Forestscapes – a Forest Landscape Typology As an Integrated Planning Process Tool
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Dissertationes Forestales 98 Forestscapes – A Forest Landscape Typology as an Integrated Planning Process Tool Minna Komulainen Department of Architecture Faculty of Engineering and Architecture School of Science and Technology Aalto University Academic dissertation Dissertation for the degree of Doctor of Science in Technology to be presented with due permission of the Faculty of Engineering and Architecture for public examination and debate in Auditorium E at the Aalto University (Espoo, Finland) on the 22nd of January, 2010, at 12 noon. Title of dissertation: Forestscapes – A Forest Landscape Typology as an Integrated Planning Process Tool Author: Minna Komulainen Dissertationes Forestales 98 Thesis Supervisor: Professor Maija Rautamäki Department of Architecture, Faculty of Engineering and Architecture, Aalto University Pre-examiners: Professor Roland Gustavsson Faculty of Landscape Planning, Horticulture and Agricultural Science, Swedish University of Agricultural Sciences, Alnarp Professor Pekka Kauppi Department of Biological and Environmental Sciences, Faculty of Biosciences, University of Helsinki Opponent: Professor Simon Bell Department of Landscape Architecture, Estonian University of Life Sciences, Tartu and Edinburgh School of Architecture and Landscape Architecture, Edinburgh College of Art, Edinburgh ISSN 1795-7389 ISBN 978-951-651-285-6 (PDF) Printers: Oy Fram Ab, Vaasa, 2010 Publishers: Finnish Society of Forest Science Finnish Forest Research Institute Faculty of Agriculture and Forestry of the University of Helsinki Faculty of Forest Sciences of the University of Joensuu Editorial Offi ce: The Finnish Society of Forest Science P.O. Box 18, FI-01301 Vantaa, Finland http://www.metla.fi /dissertationes 3 ABSTRACT Komulainen, Minna. 2010. Forestscapes – A Forest Landscape Typology as an Integrated Planning Process Tool. Aalto University. Dissertationes Forestales 98. 196 p. Available at http://www.metla.fi /dissertationes/df98.htm The purpose of the study was to fi nd forest landscape qualities, which are essential to land- scape development and its critical success factors. Are there special landscape character types, with such unifying qualities, as to be considered similar types, and distinguishable from other types? What are the qualities, preferred management alternatives and visual prob- lems caused by forestry? The study was based on eight case studies of nationally valuable landscape areas in dif- ferent landscape regions in Finland. The case study areas were Ruissalo, Koli, Melalahti, Häntälä, Peränne, Naapurinvaara, Vuokatti and Tipasoja. The preference studies related to the planning processes showed the differences in perception of landscape types, namely in their sensitivity to change and visual appearances depending on the location of operations in the landscape. Thus the characteristics of the forest spatial structure were described and classi- fi ed into various forest landscape types. The assessment of case study areas distinguished eleven forest landscape types to consid- er in forest planning and landscape management practices. The highest parts of the landscape were often summit forests, followed by slope forests and edges. The edge often presented a high variation in forms of cultural landscape edges, pasturelands, road edges and swamps. It was a zone of extensive and versatile cultural and natural activity. The lowest level of the landscape included the types of valley with small woods and tree groups and shores, divided into cultural, natural shores and islands. In the comparison of location of types between the case study areas, some forest landscape types were found to exist in one particular location (stable types), while some types varied in their location (variable types). The stable types were summit forest, slope forest, edge, valley and shores, while the location of variable types of pasturelands and swamps seemed to largely depend on the regional landscape structure and land use. In order to fi nd management alterna- tives, the professional analysis of case study areas was combined with preference studies and the landscape management recommendations suggested for each forest landscape type. The applied landscape structure theory was useful in distinguishing structural and spatial differences in forest landscape. The results from the eight case study areas show that the dif- ferences in landscape types can be identifi ed and observed with an applied planning method and how forest management could be adjusted to comply with their special characteristics. The examined typology could be an instrument for developing sustainable management strat- egies and a framework for planning cultural forest landscapes, in order to identify their sen- sitivity, character, and sustainable actions for each landscape type. Keywords: landscape structure, landscape types, landscape provinces, landscape planning, landscape management, landscape preferences, forest landscape 4 ABSTRACT IN FINNISH Komulainen, Minna. 2010. Forestscapes – Metsämaisematyypit integroivan suunnitte- luprosessin työvälineenä. Aalto yliopisto. Dissertationes Forestales 98. 196 p. Saatavissa: http://www.metla.fi /dissertationes/df98.htm Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa metsämaiseman ominaispiirteitä, jotka ovat merki- tyksellisiä metsien käsittelyn ja maatalouden aikaansaamissa maiseman muutosprosesseissa. Löytyykö erityisiä maiseman ominaispiirteitä, joilla on sisäisesti yhtenäisiä laatutekijöitä, niin että ne voidaan yhdistää samoiksi metsämaisematyypeiksi ja erottaa ao. tekijöiden pe- rusteella muista maisematyypeistä? Mitkä ovat maiseman ominaispiirteiden tekijät, arvoste- tut maisemanhoitovaihtoehdot sekä visuaaliset ongelmat eri metsämaisematyypeissä? Tutkimus perustui kahdeksaan tapaustutkimukseen eri maisemamaakunnissa Suomes- sa. Tutkittavat maisemallisesti arvokkaat alueet olivat Ruissalo, Koli, Melalahti, Häntälä, Peränne, Naapurinvaara, Vuokatti ja Tipasoja. Suunnitteluprosessiin liittyneet maisema-arvos- tustutkimukset toivat esiin eroavuuksia eri maisematyyppien havaitsemisessa, erityisesti nii- den visuaalisessa herkkyydessä muutosprosesseille. Muutoksen havaittu voimakkuusaste oli suhteessa toimenpiteen sijaintiin maisemarakenteessa. Tapaustutkimusalueilla kartoitettiin metsän spatiaalisen rakenteen ominaispiirteet, visuaaliset ongelmat ja luokiteltiin ne 11 erilaiseksi metsämaisematyypiksi sijaintinsa ja maankäytön mukaan. Maisemarakenteen korkeimmat alueet olivat lakimetsiä, joita seurasi- vat horisontaalisesti rinne- ja reunametsät. Reunametsien ominaispiirteissä ja maankäytössä esiintyi usein eniten vaihtelua, ne jakaantuivat vielä kulttuurivaikutteisesta reunametsästä hakamaihin, tienvarsimetsiin ja soihin. Maisemarakenteen alavimmat alueet olivat laakso- metsät metsäsaarekkeineen ja mosaiikkimaisine puuryhmineen sekä rantametsät (kulttuuri- vaikutteinen, luonnonvarainen sekä saaret). Kun metsämaisematyyppien sijaintia verrattiin eri tapaustutkimusalueiden välillä, osa tyypeistä sijaitsi pääsääntöisesti tietyillä maisema- rakenteen kohdilla (pysyvät tyypit), kun taas osan tyyppien sijainti vaihteli (muuttuvat tyypit). Pysyviä tyyppejä olivat lakimetsät, rinnemetsät, reunametsät, laaksot ja rantametsät. Muuttuvien tyyppien kuten hakamaiden ja soiden sijainti maisemarakenteessa oli laajalti riippuvainen alueellisen maisemarakenteen ominaispiirteistä ja paikallisesti maankäytöstä. Maisemahoitomallien kartoittamiseksi esimerkkialueiden maisema-analyysien tietoa verrat- tiin maisema-arvostustutkimusten tuloksiin. Tutkimuksen tuloksena esitetään metsämaise- matyyppien luokitus, tyyppien kuvaus, visuaaliset ongelmat sekä maisemanhoitosuosituk- sia. Tutkimuksessa sovellettu maisemarakenneteoria oli käyttökelpoinen eroteltaessa metsä- maiseman ekologista, kulttuurihistoriallista ja spatiaalista kerroksellisuutta. Kahdeksan ta- paustutkimuksen tulokset osoittavat, että metsämaisematyyppien eroavuuksia voidaan iden- tifi oida käytetyllä suunnittelumenetelmällä, sekä löytää keinoja kuinka metsien käsittelyä voidaan sovittaa ao. tyyppien maisemallisiin ominaispiirteisiin. Huomioimalla metsäalueen erilaiset maisematyypit metsien käsittelyllä voidaan korostaa maiseman alueellisia piirteitä ja vähentää maankäytön konfl ikteja muiden käyttömuotojen kuten matkailun kanssa. Metsä- maisematypologia voi toimia työvälineenä kestävien kehitysstrategioiden sekä maiseman- hoitomallien laatimiseksi maisemallisesti arvokkaiden metsäalueiden suunnitteluun. Asiasanat: maisematyyppi, maisemarakenne, maaseutumaisema, maisemasuunnittelu, maisemanhoito, maisemallisesti arvokkaat alueet 5 . Metaphor Paradox Emphasis Irony Address Mystery Expectation Preface 6 PREFACE AND ACKNOWLEDGEMENTS Many authors suggest that Beauty is an essential ingredient of a satisfactory human habitat (e.g. Appleton 1975, Bourassa 1991). This study was a voyage in search of Beauty utilising modern scientifi c disciplines. The writing of this doctoral thesis started from questions that have been waiting to be answered for 20 years. The idea that a landscape only has one past yet many potential futures, took me through the Finnish landscape, with its people and forests, to search for knowledge on the constitution of landscapes. The crucial turning point came when I became acquainted with Finnish landscape structure theory and the visual design principles of the British Forestry Commission. Besides my work as an executive director of the Rural Women’s Advisory Centre of Kai- nuu and caring for my family, the writing of this doctoral thesis has been a challenge. Discus-