N:o 6/1959 PALONTORJUNTA 287

Ylimetsänhoitaja EMIL VE STERINEN:

Metsäpalot kesällä 1959

Metsien tuhojen kannalta on kulunut vuosi ollut merkitty palopaikat ja kulojen suuruudet luokiteltuna sangen merkittävä. Ensiksikin talvella paksun lumen alle 1 ha, l-10 ha, 10-20 ha ja yli 20 ha :n ryh­ painosta kaatui kymmeniätuhansia tukkipuita Uuden­ miin. Katsellessa tätä pelottavaa karttaa kiintyy huo­ maan ja Hämeen rajapitäjissä, kesällä jälleen mänty­ mio siihen, että pahimmat kuloalueet olivat Pohjois­ mittari teki tuhojaan 7.000--8.000 ha alalla Savitai­ Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan välimailla, suun­ paleen, Lappeen ja Puumalan pitäjissä. Pitkäaikaisen nalla Kauhajoki-Karvia, Parkano-Kihniö-Isojoki kuivuuden takia syttyi lähes 800 kuloa, niistä muu­ -Honkajoki-Siikainen-Kankaanpää-Harjavalta­ tamat sangen laajoja ja vihdoin elo-syyskuun vaih­ Kokemäki-Eurajoki, joista Isojoki-Honkajoen ku­ teessa suurmyrsky kaatoi laajalti metsää eräissä Kes­ lot olivat laajimmat ( 1.500 ha). Toinen suuri kulo­ ki-Pohjanmaan rannikkopitäjissä. vyöhyke oli Kalajokilaakson suunnassa Kalajoki-Ala­ Kun kulokausi tavallisesti alkaa meillä toukokuus­ vieska-Ylivieska-Nivala-Haapajärvi, joista Haa­ sa, alkoi se kuluneena kesänä jo huhtikuussa, jolloin pajärven palo oli suurin (400-700 ha). Mainittakoon syttyi 36 kuloa. Toukokuussa oli niitä 92, kesäkuussa huvin vuoksi, että itävaltalainen "Internationale 286, heinäkuussa 261, elokuussa 104 ja vielä syys­ Holzrnarkt"-lehti, nro 17-18 ilmoittaa uutisessaan, kuun alkupuoliskolla 7 paloa, jolloin kesän metsä­ että Suomessa Honkajoki-Isojoen kulot raivosivat palokausi oli käytännöllisesti katsoen päättynyt. Kaik­ 25.000 km2 laajalla alueella eli miltei yhtä suurella kiaan oli kuloja 786, niistä jotkut suuriakin, kuten alalla kuin koko Turun ja Porin lääni! Isojoki-Honkajoen, Haapajärven ja Vaalan kulot. Yleensä on kuloja enimmän ollut maan länsipuo­ Metsätaloudellisessa Valistustoimistossa on laadit­ liskossa, Itä-Suomessa on niitä esiintynyt vähemmän, tu erityinen kulokartta, johon on erivärisillä neuloilla vain Heinävedellä, Pielisjärvellä ja Ilomantsissa. Mut-

Valtava metsäpalo on alkanut. Kuva Honkajoen-Isojoen suurpalosta - 288 PALONTOR]UNTA N:o 6/1959

ka. Niinikään Saimaan puolella Mikkeli-Kuopio­ Iisalmen reitin kahden puolen on kuloja ollut vähän. Pohjoisessa taasen Salla, Kemijärvi, Kuusamo ja Ro­ vaniemi ovat nytkin olleet useiden kulojen kohteina. Kuloista on Y4, syttynyt varomattomasta tulen pite­ lystä, 1/5 osalla kuloista on syy tuntematon. Nuotio­ tulista on aiheutunut 15 %, kulotuksesta 12 % ja veturin kipinöistä 11 %, mutta lasten leikkitulista syttymiset ovat vähentyneet 9 % :iin. Salama sytytti 34 kuloa, tuhopolttoja oli 15 ja pontikkatehtaista le­ visi 6 kuloa. Kulunutta kesää on kulojen runsauden takia pidet­ tävä suurkulokautena. V. 1958 oli vain 293 kuloa, v. 1957 190, 1956 271, mutta v. 1955 oli niiden määrä 750, siis jotenkin yhtä paljon kuin nyt. Seuraavassa taulukossa nähdään kulojen syttymisen syyt vv. 1955 -1959:

1955 1956 1957 1958 1959 1959 syyt % :ssa

veturin kipinä ... 122 70 10 19 87 11

kulotus ...... 95 46 40 60 97 12 varomaton tulen pitely ...... 102 69 42 57 201 26

nuotio ...... 57 31 18 38 111 15

lasten leikkituli . . 92 20 18 52 68 9 salama ...... 40 3 38 12 34 4 tuntematon ...... 236 32 24 55 167 21 pontikkatehdas ... 6 6 tuhopoltto ...... 15 2

Yhteensä ...... 750 271 190 293 786 100

Suuren kuivuuden ja kuumuuden takia olivat mo­ net kulot suorastaan uhkaavia. Joutuipa eräissä pa­ loissa viljapeltoja ja rakennuksia tulen saaliiksi. Ih­ mishenkiä ei sentään menetetty. Kulopaikoille riensi nopeasti palokuntia ja muuta sammutusväkeä tuhan­ sittain. Puolustusvoimat kalustoineen ja päällystöi­ neen olivat hätätilanteissa korvaamattomana apuna. Kulon sammutus palopäälliköineen, kenttäpuhelimi­ neen ja muonituksineen muistutti ankaraa taistelutoi­ 1959 Kesän kulokartta. mintaa sodan aikana. Mainittakoon lopuksi, että paitsi yksityisten ja val­ tion metsissä, on kuloja sattunut myös eräissä metsä­ ta Pohjois-Suomessa ja Lapissa on kulojen luku ol­ teollisuuden metsissä. Yksityismetsistä on kulovaaran lut aivan odottamattoman pieni, joskin toisaalta pa­ varalta vakuutettu noin 60--70 %. Nykyinen metsä­ laneet alat ovat olleet huomattavia. Kulokartta jää vakuutus sisältää korvauksen saannin paitsi kulova­ vain vähän väritetyksi Tampereen seudulta itäänpäin hingoista, myös lumen, myrskyn ja hyönteisten ai­ Päijänteen molemmin puolin aina Jyväskylään saak- heuttamista vaurioista.

Keskinäinen myöntää palo-, metsäpalo-, tapa­ turma-, traktorien liikenne-, mur­ TAPATURMA-, PALO·, MURTO·, HÄMEEN LASI·, VASTUU-, VESIVAHINKO·, to-, kone- ja vastuuvakuutuksia. Vakuutusyhtiö LUOTTO- JA TAKUUVAKUU· TUKSIA HÄMEENLINNA, Raatihuoneenk. 19 � sarja 16 41 VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ LOUHI Sivu kontt orit:

LAHTI, 'B 23 544 - TAMPERE, Keskustori 5, FREDRIKINKATU 51 - HELSINKI - PUHELIN 13 606 'B 27 352 N:o 6/1959 PALONTOR]UNTA 289

Metsänhoidon ylitarkastaja V. K. AHOLA:

Katsaus kesän 1959 metsäpaloihin valtion metsissä

Metsähallituksessa on pidetty tarkkaa tilastoa val­ V. 1950, jolloin paloja oli 81 - 2.486 ha tion metsissä sattuneista metsäpaloista 95 vuoden V. 19.Jl -,,- 28 - 58 ha ajan. Koko tänä pitkänä aikana on valtion metsiä V. 1952 -,,- 20 - 139 ha tuhoutunut metsäpaloissa 634.639 ha, ollen palojen V. 1953 -,,- 88 - 6.994 ha lukumäärä 10.759 kpl. Keskimäärin kesässä on näin V. 1954 -,,- 38 - 117 ha ollen ollut 113 metsäpaloa ja vastaava paloala on V. 1955 -,,- 74 - 351 ha ollut 6.680 ha. v: 1956 -,,- 79 - 349 ha Kesän 1959 metsäpalojen alat kaipaavat vielä lop­ V. 1957 -;,- 87 - 2.161 ha putarkistusta, mutta suurempia muutoksia ei kuiten­ V. 1958 -,,- 51 - 260 ha kaan tulle, jos lähdemme metsäpalojen ennakkoilmoi­ V. 1959 -,,- 182 - 3.837 ha tuskorttien perusteella käsittelemään asiaa. Korteilla Yhteensä 728 -16.752 ha on· valtion mailla sattuneista paloista tehty metsä­ Näin laskien saadaan valtion metsien osalta verrat­ hallitukselle seuraavat ennakkoilmoitukset: taessa 10 viimeksi kuluneen kesän paloihin palojen Metsähallinnon Perä-Pohjolan piirikunnasta 90 lukumäärä kesällä 1959 kohoamaan tästä keskiarvos­ metsäpaloa, palanut ala n. 2.800 ha; Pohjanmaan pii­ ta 150 % :lla ja paloissa tuhoutunut metsäala 129 rikunnassa 40 metsäpaloa, palanut ala n. 626 ha; % :lla. Ihailtavaa tilastoleikkiä voidaan siis harjoit­ Länsi-Suomen piirikunnassa 25 paloa, palanut ala n. taa tarkoitusperästä johtuen. 269 ha sekä Itä-Suomen piirikunnassa ovat vastaa­ Jos tarkastelemme valtion metsissä kesällä 1959 vat luvut 27 ja 142. sattuneiden metsäpalojen aihetta, saamme ennakko­ Kaikkiaan on ilmoitettu valtion metsissä syyskuun tiedoista seuraavanlaisen asetelman : puoliväliin mennessä olleen 182 metsäpaloa ja pa­ Varomaton tulen käsittely, mihin sisältyy kalamies­ loissa tuhoutuneen metsää 3.837 ha. ten, marjamiesten, turistien nuotiotulet, tupakkamie­ Lukumäärälleen palojen luku - jos tarkastelemme het, risujen poltot jne. 91 tapausta (50 %) ; k.o. 95 vuoden aikaa - ylittää keskimäärin yli 61 Salama 27 tapausta; % :lla, mutta palanut ala uupuu keskimäärästä huo­ Räjäytystyöt, ammukset, moottorisahat 10; mattavasti, kokonaista 2.843 ha eli lähes 43 % :ia. Veturin kipinät samaten 10 tapausta. Tämä osoittaa, että aihetta suurpaloihin olisi kyllä ol­ Kulotuksen jälkeen on kaikkiaan saanut alkunsa lut, mutta palotähystäjäin valppaus, parantunut tie­ 19 metsäpaloa, joka valtion metsissä on kylläkin verkosto, tehostunut metsäpalojen tähystys- ja sam­ huomattavan suuri määrä, mutta pääasiallisin syy mutustoimi, lentokoneiden käyttö tähystykseen jne. tähän on heinäkuun alussa sattunut poutakauden ovat toimineet myönteisesti pienentäen tuhoutunutta myrskytuuli, joka lietsoi vartioinnin alaisista kulotuk­ metsäalaa. Tätä esitettyä tukee mm. seuraava asetel­ sista kaksikin viikkoa (eräässä tapauksessa 4 viikkoa) ma, missä ilmenevät kymmenen pahinta valtion met­ aikaisemmin tapahtuneiden kulotuksien piilevät ki­ siä kohdannutta palovuotta: punat ilmiliekkiin. Ilmiö, jota on katsottava harvinai­ V. 1894, jolloin oli 381 paloa - 67.562 ha seksi oloissamme ja tapahtuu vain sellaisina pouta­ V. 1868 -,,- 383 ,, - 64·.501 ha kesinä kuin kesä 1959 oli. V. 1883 -,,- 214 ,, - 54.223 ha Toistaiseksi selvittämättömäksi on aiheeseensa jää­ V. 1924 -,,- 234 ,, - 53.743 ha nyt 24 paloa, mutta epäilemättä ihminen näihinkin V. 1879 -,,- 355 ,, - 27.152 ha on useimmin syyllinen. Pyromaanin on todettu ai­ V. 1925 -,,- 279 ,, - 25.541 ha heuttaneen vain yhden palon valtion metsissä. V. 1872 -,,- 182 ,, 23.061 ha Aikaisemmin aiheutti ihminen vain harvoin met­ V. 1945 -,,- 144 ,, 17.919 ha säpaloja Lapissa. Nyt on asia aivan toisin. Kilvan sy­ V. 1901 -,,- 255 ,, 17.060 ha tytellään keitto- ja kahvinuotioita teiden ja kalave­ V. 1937 -,,- 312 ,, 15.632 ha sien rannoille. Ei huomata sitä, että ilman· lupaa ja Talvisodan jälkeen ovat valtion metsissä kesää 1959 varsinaista pakkoa ei toisen hallitsemalle maalle saa pahempia palovuosia olleet 1941, 1945, 1947 ja 1953. tehdä nuotioita. Ei vaivauduta useinkaan menemään Näinä vuosina oli palanut metsäala samoissa metsissä edes veden partaalle tai vesikivelle. Ei valmisteta ollut 6.067, 17.919, 4.556 ja 6.994 ha. Vuosi 1945 nuotion pohjaa huolella. Mm. on tavattu poutakau­ oli tosin näinkin paha palovuosi sen johdosta, että della aivan jäkälikköön laitettuja kahvinkeittonuo­ mm. Lapin metsät olivat vielä miinoitetut ja ihmis­ tioita. Onko näin ollen ihmeteltävää, jos valkea kar­ henkien säästämistarkoituksessa ei kaikkia paloja voi­ kaa metsään. Tuota valkean karkaamistakaan ei tu vapaasti sammuttaa. aina edes ilmoiteta. Yksinkertaisesti vain· kiireesti Tilastoja voidaan laatia useamman näkökohdan poistutaan paikalta. Syvämuokkausta kaivataan toti­ mukaan. Ottakaamme vertailun kannalta tarkastel­ sesti monellakin taholla ennenkuin sivistyskansan käy­ laksemme valtion metsissä viimeksi kuluneen 10-vuo­ töksen omaksumme näissäkin asioissa. tiskauden aikana sattuneet metsäpalot. Asetelma on Ihmiskäden aikaansaamia valtion metsissä kesällä seuraavanlainen : 1959 olivat mm. suurimmat metsäpalot eri piirikun- 290 PALONTORJUNTA N:o 6/1959

Metsäpalojen torjunta

Suomen Palopäällystöliitto lähetti elokuussa jäse­ 11) Jos kunnan alueella on valtion metsää, niin on nistölleen näin kuuluvan tiedotuksen (n :o 3/59) : aihetta keskustella a.o. metsänhoitajan tai vas­ Metsäpalot tuhoavat vuosittain jatkuvasti kallein­ taavan kanssa avunsaantimahdollisuuksista sekä ta kansallisomaisuuttamme, kasvavaa, arvokasta met­ kustannuksien korvaamisesta. säämme, muodostuen vaara kuivina kesinä, kuten 12) Palolautakunnalle ja kunnanhallitukselle on teh­ tämäkin vuosi on osoittanut, suorastaan uhkaavaksi tävä selväksi kunnan maksuvelvollisuus sekä saa­ koko maata käsittäväksi vitsaukseksi. Nykyaika mu­ tava ennakkosuostumus oletetuille kustannuk­ kavuuksineen on myös lisännyt metsäpalojen vaaraa, sille. johtuen se ihmisten suuresta retkeilyinnostuksesta (lo­ 13) Suunniteltava naapurikuntien palopäälliköiden mat), moottoriajoneuvojen yhä lisääntyvästä käytös­ kanssa toimenpiteistä yhteisen metsäpalon va­ tä, ns. amerikkalaismallisista savukkeista ynnä mo­ ralta. nistä muista tekijöistä. Ylläolevan johdosta kehoittaa Palopäällystöliitto 14) Otettava selvää puhelinyhtiön mahdollisuuksista kuntien palopäälliköitä yhteisvoimin alueensa palo­ siirtää joku puhelin kenttäjohtojen avulla sopi­ päällystön kanssa laatimaan sekä tarkistamaan metsä­ vaan komentopaikkaan. Samoin on otettava sel­ ?alojen sammutussuunnitelmat. vää radiopuhelimien saantimahdollisuuksista. Suunnitelmassa on otettava huomioon : 15) Kun metsäpalonvaaran ennakkotoimenpiteistä sekä eri henkilöiden osasuorituksista on tarkoin 1) Suurpalojen mahdollinen kehittyminen. etukäteen sovittu ja neuvoteltu, on yhteistyö tar­ 2) Metsäpaloille arat alueet. vittaessa tiivistä ja kitkatonta. 3) Mahdolliset katkaisulinjat. 16) Menestyksellisen metsäpalontorjunnan edellytyk­ 4) Neuvoteltava nimismiehen kanssa sammutusavun senä on nopea syttymien havaitseminen ja sii­ järjestelyistä ja määräyksistä. hen perustuva ripeä toiminta keskitetyn ja pai­ 5) Annettava sammutuspiirien päälliköille erikois­ kallisia metsäolosuhteita tuntevan johdon alai­ ohjeet suurpalojen varalta. sena. 6) Suunniteltava kunnan asianomaisten elimien 17) Nyt "metsäpalo" sanan ollessa ajankohtainen ja kanssa muonitus- ja juomaveden varaukset ja tehtäessä arvioita sen tuottamista kuluneen ke­ paikat (esim. koulukeittolat, ravintolat). sän vahingoista on helpompaa saada sammutus­ 7) Suunniteltava lääkintäensiavun saantimahdolli­ ja ennakkosuunnitelmille kannatusta sekä varoja suudet ja paikat. mahdollisille kalustojen lisäyksille ym. menoille, 8) Suunniteltava kuljetustarve ja tehtävä tarvitta­ joita tarvitaan tehostettuun metsäpalontorjun­ vat kalustovaraukset. taan. 9) Tutustuttava raivaustraktoreiden käyttömahdolli­ suuksiin ja mistä niitä tarvittaessa on saatavana. 18) Liitto kehoittaa yhteenvetoa varten lähettämään (Telaketjuilla varustetut puskuritraktorit.) toiminnanjohtajalle · selostuksia kaikista niistä Selvitettävä tällaisten traktoreiden kuljetusmah­ hankaluuksista ja puutteista sekä myös esimerkik­ dollisuudet, riittääkö iso kuorma-auto vai tarvi­ si kelpaavista suorituksista, joita on sattunut taanko erikoinen kuljetusperävaunu ja mistä metsäpalojen torjunnan järjestelyissä ja sammu­ niitä on saatavana. tustyössä. 10) Tutkittava moottorisahojen lukumäärät sekä nii­ 19) Palopäällystöliitto selostaa aikanaan jäsenistölleen den käyttäjien saantimahdollisuudet. kesän metsäpaloista saatuja kokemuksia.

nissa. Mm. Utsjoella 21. 7. 1959 tapahtunut palo, missä tuhoutui metsää n. 800 ha, aiheutui nuotiosta. PALOVAKUUTUKSIA edullisin ehdoin Samoin oli laita Hyrynsalmen 15. 5. sattuneessa pa­ Myös metsäpalo-, tapaturma- ja vastuuvakuutuksia! lossa, mikä aiheutui kahvinkeittonuotiosta ja missä tuhoutui metsää n. 200 ha. Parkanon 19. 7. 1959 Nopeat vahingonselvittelyt! alkanut palo (valtion metsää 186 ha) sai samoin alkunsa kahvinkeittonuotiosta. Nämä muutamat har­ Keskinäinen Vakuutusyhtiö valukuiset poiminnat osoittavat, mihin on pyrittävä. Kunnolliset leiripaikat ja termospullot yleisempään MAASEUTU käytäntöön, palavat savukkeet pois metsistä ja lakien sekä asetuksien tunteminen sekä noudattaminen ohje­ Pääkonttori: He 1 s i n k i, Fredrikink. 61, UI kerros 58 044 nuoraksi. Ja ennen kaikkea, yhteishengen lietsominen Puh. ja oikean sammutustekniikan yhä pätevämmäksi ai­ Rahastot 70 000 000 markkaa kaansaaminen tärkeän kansallisomaisuutemme suoje­ Vakuutuskanta 25 miljardia markkaa lemiseksi olkoon tunnuslauseena tästä lähtien. N:o 6/1959 PALONTOR]UNTA 291

Aluepalopäällikkö TO IVO SOINI:

• Suurmetsäpalo Honkajoen J3 Isojoen pitäjissä

Sunnuntaina heinäkuun 19 päivänä 1959 havait­ pysäytetyksi linjalle Haukanmaa-Vehmasto-Nevala tiin jo aamulla nousevan savupilviä Honkajoella Ma­ -Pesämäki. Koko sammutusmiehistö jätettiin pai­ tokeitaan maaston suunnasta. Palokunnat saivat hä­ kalleen yön ajaksi. lytyksen klo 11 paikkeilla. Niiden saapuessa oli palo Ma anantaina tilanne jatkui edelleen ja päivä oli

.k.o. alueella jo levinnyt varsin laajalle. Tilanne näyt­ myöskin aurinkoinen. Klo 8 aikaan tilanne näytti · tikin aluksi toivottomalta, sillä kenelläkään ei ollut niin rauhalliselta, että osa sammutusmiehistöstä va­ aavistustakaan siitä, kuinka laaja tulessa oleva alue pautettiin. Klo 14 aikaan nousi kuitenkin puuskittai­ oli. nen tuuli saaden aikaan sen, että kulo riistäytyi var­ Palon ·alkuvaiheessa puhalsi navakka tuuli pohjoi­ tiomiesten käsistä Nevalan ja Vehmaston talojen vä­ seen, ja palo levisi kohti Isojoen pitäjän ja Vaasan lisessä maastossa. Palo lähti etenemään lounaiseen läänin rajaa. Paloalueen yhä laajentuessa hälytettiin suuntaan ja Harjun tilan kohdalla vastavalkeista ja avuksi myöskin sotaväkeä Niinisalon ja Vaasan varus­ muista toimenpiteistä huolimatta se ylitti Bonkajoen­ kunnista. Siikaisten maantien n. kilometrin levyisenä rintamana.

Iltapäivän kuluessa tuli levisi rsojoen puolelle, kun­ 'tällöin Anttilan koululle muodostetussa komento- · nes klo 16 aikaan tuuli muuttui melkein päinvastai­ paikassa tehtiin uusi suunnitelma, jossa otettiin huo­ seksi. Tilanne saatiin tällä suunnalla sen vuoksi rau­ mioon, että ensimmäiset luonnon muodostamat es­ hoittumaan. Tämän jälkeen palorintaman painopiste teet olivat Vähä- ja Isorynkälammet ja niiden väli­ siirtyi takaisin Honkajoen alueelle ja kulo alkoi edetä nen puro sekä idässä Isorynkälammen ja Siikaistcn­ kohti etelää. Paloalueen leveys oli läänien rajalla tä­ Honkajoen maantien väliselle alueelle kaivetut metsä­ hän aikaan noin neljä kilometriä. ojat. Tässä vaiheessa saivat palokunnat käyttöönsä muu­ Tämä suunnitelma palon pysähdyttämiseksi tälle tamia armeijan radiopuhelimia ja siten saatiin tar­ alueelle olikin käytännössä toteutettavissa. Kulo py­ kempia tietoja palon levenemiskohteista. Paikkakun­ sähtyikin näille esteille ja maanantaipäivän "taistelu" nan kauppaliikkeistä pakkoluovutettiin parisenkym­ päättyi tähän, sillä tuulen tyyntyessä jälleen illalla mentä moottorisahaa, jotka olivat palon levenemisen ei uusista palon riistäytymisistä ollut pahempaa vaa­ ehkäisyssä hyvään tarpeeseen. raa, koska alueelle oli järjestetty tehokas vartiointi. Tuli eteni edelleen suomaastossa, jossa oli pieneh­ Kun tässä vaiheessa palomiesten lukumäärä nousi köjä metsäsaarekkeita, hirvittävällä nopeudella. Suol­ jo 5.000 henkilöön, vaati heidän muonittamisensa la tehdyistä vastavalkeista huolimatta tuli eteni niin, valtavan huolto-organisation. Palokuntanaiset olivat­ että klo 23 aikaan se uhkasi Rynkäisten kylässä Veh­ kin tässä toiminnassa kohta alusta alkaen auliisti mu­ maston ja Nevalan taloja. Vettä ei näillä paikkeilla kana ja heidän ohellaan saapui muonitustehtäviin ollut, mutta rakennuksia suojelemaan oli tuotu palo­ maatalousnaisia ja sotilaskotisisaria ym. vapaaehtoisia. kuntien säiliöautoja. Mainittujen talojen viljelysten Tiistaina muodostuivat olosuhteet sellaisiksi, että reunoille sytytettyjen vastavalkeitten avulla saatiin oli saatava lisää sammutusmiehistöä. Turusta saapui­ tuli pysähtymään näillä kohdilla. kin aamulla klo 6 aikaan 400 varusmiestä, jotka oli­ Tuulen tyyntyessä n. klo 0.30 tulen valta saatiin vat varustetut radiopuhelimilla ym. asian vaatimilla

Sattasen palotähystysasema Sodankylässä, yleisradion Erakon viime kesäinen tähystyspaikka. - Oik. teräsrakenteineu

palotorni Itä-Suomen piirikunnassa. - V. K. A-a. 292 PA LONTOR]UNTA N:o 6/1959

Honkajoen-Isojoen metsäpalosta.

välineillä. Vielä jouduttiin tuomaan paikalle miehiä useilta tie- ja muilta työmailta ja uupuneita miehiä päästettiin lepäämään. Suoritetun lentotiedustelun, tiheän radiopuhelinver­ koston ja lukuisten moottoripyörälähettien ansiosta pysyttiin nyt komentopaikalla täysin tilanteen tasalla. Tuulen jälleen voimistuttua klo 14 aikaan oli tilan­ ne paikoin uhkaava, mutta voitiin käytettävissä olevia reservivoimia kuljettaa pahimmin uhatuille paikoille. Vaarallisin tilanne oli tällöin Pesämäen suunnalla. Pienempiä riistäytymisiä lukuunottamatta kului tiis­ taipäivä rauhallisesti. Paloalue ei tästä enää laajentunut, mutta itse pa­ loalueella kuitenkin roihusi tuli monin paikoin ja suopellot paloivat. Sammutusmiehistö oli kuitenkin pakko pitää paikoillaan täysilukuisena keskiviikkoil­ taan saakka. Sotaväki poistui paloalueelta kuitenkin vasta torstaina ja perjantaina. Alueelle jäi tämänkin jälkeen vielä vahva vartiosto. Viikkoja jälkeenpäin oli Honkajoen paloalueella havaittavissa siellä täällä liek­ kejä. Tämä suurpalo riehui kaikkiaan n. 1.600 ha :n suu­ ruisella alueella H onkajoen ja Isojoen pitäjissä. Pitkäaikaisten poutasäiden johdosta palo muodos­ tui varsin epätavalliseksi sillä suot, joihin metsäpalot tavallisesti pysäytetään, olivat tällä kertaa pahimpia sammutuskohteita kuin itse ruutikuiva metsä. Maas­ tossa kävikin selväksi, että kun tuli eteni pitkin suota sitä ei siihen saatu pysähtymään koska suolla oli run­ saasti kuivaa heinää ja kanervaa. Kulon edettyä met­ sän reunaan saatiin se siihen helpommin pysähty­ mään.

Paloalueen karttapiirros. Paloalue viivoitettu. Honkajoen - Siikaisten maantie kartan alaosassa. Ylempänä leveä lääninraja.