreografia- Kainuussa kansalaisopistojen vapaan sivistystyön katselmuksen sekä Kajaanin Runoviikon Sana ja Sävel nettokustannukset olivat maan keskitasoon verraten -tapahtuman järjestämiseen. Kuhmossa järjestetään korkeat: Kainuun kunnissa asukaskohtaisten kustan- Kuhmon Kamarimusiikki -tapahtuma, joka oli vuon- nusten keskiarvo oli 51,4 €/asukas, kun koko maan na 2011 yksi eniten valtionavustusta saaneista kult- kuntien keskiarvo oli 29,2 €/asukas. tuuritapahtumista. Paltamon ja Ristijärven alueella toimiva Paltamon Kajaanin lähikunnista valtionavustusta saavaa kult- kansalaisopisto oli maakunnan ainoa useamman kun- tuuritapahtumaa järjestetään Taivalkoskella (Päätalo- nan alueella toimiva kansalaisopisto. Kajaanin alueella viikko) (Kartta 6.8). Tapahtuman alueellista saavutet- toimi kaksi kansalaisopistoa, joissa kulttuurialan ope- tavuutta kuvaava kehä ulottuu juuri maakuntarajalle. tustuntien osuudet kaikista opetustunneista kuuluivat maakunnan matalimpiin (Kainulan kansalaisopisto 6.5 Taiteen perusopetuksen 54,0 %, Kaukametsän opisto 51,2 %). Matalin kult- toimipisteiden sijainti tuurialan tuntien osuus kaikista opetustunneista oli Sotkamon kansalaisopistossa (18 %) ja korkein Hy- Taiteen perusopetuksen pää- tai sivutoimipisteitä toi- rynsalmen kansalaisopistossa (92,6 %). mii jokaisessa Kainuun maakunnan kunnassa (Kartta 6.9). Päätoimipisteitä sijaitsee eniten maakuntakeskus 6.7 Yleisen kulttuuritoimen Kajaanissa, jossa myös opetustarjonta on maakunnan työntekijät kunnista monipuolisinta (Kartta 6.10). Useimmissa Kainuun kunnissa taiteen perusopetuksen päätoimi- Kainuussa yleisen kulttuuritoimen työntekijöitä toi- pisteenä toimii kansalaisopisto, joiden osalta ei ole tie- mi kolmessa kunnassa, joissa yleisen kulttuuritoimen toa tarjolla olevista taiteenaloista. nettokustannukset olivat maakunnan korkeimmat Taiteen perusopetuksen asukaskohtaiset nettokus- (Kartta 6.12). Kunnista Kajaani on asukasluvultaan tannukset olivat maakunnan kunnista korkeimmat maakunnan suurin, Kuhmo kolmanneksi suurin ja Kuhmossa (53 €/asukas), jossa toimii kaksi taiteen Suomussalmi neljänneksi suurin kunta. Asukasluvul- perusopetuksen päätoimipistettä. Toiseksi korkeimmat taan toiseksi suurimmassa Sotkamossa yleiseen kult- kustannukset olivat Kajaanissa (36 €/asukas). Tieto tuuritoimeen kohdistui 0,6 henkilötyövuotta (Kartta taiteen perusopetuksen asukaskohtaisista nettokus- 6.13). Kunnan yleisen kulttuuritoimen asukaskohtai- tannuksista puuttui kolmasosasta Kainuun kunnista. set nettokustannukset olivat maakunnan neljänneksi korkeimmat (8 €/asukas). 6.6 Kulttuuriala kansalaisopistoissa Yleiseen kulttuuritoimeen kohdistui eniten henki- lötyövuosia kolmanneksi suurimmassa kunnassa Kuh- Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön asukaskohtaiset mossa (1,25 HTV), jossa toimi päätoimisen työnteki- nettokustannukset (Kartta 6.11) olivat vuonna 2009 jän lisäksi yksi sivutoiminen yleisen kulttuuritoimen maakunnan korkeimmat Paltamossa (101 €/asukas), työntekijä. Vähiten henkilötyövuosia yleiseen kult- Hyrynsalmella (71 €/asukas) ja Suomussalmella (60 tuuritoimeen kohdistui asukasluvultaan maakunnan €/asukas), joissa tarkasteltavat yleisen kulttuuritoi- pienimmissä kunnissa, joissa myös yleisen kulttuuri- men, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä toimen asukaskohtaiset nettokustannukset kuuluivat kirjaston kustannukset (Kartta 6,17) olivat maakun- maakunnan matalimpiin. nan keskitasoa. Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön asukaskohtaiset nettokustannukset olivat maakunnan matalimmat Ristijärvellä (16 €/asukas), jossa taas kirjaston nettokustannukset kuuluivat maakunnan korkeimpiin. Yleisen kulttuuritoimen tai museoiden, teattereiden ja orkestereiden nettokustannukset eivät olleet tiedossa. 58 Kartat 6.7–6.8. Valtionavustusta saavat kulttuuritapahtumat Kainuussa ja lähikunnissa 30 kilometrin säteellä. Kartat 6.9–6.10. Taiteen perusopetus Kainuussa: 6.9) taiteen perusopetuksen pää- ja sivutoimipisteet sekä taiteen
Load more

Recommended publications
  • Masters' Thesis
    FACULTY OF TECHNOLOGY DEGREE PROGRAMME IN PROCESS AND ENVIRONMENTAL ENGINEERING MASTERS’ THESIS CIRCULAR ECONOMY AND CLOSING NUTRIENT CYCLES: PLANNING SUSTAINABLE BIO-WASTE MANAGEMENT SYSTEM FOR PUOLANKA MUNICIPALITY Author Anusha Airi Supervisor Ph.D., M.Sc. (Tech.) Sari Piippo Advisor Doc., Prof. D.Sc. (Tech.) Eva Pongrácz January 2019 TIIVISTELMÄ Oulun yliopiston, teknillinen tiedekunta Koulutusohjelma (kandidaatintyö, diplomityö) Pääaineopintojen ala (lisensiaatintyö) Ympäristötekniikka Tekijä Työn ohjaaja yliopistolla Airi, Anusha PhD., M.Sc. (Tech) Sari Piippo Prof. Doc. D.Sc. (Tech) Eva Pongrácz Työn nimi Kiertotalous ja ravinnekiertojen sulkeminen: Kestävän biojätehuoltosysteemin kehittäminen Puolangan kunnalle Opintosuunta Työn laji Aika Sivumäärä Diplomityö Tammikuu 2019 105 s., 24 s liitetta Vesi ja ympäristö Tiivistelmä Suomen hallitus on tehnyt viiden vuoden (2018-2023) jätesuunnitelman ”Kierrätyksestä kiertotalouteen”, jonka tavoitteena on kestävä jätehuolto ja jätteiden synnyn ehkäiseminen. Kiertotalouden omaksuminen tuo mukanaan kolme positiivista asiaa: talouskasvun, sosiaalisen kehityksen ja ympäristövaikutusten pienenemisen, edeten samalla kohti kestävää kehitystä. Teoreettinen osa määrittelee ja täsmentää kiertotalouden termejä ja kuvaa sitä, miten kiertotalous on parempi kuin lineaarinen järjestelmä; kuvaa, mitä ovat teollinen ekologia, vähähiilinen talous, ravinnekierto ja ravinteiden kierron sulkemisen tärkeys, tarkastelee erilaisia lannoitetyyppejä ja syitä miksi valita luonnonlannoitteet keinolannoitteiden sijaan.
    [Show full text]
  • Taloudelliset Vaikutukset: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo Ja Suomussalmi
    Matkailullisen vapaa-ajanasumisen alue- taloudelliset vaikutukset: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Pekka Kauppila Matkailullisen vapaa-ajanasumisen aluetaloudelliset vaikutukset: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B Raportteja ja selvityksiä 101 Yhteystiedot: Kajaanin Ammattikorkeakoulun kirjasto PL 240, 87101 KAJAANI Puh. 044 7157042 Sähköposti: [email protected] http://www.kamk.fi Kannen kuva: Shutterstock Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 101 / 2020 ISBN 978−952−7319−53−9 ISSN 1458−915X SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO .................................................................................................................. 1 1.1 Tutkimusraportin tausta ja tarve ......................................................................... 1 1.2 Tutkimusraportin tarkoitus, tavoitteet ja viitekehys ............................................ 5 1.3 Tutkimusraportin keskeiset käsitteet .................................................................. 7 1.4 Viimeaikaisia matkailun aluetaloudellisia tutkimuksia paikallistasolta ............... 12 2. TUTKIMUSALUEET, -AINEISTOT JA -MENETELMÄT ....................................................... 15 2.1 Tutkimusalueet Suomen ja Kainuun matkailun aluerakenteessa ........................ 15 2.2 Tutkimusalueet ja vapaa-ajanasunnot: kunnittain ja matkailukeskuksittain ....... 17 2.3 Tutkimusaineistot............................................................................................. 22 2.4 Tutkimusmenetelmät
    [Show full text]
  • Country Report Finland
    Coping Strategies and Regional Policies – Social Capital in the Nordic Peripheries – Country report Finland Esko Lehto Nordregio 2002 Nordregio Working Paper 2002:7 ISSN 1403-2511 Nordregio - the Nordic Centre for Spatial Development PO Box 1658 S-111 86 Stockholm, Sweden Tel. +46 8 463 5400, fax: +46 8 463 54 01 e-mail: [email protected] website: www.nordregio.se Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parlia- mentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co-operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum for co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co- operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers. Founded in 1971. Stockholm, Sweden 2002 Preface This country report is one of five country reports (Nordregio working papers) of the research project Coping Strategies and Regional Policies, Social Capital in Nordic Peripheries. The research includes fieldwork during 2001 in Greenland, Iceland, the Faroe Islands, Sweden and Finland, two localities per country, two projects per locality. The project was co-operatively conducted by researchers from the University of Iceland (Reykjavik), the Research Centre on Local and Regional Development (Klaksvík, Faroes), the Swedish Agricultural University (Uppsala), the University of Joensuu (Finland) and Roskilde University (Denmark).
    [Show full text]
  • Aikalisä 2021
    ? ? ? ? Aikalisä ? on kainuulaisille nuorille miehille tarkoitettu palvelu, jossa saat: ? ? - sinulle nimetyn, oman ohjaajan ? - tukea elämäntilanteesi selvittelyssä - apua parhaiden ratkaisujen löytämiseen - tietoa palveluista Yhdessä ohjaajan kanssa voit käydä läpi aivan tavallisia ajankohtaisia asioitasi, jotka liittyvät esimerkiksi opiskeluun, asumiseen, raha-asioihin, ihmissuhteisiin ja terveyteen. Palveluun kannattaa tulla myös, jos päihteiden käyttö mietityttää, mieltä masentaa tai olet muuten huolissasi tilanteestasi. Aikalisässä saat henkilökohtaista tukea, tietoa ja rohkaisua asioittesi hoitamiseen. Tarvittaessa saat ohjausta myös sopivien palveluiden löytämiseen. Sovit käsiteltävistä asioista ja tapaamisten määrästä oman ohjaajasi kanssa. Kaikki Aikalisä-ohjaajat ovat koulutettuja ammattilaisia. Palvelu on Aikalisä luottamuksellista ja maksutonta. elämä raiteilleen elämä raiteilleen Paltamo, Kajaani Sosiaalityöntekijä Tolonen Satu p. 044 7970086 Sosiaaliohjaaja Heikkinen Maarit p. 040-7402471 Kajaanin Aikuissosiaalityö, Välikatu 21 B, 2. krs 87100 Puolangan sos. ja terveyspalvelut, Ouluntie 13, 89200 Sosiaaliohjaaja Koskela Annu p. 044 2885303 Kajaani Puolanka Aikuissosiaalityö, Puolangantie 10, 88300 Paltamo [email protected] [email protected] [email protected] Kuraattori Vuorinen Tiina p. 044 5929706 Työpajaohjaaja/Etsivä nuorisotyöntekijä Pirjo Holappa Kuraattori Rautio Sirpa p. 044 7500650 Kainuun ammattiopisto, Vuorikatu 2, 87100 Kajaani p. 0407177248 Paltamon kunta, Lampitie 2, 88300 Paltamo [email protected]
    [Show full text]
  • Palveluopaskansi VILLE.Pdf 1 17.5.2016 14:05:15
    kainuun_sote_palveluopaskansi_VILLE.pdf 1 17.5.2016 14:05:15 Julkinen tiedote1 C M Y CM MY CY CMY K Palveluopas Kainuun sote 2 Terveyttä ja hyvinvointia vauvasta vaariin Yhteystiedot Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa jäsenkunnilleen kaikki kuntayhtymä (Kainuun sote) sosiaali- ja terveyspalvelut. Postiosoite Jäsenkunnat ovat Hyrynsalmi, Kajaani, PL 400, 87070 Kainuu Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Laskutusosoite Suomussalmi. Ostolaskut, PL 401, 87070 Kainuu Käyntiosoite (hallinto) Puolangan kunta on kuntayhtymän osa- Pohjolankatu 13, 3. krs, Kajaani jäsen. Kainuun sote tuottaa Puolangalle Sähköposti erikoissairaanhoidon, kehitysvammahuol- [email protected] lon erityishuoltopiirin, eläinlääkintähuollon Puhelinvaihde ja ympäristöterveydenhuollon palvelut. 08 61561 Kirjaamo avoinna ma–pe klo 8.00–15.00 faksi 08 6155 4270 [email protected] Kainuun sote verkossa sote.kainuu.fi facebook.com/kainuunsote Twitter: @Kainuunsote YouTube: Kainuun sote Julkaisija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Painopaikka Juvenes Print Kansikuva Pohjolan Mylly 3 LUKIJALLE Kainuun sote on tuottanut vuodesta 2013 lähtien kaikki sosiaali- ja terveyden- huollon palvelut Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotka- mon ja Suomussalmen asukkaille. Puolangalla Kainuun sote vastaa ensihoidosta ja erikoissairaanhoidosta, kehitysvammahuollosta ja ympäristöterveydenhuollos- ta (esim. eläinlääkärit). Kainuun sotella on yhteensä 3 700 työntekijää, ja se on maakunnan
    [Show full text]
  • ESPON PROFECY D5 Annex 17. 10 Additional
    PROFECY – Processes, Features and Cycles of Inner Peripheries in Europe (Inner Peripheries: National territories facing challenges of access to basic services of general interest) Applied Research Final Report Annex 17 Brief Overview of 10 IP Regions in Europe Version 07/12/2017 This applied research activity is conducted within the framework of the ESPON 2020 Cooperation Programme, partly financed by the European Regional Development Fund. The ESPON EGTC is the Single Beneficiary of the ESPON 2020 Cooperation Programme. The Single Operation within the programme is implemented by the ESPON EGTC and co-financed by the European Regional Development Fund, the EU Member States and the Partner States, Iceland, Liechtenstein, Norway and Switzerland. This delivery does not necessarily reflect the opinion of the members of the ESPON 2020 Monitoring Committee. Authors Paulina Tobiasz-Lis, Karolina Dmochowska-Dudek, Marcin Wójcik, University of Lodz, (Poland) Mar Ortega-Reig, Hèctor del Alcàzar, Joan Noguera, Institute for Local Development, University of Valencia (Spain) Andrew Copus, Anna Berlina, Nordregio (Sweden) Francesco Mantino, Barbara Forcina, Council for Agricultural Research and Economics (Italy) Sabine Weck, Sabine Beißwenger, Nils Hans, ILS Dortmund (Germany) Gergely Tagai, Bálint Koós, Katalin Kovács, Annamária Uzzoli, Hungarian Academy of Sciences, Centre for Economic and Regional Studies (Hungary) Thomas Dax, Ingrid Machold, Federal Institute for Less Favoured and Mountainous Areas (BABF) (Austria) Advisory Group Project Support Team: Barbara Acreman and Zaira Piazza (Italy), Eedi Sepp (Estonia), Zsolt Szokolai, European Commission. ESPON EGTC: Marjan van Herwijnen (Project Expert), Laurent Frideres (HoU E&O), Ilona Raugze (Director), Piera Petruzzi (Outreach), Johannes Kiersch (Financial Expert). Information on ESPON and its projects can be found on www.espon.eu.
    [Show full text]
  • FOOTPRINTS in the SNOW the Long History of Arctic Finland
    Maria Lähteenmäki FOOTPRINTS IN THE SNOW The Long History of Arctic Finland Prime Minister’s Office Publications 12 / 2017 Prime Minister’s Office Publications 12/2017 Maria Lähteenmäki Footprints in the Snow The Long History of Arctic Finland Info boxes: Sirpa Aalto, Alfred Colpaert, Annette Forsén, Henna Haapala, Hannu Halinen, Kristiina Kalleinen, Irmeli Mustalahti, Päivi Maria Pihlaja, Jukka Tuhkuri, Pasi Tuunainen English translation by Malcolm Hicks Prime Minister’s Office, Helsinki 2017 Prime Minister’s Office ISBN print: 978-952-287-428-3 Cover: Photograph on the visiting card of the explorer Professor Adolf Erik Nordenskiöld. Taken by Carl Lundelius in Stockholm in the 1890s. Courtesy of the National Board of Antiquities. Layout: Publications, Government Administration Department Finland 100’ centenary project (vnk.fi/suomi100) @ Writers and Prime Minister’s Office Helsinki 2017 Description sheet Published by Prime Minister’s Office June 9 2017 Authors Maria Lähteenmäki Title of Footprints in the Snow. The Long History of Arctic Finland publication Series and Prime Minister’s Office Publications publication number 12/2017 ISBN (printed) 978-952-287-428-3 ISSN (printed) 0782-6028 ISBN PDF 978-952-287-429-0 ISSN (PDF) 1799-7828 Website address URN:ISBN:978-952-287-429-0 (URN) Pages 218 Language English Keywords Arctic policy, Northernness, Finland, history Abstract Finland’s geographical location and its history in the north of Europe, mainly between the latitudes 60 and 70 degrees north, give the clearest description of its Arctic status and nature. Viewed from the perspective of several hundred years of history, the Arctic character and Northernness have never been recorded in the development plans or government programmes for the area that later became known as Finland in as much detail as they were in Finland’s Arctic Strategy published in 2010.
    [Show full text]
  • Kuljetuspalveluopas
    KUVA TÄHÄN Kuljetuspalveluopas Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Kainuun sote 1 2016 2 Kainuun sote Kuljetuspalveluopas Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Kainuun sote 2016 KainuunKainuun sote sote 3 3 4 Kainuun sote Sisällysluettelo Kuljetus- ja saattajapalveluiden myöntämisperusteet ..............................8 Sosiaalihuoltona järjestettävä liikkumisen tuki (SHL) ............................8 Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelu (VPL) ........................12 Kuljetusten matkakortti..........................................................................17 Kelan kuljetukset...................................................................................21 KainuunKainuun sote sote 5 5 Esipuhe Hyvä kainuulainen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon (Kainuun sote) kuljetuspalveluasiakas ja kuljetuspalveluoppaan käyttäjä! Tässä on avuksesi kuljetuspalveluopas. Oppaaseen on koottu tietoa siitä, miten ja millä ehdoilla asiakas saa käyttää kuljetuspalveluja vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisiin matkoihin. Lisäksi oppaasta löytyy tietoa Kela-korvattavista matkoista. Kainuussa Kainuun sote myöntää oikeuden käyttää kuljetuspalvelua muualla paitsi Puolangalla. Puolangalla kunta hoitaa vanhus- ja vammaispalvelujen tehtävät ja tiedottaa niistä itse – Puolangan osalta toimintaohjeet eivät siis sisälly tähän oppaaseen. Kaikki ohjeet ja yhteystiedot perustuvat 15.6.2016 voimassa olevaan tilanteeseen. Kiitämme Pasi Meriläistä ja Veli-Pekka Mäkäräistä, joiden Diakonia-
    [Show full text]
  • Diversity of Pollinator Communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from Pilot Monitoring with Yellow Traps in 1997 - 1998
    1 The Ei nnish Envi ron ment 44 NATURE AND NATURAL RESOURCES Guy Söderman Diversity of pollinator communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from pilot morntorrng with Yellow traps in 1997 - 1998 1 / •--1 4 -- . Ö . O4 FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE The Finnish Environment 355 Diversity of pollinator communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from pilot monitoring with Yellow traps in 1997 - 1998 HELSINKI 1999 . .. .. .. .. ... ...... .. .. FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE ISBN 952-I 1-0579-8 ISSN 1238-73 12 Cover phota: Reima Leinonen (Bombus Iucorum) Maps: Estonian Envimnment lnformation Centre Makeup: Pikseri]ulkaisupalvelut Oy Edita Ab Helsinki 1999 0 The Finnish Environment 355 Contents ...... 1 Introduction . ...... 5 2 i1ethods and t.,Iaterial . 7 3 Groups, Ecology and Behaviour ofPollinators 9 4 Threatened Species 1 1 5 Results frorn Conparative Tests 12 6 Species Composition, Distribution and Abundance 16 6.1 Social Bees (Apidae) 16 6.2 Solitary Bees (Apoidea, other families) 28 6.3 Social Wasps (Vespfdae) 30 6.4 Solitary Wasps (Eumenidae) 32 6.5 Hoverfties (Syrphfdae) 33 6.6 Other Groups 37 7 Relation between Captures and Natural Fauna 39 7.1 Within-Species Relations 39 7.2 Between-Spedes Relatfons 39 8 Diversity andAssociated Features of the Fauna 42 8.1 Quantitative Aspects of Pollfnator Diversfty 42 8.2 Qualftative Aspects of Pollinator Diversity 45 8.3 1ffects of Land Use 47 9 Discussion and Conclusions 49 9.1 Yellow-trapping as a Monitoring Technfque 49 9.2 Changes in the fauna and Species Abundancy 50 10 Acknoi.vledgeiiients 5 1 1 1 Literature 52 Ilnnexes 55 TheFinnshEnvironment355 0 0 .
    [Show full text]
  • The Problem with the Age of the Central Puolanka Group KEEPS Fighting Us
    Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 207 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 207, 2014 Lauri, L. S., Heilimo, E., Leväniemi, H., Tuusjärvi, M., Lahtinen, R. & Hölttä, P. (eds) THE problem WITH THE age of THE Central Puolanka Group KEEPS fighting US by Asko Kontinen1, Hannu Huhma2, Yann Lahaye2 and Hugh O’Brien2 1 Geological Survey of Finland, P.O. Box 1237, FI-70211 Kuopio, Finland 2 Geological Survey of Finland, P.O. Box 96, FI-02151 Espoo, Finland E-mail: [email protected] The Central Puolanka Group (CPG) along the western margin of the Palaeopro- terozoic Kainuu schist belt presents an unresolved problem in terms of its age of deposition, being inferred either as early Proterozoic 2.35–2.20 Ga (Laajoki 2005) or late Archean >2.70 Ga (Kontinen et al. 1996, Huhma et al. 2000). This state of affairs is badly hampering the modelling of the Archaean to Proterozoic tectonic transition in Kainuu and southern Lapland (cf. Laajoki 2005). The reason is that the CPG lacks easily datable syngenetic magmatic rocks. Our efforts to address the problem include U-Pb dating of detrital zircon grains from all the main units (from oldest to youngest: Puolankajärvi, Akanvaara and Pärekangas Fms) of the CPG within the Oikarila structure in the western-cen- tral part of the KSB (Fig. 1). The studied samples contain only Archaean zircons, in most cases dominated by ca. 2.70 Ga grains, which in several cases form the youngest, clearly detrital population. This also concerns samples from the rocks previously interpreted (Huhma et al. 2000) as ca.
    [Show full text]
  • MATKAILULLINEN VAPAA-AJAN ASUMINEN Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo Ja Suomussalmi Jari Järviluoma
    MATKAILULLINEN VAPAA-AJAN ASUMINEN Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Jari Järviluoma MATKAILULLINEN VAPAA-AJAN ASUMINEN Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Jari Järviluoma Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B Raportteja ja selvityksiä 99 Yhteystiedot: Kajaanin Ammattikorkeakoulun kirjasto PL 240, 87101 KAJAANI Puh. 044 7157042 Sähköposti: [email protected] http://www.kamk.fi Kannen kuva: Shutterstock Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 99 / 2020 ISBN 978-952-7219-51-5 ISSN 1458-915X SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto ........................................................................................................................................................ 1 2 Ulkokuntalaisten yksityisomisteiset vapaa-ajanasunnot kunnittain ............................................................. 3 3 Kyselyaineisto ja sen analysointimenetelmät ............................................................................................... 5 4 Taustatietoja kyselyyn vastanneista .............................................................................................................. 8 5 Vapaa-ajanasuntoa koskevat kysymykset ................................................................................................... 11 6 Vapaa-ajanasunnon käyttö .......................................................................................................................... 16 7 Näkemykset vapaa-ajanasunnon sijaintikunnan palveluista ...................................................................... 24 8
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]