Kansantaloudellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Katsauksia ja keskustelua Työttömien työnhakijoiden määrä lamatutkimuksen apuna IIKKa B. VOIPIa VATT Kunnallistalous kokonaisuutena on ollut suu­ dikaattoria, joka olisi antanut toivoa parem­ ressa myllerryksessä. Valtionosuusuudistus masta? Milloin irtautuminen lamasta alkoi tun­ ajoittui keskelle lamaa. Jälkikäteen arvioiden tua turvalliselta? Entä onko lamaprosessi ollut kunnille yhteensä tuli uudistuksessa rahaa yli ajoitukseltaan koko maassa universaali? tarpeen, mutta se jakautui hyvin epätasaisesti. Näihin kysymyksiin etsitään vastausta seu­ Kun kansalaisilla ja valtiolla meni laman aika­ raavassa. Apuneuvona käytetään työministe• na huonosti, selvisivät kunnat hyvinkin koh­ riön työttömien työnhakijoiden kuukausi­ 1 tuullisesti. Nyt kun valtionosuuksia on lievästi tilastoa , joka kootaan työvoimatoimistoissa j 0- leikattu, ei olla keskimäärin vielä palattu lamaa kaisen kuukauden viimeisenä työpäivänä rekis­ edeltävälle tasolle. Miten laman ilmeneminen teröidystä työttömästä kokopäivätyötä hake­ olisi eriteltävissä kuntatasolla? vasta asiakkaasta. Kansantalouden tilaa kuvaavien muuttujien TyömiIiisteriön tilaston ja tilastokeskuksen yleisimpänä mittausaikavälinä on vuosi. Muu­ työvoimatiedustelun työttömien määrissä on toksia koskevat tiedot tulevat tästä johtuen ajal­ eroja. Tämän tutkimuksen kannalta näillä eroil­ lisesti myöhässä. Kuukausitasolla syntyvä tieto la ei ole merkitystä, koska käytetty aineisto on on taas harvoin alueellisesti siten luokiteltua, että talouden tilaa voisi kuntatasolla arvioida vuotta lyhyemmältä ajalta. 1 Haluan erityisesti kiittää atk-suunnittelija Hilkka Mennyttä lamaa arvioitaessa askarruttaa la­ Kattelusta tietojen poiminnasta työministeriön tilas­ maprosessin ajallinen eteneminen, Milloin toaineistosta vuosilta 1991-1997. merkit lamautumisesta voimistuivat niin pal­ 2 Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston erot jon, että oli syytä pelätä pahinta? Laman syve­ Työllisyystilannetta seurataan kuukausittain sekä Ti­ neminen vaikutti päätöksentekijän näkökul• lastokeskuksen otantaan perustuvalla työvoimatutki• masta ajoittain toivottomalta. Oliko mitään in- muksella että työministeriön työnvälitystilastolla, 173 Katsauksia ja keskustelua - KAK 2/1998 vuodesta toiseen vertailukelpoinen mahdollisi­ 1990. Työttömien määrän kasvu kiihtyi nope­ ne puutteineen. Työministeriön aineiston eri­ asti kokonaistuotannon supistuessa. tyinen etu on siinä, että se antaa kuntakohtaista Seuraavaan kuvioon on yhdistetty kolme ai­ tietoa "reaaliaikaisesti", mikä kuntatutkimuk­ kasarjaa: Teollisuuden keskusliiton (nyk. Teol­ sen tausta-aineiston muodostamisen kannalta lisuuden ja työnantajain keskusliitto TT:n) suh­ on tärkeää. dannebarometrin saldolukujen 12 kuukauden muutoksiksi muunnetut sarj at, tilastokeskuksen Lamautuminen ja elpyminen kokonaistuotannon kuukausikuvaajan 12 kuu­ kauden muutokset kolmen kuukauden liukuvi­ Kokonaistuotannon muutoksella on läheinen na keskiarvoina sekä työttömien työnhakijoi• yhteys työttömien työnhakijoiden määrän muu­ den määrien muutos 12 kuukauden takaiseen tokseen. Kokonaistuotannon kasvun alettua hi­ ajankohtaan verrattuna. Tarkasteluperiodina on dastua kesällä 1989 silloinen työttömien työn• tammikuu 1988 - joulukuu 1997. Koska vertai­ hakijoiden määrän supistuminen pysähtyi. Kun lujakso alkaa vuodesta 1988, raportin aikasarjat kokonaistuotannon muutos oli alittanut kaksi pohjautuvat vuosien 1987-1997 tietoihin. prosenttia, alkoi työttömien työnhakijoiden Suhdannebarometrillä mitataan yritysten määrä kasvaa sekä ylittää edellisvuoden vastaa­ edustajien tuotannon muutosodotuksia. Saldol­ van kuukauden määrän; tämä ajoittuu elokuulle la tarkoitetaan parempaa tulevaisuutta odottavi- Gatkuu) joka on rekisteripohjainen tilasto. Työnväli• Työvoimatutkimuksessa tilastoidaan piilotyöttömik• tystilasto kuvaa kuukauden viimeistä arkipäivää, si ne henkilöt, jotka voisivat ottaa työtä vastaan, työvoimatutkimuksen tiedot kuvaavat kuukauden mutta eivät kuitenkaan aktiivisesti etsi työtä. Piilo­ 15. päivän sisältävää viikkoa. työttömät jaetaan työvoimatutkimuksessa kahteen ryhmään. Työnhaussa turhautuneita ovat ne, jotka il­ Työvoimatutkimuksessa noudatetaan Kansainväli - moittavat, etteivät ole etsineet työtä koska arvelevat, sen työjärjestön ILOn tilastointisuosituksia. Työnvä• ettei työtä ole tarjolla. Muihin piilotyöttömiin lue­ litystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin taan ne, jotka eivät hae työtä opintojen, lastenhoidon määräyksiin. tai jonkun muun syyn vuoksi, mutta olisivat kuiten­ Työvoimatutkimuksen työttömyyden tilastointipe­ kin valmiit ottamaan vastaan työn, mikäli työpaik• rusteet poikkeavat työnvälitystilaston perusteista kaa tarjottaisiin. ILOn suosituksen mukaisesti piilo­ työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettä• työttömät tilastoidaan työvoimaan kuulumattomiksi. vissäolon osalta. Tämän vuoksi työttömien työnha• Euroopan yhteisöjen tilastoinnissa myös julkisen kijoiden määrä ja ILOn suosituksen mukaan laskettu työnvälityksen asiakkailta edellytetään asiointia työ• työttömien määrä eroavat toisistaan. Ne työttömät voimatoimistossa kuukauden aikana. ED:n julkaise­ työnhakijat joiden yhteydenotosta työvoimatoimis• mat luvut poikkeavat tämän vuoksi jonkin verran toon on kulunut kauemmin kuin kolme kuukautta ja työvoimatutkimuksen luvuista. jotka eivät muullakaan tavoin ole etsineet työtä, ti­ lastoidaan työvoimatutkimuksessa yleensä piilotyöt• Työvoimatutkimukseen perustuvat luvut sisältävät tömiin. Toisaalta ILOn suosituksen mukaan työttö• otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua. Esimerkik­ miksi tilastoidaan myös sellaiset henkilöt, jotka etsi­ si työttömyysasteen 95 prosentin luottamusväli on vät työtä jollain muulla tavoin kuin työvoimatoimis• noin plus miinus 0,5 prosenttiyksikköä. Työttömien ton kautta. määrän luottamusväli on noin plus miinus 14 500 henkeä. 174 Iikko B. Voipio Kuvio 1 Teollisuuden suhdannebarometrin saldolukujen suhteellinen muutos 12 kuukautta edeltävän ajan­ kohdan saldolukuihin, työttömien työnhakijoiden määrän suhde 12 kuukautta edeltävän ajankohdan työhaki• joihin sekä kokonaistuotannon kuukausikuvaajan 12 kuuden muutoksen kolmen kuukauden liukuva keskiarvo 2.5 2· 4 c i E 2 ~~ :=0.ae 0 I~ ~Ec .r.5!. -2 ~~ ::J=E.g -4 §i c 15.. ::J 0.5 ---------- -0-Saldoluvut -6 ~ -3 per. Mov. Avg. (Tuotanto) -8 O+--+--+-~--~~~-r--r--+--+--+--+-~--~--~~--r--+--+--+~ -10 8801 8901 9001 9101 9201 9301 9401 9501 9601 9701 Vuosi Ja kuukausi en ja heikompaa kehitystä odottavien osuuksi­ määrän muutoksen välistä suhdetta. en erotusta. Suhdannebarometri julkaistaan Kokonaistuotannon kasvun alettua hidastua vuosineljänneksittäin. Tässä käytettyaikasarjan kesällä 1989 työttömien työnhakijoiden määrän kuukausihavainnot on tuotettu lineaarisella in­ supistuminen pysähtyi. Työttömien määrän terpoloinnilla. kasvu kiihtyi sitten kokonaistuotannon supistu­ Kuviosta tehtävä havainto viittaa siihen, että essa. Työttömien määrän kasvu taittui elokuus­ suhdannebarometrin muutos ennakoi noin sa 1991 - muutamaa kuukautta ennen valuutta­ vuotta ennen tulevaa muutosta lamaa edeltä• kurssimuutoksia. Olikin ilmeisen perusteltua neenä aikana. Ennakoinnin ja tulevan kehityk­ sisällyttää hallituksen helmikuussa 1992 ed. sen välinen aikaero näyttää laman aikana supis­ Antti Kalliomäen ym. välikysymysvastaus• tuneen, mikä lisännee barometrin uskottavuutta luonnokseen maininta siitä, että työttömien ja vaikuttavuutta päätöksentekoon. Kuvio vah­ työnhakijoiden virran toinen derivaatta oli vistaa myös käsitystämme kokonaistuotannon vaihtanut merkkiä. Kokonaistuotannon kuu­ muutoksen läheisestä yhteydestä työttömien kausikuvaaja ylittää edellisvuoden vastaavan työnhakijoiden määrän muutokseen. Seuraa­ kuukauden arvon aivan vuoden 1993 alussa. vassa kuviossa pyritään pelkistämään koko­ Työttömien määrä alkoi vuorostaan supistua naistuotannon ja työttömien työnhakijoiden edellisvuotisesta vasta, kun kokonaistuotannon 175 Katsauksia ja keskustelua - KAK 2/1998 Kuvio 2 Työttömien työnhakijoiden määrän suhde 12 kuukautta·edeltävän ajankohdan työhakijoihin sekä ko­ konaistuotannon kuukausikuvaajan 12 kuuden muutoksen kolmen kuukauden liukuva keskiarvo 6 ~ 4 ~ N ::e ::::. 2 0 II) Ii 1.5 .9 .9;:, ;:, ;:, 0 ;:, E E c c ei) c0 l. -2 c >- 1 .! E ·6 .0 .... ;:, '0= ~ ~ -6 -8 -0-Työttömät -3 per. Mov. Avg. (Tuotanto) 0+--+--+--+--+--+--+-~--+-~--+-~--+-~--1-~--1-~--1-~~ -10 8801 8901 9001 9101 9201 9301 9401 9501 9601 9701 Kuukausi kasvu oli jo neljännesvuoden ylittänyt neljä ensi kerran ylitti neljä prosenttia. prosenttia elokuussa 1994. Jos näin olisi, voisi kokonaistuotannon muu­ Seuraavien apukuvioiden (3 aja 3 b) avulla toksen sijasta laman kestoa approksimoida tarkastellaan yksityiskohtaisemmin työttömien käyttämällä kunnista tietoa työttömien työnha• määrän ja kokonaistuotannon kuvaajan muu­ kijoiden määrän muutoksista. Indikaattoriksi toksia näissä mielenkiintoisissa taitekohdissa. valitsemme ne kuukausiarvot, josta alkaen la­ Vastaavasti talouden elpymisen ja työttömi• mautuessa työttömien työnhakijoiden määrä on en työnhakijoiden määrän supistumisen yhteys yhdenjaksoisesti edellisvuotista suurempi eli on havaittavissa kolme vuotta myöhemmässä muutosta kuvaava suhdeluku ylittää luvun 1 ja erillistarkastelussa. vastaavasti elpymisessä kuukausiarvot, josta al­ Näyttäisi siltä, että työministeriön työttömi• kaen yhdenjaksoisesti alittavat luvun 1. en työnhakijoiden määrää kuvaavalla tilastolla Tätä indikaattoria sovelletaan seuraavaksi olisi mahdollista rajata lama-aikakäsitettä. Ko­ kunnittain oleviin työttömien