KAAVASELOSTUS LUONNOS 16WWE0540.B732.SLU

KV __.__.____ 14.10.2011

SIIKAINEN Keskustaajaman osayleiskaava 2030

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 1 SIIK AINEN 14.10.2011

ESIPUHE

Siikaisten kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Siikaisten keskustaajaman osayleiskaavoituk- sesta 21.6.2010, § 53. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena.

Suunnittelukonsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy, jossa työ aloitettiin kesällä 2010. Sii- kaisten kunnan puolesta työtä on johtanut ja valvonut kunnanhallituksen nimeämänä kaavoi- tuksen ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet kunnanjohtaja Päivi Rantanen, Siikaisten kun- nanvaltuuston pj. Keijo Silvola, Siikaisten kunnanhallituksen pj. Antti Vuorela, tekninen joh- taja Anne Järvenranta ja aluearkkitehti Ilmari Mattila. Pöyry Finland Oy:ssä tehtävän johdos- ta on vastannut osastopäällikkö Liisa Märijärvi-Vanhanen ja projektisihteerinä on toiminut projektipäällikkö Juha-Matti Märijärvi.

Osayleiskaavan suunnittelussa on hyödynnetty neuvotteluissa ja lupakäsittelyissä saatuja rat- kaisuja sekä alueelta laadittuja suunnitelmia ja selvityksiä. Kaavoituksen yhteydessä on laa- dittu erillisselvitykset koskien kulttuuriympäristöä ja luontoa.

Selostus koskee 14.10.2011 päivättyä osayleiskaavakarttaa.

Seinäjoella 14. lokakuuta 2011

PÖYRY FINLAND OY

Liisa Märijärvi-Vanhanen Juha-Matti Märijärvi Osastopäällikkö Projektipäällikkö Kaupunki- ja aluesuunnittelu

Copyright © Pöyry Finland Oy

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2 SIIK AINEN 14.10.2011

KÄSITTELYVAIHEET

1. 08.06.2010 Ohjausryhmän neuvottelu 1 2. 21.06.2010 Kunnanhallituksen päätös osayleiskaavan laatimisesta KH § 53 3. 28.06.–27.07.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo 4. 23.11.2010 Ohjausryhmän neuvottelu 1 5. 08.12.2010 Viranomaisneuvottelu 1 6. 23.08.2011 Työneuvottelu

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 3 SIIK AINEN 14.10.2011

SISÄLLYSLUETTELO

1 OHJELMARAPORTTI...... 6 1.1 Osayleiskaavatyön taustaa ...... 6 1.2 Alustava suunnittelualue ja laatimispäätös ...... 7 1.3 Yleiskaavaan liittyvää lainsäädäntöä ...... 8 1.4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)...... 10 2 LÄHTÖKOHTARAPORTTI...... 11 2.1 Selvitysmenetelmät ja -alueet...... 11 2.2 Suunnittelutilanne...... 11 2.3 ERILLISSELVITYKSET ...... 19 2.4 Keskustaajaman kehittämissuunnitelma ...... 19 2.5 Muut suunnitelmat ja selvitykset...... 20 2.6 Maanomistus...... 20 2.7 Kartat ja ilmakuvat...... 21 2.8 Luonnonympäristö...... 22 2.9 Rakennettu ympäristö...... 25 2.10 Erityispiirteet, kulttuurimaisema ja suojelukohteet ...... 31 2.11 Ympäristön häiriötekijät ...... 42 3 TAVOITERAPORTTI ...... 44 3.1 Alustavat tavoitteet ...... 44 3.2 Sidosryhmätyöskentely ...... 45 3.3 Osayleiskaavan suunnittelutavoitteet...... 45 4 OSAYLEISKAAVA ...... 47 4.1 Osayleiskaavan valmistelu...... 47

KUVALUETTELO KUVA 1. SATAKUNNAN MAAKUNTA KUVA 2. OSAYLEISKAAVAN RAJAUS KUVA 3. OTE SEUTUKAAVASTA KUVA 4. OTE MAAKUNTAKAAVASTA KUVA 5. SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVA, OTE KARTTALEHDISTÄ 9 JA 10 KUVA 6. SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVA, OTE KARTTALEHDESTÄ 4 KUVA 7. OTE KEHITTÄMISTOIMENPITEET-KUVASTA KUVA 8. MAANOMISTUS KUVA 9. MAISEMARAKENNE KUVA 10. KIRKONKYLÄN TAAJAMAKUVA KUVA 11. ELINKEINOT, PALVELUT JA TYÖPAIKAT KUVA 12. NYKYINEN LIIKENNEVERKKO JA REITISTÖT KUVA 13. TEKNISET VERKOSTOT KUVA 14. ARVOTETUT INVENTOINTIKOHTEET KUVA 15. ARVOKKAAT YMPÄRISTÖKOHTEET KUVA 16. OTE KARTASTA 2 A

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 4 SIIK AINEN 14.10.2011

KUVA 17. LUONTOKOHTEET KUVA 18. RAKENTAMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT

LIITELUETTELO LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 2. LAUSUNTO TULVAKORKEUKSISTA LIITE 3. OHJAUSRYHMÄ 8.6.2010 LIITE 4. OHJAUSRYHMÄ 23.11.2010 LIITE 5. VIRANOMAISNEUVOTTELU 8.12.2010 LIITE 6. OHJAUSRYHMÄ 23.8.2011

OSAYLEISKAAVAKARTTA JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

ERILLISSELVITYKSET 1. Yleiskaavan luontoselvitys, Tmi Pohjanmaan luontotieto 2011 2. Keskustaajaman rakennusinventointi ja arvoluokitus 2010

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 5 SIIK AINEN 14.10.2011

TIIVISTELMÄ

Siikaisten keskustaajaman osayleiskaavan laatiminen käynnistyi kesällä 2010. Tavoitteeksi muodostui maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laati- minen tavoitevuotena 2030. Suunnittelualueeseen sisältyy taajaman ja maa- ja metsätalous- alueiden lisäksi myös noin 89 ha vesialuetta. Siikaisten keskustaajamaan ei ole laadittu yleis- kaavaa. Suunnittelualue rajautuu luoteessa, koillisessa, idässä ja etelässä kunnanvaltuuston 3.1.2002 hyväksymään Siikaisten oikeusvaikutteiseen rantaosayleiskaavaan. Suunnittelualu- een pohjoisosassa sijaitseva Eteläpään ja Itälahden välinen alue sekä pieniä alueita suunnitte- lualueen etelä- ja itäosassa sisältyy Siikaisten rantaosayleiskaavaan. Suunnittelualue on esi- tetty kuvassa 2.

Osayleiskaavalla määritellään alueen maankäytön päälinjaukset ja ohjataan alueen asema- kaavoitusta. Voimassa olevia asemakaavoja yleiskaava ei syrjäytä, mutta ohjaa niiden muut- tamista.

Osayleiskaavan olennaisin sisältö on esitetty yleiskaavakartoilla ja kaavamääräyksissä. Luet- telo osayleiskaavan laatimiseen liittyvästä muusta materiaalista on esitetty edellisellä sivulla.

Osayleiskaavan selostus on laadittu vaiheittain eteneväksi. Selostus sisältää neljä suunnitte- lun eri vaiheita kuvaavaa raporttia.

1 Ohjelmaraporttiin on koottu yleiskaavatyön taustaa ja alkuvaiheita. Työ aloitettiin vuonna 2010 tavoitteena oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

2 Lähtökohtaraporttiin on koottu selvitykset suunnittelutilanteesta, luonnonympäristöstä ja rakennetusta ympäristöstä, erityispiirteistä ja suojelukohteista sekä ympäristön häi- riötekijöistä.

3 Tavoiteraporttiin on kirjattu osayleiskaavalle asetettuja alustavia tavoitteita sekä suun- nittelun kuluessa muodostettuja tavoitteita.

4 Osayleiskaavaraportissa selostetaan kaavaluonnoksen sisältö. Raporttia täydennetään työn kuluessa.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 6 SIIK AINEN 14.10.2011

1 OHJELMARAPORTTI

1.1 OSAYLEISKAAVATYÖN TAUSTAA Siikaisten kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Satakuntaliiton maakunta-alueella, jossa se kuuluu Pohjois-Satakunnan seutukuntaan yhdessä Karvian, Honkajoen, Kankaanpään, Jämi- järven, Lavian ja Kiikoisten kanssa. Kunnan asukasluku oli vuoden 2009 lopulla 1686.

KUVA 1. SATAKUNNAN MAAKUNTA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 7 SIIK AINEN 14.10.2011

Etäisyydet Siikaisten keskustasta ovat: Poriin (satama, lentokenttä) 58 km Tampereelle 133 km Helsinkiin 294 km Kankaanpäähän 38 km Honkajoelle 29 km Merikarviaan 19 km Pomarkkuun 31 km

Siikaisten keskustaajamaan ei ole laadittu yleiskaavaa. Suunnittelualue rajautuu luoteessa, koillisessa, idässä ja etelässä kunnanvaltuuston 3.1.2002 hyväksymään Siikaisten oikeusvai- kutteiseen rantayleiskaavaan. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitseva Eteläpään ja Itälah- den välinen alue sisältyy Siikaisten Siikaisjärven rantaosayleiskaavaan. Rakentamista ja maankäyttöä on ohjattu keskustaajamassa asemakaavalla ja muualla rakennusjärjestyksellä. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttuessa seutukaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttöta- voitteet ohjaavat suoraan asemakaavoitusta ja maankäyttöä.

Vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 72 § mukaan ei vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Ranta-alueilla rakentamiseen on siten vaadittu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen poikkeamislupa. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen rantavyöhykkeen rakennuslupien myöntäminen tapah- tuu kunnan toimesta. Samalla varmistetaan tasapuolinen kohtelu maanomistajien kesken.

1.2 ALUSTAVA SUUNNITTELUALUE JA LAATIMISPÄÄTÖS

1.2.1 Alustava suunnittelualue ja laatimispäätös Siikaisten kunnanhallitus päätti 21.6.2010 käynnistää Keskustaajaman osayleiskaavan laati- mistyön. Alustavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 971 ha, josta asemakaavoitettua alu- etta on noin 179 ha. Suunnittelualueeseen sisältyy noin 89 ha vesialuetta. Rantaviivasta n. 5,0 km kuuluu keskustan asemakaava-alueeseen. Osayleiskaavan suunnittelualue rajautuu luoteessa, koillisessa, idässä ja etelässä Siikaisten oikeusvaikutteiseen rantaosayleiskaavaan. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitseva Eteläpään ja Itälahden välinen alue sekä pieniä alueita suunnittelualueen etelä- ja itäosassa sisältyy Siikaisten rantaosayleiskaavaan.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 8 SIIK AINEN 14.10.2011

KUVA 2. OSAYLEISKAAVAN RAJAUS (Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro MML/POH/K223/2010)

1.3 YLEISKAAVAAN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ

1.3.1 Yleiskaavoitus maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) Yleiskaavan laatimista ja yleiskaavassa annettavia määräyksiä käsitellään 1.1.2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) luvuissa 1, 5 ja 8 sekä -asetuksen (MRA) luvuis- sa 1, 3 ja 6.

Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla (MRL 36 §). Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

”Yleiskaava ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Se esittää tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoittaa yleispiirteisesti tarpeelliset alueet.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 9 SIIK AINEN 14.10.2011

Yleiskaavoituksessa korostuu yhdyskunnan toiminnallinen rakenne, eri aktiviteettien sijoit- taminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen sekä tämän rakenteen sovittaminen muu- hun ympäristöön. Yleiskaava on sekä kunnan strategisen suunnittelun eräs väline että ase- makaavoituksen ohjaaja. Se on ennen kaikkea kunnan tahdon ilmaisija ja sen toteuttamisen väline.” Lähde: Ympäristöministeriö, Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää suunnittelun avoimuutta ja eri osapuolten vuorovai- kutuksen järjestämistä (MRL 62 §). Laki edellyttää selvityksiä suunnitelman toteuttamisen ympäristöllisistä, yhdyskuntataloudellisista, sosiaalisista, kulttuuri- ja muista vaikutuksista (MRL 9 §). Tarvittavat selvitykset esitetään yleiskaavan selostuksessa.

1.3.2 Oikeusvaikutteinen yleiskaava Yleiskaavan oleellisimmat oikeusvaikutukset: - Kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen (MRL 38 § ja 128 §). Kaavoi- tuspäätöksen yhteydessä tai yleiskaavassa voidaan tehdä myös päätös kehittämis- alueesta (MRL 111 §). Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa voidaan osoittaa suun- nittelutarvealue, jolla on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehi- tystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä (MRL 16 §). - Yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa. Viranomaisten on suunnitel- lessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteut- tamisesta katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista (MRL 42 §). - Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuu- tonta haittaa (MRL 39 §). Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa hait- taa eikä kunta tai julkisyhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista kor- vausta (MRL ehdollinen rakentamisrajoitus 43 §). Lunastus- tai korvausvel- vollisuus voi koskea maa- ja metsätaloutta varten osoitettua aluetta vain, jos kaa- vassa on asetettu sen käyttöä koskevia erityisiä rajoituksia (MRL 101 §). - Yleiskaavassa voidaan erityisellä määräyksellä antaa erilaisia rakentamis- ja toi- menpiderajoituksia (MRL 43 §): - yleiskaava-alueella tai sen osalla ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleis- kaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). - maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 128 §:ssä tar- koitettua lupaa (toimenpiderajoitus). - rakennustoimintaan tarkoitettua aluetta kielletään käyttämästä enintään viiden vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin maatalouden ja muiden siihen ver- rattavien elinkeinojen tarpeita varten (määräaikainen rakentamisrajoitus). - Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ym- päristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyk- siä (MRL 41 §). - Rakennuksen tai sen osan purkaminen voidaan määrätä yleiskaava-alueella luvan- varaiseksi (127 §). - Ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjes- telyihin tai on muutoin tarpeellinen kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten (MRL 99 §).

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 10 SIIK AINEN 14.10.2011

- Kyläalueella, jolla rakentamispaine on vähäistä, voidaan oikeusvaikutteissa yleis- kaavassa erityisesti määrätä yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena siten, että rakennuslupa voidaan myöntää ilman suunnittelutarveharkintaa, kun ra- kentaminen koskee enintään kaksiasuntoista asuinrakennusta. (MRL 44 §). Mää- räys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. - MRL 72 §:ssä määrätään suunnittelutarpeesta ranta-alueella. Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti mää- rätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perus- teena.

1.3.3 Muu ympäristölainsäädäntö Kaavoitus on yhteen sovittavaa suunnittelua, jossa osoitetaan alueita myös sellaisiin tarkoi- tuksiin, joista on voimassa erityislakeja. Keskeisimmät lait ovat seuraavat: Luonnonsuojelu - luonnonsuojelulaki (1096/1996) /muutokset (553/2004) Kulttuuriympäristö - laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) - valtion omistamien rakennusten suojeluasetus (480/1985) - kirkollisen rakennusten suojelu (kirkkolaki) - muinaismuistolaki (295/1963) Muu ympäristönsuojelu - ympäristönsuojelulaki (86/2000 /muutokset 684/2004) Yleiset tiet - maantielaki (503/2005) Muu lainsäädäntö - metsälaki (1093/1996) - maa-aineslaki (555/1981 /muutokset 893/2001) - vesilaki (264/1961 /muutokset 88/2000) - ulkoilulaki (606/1973 /muutokset 534/1999) - maastoliikennelaki (1710/1995) - lunastuslaki (603/1977) - sähkömarkkinalaki (386/1995) - kaivoslaki (503/1965) - jätelaki (1072/1993) - kemikaalilaki (74471989) - ilmailulaki (281/1995)

Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa metsälakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämi- seen maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla. Lisäksi on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa taikka muussa laissa säädetään.

1.4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Siikaisten kunta laati Siikaisten keskustaajaman osayleiskaavaa varten osallistumis- ja arvi- ointisuunnitelman, joka sisälsi suunnitelman osallistumisen ja vuorovaikutuksen sekä kaavan vaikutusten arvioinnin järjestämisestä. Suunnitelmassa nimettiin tiedossa olevat osalliset, tiedottamis- ja kuulemistavat sekä yhteyshenkilöt. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli yleisesti nähtävillä 28.6.–27.7.2010.

LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 11 SIIK AINEN 14.10.2011

2 LÄHTÖKOHTARAPORTTI

2.1 SELVITYSMENETELMÄT JA -ALUEET Suunnitelman alustavat lähtökohdat on koottu olemassa olevista suunnitelmista ja selvityk- sistä. Lisäksi on laadittu historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten selvitys sekä raken- nusinventoinnin arvoluokitus. Tiedot on koottu liitekartoille ja selostukseen suunnitelmaan vaikuttavin osin.

2.2 SUUNNITTELUTILANNE

2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päättämät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 26.11.2001. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuk- set 13.11.2008 ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueiden- käyttötavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Näistä Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet sisältävät alueellisesti kohdennettuja tavoitteita, jotka eivät koske Siikais- ten aluetta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntakaavoitukseen pääasias- sa maakuntakaavan kautta. Osa tavoitteista kohdistuu suoraan kuntien kaavoitukseen.

2.2.2 Seutukaava Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu 11.1.1999. Maakuntakaavan laatiminen käynnistet- tiin vuonna 2003. Maakuntakaavan valmistelun aikana yleiskaavoitusta ohjaa voimassa ole- va seutukaava. Ote seutukaavasta on kuvassa 3. Suunnittelualueen seutukaavamerkinnät ovat (M=määräys, S=suositus):

Taajamatoimintojen alue A-42 Kirkonkylä Nykyinen keskustaajaman alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Taajaman kasvuun on varauduttu länteen. - M1 ja M2: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huo- miota yhdyskuntarakenteen täydentämiseen ja tiivistämiseen hajanaisesti ja va- jaasti rakennetuilla alueilla sekä osoittaa vesistöjen rantavyöhyke ensisijaisesti virkistysalueiksi ja muiksi vapaiksi rannoiksi. Kaavoitettaessa rantoja rakentami- seen tulee kiinnittää erityistä huomiota mahdolliseen tulva- ja vyörymisvaaraan. - S12: Ennen uusien alueiden kaavoittamista tulisi uudistaa vanhentuneet ja toteut- tamattomat ja tehottomat kaavat, ottaa käyttöön muut valmiiksi kaavoitetut alueet sekä hyödyntää jo valmiit tekniset verkostot.

Lähivirkistysalue VL-232 Eteläpäänlahti - M1: Ennen vallitsevia olosuhteita merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhty- mistä tulee ottaa yhteys kunnan kaavoitusviranomaiseen. - S27: Luonnonympäristöä ja virkistysmahdollisuuksia ei tulisi heikentää maanka- maran kaivamisella, louhimisella tai täyttämisellä.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 12 SIIK AINEN 14.10.2011

- S28: Alueelle tulisi laatia käyttö- ja hoitosuunnitelma.

Matkailupalvelujen alue RM-47 Eteläpäänlahti Merkinnällä on osoitettu matkailu- ja lomakeskuksille, merkittäville leirintäalueille, lomaho- telleille, matkailuun liittyville lomakylille ja muille vastaaville toiminnoille alueita niihin kuuluvine virkistysalueineen. - M24: Matkailupalvelujen alueella tulee jättää rakentamisesta vapaaksi vähintään 3/4 rannoista. - S46: Matkailupalvelujen alueiden käytön suunnittelussa tulisi erityistä huomiota kiinnittää siihen, että alueen käyttö ei tuota häiriötä naapurialueille. Rakentamisen tulisi perustua ns. yhteisrantaperiaatteeseen.

Luonnonsuojelualue SL-181 Niemijärvi-Luodeslahti-Majanselkä - M45: Ennen vallitsevia olosuhteita merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryh- tymistä tulee varata asianomaiselle suojeluviranomaiselle tilaisuus lausunnon an- tamiseen asiasta. - S62: Alueella tulisi välttää liikkumista lintujen pesimäaikana 15.4–15.7. - S63: Alueelle tulisi laatia hoitosuunnitelma - S69: Suojelualueiden lähiympäristöjen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja suunnittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota maisemanhoitoon.

Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet M-165 Keskusta läntinen ja M-166 Keskusta itäinen Alueita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin, kuten haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma- asutukseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. - S122: M- alueiden rajoittuessa vesistöön tulisi yksityiskohtaisemmassa kaavoituk- sessa ja suunnittelussa erityistä huomiota kiinnittää vesiensuojeluun hajakuormi- tuksesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet kh-590 Kirkon ympäristö ja kh-592 Siikaisten pap- pila - M68: Kulttuurihistoriallisesti arvokkailla alueilla ja kohteissa tulee yksityiskohtai- semmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa kiinnittää erityistä huomiota kulttuu- rihistoriallisen arvon säilyttämiseen. - S127: Arvokasta ympäristöä ei tulisi turmella ympäristöön huonosti soveltuvalla rakentamisella, uusien liikenneväylien ja pääsähkölinjojen rakentamisella, maa- ainesten otolla, arvokkaiden rakennusten ja rakenteiden purkamisella tai muilla vastaavilla toimenpiteillä. - S139: Ennen ympäristöä merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulisi asiasta ottaa yhteys kunnan kaavoitusviranomaiseen tai Satakunnan Museoon.

EO-228 Syväjärven kallionottoalue on osoitettu merkinnällä EO-228. - S48: Maankamaran aineksenottoalueille (EO) tulisi laatia yleissuunnitelmat, joissa kiinnitetään erityistä huomiota alueiden vaiheittaiseen maisemointiin ja alueiden jälkikäyttöön sekä aineksenoton sopeuttamiseen näihin.

Jätevedenpuhdistamo ET2 Siikaisten jätevedenpuhdistamo keskustaajamassa on osoitettu merkinnällä ET2.

Seututie st Seututie 270 Merikarvia-Kankaanpää (Siikaistentie/Tuorilantie) on osoitettu merkinnällä st.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 13 SIIK AINEN 14.10.2011

Päävesijohto v Suunnittelualueen poikki on merkitty päävesijohto v Marjamäenkankaan-Kernikannan poh- javesialueelta kohti Merikarviaa.

Pääsähkölinja z Suunnittelualueen poikki on merkitty Porista Kristiinankaupunkiin kulkeva 220 kV:n pää- sähkölinja z.

KUVA 3. OTE SEUTUKAAVASTA

2.2.3 Maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava on hyväksytty Satakuntaliiton valtuustossa 17.12.2009. Kaavan voimaantulo edellyttää vielä ympäristöministeriön vahvistamista. Ote maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 4.

Alue- ja yhdyskuntarakenne (suunnittelumääräys kursiivilla) Taajamatoimintojen alue A Siikaisten keskustaajama on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. ”Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja täydentämiseen ha- janaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on so- peutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 14 SIIK AINEN 14.10.2011

Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä viher- ja virkistysverkko.

Alueilla on turvattava yleisten ranta-alueiden varaaminen maisemarakenteellisesti ja - ku- vallisesti ja luontoarvoiltaan kestäviltä, korkeatasoisilta alueilta, osana alueen yhtenäistä viher- ja virkistysverkkoa.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan taajamatoimintojen alueille palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä silloin, kun kyseiset yksi- köt ovat merkitykseltään paikallisia. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään paikallinen kaupan suuryksikkö on Porissa kooltaan alle 5000 k-m² ja muissa kunnissa alle 3000 k-m².

Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suun- nittelussa vaikutustarkastelujen ja ostovoiman kasvun perusteella.”

Kulttuuriympäristö ja -maisema (suunnittelumääräys kursiivilla) Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja rakennusperintökohteet Suunnittelualueella sijaitseva Siikaisten kirkko ympäristöineen (sisältäen Siikaisten kirkon, kirkon ympäristön, Kirkonkylän kansakoulun ja Siikaisten pappilan) on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö.

Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella sijaitseva kirkon ympäristö (sisältäen kansakoulun, ruumishuoneen, Ant- tilan rakennusryhmän, kirkkosillan ja sillan lähettyvillä olevat rakennukset) on maakunnalli- sesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö.

Maakunnallisesti merkittävä rakennusperintökohde Suunnittelualueella sijaitsevat Koirakarin silta, Metsäpirtti sekä Tunturikosken silta on maa- kuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittäviksi rakennusperintökohteiksi.

”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet.

Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muut- tavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon an- tamiseen.

Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpi- teillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.”

Natura 2000-verkostoon kuuluva alue Natura 2000-verkostoon kuuluu suunnittelualueelle rajautuva Niemijärven-Itäjärven alue.

Virkistysalue Suunnittelualueella sijaitseva Eteläpäänlahden alue on merkitty maakuntakaavassa virkistys- alueeksi. ”Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen virkistyskäytön ja virkis- tyskäytön kehittämisedellytysten turvaamiseen.. Alueella sallitaan yleistä ulkoilu-, retkeily-, ja virkistyskäyttöä palvelevien rakennusten korjaus-, muutos- ja laajentamistyöt.”

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 15 SIIK AINEN 14.10.2011

Matkailupalvelujen alue Eteläpäänlahden alueelle on merkitty maakuntakaavassa matkailupalvelujen alue.

Luonnonsuojelualue Maakuntakaavassa luonnonsuojelualueena on osoitettu Natura 2000-verkostoon kuuluva Niemijärven-Itäjärven alue. ”Alueen maankäyttöön mahdollisesti vaikuttavista merkittävistä suunnitelmista ja hankkeista tai ennen vallitsevia olosuhteita merkittävästi muuttaviin toi- menpiteisiin ryhtymistä tulee luonnonsuojelusta vastaavalle alueelliselle ympäristöviran- omaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Alueella ei saa toteuttaa sellaisia toimenpiteitä tai hankkeita, jotka voivat oleellisesti vaarantaa tai heikentää alueen suojelu- arvoja. Alueella voidaan kuitenkin valtion luonnonsuojeluviranomaisen niin salliessa toteut- taa alueen suojeluarvojen säilyttämiseksi ja palauttamiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä.”

KUVA 4. OTE MAAKUNTAKAAVASTA

Yhteysverkot Ulkoilureitin yhteystarve Ulkoilureitin yhteystarpeita on osoitettu Lankoskelta keskustaan ja Eteläpäänlahden alueelta Mustasaarenkeitaalle. ” Maankäytön suunnittelulla on turvattava ulkoilureitin yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus.”

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 16 SIIK AINEN 14.10.2011

Moottorikelkkareitin yhteystarve Merkittäviä moottorikelkkareitin yhteystarpeita on osoitettu Merikarvia-Siikainen sekä Ve- neskoski-Eteläpää – välisille alueille. ” Maankäytön suunnittelulla on turvattava moottori- kelkkareitin yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus.”

Liikenne Seututie 270 (Merikarvia-Kankaanpää) on maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä st.

Yhdysvesijohto Maakuntakaavassa on merkitty vesihuollon kannalta tärkeä yhdysvesijohto Marjamäenkan- kaan-Kernikannan pohjavesialueelta suunnittelualueen poikki kohti Merikarviaa.

Siirtoviemäri Maakuntakaavassa on merkitty vesihuollon kannalta tärkeä siirtoviemäri Siikaisten keskus- tasta Merikarviaan.

Voimalinja Maakuntakaavassa on merkitty Porista Kristiinankaupunkiin kulkeva 220 kV:n voimalinja Siikaisten keskustan itäpuolitse kohti Ulvilaa.

Maakuntakaavan selvitykset Satakunnan maakuntakaavan valmisteluvaiheessa on laadittu teemaraportteja, joista suunnit- telualuetta koskevat raportit on lueteltu alla. Raporteista on poimittu suunnittelualuetta kos- kevat asiat, joita maakuntakaavassa ei ole otettu huomioon.

Energiahuolto (21.2.2007) Selvityksessä on merkitty 400 kV:n ohjeellisena voimajohtona suunnittelualueen läpi kulke- va 220 kV:n voimalinja.

2.2.4 Rantayleiskaava Suunnittelualue rajoittuu länsi-, etelä- ja itäpuolelta kunnanvaltuuston 3.1.2002 hyväksy- mään Siikaisten rantayleiskaavaan. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitseva Eteläpään ja Itälahden välinen alue sisältyy Siikaisten Siikaisjärven rantaosayleiskaavaan (kuvat 5–6).

KUVA 5. SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVA, OTE KARTTALEHDISTÄ 9 JA 10

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 17 SIIK AINEN 14.10.2011

KUVA 6. SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVA, OTE KARTTALEHDESTÄ 4

2.2.5 Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Asemakaavoja on voimassa keskustaajaman ja Eteläpään alueilla. Asemakaavoitettu alue on yhteensä noin 179 ha. Alueen asemakaavat on hyväksytty/vahvistettu vuosina 1969–2008. Suunnittelualueella ei ole ranta-asemakaavoja.

2.2.6 Rakennusjärjestys Asemakaava-alueen ulkopuolella rakentamista säätelevät osayleiskaava ja rakennusjärjestys. Siikaisten kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 8.9.2011. Rakennus- järjestyksessä on annettu mm. seuraavia määräyksiä: - Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m2, ellei asema- tai oikeus- vaikutteinen yleiskaava toisin määrää. - Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 10 %. Ra- kennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia ja maatilarakennuksen rakennuksia, ei kuitenkaan yli 15 % ker- rosalaltaan. - Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspai- kalle tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mu- kaan säilyy. Rakennuksen etäisyydessä rantaviivasta tulee ottaa huomioon maas- ton muoto, maaperä ja muut luonnon olosuhteet sekä jätevesien käsitteleminen. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta ranta- viivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä. - Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 18 SIIK AINEN 14.10.2011

- Alueilla, joista alinta rakentamiskorkeutta ei ole määritelty on alin rakentamiskor- keus oltava vähintään 1,5 m ylintä tulvakorkeutta ylempänä. Alin rakentamiskor- keus määritellään rakennuksen alapohjarakenteen alapuolella olevan kapillaarisen veden nousun katkaisevan rakenteen alapuolelle. - Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet osalle alueen vesistöistä on määritelty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raporttiin 5/2006 Alimmat suositeltavat ra- kentamiskorkeudet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. - Ranta-alueella (enintään 50 metriä rantaviivasta) rakennusten yhteenlaskettu ker- rosala saa rakennuspaikalla olla enintään 120 m2 ja kerrosten lukumäärä enintään I. Rantavyöhykkeellä rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma- asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 80 neliömetriä sekä erillisen rantasau- nan kerrosalaltaan 20 neliömetriä. Näiden lisäksi voi rakentaa talousrakennuksen/- rakennuksia kuitenkin siten, että rakennuspaikan kaikkien rakennusten yhteenlas- kettu kerrosala ei ylitä 120 neliömetriä. - Lisäksi on annettu määräyksiä mm. rakennusten sijoittamisesta maisemaan, luon- nonympäristöön ja olevaan rakennuskantaan nähden sekä vesihuollon järjestämi- sestä.

2.2.7 Vesihuollon kehittämissuunnitelma Siikaisten kunnanvaltuusto on hyväksynyt 15.6.2011 (§ 21) vesihuollon kehittämissuunni- telman, jossa on tutkittu ja selvitetty vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn kehittämisratkai- sut. Vesihuollon kehittämistoimenpiteet on esitetty kuvassa 7.

KUVA 7. OTE KEHITTÄMISTOIMENPITEET-KUVASTA (LÄHDE: VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 26.4.2011, FCG)

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 19 SIIK AINEN 14.10.2011

Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on esitetty kunnan vesilaitoksen toiminta-alueen laa- jentamista ja viemäriverkoston rakentamista asemakaava-alueisiin liittyen Heinijoen (1), Mäkitalon teollisuusalueen (2), Eteläpäänlahden (3), teollisuusalueen ja Heinäjoentien alku- pään (4) sekä Koivulan (5) kaavoitettavilla asemakaava-alueilla vuosien 2011–2015 aikana.

Haja-asutusalueilla esitetään vesiosuuskuntien perustamista ja yhteiskäsittelyä.

2.2.8 Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma Tiehallinto Turun tiepiiri on laatinut Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelman vuonna 2004. Suunnitelmassa määritettiin nykytila- ja onnettomuusanalyysin sekä ongelma- kartoituksen perusteella toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuus- riskin pienentämiseksi. Suunnitelmassa on esitetty seuraavia toimenpide-ehdotuksia suunnit- telualueelle:

Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen - Keskisaarekkeen rakentaminen Siikaistentielle (st 270) paloaseman liittymään koulun suunnalta tulevan kevyen liikenteen väylän jatkeelle. - Korotettujen suojateiden rakentaminen Lauttijärventielle (yt 13183) Kettusentien ja Osuus- pankin liittymissä oleville nykyisille suojateille sekä korotetun liittymän rakentaminen kes- kuskoulun liittymään (Teollisuustie). - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Hirvijärventielle (yt 13179) välille Siikaistentien (st 270) liittymä – kirkko sekä Siikaistentielle välille Lauttijärventien liittymä – Härkänie- mentie.

Lisäksi suunnitelmassa esitetään näkemiä parannettavaksi näkemäraivauksin Kankaanpään- tien ja Lauttijärventien liittymissä sekä Siikaistentiellä paloaseman ja Salen liittymien koh- dalla.

Kääntymis- ja risteämisonnettomuuksien vähentäminen - Sivusuunnan saarekkeiden rakentaminen sivutieliittymiin Siikaistentien, Lauttijärventien ja Hirvijärventien liittymiin.

Lisäksi liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty suunnittelualueelle toimenpide- ehdotuksia koskien ajonopeuksia, esteettömyyden parantamista, tievalaistusta sekä liittymä-, katu- ja pysäköintialueiden selkeää jäsentelyä.

2.3 ERILLISSELVITYKSET Kaavoituksen yhteydessä on laadittu seuraavat erillisselvitykset: - Siikaisten keskustan osayleiskaavan luontoselvitys, Tmi Pohjanmaan luontotieto 2011 - Keskustaajaman rakennusinventointi 2010 - Rakennusinventoinnin arvoluokitus 2010

2.4 KESKUSTAAJAMAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Suunnittelussa on käytetty apuna keskustaajaman kehittämissuunnitelmaa, jonka laatiminen alkoi vuonna 1999. Taajamaselvityksen laadinta alkoi kesällä 2000 arkkitehtitoimisto Lukka Oy:n toimesta. Koko kunnan kehittämissuunnitelma / visio valmistui aluearkkitehti Ilmari Mattilan toimesta 31.3.2003. Kehittämissuunnitelmaan liittyen on laadittu seuraavat raportit: - Siikaisten kunnan kehittämisstrategia 2000

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 20 SIIK AINEN 14.10.2011

- Siikainen – aito maalaiskylä. Selvitys kylän kulttuurimaiseman historiasta sekä maalaiskylä-projektin kannalta kehitettävistä kohteista opinnäytetyö, Helena Brunnila 2002 - Siikainen 2005 –Aito maalaiskylä, Ilmari Mattila 2002 - Mäkitalosta perinnetilaksi, proseminaarityö. Risto Ranne 2003 - Siikainen –Aidot maalaiskylät, esiselvitys. Risto Ranne 2004

2.5 MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Tietoja suunnittelualueesta on koottu myös seuraavista selvityksistä ja suunnitelmista: - Satakunnan kulttuurimaisemat, Satakunnan Seutukaavaliitto 1983, sarja A:139 - Taajamien kehittämissuunnitelma. Satakunnan seutukaavaliitto 1985, sarja A:150 - Satakunnan rakennusperinne, Satakunnan seutukaavaliitto 1990, sarja A:177 - Karvianjoen vesistön moninaiskäyttö. Satakunnan seutuk.liitto 1991, sarja A:180 - Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialli- set ympäristöt, Museovirasto/Ympäristöministeriö 1993 - Satakunnan kiinteät muinaisjäännökset, Satakunnan Seutukaavaliitto 1994, sarja A:216 - Satakunnan perinnemaisemat. Suomen ympäristökeskus, alueellinen ympäristö- julkaisu 14, 1996. - Satakunnan luonnonsuojeluselvitys 1995–1998, osaraportti I, Satakunnan seutu- kaavaliitto 1997, sarja A:235 - Karvianjoen vesistön kehittämis- ja kunnostusprojekti. Lounais-Suomen ympäris- tökeskus, moniste 4/1998 - Satakunnan luonnonsuojeluselvitys 1995–1998 II, Satakuntaliitto 2000, sarja A:249 - Siikainen, taajamaselvitys 2000 - Siikaisten kiinteät muinaisjäännökset 2000 - Kurkistuksia Siikaisten tulevaisuuteen: Siikaisten kunnan kehittämisstrategia ske- naariotyöskentelyn pohjalta arvioituna, Järvinen & Kaivo-oja 2000 - Karvianjoen vesistön melontareittiopas 2001 - Siikaisten rantayleiskaava 2002 - Aidot maalaiskylät 2003 - Satakunnan rakennusperintö 2005, Putkonen Lauri, Satakuntaliitto - Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma Tiehallinto Turun tiepiiri 2004 - Satakunnan vesistöt. Käyttö ja kunnostustarpeet. Pyhäjärvi Instituutti 2006 - Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Lounais- Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2007 - Satakunnan kulttuuriympäristöohjelma 2009–2015, Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen raportteja 7/2009 - Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 400 kV:n voimajohtohankkeessa Tahko- luoto–Kristiinankaupunki, Sito Oy 2008 - Satakunnan perinnebiotooppien hoito-ohjelma, Kemppainen & Lehtomaa, Lou- nais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3/2007 - Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialli- set ympäristöt, Museovirasto/Ympäristöministeriö 2009 - Keskustan luontoselvitys, Markku Suominen 2010 - Siikaisten kunnan rakennusjärjestys 2011 - Vesihuollon kehittämissuunnitelma, FCG 2011

2.6 MAANOMISTUS Pääosa alueesta on yksityisomistuksessa. Keskustassa suurin maanomistaja on kunta, jolla on rakentamatonta maata etenkin taajaman koillisosassa. Siikaisten seurakunta omistaa kirkon

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 21 SIIK AINEN 14.10.2011

ja hautausmaan alueen lisäksi alueita suunnittelualueen eteläosista sekä leirikeskuksen alu- een keskustasta.

KUVA 8. MAANOMISTUS (Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro MML/POH/K223/2010)

2.7 KARTAT JA ILMAKUVAT

2.7.1 Peruskartta 1:10 000 Yleiskaavan pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen peruskarttalehteä 1233 01. Kiinteistörajaelementti on päivätty 3.6.2010.

2.7.2 Kaavoituksen pohjakartta 1:2000 Keskustaajaman alueelta on ollut käytettävissä kaavoituksen pohjakartta (kartta hyväksytty 29.5.2008).

2.7.3 Ilmakuvat Alueelta on ollut käytettävissä digitaaliset ortoilmakuvat vuodelta 2010. Lisäksi käytössä on ollut digitaalinen viistoilmakuva-aineisto.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 22 SIIK AINEN 14.10.2011

2.8 LUONNONYMPÄRISTÖ Luonnonympäristön tiedot ja kohteet on koottu laadituista selvityksistä ja esitetty kuvassa 14 Arvokkaat ympäristökohteet ja kuvassa 16 Luontokohteet.

2.8.1 Topografia, maaperä Suunnittelualueen korkeimmat kohdat ovat noin 57 metrin tasolla pohjoisessa Tunturijoen ympäristössä ja etelässä Kirkonmäellä. Suunnittelualueen metsäalueilla on monin paikoin kallioisia ja kivikkoisia kumpareita sekä pienialaisia soita. Maisemamaakuntajaossa Siikainen sijoittuu Pohjois-Satakunnan järviseudun maisemamaa- kuntaan. Satakunnan pohjoisosa erottuu muusta maakunnasta karun kauniilla luonnollaan. Lähdettäessä Kokemäenjoelta pohjoiseen laajat peltoaukeat katoavat ja tilalle ilmestyvät metsät ja runsaat suoalueet, joita on muuhun Satakuntaan verrattuna huomattavan paljon. Suunnittelualueelta ei ole laadittu maaperäkarttaa, mutta Siikaisten alueelta on olemassa vuonna 1904 laadittu maalajikartta, jonka mukaan keskustan alueen maaperä on pääosin mo- reenia. Peltoalueet ovat turve-multaperäisiä ja Eteläpään alueella on myös kallioalueita. Kal- lio- ja moreenikohoumien välisillä matalilla alueilla on suo- ja kosteikkoalueita. Savisia alu- eita ei juuri ole. Siikaisjoen ja Heinijoen yhtymäkohdan rantakaista on liejua. (Siikainen – ai- to maalaiskylä, Brunnila 2002) Rakentamishankkeiden yhteydessä on laadittu pohjatutkimuksia Laurilantien varresta sekä Siikaisten vanhainkodin alueella. Rakennustarkastajan arvion mukaan Siikaisten maaperä on pääosin kivistä ja kallioista, moreenia, rakentamiseen soveltuvaa maaperää.

2.8.2 Vesisuhteet Pintavedet Suunnittelualueen vesistöt kuuluvat Karvianjoen vesistöalueeseen, jonka kokonaispinta-ala on 3438 km². Suunnittelualueen läpi virtaa useita jokia. Koirajoki alkaa Siikaisjärvestä ja joessa ennen keskustaa on Matinlammin järvimäinen laajentuma. Keskustassa Koirajokeen yhtyy Heinijoki, joka saa alkunsa Hirvijärven pohjoisosasta. Koirajoen ja Heinijoen yhtymä- kohdan jälkeen joki muuttuu Siikaisjoeksi. Joki laskee Niemijärvi-Itäjärvi –järvikompleksin pohjoisosiin suunnittelualueen eteläpuolella. Suunnittelualueen itäosassa Siikaisjärveen las- kee Tunturijoki, joka saa alkunsa Pohjaslahdesta. Tunturijoessa ennen Siikaistentien siltaa on Tunturilammin järvimäinen laajentuma. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan 28.7.2010 ar- vioinut Siikaisjärven, Tunturijoen ja Heinijoen rantojen alimpia suositeltavia rakentamiskor- keuksia kerran 50 vuodessa esiintyviin tulvavedenkorkeuksiin perustuen. Alimmat suositel- tavat rakentamiskorkeudet N60-tasossa ovat: Siikaisjärvi +45,05 m Tunturijoki, Siikainen-Kankaanpää maantiesillan alapuoli +46,06 m Tunturijoki, Tunturilammi +46,40 m Tunturijoki, Hirvijärvi (Pohjaslahti) +46,70 m Heinijoki, Riihijoen ja Koirajoen risteys +44,57 m Heinijoki, Hirvijärvi (Pohjaslahti) +46,70 m

LIITE 2. LAUSUNTO TULVAKORKEUKSISTA Lounais-Suomen ympäristökeskuksen käyttökelpoisuusluokituksessa 2003 suunnittelualueel- la sijaitsevien pintavesien veden laatu on todettu välttäväksi. Luokituksen mukaan vesi so- veltuu yleensä vain sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäi- set. Satakunnan vesistöt –julkaisussa vuodelta 2006 on Koirajoen veden laatu luokiteltu välttä- väksi. Koirajoki-Siikaisjokea on perattu ja jokeen on ollut vaikutusta mm. Niemi- ja Itäjär-

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 23 SIIK AINEN 14.10.2011

ven veden pintojen laskulla. Siikaisjärven luusuaan kaivettiin vuonna 1982 veneuoma joen alun umpeenkasvun takia, jolloin veden pinta järvessä laski. Jokeen tehdyllä pohjapadolla veden korkeus nousi. Siikaisjärven luusuaan on suunniteltu pohjapatoa veden pinnan nosta- miseksi järvessä. Koirajoen laajentumaa, Matinlammia on ruopattu paikallisen virkistyskäy- tön parantamiseksi. Siikaisjärveä sekä Koirajokea on ehdotettu kunnostettavaksi Karvianjoen vesistön kehittä- mis- ja kunnostusprojektissa Tavoitteena on Siikaisjärven veden laadun turvaaminen ja jär- ven virkistyskäyttöarvon parantaminen sekä Koirajoen veden korkeuden vaihteluiden tasaus tulvahaittojen poistamiseksi ja veneilymahdollisuuksien parantaminen (Karvianjoen vesistön kehittämis- ja kunnostusprojekti, Lounais-Suomen ympäristökeskus 4/1998). Vuonna 2010 laaditun luontoselvityksen mukaan erityisesti Koirajoessa ja Tunturijoessa vir- taamat ovat pieniä ja melonta onnistuu kaikissa joissa myös vastavirtaan. Pohjavedet Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesialueita.

2.8.3 Kasvillisuus Vuonna 2010 laaditun luontoselvityksen mukaan alue on maastollisesti erittäin vaihtelevaa ja pienipiirteistä. Alueelta löytyy soita, lehtoja, kangasmetsiä, kallioita ja vesistöjä. Suunnitte- lualueesta yli puolet on metsiä ja soita. Pellot sijaitsevat jokivarressa sekä pienialaisempina metsäselänteen keskellä. Vuonna 2011 laaditun luontoselvityksen mukaan Siikainen sijaitsee etelä- ja keskiboreaali- sen kasvillisuusvyöhykkeen rajalla. Suunnittelualueen metsät ovat eteläsuomalaista tyyppiä ja keskiboreaalisen vyöhykkeen kasvillisuutta esiintyy vain vähäisesti. Suomenselän vaiku- tus näkyy Etelä-Suomessa yleisten kasvien puuttumisena. Alueella on runsaasti kuivan ka- nervatyypin kalliometsiä, avokallioita, jyrkkiä silokallioita ja matalia kallioseinämiä. Korpi- metsät on ojitettu ja ojien ympäristö on muuttunut ruohoiseksi turvekankaaksi. Siikaisissa on jäljellä runsaasti myös luonnonlaitumia eli ns. perinnemaisemia.

2.8.4 Eläimistö ja linnusto Satakunnan vesistöt –julkaisun mukaan Koirajoen vesistössä asuu euroopanmajava. Myös luontoselvityksen 2010 yhteydessä on tehty havaintoja Heinijoen ja Tunturijoen alueilta eu- roopanmajavan elinympäristönä. Kesällä 2011 laaditun luontoselvityksen yhteydessä alueel- la tehtiin havaintoja majavan lisäksi myös mm. liito-oravasta, lepakoista, viitasammakoista ja näädästä. Vuonna 2010 laaditun luontoselvityksen mukaan Siikaisjärven kaikki pienet saaret ja luodot ja erityisesti Kesäniemen länsipuolen saaret, Härkäniemen itäpuolen saaret sekä Silakka- luotojen Eteläpäänlahden väliset luodot ovat erinomaisia vesilintujen pesimäpaikkoja. Vuonna 2011 laaditun luontoselvityksen mukaan Siikaisjärven lintuluotojen lisäksi pappilaa ympäröivä puistometsä on linnustoltaan huomionarvoinen alue, jonka linnustoon kuuluvat mm. lehtopöllö, käpytikka, mustapääkerttu ja mustarastas.

2.8.5 Maisema Maisemamaakuntajaon mukaan suunnittelualue sijoittuu Pohjois-Satakunnan järviseudulle. Maisema on pääosin järviseudulle tyypillistä melko kumpuilevaa ja vaihtelevaa maastoa, soita on runsaasti ja peltoalaa suhteellisen vähäisesti. Suunnittelualueen ulkopuolelle jatku- villa selännealueilla on havaittavissa myös Suomenselälle tyypillisiä piirteitä kuten karuus, harjuselänteet ja soiden runsaus. Keskustan lisäksi asutusta on Lauttijärventien ja Hirvijär- ventien varsilla. (Ks. kuva 9 Maisemarakenne)

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 24 SIIK AINEN 14.10.2011

KUVA 9. MAISEMARAKENNE (Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro MML/POH/K223/2010)

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 25 SIIK AINEN 14.10.2011

Siikaisten kylätaajaman maisemarakenne on pienipiirteinen ja vaihteleva, sillä viljelykseen soveltuvat alueet on pidetty viljelyksillä ja rakentaminen on sijoittunut pääosin luontaisesti hyville rakennuspaikoille. Maiseman pienipiirteisyys on havaittavissa monissa kohdin tieltä avautuvissa hyvin rajautuneissa peltoalueissa. Maasto on kumpuilevaa, mutta korkeuseroja ei juuri ole. Jokilaaksot kattavat osan keskustaa, mutta laaksojen merkitys on vähentynyt, sil- lä jokien vedenpinta on laskenut ja maanpintaa korotettu rakentamisen vuoksi mm. urheilu- kentän kohdalla. (Siikainen – aito maalaiskylä, Brunnila 2002)

Kirkonkylän taajamakuva muodostuu länteen suuntautuvan tien varren vanhasta asutuksesta ja keskustasta pohjoisen suuntaan muodostuneesta pääosin uudempien rakennusten alueesta. Kirkon ympäristöön sijoittuvat kylän alkuperäiset kantatalot. Kylä on muodostunut keskus- tasta lähtevien kolmen tien varteen. Risteysalueen tuntumassa sijaitsee Siikaisten liikekes- kusta. (Siikainen – aito maalaiskylä, Brunnila 2002)

KUVA 10. KIRKONKYLÄN TAAJAMAKUVA (LÄHDE: SIIKAINEN – AITO MAALAIS- KYLÄ, BRUNNILA 2002)

2.9 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ

2.9.1 Asutus Asutus on keskittynyt keskustaajamaan ja taajaman ulkopuolella lähinnä jokilaakson ja met- säselänteen reunavyöhykkeelle. Asunnot ovat pääosin 1-2 kerroksisia omakoti- ja rivitaloja sekä vanhoja maatilakeskuksia.

2.9.2 Loma-asuminen Suunnittelualueella on 18 järvenrannassa sijaitsevaa loma-asuntoa. Lisäksi Matinlammen pohjoisrannalla on yksi loma-asunto.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 26 SIIK AINEN 14.10.2011

2.9.3 Elinkeinot ja työpaikat Vuonna 2004 Siikaisten tärkeimpiä elinkeinoja ovat palvelut (43,3 %), jalostus (30,8 %) se- kä alkutuotanto (21,4 %). Suurimpia yksityisiä työnantajia ovat Satateräs Oy, Top-Knit Oy, Sauplast Oy sekä Lankosken Sähkö Oy.

2.9.4 Palvelut Elinkeinot, palvelut ja työpaikat on esitetty kuvassa 11.

Koulut ja muut peruspalvelut Keskuskoulu (ala-aste ja yläaste) sijaitsee Siikaisten keskustaajamassa. Keskustaajamassa si- jaitsevat myös muut peruspalvelut kuten kunnanvirasto, terveyskeskus, kirjasto, seurakunta, kirkko, seurakuntatalo, paloasema, vanhainkoti (palveluasunnot), esiopetus ja päivähoito.

Kaupalliset palvelut Keskustaajamassa on kolme vähittäistavarakauppaa, pankki, posti, matkahuolto, apteekki, kukkakauppa, parturi, lounaskahvila sekä muita yksityisiä yrittäjiä.

KUVA 11. ELINKEINOT, PALVELUT JA TYÖPAIKAT (Pohjakart- ta © Maanmittauslaitos, lupanro MML/POH/K223/2010)

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 27 SIIK AINEN 14.10.2011

2.9.5 Teollisuus Siikaisten teollisuustoiminta sijoittuu Mäkitalon ja Laurilan teollisuusalueille. Lisäksi teolli- suutta sijaitsee keskustaajamassa Kankaanpääntien varressa. Yleiskaava-alueen suurimmat yksityiset työnantajat ovat Kankaanpääntien varressa sijaitsevat Top-Knit Oy (21 työnteki- jää) ja Sauplast Oy (17 työntekijää) sekä Mäkitalon teollisuusalueella sijaitseva Satateräs Oy, jossa työskentelee 34 henkilöä.

Lähde: Satakunnan maakuntaportaalin internetsivut, Satamittari – tietopankki.

2.9.6 Maa- ja metsätalous Siikaisten työväestöstä 23 % saa elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Suunnittelualueella si- jaitsee kasvinviljelytila, kolme karjataloutta harjoittavaa maatilaa ja lisäksi keskustaajaman läheisyydessä sijaitsee sika- ja karjataloutta harjoittava maatila.

2.9.7 Liikenne Keskimääräiset ajoneuvojen liikennemäärät perustuvat tiehallinnon tierekisterin mukaisiin tietoihin vuodelta 2007. Siikaisten keskustaajaman osayleiskaava-alueen yleiset tiet ja niiden liikennemäärät ovat: - seututie 270, Merikarvia – Kankaanpää (Siikaistentie, Tuorilantie) 780-1300 ajon/vrk - yhdystie 13179, Siikainen (Lauttijärventie) 220-520 ajon/vrk - yhdystie 13183, Itäjärvi (Hirvijärventie) 110-620 ajon/vrk

Kevyen liikenteen väyliä on rakennettu Lauttijärventien ja Siikaistentien risteyksestä Tuori- lantien varteen Tarkkalantielle asti ja Lauttijärventien varteen Mäntytielle asti. Molemmin puolin Hallitietä kulkevat kevyen liikenteen väylät ja Hallitieltä erkanee väylät Kerttusentiel- le sekä Lukkarintielle. Lisäksi kevyen liikenteen väyliä kulkee Laurilantien varressa, Saka- rintien päästä Rantatielle saakka sekä Eteläpääntieltä Paloniementielle. Nykyinen liikenne- verkko on esitetty kuvassa 12.

Joukkoliikenne / julkinen liikenne Siikaisten keskustasta lähtee ja saapuu päivittäin keskimäärin kolme linja-autovuoroa. Poris- sa (58 km) on rautatieasema, lentoasema ja satama. Parkanon rautatieasemalle on n. 90 km.

2.9.8 Virkistys Ulkoilu- ja melontareitit on esitetty kuvassa 12.

Ulkoilureitit Eteläpään alueella sijaitsee valaistu kuntorata/latu sekä noin kilometrin pituinen luontoreitti. Kunnan keskustassa päiväkodin maastossa on 1,2 kilometrin mittainen hiihtolatu. Laturetki- latuja on talvisin kaksi, reitillä Kirkonkylä–Hirvijärvi–Leväsjoki–Otamo (24 km) sekä reitil- lä Eteläpää–Siikaisjärvi–Tunturikosken kota (14 km). Samassa maastossa on talvisin myös viiden kilometrin mittainen hiihtolatu.

Siikaisten keskustasta lähtee kuusi pyöräilyreitistöä: Kirkonkylä–Katselmankallion reitti 41 km Kirkonkylä–Sammi–Lavasjärvi–Hirvijärvi 32,5 km Kirkonkylä–-Frigårdin reitti–Kirkonkylä 18 km Kirkonkylä–Hirvijärvi–Vuorijärvi–Leväsjoki–Kirkonkylä 42 km Kirkonkylä–Keskukylä–Kirkonkylä 23 km Kirkonkylä–Lankosken mylly–Kirkonkylä 30 km

Uimarannat, melontareitit ja virkistyskalastus Eteläpään matkailualueella sijaitsee uimaranta.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 28 SIIK AINEN 14.10.2011

Suunnittelualueen jokiosuus kuuluu Karvianjoen melontareitistöön, joka on esitetty vuonna 2001 valmistuneessa Karvianjoen vesistön melontareittioppaassa. Oppaan mukaan Siikaisis- sa on kaksi melontareittiä, Leppijärvi–Siikaisjärvi (10 km) ja Lavasjärvi–Hirvijärvi– Siikaisjärvi (17 km). Suunnittelualueelta mainitaan helposti laskettava Pitkäkoski.

Siikaisjärvellä harrastetaan virkistyskalastusta ja kotitarvekalastusta. Saaduimmat kalalajit ovat hauki, ahven, kuha ja siika.

KUVA 12. NYKYINEN LIIKENNEVERKKO JA REITISTÖT (Pohjakart- ta © Maanmittauslaitos, lupanro MML/POH/K223/2010)

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 29 SIIK AINEN 14.10.2011

Eteläpään matkailualue ja retkeilyn mallialue Eteläpään matkailukeskus sijaitsee Siikaisjärven rannalla noin 2 kilometriä Siikaisten kes- kustasta. Matkailukeskuksen alueella sijaitsee muun muassa 19 vuokramökkiä, 25- paikkainen asuntovaunualue, venevalkama, uimaranta sekä koirien uimaranta. Siikaisjärvi tarjoaa virkistysmahdollisuuksia esimerkiksi soudun, kalastuksen ja talvisin avantouinnin, hiihdon ja pilkkimisen muodossa. Lisäksi Eteläpään alueelta lähtee noin 1,7 kilometrin pi- tuinen valaistu kuntorata/latu.

Eteläpään matkailualueella sijaitsee myös retkeilyn mallialue, jonka tarkoituksena on retkei- lytaitojen- ja tietojen lisääminen ja opettaminen. Noin kilometrin mittaiselta reitiltä löytyy vanhanaikainen savupirtti sekä laavu. Reitin varrella on jokamiehen oikeuksista kertovia opasteita.

Muita virkistysalueita Keskuskoulun vieressä sijaitsee liikuntahalli, tenniskenttä sekä jäärata. Koulun pihapiirissä on pesäpallokenttä. Lisäksi Siikaistentien eteläpuolella sijaitsee urheilukenttä. Suunnistus- karttoja löytyy mm. Kirkonkylän/Eteläpään maastosta ja lisäksi keskuskoulun/liikuntahallin alueelta löytyy suunnistuksen pihakartta.

2.9.9 Tekninen huolto Tekniset verkostot on esitetty kuvassa 13 Tekniset verkostot.

Jätehuolto Siikaisten jätteet käsitellään Luvialla, Hangassuon jäteasemalla (Porin Jätehuolto).

Vesi- ja viemärihuolto Kunnan vesijohtoverkosto on asemakaava-alueiden lisäksi ulotettu Hirvijärvelle. Kunnan ve- silaitos hankkii talousveden Marjamäenkankaan Kernikannan ottamolta. Kunta ostaa vettä jonkin verran myös Kankaanpään kaupungilta. Suunnittelualueen poikki kulkee yhdys- vesijohto Marjamäenkankaan-Kernikannan pohjavesialueelta Merikarvialle, jonne johdetaan vettä myös Kankaanpäästä Siikaisten verkoston kautta.

Asemakaava-alueiden jätevedet on johdettu viemäriin. Kunnan jätevedet käsitellään Meri- karvian jätevedenpuhdistamolla, jonne jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin. Kunnan oma jätevedenpuhdistamo ei ole käytössä. Siikaisten keskustaajaman alueelle on rakennettu hulevesiverkosto. Hulevedet puretaan Siikaisjokeen. Kehittämissuunnitelmassa on esitetty viemäriverkoston rakentamista asemakaavoitettaville alueille vuosien 2011–2015 aikana.

Pääosa haja-asutusalueen viemäröinnistä on toteutettu kiinteistökohtaisin järjestelmin, joista maasuodattamo on yleisin käsittelyjärjestelmä. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on esi- tetty vesiosuuskuntien perustamista ja yhteisviemäröinnin toteuttamista haja-asutusalueilla.

Kaukolämpöverkosto Keskuskoulun yhteydessä sijaitsee 1 MW:n hakelämpölaitos. Kaukolämpöverkosto kattaa Laurilan teollisuusalueen ja Siikaisten terveyskeskuksen ympäristön ja ulottuu paloasemalle, vanhainkodin alueelle sekä Kerttusentien ympäristöön.

Sähkönjakelu Suunnittelualueen poikki kulkee 220 kV:n pääsähköjohto, joka on Fingrid Oyj:n omistukses- sa. Suunnittelualueen sähkönjakelusta ja pienemmästä verkostosta vastaa Lankosken Sähkö Oy.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 30 SIIK AINEN 14.10.2011

Sito Oy on laatinut vuonna 2008 Fingrid Oyj:n toimesta ympäristövaikutusten arviointioh- jelman 400 kV voimajohtohankkeessa välille Tahkoluoto (Pori) – Kristiinankaupunki. YVA:ssa on esitetty alueen läpi kulkevan 220 kV:n voimalinjan paikalle 400 kV:n voimalin- jaa.

KUVA 13. TEKNISET VERKOSTOT (Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro MML/POH/K223/2010)

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 31 SIIK AINEN 14.10.2011

2.10 ERITYISPIIRTEET, KULTTUURIMAISEMA JA SUOJELUKOHTEET Suunnittelualueella sijaitsevat kulttuurihistorialliset ympäristöt, rakennetun kulttuuriympäris- tön kohteet ja perinnemaisemat on esitetty kuvassa 15 Arvokkaat ympäristökohteet.

2.10.1 Muinaisjäännösinventointi 2000 Suunnittelualueelta on laadittu muinaisjäännösten inventointi vuonna 2000. Inventoinnin teki FM Ville Laakso Satakunnan museosta. Inventoinnissa tarkistettiin ennestään tunnetut kiin- teät muinaisjäännökset sekä etsittiin uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä sopiviksi katsotuilta paikoilta. Inventoinnin mukaan suunnittelualueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä.

Museoviraston arkeologian osaston mukaan historiallisen ajan inventointia ei tarvita. Lähde: Rakennustutkija Liisa Nummelin

2.10.2 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Lähde: Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt; Museovirasto / Ympäristöministeriö 1993. 82. Siikaisten kirkko ympäristöineen Siikaisten puinen, länsitornillinen ristikirkko on vuodelta 1889 (K.A. Reinius). Kirkko sijaitsee mäellä hautausmaan ympäröimänä. Portin vieressä on ilmeisesti kirkon ikäinen puinen ruumishuone. Kirkkomaisemaan liittyy vuonna 1876 raken- nettu kansakoulu, Anttilan rakennusryhmä, kirkkosilta ja sillan lähistöllä olevat ra- kennukset. Kokonaisuuteen kuuluu myös vuonna 1871 rakennettu pappila.

Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luettelon päivitys (RKY2009) on tullut voimaan 1.1.2010. Luettelossa ei ole mainittu suunnittelualueelta koh- teita. Suunnittelualueella sijaitseva Siikaisten kirkko ympäristöineen on vanhan RKY 1993 – luettelon mukaan valtakunnallisesti arvokasta kulttuurihistoriallista ympäristöä. Museoviras- ton mukaan vanhan luettelon kohteet huomioidaan jatkossa maakunnallisesti arvokkaina kulttuurihistoriallisina ympäristöinä.

2.10.3 Satakunnan kulttuurimaisemat Lähde: Satakunnan kulttuurimaisemat, Satakunnan Seutukaavaliitto 1983, sarja A:139. Jul- kaisussa ei ole kulttuurimaisema-alueita Siikaisten keskustaajaman osayleiskaava-alueelta.

2.10.4 Satakunnan rakennusperinne Lähde: Satakunnan rakennusperinne, Satakunnan seutukaavaliitto 1990, sarja A:177 Julkaisussa mainitut kohteet 1-4 (Siikaisten kirkko, kirkon ympäristö, kirkonkylän kansakou- lu ja Siikaisten pappila) sisältyvät Rakennettu kulttuuriympäristö –julkaisussa mainittuun valtakunnallisesti merkittävään Siikaisten kirkon ympäristöön. Satakunnan rakennusperinne –julkaisussa esitetään suunnittelualueelta seuraavat kohteet: 1. Siikaisten kirkko Arkkitehti K. A. Reiniuksen suunnittelema puukirkko vuodelta 1889. Kirkko on malliltaan länsitornillinen ristikirkko, jonka runkohuoneesta ulkonevat lyhyet risti- varret. Alttarin takana on runkohuonetta matalampi särmikäs kuoriosa. Arkkiteh- tuuriltaan kirkko on 1800-luvun loppupuolen tyypillistä kertaustyyliä. Kirkko si- jaitsee mäellä hautausmaan ympäröimänä. Portin vieressä on ilmeisesti kirkon ikäinen puinen ruumishuone. 2. Kirkon ympäristö Kirkkomaisemaan sisältyy kansakoulu, ruumishuone, Anttilan rakennusryhmä, kirkkosilta sekä sillan lähistöllä sijaitsevat talot. Anttilan päärakennus on eräiden

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 32 SIIK AINEN 14.10.2011

tietojen mukaan rungoltaan 1600-luvulta. Rakennuksen ulkoasua on uusittu. Pihas- sa on vanha aitta ja kaivo. Kolmiaukkoinen kivisilta on valmistunut vuonna 1899. 3. Kirkonkylän kansakoulu Siikaisten kansakoulu on yksi monista Satakunnan kansakouluista, jotka rakennet- tiin Antti Ahlströmin lahjoitusvaroin. Siikaisten koulu avattiin vuonna 1876. Van- haa koulurakennusta on jatkettu myöhemmin. Rakennuksessa on ”siikaislainen” kuisti. Koulurakennus on restauroitu museokäyttöön ja se muodostaa piharaken- nuksineen ja puutarhoineen edustavan näytteen entisajan koulumiljööstä. 4. Siikaisten pappila Vuonna 1871 rakennettu pappilan päärakennus, jota on myöhemmin, ilmeisesti vuonna 1905 lisärakennettu. Pappilan piha on puistomaisesti istutettu. 5. Koirakarin silta Vuonna 1891 rakennettu kaksiaukkoinen kivisilta. 1980-luvun lopulla silta korjat- tiin asentamalla sen päälle leveä betonikansi. 6. Metsäpirtti, Kirkonkylä Pitkään kanttori Koskisen talona tunnettu, uusrenessanssivuorattu puinen asuinra- kennus vuodelta 1901. 7. Tunturikosken silta, Pyntäinen Vuonna 1908 rakennettu yksiaukkoinen kivisilta, jossa myös kaiteet ovat kivestä. Aivan sillan vieressä kulkee uusi tie ja silta.

2.10.5 Satakunnan rakennusperintö 2005 Lähde: Satakunnan rakennusperintö 2005, Putkonen Lauri, Satakuntaliitto. Julkaisussa mainitut kohteet 1–7 Siikaisista ovat samoja kuin edellisessä kappaleessa 2.10.4 luetellut kohteet. Kohteiden 1–4 tietoihin on lisätty, että ne ovat osa valtakunnallisesti mer- kittävää rakennettua ympäristöä. Muuten tietoihin ei ole tullut oleellisia muutoksia.

2.10.6 Rakennuskantainventointi 2010 Siikaisten keskustaajaman osayleiskaavan yhteydessä on osayleiskaava-alueelta laadittu ra- kennusinventointi syksyllä 2010. Samalla täydennettiin Siikaisten keskustan rakennusinven- tointia vuosilta 1995–1996. Inventoinnissa huomioitiin ennen vuotta 1950 valmistuneet ra- kennukset. Rakennusinventointikohteet on arvotettu lokakuussa 2010. Arvottamiseen osallis- tuivat inventointityön tekijä fil. yo Hanna Jaakola ja rakennustutkija Liisa Nummelin.

Kohteet on arvotettu kolmeen luokkaan ja niille on annettu suosituksia suojelusta: - A-luokka –suojeltava kohde - B-luokka –lievemmin suojeltava kohde - C-luokka – kohde voidaan jättää suojelun ulkopuolelle

Rakennuskantainventoinnissa oli kohteita yhteensä 68, joista A-luokituksen sai 25 kohdetta, B-luokituksen 26 kohdetta ja C-luokituksen 12 kohdetta. Luokittelemattomia/purettuja koh- teita oli 5. Arvotetut inventointikohteet on esitetty kuvassa 14.

1. Ahomaa (A). Torppamainen hirsirunkoinen rakennus on rakennettu vuonna 1927. 2. Ahtola (B) on asuinrakennus 1800-1900-luvun vaihteesta. 3. Alanko (B) on rakennettu 1800-luvun lopulla. 4. Annila (B) on vuonna 1935 rakennettu hirsirunkoinen kaksikerroksinen liikerakennus. 5. Anttila (A) on rakennusryhmä, jonka vanhimmat osat ovat 1600-luvulta. 6. Eloranta (A) on asuinrakennus vuosisadan vaihteesta tai 1900-luvun alusta. 7. Hamppula (B) on jälleenrakennuskauden rakennus 1950-luvun alusta. 8. Hannula (C) on jälleenrakennuskauden asuinrakennus 1950-luvulta. 9. Heikintalo (A) on asuinrakennus 1800-luvun lopulta. 10. Heikkilä (C) on autiotalo 1930-luvulta.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 33 SIIK AINEN 14.10.2011

11. Heikkilä (A) on asuinrakennus 1800-luvun lopulta. 12. Hihnala (A) on rakennettu 1900-luvun alussa. 13. Järvilahti (A) on rakennettu 1930-luvun alussa. 14. Jokiranta (C) on hirsirunkoinen asuinrakennus 1900-luvun alusta, nykyinen ulkoasu 1990-luvulta. 15. Juhontalo (B). Alue koostuu eri aikakausina (vuosisadan vaihde-1964) rakennetuista ra- kennuksista. 16. Kallio (B). Rakennus kokenut eri muutosvaiheita, nykyinen ulkoasu edustaa 1950-lukua. 17. Kallio II / opettaja-asuntola (B). Pitkärunkoinen rivitalorakennus rakennettiin opettaja- asuntolaksi vuonna 1951. 18. Kalliomäki (B) on asuinrakennus vuodelta 1955. 19. Kalliopohja (B) on jälleenrakennuskauden asuinrakennus vuodelta 1955. 20. Kiikeri (B) on asuinrakennus 1950-luvun lopulta. 21. Kirkkosilta (A) on vuonna 1899 rakennettu kivisilta. 22. Koirakarin silta (B) on vuonna 1891 rakennettu kivisilta. 23. Koivukallio (C) on jälleenrakennuskauden asuinrakennus vuodelta 1949. 24. Koivula (B) on 1930-luvulla rakennettu asuinrakennus. 25. Koivulehto (A) on vuonna 1928 rakennettu hirsirunkoinen asuinrakennus. 26. Kotiranta (B) on liikerakennus 1930-1940-luvulta 27. Latomäki (A) on vuonna 1916 tai 1917 rakennettu hirsirunkoinen asuinrakennus. 28. Laurila (A) on makasiini- ja asuinrakennus, joiden osat eri aikakausilta (vuosisadan vaih- de-1950-luku) 29. Leiriranta on luokittelematon. Alueella sijaitsee kolme aittaa, joiden ikä ei ole tiedossa. 30. Leppäniemi (B) on 1950-luvun alussa rakennettu asuinrakennus. 31. Mäkimaa (B) on vuonna 1904 rakennettu hirsirunkoinen asuinrakennus. 32. Mäntysalo (B) on kaksikerroksinen asuinrakennus 1940-luvulta. 33. Meijeri (B). Vanha meijerirakennus on rakennettu vuonna 1931. 34. Metsäpirtti (A). Uusrenessanssivuorattu puinen asuinrakennus vuodelta 1901. 35. Paloasema (A) on rakennettu 1900-luvun alussa. 36. Pankkila (C) on entinen Siikaisten säästöpankki 1930-luvun alusta, nykyinen ulkoasu 1950-1960-luvulta. 37. Petäjäniemi (A). Linja-autotalli- ja asuinrakennus on rakennettu vuonna 1960. 38. Pohjatalo (B) on asuinrakennus 1930-luvulta. 39. Puranne (Purettu) 40. Riihimäki (C) on asumaton asuinrakennus 1900-luvun alkupuolelta. 41. Rosnell (C) on asuinrakennus 1900-luvun alkupuolelta. Muutoksia tehty 1970-, 1990- ja 2000-luvuilla. 42. Ruohonen (B) on asuinrakennus 1800-luvun lopulta. 43. Säästöpuisto (B) on entisenä osuuskassana toiminut liikerakennus vuodelta 1952. 44. Saha on luokittelematon. Alueella sijaitsee sahan konehuone 1940-luvulta. 45. Sahakallio (C) on sahatyöläisten asuinrakennus 1940-luvulta. Tyhjillään ja autioitunut. 46. Salonen (B). Päärakennus on rakennettu vuonna 1924. 47. Seuratalo Toukola (A) on valmistunut vuonna 1909. Laajennettu vuonna 1943. 48. Siikahovi (A) on entinen terveystalo, joka on rakennettu vuonna 1951. 49. Siikaisten kirkko (A). Arkkitehti K. A. Reiniuksen suunnittelema puukirkko vuodelta 1889. 50. Siikaisten kunnantalo on luokittelematon. Kunnantalo rakennettu vuonna 1972. 51. Siikaisten pappila (A). Päärakennus on rakennettu vuonna 1871. 52. Siikaisten yhtenäiskoulu (A). Koulurakennus vuodelta 1952. 53. Stadion (A). Urheilukentän katsomo 1950-luvulta. 54. Tapio (B). Liike- ja asuinrakennus, jonka vanhin osa mahdollisesti 1800-luvun puolivä- listä. 55. Tarkkala (B) on asuinrakennus 1800-luvun lopulta. 56. Toivola ja Toivola II (B). Asuinrakennukset 1900-luvun alusta.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 34 SIIK AINEN 14.10.2011

57. Tunturikosken silta (A) on vuonna 1908 rakennettu kivisilta. 58. Untola (A) on asuinrakennus 1800-luvun lopulta. 59. Vaaranen (C) on asuinrakennus vuodelta 1942. 60. Välisalo on luokittelematon. Ränsistynyt, hirsirunkoinen asuinrakennus 1800-luvun lo- pulta. 61. Vanha kansakoulu (museo) (A). Nykyisin kotiseutumuseona toimiva vanha kansakoulu on rakennettu vuonna 1882. 62. Vanha-Sakari (B) on rakennettu 1800-luvun lopulla. 63. Vienonmäki (B) on 1930-luvulla rakennettu asuinrakennus. 64. Viertomäki (C) on asuinrakennus 1940-luvulta. 65. Viitala (A) on rakennettu 1930-luvulla. 66. Viitanen (C) on asuinrakennus 1930-luvulta. Tyhjillään ja huonokuntoinen. 67. Vuorenmaa (C) on maatila 1900-luvun alkupuolelta-1960-luvulta. 68. Ylinentalo (A) on vuonna 1901 rakennettu asuinrakennus.

KUVA 14. ARVOTETUT INVENTOINTIKOHTEET (Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro MML/POH/K223/2010)

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 35 SIIK AINEN 14.10.2011

2.10.7 Valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat, NATURA Suunnittelualueen eteläpuolelle rajautuva Niemijärven ja Itäjärven vesialue kuuluu Natura- alueeseen FI0200039 –Niemijärvi-Itäjärvi. Alue on monipuolinen ja monimuotoinen useista järvistä ja Siikaisjoen järvimäisistä laajentumista muodostunut, aikanaan laskemalla syntynyt lintujärvikompleksi. Natura-alue on esitetty kuvassa 15.

2.10.8 Luonnonsuojeluohjelmat ja -alueet Siikaisten kirkonkylän koillispuolella, Tunturilammin eteläpuolella sijaitsee yksityismaiden luonnonsuojelualue, Koivisto, jolla on määräaikainen rauhoitus.

2.10.9 Satakunnan luonnonsuojeluselvitys 1995-1998 Satakuntaliiton laatimassa luonnonsuojeluselvityksessä 1995-1998 suunnittelualueelta ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita.

2.10.10 Satakunnan perinnemaisemat Satakunnan perinnemaisemat –julkaisuun vuodelta 1996 on sisällytetty suunnittelualueelta kaksi paikallisesti arvokkaaksi katsottua kohdetta (kuva 15):

1. Vettenrannan laitumet Vettenrannan tila sijaitsee Pohjaslahden länsipuolella, muutama kilometri koilliseen Siikaisten kirkolta. Tilalla on lähes 40 hehtaaria metsä- ja rantalaitumia. Inventointien yhteydessä tarkastettiin tilan etelänpuoleinen sekametsälaidun, jonka aluskasvillisuus on mustikka-, kangasmaitikka-, metsälauha- ja puolukkavaltainen.

2. Siikaisten keskustan niityt Siikaisten keskustassa karun kallion liepeillä on kallioketoa sekä entisen talon paikalla tuoretta niittyä. Itäpäässä on metsälauhavaltaista karua kallioketoa, jolla runsaita ovat myös kelta- ja isomaksaruoho, keto-orvokki ja nurmirölli. Kasvistoon kuuluvat myös haisukurjenpolvi, ketotädyke ja harjaneilikka. Länsipäässä on nurmipuntarpäävaltaista tuoretta heinäniittyä sekä tuoretta suurruohoniittyä, jonka valtalajeina ovat koiranputki, maitohorsma, nokkonen ja vadelma.

Lähde: Satakunnan perinnemaisemat, Jutila, Pykälä ja Lehtomaa, Suomen ympäristökeskus, alueellinen ympäristöjulkaisu 14/1996.

Satakunnan perinnebiotooppien hoito-ohjelma Satakunnan perinnebiotoopeille on laadittu hoito-ohjelma vuosille 2007–2012. Hoito- ohjelman mukaan Siikaisten keskustan niityt –kohde on pääosin menettänyt perinnemaise- ma-arvonsa hoidon loppumisen ja umpeenkasvun vuoksi, eikä sitä kannata enää ennallistaa.

Ohjelman mukaan Siikaisissa tehdyn luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelun yhtey- dessä on tullut uusi perinnebiotooppikohde, soistunut entinen järvi (Tunturilammi), jolla on vähintään paikallista arvoa.

Lähde: Satakunnan perinnebiotooppien hoito-ohjelma Kemppainen ja Lehtomaa, Lounais- Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3/2007.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 36 SIIK AINEN 14.10.2011

KUVA 15. ARVOKKAAT YMPÄRISTÖKOHTEET (Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lu- panro MML/POH/K223/2010)

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 37 SIIK AINEN 14.10.2011

2.10.11 Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Lounais-Suomen ympäristökeskus on laatinut Siikaisiin maatalousalueiden luonnon moni- muotoisuuden yleissuunnitelman vuonna 2007. Osayleiskaava-alueen itäosa sisältyy yleis- suunnitelman selvitysalueeseen. Yleissuunnitelman mukaan osayleiskaava-alueella sijaitsee neljä luonnon monimuotoisuus- ja maisemakohdetta. Yleissuunnitelmassa tarkemmin luon- nehditut luonnon monimuotoisuus- ja maisemakohteet on lueteltu alla ja esitetty kuvassa 16. 1. Vanhoja peltoja ympäristöineen, jokirantaa ja kärrytietä 2. Perinnebiotooppi (hakamaata, reunavyöhykkeitä ja jokivarsiympäristöä) 3. Reunavyöhyke ja metsäsaarekkeita 4. Avosuota ja voimalinjan alustaa

Lähde: Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Siikainen, Lou- nais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2007

KUVA 16. OTE KARTASTA 2 A (LÄHDE: MAATALOUSALUEIDEN LUONNON MONI- MUOTOISUUDEN YLEISSUUNNITELMA 2007)

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 38 SIIK AINEN 14.10.2011

2.10.12 Luontoselvitys 2010 Siikaisten Keskustan osayleiskaavan luontoselvityksen on laatinut Markku Suominen vuon- na 2010. Luontoselvityksessä on käsitelty luonnossa havaitut arvokkaat luontokohteet. Kar- toitettava alue on rajoittunut pääosin Koirajoen, Heinijoen, Tunturijoen ja Siikaisjärven ra- jaamalle alueelle. Selvityksen mukaan alue on maastollisesti erittäin vaihtelevaa ja pienipiir- teistä. Alueelta löytyy soita, lehtoja, kangasmetsiä, kallioita ja vesistöjä. Selvityksessä on esitetty rajaukset havaituille erilaisille luontokohteille. Lisäksi on esitelty alueen vesistöjä ja toimia, joiden avulla vesistöjen tilaa voitaisiin parantaa.

2.10.13 Luontoselvitys 2011 Siikaisten Keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvityksen on laatinut Tmi Pohjanmaan luontotieto kesällä 2011. Selvityksessä on esitetty rajaukset havaituille erilaisille luontokoh- teille. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa alueelta olennaiset luontoarvot, joihin raken- tamisella voi olla vaikutusta. Luontoselvityksessä päähuomio oli uhanalaisissa tai lakisäätei- sesti suojeltavissa lajeissa ja luontotyypeissä ja lisäksi alueella on yleisesti arvioitu luonnon monimuotoisuutta. Luontoselvityksen kohteet on esitetty kuvassa 17 Luontokohteet.

Kasvillisuus Siikainen sijaitsee etelä- ja keskiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen rajalla. Yleiskaava- alueen metsät ovat eteläsuomalaista tyyppiä ja keskiboreaalisen vyöhykkeen kasvillisuutta esiintyy vain vähäisesti. Kangasmailla kasvaa runsaasti kanervaa. Suomenselän vaikutus nä- kyy Etelä-Suomessa yleisten kasvien puuttumisena. Kuivahkon puolukkakankaan varttunut- uudistusikäinen männikkö tai mäntyvaltainen sekametsä on suunnittelualueella vallitseva metsätyyppi. Kaikkialla männiköissä on säilynyt varttuneita ja vanhoja kolohaapoja. Joki- varsilla esiintyvä entiseen metsälaitumeen tai peltoon syntynyt lehtomainen koivuvaltainen metsä on toinen yleinen metsätyyppi alueella. Lisäksi alueella on runsaasti myös kuivan ka- nervatyypin kalliometsiä, avokallioita, jyrkkiä silokallioita ja matalia kallioseinämiä.

Alueen korpimetsät on ojitettu ja ojien ympäristö on muuttunut ruohoiseksi turvekankaaksi. Pienialaisia puolukkakangaskorpia on jäänyt ojittamatta ja niissä kasvaa mustikan ja puolu- kan lisäksi pallosaraa ja korpirahkasammalta. Rämeet alueella ovat muuttumavaiheessa ole- via ojitettuja tupasvilla- tai isovarpurämeitä. Alueella sijaitsevat Matinlammi, Isolammi, Löytölammi ja Tunturilammi ovat laskettuja, soistuneita järviä, jotka ovat kasvaneet umpeen saraluhdiksi. Niiden läpi virtaa joki, mutta muuten avovettä ei ole.

Siikaisjärvi on lievästi humusvetinen järvi, jonka metsäiset kalliorannat on lähes kokonaan rakennettu. Järven rehevöityvät ja hiljalleen soistuvat lahdet ovat hyviä lintuvesiä, joissa on järviruo´on, viitakastikan sekä pullo-, viilto- ja vesisaran muodostamia luhtia. Keskellä lah- tea on avovesialue, jossa kasvaa mm. pohjanlummetta ja vesikuusta. Kaislaa on niitetty ko- neellisesti Eteläpäänlahdessa. Aikanaan rännimäiseksi peratun Heinijoen rannoilla on mas- siivisia kivikasoja. Keskikesällä luonnontilaisen kaltainen Tunturijoki on lähes kuiva. Sen varressa on komeita silokalliorantoja sekä monimuotoisia tulvametsiä, joissa näkyy majavan ja laidunnuksen vaikutus.

Siikaisissa on jäljellä runsaasti luonnonlaitumia eli ns. perinnemaisemia. Kirkolta ulottuu Isolammin ja Pohjaslahden kautta Tunturilammille laaja, käytössä oleva haka- ja metsä- laidunalue, johon kuuluu laidunnettua joen- ja järvenrantaa, aidattuja hakoja ja vähemmän intensiivisesti laidunnettuja metsiä. Osa laidunmetsistä on luonnontilaisen kaltaisia koivikoi- ta, haavikoita ja kalliomänniköitä.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 39 SIIK AINEN 14.10.2011

Eläimistö ja linnusto Liito-oravaselvitys tehtiin 21.5 ja lepakoita kartoitettiin viitenä yönä 9.–27.7. välisenä aika- na. Suunnittelualueelta tavattiin maastokäynnin yhteydessä kaksi liito-oravan reviiriä ja li- säksi alueella tehtiin havaintoja lepakoista sekä viitasammakosta. Tunturijoen varressa teh- tiin havaintoja myös majavasta ja näädästä.

Alueen pesimälinnustoa selvitettiin kartoituslaskentana 7.5.–13.6. välisenä aikana ja linnus- ton kannalta mielenkiintoiset alueet kierrettiin läpi kahtena aamuna. Alueelta havaittiin 65 lintulajia, joiden pesintä alueella on mahdollista tai todennäköistä. Uhanalaisia lajeja alueella ovat: kivitasku, rantasipi, niittykirvinen, punavarpunen, käenpiika ja sirittäjä. Kivitasku pesii Tarkkalan pelloilla, jossa pesivät myös pensastasku, kiuru ja töyhtöhyyppä.

Siikaisjärven ja Matinlammin vesilinnustoon kuuluvat sinisorsa, tavi, haapana ja telkkä ja Siikaisjärven luodoilla pesii kalalokkeja. Matinkalliolla pesii myös kalatiiroja. Tunturilam- min ja Isolammin linnustoon kuuluvat mm. ruokokerttunen, pajusirkku, taivaanvuohi, puna- varpunen ja pensaskerttu. Pihapiireissä pesiviä harvinaisempia lajeja ovat mm. kottarainen, tervapääsky ja käenpiika.

Huomionarvoisin alue linnuston kannalta on pappilan ympäristön luonnontilainen puistomet- sä, jossa on vanhoja koivun, haavan ja tervalepän muodostamia kolopuita. Lisäksi puisto- metsässä on runsaasti mm. vaahteraa. Linnustoon kuuluvat lehtopöllö, käpytikka, tiltaltti, si- rittäjä, mustapääkerttu, mustarastas, punavarpunen, kirjosieppo, sinitiainen ja mahdollisesti myös pikkutikka, käenpiika ja kottarainen.

Luontokohteet Mahdolliset metsä-, vesi- tai luonnonsuojelulain mukaiset kohteet 1. Lehtometsä. Siikaisjärven rannalla esiintyy tuoretta koivikkolehtoa ja kosteaa tervaleppälehtoa. Alueella kasvaa mm. tuomi, koiranheisi, taikinamarja, kevätlinnunherne, sormisara, sudenmar- ja, metsäkurjenpolvi, puna-ailakki ja valkolehdokki. 2. Lehtometsä. Hamppulan tilan eteläpuolella sijaitseva ympäröiviä kivilajeja ravinteisempi kallio, jonka päällä ja ympäristössä haavikkolehtoa. Alueella kasvaa mm. tuomi, koiranheisi, tai- kinamarja, kevätlinnunherne, sormisara, sudenmarja, metsäkurjenpolvi, puna-ailakki ja valko- lehdokki. 3. Luonnontilainen suo. Tunturijoen itäpuolella on monimuotoinen alue, jossa esiintyy kalliomäkiä, luonnontilaisia suopainanteita ja kuivuneita metsälampia. Suot ovat tervaleppää kasvavia sara- korpia ja rämeitä. Puustoa on hakattu ominaispiirteet säilyttäen metsälain 10 §:n mukaisesti. 4.-7. Kallioalueet. Huomionarvoisia kallioalueita sijaitsee kirkon länsipuolella, Eteläpäänlahden ete- läpuolella, Kesäniemen itäpuoleisen lahden rannalla sekä Tunturilammen eteläpuolella. Kallio- jyrkänteet, vähätuottoiset kalliometsät, kivikot ja suopainanteet ovat metsälain 10 §:n mukaisia tärkeitä ympäristöjä. 8. Metsälaitumet. Tunturijoen ja -lammen ympäristössä, Vettenrannan tilan eteläpuolella sekä Iso- lammen ympäristössä on harvinaisia, maisemallisesti merkittäviä metsälaitumia. Tunturijoen mutkan vanhat haavikot ja luonnontilaiset kallioalueet ovat osittain suojelualuetta. Karjan jäljil- tä on paikoin syntynyt erikoista kasvillisuutta, esim. Tunturilammen rannassa kasvaa vir- nasaraa, jäkkiä, jouhisaraa, suokukkaa, purtojuurta, suoputkea, nurmitatarta ja rantaminttua. Alueiden eläimistöä ovat mm. liito-orava, viiksisiippa, viitasammakko, käenpiika, sirittäjä ja li- ro. 9. Tulvametsä. Tunturijoen varressa oleva monimuotoinen tulvametsäalue, jolla sijaitsee majavan ja tulvien vahingoittamaa pystyyn kuollutta vanhaa koivikkoa, entisiä laidunmaita kolopuineen sekä lammiksi muuttuneita sivu-uomia ja silokalliorantoja. Huomionarvoisia lajeja alueella ovat näätä, vesisiippa, sirittäjä, mustapääkerttu, punavarpunen, kissankäpälä, ketunkääpä ja hartsi- kääpä. Alueella esiintyy lisäksi mm. korpiludekääpää, joka on silmälläpidettävä laji ja Länsi- Suomessa hyvin harvinainen.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 40 SIIK AINEN 14.10.2011

Muut luontokohteet 10. Piennar- ja kalliokedot. Lauttijärventien ja Kankaanpääntien varrella sekä kirkonmäellä on paahteisia kallioisia ketoja, joihin liittyy vanhoja rakennuksia ja kivilatomuksia. Kasveja, joita on havaittu vain tienvarsikedoilla, ovat mm metsäruusu, isomaksaruoho, keltamaksaruoho, ki- vikkoalvejuuri, matalanurmikka, karvaskallioinen, nurmikohokki ja ukkomansikka. Kalliokedot muodostavat yksityiskohtia kylämaisemassa. 11. Linnuston kannalta huomionarvoisin alue on Pappilaa ympäröivä luonnontilainen puistometsä. 12. Linnuston kannalta huomionarvoisia ovat myös Siikaisjärvellä, Matinkallion ympäristössä sijait- sevat rakentamattomat lintuluodot.

EU:n luontodirektiivin kohteet Liito-orava, lepakko ja viitasammakko kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) tar- koitettuihin lajeihin, joita koskevat luonnonsuojelulain 49 §:n lisääntymis- ja levähtämis- paikkojen hävittämis- ja heikentämiskielto. Luonnonsuojelulain 1996/1096 49 § mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisäänty- mis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Alueellinen ympäris- tökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa kielloista luontodirektiivin artiklas- sa 16 (1) mainituilla perusteilla. (Neuvoston luontodirektiivi 92/43/ETY, artikla 16, kohta 1).

Liito-oravan elinpiiri on havaittu yleiskaava-alueella luontoselvityksen mukaan seuraavilla alueilla: 1. Tunturijoen mutkan eteläpuolella sijaitsevalla alueella esiintyy liito-oravalle soveltuvia kolopui- ta ja alueelta havaittiin yhteensä 20 liito-oravan merkkaamaa puuta. 2. Vettenrannan tilasta kaakkoon, Heinijoen eteläpuolella sijaitsevasta kuusilehtisekametsästä ha- vaittiin merkkejä liito-oravasta vain suppealta alueelta, mikä vastannee luonnonsuojelulain tar- koittamaa selvärajaista lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Ainakin seitsemän kuusen ja haavan al- la oli merkkejä liito-oravasta.

Lepakon elinpiiri on havaittu yleiskaava-alueella luontoselvityksen mukaan seuraavilla pai- koilla: 3. Pappilan päärakennuksessa esiintyy noin 10 pohjanlepakon yhdyskunta. 4. Meijeritien ja Tuorilantien vanhojen ulkorakennuksien päällä havaittiin myös pohjanlepakon parveilua ja rakennuksissa pesii todennäköisesti yhdyskuntia. 5. Lauttijärventien varrella, Juhontalon alueella sijaitsevissa vanhoissa, asumattomissa hirsira- kennuksissa havaittiin vesisiippojen yhdyskuntia, jotka käyvät saalistamassa Siikaisjärven va- laisemattomissa lahdissa ja Koirajoella. 6. Tunturijoen kivisillalla havaittiin vesisiippojen parveilu ja sillassa tai kolopuissa mahdollisesti yhdyskuntia. 7. Koirajoen kivisillalla havaittiin vesisiippojen parveilua ja sillassa mahdollisesti yhdyskuntia. 8. Isolammen itäpuoleisessa kuusilehtisekametsässä mahdollinen viiksisiipan yhdyskunta. 9. Vettenrannan tilan kaakkoispuoleisessa kuusilehtisekametsässä mahdollinen viiksisiipan yhdys- kunta. 10. Tunturilammen eteläpuoleisessa kuusilehtisekametsässä mahdollinen viiksisiipan yhdyskunta.

Viitasammakko on luontoselvityksen mukaan yleinen ja ehkä tavallista sammakkoa run- saampi laji. Laji kutee Siikaisjärven lahdissa sekä Tunturijoen varren pelto-ojissa, joihin nousee joesta tulvavettä. Luontoselvityksen mukaan viitasammakko havaittiin seuraavilla alueilla:

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 41 SIIK AINEN 14.10.2011

11. Matinlammen pohjoisranta. 12. Siikaisjärven lahdet Eteläpään alueella. 13. Siikaisjärven lahti Kesäniemen länsipuolella 14. Ojien ympäristöt Tunturilammen pohjois- ja eteläpuolella. 15. Pohjaslahden luoteisranta.

KUVA 17. LUONTOKOHTEET (Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro MML/POH/K223/2010)

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 42 SIIK AINEN 14.10.2011

Maankäyttösuositukset Luontoselvityksen mukaan alueella olevat uhanalaiset luontotyypit ovat edustavia laidunnet- tuja hakamaita ja metsälaitumia, jokivarren tulvametsiä sekä muutamia pienialaisia kallioke- toja, sarakorpia ja luonnontilaisen kaltaisia lehtometsiä. Alueella esiintyviä uhanalaisia lajeja ovat liito-orava ja kivitasku ja silmälläpidettäviä mm. käenpiika, kissankäpälä, jäkki, kello- talvikki, korpiludekääpä ja oranssikääpä. Alueella on liito-oravan lisäksi myös muita luonto- direktiivilajeja: pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippoja sekä viitasammakko.

Selvityksen mukaan kaavoituksessa huomioitavista luontokohteista hakamaat ja metsälaitu- met ovat maa- ja metsätalousmaita, joilla on ympäristöarvoja. Myös luonnontilaiset suot ja kallioalueet kannattaa säilyttää metsäalueina, joiden puustoa voi käsitellä vain metsälain 10 §:n mukaisesti alueiden ominaispiirteet säilyttäen. Luonnontilaisen kaltaiset lehtometsät eivät säily vain metsälain nojalla ja ne kannattaa huomioida kaavamerkinnällä. Pappilan ym- päristössä ja Tunturijoen varressa on merkittäviä luontoarvoja ja ko. alueet on säilytettävä kaavamerkinnällä samoin kuin liito-oravan asuttamat metsiköt. Pohjanlepakoiden ja ve- sisiippojen asuttamia rakennuksia ei saisi purkaa niin kauan kuin niissä on lepakkoja. Selvi- tyksen mukaan myös Siikaisjärven rakentamattomat lintuluodot kannattaa rauhoittaa.

2.11 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueella ympäristöhäiriöitä aiheuttavat tekijät on esitetty kuvassa 18 Rakentamis- ta rajoittavat tekijät.

2.11.1 Liikennemelu Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaan asumiseen käytettävillä alueilla keskimää- räinen ulkomelu saa olla ulko-oleskelutiloissa enintään 55 dBA (päiväohjearvo). Saman oh- jearvo koskee taajamassa tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevia virkistysalueita. Lo- mailualueilla ja taajaman ulkopuolisilla virkistysalueilla raja-arvo on 45 dBA.

Melualueen laajuus tien keskilinjasta vuoden 2030 ennustetuilla liikennemäärillä ja ajoneu- vonopeuksilla 40…80 km/h on: - Siikaistentiellä (st 270) noin 32…44 metriä, - Tuorilantiellä (st 270) noin 30…53 metriä, - Lauttijärventiellä (yt 13179) noin 6…16 metriä ja - Hirvijärventiellä (yt 13183) noin 3…11 metriä.

2.11.2 Häiriötä aiheuttava teollisuus Alueella ei ole häiriöitä aiheuttavaa teollisuutta.

2.11.3 Maatilojen talouskeskukset Suunnittelualueella sijaitsee yksi kasvinviljelytila, kolme karjataloutta harjoittavaa maatilaa ja lisäksi keskustaajaman läheisyydessä sijaitsee yksi sika- ja karjataloutta harjoittava maati- la. Siipikarjatuotantoa ja turkistarhoja ei suunnittelualueella ole.

2.11.4 Maa-ainesten otto Nordkalk Oyj on hakenut toukokuussa 2009 kaivoslain mukaista valtauslupaa Tunturilam- min itäpuolella sijaitsevalle alueelle. Alueelta suunnitellaan louhittavan dolomiittia.

2.11.5 Pilaantuneet maa-alueet Suunnittelualueella sijaitsee käytöstä poistunut kaatopaikka.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 43 SIIK AINEN 14.10.2011

2.11.6 Maisemavauriot Yleiskaava-alueella sijaitsee 220 kV:n sähkölinja, jonka paikalle on suunniteltu 400 kV:n sähkölinjaa.

2.11.7 Muut Keskustassa sijaitsee noin __ m korkea tietoliikennemasto.

KUVA 18. RAKENTAMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT (Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro MML/POH/K223/2010)

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 44 SIIK AINEN 14.10.2011

3 TAVOITERAPORTTI

3.1 ALUSTAVAT TAVOITTEET Siikaisten kunnan asettamana tavoitteena on laatia keskustaan oikeusvaikutteinen strateginen osayleiskaava.

3.1.1 Osayleiskaavan yleistavoitteet 1. Osayleiskaavalla määritellään Siikaisten keskustan maankäytön päälinjaukset tulevai- suuteen - Yleiskaavassa määritellään keskustaajaman osalta eri toiminnoille (esim. asumi- nen, teollisuus, virkistys, maatalous ja matkailu) sopivat alueet ja yhteydet 2. Yleiskaavoitus ohjaa tarkempaa asemakaavoitusta - Laadittaessa uusia tai muutettaessa olemassa olevia asemakaavoja antaa yleiskaa- va peruspuitteet tarkemmalle kaavoitukselle. Koska yleiskaavassa on ratkaistu maankäytön keskeiset linjaukset voidaan asemakaavoituksessa keskittyä itse ase- makaavatyöhön, mikä nopeuttaa ja helpottaa kaavoitusprosessia. Yleiskaava lisää kunnan päätäntävaltaa asemakaavoituksessa. 3. Rakennuslupakäytännön selkiyttäminen asemakaava-alueen ulkopuolella - Ydinkeskustan ulkopuolella osayleiskaava laaditaan tarkempana, mikä helpottaa rakennuslupien myöntämistä keskustaajaman reuna-alueille. 4. Osayleiskaavalla vahvistetaan Siikaisten keskustaajaman ominaispiirteitä ja pyritään saamaan keskustaajamasta vetovoimainen asumisen, virkistäytymisen ja lomailun kun- takeskus. Siikaisten keskustaajaman vahvistettavia ja kehitettäviä ominaispiirteitä ovat: - Maalaismaisuus (toimiva tilakeskus keskellä kuntakeskusta) - Harvinaisen mielenkiintoiset luontokohteet (järvi, joet, kalliot ja suoalueet) - Matkailupalvelualue kiinteä osa kuntakeskusta - Järven ja jokiuomien hyödyntäminen asumisen vetovoimatekijänä 5. Pyritään säilyttämään ja kehittämään Siikaisten keskustaajaman maisemallisia ja taaja- makuvallisia arvoja - Siikaisten keskustassa on nykyisellään kulttuurihistoriallisesti merkittäviä raken- nuksia ja kyläkuvan kannalta tärkeitä maisemakokonaisuuksia, joiden säilyminen ja kehittämismahdollisuudet tulisi kaavassa turvata.

3.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yleiskaavalla pyritään toteuttamaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joista tätä kaavaa koskevat: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

3.1.3 Seutukaavasta ja maakuntakaavasta johdetut tavoitteet - Satakunnan maakunnan alueella on voimassa Satakunnan seutukaava siihen asti, kun maakuntakaava on vahvistettu. Seutukaava on huomioitava osayleiskaavaa laadittaessa. Ympäristöministeriön vahvistamista odottava maakuntakaava ei tois- taiseksi ole voimassa, mutta sen sisältö on jo syytä huomioida osayleiskaavan laa- dinnassa. Seutukaavan ja maakuntakaavan osayleiskaava-aluetta koskevat merkin- nät on esitetty kohdissa 2.2.2 Seutukaava ja 2.2.3 Maakuntakaava.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 45 SIIK AINEN 14.10.2011

3.2 SIDOSRYHMÄTYÖSKENTELY

3.2.1 Ohjausryhmän neuvottelu 8.6.2010 Ohjausryhmälle esiteltiin osayleiskaavoitusta ohjaavaa lainsäädäntöä ja yleiskaavan oikeus- vaikutuksia. Ohjausryhmä käsitteli kaavoitusta varten laadittua osallistumis- ja arviointi- suunnitelmaa, alustavaa aikataulua ja alustavia tavoitteita. Osayleiskaavaa ei käytetä maan- käyttö- ja rakennuslain 44 §:n mukaisesti suoraan rakennusluvan perusteena. Muistio neu- vottelusta on liitteenä.

LIITE 3. OHJAUSRYHMÄ 8.6.2010

3.2.2 Ohjausryhmän neuvottelu 23.11.2010 Yleiskaavan ohjausryhmä käsitteli kokouksessaan 23.11.2010 lähtötietoja ja kaavoitukselle asetettavia tavoitteita. Sopiviksi asumisen laajennusalueiksi todettiin Lauttijärventien varsi ja Hirvijärventien varsi kirkon eteläpuolella. Tarkkalan aluetta voidaan kehittää haja- asutusluonteiseen asuinrakentamiseen soveltuvana alueena. Eteläpään aluetta ja Tunturijoen vartta kehitetään virkistys- ja matkailualueena. Muistio neuvottelusta on liitteenä.

LIITE 4. OHJAUSRYHMÄ 23.11.2010

3.2.3 Viranomaisneuvottelu 1, 8.12.2010 Siikaisten keskustaajaman osayleiskaavasta järjestettiin viranomaisneuvottelu Siikaisten kunnanvirastossa 8.12.2010. Läsnä olivat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Satakunnan liiton, Satakunnan museon ja Siikaisten kunnan edustajat sekä Pohjois-Satakunnan alueark- kitehti. Neuvottelussa esiteltiin yleiskaavoitusta varten laaditut osallistumis- ja arviointi- suunnitelma, alustava kaavaluonnos, nykytilannekartta ja yleiskaavan tavoiteluonnos, joista keskusteltiin. Lisäksi sovittiin jatkotoimenpiteistä. Muistio neuvottelusta on liitteenä.

LIITE 5. VIRANOMAISNEUVOTTELU 8.12.2010

3.2.4 Ohjausryhmän neuvottelu 23.8.2011 Ohjausryhmän neuvottelussa käsiteltiin alustavaa kaavaluonnosta 22.8.2011 ja käytiin kes- kustelua kaavan tavoitteista ja lähtötiedoista. Neuvottelussa sovittiin mm, että osa Siikaisten- tien kaakkoispuolisesta maa- ja metsätalousalueesta (M) osoitetaan teollisuusalueeksi ja ko. M-alueelle sallitaan haja-asutusluonteista asuinrakentamista. Vaihtoehtoluonnosten laatimis- ta ei pidetty tarpeellisena. Muistio neuvottelusta on liitteenä.

LIITE 6. OHJAUSRYHMÄ 23.8.2011

3.3 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUTAVOITTEET - eheytetään ja tiivistetään keskustaajaman rakennetta - osoitetaan keskustan olemassa olevat palvelualueet ja niille laajennusaluetta - osoitetaan keskustan olemassa olevat teollisuusalueet ja Tuorilantien sekä Siikaistentien varteen teollisuuden laajentumisaluetta - keskustan asuntoalueen laajentumissuunniksi osoitetaan Lauttijärventien ja Hirvijärven- tien varsi sekä Eteläpään alue - osoitetaan Tarkkalan alue maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä haja- asutusluontoiseen asumiseen - osoitetaan kyläasutusta Välisalonnevan alueelle - osoitetaan täydennysrakentamisalueet maisemallisesti soveltuville alueille - osoitetaan kotieläintalouden suuryksikön alue

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 46 SIIK AINEN 14.10.2011

- osoitetaan Eteläpään ja Tunturilammin alueelle maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jol- la on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta - osoitetaan Eteläpään alueelle matkailua palvelevaa aluetta sekä retkeily- ja ulkoilualu- etta - osoitetaan Eteläpään alueelle sekä lähiympäristöön olemassa olevat sekä uudet ohjeelli- set ulkoilureitit - osoitetaan osa Siikaisjärven rannasta virkistysalueeksi sekä rannan läheisyyteen rantaan suuntautuvia ja rannansuuntaisia virkistysalueyhteyksiä - keskustan maalaismaisuutta säilytetään osoittamalla Hirvijärventien alkupäähän maati- lan talouskeskuksen alue sekä avoimena säilytettävää peltoaluetta - peltoalueet pyritään säilyttämään mahdollisimman yhtenäisinä ja laajoina - avoimet viljelymaisemat ja pitkät näkymät pyritään säilyttämään - maisematilaa rajaavat reunavyöhykkeet pyritään pitämään eheinä - osoitetaan arvokkaat luontokohteet kaavassa informaatioluonteisin merkinnöin ja pyri- tään suuntaamaan uusi rakentaminen näiden alueiden ulkopuolelle - osoitetaan kaavassa rakennuskulttuurikohteet ja -kokonaisuudet ja osoitetaan arvok- kaimmille kohteille tarpeelliset suojelumääräykset - huomioidaan karjatilojen suojavyöhykkeet uusien asuinrakennusalueiden sijoituksessa - huomioidaan rakentamisessa alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet - pyritään mahdollistamaan uusien rakennuspaikkojen liittäminen yleiseen tiehen olemas- sa olevien liittyminen kautta - osoitetaan alueelle uimarantojen, venesatamien ja veneväylän merkinnät - pyritään hyödyntämään nykyisiä tieyhteyksiä ja osoitetaan olemassa olevat ja uudet ke- vyen liikenteen väylät - pyritään hyödyntämään olemassa olevat viemärilinjat ja uusien rakennettavien alueiden sijoittelussa huomioimaan alueen viemäröitävyys - huomioidaan alueen poikki suunnitellun 400 kV sähkölinjan johtokäytävä

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 47 SIIK AINEN 14.10.2011

4 OSAYLEISKAAVA

4.1 OSAYLEISKAAVAN VALMISTELU

4.1.1 Osayleiskaavaluonnos 14.10.2011 Asuminen ja loma-asuminen Uusia asemakaavoitettaviksi tarkoitettuja asuinalueita on osoitettu taajaman yhteyteen Laut- tijärventien ja Hirvijärventien varteen sekä taajaman eteläpuolelle Heinijoen varteen. Lisäksi taajaman sisältä ja reunoilta on esitetty vajaakäyttöisiä alueita täydennysrakennettavaksi. Hirvijärventien varteen on osoitettu alueita kyläasutusta varten.

Luonnoksessa on osoitettu pääosa nykyisistä loma-asuntojen rakennuspaikoista loma- asuntoalueina. Ylisenrantaan on osoitettu erillispientalojen aluetta, jolle saa sijoittaa myös loma-asuntoja. Lisäksi Eteläpään alueelle on osoitettu asemakaavoitettavaa matkailupalvelu- jen ja erillispientalojen aluetta lomakylää varten, mutta alueelle saa sijoittaa myös erillispien- taloja. Eteläpään matkailukeskukselle on osoitettu Eteläpääntien varteen matkailupalveluille laajennusaluetta.

Palvelut Keskustan keskeisimmät alueet on osoitettu palveluiden ja hallinnon alueiksi, joiden alueelle saa sijoittaa myös asuintiloja. Julkisten palveluiden ja hallinnon alueita on osoitettu keskus- koulun, vanhainkodin, museon, kunnanviraston ja terveyskeskuksen alueille.

Teollisuus Teollisuuden laajentumiselle on esitetty asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita yhteensä noin 20 ha Siikaistentien ja Järvilehdon maantien varteen.

Virkistys Virkistykseen on osoitettu nykyiset taajaman virkistys- ja urheilualueet sekä uusia alueita keskustaan jokirantaan ja uusien asuinalueiden yhteyteen. Eteläpään alueelle on osoitettu oh- jeellisia uusia ulkoilureittejä. Alueelle on osoitettu suunnitellut melontareitit Siikaisjärvelle, Tunturijoelle, Heinijoelle ja Koirajoelle.

Erityisalueet Erityisalueina on osoitettu pumppaamon, tietoliikennemaston ja suunnitellun aluelämpökes- kuksen alueet sekä entisen kaatopaikan alue.

Maa- ja metsätalous Maisemallisesti merkittävimmät keskeiset peltoalueet pyritään säilyttämään avoimina ja niil- le sallitaan ainoastaan maa- ja metsätalousrakentamista sekä haja-asutusluonteista rakenta- mista olemassa olevien rakennusten yhteyteen. Metsäisillä tausta-alueilla sallitaan maa- ja metsätalouteen sekä haja-asutukseen liittyvä rakentaminen siten, että maiseman kannalta tär- keät metsänreunat säilyvät vapaana rakentamiselta. Tarkkalan alueella sallitaan maa- ja met- sätalousrakentamisen lisäksi haja-asutusluonteinen rakentaminen olemassa olevien rakennus- ten tai tiestön yhteyteen. Eteläpään ja Tunturilammin ympäristöön on osoitettu metsäalueita, joilla on erityisiä ulkoilun ohjaamistarpeita.

Kotieläintaloutta harjoittavien tilojen toimintaedellytyksien turvaamiseksi on eläinsuojien ympärille merkitty likimääräinen hajunsuojavyöhyke, jolle ei tulisi sijoittaa uusia rakennus- paikkoja tai muita hajusta häiriintyviä toimintoja.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 48 SIIK AINEN 14.10.2011

Heinijoen varteen sijoittuu yksi kotieläintalouden suuryksikön alue.

Tiestö Osayleiskaavan tieverkko perustuu olemassa olevaan tieverkkoon. Uusia kevyen liikenteen väyliä on merkitty Siikaistentien, Lauttijärventien ja Hirvijärventien varteen sekä jokirantaan Matinlammin alueelta keskustaan.

Siikaisten keskustaajaman osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KH 21.6.2010 1

SIIKAISTEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on SIIKAISTEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA. Suunnittelualue käsit- tää Siikaisten keskustaajaman alueen. Alueen laajuus on noin 951 ha, josta noin 86 ha on vesialu- etta. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus.

LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Siikaisten keskustaajaman osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KH 21.6.2010 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Siikaisten kunnanhallitus on päättänyt Siikaisten keskustaajaman osayleiskaavan laatimisesta 21.6.2010. Suunnittelutehtävänä on laatia oikeusvaikutteinen strateginen yleiskaava.

Osayleiskaavan tavoitteet

1. Osayleiskaavalla määritellään Siikaisten keskustan maankäytön päälinjaukset tule- vaisuuteen Yleiskaavassa määritellään keskustaajaman osalta eri toiminnoille (esim. asuminen, teolli- suus, virkistys, maatalous ja matkailu)sopivat alueet ja yhteydet.

2. Osayleiskaavoitus ohjaa tarkempaa asemakaavoitusta Laadittaessa uusia tai muutettaessa olemassa olevia asemakaavoja antaa yleiskaava pe- ruspuitteet tarkemmalle kaavoitukselle. Koska yleiskaavassa on ratkaistu maankäytön kes- keiset linjaukset voidaan asemakaavoituksessa keskittyä itse asemakaavatyöhön, mikä nopeuttaa ja helpottaa kaavoitusprosessia. Yleiskaava lisää kunnan päätäntävaltaa ase- makaavoituksessa.

3. Rakennuslupakäytännön selkiyttäminen asemakaava-alueen ulkopuolella Ydinkeskustan ulkopuolella osayleiskaava laaditaan tarkempana, mikä helpottaa rakennus- lupien myöntämistä keskustaajaman reuna-alueille.

4. Osayleiskaavalla vahvistetaan Siikaisten keskustaajaman ominaispiirteitä ja pyritään saamaan keskustaajamasta vetovoimainen asumisen, virkistäytymisen ja lomailun kuntakeskus Siikaisten keskustaajaman vahvistettavia ja kehitettäviä ominaispiirteitä ovat: - Maalaismaisuus (toimiva tilakeskus keskellä kuntakeskusta) - Harvinaisen mielenkiintoiset ja monipuoliset luontokohteet (Järvi, joet, kalliot ja suo- alueet) - Matkailupalvelualue kiinteä osa kuntakeskusta - Järven ja jokiuomien hyödyntäminen asumisen vetovoimatekijänä

5. Pyritään säilyttämään ja kehittämään Siikaisten keskustaajaman maisemallisia ja taa- jamakuvallisia arvoja Siikaisten keskustassa on nykyisellään kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja ky- läkuvan kannalta tärkeitä maisemakokonaisuuksia, joiden säilyminen ja kehittämismahdol- lisuudet tulisi kaavassa turvata.

LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Siikaisten keskustaajaman osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KH 21.6.2010 3

Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat sekä tehtävät selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yleiskaavan laatimista ohjaavat maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Val- tioneuvoston päätös tarkistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan 1.3.2009.

Satakunnan seutukaava Siikaisten kunta kuuluu Satakuntaliiton alueeseen, jolla on voimassa tammikuussa 1999 vahvistet- tu Satakunnan seutukaava 5. Seutukaava on 1.1.2010 muuttunut MRL 219 §:n mukaisesti maa- kuntakaavaksi, joka on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin oikeusvaikutuksin kunnes uusi maakuntakaava on vahvistettu.

Satakunnan seutukaavassa Siikaisten kirkonkylä on osoitettu taajama-alueena (A). Eteläpäänlah- den alueelle on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL) ja matkailupalvelujen aluetta (RM) ja keskustan länsi- ja itäpuolille maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Suunnittelualueen eteläosaan rajautu- va Natura 2000-verkostoon kuuluva Niemijärven–Luodeslahden–Majanselän alue on osoitettu luonnonsuojelualu- eeksi (SL). Kulttuu- rihistoriallisesti ar- vokkaina alueina (kh) on osoitettu Sii- kaisten kirkko sekä pappila. Seututie 270 (Merikarvia– Kankaanpää) on osoitettu merkinnällä st ja Siikaisten jäte- vedenpuhdistamo merkinnällä ET2. Päävesijohdon mer- kinnällä v on osoitet- tu Marjamäenkan- kaan–Kernikannan pohjavesialueelta suunnittelualueen poikki Merikarviaan kulkeva vesijohto. Alueen poikki kulke- va 220 kV:n voima- linja on merkitty pääsähkölinjana (z) ja Syväjärven kal- lionottoalue merkin- nällä EO228.

Kuva 2. Ote seutukaavasta

LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Siikaisten keskustaajaman osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KH 21.6.2010 4 Satakunnan maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava on hyväksytty Satakuntaliiton valtuustossa 17.12.2009. Kaavan voi- maantulo edellyttää vielä ympäristöministeriön vahvistamista. Maakuntakaavassa Siikaisten kes- kustaajama on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) ja Siikaisten kirkko ympäristöineen (Sii- kaisten kirkko, kirkon ympäristö, Kirkonkylän kansakoulu ja Siikaisten pappila) valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (kh1). Maakunnallisesti merkittävinä rakennuspe- rintökohteina (kh) on osoitettu Koirakarin silta, Metsäpirtti sekä Tunturikosken silta. Natura 2000- verkostoon kuuluvana alueena on osoi- tettu suunnittelualueen eteläosaan ulot- tuva Niemijärven–Itäjärven alue, joka on osoitettu myös luonnonsuojelualu- eena (SL). Eteläpäänlahden alueelle on osoitettu virkistysaluetta (V) ja alueelle on lisäksi merkitty matkailupalvelujen alue (rm). Ulkoilureitin yhteystarpeita on osoitettu Lankoskelta keskustaan ja Eteläpäänlahden alueelta Mustasaa- renkeitaalle. Merkittäviä moottorikelkka- reitin yhteystarpeita on osoitettu Meri- karvia–Siikainen sekä Veneskoski– Eteläpää – välisille alueille. Seututie 270, Merikarvia-Kankaanpää (Siikais- tentie/Tuorilantie) on osoitettu merkin- nällä st. Maakuntakaavaan on merkitty vesihuollon kannalta tärkeä yhdys- vesijohto (v) Marjamäenkankaan– Kernikannan pohjavesialueelta suunnit- telualueen poikki Merikarvialle ja vesi- huollon kannalta tärkeä siirtoviemäri (j) Siikaisten keskustasta Merikarvialle. Alueen poikki on merkitty 220 kV:n säh- kölinja. Kuva 3. Ote maakuntakaavasta Siikaisten rantayleiskaava Siikaisten keskustaajamaan ei ole laadittu yleiskaavaa. Suunnittelualue rajautuu luoteessa, koilli- sessa, idässä ja etelässä kunnanvaltuuston 3.1.2002 hyväksymään Siikaisten oikeusvaikutteiseen rantayleiskaavaan. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitseva Eteläpään ja Itälahden välinen alue sisältyy Siikaisten Siikaisjärven rantaosayleiskaavaan. Suunnittelualueen pohjoisosaan Itälahden rantaan on osoitettu loma-asuntoalueita (RA-1). Lisäksi alueelle on rantaosayleiskaavassa osoitet- tu virkistysalueita (V), matkailupalvelujen alueita (RM), maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M) ja vesialuetta (W). Siikaisjärven rantaan on merkitty retkeily- ja ulkoilualue (VR) sekä venesata- ma/venevalkama (LV). Eteläpään alueelta pohjoiseen on osoitettu ulkoilureitti.

Alueella voimassa olevat asemakaavat Keskusta-alueella voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu pääosin vuosien 1975-1983 välillä. Osalla aluetta on vielä voimassa vuonna 1969 vahvistettu Kirkonseudun asemakaava. Eteläpään alueella on voimassa pääosin vuonna 1996 vahvistettu asemakaava ja Mäkitalon alueella vuonna 1996 vahvistettu asemakaava. Ranta-asemakaavoja suunnittelualueella ei ole.

LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Siikaisten keskustaajaman osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KH 21.6.2010 5 Rakennusjärjestys Siikaisten kunnassa on voimassa Siikaisten kunnan rakennusjärjestys, joka on hyväksytty 24.9.1992. Rakennusjärjestyksen päivitys on valmisteilla.

Siikaisten keskustaajaman kehittämissuunnitelma 1999-2003 Keskustaajaman osayleiskaavatyön pohjaksi aloitettiin vuonna 1999 laatia keskustaajaman kehit- tämissuunnitelmaa. Taajamaselvityksen laadinta alkoi kesällä 2000 arkkitehtitoimisto Lukka Oy:n toimesta. Koko kunnan kehittämissuunnitelma / visio valmistui aluearkkitehti Ilmari Mattilan toimes- ta 31.3.2003. Kehittämissuunnitelmaan liittyen on laadittu seuraavat raportit: x Siikaisten kunnan kehittämisstrategia 03/2000 x Siikainen –Aito maalaiskylä, opinnäytetyö. Helena Brunnila 10/2002 x Siikainen 2005 - Aito maalaiskylä, Ilmari Mattila 10/2002 x Mäkitalosta perinnetilaksi, proseminaarityö. Risto Ranne 5/2003 x Siikainen – Aidot maalaiskylät, Esiselvitys. Risto Ranne 3/2004

Osayleiskaavoitusta varten on laadittu seuraavat selvitykset: x Siikaisten keskustan osayleiskaavan luontoselvitys, Markku Suominen 2010 x Keskustaajaman rakennusinventointi

Osayleiskaavoitusta varten laaditaan vielä seuraavat selvitykset ja lausunnot: x Historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten selvitys, Satakunnan museo x Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto tulvien huomioon otta- misesta Siikaisjärvellä x Rakennusinventoinnin arvoluokitus

Muut suunnitelmat ja selvitykset

Muut olemassa olevat selvitykset, suunnitelmat ja lausunnot: x Karvianjoen vesistön kehittämis- ja kunnostusprojekti, Lounais-Suomen ympäristökeskus, mo- niste 4/1998 x Karvianjoen vesistön melontareittiopas 2001 x Karvianjoen vesistön moninaiskäyttö, Satakunnan seutukaavaliitto 1991. x Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen raportteja 7/2007. x Satakunnan kiinteät muinaisjäännökset, Satakuntaliitto 1994. x Satakunnan kulttuuriympäristöohjelma 2009–2015, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ra- portteja 7/2009. x Satakunnan luonnonsuojeluselvitys 1995-1998, osaraportti I, Satakunnan seutukaavaliitto 1997, sarja A:235 x Satakunnan luonnonsuojeluselvitys 1995-1998 II, Satakuntaliitto 2000, A:249 x Satakunnan perinnemaisemat, Suomen ympäristökeskus, alueellinen ympäristöjulkaisu 14/1996. x Satakunnan rakennusperinne, Satakunnan seutukaavaliitto 1990. x Satakunnan rakennusperintö, Satakuntaliitto 2005. x Satakunnan vesistöt. Käyttö ja kunnostustarpeet, Pyhäjärvi Instituutti 2006. x Siikaisten kunnan kiinteät muinaisjäännökset, inventointiraportti. Satakunnan Museo 2000 x Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto Turun tiepiiri 2004. x Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, Rakennettu kulttuuriympäristö, Museovirasto/ Ympäristöministeriö 1993, päivitys 1.1.2010 x Ympäristövaikutusten arviointiselostus 400 kV voimajohtohankkeessa Tahkoluoto (Pori) – Kris- tiinankaupunki, Fingrid Oyj 2008

LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Siikaisten keskustaajaman osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KH 21.6.2010 6 Vaikutusalue Vaikutusalueeseen kuuluu Siikaisten keskustaajaman alue ympäristöineen. Osalliset Asukkaat, maanomistajat ja muut osalliset x Kunnan asukkaat x Vaikutusalueen loma-asukkaat x Vaikutusalueen maanomistajat x Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Siikaisten kunta x Kunnanvaltuusto x Kunnanhallitus x Sivistyslautakunta x Tekninen lautakunta Viranomaiset x Satakuntaliitto x Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) x Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) x Museovirasto x Satakunnan museo x Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) x Metsäkeskus Lounais-Suomi Yritykset ja yhteisöt x Siikaisten seurakunta x Eteläpään matkailuyhdistys ry x Fingrid Oyj x Lankosken Sähkö Oy x Satakunnan Jätehuolto x Maataloustuottajien Siikaisten yhdistys x Metsänhoitoyhdistys Karhu x Siikaisten yrittäjät ry x Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt Viranomaisyhteistyö MRL:n 66 §:n 2 momentissa tarkoitettu viranomaisneuvottelu järjestetään MRA:n 18 §:n mukaisesti kaavoituksen aloitusvaiheessa sekä sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu.

Luonnosvaiheessa järjestetään tarvittaessa työneuvotteluita ja pyydetään viranomaisten mielipiteet lausuntomenettelyä käyttäen.

Kunnanhallitus pyytää yleiskaavasta lausunnot seuraavilta viranomaisilta ja yhdistyksiltä: 1. Satakuntaliitto 2. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3. Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 4. Museovirasto 5. Satakunnan museo 6. Kunnan eri hallintokunnat

LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Siikaisten keskustaajaman osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KH 21.6.2010 7 Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään tehtyjä selvityksiä ja asiantuntijoiden sekä osallisiksi määriteltyjen kannanottoja. Arvioitavia vaikutuksia ovat vaikutukset maisemaan, luontoon ja kult- tuuriympäristöön sekä vaikutukset yhdyskunnan rakenteeseen ja toimintoihin, yhdyskuntatalouteen ja sosiaalisiin oloihin.

Kaavoituksen kulku, osallistuminen, tiedottaminen, aikataulut ja päätök- senteko Tiedottaminen Kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan ja siihen liittyvän suunnittelumateriaalin nähtävilläolosta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, kunnan kotisivuilla (www.siikainen.fi) ja Kankaanpään seutu – lehdessä jäljempänä olevan aikataulun mukaisesti.

Kaavoitusprosessiin mahdollisesti myöhemmin tulleista oleellisista muutoksista tiedotetaan vas- taavasti. Osallistuminen Kaavoituksen kuluessa osallisilla on tilaisuus mielipiteen esittämiseen mm. osallistumis- ja arvioin- tisuunnitelman, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana. Huomautuksia ja mielipiteitä yleiskaavaa koskevissa asioissa voi jättää Siikaisten kunnan tekniseen toimistoon.

Vuorovaikutuksen järjestäminen tapahtuu Siikaisten kunnan toimesta. Kaavan laatiminen tapahtuu konsulttityönä Pöyry Finland Oy:n Seinäjoen toimistossa.

Osallistuminen Tiedottaminen Ajankohta Ohjausryhmä, ohjelmointineuvottelu kesäkuu 2010 Kunnanhallitus päättää osayleiskaa- kesäkuu 2010 van laatimisesta ja alustavista osayleiskaavan tavoitteista

Osallistumis- ja arviointisuunnitel- Tiedottaminen vireilletu- Kuulutus kesällä 2010 masta tiedotetaan ja se on nähtävillä losta ja ohjelmasta Paikallislehti Siikaisten kunnassa OAS riittävyyden Kunnan kotisivut arviointi, Mielipiteet Viranomaisneuvottelu 1 elo-syyskuu 2010 Yleisötilaisuus 1 ja valtuustosemi- Perustietojen, selvitysten Kuulutus loka-marraskuu naari ja alustavien tavoitteiden Paikallislehti 2010 esittely, Mielipiteet Kunnan kotisivut KH asettaa kaavaluonnoksen/-kset Lausunnot Kuulutus huhti-toukokuu nähtäville ja pyytää lausunnot/ /viranomaisneuvottelu Paikallislehti 2011 mahd. viranomaisneuvottelu 2, Ylei- Mahdollisuus mielipiteen Kunnan kotisivut sötilaisuus 2 esittämiseen/Muutosesitys

Ohjausryhmä ja kunnanhallitus kä- elo-syyskuu sittelevät luonnoksesta saatuja lau- 2011 suntoja ja mielipiteitä, KH valitsee vaihtoehdon jatkosuunnitteluun

LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Siikaisten keskustaajaman osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KH 21.6.2010 8

KH hyväksyy tarkistetun kaavaluon- Lausunnot Kuulutus tammi-helmikuu noksen, asettaa kaavaehdotuksen Mahdollisuus muistutuk- Paikallislehti 2012 nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää seen/ Muutosesitys Kunnan kotisivut siitä lausunnot Ohjausryhmä ja kunnanhallitus kä- maalis-huhtikuu sittelevät kaavaehdotuksesta saatu- 2012 ja lausuntoja ja muistutuksia Viranomaisneuvottelu 3 huhti-toukokuu 2012 KH esittää kaavaehdotusta kunnan- toukokuu 2012 valtuuston hyväksyttäväksi

Kunnanvaltuusto hyväksynee yleis- Mahdollisuus valittaa hy- Hyväksymis- kesäkuu 2012 kaavan väksymispäätöksestä hal- päätöksestä kuulu- linto-oikeuteen tetaan virallisesti Yhteystiedot Siikaisten kunta Tekninen johtaja Anne Järvenranta PL 23 p. 044 720 1028 29811 Siikainen fax 552 1224 p. 044 720 1020 sähköposti: [email protected]

Pöyry Finland Oy Projektipäällikkö Juha-Matti Märijärvi Kampusranta 9 C p. 010 33 410 60320 Seinäjoki fax 010 33 41120 sähköposti: [email protected]

Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa Siikaisten kunnan teknisen toimistoon osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana. Osallistumis- ja arviointi- suunnitelmaa voidaan täydentää suunnittelun kuluessa. Osallisella on mahdollisuus saattaa suun- nitelman asianmukaisuus alueellisen ELY-keskuksen arvioitavaksi neuvottelumenettelyä käyttäen (MRL 64 § ja MRA 31 §).

LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 2 LAUSUNTO TULVAKORKEUKSISTA LIITE 2 LAUSUNTO TULVAKORKEUKSISTA LIITE 2 LAUSUNTO TULVAKORKEUKSISTA LIITE 2 LAUSUNTO TULVAKORKEUKSISTA MUISTIO 1 (3) Siikaisten kunta - Keskustaajaman osayleiskaava Ohjausryhmän neuvottelu 1 8.6.2010

Aika 8.6.2010 klo 09.00 -11.40 Paikka Siikaisten kunnanvirasto

Läsnä Keijo Silvola Siikaisten kunta Antti Vuorela Siikaisten kunta Päivi Rantanen Siikaisten kunta Anne Järvenranta Siikaisten kunta Ilmari Mattila aluearkkitehti Juha-Matti Märijärvi Pöyry Finland Oy

1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Kokouksen avasi ja puheenjohtajana toimi Päivi Rantanen. Muistion laatii J-M Märijärvi. Kyseessä on Siikaisten keskustaajaman osayleiskaavoituksen aloitusneuvottelu.

2. Osayleiskaavoituksen ohjelma ja keskustelu Märijärvi esitteli osayleiskaavoitusta ohjaavaa lainsäädäntöä, yleiskaavan oikeusvaikutuksia sekä kaavoitusta varten laadittua alustavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) ja siinä esitettyä kaavoituksen alustavaa aikataulua. (ks. liitteet)

Mattila: Aivan kunnan keskustassa sijaitsee toimiva karjatila, jonka toivotaan säilyvän, koska se on kunnalle positiivinen imagotekijä. Tilan lähelle ei ole tarvetta lisätä asutusta, koska muuallakin on paljon vapaita rakentamisalueita. Osayleiskaavan tärkein tehtävä on ohjata asemakaavoitusta. Monilla alueilla asemakaavat ovat jo vanhoja.

Rantanen: Siikaisten rakennuskulttuurin erikoisuus on valtakunnallisestikin tunnetut koristeelliset kuistit, joita suunnittelualueella on enää 2 jäljellä ja koko kunnan alueella yhteensä 8 kpl. Suunnittelualueen kohteet ovat kunnan omistuksessa. Ne tulisi huomioida osayleiskaavassa jonkinlaisella suojelumerkinnällä.

Mattila: Rakennusinventointi on tehty, rakennuskulttuurikohteet tulee vielä arvottaa osayleiskaavaa varten Satakunnan museon kanssa. Tässä osayleiskaavassa MRL 44 § ei välttämättä ole tarpeellinen. MRL 44 §:n käyttö on usein ohjannut rakentamista maisemallisesti huonoille paikoille, koska kantatilamitoitus on otettu rakennuspaikkojen osoittamisen perustaksi. Rantaosayleiskaavan alue on otettu mukaan suunnittelualueeseen Eteläpään alueen virkistyskäytön ja lisääntyvän loma- ja pysyvän asutuksen suunnittelemiseksi. Alueelle on ideoitu loma-asuntotonttien aluetta, jolla rakennusten käyttötarkoitus voitaisiin myöhemmin muuttaa vakituiseen asumiseen. Teollisuuden painopistealue kunnassa on siirtymässä uuteen paikkaan, mikä on yksi syy yleiskaavoituksen aloittamiseen. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen helpottaa jatkossa asemakaavoitusta.

Järvenranta: Esihistoriallisista muinaisjäännöksistä on tuore selvitys olemassa. Historiallisen ajan muinaisjäännöksistä on tarkoitus tilata selvitys Satakunnan museolta. Maanottolupia alueelle ei ole myönnetty, yksi lupahakemus on parhaillaan käsittelyssä suunnittelualueen koillisrajalla. Kunnanhallitus ei vielä ole tehnyt kaavoituspäätöstä. LIITE 3 OHJAUSRYHMÄ 8.6.2010 MUISTIO 2 (3) Siikaisten kunta - Keskustaajaman osayleiskaava Ohjausryhmän neuvottelu 1 8.6.2010

Mattila: Kunnanhallitus voisi kaavoituspäätöstä tehdessään linjata myös kaavan yleistavoitteet. Tavoitteena voisi olla maaseutukylämäisen ympäristön säilyttäminen ja vahvistaminen sekä matkailun, virkistysalueiden ja niihin liittyvien luontomatkailumahdollisuuksien kehittäminen erityisesti Eteläpään alueella. Lisäksi tulisi pyrkiä löytämään vetovoimaisia tonttialueita mm. ranta-alueilta vaihtoehdoksi esim. Porin ja Kankaanpään tonttitarjonnalle. Varsinaista kasvupotentiaalia kunnassa ei ole nähtävissä.

Järvenranta: Rakentamispaineita ei nykyisellään ole. Vuosittainen rakentamistahti on noin 5 rakennuslupaa/ vuosi, joinain vuosina ei lupia ole haettu lainkaan.

Märijärvi: Rakentamiseen tulisi osoittaa vaihtoehtoisia uusia alueita jonkin verran yli todellisen tarpeen. Kovin suureen ylimitoitukseen ei kaavassa tulisi lähteä.

Rantanen: Kunnannokka on potentiaalinen asuinrakentamisalue.

Mattila: Kunnannokassa rakentaminen voidaan sijoittaa kauemmas rannasta tien varteen ja samalla turvata rannan virkistyskäyttömahdollisuudet.

Vuorela: Siikaisissa keskustan ulkopuolella on rakennettu melko tasaisesti joka puolelle kuntaa.

Rantanen: Kunnalla rivitaloasuntoja on tällä hetkellä riittävästi. Asuntoja on jatkuvasti tarjolla. Pääosa rivitaloasunnoista on kuitenkin pieniä, useimmat kaksioita. Isompia rivitaloasuntoja ei ole ollut.

Silvola: Yksityiset rivitalo-osakkeet ovat menneet nopeasti, jos on tullut myyntiin.

Mattila: Siirtyminen kyliltä keskustaan on yleensä kasvattanut kuntakeskuksen asuntotarvetta, vaikka koko kunnan asukasmäärä olisikin laskussa. Rivitalotontteja tarvittaisiin varalle, jos kysyntää ilmenee. Kunnannokan ja keskustan väliseltä alueelta voisi löytyä sopivia tonttipaikkoja.

Järvenranta: Kunnannokan alueelle voisi mahdollisesti sijoittaa rivitaloja. Ranta-alueen asemakaava on vuodelta -62 ja kaipaisi uusimista.

Mattila: Seutukaava on jo muutettu maakuntakaavaksi MRL:n oikeusvaikutuksin. Uusi maakuntakaava vahvistunee ensi vuoden alussa.

Rantanen: Maakuntakaavan moottorikelkkareitti on jo olemassa. Reittejä on keskustasta joka suuntaan. Miten osayleiskaava vaikuttaa Eteläpään alueen asemakaavoituksen aikatauluun?

Mattila: ELY-keskuksen kanta vaikuttaa asiaan. Todennäköisesti Eteläpäätä voidaan suunnitella OYK:n kanssa samaan aikaan ja jos ristiriitoja OYK:n kanssa ei ilmene, niin asemakaavamuutos voidaan mahdollisesti viedä käsittelyyn jo yleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen. Eteläpäässä virkistyskäyttö- mahdollisuuksien turvaaminen on tärkeää rakentamisen lisääntyessä.

Rantanen: Eteläpäätä halutaan markkinoida siten, että loma-asunnon saa muuttaa myöhemmin vakituiseen asumiseen käyttötarkoituksen muutoksella. Tarkoitus on sijoittaa alueelle väljästi n. 20-30 tonttia. LIITE 3 OHJAUSRYHMÄ 8.6.2010 MUISTIO 3 (3) Siikaisten kunta - Keskustaajaman osayleiskaava Ohjausryhmän neuvottelu 1 8.6.2010

3. Sovitut asiat ja jatkotoimenpiteet - Osayleiskaavaa ei laadita millään alueella siten, että sitä käytetään MRL 44 §:n mukaisesti suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. - Kaavaprosessista tiedotetaan Kankaanpään Seutu –lehdessä, kunnan kotisivuilla ja ilmoitustaululla. Lisäksi kaavoituksen etenemisestä tiedotetaan Kuntauutisissa. - Kaavan osallisiksi merkitään alustavassa OAS:ssa esitettyjen lisäksi: - Maataloustuottajien Siikaisten yhdistys - Metsänhoitoyhdistys Karhu - Siikaisten Yrittäjät Ry - Lankosken Sähkö Oy - Kunta vie kaava-aineistot pdf-muodossa itse nettiin. - Kunta tilaa historiallisen ajan muinaisjäännöksistä selvityksen Satakunnan museolta. - Rakennuskantainventointi arvotetaan. - 1. yleisötilaisuus järjestetään alustavan aikataulun mukaan syys-lokakuussa 2010, kun perusselvitykset ovat valmistuneet. Tilaisuuteen kutsutaan myös kunnanvaltuusto. - Ilmari Mattila laatii osayleiskaavalle alustavat tavoitteet ja toimittaa tavoitteet kuntaan ja Märijärvelle. - Märijärvi toimittaa kuntaan tarkistetun aikataulun ja OAS:n. - Kunnanhallituksen kokouksessa 21.6.2010 otetaan käsittelyyn: o Päätös Keskustaajaman osayleiskaavan laatimisesta o Osayleiskaavoituksen ohjausryhmän nimeäminen o Kaavan alustavat tavoitteet o Päätös OAS: n nähtäville asettamisesta

4. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:40.

Muistion laatija

Pöyry Finland Oy

Juha-Matti Märijärvi Projektipäällikkö

Liitteet: 1 Yleiskaavaan liittyvää lainsäädäntöä 2 Osayleiskaavan alustava aikataulu

Jakelu: Osallistujat Sari Vuorela, Siikaisten kunta

LIITE 3 OHJAUSRYHMÄ 8.6.2010 KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA LIITE 1 sivu1/3 SIIKAINEN __.__.____

1.3 YLEISKAAVAAN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ

1.3.1 Yleiskaavoitus maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) Yleiskaavaan laatimista ja yleiskaavassa annettavia määräyksiä käsitellään 01.01.2000 voi- maan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) luvuissa 1,5 ja 8 sekä -asetuksen (MRA) luvuissa 1, 3 j a 6.

Osayleiskaava on kunnan osaa koskeva yleiskaava. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskun- tarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yk- sityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi (MRL 35 §). Yleiskaavan luonteesta voidaan todeta seuraavaa: - Yleiskaava ottaa kantaa kullakin alueella pääasialliseen käyttömuotoon ja periaa- teratkaisuun pitkällä tähtäimellä liikenteen, vesi-, jäte-, ja energiahuollon suhteen. - Yleiskaava on yleispiirteinen, toisin sanoen yleiskaava ei puutu tonttikohtaisiin yksityiskohtiin. - Yleiskaava on ohjeellinen eikä sinällään muodosta estettä poiketa yleiskaavan pää- käyttötarkoituksesta kunhan huolehditaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaa- voitukselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää suunnittelun avoimuutta ja eri osapuolten vuorovai- kutuksen järjestämistä. Laki edellyttää selvityksiä suunnitelman toteuttamisen ympäristölli- sistä, yhdyskuntataloudellisista, sosiaalisista, kulttuuri- ja muista vaikutuksista. Tarvittavat selvitykset esitetään yleiskaavan selostuksessa.

1.3.2 Oikeusvaikutteinen yleiskaava Yleiskaavan oleellisimmat oikeusvaikutukset: - Kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen (MRL 38 § ja 128 §). Kaavoi- tuspäätöksen yhteydessä tai yleiskaavassa voidaan tehdä myös päätös kehittämis- alueesta (MRL 111 §). Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa voidaan osoittaa suun- nittelutarvealue, jolla on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehi- tystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä (MRL 16 §). - Yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa. Viranomaisten on suunnitel- lessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteut- tamisesta katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista (MRL 42 §). - Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuu- tonta haittaa (MRL 39 §). Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa hait- taa eikä kunta tai julkisyhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista kor- vausta (MRL ehdollinen rakentamisrajoitus 43 §). Lunastus- tai korvausvel- vollisuus voi koskea maa- ja metsätaloutta varten osoitettua aluetta vain, jos kaa- vassa on asetettu sen käyttöä koskevia erityisiä rajoituksia (MRL 101 §). - Yleiskaavassa voidaan erityisellä määräyksellä antaa erilaisia rakentamis- ja toi- menpiderajoituksia (MRL 43 §): - yleiskaava-alueella tai sen osalla ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleis- kaavan toteutumista (rakentamisrajoitus).

LIITE 3 OHJAUSRYHMÄ 8.6.2010 KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA LIITE 1 sivu 2/3 SIIKAINEN __.__.____

- maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 128 §:ssä tar- koitettua lupaa (toimenpiderajoitus). - rakennustoimintaan tarkoitettua aluetta kielletään käyttämästä enintään viiden vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin maatalouden ja muiden siihen ver- rattavien elinkeinojen tarpeita varten (määräaikainen rakentamisrajoitus). - Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ym- päristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyk- siä (MRL 41 §). - Rakennuksen tai sen osan purkaminen voidaan määrätä yleiskaava-alueella luvan- varaiseksi (127 §). - Ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjes- telyihin tai on muutoin tarpeellinen kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten (MRL 99 §). - Kyläalueella, jolla rakentamispaine on vähäistä, voidaan oikeusvaikutteissa yleis- kaavassa erityisesti määrätä yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena siten, että rakennuslupa voidaan myöntää ilman suunnittelutarveharkintaa, kun ra- kentaminen koskee enintään kaksiasuntoista asuinrakennusta. (MRL 44 §). Mää- räys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan.

1.3.3 Rantarakentamista koskevat erityiset säännökset MRL 72 §:ssä määrätään suunnittelutarpeesta ranta-alueella. Meren tai vesistön ranta- alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Rantavyöhykkeen leveys vaihtelee maaston muodoista, kasvillisuudesta ja muista olosuhteis- ta riippuen. Rantavyöhykkeen katsotaan ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle mutta ei kui- tenkaan pidemmälle kuin 200 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Jos alueella on odotettavissa rakentamista, kaavoitusvelvollisuus ulotetaan rantavyöhykkeen ulkopuolisillekin alueille.

MRL 73 §:ssä on esitetty ranta-alueita koskevat erityiset säännökset. Ranta-alueiden loma- asutusta koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan on katsottava, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Lisäksi tulee ottaa huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesi- huollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet. Huomioitava on myös, että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Vaatimus yhtenäi- sestä rakentamatta jätettävästä alueesta voi tarkoittaa virkistystarpeita kaava-alueella tai laa- jemmalti kuntalaisten tarpeita. Myös rantaluonto voi olla perusteena rakentamattomaksi jät- tämiselle.

LIITE 3 OHJAUSRYHMÄ 8.6.2010 KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA LIITE 1 sivu 3/3 SIIKAINEN __.__.____

1.3.4 Muu ympäristölainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä, lupa-asiaa rat- kaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on kyseisen lain lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja muinaismuistolaissa säädetään (MRL 197 §).

Kaavoitus on yhteen sovittavaa suunnittelua, jossa osoitetaan alueita myös sellaisiin tarkoi- tuksiin, joista on voimassa erityislakeja. Keskeisimmät lait ovat seuraavat: - Luonnon- ja maisemansuojelu: luonnonsuojelulaki (1096/1996)/muutokset (553/2004), metsälaki (1093/1996) - Rakennetun ympäristön suojelu: muinaismuistolaki (295/1963), rakennussuojelu- laki (60/1985) - Luonnonvarat: maa-aineslaki (555/1981)/muutokset (893/2001) - Ympäristön pilaantuminen: ympäristönsuojelulaki (86/2000)/muutokset (684/2004), vesilaki (264/1961 ja 88/2000), laki ympäristövaikutusten arvioinnista (468/1994), jätelaki (1072/1993), terveydensuojelulaki (763/1994), naapuruussuh- delaki (26/1920) - Muita: laki yleisistä teistä (243/1954)/muutokset (1059/2001), laki yksityisistä teis- tä (358/1962)/muutokset (185/2003), sähkömarkkinalaki (386/1995), ulkoilulaki (606/1973)/muutokset (534/1999) ja maastoliikennelaki (1710/1995)

Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa metsälakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämi- seen maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla. Lisäksi on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa taikka muussa laissa säädetään.

LIITE 3 OHJAUSRYHMÄ 8.6.2010 LIITE 2 Siikaisten keskustaajaman osayleiskaava Alustava aikataulu 11.6.2010

SIIKAISTEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA

ALUSTAVA AIKATAULU

Osallistuminen Tiedottaminen Ajankohta Ohjausryhmä, ohjelmointineuvottelu 8.6.2010 Kunnanhallitus päättää osayleiskaa- 21.6.2010 van laatimisesta ja alustavista osayleiskaavan tavoitteista Osallistumis- ja arviointisuunnitel- Tiedottaminen vireilletu- Kuulutus kesällä 2010 masta tiedotetaan ja se on nähtävillä losta ja ohjelmasta Paikallislehti Siikaisten kunnassa OAS riittävyyden Kunnan kotisivut arviointi, Mielipiteet Selvitys historiallisen ajan muinais- kesä-syksy 2010 jäännöksistä Viranomaisneuvottelu 1 elo-syyskuu 2010 Rakennuskannan arvoluokitus elo-syyskuu 2010 Ohjausryhmä käsittelee kaavan syys-lokakuu suunnittelutavoitteita 2010 Yleisötilaisuus 1 ja valtuustosemi- Perustietojen, selvitysten Kuulutus loka- marraskuu naari ja alustavien tavoitteiden Paikallislehti 2010 esittely, Mielipiteet Kunnan kotisivut Ohjausryhmä käsittelee kaavan tar- marras-joulukuu kistetut tavoitteet 2010 Ohjausryhmä käsittelee alustavaa maaliskuu 2011 luonnosta/ luonnoksia KH asettaa kaavaluonnoksen/-kset Lausunnot Kuulutus huhti-toukokuu nähtäville ja pyytää lausunnot/ /viranomaisneuvottelu Paikallislehti 2011 mahd. viranomaisneuvottelu 2, Ylei- Mahdollisuus mielipiteen Kunnan kotisivut sötilaisuus 2 esittämiseen/Muutosesitys Ohjausryhmä ja kunnanhallitus kä- elo-syyskuu 2011 sittelevät luonnoksesta saatuja lau- suntoja ja mielipiteitä, KH valitsee vaihtoehdon jatkosuunnitteluun Ohjausryhmä käsittelee tarkistettua joulukuu 2011 kaavaluonnosta KH hyväksyy tarkistetun kaavaluon- Lausunnot Kuulutus tammikuu 2012 noksen, asettaa kaavaehdotuksen Mahdollisuus muistutuk- Paikallislehti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot seen/ Muutosesitys Kunnan kotisivut Ohjausryhmä ja kunnanhallitus kä- maalis-huhtikuu sittelevät kaavaehdotuksesta saatu- 2012 ja lausuntoja ja muistutuksia Viranomaisneuvottelu 3 huhti-touko 2012 Ohjausryhmä tarvittaessa toukokuu 2012 KH esittää kaavaehdotusta kunnan- toukokuu 2012 valtuuston hyväksyttäväksi Kunnanvaltuusto hyväksynee yleis- Mahdollisuus valittaa hy- Hyväksymis- kesäkuu 2012 kaavan väksymispäätöksestä hal- päätöksestä kuulu- linto-oikeuteen tetaan virallisesti

LIITE 3 OHJAUSRYHMÄ 8.6.2010 MUISTIO 1 (3) Siikaisten kunta - Keskustaajaman osayleiskaava Ohjausryhmän neuvottelu 2 23.11.2010

Aika 23.11.2010 klo 09.00 -10.30 Paikka Siikaisten kunnanvirasto

Läsnä Keijo Silvola Siikaisten kunta Antti Vuorela Siikaisten kunta Päivi Rantanen Siikaisten kunta Anne Järvenranta Siikaisten kunta Sari Vuorela Siikaisten kunta Ilmari Mattila aluearkkitehti Pekka Isotalo Pöyry Finland Oy

1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Kokouksen avasi ja puheenjohtajana toimi Päivi Rantanen. Muistion laatii Pekka Isotalo.

2. Osayleiskaavoituksen lähtökohtaraportti, kaavaluonnos ja keskustelu Isotalo esitteli alustavan kaavaselostuksen lähtökohtaraporttiosan ja alustavan kaavaluonnoksen, joista keskusteltiin (selostus 22.11.2010, luonnos 22.11.2010).

Mattila: Suunnittelualueen rajaus on tässä vaiheessa sopiva. Tunturijoki on syytä pitää suunnittelualueessa mukana, koska aluetta kehitetään luontomatkailualueena. Alueelle osoitetaan patikointi- kanootti- jne reittejä sekä mahdollisesti muuta luontomatkailuun liittyvää. Historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten selvitys on tehty.

Järvenranta: Pohjakartan hyväksymispäivämäärä toimitetaan Pöyrylle.

Rantanen: Keskustaajamassa asuu noin 700 - 800 ihmistä eli noin puolet Siikaisten asukkaista.

S. Vuorela: Peruskouluja on kunnan alueella 2 kpl, joista toinen keskustassa.

Järvenranta: Kirkkoherran virasto on samassa paikassa kuin seurakuntatalo. Elinkeinot, palvelut ja työpaikat-kuva tulee korjata.

Silvola: Ympäri vuoden päivittäin Poriin menee yksi linja-auto ja sieltä tulee yksi. Koulupäivinä Kankaanpäähän menee yksi linja-auto ja tulee kaksi.

S. Vuorela: Kankaanpäässä on ammattioppilaitos ja lukio.

Rantanen: Selostuksen sivulla 24 mainittu kevyen liikenteen yhteys Eteläpääntieltä Härkämäentielle on väärin katunimistön muutoksista johtuen. Oikea yhteys on Paloniementieltä Eteläpääntielle. Lauttijärventieltä lähtevä kevyen liikenteen väylä jatkuu Mäntytielle asti, tulee tarkistaa ja korjata. Nykyinen liikenneverkkokarttaan tulisi merkitä myös yksityistiet ja keskustan tiet.

LIITE 4 OHJAUSRYHMÄ 23.11.2010 MUISTIO 2 (3) Siikaisten kunta - Keskustaajaman osayleiskaava Ohjausryhmän neuvottelu 2 23.11.2010

Isotalo: Yleiskaava-aineistossa tarpeellisia ovat vain maantiet, kokoojakadut ja kevyen liikenteen väylät. Jos kaikki tiet merkitään karttaan, siitä tulee melko vaikeasti tulkittava ja pääasiat hukkuvat tiesekamelskaan.

Mattila: Yksityistiet ja kadut voisi merkitä eri väreillä. Jos lisäys aiheuttaa karttaan sekavuutta, voitaisiin täydennetty kartta lisätä uudeksi liitteeksi.

Järvenranta: Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tekeillä, tämän vuoden puolella saadaan kehittämissuunnitelmaluonnos. Luonnos toimitetaan Pöyrylle mahdollisimman nopeasti.

Rantanen: Sivulla 26 mainitun Mäkitalon teollisuusalue on oikealta nimeltään Laurilan teollisuusalue, tulee korjata.

Mattila: Luontokohteet 33 ja 46 ovat kaavan laatimisen ja toteuttamisen kannalta hankalalla paikalla. Kohde 56 on kaavoituksen tavoitteiden kannalta hyvällä paikalla. Eläinten osalta selvitys on syytä tarkistaa.

Isotalo: Asumiseen hyvin sopivia laajennusalueita ovat Lauttijärventien varsi ja Hirvijärventien varsi kirkon eteläpuolella. Taajaman hajautumista tulisi kuitenkin välttää. Tarkkalan alue sopisi haja-asutusluontoiseen asumiseen. Eteläpään alueen kehittäminen matkailualueena on syytä ottaa huomioon kaavoituksessa.

Rantanen: ”Kirkonrannassa” on matonpesupaikka, pumppaamo ja ongelmajätteen keräyspiste, alue tulee huomioida kaavassa.

Mattila: Kirkon eteläpuolelle Hirvijärventien ja Heinijoen väliselle alueelle on laadittu asemakaavaluonnos, joka tulee ottaa huomioon yleiskaavassa.

Silvola: Kunnannokan alue tulee osoittaa asuntorakentamiseen, mahdollinen rivitalon paikka.

Mattila: Alustavan yleiskaavaluonnoksen lounaisin AP-alue tulee muuttaa teollisuusalueeksi, asemakaavaluonnos muutoksesta on valmiina. Siikaistentien ja Kankaanpääntien risteyksessä sijaitseva teollisuusalue tulee muuttaa asuinalueeksi. Eteläpään matkailupalvelujen aluetta (RM) tulee jatkaa koilliseen päin. Laadittu asemakaavaluonnos tulee ottaa huomioon. RM-alue tulee esittää mahdollisimman laajana. Myös ravintola-alue lähiympäristöineen tulee merkitä RM-alueeksi. Luonnosvaihtoehdoille ei ole tarvetta.

Rantanen: Eteläpään kodat ja reitit tulee huomioida yleiskaavassa. Reiteistä toimitetaan kartta Pöyrylle.

3. Sovitut asiat ja jatkotoimenpiteet - Selostusta varten kunta toimittaa seuraavat tiedot: o Pohjakartan hyväksymispäivämäärä o Vesihuollon kehittämissuunnitelma jo luonnosvaiheessa o Reittikartat (Patikointi, moottorikelkkailu) LIITE 4 OHJAUSRYHMÄ 23.11.2010 MUISTIO 3 (3) Siikaisten kunta - Keskustaajaman osayleiskaava Ohjausryhmän neuvottelu 2 23.11.2010

- Kaavaselostusta korjataan seuraavasti: o Elinkeinot, palvelut ja työpaikat -kuva korjataan siirtämällä kirkkoherranvirasto seurakuntataloon. o Tarkistetaan kevyen liikenteen väylien sijainti ja niihin liittyvä nimistö o Tutkitaan mahdollisuutta liittää kaavaselostukseen kartta, johon on merkitty kaikki suunnittelualueen tiet ja kadut o Sivulla 26 korjataan Mäkitalon teollisuusalue Laurilan teollisuusalueeksi - Kunta tarkistuttaa luontoselvityksen eläinten osalta - Kaavaluonnokseen lisätään kunnan tavoitteet: o Matonpesupaikan, jätevesipumppaamon ja ongelmajätteiden keräyspiste huomioidaan kaavassa ET-alueena o Heinijoen asemakaavaluonnos huomioidaan yleiskaavassa o Kunnannokan alue osoitetaan asuntoalueeksi (AP, jossa myös AR) o Mäkitalon teollisuusalueen asemakaavaluonnos huomioidaan yleiskaavassa o Siikaistentien ja Kankaanpääntien risteyksessä sijaitseva teollisuusalue osoitetaan yleiskaavassa asuntoalueeksi (AP) o Eteläpään mökkialueen asemakaavaluonnos huomioidaan yleiskaavassa mahdollisimman laajana alueena o Eteläpään ravintolan alue lähiympäristöineen osoitetaan matkailupalvelujen alueeksi (RM)

4. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.30.

Muistion laatija

Pöyry Finland Oy

Pekka Isotalo

Jakelu: Osallistujat

LIITE 4 OHJAUSRYHMÄ 23.11.2010 MUISTIO 1 (4) Siikaisten kunta - Keskustaajaman osayleiskaava Viranomaisneuvottelu 1 8.12.2010

Aika 8.12.2010 klo 13.00 -14.30 Paikka Siikaisten kunnanvirasto

Läsnä Sari Vuorela Siikaisten kunta Sirkka Lehto Satakunnan liitto Liisa Nummelin Satakunnan museo Keijo Silvola Siikaisten kunta Ilmari Mattila Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti Anne Järvenranta Siikaisten kunta Päivi Rantanen Siikaisten kunta Maija Neva Varsinais-Suomen ELY-keskus Esa Hoffren Varsinais-Suomen ELY-keskus Juha-Matti Märijärvi Pöyry Finland Oy Pekka Isotalo Pöyry Finland Oy

1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajana toimi Esa Hoffren. Muistion laatii Pekka Isotalo.

2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaselostus, nykytilannekartta ja tavoiteluonnos sekä keskustelu Juha-Matti Märijärvi esitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), alustavan kaavaselostuksen, nykytilannekartan ja yleiskaavan tavoiteluonnoksen, joista keskusteltiin (OAS 21.6.2010, selostus 22.11.2010, tavoiteluonnos 3.12.2010).

Nummelin: Suunnittelualueella ei varmaankaan ole historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Ne on ehkä selvitetty riittävästi rakennusinventoinnin yhteydessä. Asia on varmaan syytä tarkistaa Museovirastosta.

Lehto: Liiton kotisivuilta löytyy maakuntakaavan selvityksiä, joita voidaan tarvittaessa käyttää yleiskaavoituksen lähtötietoina.

Hoffren: Pyritään käymään kaavaprosessin aikana siinä määrin vuoropuhelua, että kaavaehdotusvaiheen lausunnossa ei enää ole sanottavaa. Lausunto tulee pyytää myös luonnosvaiheessa. Toisen viranomaisneuvottelun paikka sovitaan myöhemmin.

Järvenranta: Valtuustoseminaari pidetään siinä vaiheessa, kun voidaan esitellä valmis kaavaluonnos.

Hoffren: OAS täydentyy kaavaprosessin aikana. Esille nousevat OAS:n muutos- tai korjaustarpeet voi ilmoittaa Pöyrylle.

Nummelin: OAS ja kaava-aineistot tulee toimittaa myös Museovirastolle.

Mattila: Siikaisten hyviä puolia ovat järvi, joet, luontoarvot, maalaismainen keskusta. Taajamaa tulisi kehittää yhdistämällä lomailu ja vakinainen asuminen. Taajama on kaiken kaikkiaan hieno miljöö, pitää katsoa, ettei pilata huonoilla kaavaratkaisuilla. LIITE 5 VIRANOMAISNEUVOTTELU 8.12.2010 MUISTIO 2 (4) Siikaisten kunta - Keskustaajaman osayleiskaava Viranomaisneuvottelu 1 8.12.2010

Hoffren: Ilmeisesti lopulliseen kaavaan tulee asemakaavoitettavat alueet, asema- kaavoitetut alueet ja yleiskaavalla ohjattavat alueet.

Nummelin: Siikaisten keskustaajama on hieno kylämiljöö, jonka kehittymistä tulee tukea kaavoituksella.

Mattila: Asukkaita voitaisiin houkutella rantatonteilla. Ratkaisu olisi ekologinen, koska asunto ja kesämökki olisivat samassa kiinteistössä. Jämillä vastaava ratkaisu on osoittautunut hyväksi.

Lehto: Onko omakotiasumisen ja loma-asumisen sekoittaminen hyvä ratkaisu, koska käyttömuodot voivat häiritä toisiaan, esimerkiksi lomalainen haluaa juhlia ja omakotiasukas nukkua. Palveluiden läheisyys on hyvä asia.

Hoffren: Ranta-alueilla on kehittämispaineita. Riittävien vapaiden rantojen säilymisestä tulee huolehtia, koska myös koko keskustaajaman väestön virkistys- mahdollisuudet tulee turvata.

Mattila: Rakentamattomia ranta-alueita ei ole tarkoitus ottaa rakennuskäyttöön.

Hoffren: Länsipuolen täydennysrakentamisen tulisi koskea tienvarsialueita.

Nummelin: Yleiskaavalla ei ole riittävää ohjausvaikutusta. Yleiskaavassa tulee määritellä, mitkä alueet asemakaavoitetaan.

Mattila: Yleiskaavassa voisi ehkä kokeilla rakentamistapaohjeita. Kaavassa viitattaisiin rakentamistapaohjeisiin, jolloin rakentamistapaohjeet tulisivat sitoviksi.

Märijärvi: Onko tietoa maakuntakaavan vahvistumisaikataulusta?

Lehto: Maakuntakaavan vahvistaminen menee tämän hetken tiedon mukaan toukokuulle.

Märijärvi: Onko nyt niin, että selvityksistä voidaan poistaa historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten selvitys.

Nummelin: Asiasta olisi syytä neuvotella Museoviraston edustajan kanssa (Tuula Heikkurinen-Montell).

Märijärvi: Noudatetaanko rakennusinventoinnin arvotusta ja mikä sen merkitys on kaavoituksen kannalta? Olisiko arvotusta syytä tarkistaa?

Nummelin: Rakennusinventointiin liittyvä arvotus voitaisiin ottaa kaavoitustyön pohjaksi. Kaavoituksen edetessä voidaan keskustella inventoitujen rakennusten vaikutuksesta kaavaan. RKY 1993 kohteet huomioidaan kaavassa maakunnallisesti arvokkaina kohteina. RKY-rajaukset täytyy tarkistaa kaavassa, ettei tule järjenvastaisia rajauksia.

Hoffren: Rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden merkityksestä olisi hyvä pitää palaveri kaavoitusprosessin aikana. Onko tarkoitus tehdä maisemaselvitys? LIITE 5 VIRANOMAISNEUVOTTELU 8.12.2010 MUISTIO 3 (4) Siikaisten kunta - Keskustaajaman osayleiskaava Viranomaisneuvottelu 1 8.12.2010

Märijärvi: Selostukseen tulee kuvailu maisemasta ja asiaa selventävä karttakuva. Suunnittelualue on pieni ja maisema on pienipiirteistä.

Hoffren: Tulva- ja hulevesiasiat tulee miettiä kaavoituksessa: mm. perustamiskorkeus, viemärien ja katuverkon toiminta tulvatilanteessa.

Märijärvi: Luontokohteita on paljon, miten ne otetaan huomioon kaavassa. Kaavamääräys?

Hoffren: Aluksi tulisi tarkistuttaa selvityksen riittävyys (Ympäristökeskuksen Juha Manninen). Tarkistus tulee tehdä mahdollisimman nopeasti.

Mattila: Luontoselvitys piti mennä tarkistettavaksi luontokartoittajan toimesta. Tarkistetaan tilanne. Eteläpään virkistysmahdollisuudet tutkitaan kaavoituksen yhteydessä.

Lehto: ELY on selvittänyt potentiaaliset viemäröintialueet. Selvitystä voisi käyttää apuna kaavoituksessa. Yleiskaavan tulisi ohjata rantojen käyttöä. Rantaan pääsy on turvattava. On tarpeellista tutkia kaavassa mahdollisuus sijoittaa lähelle rantaa rannan suuntainen kevyen liikenteen polku.

Hoffren: Rannat tulee varata mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Taajama tulisi pitää eheänä ja uusien alueiden osoittamisen tulisi perustua väestönkehitysennusteisiin. Kaavassa tulisi esittää uusien alueiden toteuttamisen ajoitus, joka perustuu kustannustarkasteluun.

Mattila: Laajamittaisia virkistysalueita ei varata keskustan ranta-alueille, koska ranta- alueet ovat pääosin yksityisten omistuksessa ja asemakaavassa rannat ovat suurimmaksi osaksi rakennustontteina. Keskustan alueelle pyritään järjestämään riittävästi rantaanmenoreittejä, joihin on mahdollista sijoittaa laiturit jne. Laajemmat rantavirkistysalueet sijoittuvat Eteläpään alueelle.

Järvenranta: Laajennusalueita tarvitaan, koska kunnan omistuksessa keskusta-alueella on alle 10 vapaata tonttia. Rakentamattomia tontteja on myös yksityisten omistuksessa. Osassa on ongelmana, että tontit muodostuvat kahdesta tai useammasta omistusyksiköstä.

Hoffren: Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden tontinosan lunastamiseen. Lainsäädäntö antaa myös kunnalle keinoja edistää kaavan toteutumista. Kaavan laajennusalueiden määrässä tulisi huomioida kaavan tavoitevuosi (2030?).

Mattila: Keskustan asemakaavaa tarkistetaan yleiskaavoituksen jälkeen.

Lehto: Yleiskaavan laadinnassa tulisi huomioida myös mahdollinen asemakaavan vanhentuneisuus.

LIITE 5 VIRANOMAISNEUVOTTELU 8.12.2010 MUISTIO 4 (4) Siikaisten kunta - Keskustaajaman osayleiskaava Viranomaisneuvottelu 1 8.12.2010

3. Sovitut asiat ja jatkotoimenpiteet - Kunnan tehtäväksi jäi: o Selvittää Museoviraston kanta historiallisen ajan muinaisjäännösselvityksen tarpeellisuuteen o Tarkistaa, onko Museovirastolle toimitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja tarvittaessa toimittaa se Museovirastolle o Selvittää Ympäristökeskuksen kanta luontoselvityksen riittävyyteen - Viranomaisten tehtäväksi jäi: o Ilmoittaa OAS:n muutos- tai korjaustarpeet omalta osaltaan Pöyrylle. - Kaavoituksessa huomioidaan seuraavat asiat: o Valtuustoseminaari pidetään osayleiskaavaluonnoksen valmistuttua. o Toinen viranomaisneuvottelu pidetään luonnoksen nähtävillä olon jälkeen. Ajankohtaa voidaan tarvittaessa muuttaa. o Kaavoituksessa pyritään säilyttämään riittävästi rakentamisesta vapaita ranta- alueita ja osoittamaan riittävät pääsymahdollisuudet rantaan sekä rannan suuntainen kevyen liikenteen polku o Yleiskaavassa määritellään asemakaavoitettavat alueet sekä yleiskaavalla ohjattavat alueet o Rakentamistapaohjeiden käyttömahdollisuus tutkitaan o Rakennusinventoinnin arvotus pyritään huomioimaan kaavoituksessa ja kaavaprosessin aikana tarkennetaan arvotuksen vaikutuksia kaavaan o RKY 1993 kohteet huomioidaan kaavassa maakunnallisesti arvokkaina kohteina, rajaukset tarkennetaan o Selostukseen liitetään maisemaselvitystekstiä ja -kuva o Uusien alueiden varaamisessa pyritään huomioimaan kunnan väestökehitys o Uusien alueiden toteuttamista arvioidaan kustannustarkastelun perusteella o Kaavoituksessa huomioidaan mahdollinen asemakaavan vanhentuneisuus

4. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.30.

Muistion laatija

Pöyry Finland Oy

Pekka Isotalo

Jakelu: Osallistujat

LIITE 5 VIRANOMAISNEUVOTTELU 8.12.2010 MUISTIO 1 (3) Siikaisten kunta - Keskustaajaman osayleiskaava Ohjausryhmän neuvottelu 3 23.08.2011

Aika 23.08.2011 klo 10.00 -11.20 Paikka Siikaisten kunnanvirasto

Läsnä Keijo Silvola Siikaisten kunta Antti Vuorela Siikaisten kunta Päivi Rantanen Siikaisten kunta Anne Järvenranta Siikaisten kunta Sari Vuorela Siikaisten kunta Ilmari Mattila aluearkkitehti Pekka Isotalo Pöyry Finland Oy

1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Kokouksen avasi ja puheenjohtajana toimi Päivi Rantanen. Muistion laatii Pekka Isotalo.

2. Osayleiskaavoituksen lähtökohtaraportti, kaavaluonnos ja keskustelu Isotalo esitteli kaavaluonnoksen 22.8.2011 sekä kaavan tavoitteita ja lähtötietoja, joista keskusteltiin.

Todettiin: Yleiskaavaan voidaan tehdä yksityiskohtien tarkennuksia, mutta pääsääntöisesti voidaan sanoa, että: o Palvelujen ja hallinnon alueiden (P-1) sijainti on oikea ja laajuus sopiva. o Virkistysalueita (VL) ja kevyen liikenteen väyliä on sopivasti. o Pientalovaltaiset asuntoalueet ovat oikeilla paikoilla ja laajennusalueita on riittävästi. o Teollisuuden laajennusalueita tulisi osoittaa lisää. o Ylisenrannan AO/RA-merkintä ja Eteläpään RM/AO-merkintä ovat alueiden toteutumisen kannalta tarkoituksenmukaiset merkinnät. o Eteläpäähän liittyvät MU-alueet ovat laajuudeltaan ja sijainniltaan sopivat. o Kaavalle sopiva tavoitevuosi on 2030.

Vuorela: Tulva-alue on niin laaja, että se rajoittaa keskustan kehittämistä. Lähes kaikki ”kuiva maa” on rakentamisen piirissä. Omakotiasutuksen osoittamista Eteläpäähän voisi perustella laajoilla tulva-alueilla.

Mattila: Seurakunnan leirikeskuksen itäpuolelle, Ylisenrantaan on luontoselvityksessä merkitty lehtometsä, joka on ranta-alueen maankäytön kannalta hankalalla paikalla. Luontoselvityksen tekijältä voisi pyytää lausuntoa ko. luontokohteen merkittävyydestä ja huomioon ottamisesta yleiskaavoituksessa.

Siikaistentien kaakkoispuolella sijaitsevalle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) tulisi varata jonkin verran rakentamismahdollisuuksia. Siikaistentien varteen tulee kaavassa varata teollisuuden laajennusaluetta. Alueella sijaitsee kunnan varasto. Mainitulla M-alueella pitäisi sallia myös haja-asutusluontoista asuinrakentamista, tontin minimikoko 1 ha.

LIITE 6 OHJAUSRYHMÄ 23.8.2011 MUISTIO 2 (3) Siikaisten kunta - Keskustaajaman osayleiskaava Ohjausryhmän neuvottelu 3 23.08.2011

Vaihtoehtoluonnoksen laatimiseen ei ole tarvetta, koska todellista vaihtoehtoa ei ole.

Järvenranta: Kunnannokan uimarantaa tulisi pienentää.

Keskusteltiin: Kunnannokan maankäytöstä todettiin yksimielisesti, että Kunnannokkaan ei sijoiteta AP-aluetta, venevalkama merkitään lännenpuoleisen lahden pohjukkaan ja luonnoksessa osoitettua uimarantaa pienennetään.

Järvenranta: Kunnannokan itäpuolella sijaitseva lähivirkistysalue (VL) muutetaan länsireunaltaan AP-alueeksi. Itärantaan jätetään VL-aluetta ja rantaan merkitään venevalkama (LV).

Matinlammin pohjoisrannalle tilalle 1:168 tulee merkitä loma-asuntoaluetta olemassa olevaa loma-asuntoa varten.

Isotalo: Onko kerrostalojen alue (AK) syytä säilyttää kaavassa?

Rantanen: Säilytetään kerrostaloalue.

Mattila: Matinlammin pohjoispuolella sijaitsevasta VL-alueesta osa tulisi muuttaa M- alueeksi.

Järvenranta: Matinlammin rantapuistosta Kunnannokkaan suuntautuva VL-kaista tulee siirtää tilan 2:207 keskivaiheille, rakentamattomalle alueelle. Matinlammin rantapuisto tilan 2:207 länsirajasta länteen päin tulee muuttaa M-alueeksi. Kevyen liikenteen väylä jätetään ranta-alueelle.

”Iloniemen” AP-aluetta ei saisi laajentaa, mutta VL-alueella sijaitsevan saunan rakennusoikeus tulisi säilyttää.

Suunnittelualueen pohjoiskärjessä olevissa loma-asuntorakennuspaikoissa käytetään merkintää RA 1/0. Loma-asuntoalueet merkitään pdf-kartoista saatavalla tarkkuudella, dwg-tarkkuutta ei tarvita.

Isotalo: Laitetaanko kaavoituksen aikataulu ajan tasalle? Onko osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ollut nähtävillä?

Rantanen: Aikataulu on syytä tarkistaa. Isotalo valmistelee aikataulumuutoksen ja lähettää Järvenrannalle.

Järvenranta tarkistaa, onko OAS ollut nähtävillä ja ilmoittaa Isotalolle.

Mattila: Siikaistentien ja Eteläpääntien risteykseen merkitty uusi AP-1-alue on hieman ongelmallinen. Alue on lähes kokonaan kallioaluetta, joka on luontoselvityksen mukaan yleiskaavassa huomionarvoinen luontotyyppi. AP- 1-alueen sijainti on hyvä, mutta haasteellinen rakentaa. Kaavanlaatija miettii asiaa.

3. Sovitut asiat ja jatkotoimenpiteet - Selostusta varten kunta toimittaa seuraavat tiedot: o Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloaika LIITE 6 OHJAUSRYHMÄ 23.8.2011 MUISTIO 3 (3) Siikaisten kunta - Keskustaajaman osayleiskaava Ohjausryhmän neuvottelu 3 23.08.2011

- Kaavakarttaa korjataan seuraavasti: o Tavoitevuodeksi merkitään 2030 o Siikaistentien kaakkoispuolelle merkitään teollisuusaluetta o M-alueille sallitaan omakotirakentaminen hehtaarin tontille o Kunnannokan kärkeen merkittyä uimaranta-aluetta pienennetään, lännenpuoleisen lahden pohjukkaan merkitään venevalkama o Kunnannokan itäpuolella sijaitsevan VL-alueen länsipuoli muutetaan AP- alueeksi ja rantaan merkitään venevalkama o Tilalle 1:168 merkitään olemassa oleva loma-asuntoalue o Matinlammin rantapuistosta Kunnannokkaan suuntautuva VL-kaista siirretään tilan 2:207 keskivaiheille o Matinlammin rantapuisto tilan 2:207 länsirajasta länteen päin muutetaan M- alueeksi o Iloniemen olemassa oleva rantasauna pyritään huomioimaan kaavassa o Suunnittelualueen pohjoiskärjessä sijaitsevissa loma-asuntorakennuspaikoissa käytetään merkintää RA 1/0 o Kaavanlaatija esittää kaavakartassa Siikaistentien ja Eteläpääntien risteykseen merkityn AP-1-alueen tulevan käyttötarkoituksen, kunta päättää - Muita asioita o Pöyry selvittää luontoselvityksentekijän kannan Ylisenrannan lehtometsän merkityksestä ja huomioonottamisesta yleiskaavoituksessa o Pöyry valmistelee kaavahankkeen aikataulumuutoksen ja lähettää sen Järvenrannalle

4. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.20.

Muistion laatija

Pöyry Finland Oy

Pekka Isotalo

Jakelu: Osallistujat

LIITE 6 OHJAUSRYHMÄ 23.8.2011