DOCSLIB.ORG

44 Omakotitontteja KARKUSSA!

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
44 Omakotitontteja KARKUSSA! KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 a KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 1 2 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 3 Ihana ja vastustamaton KARKKU KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 4 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 5 ESIPUHE Tämä on Vammalan kaupungin kylien kehittämishankkeen myötä syntynyt Kar- kun kyläsuunnitelma. Suunnitelman tekoon on tavalla tai toisella osallistunut vähintään 172 kyläläistä – sen verran tuli vastauksia kyläkyselyyn. Tiiviimmin ky- läkokouksiin ja erilaisiin työryhmiin on osallistunut kuutisenkymmentä kyläläis- tä. Suunnitelman tekeminen on yksi vaihe vireän Karkun elämää. Sen tarkoitus on suuntautua tulevaisuuteen ja kertoa siitä, mikä meille 2000-luvun alun kark- kulaisille on tärkeää. Tulevaisuutta ei voi kuitenkaan suunnitella tarkastelematta historiaa ja nykypäivää. Karkun rikkaasta historiasta olemme nostaneet esille merkittäviä karkkulaisia, Karkun koulut, karkkulaisen rakennusperinnön sekä karkkulaisen vapaaehtoistoiminnan saavutuksia viimeisen vuosikymmenen ajal- ta. Suunnitelman tekoon kuului kyläkysely, jonka avulla olemme pystyneet hah- mottamaan karkkulaisten elämänlaadulle tärkeimmät asiat – Karkun Helmet: kylämiljöön, kyläyhteisön ja palvelut. Niihin perustuu karkkulainen elämänlaa- tu. Suunnitelman lopussa esitellään kyselyn tulokset yksityiskohtaisesti ja ehdo- tetaan, miten näitä Karkun Helmiä voidaan vaalia, puolustaa ja kehittää. Kyläsuunnitteluun osallistuneista haluamme erityisesti mainita kunnallis- neuvos Timo Roosin, joka vielä muuttokiireittensä keskellä jaksoi osallistua tä- Päätoimittaja: Eveliina Asikainen hän työhön. Työryhmä: Seppo Narinen, Leena Tamminen, Ritva Kallio, Terttu Karjalainen, Vammalan kaupunkia ja erityisesti kyläprojektin vetäjää Ilpo Korkaloa kii- Timo Savola, Markku Laitala, Merja Kalliosalo, Jaana Lehto, Annikka Salpakivi, tämme kyläsuunnittelun mahdollistamisesta. Hyvä Kylänväki, Naapurikylät, Kaupunki ja Muu Vieras! Viihtyisiä hetkiä Timo Roos, Pekka Marttila ja Maiju Vuorenoja suunnitelmien parissa. Muokatkaamme tulevaisuuttamme yhdessä, tässä on Valokuvat: Urpo Vuorenoja mahdollisuus! Ulkoasu ja taitto: Jari Mattila Painopaikka: Hämeen Offset-Tiimi Ky, p. 03-317 3371, www.hotpaino. com 15.6. 2003 Julkaisija: Kyläntupa ry. c/o Markku Laitala, Latauksentie 22, 38100 Karkku KYLÄSUUNNITTELUTOIMIKUNTA 6 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 7 Karkku ja karkkulaiset Karkku on aikaansaava kylä tai oikeastaan on kysymys vanhan Karkun pitä- jän keskustasta ja sen lukuisista pienistä lähikylistä. Tässä suunnitelmassa käsitelty Karkku rajoittuu Heinooseen, Nohkuaan ja Kiuralaan. Vuoden 2002 lopussa tällä alueella asui 748 henkeä. Karkun keskusta eli Palvialan kylä sijaitsee Tampere-Pori radan varressa. © Tyrvään Sanomat, kuvaaja Ville Säteri © Tyrvään Junalla Tampereen keskustaan on vai puolen tunnin matka. Autollakin sinne ajaa alle kolmen vartin. Suuri osa karkkulaisista käykin töissä Tampereen suunnalla. Esim. kyläkyselyssä tähän kysymykseen vastanneista lähes yhtä moni käy Tampereen suunnassa kuin Vammalassa. Perustavanlaatuinen muutos Karkulle oli vuoden 1973 kuntaliitos, jolla Karkun ja Tyrvään kunnat liittyivät Vammalan kaupunkiin. Karkku muuttui omasta pitäjästä kaupungin maaseutualueeksi ja Palviala kuntakeskuksesta kaupunginosaksi tai kyläksi. Kuntaliitoksen myötä Karkun kehitys hidastui, mutta samanaikaisesti kylän idylli, miljöö ja henki jalostuivat. Nyt Karkku mainitaan Vammalan kaupungin visioissakin kasvualueena. Karkun luonto Karkku on luonnoltaan parasta Pir- kanmaata. Rautaveden länsiranta on samaa rehevää aluetta kuin Pispala. Rehevyydestä todistavat monet van- hat ja menestyneet karkkulaiset puu- tarhat sekä keväisin metsän pohjalla loistavat sinivuokot. Löytyypä Rauta- veden rannasta, Hörssinnokasta to- dellinen harvinaisuuskin, luhtaorvok- ki, jota kasvaa tiettävästi vain yhdek- sässä paikassa koko Suomessa. Kauempana Rautaveden rannas- ta, Häijääntien pohjoispuolella, löytyy taas karumpia metsiä, jotka tarjoavat KARKKU erinomaiset ja monimuotoiset retkeily-, marja- ja sienimaat. Veneellä liikku- tänään ja huomenna – vireä kylä Tampereen kupeessa 8 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 9 jakin voi käyttää täällä jokamiehenoikeutta, kun kylän edustalla olevaan Pa- he tekivät kaupungille kuntalaisaloit- pinsaareen voi rantautua vapaasti. teen skeittirampista, jonka kaupunki Luonnon monimuotoisuudeltaan ja retkeilymahdollisuuksiltaan Karkku lupasi myös rakentaa. Kyläläisten etu- on siis vertaansa vailla. Ympäristössä yhdistyvät valtakunnallisesti arvokas jen ajamisen lisäksi Kyläntupa tarjoaa vanha viljelymaisema ja siihen liittyvä vesireitti sekä taustalla häämöttävä myös mahdollisuuden hoitaa kuntoa erämainen metsäalue. Kokonaisuus muodostaa yhden Suomen 29:stä kan- ja parantaa maailmaa kyläsaunan lau- sallismaisema-alueesta. teilla. Kyläntupa ry:n lisäksi Aluskylän kotijoukot järjestävät paljon kylätoi- Kylätoimijat mintaa. Aluskylän kotijoukot ovat jär- jestäneet mm. professori Pertti Virta- Karkun Kyläntupa ry, joka toimii nykyään kylätoimikuntana, perustettiin jo rannan mukaan nimetyn Virtaran- vuonna 1901. Täällä on siis pitkät oman kylän puolesta toimimisen perin- nankadun avajaiset ja 100-vuotiaan Porin radan juhlat Karkun asemalla. teet. Etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana toiminnassa on pyritty Keskustan kukkien istutus ja hoito kuuluu kotijoukkojen talkootöihin. Ke- yhdistämään uuden kehittäminen ja vanhasta kiinni pitäminen. Tämä on säistä kylänraittia on elävöittänyt kotijoukkojen ja Karkun seurakunnan pitä- onnistunut mm. kevyenliikenteen väylän rakentamisessa vanhan raitin kyl- mä kahvipakari käsityömyymälöineen Harsun pakarissa. Talvisin taas suosit- keen ja uimarannan säilyttämisessä kyläläisten käytössä. Sama linja jatkuu tu Joulukahvila toimii asemarakennuksen tunnelmallisissa tiloissa. Samois- katsomon kunnostuksessa. Vuonna 2002 Kyläntupa tuki kylän nuoria, kun sa tiloissa kokeillaan kesällä 2003 myös kesäkahvilan pitoa. Erilaisten järjestöjen yhteistyönä on järjestetty keskustassa kaiken kan- san kesätapahtuma Yöttömän yön tai Ehtooyön nimellä kuusi kertaa. Uusin tapahtuma on kahdesti toteutettu Kirppu-Karkku. Karkun tunnukset Kalevala-koru on valmistanut viisi erilaista korua Karkusta tehtyjen kalmisto- löytöjen mukaan. Vuodesta 1994 on ollut saatavana Karkku-aiheisia paitoja, joiden logon on suunnitellut taideterapeutti Tuula Tuomisto. Vuonna 1997 Karkku sai oman oluen. Etiketin suunnitteli taiteilija Markku Piri, joka asui tuolloin kylällä. Aktiivista yhdistys- ja talkootoimintaa Muita tärkeitä ja perinteikkäitä toimijoita ovat kylän urheiluseurat sekä par- tiolippukunta. Urheiluseura Isku on pitänyt seurakunnan omistamassa Pa- pinsaaressa lastenleirejä kesäisin yli 50 vuoden ajan. Lisäksi se pyörittää nuorten ”parkkia” työväentalolla joka toinen perjantai. Toinen urheiluseura Karkun Karku järjestää eri-ikäisille lapsille talvisin sählyä ja jääkiekkoa sekä 10 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 11 Karkun asema Puutarhakylä nousee kesäisin jalkapalloa. Jalkapallossa on kesäisin osallistuttu innokkaasti usealla Vammalan ja Tampereen läheisyys työssäkäyntipaikkakuntina antavat Kar- joukkueella juniorien Tyrvis-turnaukseen. Karkun koululla on naisille aero- kulle elinvoimaa. Nyt Karkkuun tulee 11 junaa päivässä, entä jos lähipaikal- bicia ja alle kouluikäisille naperovoimistelua. Urheiluseurat ovat vuorovii- lisjuna Tampere-Nokia-Karkku toteutuu? Kaupoilla on mahdollisuus kasvaa, koin järjestäneet puistossa hiihtokisoja ja maastojuoksuja. Partiolippukunta kyläraitilla tapahtuu, rantakahvilan pito voisi kannattaa – ympärivuotisesti, Karkun Samoojat järjestää toimintaa sudenpennuille ja vartiolaisille. Partio- palveluista on jo pulaa. laisten vanhemmat hoitavat kylän jääkiekkokaukaloa. Karkun seurakunta on Passinmäessä on alettu toteuttaa uudenlaista siirtolapuutarhaa. Alueelle mukana koululaisten iltapäiväkerhon vetämisessä sekä järjestää seurakunta- on mahdollista laajentaa puutarhamökki myöhemmin ympärivuotiseksi talolla toimintaa eri-ikäisille. asunnoksi. Karkkuun on juuri valmistunut osayleiskaava, jossa varataan Kylällä on monia muitakin yhdistyksiä Martoista motoristeihin ja moni asuintontteja. Kyläläisten enemmistö toivoo, että tontit muodostettaisiin rei- asia pyörii ilman mitään järjestöä. Esim. keskustaan ja Karkun koululle on lun kokoisiksi ja maastoon sopiviksi. Näin saataisiin lisää asukkaita ja juuri rakennettu bussikatokset yhteisvoimin. Ikämiehet harrastavat jääkiekkoa ja laajennettuun kouluun riittäisi oppilaita. jalkapalloa sunnuntai-iltaisin aivan itsekseen. Ranta-alueella on mahdollisuuksia vaikka mihin, kunhan niiden toteu- tuksesta vain päästään yksimielisyyteen. Nyt se on vielä visioiden valtakunta – kahdenkymmenen vuoden kuluttua toivottavasti kyläläisten yhteinen ajan- Kurkotus tulevaisuuteen viettoalue, jossa on monipuolisia palveluita myös matkailijoille. Tällaista toi- voi ainakin suurin osa kyläkyselyyn vastanneista. I Lähiseudun vapaa-ajanpalvelut, vesistö ja luonto, Karkun oppilaitokset sekä Pekka Niemisen teoksia 12 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 13 Kolme kurkistusta KARKUN historiaan Karkun historia on niin runsas ja monimuotoinen, että se ansaitsee oman teoksensa, jonka toimittamisesta on puhuttu myös kyläsuunnitteluntyön yhteydessä. Tässä yhteydessä luomme historiaan kolme silmäystä. Ensin tapaamme joitain oman yhteisönsä tärkeitä vaikuttajia, sitten kävelemme pitkin raittia rakennuksia katsellen ja lopuksi tutustumme Karkun oppilaitoksiin, yhteen kylän omalaatuisimmista piirteistä.
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Vene Vie – Satamaraportti Yhteenveto Vierasvenesatamien- Ja Laitureiden Kuntokartoituksesta Sekä Rakentamistarpeista
    Vene vie –esiselvityksen kokonaisuuteen kuuluvat erillisinä julkaistut Vene vie - raportit: 1. Kyselytutkimus – Sähköisen kyselytutkimuksen yhteenveto 2. Kirjallisuuskatsaus – Katsaus muihin vesistömatkailun tutkimuksiin ja -raportteihin 3. Satamaraportti - Yhteenveto vierassatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista 4. Loppuraportti - Vene vie – esiselvitys Pirkanmaan vesistömatkailun ja vierasvenesatamien kehittämisestä Vene vie – satamaraportti Yhteenveto vierasvenesatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista. Arto Lammintaus Tampereen satamatoimisto, 2.10.2015 1 SISÄLLYS Johdanto ............................................................................................................................................................................................. 5 Akaa, Toijala ................................................................................................................................................................................ 8 Hämeenkyrö, Kauhtua ............................................................................................................................................................. 9 Hämeenkyrö, Uskelanniemi ............................................................................................................................................... 10 Ikaalinen, Komppi .................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Maakunnallisesti Arvokkaat Rakennetut
    Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ 4.1.2016 Pirkanmaan liitto 2016 ISBN 978-951-590-313-6 Taitto Eila Uimonen, Lili Scarpellini Kannen kuvat: Suolahden kirkon rappu, Punkalaitumen Sarkkilan koulu, Lielahden tehdas, Jäähdyspohjan mylly, Kangasalan seurakuntatalo, Ylöjärven Ylisen asuinkerrostalo. 2013-2016 Lasse Majuri Sisällys Tausta . 4 Tavoitteet. 5 Hankeryhmä. .5 Tarkastelualue ja kohdejoukko. .5 Selvitystilanne . 7 Menetelmät. 7 Tarkasteltavien kohteiden valinta. .7 Pirkanmaan erityispiirteet. .9 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet kunnittain . 25 Kohdekortit. .51 Liitteet. .253 Lähteet. 257 3 Tausta Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakunta- Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti. Pirkanmaan kult- kaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. tuurinen omaleimaisuus saa rakennetusta ympäristöstä Maankäytön eri aihealueet kattava maakuntakaava tulee vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristö- korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa jä ensisijaisesti vaalitaan tuleville sukupolville, on niillä olevat vaihemaakuntakaavat. Maankäyttö- ja rakennusla- merkitystä jokapäiväisen viihtyisän elinympäristön osana. ki edellyttää (28§), että maakuntakaavan sisältöä laadit- Matkailulle ja seudun muille elinkeinoille sekä imagol- taessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemaan ja le arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. kulttuuriperintöön. Pirkanmaan maakunnallisesti arvok- Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan kaita
    [Show full text]
  • Tampereen Kaupunkiseudun Lähijunaliikenteen Kehittämisselvitys Loppuraportti
    TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi www.tampereenseutu. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitys Loppuraportti Kangasala n Lempäälä n Nokia n Orivesi n Pirkkala n Tampere n Vesilahti n Ylöjärvi www.tampereenseutu.fi Sisältö. 1. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisperiaatteet ............ 8 1.1 Lähtökohdat ..................................................................................................... 8 1.2 Tarkastelutapa .................................................................................................. 9 1.3 Nykyinen Tampereen seudun junatarjonta ........................................................... 9 1.4 Ratakapasiteetti- ja liikennöintitarkastelut ......................................................... 11 1.5 Lähijunaliikenteen kehittämisen vaikutukset ....................................................... 11 2. Maankäyttö ja kaavoitus ............................................................................ 13 2.1 Maankäytön kehitys ja liikenne-ennusteen lähtökohdat ....................................... 13 2.2 Maankäytön kehittämistarpeet ja -keinot lähijunaliikenteen kannalta ................... 14 3. Vaihe 1 – Seutulipun käytön laajentaminen junaliikenteeseen ....................... 16 3.1 Ensimmäisen vaiheen kuvaus ............................................................................. 16 3.2 Nykyinen seutulippujärjestelmä ........................................................................
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]
  • Aikataulut 1. - 5.3.2021 Hiihtolomaviikko 9:N Aikana Liikennöimme Seuraavat Vuorot
    aikaTauluT 1. - 5.3.2021 hiihtolomaviikko 9:n aikana liikennöimme seuraavat vuorot. kaikki vuoromme ajetaan normaalisti maanantaista 8.3.2021 alkaen. Turun SuunTa Oripää - pöyTyä - Turku huiTTinen - Turku Turku - huiTTinen Oripää - pöyTyä - Turku SastaMala - huittinen - Oripää Huittisista TURKUUN Ma-Pe Turusta HUITTISIIN Ma-Pe Oripäästä TURKUUN Ma-Pe Ma-Pe Ma-Pe Ma-Pe Sastamalasta ORIPÄÄHÄN Koulp HUITTINEN linja-autoas. 8.40 TURKU linja-autoas. 11.30 ORIPÄÄ 6.20 9.10 12.30 15.15 SASTAMALA l-autoas. 5.50 Vampula tienhaara 9.00 Aura tienhaara 11.55 Pöytyä kk 6.35 9.25 12.45 15.30 Kiikka tienhaara 6.00 Virttaa 9.05 Oripää tienhaara 12.15 Riihikoski 6.40 9.30 12.50 15.35 Keikyä tienhaara 6.05 Aura tienhaara 6.50 9.40 13.00 15.45 Oripää tienhaara 9.15 Virttaa 12.25 HUITTINEN l-autoasema 6.20 TURKU linja-autoas 7.25 10.15 13.35 16.20 Aura tienhaara 9.30 Vampula tienhaara 12.30 Vampula, kantatie 41 6.40 TURKU linja-autoas. 10.00 HUITTINEN linja-autoas. 12.50 Turku - pöyTyä - Oripää Virttaa, Loimaa tienhaara 6.45 Turusta ORIPÄÄHÄN Ma-Pe Ma-Pe Ma-Pe Ma-Pe ORIPÄÄ 7.00 rauMan SuunTa TURKU linja-autoas. 7.30 10.20 13.45 16.30 ORIPää - vuOrenMaa - huittinen Aura tienhaara 7.55 10.45 14.10 16.55 huiTTinen - rauMa rauMa - huiTTinen Oripäästä HUITTISIIN Koulp Riihikoski 8.10 11.00 14.25 17.10 Huittisista RAUMALLE Ma-Pe Ma-Pe Raumalta HUITTISIIN Ma-Pe Ma-Pe ORIPÄÄ 7.10 Pöytyä kk 8.15 11.05 14.30 17.15 HUITTINEN l-autoas.
    [Show full text]
  • Tampere – Pori/Rauma -Radan Kehittämissuunnitelma 13.12.2019 Tilaajatahot
    Tampere – Pori/Rauma -radan kehittämissuunnitelma 13.12.2019 Tilaajatahot Pirkanmaan liitto Satakuntaliitto Tampere Pori Rauma Nokia Sastamala Kokemäki Harjavalta Tampereen kauppakamari Satakunnan kauppakamari Rauman kauppakamari Sisällysluettelo 1. Työn tavoitteet ja lähtökohdat 2. Henkilöliikenteen potentiaali 3. Tavaraliikenteen potentiaali 4. Liikennöintimallivaihtoehtoja 5. Liikennöinnin kehittäminen vaiheittain LIITTEET Työn tavoitteet ja lähtökohdat Kehittämissuunnitelma tavoitteet ja sisältö — Tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys ja kehityspolku Tampere−Kokemäki−Pori/Rauma -rataosuuksien junaliikenteen kehittämiseksi sekä henkilö- että tavaraliikenteessä — Keskeistä on koota ja syventää tietoa kuntien ja elinkeinoelämän tarpeista, sekä nykyisistä kuljetuksista — Työssä arvioidaan operoinnin näkökulmasta mahdollisuuksia lisätä 5 junaliikenteen tarjontaa huomioiden infran asettamat rajoitteet. Samalla tuotetaan tietoa käynnistyvään tarveselvitykseen — Tärkeää on huomioida toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä valtakunnalliset ja EU:n tavoitteet mm. ilmastonmuutokseen liittyen — Työssä arvioidaan lisäksi junaliikenteen kehittämisen vaikutuksia ja hyötyjä Lähtökohtia 1. — Työn lähtökohtana ovat olleet työn ohjausryhmän evästykset, kuntien ja toimijoiden haastattelut sekä nykytilanteen arviointi — Joukkoliikenteen tilanne ei ole erityisen hyvä — Bussijoukkoliikenteen määrä vähentynyt ja palvelutaso heikentynyt radanvarren kunnissa — Pendelöinti tapahtuu pääosin omilla autoilla — Yhteydet esim. Helsinkiin ovat heikentyneet.
    [Show full text]
  • Lions Clubs International
    Lions Clubs International Clubs Missing a Current Year Club Officer (Only President, Secretary or Treasurer) as of July 08, 2010 District 107 E Club Club Name Title (Missing) 20549 HAMEENKYRO President 20549 HAMEENKYRO Secretary 20549 HAMEENKYRO Treasurer 20552 IKAALINEN President 20552 IKAALINEN Secretary 20552 IKAALINEN Treasurer 20557 KARKKU President 20557 KARKKU Secretary 20557 KARKKU Treasurer 20560 LEMPAALA President 20560 LEMPAALA Secretary 20560 LEMPAALA Treasurer 20561 LEMPAALA KANAVA President 20561 LEMPAALA KANAVA Secretary 20561 LEMPAALA KANAVA Treasurer 20562 MOUHIJARVI President 20562 MOUHIJARVI Secretary 20562 MOUHIJARVI Treasurer 20564 ORIVESI President 20564 ORIVESI Secretary 20564 ORIVESI Treasurer 20566 PALKANE President 20566 PALKANE Secretary 20566 PALKANE Treasurer 20567 PARKANO President 20567 PARKANO Secretary 20567 PARKANO Treasurer 20569 PIRKKALA President 20569 PIRKKALA Secretary 20569 PIRKKALA Treasurer 20570 RUOVESI President 20570 RUOVESI Secretary 20570 RUOVESI Treasurer OFF0021 Run Date: 7/8/2010 11:42:13AM Page 1 of 5 Lions Clubs International Clubs Missing a Current Year Club Officer (Only President, Secretary or Treasurer) as of July 08, 2010 District 107 E Club Club Name Title (Missing) 20573 TAMPERE President 20573 TAMPERE Secretary 20573 TAMPERE Treasurer 20574 TAMPERE AMURI President 20574 TAMPERE AMURI Secretary 20574 TAMPERE AMURI Treasurer 20575 TAMPERE HARJU President 20575 TAMPERE HARJU Secretary 20575 TAMPERE HARJU Treasurer 20576 TAMPERE KALEVA President 20576 TAMPERE KALEVA Secretary 20576
    [Show full text]
  • Ante Aikio (Oulu, Finland) the Study of Saami Substrate Toponyms in Finland*
    Ante Aikio (Oulu, Finland) The Study of Saami Substrate Toponyms in Finland* 1. Research history Since the emergence of the historical sciences the generally accepted view on the ethnic history of Finland has been a theory of immigration, that is, that the Saami (or Lapps, as they were formerly called) earlier inhabited most parts of Finland, and that the Finns and Karelians only later expanded to their present territories, displacing the original Saami settlement. This view was originally based mainly on the interpretation of the Finnish and Saami oral tradition (SCHEFFER 1704: 37–52, see also PORTHAN 1873: 31– 42), but later research into historical records brought to light numerous ref- erences related to the Saami, especially in eastern Finland and Karelia (see e.g. KOSKINEN 1882, T. I. ITKONEN 1947, 1948 I, 92–97). In the twentieth century comparative linguistics developed rapidly and lin- guistic evidence of a widespread earlier Saami inhabitation in the south of Finland started to emerge. The first noteworthy study of Finnish and Russian place names of Saami origin was K. B. WIKLUND’s paper Lapparnas forna utbredning i Finland och Ryssland, belyst af ortnamnen (1911–1912). The question of place names of Saami origin had occasionally been touched upon even earlier, but WIKLUND’s study was the first one to employ system- atic and reasonably strict scientific methods to the subject. However, at that time the material available on Finnish place names was so limited that an entirely systematic search for Saami substrate place names could not be per- formed. Because of this, WIKLUND’s results in central Finland and Karelia remained on the level of sporadic observations, and his conclusions on the earlier distribution of Saami settlement were partly erroneous due to the limitations of his material.
    [Show full text]
  • Suomen Rautakautiset Kulkuset, Kellot Ja Kelloriipukset Suomen Musiikkikirjastoyhdistyksen Julkaisusarja
    Suomen rautakautiset kulkuset, kellot ja kelloriipukset Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja Jaakko Tuohiniemi, sarjan toimittaja Osa 138 Suomen rautakautiset kulkuset, kellot ja kelloriipukset Äänimaiseman arkeologiaa Riitta Rainio Väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XIII lauantaina 24. huhtikuuta 2010 klo 10. Julkaisija: Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry Helsinki 2010 Julkaisija Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry PL 148, 01301 Vantaa http://www.kaapeli.fi/~musakir/ © Riitta Rainio 2010 Taitto: Paul Forsell Painopaikka: Greif, Tartto, Viro, 2010 ISBN 978-952-5363-37-1 (sid.) ISBN 978-952-10-6170-7 (PDF) ISSN 1798-3754 v Tiivistelmä TIIVISTELMÄ Suomen rautakautiset kulkuset, kellot ja kelloriipukset: äänimaiseman arkeologiaa Väitöskirjan aiheena ovat Suomen keski- ja myöhäisrautakauden aikaiset kulkuset, kellot ja kelloriipukset, aiemmin tutkimaton, soiva metalliesineiden ryhmä 400–1200-luvuilta. Musiikkiarkeologian alaan kuuluvan tutkimuksen tar- koituksena on avata kuulokulma suomalaiseen rautakauteen sekä musiikinhistorian varhaisvaiheisiin, jotka tähän asti ovat olleet tutkijoiden tavoittamattomissa. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: Kuinka kulkuset, kellot ja kelloriipuk- set luokitellaan? Kuinka ne soivat? Ketkä näitä Suomen vanhimpia säilyneitä soittimia käyttivät ja missä yhteydessä? Mikä merkitys soittimilla ja niiden soinnilla oli rautakautisessa kulttuurissa ja äänimaisemassa? Suomen kansallismuseon sekä useiden paikallismuseoiden
    [Show full text]
  • Luessa Tiedustella Helsingin Kaupungin Viranomaisilta Sopivaa Tonttia Osakunnan Tarpeisiin
    SATAKUNTA KOTISEUTUTUTKIMUKSIA XV JULKAISSUT SATAKUNTALAINEN OSAKUNTA TOIMITUSKUNTA: EDWIN LINKOMIES NIILO VALONEN EINO NIKKILÄ MAUNO JOKIPII toimitussihteeri TÄTÄ JULKAISUA OVAT LAHJOITUKSILLA AVUSTANEET: WERNER SÖDERSTRÖM OY. RAUMAN KAUPUNKI MERIKARVIAN KUNTA TYRVÄÄN SANOMAT SATAKUNNAN PARANTOLA Edwin Linkomies Satakuntatalon syntyvaiheet. Satakunta-sarjan XV nide valmistuu painosta siksi, kun Sa­ takuntalaisen Osakunnan toimesta Helsinkiin rakennettu uusi Satakuntatalo vihitään tarkoitukseensa. Sen vuoksi on aiheel­ lista tässä yleispiirteisesti kuvata talon syntyvaiheita. Tähän on sitäkin enemmän syytä, kun Satakuntatalon pystyttäminen ei ainoastaan merkitse uuden kehitysjakson alkamista Satakunta­ laisen Osakunnan historiassa, vaan toivottavasti myös on omiaan elvyttämään kotiseutuun kohdistuvaa harrastusta laajemmissakin satakuntalaispiireissä. Ajatus, että Satakuntalainen Osakunta tarvitsisi oman talon, ei ole syntynyt vasta siinä vaiheessa, jossa sen toteuttaminen jo alkoi olla mahdollisuuksien rajoissa. Eräänlaisena utopiana se on elänyt paljon aikaisemmin. Osakunnan kunniainspitär, rouva Maila Mikkola oli esittänyt sen vuosia sitten, mutta olo­ suhteiden pakosta se silloin jäi tuulentuvaksi. Taloudellisia edellytyksiä ei ollut olemassa. Vasta uuden tuberkuloosi­ lain säätäminen v. 1948 muutti olosuhteet sellaisiksi, että suunni­ telma, joka oli väikkynyt mielissä toiveunena, yhtäkkiä alkoi saa­ da allensa todellisuuspohjaa. Osakuntahan omisti melkein kaikki Satakunnan keuhkotautiparantolan osakkeet. Kun parantola uuden lain säännösten
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Alueellinen Vesihuollon Kehittämissuunnitelma VAIHE 1
    Alueelliset ympäristöjulkaisut 351 Pirkanmaan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma VAIHE 1 TAMPERE 2004 . .......................... PIRKANMAAN YMPÄRISÖKESKUS Pohjakartat ©Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/04 Pohjavesialueet ©Pirkanmaan ympäristökeskus Vedenottamot ja -puhdistamot ©Pirkanmaan liitto ISBN 952-11-1767-2 ISBN 952-11-1773-7 PDF ISSN 1238-8610 Kansikuva Pirkanmaan kunnat ja seutukunnat Paino Tampereen Yliopistopaino Oy, 2004 2 .............................................................. Alueelliset ympäristöjulkaisut 351 Alkusanat Vesihuollon alueellisella suunnittelulla tarkoitetaan usean kunnan kattavaa seu- dullista, maakunnalista tai muulla tavoin rajattua ylikunnallista vesihuollon suun- nittelua. Suunnitelmissa selvitetään vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot sekä vesihuoltolaitosten toimintavarmuuden ja kriisivalmiuden tarpeet. Tarkaste- lukohteenavoivat olla myös alueellisen yhteistyön tarpeet. Yleissuunnittelun järjestämisestä ja ohjausryhmän asettamisesta vastaa yleensä alueellinen ympäris- tökeskus. (Maa- ja metsätalousministeriö, Vesihuoltolakiopas 2002) Pirkanmaan alueella on aikaisemmin tehty useita suppeampia seutukuntaa tai muutamaa kuntaa koskevia vesihuollon kehittämissuunnitelmia. Tarve tarkas- tella koko Pirkanmaan vesihuollon nykytilaa ja tulevaisuutta kokonaisuutena tuli ajankohtaiseksi uuden maakuntakaavan laatimisen myötä. Kehittämissuunnitel- matyön tarpeellisuutta korostavat myös Pirkanmaan alueella valmisteilla olevat useat vesihuoltoa koskevat suuremmat hankkeet. Pirkanmaan alueellinen
    [Show full text]