DOCSLIB.ORG

Työttömien Työnhakijoiden Määrä Lamatutkimuksen Apuna

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Työttömien Työnhakijoiden Määrä Lamatutkimuksen Apuna Kansantaloudellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Katsauksia ja keskustelua Työttömien työnhakijoiden määrä lamatutkimuksen apuna IIKKa B. VOIPIa VATT Kunnallistalous kokonaisuutena on ollut suu­ dikaattoria, joka olisi antanut toivoa parem­ ressa myllerryksessä. Valtionosuusuudistus masta? Milloin irtautuminen lamasta alkoi tun­ ajoittui keskelle lamaa. Jälkikäteen arvioiden tua turvalliselta? Entä onko lamaprosessi ollut kunnille yhteensä tuli uudistuksessa rahaa yli ajoitukseltaan koko maassa universaali? tarpeen, mutta se jakautui hyvin epätasaisesti. Näihin kysymyksiin etsitään vastausta seu­ Kun kansalaisilla ja valtiolla meni laman aika­ raavassa. Apuneuvona käytetään työministe• na huonosti, selvisivät kunnat hyvinkin koh­ riön työttömien työnhakijoiden kuukausi­ 1 tuullisesti. Nyt kun valtionosuuksia on lievästi tilastoa , joka kootaan työvoimatoimistoissa j 0- leikattu, ei olla keskimäärin vielä palattu lamaa kaisen kuukauden viimeisenä työpäivänä rekis­ edeltävälle tasolle. Miten laman ilmeneminen teröidystä työttömästä kokopäivätyötä hake­ olisi eriteltävissä kuntatasolla? vasta asiakkaasta. Kansantalouden tilaa kuvaavien muuttujien TyömiIiisteriön tilaston ja tilastokeskuksen yleisimpänä mittausaikavälinä on vuosi. Muu­ työvoimatiedustelun työttömien määrissä on toksia koskevat tiedot tulevat tästä johtuen ajal­ eroja. Tämän tutkimuksen kannalta näillä eroil­ lisesti myöhässä. Kuukausitasolla syntyvä tieto la ei ole merkitystä, koska käytetty aineisto on on taas harvoin alueellisesti siten luokiteltua, että talouden tilaa voisi kuntatasolla arvioida vuotta lyhyemmältä ajalta. 1 Haluan erityisesti kiittää atk-suunnittelija Hilkka Mennyttä lamaa arvioitaessa askarruttaa la­ Kattelusta tietojen poiminnasta työministeriön tilas­ maprosessin ajallinen eteneminen, Milloin toaineistosta vuosilta 1991-1997. merkit lamautumisesta voimistuivat niin pal­ 2 Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston erot jon, että oli syytä pelätä pahinta? Laman syve­ Työllisyystilannetta seurataan kuukausittain sekä Ti­ neminen vaikutti päätöksentekijän näkökul• lastokeskuksen otantaan perustuvalla työvoimatutki• masta ajoittain toivottomalta. Oliko mitään in- muksella että työministeriön työnvälitystilastolla, 173 Katsauksia ja keskustelua - KAK 2/1998 vuodesta toiseen vertailukelpoinen mahdollisi­ 1990. Työttömien määrän kasvu kiihtyi nope­ ne puutteineen. Työministeriön aineiston eri­ asti kokonaistuotannon supistuessa. tyinen etu on siinä, että se antaa kuntakohtaista Seuraavaan kuvioon on yhdistetty kolme ai­ tietoa "reaaliaikaisesti", mikä kuntatutkimuk­ kasarjaa: Teollisuuden keskusliiton (nyk. Teol­ sen tausta-aineiston muodostamisen kannalta lisuuden ja työnantajain keskusliitto TT:n) suh­ on tärkeää. dannebarometrin saldolukujen 12 kuukauden muutoksiksi muunnetut sarj at, tilastokeskuksen Lamautuminen ja elpyminen kokonaistuotannon kuukausikuvaajan 12 kuu­ kauden muutokset kolmen kuukauden liukuvi­ Kokonaistuotannon muutoksella on läheinen na keskiarvoina sekä työttömien työnhakijoi• yhteys työttömien työnhakijoiden määrän muu­ den määrien muutos 12 kuukauden takaiseen tokseen. Kokonaistuotannon kasvun alettua hi­ ajankohtaan verrattuna. Tarkasteluperiodina on dastua kesällä 1989 silloinen työttömien työn• tammikuu 1988 - joulukuu 1997. Koska vertai­ hakijoiden määrän supistuminen pysähtyi. Kun lujakso alkaa vuodesta 1988, raportin aikasarjat kokonaistuotannon muutos oli alittanut kaksi pohjautuvat vuosien 1987-1997 tietoihin. prosenttia, alkoi työttömien työnhakijoiden Suhdannebarometrillä mitataan yritysten määrä kasvaa sekä ylittää edellisvuoden vastaa­ edustajien tuotannon muutosodotuksia. Saldol­ van kuukauden määrän; tämä ajoittuu elokuulle la tarkoitetaan parempaa tulevaisuutta odottavi- Gatkuu) joka on rekisteripohjainen tilasto. Työnväli• Työvoimatutkimuksessa tilastoidaan piilotyöttömik• tystilasto kuvaa kuukauden viimeistä arkipäivää, si ne henkilöt, jotka voisivat ottaa työtä vastaan, työvoimatutkimuksen tiedot kuvaavat kuukauden mutta eivät kuitenkaan aktiivisesti etsi työtä. Piilo­ 15. päivän sisältävää viikkoa. työttömät jaetaan työvoimatutkimuksessa kahteen ryhmään. Työnhaussa turhautuneita ovat ne, jotka il­ Työvoimatutkimuksessa noudatetaan Kansainväli - moittavat, etteivät ole etsineet työtä koska arvelevat, sen työjärjestön ILOn tilastointisuosituksia. Työnvä• ettei työtä ole tarjolla. Muihin piilotyöttömiin lue­ litystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin taan ne, jotka eivät hae työtä opintojen, lastenhoidon määräyksiin. tai jonkun muun syyn vuoksi, mutta olisivat kuiten­ Työvoimatutkimuksen työttömyyden tilastointipe­ kin valmiit ottamaan vastaan työn, mikäli työpaik• rusteet poikkeavat työnvälitystilaston perusteista kaa tarjottaisiin. ILOn suosituksen mukaisesti piilo­ työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettä• työttömät tilastoidaan työvoimaan kuulumattomiksi. vissäolon osalta. Tämän vuoksi työttömien työnha• Euroopan yhteisöjen tilastoinnissa myös julkisen kijoiden määrä ja ILOn suosituksen mukaan laskettu työnvälityksen asiakkailta edellytetään asiointia työ• työttömien määrä eroavat toisistaan. Ne työttömät voimatoimistossa kuukauden aikana. ED:n julkaise­ työnhakijat joiden yhteydenotosta työvoimatoimis• mat luvut poikkeavat tämän vuoksi jonkin verran toon on kulunut kauemmin kuin kolme kuukautta ja työvoimatutkimuksen luvuista. jotka eivät muullakaan tavoin ole etsineet työtä, ti­ lastoidaan työvoimatutkimuksessa yleensä piilotyöt• Työvoimatutkimukseen perustuvat luvut sisältävät tömiin. Toisaalta ILOn suosituksen mukaan työttö• otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua. Esimerkik­ miksi tilastoidaan myös sellaiset henkilöt, jotka etsi­ si työttömyysasteen 95 prosentin luottamusväli on vät työtä jollain muulla tavoin kuin työvoimatoimis• noin plus miinus 0,5 prosenttiyksikköä. Työttömien ton kautta. määrän luottamusväli on noin plus miinus 14 500 henkeä. 174 Iikko B. Voipio Kuvio 1 Teollisuuden suhdannebarometrin saldolukujen suhteellinen muutos 12 kuukautta edeltävän ajan­ kohdan saldolukuihin, työttömien työnhakijoiden määrän suhde 12 kuukautta edeltävän ajankohdan työhaki• joihin sekä kokonaistuotannon kuukausikuvaajan 12 kuuden muutoksen kolmen kuukauden liukuva keskiarvo 2.5 2· 4 c i E 2 ~~ :=0.ae 0 I~ ~Ec .r.5!. -2 ~~ ::J=E.g -4 §i c 15.. ::J 0.5 ---------- -0-Saldoluvut -6 ~ -3 per. Mov. Avg. (Tuotanto) -8 O+--+--+-~--~~~-r--r--+--+--+--+-~--~--~~--r--+--+--+~ -10 8801 8901 9001 9101 9201 9301 9401 9501 9601 9701 Vuosi Ja kuukausi en ja heikompaa kehitystä odottavien osuuksi­ määrän muutoksen välistä suhdetta. en erotusta. Suhdannebarometri julkaistaan Kokonaistuotannon kasvun alettua hidastua vuosineljänneksittäin. Tässä käytettyaikasarjan kesällä 1989 työttömien työnhakijoiden määrän kuukausihavainnot on tuotettu lineaarisella in­ supistuminen pysähtyi. Työttömien määrän terpoloinnilla. kasvu kiihtyi sitten kokonaistuotannon supistu­ Kuviosta tehtävä havainto viittaa siihen, että essa. Työttömien määrän kasvu taittui elokuus­ suhdannebarometrin muutos ennakoi noin sa 1991 - muutamaa kuukautta ennen valuutta­ vuotta ennen tulevaa muutosta lamaa edeltä• kurssimuutoksia. Olikin ilmeisen perusteltua neenä aikana. Ennakoinnin ja tulevan kehityk­ sisällyttää hallituksen helmikuussa 1992 ed. sen välinen aikaero näyttää laman aikana supis­ Antti Kalliomäen ym. välikysymysvastaus• tuneen, mikä lisännee barometrin uskottavuutta luonnokseen maininta siitä, että työttömien ja vaikuttavuutta päätöksentekoon. Kuvio vah­ työnhakijoiden virran toinen derivaatta oli vistaa myös käsitystämme kokonaistuotannon vaihtanut merkkiä. Kokonaistuotannon kuu­ muutoksen läheisestä yhteydestä työttömien kausikuvaaja ylittää edellisvuoden vastaavan työnhakijoiden määrän muutokseen. Seuraa­ kuukauden arvon aivan vuoden 1993 alussa. vassa kuviossa pyritään pelkistämään koko­ Työttömien määrä alkoi vuorostaan supistua naistuotannon ja työttömien työnhakijoiden edellisvuotisesta vasta, kun kokonaistuotannon 175 Katsauksia ja keskustelua - KAK 2/1998 Kuvio 2 Työttömien työnhakijoiden määrän suhde 12 kuukautta·edeltävän ajankohdan työhakijoihin sekä ko­ konaistuotannon kuukausikuvaajan 12 kuuden muutoksen kolmen kuukauden liukuva keskiarvo 6 ~ 4 ~ N ::e ::::. 2 0 II) Ii 1.5 .9 .9;:, ;:, ;:, 0 ;:, E E c c ei) c0 l. -2 c >- 1 .! E ·6 .0 .... ;:, '0= ~ ~ -6 -8 -0-Työttömät -3 per. Mov. Avg. (Tuotanto) 0+--+--+--+--+--+--+-~--+-~--+-~--+-~--1-~--1-~--1-~~ -10 8801 8901 9001 9101 9201 9301 9401 9501 9601 9701 Kuukausi kasvu oli jo neljännesvuoden ylittänyt neljä ensi kerran ylitti neljä prosenttia. prosenttia elokuussa 1994. Jos näin olisi, voisi kokonaistuotannon muu­ Seuraavien apukuvioiden (3 aja 3 b) avulla toksen sijasta laman kestoa approksimoida tarkastellaan yksityiskohtaisemmin työttömien käyttämällä kunnista tietoa työttömien työnha• määrän ja kokonaistuotannon kuvaajan muu­ kijoiden määrän muutoksista. Indikaattoriksi toksia näissä mielenkiintoisissa taitekohdissa. valitsemme ne kuukausiarvot, josta alkaen la­ Vastaavasti talouden elpymisen ja työttömi• mautuessa työttömien työnhakijoiden määrä on en työnhakijoiden määrän supistumisen yhteys yhdenjaksoisesti edellisvuotista suurempi eli on havaittavissa kolme vuotta myöhemmässä muutosta kuvaava suhdeluku ylittää luvun 1 ja erillistarkastelussa. vastaavasti elpymisessä kuukausiarvot, josta al­ Näyttäisi siltä, että työministeriön työttömi• kaen yhdenjaksoisesti alittavat luvun 1. en työnhakijoiden määrää kuvaavalla tilastolla Tätä indikaattoria sovelletaan seuraavaksi olisi mahdollista rajata lama-aikakäsitettä. Ko­ kunnittain oleviin työttömien
Load more

Recommended publications
  • Finnish Archipelago Incoming Product Manual 2020
    FINNISH ARCHIPELAGO & WEST COAST Finnish Archipelago is a unique destination with more than 40 000 islands. The sea, forests, rocks, all combined together with silent island corners is all you need on your holiday. Local history and culture of the area shows you traditions and way of life in this corner of Finland. Local food is a must experience while you are going for island hopping or visiting one of many old wooden towns at the coast. If you love the sea and the nature, Finnish Archipelago and west coast offers refreshingly breezy experience. National parks (4) and Unesco sites (2) make the experience even more special with unique features. Good quality services and unique attractions with diverse and fascinating surroundings welcome visitors from all over. Now you have a chance to enjoy all this at the same holiday when the distances are just suitable between each destination. Our area covers Parainen (all the archipelago islands), Naantali, Turku, Uusikaupunki, Rauma, Pori, Åland islands and many other destinations at the archipelago, coast and inland. GENERAL INFO / DETAILS OF TOURS Bookings: 2-4 weeks prior to arrival. For bigger groups and for more information, please contact Visit Naantali or Visit Turku. We reserve the rights to all changes. Photo: Lennokkaat Photo: OUTDOORS CULTURE LOCAL LIFE WELLBEING TOURS CONTENT OF FINNISH ARCHIPELAGO MANUAL Page OUTDOORS 3 Hidden gems of the Archipelago Sea – An amazing Archipelago National Park Sea kayaking adventure 4 Archipelago Trail – Self-guided bike tour at unique surroundings 5 Hiking on Savojärvi Trail in Kurjenrahka National Park 6 Discover Åland’s Fishing Paradise with a local sport fishing expert 7 St.
    [Show full text]
  • Toimintakertomus 2019
    MTK - Varsinais-Suomi 2019 TOIMINTAKERTOMUS Kannen kuva: Kuva-Plugi Julkaisun muut kuvat MTK-Varsinais-Suomen kuva-arkistosta, ellei muuta ole mainittu. Taitto: TM-suunnittelu Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy 2020 MTK - Varsinais-Suomi 2019 TOIMINTAKERTOMUS MTK-Varsinais-Suomi ry RAUMA Osoite: Hintsantie 3 21200 RAISIO Puhelin: 020 413 3580 Kotisivut: varsinais-suomi.mtk.fi Sähköposti: [email protected] VT 8 [email protected] KT 40 Löydät meidät myös Facebookista Kauppa- Kotisivut: varsinais-suomi.mtk.fi keskus Mylly Maaseudun Tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori TURKU NAANTALI Kodisjoki Alastaro Metsämaa Laitila Oripää Kalanti - Uusikaupunki Yläne Loimaan seutu Karjala Mellilä Mynämäki Pöytyä Lokalahti Vehmaa Nousiainen Mietoinen Vahto Aura Koski Somero Kustavi Taivassalo Paattinen Tarvasjoki Masku Rusko Marttila Somerniemi Lieto Kuusjoki Raisio Meri-Naantali Paimio Turun seutu Kiikala Piikkiö Pertteli Salon seutu Rymättylä Kakskerta Suomusjärvi Sauvo - Karuna Angelniemi Parainen - Nauvo Kisko Perniö Särkisalo MTK-Varsinais-Suomen toimialue ja maataloustuottajain yhdistykset 2020. Yhdistyksiä 47, jäseniä 12270. 4 MTK Varsinais-Suomi | Toimintakertomus 2019 Toimihenkilöt ja yhteystiedot Varsinais-Suomen vuonna 2020 maataloustuottajain säätiö Toiminnanjohtaja Asiamies Paavo Myllymäki Ville Reunanen 020 413 3581 ja 040 5828261 040 5502908 [email protected] Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu 020 413 3587 ja 040 5570736 Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Aluepäällikkö Terhi Löfstedt Osoite: Simonkatu 6, 00100 HELSINKI
    [Show full text]
  • Airiston-Velkuan Kalastusalueen Järvet
    Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 3 Vehmaa 28,29,30 Mynämäki Mietoinen 10 Mynäjoki Askainen Kuuvajoki Lemu Hirvijoki Masku Taivassalo 9 Rusko 8 Maskunjoki RAISIO Merimasku Raision-Ruskon-Vahdonjoki Velkua NAANTALI 7 3 6 Aurajoki 4,5 11 12 TURKU 13 15 2 14 16 Rymättylä 17 18 19 20 21 1 27 Airisto 22,23,24 25 26 TURKU TAIVASSALO 21 = Lyhtyjärvi 1 = Kakskerranjärvi 10 = Mustajärvi 22 = Menikkalanjärvi 2 = Illoistenjärvi 23 = Sianpäänjärvi RYMÄTTYLÄ 24 = Sydänmaanjärvi NAANTALI 11 = Leikkistenjärvi 25 = Ruoninjärvi 3 = Luolalanjärvi 12 = Leiklahdenjärvi 26 = Soropohjanjärvi 4 = Metsäjärvi 13 = Paskaperänjärvi 27 = Pakinaistenjärvi 5 = Viialanjärvi 14 = Ylttistenjärvi 6 = Taattistenjärvi 15 = Vilujärvi VEHMAA 7 = Köylijärvi 16 = Kuralanjärvi 28 = Kirkkojärvi 17 = Tiskari 29 = Myllyjärvi ASKAINEN 18 = Riiaistenjärvi 30 = Niinijärvi 8 = Merijärvi 19 = Riittiönjärvi 9 = Kaukkostenjärvi 20 = Kirkkojärvi Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet 2 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 8 2. VEDENLAATUTIETOJEN TULKINTA 8 2.1 Näytteiden otto 2.2 Veden laadun luokitukset 2.3 Järvien rehevöityminen TURKU 3. KAKSKERRANJÄRVI 10 3.1 Järven sijainti ja alueen kuvaus 3.2 Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden jakauma 3.3 Vedenlaatutiedot 3.4 Järvelle tehdyt toimenpiteet ja selvitykset 3.4.1 Kalaistutukset 3.4.2 Koekalastukset 3.4.3 Vesiensuojelulliset toimenpiteet 4. ILLOISTENJÄRVI 12 4.1 Järven sijainti ja alueen kuvaus 4.2 Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden jakauma 4.3 Vedenlaatutiedot 4.4 Järvelle tehdyt toimenpiteet ja selvitykset 4.5 Valuma-alueselvitys 4.5.1 Karkea kuormitusselvitys maankäyttömuotojen perusteella NAANTALI 5. LUOLALANJÄRVI 14 5.1 Järven sijainti ja alueen kuvaus 5.2 Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden jakauma 5.3 Vedenlaatutiedot 5.4 Järvelle tehdyt toimenpiteet ja selvitykset 5.4.1 Kalaistutukset 5.4.2 Vesiensuojelulliset toimenpiteet 6.
    [Show full text]
  • District 107 A.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
    [Show full text]
  • Local Culture As a Resource in Regional Development in the Southwest-Finland Archipelago
    LOCAL CU LT U RE AS A ResOURCE in REGIONAL DevelOPment in THE SOutHWest-FinlAND ARCHIPelAGO KATRiinA SiivOnen PhD, Senior Researcher, Docent Finland Futures Research Centre 20014 University of Turku, Finland e-mail: [email protected] ABSTRACT In cultural and regional politics in the European Union, and in practice for instance in the Southwest-Finland Archipelago, local culture and cultural heritage are con- sidered resources. Global boundlessness, heterogeneity and change are basic qual- ities of culture. However, in regional development, culture is seen and used as a number of different local cultures with their own essential cultural heritage. The culture of local everyday life is opposite to, and in tension with, the con- struct of cultures used in regional development. Accordingly, culture should pri- marily be safeguarded as a heterogenic, dynamic and interactive process of eve- ryday life. This process is the most important resource of local culture. In addi- tion, culture should be safeguarded as value-based cultural constructions, such as brands or common identities of certain cultures, with for instance cultural heritage as a part of it. In the latter case, a common, transparent definition of these brands, identities and cultural heritages with their different values, is needed. KEYWORDS: cultural sustainability ● regional development ● Southwest-Finland Archipelago ● everyday culture ● production of cultural heritage HOW CultuRE funCtiOns AS A ResOURCE? In this article I analyse local cultural identities in everyday life, and cultural elements used as brands or identities in local development work in the Southwest-Finland Archi- pelago. Local cultural elements and identities can be seen as resources in many ways.
    [Show full text]
  • Webometric Network Analysis
    Webometric Network Analysis Webometric Network Analysis Mapping Cooperation and Geopolitical Connections between Local Government Administration on the Web Kim Holmberg ÅBO 2009 ÅBO AKADEMIS FÖRLAG – ÅBO AKADEMI UNIVERSITY PRESS CIP Cataloguing in Publication Holmberg , Kim Webometric network analysis : mapping cooperation and geopolitical connections between local government administration on the web / Kim Holmberg. – Åbo : Åbo Akademi University Press, 2009. Diss.: Åbo Akademi University. ISBN 978-951-765-510-1 ISBN 978-951-765-510-1 ISBN 978-951-765-511-8 (digital) Painosalama Oy Åbo 2009 Acknowledgements This research started as a mixed collection of very diffuse ideas that gradually gained focus and evolved into the research that now has been completed and written down. Without the advice and encouragement of certain persons this work would not have been possible, or at least it would have looked very different. To these persons I direct my deep gratitude. First of all I want to thank my supervisors, professors Gunilla Widén-Wulff and Mike Thelwall, for their advice and support throughout this process. I have been very fortunate to have two such knowledgeable and generous supervisors. Gunilla has given me the freedom to pursue my own path and make my own discoveries, but she has always been there to help me find my way back to the path when I have strayed too far from it. It has been a great privilege to have Mike as my second supervisor. Mike’s vast knowledge and experience of webometrics, great technical skills, and unparalleled helpfulness have been extremely valuable throughout this research. I also want to thank professors Mariam Ginman and Sara von Ungern-Sternberg for convincing me to pursue a doctoral degree, a decision that I have never regretted.
    [Show full text]
  • SISÄASIAINMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Pelastusosasto .03.2003
    SISÄASIAINMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Pelastusosasto .03.2003 Jakelussa mainituille VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINNAN JÄRJES- TÄMISESTÄ VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSTOIMEN ALUEELLA Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 4 §:n 1 momen- tin mukaan pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien on tehtävä sopimus pelastus- toimen yhteistoiminnan järjestämisestä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002. So- pimuksen hyväksymisestä on saman säännöksen mukaan voimassa, mitä kuntalain (365/1995) 79 §:n 2 momentissa säädetään kuntayhtymän perussopimuksen muutta- misesta. Sopimuksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien yhteistoi- minnasta säädetään kuntalaissa. Saman lain 4 §:n 2 momentin mukaan, jos kunnat eivät sovi pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä 1 momentissa säädetyssä määräajassa, valtioneuvosto määrää kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttä- mättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston määräys on voimassa siihen asti, kunnes asianomaiset kunnat toisin sopivat. Valtioneuvosto on edellä mainitun lain 3 §:n nojalla 7.3.2002 antamallan päätöksellä (174/2002) vahvistanut pelastustoimen alueet. Varsinais-Suomen alueeseen kuuluvat Alastaro, Askainen, Aura, Dragsfjärd, Halikko, Houtskari, Iniö, Kaarina, Karinainen, Kemiö, Kiikala, Kisko, Korppoo, Koski Tl, Kustavi, Kuusjoki, Laitila, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Masku, Mellilä, Merimasku, Mietoinen,
    [Show full text]
  • Säädk 189/2004
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 N:o 1273—1280 SISÄLLYS N:o Sivu 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta ............................................................ 3579 1274 Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki .......................................................... 3581 1275 Laki tuloverolain 105 a ja 124 §:n muuttamisesta ........................................... 3582 1276 Laki verontilityslain 12 §:n muuttamisesta .................................................. 3583 1277 Laki autoverolain muuttamisesta ............................................................ 3584 1278 Laki autoverolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ........ 3585 1279 Valtioneuvoston asetus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2005—2009 myönnettävistä valtionavustuksista ............................................. 3587 1280 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista annetun työministeriön asetuksen muuttamisesta . 3589 N:o 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 92 §:n 24 kohta ja 127 b §:n 1 kohta, sellaisena kuin ne ovat, 92 §:n 24 kohta laissa 1263/1997 ja 127 b §:n 1 kohta laissa 1162/2002, sekä lisätään 92 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1465/1994, 1333/1995, 196/2001, 896/2001, 1309/2002 ja 1360/2002 sekä mainitussa laissa 1263/1997, uusi 25 kohta ja 127 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 995/2000
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • 12359947.Pdf
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Suomen virallinen tilasto Sosiaaliturva 2007 Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Finlands officiella statistik Socialskydd Official Statistics of Finland National Research and Development Centre for Welfare and Health Social Protection Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 Äldreomsorgen 2005 Care and Services for Older People 2005 Tiedustelut – Förfrågningar – For further information Suomen virallinen tilasto Sari Kauppinen (09) 3967 2373 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Toimitusneuvosto – Redoktionsråd – Editorial board Olli Nylander, puheenjohtaja – ordförande – chairman Päivi Hauhia Sari Kauppinen Irma-Leena Notkola Matti Ojala Hannu Rintanen Pirjo Tuomola Ari Virtanen Sirkka Kiuru, sihteeri – sekreterare – secretary © Stakes Kansi – Omslag – Cover design: Harri Heikkilä Taitto – Lay-out: Christine Strid ISBN 978-951-33-1181-0 ISSN 1795-5165 (Suomen virallinen tilasto) ISSN 1459-7071 (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut) Yliopistopaino Helsinki 2007 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 – Äldreomsorgen 2005 – Care and Services for Older People 2005 Lukijalle Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 -julkaisuun on koottu keskeiset tilastotiedot ikääntyneiden sosiaali- ja terveys- palveluista ja niiden kehityksestä. Julkaisussa on tietoa palvelujen käytöstä, asiakasrakenteesta, henkilöstöstä
    [Show full text]
  • 1 Toukokuu 2021 Kuntavaalit 2021 Nuoriso
    TOUKOKUU 2021 3.6.2021 klo 9.00–13.00 4.6.2021 klo 15.00–19.00 7.6.2021 klo 9.00–13.00 8.6.2021 klo 15.00–19.00 Rymättylän kirjasto, Metsätie 1, 21140 Rymättylä 26.5.2021 klo 15.00–19.00 27.5.2021 klo 9.00–13.00 28.5.2021 klo 15.00–19.00 31.5.2021 klo 9.00–13.00 1.–2.6.2021 klo 15.00–19.00 KUNTAVAALIT 2021 3.6.2021 klo 9.00–13.00 4.6.2021 klo 15.00–19.00 Ennakkoäänestys 7.6.2021 klo 9.00–13.00 8.6.2021 klo 15.00–19.00 Kuntavaalien ennakkoäänestysaika on 26.5.–8.6.2021. Ennakkoäänestyspai- Velkuan palvelupiste, Kummeli, kat ja -ajat ovat Naantalissa seuraa- Sauniementie 3, 21195 Velkua vat: 26.–28.5.2021 klo 9.00–15.00 31.5.–4.6.2021 klo 9.00–15.00 Kaupungintalo, Käsityöläiskatu 2, 7.–8.6.2021 klo 9.00–15.00 21100 Naantali 26.–28.5.2021 klo 8.00–18.00 Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi (klo 8.00–9.00 varattu riskiryh- äänestäessäsi. mille) 29.–30.5.2021 klo 10.00–16.00 Kotiäänestystä koskevat tiedustelut ja (klo 10.00–11.00 varattu riski- ilmoittautumiset: puh. 044 417 1237 tai ryhmille) 02 434 5111 tiistaihin 1.6.2021 klo 31.5.–4.6.2021 klo 8.00–18.00 16.00 mennessä. (klo 8.00–9.00 varattu riskiryh- mille) 5.–6.6.2021 klo 10.00–16.00 NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT (klo 10.00–11.00 varattu riski- ryhmille) Nuoriso- ja liikuntapalvelut 7.–8.6.2021 klo 9.00–20.00 Maija Puolakanaho (klo 19.00–20.00 varattu riski- puh 0400 638 398 ryhmille) VARSINAIS-SUOMEN HAASTEPYÖRÄILY K-Supermarket Ukko-Pekka, Vene- “Kaikki pyörät pyörimään” kuja 5, 21100 Naantali Koko Naantali on tänäkin vuonna mukana 26.–28.5.2021 klo 10.00–19.00 Haastepyöräily-kampanjassa vapusta juhan- 29.5.2021 klo 10.00–16.00 nukseen (1.5.–27.6.2021).
    [Show full text]
  • Elämää Askaisissa - Syksy 2020 Numero 8 Lehti Puusta Variseepi, Päivä Yötä Pakenee
    Irtonumero 2,50 eur Askastelaine Elämää Askaisissa - syksy 2020 Numero 8 Lehti puusta variseepi, päivä yötä pakenee Syksyinen tervehdys kaikille! Tätä Askastelai- Kunnia heille, jotka homman hallitsevat, ja sitä sen syysnumeroa tehdessä syksyn merkit al- vielä työkseenkin tekevät. Kotimaisen ruoka- kavat jo näkyä. Lehdet eivät itse asiassa aivan tuotannon säilyminen on tärkeää, ja on hienoa, vielä ole alkaneet varista maahan, mutta kirk- että maataloutta harjoitetaan meitä lähellä tääl- kaat syysvärit ovat vallanneet luonnon. Päivä lä Askaisissa. yötä pakenee, ja pimeä alkaa tulla yhä aikai- Lehden sivuilla pääsette tutustumaan paikal- semmin illalla. lisen maanviljelijä Antti Laineen lisäksi myös Tämän numeromme teemana on maatalous, muihin kiinnostaviin henkilöihin. Nyt ääneen joka näkyy kylällä erityisesti keväisin ja syksyi- pääsee kyläläisille tuttu kesäasukkaamme Mai- sin maanviljelyjöiden työskennellessä trak- ja Siikala, mukana myös Seija Jokisen pidetty toreiden ja muiden työkoneidensa kanssa murrepakina. Askastelainen-lehti onnittelee kylää ympäröivillä pelloilla. Askaisissa kasva- kansainvälisessä Jugend Creativ- kilpailuissa tetaan tuotantoon monenlaista, muun muas- oman ikäsarjansa voittanutta Alexander Jyräs- sa sokerijuurikkaita, erilaisia viljoja, perunoita tä! Onnittelemme myös 85-vuotiasta Askaisten ja kurkkuja. VPK:ta pitkästä työstä turvallisuuden parissa! Mainittakoon vielä useissa kotitalouksissa harjoitettu pienviljely, joka etenkin viime ke- Aurinkoisia syksyisiä päiviä toivottaen, vään ja kesän aikana nousi taas
    [Show full text]