DOCSLIB.ORG

Suomen Rautakautiset Kulkuset, Kellot Ja Kelloriipukset Suomen Musiikkikirjastoyhdistyksen Julkaisusarja

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Suomen Rautakautiset Kulkuset, Kellot Ja Kelloriipukset Suomen Musiikkikirjastoyhdistyksen Julkaisusarja Suomen rautakautiset kulkuset, kellot ja kelloriipukset Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja Jaakko Tuohiniemi, sarjan toimittaja Osa 138 Suomen rautakautiset kulkuset, kellot ja kelloriipukset Äänimaiseman arkeologiaa Riitta Rainio Väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XIII lauantaina 24. huhtikuuta 2010 klo 10. Julkaisija: Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry Helsinki 2010 Julkaisija Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry PL 148, 01301 Vantaa http://www.kaapeli.fi/~musakir/ © Riitta Rainio 2010 Taitto: Paul Forsell Painopaikka: Greif, Tartto, Viro, 2010 ISBN 978-952-5363-37-1 (sid.) ISBN 978-952-10-6170-7 (PDF) ISSN 1798-3754 v Tiivistelmä TIIVISTELMÄ Suomen rautakautiset kulkuset, kellot ja kelloriipukset: äänimaiseman arkeologiaa Väitöskirjan aiheena ovat Suomen keski- ja myöhäisrautakauden aikaiset kulkuset, kellot ja kelloriipukset, aiemmin tutkimaton, soiva metalliesineiden ryhmä 400–1200-luvuilta. Musiikkiarkeologian alaan kuuluvan tutkimuksen tar- koituksena on avata kuulokulma suomalaiseen rautakauteen sekä musiikinhistorian varhaisvaiheisiin, jotka tähän asti ovat olleet tutkijoiden tavoittamattomissa. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: Kuinka kulkuset, kellot ja kelloriipuk- set luokitellaan? Kuinka ne soivat? Ketkä näitä Suomen vanhimpia säilyneitä soittimia käyttivät ja missä yhteydessä? Mikä merkitys soittimilla ja niiden soinnilla oli rautakautisessa kulttuurissa ja äänimaisemassa? Suomen kansallismuseon sekä useiden paikallismuseoiden kokoelmista koottu tutkimusaineisto käsittää kaikkiaan 486 kulkusta, kelloa ja kelloriipusta. Kukin esineluokka jakautuu alaryhmiin muodon, koon, koristelun ja rakenteel- listen yksityiskohtien perusteella. Klusterianalyysin pohjalta muodostetut ryhmät edustavat sekä paikallisia että kan- sainvälisesti levinneitä valmistustraditioita. Valmistusmateriaalit vaihtelevat raudasta lyijypronssiin, tinapronssiin ja lyijytinapronssiin. Sisällä olevat helyt, kielen jäänteet sekä esineiden esiintyminen sarjoissa osoittavat, että soiminen oli jo tekijöiden tarkoittamaa. Yhä soivien esineiden ääni kattaa spektrianalyysin mukaan taajuusalueen 1 000–19 850 hertsiä. Yli sadan suljetun löytökontekstin perusteella kulkuset, kellot ja kelloriipukset olivat ihmisten vaatteisiin ja hevosvarusteisiin kiinnitettyjä koristeita, jotka helistessään muodostivat kantajiensa ympärille äänikenttiä. Tällaisilla mukana kulkevilla akustisilla tiloilla tai territorioilla saattoi olla merkitystä sosiaalisten arvoasemien rakentamisessa, sillä kalmistoanalyysien perusteella soittimet esiintyvät säännöllisesti kalmistojen runsaimmin ja monipuolisimmin varustetuissa haudoissa. Soittimet esiintyvät toistuvasti myös sellaisten esineiden rinnalla, joita myöhemmässä suo- malais-karjalaisessa kulttuurissa pidetään maagisina varausvälineinä. Fragmentaarisesti tavoitettavassa rautakautisessa sekä perinteisessä kansankulttuurin äänimaisemassa kulkusten, kellojen ja kelloriipusten helinä näyttäisi sijoittuvan territoriaalisten, sosiaalisten ja kosmologisten rajojen ylitystilanteisiin. Asiasanat: arkeologia - - rautakausi - - Suomi (ysa) arkeologia - - soittimet - - Suomi (ysa) muinaisjäännökset - - korut (ysa) musiikki - - esihistoria (ysa) musiikinhistoria - - rautakausi - - Suomi (ysa) soittimet - - esihistoria (ysa) soittimet - - kellot - - rautakausi (ysa) äänet - - riitit - - Suomi (ysa) äänimaisema - - historia - - Suomi (ysa) ääniympäristö - - historia - - Suomi (ysa) Suomen rautakautiset kulkuset, kellot ja kelloriipukset vi ABSTRACT Bells, Pellet Bells and Bell Pendants: Listening to Finland’s Iron Age The thesis addresses the problem of Finnish Iron Age bells, pellet bells and bell pendants, previously unexplored musi- cal artefacts from the 400–1200-centuries AD. The study, which contributes to the field of music archaeology, aims to provide a gateway to ancient soundworlds and ideas of music making. The research questions include: Where did these metal artefacts come from? How did they sound? How were they used? What did their sound mean to the Iron Age people? The data collected at the National Museum of Finland and at several provincial museums covers a total of 486 bells, pellet bells and bell pendants. By means of a cluster analysis, each category can be divided into several subgroups. The subgroups, which all seem to have a different dating and geographical distribution, represent both local and interna- tionally spread manufacturing traditions. According to an elemental analysis, the material varies from iron to copper- tin, copper-lead and copper-tin-lead alloys. Clappers, pellets and pebbles prove that the bells and pellet bells were indisputably instruments intended for sound production. Clusters of small bell pendants, however, could produce a sound by jingling against each other. Spectrogram plots reveal that the partials of the still audible sounds range from 1 000 to 19 850 Hz. On the basis of 129 inhumation graves, hoards, barrows and stray finds it seems evident that the bells, pellet bells and bell pendants were fastened to dresses and horse harnesses or carried in pouches and boxes. The resulting acoustic spaces could be employed in constructing social hierarchies, since the instruments usually appear in richly furnished graves. Furthermore, the instruments repeatedly occur with crosses, edge tools and zoomorphic pen- dants that in the later Finnish-Karelian culture were regarded as prophylactic amulets. In the Iron Age as well as in later folk culture, the bell sounds seem to have expressed territorial, social and cosmological boundaries. Keywords: Bells - - Finland - - History Iron age - - Finland Music archaeology - - Finland Pendants (Jewelry) - - Finland - - History - - To 1500 Sounds - - Social aspects - - Finland - - History - - To 1500 vii Esipuhe ESIPUHE Musiikista olen ollut kiinnostunut aina, mutta arkeologiasta innostuin luettuani Vedbaekin kivikautisesta haudasta, jossa vastasyntyneellä lapsella oli allaan joutsenensiipi ja nuorella naisella päällään pari sataa rei'itettyä kotilonkuorta ja eläimenhammasta. Tämä Tanskasta löytynyt hauta tuntui avaavan oven tuhansien vuosien takaiseen uskomus- ja ajatus- maailmaan sekä kuori- ja hammaskoruista lähtevän helinän kautta myös mahdolliseen äänimaailmaan. Musiikkitieteen ja arkeologian yhdistelmästä eli musiikkiarkeologiasta tein sittemmin kaikki seminaariesitelmäni sekä pro gradu -työni. Kun musiikkitieteen professori Eero Tarasti kannusti aloittamaan väitöskirjatyön, valitsin tutkimuskohteeksi Suomen monilukuisimmiksi osoittautuneet soitinlöydöt: rautakautiset kulkuset, kellot ja kelloriipukset. Väitöstyön ohjaajina toimivat edellä mainitun lisäksi etnomusikologian professori Erkki Pekkilä, joka tuki apurahahakemuksiani lausunnoin ja suosituksin, sekä yliopistonlehtori Alfonso Padilla, joka luki läpi sekä keskeneräisen että valmistuneen käsikirjoituksen. Alusta lähtien tärkeimpiä tukihenkilöitäni oli myös arkeologian professori Mika Lavento. Hänen huomionsa tutkimusmenetelmien valinnasta ja tulosten tulkinnasta, samoin kuin arkeologian tutkijaseminaarilaisten kysymykset ja kommentit, rakensivat työlle sen käytännöllisen perustan. Professori Timo Leisiön ja professori Helmi Järviluoman esitarkastuslausunnot auttoivat muokkaamaan lopputuloksesta paremman. Suomen musiikkikirjastoyh- distys ry:n, Musica Fennica ry:n, Jaakko Tuohiniemen sekä Paul Forsellin ystävällisellä avustuksella käsikirjoitus muut- tui viimein kirjaksi. Tutkimustyön aikana sain luvan tutustua useiden eri museoiden kokoelmiin. Vierailin Museoviraston arkeologian osastolla, Suomen kansallismuseossa, Ålands museumissa, Liedon Vanhalinnassa, Turun yliopiston arkeologian op- piaineessa, Turun maakuntamuseossa, Etelä-Karjalan museossa, Pirkanmaan maakuntamuseossa ja Savonlinnan maa- kuntamuseossa. Lämmöllä muistelen etenkin Museoviraston arkeologian osaston apulaistutkija Päivi Pykälä-ahoa, jo- ka auttoi jäljittämään tutkittavia esineitä varastosta. Yli-intendentti Leena Söyrinki-Harmo antoi luvan ääninäytteisiin ja alkuaineanalyysiin. Seurasaaren ulkomuseon museoapulainen Hannele Kuismanen oli mukana kansanomaisten kel- lojen dokumentoinnissa. Sain apua myös monilta muilta eri alojen edustajilta. Mineralogi Seppo Hornytzkyj suoritti ystävällisesti kulkusten ja kellojen alkuaineanalyysin. Studioamanuenssi Kai Lassfolk neuvoi musiikkitieteen studion ja äänianalyysiohjelmien käytössä. Kansatieteilijä Harri Nymanin ja Sommelo ry:n toiminnanjohtaja Esko Pesosen kans- sa keskustelin useita kertoja kansanomaisista ja muinaisista valutekniikoista. Kotimaisista ja kansainvälisistä konferens- seista sekä artikkelien vertaisarvioijilta ja toimittajilta saatu palaute ohjasi työn kulkua sen eri vaiheissa. Arvokkaita tietoja antoivat myös Jaana Riikonen, Päivi Kankkunen, Mirja Miettinen, Merja Uotila, Marianna Niukkanen, Pirjo Uino, Georg Haggrén, Leena Tomanterä, Rauno Nieminen, Vesa Välimäki, Kaarina Kilpiö, Markus Lång, Heikki Rainio, Kaija Rainio, Sami Suviranta, Anneli Sipiläinen, Antti Saarinen, Gjermund Kolltveit, Tinaig Clodoré-Tissot ja Mojca Kovacic. Taloudellista tukea myönsivät Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto, Helsingin yliopiston tiedesäätiö sekä Helsingin yliopisto. Työhuone- ja tutkijatoverini Alla Ablova käänsi ystävällisesti lukuisia venäjänkielisiä kulkusia ja kelloja käsitteleviä artikkeleita. Tutkija Marianela Callejasta sain ystävän, jonka kanssa kävimme läpi tieteen tekemisen ilot, murheet, haas- teet ja arvovalinnat. Myös sisareni
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Vene Vie – Satamaraportti Yhteenveto Vierasvenesatamien- Ja Laitureiden Kuntokartoituksesta Sekä Rakentamistarpeista
    Vene vie –esiselvityksen kokonaisuuteen kuuluvat erillisinä julkaistut Vene vie - raportit: 1. Kyselytutkimus – Sähköisen kyselytutkimuksen yhteenveto 2. Kirjallisuuskatsaus – Katsaus muihin vesistömatkailun tutkimuksiin ja -raportteihin 3. Satamaraportti - Yhteenveto vierassatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista 4. Loppuraportti - Vene vie – esiselvitys Pirkanmaan vesistömatkailun ja vierasvenesatamien kehittämisestä Vene vie – satamaraportti Yhteenveto vierasvenesatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista. Arto Lammintaus Tampereen satamatoimisto, 2.10.2015 1 SISÄLLYS Johdanto ............................................................................................................................................................................................. 5 Akaa, Toijala ................................................................................................................................................................................ 8 Hämeenkyrö, Kauhtua ............................................................................................................................................................. 9 Hämeenkyrö, Uskelanniemi ............................................................................................................................................... 10 Ikaalinen, Komppi .................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Maakunnallisesti Arvokkaat Rakennetut
    Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ 4.1.2016 Pirkanmaan liitto 2016 ISBN 978-951-590-313-6 Taitto Eila Uimonen, Lili Scarpellini Kannen kuvat: Suolahden kirkon rappu, Punkalaitumen Sarkkilan koulu, Lielahden tehdas, Jäähdyspohjan mylly, Kangasalan seurakuntatalo, Ylöjärven Ylisen asuinkerrostalo. 2013-2016 Lasse Majuri Sisällys Tausta . 4 Tavoitteet. 5 Hankeryhmä. .5 Tarkastelualue ja kohdejoukko. .5 Selvitystilanne . 7 Menetelmät. 7 Tarkasteltavien kohteiden valinta. .7 Pirkanmaan erityispiirteet. .9 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet kunnittain . 25 Kohdekortit. .51 Liitteet. .253 Lähteet. 257 3 Tausta Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakunta- Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti. Pirkanmaan kult- kaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. tuurinen omaleimaisuus saa rakennetusta ympäristöstä Maankäytön eri aihealueet kattava maakuntakaava tulee vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristö- korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa jä ensisijaisesti vaalitaan tuleville sukupolville, on niillä olevat vaihemaakuntakaavat. Maankäyttö- ja rakennusla- merkitystä jokapäiväisen viihtyisän elinympäristön osana. ki edellyttää (28§), että maakuntakaavan sisältöä laadit- Matkailulle ja seudun muille elinkeinoille sekä imagol- taessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemaan ja le arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. kulttuuriperintöön. Pirkanmaan maakunnallisesti arvok- Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan kaita
    [Show full text]
  • Tampereen Kaupunkiseudun Lähijunaliikenteen Kehittämisselvitys Loppuraportti
    TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi www.tampereenseutu. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitys Loppuraportti Kangasala n Lempäälä n Nokia n Orivesi n Pirkkala n Tampere n Vesilahti n Ylöjärvi www.tampereenseutu.fi Sisältö. 1. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisperiaatteet ............ 8 1.1 Lähtökohdat ..................................................................................................... 8 1.2 Tarkastelutapa .................................................................................................. 9 1.3 Nykyinen Tampereen seudun junatarjonta ........................................................... 9 1.4 Ratakapasiteetti- ja liikennöintitarkastelut ......................................................... 11 1.5 Lähijunaliikenteen kehittämisen vaikutukset ....................................................... 11 2. Maankäyttö ja kaavoitus ............................................................................ 13 2.1 Maankäytön kehitys ja liikenne-ennusteen lähtökohdat ....................................... 13 2.2 Maankäytön kehittämistarpeet ja -keinot lähijunaliikenteen kannalta ................... 14 3. Vaihe 1 – Seutulipun käytön laajentaminen junaliikenteeseen ....................... 16 3.1 Ensimmäisen vaiheen kuvaus ............................................................................. 16 3.2 Nykyinen seutulippujärjestelmä ........................................................................
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]
  • Aikataulut 1. - 5.3.2021 Hiihtolomaviikko 9:N Aikana Liikennöimme Seuraavat Vuorot
    aikaTauluT 1. - 5.3.2021 hiihtolomaviikko 9:n aikana liikennöimme seuraavat vuorot. kaikki vuoromme ajetaan normaalisti maanantaista 8.3.2021 alkaen. Turun SuunTa Oripää - pöyTyä - Turku huiTTinen - Turku Turku - huiTTinen Oripää - pöyTyä - Turku SastaMala - huittinen - Oripää Huittisista TURKUUN Ma-Pe Turusta HUITTISIIN Ma-Pe Oripäästä TURKUUN Ma-Pe Ma-Pe Ma-Pe Ma-Pe Sastamalasta ORIPÄÄHÄN Koulp HUITTINEN linja-autoas. 8.40 TURKU linja-autoas. 11.30 ORIPÄÄ 6.20 9.10 12.30 15.15 SASTAMALA l-autoas. 5.50 Vampula tienhaara 9.00 Aura tienhaara 11.55 Pöytyä kk 6.35 9.25 12.45 15.30 Kiikka tienhaara 6.00 Virttaa 9.05 Oripää tienhaara 12.15 Riihikoski 6.40 9.30 12.50 15.35 Keikyä tienhaara 6.05 Aura tienhaara 6.50 9.40 13.00 15.45 Oripää tienhaara 9.15 Virttaa 12.25 HUITTINEN l-autoasema 6.20 TURKU linja-autoas 7.25 10.15 13.35 16.20 Aura tienhaara 9.30 Vampula tienhaara 12.30 Vampula, kantatie 41 6.40 TURKU linja-autoas. 10.00 HUITTINEN linja-autoas. 12.50 Turku - pöyTyä - Oripää Virttaa, Loimaa tienhaara 6.45 Turusta ORIPÄÄHÄN Ma-Pe Ma-Pe Ma-Pe Ma-Pe ORIPÄÄ 7.00 rauMan SuunTa TURKU linja-autoas. 7.30 10.20 13.45 16.30 ORIPää - vuOrenMaa - huittinen Aura tienhaara 7.55 10.45 14.10 16.55 huiTTinen - rauMa rauMa - huiTTinen Oripäästä HUITTISIIN Koulp Riihikoski 8.10 11.00 14.25 17.10 Huittisista RAUMALLE Ma-Pe Ma-Pe Raumalta HUITTISIIN Ma-Pe Ma-Pe ORIPÄÄ 7.10 Pöytyä kk 8.15 11.05 14.30 17.15 HUITTINEN l-autoas.
    [Show full text]
  • Tampere – Pori/Rauma -Radan Kehittämissuunnitelma 13.12.2019 Tilaajatahot
    Tampere – Pori/Rauma -radan kehittämissuunnitelma 13.12.2019 Tilaajatahot Pirkanmaan liitto Satakuntaliitto Tampere Pori Rauma Nokia Sastamala Kokemäki Harjavalta Tampereen kauppakamari Satakunnan kauppakamari Rauman kauppakamari Sisällysluettelo 1. Työn tavoitteet ja lähtökohdat 2. Henkilöliikenteen potentiaali 3. Tavaraliikenteen potentiaali 4. Liikennöintimallivaihtoehtoja 5. Liikennöinnin kehittäminen vaiheittain LIITTEET Työn tavoitteet ja lähtökohdat Kehittämissuunnitelma tavoitteet ja sisältö — Tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys ja kehityspolku Tampere−Kokemäki−Pori/Rauma -rataosuuksien junaliikenteen kehittämiseksi sekä henkilö- että tavaraliikenteessä — Keskeistä on koota ja syventää tietoa kuntien ja elinkeinoelämän tarpeista, sekä nykyisistä kuljetuksista — Työssä arvioidaan operoinnin näkökulmasta mahdollisuuksia lisätä 5 junaliikenteen tarjontaa huomioiden infran asettamat rajoitteet. Samalla tuotetaan tietoa käynnistyvään tarveselvitykseen — Tärkeää on huomioida toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä valtakunnalliset ja EU:n tavoitteet mm. ilmastonmuutokseen liittyen — Työssä arvioidaan lisäksi junaliikenteen kehittämisen vaikutuksia ja hyötyjä Lähtökohtia 1. — Työn lähtökohtana ovat olleet työn ohjausryhmän evästykset, kuntien ja toimijoiden haastattelut sekä nykytilanteen arviointi — Joukkoliikenteen tilanne ei ole erityisen hyvä — Bussijoukkoliikenteen määrä vähentynyt ja palvelutaso heikentynyt radanvarren kunnissa — Pendelöinti tapahtuu pääosin omilla autoilla — Yhteydet esim. Helsinkiin ovat heikentyneet.
    [Show full text]
  • Lions Clubs International
    Lions Clubs International Clubs Missing a Current Year Club Officer (Only President, Secretary or Treasurer) as of July 08, 2010 District 107 E Club Club Name Title (Missing) 20549 HAMEENKYRO President 20549 HAMEENKYRO Secretary 20549 HAMEENKYRO Treasurer 20552 IKAALINEN President 20552 IKAALINEN Secretary 20552 IKAALINEN Treasurer 20557 KARKKU President 20557 KARKKU Secretary 20557 KARKKU Treasurer 20560 LEMPAALA President 20560 LEMPAALA Secretary 20560 LEMPAALA Treasurer 20561 LEMPAALA KANAVA President 20561 LEMPAALA KANAVA Secretary 20561 LEMPAALA KANAVA Treasurer 20562 MOUHIJARVI President 20562 MOUHIJARVI Secretary 20562 MOUHIJARVI Treasurer 20564 ORIVESI President 20564 ORIVESI Secretary 20564 ORIVESI Treasurer 20566 PALKANE President 20566 PALKANE Secretary 20566 PALKANE Treasurer 20567 PARKANO President 20567 PARKANO Secretary 20567 PARKANO Treasurer 20569 PIRKKALA President 20569 PIRKKALA Secretary 20569 PIRKKALA Treasurer 20570 RUOVESI President 20570 RUOVESI Secretary 20570 RUOVESI Treasurer OFF0021 Run Date: 7/8/2010 11:42:13AM Page 1 of 5 Lions Clubs International Clubs Missing a Current Year Club Officer (Only President, Secretary or Treasurer) as of July 08, 2010 District 107 E Club Club Name Title (Missing) 20573 TAMPERE President 20573 TAMPERE Secretary 20573 TAMPERE Treasurer 20574 TAMPERE AMURI President 20574 TAMPERE AMURI Secretary 20574 TAMPERE AMURI Treasurer 20575 TAMPERE HARJU President 20575 TAMPERE HARJU Secretary 20575 TAMPERE HARJU Treasurer 20576 TAMPERE KALEVA President 20576 TAMPERE KALEVA Secretary 20576
    [Show full text]
  • Ante Aikio (Oulu, Finland) the Study of Saami Substrate Toponyms in Finland*
    Ante Aikio (Oulu, Finland) The Study of Saami Substrate Toponyms in Finland* 1. Research history Since the emergence of the historical sciences the generally accepted view on the ethnic history of Finland has been a theory of immigration, that is, that the Saami (or Lapps, as they were formerly called) earlier inhabited most parts of Finland, and that the Finns and Karelians only later expanded to their present territories, displacing the original Saami settlement. This view was originally based mainly on the interpretation of the Finnish and Saami oral tradition (SCHEFFER 1704: 37–52, see also PORTHAN 1873: 31– 42), but later research into historical records brought to light numerous ref- erences related to the Saami, especially in eastern Finland and Karelia (see e.g. KOSKINEN 1882, T. I. ITKONEN 1947, 1948 I, 92–97). In the twentieth century comparative linguistics developed rapidly and lin- guistic evidence of a widespread earlier Saami inhabitation in the south of Finland started to emerge. The first noteworthy study of Finnish and Russian place names of Saami origin was K. B. WIKLUND’s paper Lapparnas forna utbredning i Finland och Ryssland, belyst af ortnamnen (1911–1912). The question of place names of Saami origin had occasionally been touched upon even earlier, but WIKLUND’s study was the first one to employ system- atic and reasonably strict scientific methods to the subject. However, at that time the material available on Finnish place names was so limited that an entirely systematic search for Saami substrate place names could not be per- formed. Because of this, WIKLUND’s results in central Finland and Karelia remained on the level of sporadic observations, and his conclusions on the earlier distribution of Saami settlement were partly erroneous due to the limitations of his material.
    [Show full text]
  • Luessa Tiedustella Helsingin Kaupungin Viranomaisilta Sopivaa Tonttia Osakunnan Tarpeisiin
    SATAKUNTA KOTISEUTUTUTKIMUKSIA XV JULKAISSUT SATAKUNTALAINEN OSAKUNTA TOIMITUSKUNTA: EDWIN LINKOMIES NIILO VALONEN EINO NIKKILÄ MAUNO JOKIPII toimitussihteeri TÄTÄ JULKAISUA OVAT LAHJOITUKSILLA AVUSTANEET: WERNER SÖDERSTRÖM OY. RAUMAN KAUPUNKI MERIKARVIAN KUNTA TYRVÄÄN SANOMAT SATAKUNNAN PARANTOLA Edwin Linkomies Satakuntatalon syntyvaiheet. Satakunta-sarjan XV nide valmistuu painosta siksi, kun Sa­ takuntalaisen Osakunnan toimesta Helsinkiin rakennettu uusi Satakuntatalo vihitään tarkoitukseensa. Sen vuoksi on aiheel­ lista tässä yleispiirteisesti kuvata talon syntyvaiheita. Tähän on sitäkin enemmän syytä, kun Satakuntatalon pystyttäminen ei ainoastaan merkitse uuden kehitysjakson alkamista Satakunta­ laisen Osakunnan historiassa, vaan toivottavasti myös on omiaan elvyttämään kotiseutuun kohdistuvaa harrastusta laajemmissakin satakuntalaispiireissä. Ajatus, että Satakuntalainen Osakunta tarvitsisi oman talon, ei ole syntynyt vasta siinä vaiheessa, jossa sen toteuttaminen jo alkoi olla mahdollisuuksien rajoissa. Eräänlaisena utopiana se on elänyt paljon aikaisemmin. Osakunnan kunniainspitär, rouva Maila Mikkola oli esittänyt sen vuosia sitten, mutta olo­ suhteiden pakosta se silloin jäi tuulentuvaksi. Taloudellisia edellytyksiä ei ollut olemassa. Vasta uuden tuberkuloosi­ lain säätäminen v. 1948 muutti olosuhteet sellaisiksi, että suunni­ telma, joka oli väikkynyt mielissä toiveunena, yhtäkkiä alkoi saa­ da allensa todellisuuspohjaa. Osakuntahan omisti melkein kaikki Satakunnan keuhkotautiparantolan osakkeet. Kun parantola uuden lain säännösten
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Alueellinen Vesihuollon Kehittämissuunnitelma VAIHE 1
    Alueelliset ympäristöjulkaisut 351 Pirkanmaan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma VAIHE 1 TAMPERE 2004 . .......................... PIRKANMAAN YMPÄRISÖKESKUS Pohjakartat ©Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/04 Pohjavesialueet ©Pirkanmaan ympäristökeskus Vedenottamot ja -puhdistamot ©Pirkanmaan liitto ISBN 952-11-1767-2 ISBN 952-11-1773-7 PDF ISSN 1238-8610 Kansikuva Pirkanmaan kunnat ja seutukunnat Paino Tampereen Yliopistopaino Oy, 2004 2 .............................................................. Alueelliset ympäristöjulkaisut 351 Alkusanat Vesihuollon alueellisella suunnittelulla tarkoitetaan usean kunnan kattavaa seu- dullista, maakunnalista tai muulla tavoin rajattua ylikunnallista vesihuollon suun- nittelua. Suunnitelmissa selvitetään vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot sekä vesihuoltolaitosten toimintavarmuuden ja kriisivalmiuden tarpeet. Tarkaste- lukohteenavoivat olla myös alueellisen yhteistyön tarpeet. Yleissuunnittelun järjestämisestä ja ohjausryhmän asettamisesta vastaa yleensä alueellinen ympäris- tökeskus. (Maa- ja metsätalousministeriö, Vesihuoltolakiopas 2002) Pirkanmaan alueella on aikaisemmin tehty useita suppeampia seutukuntaa tai muutamaa kuntaa koskevia vesihuollon kehittämissuunnitelmia. Tarve tarkas- tella koko Pirkanmaan vesihuollon nykytilaa ja tulevaisuutta kokonaisuutena tuli ajankohtaiseksi uuden maakuntakaavan laatimisen myötä. Kehittämissuunnitel- matyön tarpeellisuutta korostavat myös Pirkanmaan alueella valmisteilla olevat useat vesihuoltoa koskevat suuremmat hankkeet. Pirkanmaan alueellinen
    [Show full text]
  • Rataverkon Tavaraliikenteen Ennusteen Laatiminen
    RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN Ratahallintokeskuksen julkaisuja F 1/2004 VERKKOSELOSTUS 2006 Ratahallintokeskus Liikennejärjestelmäyksikkö Ratahallintokeskuksen julkaisuja F 1/2004 VERKKOSELOSTUS 2006 Ratahallintokeskus Helsinki 2004 RHK RATAHALLINTOKESKUS KAIVOKATU 6, PL 185 00101 HELSINKI PUH. (09) 5840 5111 FAX. (09) 5840 5108 SÄHKÖPOSTI: [email protected] ISBN 952-445-109-3 ISSN 1459-3831 ESIPUHE Ratahallintokeskus julkaisee rautatielain mukaisesti verkkoselostuksen, joka on kolmas Suomessa tehty verkkoselostus. Verkkoselostuksessa kuvataan rataverkolle pääsyn edellytykset, valtion rataverkko, ratakapasiteetin jakamismenettely, rautatieyrityksille tarjottavat palvelut ja ratamaksun määräytymisperusteet. Verkkoselostus julkaistaan aikataulukausittain ratakapasiteetin hakijoita varten. Tämä verkkoselostus on tarkoitettu aikataulukaudelle 11.12.2005–9.12.2006. Verkkoselostus 2006 on tehty edellisen verkkoselostuksen pohjalta kehittämällä sitä käyttäjiltä saadun palautteen ja järjestetyn verkkoselostuksen kehittämisseminaarin tu- losten perusteella. Ratahallintokeskuksessa on lisäksi tehty verkkoselostuksen kehittä- misselvitys, jossa haastateltiin useita verkkoselostuksen käyttäjiä ja tutkittiin muiden eurooppalaisten rataverkon haltijoiden verkkoselostuksia. Verkkoselostus noudattaa yhteistä eurooppalaista sisältörakennetta. Verkkoselostus koostuu seuraavista luvuista: 1. Yleistä 2. Rataverkolle pääsyn edellytykset 3. Rataverkko 4. Ratakapasiteetin jakaminen 5. Rautatieyrityksille tarjottavat palvelut 6. Ratamaksu Liikennejärjestelmäyksikkö
    [Show full text]