DOCSLIB.ORG

Lahti – Euroopan Ympäristökaupunki 2021

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Lahti – Euroopan Ympäristökaupunki 2021 LAHTI – EUROOPAN YMPÄRISTÖKAUPUNKI 2021 Orimattilan yhdistysilta 10.12.2020 EUROOPAN YMPÄRISTÖPÄÄKAUPUNKI – MISTÄ ON KYSE? EUROOPAN KOMISSION JÄRJESTÄMÄ VUOSITTAINEN KILPAILU 1. Ilmastonmuutoksen hillintä 2. Ilmastonmuutokseen varautuminen The European Green Capital 3. Kestävä liikkuminen Award -kilpailun arviointi perustuu 4. Kestävä maankäyttö seuraaviin kestäviin 5. Luonto ja biodiversiteetti indikaattoreihin: 6. Ilmanlaatu 7. Melu 8. Jäte 9. Vesi 10. Vihreä talous ja ekoinnovaatiot 11. Energiatehokkuus 12. Johtaminen Katso Lahden hakemus täältä: greenlahti.fi/faktat LAHDEN YMPÄRISTÖPÄÄKAUPUNKIVUOSI Kaikki Euroopan TUO KAUPUNGILLE MONIA ympäristöpääkaupungit HYÖTYJÄ 2010 – Tukholma 2011 – Hampuri 2012 – Vitoria-Gasteiz • Kansainvälinen medianäkyvyys 2013 – Nantes • Kaupungin maine, verkottuminen ja yhteistyömahdollisuudet 2014 – Kööpenhamina 2015 – Bristol • Matkailun kysynnän kasvu 2016 – Ljubljana • Ympäristötavoitteiden kirkastaminen ja kunnianhimoinen 2017 – Essen toteutus 2018 – Nijmegen 2019 – Oslo • Uusien työpaikkojen synnyttäminen ja tuotteistettavat ratkaisut 2020 – Lissabon • Uudet rahoitusmahdollisuudet 2021 – Lahti • Asukkaiden ylpeys omasta kaupungista 2022 – Grenoble MITEN PÄRJÄSIMME MUIHIN KILPAILEVIIN KAUPUNKEIHIN NÄHDEN? Raati vertaili kaupunkeja kymmenen indikaattorin mukaisesti. Vuoden 2021 finalistit olivat: Lahti, Suomi Strasbourg, Ranska Lille, Ranska MITEN LAHDESTA TULI VUODEN 2021 YMPÄRISTÖPÄÄKAUPUNKI? LAHDEN ALUEEN YMPÄRISTÖSAAVUTUKSIA • Kasvihuonepäästöjen vähentäminen, vrt. • 1990: 11 tonnia asukasta kohden • 2021: 2,6 tonnia asukasta kohden • Kestävän liikkumisen lisääminen • Jätteen hyödyntäminen ja korkea kierrätysaste – Lahden kotitalouksissa syntyy vain 1 % kaatopaikkajätettä! • Vesijärven fosforipitoisuuden lasku • Energian kokonaiskulutuksen lasku mm. kouluissa, päiväkodeissa ja toimistorakennuksissa • Keskustan ilmanlaadun parantaminen • Kaukolämmön hiiletön tuotanto TEEMAVUODEN TAVOITTEET & HIILINEUTRAALI KAUPUNKI 2025 YMPÄRISTÖPÄÄKAUPUNKI- VUODEN TEEMAT 2021 HIILINEUTRAALI ELÄMÄ OSALLISUUS KIERTOTALOUS LUONTO JA VESI YMPÄRISTÖPÄÄKAUPUNKI- VUODEN TAVOITTEET TIIVISTETTYNÄ SUJUVA JA TOIMIVAT JA YMPÄRISTÖ- HYVINVOINTIA KESTÄVÄT PÄÄKAUPUNGIN LISÄÄVÄ ARKI KAUPUNGIT NÄKYVYYS TULEVAISUUS: HIILINEUTRAALI LAHTI 2025 Tavoitteena on Lahden maantieteellisen alueen kasvihuonepäästöjen laskua 80 % vuoden 1990 tasosta sekä loppujen päästöjen kompensointia. Toimenpiteinä mm. • Kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden lentopäästöjenkompensointi • Puurakentamisen edistäminen. KESTÄVÄ LAHTI -SÄÄTIÖN MERKITTÄVIMPIÄ KUMPPANEITA: • Lahden kaupunki • Hämeen kauppakamari • Osuuskauppa Hämeenmaa • OP Päijät-Häme • Suomen valtio / YM • LUT-yliopisto • Lassila & Tikanoja Oyj • Wipak • Asikkala • Helsingin yliopisto • Sitowise • CGI Suomi • Heinola • Kuntaliitto • LähiTapiola Vellamo • Hollola • Päijät-Hämeen liitto • Fujitsu Suomi • Orimattila • Sitra • Niemi Palvelut RAHOITUS – MITEN HAET YMPÄRISTÖHANKKEELLESI TUKEA? YMPÄRISTÖPÄÄKAUPUNGIN PROJEKTIRAHOITUS ON RAHOITUSKANAVA YHTEISÖILLE, YRITYKSILLE JA TUTKIMUSLAITOKSILLE Etsitkö rahoitusta projektillesi? Rahoitettavien projektien on Rahoitettavia teemoja Rahoitusta myönnetään oltava vähintään kahden ovat: vähähiilisyys, innovaatioihin, teknologioihin kumppanin osallisuus, kiertotalous, ja kokeiluihin yhteistyöhankkeita luonto ja vesi ympäristöpääkaupungin alueella PROJEKTIHAKUMME 4. ja 6. KIERROKSET TOTEUTETAAN INNOVAATIOKILPAILUINA Haluamme tällä järjestelyllä etsiä ratkaisuja yhteistyökumppaneiden asettamiin haasteisiin. KUKA PÄÄTTÄÄ RAHOITETTAVISTA HANKKEISTA? Arviointiryhmä arvioi projektien ideoita neljästi vuodessa Säätiön hallitus tekee päätökset 3. hakukierroksen hankkeiden deadline: 31.12.2020 rahoitettavista hankkeista RAHOITETTUJA YMPÄRISTÖPROJEKTEJA ESIMERKKEJÄ: • Ympäristöakatemian johdantokurssi • N 2021 – Nature Trip • j p Rahoitettuja hankkeita: 32 kpl • Roskapihtilainaamot Rahoituksen kokonaissumma: • d 612 000 euroa • B 2021 G G • p j p www.greenlahti.fi/projektit MITEN OSALLISTUA TEEMAVUOTEEN? YMPÄRISTÖPÄÄKAUPUNKI TEHDÄÄN YHDESSÄ Haluaisitko olla mukana ympäristöpääkaupunkivuonna? Näin se onnistuu: Toteuta haaveilemasi ympäristöprojekti Keskustele projektituen avulla sosiaalisessa mediassa – #ympäristöpääkaupunki ehdota tapahtumaasi Järjestä #tehtykestäväksi viralliseen ohjelmaan! #greenlahti tempauksia ja #egca2021 tilaisuuksia Löydä oma Vaikuta vaikuttava arjen tekosi: Tule ympäristö- ideointi- ja greenlahti.fi/osallistu pääkaupunki- suunnittelu- Osallistu lähettilääksi työpajoissa asukas- tapahtumiin Viestintäoppaan sekä valmiit viestintämateriaalit tapahtumia varten löydät täältä: https://greenlahti.fi/materiaalit TAPAHTUMAKALENTERI 2021 Ympäristöpääkaupunkivuoden avajaiset 15.-16. tammikuuta 2021, Lahti Lakeland Finland – Sustainable Destination Vastuullisen matkailun kongressi 18. tammikuuta 2021, virtuaalinen Green Design Week Toukokuu 2021 Lahti Lakes symposium Kesäkuu 2021, Lahti Sibeliustalo Kestävän kasvun forum Syyskuu 2021, Lahti Environmental Crime seminar 7.-8. lokakuuta 2021, Lahti Planetary Health Marraskuu 2021, Lahti 1.-2. marraskuuta 2021, Lahti/virtuaalinen Greenlahti.fi | @GreenLahti2021 | #tehtykestäväksi.
Load more

Recommended publications
  • Koulu- Ja Linja-Autokuljetusten Tasoristeysturvallisuus Rataosat LAHTI–HEINOLA JA LAHTI–LOVIISAN SATAMA
    48 • 2014 LIIKENNEVIRASTON TUtkIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ MARKUS LAINE MIKKO POUTANEN Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus RATAOSAT LAHTI–HEINOLA JA LAHTI–LOVIISAN SATAMA Markus Laine, Mikko Poutanen Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus Rataosat Lahti–Heinola ja Lahti–Loviisan satama Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 48/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva: Markus Laine Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-6656 ISSN 1798-6664 ISBN 978-952-317-024-7 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 029 534 3000 3 Markus Laine, Mikko Poutanen: Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus, ra- taosat Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan satama. Liikennevirasto, infra ja ympäristö -osasto. Helsinki 2014. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 48/2014. 50 sivua ja 8 liitettä. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-317-024-7. Avainsanat: tasoristeykset, liikenneturvallisuus, liikenneonnettomuudet, koululaiskuljetus, linja- autoliikenne Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli kartoittaa rataosien Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan satama ta- soristeykset, joista kulkee koulukuljetuksia tai linja-autoliikennettä. Lisäksi tarkoituk- sena oli esittää tasoristeysturvallisuutta parantavia toimenpidesuosituksia kuljetusten reiteille ja tasoristeyksille sekä ehdottaa muita parannuksia, mikäli tutkimuksen aika- na koulukuljetuksissa ilmenisi puutteita. Rataosat Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan sa- tama valittiin tutkimusalueeksi, koska rataosilla on tapahtunut
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Waste Sorting Instructions &P Paino Oy, 2000 Kpl, 2/2016 Paino Oy, M &P
    WASTE IS BEAUTIFUL tions struc g in rtin te so Household wa 2016 • Asikkala • Myrskylä • Heinola • Orimattila • Hollola • Padasjoki • Kärkölä • Pukkila • Lahti • Sysmä Table of contents Energy waste (combustible waste) 4 Mixed waste 4 Biowaste 5 Paper 5 Carton, packaging waste 6 Glass, packaging waste 6 Metal, packaging waste 7 Plastic, packaging waste 7 Electrical equipment 8 Garden waste 8 Hazardous waste 9 Medicines 9 Furniture and other bulky items 10 Construction and renovation waste 10 Collection points 11 Wate management is everyone’s business The Päijät-Häme region has uniform waste management regulations in force, pertaining to the management of waste generated by households in Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila and Sysmä. All residential properties must sort waste at least into energy and mixed waste and they are encouraged to compost biowaste on their own volition. 2 Household wate bins required for residential properties of various sizes Detached houses, semi-detached houses, holiday homes • energy waste bin • mixed waste bin • composter when possible Multi-dwelling units with 3–9 flats • energy waste bin • mixed waste bin • paper bin (in built-up areas) • composter when possible Blocks of flats and terraced houses Waste paper collected free of charge from properties with at least 10 flats in areas with blocks of flats and terraced houses. Properties are responsible for acquiring a paper bin in areas with a local detailed plan in Asikkala, either by themselves or together with
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Päijäthämäläinen Kuntaidentiteetti
    Olen asunut koko nuo- ”Kaikenlaisia, vii- ”Tärkeä! Jokaises- ”Maakunta on ruuteni samassa kunnas- saita ja typeriä, sa maakunnassa on maantieteellises- sa ja se on muuttunut lyhyitä ja pitkiä, omat tapansa ja ti ja kulttuurisesti edukseen parin kym- tämä sopii minulle!” omaleimainen alue, menen vuoden aikana. laihoja ja lihavia, jolla on laajempi ”Tiedät mi- ilkeitä ja mukavia, yhteinen hallinto”. hin kuulut ja suulaita ja hiljaisia...” Kuntarajat mistä olet!” pitäisi purkaa... Palveluja järki- peräistää... Jouko Heinonen PÄIJÄTHÄMÄLÄINEN KUNTAIDENTITEETTI KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A191 * 2011 Päijät-hämeen liitto A191 * 2011 ISBN 978-951-637-196-5 ISSN 1237-6507 Graafinen suunnittelu: Maaret Monola Kuvat: Päijät-Hämeen liitto, Lahden kaupungin museo, Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Sysmän kunta, Padasjoen Laiva Oy, Nastolan kunta, Kuura Timonen ja Erkki Hämäläinen SISÄLLYS TOIMITTAJAN ESIPUHE .............................................................................................................................5 ESIPUHE .......................................................................................................................................................6 1. JOHDANTO .........................................................................................................................................9 2. SELVITYSTEHTÄVÄ .......................................................................................................................... 13 3. KUNNAT JA MAAKUNTA ...............................................................................................................
    [Show full text]
  • Carbon Neutral Päijät-Häme 2030: Climate Action Roadmap
    Carbon Neutral Päijät-Häme 2030: Climate Action Roadmap ENTER The Regional Council of Päijät-Häme Carbon Neutral Päijät-Häme 2030: Climate Action Roadmap Päijät-Häme region is committed to mitigating 2030. The network is coordinated by the Finnish climate change with an aim of reaching carbon Environment Institute. neutrality by the year 2030. This requires significant reductions of greenhouse gas The Climate Action Roadmap presents actions emissions at all sectors as well as increasing towards carbon neutrality. The Roadmap is carbon sinks. updated annually, and future development targets include climate change adaptation, actions on Päijät-Häme region achieved a Hinku (Towards increasing carbon sinks and indicators to follow Carbon Neutral Municipalities) region status the progress. The Roadmap is a part of national in 2019. The national Hinku network brings Canemure project supported by EU Life program. together forerunner municipalities and regions, which are committed to an 80% reduction in greenhouse gas emissions from 2007 levels by ROADMAP Read more: STAKEHOLDERS CLIMATE CHANGE ADAPTATION GREENHOUSE GAS EMISSIONS Stakeholders Climate action requires broad cooperation with different stakeholders including municipalities, companies, higher education institutions and regional actors. Päijät-Häme climate coordination group steers regional activities, and the Regional Council of Päijät-Häme facilitates the work of coordination group. Kymenlaakson Sähkö: Lahti Energy ltd: Heikki Rantula heikki.rantula@ksoy.fi Eeva Lillman eeva.lillman@lahtienergia.fi
    [Show full text]
  • Econstor Wirtschaft Leibniz Information Centre Make Your Publications Visible
    A Service of Leibniz-Informationszentrum econstor Wirtschaft Leibniz Information Centre Make Your Publications Visible. zbw for Economics Linna, Paula; Pekkarinen, Satu; Tura, Tomi Conference Paper Developing a Regional Service Cluster. Case: Setting Up a Social Affairs and Health District in Päijät- Häme, Finland 46th Congress of the European Regional Science Association: "Enlargement, Southern Europe and the Mediterranean", August 30th - September 3rd, 2006, Volos, Greece Provided in Cooperation with: European Regional Science Association (ERSA) Suggested Citation: Linna, Paula; Pekkarinen, Satu; Tura, Tomi (2006) : Developing a Regional Service Cluster. Case: Setting Up a Social Affairs and Health District in Päijät-Häme, Finland, 46th Congress of the European Regional Science Association: "Enlargement, Southern Europe and the Mediterranean", August 30th - September 3rd, 2006, Volos, Greece, European Regional Science Association (ERSA), Louvain-la-Neuve This Version is available at: http://hdl.handle.net/10419/118322 Standard-Nutzungsbedingungen: Terms of use: Die Dokumente auf EconStor dürfen zu eigenen wissenschaftlichen Documents in EconStor may be saved and copied for your Zwecken und zum Privatgebrauch gespeichert und kopiert werden. personal and scholarly purposes. Sie dürfen die Dokumente nicht für öffentliche oder kommerzielle You are not to copy documents for public or commercial Zwecke vervielfältigen, öffentlich ausstellen, öffentlich zugänglich purposes, to exhibit the documents publicly, to make them machen, vertreiben oder anderweitig nutzen. publicly available on the internet, or to distribute or otherwise use the documents in public. Sofern die Verfasser die Dokumente unter Open-Content-Lizenzen (insbesondere CC-Lizenzen) zur Verfügung gestellt haben sollten, If the documents have been made available under an Open gelten abweichend von diesen Nutzungsbedingungen die in der dort Content Licence (especially Creative Commons Licences), you genannten Lizenz gewährten Nutzungsrechte.
    [Show full text]
  • Valtatien 12 Parantaminen Tieosuudella UUSIKYLÄ - JOKUE, NASTOLA, IITTI, ORIMATTILA
    Valtatien 12 parantaminen tieosuudella UUSIKYLÄ - JOKUE, NASTOLA, IITTI, ORIMATTILA Tarkastelu toteuttamisvaihtoehdoista 2005 Valtatien 12 parantaminen tieosuudella UUSIKYLÄ - JOKUE, NASTOLA, IITTI, ORIMATTILA Tarkastelu toteuttamisvaihtoehdoista TIEHALLINTO Hämeen tiepiiri Kaakkois-Suomen tiepiiri Tampere 2005 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Jokue , Nastola, Iitti 4 Tarkastelu toteuttamisvaihtoehdoista SISÄLTÖ Tavoitteina yhteysvälin parantamiselle on asetettu mm. yhteysvälin liikenteen suju- Vaihtoehtojen liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu ja keskeisimmät vaikutukset vuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen sekä vähentää liikenteestä syntyviä ovat haittavaikutuksia. Teknisessä selvityksessä on tutkittu arvioitujen vaihtoehtoisten TIIVISTELMÄ ratkaisujen teknistä toteutuvuutta ja arvioitu niiden vaikutuksia asetettuihin ta- • liikennetaloudeltaan vaihtoehdot 1,2,3 ja 4 ovat lähes samanarvoiset ja niiden voitteisiin. hyöty-kustannussuhteet vaihtelevat välillä 1,67 – 2,12 TERMINOLOGIAA ............................................................................................... 5 • vaihtoehdon 0+ liikennetalous on muita vaihtoehtoja noin 20 % huonompi ja 1. TAVOITTEET .............................................................................................. 5 Vaihtoehdoille on haettu liikenteellistä ratkaisua linjauksen maastokäytävälle, liit- sen hyöty-kustannus-suhde on 0,68 tymä- ja tiejärjestelyille sekä poikkileikkaukselle. Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ poikkileik- • henkilöonnettomuusasteeltaan vaihtoehdot 1,2,3
    [Show full text]
  • Indicator 10 Lahti
    Application Form for the European Green Capital Award 2021 10. Green Growth and Eco-innovation Refer to Section 2.10 of the Guidance Note 10A. Present Situation Please complete the following table providing the most recent data available: Table 1: Benchmarking Data - Green Growth and Eco-innovation Indicator Unit Year of Data Number of electric (green) vehicles owned by the 8 Number 2016 municipality Share of electric vehicles owned by the municipality 8 % 2016 (as a percentage of all cars owned by the municipality) Number of charging outlets available for cars owned 7 + private (heating) plugs Number 2016 privately in the public space Number of procurement contracts that include green 80 Number 2016 issues Percentage of all procurement contracts that include 70 % 2016 green criteria Share of the city budget dedicated to support 1 % 2018 environmental R&D by public and private entities Jobs created by Number of jobs created in green economic activities municipality including: initiatives in the 200 2018 i) Jobs created by municipality initiatives in the private and public Number private and public sector; and sector ii) Jobs in the municipality Jobs in the 49 760 2015 municipality Number of initiatives for promoting and enabling sharing, reuse and repair such as, repair cafés, etc. 6 Number 2015-2018 initiated or facilitated by the municipality Describe the present situation in relation to green growth and eco-innovation, including any relevant disadvantages or constraints resulting from historical, geographical and/or socio-economic factors which may have influenced this indicator. Where available, information/data should be provided from previous years (5- 10) to show trends.
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Vähäpäästöisen Liikenteen Edellytykset Ja Kehittäminen Päijät-Hämeessä
    Vähäpäästöisen liikenteen edellytykset ja kehittäminen Päijät-Hämeessä Toimenpideohjelma 1 Esipuhe Työssä on kartoitettu mahdollisuudet edistää vähäpäästöistä liikennettä Toimenpideohjelma edustaa liikennejärjestelmäryhmässä muodos- Päijät-Hämeessä ja muodostettu tältä pohjalta toimenpideohjelma, joka tettua näkemystä vähäpäästöisen liikenteen edistämisestä Päijät-Hä- - ottaa mahdollisimman kattavasti huomioon erilaisten sekä liikku- meessä. Liikennejärjestelmäryhmässä ovat edustettuina alueen kunnat mista että tavarakuljetuksia koskevien toimien mahdollisuuden ja (mukaan lukien Iitti), Lahden seudun liikenne, Päijät-Hämeen liitto, potentiaalin, Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskukset, Väylävirasto, Liikenne- ja vies- - osoittaa ratkaisuja suurempiin keskuksiin, taajamiin sekä haja-asu- tintävirasto Traficom, Hämeen poliisilaitos, Liikenneturva sekä Hämeen tusalueelle, kauppakamari ja Päijät-Hämeen yrittäjät elinkeinoelämän edustajina. 2 - määrittää toimien toteutusvastuun ja ajoituksen sekä - tunnistaa toimien ympäristövaikutuksia ja kustannuksia. Ryhmän jäsenten edustamat tahot eivät ole käsitelleet toimenpideoh- jelmaa omissa päätöksentekoelimissään. Taustaksi työlle on laadittu kuvaus Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän nykytilasta erityisesti kestävän liikkumisen ja liikenteen kasvihuonekaa- Työn toteutuksesta on vastannut Linea Konsultit Oy projektipäällikkönä supäästöjen näkökulmasta. HT, DI Seppo Lampinen. Konsulttiryhmään ovat kuuluneet lisäksi Linea Konsultit Oy:stä FM Harri Aaltonen, Mobinet Oy:stä DI Ville Voltti sekä Työtä on ohjannut
    [Show full text]
  • Päijät-Hämeen Mobilistit 25 Vuotta
    n:o 2/2001 Huhtikuu Päijät-Hämeen Mobilistit ry:n jäsenlehti Päijät-Hämeen Mobilistit 25 vuotta Bedford-linja-auton tuulilasin takaa 25-vuotias Päijät-Hämeen Mobilistit ry katsoo tulevaisuuteen. Tässä Petterin ja kerhon yhteinen taival julkisuudessa on alullaan. Ollaan katsastukseen lähdössä. Kuvia vuosien varrelta Tallukan Automuseon avajaiset 1.6.1986. Jouko Laurila kokeilemassa miten Mersu viihtyy juuri Heinämaan maatalousseuran konekerhon harmaa valmistuneessa tallissa Ferkku häkäpöntöllä varustettuna on esiintynyt monissa Rompetoritapahtumissamme vetonaula- na. 2 Keväisin terveisin! Pitelet juuri kädessäsi Päijät-Hämeen Mobilistien 25-vuotisjuhlajulkaisua. Tässä lehdessä on julkais- tuna kerhon tapahtumia ja toimihenkilöitä taipaleen varrelta ja julkiasukin on komeampi kuin normaa- listi. Mobilistin kesästä näyttää taas tulevan kiireinen, mutta muistakaapa silti omat tärkeät tapahtu- mamme. Toukokuussa järjestetään jokakeväiset RompeMarkkinat Orimattilan Kotieläinpuiston Ravi- radalla 19.-20. 5. 2001. Sinne toivon sinun varaavan itsellesi aikaa, sillä kenelläkään ei saa olla niin kiire, ettei siellä ehtisi käydä ja olla vähän talkoissakin. Talkootöihin tarvitaan joka vuosi suuri joukko henkilöitä, joiden avulla tapahtuma saadaan onnistumaan. Sinä olet yksi heistä, joten ilmoitathan Pertti Kyöstilälle, mikä aika sinulle sopisi parhaiten. Pertin tavoitat parhaiten klo 18-21 puhelimesta 03-7771944 tai 040-7231027. Jo ennen viikonloppua on paljon tekemistä ja järjesteltävää, jos se sinulle paremmin sopii. Heinäkuun ajotapahtuma lähtee liikkeelle Lahden matkustajasatamasta. Kokoonnumme pysäköinti- alueelle tiistaina 3.7.-01 klo 17.00-17.30. Reitti kulkee osan matkaa soratiellä, mutta on pääosin mut- kikasta asfalttia. Matkareitti selviää Orimattilassa RompeMarkkinoilla olevasta ilmoitustaulusta. Elokuun 2.8.-01 ajotapahtuman lähtöpaikka on Vesiurkujen viereinen pysäköintialue, kuten viime kesänäkin. Lähtöaika on sama kuin heinäkuussakin, ja sen reitti myös julkaistaan RompeMarkkinoilla. Jos löytyy sopiva reitti, niin kuljemme asfalttia ja öljysoraa pitkin.
    [Show full text]