KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 a KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 1 2 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 3 Ihana ja vastustamaton KARKKU

KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003

4 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 5 ESIPUHE

Tämä on Vammalan kaupungin kylien kehittämishankkeen myötä syntynyt Kar- kun kyläsuunnitelma. Suunnitelman tekoon on tavalla tai toisella osallistunut vähintään 172 kyläläistä – sen verran tuli vastauksia kyläkyselyyn. Tiiviimmin ky- läkokouksiin ja erilaisiin työryhmiin on osallistunut kuutisenkymmentä kyläläis- tä. Suunnitelman tekeminen on yksi vaihe vireän Karkun elämää. Sen tarkoitus on suuntautua tulevaisuuteen ja kertoa siitä, mikä meille 2000-luvun alun kark- kulaisille on tärkeää. Tulevaisuutta ei voi kuitenkaan suunnitella tarkastelematta historiaa ja nykypäivää. Karkun rikkaasta historiasta olemme nostaneet esille merkittäviä karkkulaisia, Karkun koulut, karkkulaisen rakennusperinnön sekä karkkulaisen vapaaehtoistoiminnan saavutuksia viimeisen vuosikymmenen ajal- ta. Suunnitelman tekoon kuului kyläkysely, jonka avulla olemme pystyneet hah- mottamaan karkkulaisten elämänlaadulle tärkeimmät asiat – Karkun Helmet: kylämiljöön, kyläyhteisön ja palvelut. Niihin perustuu karkkulainen elämänlaa- tu. Suunnitelman lopussa esitellään kyselyn tulokset yksityiskohtaisesti ja ehdo- tetaan, miten näitä Karkun Helmiä voidaan vaalia, puolustaa ja kehittää. Kyläsuunnitteluun osallistuneista haluamme erityisesti mainita kunnallis- neuvos Timo Roosin, joka vielä muuttokiireittensä keskellä jaksoi osallistua tä- Päätoimittaja: Eveliina Asikainen hän työhön. Työryhmä: Seppo Narinen, Leena Tamminen, Ritva Kallio, Terttu Karjalainen, Vammalan kaupunkia ja erityisesti kyläprojektin vetäjää Ilpo Korkaloa kii- Timo Savola, Markku Laitala, Merja Kalliosalo, Jaana Lehto, Annikka Salpakivi, tämme kyläsuunnittelun mahdollistamisesta. Hyvä Kylänväki, Naapurikylät, Kaupunki ja Muu Vieras! Viihtyisiä hetkiä Timo Roos, Pekka Marttila ja Maiju Vuorenoja suunnitelmien parissa. Muokatkaamme tulevaisuuttamme yhdessä, tässä on Valokuvat: Urpo Vuorenoja mahdollisuus! Ulkoasu ja taitto: Jari Mattila Painopaikka: Hämeen Offset-Tiimi Ky, p. 03-317 3371, www.hotpaino. com 15.6. 2003 Julkaisija: Kyläntupa ry. c/o Markku Laitala, Latauksentie 22, 38100 Karkku KYLÄSUUNNITTELUTOIMIKUNTA

6 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 7 Karkku ja karkkulaiset

Karkku on aikaansaava kylä tai oikeastaan on kysymys vanhan Karkun pitä- jän keskustasta ja sen lukuisista pienistä lähikylistä. Tässä suunnitelmassa käsitelty Karkku rajoittuu Heinooseen, Nohkuaan ja Kiuralaan. Vuoden 2002 lopussa tällä alueella asui 748 henkeä. Karkun keskusta eli Palvialan kylä sijaitsee Tampere-Pori radan varressa.

© Tyrvään Sanomat, kuvaaja Ville Säteri © Tyrvään Junalla Tampereen keskustaan on vai puolen tunnin matka. Autollakin sinne ajaa alle kolmen vartin. Suuri osa karkkulaisista käykin töissä Tampereen suunnalla. Esim. kyläkyselyssä tähän kysymykseen vastanneista lähes yhtä moni käy Tampereen suunnassa kuin Vammalassa. Perustavanlaatuinen muutos Karkulle oli vuoden 1973 kuntaliitos, jolla Karkun ja Tyrvään kunnat liittyivät Vammalan kaupunkiin. Karkku muuttui omasta pitäjästä kaupungin maaseutualueeksi ja Palviala kuntakeskuksesta kaupunginosaksi tai kyläksi. Kuntaliitoksen myötä Karkun kehitys hidastui, mutta samanaikaisesti kylän idylli, miljöö ja henki jalostuivat. Nyt Karkku mainitaan Vammalan kaupungin visioissakin kasvualueena.

Karkun luonto

Karkku on luonnoltaan parasta Pir- kanmaata. Rautaveden länsiranta on samaa rehevää aluetta kuin Pispala. Rehevyydestä todistavat monet van- hat ja menestyneet karkkulaiset puu- tarhat sekä keväisin metsän pohjalla loistavat sinivuokot. Löytyypä Rauta- veden rannasta, Hörssinnokasta to- dellinen harvinaisuuskin, luhtaorvok- ki, jota kasvaa tiettävästi vain yhdek- sässä paikassa koko Suomessa. Kauempana Rautaveden rannas- ta, Häijääntien pohjoispuolella, löytyy taas karumpia metsiä, jotka tarjoavat KARKKU erinomaiset ja monimuotoiset retkeily-, marja- ja sienimaat. Veneellä liikku- tänään ja huomenna – vireä kylä Tampereen kupeessa

8 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 9 jakin voi käyttää täällä jokamiehenoikeutta, kun kylän edustalla olevaan Pa- he tekivät kaupungille kuntalaisaloit- pinsaareen voi rantautua vapaasti. teen skeittirampista, jonka kaupunki Luonnon monimuotoisuudeltaan ja retkeilymahdollisuuksiltaan Karkku lupasi myös rakentaa. Kyläläisten etu- on siis vertaansa vailla. Ympäristössä yhdistyvät valtakunnallisesti arvokas jen ajamisen lisäksi Kyläntupa tarjoaa vanha viljelymaisema ja siihen liittyvä vesireitti sekä taustalla häämöttävä myös mahdollisuuden hoitaa kuntoa erämainen metsäalue. Kokonaisuus muodostaa yhden Suomen 29:stä kan- ja parantaa maailmaa kyläsaunan lau- sallismaisema-alueesta. teilla. Kyläntupa ry:n lisäksi Aluskylän kotijoukot järjestävät paljon kylätoi- Kylätoimijat mintaa. Aluskylän kotijoukot ovat jär- jestäneet mm. professori Pertti Virta- Karkun Kyläntupa ry, joka toimii nykyään kylätoimikuntana, perustettiin jo rannan mukaan nimetyn Virtaran- vuonna 1901. Täällä on siis pitkät oman kylän puolesta toimimisen perin- nankadun avajaiset ja 100-vuotiaan Porin radan juhlat Karkun asemalla. teet. Etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana toiminnassa on pyritty Keskustan kukkien istutus ja hoito kuuluu kotijoukkojen talkootöihin. Ke- yhdistämään uuden kehittäminen ja vanhasta kiinni pitäminen. Tämä on säistä kylänraittia on elävöittänyt kotijoukkojen ja Karkun seurakunnan pitä- onnistunut mm. kevyenliikenteen väylän rakentamisessa vanhan raitin kyl- mä kahvipakari käsityömyymälöineen Harsun pakarissa. Talvisin taas suosit- keen ja uimarannan säilyttämisessä kyläläisten käytössä. Sama linja jatkuu tu Joulukahvila toimii asemarakennuksen tunnelmallisissa tiloissa. Samois- katsomon kunnostuksessa. Vuonna 2002 Kyläntupa tuki kylän nuoria, kun sa tiloissa kokeillaan kesällä 2003 myös kesäkahvilan pitoa. Erilaisten järjestöjen yhteistyönä on järjestetty keskustassa kaiken kan- san kesätapahtuma Yöttömän yön tai Ehtooyön nimellä kuusi kertaa. Uusin tapahtuma on kahdesti toteutettu Kirppu-Karkku.

Karkun tunnukset

Kalevala-koru on valmistanut viisi erilaista korua Karkusta tehtyjen kalmisto- löytöjen mukaan. Vuodesta 1994 on ollut saatavana Karkku-aiheisia paitoja, joiden logon on suunnitellut taideterapeutti Tuula Tuomisto. Vuonna 1997 Karkku sai oman oluen. Etiketin suunnitteli taiteilija Markku Piri, joka asui tuolloin kylällä.

Aktiivista yhdistys- ja talkootoimintaa

Muita tärkeitä ja perinteikkäitä toimijoita ovat kylän urheiluseurat sekä par- tiolippukunta. Urheiluseura Isku on pitänyt seurakunnan omistamassa Pa- pinsaaressa lastenleirejä kesäisin yli 50 vuoden ajan. Lisäksi se pyörittää nuorten ”parkkia” työväentalolla joka toinen perjantai. Toinen urheiluseura Karkun Karku järjestää eri-ikäisille lapsille talvisin sählyä ja jääkiekkoa sekä

10 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 11 Karkun asema Puutarhakylä nousee

kesäisin jalkapalloa. Jalkapallossa on kesäisin osallistuttu innokkaasti usealla Vammalan ja Tampereen läheisyys työssäkäyntipaikkakuntina antavat Kar- joukkueella juniorien Tyrvis-turnaukseen. Karkun koululla on naisille aero- kulle elinvoimaa. Nyt Karkkuun tulee 11 junaa päivässä, entä jos lähipaikal- bicia ja alle kouluikäisille naperovoimistelua. Urheiluseurat ovat vuorovii- lisjuna Tampere-Nokia-Karkku toteutuu? Kaupoilla on mahdollisuus kasvaa, koin järjestäneet puistossa hiihtokisoja ja maastojuoksuja. Partiolippukunta kyläraitilla tapahtuu, rantakahvilan pito voisi kannattaa – ympärivuotisesti, Karkun Samoojat järjestää toimintaa sudenpennuille ja vartiolaisille. Partio- palveluista on jo pulaa. laisten vanhemmat hoitavat kylän jääkiekkokaukaloa. Karkun seurakunta on Passinmäessä on alettu toteuttaa uudenlaista siirtolapuutarhaa. Alueelle mukana koululaisten iltapäiväkerhon vetämisessä sekä järjestää seurakunta- on mahdollista laajentaa puutarhamökki myöhemmin ympärivuotiseksi talolla toimintaa eri-ikäisille. asunnoksi. Karkkuun on juuri valmistunut osayleiskaava, jossa varataan Kylällä on monia muitakin yhdistyksiä Martoista motoristeihin ja moni asuintontteja. Kyläläisten enemmistö toivoo, että tontit muodostettaisiin rei- asia pyörii ilman mitään järjestöä. Esim. keskustaan ja Karkun koululle on lun kokoisiksi ja maastoon sopiviksi. Näin saataisiin lisää asukkaita ja juuri rakennettu bussikatokset yhteisvoimin. Ikämiehet harrastavat jääkiekkoa ja laajennettuun kouluun riittäisi oppilaita. jalkapalloa sunnuntai-iltaisin aivan itsekseen. Ranta-alueella on mahdollisuuksia vaikka mihin, kunhan niiden toteu- tuksesta vain päästään yksimielisyyteen. Nyt se on vielä visioiden valtakunta – kahdenkymmenen vuoden kuluttua toivottavasti kyläläisten yhteinen ajan- Kurkotus tulevaisuuteen viettoalue, jossa on monipuolisia palveluita myös matkailijoille. Tällaista toi- voi ainakin suurin osa kyläkyselyyn vastanneista. Lähiseudun vapaa-ajanpalvelut, vesistö ja luonto, Karkun oppilaitokset sekä Pekka Niemisen teoksia

12 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 13 Kolme kurkistusta KARKUN historiaan

Karkun historia on niin runsas ja monimuotoinen, että se ansaitsee oman teoksensa, jonka toimittamisesta on puhuttu myös kyläsuunnitteluntyön yhteydessä. Tässä yhteydessä luomme historiaan kolme silmäystä. Ensin tapaamme joitain oman yhteisönsä tärkeitä vaikuttajia, sitten kävelemme pitkin raittia rakennuksia katsellen ja lopuksi tutustumme Karkun oppilaitoksiin, yhteen kylän omalaatuisimmista piirteistä.

Karkkulaisgalleria vuosien varrelta

Kolme kovaa kirkkoherraa ja Karkun seurakunnan 110 vuotta!

Kirkkoherroilla on perinteisesti ollut tärkeä asema maalaiskunnissa. Karkun seurakunnassa on viimeisen 110 vuoden aikana toiminut kolme kirkkoher- raa: Karl Emil Bergroth vuosina 1896-1940, K.E.Rinne vuosina 1942-1972 ja Arto Jaatinen, vuodesta 1972 alkaen. Jaatisen kauteen päättyy myös Karkun seurakunnan historia itsenäisenä seurakuntana. Kirkkoherroista tunnetuin oli ”Karkun kanuuna” K.E.Rinne , joka oli hy- vin taitava sanan käyttäjä. Varsinkin hänen kirkollisia ilmoituksiaan luettiin ja syystäkin ihailtiin. Ja suuri osa niistä uusittiin Suomen Kuvalehden Jyvis- sä ja Akanoissa. Jännittynein mielin mentiin seurakunnan tilaisuuksiin – vaikka ”katsomaan mustaa miestä” – sillä koskaan ei tarvinnut jäädä kyl- mäksi kanuunaa kuunnellessa. Rinne huolehti esimerkillisesti seurakunta- laisistaan mm. pitäen vuosikymmenet yhteyttä rippikoululapsiinsa. Lisäksi monet hänen ulkomailta ja muilta matkoilta lähettämät postikortit ovat edel- leen karkkulaisten kotien aarteita.

14 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 15 Tiedemiehiä ja taiteilijoitakin on työväkeä. Silloin syntyi Passinmäki kymmenine torppineen. Hänen poikan- Karkku synnyttänyt ja kasvattanut! sa tuomari Niilo Pakkalan rahasto jakaa joka vuosi huomattavan avustuksen muualla opiskeleville karkkulaisille nuorille. Heistä kuuluisin lienee Linnaisten herra Albert Hjalmar Hjelt. Hän julkaisi Kotiseutututkija, teollisuusmies ja poliitikko Väinö Selanderin mielen- 1900-luvun alussa seitsenosaisen jättityön ”Conspectus florae fennicae”, yli kiinto kohdistui maa- ja kotieläintalouteen, vanhoihin tiloihin ja sukuihin 3000 sivuisen teoksen Suomen kasveista. Hjelt oli todellinen luonnontietei- sekä maanomistusoloihin. Hän on kirjoittanut valtavan määrän lehtiartikke- lijä vanhoille päivilleen saakka. leita mm. Tyrvään Sanomiin, useita oppikirjoja, jotka on tarkoitettu lähinnä Professori Otto-Iivari Meurman oli kesäkarkkulainen tasan 90 vuotta. pienviljelijän käyttöön sekä muutamia poliittisia pamfletteja. Eduskunnan Hän kirjoitti mm Viipurin, Sortavalan, Helsingin ja Oulun asemakaavahisto- jäsenenä hän oli vv. 1919 – 1921. Monet hänen paikkakuntaa koskevat aloit- riikit sekä oppikirjan Asemakaavaoppi. Hän oli Suomen Arkkitehtiliiton pe- teensa toteutuivat myöhemmin kuten Satakunnan emäntäkoulun sijoittami- rustajajäsen ja toimi liiton puheenjohtajana 1941-42. Hänelle myönnettiin nen Karkkkuun. myös lukuisia tunnustuksia an- Aikamme poliitikko on ollut sioistaan. opettaja, kunnallisneuvos Timo Akateemikko, kielentutkijapro- Roos, joka kolme kautta (1983- fessori Pertti Virtaranta on synty- 1995) toimittuaan eduskunnassa peräinen karkkulainen, Aluskylän jätti kirjaimellisesti kynänjälkensä koulun kasvatti ja imenyt äidin- jälkipolville. Timo hoiti Karkun ja maidossaan kotiseudun kulttuuria koko Vammalan seudun asioita niin, että uhrasi koko elämänsä taiteillen kahden maakunnan vä- Suomen kansan kieliperinteelle ja lissä. Kansalaisten oli helppo lä-

Virtarannan kadun avajaiset kansantutkimukselle. Hän pelasti hestyä häntä, sillä mummunsa suomensuvun kielentutkimukselle ohjeiden mukaan hän oli aina pie- sen olennaisimman aineiston viime hetkellä. Kansan parissa Virtaranta oli nemmän puolella ottaen yksittäis- loistava haastattelija. Puhuttamalla ihmisiä hän sai heidät avautumaan ja ten kansalaisten asiat omakseen. kertomaan tarinoita ainutlaatuisella tavalla. Virtarannan laajasta tuotannosta Myös Hoikan opiston asioiden löytyvät myös Karkun ja Tyrvään murrekirjat. hoitaminen oli hänelle tärkeää. Suruttomantie ja Karkku tulivat hänen kan- Taidemaalari ja taiteilijaprofessori Lauri Kalevi Ahlgrén on syntynyt Kar- sanedustaja-aikanaan tutuiksi monille valtakunnan vaikuttajille. kussa 4.9.1929. Hän suoritti Suomen taideakatemian 1950-luvulla. Hänen teoksiaan on maailmalla laajasti taidemuseoissa, valtioiden arkistoissa, kan- sallismuseoissa, nykytaiteen museoissa jne. Karkussakin on yksi merkittävä Kylähullujakin on ollut aina – onkohan vieläkin? työ: Karkun seurakuntatalon alttarimaalaus, joka on hänen ensimmäinen julkinen työnsä vuodelta 1959. Aikoinaan Riippilänjärven rannalla asui aivan Väinämöisen näköinen Svante Strömberg. Hän väittikin itseään runoilijaksi, pukeutui valkoiseen sarkapu- kuun ja piti jalassaan virsuja. Riippilänjärvi oli hänen mielestään maailman Arkadianmäellekin on kivuttu! kaunein järvi ”jos sitä kiikarilla katsoo”. Vanhemmat karkkulaiset muistavat myös ”satulaseppä” Jalmari Huidan. Elämänsä loistokautena hän, suuren ta- Merkittävin kulttuurivaikuttaja, poliitikko, valtiopäivämies ja Suomen lähe- lon poikana, hummasi omaisuutensa. Tarinan mukaan hän tilasi Helsingis- tystön jäsen oli Karl Anshelm Packalén, †1900. Hän perusti aikoinaan myös tä Karkkuun matkustaessaan kerran jopa oman junan, mutta elämän ehtoo- Karkun Sahan, joka työllisti kymmeniä karkkulaisia ja toi tänne paljon uutta puoli meni sitten köyhänä kiertolaisena, miltei kuurona kulkijana.

16 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 17 Kyläraitti kertoo

Karkun raitti kyläsuunnittelualueen etelärajalta Karkun keskustan kautta El- livuoreen on pääosin vanhaa ysitietä Turusta Tampereelle. Tämän raitin ra- kennukset kertovat omaa tarinaansa Karkun historiasta. Heti raitin alkupäässä, Karkun hautausmaalla, on arkkitehti Otto-Iivari Meurmannin suunnittelema kuusenmallinen Karkun ruumishuone, joka valmistui vuonna 1950. Samalla puolella tietä on vuonna 1913 valmistunut ulkopuolelta kansallisromanttista tyyliä edustava Karkun graniittinen kirkko, jonka suunnitteli Oiva Kallio. Maan kirkolle ja hautausmaalle lahjoitti Kos- ken kartanon omistaja, Kapteeni Ekholm. Kirkon vieressä on Karkun uusi pappila, joka rakennettiin 1950-luvulla ja lienee viimeisiä hirsistä perintei- sesti tehtyjä rakennuksia Karkussa. Katsottaessa kirkon kohdalta Riippilän- järven yli vastarannalla näkyy Järventaan kartanon päärakennus. Aiemmin tie sinne kulki Riippilänjärven eteläpäästä. Järventaka mainitaan aikakirjois- sa ensimmäisen kerran vuonna 1540, silloin kylässä oli kaksi taloa. Nykyään Järventaka ja sen maat toimivat golf-kenttänä Lakeside Golf & Country Clu- bin omistuksessa. Kaikki rakennukset eivät ole säilyneet nykyaikaan, vaan tuli on tehnyt tu- hojaan. Äijärin tasoristeyksestä noin 400 m eteenpäin, tien oikealla puolella ovat graniittiset portin pilarit ja Kosken kartanoon johtaneen tien pää. Karta- no sijaitsi Rautaveden rannalla ja oli seudun rikkaimpia ja edistyksellisimpiä taloja, joka poltettiin kansalaissodan aikana vuonna 1918. Kosken kartanoon johtavaa tietä vastapäätä Riippilänjärven rannalla sijaitsi Rumeli-niminen huvila, joka paloi kesällä vuonna 1952. Samalle paikalle ollaan nyt siirtämäs- sä vanhaa hirsirakennusta. Rumelia vastapäätä Riippilänjärven niemellä si-

Fulkkilan huvila

Tähti-konsertti Karkun kirkossa

18 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 19 jainnut Hjeltien Linnais-niminen hirsinen tornihuvila taas paloi remontin Koljaalta eteenpäin mentäessä vasemmalla harjanteen päällä sijaitsevalle yhteydessä 2001. Hoikka-nimiselle tilalle perustettiin 1930-luvulla luontaisparantola, joka Edettäessä tästä kylälle päin noustaan Takaverajän ahdetta Riippilänjär- myöhemmin muutettiin tuberkuloosiparantolaksi. Nykyisin alueella toimii ven ja Rautaveden välisen kannaksen korkeimmalle kohdalle. Laskettaessa Hoikan opisto- ja kuntoutuskeskus. Hoikan tiehaarasta 300 metrin päässä alas kannaksen toista puolta vasemmalla, Riippilänjärven rannalla on Fulkki- vasemmalla on Balderstorp-niminen talo. Kansalaissodan aikana sen isäntä- la-niminen kaksitorninen puuhuvila. Tämä hovioikeudenneuvos C.F. Munc- väki jäi rauhaan, koska he Ruotsin kansalaisina vetivät Ruotsin lipun sal- kin rakennuttama ja piirilääkäri O. Stenbäckin suunnittelema barokkihuvila koon. Sekä punaiset että valkoiset tulkitsivat lipun osoittavan, ettei asia kuu- valmistui vuonna 1895. Fulkkilaa lähes vastapäätä tien oikealla puolen on lu heille. Balderstorpia vastapäätä, raitin oikealle puolella sijaitsee Karkun Mäkipään kolmen rakennuksen ryhmä. Mäkipään tila mainitaan aikakirjois- kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos – entinen emäntäkoulu. Se on perustet- sa v. 1543. Nykyään se kuuluu Karkun evankeliselle opistolle. tu aikanaan Tullu-nimiselle tilalle, jonka päärakennus on vieläkin oppilaitok- Jatkettaessa matkaa Mäkipäästä edelleen n. 200 m erkanee oikealle tie, sen käytössä. Sodan aikana tilalla toimi eräs armeijan päämajoista. josta pääsi aikanaan Mainiemeen. Heti vieressä oli tie Sorjalle. Mainiemen Balderstorpin jälkeen samalla puolen on Karkun koulu, joka on perustet- rakennutti itselleen kihlakunnantuomari Paqvalin ja sen suunnitteli arkki- tu vuonna 1873. Koulun toistaiseksi viimeinen laajennus valmistui vuonna tehti Lambert Pettersson. Talon hirret tuotiin Rautaveden toiselta puolen, 2002. Nuorisoseurantalo sijaitsi koululta 300 metriä keskustaan päin va- mistä purettiin Toijala niminen rakennus. Myöhemmin tämä tornillinen ra- semmalla, mutta se jouduttiin purkamaan huonokuntoisena 1970-luvulla. kennus toimi Karkun evankelisen opiston päärakennuksena ja tuhoutui tuli- Tien alkaessa laskea jyrkästi Palvialan kylään eli Karkun keskustaan oi- palossa remontin yhteydessä 1959. Sorjan jugendtyylinen rakennus valmis- kealla rinteessä on Tuomiston eli Ruskepään suuri uusklassistyylinen raken- tui v. 1907 kodiksi ja vastaanottotiloiksi Otto Meurmannille, joka tuli piirilää- nus 1800-luvun puolivälistä. Tuomisto mainitaan kirjoissa ensimmäisen käriksi Tyrväälle 1904. Talon suunnitteli rakennusmestari Heikki Tiitola ja kerran vuonna 1540. Tuomistolta on erittäin komeat ja jylhät näkymät Rauta- sen hirret tuotiin Kajaanista. Sodan aikana Sorjalla oli Lottien koulutuskes- vedelle, Pirunvuorelle sekä hotelli Ellivuoren suuntaan. kus. Nykyisin siellä toimii Tampereen kaupungin kesäsiirtola. Karkun keskustasta Gallenintien oikealta puolelta on purettu Axel Gal- Heti Sorjan ja Mainiemen tienhaaran jälkeen tie kääntyy vasemmalle 90 len-Kallelan äidin vanhuudenkoti. Uudempien liiketalojen jälkeen kääntyy astetta ja mutkaan oikealle jää Koljas-niminen tila, jossa on aikanaan istuttu alas oikealle tie Karkun rautatieasemalle, joka on rakennettu vuonna 1895. Ylä-Satakunnan käräjiä. Koljaan pihapiiristä on purettu tien suuntainen Asemaa on myöhemmin laajennettu. Naapurissa sijaitsee entinen Maata- asuinrakennus. lousosakepankin rakennus. Jatkuu sivulla 27

Karkkulaista kansanviisautta osa 1.

Karkkulainen on ahkera mutta isänmaallinen

Karkkua ja Turun kaupunkia ei ole koskaan perustettu. Ne vain ovat olleet ammoisista ajoista lähtien.

Mitä Karkku tänään, sitä EU huomenna!

Karkkulainen on seurallinen ihminen, johon uudenkin kyläläisen on helppo tutustua. Jo muutaman vuoden kuluttua hän vastaa tervehdykseesi.

Muuta Karkkuun – täällä tehdään uusia ihmisiä!

Vain ankarasti painostamalla lähtevät muuttolinnut syksyllä Karkusta etelään. Harsu 20 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 21 ”KARKUN Kanuuna” KARKUN PALVELUT JA YRITYKSET: PUUTARHA: 56. RAKENNUSTYÖ Timo Jokinen, Antilankuja 38100 KARKKU Rovasti ja kirkkoherra K.E.Rinteen, ”Karkun Kanuunan”, 37. PIHAPALVELU p. 5134142, 0400 547655 • Kaikki rakennusalan työt Merja Kalliosalo, Mäntykummuntie 19, 38100 KARKKU 57.OA-saneeraus Olli Ahonen, Järvistenmaantie 38100 KARKKU tekstejä kirkollisissa ilmoituksissa Tyrvään Sanomissa p. 5149382, 0405163800 • [email protected] p. 5134407 • Kaikki rakennusalan työt 1960-luvulla. myös Swipe-tuotteiden myyntiä ja Home Care -tuotteet 58. DATASYSTEM Marko Karppanen, Latauksentie 38100 KARKKU 38. GILMAR SCHILCHER Puutarha-arkkitehti p. 5136033, 050 5284445 • Internet sivut ja graafinen mainonta, Karkuntie 6, 38100 KARKKU • p. 5134 • [email protected] tietokoneet ja oheislaitteet huoltoja asennuksia 59. KORJAUSTOIMISTO SAN-MAN OY HARRASTUSTOIMINTA: Passinmäentie 59, 38100 KARKKU • p. 5134428 • Parvekeremontteja Rakkauden laki on ensi sunnuntaina johtava ajatus. Siinäpä sitä on lakia 39.LAKE SIDE GOLF & COUNTRY CLUB OY 60. YLIVIIKARIN TILA Sinikka ja Tapani Taipale, KUTALA kerrakseen. (21.6.1965) Häijääntie 943, 38100 KARKKU p. 5134259, 0500 505052 • Tilamyymälä avoinna sopimuksen mukaan. p. 5129500, fax 5134071, Joht. Liisa Kuparinen Lahja- ja käyttöesineitä visakoivusta. 18-reikäinen golf-kenttä. 61. ARKKITEHTUURITOIMISTO Karkulla muinaisen Sastamalan sydämessä on suuri menneisyys, tulevaisuus on 40. LAKE SIDE GOLF ACADEMY Timo Savola, Riippiläntie 299, 38100 KARKKU • p. 03-2530686 38100 KARKKU, p. 5134405 • www.ellivuori.fi 050 5111938, fax 03-2530 386, e-mail:[email protected] hämärä ja nykyisyys taistelua. (14.1.1970) Joht. Juha Passi 0400 634130 Uudisrakennus, peruskorjaus, entisöinti, rekonstruointi ja kaavoitus. 41. ELLIVUORI SKI CENTER 62. WANHA HARSU Maiju ja Urpo Vuorenoja, 38100 KARKKU • p. 5154111 • [email protected] Maakunnantie 38100 KARKKU • p. 5134150 Musiikki-ilta, jolloin veturikuljettaja Jouko Moilasen suurperheen ”kaikki pillit” Toim. joht. Esa Ropponen Opaspalvelut ja näyttelytilaa. soivat ja myös sanan todistus kaikuu… (29.7.1961) 63. KIELIKUVA OY c/o Teuvo Suominen, Koskentie 54, 38100 KARKKU AUTOT: p. 03-5153180 • Ympäristötiedon levittäminen sanoilla ja kuvilla, 42. OKA-AUTOPALVELUT tietokirjat, luontokuvaus. Iästään arat, huomio! Jos ette tahdo nimeänne Tyrvään Sanomiin, älkää soittako Ossi Kalliosalo, Mäntykummuntie 19, 38100 KARKKU 64. ANVE-SARJONTA Arja Salonoja, Huidanpolku 7, 38100 KARKKU p. 5134422 • Autokorjaamo P. 5134410 • Kenkien kaavojen sarjonta pappilaan, se ei auta, vaan Tyrvään Sanomain toimitukseen. (29.12.1965) 43. Tmi PEKKA MARTTILA 65. KARKUN SÄHKÖTYÖ Maakunnantie 38100 KARKKU • Liikenne-alan koulutus tmi. Juha Sianoja, Antilankuja 4, 38100 KARKKU • p. 5134005 Jouluaika on ohi. Nyt alkavat reikäleivät, härkäviikot ja kalikkareet. Älä hermoile! p. 050 3463949 • [email protected] 66. METALLIPAJA YLIMÄKI 44. MAJAVATUOTE OY Kaunolanpolku 48, 38100 KARKKU • p. 5134018 Juhlan jälkeen on työssä parempi. Työn jälkeen juhla kauniimpi. (10.1.1968) Petri Holappa, Horniontie 6, 38100 KARKKU 67. MOUHIJÄRVEN TAIMITARHA p. 5124200, fax 5134050 • Peräkärryt ja trailerit Karkuntie 6, 38100 KARKKU • p. 5149366, 0400 787861 68. PAIDEIJA OY, Gallenintie 30, 38100 KARKKU • p. 5134270 Lumikinosten keskellä on jo kuultu toukomettisen ääni – Jospa sen kaikki ERILAISTA AMMATTITAITOA: 69. PIRUNVUORI JA EMIL DANIELSSONIN KIVILINNA kuulisimme! 45. LESTITEOLLISUUS Jarmo Vihakas, Vännintie 38100 KARKKU Ellivuori 38100 KARKKU • p. 5198265 (27.4.1966) p. 5134103 fax 5134106 • Kengänlestit 70. PIRUNVUOREN LUONNONSUOJELUALUE 46. PUUSEPÄNLIIKE Pertti Sariluoto, Maakunnantie 38100 KARKKU Ellivuori 38100 KARKKU • p. 5122757 Hautausmaat ja haudat kuntoon helluntaiksi. Helluntaipäivänä on kirkossa p. 050 5820555 • Ikkunoita, ovia ym. Myös hunajan myyntiä 71. TILI- JA KIINTEISTÖ PALVELU Veikko Junnila, Maakunnantie 56, 47. TULIMAJAT Ari Veko, Passinmäentie 77 38100 KARKKU 38100 KARKKU • P. 5134161, 0500 797497 kansainvalellus, jolloin haudatkin puhuvat seudun puolesta tai sitä vastaan. p. 5134500, 0505257051 • Takkoja 72. PÄIVÄNIEMI SÄÄTIÖ, (2.6.1965) 48. SAMU ONJUKKA, Häijääntie 1156, 38100 KARKKU • p. 5134127 Päiväniementie 113 38100 KARKKU • p. 5134151 Eläintentäyttäjä. Linnut nisäkkäät ja kalat 73. MÖKKIVUOKRAUSTA 49. TERÄSRAKENNE Mikko Suikki, Kylmässuontie 10 38100 KARKKU Tuula ja Matti Niemi, Tyriseväntie 345, 38100 KARKKU • p. 5134678 Karkun kesävieraat! Tervetuloa seurakunnan jumalanpalveluksiin ja muihinkin p. 040 5219166, fax 5115579 74. UUSI PUTKI OY, Tyriseväntie 146,38100 KARKKU • p. 5134676 Teräsovet ja rakenteet, hitsaus ja teräksen myynti 75. VAMMALAN RENGASPALVELU KY Hopunkatu 12 Vammala, tilaisuuksiin. (31.5.1961) 50. PR-DUO avoin yhtiö, Horniontie 9, 38100 KARKKU p. 5142660, Riippiläntie, 38100 KARKKU • p. 5134202 p. 5131546, fax 5131542 • Markkinointi Pirjo Tuominen 0500 628388 76. HALME RAIMO Mäntykummuntie 21 38100 KARKKU Liikelahjat nahasta Myyntinuvottelija lähivakuutus • p. 0400-596556 Kuka tietää, missä ovat Vanhan kirkon “unilukkarin” oven avain ja siihen sidotut 51. TAIDEPEILIT Lea ja Seppo Jokiniitty, Koskentie 1, 38100 KARKKU 77. VENERANTA JA-LAITURI, Lestitehtaantie, 38100 KARKKU sakartiston kaapin avaimet. Ne ovat olleet kadoksissa jo noin vuoden, ja tarvitsisin p. 0400 333731 78. UIMARANTA, Kaukoniementie, 38100 KARKKU 52. EPP-PACK OY Olli Borg, Ruskepääntie 4, 38100 KARKKU 79. RAUTATIEASEMA, Asemantie, 38100 KARKKU niitä välttämättä. Ilmottakaa allekirjoittaneelle. (13.7.1966) p. 5134240, fax 5134241 • Kääreiden painatus 80. VPK,Maakunnantie, 38100 KARKKU 53. VS-ERISTYS Harri Koivumäki, Suopolku, 38100 KARKKU 81. TUIMALA REIJO, Passinmäentie 24, 38100 KARKKU Korkean elintason karkkulaiset! Muistakaa, että nälkävuonna 1867 kuoli täällä 350 p. 5134455 0400 339385 • Elemettien saumausta p. 050-3087152 • Liikenneopettaja, A-, B-, BC-, D-, CE-, M-opetus 54. PEKKA NIEMINEN Riippiläntie, 38100 KARKKU • p. 5134309 ihmistä, kun heillä ei ollut ruisleipää. Nyt on juhlissa 8 – 15 eri lajia kahvileipää Taidetaontaa vehnästä…. 55. KARKUN TELEPALVELU Markku Kulo, Riippiläntie, 38100 KARKKU (28.6.1967) p. 5134009

22 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 23 JA YRITYKSET KARKUN PALVELUT 24 25 KARKUN PALVELUT JA YRITYKSET: KARKUN Höyrysahan henkilökuntaa

KAUPAT: TERVEYDENHUOLTO JA KUNTOUTUS: 1. K-VALINTA KARKKU 19. PALVIALAN NEUVOLA Maakunnantie, 38100 KARKKU • p. 5134253 Riippiläntie, 38100 KARKKU • p. 5134238 päivittäistavarat, veikkauspalvelut, posti 20. HOIKAN KUNTOUTUSKESKUS Hoikantie 15, 38100 KARKKU • p. 51215 KAHVILAT RAVINTOLAT JA HOTELLIT: www.hengitysliitto.fi • www.hoikkacentre.fi 2. KARKUN BAARI Maakunnantie 14, 38100 KARKKU • p. 5134040 MAANRAKENNUS, HINAUS, AURAUS YM: 3. HOTELLI ELLIVUORI 21. PENTTI LÄHDENIEMI Maansiirtotyöt ja auraus 38100 KARKKU • p. 51921 •[email protected] p. 5134304, 0400 674903 4. ELLIVUOREN PUJOTTELUKESKUS 22. PEKKA TOMULA Auraus ym. 38100 KARKKU • Kahvio p. 5154111 • [email protected] p. 5134273 • Koljas 38100 KARKKU laskettelukeskus. 23. JUHA JA JOUKO SEPPÄ Koneurakointia 5. LAKE SIDE GOLF & COUNTRY CLUB OY p. 5153196 • Ursuntie 18 38210 Vammala Häijääntie 943, 38100 KARKKU • p. 5129500, fax 5134071 24. HINAUS JARI-ANTERO ky. RAVINTOLA A-oikeudet Sepelikalliontie 17, 38100 KARKKU • p. 040 7009596 25. VAMMALAN ALITUSPALVELU Teiden alituksia PANKIT: Jussi Ahokas, Häijääntie 770, HEINOO 6. KARKUN OSUUSPANKKI p. 5153159, 0400 233302, fax 5153129, Riippiläntie 2, 38100 KARKKU • p. 5134113 KARKUN SEURAKUNTA: KIRJASTO: 26. SEURAKUNTATALO 7. KARKUN KIRJASTO Passinmäentie, 38100 KARKKU • p. 5134454 Maakunnantie, 38100 KARKKU • p. 5198364 Diakoniatyö, partiotoimintaa, päiväkerho, kirkkokuoro ym. lainausta ja nettipalvelu KIRKKOHERRANVIRASTO Aittalahdenk. 12, VAMMALA • p. 5112609 TAKSIT: 27. Kirkot: KARKUN KIRKKO, p. 5153182, 9. Markku Niskanen, p. 5134515, 0400 234683 SASTAMALAN KIRKKO, SALOKUNNAN KIRKKO Maakunnantie 46, 38100 KARKKU 10.Raimo Niskanen, p. 5134146, 0400 231246 LAPSET JA VANHUKSET: Maakunnantie 46 38100 KARKKU 28. PÄIVÄKOTI PILVILINNA Maakunnantie 25, 38100 KARKKU • p. 5198360 KOULUT JA MUUT OPPILAITOKSET: 29. RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 11. KARKUN KOULU Maakunnantie 25, 38100 KARKKU • p. 5198369 Riippiläntie 101, 38100 KARKKU • p. 5198363 30. PERHEPÄIVÄHOITAJAT: Valokuva, joka on otettu 1910-luvulla, on säilynyt Packalenilla, sen antoi käyttöön Reht. Lasse Olvio, luokat 1-6 Tuula Laine p. 5134354, Anja Hietaniemi, p. 5134456 12. Koulun ILTAPÄIVÄKERHO 1-3 luokille, klo 12-16 31. KARKKU-KOTI Aarno Soivio 8.8. 1997. Kuvan henkilöitä on tunnistanut Eino Leisti. 13. KARKUN EVANKELINEN OPISTO Maakunnantie 25, 38100 KARKKU • p. 5134133 Mainiementie 50, 38100 KARKKU • p. 5134151 • www.keokarkku.fi 1. Koski, Valtteri 18. Salonen, Juho 35. Mäkinen, Ville (Heinoo) Kansanopisto/Kurssikeskus, Reht. Pentti Rantanen LINJA-AUTO JA VR: 2. Lamperi (Lamberg), Vesa 19. Tuori, Iida 36. Mäkinen, Hermanni 14. KARKUN KOTITALOUS- JA SOSIAALIALAN OPPILAITOS 32. RAUTAVEDEN LIIKENNE ky 3. Tähtinen, E. (tarkka pomo) 20. Mäkinen, Hilma 37. Selin, (Kutalasta) Tulluntie 30 • p. 5193668 Tapiolankylä p. 5158006, fax 5149162, 0500 832675 4. Limperi (kovreen K. ?) 21. Heismanni /Järviskä 38. Kustaa(tai Karataa ?) Reht. Seija Mahlamäki-Kultanen • e-mail:seijamahlamä[email protected] 33. LAUTTAKYLÄN AUTO OY 5. Ruusi (Roos), Ville 22. Veslin, Hannu Reino (Tyrvää) 15. HOIKAN OPISTO p. 02 566591 tilausajot, fax 02 566524 6. Vepsä, Antti, lämmittäjä 23. Virtanen, Vihtori 39. Valkama (Lampinen) Hengitysliitto Heli ry., Hoikantie 15, 38100 KARKKU [email protected] 7. Vänni, Nestori 34. Lehtimäki, Lauri 40. Mäkinen, Evi p. 51215, fax 5121220 34. VR OSAKEYHTIÖ 8. Koskinen 25. Mäkinen, Nestori 41. Lauri, Salmi, Pentti (Ptootti?) www.hoikkacentre.fi • [email protected] Vammala p. 030710, aikataulut p. 030720900 9. Peltomäki, Kustaa 26. Vehmaa, Nestori 42. Mäkinen, Ansu Kansanopisto/Kurssikeskus, Reht. Pekka Aaltonen www.vr.fi/vammala 10. setä Järvinen 27. Lindgreen, Frans 43. Tuominen, Taavetti 11. Vänni, Frans 28. Mäenpää, Kalle 44. Ojala, Oskari PARTURI KAMPAAMOT: ELÄIMET: 12. Hakoniemi 29. Välimaa, r 45. Mäkelä, Ville 16. VIRPI ANNELI 35. ELÄINHOITOLA AMANDA 13. Nieminen, jarru 30. Ylämäki, Heinoo 46. Viitamäki, Väinö Maakunnantie, 38100 KARKKU • p. 5134108, 0400 968788 Teija Palmén, 38100 KARKKU • p. 050 5204230 14. Lehtinen, seppä 31. Hakanen, Kalle 47. Salonen, Juha 17. MAARIT PELTTARI elä[email protected] 15. Ojala, Yrjö 32. Kustaa, (Parkano) 48. Salo, asettaja Maakunnantie, 38100 KARKKU • p. 5134211 Täysihoitola koirille ja kissoille. Tutustuminen sopimuksen mukaan. 16. Peltomäki, Jussi 33. Aappo, (Mouhijärvi) 49. Koivisto (Mouhijärvi) KIINTEISTÖPALVELUT: 36. TROOPPISTEN LINTUJEN JA PIENELÄINTEN TARHA 17. Virtanen, Eemeli 34. Virtanen, Eemeli 18. KARKUN KIINTEISTÖHUOLTO Tulluntie 30, 38100 KARKKU • P. 5193668 Servo, Aluskyläntie 44, 38100 KARKKU • p. 5134356

26 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 27 Jatkoa sivulta 19

Passinmäkeä Aseman tiehaarassa on Harsun 30 metriä pitkä maatalon päärakennus. Se on toiminut aikoinaan kestikievarina. Tilan pihapiirissä on sijainnut toi- nenkin rakennus, jossa on sijainnut liike- ja asuintiloja. Lisäksi pihapiiristä on purettu kivinen navettarakennus, jonka kivet sittemmin ovat löytäneet paikkansa Vammalasta rantapenkereestä. Sen sijaan vanha pakari tien reu- nassa on säilynyt. Karkun historiaan kuuluu Passinmäki, joka alkaa Harsun kohdalta ja jat- kuu Vammala-Häijää -tiehen asti. Passinmäki on Karkun Pispala, johon työ- väki on saanut rakentaa omien halujensa ja voimavarojensa mukaan raken- nuksiaan. Mäessä on ollut yli 170 nimeltä tunnettua asuinrakennusta. Siellä on myös toiminut Suomen ainoa mallinukketehdas. Mäen pienimittakaavai- nen ja vapaamuotoinen rakentamistapa on erittäin viehättävä. Passinmäki on tänäkin päivänä erittäin toimiva ja vilkas Karkun osa, jossa toimii Seura- kuntatalo (ent. Rukoushuone), Työväentalo sekä monia yrityksiä. Harsun jälkeen samalla puolen tietä on seuraavana kauppias Sereniuk- sen talo, sittemmin Bäckmanin apteekki, jota on laajennettu useaan ottee- seen. Talo oli myös Karkun kunnantalo. Tällä hetkellä talossa on asuntoja ja Kar- kun kirjasto. Kunnantalon Karkun Kyläntupa jälkeen raitin oikealla puo- lella on Seikku-niminen kruununtila, jossa on myös- kin toiminut kestikievari. Seikkua vastapäätä kalliolla on vanha Karkun kyläntupa, jossa on toiminut myös Kar- kun puhelinkeskus. Pari sa- taa metriä Kyläntuvan jäl- keen raitin vasemmalla puolella ovat omenatarho- Vihantavaara jensa keskellä Rantavaara- ja Vihantavaara-nimiset talot. Ne on aikoinaan rakennettu Huidan tyttärille. Huidan tila onkin seuraavana samalla puolen raittia jyrkästi oikealle käänty- vän mutkan kohdalla. Katsottaessa Huidalta Rautaveden yli toisella puolella näkyy Packalenin eli Ylisen kartano. Tämä tornillinen hirsirakennus edustaa Karkun rakennushistoriaa ja kulttuuria parhaimmillaan. Raitilla on siis rikasta ja köyhää, muistoa ja toimintaa. Kaikki kohtaavat toisensa niin kuin hyvässä kylässä kuuluukin.

28 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 29 matkailun ohjelmapalvelujen tuottajaksi, tuoteneuvojaksi ja kotitalousalan yksityisyrittäjäksi. Siellä on myös erityisopetukseen pohjautuva talouskurssi. Oppilaitos on myös verkostuneena vahvasti mukana kansallisessa ja kan- sainvälisessä koulutusyhteistyössä. Nuorin Karkun oppilaitoksista on Hoikan opisto, joka perustettiin 1952 tuberkuloosia sairastaneita nuoria ja aikuisia varten. Hoikan opiston ja sen yhteyteen 1970-luvulla perustetun kuntoutuskeskuksen omistaa Hengitys- liitto Heli ry. Koulutustarpeiden ja -mahdollisuuksien muuttuessa Hoikka on kasvanut kovin erilaiseksi siitä, mitä se oli perustettaessa. Hoikalla on nyt ammatillinen nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen linja sekä jatko-opintoihin valmentava liikunta- ja terveyskasvatuksen linja. Siellä järjestetään myös hie- rojan näyttökokeeseen valmentavaa koulutusta ja annetaan ammatilliseen koulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Hoikka on Koulu-Karkku verkottunut useiden maiden vastaavien laitoksen kanssa. Oppilaspaikkoja on noin 60 ja lähes saman verran paikkoja kuntoutujille. Erityisesti viikonlop- puisin Hoikalla järjestetään myös Hengitysliitto Helin järjestökoulutusta. Nykyisin syksystä kevääseen Karkussa opiskelee tai käy koulua noin 500 las- Koulutuspaikkojen lisäksi oppilaitokset tarjoavat erilaisia palveluja kylä- ta, nuorta ja vähän vanhempaakin. Karkku on siis harvinainen maalaiskylä läisille: esim. Hoikalla allasjumppa ja oppilashieronnat sekä kaikkien oppi- tässäkin suhteessa. laitosten järjestämät erilaiset kurssit ja tilaisuudet. Kylän ensimmäinen oppilaitos oli kansakoulu, joka aloitti toimintansa Karkku on siis myös Koulu-Karkku, vilkas ja kehittymishaluinen kylä täs- vuonna 1873 Aluskylän koulun nimellä. Nyt se on Karkun koulu: kuusiluok- säkin mielessä. kainen ja kuusiopettajainen ala-aste, jossa oppilaita on noin 100. Kooltaan koulu on siis ihannekokoa. Vesijumppaa Hoikan opistolla Vuonna 1920 kylään tuli Karkun evankelinen kansanopisto. Pitkään sen yhteydessä toimi kansankorkeakoulu ja alussa myös jonkin aikaa alakansa- koulunopettajattaria valmistava seminaari. Opiston taustayhteisö on Suo- men Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry. eli SLEY. Karkun evankelisessa opistossa on nyt mahdollista opiskella täysihoidossa peruskoulun ja lukion oppimääriä sekä kirjoittaa ylioppilaaksi. Muusta koulutuksesta mainittakoon raamattukurssit sekä erä- ja luontokoulutus, jonka yhteydessä on mahdolli- suus suorittaa erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto. Opisto järjestää vuo- sittain runsaasti erimittaisia lyhytkursseja, jotka painottuvat kesäaikaan ja viikonloppuihin. Aiheina ovat mm. musiikki, taide, ihmissuhteet ja koko perhettä kiinnostava tekeminen. Karkun evankelisessa opistossa on oppilas- paikkoja kaikkiaan 130. Seuraavaksi eli vuonna 1928 Karkkuun tuli emäntäkoulu. Nyt se on osa Vammalan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymää ja koulun nimi on Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos. Sen oppilasmäärä nyt on noin 220 ja siellä voi opiskella mm. lähihoitajaksi ja pieneläinhoitajaksi,

30 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 31 KARKUN kehittäminen selyyn. Talven aikana selvitettiin myös nuorten käsityksiä Karkusta ja toivei- ta. Rehtori Lasse Olvio toteutti työn kuudesluokkalaisten kanssa. Myös noin 30 Työväentalolla pidetyn nuorten parkin osallistujaa kertoi mielipiteitään. Vastauksia kyläkyselyyn saatiin 172 kpl eli 35 %, mitä voidaan pitää hyvä- nä tuloksena. Kyselyn tulokset työstettiin jakaumiksi. Myös kaikki kysymyk- siin saadut avoimet kommentit kirjattiin. Arvostusten perusteella koottiin yhteen karkkulaisten arvot. Nämä tulokset esiteltiin uudessa kyläkokoukses- sa. Myös Vammalan kaupunki ja Joutsenten reitti olivat kokouksessa edus- tettuina ja osallistuivat myös keskusteluun. Kyläkokouksessa päätettiin Karkun suurista kehittämislinjoista eli han- keaiheista. Konkreettisiin toimiin päästiin sovittaessa lähiajan talkoista ja niiden vastuuryhmistä. Kyläkokouksen jälkeen on uurastettu kaiken saamiseksi yksiin kansiin siten, että Karkun omaleimaisuus näkyisi ja kyläkokouksen tahto toteutuisi.

Miljöö, yhteisö ja palvelut ovat Karkun helmet

Tärkeimmät Karkussa viihtymiseen vaikuttavat tekijät ovat palvelut, yhteisöl- lisyys ja miljöö. Eri kysymyksissä nämä asiat nousivat esille eri tavoin, mutta ne muodostavat karkkulaisuuden ytimen. Samat asiat korostuivat myös las- Kyläsuunnitelman laadinta ten ja nuorten vastauksissa, joskin he mainitsivat aikui- Kyläsuunnittelu alkoi syksyllä 2002 kaikille avoimella kyläkokouksella. Sen sia useammin turvallisuu- KARKUN HELMET jälkeen muodostettiin neljä suunnitteluryhmää, jotka kokoontuivat talven ai- den. Karkun viihtyisyydelle kana lukuisia kertoja. Näissä tapaamisissa määriteltiin kylän ongelmia, on- annettiin asteikolla 1-10 eh- Karkku on Kyläyhteisö gelmien ratkaisuja ja keinoja ratkaisuihin pääsemiseksi. Mietittiin myös hy- dottomasti yleisimmin arvo- Karkku on Kylämiljöö Karkku on Palveluja vän kylän ominaisuuksia ja kylän sidosryhmiä. sanaksi 8 ja suurin osa ää- Ryhmätöissä syntyi neljä erilaista näkemystä Karkun kehittämistarpeista. nistä oli välillä 8-10. Suu- TALKOOT HANKKEET Näiden käsitysten pohjalta laadittiin kyläkysely. rimman osan mielestä viih- POLIITTINEN Kysely jaettiin helmikuun puolivälissä kaikkiin Karkun talouksiin (330 tyisyys on myös joko pysy- VAIKUTTAMINEN kpl) ja postitettiin kesäasukkaille (170 kpl). Vakituisille asukkaille kyselyt py- nyt ennallaan tai parantunut rittiin jakamaan henkilökohtaisesti, jotta mahdollisimman moni vastaisi ky- viime vuosina. tal 33

32 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 Seuraavassa käsitellään sekä kyselyn viimeisen sivun arvoihin liittyviä ky- arvokas. Sillä koetaan kuitenkin olevan historiallista arvoa. Myös neuvolan symyksiä että muiden sivujen vaihtoehtokysymysten vastauksia ryhmiteltynä toiminta halutaan ehdottomasti säilyttää. Moni haluaisi käydä junalla töissä palveluiden, miljöön ja yhteisöllisyyden alle. Kaikkia kysyttyjä asioita ei tie- Tampereella tai lauantaisin bussilla ostoksilla Vammalassa. tenkään voi ryhmitellä näin yksiselitteisesti, vaan niillä voi olla yhteyksiä Vesihuoltopalveluiden parantaminen on tärkeä kysymys monessa kyläs- kaikkiinkin pääryhmiin. sä. Kyselyssä Karkusta löytyi 34 kunnalliseen vesiverkkoon liittymistä ja 36 viemäriverkkoon liittymistä haluavaa taloutta. Näin siitäkin huolimatta, että kaupungin vettä kuvailtiin monin vähemmän mairittelevin kommentein. Palvelut: Kirjastosta ja neuvolasta pidetään kiinni Kaikkein eniten kylään kaivataan pankin yhteyteen pankkiautomaattia. – pankkiautomaatti ja lisää liikenneyhteyksiä Monissa vastauksissa ilmenee kuitenkin tietty realistisuus suhteessa uusien palveluiden saamiseen. Esim. kahvilaa toivotaan, mutta samalla pohditaan Eniten kehittämistarpeita tai vähenemisen pelkoa liittyy palveluihin. Toisaal- sen kannattamista. Yleisen wc:n rakentamista puistoon pidetään melkoisena ta palveluiden paraneminen on useimpien vastaajien mukaan se tekijä, joka hygieniaongelmana, vaikka moni liikuntaa harrastava kyläläinen kaipaisikin voisi nostaa viihtyisyysarvosanaa. Palveluiden kehittämiseen koetaan kuiten- helpotusta. kin tarvittavan ulkopuolista apua, vaikka osa vastaajista muistuttaakin, että Karkkulaiset eivät osoittautuneet tietoyhteiskunnan edelläkävijöiksi. palvelut pysyvät kylässä vain niitä käyttämällä. Karkussa toimivien oppilai- Kiinteän verkkoyhteyden rakentaminen oli suurimmalle osalle vastaajista tosten toiminnasta haluttaisiin tietää enemmän ja kylän palvelukartan ja - täysin yhdentekevä asia. esitteen julkaisemista tai opastaulun asentamista kylän keskustaan kannate- taan yleisesti. Kirjaston säilyminen Karkussa sai lähes yksimielisen kyläläisten kanna- Miljöö: tuksen. Lisäksi erittäin suuri osa vastaajista halusi kirjaston jatkavan ny- Karkku esille, ranta kyläläisille ja lisää katuvaloja kyisissä tiloissa. Vastauksiin liitetyistä kommenteista ilmenee karkkulaisten ymmärtävän, ettei vanha kunnantalo ole välttämättä rakennushistoriallisesti Miljöö on voimavara. Sekä maaseutumainen kulttuuriympäristö että luonto

Karkkulaista kansanviisautta osa 2.

On monta tapaa hemmotella itseään. Yksi tapa on muuttaa Karkun maisemiin.

Tule Karkkuun – me täällä jo olemme!

Tule tänne ja koe uudestisyntymisen ihme!

Karkku on täynnä tuhansia tarinoita. Tule liittämään niihin omasi!

Maapallolla on vain rajallinen määrä hyviä ihmisiä. Liity siihen joukkoon, muuta Karkkuun!

Karkkulaisen kotiseutututkija Selanderin mukaan vaka vanha Väinämöinen heimoineen asui Karkussa. Jos ulkomaalaisia ei oteta huomioon, niin maailman ensimmäinen ihminen siis asui Karkussa. 34 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 35 ovat tärkeitä elämisen laadun perustekijöitä. Toisaalta kannetaan huolta mil- jöön hoidosta ja parantamisesta. Suurempiin miljööseen liittyviin toimiin (kuten historiallisten rakennusten kunnostamiseen, valaistukseen) tarvitaan ulkopuolista apua, mutta esim. kylän siistiminen onnistuu omin voimin. Ky- läläiset ovat myös hyvin sitoutuneita urheilukentän katsomon kunnostami- seen. Jonkin verran pelätään kylän muuttumista liian kaupunkimaiseksi, mikä näkyy epäilevänä suhtautumisena teollisuustonttien tai vuokra-asuntojen ra- kentamiseen. Vanhusten vuokra-asuntojen rakentamiseen suhtaudutaan myönteisemmin. Kaupungin toivotaan kaavoittavan tarpeeksi suuria ja vaihtelevia tontteja sekä markkinoivan niitä aktiivisesti. Osa kyläläisistä kannattaa jonkinlaisia messuja puutarhakylän ja vanhojen puutalojen tunnetuksi tekemiseksi. Miljööseen liittyvinä elämisen laatua kohottavina konkreettisina asioina mainitaan useimmin katuvalot ja kevyenliikenteen väylät. Jokainen toivoo tietysti niitä kotinurkilleen, mutta Yhdystien valaiseminen urheilukentän risteykseen ja risteystä vastapäätä olevan Vännintien valaiseminen saavat sel- västi eniten kannatusta. Myös Heinoosta Karkun koululle kulkevien lasten turvallisuudesta ollaan huolissaan ja toivotaan valaistua kevyen liikenteen väylää Heinooseen saakka. Vaikka Passinmäentien huono kunto harmittaa monia, enemmistö haluaa säilyttää sen maisematiemäisenä. Osayleiskaavassa Rakentajan alue jäi selvitysalueeksi. Kyläkyselyn tulok- sissa tulee selvästi esille, että rantaa halutaan kehitettävän monipuolisem- maksi ja sen puolesta halutaan toimia. Näkymien avaaminen rantaan ja ve- nelaiturin laajentaminen vierasvenesatamaksi saavat melko suuren kanna- tuksen ja Seikunlammin rehevöityminen halutaan kuriin. Kävelyreitin rakentaminen vanhalle ratapohjalle saa runsaasti kannatus- Yhteishenki syntyy yhdessä tekemällä ta. Muuten vanhat ulkoilureitit riittävät hyvin, kunhan niiden kunnosta huo- lehditaan. Kommenteissa muistutetaan myös Hornion ja Ritajärvien ulkoilu- Toisista välittäminen, yhteisöllisyys ja vireys on useimmin mainittu karkku- mahdollisuuksista. laisen elämisen laadun perustekijäksi. Lasten mainitsema turvallisuus tar- Kyselyssä tehdyt ehdotukset kylän viihtyisyyden parantamiseksi saavat koittanee myös lähinnä näitä asioita. melko ristiriitaisen vastaanoton, vaikka hyvin monet ovatkin sitä mieltä, että Talkoiden ja tapahtumien järjestäminen sekä tiedottaminen ovat tärkeitä kylän yleisilmettä on siistittävä. Eniten kannatusta saavat sellaiset ehdotuk- yhteisöllisyyden rakentajia. Tuleepa vastauksista esille tietoinen me-hengen set, joilla ohikulkijat saadaan paremmin pysähtymään Karkkuun: ”Tervetu- rakentaminenkin. Kylän omia nettisivuja tai kylälehteä ei pidetä kovin ylei- loa Karkkuun” -kyltti, Karkku-liittymien tekeminen puoleensavetäviksi esim. sesti ratkaisuna tiedottamiseen. Kyläläisten selvä enemmistö oli sitä mieltä, istutuksin ja opastaulun hankkiminen keskustaan. Tämä sopii hyvin siihen että Karkun ohella tulee käyttää Palviala-nimeä, kun puhutaan Karkun kes- tulokseen, että karkkulaiset ovat valmiita ottamaan tänne lisää matkailijoita. kustasta. Muutamat mainitsevat pari kertaa julkaistun Karkussa tapahtuu -tiedotteen hyvänä tiedotuskanavana. Kyläsuunnitteluryhmissä tuli esille se, että kylällä ei koeta olevan yhteistä

36 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 37 kokoontumispaikkaa. Kyläkyselyssä tämä ongelma ei tule esille yhtä voimak- ta talkoiden jakamisesta voitaisiin tehdä vuosittainen perinne. kaasti. Kommenteista kuitenkin kuultaa läpi toive neutraalista kokoontumis- paikasta. Sellaiseksi ehdotetaan mm. rautatieasemaa, kunnantalossa olevia Hankkeet asuintiloja ja vanhaa T-kauppaa. Mikään näistä ei kuitenkaan saa selvää kan- Hankkeilla tarkoitetaan EU-rahoituksen turvin toteutettavia suurempia ke- natusta. Oma kylätalo tai -tupa voisi kuitenkin olla kylähenkeä nostattava ja hittämistoimia, joissa tal- toimijoita yhdistävä tekijä. koilla on kuitenkin merkit- HANKE Kaikki oheiset Erilaista harrastustoimintaa kaivattaisiin lisää, mutta samalla myönne- tävä osuus. Tällä hetkellä 1 Ulkoilureitistön suunnittelu ja toteutus hankkeet 2 Vammalan kylien kotisivut –oma osuus saivat kylä- kokouksessa tään puute aktiivisista vetäjistä. Vain alle puolet vastaajista kannatti urhei- Karkussa on meneillään yk- 3 Palvelukartta, Kylän kalusteet kannatusta 5 Rakentajan alueen/rannan esiselvitys luseurojen yhdistämistä. si hanke: katsomon kun- 6 Seikunlammen tervehdyttäminen 8 Historiallinen perintö nostus. Kyläsuunnittelutoi- KatsomonKatsomon 9 Luontokohdekartoitus menossamenossa oleva oleva 10 Karkun rannan vapaa-ajanalue kunnostus-kunnostus- mikunta toi kevään 2003 hanke 11 Rautatieasema ja sen ympäristö hanke 12 Uimarannan virkistyskäyttö Kylätoiminnan muodot ja kylän vaikutuskanavat kyläkokoukseen ehdolle KyläkokouksenKyläkokouksen 13 Lähdevesireitti valitsemavalitsema oheisen kuvan mukaiset 14 Kyläntuvan työtilahanke seuraavaseuraava hanke hanke Suunnitteluryhmien töissä ja kyläkyselyssä tulee selvästi esille kolme tapaa hankkeet, joista valittiin 15 Hankekoordinaattori toimia karkkulaisille tärkeiden asioiden puolesta: poliittinen vaikuttaminen, valmisteltaviksi vihreällä talkoot ja hankkeet. merkityt. Tavoitteena on siis laatia hanke, joka keskittyy Karkun rannan va- paa-ajanalueen kehittämiseen, rautatieaseman ja sen ympäristön hyödyntä- Poliittinen vaikuttaminen miseen ja uimarannan virkistyskäyttöön. Lisäksi oltiin sitä mieltä, että tarvi- Kyselyn mukaan karkkulaiset pitävät toimivia suhteita kaupunkiin tärkeinä taan hankekoordinaattori, joka pitää kylän hankkeet pyörimässä. kylän etujen turvaamisessa. Kommenteista näkyy myös se, että kaupunki on alkanut viime aikoina panostaa Karkkuun (koulun laajennus, päiväkodin re- montti, venelaituri, osayleiskaava). Poliittinen vaikuttaminen on erityisen Urheilukentän katsomon kunnostus tärkeätä palveluihin ja miljööseen liittyvissä asioissa, joiden toteuttaminen vaatii kylän ulkopuolisia toimijoita Karkun urheilukentän katsomo on yksi harvoja vielä säilyneitä 50-luvulla ra- kennettuja puukatsomoita. Sen rakentamista on aikanaan tuettu veikkausva- Tärkeimpiä poliittisen vaikuttamisen kautta edistettäviä asioita ovat: roilla. Vammalan kaupunki oli antanut katsomon mennä jo lähes purkukun- • vesi- ja viemäripalveluiden laajentaminen ja parempilaatuisen veden saamisen edistäminen • kirjaston säilyttäminen • tonttien kaavoitus ja markkinointi • neuvolapalveluiden säilyttäminen • joukkoliikenneyhteyksien säilyttäminen ja parantaminen • katuvalojen ja kevyenliikenteen väylien rakentaminen

Talkoot Talkoilla edistetään yhteishenkeä ja usein myös samalla pidetään huolta ky- län viihtyisyydestä. Tärkeä talkoilla toteutettava, kylän imagoon liittyvä toi- minta on kesä- ja joulukahvila. Kyläkokouksessa päätettiin useista kesän ai- kana toteutettavista talkoista. Kyläsuunnittelutoimikunnan mielestä tällaises-

38 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 39 toon, kun Kyläntupa ry aloitti katsomon kunnostuksen EU-hankkeen avulla. yhteinen oleskelupaikka, joka tarjoaa matkailijoille palveluja ja tietoa Kar- Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat perustusten kunnostus sekä rakenteiden kusta. Hankkeella tavoitellaan myös Karkun tunnettuuden lisäämistä mat- viimeistely ja maalaus. Urheiluharrastuksen lisäksi katsomo antaa uusia kailijoiden ja matkailupalveluiden tuottajien keskuudessa. mahdollisuuksia esim. markkinatorien ja musiikkitapahtumien näyttämönä. Tavoitteena on myös parantaa Karkun ulkoilureitistöä., mikä on kokonai- Hanke käynnistyi kesällä 2002 ja se on tarkoitus saattaa päätökseen kesän suutena pidemmän aikavälin toimintaa. Tässä hankkeessa on tavoitteena 2003 aikana. saada Äijärin ja Krouvin välille yhtenäinen, turvallinen ulkoilureitti.

Toimenpiteet Rautaveden ranta -hanke Keskeisin toimenpide on kaikkien toimien yhteensovittamisen ja eri toimi- joiden välisen työnjaon varmistaminen. Tämä tapahtuu laatimalla alueelle Taustaa yhteiskäyttösuunnitelma, joka sisältää ympäristö- ja maisemanhoitosuunni- Karkun kauniissa maisemissa ranta-alueen epämääräisyys on melkoinen telman. Työhön palkataan esim. graduntekijä. Tässä vaiheessa järjestetään haava. Tämä on huomattu mm. Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympä- myös kyläkokous rannan kehittämisestä. ristöjen maisemanhoitosuunnitelmassa (Suunnittelukeskus 2000) sekä tuo- Kyläkokouksessa selvästi kannatusta saanutta ulkoilureittiä voidaan alkaa reessa Karkun osayleiskaavassa. Ranta-alueen kehittäminen monipuoliseksi toteuttaa samaan aikaan suunnitelmatyön kanssa. Ulkoilureittiin liittyvät kyläläisten yhteiseksi alueeksi koettiin tärkeäksi myös kyläsuunnitteluryh- työt ovat suuressa määrin talkootöitä. missä, kyläkyselyssä ja kyläkokouksessa. Rannan matkailu- ja virkistysarvon lisäämiseksi sinne voidaan esim. ra- Viime vuosina rannan käyttöön on positiivisesti vaikuttanut manttaali- kentaa kioski ja infotaulu kylän palveluista. Nämä voisivat olla toiminnassa kunnan ja kaupungin sopimus vesijättömaan vuokraamisesta kaupungille jo kesällä 2004, jolloin rantakioskiin voitaisiin palkata karkkulaisia nuoria sadaksi vuodeksi. Se mahdollisti venelaiturin rakentamisen ja mattojenpesu- kesätöihin. paikan ympäristön kunnostamisen. Suuren ongelman rannan käytölle muo- Hankkeista tiedotetaan mm. kylän ilmoitustaululla, kylän www-sivuilla ja dostaa Rakentajan alue, joka jäi osayleiskaavan laadinnassa selvitysalueeksi. kylälehdessä. Lisäksi ollaan yhteydessä erilaisiin matkailu- ja ulkoilureitti- Epävarmuus tämän alueen käytöstä vaikeuttaa muunkin ranta-alueen käytön hankkeisiin, jotta reitti saadaan mukaan mahdollisimman moniin erilaisiin suunnittelua. ohjelmiin.

Tavoitteet Toimijat Tavoitteena on saada ranta-alueiden ja aseman tienoon hoito pitkäjänteiselle Keskeinen toimija on Kyläntupa ry, joka toimii kylätoimikuntana ja koordi- pohjalle. Ranta-alueen kehittämisessä halutaan muistaa yhteisöllisyys, mil- noi hanketta. Muita tärkeitä toimijoita ovat Vammalan kaupunki ja VR sekä jöön arvot ja palvelujen parantaminen. Rannasta halutaan kehittää viihtyisä kaikki Karkussa toimivat yhdistykset, yritykset ja oppilaitokset.

40 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 41 Kirjallisuutta Yhteistyökumppanimme

LUONTO JA MAISEMA Maisema-aluetyöryhmä 1993: Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyö- ryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Suominen Juhani 1961: Karkun pitäjän purkilokasvisto. Annales Botanici Societas Vanamo 32(2): 1-53 + 240 karttaa. Suunnittelukeskus 2000: Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemanhoitosuunnitelma. Tampereen seutukaavaliitto ja Vammalan ympäristönsuojelulautakunta 1988: Vammalan arvokkaat luontokohteet. Selvitys. Tampereen seutukaavaliiton julkaisu D 95.

KOTISEUTUHISTORIA Tässä mainittujen lisäksi Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistyksen sarjassa on julkaistu runsaasti muitakin Karkkua käsitteleviä teoksia: mm. Wäinö Selanderin tutkimukset korpiraivaajasuvuista, puutarhanhoidon alkuvaiheista, ratsutiloista, aatelista, talon- ja viljelmänimistä ja torpparilaitoksesta Karkus- sa sekä Aluskylän koulun satavuotishistoriikki

Kymäläinen Aimo, 1968: Maatialasta Mainiemeen, historiallinen osa ja matrikkeli. Karkun Evankelinen Opisto Mäkinen Olavi, 1980: Siihen aikaan kun isoisä jäsenkirjan otti. Karkun työväenyhdistyksen synty, Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistys no LVI Pakula Vihtori 1958: Sastamalan seurakunta 1200-luvulla. Tiusanen Tauno, 1965: Suomen ensimmäinen vaneritehdas (Karkussa), Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistys no XXXVIII Virtaranta V.A., 1923: Karkun Aluskylän kansakoulu Vänttinen Ilkka (toim.) 2002: Rehabilitaatio@Hoikka. Hoikan opisto.

MURRE toim. 1982: Sanottu on, (juttuja kansan suusta) 123 s. nid Virtaranta Pertti,1986: Karkun murrekirja, SKS Virtaranta Pertti, 1964: Suomen kansa muistelee, WSOY Virtaranta Pertti, 1947: Vanha kansa muistelee, WSOY Virtaranta Pertti, 1993: Elettiinpä ennenkin, Tyrvään Sanomat

ELÄMÄKERTOJA JA MUISTELMIA Luojola Yrjö, 1983:K.E. Rinne, paimen ja Ystävä, KIRJANELIÖ Elementtisaumaukset, saumojen korjaukset Meurman O-I,1989: 99 vuotta Mörrin muistelmia, WSOY VS-ERISTYS KY Harri Koivumäki Roos, Timo 1997: Minulta on tiedusteltu. Elämyksiä ja näkemyksiä Ojapolku 2, Karkku • 0400 339 385 kansanedustajan työstä. Gummerus toim. 1980: GENIUS LOCI: Otto-I. Meuramanin 90-vuotisjuhlakirja 4.6.1980, TERÄSRAKENNE SUIKKI Rakennuskirja Oy Kylmäsuonk. 10, Karkku • 040 521 9166

42 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 43 Omakotitontteja KARKUSSA!

• keskellä kansallismaisemaa • hyvät peruspalvelut (uudistettu peruskoulu, päiväkoti) • Lakeside Golfin läheisyydessä

Puh. 03-51981 E-mail: [email protected] www.vammala.fi

44 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003